Contract

Ehtojen osa I koskee kaikkia pantinantajia ja osa II vierasvel- kapantinantajia. Panttaussitoumuksessa ja -ehdoissa yksikössä käytetyt termit kuten velallinen, pantinantaja, velkoja ja pantin- saaja tarkoittavat viittausta myös monikkoon kuten velalliset, pantinantajat, velkojat ja pantinsaajat, mikäli sitoumuksessa on useita tahoja ko. asemassa.

Nämä ehdot koskevat myös pienyritystä pantinantajana.

I KAIKKIA PANTINANTAJIA KOSKEVAT EHDOT

1. Panttivastuun laajuus ja panttauskäsitteet

1.1. Panttaus tarkoittaa sitoumusta, jonka perusteella pantinan- taja antaa omaisuuttaan (pantin) velkojalle oman tai toisen henkilön velvoitteen (päävelan) suorittamisen vakuudeksi. Alkuperäinen allekirjoitettu kirjallinen panttaussitoumus on velkojan hallussa. Mikäli panttaussitoumus on kuitenkin alle- kirjoitettu sähköisesti, ovat sekä sähköisesti allekirjoittava pan- tinantaja ja velkoja saaneet kappaleen sähköisesti allekirjoite- tusta panttaussitoumuksesta.

Jos pantinantaja allekirjoittaa pysyvällä tavalla panttaussi- toumuksen ennen kuin pantin omistusoikeus on siirtynyt panti- nantajalle, panttaus tulee voimaan, kun 1) osakehuoneistorekis- teriin kirjatun osakkeen omistusoikeus on siirtynyt pantinanta- jalle, tai 2) pantin omistusoikeus on siirtynyt pantinantajalle ja pantti on pantinsaajan hallussa tai panttauksesta on ilmoitettu pantinhaltijalle tai panttia koskevaan rekisteriin tai 3) pätevän panttauksen edellytykset ovat muutoin täyttyneet.

Panttivastuu rajoittuu pantin arvoon ja sen tuottoon. Tuottoa ovat muun muassa korkotulo, osakkeista maksettava osinko, vuokratulo huoneistosta, jonka hallintaan oikeuttavat osakkeet ovat panttina, ja vuokratulo panttina olevan kiinnityksen koh- teesta.

Xxxxxxxx kattaa myös panttauksen kohteena olevan omaisuuden luovutussopimuksen mukaiset oikeudet, omaisuuden sijaan tulleen tai sen perusteella saadun omaisuuden. Jos panttauksen kohteena ovat osakkeet, panttaus kattaa myös panttina oleviin osakkeisiin liittyvän merkintäoikeuden perusteella osakeannis- sa merkityt osakkeet. Pantinsaajalla on oikeus ilmoittaa esi- merkiksi huoneiston tai kiinteistön vuokratuloon tai osinkoihin kohdistuvasta panttauksesta vuokralaiselle tai osingonmaksa- jalle milloin tahansa panttaushetken jälkeen.

1.2. Päävelka tarkoittaa yhden tai useamman velan tai muun saatavan pääomaa, korkoja, viivästyskorkoja, pankin palvelu- hinnaston mukaisia maksuja ja palkkioita, muita kuluja ja mak- suvelvoitteita.

Päävelka voi olla velkasitoumus, takaussitoumus, pankkita- kauksen vastasitoumus tai muu velvoite. Jos päävelka on li- miittityyppinen velka, jonka määrä voi vaihdella sovittuun ylärajaan eli limiittiin asti, pantti vastaa sovitun limiitin lisäksi limiittisopimuksen mukaisista maksuista sekä mahdollisista limiitin ylityksistä ja ylityskoroista.

1.3. Panttaus omasta velasta tarkoittaa panttausta velasta, jossa pantinantaja on velallisena yksin tai yhteisvastuullisesti toisen henkilön kanssa.

1.4. Vierasvelkapanttaus tarkoittaa panttausta, jossa pantti vastaa toisen henkilön päävelan maksamisesta.

1.5. Yksityinen pantinantaja tarkoittaa vierasvelkapantin antanutta luonnollista henkilöä. Muuna kuin yksityisenä panti- nantajana pidetään velallisena olevan yhteisön tai sen emoyh- teisön taikka säätiön toimielimiin kuuluvaa henkilöä sekä hen- kilöä, jolla on omistukseen perustuva vaikutusvalta velallisena olevassa yhteisössä tai sen emoyhteisössä. Omasta velastaan pantin antanutta henkilöä ei pidetä yksityisenä pantinantajana.

1.6. Erityispanttaus tarkoittaa panttausta, jossa pantti vastaa panttaussitoumuksessa yksilöidystä yhdestä tai useammasta päävelasta.

Pantti vastaa pantinsaajalle erityispanttaussitoumuksessa velal- lisen yksilöidyn päävelan pääomasta, koroista, viivästyskorois- ta, maksuista ja palkkioista, velkojan perimiskuluista ja

-palkkioista sekä päävelasta johtuvista muista maksuvelvoit- teista.

