Hyvinvointialan Liitto Suomen Sairaankuljetusliitto, Tehy

Ensihoitopalvelualan

työehtosopimus

1.2.2018 – 30.4.2020

Hyvinvointialan Liitto Suomen Sairaankuljetusliitto, Tehy

Sisällysluettelo

1 § Soveltamisala 1

2 § Työsuhteen alkaminen 1

3 § Työsuhteen ehtojen muuttaminen 2

4 § Työsuhteen päättyminen ja työntekijäin lomauttaminen 2

5 § Työaika 3

6 § Vapaapäivät ja lepoajat 5

7 § Työvuoroluettelo ja työaikasuunnitelma 6

8 § Arkipyhäviikkojen työaikajärjestelyt 7

9 § Lisä- ja ylityö sekä niiden korvaaminen 8

10 § Ilta-, yö-, lauantai- ja sunnuntaityö sekä aattotyö 12

11 § Varallaolo- ja hälytystyö 13

12 § Palkkaus 15

13 § Tuntipalkan laskeminen 19

14 § Osa-aikatyöntekijän palkkaus 19

15 § Vajaan kuukauden palkan laskeminen 19

16 § Palkan maksaminen 20

17 § Matkakustannusten korvaus 20

18 § Vuosiloma 20

19 § Sairausajan palkka 24

20 § Äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaa sekä hoitovapaa 27

21 § Ryhmähenkivakuutus 28

22 § Luottamusmies 29

23 § Koulutus 29

24 § Muita määräyksiä 30

25 § Jatkuva neuvottelumenettely ja työryhmät 31

26 § Erimielisyyksien ratkaiseminen 32

27 § Voimassa olevat paremmat etuudet 33

28 § Työrauhavelvoite 33

29 § Sopimuksen voimassaoloaika 33

LIITTEET 34

ENSIHOITOPALVELUALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 35

Osa-aikatyötä suorittavien työntekijäin suhteelliset palkkanormit 40

Matkustusliite 42

1 § Yleistä 42

2 § Työ- ja sairaankuljetusmatkat 42

3 § Kotimaan sairaankuljetusmatka 43

4 § Ulkomaan sairaankuljetusmatka 44

5 § Työmatka 44

LUOTTAMUSMIESSOPIMUS 46

PALKKATAULUKOT 61

Työaikapankkimalli ensihoitopalvelualalle 63

ENSIHOITOPALVELUALAN TYÖEHTOSOPIMUS 1.2.2018 – 30.4.2020

1 § Soveltamisala

1. Tämän työehtosopimuksen määräyksiä sovelletaan Sairaan- kuljetusliiton alueyhdistysten jäsenten tai Hyvinvointialan Liiton jäsenyritysten palveluksessa olevien ensihoitopalvelu- ja siirto- kuljetustyössä toimivien työntekijöiden työsuhteissa.

2 § Työsuhteen alkaminen

1. Työsopimus tehdään kirjallisesti.

2. Määräaikainen työsopimus voidaan tehdä työsopimuslain mukaisin perustein.

3. Koeajasta sovitaan kirjallisesti ja sen pituus on enintään kuu- si kuukautta. 12 kuukautta lyhyemmässä määräaikaisessa työ- suhteessa koeaika saa olla enintään puolet työsopimuksen kes- tosta. Jos työntekijä on koeaikana ollut työkyvyttömyyden tai perhevapaan vuoksi poissa työstä, työnantajalla on oikeus pi- dentää koeaikaa kuukaudella kutakin työkyvyttömyys- tai per- hevapaajaksoihin sisältyvää 30 kalenteripäivää kohden. Työn- antajan on ilmoitettava työntekijälle koeajan pidentämisestä en- nen koeajan päättymistä.

4. Työntekijän on vaadittaessa esitettävä hyväksyttävä lääkärin- todistus terveydentilastaan. Työsopimus raukeaa, jollei todistus- ta esitetä vaaditussa määräajassa.

5. Työsuhteen kestäessä työntekijä on velvollinen osallistumaan lakisääteisiin tai viranomaisten muutoin edellyttämiin lääkärin- tarkastuksiin.

3 § Työsuhteen ehtojen muuttaminen

1. Työntekijä otetaan työsopimuksella sovittuihin tehtäviin, mut- ta hän on tarvittaessa velvollinen tilapäisesti enintään 8 viikon ajaksi siirtymään muihin tehtäviin, joita työntekijän työkokemuk- sen ja koulutuksen perusteella voidaan pitää hänelle sopivina. Muutos ei kuitenkaan saa aiheuttaa palkan alenemista.

2. Työsopimuksella sovitun työaikajärjestelmän muutoksista on sovittava erikseen.

4 § Työsuhteen päättyminen ja työntekijäin lomauttaminen

1. Työsuhteen päättämisessä ja lomauttamisessa noudatetaan työsopimuslakia.

2. Työnantajan irtisanoessa työsopimuksen noudatetaan seu- raavia työsuhteen keskeytymättömästä pituudesta riippuvia irti- sanomisaikoja:

Työsuhteen kesto Irtisanomisaika

enintään 1 vuosi 14 vrk

1 - 4 vuotta 1 kk

4 - 8 vuotta 2 kk

8 – 12 vuotta 4 kk

12 – 6 kk

3. Työntekijän irtisanoessa toistaiseksi voimassa olevan työso- pimuksen ovat irtisanomisajat seuraavat:

Työsuhteen kesto Irtisanomisaika

0 - 5 vuotta 14 vrk

yli 5 vuotta 1 kk

Irtisanomisajoista voidaan sopia työnantajan ja työntekijän välil- lä toisin siten, kuin työsopimuslaissa on säädetty.

4. Työsopimuslain 7 luvun 7 ja 8 §:issä (työnantajan velkasa- neeraus, konkurssi ja kuolema) tarkoitetuissa tapauksissa so- velletaan laissa säädettyjä irtisanomisaikoja.

5 § Työaika

Mikäli tästä sopimuksesta ei muuta johdu, noudatetaan työaika- lakia.

Tässä työehtosopimuksessa tarkoitetaan:

• työaikajaksolla viikkoa tai jaksoa

• jaksolla 3 viikkoa

• tasoittumisjaksolla kahta tai useampaa jaksoa 1. Säännöllinen työaika jaksotyössä

Työntekijän säännöllinen työaika on yhdessä jaksossa enintään 116 tuntia ja 15 minuuttia. Työvuoron pituus on enintään 12 tun- tia, ellei työnantajan ja työntekijän kesken toisin sovita.

Edellisen kappaleen mukainen työaika voidaan järjestää tasoit- tumisjaksoihin siten, että se tasoittuu enintään kahden jakson aikana edellä mainittuun tuntimäärään. Näin voidaan toimia, mi- käli se työn järjestelyn takia tai työntekijälle epätarkoituksenmu- kaisten työvuorojen estämiseksi on välttämätöntä. Tällöin sään- nöllinen työaika ei saa ylittää 126 tuntia kolmen viikon aikana.

Pöytäkirjamerkintä: Jos työpaikalla on sovellettu kolmi- vuorotyöhön rinnastettavaa jaksotyötä 30.9.2007 päät- tyneen työehtosopimuksen mukaisesti, työaikamuodon käyttöä voidaan jatkaa työpaikoilla.

2. Pidemmät tasoittumisjaksot jaksotyössä

Työnantaja ja työntekijä voivat jaksotyössä sopia jäljempänä olevia määräyksiä noudattaen myös pidemmästä tasoittumis-

jaksosta, joka voi olla enintään kuusi jaksoa. Säännöllinen työ- aika ei saa ylittää 126 tuntia yhden jakson aikana.

Pidemmän tasoittumisjakson soveltaminen edellyttää, että yri- tyksessä on tämän työehtosopimuksen tarkoittama luottamus- mies. Hänen kanssaan selvitetään järjestelmän perusteet ja to- teutuksen laajuus. Jos luottamusmiestä ei ole, järjestelmän so- veltaminen edellyttää, että tämän työaikajärjestelmän piiriin kuu- luvat työntekijät hyväksyvät yksimielisesti järjestelmän käyttöön ottamisen.

Pidemmän tasoittumisjakson käyttäminen edellyttää lisäksi, että työntekijä ja työnantaja sopivat siitä kirjallisesti. Työnantajan ja työntekijän välinen sopimus on irtisanottavissa kolmen kuukau- den irtisanomisajalla. Irtisanomisajan päättyessä kulumassa oleva tasoittumisjakso tehdään loppuun, ellei muusta sovita.

3. Keskeytyneen ja arkipyhiä sisältävän jakson työaika

Keskeytyneen ja arkipyhiä sisältävän jakson työaika määräytyy laskenta- ja keskeytyspäivien perusteella seuraavasti.

Laskentapäivillä tarkoitetaan työaikajakson maanantain ja per- jantain välisiä päiviä. Keskeytyspäivillä tarkoitetaan työvuorolis- tan laadintahetkellä tiedossa olevia poissaolojakson maanan- tain ja perjantain välisiä päiviä.

Keskeytyspäivät lyhentävät jakson työaikaa kukin keskimääräi- sen päivätyöajan verran (7 h 45 min, kun työaika on 38 h 45 min/vk). Keskeytyvälle jaksolle tulee työvuorolista laatia siten, ettei laskentapäivien työaika ylitä 9 §:n 4. kohdan taulukon mu- kaista ylityökynnystä.

Arkipyhien säännöllistä työaikaa lyhentävästä vaikutuksesta on määrätty 8 §:ssä.

4. Säännöllinen työaika työaikalain 6 §:n mukaisessa työssä

Säännöllinen työaika on 7 - 8 tuntia vuorokaudessa ja 38 tuntia 45 minuuttia viikossa.

6 § Vapaapäivät ja lepoajat

1. Viikoittainen vapaa-aika

Työntekijälle annetaan sunnuntain ajaksi tai, jollei se ole mah- dollista, viikon muuna aikana työaikalain 31 §:n mukainen vii- koittainen vapaa-aika, josta on tehtävä merkintä työvuoroluette- loon ja joka on vähintään kokonainen kalenterivuorokausi.

2. Viikon toinen vapaapäivä

Työaikajaksoihin tulee sisältyä viikoittaisen vapaa-ajan lisäksi keskimäärin viikkoa kohti myös toinen vapaapäivä. Toinen va- paapäivä sijoitetaan, mikäli mahdollista, kiinteästi varsinaisen viikoittaisen vapaa-ajan yhteyteen.

Viikoittaisen vapaa-ajan lisäksi annettavan toisen vapaapäivän tulee yleensä käsittää kokonainen kalenterivuorokausi. Kuiten- kin saadaan kysymyksessä oleva vapaa aika järjestää poik- keustapauksissa myös siten, että yötyövuoro alkaa vapaapäi- vänä aikaisintaan klo 20.00, jos sitä edeltää 26 tunnin pituinen yhdenjaksoinen vapaa-aika.

3. Ruokailutauko

Kun työaika on vuorokaudessa viittä tuntia pitempi, annetaan työntekijälle työvuoron aikana yksi säännöllinen vähintään puo- len tunnin pituinen lepoaika, jonka aikana hän saa esteettömäs- ti poistua työpaikalta ja jota ei lueta työaikaan tai tilaisuus enin- tään 20 minuuttia kestävään ateriointiin työaikana.

Suositus: Jos työvuoron pituus on 11 tuntia pidempi, työntekijäl- le annetaan tilaisuus toiseen enintään 20 minuuttia kestävään ateriointiin työaikana.

4. Virkistystauko

Työntekijälle annetaan päivittäin yksi 10 minuutin pituinen virkis- tystauko, joka järjestetään tarvittaessa vuoroittain ja muutenkin siten, ettei siitä aiheudu häiriötä työn kululle.

7 § Työvuoroluettelo ja työaikasuunnitelma

Työsopimuksessa sovitun säännöllisen työajan mukaisista työ- vuoroista laaditaan etukäteen vähintään kolmen viikon ajalle työvuoroluettelo, joka on saatettava työntekijöiden tietoon hy- vissä ajoin ja vähintään viikkoa ennen työvuoroluettelon alkua. Työvuoroluetteloon merkitään myös viikoittainen vapaa-aika ja vapaapäivät. Työvuoron muutoksista sovitaan työntekijän kans- sa.

Pidemmälle tasoittumisjaksolle on etukäteen laadittava työaika- suunnitelma, josta ilmenee kunkin kolmen viikon jakson työaika ja tällöin tiedossa olevat työajan sijoitteluun vaikuttavat seikat, kuten pidemmät vapaajaksot tai jaksot, joiden aikana tehdään normaalia pidempää työaikaa.

Työvuoroluetteloon suunnitellaan työntekijän maanantaista per- jantaihin kestävän sairausloman tai palkallisen työloman jälkei- nen lauantai tai sunnuntai vapaapäiväksi. Vastaavasti vähin- tään maanantaista lauantaihin kestävän sairasloman tai palkal- lisen työloman jälkeinen sunnuntai on vapaapäivä.

Työntekijän työpäivä tai työvuoro on yhtäjaksoinen lepotauosta aiheutuvin poikkeuksin, ellei työnantajan ja työntekijän kesken toisin sovita.

Vuorotyössä vuorojen on vaihduttava säännöllisesti ja muutut- tava ennakolta sovituin ajanjaksoin, ellei toisin sovita.

Työntekijän on viipymättä ilmoitettava työnantajalle tai tämän edustajalle, mikäli hän ei pakottavan esteen vuoksi voi saapua vuorollaan työhön.

Työnantajan on pidettävä työaikakirjanpitoa tehdyistä työtun- neista ja varallaolotunneista. Kirjanpitoon on merkittävä myös

yli-, sunnuntai- ja hätätyötunnit sekä näistä maksettu korotettu palkka.

Mikäli työaikasuunnitelma jää vajaaksi, vajausta ei teetetä ta- kaisin.

8 § Arkipyhäviikkojen työaikajärjestelyt

1. Seuraavat päivät ovat ylimääräisiä vapaapäiviä, jos ne on mahdollista tehtävän luonne huomioon ottaen järjestää vapaa- päiviksi:

- pitkäperjantai,

- toinen pääsiäispäivä,

- helatorstai,

- juhannusaatto sekä

- muuksi päiväksi kuin lauantaiksi tai sunnuntaiksi sat- tuva

- uudenvuodenpäivä,

- loppiainen,

- vapunpäivä,

- itsenäisyyspäivä,

- jouluaatto,

- joulupäivä ja

- tapaninpäivä.

