SOPIMUS YHTEISTYÖSTÄ OPPIMISKYLÄ -PROJEKTISSA (muutoshakemus 10.3.2023 ja muutospäätös 20.3.2023)

1. SOPIMUKSEN OSAPUOLET

Tämä sopimus on tehty seuraavien osapuolten välille:

Koordinaattori: Tampereen kaupunki / Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu

Y-tunnus: 0211675-2

Osoite: PL 217, 33101 Tampere Yhteyshenkilö: Xxxx Xxxxxxxxxx

Osatoteuttaja:

Tampereen ammattikorkeakoulu Oy

Y-tunnus: 1015428-1

Osoite: Xxxxxxxxx 0, 00000 Xxxxxxx Yhteyshenkilö: Xxxxx Xxxxxxxxxx

2. SOPIMUKSEN TARKOITUS JA KOHDE

Tämä sopimus koskee Oppimiskylä -projektia, jonka toteuttamiseen Keski-Suomen ELY-keskus (rahoittaja) on myöntänyt 16.9.2020 päätöksellä EURA 2014/9743/09 02 01 01/2020/KESELY avustusta 608 020 € kaikkiaan 760 025 €:n kokonaiskustannuksiin (liite 1). Toteuttajat ovat hakeneet rahoittajalta jatkoaikaa muutoshakemuksella 10.3.2023 (liite 1). Rahoittaja on myöntänyt jatkoaikaa muutospäätöksellä 20.3.2023 (liite 2).

Sopimus määrittelee projektin osapuolten tehtävät, velvollisuudet ja vastuut. Projektin tavoitteet, toimintatapa ja muut yksityiskohdat on kuvattu liitteenä olevassa rahoittajan hyväksymässä rahoitushakemuksessa (myöhemmin projektisuunnitelma) (liite 2).

Osapuolet sitoutuvat tällä sopimuksella yhdessä toteuttamaan projektin rahoittajalta saadun rahoituspäätöksen ja rahoittajan hyväksymän projektisuunnitelman mukaisesti. Osapuolet toteavat yhteisymmärryksessä, että sopimuksen tavoitteiden toteuttaminen edellyttää osapuolilta ja niiden palveluksessa olevilta sitoutumista sopimuksen mukaisiin velvoitteisiin. Osapuolet sitoutuvat toimissaan lojaalisuuteen ja hyvää hallintotapaa noudattaen toteuttamaan sen, mitä sopimuksessa on osapuolten välillä sovittu.

3. OSAPUOLTEN TEHTÄVÄT

Oppimiskylä -projektia toteuttavat Tampereen kaupunki/Tampereen seudun ammattiopisto Tredu ja Tampereen ammattikorkeakoulu Oy (myöhemmin toteuttajat) kumpikin omassa organisaatiossaan projektisuunnitelmaan kirjattujen tavoitteiden ja toimenpiteiden mukaisesti.

Tampereen kaupunki/Tampereen seudun ammattiopisto Tredu vastaa koko projektin taloudellisesta ja hallinnollisesta koordinoinnista ja toteuttajien välisestä yhteistyöstä.

Koordinaattori vastaa

1. projektin koordinoinnista ja omalta osaltaan kehittämisosion toteuttamisesta rahoittajalta saadun rahoituspäätöksen mukaisesti.

2. projektin ulkoisesta ja sisäisestä tiedottamisesta.

3. projektin toteutumisen seuraamisesta ja koko projektia koskevien väli- ja loppuraporttien kokoamisesta ja toimittamisesta rahoittajalle rahoittajan ehtojen ja ohjeiden mukaisesti ja raportoinnista ohjausryhmälle.

4. projektin kulujen ja tuottojen seuraamisesta omalta osaltaan, koko projektia koskevien kulujen ja tuottojen kokoamisesta ja niiden raportoinnista rahoittajalle rahoittajan ehtojen ja ohjeiden mukaisesti.

5. yhteydenpidosta rahoittajaan ja tarvittaessa muutosten esittämisestä rahoittajalle.

6. siitä, että projektissa mukana oleva koordinaattorin henkilöstö käyttää työaikansa projektin mukaisiin toimenpiteisiin.

7. siitä, että se noudattaa rahoituspäätöksen ehtoja, rahoittajan hyväksymää projektisuunnitelmaa ja rahoittajan antamia ohjeita.

8. ohjausryhmän asettamisesta projektille.

9. ohjausryhmän kokousten valmistelusta ja päätösten täytäntöönpanosta oman toimivaltansa puitteissa.

10. siitä, että se noudattaa tätä sopimusta ja sen liitteitä.

Osatoteuttaja sitoutuu

1. suorittamaan ajallaan sille tässä sopimuksessa ja sen liitteissä nimetyt projektin toteuttamisesta aiheutuvat tehtävät yhteistyössä koordinaattorin kanssa.

2. huolehtimaan sisäisestä tiedottamisesta projektin osalta omassa organisaatiossaan.

3. tiedottamaan välittömästi mahdollisista viivästyksistä ja muutostarpeista koordinaattorille.

4. vastaamaan projektin taloudesta, talouden seurannasta ja toiminnallisesta toteutumisesta omalta osaltaan ja raportoimaan niistä koordinaattorille.

5. vastaamaan projektin hallinnoinnista ja muista asioista omalta osaltaan omassa organisaatiossaan.

6. nimeämään organisaatiostaan projektille vastuuhenkilön, joka huolehtii projektin toteuttamisesta ja hallinnoinnista omassa organisaatiossa ja koko projektin osalta yhteistyöstä koordinaattorin kanssa. Lisäksi osatoteuttaja sitoutuu nimeämään projektille taloushallinnon yhteyshenkilön, joka vastaa projektin taloushallinnon toimenpiteistä osatoteuttajalla.

7. vastaamaan siitä, että projektissa mukana oleva osatoteuttajan henkilöstö käyttää työaikansa projektin mukaisiin toimenpiteisiin ja että ao. henkilöt pitävät työajastaan rahoittajan edellyttämää työajanseurantaa.

8. noudattamaan rahoituspäätöksen ehtoja, rahoittajan hyväksymää projektisuunnitelmaa ja rahoittajan antamia ohjeita.

9. noudattamaan tätä sopimusta ja sen liitteitä.

Projektin tarkemmasta työnjaosta osapuolten kesken sovitaan projektisuunnitelmaan pohjautuen erikseen.

4. OHJAUSRYHMÄ

Koordinaattori asettaa projektille ohjausryhmän, jossa on mukana osapuolten edustajat sekä tarvittaessa muiden sidosryhmien edustajia. Rahoittajalle varataan mahdollisuus osallistua ohjausryhmätyöskentelyyn. Ohjausryhmä voi kutsua kokouksiin tarvittaessa myös muita asiantuntijoita.

Ohjausryhmän tehtävänä on erityisesti seurata ja ohjata projektin toteuttamista rahoittajan hyväksymän projektisuunnitelman ja rahoituspäätöksen puitteissa. Tätä varten ohjausryhmä:

1. täsmentää projektille asetetut tavoitteet ja hyväksyy projektia koskevat suunnitelmat.

2. seuraa projektin sisällöllistä ja taloudellista edistymistä ja ohjaa projektin toimintaa hyväksytyn projektisuunnitelman mukaisesti.

3. arvioi projektin toteutumista ja tarvittaessa suuntaa toimintaa uudelleen.

4. käsittelee projektisuunnitelman tarkistukset ja muutokset sekä tarvittaessa esittää ne osapuolten hyväksyttäviksi.

5. seuraa, että projektista ja projektin tuloksista tiedotetaan toteuttajaorganisaatioissa ja sidosryhmille.

6. käsittelee projektin väli- ja loppuraportit.

7. hyväksyy osaltaan projektin tulokset ja toteaa projektin loppuun suoritetuksi.

8. käsittelee muut projektia koskevat tärkeät sekä rahoittajan ohjausryhmäohjeistuksessaan määrittelemät asiat.

Ohjausryhmä ei voi muuttaa projektin tavoitetta, kustannusarviota eikä aikataulua, ellei toteuttajien kesken siitä erikseen sovita. Mikäli muutokset vaativat rahoittajan hyväksynnän, koordinaattori vastaa muutoshakemuksen laatimisesta ja esittämisestä projektin rahoittajalle.

5. PROJEKTIN KUSTANNUKSET JA RAHOITUS

Projektin kokonaiskustannusten ja rahoituksen jako toteuttajien kesken on kuvattu sopimuksen liitteessä 2.

Koordinaattori maksaa osatoteuttajalle sille kuuluvan tukiosuuden jälkikäteen raportointia vastaan tämän sopimuksen kohdan 6 mukaisesti, jolloin loppuosuus jää osatoteuttajan omarahoitusosuudeksi.

6. KUSTANNUSTEN SEURANTA JA RAPORTOINTI

Koordinaattori ja osatoteuttajat vastaavat projektin kirjanpidosta omalta osaltaan ja avaavat sille kirjanpidossaan oman projektinumeron, kustannuspaikan tai vastaavan, jonne projektin kulut ja tuotot kirjataan ja josta ne ovat erikseen seurattavissa, raportoitavissa ja tarkastettavissa. Rahoittajan niin halutessa on osapuolen velvollisuus päästää rahoittaja tarkastamaan projektia koskeva kirjanpito ja muu projektimateriaali. Kumpikin osapuoli vastaa niistä kustannuksista, jotka rahoittaja mahdollisesti hylkää tai myöhemmin perii takaisin.

Osatoteuttaja raportoi projektisuunnitelman mukaiset, projektin toteuttamisesta aiheutuneet todelliset, toteutuneet, tukikelpoiset ja maksetut kustannukset jälkikäteen koordinaattorille maksatushakemuksella. Kustannusten tulee olla kirjanpidosta todennettavissa. Maksatushakemuksen eräpäivät ovat seuraavat:

• kausi 1.9.2020-31.12.2020, toimitettava koordinaattorille 15.2.2022 mennessä

• kausi 1.1.2021-30.6.2021, toimitettava koordinaattorille 31.8.2021 mennessä

• kausi 1.7.2021-31.12.2021, toimitettava koordinaattorille 15.2.2022 mennessä

• kausi 1.1.2022-30.6.2022, toimitettava koordinaattorille 31.8.2022 mennessä

• kausi 1.7.2022-31.12.2022, toimitettava koordinaattorille 15.2.2023 mennessä

• kausi 1.1.2023-30.4.2023, toimitettava koordinaattorille 15.6.2023 mennessä

Koordinaattori suorittaa osatoteuttajalle sille kuuluvan rahoitusosuuden laskutuksen perusteella kahdenkymmenenyhden (21) päivän kuluessa siitä, kun tukiosuutta koskeva lasku on saapunut koordinaattorille. Osatoteuttaja voi tehdä laskutuksen vasta sitten, kun rahoittaja on tarkastanut koko projektia koskevan maksatushakemuksen, tehnyt maksatuspäätöksen ja maksanut tukiosuuden koordinaattorille.

Toteuttajalle lopulliseksi kustannukseksi jäävä arvonlisävero raportoidaan talousraportoinnin yhteydessä. Mikäli arvonlisävero ei jää lopulliseksi kustannukseksi, sitä ei voi raportoida rahoittajalle, koska sitä vastaan ei voi saada avustusta.

Laskut tulee lähettää sähköisinä.

Osatoteuttajat väliraportoivat ja toimittavat seurantaraportoinnin omalta osaltaan koordinaattorille yllä esitetyn maksatusaikataulun mukaisesti.

Tiedot projektin loppuraporttia varten osatoteuttajien osalta on toimitettava koordinaattorille 30.05.2023 mennessä. Koordinaattori raportoi hankkeen tavoitteiden mukaisesta toiminnasta ja rahoituksen käytöstä rahoittajalle rahoituspäätöksen ehtojen mukaisesti.

Avustuksen käytössä otetaan menojen vähennyksenä huomioon projektille myönnetyt muut avustukset, rahoitus ja muut projektista saadut tuotot. Mikäli osapuolelle syntyy projektista rahoittajan tuloksi katsomaa tuloa tai voittoa, vastaavat osapuolet itsenäisesti rahoittajan mahdollisten takaisinperintätoimien seuraamuksista. Jos osapuolelle syntyvä tulo tai voitto kattaa myös toisen osapuolen kustannuksia pienentäen täten kyseisen osapuolen hyväksyttävien kustannusten määrää, sitoutuu voittoa saanut osapuoli korvaamaan toiselle osapuolelle tilanteessa tuen menetyksenä aiheutuneen tappion.

7. OSAPUOLTEN VELVOITTEET

Projektin rahoituksen saamisen ehtona on, että osapuolet toteuttavat projektia rahoittajan hyväksymän projektisuunnitelman ja rahoituspäätöksen mukaisesti ja noudattavat projektin toteuttamisessa rahoittajan ohjeita sekä annettuja säädöksiä ja määräyksiä. Osapuolet ovat velvollisia neuvottelemaan tarvittavista muutoksista etukäteen. Koordinaattori toimittaa tiedon muutoksista ja täsmennyksistä rahoittajalle.

Mikäli osapuoli ei pysy projektisuunnitelman mukaisissa tavoitteissa, eikä myöskään ole pystynyt projektin johdon ja ohjausryhmän ohjeistuksen mukaisesti ryhtymään tarvittaviin toimenpiteisiin, on koordinaattorilla oikeus ja velvollisuus ryhtyä toimenpiteisiin toiminnan suuntaamiseksi tavoitteiden mukaiseksi. Tällaisissa tapauksissa koordinaattori keskustelee asiasta rahoittajan kanssa.

Mikäli osatoteuttaja ei täytä velvoitteitaan sovitussa aikataulussa, eikä korjaa puutteitaan kirjallisesta huomautuksesta huolimatta kuukauden kuluessa, on koordinaattorilla oikeus purkaa sopimus osapuolen kanssa päättymään välittömästi. Laiminlyöneelle voidaan tässä tapauksessa jättää maksamatta sovittu korvaus tai sille jo maksettu korvaus voidaan periä takaisin korkoineen.

Mikäli projektin toteuttamiseen saatua, käyttämättä jäänyttä valtionavustusta joudutaan palauttamaan rahoittajalle tai rahoittaja perii käyttämätöntä avustusta takaisin, osapuolet vastaavat omaa, tässä sopimuksessa määriteltyä avustusosuuttaan koskevasta palautuksesta tai takaisinperinnästä korkoineen rahoittajan ehtojen mukaisesti.

Mikäli rahoituspäätöstä ja rahoittajan hyväksymää projektisuunnitelmaa ei noudateta, voi rahoittaja määrätä tuen palautettavaksi takaisin korkoineen. Kumpikin osapuoli vastaa itsenäisesti kaikista kuluista ja vahingoista, joita rahoituspäätöksen ja projektisuunnitelman noudattamatta jättämisestä mahdollisesti aiheutuu. Osapuoli ei vastaa toisen osapuolen aiheuttamasta vahingosta. Koordinaattorilla on regressioikeus osatoteuttajaa kohtaan, mikäli koordinaattori on joutunut korvaamaan rahoittajalle osatoteuttajan kustannuksia takaisinperinnän takia.

Osapuolet sitoutuvat rahoittajan ehtojen mukaiseen raportointiaikatauluun. Mikäli osapuoli ei täytä raportointi- tai muita velvoitteitaan aiheuttaen viivästyksien kautta kustannuksia, on kyseinen osapuoli velvollinen korvaamaan aiheuttamansa kustannukset viivästysajalta.

Mikäli rahoittaja haluaa projektiaikana tai sen jälkeen selvityksiä osapuolen toiminnasta tai rahoituksen perusteista tai käytöstä, tulee osapuolen se rahoittajalle selvittää.

Osapuolet vastaavat mahdollisesti käyttämiensä alihankkijoiden työstä kuten omastaan.

8. VAHINGONKORVAUSVELVOLLISUUS

Kumpikin osapuoli vastaa niistä vahingoista, joita toiselle osapuolelle mahdollisesti aiheutuu sen tekemän sopimusrikkomuksen johdosta. Vastuu vahingoista rajoittuu välittömiin kuluihin ja vahinkoihin. Vastuunrajoitus ei koske vahinkoja, jotka on aiheutettu tahallisesti tai törkeästä huolimattomuudesta. Sopimusrikkomuksena pidetään esimerkiksi sopimuksen mukaisten tehtävien laiminlyöntiä tai olennaista viivästymistä.

9. PROJEKTIN TIETOJEN DOKUMENTOINTI JA ARKISTOINTI

Sopimuksen osapuolet sitoutuvat dokumentoimaan ja arkistoimaan omalta osaltaan projektissa tuotetun aineiston ja projektiin liittyvät hallinnon asiakirjat rahoittajan ohjeiden ja säilytysaikojen mukaisesti.

10. MUUTOSTEN TEKEMINEN PROJEKTISUUNNITELMAAN JA SOPIMUKSEEN

Mikäli projektin toteuttamisaikana ilmenee tarvetta laatia rahoittajalle muutoshakemus, neuvotellaan muutoksista osapuolten kesken ennen muutoshakemuksen jättämistä rahoitusviranomaisille. Rahoittajan antama muutospäätös ja hyväksymä muutettu projektisuunnitelma sisällytetään tämän sopimuksen liitteeksi ja osapuolet sitoutuvat noudattamaan niitä projektin toteuttamisessa.

Tätä sopimusta voidaan muuttaa vain kirjallisesti. Sopimusmuutoksista neuvotellaan etukäteen.

11. IMMATERIAALIOIKEUDET

11.1 Määritelmät

Immateriaalioikeus tarkoittaa kaikkia immateriaalioikeudellisia suojamuotoja mukaan lukien patentit, hyödyllisyysmallit, tavaramerkit, tekijänoikeudet, oikeudet integroidun piirin piirimalliin, mallioikeus, rekisteröimätön mallioikeus sekä näihin liittyvät hakemukset.

Omistusoikeus tarkoittaa esineoikeudellisen omistuksen lisäksi tekijänoikeuden omistamista sekä oikeutta patenttiin ja muihin immateriaalioikeuksiin.

Tausta-aineistolla tarkoitetaan kaikkia ennen projektin alkua tai muuten projektin ulkopuolella aikaansaatuja aineita, laitteita, menetelmiä, tietoja, keksintöjä ja tietokoneohjelmia sekä niihin liittyviä tekijänoikeuksia ja muita immateriaalioikeuksia, jotka osapuoli omistaa tai joihin osapuolella on oikeus myöntää tämän sopimuksen mukaisia käyttöoikeuksia. Tausta-aineistoa ei katsota tämän projektin tulosaineistoksi.