1.7. Yleispanttaus tarkoittaa panttausta, jossa pantti vastaa panttaussitoumuksessa mainitun velallisen kaikista nykyisistä ja tulevista pääveloista.

Pantti vastaa pantinsaajalle yleispanttauksessa velallisen kaik- kien päävelkojen pääomasta, koroista, viivästyskoroista, mak- suista ja palkkioista, velkojan perimiskuluista ja -palkkioista sekä pääveloista johtuvista muista maksuvelvoitteista.

Vierasvelkapanttauksessa yleispantin panttivastuu rajoittuu aina panttaussitoumuksessa määriteltyyn rahamääräiseen ylära- jaan ja niihin päävelkoihin, jotka syntyvät panttaussitoumuk- sessa sovittuna aikana.

1.8. Täytepanttaus tarkoittaa panttausta, jossa pantti vastaa pantinsaajalle siitä osasta päävelkaa, jota ei saada perittyä lain mukaan tai muutoin ensisijaisessa vastuussa olevan pantin (ensisijainen pantti) arvosta. Täytepantti vastaa päävelasta vain, jos pantinsaaja ei saa riittävää suoritusta ensisijaisesta pantista.

Jos täytepantinantaja allekirjoittaa pysyvällä tavalla täytepant- taussitoumuksen ennen kuin ensisijaisen pantin omistusoikeus on siirtynyt ensisijaisen pantin antajalle, täytepanttaus tulee voimaan, kun ensisijaisen pantin antaja on pantannut ensisijai- sen pantin pantinsaajalle ja panttaus on tullut voimaan.

Täytepanttauksessa panttivastuu ei lisäänny, vaikka ensisijaista panttia vastaan myönnettäisiin lisävelkaa tai se vaihdettaisiin, ellei täytepantinantaja xxxx tähän suostumustaan.

1.9. Takautumisoikeus tarkoittaa vierasvelkapantinantajan oikeutta periä velalliselta se rahamäärä, joka on saatu vieras- velkapantinantajan omistamasta pantista rahaksi muuton yh- teydessä ja joka on käytetty päävelan maksuun, taikka se raha- määrä, jolla vierasvelkapantinantaja on maksanut päävelkaa vähentääkseen panttivastuunsa määrää.

1.10. Pankki tarkoittaa päävelan myöntänyttä alkuperäistä velkojaa eli Nordea Bank Oyj:tä.

1.11. Velkoja ja/tai pantinsaaja tarkoittaa pankkia eli päävelan myöntänyttä alkuperäistä velkojaa Nordea Bank Oyj:tä ja/tai siirronsaajaa: muuta pankkia, luottolaitosta (kuten esimerkiksi Nordea Kiinnitysluottopankki Oyj:tä) ja/tai tahoa, jolle Nordea Bank Oyj tai sen siirronsaaja on siirtänyt päävelkaa koskevan

luottosopimuksen tai päävelan tai päävelan osan ja siihen liit- tyvän vakuuden kokonaisuudessaan tai osittain.

1.12. Kansainväliset pakotteet tarkoittaa Euroopan unionin tai Yhdistyneiden kansakuntien turvallisuusneuvoston asettamia taloudellisia ja muita pakotteita sekä koti- ja ulkomaisten vi- ranomaisten tai muiden vastaavien tahojen, kuten OFAC:n (Office of Foreign Assets Control), julkaisemia pakotteita, tiedotteita ja määräyksiä.

1.13. Allekirjoittaminen tai sopiminen pysyvällä tavalla tarkoittaa allekirjoittamista tai sopimista kirjallisesti tai sähköi- sesti kulloinkin voimassaolevien lakien, kuten lain sähköisen viestinnän palveluista, mukaisesti Nordean tarjoamassa tai hyväksymässä sähköisessä palvelussa.

1.14. Ilmoittaminen pysyvällä tavalla tarkoittaa tiedon anta- mista kirjallisesti tai Nordean verkkopankkipalvelussa, muussa pankin tarjoamassa tai hyväksymässä sähköisessä palvelussa.

2. Ilmoitusten toimitustapa ja pantinantajan ilmoitusvelvol- lisuus

Pantinsaaja toimittaa panttaukseen liittyvät ilmoitukset sekä muut panttaukseen perustuvat tiedot verkkopankkipalvelussa tai muussa pantinsaajan hyväksymässä sähköisessä palvelussa, jota on sovittu käytettäväksi tätä tarkoitusta varten, tai toimit- tamalla ne muulla erikseen sovitulla pysyvällä tavalla.

Mikäli pantinantajalla ei ole pankin kanssa verkkopankkipalve- lusopimusta tai muuta pantinsaajan hyväksymää sähköistä palvelua, jota on sovittu käytettäväksi tätä varten tai näissä ehdoissa on erikseen sovittu ilmoituksen lähettämisestä kirjalli- sesti tai pantinsaaja muusta syystä lähettää ilmoituksen kirjalli- sesti, pantinsaaja lähettää edellä mainitut ilmoitukset ja muut tiedot kirjallisesti postitse osoitteeseen, jonka pantinantaja on viimeksi ilmoittanut pantinsaajalle tai maistraatille.