2. Jollei edellä mainittuja päiviä ole mahdollista järjestää va- paapäiviksi, annetaan vastaava kokonainen vapaapäivä arkipy- hän sisältävän viikon, jakson tai tasoittumisjakson kuluessa.

3. Kukin edellä luetelluista päivistä lyhentää kokoaikatyössä säännöllistä työaikaa 7 tunnilla 45 minuutilla ja osa aikatyössä keskimääräisen päivittäisen tuntimäärän verran.

Pöytäkirjamerkintä: Jos osa-aikatyöntekijä työskentelee arkipy- hänä, korvataan työskentely kuten sunnuntaityöstä on määrätty. Lisäksi työntekijälle annetaan keskimääräisen päivittäisen tun- timäärän verran palkallista vapaa-aikaa.

4. Arkipyhälyhennykset eivät koske työntekijöitä, joilla on alle kolme työvuoroa arkipyhän sisältävässä kolmen viikon työaika-

jaksossa.

9 § Lisä- ja ylityö sekä niiden korvaaminen

1. Lisätyö ja lisätyön korvaaminen

Lisätyö on työtä, jota tehdään työntekijän säännöllisen työajan lisäksi, mutta joka ei ole ylityötä. Lisätyön tekemisestä sovitaan työnantajan ja työntekijän kesken.

Lisätyö korvataan antamalla työntekijälle joko palkallista vapaa- aikaa säännöllisenä työaikana tai rahakorvaus sen mukaan kuin harkitaan tarkoituksenmukaiseksi.

Vapaa-aikakorvauksena annetaan työntekijälle yksi tunti kutakin lisätyötuntia kohden. Erillisenä rahakorvauksena maksetaan työntekijälle korottamaton tuntipalkka kutakin lisätyötuntia koh- den.

2. Ylityö

Ylityöllä tarkoitetaan työtä, jota tehdään 5 §:n mukaisen sään- nöllisen työajan lisäksi.

Lain tarkoittamaa ylityötä voidaan teettää työntekijän suostu- muksella enintään 250 tuntia kalenterivuodessa ilman työaika- lain 19 §:n tarkoittamaa välitarkastelua 4 kuukauden välein. Muutoin noudatetaan mainittua työaikalain säännöstä.

Työnantajan ja työntekijän sopiessa voidaan ylityöstä maksetta- va palkka vaihtaa vastaavasti korotettuun vapaaseen säännölli- senä työaikana.

3. Ylityön korvaaminen jaksotyössä

Yksi jakso

Yhdessä jaksossa maksetaan ylityöstä erillisenä rahakorvauk- sena 50 %:lla korotettu tuntipalkka ensimmäisiltä 18 ylityötunnil- ta ja 100 %:lla korotettu tuntipalkka kultakin seuraavalta ylityö- tunnilta.

Kaksi jaksoa ja tätä pidemmät tasoittumisjaksot

Milloin säännöllinen työaika jaksotyössä tasoitetaan tämän työ- ehtosopimuksen 5§:n 1. kohdan 2. kappaleen (kaksi jaksoa) tai 5§:n 2. kohdan (pidemmät tasoittumisjaksot) mukaisesti, sään- nöllinen työaika ei saa ylittää 126 tuntia kolmen viikon aikana.

Mikäli tällaiseen yhtä jaksoa pidempään tasoittumisjaksoon si- sältyvällä kolmen viikon jaksolla tehdään ylitöitä siten, että jak- son työaika ylittää 134 tuntia 15 minuuttia, tulee tämän ylittävis- tä kolmen viikon jaksoon sisältyvistä työtunneista maksaa 100%:lla korotettu palkka.

50%:n ylityökynnys lasketaan kertomalla kolmen viikon jakson työaika (116 h 15 min) tasoittumisjaksoon sisältyvien jaksojen lukumäärällä. Näin saadusta tuntimäärästä vähennetään kes- keytyspäivien ja arkipyhien tunnit 9§:n 4. kohdan mukaisesti.

100%:n ylityökynnys lasketaan kertomalla tasoittumisjaksoon sisältyvien jaksojen lukumäärä tuntimäärällä 134 h 15 min. Näin saadusta tuntimäärästä vähennetään keskeytyspäivien ja arki- pyhien tunnit 9§:n 4. kohdan mukaisesti.

4. Ylityön korvaaminen keskeytyneellä ja arkipyhiä sisältävällä jaksolla

Keskeytyneen ja arkipyhiä sisältävän jakson ylityökynnys mää- räytyy seuraavan taulukon mukaisesti:

YLITYÖKORVAUKSEN LASKEMINEN YHDEN JAKSON AIKANA

Laskentapäivien 116 h 15 min 134 h 15 min lukumäärä 50 %:n ylityökynnys 100 %:n ylityö- kynnys

1	7.45	8.57
2	15.30	17.54
3	23.15	26.51
4	31.00	35.48
5	38.45	44.45
6	46.30	53.42
7	54.15	62.39
8	62.00	71.36
9	69.45	80.33
10	77.30	89.30
11	85.15	98.27
12	93.00	107.24
13	100.45	116.21
14	108.30	125.18
15	116.15	134.15

YLITYÖKORVAUKSEN LASKEMINEN KAHDEN JAKSON AIKANA

Laskentapäivien lukumäärä kynnys	232 h 30 min 50 %:n ylityökynnys	268 h 30 min 100 %:n ylityö-
1	7.45	8.57
2	15.30	17.54
3	23.15	26.51
4	31.00	35.48

5	38.45	44.45
6	46.30	53.42
7	54.15	62.39
8	62.00	71.36
9	69.45	80.33
10	77.30	89.30
11	85.15	98.27
12	93.00	107.24
13	100.45	116.21
14	108.30	125.18
15	116.15	134.15
16	124.00	143.12
17	131.45	152.09
18	139.30	161.06
19	147.15	170.03
20	155.00	179.00
21	162.45	187.57
22	170.30	196.54
23	178.15	205.51
24	186.00	214.48
25	193.45	223.45
26	201.30	232.42
27	209.15	241.39
28	217.00	250.36
29	224.45	259.33
30	232.30	268.30

Yllättävä keskeytys

Työvuoroluettelon julkaisemisen jälkeen tietoon tulevat poissa- olot eivät muuta julkaistua listaa. Yllättävän poissaolopäivän työaika otetaan ylityölaskennassa huomioon siten kuin se on työvuorolistaan merkitty ja jakson ylityökynnystä ei muuteta.

Jakson sisälle ajoittuva palkaton poissaolo alentaa yllättävissä keskeytyksissä jakson säännöllistä työaikaa ja ylityökynnystä työvuorolistaan suunnitellun työajan mukaisesti.

Mikäli jakso keskeytyy työsuhteen päättymisen, lomauttamisen tai muun palkattoman jakson loppuun jatkuvan poissaolon vuoksi, lasketaan kesken jääneen jakson tosiasialliset työtunnit ja samalta ajalta tuntimäärä keskimääräisen päivittäisen työajan (7 h 45 min) perusteella. Keskimääräisen työajan ylittävät työ- tunnit korvataan tämän pykälän 3. kohdan mukaisesti ylityönä.

Keskeytyksen ulkopuoliset arkipyhät alentavat 50 %:n ja 100

%:n ylityökynnystä keskimääräisen päivittäisen tuntimäärän ver- ran.

5. Ylityön korvaaminen muussa kuin jaksotyössä

Työntekijälle joka työskentelee 5 §:n 4. kappaleen mukaisessa työaikajärjestelmässä, maksetaan viikoittaisen ylityön viideltä ensimmäiseltä tunnilta 50 %:lla ja sitä seuraavilta tunneilta 100

%:lla korotettu palkka.

Vuorokautisen ylityön korvaamisessa noudatetaan työaikalakia, kuitenkin siten, että milloin työntekijä on tehnyt viikoittaista yli- työtä 5 tuntia, maksetaan tämän jälkeen tehtäviltä kaikilta ylityö- tunneilta 100 %:lla korotettu palkka.

Osa aikaisella työntekijällä vuorokautinen ylityöraja on 8 tuntia 5

§:n 4. kappaleen mukaisessa työaikajärjestelmässä.

10 § Ilta-, yö-, lauantai- ja sunnuntaityö sekä aattotyö

1. Iltatyö

Työstä, jota tehdään kello 18 - 22 välisenä aikana, maksetaan erillistä iltatyölisää. Iltatyölisä on 15 % tuntipalkasta laskettuna.

2. Yötyö

Työstä, jota tehdään kello 22 - 7 välisenä aikana, maksetaan erillistä yötyölisää. Yötyölisä on jaksotyössä 40 % ja muutoin 30

% tuntipalkasta laskettuna tai aikakorvauksena 20 minuuttia tuntia kohti.

Paikallisesti voidaan sopia yötyölisästä niiltä tunneilta, jolloin työntekijä päivystää klo 22 - 07 välisenä aikana työpaikalla ja hänellä on tällöin tosiasiallinen mahdollisuus lepoon.

3. Lauantaityö

Arkilauantaina kello 06.00 - 24.00 tehdyiltä työtunneilta, lukuun ottamatta pääsiäislauantaita ja lauantaiksi sattuvaa jouluaattoa, maksetaan erillinen 20 %:n suuruinen rahakorvaus tuntipalkas- ta laskettuna

4. Sunnuntaityö

Sunnuntaina tai muuna kirkollisena juhlapäivänä sekä itsenäi- syys- ja vapunpäivänä tehdystä työstä maksetaan sunnuntai- työkorvauksena kuukausipalkan ohella yksinkertainen tuntipalk- ka. Jos työ on ylityötä, on siitä lisäksi suoritettava ylityökorvaus.

Sunnuntai- ja juhlapäivien lasketaan alkavan niitä edeltäneinä päivinä kello 24 ja päättyvän sunnuntaivuorokauden päättyessä eli kello 24.

5. Aattotyö

Pääsiäislauantaina, juhannusaattona ja muuksi päiväksi kuin sunnuntaiksi sattuvana jouluaattona klo 00.00 - 24.00 tehdyiltä työtunneilta maksetaan erillinen 100 %:n suuruinen aattokor- vaus, joka lasketaan 13 §:ssä tarkoitetusta tuntipalkasta.

11 § Varallaolo- ja hälytystyö

1. Varallaolon osalta noudatetaan työaikalain säännöksiä, ellei jäljempänä olevista määräyksistä muuta johdu.

2. Jos työntekijä on työnantajan määräyksestä työpaikalla tai sen välittömässä läheisyydessä työnantajan osoittamassa päi-

vystystilassa työvalmiudessa, ei sitä katsota varallaoloksi, vaan tämä aika luetaan kokonaisuudessaan työajaksi.

3. Jos työntekijän on sopimuksen mukaan oleskeltava omassa asunnossaan, josta hänet voidaan tarvittaessa kutsua työhön, on hänelle tällaisesta varallaolosta maksettava korvaus puoles- ta asuntovarallaoloajasta joko rahana tai vastaavana vapaana.

4. Mikäli sunnuntaityökorvaukseen oikeuttavana aikana tapah- tunut asuntovarallaolo korvataan lukemalla puolet varallaolo- ajasta työaikaan, maksetaan varallaolon näistä tunneista sun- nuntaityökorvaus.

5. Jos työnantajan ja työntekijän kesken on sovittu varallaolos- ta, järjestetään vapaamuotoinen varallaolo pääsääntöisesti si- ten, että työntekijä voi valita liikkumisalueensa niin, että hänet voidaan kutsua työhön puhelimen tai muun vastaavan välineen välityksellä työnantajan edellyttämässä ajassa. Työntekijä on tällöin velvollinen pitämään mukanaan ja käytössä mukana kannettavan laitteen.

6. Työntekijälle annetaan vähintään 35 tunnin pituinen yhtäjak- soinen varallaolosta vapaa aika keskimäärin viikkoa kohden, ellei toisin sovita työnantajan ja työntekijän välillä.

7. Vapaamuotoisesta varallaolosta maksetaan työntekijälle tun- tia kohden rahakorvaus, joka varallaolon laadun huomioon ot- taen on 26 - 31 % korottamattomasta tuntipalkasta laskettuna. Korvauksen suuruus riippuu mm. liikkumisalueen laajuudesta ja työpaikalle saapumisen enimmäisajasta.

8. Kalenterivuodessa 1800 tuntia ylittävästä varallaolosta on sovittava työntekijän kanssa tuntirajan täytyttyä erikseen. Työn- antaja ja työntekijä ovat velvollisia tarkistamaan toukokuun ai- kana siihen mennessä toteutuneet varallaolotunnit ja huomioi- maan ne loppuvuoden varallaolon tuntimäärissä.

9. Hälytysluonteiseen työhön kutsumisesta ja työhön saapumi- sesta aiheutuvasta häiriöstä maksetaan hälytysraha, jonka suu- ruus 16,08 euroa. Hälytysluonteisella työllä tarkoitetaan työtä,

johon työntekijä kutsutaan suostumuksensa perusteella vapaa- aikanaan hänen jo poistuttuaan työpaikalta ja ilman, että hän on sopinut varallaolosta tai tällaisesta työstä etukäteen. Hälytysra- haan oikeuttavan työhön kutsumisen tulee edellyttää enintään kuuden tunnin kuluttua tapahtuvaa työhön saapumista. Tätä ai- kaa laskettaessa ei oteta mukaan yötunteja klo 22-06.

Mikäli työhön saapumisen pitää tapahtua viimeistään kolmen tunnin kuluessa hälytyksestä, maksetaan hälytysraha 50 %:lla korotettuna.

10. Työntekijälle, jolle aiheutuu kustannuksia työhön saapumi- sesta varallaolotilanteesta tai hälytystyöhön maksetaan näistä suoranaisista vähimmäiskustannuksista korvaus. Olosuhteiden niin vaatiessa maksetaan myös paluumatkasta aiheutuneet kus- tannukset.

12 § Palkkaus

TYÖNTEKIJÖIDEN PALKKARYHMITTELY 1.3.2016 lukien

Palkkaryhmä I

1. Työssä toimitaan perustason tehtävissä, joissa edellytetään riittäviä valmiuksia valvoa ja huolehtia potilaasta siten, ettei hä- nen tilansa kuljetuksen aikana odottamatta huonone, ja mahdol- lisuuksia aloittaa yksinkertaiset henkeä pelastavat toimenpiteet.