Tulosaineisto tarkoittaa kaikkia projektissa aikaansaatuja aineita, laitteita, menetelmiä, tietoja, keksintöjä, tietokoneohjelmia, taiteellisen toiminnan tuloksia sekä niihin liittyviä tekijänoikeuksia ja muita Immateriaalioikeuksia.

11.2 Tulosaineiston omistus

Ellei rahoituspäätöksestä muuta johdu tai rahoittaja muuta ohjeista, omistusoikeus ja kaikki immateriaalioikeudet tulosaineistoon kuuluvat sille osapuolelle, joka sen on luonut, keksinyt tai laatinut. Jos osapuolet ovat yhdessä aikaansaaneet tulosaineiston tekemällä tämän sopimuksen mukaista projektia eikä osapuolten osuuksia voida erottaa toisistaan, omistusoikeus kuuluu tulosaineiston luoneille osapuolille yhteisesti. Omistusoikeus tulosaineistoon kuuluu osapuolille siinä suhteessa kuin ne ovat osallistuneet tulosaineiston aikaansaamiseen ja yhteisomistuksen ehdot sovitaan erikseen.

11.3 Käyttöoikeus projektin suorittamiseksi

Osapuolet ovat velvollisia luovuttamaan toisilleen korvauksetta käyttöoikeuden sellaiseen tausta- ja tulosaineistoon, joka on tarpeellinen toisen osapuolen vastuulla olevien tähän projektiin kuuluvien tehtävien suorittamiseksi. Käyttöoikeus on ainoastaan projektin suorittamista varten ja voimassa vain projektin ajan. Tausta-aineiston omistaja voi vaatia erillisen sopimuksen tekemistä ennen käyttöoikeuden luovutusta, jossa sovitaan tarkemmin käyttöoikeuden sisällöstä.

11.4 Käyttöoikeus tulosaineiston hyödyntämiseksi

Kolmannet osapuolet saavat käyttää tulosaineistoa rahoituspäätöksen mukaisesti. Mikäli rahoittaja niin edellyttää, luovuttavat osapuolet rahoittajalle vastikkeetta rinnakkaiset käyttöoikeudet tai taloudelliset tekijänoikeudet projektin yhteydessä syntyviin aineistoihin sekä niiden sisällön ja ulkoasun muutoksiin ja antavat rahoittajalle oikeuden levittää aineistoa kaikissa levitysmuodoissa ja valmistaa siitä kopioita.

Ellei rahoituspäätös muuta edellytä, niin osapuolet saavat oikeuden käyttää, muokata ja edelleen luovuttaa tulosaineistoa omassa tutkimus- ja kehitystyössä, opetuksessa, sekä liiketoiminnassa. Ellei rahoituspäätöksestä muuta johdu, käyttöoikeus luovutetaan korvauksetta lukuun ottamatta patentteja, keksintöjä ja tietokoneohjelmia, joiden osalta korvauksen tulee olla kohtuullinen.

Osapuolella ei ole velvollisuutta luovuttaa käyttöoikeuksia tausta-aineistoonsa tulosaineiston hyödyntämistä varten.

Tulos- ja tausta-aineistojen omistus- tai käyttöoikeuksia toisilleen luovuttaessaan osapuolet pyrkivät siihen, että luovutettavat aineistot ovat mahdollisimman virheettömiä. Xxxxxxxxxx osapuoli ei kuitenkaan anna luovutettaville aineistoille mitään takuuta, ja luovutuksen saaja on yksin vastuussa aineistojen käytöstä̈.

Kumpikin osapuoli vastaa siitä, että sillä on aikaansaamaansa tulosaineistoon tämän sopimuksen edellyttämät oikeudet. Osapuolella on velvollisuus tarvittaessa tehdä erilliset siirtosopimukset työntekijöidensä kanssa.

12. JULKAISEMINEN

Tulosaineisto on julkista, ellei laista tai rahoitusehdoista muuta johdu. Tulosaineistoa julkaistaessa ei saa paljastaa luottamuksellista tietoa eikä julkaiseminen saa vaarantaa tulosaineiston immateriaalioikeudellista suojaamista. Projektissa tehdyt opinnäytetyöt ovat julkisia. Opinnäytetöiden laatimisesta projektissa on sovittava erikseen rahoittajan kanssa.

Saatettaessa tekijänoikeudella suojattua tulosaineistoa yleisön saataville tulee liittää oheen käyttöoikeuden saamisen ehdot. Sen lisäksi tulee mainita aineistoon liittyvien taloudellisten tekijänoikeuksien kuulumisesta rahoittajalle, mikäli rahoituspäätöksessä edellytetään tekijänoikeuksien siirtoa rahoittajalle.

Kukin osapuoli vastaa myös siitä, että se luovuttaa käyttöoikeudet tulosaineistoon kaikille kiinnostuneille tahoille rahoituspäätöksen ehtojen mukaisesti. Vaihtoehtoisesti osapuoli on velvollinen siirtämään tulosaineiston taloudelliset tekijänoikeudet rahoittajalle, jos rahoituspäätöksessä niin edellytetään.

13. HENKILÖTIETOJEN KÄSITTELY JA SALASSAPITO

Osapuolet sitoutuvat projektia toteutettaessa noudattamaan kukin oman toimintansa osalta julkisuuslaissa tarkoitettua hyvää tiedonhallintapaa sekä EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen (EU) 2016/679 ja Tietosuojalain (1050/2018) edellyttämää hyvää riskienhallintaa henkilötietojen käsittelyssä ja tietojen suojaamista koskevia säännöksiä sekä muuta henkilötietojen käsittelyä koskevaa lainsäädäntöä.

Osapuolet toteuttavat asianmukaiset tekniset ja organisatoriset toimenpiteet, joilla kukin osapuoli varmistaa, että henkilötietojen käsittely tapahtuu projektissa sopimuksen vaatimusten ja sovittujen

käytäntöjen mukaisesti. Osapuolet tiedostavat, että projektissa käsitellään mahdollisesti myös sellaisia henkilötietoja, joiden salassa pysyminen on osapuolten sekä yksilöiden turvallisuuden kannalta kriittistä. Henkilötietojen käsittelyn osalta kukin osapuoli vastaa siitä, että salassa pidettäviä tai suojattavia henkilötietoja käsittelevät ja niihin pääsevät projektissa vain henkilöt, joiden työtehtävien kannalta se on välttämätöntä. Osapuolten projektissa käyttämien toimitilojen tulee olla asianmukaisesti suojattu lukituksella ja muilla tarpeellisilla toimenpiteillä luvattoman pääsyn estämiseksi tiloihin ja siellä oleviin salassa pidettäviin/suojattaviin tietoihin.

Sikäli kuin julkisuuslainsäädäntö ei toisin määrää, osapuolet sitoutuvat pitämään luottamuksellisina toisiltaan saamansa sellaiset aineistot ja toista osapuolta tai tämän toimintaa koskevat tiedot, jotka on luonteensa vuoksi ymmärrettävä luottamuksellisiksi/salassa pidettäviksi tai jotka on luottamuksellisiksi/salassa pidettäviksi merkitty, sekä olemaan luovuttamatta niitä ulkopuolisille ja käyttämättä niitä muihin kuin sopimuksen mukaisiin tarkoituksiin. Xxxxxxx pidettäviä tietoja ei saa käyttää omaksi tai toisen hyödyksi tai toisen vahingoksi. Osapuolet tiedostavat, että salassa pidettävien tietojen paljastaminen ulkopuolisille saattaa olla rikoslain mukaan rangaistava teko.

Osatoteuttaja nimeää tietosuojaan liittyvän yhteyshenkilön.

Osatoteuttaja sitoutumaan ilmoittamaan viivytyksettä koordinaattorille, mikälise havaitsee henkilötietojen käsittelyssä puutteita tai niihin kohdistuvia tietoturvaloukkauksia.

Tarvittaessa henkilötietojen käsittelystä sovitaan erikseen erillisellä sopimuksella.

14. ERIMIELISYYKSIEN RATKAISEMINEN

Tästä sopimuksesta aiheutuvat erimielisyydet pyritään ensisijaisesti ratkaisemaan osapuolten välisin neuvotteluin. Mikäli osapuolet eivät pääse sovintoon, ratkaistaan riidat Pirkanmaan käräjäoikeudessa.

Mikäli tämän sopimuksen sopimusteksti ja muut asiaa koskevat asiakirjat ovat joiltakin osin ristiriidassa keskenään, on asiakirjojen soveltamisjärjestys seuraava:

1. rahoituspäätös ja mahdolliset muutospäätökset ja rahoittajan hyväksymä projektisuunnitelma

2. rahoittajan ohjeet

3. tämä sopimus

15. SOPIMUKSEN VOIMASSAOLOAIKA

Tämä sopimus tulee voimaan sinä päivänä, jona osapuolet ovat sen allekirjoittaneet, ja sitä noudatetaan takautuvasti alkaen rahoituspäätöksen antopäivämäärästä. Sopimus sitoo Tampereen kaupunkia lopullisesti kuitenkin vasta, kun kaupungin sopimusta koskevat päätökset ovat saaneet lainvoiman.

Projektin loppuraportti tulee toimittaa rahoittajalle viimeistään 31.12.2023. Tämä sopimus on kuitenkin voimassa siihen asti, kunnes rahoittajan mahdollisesti pyytämät loppuraportin täydennykset on toimitettu, rahoittaja on hyväksynyt loppuraportin ja rahoittajan projektia koskeva tarkastusaika on päättynyt.

Sopimusehdot, jotka luonteensa puolesta on tarkoitettu jäämään voimaan, pysyvät voimassa sopimuksen päättymisestä tai purkautumisesta huolimatta.

16. LIITTEET

Tämän sopimuksen liitteinä ovat:

Liite 1: Muutoshakemus 10.3.2023

Liite 2: Muutospäätös 20.3.2023

17. PAIKKA, AIKA JA ALLEKIRJOITUKSET

Sopimus on allekirjoitettu sähköisesti. Allekirjoitukset ja päiväykset ovat tämän dokumentin alussa.

Tampereen kaupunki / Tampereen seudun ammattiopisto Tredu Xxxxx Xxxxxxx

Johtaja, ammatillinen koulutus

Tampereen ammattikorkeakoulu Oy (TAMK) Xxx Xxxxxx

Vararehtori

Hankesuunnitelma

Kestävää kasvua ja työtä 2014–2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma

Viranomaisen merkintöjä

Saapumispäivämäärä

10.3.2023

Diaarinumero

EURA 2014/9743/09 02 01 01/2020/KESELY

Käsittelijä

Xxxx Xxxxxxx

Puhelinnumero

Hakemusnumero

105833

Hankekoodi

S22225

Hakemustyyppi

Muutoshakemus

Tila

Käynnissä

1 Viranomainen, jolle hakemus osoitetaan

Viranomainen

Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Xxxxxxx perustiedot

Hakijan virallinen nimi

Tampereen kaupunki

Organisaatiotyyppi

Kunta

Y-tunnus

0211675-2

Jakeluosoite

PL 217

Puhelinnumero

Postinumero

33101

Postitoimipaikka

Tampere

WWW-osoite

Hankkeen yhteyshenkilön nimi

Xxxx Xxxxxxx

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa

Projektipäälikkö

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

Yhteyshenkilön puhelinnumero

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely

🞎 Vain yksi hakija 🗷 Hakijoita on useampi kuin yksi 🞎 Hakija siirtää osan haettavasta tuesta yhdelle tai (yhteishanke) useammalle taholle hankkeen toteuttamista varten

(tuen siirto)

Osatoteuttajat

Hakijan (osatoteuttajan) nimi	Y-tunnus	Organisaatiotyyppi
Tampereen ammattikorkeakoulu Oy	1015428-1	Ammattikorkeakoulu

Perustele, miksi hanke toteutetaan yhteishankkeena.

Yhdistämme samaan kokonaisuuteen ammatillisen koulutuksen sekä korkeakoulutuksen osaamisen.

3 Hankkeen perustiedot

Hankkeen julkinen nimi

Oppimiskylä

Alkamispäivämäärä

1.9.2020

Päättymispäivämäärä

31.8.2023

Toimintalinja

4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen

Erityistavoite

9.1. Siirtymävaiheita ja koulutuksellista tasa-arvoa tukevien palveluiden parantaminen

Hanketyyppi

Hanke, jossa on henkilöitä varsinaisena kohderyhmänä

4 Tiivistelmä (julkaistaan internetin tietopalvelussa)

4.1 Hankkeen julkinen tiivistelmä (tavoitteet, toimenpiteet, tulokset)

Hiedanrannan Oppimiskylä - hanke on ammatillisen opetuksen kehittämishanke, jonka tavoitteena on kehittää innovatiivinen, reformin mukainen, oppimisympäristö palvelemaan paremmin haastavassa koulutus- ja/tai työllistymistilanteessa olevia nuoria, aikuisia sekä maahanmuuttajia ja alueen yritysten työvoiman tarpeita.

Ideoimaamme oppimisympäristöä kutsumme Oppimiskyläksi.

Oppimiskylä-konsepti tulee palvelemaan asiakasryhmää, jotka eivät hyödy jo olemassa olevista työvaltaisista tavoista oppia. Konseptin luomisessa otetaan vahvasti huomioon reformin tavoitteet työpaikalla tapahtuvan oppimisen mahdollistamisesta ja toimintamalliin lisätään tuki monessa muodossa. Ideoinnin alkulähteenä on toiminut Yrityskylä opetuskonsepti, jonka avulla peruskoulun opiskelijat tutustuvat yhteiskunnan toimintoihin ja yrittäjyyteen.

Oppimiskylän ideoiminen toteutetaan yhdessä Pirkanmaan kuntakokeilun toimijoiden sekä alueen yritysten kanssa. Ideoinnissa ja toteutuksessa otetaan huomioon kuntakokeilun asiakaskohderyhmien sekä ohjaavien tahojen tarpeet. Hankkeeseen sisältyy paljon yhteiskehittämistä alueen yritysten kanssa.

Oppimiskylä-toiminnan suunnittelussa pyritään lisäämään konseptin avulla yhteisöllistä oppimista sekä vertaisryhmän tuesta saatavaa hyötyä motivaation sekä kiinnittäytymisen lisäämisessä.

Tampereen seudun ammattiopisto on kokeillut opettamista pienimuotoisesti alueella. Tredulla on toiminut alueella puhtaus- ja kiinteistöpalveluiden tutkinnon osa. Tämän kokeilun perusteella on Tredua pyydetty jatkokehittämään ja laajentamaan toimintaansa tässä ympäristössä, missä on paljon toimivia elementtejä ko asiakasryhmän reformin työvaltaista oppimista simuloivan ja vahvasti tuetun oppimisympäristön mahdollisuuksiin. Olemassa olevaa toimintaa kehitetään, laajennetaan, organisoidaan tehokkaammin, mallinnetaan kokonaisiksi koulutuspoluiksi ja luodaan moniammatillista valmennus- sekä ohjausyhteistyötä tukemaan asiakkaan kokonaispolkua.

Toiminnan kehittämisen lähtökohtina ovat ammatillisen koulutuksen reformi, työvaltainen oppiminen, asiakaskohderyhmän tuen tarpeet, maahanmuuttajakoulutuksen kehittäminen heterogeenisessä ympäristössä sekä vahva yritysyhteistyö ja verkostoyhteistyö. Hankkeen työskentelyä viedään eteenpäin palvelumuotoilun prosessien avulla yhteiskehittäen. Hankkeessa osatoteuttajina toimii Tampereen ammattikorkeakoulu ja kumppanina ovat mukana mm. Hiedanrannan Kehitys Oy, Sopimusvuori ry sekä Tampereen kansainvälinen maahanmuuttajien osaamiskeskus.

Oppimiskylä on tarkoitus luoda alueelle, jonka nimi on Hiedanranta. Hiedanranta on Tampereen kaupungin strategisen kehittämisen kärkihanke. Alueelle kehitetään asuinympäristöä, joka edustaa kestävää kehitystä ja yhteisöllisyyttä.

Alueelle on tulossa uusi kaava sekä raitiovaunuyhteys. Hiedanrantaa rakennetaan kestävän kehityksen ideologialla ja siellä on toiminnassa monta aiheeseen liittyvää hanketta sekä alueella on paljon pienyritys- ja yhdistystoimintaa. xxxxx://xxx.xxxxxxx.xx/xxxxxxxxx-xxxxxxxx/xxxxxxxxxxxxx/xxxxxxxxxx/0000/00/00000000_0.xxxx

Hiedanrannassa on yhtenä toimijana Sopimusvuori ry. Sopimusvuori tuottaa kuntouttavaa työtoimintaa Tampereen kaupungin työllisyyspalveluille. Tampereen kaupunki lisää kuntouttavan työtoiminnan vaikuttavuutta tällä hetkellä opinnollistamalla työtoiminnan jaksoja mahdollisuuksien mukaan. Tredu on Sopimusvuoren kanssa yhteistyössä kuntouttavan työtoiminnan opinnollistamisessa sekä asiakkaiden polutuksessa ammatilliseen koulutukseen. Hankkeen avulla voidaan luoda osista asiakasta palvelevia kokonaispolkuja, joissa yhdistyy verkostotoimijoiden resurssit.

Toimenpiteinä hankkeen avulla kehitetään, organisoidaan ja koordinoidaan Yrityskylä-konseptin tyyppinen oppimisympäristö, mahdollistetaan alueen yhteiskehittäminen toisen asteen koulutuksen viitekehyksessä, luodaan alueelle toimiva pedagoginen toimintamalli, pilotoidaan ja testataan kehitettäviä toimintamalleja sekä juurrutetaan kehitetty toiminta.

Hankkeen tuotos on valmis toimintaympäristö, yhteisöllinen oppimiskylä, jossa on koulutuspolut ammatillista koulutusta edeltävistä toiminnoista (esim. kuntouttava työtoiminta, kotouttava koulutus, Valma) ammatillisen koulutuksen kautta työhön sekä pedagoginen viitekehys, joka sopii toimintaympäristöön ja ammatillisen koulutuksen reformiin. Lisäksi on mallinnettu toimintaan sopivat valmennus- sekä ohjausmallit sekä sovittu niiden kannalta toimivasta yhteistyöstä kaupungin muiden toimijoiden kanssa. Oppimisympäristöön luodaan hankkeen avulla yritysyhteistyö.

Toimintaympäristön kehittämisen ideoinnissa on otettu huomioon Tredun oman toiminnan lisäksi verkoston toiveet, viranomaisten toiveet, Hiedanrannan kehitys Oy:n toiveet sekä Yrityskylä -opetuskonseptin tuomat ideat.