Pantinsaajan sähköisesti lähettämän ilmoituksen katsotaan saapuneen vastaanottajalle sinä päivänä, jona se on lähetetty. Pantinsaajan lähettämän kirjallisen ilmoituksen katsotaan saa- puneen pantinantajalle viimeistään seitsemäntenä päivänä lä- hettämisen jälkeen, jos se on lähetetty osoitteeseen, jonka pan- tinantaja on viimeksi ilmoittanut pankille tai maistraatille.

Pantinantajan on ilmoitettava tiedossaan olevalle pantinsaajalle viivytyksettä nimensä ja osoitteensa muutoksesta. Pantinantaja on velvollinen ilmoittamaan tiedossaan olevalle pantinsaajalle panttikohdetta koskevista muutoksista, kuten omistajanvaih- doksista.

Pantinantaja voi tehdä ilmoitukset pantinsaajan hyväksymällä tavalla.

3. Panttioikeuden kohteena olevan omaisuuden vakuutta- minen

3.1. Vakuuttamisvelvollisuus

Pantinantajan velvollisuutena on huolehtia panttioikeuden koh- teena olevan omaisuuden vakuuttamisesta täydestä arvostaan sekä maksaa omaisuuteen kohdistuvat vakuutusmaksut. Pantin- saajalla on oikeus pyytää vakuutusyhtiöstä tietoja panttioikeu- den kohteena olevaan omaisuuteen liittyvistä vakuutuksista.

3.2. Panttioikeuden kohteena olevan kiinteistön vakuutta- minen

Kun vakuutena on kiinteistöön, kiinteistön määräalaan, määrä- osaan tai käyttöoikeuteen vahvistettu kiinnitys, panttioikeuden kohteena olevan omaisuuden on oltava vakuutettu vähintään palovahingon korvaavalla vakuutuksella.

4. Pantin kirjaaminen, säilytys ja hoito

4.1. Pantinantajan velvollisuudet

Pantinantajan velvollisuutena on

• myötävaikuttaa siihen, että pantinsaaja kirjataan pantin- saajaksi panttia koskevaan rekisteriin;

• hoitaa panttioikeuden kohteena olevaa omaisuutta siten, ettei sen arvo alene riittämättömän huolenpidon vuoksi tai muutoin pantinantajan toimenpiteiden tai laiminlyöntien vuoksi;

• tehdä pantin arvon säilyttämiseksi välttämättömät sopi- mukset;

• maksaa kaikki panttioikeuden kohteena olevaan omaisuu- teen liittyvät maksut, esimerkiksi vuokrat ja yhtiövastik- keet; sekä

• huolehtia muista vastaavista velvoitteista.

4.2. Pantinsaajan toimenpiteet pantin säilytyksessä Pantinsaaja on velvollinen säilyttämään panttia hyvin, mutta ei hoitamaan sitä.

Pantinsaajalla on oikeus, mutta ei ilman eri sopimusta velvolli- suutta:

• ryhtyä toimenpiteisiin, jotka ovat tarpeen pantatun omai- suuden arvon säilyttämiseksi, ml. tilin ja/tai arvo- osuustilin avaamiseen ja pantinsaajan kirjaamiseksi pant- tia koskeviin rekistereihin;

• estää pantatun saatavan tai muun oikeuden lakkaaminen; sekä

• ryhtyä kohdassa 3.1 ja 4.1 tarkoitettuihin toimiin, jollei pantinantaja ole huolehtinut velvollisuuksiensa täyttämi- sestä.

5. Panttiin liittyvät kustannukset

Pantinantaja vastaa kaikista panttioikeuden perustamiseen, kirjaamiseen, pantin säilyttämiseen, muuttamiseen, vapautta- miseen ja muuhun hoitoon liittyvistä kustannuksista. Pantinsaa- jalla on oikeus veloittaa pantinantajan tililtä tai periä pantista kaikki ne kustannukset, jotka pantinsaajalle ovat aiheutuneet pantinantajan laiminlyötyä kohdan 3.1 ja 4.1 mukaiset velvolli- suutensa.

Lisäksi pantinsaajalla on oikeus veloittaa pantinantajan tililtä tai periä pantista panttaussitoumuksen, näiden ehtojen ja kul- loinkin voimassa olevan pankin palveluhinnaston mukaiset panttiin liittyvät maksut ja palkkiot.

6. Pantin käyttö päävelan maksuun

Jos velallinen jättää maksamatta erääntyneen päävelan tai sen osan, pantinsaajalla on oikeus käyttää pantti tai sen myynnistä saadut varat päävelan, pantin myymisestä aiheutuvien kulujen (esimerkiksi kiinteistönvälittäjän palkkio), panttauksesta johtu- vien pankin palveluhinnaston mukaisten maksujen ja palkkioi- den sekä pantinsaajan perimiskulujen ja -palkkioiden maksami- seen.