Palkkaryhmän tehtäväkohtainen vähimmäispalkka on 1.993,64

€.

Palkkaryhmä II

2. Työssä toimitaan hoitotason tehtävissä, joissa edellytetään valmiuksia aloittaa potilaan hoito tehostetun hoidon tasolla ja to- teuttaa kuljetus siten, että potilaan elintoiminnot voidaan turva- ta.

Palkkaryhmän tehtäväkohtainen vähimmäispalkka on 2.289,94

€.

3. Työ molemmissa palkkaryhmissä edellyttää terveydenhuollon ammattihenkilön tutkintoa tai vastaavaa pätevyyttä ja tehtävän mahdollisesti edellyttämien yleisten tenttien suorittamista.

Vailla työtehtävässä vaadittavaa koulutusta olevan työntekijän palkka saa olla enintään 8 % alempi kuin ko. palkkaryhmän vä- himmäispalkka.

Palkan määräytyminen

4. Jos työtehtävän sisältö poikkeaa palkkaryhmän tavanomai- sista tehtävänsisällöistä ja palkkaryhmän töiden normaalista vaativuustasosta, palkan määrää voivat korottaa esimerkiksi seuraavat erityistekijät:

- työnjohdolliset esimiestehtävät

- työn edellyttämä kielitaito

- xxxx xxxxxxxxxxx lisäkoulutus

- muut erityisvastuut tai lisätehtävät (esim. atk-huolto, autojen kunnossapito, erityinen koulutus- ja perehdyttämisvastuu, erityi- nen taloudellinen vastuu, kehittämistehtävät, erityinen vastuu kalustosta tai lääkehuollosta)

Työn vaativuuteen perustuva palkan määrittely tehdään uudes- taan, jos työntekijän työtehtävän vaativuus muuttuu pysyvästi. Uutta palkkaa maksetaan tehtävän muutoksesta lukien.

Palkan määrittely tehdään uudestaan myös, jos työntekijän työ- tehtävän vaativuus muuttuu tilapäisesti vähintään neljän viikon ajaksi. Tämä ei kuitenkaan koske vuosilomasijaisuuksia.

Henkilökohtainen palkanosa

5. Työntekijälle voidaan maksaa henkilökohtaista palkanosaa hyvän työssä suoriutumisen, henkilökohtaisen osaamisen tai muiden henkilökohtaisten ominaisuuksien perusteella. Työnteki-

jälle maksetaan vähintään henkilökohtaisen palkanosan vuosi- sidonnaista osaa.

Henkilökohtaisen palkanosan perusteena voivat olla esim. työ- tulokset, työn sujuvuus ja tehokkuus, yhteistyökyky, joustavuus, kehittymiskyky ja -halu, huolellisuus, työkokemus ja sosiaaliset taidot sekä poikkeuksellisesti henkilöstön saatavuuteen liittyvät perusteet.

Henkilökohtaisen palkanosan maksuperusteet selvitetään hen- kilöstölle. Henkilökohtaisen palkanosan perusteet käydään läpi työnantajan ja työntekijän välillä.

Henkilökohtaista palkanosaa voidaan alentaa työtehtävän muuttuessa pysyvästi. Tällöin työntekijän palkka ei voi kuiten- kaan laskea. Henkilökohtaista palkanosaa voidaan alentaa työntekijästä johtuvasta syystä vain poikkeuksellisesti, jos siihen on asiallinen ja painava syy.

Henkilökohtaisen palkanosan vuosisidonnaisen takuun perus- teella työntekijän henkilökohtaisen palkan on oltava 4 palvelus- vuoden täyttyessä vähintään 6 prosenttia työntekijän tehtävä- kohtaisesta palkasta, 7 palvelusvuoden täyttyessä vähintään 10 prosenttia työntekijän tehtäväkohtaisesta palkasta ja 10 palve- lusvuoden täyttyessä vähintään 13 prosenttia työntekijän tehtä- väkohtaisesta palkasta.

Palvelusvuosien laskeminen

6. Työntekijälle, jonka säännöllinen työaika on vähintään 19 tuntia viikossa, kertyy palvelusvuosia ajasta, jonka hän 18 vuot- ta täytettyään on ollut päätoimiseksi katsottavassa palvelussuh- teessa vastaavalla ammattialalla tai tehtävissä, joista on olen- naista hyötyä työntekijän nykyisten työsopimuksen mukaisten tehtävien suorittamisessa.

Työntekijälle, jonka työaika on keskimäärin alle 19 tuntia viikos- sa, kertyy tältä ajalta palvelusvuosia täyden ja tehdyn työajan suhteessa.

Palveluvuosia laskettaessa oikeuttaa tehtävässä vaadittu koulu- tustaso yhteen palvelusvuoteen, jos työntekijällä on 2. asteen tutkinto, kouluasteinen ammatillinen koulutus tai yksivuoinen opistoasteinen tutkinto. Jos työntekijällä on tehtävässä edelly- tetty ammattikorkeakoulututkinto tai vähintään kaksivuotinen tutkinto opistoasteisesta tai siihen rinnastettavasta oppilaitok- sesta, oikeuttaa tämä kahteen palvelusvuoteen. Vaihtoehtoises- ti työntekijällä on oikeus kerryttää palvelusvuodet työnteon puo- lelta, jos työntekijä on työskennellyt opiskeluaikana.

Sitä aikaa, jonka henkilö on ollut harjoittelijana tai oppilaana oman kehityksensä tai koulutuksensa vuoksi, ei lueta palvelus- vuosia kerryttäväksi palvelusajaksi.

Työntekijän samana ajankohtana suorittamista eri palveluksista otetaan ainoastaan yksi palvelusuhde huomioon palvelusaikaa määrättäessä.

Jos palvelusaika ei ole yhtäjaksoinen, otetaan jokaisesta palve- lusjaksosta huomioon vain täydet kuukaudet.

Jos työntekijän työnantaja vaihtuu kesken kuukauden, katso- taan palvelusjakso kuitenkin yhtäjaksoiseksi, jos työntekijä siir- tyy ilman katkosta uuden työnantajan palvelukseen.

Palvelusvuosia laskettaessa vähennetään ne kalenteripäivät, joina työssäolo on ollut keskeytyneenä tai työnteko ei ole vielä alkanut.

Palvelusajan vähennykseksi ei kuitenkaan lueta

- aikaa, jolloin työntekijälle on myönnetty palkkaetuja,

-vuosiloma-aikaa ja muita vuosilomalain tarkoittamia työssäolo- päivien veroisia päiviä ja

- muuta työlomaa siltä osin kuin tämä ei saman kalenterivuoden aikana ylitä yhteensä 30 päivää edellyttäen, että työntekijä on ollut ko. vuotena työssä vähintään 30 päivää. Oikeus palveluli- sään alkaa sitä seuraavan kalenterikuukauden alusta, jona pal- velulisään oikeuttava aika on täyttynyt.

7. Työsopimusta tehtäessä työnantajan on pyydettävä selvitys työntekijän työkokemuksesta. Työntekijän on esitettävä työnan- tajan vaatima selvitys, jotta työkokemus huomioidaan palkkauk- sessa. Hyväksytty työkokemus todetaan työsopimuksessa.

Jos työnantaja ei pyydä selvitystä, työntekijän esittämä työko- kemus huomioidaan takautuvasti enintään 2 vuoden ajalta.

Työkokemukseen perustuvat muutokset palkkaukseen tehdään seuraavan kalenterikuukauden alusta.

13 § Tuntipalkan laskeminen

1. Lisä-, yli-, ilta-, yö-, lauantai-, sunnuntai- ja aattotyöstä sekä varallaolosta maksettavaa korvausta laskettaessa käytettävä tuntipalkka saadaan jakamalla kuukausipalkka luvulla 163.

2. Osa-aikatyöntekijän tuntipalkka saadaan jakamalla hänen sopimuksen mukainen osa-aikapalkkansa luvulla, joka on las- kettu siten, että hänen säännöllinen työaikansa jaetaan 5 §:n mukaisella säännöllisellä työajalla ja kerrotaan edellä tässä py- kälässä sanotulla kuukausipalkan jakajalla.

14 § Osa-aikatyöntekijän palkkaus

1. Osa-aikatyötä tekevän työntekijän palkkaus määräytyy liit- teen 2 mukaan.

15 § Vajaan kuukauden palkan laskeminen

1. Jos työntekijän palkka on laskettava kalenterikuukauden osalta, jokaista kalenteripäivää kohden lasketaan niin mones osa kuukausipalkasta kuin siinä kuukaudessa on päiviä.

2. Kun työntekijän työsuhde kestää enintään 12 kalenteripäivää säännöllisen työajan palkka lasketaan jakamalla kuukausipalk- ka 13 §:ssä mainitulla luvulla ja kertomalla se tehtyjen tuntien määrällä.

16 § Palkan maksaminen

1. Jos ei toisin ole sovittu, työpalkka maksetaan palkanmaksu- kauden viimeisenä päivänä. Palkanmaksukausi on enintään kuukauden pituinen. Työsuhteen päättyessä päättyy myös pal- kanmaksukausi.

Ellei toisin sovita, palkka kultakin kalenterikuukaudelta makse- taan sen viimeisenä päivänä.

2. Jollei toisin sovita lisä- ja ylityökorvaukset sekä muuttuvat li- sät maksetaan työaikajaksojen päättymistä lähinnä seuraavan kalenterikuukauden palkanmaksupäivänä ja työsuhteen päätty- essä muun palkanmaksun yhteydessä.

3. Jos rahapalkka työsuhteen aikana tai sen päättyessä erään- tyy pyhä-, itsenäisyys- tai vapunpäivänä, joulu- tai juhannusaat- tona taikka arkilauantaina, pidetään lähinnä edellistä muuta ar- kipäivää erääntymispäivänä.

4. Rahapalkka maksetaan työntekijän osoittaman rahalaitoksen tilille. Maksu- tai siirtomääräys on tällöin lähetettävä niin ajoissa, että palkan voidaan laskea olevan erääntymispäivänä työnteki- jän käytettävissä.

5. Palkanmaksun yhteydessä annetaan palkansaajalle laskel- ma, jossa on selvitys palkan suuruudesta ja palkan pidätyksistä eri tarkoituksiin.

17 § Matkakustannusten korvaus

Matkakustannusten korvaukset määräytyvät matkustusliitteen mukaisesti.

18 § Vuosiloma

1. Päätoimisen työntekijän vuosilomaa annettaessa sekä loma- palkkaa tai lomakorvausta maksettaessa noudatetaan vuosilo-

malain säännösten lisäksi tässä pykälässä olevia määräyksiä. Työntekijän katsotaan olevan päätoiminen, mikäli hänen sään- nöllinen työaikansa on keskimäärin vähintään 19 tuntia viikos- sa.

2. Loman antaminen

Ennen kuin työnantaja määrää loman ajankohdan, työntekijälle varataan mahdollisuus tulla kuulluksi vuosiloman ajankohtaa koskevassa asiassa. Vuosilomasta annetaan 24 arkipäivää lo- makaudella, muu osa lomakauden ulkopuolella, siten kuin vuo- silomalaissa on säädetty.

Ilman työntekijän suostumusta ei lomaa tai sen osaa saa mää- rätä alkavaksi työntekijän vapaapäivänä, mikäli tämä johtaisi lomapäivien lukumäärän vähenemiseen.

Työntekijän maanantaista perjantaihin kestävän vuosiloman jäl- keinen lauantai ja sunnuntai ovat vapaapäiviä. Vastaavasti vä- hintään maanantaista lauantaihin kestävän vuosiloman jälkei- nen sunnuntai on vapaapäivä.

Työntekijälle ilmoitetaan ennen vuosiloman alkamista, milloin hänen on palattava lomaltaan töihin, ellei työnantajan ja työnte- kijän kesken toisin sovita.

3. Loman pituuden määräytyminen

Vuosilomaan oikeuttava palvelusaika määräytyy työehtosopi- muksen mukaisen palvelusajan perusteella seuraavasti:

a) Työntekijällä on oikeus saada lomaa kaksi arkipäivää kulta- kin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta.

b) Työntekijällä, jonka työsuhde on lomakautta edeltävän lo- manmääräytymisvuoden loppuun mennessä keskeytymättä jat- kunut vähintään yhden vuoden, on oikeus saada lomaa kaksi ja puoli arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudel- ta.

Tässä kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa ei palvelussuhteen jatkumisaikaan lueta sitä aikaa, jolloin työ on keskeytynyt sen johdosta, että työntekijä asevelvollisena on ollut suorittamassa vakituista palvelua tai naisten vapaaehtoista asepalvelusta.

c) Työntekijälle annetaan lomaa kolme arkipäivää kutakin täyt- tä lomanmääräytymiskuukautta kohden milloin hän on ollut pää- toimiseksi katsottavassa palvelussuhteessa oman työnantajan palveluksessa välittömästi lomanmääräytymisvuoden maalis- kuun loppuun mennessä yhtäjaksoisesti vähintään kuusi kuu- kautta ja hänellä on siihen mennessä palvelusvuosiin oikeutta- vaa palveluaikaa yhteensä vähintään viisitoista vuotta.

4. Loman pidennys

Mikäli vuosilomasta osa järjestetään pidettäväksi muuna kuin vuosilomalaissa määrättynä lomakautena, annetaan loma tältä osin pidennettynä puolella. Pidennys myönnetään kuitenkin enintään työntekijän koko loman puolesta määrästä, niin että suurin mahdollinen pidennys voi olla neljäsosa koko lomasta. Puolia päiviä ei tätä lomaa myönnettäessä oteta huomioon. (enintään 9 arkipäivää).

Milloin tämän pykälän 3) b) tai c) kohdan mukaan määräytyväs- tä vuosilomasta pidetään enintään 24 (b kohta) tai 30 (c kohta) arkipäivää lomakautena, myönnetään loma kuitenkin vähintään kuudella arkipäivällä pidennettynä, mikäli työntekijällä on lo- manmääräytymisvuoden maaliskuun loppuun mennessä palve- lusvuosiin oikeuttavaa palvelusaikaa yhteensä vähintään 10 vuotta sekä oikeus lomaan 12 lomanmääräytymiskuukaudelta. (vähintään 6 arkipäivää).