Oppimisympäristön kehittämistä innovatiiviseksi tuetaan palvelumuotoilun avulla hankkeen ajan. Yhteiskehittämisessä ovat mukana hankekumppanit sekä alueen yrityksiä.

4.2 Hankkeen nimi englannin kielellä

Learning Society

4.3 Hankkeen julkinen tiivistelmä englannin kielellä

Hiedanranta Learning Society is a project designed to develop vocational teaching in accordance with the reform of vocational upper secondary education. The goal of the project is to develop an innovative learning environment to better serve the youth, adults and immigrants that are in challenging positions in regards to their access to education and employment. Besides the target group mentioned above, the learning environment will also benefit the businesses in the area and their need for labour force. The learning environment is called a Learning Society.

The Learning Society concept will serve the client group who do not benefit from the already existing work-based ways of learning. In line with the vocational reform, the concept will strongly take into account enabling workplace-based learning, and the model will have added support in several different forms. The source behind the idea is the Yrityskylä teaching concept, in which the students of Finnish basic education get to familiarize themselves with entrepreneurship and the functions of society.

The Learning Society concept will support the municipal employment trial of the Pirkanmaa region by offering unemployed clients, both native Finnish people and immigrants, a place that serves their needs in regards to getting education and employment. The Learning Society has been planned in cooperation with parties that are also planning the Pirkanmaa employment trial. The project involves a lot of cooperative development with local businesses.

In planning the Learning Society, the project will seek to add the benefits of communal learning and peer support and their effect on increasing motivation and social attachment with the concept.

The Tampere Vocational College Tredu has already piloted teaching in the area on a small scale. Currently Tredu offers a vocational qualification unit in cleaning and property services in the area, and based on this, Tredu has been asked to further develop and expand their operations in the environment. The environment has many functioning elements to create a new type of simulative work-based learning environment with a strong support system for the client group in question, which is in line with the vocational reform. The existing operations will be expanded further and organized more efficiently, and they will be modelled into comprehensive educational paths. Multi-professional coaching and counselling will be created to support the customer’s paths comprehensively.

The principles of the development are the reform of the vocational secondary upper school, work-based learning, the

need for support of the client target group, developing immigrant education in a heterogenic environment and strong cooperation with businesses and networks. The project will be carried out through service design processes in cooperation among the partners. The delivery partner of the project is the Tampere University of Applied Sciences and the project partners are Hiedanrannan Kehitys Oy, Sopimusvuori Oy and International Tampere Skills Centre.

The Learning Society is to be built in an area called Hiedanranta. The area is the top strategic developmental project of the City of Tampere. The area is be

ing developed into a living environment which will represent sustainable development and communality. The area is about to have a new master plan for zoning and a tramway connection. Hiedanranta is built on the ideology of sustainable development and there are already several relevant projects and a lot of small businesses and associations in the area. More information on the City of Tampere’s website: xxxxx://xxx.xxxxxxx.xx/xx/xxxxxxx-xxx- environment/city-planning/development-programs/hiedanranta.html.

The actions of the project are: to organize and coordinate a learning environment in the style of the Yrityskylä concept, to enable the cooperative development of the area in the framework of upper secondary level education, to create a functioning pedagogical operating model, pilot the operating models in question and to implant the actions that have been developed.

The output of the project is a ready operating environment, Learning Society, which will have educational paths from preparatory education and training (i.e. rehabilitative work experience, integration training, Valma) towards working life through vocational training. The Learning Society will also have a pedagogical framework that fits the operating environment and is in accordance with the reform of vocational upper secondary education. In addition, suitable couching models for the project have been modelled and applying them in practice has been negotiated in cooperation with other operatives from the City of Tampere. Business cooperation will be created to the learning environment by means of the project.

Besides Tredu’s own operations, the wishes of the network, regional authorities and Hiedanrannan kehitys Oy, and the ideas brought by the Yrityskylä concept have been taken into account when creating the idea of the learning environment. During the project, one of the aims is to develop an innovative learning environment by means of service design. The project partners and local businesses are in cooperation in the joint developing process.

5 Hankkeen tarve, tavoitteet ja kohderyhmä

5.1 Mihin tarpeeseen tai ongelmaan hankkeella haetaan ratkaisua? Miten hanke on valmisteltu? Miten valmistelussa on otettu huomioon aiemmin rahoitettujen hankkeiden tulokset?

Yhteissuunnittelussa on tunnistettu kolme tarvetta, mihin tällä hankkeella pystytään vastaamaan.

1. Toiminnallisten oppimisympäristöjen ja pedagogiikan kehittäminen vastaamaan reformin tavoitteita kohderyhmien tarpeet huomioiden.

2. Yrityksiin kiinnittäytymisen polkujen kehittäminen tukemaan mm. kuntakokeilun kohderyhmiä.

3. Tarve kehittää Hiedanrannan kaupunginosassa tapahtuvaa Tredun toimintaa painottaen kestävää kehitystä, digitaalisten palveluiden kehittämistä, kahdensuuntaista kotoutumista sekä yhteisöllisyyttä toimintaa ohjaavina periaatteina.

Hanke on valmisteltu ottamalla huomioon laajasti tarve, yhteistyökumppanit sekä strategiset linjaukset ja aikaisempi kehitystyö. Tarve on tunnistettu haastattelemalla alueen toimijoita ja ammatillisen koulutuksen toimijoita. Tarvetta on Tredulle viestitty myös Tampereen kaupungin suunnalta pormestarin sekä työllisyys- ja kasvupalveluiden edustajien toimesta liittyen erityisesti kuntakokeilun toteuttamiseen. Kuntakokeilu tarvitsee uudenlaisia oppimisen malleja tuekseen ja tämä malli halutaan aloittaa palvelemaan kuntakokeilun onnistumista. Tredun sisällä on tunnistettu tarve kehittää reformin mukaisia toimintamalleja tietyille kohderyhmille. On olemassa myös tarve kehittää lisää toiminnallisia oppimismalleja sekä kehittää maahanmuuttajien valmennusta työvaltaiseen oppimiseen liittyen. Valmistelussa on tuotu

esille halu muuntaa ja kehittää Xxxxxxxxxx-mallia palvelemaan ammatillista koulutusta. Yrityskylään on tutustuttu ja he ovat ohjanneet hakemaan hankerahoitusta ajatuksen toteuttamiseen.

Tarpeen tunnistamisen jälkeen toimintakonseptia on ideoitu laajalla kokoonpanolla kutsuen paikalle kaikki Tredun toiminnan ideoinnista kiinnostuneet toimijat. Työpajoja on pidetty useampi, jotta kaikki pääsisivät osallistumaan. Alueella valmiiksi toimivien tahojen kanssa on keskusteltu hankehausta ja siitä mitä on ajateltu toteutettavan.

Toimijoiden mielipiteet on otettu huomioon. Hankeideasta on yleisesti pidetty ja se koetaan tarpeellisena.

Hankkeen valmistelussa on otettu huomioon toimintaa ohjaavat strategiat sekä hallitusohjelma ja ESR-hakua ohjaavat tavoitteet yleisesti ja Pirkanmaan alueen tasolla.

Strategisia ohjelmia hankkeen taustalla:

Hallitusohjelmassa 2019: “Osallistava ja osaava Suomi - sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta”

Hallitusohjelmassa on monessa kohden mainittu poikkihallinnollisesti yhteiskunnan palveluiden kehittäminen mainitsemillemme kohderyhmille.

Lisäksi hallitusohjelmassa on päätetty oppivelvollisuuden laajentamisesta toiselle asteelle. Tämän tavoitteen toteutumiseksi tarvitsemme oppimisympäristöjen sekä -mallien kehittämistä palvelemaan oppijoita, joilla on nykyisessä mallissa riski jäädä ilman toisen asteen koulutusta. Hallitusohjelmassa on kiinnitetty myös huomiota niiden opiskelijoiden opetukseen, joilla on heikot perustaidot. Tämä kohderyhmä on tyypillisesti maahanmuuttajataustaisia aikuisia, joita palvelisi parhaiten työvaltainen oppiminen, mihin ei ole tarjolla toimivia toimintamalleja/ -ympäristöjä.

Tampereen kaupungin strategia 2030 “Tampere- sinulle paras” xxxxx://xxx.xxxxxxx.xx/xxxxxxxxx/x/xXxXxXxxX/Xxxxxxxxx_xxxxxxxxx_0000.xxx ohjaa Tampereen kaupungin toimintaa (Tampereen seudun ammattiopisto on Tampereen kaupungin toimija).

Tampereen strategia linjaa kaupungin ydintehtäväksi kaupunkilaisten hyvinvoinnin edistämisen. Strategiassa linjataan myös yleisellä tasolla. “Hyvinvointi rakentuu kaupungin elinvoimalle. Työ ja yrittäjyys ovat ykkösasia tällä valtuustokaudella, mutta myös pidemmälle tulevaisuuteen. Työllisyyden vahvistaminen on tärkeää paitsi taloudellisesti, mutta ennen kaikkea inhimillisesti. Haluamme huolehtia kaikkien asukkaiden kiinnittymisestä kotikaupunkiinsa ja ylläpitää Tampereen henkeä. Se rakentuu yhdenvertaisuudelle, yhdessä tekemiselle ja sille, että jokainen kokee olevansa merkityksellinen osa yhteisöä.”

Tampereen kaupungin visio on olla koulutuksen ja osaamisen kärjessä. Tavoiteltavina tuloksina vuoteen 2030 mennessä ovat: 1) Suurten kaupunkien ykkönen oppimistuloksissa 2) Joustavimmat mahdollisuudet oppia ja työllistyä

3) Kansainvälisesti houkutteleva osaamisen kaupunki .

Strategiassa todetaan, että näihin panostamalla saavutamme tavoitteemme:

1) Laadukas ja yhteisöllinen oppiminen: Tampereella on mahdollisuus kouluttautua ja sivistyä monipuolisilla ja erilaisilla opintopoluilla. Jokaisen oppilaan yksilöllistä kehittymistä tuetaan, uteliaisuutta ruokitaan ja taitoja vahvistetaan. Jokaisella tamperelaisella on yhdenvertaiset mahdollisuudet oppia paikasta ja ajasta riippumatta. Tampereella kehitetään edelläkävijänä, ennakkoluulottomasti ja tutkimustietoa hyödyntäen digitaalisia oppimisympäristöjä kaikilla koulutusasteilla. Digitaalisten taitojen ja niiden käyttämisen kehittymistä jokaisen kansalaistaidoksi edistetään. Opintopolkuja sujuvoitetaan ja tuetaan. Oppimiselle taataan terveelliset ja turvalliset olosuhteet

2) Työhön johtava koulutus ja osaaminen: Koulutusta kehitetään vastaamaan ennakoivasti ja joustavasti työelämän muuttuviin osaamistarpeisiin. Yrittäjyyttä vahvistetaan ja tuetaan kaikilla koulutusasteilla. Opintojen työelämälähtöisyyttä, joustavuutta ja työpaikalla tapahtuvaa oppimista lisätään. Opintojen loppuunsaattamista tuetaan riittävällä oppimisen tuella ja ohjauksella. Osaamisen kehittyminen mahdollistetaan elämän eri vaiheissa. Siirtymisiä koulutuksen ja työelämän välillä joustavoitetaan elämänkaaren mittaisen oppimisen vahvistamiseksi. Koulutus rakentuu yhä vahvemmin erilaisista moduuleista, joita yhdistelemällä jokaiselle on räätälöitävissä omaan elämäntilanteeseen sopiva kokonaisuus. Yritys-, osaamis- ja työllisyyspalveluista luodaan saumaton ja joustava palvelukokonaisuus, millä edistetään uusien työpaikkojen syntyä ja työllistymistä.

3) Osaavan työvoiman houkuttelu ja juurruttaminen: Kaupungin vetovoimaa kansainvälisesti houkuttelevana ja Suomen suosituimpana opiskelukaupunkina vahvistetaan. Kaupungin tunnettuutta ja vetovoimaa merkittävänä opiskelu- ja innovaatiokaupunkina lisätään tiivistämällä yhteistyötä oppi- ja tutkimuslaitosten sekä elinkeinoelämän

kanssa. Kaupunki on mukana kehittämässä uudesta Tampereen yliopistosta kansainvälisesti tunnettua, vetovoimaista ja verkostoitunutta yliopistoa. Tampere on houkutteleva paikka jäädä töihin opintojen jälkeen. Korkeakoulu- opiskelijoiden alueellista työllistymistä parannetaan. Myös vieraskielisten tutkinto-opiskelijoiden työelämäyhteyksiä ja työllistymismahdollisuuksia edistetään. Maahanmuuttajien työelämäyhteyksiä vahvistetaan ja heidän osaamistaan sekä kieli- ja kulttuuripotentiaaliaan hyödynnetään koko yhteisön elinvoiman kehittämisessä. Tampereella tarjotaan monipuolista ja laadukasta kieli- ja kulttuurikoulutusta eri ikäisille ja eri elämäntilanteissa oleville maahanmuuttajille.

Vierailla kielillä tarjottavien kaupungin palvelujen määrää pyritään lisäämään.

Tampereen seudun ammattiopisto Tredu on osa Tampereen kaupunkia ja näin ollen toteuttaa Tampereen kaupungin strategiaa. Tredulla on myös oma strateginen ohjelma nimeltään Retee, Rohkee ja Xxxxx Xxxxx. Strategiset painopisteet Tredussa ovat 1) Kestävä elämäntapa Tredusta 2) Tulevaisuuden yrittäjyyttä Tredusta 3) Teknologisesti älykkäämpää tulevaisuutta Tredusta. Tredun strategia sekä pedagoginen ohjelma ja kv-toiminnan ohjelma tukevat hankkeen tavoitteita. Tämä hanke tukee kaikkia Tredun strategisia painopisteitä.

Hankkeen valmisteluvaiheessa on tutustuttu Hiedanrannan nykyisiin toimintoihin ja keskusteltu aiheeseen liittyvien toimintojen edustajien kanssa siitä, miten hanke sopisi kokonaisuuteen. Hankkeen valmistelussa on keskusteltu myös Tampereen kaupungin edustajien sekä ELY:n edustajan kanssa. Hiedanrannan toimintaa varten on perustettu Tampereen kaupungin ohjaama Hiedanrannan kehitys Oy, jonka edustajalle hanketta on esitelty. Hanke on käynyt Tredussa koulutus- ja innovaatiotoiminnan johtotiimissä kaksi kertaa esittelyssä ja kommentoitavana ja sen haku on virallisesti asetettu Tredun johtoryhmän toimesta. Tredussa hankkeen valmistelussa on ollut mukana laaja toimijajoukko opettajia, ohjaajia, sosiaaliohjaajia sekä Tredun maahanmuuttajakoulutusten edustajia.

Lisäksi hankkeen valmistelussa on ollut mukana PAEK-verkoston koordinaattori, Demola Global oy:n edustaja sekä TAMK:n hankepäällikkö.

Hanketta valmistelevalla henkilökunnalla on hyvin vahva osaaminen kohderyhmän tarpeista ja alueen toiminnasta sekä hankkeiden toteuttamisesta.

Hanketta haetaan toistamiseen korjattuna, koska edellisellä hakukierroksella hanke ei mennyt läpi. Hankkeella ei ole missään kohden ollut tarkoitus rahoittaa vos-koulutusta ja toteutusta on yksinkertaistettu niin, että rahoituksen käyttötarkoitus on selkeämmin luettavissa.

Hankkeen valmistelussa on huomioitu seuraavien hankkeiden kokemukset ja tuotokset:

Tampereen maahanmuuttajien kansainvälinen osaamiskeskus hanke (TEM & OKM). Xxxxxxxx valmistelee henkilö, joka on ollut luomassa maahanmuuttajien osaamiskeskus-toimintamallia 2016 Helsinkiin, kirjoittanut hankehakemuksen OKM:lle Tampereella ja toteuttanut hankkeen myös Tampereella.

Hankkeen rakentamisessa ja ideionnissa on ollut mukana Target (OPH) - hankkeen projektipäällikkö. Target- tavoitteellista kotoutumista ja osallisuutta -hankkeessa (oph 2018-2020) on tehty kehittämistyötä niiden maahanmuuttaja opiskelijoiden kanssa, jotka tarvitsevat erityistä tukea opinnoissaan. Hankkeessa on kartoitettu tuen tarpeen muotoja sekä jo olemassa olevia opintopolkuja kohderyhmälle ja havaittu suuri tarve toiminnallisen ja työpajaympäristönä toimivalle oppimisympäristölle.

Hankkeen valmistelussa on ollut mukana Omppu-hankkeen projektipäällikkö. Omppu -ohjausta maahanmuuttajan perusopetuspolulle -hanke (esr), hankkeessa kehitettiin maahanmuuttajien osaamisen tunnistamista sekä aikuisten perusopetusta.

Hankkeessa on otettu huomioon KIITO-hankkeen tulokset. KIITO- kiinni työhön ja osaamiseen -hanke (esr), hankkeessa kehitettiin maahanmuuttajien polkuja työelämään.

Tredu on osatoteuttajana valtakunnallisessa HOI- Hyvinvointia, osallisuutta ja intoa ammatilliseen koulutukseen hankkeessa. HOI-hankkeen työntekijät ovat mukana hankkeen valmistelussa.

Yrityskylä-hanke: Yrityskylä -konsepti on maailman parhaana koulutusinnovaationa palkittu suomalainen oppimiskokonaisuus. Vuodesta 2010 alkaen toiminut toimii 8 eri paikkakunnalla perusopetuksen 6. Ja 9. Luokkalaisille. Hankkeen valmistelussa on tutustuttu Yrityskylän toimintaan ja tuloksiin.

Hankkeen suunnitelussa on mukana henkilö, joka on kirjoittanut Stadin ammattiopistolle XXXXX-hankkeen (KELA), joka kehittää kuntouttavaa työotetta ja valmennusta ammatillisessa koulutuksessa.

Hankkeen valmistelussa on otettu huomioon Luovin koordinoiman Vetovoimala ESR-hankkeen toiminnan kokemuksia.

Hanketta on valmisteltu yhteistyössä Saumaton-hankkeen Tredun osatoteutuksen valmistelijoiden kanssa ottaen huomioon suunnitellun toiminnan rajapinnat sekä yhteistyömahdollisuudet.

Lisäksi hankkeen valmistelussa on otettu vahvasti huomioon Pirkanmaan kuntakokeilun valmistelijoiden esittämät toiveet koulutuksen järjestäjälle oppimisympäristöjen sekä opetuksen kehittämiseen liittyen.