Panttina olevan omaisuuden vakuuttamisen laiminlyönti voi Jos päävelan erääntyminen edellyttää irtisanomista tai muuta olla velan ehtojen mukainen irtisanomisperuste. eräännyttämistointa, pantinsaaja saa käyttää vierasvelkapantin

päävelan maksuun, kun velka on eräännytetty velalliseen näh-

den. Jos velallinen on asetettu konkurssiin tai jos on aloitettu velallisen velkajärjestely tai yrityssaneeraus tai jos tällaisessa menettelyssä on määrätty päävelkaa koskeva väliaikainen kiel- to, pantinsaajan ei tarvitse kohdistaa velalliseen eräännyttämis- tointa ennen vierasvelkapantin käyttämistä tai myyntiä.

Jos pantteja on useampia kuin yksi, pantinsaaja saa määrätä, missä järjestyksessä ne käytetään päävelan maksuun. Pankki saa myös määrätä, periikö se saatavansa mahdollisilta takaajilta tai joltakin heistä vai periikö se saatavansa yhdestä tai useam- masta pantista.

Ensisijainen pantti käytetään kuitenkin päävelan maksuun en- nen täytepanttia tai täytetakausta.

Jos pantti on annettu vakuudeksi kahden tai useamman eri ve- lallisen sitoumuksista tai yhden velallisen useamman si- toumuksen vakuudeksi, pantinsaajalla on oikeus määrätä, min- kä saatavansa suoritukseksi panttia käytetään.

6.1. Täytepantin käyttö päävelan maksuun

Pantinsaajalla on oikeus käyttää täytepantti päävelan maksuun, kun ensisijainen pantti on myyty tai kun ulosotossa on todettu, että ensisijaisen pantin myynnille on este. Pantinsaaja voi käyt- tää täytepantin päävelan maksuun myös, jos pantinantaja on päävelan erääntymisen jälkeen ilmoittanut pantinsaajalle, ettei hän vaadi ensisijaisen pantin myyntiä.

Jos velallinen säilyttää ensisijaisena panttina olevan omaisuu- den yksityishenkilön velkajärjestelyssä tai yrityksen saneerauk- sessa, pantinsaaja saa käyttää täytepantin päävelan tai sen osan maksuun siltä osin, kuin päävelalle ei maksuohjelman mukaan xxxxx suoritusta. Jos täytepantin myynnistä tällöin jää varoja, täytepantin sijaan tulleet varat jäävät päävelan pantiksi ja pan- tinsaajalla on oikeus avata pantinantajan nimiin tili niiden tal- lettamista varten.

6.2. Pantin myyminen

Pantinsaaja ilmoittaa pantinantajalle päävelan tai sen osan erääntymisen jälkeen siitä, että irtain pantti myydään, jollei saatavaa makseta yhden (1) kuukauden pituisen ajan kuluessa pysyvällä tavalla annetusta ilmoituksesta. Pantinsaajalla on kuitenkin oikeus myydä pantti edellä sanotun estämättä, jos määräajan noudattamisesta ilmeisesti aiheutuisi pantin arvon alenemisen takia olennaista vahinkoa.

Pantinsaaja saa myydä pantin, mikäli erääntynyt päävelka tai sen osa on maksamatta yhden (1) kuukauden kuluttua edellä mainitusta ilmoituksesta. Mikäli panttina ovat pantinantajan pääasiallisesti asuntonaan käyttämän huoneiston hallintaan oikeuttavat osakkeet, edellä mainittu määräaika on kaksi (2) kuukautta.

Mikäli panttina on henkivakuutukseen perustuva oikeus, pan- tinsaaja saa käyttää vakuutuksen takaisinostoarvon päävelan maksuksi, jos päävelkaa on ensin vaadittu vakuutuksenottajal- ta, joka ei ole sitä maksanut kahden (2) kuukauden kuluessa vaatimuksen esittämisestä.

Nordea Bank Oyj:ssä ja sen sivuliikkeissä olevat pantatut tili- varat voidaan käyttää päävelan maksuun heti päävelan erään- nyttyä riippumatta siitä, mitä varojen nostosta ja irtisanomises- ta on sovittu.

Pantti voidaan myydä pantinsaajan sopivaksi katsomalla taval- la. Pantti myydään osapuolten kannalta mahdollisimman tar- koituksenmukaisella tavalla kuitenkin siten, etteivät pantinsaa- jan saatavat vaarannu.

Pantinsaaja saa pantinantajaa kuulematta tutustua panttioikeu- den kohteena olevaan omaisuuteen sekä esitellä sitä mahdolli- sille ostajille ja ryhtyä kaikkiin esittelemisen edellyttämiin toimenpiteisiin (esimerkiksi talonmiehen, isännöitsijän tai vi- ranomaisen avulla avauttaa sellaisen huoneiston ovi, jonka hallintaan oikeuttavat osakkeet ovat panttina). Ennen toimenpi- teisiin ryhtymistä pantinsaaja ilmoittaa niistä pantinantajalle.