Xxxxxx ei kuitenkaan myönnetä pidennystä, jos loma tai sen osa on loman ajankohdan vahvistamisen jälkeen työntekijän pyynnöstä siirretty pidettäväksi lomakauden ulkopuolella. Lo- mapidennyksen menetys ei koske 24 lomapäivää ylittävää lo- man osaa, jos työnantaja on määrännyt ilman työntekijän suos- tumusta myös 24 lomapäivää ylittävän lomanosan pidettäväksi lomakautena.

Saamatta jääneestä loman pidennyksestä ei suoriteta korvaus- ta.

Loman pidennyspäivät voidaan vaihtaa rahaksi, jos siitä lo- manmääräytymisvuoden osalta sovitaan kirjallisesti työnantajan ja työntekijän välillä.

5. Loma-ajan palkka

Työntekijällä, jonka palkka on sovittu viikolta tai sitä pitemmältä ajalta, on oikeus saada tämä palkkansa myös vuosiloman ajal- ta. Mikäli työaikaan sisältyy säännöllisenä työaikana tehtyä ilta-, yö-, lauantai- tai sunnuntaityötä, on työntekijällä oikeus saada mainitusta työstä suoritettavaa rahakorvausta vastaava lisäys vuosiloma-ajan palkkaan.

Edellä mainittua rahakorvausta vastaava lisäys otetaan huomioon vuosiloma-ajan palkassa siten, että varsinaisen kuukausipalkan perusteella laskettua vuosilomapäiväpalk- kaa korotetaan sillä prosenttiluvulla, joka osoittaa, kuinka monta prosenttia lomanmääräytymisvuoden aikana sään- nöllisenä työaikana tehdystä ilta-, yö-, lauantai- tai sunnun- taityöstä maksetut korvaukset ovat olleet samalta ajalta maksetusta varsinaisesta palkasta.

Työsuhteen päättyessä edellä mainittu lisäys otetaan huomioon vuosilomakorvausta laskettaessa edellä esitettyjen määräysten mukaisesti ja käyttäen laskelmissa sen lomanmääräytymisvuo- den osan aikana maksettuja rahakorvauksia ja varsinaista palk- kaa, jonka aikana työntekijän työsuhde päättyy.

6. Lomaraha

Lomaraha on 50 % vuosilomapalkasta ja se maksetaan työnte- kijän palattua työhön lomaltaan tai lomansa osalta. Mikäli kui- tenkin lomarahan tai sen osan maksaminen tuottaisi yritykselle suuria taloudellisia vaikeuksia, työnantaja ja työntekijä voivat sopia lomarahan tai sen osan maksuajankohdan siirtämisestä enintään seuraavan vuoden maaliskuun loppuun mennessä.

Mikäli työntekijän työsuhde päättyy ennen lomarahan tai sen osan maksuajankohtaa, maksetaan se työsuhteen päättyessä.

Maksettaessa lomakorvaus työsuhteen jatkuessa tai työsuhteen päättyessä työntekijälle maksetaan lomarahaa vastaava kor- vaus siltä osin kuin lomarahaa ei ole hänelle aiemmin maksettu.

Lomarahaa tai vastaavaa korvausta ei suoriteta työntekijälle, jo- ka on välittömästi ennen loman alkamista tai työsuhteen päät- tymistä tai loman päätyttyä ollut työstä poissa luvattomasti tai ilman pätevää syytä tai jättää irtisanomisajan noudattamatta. Xxxxxxxxx tai vastaavaa korvausta ei makseta siinäkään ta- pauksessa, että työntekijä on irtisanottu työntekijästä johtuvasta syystä tai että työsopimus on purettu edellyttäen, että irtisano- mista tai purkua ei todeta lainvastaiseksi.

19 § Sairausajan palkka

1. Mikäli tästä sopimuksesta ei muuta johdu työntekijän oikeus sairausajan palkkaan määräytyy työsopimuslain ja sairausva- kuutuslain mukaisesti.

2. Työntekijällä, jonka työsuhde on jatkunut vähintään yhden kuukauden ja joka asianmukaisesti hyväksytyllä lääkärintodis- tuksella on osoittanut olevansa kykenemätön suorittamaan työ- tään todetun sairauden tai tapaturman vuoksi, on oikeus, jollei tauti tai tapaturma ole sattunut oloissa, jotka työsopimuslain 2 luvun 11 §:n 2 momentin mukaan ovat esteinä samassa laissa säädetyn sairausajan palkan saamiseen, saada sairausloman aikana täysi palkkansa 60 kalenteripäivän ajalta kalenterivuo- den aikana.

3. Mikäli työsuhde ei ole välittömästi ennen sairauslomaa kes- keytymättä jatkunut vähintään yhtä kuukautta, on hänellä oi- keus saman kalenterivuoden aikana saada hänelle myönnetyn sairausloman aikana sairausajan palkkana täysi palkka 14 ka- lenteripäivän ajalta.

4. Täydellä palkalla tarkoitetaan peruspalkkaa, peruspalkan luonteisia palkanlisiä ja mahdollisia palvelulisiä tai, jollei näitä

ole määritelty, sovittua kuukausipalkkaa. Osa-aikatyöntekijällä, jolle ei ole työsopimuksessa sovittu keskimääräistä työaikaa, sairausloma-ajan palkka määräytyy suunnitellun työvuoroluette- lon mukaisesti ja sen jälkeiseltä ajalta kuuden viimeisen kuu- kauden aikana maksetun keskimääräisen palkan perusteella.

5. Jos työntekijän työaikaan sisältyy säännöllisenä työaikana tehtyä sunnuntaityötä, korotetaan sairausloma-ajan palkka 18

§:n 5. kappaleen toisen alakappaleen määräysten mukaisesti lasketulla prosenttiluvulla.

Edellä mainittua rahakorvausta vastaava lisäys otetaan huo- mioon sairausajan palkassa siten, että varsinaisen kuukausi- palkan perusteella laskettua sairausloma-ajan päiväpalkkaa korotetaan sillä prosenttiluvulla, joka osoittaa, kuinka monta prosenttia lomanmääräytymisvuoden aikana säännöllisenä työaikana tehdystä sunnuntaityöstä maksetut korvaukset ovat olleet samalta ajalta maksetusta varsinaisesta palkasta.

6. Mikäli työntekijä sairastuu kesken työvuoron tai työpäivän, maksetaan hänelle tältä päivältä palkka työpalkkana ja sairaus- ajan palkan maksaminen aloitetaan ensimmäiseltä täydeltä sai- rauspäivältä.

7. Jos työntekijä työnantajan työssä sattuneen tapaturman tai työstä aiheutuneen sairauden tahi ammattitaudin johdosta on tullut kykenemättömäksi suorittamaan työtään, on hänellä edel- lisestä poiketen oikeus saada sairauden kestäessä enintään 120 kalenteripäivän ajalta täysi palkka.

8. Jos työntekijä on oikeutettu saamaan tapaturma- tai muuta korvausta, joka ei ole hänen itsensä kustantama, maksetaan työntekijälle tämän työehtosopimuksen mukaisesta sairausajan palkasta vain se osa, joka ylittää hänen saamansa muun edellä tarkoitetun korvauksen. Tämä määräys ei kuitenkaan koske haittarahaa, tapaturmavakuutuslain 20 §:ssä mainittuja lisiä ja korvauksia, elinkoron sijasta maksettavaa kertakaikkista tapa- turmakorvausta eikä sellaista tapaturmaeläkettä tai elinkorkoa, jota työntekijä saa sellaisen tapaturman johdosta, joka ei ole kysymyksessä olevan sairasloman aiheuttajana.

9. Saadakseen edellä tässä pykälässä tarkoitetut sairausloma- ajan palkkaedut, työntekijän on noudatettava, mitä sairausva- kuutuslain mukaisen päivärahan saamiseksi on säädetty tai määrätty uhalla, että jos työnantaja asianomaisen työntekijän laiminlyönnin seurauksena menettää sille kuuluvan sairausva- kuutuslakiin perustuvan etuuden, tämän pykälän mukaisia palk- kaetuja vähennetään menetystä vastaavalla määrällä.

10. Xxxxxxx työntekijällä on oikeus saada työnantajalta sairaus- ajan palkkaa, hänellä ei ole oikeutta saada samalta ajalta sai- rausvakuutuslain mukaista päivärahaa enempää kuin se määrä, millä päiväraha ylittää hänen saamansa sairausajan palkan. Se osa päivärahasta, mitä ei ole suoritettava työntekijälle itselleen, maksetaan työnantajalle.

11. Sairausajan palkka voidaan maksaa täysimääräisenä, jos työntekijän työkyvyttömyyden syynä on rikoksella aiheutettu henkilövahinko, jonka johdosta työnantajalla on oikeus saada rikosvahinkojen korvaamisesta valtion varoista annetun lain mukaan palkkaa vastaava korvaus. Palkan maksamisen edelly- tyksenä on, että asianomistaja on ilmoittanut rikoksesta poliisil- le, vaatinut syytteen nostamista tai esittänyt asiassa rangaistus- vaatimuksen eikä tätä toimenpidettä ole asianomistajarikoksen osalta myöhemmin peruutettu. Sairausajan palkka peritään ta- kaisin, mikäli työnantajalle ei makseta edellä mainitun lain mu- kaista korvausta työntekijän laiminlyönnin vuoksi.

12. Työnantaja maksaa työntekijälle, joka tartuntatautilaki 16

§:n mukaan on määrätty olemaan poissa työstään, palkan pois- saolon ajalta tämän pykälän sairausajan palkkamääräysten mu- kaisesti.

13. Työntekijän on, ellei hänellä ole laillista estettä, viipymättä ilmoitettava sairastumisestaan työnantajalle tai tämän edustajal- le sekä toimittamaan työnantajalle työnantajan hyväksymä lää- kärintodistus tai muu todistus työkyvyttömyydestä.

Jos lääkärintodistusta ei ole saatavilla, työntekijä voi todistaa työkyvyttömyytensä myös sairaanhoitajan tai terveydenhoitajan

antamalla todistuksella enintään 3 päivää kestävässä poissa- olossa.

Työntekijän on pyydettäessä esitettävä selvitys työnantajalle sii- tä, ettei hän ole pyynnöstään huolimatta saanut vastaanottoai- kaa lääkärille. Selvitykseksi riittää yleinen tieto siitä, ettei lääkä- riaikoja ole saatavilla.

20 § Äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaa sekä hoitovapaa

1. Työntekijällä on oikeus saada äitiys-, isyys- ja vanhempain- vapaata sekä hoitovapaata ja osittaista hoitovapaata, siten kuin työsopimuslaissa on säädetty. Työntekijällä on kuitenkin oikeus saada äitiysvapaa ajalta palkkaa siten, kuin jäljempänä tässä pykälässä on määrätty.

2. Naispuolinen työntekijä saa raskauden ja synnytyksen vuoksi äitiysvapaata täysin palkkaeduin ajaksi, johon sisältyy vapaan alusta lukien 72 arkipäivää. Palkan saamisen edellytyksenä on kuitenkin, että työntekijä on ollut työnantajan työsuhteessa välit- tömästi ennen vapaan alkamista vähintään kuusi kuukautta ja että hän toimittaa työnantajalle viimeistään 70 päivää ennen laskettua synnytystä kunnallisen äitiysneuvolan tai lääkärin an- taman todistuksen raskauden kestoajasta. Lisäksi hänen tulee toimittaa työnantajalle todistus sairausvakuutuslain 9 luvun 8

§:ssä sanotussa tarkastuksessa käytyään.

3. Jos raskaus on keskeytynyt aikaisemmin kuin 30 - 50 arki- päivää ennen laskettua synnytysaikaa ja työntekijän hakemuk- sesta sairausvakuutuslain mukainen äitiysraha on myönnetty työntekijälle siten, että sen katsotaan kohdistuvan raskauden keskeytymispäivää välittömästi seuraaviin 100 arkipäivään, työntekijälle myönnetään äitiysvapaa alkavaksi synnytyspäivää seuraavasta päivästä lukien ja suoritetaan 2. kappaleessa mai- nittu palkkaus 72 synnytyspäivää seuraavalta arkipäivältä.

4. Jos työntekijän työaikaan sisältyy säännöllisenä työaikana tehtyä sunnuntaityötä, korotetaan äitiysvapaan päiväpalkkaa 18

§:n 5. kappaleen toisen alakappaleen määräysten mukaisesti lasketulla prosenttiluvulla.

5. Täydellä palkalla tarkoitetaan 19 §:n 4. kappaleen mukaan laskettua palkkaa.

6. Äitiysvapaan myöntäminen ei vähennä työntekijän oikeutta saada muita työehtosopimukseen perustuvia etuuksia.

7. Työntekijä saa vapaata hänen äkillisesti sairastuneen alle kymmenen vuoden ikäisen tai vammaisen lapsensa hoidon jär- jestämiseksi tai hoitamiseksi silloin, kun muuta hoitoa ei ole saatu järjestetyksi, enintään neljä työpäivää kerrallaan. Tältä ajalta maksetaan työntekijälle täysi palkka kolmelta kalenteri- päivältä.

Palkkauksen suorittamisen edellytyksenä on, että molemmat vanhemmat ovat ansiotyössä kodin ulkopuolella tai että toisella vanhemmista ei muutoin tosiasiallisen esteen johdosta ole mahdollisuutta osallistua lapsen hoitoon taikka että kysymyk- sessä on yksinhuoltaja.

Edellytyksenä on lisäksi, että työntekijä työskentelee kodin ul- kopuolella ja että molemmat vanhemmat eivät saa sanotunlais- ta vapautusta samanaikaisesti ja että sairastumisesta annetaan työnantajan hyväksymä luotettava selvitys.

21 § Ryhmähenkivakuutus

1. Työnantaja toteuttaa kustannuksellaan työntekijöitä koskevan ryhmähenkivakuutuksen siten, kuin siitä on kulloinkin keskusjär- jestöjen välillä sovittu.

22 § Luottamusmies

1. Luottamusmiehiin ja työsuojeluvaltuutettuihin sovelletaan Hy- vinvointialan liiton ja Terveys- ja sosiaalialan neuvottelujärjestön välistä luottamusmiessopimusta.

2. Luottamusmiehiä ja varaluottamusmiehiä voidaan valita yri- tyksiin, joissa on vähintään kaksi työsuhteessa olevaa työnteki- jää. Vaali voidaan pitää myös työaikana ja -paikalla siten, että vaalin järjestäminen ja toimittaminen ei häiritse toimintaa.