5.2 Mitkä ovat hankkeen tavoitteet?

Hankkeen tavoitteet

Xxxxxxxxxx on maailman parhaana oppimisinnovaationa palkittu suomalainen oppimiskokonaisuus. Yrityskylä konseptin avulla tarjotaan opetussuunnitelmaperusteisesti alakoulun kuudennen luokan oppilaille sekä yläkoulun yhdeksännen luokan oppilaille myönteisiä kokemuksia työelämästä, taloudesta sekä yhteiskunnasta.

Yrityskylä-konseptista mallia ottaen haluamme luoda toiselle asteelle sopivan Oppimiskylän, ympäristön missä voimme tarjota myönteisiä kokemuksia työelämästä, taloudesta, yhteiskunnasta sekä yrittäjyydestä. Oppimiskylä ottaa mallia palkitusta Yrityskylä-konseptista ja muunnamme sen toiselle asteelle sopivaksi malliksi.

Fyysisenä paikkana toiminnan toteuttamisessa toimii Hiedanrannan kaupunginosa ja ko kaupunginosan rakennukset ja toiminnan kehittämisen tukena TAMK:n ammatillisen opettajakoulutuksen pedagogiset asiantuntijat.

Jotta saamme luotua Yrityskylä-konseptiin pohjautuvat Oppimiskylä-nimisen oppimisympäristön Hiedanrannan kaupunginosan sisään, tarvitsee meidän kehittää malli, jota Oppimiskylässä toteutetaan.

1. Uudenlaisen konseptin, pedagogisen mallin (=Yrityskylästä mallia ottaen) kehittäminen Hiedanrannan kehittyvään kaupunginosaan.

- Tavoitteena luoda pedagoginen malli, Hiedanrannan kontekstissa, nimeltään Oppimiskylä, joka pohjaa Yrityskyläkonseptiin Lisäksi koulutetaan alueen toimijat mallin toteuttamiseen.

- Malli on lähtökohta oppimisympäristössä toimimiselle. Pedagogisessa mallissa toimintaan sisällytetään myös yrittäjyyskasvatus ja opiskelijoiden yrittäjyysmentorointi.

- Malli kehitetään palvelemaan myös kohderyhmiä, joita normaalit, jo olemassa olevat tavat toteuttaa reformin mukaista toimintaa ei palvele.

- Pedagogisen mallin laadun toteutuminen on varmistettu hankkeen TAMK:n toteuttaman osatoteutuksen avulla.

- Pedagogisen mallin luomisessa otetaan huomioon myös maahanmuuttaja-asiakkaiden suomen kielen opetuksen kehittäminen.

2. Oppimiskylä-toiminnan yhteiskehittäminen Hiedanrantaan.

- Oppimiskylä luodaan yhteissuunnittelun ja palvelumuotoilun prosessien avulla. Ympäristön ideoinnissa otetaan mallia Yrityskylä-konseptista. Oppimiskylän luomisessa ovat mukana alueen yritykset sekä yrittäjyyskasvatuksen toimintamallit. Hiedanranta kaupunginosana tulee kehittymään kestävän kehityksen ja yhteisöllisyyden ideologialle.

Nämä asiat ovat automaattisesti otettava huomioon kaikessa Hiedanrannassa tapahtuvassa toiminnassa.

- Toimintaympäristön yhteiskehittäminen palvelee tulevaisuudessa reformin mukaista oppimista mainituille kohderyhmille sekä koko Hiedanrannan toimijoille. Mallissa reformin mukainen työelämässä oppiminen toteutetaan aidossa ympäristössä, missä on mahdollista saada tarvittava tuki.

- Oppimiskylän kehittäminen tehdään alueen toimijoiden verkostossa ja tästä on neuvoteltu alueen toimijoiden sekä Hiedanrannan kehitys Oy:n kanssa etukäteen.

- Kehittämisessä on mahdollista tarvittaessa käyttää ulkopuolista kehittämistyön fasilitointia ostopalveluiden avulla.

- Kehittämistoiminnassa hankkeesta ei rahoiteta investointeja tai toimintaa, mitkä kuuluu Tredun valtionosuuksilla rahoitetun koulutuksen järjestämisen piiriin.

3. Haastavassa työmarkkina-asemassa nuorten ja aikuisten ( erityisesti alle 30v, yli 54v. ja maahanmuuttajat) olevien kiinnittäminen koulutukseen ja työelämään Oppimiskylän uudenlaisten, yritysten kanssa yhdessä kehitettyjen, pedagogisten toimintamallien avulla.

- Oppimiskylä tulee tarjoamaan paikan, jossa pystytään tukemaan haastavassa työmarkkina-asemassa olevia kohderyhmiä kiinnittymään paremmin koulutukseen ja työelämään hyödyntämällä vertaistoimintaa ja alueen työyhteisöjä .

- Toiminnan avulla voimaannutetaan asiakkaita ja motivoidaan sekä tuetaan löytämään oma työllistymispolku.

- Tavoitteena on luoda koulutuspolkua kuntouttavasta työtoiminnasta tutkinnon osan tai kokonaisen tutkinnon kautta työelämään tai yrittäjyyteen.

4. Juurrutetaan kehitetty toiminta pysyväksi koulutuksen toimintamalliksi, Oppimiskyläksi, Hiedanrantaan. Jatkossa on tarkoitus skaalata saatujen kokemusten pohjalta toimintaa myös ympäristökuntien vastaaviin ympäristöihin.

5.3 Mikä on hankkeen uutuus- tai lisäarvo? Mitä toimintatapojen muutosta halutaan saada aikaan?

Tampereen kaupungin Hiedanranta on tulevaisuuteen suuntaava, kestävän kehityksen innovatiivinen toimintaalusta(=lähiö, kaupunginosa). Hiedanrantaan luodaan Oppimiskylä, joka on uusi konsepti. Koulutuksen vieminen tällaiselle alustalle tällaisella konseptilla on uusi asia Suomessa.

Luotavassa ympäristössä ja toimintamallissa tehdään konkreettisesti ja järjestelmällisesti toimenpiteitä , jotka vastaavat tulevaisuuden tarpeisiin. Hiedanrannassa tulee olemaan kymmenen vuoden päästä yhteisö, joka on täysin energiaomavarinen ja kierrättää itse kaiken jätteensä, mikä avaa uusia oppimismahdollisuuksia.

Tämän lisäksi kolmen vuoden päästä hankkeen avulla sinne on luotu oppimisyhteisö, jossa on paikka kaikenlaisille oppijoille ja joka kunnioittaa ja arvostaa jokaisen henkilön osaamista sekä kulttuuria.

Maahanmuuttajien kotoutumiskoulutus on vahvassa muutoksessa. Maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksessa on tarpeen tehdä suuria muutoksia, jotta koulutuksen nivelvaiheet eivät olisi kohtia, missä potentiaalisesti voi tippua yhteiskunnan ulkopuolelle.

Hiedanrannan kehittämisprojekti tarjoaa toteutuessaan täysin uudenlaisen tavan ajatella maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksesta osana olemassa olevaa yhteiskuntaa, ei irrallisena toimena. Välillisesti projektin tulokset ovat käytettävissä kotoutumiskoulutuksen uudistamisessa pohjatyönä.

Hiedanrannan uusi oppimisympäristö palvelee vahvasti kuntakokeilun asiakkaiden koulutusympäristön tarpeita.

5.4 Mitkä ovat hankkeen varsinaiset kohderyhmät?

Hankkeessa tehdään rakenteellista kehittämistä, mistä välillisesti hyötyy alla seuraavassa kohdassa mainitut kohderyhmät. Hankkeella kootaan kehittämisverkostoa, joka luo uusia tapoja hyödyntää oppimisympäristöä ja luodaan uudentyyppisiä oppimismahdollisuuksia.

Osatoteuttaja TAMK:n koulutusten kohderyhmänä henkilö seurannassa ovat ne Tredussa työskentelevät opettajat, koulutuspäälliköt ja tiimivastaavat, joiden alojen koulutusta siirretään Hiedanrannan tulevaan Oppimiskylään hankkeen aikana tai välittömästi hankkeen jälkeen.

5.5 Mitkä ovat hankkeen välilliset kohderyhmät?

Hankkeen välillisenä kohderyhmänä ovat painotetusti nuoret, alle 30-vuotiaat, yli 54-vuotiaat, joita nykyiset koulutuspolut eivät palvele sekä muut heikossa työmarkkina-asemassa olevat sekä syrjäytymisuhan alla olevat henkilöt. Kohderyhmiin kuuluu myös ilman työtä tai koulutusta olevat maahanmuuttajat. Hankkeen välillisenä kohderyhmänä ovat myös kuntakokeilun tulevat asiakkaat. Hankkeen välillisenä kohderyhmänä ovat opiskelijat, työntekijät ja yrittäjät, työttömät ja työmarkkinoiden ulkopuolella olevat naiset ja miehet, muu koulutusorganisaatio paitsi kohdassa 5.4 mainitut roolit, opinto-ohjaajat, uraneuvojat ja muut ohjaus- ja koulutuspalveluiden asiantuntijat ja hankkeiden toimintaan liittyvät työnantajat.

6 Toteutus ja tulokset

6.1 Mitkä ovat hankkeen konkreettiset toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi?

Alla olevassa tekstissä tullaan käyttämään termejä Yrityskylä sekä Oppimiskylä.

Yrityskylä on kuudes- ja yhdeksäsluokkalaisille suunnattu yhteiskunnan, työelämän ja yrittäjyyden oppimisympäristö. xxxxx://xxxxxxxxxx.xx/

Oppimiskylä on konsepti, mikä hankkeen avulla tullaan luomaan. Oppimiskylään otetaan mallia ja vaikutteita Yrityskylästä. Hankkeen ydin on Yrityskylä-mallin pohjalta kehittyvä Oppimiskylä.

Lisäksi tekstissä mainitaan useaan otteeseen Hiedanranta. Hiedanranta on Tampereen kaupungin alueelle rakentuva

uusi kaupunginosa, jonka rakentumisessa otetaan huomioon erityisesti yhteisöllisyys, kestävä kehitys, kiertotalous sekä digitaaliset ratkaisut. Hiedanrantaa on suunniteltu jo monta vuotta ja 2023 alussa alue etenee rakennusvaiheeseen.

xxxxx://xxx.xxxxxxx.xx/xxxxxxxx-xx-xxxxxxxxx/xxxxxxxxxxxxxxxxxxx-xx-xxxxxxxxxxxxxxxxxx/xxxxxxxxxxx.xxxx Hankkeessa kehittyy yhdessä Hiedanrannan toimijoiden kanssa uudenlainen konsepti, pedagoginen malli, jolla vastataan ammatillisen koulutuksen reformin tavoitteisiin. Mallia rakennetaan erilaisten opiskelijoiden tarpeisiin. Toiminnassa korostuu opiskelijoille luotavat ohjaus-mallit ja rakentuu moniammatillinen tukiverkosto.

Oppimiskylällä tarkoitetaan tässä hakemuksessa ammatillista, yritysten ja yhteisöjen kanssa suunniteltua ja toteutettua kehittyvää oppimisen mahdollistavaa ympäristöä, jossa oppiminen tapahtuu pääsiassa työssä oppimalla ja yhteisöllisesti. Ammatillinen Oppimiskylä mahdollistaisi työpajamaista, ”verstas”-toimintaa aidossa yritysympäristössä, joka on dynaamisessa kehitysvaiheessa. Hiedanrannasta rakentuisi Yrityskylä-tyyppinen oppimisen yhteisö, jossa on mahdollisuus oppia ammatillisten taitojen lisäksi muita arjen taitoja, yrittäjyyttä, työelämän uusia taitoja (digi-ja kestäväkehitys) sekä elämänhallintaa.

Tavoitteina hankkeelle on edellä esitetty:

1. Uudenlaisen konseptin, pedagogisen mallin (=Yrityskylästä mallia ottaen) kehittäminen Hiedanrannan kehittyvään kaupuimiskylä-toiminnan yhteiskehittäminen Hiedanrantaan.

3. Haastavassa työmarkkina-asemassa ( alle 30v, yli 54v. Ja maahanmuuttajat) olevien kiinnittäminen koulutukseen ja työelämään Oppimiskylän uudenlaisten, yritysten kanssa yhdessä kehitettyjen, pedagogisten toimintamallien avulla.

Hankkeen tavoitteisiin pääsemiseksi sovelletaan palvelumuotoilun kehittämismallia sekä yhteiskehittämisen periaatteita. Palvelumuotoilun yhteiskehittämisessä fasilitoinnilla on suuri rooli.

Yhteiskehittämisen tavoitteena on luoda Yrityskylä-mallin tyyppinen ”Oppimiskylä” yhteistyössä alueen muiden toimijoiden kanssa. ”Oppimiskylä” luodaan yhdessä toimijoiden kanssa, joten mallia ei voi tarkkaan kuvata hankkeen valmisteluvaiheessa, koska se sulkisi pois palvelumuotoilun ja yhteiskehittämisen sekä dynaamisen kehittämistavan. Hankkeen työpaketit on suunniteltu palvelumuotoilun neljän timantin kehittämismallin vaiheistuksen mukaan. Vaiheet kehittämisessä ovat:

1. Tutki ja kartoita + Ymmärrä ja määrittele

2. Kehitä ja Ideoi

3. Toimita ratkaisu

Lisäksi erillisenä työpakettina on kuvattu hankkeeseen liittyvä pedagogisen kehittämisen kokonaisuus, josta hankkeen osatoteuttaja, TAMK, vastaa:

4. Oppimiskylän pedagogiikka

Treduun hankkeeseen palkataan projektipäällikkö sekä kolme projektityöntekijää. Tredu vastaa käytännön kehittämisestä Hiedanrannan alueella osallistaen muita toimijoita.

Yksi hankkeen työntekijöistä on erikoistunut maahanmuuttajien kouluttamiseen ja tuo yhteistyöhön sen näkökulman. Ammatillisen opettajakorkeakoulun työntekijöinä toimii kaksi opettajakouluttajaa osa-aikaisesti. TAMK (Pedagogiset ratkaisut -yksikkö) vastaa yhdessä päätoimijan kanssa oppimiskylän liittyvän pedagogisen mallin kehittämisestä ja kirjoittamisesta, fasilitoi alueella tapahtuvaa pedagogista kehittämistä ja varmistaa laatua koko hankkeen pedagogisessa toiminnassa.

Hankehakemuksessa viitataan useaan otteeseen Oppimiskylään sekä palkittuun Yrityskylä-konseptiin. Yrityskylä on opetusmalli, jonka avulla opetetaan peruskoulun 6. ja 9. luokan opiskelijoille oikeissa yrityksissä toimimista ja yhteiskunnan rakenteita. Yrityskylä on yleensä halliin rakennettu oikeaa kylää simuloiva paikka, missä lapset saavat itse olla yritysten työntekijöitä.

opiskelijoille työllistymisen mahdollisuuksia. Oppimiskylän yhteiskehittämisen ja opiskelijoita osallistava malli tukee myös Tredun työelämäyhteistyön uusia muotoja sekä antaa aineksia koulutusten uudistamiseen. Rakentamiseen liittyvät alat ovat työvoimapula-aloja ja yritysyhteistyö houkuttelee opiskelijoita hakeutumaan opiskelemaan näille aloille sekä sitä kautta tuo alueelle tarvittavaa työvoimaa.

Projekti tukee tämän toiminnan aloittamista, kehittämistä sekä juurruttamista alueella sekä valmistelee mallin levittämistä ympäristökuntiin (Tredun aluepalvelut).

Alueelle on suunnitteilla Hiedanranta-kampus, mikä on vielä vasta ideatasolla. Sinne toivotaan niin korkeakoulujen kuin toisen asteen koulutuksen toimintaa. Oppimiskylästä voi tulla toisen asteen toimintamalli siitä, miten tällaisissa paikoissa opetusta tullaan jatkossa järjestämään tiiviissä yhteistyössä yritysten ja kolmannen sektorin sekä työllisyyden hoidon kanssa.

Työvaltainen oppiminen ja sen kehittäminen eri asiakassegmenttejä palvelemaan on tässä hetkessä todella tärkeää, kun etsitään ratkaisuja nuorisotyöttömyyteen, aikuisten työttömyyteen ja maahanmuuttajien osaamisen lisäämisestä sekä toisaalta työmarkkinoiden kohtaantokysymykseen. Työssä oppimisen mallit mahdollistavat hyviä oppimistuloksia, käytännönläheisiä mahdollisuuksia kielen oppimiseen ja käytännössä toimivan osaamisen. Työnläheinen konteksti myös motivoi opiskelijoita korostamalla osaamisen merkitystä yksilöiden tulevaisuudelle.

Hiedanrannan alueen kehittämisen jatkuva laajeneminen tuo paljon uusia työpaikkoja alueelle ja mahdollisuuden työllistyä suoraan opiskeltaviin työtehtäviin alueelle.

Tredun omana toimintana alueelle tuodaan siellä jo olevan kiinteistöpalveluiden tutkinnon osan lisäksi lisää puhtaus- ja kiinteistöpalveluiden perustutkinnon osaamisaloja, rakennusalan perustutkinnon osaamisaloja, pintakäsittelyn perustutkinnon osaamisaloja sekä puutarha-alan perustutkinnon osaamisaloja. Media-xxxx xxxxxxxxxxxxx osallistuu Hiedanrannan toiminnan dokumentointiin. Lisäksi neuvotellaan projektin aikana muista alueelle sopivista koulutusaloista ja pilotoidaan maahanmuuttajien ammattiin oppimisen valmiuksien harjoittelemista alustavana toimintana näiden alojen koulutuksen aloittamisessa.

Perustutkinnot ja niiden toteuttaminen kustannetaan oppilaitoksen valtionosuusrahoituksesta ja maahanmuuttajille suunnattu pilotti toteutetaan hankkeen toimesta toiminnan pilotointina.

Alueen kehittämisessä omana segmenttinään otetaan tarkasteluun myös erityistä tukea tarvitsevien sekä vajaatyökykyisten asiakkaiden mahdollisuudet kouluttautumiseen Oppimiskylä-kokonaisuudessa. Oppimiskylän toiminnan muodostaminen antaa myös oppilaitokselle mahdollisuuksia innovatiiviseen kehittämiseen yhdessä asiakkaiden kanssa.

Toiminnan tuloksia ja vaikuttavuutta mitataan ensimmäisessä työpaketissa suunnitellulla tavalla ja siitä viestitään 2krt/vuodessa vaikuttavuuteen keskittyvillä seminaareilla, joista ensimmäinen pidetään vuoden 2022 loppu puolella.