Vakuutena olevan kiinteän omaisuuden rahaksi muutto tapah- tuu ulosotosta säädetyssä järjestyksessä.

7. Takaajan ja vierasvelkapantinantajan oikeus velallisen antamaan panttiin

Päävelan vakuutena maksuhetkellä oleva velallisen omaisuus on panttina myös takaajan takautumissaatavasta, jos takaaja maksaa päävelan tai osan siitä. Vastaavasti jos päävelka tai osa siitä peritään vierasvelkapantista, päävelan vakuutena mak- suhetkellä oleva velallisen omaisuus on panttina myös vieras- velkapantinantajan takautumissaatavasta.

8. Panttia koskevat veroseuraamukset

Pantinantaja vastaa kaikista panttiin liittyvistä veroseuraamuk- sista ja viranomaisten määräämistä maksuista.

9. Pantinsaajan oikeus siirtää tai jakaa pantti

Pankilla, ja vastaavasti myöhemmällä siirronsaajalla, on oikeus siirtää tai jakaa pantti päävelan tai sen osan siirron yhteydessä sekä sopia siirronsaajan kanssa siitä, miten pantti saatavan siirron jälkeen kattaa siirtäjänä olevan velkojan ja siirronsaajan saatavan. Xxxxxxxxxxxxx vastuu ei siirron tai jaon johdosta li- säänny.

10. Päävelan maksu ja pantin pidättäminen

Xxxxxxxx on päävelan maksusta huolimatta aina voimassa, jos päävelan maksu peräytetään takaisinsaannista konkurssipesään annetun lain, tuomioistuimen päätöksen tai muun vastaavan syyn perusteella.

Pantinsaajalla on aina oikeus pitää pantti hallussaan tai pant- tauskirjaus voimassa kolme (3) kuukautta, jos velan maksu voi takaisinsaannin takia peräytyä. Pantinsaaja voi perustellusta syystä pitää panttia hallussaan tai panttauskirjaus voimassa päävelan maksamisen jälkeen pidempäänkin kuin kolme (3) kuukautta.

11. Henkilötietojen käsittely

Xxxxxx käyttää luottoa myöntäessään ja panttausta hyväksyes- sään ja lisäksi pankki ja mahdolliset myöhemmät siirronsaajat käyttävät luottoa ja panttia käsitellessään ja valvoessaan panti- nantajan henkilötietoja. Näitä henkilötietoja hankitaan panti- nantajalta, viranomaisten pitämistä rekistereistä, kuten Vero- hallinnon ylläpitämästä positiivisesta luottotietorekisteristä, pankin ja sen kanssa samaan konserniin kuuluvien yhtiöiden rekistereistä, luottotietotoimintaa harjoittavilta yhteisöiltä, ku- ten Suomen Asiakastieto Oy:n luottotietorekisteristä ja/tai muista luotettavista lähteistä. Asiakkaan tuntemiseen liittyviä tietoja voidaan käyttää luottopäätöksen tekemiseen ja luoton valvontaan.

Pankki ilmoittaa positiiviseen luottotietorekisteriin lain edellyt- tämät luottoon liittyvät ajantasaiset tiedot.

Pankilla ja mahdollisella myöhemmällä siirronsaajalla on oi- keus luovuttaa pantinantajaa koskevat pantin ja panttaussi- toumuksen hyväksymiseen, käsittelyyn ja valvontaan liittyvät henkilötiedot mahdollisen pantin siirron tai jakamisen yhtey- dessä siirronsaajalle.

Lisätietoja henkilötietojen käsittelystä Nordeassa saa Nordean tietosuojaselosteesta, joka on saatavilla pankin verkkosivuilla. Tietosuojaselosteen voi saada myös ottamalla yhteyttä Nor- deaan.

Pankki voi verrata pantinantajien maksu- ja tilitapahtumia kan- sainvälisiin pakotteisiin sekä tarvittaessa vaatia pantinantajilta ja takaajilta maksu- ja tilitapahtumia koskevia lisätietoja ennen luoton tai sen osan nostoa. Pankilla on oikeus ryhtyä kansain- välisten pakotteiden edellyttämiin toimenpiteisiin, esimerkiksi evätä luoton tai sen osan nostaminen.

12. Ylivoimainen este

Sopijapuoli ei vastaa vahingosta, joka aiheutuu ylivoimaisesta esteestä tai vastaavasta syystä aiheutuvasta sopijapuolen toi- minnan kohtuuttomasta vaikeutumisesta.

Sopijapuoli on velvollinen ilmoittamaan toiselle sopijapuolelle niin pian kuin se on mahdollista häntä kohdanneesta ylivoimai- sesta esteestä.