23 § Koulutus

1. Työnantajan järjestäessä itse työntekijälle ammatillista koulu- tusta tai lähettäessä tämän hänen ammattiinsa liittyviin koulu- tustilaisuuksiin, korvataan koulutuksen aiheuttamat kustannuk- set ja säännöllisen työajan ansionmenetys. Jos koulutus tapah- tuu työajan ulkopuolella, käytettyä aikaa ei lueta työajaksi, mut- ta työntekijälle korvataan siitä johtuvat suoranaiset kustannuk- set.

2. Terveydenhuollon ammattihenkilöllä on velvollisuus ylläpitää ja kehittää ammattitaitoaan terveydenhuollon ammattihenkilöstä annetun lain mukaisesti. Tasapuolisen kohtelun vaatimuksen mukaisesti työnantaja huomioi myös pidempiaikaisten määräai- kaisten työntekijöiden mahdollisuuden osallistua täydennyskou- lutukseen.

3. Työntekijälle annetaan tilaisuus osallistua työsuhteen kat- keamatta Tehyn osoittamalle ay-kurssille, milloin se käy päinsä aiheuttamatta haittaa yrityksen toiminnalle. Ilmoitus aikomuk- sesta osallistua kurssille on tehtävä mahdollisimman varhain, kuitenkin viimeistään viikkoa ennen työvuorolistan tekemistä.

24 § Muita määräyksiä

1. Työntekijä on velvollinen työssään käyttämään työnantajan edellyttämää sekä tämän hankkimaa ja huoltamaa malliltaan tietynlaista tai yhdenmukaista suojavaatetusta.

2. Mikäli sovitaan, että työntekijä vastaa itse suojavaatteen huollosta, maksetaan hänelle tästä korvausta 10,43 euroa kuu- kaudessa.

3. Työntekijän työpäiväksi sattuva 50- ja 60-vuotispäivä, oma vihkimis- tai parisuhteen rekisteröintipäivä ja lähiomaisen (avio- puoliso, pysyvästi samassa taloudessa elävä avopuoliso, pari- suhdelain mukaisesti rekisteröidyt, vanhemmat, aviopuolison tai edellä mainitunlaisen avo- tai muun puolison vanhemmat, lap- set, veljet ja sisaret) hautajaispäivä sekä asevelvollisuuslain mukainen kutsuntapäivä ovat palkallisia vapaapäiviä.

4. Kun työntekijä osallistuu lakisääteisiin, viranomaisten edellyt- tämiin tai työnantajan muutoin määräämiin tutkimuksiin tai tar- kastuksiin, järjestetään niitä varten vapautus työstä ja niihin ku- lunut aika lasketaan työajaksi.

5. Mikäli työntekijä joutuu todellisen tarpeen niin vaatiessa lää- kärin määräämiin tutkimuksiin työaikanaan, järjestetään niitä varten vapautus työstä korkeintaan yhden työvuoron ajaksi. Täl- laiseen tutkimukseen kulunutta aikaa ei teetetä takaisin. Vas- taavanlainen vapautus työstä järjestetään sellaisen lääkärintar- kastuksen ajaksi, joka on välttämätön sairausvakuutuslain mu- kaisen äitiysrahan saamiseksi.

6. Reservin kertausharjoituksiin tai pelastuslain 67 §:n nojalla väestönsuojelukoulutukseen määrätylle työntekijälle suoritetaan kertausharjoitusten tai väestönsuojelukoulutuksen ajalta palkka vähennettynä asianomaisella reserviläispalkan tai sitä vastaa- van korvauksen määrällä.

7. Työntekijä saa osallistua työaikana pidettäviin Tehy ry:n liitto- valtuuston kokouksiin ja niihin hallituksen kokouksiin, joissa kä-

sitellään tämän työehtosopimuksen sisältöä koskevia asioita. Tällaisen poissaolon ajalta ei työntekijän palkka- ja muita etuja vähennetä.

8. Työntekijän ja työnantajan näin sopiessa työnantaja tekee hänen kanssaan erikseen vahvistettua perintälomaketta käyttä- en sopimuksen työehtosopimukseen sidotun ammattijärjestön jäsenmaksun perimisestä. Työehtosopimusosapuolet suositte- levat, että työntekijän pyytäessä työnantaja perii jäsenmaksun palkasta.

Perintämenettely on seuraava:

• Työnantaja pidättää työntekijän palkasta työnantajalle ilmoi- tetun jäsenmaksun työntekijän palkanmaksun yhteydessä.

• Työnantaja suorittaa kertyneet jäsenmaksut hänelle ilmoite- tulle tilille annettujen ohjeiden mukaisesti perintäkausittain.

• Työnantaja tekee ammattijärjestölle seuraavan vuoden tammikuun loppuun mennessä selvityksen koko edellisen vuo- den aikana perityistä jäsenmaksuista. Jos jäsenmaksun perintä tapahtuu useammin kuin neljä kertaa vuodessa, työnantaja an- taa lisäksi selvityksen viimeistään 15.8. kesäkuun loppuun mennessä perityistä jäsenmaksuista.

• Työnantaja antaa perityistä jäsenmaksuista tiedon työnteki- jälle palkkalaskelmassa tai muulla vastaavalla tavalla.

• Työnantaja antaa työntekijälle todistuksen jäsenmaksujen perinnästä kunkin vuoden verotusta varten.

25 § Jatkuva neuvottelumenettely ja työryhmät

Osapuolet pyrkivät jatkuvaan neuvottelumenettelyyn sopi- muskauden aikana. Osapuolet asettavat seuraavat työryhmät:

• Työryhmän, jonka tehtävänä on seuraavan sopimus- kauden aikana selvittää, miten paikallista sopimista

voitaisiin alalla kehittää ja selvittää/kartoittaa tätä var- ten paikallisen sopimisen hyviä käytäntöjä

• Tehy toteaa, että yksityisen ensihoitopalvelualan pal- kat ovat jääneet jälkeen julkisesta sektorista. Neuvot- teluosapuolet perustavat 30.9.2018 mennessä työ- ryhmän, jossa selvitetään mahdollista palkkaeroa ja sovitaan toimenpiteistä mahdollisen palkkaeron ku- romiseksi

26 § Erimielisyyksien ratkaiseminen

1. Työehtosopimuksen tulkintaa tai soveltamista koskevan eri- mielisyyden sattuessa on työnantajan edustajan ja toisaalta työntekijän tai hänen edustajansa pyrittävä välittömällä neuvon- pidolla selvittämään erimielisyydet.

2. Mikäli erimielisyyksiä ei saada selvitettyä, erimielisyyskohdis- ta on laadittava muistio, jossa on selvitettävä osapuolten kan- nanotot perusteluineen. Tämän jälkeen jompikumpi osapuoli voi siirtää asian tämän työehtosopimuksen allekirjoittaneiden osa- puolten ratkaistavaksi.

3. Sopijapuolten väliset neuvottelut käydään niiden osapuolten kesken, joiden välillä erimielisyys vallitsee ja ne on aloitettava sekä käytävä tarpeetonta viivytystä välttäen. Neuvotteluja kos- keva vaatimus on jätettävä kirjallisesti, ellei tapauskohtaisesti toisin sovita. Neuvottelut katsotaan päättyneeksi sinä päivänä, jona neuvotteluosapuolet ovat yhteisesti niin todenneet, tai jompikumpi neuvotteluosapuoli on kirjallisesti ilmoittanut katso- vansa omalta osaltaan neuvottelut päättyneeksi. Jos sopijapuol- ten välisissä neuvotteluissa ei saavuteta yhteisymmärrystä, asia voidaan saattaa tuomioistuimen ratkaistavaksi.

4. Kannetta työtuomioistuimessa ei saa panna vireille ennen kuin on käyty tässä sopimuksessa tarkoitetun tämän työehtoso- pimuksen allekirjoittaneiden osapuolten väliset neuvottelut.

27 § Voimassa olevat paremmat etuudet

1. Tällä työehtosopimuksella ei kenenkään työntekijän voimas- sa olevia työsuhteen ehtoja kokonaisuutena huononneta.

28 § Työrauhavelvoite

1. Tähän sopimukseen sidottu ei saa sopimuksen voimassa ol- lessa ryhtyä työtaistelutoimenpiteisiin sopimuksen pätevyydes- tä, voimassaolosta tai oikeasta sisällöstä, ei myöskään sopi- mukseen perustuvasta vaatimuksesta syntyneen riidan ratkai- semiseksi, voimassa olevan sopimuksen muuttamiseksi tai uu- den sopimuksen solmimiseksi taikka uhata tällaisella toimenpi- teellä.

2. Allekirjoittaneet järjestöt ovat velvolliset huolehtimaan siitä, että myös niiden alaiset yhdistykset, työnantajat ja työntekijät, joita sopimus koskee, välttävät työtaistelutoimenpiteitä eivätkä riko sopimuksen määräyksiä.

29 § Sopimuksen voimassaoloaika

1. Tämä työehtosopimus on voimassa 1.2.2018 - 30.4.2020 vä- lisen ajan jatkuen senkin jälkeen vuoden kerrallaan, ellei sitä ole irtisanottu kirjallisesti kummaltakaan puolelta viimeistään kuukautta ennen sen päättymistä.

2. Sopimuksen irtisanojan on irtisanomisen yhteydessä jätettä- vä muutosesitystä koskeva muistio toiselle sopijapuolelle.

3. Tämän sopimuksen määräykset ovat voimassa siksi, kunnes uusi sopimus on tullut voimaan tai sopijapuolten väliset neuvot- telut on todettu jommankumman osapuolen toimesta päätty- neiksi.

Helsingissä 12. päivänä helmikuuta 2018 HYVINVOINTIALAN LIITTO ry

SUOMEN SAIRAANKULJETUSLIITTO SSK ry

TEHY ry

LIITTEET

1. Ensihoitopalvelualan työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirja

2. Osa-aikatyötä tekevien työntekijöiden suhteelliset palkkanormit

3. Matkustusliite

4. Luottamusmiessopimus

5. Palkkataulukot

6. Työaikapankkimalli ensihoitopalvelualalle

Liite 1

ENSIHOITOPALVELUALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA

Allekirjoittaneet järjestöt ovat sopineet seuraavaa:

1. Sopimuksen voimassaolo

Uusi työehtosopimuskausi alkaa 1.2.2018 ja päättyy 30.4.2020.

2. Palkat 1.5.2018

Työntekijöiden 30.4.2018 voimassa olevia henkilökohtaisia kuukau- sipalkkoja ja taulukkopalkkoja korotetaan 1.5.2018 lukien 1,8 %.

1.4.2019

Työntekijöiden 31.3.2019 voimassa olevia henkilökohtaisia kuukau- sipalkkoja ja taulukkopalkkoja korotetaan 1.4.2019 lukien 1,8 %.

3. Tekstimuutokset

Työehtosopimuksen tekstit säilyvät ennallaan lukuun ottamatta seu- raavia muutoksia:

2§ Työsuhteen alkaminen

3. kohta:

Koeajasta sovitaan kirjallisesti ja sen pituus on enintään kuusi kuu- kautta. 12 kuukautta lyhyemmässä määräaikaisessa työsuhteessa koeaika saa olla enintään puolet työsopimuksen kestosta. Jos työn- tekijä on koeaikana ollut työkyvyttömyyden tai perhevapaan vuoksi poissa työstä, työnantajalla on oikeus pidentää koeaikaa kuukau-

della kutakin työkyvyttömyys- tai perhevapaajaksoihin sisältyvää 30 kalenteripäivää kohden. Työnantajan on ilmoitettava työntekijälle koeajan pidentämisestä ennen koeajan päättymistä.

6§ Vapaapäivät ja lepoajat 3. Ruokailutauko

Uusi momentti 2.:

Suositus: Jos työvuoron pituus on 11 tuntia pidempi, työntekijälle annetaan tilaisuus toiseen enintään 20 minuuttia kestävään ateri- ointiin työaikana.

11§ Varallaolo ja hälytystyö

Uusi 9. kohta:

Hälytysluonteiseen työhön kutsumisesta ja työhön saapumisesta aiheutuvasta häiriöstä maksetaan hälytysraha, jonka suuruus 16,08 euroa. Hälytysluonteisella työllä tarkoitetaan työtä, johon työntekijä kutsutaan suostumuksensa perusteella vapaa-aikanaan hänen jo poistuttuaan työpaikalta ja ilman, että hän on sopinut varallaolosta tai tällaisesta työstä etukäteen. Hälytysrahaan oikeuttavan työhön kutsumisen tulee edellyttää enintään kuuden tunnin kuluttua tapah- tuvaa työhön saapumista. Tätä aikaa laskettaessa ei oteta mukaan yötunteja klo 22-06.

Mikäli työhön saapumisen pitää tapahtua viimeistään kolmen tunnin kuluessa hälytyksestä, maksetaan hälytysraha 50 %:lla korotettuna.

12§ Palkkaus

Palvelusvuosien laskeminen

6. kohta:

Työntekijälle, jonka säännöllinen työaika on vähintään 19 tuntia vii- kossa, kertyy palvelusvuosia ajasta, jonka hän 18 vuotta täytettyään on ollut päätoimiseksi katsottavassa palvelussuhteessa vastaavalla

ammattialalla tai tehtävissä, joista on olennaista hyötyä työntekijän nykyisten työsopimuksen mukaisten tehtävien suorittamisessa.

Työntekijälle, jonka työaika on keskimäärin alle 19 tuntia viikossa, kertyy tältä ajalta palvelusvuosia täyden ja tehdyn työajan suhtees- sa.

Palveluvuosia laskettaessa oikeuttaa tehtävässä vaadittu koulutus- taso yhteen palvelusvuoteen, jos työntekijällä on 2. asteen tutkinto, kouluasteinen ammatillinen koulutus tai yksivuoinen opistoasteinen tutkinto. Jos työntekijällä on tehtävässä edellytetty ammattikorkea- koulututkinto tai vähintään kaksivuotinen tutkinto opistoasteisesta tai siihen rinnastettavasta oppilaitoksesta, oikeuttaa tämä kahteen palvelusvuoteen. Vaihtoehtoisesti työntekijällä on oikeus kerryttää palvelusvuodet työnteon puolelta, jos työntekijä on työskennellyt opiskeluaikana.

Sitä aikaa, jonka henkilö on ollut harjoittelijana tai oppilaana oman kehityksensä tai koulutuksensa vuoksi, ei lueta palvelusvuosia ker- ryttäväksi palvelusajaksi.