Toimenpiteet:

Työpaketti 1 Tutki, Kartoita, Ymmärrä ja Määrittele

Työpaketissa 1 keskitytään vaiheisiin Tutki ja kartoita sekä Ymmärrä ja määrittele. Työpaketin 1 sisältö kootusti on tarkan tilannekuvan kartoittaminen, rakentaminen, liityntäpintojen hahmottaminen, asiakastarpeiden kartoittaminen (yritys ja henkilöasiakkaat) sekä Yrityskyläkonseptin syvällinen haltuun ottaminen ja muuntaminen Oppimiskylä- konseptiksi.

Yrityskylä-konseptin sovittaminen Hiedanrannan alueelle sopivaksi Oppimiskylä-nimiseksi malliksi. 10/2020-12/2022

1. 10/2020-12/2021 Yrityskylä-konsepti tarkka tutustuminen ja muokkaaminen ammatilliseen koulutukseen sopivaksi. Alustava tutustuminen on tehty jo valmiiksi ennen hankkeen hakua.

Hanketyöntekijät Tredu:

a. Tutustutaan kaikkeen Yrityskylästä saatavilla olevaan kirjalliseen materiaaliin.

b. Tutustutaan Yrityskylän toimintaan mahdollisuuksien (Covid-19-tilanne) mukaan joko vierailemalla Yrityskylissä tai virtuaalikokouksien avulla.

c. Tutustutaan Yrityskylän tueksi rakennettuun digitaaliseen järjestelmään.

d. Tehdään suunnitelma siitä, miten ja mitkä elementit Yrityskylästä tuodaan osaksi Hiedanrannan Oppimiskylää.

Hiedanrannan Oppimiskylä tulee rakentumaan yritysten aidoissa työtehtävissä toteutettavan tuetun opetuksen ympärille. Toiminnan rakentamisessa otetaan huomioon eri asiakassegmenttien tarpeet. Oppimiskylän elementit käsittävät kaupunginosan kehittämiseen liittyviä tehtäviä ja yrityksiä, yhteiskehittämisen sekä yhteisöllisyyteen panostamisen.

e. Suunnitellaan alueelle digitaalinen oppimisalusta, jossa on myös suomen kielen oppimista tukevaa sisältöä.

f. Kartoitetaan mallin suunnitteluun ja kokeilemiseen tarvittavat toimijat verkostoista.

g. Tutustutaan yhteiskehittämisen malleihin ja valitaan alueelle sopiva malli.

h. Suunnitellaan opinnollistamisen prosesseja osaksi oppimiskylän toimintaa.

i. Tehdään asiakassegmentointi kaikista alueen potentiaalisista opiskelija-kohderyhmistä ja kuvataan kohderyhmien koulutuspolut.

j. Luodaan toiminnalle mittarit, joiden avulla seurataan toiminnan vaikuttavuutta pilotoinnin aikana.

k. Oppimiskylä-konseptille luodaan ohjausryhmä alueen yritysten, yhdistysten sekä kaupungin toimijoiden edustuksesta.

2. 5/2021-12/2022 Kartoitetaan Hiedanrannan alueen tilanne.

Hanketyöntekijät Tredu:

a. Kartoitetaan Hiedanrannan alueen päivittyneet suunnitelmat ja päivitetään ne Oppimiskylä-hankkeen käyttöön kootusti. Alueen kehittämissuunnitelmat ovat päivittyneet hankkeen valmistelun jälkeen ja Hiedanrannan Kehitys Oy on perustettu sekä valinnut toimitusjohtajansa. Taustatiedot päivitetään, jotta hankkeella on vahva toimintapohja. Kartoitus sekä tietojen päivitys tehdään tapaamalla alueen päätoimijoita; Hiedanrannan kehitys Oy, Työllisyys- ja kasvupalvelut, Sopimusvuori sekä alueella tässä vaiheessa aktiivisesti toimivat yritykset ja yhdistykset, joiden kanssa on yhteistyötä alueen rakentamiseen liittyen.

ja tarkan kokonaiskuvan luominen sekä sen esittely hanketoimijoille luo vahvan pohjan kehittämistyölle.

c. Tehdään listaus alueen toimijoista sekä yhteyshenkilöistä ja kuvataan hankkeen kannalta tärkeät liittyntäpinnat alueen yhdistyksiin, yrityksiin sekä tapahtumiin. Listaus toimii pohjana Oppimiskylän luomiselle. Yritysten kontaktihenkilöt toimivat Tredun koulutuspäälliköiden kontaktihenkilöinä ja ovat yhteistyössä luomassa alueen pedagogiikkaa sekä toimintamalleja. Liityntäpintojen kuvauksen avulla saadaan selville toiminnan potentiaalinen toteutusmuoto ja voidaan eriyttää kohdat, joihin voimme liittää Oppimiskylä toimintaa.

d. Päätetään Tredun koulutuspäälliköiden kanssa koulutusalat, jotka osallistuvat alueen toimintaan ja luodaan konkreettiset suunnitelmat sekä aikataulutus valtionosuusrahoituksella tuotettavien koulutusten tuomiseksi alueelle. Valtionosuusrahoitteiset koulutukset toimivat hankkeen kanssa yhteistyössä.

e. Kuvataan koulutusten asiakaspolut ja eri toimijoiden roolit poluilla.

f. Päätetään tapahtumat, joihin hanke osallistuu alueella. Päätetään tapahtumien vastuuhenkilöt, niihin liittyvät koulutusalat sekä tapahtumien rooli Oppimiskylä-kokonaisuudessa.

3. 10/2020-6/2022 Asiakasymmärryksen kokoaminen: Yritys- ja henkilöasiakkaat.

a. Tammikuussa 2021 järjestetään yhteiskehittämisen aloitustilaisuus, jossa esitellään hanke sekä toimijat ja aloitetaan yhteiskehittäminen alueen muiden toimijoiden kanssa. Tredu organisoi fasilitoinnin alueella tapahtuvan toiminnan kehittämiseksi.

b. Tammikuussa 2021 kerätään tietoa myös henkilöasiakkailta Tredun koulutuspilotista alueella sekä yhdistyksissä opinnollistamisen avulla opiskelleilta.

c. Tarvekartoituksen kerääminen kuntakokeilun ohjaavalta taholta.

4. 10/2020 – 12/2022

a. Hankkeen viestintäsuunnitelman luominen sen esitteleminen ohjausryhmälle sekä blogin luominen tiedottamista varten.

b. Viestintäsuunnitelman yhteydessä rakennettavan toiminnan brändin ja imagon kirkastaminen. Tässä mahdollisesti käytetään apuna ostopalvelua.

c. Hankkeen toiminnan ohjaamista ja arviointia varten ohjausryhmän perustaminen. Ohjausryhmän ensimmäinen kokoontuminen 11/2020 mennessä.

Työpaketti 2 Kehitä ja Ideoi

Työpaketissa 2 keskitytään perustietojen perusteellisen keräämisen jälkeen yhteiskehittämiseen sekä ideointiin yhdessä alueen toimijoiden kanssa. Erityisesti kehittämisessä otetaan huomioon alueen yritysten toiveet ja ideat yhteistoiminnan käytännön luomisessa sekä asiakassegmenttien tarpeet. Hyödynnetään myös työpajatoiminnan kokemuksia ja kartoitetaan Tredun toimialueen kuntien alueella olevien yritysalustojen mahdollisuuksia rakentaa vastaavia malleja.

Oppimiskylän opetukseen liittyvän toiminnan mahdollistamiseksi, Hiedanrannan alueelle tuodaan Tredun omalla valtionosuusrahoituksella toimivia koulutuksia. Näiden koulutusten kulut maksetaan valtionosuusrahoituksella. Projektin avulla kehitetään toimintaympäristöä tarkoittaen toimijoiden toimimista yhdessä alueella, ei rakennusten tms hankintaa. Lisäksi kehitetään reformin mukaista työelämän kanssa järjestettävää työvaltaista koulutusta, toimijoiden yhteistoimintaa ja pedagogiikkaa asiakassegmentit huomioiden.

8/2021 - 5/2023

1. Aloitetaan työpaketissa nro 1 kuvattu Oppimiskylä-toiminta alueella pilottimuodossa. Pilottiin osallistuu useampi Tredun koulutusala omalla kustannuksellaan. Koulutusalat osallistuvat toimintaan portaittain ottaen huomioon alueen kehittämisen elinkaari ja vaiheittain rakentuvat rakennukset, infra ja muu toiminta. Projekti kehittää kokonaisuutta ja yhteistoimintaa, pedagogiikkaa ja asiakaspolkuja liittäen nämä Oppimiskylä-kokonaisuudeksi.

2. Pilotoidaan maahanmuuttajien koulutustoimintaa hankkeessa.

3. Oppimiskylätoiminnan pilotoinnin ja jatkokehittämisen tueksi alueella järjestetään alueen yhteiskehittämisen työpajoja esim. 4krt vuodessa. Työpajoissa käydään läpi alueen Oppimiskylän toimintaa, kehittämisessä esiin tulleita asioita sekä yritysten ja muiden alueen toimijoiden tarpeita ja kehittämisideoita. Työpajoissa tavoitteena on tiivistää verkostoyhteistyötä sekä ottaa hankkeen mallin kehittämisessä prosessin aikana esiin tulevat asiat.

4. Hanketyöntekijät mallintavat ohjauksen liityntäpinnat alueella järjestettäviin koulutuksiin: Alkuohjaus, koulutuksen aikainen ohjaus sekä työelämään kiinnittäytymiseen liittyvä ohjaus. Ohjaus voi tulla esim. Maahanmuuttajien osaamiskeskuksesta, kuntakokeiluun liittyen Oma-valmentajilta, Tredun opinto-ohjaajilta, kolmannelta sektorilta, Ohjaamosta jne.

5. Tilastoidaan pilotoinnin aikana toiminnan vaikuttavuutta aluksi luodun mittariston avulla koulutuksen sekä työllistymisen näkökulmasta. Viestitään vaikuttavuudesta 2krt/toimintavuosi seminaareissa alkaen loppu vuonna 2022.

6. Oppimiskylä malli on luotu ja tuotteistettu 03/2023 ja valmis levitettäväksi. Mallissa on kuvattu vähintään toimintamalli, pedagogiikka, jatkuvan yhteiskehittämisen toimivat rakenteet, asiakassegmentoinnit ja segmenttien koulutuspolut.

Työpaketti 3 Toimita ratkaisu

Malli juurrutetaan Tredun toiminnaksi sekä osaksi paikallisia koulutuspolkuja ja ohjausyhteistyötä. 8/2021-6/2023

Levitetään syntynyttä konseptia Tredun toimialueen kuntiin ja maakunnassa oleviin toimipisteisiin. Levitetään mallia valtakunnallisesti digitaalisia palveluita hyödyntävässä loppuseminaarissa sekä muilla sen hetkiseen maailman tilanteeseen (vrt Covid-19) sopivilla tavoilla.

Työpaketti 4 Oppimiskylän pedagogiikka. 10/2020-3/2023

1. TAMK luo ja mallintaa Oppimiskylän pedagogiikkaa ja varmistaa laadun pedagogisessa toiminnassa. Mallintaminen kulkee käsi kädessä alueella tapahtuvan opetuksen kokonaiskehittämisen kanssa. Kehittämistyöstä syntyy malli, joka on kuvattu.

9 – 3/2022

a. Hiedanrannan alueen tilanteeseen ja toimijoihin perehtyminen ml. yritysten ja niiden oppimisen ohjaukseen osallistuva henkilöstö

b. Hiedanrannan oppimisympäristöihin tutustuminen ja hyödyntämisen suunnittelu

c. Pedagogisen kehittämisen aloittaminen: työpajoja opetus- ja ohjaushenkilöstölle

d. Yrityskylä-konseptiin syventyminen ja sen alustava muokkaaminen ammatilliseen koulutukseen sopivaksi yhdessä muiden toimijoiden kanssa

1/2021 – 7/2021

e. Hiedanrantaan jalkautuminen, jossa pedagogisen kehittämisen tuki opettajille ja ohjaajille (ml. yritysten työpaikkaohjaajat). Kehittämisen muotoina koulutukset, keskustelutilaisuudet, mentorointi, työpajat kasvokkain ja verkossa.

f. Työelämäverkostotilaisuuksiin osallistuminen, pedagogisen näkökulman ja mahdollisuuksien avaaminen yrityksille. Oppimisen mallien hiominen yhdessä päätoteuttajan henkilöstön ja yritysten kanssa.

g. Digitaalisten ohjaus- ja dokumentointikanavien kehittäminen ja pilotointi. 8/2021 – 10/2022

h. Oppimiskylän toiminnan pilotointi jatkuu. TAMK jatkaa toimijoiden pedagogista tukea, kerää ja analysoi kokemuksia, joiden pohjalta vastaa Hiedanrannan Oppimiskylä-mallin kirjoittamisesta.

08/22-03/2023 (lisätty muutoshakemuksessa 05/2022)

i. Pedagogisen mallin jalkauttaminen sekä yrityskohtainen räätälöinti alueen yrityksien henkilöstölle ja johdolle. Varmistetaan myös, että uudet yritykset sisäistävät Oppimiskylä konseptin toimintatavat käytäntöönsä. Yhteisöllisien tapahtumien järjestäminen ja niihin osallistuminen yhdessä muun hanketiimin kanssa vaikuttavuuden lisäämiseksi.Konseptiin liittyvien pedagogisten dokumenttien viimeistely ja yhtenäistäminen siten, että ne voidaan jakaa julkisesti.

8/2021 – 03/2023

j. Julkaistaan Hiedanrannan Oppimiskylä –malli. Osallistutaan mallin juurruttamiseen osaksi Pirkanmaan kuntakokeilun kohderyhmien palvelupolkuja.

2. Tredu kehittää ja pilotoi suomen kielen opettamisen tehokkaampia työvaltaisia malleja Oppimiskylän toimintaympäristössä. Projektin tuloksena on mallinnettu Oppimisympäristöön sopiva suomen kielen opettamisen malli, joka on integroitu käytännön työhön.

6.2 Mitä tuloksia hankkeella saadaan aikaan? Mitä lyhyen ja pitkän aikavälin vaikutuksia sillä on?

Hankkeen tuloksena Hiedanrannan kaupunginosaan syntyy Oppimiskylä. Oppimiskylä kehitetään palvelumuotoilun prosessien avulla alueen muiden toimijoiden kanssa yhteistoiminnallisesti.

Oppimiskylässä otetaan huomioon eri asiakassegmenttien erilainen tuen tarve ja se kehitetään osaksi kokonaismallia. Oppimiskylä-konseptin odotetaan uudella tavalla yhdistävän aluekehittämisen, alueen rakentamisen, oppimisen, opetuksen, yritysten ja yhteistoiminnallisen kehittämisen, mikä parantaa jatkuvaan muutokseen vastaamisen.

Oppimiskylän kehittämisessä otetaan huomioon eri ajankohtaiset asiakassegmentit sekä erityisen tuen tarpeen eri muodot ja niiden toteutusmallit tämänlaisessa toimintaympäristössä. Tuloksena syntyy toimivia malleja erityisen tuen antamiseen työvaltaisessa oppimisympäristössä.

Oppimiskylä-ideaan liittyy toiminnan kokonaisuuteen liittyvä digitaalisen oppimisen alustaratkaisu. Sitä kehitetään projektin yhteydessä hyödyntäen jo olemassa olevia alustapohjia, joiden päälle pedagoginen sisältö voidaan rakentaa, esim. Xxxxx.xx. Digitaaliseen alustaan voidaan rakentaa myös suomen kielen opetusta ja yhteisten aineiden opetusta. Näitä molempia voi toteuttaa myös työvaltaisen oppimisen ympäristössä Oppimiskylässä ja niiden integroiminen kokonaisuuteen suunnitellaan ja mallinnetaan projektin avulla. Yhteisten aineiden opetuksen vieminen työpaikalle on tällä hetkellä vähäistä ja kehittymätöntä.

Toimiminen jatkuvasti kehittyvässä Hiedanrannan kaupunginosassa vaatii verkostojen ja yhteiskehittämisen mallien rakentamista onnistuakseen. Projekti mahdollistaa tämän kehittämistyöllään.

Oppimiskylän rakentaminen palvelee koulutuksen järjestäjää, jotta reformin mukainen opetus mahdollistuu tiiviissä yhteistyössä yritysten kanssa myös niille kohderyhmille, jotka ovat vahvemman tuen tarpeessa.

Lyhyellä aikavälillä Oppimiskylän luominen tukee vahvasti kuntakokeilun asiakasryhmien koulutusohjauksellisia tarpeita. Kuntakokeilun asiakasryhmä hyötyy erilaisista, käytännönläheisistä sekä innostavista oppimisympäristöistä sekä lisäksi opinnollistamisen tuomista mahdollisuuksista osatutkintojen suorittamiseen. Kuntakokeilun asiakkaiksi siirtyy myös kaikki vieraskieliset työnhakijat, joilla erityisesti on tarve lisätä osaamistaan yhteiskuntamme toiminnasta toiminnallisissa oppimisympäristöissä. Kehittämistyö palvelee lisäksi oppivelvollisuuden pidentämistä sekä kotoutumiskoulutusten muutostyötä.

Covid-19 on tuonut valtavat lomautus- ja työttömyyspiikit, joiden purkamiseksi tarvitsemme juuri tällaisia oppimisen paikkoja, jossa aikuisten on mahdollisuus kiinnittäytyä erityisesti rakentamiseen liittyviin töihin. Työttömyystilannetta lähdetään purkamaan investoinneilla esim. rakentamiseen ja tämän kaltaisen oppimisympäristön kautta on mahdollista kehittää koulutusmalleja juuri näille aloille työvoiman saatavuuden takaamiseksi.

Hiedanrannan alueen kehitys on kestävää kehitystä edistävän rakentamisen aallonharjalla ja toimivat koulutusyhteistyömallit alueella takaavat ammatillisen koulutuksen sisältöjen työelämän tarpeisiin vastaamisen. Pitkällä aikavälillä hanke palvelee kestävän kehityksen mukaista kaupunkikehittämistä sekä kestävän kehityksen ja yhdenvertaisuuden mukaista koulutusten kehittämistä.

6.3 Miten hakemuksen kohteena olevaa toimintaa jatketaan ja tuloksia sekä kokemuksia hyödynnetään hankkeen päättymisen jälkeen?

Hankkeessa luodut toiminnat jatkuu Hiedanrannassa Tredun toteuttamana valtionosuusrahoituksella hankkeen päättymisen jälkeen ja toimintamalleja koulutetaan myös Hiedanrannan ulkopuolella toimivalle henkilöstölle, jotta hyvät käytännöt jalkautuisivat laajemmin. Hankkeen toimintamalleille on jo kiinnostusta Pirkanmaan muissa kunnissa ja Tredu on aloittanut selvitystyön muiden kuntien vastaavista ympäristöistä, joihin toimintamallia voisi laajentaa.