Jos ylivoimainen este koskee pankkia tai pantinsaajana olevaa velkojaa, joka on pankki- tai luottolaitos, voi pankki tai pantin- saajana oleva velkoja, joka on pankki tai luottolaitos, ilmoittaa asiasta valtakunnallisissa päivälehdissä tai verkkosivuillaan.

13. Oikeuspaikka ja sovellettava laki

Tästä panttauksesta aiheutuvat riitaisuudet käsitellään Helsin- gin käräjäoikeudessa. Pantinantajalla on kuitenkin oikeus saat- taa riitaisuus käsiteltäväksi sen Suomessa sijaitsevan paikka- kunnan käräjäoikeudessa, jonka tuomiopiirissä hänellä on koti- paikka tai vakituinen asuinpaikka. Jollei pantinantajalla ole vakituista asuinpaikkaa Suomessa, riitaisuudet käsitellään Hel- singin käräjäoikeudessa.

Tähän sopimussuhteeseen sovelletaan Suomen lakia.

II VIERASVELKAPANTINANTAJAA KOSKEVAT EHDOT

Vierasvelkapantinantajaa koskevat edellä mainittujen ehtojen lisäksi seuraavat ehdot:

14. Päävelan tai sen vakuuksien muutosten vaikutukset panttivastuuseen

14.1. Erityispanttaus

Jos päävelan ehtoihin tehdään velallisen vastuuta lisäävä muu- tos, pantinsaajan on pyydettävä vierasvelkapantin antaneelta pantinantajalta suostumus pysyvällä tavalla, jotta muutos sitoo pantinantajaa.

Ilman vierasvelkapantinantajan suostumusta voidaan kuitenkin sopia sellaisesta maksuajan pidentämisestä tai muusta päävelan ehdon muutoksesta, jonka vaikutus pantinantajan vastuuseen on vähäinen tai jonka peruste on yksilöity päävelkaa koskevas- sa sitoumuksessa.

Vähäisiä muutoksia, joihin ei tarvita pantinantajan suostumus- ta, ovat esimerkiksi päävelan lyhennyserien lykkääminen siten, että lyhennyksistä vapaa aika laina-aikana yhteensä on enintään kaksi (2) vuotta ja/tai päävelan takaisinmaksuajan muuttaminen siten, että laina-aika pitenee enintään kaksi (2) vuotta, jos pää- velan alkuperäinen laina-aika on kymmenen (10) vuotta tai enemmän. Jos päävelan alkuperäinen laina-aika on alle kym- menen (10) vuotta, lyhennyksistä vapaa aika voi olla yhteensä enintään yksi (1) vuosi tai laina-ajan pidennys enintään yksi (1) vuosi ilman pantinantajan suostumusta.

Myös päävelan viitekoron vaihtamista pidetään vähäisenä muu- toksena, jos viitekorko vaihdetaan Nordea Prime -korkoon tai Euribor-korkoon.

14.2. Yleispanttaus

Yleispanttauksissa päävelan ehtoja voidaan muuttaa ilman pantinantajan suostumusta. Panttivastuu ei kuitenkaan lisäänny yli panttaussitoumuksessa sovitun rahamääräisen ylärajan.

15. Pantinsaajan ilmoitukset vierasvelkapantinantajalle ja pantinantajan tiedonsaantioikeus

15.1. Ilmoitukset viivästyksistä, vakuuksien myynnistä ja vakuuksista luopumisista

Pantinsaaja ilmoittaa pantinantajalle päävelkaa koskevasta maksuviivästyksestä tai velallisen konkurssista yhden (1) kuu- kauden kuluessa maksuviivästyksen tai konkurssin alkamisesta sekä päävelkaan liittyvistä velallisen vakuuksien myynnistä. Pantti vastaa konkurssin johdosta erääntyneelle saatavalle ker- tyneistä viivästyskoroista konkurssin alkamisesta lukien.

Pantinsaaja ilmoittaa pantinantajalle, mikäli pantinsaaja luopuu velallisen omistamasta pantista kokonaan ilman, että pantinsaa- ja saa pantista maksua tai uuden pantin.

15.2. Ilmoitus yleispantinantajalle lisävelan myöntämisestä Pantinsaaja ilmoittaa viivytyksettä yksityiselle pantinantajalle lisävelan myöntämisestä yleispanttia vastaan.

Pantinantajalla on oikeus pyynnöstä saada pantinsaajalta jäl- jennös siitä luottoasiakirjasta, jolla velalliselle on myönnetty lisävelkaa.

15.3. Ilmoitukset limiittityyppisen velan pääomasta ja yli- tyksestä

Pantinsaaja ilmoittaa yksityiselle pantinantajalle limiittityyppi- sen velan maksamattoman pääoman kuuden (6) kuukauden väliajoin.

Jos velallinen ylittää limiittityyppiselle velalle sovitun limiitin, pantinsaaja lähettää ylityksestä ilmoituksen pantinantajalle.