Työntekijän samana ajankohtana suorittamista eri palveluksista ote- taan ainoastaan yksi palvelusuhde huomioon palvelusaikaa määrät- täessä.

Jos palvelusaika ei ole yhtäjaksoinen, otetaan jokaisesta palvelus- jaksosta huomioon vain täydet kuukaudet.

Jos työntekijän työnantaja vaihtuu kesken kuukauden, katsotaan palvelusjakso kuitenkin yhtäjaksoiseksi, jos työntekijä siirtyy ilman katkosta uuden työnantajan palvelukseen.

Palvelusvuosia laskettaessa vähennetään ne kalenteripäivät, joina työssäolo on ollut keskeytyneenä tai työnteko ei ole vielä alkanut.

Palvelusajan vähennykseksi ei kuitenkaan lueta

- aikaa, jolloin työntekijälle on myönnetty palkkaetuja,

- vuosiloma-aikaa ja muita vuosilomalain tarkoittamia työssäolopäi- vien veroisia päiviä ja

- muuta työlomaa siltä osin kuin tämä ei saman kalenterivuoden ai- kana ylitä yhteensä 30 päivää edellyttäen, että työntekijä on ollut ko. vuotena työssä vähintään 30 päivää. Oikeus palvelulisään alkaa sitä seuraavan kalenterikuukauden alusta, jona palvelulisään oi- keuttava aika on täyttynyt.

19§ Sairausajan palkka

5. kohta (sisennetty kappale):

Edellä mainittua rahakorvausta vastaava lisäys otetaan huo- mioon sairausajan palkassa siten, että varsinaisen kuukausi- palkan perusteella laskettua sairausloma-ajan päiväpalkkaa korotetaan sillä prosenttiluvulla, joka osoittaa, kuinka monta prosenttia lomanmääräytymisvuoden aikana säännöllisenä työaikana tehdystä sunnuntaityöstä maksetut korvaukset ovat olleet samalta ajalta maksetusta varsinaisesta palkasta.

13. kohta, uudet momentit 2 ja 3.:

Jos lääkärintodistusta ei ole saatavilla, työntekijä voi todistaa työky- vyttömyytensä myös sairaanhoitajan tai terveydenhoitajan antamal- la todistuksella enintään 3 päivää kestävässä poissaolossa.

Työntekijän on pyydettäessä esitettävä selvitys työnantajalle siitä, ettei hän ole pyynnöstään huolimatta saanut vastaanottoaikaa lää- kärille. Selvitykseksi riittää yleinen tieto siitä, ettei lääkäriaikoja ole saatavilla.

22 § Luottamusmies

2. kohta:

Luottamusmiehiä ja varaluottamusmiehiä voidaan valita yrityksiin, joissa on vähintään kaksi työsuhteessa olevaa työntekijää. Vaali

voidaan pitää myös työaikana ja -paikalla siten, että vaalin järjestä- minen ja toimittaminen ei häiritse toimintaa.

24§ Muita määräyksiä

8. kohta:

Työntekijän ja työnantajan näin sopiessa työnantaja tekee hänen kanssaan erikseen vahvistettua perintälomaketta käyttäen sopi- muksen työehtosopimukseen sidotun ammattijärjestön jäsenmak- sun perimisestä. Työehtosopimusosapuolet suosittelevat, että työn- tekijän pyytäessä työnantaja perii jäsenmaksun palkasta.

25 § Jatkuva neuvottelumenettely ja työryhmät

Osapuolet pyrkivät jatkuvaan neuvottelumenettelyyn sopimuskau- den aikana. Osapuolet asettavat seuraavat työryhmät:

• Työryhmän, jonka tehtävänä on seuraavan sopimus- kauden aikana selvittää, miten paikallista sopimista voitaisiin alalla kehittää ja selvittää/kartoittaa tätä var- ten paikallisen sopimisen hyviä käytäntöjä

• Tehy toteaa, että yksityisen ensihoitopalvelualan pal- kat ovat jääneet jälkeen julkisesta sektorista. Neuvot- teluosapuolet perustavat 30.9.2018 mennessä työ- ryhmän, jossa selvitetään mahdollista palkkaeroa ja sovitaan toimenpiteistä mahdollisen palkkaeron ku- romiseksi

Helsingissä 12. päivänä helmikuuta 2018 HYVINVOINTIALAN LIITTO RY

SUOMEN SAIRAANKULJETUSLIITTO RY

TEHY RY

Liite 2

Osa-aikatyötä suorittavien työntekijäin suhteelliset palkkanor- mit

Osa-aikatyön pituus Palkka prosentteina prosentteina säännöl- täyttä työaikaa tekevän lisen täyden työajan palkasta

pituudesta

100 %	100 %
90	90
80	80
70	70
63	63
62	62
61	61
60	60
59	59
58	58
57	57
56	56
55	55
54	54
53	53
52	52
51	51
50	50
49	50
48	49
47	49
46	48
45	48
44	47
43	46
42	45
41	44
40	43

Osa-aikatyön pituus Palkka prosentteina prosentteina säännöl- täyttä työaikaa tekevän lisen täyden työajan palkasta

pituudesta

39	42
38	41
37	40
36	39
35	38
34	37
33	36
32	35
31	34
30	33
29	32
28	32
27	31
26	30
25	30
24	29
23	28
22	27
21	27
20	26
19	25
18	24
17	24
16	23
15	22
14	21
13	20
12	20
11	19
10	18
9	16
8	15
7	13
6	11
5	10

Liite 3

Matkustusliite

1 § Yleistä

1. Työntekijälle maksetaan työnantajan määräyksestä tehdystä matkasta aiheutuneista ylimääräisistä kustannuksista korvauk- sena majoituskustannusten korvausta, päivärahaa, ateriakor- vausta, majoittumiskorvausta ja yömatkarahaa.

2 § Työ- ja sairaankuljetusmatkat

1. Työntekijän matka asunnosta työpaikkaan ja takaisin ei oi- keuta tässä matkustusliitteessä tarkoitettuihin korvauksiin.

2. Ensihoitopalveluun ja siirtokuljetuksiin liittyvistä matkoista, joita jäljempänä kutsutaan sairaankuljetusmatkaksi, suoritetaan korvauksia siten kuin jäljempänä 3 §:ssä on mainittu. Sairaan- kuljetusmatkaan rinnastetaan myös muut tavanomaisiin työteh- täviin liittyvät matkat, kuten esim. auton huoltomatka.

3. Muusta kuin edellä 1 ja 2 kohdassa tarkoitetusta työmatkas- ta, jota jäljempänä kutsutaan työmatkaksi, suoritetaan jäljempä- nä 4 §:ssä mainitut kustannusten korvaukset.

3 § Kotimaan sairaankuljetusmatka

1. Sairaankuljetusmatka luetaan kokonaisuudessaan työaikaan kuuluvaksi.

2. Sairaankuljetusmatkalta maksetaan ateriakorvaus. Ateriakor- vauksen saamisen edellytyksenä on, että sairaankuljetusmatka kestää vähintään 7 tuntia ja se ulottuu vähintään 15 kilometrin etäisyydelle pysyväisluonteisesta toimipaikasta tai asunnosta ja että työntekijä joutuu matkan aikana aterioimaan omalla kus- tannuksellaan muualla kuin tavanomaisessa ruokailupaikas- saan.

3. Ateriakorvaus on kulloinkin voimassa olevan Verohallituksen päätöksen verotuksessa verosta vapaaksi katsottavien matka- kustannusten korvausten perusteista ja määristä olevan alem- man enimmäismäärän suuruinen.

4. Lisäksi jos sairaankuljetusmatka ulottuu vähintään 150 kilo- metrin päähän sekä pysyväisluonteisesti toimipaikasta että asunnosta toisen kunnan alueelle ja matka kestää vähintään 10 tuntia, maksetaan kulloinkin voimassa olevan edellä mainitun päätöksen enimmäismäärän mukainen osapäiväraha. Osapäi- värahan maksamisen edellytyksenä on lisäksi, että työntekijä vastaa myös toisen ateriansa kustannuksista itse.

5. Jos työntekijä joutuu yöpymään muualla kuin asunnossaan sairaankuljetusmatkan aikana, maksetaan työntekijälle päivära- ha edellä mainitun päätöksen enimmäismäärän mukaisesti. Päiväraha maksetaan ateriakorvauksen ja osapäivärahan ase- masta. Matkan tulee tällöin täyttää muutoin päivärahan saami- sen edellytykset.

6. Sairaankuljetusmatkalta suoritetaan majoittumiskorvausta, mikäli työntekijä on majoituspaikkakunnalla klo 21.00 ja 7.00 vä- lisenä aikana vähintään 4 tuntia tai hän on ollut matkalla tai toi- messaan muualla kuin kotipaikkakunnallaan sanottuna aikana tämän ajan ja hänen on sen vuoksi ollut pakko majoittua. Ma- joittumiskorvauksen sijasta ja samoin myöntämisperustein, voi-

daan maksaa em. enimmäismäärän suuruinen yömatkaraha. Majoittumispaikasta ja maksettavista korvauksista sovitaan etu- käteen työnantajan ja työntekijän kesken. Muissa tapauksissa noudatetaan edellä mainitun Verohallituksen päätöksen enim- mäismäärien mukaista korvausta.

4 § Ulkomaan sairaankuljetusmatka

Matka-aika ja sen korvaaminen

Sairaankuljetukseen liittyvä matka-aika luetaan kokonaisuudes- saan työaikaan kuuluvaksi auton kuljettajalle ja mukana olevalle työntekijälle. Myös kohteessa oloaika luetaan työajaksi, sikäli kuin aikaa on pidettävä työsuorituksena.

Siitä osasta perilläoloaikaa, jota ei voida pitää työsuorituksena, maksetaan työntekijälle työehtosopimuksen 11 §:n 7. kohdan mukainen varallaolokorvaus.

Muut korvaukset

Tämän lisäksi maksetaan korvauksena matkakustannusten kor- vausta, majoittumiskorvausta, päivärahaa ja / tai ateriakorvaus- ta niiden ehtojen ja sen mukaan kuin kulloinkin voimassa olevat Verohallituksen päätöksen enimmäismäärät edellyttävät.

Ulkomaan matkan suorittaminen edellyttää työntekijän suostu- musta.

5 § Työmatka

1. Säännöllisen päivittäisen työajan ulkopuolella suoritetusta työmatkasta luetaan työajaksi vain työn tekemiseen käytetty ai- ka.

2. Työmatkalta työnantaja suorittaa korvauksena matkakustan- nuskorvausta, päivärahaa, ateriakorvausta ja majoittumiskor- vausta siten kuin kulloinkin voimassa oleva edellä mainittu Ve- rohallituksen päätöksen enimmäismäärät edellyttävät. Majoit-

tumiskorvauksen sijasta ja samoin myöntämisperustein, voi- daan maksaa myös yömatkaraha.

Liite 4

LUOTTAMUSMIESSOPIMUS

Johdanto

1. Luottamusmiesjärjestelmä on työehtosopimusjärjestelmän osa-alue, jonka tarkoituksena on edistää osapuolten välillä solmittujen sopimusten asianmukaista toteuttamista ja käytän- töön soveltamista. Sillä pyritään ratkaisemaan työnantajan ja työntekijöiden välille sopimusten soveltamisesta ja tulkinnasta syntyvät erimielisyydet tarkoituksenmukaisella ja nopealla ta- valla. Keskeisinä asioina siihen kuuluvat myös työnantajan ja työntekijöiden välillä esiintyvien työsuhteisiin liittyvien kysy- mysten käsittely sekä työrauhan ylläpitäminen ja edistäminen työehtosopimusjärjestelmän edellyttämällä tavalla.

2. Tarkoituksenmukaisesti järjestetty ja hoidettu paikallinen neu- vottelumenettely vähentää yrityksen ja työntekijöiden välisiä sekä työntekijöiden keskinäisiä kitkatekijöitä ja voi siten huo- mattavasti edistää sekä yrityksen tavoitteiden saavuttamista että työntekijöiden turvallisuuden ja viihtyvyyden lisääntymistä. Paikallinen neuvottelumenettely voi muodostua myös hyödyl- liseksi molempiin suuntiin toimivaksi informaatiokanavaksi henkilöstökysymyksissä ja siten toimia osana yrityksen infor- maatio- ja osallistumisjärjestelmää.

3. Edellä mainittujen tavoitteiden toteuttamiseksi allekirjoittaneet järjestöt ovat tehneet seuraavan luottamusmiessopimuksen:

1 § Sopimuksen soveltamisala ja sitovuus

1. Tämä luottamusmiessopimus sitoo työehtosopimuksen sovel- lutuspiirissä olevia työnantajia ja työntekijöitä.

2 § Luottamusmies

1. Luottamusmiehellä tarkoitetaan tässä sopimuksessa, ellei so- pimuksen tekstistä muuta ilmene, työehtosopimukseen sidottu- jen järjestäytyneiden työntekijöiden tämän pykälän 2., 3. ja 4. kappaleiden mukaisesti valitsemaa pääluottamusmiestä, vara- pääluottamusmiestä, luottamusmiestä ja varaluottamusmiestä.

2. Pääluottamusmiehellä tarkoitetaan työehtosopimusalan katta- vaa yrityskohtaista luottamusmiestä, jonka toimintapiirissä on useita toimintayksikkökohtaisia luottamusmiehiä.

3. Yritykseen luottamusmiehen valitsevat yrityksen palveluksessa olevat saman työehtosopimuksen piiriin kuuluvat työehtosopi- muksen osapuolena olevaan liittoon tai yhdistykseen järjestäy- tyneet työntekijät.

4. Suureen tai alueellisesti hajautettuun yritykseen on oikeus vali- ta tämän sopimuksen tarkoittamia eri luottamusmiehiä sen it- senäisiin alueellisiin tai toiminnallisiin yksiköihin. Yrityskohtai- sesti sovitaan luottamusmiesten lukumäärä ja toiminta-alue ot- taen huomioon työntekijöiden lukumäärä, yrityksen laajuus ja toimipisteiden etäisyys sekä niiden lukumäärä, työpaikan luon- ne ja varsinaisen luottamusmiehen mahdollisuudet tavata työntekijät. Lisäksi otetaan huomioon yrityksen yhteistoiminta- järjestelmä. Ellei luottamusmiesten lukumäärästä ja toiminta- alueesta päästä sopimukseen, asia alistetaan liittojen ratkais-

tavaksi.