Hanke toimii aloitusta organisoivana ja toimintamallia kehittävänä työkaluna ja kehittämistyön jälkeen toiminnan on mahdollista juurtua valtionosuusrahoitteisen koulutuksen normaaliksi toimintamuodoksi alueella.

Oppimiskylää hyödynnetään erityisesti vaikeasti työllistettävien henkilöiden osaamisen lisäämisessä. Hankkeen aikana Oppimiskylään otetaan tutustumaan aiheesta kiinnostuneita tahoja ja kehitettyä tietoa jaetaan. Hankkeen aikana tuloksista ja toiminnasta viestitään blogi-alustan kautta ja hankkeen loppuseminaariin kutsutaan valtakunnallisesti aiheesta kiinnostuneita henkilöitä. Hankkeen tulosten pohjalle voidaan suunnitella tarvittaessa jatkokehittämistä

7 Kustannusarvion ja rahoitussuunnitelman tiivistelmä

Kustannusmalli

Flat rate 17 % palkkakustannuksista

Hankkeelle haetaan ennakkoa

🞎 Kyllä 🗷 Ei

A Hankkeen kustannukset ja rahoitus

Kustannukset	Yhteensä €
1 Palkkakustannukset	613 940
2 Ostopalvelut	41 711
3 Muut kustannukset	0
4 Flat rate	104 374
Kustannukset yhteensä	760 025
5 Tulot	0
Nettokustannukset yhteensä	760 025

Rahoitus	Yhteensä €	Osuus nettokus- tannuksista (%)
1 Haettava ESR- ja valtion rahoitus	608 020	80,00
2 Kuntien rahoitus	129 190	17,00
3 Muu julkinen rahoitus	22 815	3,00
4 Yksityinen rahoitus	0	0,00
Rahoitus yhteensä	760 025	100,00

B Erikseen raportoitavat osallistujien palkkakustannukset ja niiden rahoitus (joihin ei myönnetä ESR:n ja valtion rahoitusta)

Kustannukset	Yhteensä €
6 Kunnat	0
7 Muu julkinen	0
Yhteensä	0

Rahoitus	Yhteensä €
5 Kuntien rahoitus	0
6 Muu julkinen rahoitus	0
Yhteensä	0

Kustannusarvio yhteensä

760 025

Rahoitussuunnitelma yhteensä

760 025

8 Muilta rahoittajilta haettu rahoitus

8.1 Mitä sitovia sopimuksia tai aiesopimuksia on rahoitussuunnitelmassa esitetyistä muun julkisen rahoituksen, kuntarahoituksen ja yksityisen rahoituksen osuuksista (ml. omarahoitusosuus)?

XXXX:n kanssa omarahoituksen osuudesta.

8.2 Onko hankkeeseen haettu tai ollaanko hakemassa rahoitusta muilta rahoittajilta? Mistä ja milloin rahoitusta on haettu? Kuinka paljon rahoitusta on haettu tai myönnetty?

Ei ole

9 Yhteydet muihin hankkeisiin

9.1 Mihin muihin Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelmasta rahoitettaviin hankkeisiin tai hankekokonaisuuksiin hakemus liittyy ja miten? (Merkitse myös hakemusnumerot tai hankekoodit.)

Hanke toimii yhteistyössä seuraavien Hiedanrannan toimintaympäristöön toteutettaviksi myönnettyjen hankkeiden kanssa:

Kierto- Kiertotalouden toiminnalliset oppimisympäristöt S21754. Hiedanrannan oppimiskylä-hanke vahvistaa ja mahdollistaa oppilaitoksen roolin oppimisympäristöjen sekä pedagogiikan kehittämisessä ja koulutuspolkujen kokonaisuuksien koordinoinnissa.

Kieppi , haettu Uudenmaan liitolta, hakemusnro 306866.Hanke kehittää kierto- ja jakamistalouden toimintaa Hiedanrannassa yritysten kanssa yhteistyössä. Hankkeen toimijat ja toiminnot osallistetaan mukaan oppimisympäristön kehittämiseen.

9.2 Mihin muista rahoituslähteistä rahoitettaviin hankkeisiin tai hankekokonaisuuksiin hakemus liittyy ja miten? (Merkitse myös hakemusnumerot tai hankekoodit, jos niitä on.)

Maahanmuuttajien kansainvälinen osaamiskeskus - OKM sekä

Target - OPH hankkeet ohjaavat maahanmuuttaja-asiakkaita hankkeen piiriin pilotoimaan Oppimiskylää.

3/2020 OKM:n erillismäärärahahaussa olevat hankkeet ohjaavat toteutuessaan asiakkaita pilotoimaan Oppimiskylää.

10 Maantieteellinen kohdealue

🗷 Hankkeen toiminta kohdistuu yhden maakunnan alueelle	🞎 Hankkeen toiminta kohdistuu usean maakunnan alueelle	🞎 Hankkeen toiminta on valtakunnallista
Maakunnat Pirkanmaa
Seutukunnat Tampereen
Kunnat Tampere, Hämeenkyrö, Kangasala, Lempäälä, Nokia, Pirkkala, Orivesi, Pälkäne, Vesilahti, Ylöjärvi

Jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa, mikä on toteutuspaikan osoite?

Jakeluosoite

Xxxxxxxxxxxxxxxxxx 00

Xxxxxxxxxxx

00000

Xxxxxxxxxxxxxxxx

Xxxxxxx

11 Hakijan osaaminen, hankkeen riskiarviointi ja ohjausryhmä

11.1 Minkälainen on hakijan osaaminen ja kokemus hankkeiden toteuttamisesta ja hankesuunnitelman mukaisesta sisällöllisestä teemasta?

Tredussa ja TAMK:ssa on vahvaa osaamista hankesuunnitelmien mukaisten teemojen tuottamisesta sekä kehittämisestä. Tampereen seudun ammattiopisto on Suomen toiseksi suurin ammatillinen oppilaitos, jonne on Tampereella keskitetty maahanmuuttajien koulutusta aikuisten perusopetuksesta ammatillisiin tutkintoihin saakka. Tredu on OKM:n osalta Maahanmuuttajien osaamiskeskuksen toteuttaja Tampereella. Tredussa on tällä hetkellä 1023 erityisopiskelijaa (12% kaikista opiskelijoista Valma mukaan luettuna). Maahanmuuttajataustaisia opiskelijoita on VOSkoulutuksissa 1460, joista 10% on erityisen tuen suunnitelma. Tredu kehittää jatkuvasti toimintaansa niin, että negatiivisten keskeyttämisten määrä olisi mahdollisimman pieni.

TAMK ja siellä erityisesti TAOK, TAMK ammatillinen opettajankoulutus, vastaa projektin pedagogisen kehittämisen laadusta. TAMK kouluttaa Tampereella ammatillisen koulutuksen opettajia, opinto-ohjaajia ja

erityisopettajia.

Tredu on toimintansa aikana ollut mukana sadoissa erilaisissa kansallisissa ja kansainvälisissä projekteissa. Projekteissa toteutetaan tarkkaan määriteltyä Tampereen kaupungin projektien hallinnan prosessia, jossa projektin vaiheet jaetaan portteihin, missä tehdään viranhaltijapäätökset takaamaan projektin eteneminen seuraaviin vaiheisiin. Tällä hetkellä toteuttamisvaiheessa on noin 50 eri kokoista projektia. Hankkeiden toteuttamista tukee myös Tredun projektitoimisto. Tampereen seudun ammattiopiston omaan projektitoimistoon on keskitetty projektirahoitusten hakuun, strategiayhteyksiin, projektien talouden ja yleishallintoon sekä projekteilla tehtävään kehittämistoimintaan liittyvä erityisasiantuntemus. Projektitoimiston sisäiset tukipalvelut tuotetaan yhden luukun toimintaperiaatteella sekä kansallisille että kansainvälisille projekteille.

11.2 Minkälaisia riskejä hankkeen toteuttamiseen liittyy ja miten riskejä hallitaan?

Riski	Toimenpiteet riskin toteutumisen todennäköisyyden pienentämiseksi
Hankkeeseen sisältyvien työtehtävien rekrytoinnin myöhästyminen	Hankkeen budjetoinnissa on otettu huomioon aika, mikä tarvitaan rekrytoidaksemme tiettyjen tehtävien henkilöt.
Asiakkaiden kulkeminen Hiedanrantaan	Alueella on julkiset kulkuyhteydet ja alueelle on rakentumassa raitiovaunuyhteys
Osatoteuttajien ja muiden kanssa tehtävä yhteistyö	Hankehakemusta on suunniteltu yhteisesti sekä jokaisen kumppanin kanssa erikseen. Aiesopimuksessa on sovittu osatoteuttajan vastuusta.
Asiakkaiden ohjaaminen toiminnan piiriin	Tehdään yhteistyötä ohjaavien tahojen sekä kuntakokeilun toteutumista tukevien muiden projektien kanssa.
Aikataululliset riskit	Aikataulua seurataan ja arvioidaan jatkuvasti, hallinnon ja osatoteuttajien sekä ohjausryhmän toimesta ja poikkeamiin puututaan heti.
Hiedanrannan toimintaympäristön rakentamisesta aiheutuvat toiminnan muutostarpeet.	Tällä hetkellä kyseistä riskiä ei ole olemassa. Hanke toteutetaan tiiviissä yhteistyössä Hiedanrannan kehitys Oy:n sekä Tampereen kaupungin tilapalveluiden kanssa, jotta saamme tiedon mahdollisista muutoksista ja voimme varautua niihin toiminnassa ajoissa.

11.3 Esitys hankkeen ohjausryhmän kokoonpanoksi

Tampereen kaupungin työllisyys- ja kasvupalvelut Tampereen seudun ammattiopisto

Pirkanmaan Yrittäjät TAMK

Tampereen kaupunkiorganisaatio Hiedanrannan Kehitys Oy Opiskelija/asiakasedustus

12 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantatiedoista

12.1 Hankkeeseen osallistuvien yritysten arvioitu lukumäärä

Henkilöstömäärä	Yritysten lukumäärä
Mikroyritys	5
Pieni yritys	5
Keskisuuri yritys	5
Suuryritys
Yhteensä	15

12.2 Hankkeeseen osallistuvien henkilöiden lukumäärät hankkeen keston ajalta työmarkkina-aseman mukaan, naisten määrä eriteltynä

	Työttömät (ml. pitkäaikaistyöttö mät)	Yleissivistävässä / ammatillisessa koulutuksessa olevat	Työssä olevat (ml. yrittäjät)	Työmarkkinoiden ulkopuolella olevat	Yhteensä
Alle 25-vuotiaita					0
25-29-vuotiaita					0
30-54-vuotiaita			20		20
Yli 54-vuotiaita			15		15
Yhteensä	0	0	35	0	35
Joista naisia					0

12.3 Osallistujien henkilökoulutus- ja henkilötyöpäivät koko hankkeen keston ajalta

	Yhteensä
Lähiopetuspäiviä
Etäopetuspäiviä
Tukityöllistämispäiviä
Ohjaus- tai konsultointipäiviä
Muita henkilötyöpäiviä	35
Yhteensä	35

12.4 Hankkeeseen osallistuvien alle 30-vuotiaiden, 30-54-vuotiaiden ja yli 54-vuotiaiden koulutustausta, naisten määrä eriteltynä

Toimintalinja 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen

Erityistavoite 9.1. Siirtymävaiheita ja koulutuksellista tasa-arvoa tukevien palveluiden parantaminen

	Osallistujat ilman perusasteen (ISCED 1) koulutusta	Alemman perusasteen (ISCED 1) ja ylemmän perusasteen (ISCED 2) koulutuksen suorittaneet	Keskiasteen (ISCED 3) tai keskiasteen jälkeisen (ISCED 4) koulutuksen suorittaneet	Korkea-asteen koulutuksen (ISCED 5 to 8) suorittaneet	Yhteensä
Alle 30-vuotiaita					0
30-54-vuotiaita					0
Yli 54-vuotiaita					0
Yhteensä	0	0	0	0	0
joista naisia					0

12.5 Hankkeeseen osallistuvien opinto-ohjaajien, uraneuvojien ja muiden ohjauspalveluiden asiantuntijoiden lukumäärä, naisten määrä eriteltynä

Toimintalinja 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen

Erityistavoite 9.1. Siirtymävaiheita ja koulutuksellista tasa-arvoa tukevien palveluiden parantaminen

	Yhteensä
Osallistuvat opinto-ohjaajat, uraneuvojat ja muut ohjauspalveluiden asiantuntijat	200
joista naisia	120

13 Horisontaaliset periaatteet

13.1 Sukupuolten tasa-arvo

Kyllä

Perustelu

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta

🗷

🞎

Hanketta suunniteltaessa on hyödynnetty oppilaitoksissa tehtyjä toimintaympäristöanalyysejä sekä mm.

Tampereen kaupungin toisen asteen koulutuksen tasa-arvo ja yhdenvertaisuussuunnitelmaa 2018-2020. Hankkeen toimintoihin hakeutumista ja pääsyä tuetaan tasa-arvoisesti.

Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen)

🗷

🞎

Tasa-arvokysymykset otetaan huomioon toimintaperiaatteena kaikissa toiminnoissa. Tuetaan tasa-arvoisesti kaikkia sukupuolia toimintaan ohjautumisessa sekä sen aikana. Tasa-arvon näkökulma huomioidaan myös hankkeen arvioinnissa sekä palautteen keräämisessä.

Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen

🞎

🗷

Hankkeessa otetaan vahvasti huomioon sukupuolten tasa-arvon edistäminen, mutta se ei ole päätavoite.

13.2 Kestävä kehitys

Vaikutuksen kohde

Vaikutusaste

Perustelu

Välitön vaikutus

Välillinen vaikutus

Ekologinen kestävyys

Luonnonvarojen käytön kestävyys

Hanke toimii toimintaympäristössä, josta on tavoitteena rakentaa hiilineutraali ja kierto- sekä jakamistaloutta hyödyntävä

Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen

Hanke toimii toimintaympäristössä, josta on tavoitteena rakentaa hiilineutraali ja kierto- sekä jakamistaloutta hyödyntävä. Xxxxx auttaa ilmastonmuutoksen aiheuttamaan ilmastopakolaisuuteen vastaamisessa.

Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus

Hanke toimii ympäristössä, missä suojellaan alueen perinnebiotooppia ja tuetaan luonnon monimuotoisuutta.

Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen)

Hiedanrannan alueen kokonaiskehittäminen tukee vahvasti luonnonvarojen suojelua.

Natura 2000 -ohjelman kohteet

Ei liity Natura 2000 ohjelmaan.

Taloudellinen kestävyys

Materiaalit ja jätteet

Toimintaperiaatteina hankkeella on paperiton toimisto ja suosimme matkustamisen sijaan skype kokouksia. Hiedanrannan toimintaympäristössä on hyvät kierrätysjärjestelmät.

Uusiutuvien energialähteiden käyttö

Hiedanranta, jossa hanke toimii, rakentuu hiilineutraaliksi ja tavoite on käyttää täysin uusiutuvia energian lähteitä.

Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen

Turvataan kaikkien tasa-vertaiset kouluttautumisen mahdollisuudet. Mahdollistetaan osaavan työvoiman saanti alueen yrityksille. Mahdollistetaan maahanmuuttajien kouluttautuminen aidoissa työympäristöissä.

Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen

Tuotettava asia on aineeton tuote.

Liikkuminen ja logistiikka

Hiedanrantaan on rakentumassa raitiovaunuyhteys.

Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus

Hyvinvoinnin edistäminen

Luodaan mahdollisuus opiskella omien tarpeiden mukaan heille, jotka ovat syrjäytymisvaarassa. Koko Hiedanrannan kehitys edistää hyvinvointia monella tasolla.

Tasa-arvon edistäminen

Edistetään erilaisten oppijoiden sekä maahanmuuttajien tasa-arvoa koulutuksessa.

Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus

Luodaan toimintaympäristö, jossa toteutetaan kaksisuuntaista kotoutumista ja yhteiskunnallista sekä kulttuurista yhdenvertaisuutta.

Kulttuuriympäristö

Hiedanranta : Lielahden kartano ja tehdasalue on kulttuuriympäristö, jota suojellaan kehittämistyön yhteydessä. Alueella toimii myös paljon käsityöläisiä ja taiteilijoita ja näiden elementtien yhdistäminen koulutukseen luo uudenlaista kulttuuriympäristöä.

Ympäristöosaaminen

Hiedanrannassa on vahvasti esillä ympäristöosaaminen ja kestävä kehitys, mikä siirtyy myös asiakkaille toimintaan osallistumisen kautta.

Kaikessa Hiedanrannan toiminnassa, myös kehitettävässä koulutuksessa otetaan vahvasti huomioon ympäristöosaamisen kertyminen niin henkilökunnalle kuin asiakkaille.

14 Liitteet

Pakolliset liitteet

Yhteishankkeen sopimus

Muut liitteet

PP esitys 22.6.2020 MYR Aiesopimus Tampereen tilapalvelut aiesopimus Sopimusvuori ry Aiesopimus Skapper Oy Aiesopimus Polarnight energy

Aiesopimus Pirkanmaan Kaarikoirat ry Aiesopimus Hiedanrannan kehitys Oy Aiesopimus Evergreen Farm Oy Aiesopimus DC One Oy Hankemuutos perustelut versio 1.1

Hankemuutokset ja perustelut 05 2022

Xxxxxx vakuuttaa tässä hakemuksessa ja sen liitteissä antamansa tiedot oikeiksi.

Viranomaisella on oikeus tarkastaa hakijaa koskevat verovelkatiedot, arvonlisäverovelvollisuutta koskevat tiedot sekä muut tarvittavat toiselta viranomaiselta saatavat tiedot, joilla voi olla vaikutusta rahoituksen myöntämiseen.

Yhteishankkeessa tarkastusoikeus koskee kaikkia hakijoita ja tuen siirto –menettelyssä hakijan lisäksi kaikkia tuen siirronsaajia.

Päiväys ja hakijaorganisaation sähköinen allekirjoitus

10.3.2023 Viskari Kirsi-Marja

johtaja, ammatillinen koulutus

(Allekirjoitettu sähköisesti vahvalla Suomi.fi-tunnistautumisella)

Hakijan (päätoteuttajan) taustalomake

Hakijan (päätoteuttajan) nimi

Tampereen kaupunki

Y-tunnus

0211675-2

Organisaatiotyyppi

Kunta

Organisaatiotyypin mukainen omarahoitusosuuden laji

Kuntarahoitus

Jakeluosoite

PL 217

Postinumero

33101

Postitoimipaikka

Tampere

Hakijan (päätoteuttajan) yhteyshenkilö

Xxxx Xxxxxxx

Yhteyshenkilön puhelinnumero

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

1 Tarve, tavoitteet ja toteuttajan rooli

Mihin tarpeeseen tai ongelmaan hankkeella haetaan ratkaisua? Mitkä ovat hankkeen tavoitteet ja uutuus- tai lisäarvo?