Pantinantajalle ei ilmoiteta sovitun limiitin ylityksestä, joka johtuu korkojen, viivästyskorkojen, pantinsaajan maksujen ja palkkioiden sekä päävelkasitoumuksesta johtuvien muiden maksuvelvoitteiden kirjaamisesta velallisen tilille pankin tai sen velkojan, jota pankki edustaa, saatavaksi.

16. Pantinantajan oikeus saada tietoja

Yksityisellä pantinantajalla on oikeus pyynnöstä saada tietoja pantinsaajalta päävelasta ja velallisen maksukykyyn vaikutta- vista seikoista.

17. Vierasvelkapantinantajan oikeus rajoittaa vastuutaan panttauksen voimassaoloaikana

Pantinantaja voi yleispanttauksen voimassaoloaikana ilmoittaa ajankohdan, jonka jälkeen syntyvistä pääveloista pantti ei vas- taa.

Rajoitus tulee voimaan, kun yksityisen pantinantajan ilmoitus on saapunut pantinsaajalle tai kun on kulunut kaksi (2) kuu- kautta muun kuin yksityisen pantinantajan ilmoituksen saapu- misesta pantinsaajalle, jollei ilmoituksissa ole mainittu myö- hempää ajankohtaa.

Erityispanttauksessa pantinantaja ei voi rajoittaa vastuutaan panttaussitoumuksen antamisen jälkeen.

Yksityinen pantinantaja, joka on antanut pantin limiittityyppi- sen luoton vakuudeksi, voi panttauksen voimassaoloaikana ilmoittaa ajankohdan, jonka jälkeen syntyvästä päävelasta pant- ti ei vastaa. Rajoitus tulee voimaan, kun pantinantajan ilmoitus on saapunut pantinsaajalle, jollei ilmoituksessa ole mainittu myöhempää ajankohtaa.

18. Vakuudesta luopuminen

Pantinsaaja voi luopua päävelan vakuudeksi annetusta takauk- sesta tai toisesta vierasvelkapantista vierasvelkapantinantajan vastuun vähenemättä. Pantinsaaja voi perustellusta syystä luo- pua päävelan vakuudeksi annetusta velallisen omistamasta pantista ilman vierasvelkapantinantajan suostumusta, vaikka pantinsaaja ei saisikaan velasta maksua tai vakuuden tilalle uutta vakuutta. Vierasvelkapantinantajan vastuu ei tällöin vä- hene.

Jos vakuus on täytepantti, ensisijaisesta pantista luopuminen ei lisää vierasvelkapantinantajan vastuuta, ellei vierasvelkapanti- nantaja ole antanut suostumustaan pantista luopumiseen.

19. Vierasvelkapantinantajan oikeus velallisen antamaan panttiin

19.1. Lisävelan myöntäminen velallisen antamaa panttia vastaan

Pantinsaajalla on oikeus myöntää velallisen antamaa panttia vastaan uutta velkaa ilman vierasvelkapantinantajan suostu- musta. Pantinsaajalla on vierasvelkapantinantajaa parempi oikeus velallisen antamaan panttiin myös uuden velan osalta.

Jos vierasvelkapantti on täytepantti, pantinsaajana olevalla velkojalla on parempi oikeus velallisen antamaan panttiin uu- den velan osalta vain, jos vierasvelkapantinantaja on antanut suostumuksensa siihen.

Jos vierasvelkapantti on myyty ja varoja on käytetty päävelan maksuun tai vierasvelkapantinantaja on muutoin suorittanut päävelkaa pantinsaajalle siten, että vierasvelkapantinantajan vastuu vähenee, pankilla on parempi oikeus velallisen anta- maan panttiin uuden velan osalta vain, jos vierasvelkapantinan- taja on antanut suostumuksensa siihen.

19.2. Pantinantajan takautumisoikeus

Jos pantin myynnistä saadut varat käytetään velan maksuun tai jos pantinantaja on pantinsaajan nimenomaisella suostumuksel- la maksanut päävelkaa vähentääkseen vastuunsa määrää, pää- velan vakuutena tuolloin oleva velallisen omaisuus on panttina myös pantinantajan takautumissaatavasta, jolloin pantinsaajalla ei ole oikeutta luovuttaa panttia velalliselle ilman pantinantajan suostumusta. Jos velallisen omaisuus on vakuutena myös pan-

tinsaajan muusta saatavasta, pantinsaajalla on pantinantajaa parempi oikeus velallisen pantiksi antamaan omaisuuteen.

Jos kysymyksessä on täytepanttaus, pantinsaajalla on parempi oikeus ensisijaiseen panttiin vain, jos päävelka on maksettu vain osittain tai jos ensisijainen pantti on ennen täytepanttaussi- toumuksen antamista annettu vakuudeksi myös pantinsaajan muusta saatavasta taikka jos täytepantin antaja on antanut suos- tumuksensa siihen, että pantinsaajalla on parempi oikeus pant- tiin myös uuden velan osalta.