5. Milloin yrityksen eri työpaikkoja varten on valittu useampia luottamusmiehiä, voidaan yrityskohtaisesti sopia siitä, että joku luottamusmiehistä toimii työntekijöiden edustajana käytäessä paikallisia neuvotteluja työnantajan kanssa silloin, kun asia koskee kaikkia yrityksen eri työpaikkoja. Tällaises-

sa tapauksessa työnantajalle ilmoitetaan, kuka luottamusmie- histä hoitaa tällaisia tehtäviä.

6. Elleivät liitot toisin sovi, voidaan edellä 1. kappaleessa maini- tulle pääluottamusmiehelle sekä 2., 3. ja 4. kappaleissa maini- tuille luottamusmiehille valita varaluottamusmies, joka luotta- musmiehen estyneenä ollessa toimii hänen sijaisenaan ja jolla on tänä aikana luottamusmiehen oikeudet ja velvollisuudet.

7. Edellä 4. kappaleessa mainitut osapuolet voivat sopia alakoh- taisesti, milloin se paikallisen neuvottelumenettelyn onnistumi- sen ja luottamusmiesjärjestelmän kannalta on tarkoituksenmu- kaista, luottamusmiesten valinnasta yritysten osastoihin (osas- tokohtainen luottamusmies). Tällöin sopimuksessa tulee mää- ritellä luottamusmiehen valintaa, oikeudellista asemaa, tehtä- viä, toimintavapautta, ansion ja matkakustannusten korvaamis- ta sekä neuvottelujärjestystä koskevat sopimusehdot, mikäli ne poikkeavat tästä sopimuksesta.

8. Tässä sopimuksessa tarkoitetun luottamusmiehen tulee olla asianomaisen yrityksen tai työpaikan työntekijä, joka työsken- telee ao. työehtosopimuksen soveltamisalalla ja on tämän työ- ehtosopimukseen sidotun työntekijäjärjestön jäsen sekä pe- rehtynyt työpaikan olosuhteisiin.

9. Yrityksen tai sen toimintayksikön toiminnan olennaisesti supis- tuessa, laajentuessa taikka liikkeen luovutuksen, sulautumi- sen, yhtiöittämisen tai niihin verrattavan olennaisen organisaa-

tiomuutoksen johdosta saatetaan luottamusmiesorganisaatio tämän sopimuksen periaatteiden mukaisesti vastaamaan yri- tyksen tai sen toimintayksikön muuttunutta kokoa ja rakennet- ta.

10. Luottamusmiehellä on oikeus saada työnantajalta pyydettä- essä kirjallisena tieto siitä, kuka toimii työnantajan edustajana hänen edustamansa henkilöstöryhmän osalta.

3 § Luottamusmiehen valitseminen

1. Luottamusmiehen vaali voidaan suorittaa työpaikalla ja tällöin kaikille järjestäytyneille työntekijöille on varattava tilaisuus osallistua vaaliin. Vaalin järjestäminen ja toimittaminen ei kui- tenkaan saa häiritä työntekoa. Vaaliajoista ja vaalipaikoista on sovittava työnantajan kanssa viimeistään 14 vuorokautta en- nen vaalin toimittamista. Xxxxxx toimittamisesta huolehtivat lä- hinnä luottamusmies tai hänen estyneenä ollessaan mahdolli- nen varaluottamusmies. Vaalien toimittamiseen näiltä kulunut välttämätön aika luetaan luottamusmiestehtäviin käytetyksi ajaksi.

2. Valitusta luottamusmiehestä ja hänen mahdollisesta varamie- hestään sekä näiden eroamisesta tai erottamisesta tehtäväs- tään ilmoittaa kirjallisesti työnantajalle luottamusmiesjärjestön antamin valtuuksin.

3. Pääluottamusmiehelle valitusta varamiehestä on lisäksi ilmoi- tettava, milloin hän toimii pääluottamusmiehen sijaisena.

4 § Luottamusmiehen työsuhde

1. Luottamusmiehen tehtävien menestyksellisen hoitamisen edel- lytyksenä on tässä sopimuksessa sovittu niistä luottamusmie- hen työsuhteeseen liittyvistä seikoista, jotka poikkeavat mui- den työntekijöiden työsuhteen ehdoista. Muissa kohden luotta- musmies on työsuhteessaan työnantajaansa samassa ase- massa kuin muutkin työntekijät. Luottamusmies on velvollinen henkilökohtaisesti noudattamaan yleisiä työehtoja, työaikoja, työnjohdon määräyksiä sekä työpaikan järjestysmääräyksiä.

2. Luottamusmiehen mahdollisuuksia kehittyä ja edetä ammatis- saan ei saa heikentää luottamusmiestehtävän takia.

3. Luottamusmiehenä toimivaa työntekijää ei tätä tehtävää hoita- essaan tai sen tähden saa siirtää huonompipalkkaiseen työ- hön, kuin missä hän oli luottamusmieheksi valituksi tullessaan. Häntä ei saa myöskään siirtää vähempiarvoiseen työhön, jos työnantaja voi tarjota hänelle muuta hänen ammattitaitoaan vastaavaa työtä. Luottamusmiestehtävän takia häntä ei saa erottaa työstä.

4. Jos luottamusmieheksi/ pääluottamusmieheksi valitun henkilön varsinainen työ vaikeuttaa luottamusmiehen/pääluotta- musmiehen tehtävien hoitamista on hänelle ottaen huomioon yrityksen tai sen toimintayksikön olosuhteet ja luottamusmie- hen ammattitaito, järjestettävä muuta työtä. Tällainen järjestely ei saa aiheuttaa hänen ansionsa alentumista.

5. Työstään täysin vapautetun pääluottamusmiehen ansiokehi- tyksen tulee vastata yrityksessä tapahtuvaa ansiokehitystä.

6. Jos yrityksen työvoimaa vähennetään tai lomautetaan talou- dellisista tai tuotannollisista syistä, on noudatettava sellaista järjestystä, että luottamusmies joutuu viimeksi tällaisen toi- menpiteen kohteeksi. Jos luottamusmiehelle ei voida tarjota hänen ammattiaan tai pätevyyttään vastaavaa työtä, tästä

määräyksestä voidaan poiketa. Jos luottamusmies katsoo, että hänet on irtisanottu tai lomautettu vastoin edellä olevia mää- räyksiä, hänellä on oikeus vaatia asian selvittämistä järjestöjen välillä.

7. Muutoin ei luottamusmiehen työsopimusta irtisanota noudat- tamatta työsopimuslain 7 luvun 10 §:n 1. momentin edellyttä- mää työntekijöiden enemmistön suostumusta, joka selvitetään työehtosopimuksen osapuolena olevan työntekijäjärjestön toi- mesta.

8. Luottamusmiehen työsuhdetta ei saa purkaa vastoin työsopi- muslain määräyksiä.

9. Luottamusmiehen työsopimuksen purkuperusteita arvioitaessa luottamusmiestä ei saa asettaa huonompaan asemaan muihin työntekijöihin nähden.

10. Kohtien 1 - 9 määräyksiä on sovellettava myös asianmukai- sesti ehdolle asetettuun luottamusmies- tai pääluottamusmies- ehdokkaaseen, josta on kirjallisesti ilmoitettu työnantajalle. Eh- dokassuoja alkaa kuitenkin aikaisintaan kolme kuukautta en- nen valittavana olevan luottamusmiehen tai pääluottamusmie- hen toimikauden alkua ja päättyy muun kuin vaalissa luotta- musmieheksi tai pääluottamusmieheksi valituksi tulleen osalta vaalin järjestäjän todettua vaalituloksen. Kyseisiä määräyksiä on sovellettava myös luottamusmiehenä tai pääluottamusmie- henä toimineeseen työntekijään kuusi kuukautta hänen luot- tamusmies- tai pääluottamusmiestehtävänsä päättymisen jäl- keen.

11. Työsuhteen päättymisestä ilmoitetaan luottamusmiehelle vähintään kuukautta ennen työehtosopimuksen mukaisen irti- sanomisajan alkamista. Luottamusmiehelle annettuun ilmoi-

tukseen työsuhteen päättymisestä merkitään irtisanomisen syy. Luottamusmiehelle annetusta ilmoituksesta työnantaja an- taa tiedon myös työntekijäliitolle.

12. Jos luottamusmiehen työsopimus on lakkautettu tämän so- pimuksen vastaisesti, työnantajan on suoritettava korvauksena luottamusmiehelle vähintään 10 ja enintään 30 kuukauden palkka. Xxxxxxx on määrättävä samojen perusteiden mukaan kuin TSL 12 luvun 2 §:ssä on säädetty. Korvausta lisäävänä tekijänä on otettava huomioon se, että tämän sopimuksen oi- keuksia on loukattu.

13. Luottamusmiehenä toimivaa työntekijää ei tämän tehtävän vuoksi saa painostaa eikä erottaa työstä. Mikäli sopimusten tarkoittaman luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun työso- pimus puretaan ja tämä riitauttaa purkamisen, työnantaja mak- saa luottamusmiehelle tai työsuojeluvaltuutetulle yhden kuu- kauden palkkaa vastaavan määrän, jos kanne asiassa noste- taan neljän viikon kuluessa työsopimuksen purkamisesta.

14. Kohtien 1-9 ja 11 - 12 määräykset koskevat myös työsuoje- luvaltuutettua. Työsuojeluvaltuutettua koskevia määräyksiä on lisäksi yhteistoimintasopimuksen 5 luvun 3 §:ssä.

5 § Luottamusmiehen tehtävät

1. Luottamusmiehen pääasiallisena tehtävänä on toimia asian- omaiseen työehtosopimukseen sidottujen järjestäytyneiden työntekijöiden edustajana työehtosopimuksen soveltamista koskevissa asioissa.

2. Luottamusmies edustaa edellä mainittuja työntekijöitä työlain- säädännön soveltamista koskevissa asioissa ja yleensä työn- antajan ja työntekijän välisiin suhteisiin ja yrityksen kehittymi-

seen liittyvissä kysymyksissä.

3. Luottamusmiehen tehtävänä on myös osaltaan toimia yrityk- sen ja henkilöstön välisen neuvottelu- ja yhteistoiminnan ylläpi- tämiseksi ja kehittämiseksi.

6 § Luottamusmiehen oikeus saada tietoja

1. Jos syntyy epäselvyyttä tai erimielisyyttä työntekijöiden palkas- ta tai muista työsuhteeseen liittyvistä asioista, on luottamus- miehelle annettava kaikki erimielisyyden kohteena olevan ta- pauksen selvittämiseen vaikuttavat tiedot.

2. Ao. luottamusmiehellä on oikeus saada kirjallisesti tai muulla sovittavalla tavalla seuraavat yrityksen työntekijöitä koskevat tiedot:

a) työntekijän suku- ja etunimet sekä toimipiste

b) uusien työntekijöiden työsuhteiden alkamispäivä

c) tiedot irtisanotuista, lomautetuista ja osa-aikaistetuista työnteki- jöistä

d) xxxxxx opiskelijoista, harjoittelijoista ja vuokratyövoiman käytöstä

e) tiedot määräaikaisista työsuhteista, työsuhteen sovittu kesto se- kä määräaikaisuuden peruste

f) vaativuusryhmä tai vastaava, johon työntekijä tai hänen suoritta- mansa työ kuuluu

g) koko- ja osa-aikatyöntekijöiden lukumäärä, myös työhön kutsut- tavat ja muu tilapäinen henkilöstö

Luottamusmiehellä on oikeus saada edellä mainitut tiedot kaksi ker- taa vuodessa, kuitenkin uusien työntekijöiden osalta neljännesvuo- sittain.

3. Luottamusmiehellä on oikeus saada kaikki tarpeelliset paikalli- sen sopimisen neuvotteluihin liittyvät tiedot kirjallisesti hyvissä ajoin ennen neuvottelujen aloittamista sekä oikeus saada pyy- tämiään lisätietoja.

4. Luottamusmiehelle annetaan hänen pyynnöstään selvitys siitä, millaisia tietoja työhönoton yhteydessä kerätään.

5. Uudelle luottamusmiehelle annetaan hänen pyynnöstään selvi- tys työpaikalla käytössä olevasta palkkausjärjestelmästä.

6. Mikäli yrityksessä on edellä 2 §:n perusteella valittu useampia luottamusmiehiä, sovitaan liittojen kesken niistä periaatteista, millä tiedot eri luottamusmiesten kesken jaetaan.

7. Luottamusmiehellä on sama oikeus kuin lainsäädännön tar- koittamalla luottamusvaltuutetulla perehtyä hätä- ja sunnuntai- työstä, ylityöstä ja niistä maksetuista korotetusta palkasta laa- dittuun luetteloon.

8. Luottamusmiehen on pidettävä edellä olevan perusteella teh- täviensä hoitamista varten saamansa tiedot luottamuksellisina.

7 § Luottamusmiehelle myönnettävä vapautus työstä

1. Luottamusmiehelle varataan riittävästi vapautusta työstä luot- tamusmiestehtävien hoitamista varten. Riittävyyttä arvioitaessa otetaan huomioon edustettavien työntekijöiden määrä, yrityk- sen yhteistoimintajärjestelmä, yhteistoiminnan laajuus sekä yri- tystoiminnan henkilöstön asemaan aiheuttamat muutokset. Ellei syytä muuhun arviointiin ole, luottamusmiehelle annetaan vapautusta edustettujen työntekijöiden lukumäärästä riippuen seuraavaa:

Työntekijöiden mää- rä Vapautuksen määrä t./3 vko

5 – 29	3 - 6
30 – 49	7 - 9
50 – 99	10 – 13
100 – 199	13 - 16
200 – 299	16 - 19
300- 499	19 - 25
500 tai yli	23 - 30

2. Pääluottamusmiehelle järjestetään tehtäviensä hoitamista var- ten tarvittaessa tilapäisesti, säännöllisesti toistuen tai koko- naan vapautus työstä.

Pääluottamusmies on kokonaan vapautettu työstään, jos edustetta- vien työntekijöiden lukumäärä on vähintään 800, elleivät työnantaja ja pääluottamusmies yhteisesti muuta sovi.

Pääluottamusmiehen ajankäyttö on vähintään luottamusmiehen ajankäytön suuruinen. Edustettavien työntekijöiden lukumäärän li- säksi on huomioitava pääluottamusmiehen toimialueen laajuus ja aidon neuvottelutoiminnan mahdollistaminen. Jos luottamusmies toimii myös pääluottamusmiehenä ja/tai työsuojeluvaltuutettuna, otetaan tämä lisäävänä tekijänä huomioon työssä vapautuksen määrää arvioitaessa.