Yhteissuunnittelussa on tunnistettu kolme tarvetta, mihin tällä hankkeella pystytään vastaamaan.

1. Toiminnallisten oppimisympäristöjen ja pedagogiikan kehittäminen vastaamaan reformin tavoitteita kohderyhmien tarpeet huomioiden.

2. Yrityksiin kiinnittäytymisen polkujen kehittäminen tukemaan mm. kuntakokeilun kohderyhmiä.

Hankkeen tavoitteet

1. Uudenlaisen konseptin, pedagogisen mallin (=Yrityskylästä mallia ottaen) kehittäminen Hiedanrannan kehittyvään kaupunginosaan.

- Tavoitteena luoda pedagoginen malli, Hiedanrannan kontekstissa, nimeltään Oppimiskylä, joka pohjaa Yrityskyläkonseptiin Lisäksi koulutetaan alueen toimijat mallin toteuttamiseen.

- Malli on lähtökohta oppimisympäristössä toimimiselle. Pedagogisessa mallissa toimintaan sisällytetään myös yrittäjyyskasvatus ja opiskelijoiden yrittäjyysmentorointi.

- Malli kehitetään palvelemaan myös kohderyhmiä, joita normaalit, jo olemassa olevat tavat toteuttaa reformin mukaista toimintaa ei palvele.

- Pedagogisen mallin laadun toteutuminen on varmistettu hankkeen TAMK:n toteuttaman osatoteutuksen avulla.

- Pedagogisen mallin luomisessa otetaan huomioon myös maahanmuuttaja-asiakkaiden suomen kielen opetuksen kehittäminen.

2. Oppimiskylä-toiminnan yhteiskehittäminen Hiedanrantaan.

- Oppimiskylän kehittäminen tehdään alueen toimijoiden verkostossa ja tästä on neuvoteltu alueen toimijoiden sekä Hiedanrannan kehitys Oy:n kanssa etukäteen.

- Kehittämisessä on mahdollista tarvittaessa käyttää ulkopuolista kehittämistyön fasilitointia ostopalveluiden avulla.

- Kehittämistoiminnassa hankkeesta ei rahoiteta investointeja tai toimintaa, mitkä kuuluu Tredun valtionosuuksilla rahoitetun koulutuksen järjestämisen piiriin.

- Toiminnan avulla voimaannutetaan asiakkaita ja motivoidaan sekä tuetaan löytämään oma työllistymispolku.

- Tavoitteena on luoda koulutuspolkua kuntouttavasta työtoiminnasta tutkinnon osan tai kokonaisen tutkinnon kautta työelämään tai yrittäjyyteen.

Tredu koordinoi toteutuksen kokonaisuutta ja toteuttajana pääosassa tavoitteista. TAMK:lla on osatoteutus, mikä näkyy työpaketeissa selkeästi.

2 Toteutus ja tulokset

Mitkä ovat hankkeet konkreettiset toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi? Mitä tuloksia hankkeella saadaan aikaan?

Alla olevassa tekstissä tullaan käyttämään termejä Yrityskylä sekä Oppimiskylä.

Yrityskylä on kuudes- ja yhdeksäsluokkalaisille suunnattu yhteiskunnan, työelämän ja yrittäjyyden oppimisympäristö. xxxxx://xxxxxxxxxx.xx/

Oppimiskylä on konsepti, mikä hankkeen avulla tullaan luomaan. Oppimiskylään otetaan mallia ja vaikutteita Yrityskylästä. Hankkeen ydin on Yrityskylä-mallin pohjalta kehittyvä Oppimiskylä.

Lisäksi tekstissä mainitaan useaan otteeseen Hiedanranta. Hiedanranta on Tampereen kaupungin alueelle rakentuva uusi kaupunginosa, jonka rakentumisessa otetaan huomioon erityisesti yhteisöllisyys, kestävä kehitys, kiertotalous sekä digitaaliset ratkaisut. Hiedanrantaa on suunniteltu jo monta vuotta ja 2021 alussa alue etenee rakennusvaiheeseen.

xxxxx://xxx.xxxxxxx.xx/xxxxxxxx-xx-xxxxxxxxx/xxxxxxxxxxxxxxxxxxx-xx-xxxxxxxxxxxxxxxxxx/xxxxxxxxxxx.xxxx

Hankkeessa kehittyy yhdessä Hiedanrannan toimijoiden kanssa uudenlainen konsepti, pedagoginen malli, jolla vastataan ammatillisen koulutuksen reformin tavoitteisiin. Mallia rakennetaan erilaisten opiskelijoiden tarpeisiin. Toiminnassa korostuu opiskelijoille luotavat ohjaus-mallit ja rakentuu moniammatillinen tukiverkosto.

Tavoitteina hankkeelle on edellä esitetty:

1. Uudenlaisen konseptin, pedagogisen mallin (=Yrityskylästä mallia ottaen) kehittäminen Hiedanrannan kehittyvään kaupunginosaan.

2. Oppimiskylä-toiminnan yhteiskehittäminen Hiedanrantaan.

Hankkeen tavoitteisiin pääsemiseksi sovelletaan palvelumuotoilun kehittämismallia sekä yhteiskehittämisen periaatteita. Palvelumuotoilun yhteiskehittämisessä fasilitoinnilla on suuri rooli.

Hankkeen työpaketit on suunniteltu palvelumuotoilun neljän timantin kehittämismallin vaiheistuksen mukaan. Vaiheet kehittämisessä ovat:

1. Tutki ja kartoita + Ymmärrä ja määrittele

2. Kehitä ja Ideoi

3. Toimita ratkaisu

Lisäksi erillisenä työpakettina on kuvattu hankkeeseen liittyvä pedagogisen kehittämisen kokonaisuus, josta hankkeen osatoteuttaja, TAMK, vastaa:

4. Oppimiskylän pedagogiikka

Treduun hankkeeseen palkataan projektipäällikkö sekä kolme projektityöntekijää. Tredu vastaa käytännön kehittämisestä Hiedanrannan alueella osallistaen muita toimijoita.

Yksi hankkeen työntekijöistä on erikoistunut maahanmuuttajien kouluttamiseen ja tuo yhteistyöhön sen näkökulman.

Ammatillisen opettajakorkeakoulun työntekijöinä toimii kaksi opettajakouluttajaa osa-aikaisesti. TAMK (Pedagogiset ratkaisut -yksikkö) vastaa yhdessä päätoimijan kanssa oppimiskylän liittyvän pedagogisen mallin kehittämisestä ja kirjoittamisesta, fasilitoi alueella tapahtuvaa pedagogista kehittämistä ja varmistaa laatua koko hankkeen pedagogisessa toiminnassa.

Hankehakemuksessa viitataan useaan otteeseen Oppimiskylään sekä palkittuun Yrityskylä-konseptiin. Yrityskylä on opetusmalli, jonka avulla opetetaan peruskoulun 6. ja

9. luokan opiskelijoille oikeissa yrityksissä toimimista ja yhteiskunnan rakenteita. Yrityskylä on yleensä halliin rakennettu oikeaa kylää simuloiva paikka, missä lapset saavat itse olla yritysten työntekijöitä.

Oppimiskylä tulee muodostumaan samalla ajatuksella, mutta Hiedanrannan kaupunginosan rakennusvaiheeseen kytkeytyväksi ja ammatillisen oppilaitoksen opiskelijoille muunnetuksi malliksi. Muuntamisessa otetaan huomioon se, että ammatillisen opetuksen oppimisen tulisi tapahtua reformin mukaan enemmän yrityksissä ja aidoissa työtehtävissä. Hiedanrannan kaupunginosan rakentamisessa riittää hyvin paljon eri ammattialojen työtehtäviä pitkäksi aikaa eteenpäin ja niihin sijoittuvat oppimistehtävät tulevat olemaan osa Oppimiskylän toimintaa. Malli tuo valmistuville opiskelijoille työllistymisen mahdollisuuksia. Oppimiskylän yhteiskehittämisen ja opiskelijoita osallistava malli tukee myös Tredun työelämäyhteistyön uusia muotoja sekä antaa aineksia koulutusten uudistamiseen. Rakentamiseen liittyvät alat ovat työvoimapula-aloja ja yritysyhteistyö houkuttelee opiskelijoita hakeutumaan opiskelemaan näille aloille sekä sitä kautta tuo alueelle tarvittavaa työvoimaa.

Projekti tukee tämän toiminnan aloittamista, kehittämistä sekä juurruttamista alueella sekä valmistelee mallin levittämistä ympäristökuntiin (Tredun aluepalvelut). Alueelle on suunnitteilla Hiedanranta-kampus, mikä on vielä vasta ideatasolla. Sinne toivotaan niin korkeakoulujen kuin toisen asteen koulutuksen toimintaa.

Oppimiskylästä voi tulla toisen asteen toimintamalli siitä, miten tällaisissa paikoissa opetusta tullaan jatkossa järjestämään tiiviissä yhteistyössä yritysten ja kolmannen sektorin sekä työllisyyden hoidon kanssa.

Hiedanrannan alueen kehittämisen jatkuva laajeneminen tuo paljon uusia työpaikkoja alueelle ja mahdollisuuden työllistyä suoraan opiskeltaviin työtehtäviin alueelle. Tredun omana toimintana alueelle tuodaan siellä jo olevan kiinteistöpalveluiden tutkinnon osan lisäksi lisää puhtaus- ja kiinteistöpalveluiden perustutkinnon osaamisaloja, rakennusalan perustutkinnon osaamisaloja, pintakäsittelyn perustutkinnon osaamisaloja sekä puutarha-alan perustutkinnon osaamisaloja. Media-xxxx xxxxxxxxxxxxx osallistuu Hiedanrannan toiminnan dokumentointiin. Lisäksi neuvotellaan projektin aikana muista alueelle sopivista koulutusaloista ja pilotoidaan maahanmuuttajien ammattiin oppimisen valmiuksien harjoittelemista alustavana toimintana näiden alojen koulutuksen aloittamisessa.

Perustutkinnot ja niiden toteuttaminen kustannetaan oppilaitoksen valtionosuusrahoituksesta ja maahanmuuttajille suunnattu pilotti toteutetaan hankkeen toimesta toiminnan pilotointina.

Toimenpiteet:

Työpaketti 1 Tutki, Kartoita, Ymmärrä ja Määrittele

Yrityskylä-konseptin sovittaminen Hiedanrannan alueelle sopivaksi Oppimiskylä-nimiseksi malliksi. 10/2020-12/2022

1. 10/2020-12/2022 Yrityskylä-konsepti tarkka tutustuminen ja muokkaaminen ammatilliseen koulutukseen sopivaksi. Alustava tutustuminen on tehty jo valmiiksi ennen hankkeen hakua.

Hanketyöntekijät Tredu:

a. Tutustutaan kaikkeen Yrityskylästä saatavilla olevaan kirjalliseen materiaaliin.

b. Tutustutaan Yrityskylän toimintaan mahdollisuuksien (Covid-19-tilanne) mukaan joko vierailemalla Yrityskylissä tai virtuaalikokouksien avulla.

c. Tutustutaan Yrityskylän tueksi rakennettuun digitaaliseen järjestelmään.

d. Tehdään suunnitelma siitä, miten ja mitkä elementit Yrityskylästä tuodaan osaksi Hiedanrannan Oppimiskylää. Hiedanrannan Oppimiskylä tulee rakentumaan yritysten aidoissa työtehtävissä toteutettavan tuetun opetuksen ympärille. Toiminnan rakentamisessa otetaan huomioon eri asiakassegmenttien tarpeet. Oppimiskylän elementit käsittävät kaupunginosan kehittämiseen liittyviä tehtäviä ja yrityksiä, yhteiskehittämisen sekä yhteisöllisyyteen panostamisen.

e. Suunnitellaan alueelle digitaalinen oppimisalusta, jossa on myös suomen kielen oppimista tukevaa sisältöä.

f. Kartoitetaan mallin suunnitteluun ja kokeilemiseen tarvittavat toimijat verkostoista.

g. Tutustutaan yhteiskehittämisen malleihin ja valitaan alueelle sopiva malli.

h. Suunnitellaan opinnollistamisen prosesseja osaksi oppimiskylän toimintaa.

i. Tehdään asiakassegmentointi kaikista alueen potentiaalisista opiskelija-kohderyhmistä ja kuvataan kohderyhmien koulutuspolut.

j. Luodaan toiminnalle mittarit, joiden avulla seurataan toiminnan vaikuttavuutta pilotoinnin aikana.

k. Oppimiskylä-konseptille luodaan ohjausryhmä alueen yritysten, yhdistysten sekä kaupungin toimijoiden edustuksesta.

2. 5/2021-12/2022 Kartoitetaan Hiedanrannan alueen tilanne syvällisesti ensimmäisen puolen vuoden aikana.

Hanketyöntekijät Tredu:

b. Tietojen päivittämiseen liittyvissä tapaamisissa luodaan kuvaa Hiedanrannan kokonaiskehittämisestä, koska alueella toimii myös muita kehittämisprojekteja ja asemoidaan hanke kokonaisuuteen. Alueella toimii lukuisia muita hankkeita ja tarkan kokonaiskuvan luominen sekä sen esittely hanketoimijoille luo vahvan pohjan kehittämistyölle.

e. Kuvataan koulutusten asiakaspolut ja eri toimijoiden roolit poluilla.

f. Päätetään tapahtumat, joihin hanke osallistuu alueella. Päätetään tapahtumien vastuuhenkilöt, niihin liittyvät koulutusalat sekä tapahtumien rooli Oppimiskylä- kokonaisuudessa.

3. 10/2020-6/2022 Asiakasymmärryksen kokoaminen: Yritys- ja henkilöasiakkaat.

a. Tammikuussa 2021 aloitetaan yhteiskehittäminen alueen muiden toimijoiden kanssa. Tredu organisoi fasilitoinnin alueella tapahtuvan toiminnan kehittämiseksi.

b. Tammikuussa 2021 kerätään tietoa myös henkilöasiakkailta Tredun koulutuspilotista alueella sekä yhdistyksissä opinnollistamisen avulla opiskelleilta.

c. Tarvekartoituksen kerääminen kuntakokeilun ohjaavalta taholta.

4. 10/2020 – 12/2022

a. Hankkeen viestintäsuunnitelman luominen sen esitteleminen ohjausryhmälle sekä blogin luominen tiedottamista varten.

b. Viestintäsuunnitelman yhteydessä rakennettavan toiminnan brändin ja imagon kirkastaminen. Tässä mahdollisesti käytetään apuna ostopalvelua.

c. Hankkeen toiminnan ohjaamista ja arviointia varten ohjausryhmän perustaminen. Ohjausryhmän ensimmäinen kokoontuminen 12/2020 mennessä. Työpaketti 2 Kehitä ja Ideoi

8/2021 - 5/2023

2. Pilotoidaan maahanmuuttajien alueen koulutustoimintaan valmentavaa toimintaa hankkeessa.

3. Oppimiskylätoiminnan pilotoinnin ja jatkokehittämisen tueksi alueella järjestetään alueen yhteiskehittämisen työpajoja 4krt vuodessa. Työpajoissa käydään läpi alueen Oppimiskylän toimintaa, kehittämisessä esiin tulleita asioita sekä yritysten ja muiden alueen toimijoiden tarpeita ja kehittämisideoita. Työpajoissa tavoitteena on tiivistää verkostoyhteistyötä sekä ottaa hankkeen mallin kehittämisessä prosessin aikana esiin tulevat asiat.

6. Oppimiskylä malli on luotu ja tuotteistettu 6/2023 ja valmis levitettäväksi. Mallissa on kuvattu vähintään toimintamalli, pedagogiikka, jatkuvan yhteiskehittämisen toimivat rakenteet, asiakassegmentoinnit ja segmenttien koulutuspolut.

Työpaketti 3 Toimita ratkaisu

Malli juurrutetaan Tredun toiminnaksi sekä osaksi paikallisia koulutuspolkuja ja ohjausyhteistyötä. 8/2021-2/2023 2

Työpaketti 4 Oppimiskylän pedagogiikka. 10/2020-3/2023

9 – 3/2022

a. Hiedanrannan alueen tilanteeseen ja toimijoihin perehtyminen ml. yritysten ja niiden oppimisen ohjaukseen osallistuva henkilöstö

b. Hiedanrannan oppimisympäristöihin tutustuminen ja hyödyntämisen suunnittelu

c. Pedagogisen kehittämisen aloittaminen: työpajoja opetus- ja ohjaushenkilöstölle

d. Yrityskylä-konseptiin syventyminen ja sen alustava muokkaaminen ammatilliseen koulutukseen sopivaksi yhdessä muiden toimijoiden kanssa 1/2021 – 7/2021

g. Digitaalisten ohjaus- ja dokumentointikanavien kehittäminen ja pilotointi. 8/2021 – 10/2022

h. Oppimiskylän toiminnan pilotointi jatkuu. TAMK jatkaa toimijoiden pedagogista tukea, kerää ja analysoi kokemuksia, joiden pohjalta vastaa Hiedanrannan Oppimiskylä- mallin kirjoittamisesta.

8/2021 – 03/2023

i. Julkaistaan Hiedanrannan Oppimiskylä –malli. Osallistutaan mallin juurruttamiseen osaksi Pirkanmaan kuntakokeilun kohderyhmien palvelupolkuja.

Hankkeen tuloksena Hiedanrannan kaupunginosaan syntyy Oppimiskylä. Oppimiskylä kehitetään palvelumuotoilun prosessien avulla alueen muiden toimijoiden kanssa yhteistoiminnallisesti.

Oppimiskylä tulee olemaan paikka, missä otetaan elementtejä palkitusta Yrityskylä opetusmallista, mutta toteutetaan kokonaisuus simuloidun, keinotekoisen, ympäristön sijaan aidoissa yrityksissä aitoja työtehtäviä tehden. Oppimiskylässä otetaan huomioon eri asiakassegmenttien erilainen tuen tarve ja se kehitetään osaksi kokonaismallia. Oppimiskylä-konseptin odotetaan uudella tavalla yhdistävän aluekehittämisen, alueen rakentamisen, oppimisen, opetuksen, yritysten ja yhteistoiminnallisen kehittämisen, mikä parantaa jatkuvaan muutokseen vastaamisen.