Maksettuaan päävelkaa vierasvelkapantinantajan on, turvatak- seen mahdollisen oikeutensa velallisen antamaan päävelan panttiin, kirjallisesti ilmoitettava ja esitettävä tarpeellinen selvi- tys pantinsaajalle maksusta.

19.3. Pantinsaajan oikeus luovuttaa velallisen omistaman pantin erääntynyt tuotto

Pantinsaajalla on oikeus luovuttaa velalliselle tämän omista- man pantin erääntynyt tuotto ja panttiin liittyvät oikeudet vie- rasvelkapantinantajan vastuun siitä vähenemättä.

20. Vierasvelkapantinantajan ennenaikainen suoritus Vierasvelkapantinantajalla on oikeus maksaa erääntymätön päävelka, jos velallisella olisi oikeus maksaa velka ennenaikai- sesti. Jos velallisella olisi velvollisuus maksaa pantinsaajalle kuluja päävelan maksusta, vierasvelkapantinantajan on makset- tava samat kulut, jos hän xxxxxx xxxxx.

Jos pantinsaajalla olisi velallisen sopimusrikkomuksen (esi- merkiksi maksuviivästys) perusteella oikeus irtisanoa päävelka, vierasvelkapantinantaja saa maksaa päävelan ennenaikaisesti.

Pantinantajan tekemät maksut vähentävät panttivastuun määrää vain siinä tapauksessa, että pantinantaja on nimenomaisesti sopinut maksusta etukäteen pantinsaajan kanssa tai jos koko päävelka maksetaan.

21. Peruuttamisoikeus

Yksityisellä pantinantajalla, joka on antanut vierasvelkapantin, on oikeus peruuttaa etämyynnissä tehty panttaus ilmoittamalla siitä pankille 14 päivän kuluessa panttauksen antamisesta tai siitä myöhemmästä ajankohdasta, kun on pantinantaja saanut pysyvällä tavalla kappaleen panttaussitoumuksesta ehtoineen ja lisäksi ennakkotiedot. Peruuttamisilmoituksen voi tehdä soit- tamalla Nordea Asiakaspalveluun, verkkopankin asiakaspostis- sa, kirjeitse tai missä tahansa Nordean Suomessa sijaitsevassa konttorissa.

Ilmoituksessa on yksilöitävä peruutettava panttaus. Mikäli panttaussitoumuksessa on useita pantinantajia ja yksi pantinan- tajista käyttää peruutusoikeuttaan, peruutusilmoitus koskee automaattisesti koko panttausta kaikkien pantinantajien osalta. Vastaava peruuttamisoikeus on luonnollisella henkilöllä, kuten rakennuksen yhteisomistaja tai asunnon käyttöoikeuden haltija, joka on etämyynnissä hyväksynyt panttauksen.

Kun pantinsaaja on saanut peruuttamisilmoituksen, pantinsaa- jalla on oikeus ilmoittaa peruutuksesta velalliselle ja toiselle pantinantajalle, panttauksen hyväksyjälle ja takaajalle.

Pankki vapauttaa pantinantajan vakuuden, kun pantinantaja on maksanut pankille vakuuden vapauttamisesta perittävät viran- omaiskustannukset ja pankin palkkiot.

Mikäli pankki on maksanut viranomaiselle panttauksen tekemi- sen tai kirjaamisen johdosta maksuja, eikä tällaisia maksuja peruuttamistapauksessa palauteta, on pankilla lisäksi oikeus saada pantinantajalta korvaus näistä maksuista. Tällaisina mak- suina pidetään esimerkiksi kiinnitysten vahvistamisesta perittä- viä kuluja.

Panttaukseen liittyvä muu sopimus peruuntuu ilman eri toi- menpiteitä pantinantajan tai panttauksen hyväksyjän peruutta- essa panttauksen tai panttauksen hyväksymisen, jos liitännäis- palvelun tarjoaa pankki tai kolmas tämän ja pankin välisen sopimuksen tai muun järjestelyn perusteella.

22. Valvontaviranomaiset

Nordea Bank Oyj:n ja Nordea Kiinnitysluottopankki Oyj:n toimintaa valvovat valtuuksiensa puitteissa:

Euroopan keskuspankki (EKP) Xxxxxxxxxxxxxxxx 00

60314 Frankfurt am Main, Saksa Puhelin: x00 00 0000 0 xxx.xxx.xxxxxx.xx

Finanssivalvonta Xxxxxxxxxxxxxx 0 / XX 000

00101 Helsinki

Puhelin: +358 (0)9 18351

Sähköposti: xxxxxxxx@xxxxxxxxxxxxxxxx.xx xxxxxxxxxxxxxxxx.xx

Kuluttaja-asiakkaiden osalta valvontaviranomaisena toimii myös kuluttaja-asiamies, Kilpailu- ja kuluttajavirasto ja sen alaisina viranomaisina aluehallintovirastot:

Kilpailu- ja kuluttajavirasto PL 5

00531 Helsinki

Puhelin: x000 (0)00 000 0000 (vaihde) xxx.xx

xxx.xx