3. Työnantajan ja luottamusmiehen välillä sovitaan siitä, milloin edellä mainittu työstä vapautus annetaan. Tällöin tulee ottaa huomioon yrityksen toiminnalliset edellytykset sekä se, että luottamusmiestehtävät voidaan asianmukaisesti hoitaa.

4. Vapautusaika on merkittävä työvuoroluetteloon.

8 § Ansionmenetyksen korvaaminen

1. Työnantaja korvaa sen ansion, jonka luottamusmies menettää työaikana joko paikallisissa neuvotteluissa työnantajan edusta- jan kanssa tai toimiessaan muissa työnantajan kanssa sovi- tuissa tehtävissä.

2. Luottamusmiehelle maksetaan luottamusmieskorvausta työ- ajan ulkopuolella suoritetuista luottamusmiestehtävistä hänen työpaikkansa työehtosopimuksen soveltamispiiriin kuuluvien työntekijöiden lukumäärän perusteella (1.4.2018 alkaen) seu- raavasti:

Työntekijöiden määrä	euroa/kk
5 – 50	58,53

51 – 100	63,71
101 - 150	74,72
151 - 200	85,17
201 - 299	112,36
300 tai yli	128,18

3. Pääluottamusmiehelle maksetaan vastaavasti hänen toimialu- eellaan olevien työehtosopimuksen soveltamispiiriin kuuluvien työntekijöiden lukumäärän perusteella seuraavasti:

Työntekijöiden määrä	euroa/kk
5 - 100	73,56
101 - 150	89,87
151 - 200	100,32
201 - 299	122,38
300 tai yli	132,93

Pöytäkirjamerkintä:

Luottamusmieskorvausta maksetaan myös siinä tapauksessa, ettei luottamusmiehellä ole käytännössä työajan ulkopuolella luot- tamusmiestehtäviä.

4. Korvausta ei makseta varaluottamusmiehelle. Varaluottamus- miehen hoitaessa luottamusmiehen tehtäviä vähintään kahden viikon ajanjakson, maksetaan korvaus kuitenkin hänelle.

5. Jos luottamusmies suorittaa työnantajan kanssa sovittuja teh- täviä säännöllisen työaikansa ulkopuolella, maksetaan näin

menetetystä ajasta ylityökorvaus tai sovitaan liittokohtaisesti taikka työnantajan ja luottamusmiehen välillä muunlaisesta li- säkorvauksesta.

6. Jos luottamusmies työnantajan kanssa sovittujen tehtävien hoitamista varten tämän määräyksestä joutuu matkustamaan, suoritetaan hänelle matkakustannusten korvausta yrityksessä sovellettavan järjestelmän mukaisesti.

7. Työsuojeluvaltuutetulle maksetaan työsuojelutehtävien hoita- misesta korvausta työpaikan työntekijöiden säännöllisen luku- määrän perusteella seuraavasti:

Työntekijöiden lu- kumäärä	euroa/kk
20-29 30 - 100	22 42,48
101 - 200	52,84
201 - 299	68,38
300 tai yli	83,92

9 § Säilytys- ja toimistotilat

1. Luottamusmiehellä on oikeus saada säilytystilaa tehtävässään tarvittaville toimistovälineille ja asiakirjoille siten, että vain luot- tamusmiehellä on pääsy tietoihin (esim. lukittava kaappi). Yri- tyskohtaisella ja alueellisen toimintayksikön luottamusmiehellä on oikeus tarvittaessa käyttää korvauksetta luottamusmiesteh- tävien hoitamiseen luottamusmiehen käyttöön luovutettavissa olevaa tarkoituksenmukaista toimistotilaa, mikäli sellaista on työnantajan hallinnassa. Luottamusmiehellä on oikeus käyttää luottamusmiestehtävien hoitamiseen tällaisessa toimistotilassa

olevia toimistovälineitä (mm. yrityksessä yleisesti käytössä olevat atk-laitteet ja niihin liittyvät ohjelmat sekä internet-yhteys ja sähköposti). Luottamusmiehellä on oikeus käyttää työnanta- jan puhelinta tai matkapuhelinta luottamusmiehen tehtävien hoitamista varten.

10 § Luottamusmiesten koulutus

1. Luottamusmiehen osallistumisesta koulutukseen on sovittu erillisessä koulutussopimuksessa.

Luottamusmiehelle laaditaan koulutussuunnitelma vuosittain.

2. Pääluottamusmiehen luottamusmiestehtävän päättymisen jäl- keen tulee hänen ja työnantajan yhteisesti selvittää, edellyt- tääkö työntekijän ammattitaidon ylläpitäminen entiseen tai sitä vastaavaan työhön ammatillista koulutusta. Työnantaja järjes- tää selvityksen edellyttämää koulutusta. Koulutuksen sisältöä ratkaistaessa kiinnitetään huomiota työstä vapautukseen, luot- tamusmieskauden kestoon ja sinä aikana tapahtuneisiin työ- menetelmien muutoksiin.

11 § Neuvottelujärjestys

1. Työn suorittamista ja sen teknillistä järjestelyä koskevissa ky- symyksissä tulee työntekijän kääntyä välittömästi työnjohdon puoleen.

2. Palkkausta ja muita työsuhteen ehtoja koskevat erimielisyydet on selvitettävä paikallisesti työnantajan tai tämän edustajan ja luottamusmiehen tai työntekijän itsensä välillä.

3. Paikalliset neuvottelut on syytä aloittaa ja käydä ilman aihee- tonta viivytystä.

4. Ellei yhteisymmärrystä saavuteta paikallisissa neuvotteluissa, on erimielisyyskohdista ja osapuolten kannasta perusteluineen laadittava, mikäli mahdollista, muistio, jos jompikumpi osapuo- lista sitä pyytää. Muistio tehdään ja allekirjoitetaan kahtena kappaleena, joista annetaan yksi kummallekin osapuolelle.

5. Ellei syntynyttä erimielisyyttä saada ratkaistuksi yrityksessä paikallisissa neuvotteluissa, noudatetaan työehtosopimuksen mukaista neuvottelujärjestystä.

6. Jos erimielisyys koskee tämän sopimuksen tarkoittaman luot- tamusmiehen työsuhteen päättämistä, on paikalliset ja liittojen väliset neuvottelut lisäksi käynnistettävä ja käytävä viipymättä sen jälkeen, kun lakkauttamisen peruste on riitautettu.

12 § Sopimuksen voimassaolo

1. Tämä sopimus on voimassa järjestöjen välisen työehtosopi- muksen osana.

HYVINVOINTIALAN LIITTO RY

TERVEYS- JA SOSIAALIALAN NEUVOTTELUJÄRJESTÖ TSN RY

Liite 5

PALKKATAULUKOT

Palkkataulukko 1.5.2018 lukien

Perustaso 2.029,55 €

Hoitotaso 2.331,16 €

Näiden vähimmäispalkkojen lisäksi työntekijän henkilökohtaisen palkanosan on vuosisidonnaisen takuun perusteella oltava:

- 4 palvelusvuoden täyttyessä vähintään 6 %

- 7 palvelusvuoden täyttyessä vähintään 10 %, ja

- 10 palvelusvuoden täyttyessä vähintään 13 % työntekijän tehtäväkohtaisesta palkasta.

Vähimmäispalkat

Kokemus		4 vuotta	7 vuotta	10 vuotta
Perustaso	2.029,55 €	2.151,32€	2.232,50€	2.293,39 €
Hoitotaso	2.331,16 €	2.471,03 €	2.564,27 €	2.634,21 €

Katso tehtäväkohtaiset erityistekijät sekä henkilökohtainen palkan- osa työehtosopimuksen 12 §:stä.

Palkkataulukko 1.4.2019 lukien

Perustaso 2.066,08 €

Hoitotaso 2.373,12 €

Näiden vähimmäispalkkojen lisäksi työntekijän henkilökohtaisen palkanosan on vuosisidonnaisen takuun perusteella oltava:

- 4 palvelusvuoden täyttyessä vähintään 6 %

- 7 palvelusvuoden täyttyessä vähintään 10 %, ja

- 10 palvelusvuoden täyttyessä vähintään 13 % työntekijän tehtäväkohtaisesta palkasta.

Vähimmäispalkat

Kokemus		4 vuotta	7 vuotta	10 vuotta
Perustaso	2.066,08 €	2.190,04€	2.272,69€	2.334,67 €
Hoitotaso	2.373,12 €	2.515,51 €	2.610,43 €	2.681,63 €

Katso tehtäväkohtaiset erityistekijät sekä henkilökohtainen palkan- osa työehtosopimuksen 12 §:stä.

Liite 6

Työaikapankkimalli ensihoitopalvelualalle

1. Työaikapankkimallin tarkoitus ja käyttöönotto

Työntekijöiden työssä jaksamisen edistämiseksi ja työn ja vapaa- ajan yhteensovittamiseksi sekä toiminnallisesti järkevien ja tulok- sellisten työaikajärjestelyjen mahdollistamiseksi voidaan sopia työaikapankkijärjestelmästä alla olevien kohtien mukaisesti.

Työaikapankkijärjestelmästä sovitaan kirjallisesti työnantajan ja yksittäisen työntekijän välillä. Sopimus on voimassa toistaiseksi tai määräajan. Sopimus voidaan tehdä koeajan päättymisen jäl- keen.

2. Työaikapankin osatekijät Työaikapankin osatekijöinä voivat olla:

• Lisä- tai ylityö ja ylityön korotusosa

• Lauantai-, sunnuntai-, ilta- ja yötyökorvaus

• Varallaolokorvaus

Vapaat säästetään työaikapankkiin tunteina ja minuutteina ja va- paa annetaan tunteina tai työpäivinä (5/vk) siten, että kokonaisen vapaapäivän pituus on työntekijän keskimääräinen viikkotyöai- ka/5:llä eli täyttä työaikaa tekevällä jaksotyössä tai yleistyöajassa 7h45min.

Työaikapankin osatekijöiden siirtämisestä työaikapankkiin on so- vittava esimiehen kanssa viimeistään samalla, kun sovitaan nii- den tekemisestä. Työntekijällä on oikeus säästää työaikapankkiin enintään 150 tuntia.

Työaikakorvaus	Korvauksen suuruus %	Korvaus minuutteina (täydestä tunnista las- kettuna)
Lisätyö	100	60
Ylityön perusosa	100	60
Ylityön korotusosa / 50 %	50	30
Ylityön korotusosa / 100 %	100	60
Lauantaityö	20	12
Sunnuntaityö	100	60
Iltatyö	15	9
Yötyö	40	24
Varallaolo	30	18

3. Työaikapankin kertymän pitäminen vapaana

Työaikapankkia käyttöönotettaessa on hyvä sopia työnantajan ja työntekijän välillä alustavasti siitä, milloin kertyneet työtunnit on tarkoitus käyttää. Vapaan ajankohdasta sovitaan työnantajan ja työntekijän välillä. Mikäli vapaan ajankohdasta ei päästä sopi- mukseen, työntekijälle on pyynnöstään oikeus saada vapaata vastaava rahakorvaus seuraavana palkanmaksupäivänä, kuiten- kin aikaisintaan kahden viikon kuluttua pyynnöstä. Lähtökohtana työaikapankkijärjestelmässä on mahdollisimman hyvä yhteenso- vitus työyhteisön toiminnallisten ja työntekijän yksilöllisten tarpei- den kanssa.

4. Työaikapankin hallinnointi ja kirjanpito

Työaikapankkiin säästetyt työtunnit merkitään työaikakirjanpi- toon, jonka sisällöstä työntekijällä on pyynnöstä oikeus saada tiedot.

5. Työaikapankin vaikutus työsuhteen muihin ehtoihin

Työaikapankkivapaat eivät muuta työsuhteessa noudatettavia ehtoja. Työaikapankkivapaa käsitellään työaikakirjanpidossa

työssäoloaikana. Työaikapankkivapaapäivä alentaa säännöllistä työaikaa keskimääräisen päivittäisen työajan verran.

6. Työntekijän sairastuminen työaikapankkivapaan käytön yhtey- dessä

Jos työntekijä sairastuu ennen sovitun työaikapankkivapaan al- kamista tai pankkivapaan aikana, sairauspoissaolon ajalle suunniteltu vapaa siirtyy annettavaksi myöhemmin sovittavana ajankohtana. Pitämättä jäänyt vapaa siirtyy annettavaksi myö- hemmin sovittavana ajankohtana. Jos sairauspoissaolo päättyy ennen sovitun vapaan päättymistä, vapaa jatkuu sovitun mukai- sena. Työntekijän tulee ilmoittaa sairastumisestaan työnantajal- le välittömästi työkyvyttömyyden alettua. Todistus työkyvyttö- myydestä toimitetaan työnantajalle työpaikan käytännön mukai- sesti.

7. Työaikapankkivapaan ajalta maksettava palkka

Työaikapankkivapaan ajalta maksetaan työntekijälle vapaan an- tamisajankohdan mukainen henkilökohtaisen säännöllisen kuu- kausipalkan mukainen palkka.

Luontoisedut annetaan työaikapankkivapaan ajalta vähentämät- töminä.

8. Työaikapankkisopimuksen päättyminen

Työsuhteen päättyessä tai irtisanottaessa työaikapankkisopimus työaikapankissa pitämättä olevat tunnit maksetaan rahana, ellei sovita niiden pitämisestä vapaana ennen työsuhteen tai työaika- pankkisopimuksen päättymistä. Vapaasta maksettavan korvauk- sen suuruus määräytyy työsuhteen päättymishetkellä voimassa olevien palkkausperusteiden mukaan.

Sovittaessa työntekijällä on oikeus saada ja työnantajalla on oi- keus antaa työaikapankkiin kerrytetyt tunnit rahana myös työteh- tävien tai palkkausperusteiden olennaisesti muuttuessa.

Toistaiseksi voimassa oleva sopimus työaikapankista on irtisa- nottavissa kahden kuukauden irtisanomisaikaa noudattaen.

Yli vuoden kestänyt määräaikainen sopimus voidaan irtisanoa kuten toistaiseksi voimassa oleva sopimus.

Helsingissä 6.6.2016 TERVEYSPALVELUALAN LIITTO RY SSK RY

TEHY RY

Jälkipainos kielletään