Toimiminen jatkuvasti kehittyvässä Hiedanrannan kaupunginosassa vaatii verkostojen ja yhteiskehittämisen mallien rakentamista onnistuakseen. Projekti mahdollistaa tämän kehittämistyöllään.

Pitkällä aikavälillä hanke palvelee kestävän kehityksen mukaista kaupunkikehittämistä sekä kestävän kehityksen ja yhdenvertaisuuden mukaista koulutusten kehittämistä.

De minimis -tuki-ilmoitus

1 Harjoittaako hankkeen hakija hankkeessa taloudellista toimintaa, jossa on kyse tavaroiden tai palvelujen tarjoamisesta tietyillä markkinoilla?

🞎 Kyllä 🗷 Ei

2 Osallistuuko hankkeen toimenpiteisiin hyödynsaajina taloudellista toimintaa harjoittavia organisaatioita?

🞎 Kyllä 🗷 Ei

Hankkeen kustannusarvio

Kustannusmalli

🗷 Flat rate 17 % palkkakustannuksista

🞎 Flat rate 15 % palkkakustannuksista

🞎 Flat rate 40 % palkkakustannuksista

🞎 Kertakorvaus (lump sum)

🞎 Kaikki kirjanpidon kustannukset ilmoitetaan tosiasiallisesti aiheutuvien kustannusten mukaan

A Hankkeen kustannukset

🞎 Arvonlisävero jää hakijan lopulliseksi kustannukseksi. Ilmoitettaviin kustannuksiin sisältyy alv.

🗷 Arvonlisävero ei jää hakijan lopulliseksi kustannukseksi. Kustannukset on ilmoitettu verottomina.

1 Palkkakustannukset

Tehtävä	Kokoaikainen/ osa-aikainen	Henkilötyökk	2020	2021	2022	2023	Yhteensä
projektipäällikkö	Xxxxxxxxxxxx	35	10 743	60 086	62 010		132 839
projektityöntekijä	Kokoaikainen	30	0	52 867	42 100	30 150	125 117
projektityöntekijä	Kokoaikainen	29	0	38 116	55 550	38 000	000 000
Ammatillinen ohjaaja	Xxxxxxxxxxxx	33	1 488	34 182	32 750	22 550	90 970
Projektipäällikkö 1.1.2023 alkaen	Osa-aikainen	8	0	0	0	35 750	35 750
1Yhteensä		135	12 231	185 251	192 410	126 550	516 442

Kustannusten perustelut

Projektipäällikkö 100% hallinnoi projektia, tekee taustaselvityksiä, verkostoyhteistyötä, organisointia sekä projektiin liittyvää viestintää ja talouden seurantaa. Projektipäällikkö 1.1.2023 alkaen 70 %.

Projektityöntekijät 1&2 luovat Oppimiskylän sekä sen käytännön toiminnan yhteistyössä TAMK:n asiantuntijoiden kanssa. Lisäksi he organisoivat ja toteuttavat pilotoinnin, verkostoyhteistyötä, tapahtumia sekä juurruttamisen.

Ammatillinen ohjaaja toimii projektityöntekijöiden apuna käytännön toiminnan suunnittelussa, organisoinnissa sekä toteutuksessa. Kaikille työntekijöille kuuluu myös projektiviestintä.

2 Ostopalvelut

Kustannus	2020	2021	2022	2023	Yhteensä
Ostopalveluina toteutettavat palvelut kuten tulkkaus, tapahtumien organisointiin liittyvät kulut.	0	0	17 000	24 711	41 711
2 Yhteensä	0	0	17 000	24 711	41 711

Kustannusten perustelut

Ostopalveluina toteutettavat asiat kuten:

- Materiaalin kääntäminen

- Tapahtumien yhteydessä asiantuntijapuhujat

- Tapahtumista aiheutuvat tilavuokra tms. tapahtuvaan liittyvät kulut sekä tapahtumien organisointiin liittyvät kulut, viestintä ja markkinointipalvelut, brändin ja imagon kirkastaminen, tunnettavuuden lisääminen markkinoinnin avulla

3 Muut kustannukset

Kustannus	2020	2021	2022	2023	Yhteensä
3 Yhteensä	0	0	0	0	0

Kustannusten perustelut

4 Flat rate

Kerroin	2020	2021	2022	2023	Yhteensä
17.00 %	2 080	31 493	32 710	21 514	87 797
4 Yhteensä	2 080	31 493	32 710	21 514	87 797

1 - 4 Hankkeen kustannukset

1 - 4 Yhteensä

2020

2021

2022

2023

Yhteensä

14 311

216 744

242 120

172 775

645 950

5 Tulot

Tulot	2020	2021	2022	2023	Yhteensä
5 Yhteensä	0	0	0	0	0

Nettokustannukset yhteensä

Yhteensä

2020

2021

2022

2023

Yhteensä

14 311

216 744

242 120

172 775

645 950

Kustannus	2020	2021	2022	2023	Yhteensä
6 Yhteensä	0	0	0	0	0

B Erikseen raportoitavat osallistujien palkkakustannukset (joihin ei myönnetä ESR:n ja valtion rahoitusta) 6 Kuntien kustannukset

Kustannusten perustelut

7 Muut julkiset kustannukset

Kustannus	2020	2021	2022	2023	Yhteensä
7 Yhteensä	0	0	0	0	0

Kustannusten perustelut

6 - 7 Erikseen raportoitavat osallistujien palkkakustannukset

6 - 7 Yhteensä

2020

2021

2022

2023

Yhteensä

A + B Kustannukset yhteensä

A + B Yhteensä

2020

2021

2022

2023

Yhteensä

14 311

216 744

242 120

172 775

645 950

1 Yhteensä

2020

2021

2022

2023

Yhteensä

11 448

173 395

193 696

138 221

516 760

Hankkeen rahoitussuunnitelma A Rahoitus hankkeen kustannuksiin 1 Haettava ESR- ja valtion rahoitus

2 Kuntien rahoitus

2.1 Kuntien rahoitus, tuensaajan omarahoitus

Rahoitus	2020	2021	2022	2023	Yhteensä
Kuntien rahoitus: Tuensaajan omarahoitus	2 863	43 349	48 424	34 554	129 190
2.1 Yhteensä	2 863	43 349	48 424	34 554	129 190

2.2 Kuntien rahoitus, ulkopuolinen rahoitus

Rahoitus	2020	2021	2022	2023	Yhteensä
2.2 Yhteensä	0	0	0	0	0

2.1 - 2.2 Kuntien rahoitus yhteensä

2.1 - 2.2 Yhteensä

2020

2021

2022

2023

Yhteensä

2 863

43 349

48 424

34 554

129 190

3 Muu julkinen rahoitus

3.1 Muu julkinen rahoitus, tuensaajan omarahoitus

Rahoitus	2020	2021	2022	2023	Yhteensä
Muu julkinen rahoitus: Tuensaajan omarahoitus					0
3.1 Yhteensä	0	0	0	0	0

3.2 Muu julkinen rahoitus, ulkopuolinen rahoitus

Rahoitus	2020	2021	2022	2023	Yhteensä
3.2 Yhteensä	0	0	0	0	0

3.1 - 3.2 Muu julkinen rahoitus yhteensä

3.1 - 3.2 Yhteensä

2020

2021

2022

2023

Yhteensä

4 Yksityinen rahoitus

4.1 Yksityinen rahoitus, tuensaajan omarahoitus

Rahoitus	2020	2021	2022	2023	Yhteensä
Yksityinen rahoitus: Tuensaajan omarahoitus					0
4.1 Yhteensä	0	0	0	0	0

4.2 Yksityinen rahoitus, ulkopuolinen rahoitus

Rahoitus	2020	2021	2022	2023	Yhteensä
4.2 Yhteensä	0	0	0	0	0

4.1 - 4.2 Yksityinen rahoitus yhteensä

4.1 - 4.2 Yhteensä

2020

2021

2022

2023

Yhteensä

1 - 4 Rahoitus hankkeen kustannuksiin yhteensä

1 - 4 Yhteensä

2020

2021

2022

2023

Yhteensä

14 311

216 744

242 120

172 775

645 950

B Erikseen raportoitavien osallistujien palkkakustannusten rahoitus 5 Kuntien rahoitus

6 Muu julkinen rahoitus

5 - 6 Erikseen raportoitavat rahoituserät yhteensä

5 - 6 Yhteensä

2020

2021

2022

2023

Yhteensä

A + B Rahoitus yhteensä

A + B Yhteensä

2020

2021

2022

2023

Yhteensä

14 311

216 744

242 120

172 775

645 950

Hakijan (osatoteuttajan) taustalomake

Hakijan (osatoteuttajan) nimi

Tampereen ammattikorkeakoulu Oy

Y-tunnus

1015428-1

Organisaatiotyyppi

Ammattikorkeakoulu

Organisaatiotyypin mukainen omarahoitusosuuden laji

Muu julkinen rahoitus

Jakeluosoite

Xxxxxxxxx 0

Xxxxxxxxxxx

00000

Xxxxxxxxxxxxxxxx

Xxxxxxx

Hakijan (osatoteuttajan) yhteyshenkilö

Xxxxx Xxxxxxxxxx

Yhteyshenkilön puhelinnumero

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

1 Tarve, tavoitteet ja toteuttajan rooli

Mihin tarpeeseen tai ongelmaan hankkeella haetaan ratkaisua? Mitkä ovat hankkeen tavoitteet ja uutuus- tai lisäarvo?

Yhteissuunnittelussa on tunnistettu kolme tarvetta, mihin tällä hankkeella pystytään vastaamaan.

1. Toiminnallisten oppimisympäristöjen ja pedagogiikan kehittäminen vastaamaan reformin tavoitteita kohderyhmien tarpeet huomioiden.

2. Yrityksiin kiinnittäytymisen polkujen kehittäminen tukemaan mm. kuntakokeilun kohderyhmiä.

Hankkeen tavoitteet

1. Uudenlaisen konseptin, pedagogisen mallin (=Yrityskylästä mallia ottaen) kehittäminen Hiedanrannan kehittyvään kaupunginosaan.

- Tavoitteena luoda pedagoginen malli, Hiedanrannan kontekstissa, nimeltään Oppimiskylä, joka pohjaa Yrityskyläkonseptiin Lisäksi koulutetaan alueen toimijat mallin toteuttamiseen.

- Malli on lähtökohta oppimisympäristössä toimimiselle. Pedagogisessa mallissa toimintaan sisällytetään myös yrittäjyyskasvatus ja opiskelijoiden yrittäjyysmentorointi.

- Malli kehitetään palvelemaan myös kohderyhmiä, joita normaalit, jo olemassa olevat tavat toteuttaa reformin mukaista toimintaa ei palvele.

- Pedagogisen mallin laadun toteutuminen on varmistettu hankkeen TAMK:n toteuttaman osatoteutuksen avulla.

- Pedagogisen mallin luomisessa otetaan huomioon myös maahanmuuttaja-asiakkaiden suomen kielen opetuksen kehittäminen.

2. Oppimiskylä-toiminnan yhteiskehittäminen Hiedanrantaan.

- Oppimiskylän kehittäminen tehdään alueen toimijoiden verkostossa ja tästä on neuvoteltu alueen toimijoiden sekä Hiedanrannan kehitys Oy:n kanssa etukäteen.

- Kehittämisessä on mahdollista tarvittaessa käyttää ulkopuolista kehittämistyön fasilitointia ostopalveluiden avulla.

- Kehittämistoiminnassa hankkeesta ei rahoiteta investointeja tai toimintaa, mitkä kuuluu Tredun valtionosuuksilla rahoitetun koulutuksen järjestämisen piiriin.

- Toiminnan avulla voimaannutetaan asiakkaita ja motivoidaan sekä tuetaan löytämään oma työllistymispolku.

- Tavoitteena on luoda koulutuspolkua kuntouttavasta työtoiminnasta tutkinnon osan tai kokonaisen tutkinnon kautta työelämään tai yrittäjyyteen.

Hiedanrannan uusi oppimisympäristö palvelee vahvasti kuntakokeilun asiakkaiden koulutusympäristön tarpeita.

2 Toteutus ja tulokset

Mitkä ovat hankkeet konkreettiset toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi? Mitä tuloksia hankkeella saadaan aikaan?

TAMK:n osalta konkreettiset toimenpiteet tavoitteisiin:

Työpaketti 4 Oppimiskylän pedagogiikka. 10/2020-4/2023

9 – 3/2022

a. Hiedanrannan alueen tilanteeseen ja toimijoihin perehtyminen ml. yritysten ja niiden oppimisen ohjaukseen osallistuva henkilöstö

b. Hiedanrannan oppimisympäristöihin tutustuminen ja hyödyntämisen suunnittelu

c. Pedagogisen kehittämisen aloittaminen: työpajoja opetus- ja ohjaushenkilöstölle

d. Yrityskylä-konseptiin syventyminen ja sen alustava muokkaaminen ammatilliseen koulutukseen sopivaksi yhdessä muiden toimijoiden kanssa 1/2021 – 7/2021

g. Digitaalisten ohjaus- ja dokumentointikanavien kehittäminen ja pilotointi. 8/2021 – 10/2022

h. Oppimiskylän toiminnan pilotointi jatkuu. TAMK jatkaa toimijoiden pedagogista tukea, kerää ja analysoi kokemuksia, joiden pohjalta vastaa Hiedanrannan Oppimiskylä- mallin kirjoittamisesta.

8/2021 – 04/2023

j. Julkaistaan Hiedanrannan Oppimiskylä –malli. Osallistutaan mallin juurruttamiseen osaksi Pirkanmaan kuntakokeilun kohderyhmien palvelupolkuja.

Koko hankkeen tulokset:

Hankkeen tuloksena Hiedanrannan kaupunginosaan syntyy Oppimiskylä. Oppimiskylä kehitetään palvelumuotoilun prosessien avulla alueen muiden toimijoiden kanssa yhteistoiminnallisesti.

Toimiminen jatkuvasti kehittyvässä Hiedanrannan kaupunginosassa vaatii verkostojen ja yhteiskehittämisen mallien rakentamista onnistuakseen. Projekti mahdollistaa tämän kehittämistyöllään.

Pitkällä aikavälillä hanke palvelee kestävän kehityksen mukaista kaupunkikehittämistä sekä kestävän kehityksen ja yhdenvertaisuuden mukaista koulutusten kehittämistä.

De minimis -tuki-ilmoitus

1 Harjoittaako hankkeen hakija hankkeessa taloudellista toimintaa, jossa on kyse tavaroiden tai palvelujen tarjoamisesta tietyillä markkinoilla?

🞎 Kyllä 🗷 Ei

Hankkeen kustannusarvio

Kustannusmalli

🗷 Flat rate 17 % palkkakustannuksista

🞎 Flat rate 15 % palkkakustannuksista

🞎 Flat rate 40 % palkkakustannuksista

🞎 Kertakorvaus (lump sum)

🞎 Kaikki kirjanpidon kustannukset ilmoitetaan tosiasiallisesti aiheutuvien kustannusten mukaan

A Hankkeen kustannukset

🞎 Arvonlisävero jää hakijan lopulliseksi kustannukseksi. Ilmoitettaviin kustannuksiin sisältyy alv.

🗷 Arvonlisävero ei jää hakijan lopulliseksi kustannukseksi. Kustannukset on ilmoitettu verottomina.

1 Palkkakustannukset

Tehtävä

Kokoaikainen/ osa-aikainen

Henkilötyökk

2020

2021

2022

2023

Yhteensä

Asiantuntijat 3 kpl

Osa-aikainen

9 636

46 230

31 410

10 222

97 498

1Yhteensä

9 636

46 230

31 410

10 222

97 498

Kustannusten perustelut

Asiantuntija 1 toimii TAMKin osatoteutuksen vastuuhenkilönä. Vastaa yhdessä päätoimijan kanssa Oppimiskylään liittyvän pedagogisen mallin kehittämisestä, fasilitoi alueella tapahtuvaa moninaista opetuksen ja oppimisen kehittämistä ja varmistaa laatua koko hankkeen pedagogisessa toiminnassa. On erityisesti mentoroinnin ja työpaikalla tapahtuvan ohjauksen asiantuntija

Asiantuntija 2 toimii asiantuntijatiimissä kuin asiantuntija 1: Kehittää yhdessä päätoimijan kanssa Oppimiskylään liittyvän pedagogisen mallin kehittämistä, fasilitoi alueella tapahtuvaa moninaista opetuksen ja oppimisen kehittämistä ja varmistaa laatua koko hankkeen pedagogisessa toiminnassa. Tuo tiimiin erityisesti yrityspedagogiikan ja toiminnallisten menetelmien osaamista.

09/20 - 12/22 Asiantuntija 3 toimii asiantuntijatiimissä samoin kuin asiantuntijat 1 ja 2: Kehittää yhdessä päätoimijan kanssa Oppimiskylään liittyvän pedagogisen mallin kehittämistä, fasilitoi alueella tapahtuvaa moninaista opetuksen ja oppimisen kehittämistä ja varmistaa laatua koko hankkeen pedagogisessa toiminnassa. Tuo tiimiin erityisesti uudistuneen toisenasteen ajantasaista tuntemusta.

2 Ostopalvelut

Kustannus	2020	2021	2022	2023	Yhteensä
2 Yhteensä	0	0	0	0	0

Kustannusten perustelut

3 Muut kustannukset

Kustannus	2020	2021	2022	2023	Yhteensä
3 Yhteensä	0	0	0	0	0

Kustannusten perustelut

4 Flat rate

Kerroin	2020	2021	2022	2023	Yhteensä
17.00 %	1 639	7 860	5 340	1 738	16 577
4 Yhteensä	1 639	7 860	5 340	1 738	16 577

1 - 4 Hankkeen kustannukset

1 - 4 Yhteensä

2020

2021

2022

2023

Yhteensä

11 275

54 090

36 750

11 960

114 075

5 Tulot

Tulot	2020	2021	2022	2023	Yhteensä
5 Yhteensä	0	0	0	0	0

Nettokustannukset yhteensä

Yhteensä

2020

2021

2022

2023

Yhteensä

11 275

54 090

36 750

11 960

114 075

Kustannus	2020	2021	2022	2023	Yhteensä
6 Yhteensä	0	0	0	0	0

B Erikseen raportoitavat osallistujien palkkakustannukset (joihin ei myönnetä ESR:n ja valtion rahoitusta) 6 Kuntien kustannukset

Kustannusten perustelut

7 Muut julkiset kustannukset

Kustannus	2020	2021	2022	2023	Yhteensä
7 Yhteensä	0	0	0	0	0

Kustannusten perustelut

6 - 7 Erikseen raportoitavat osallistujien palkkakustannukset

6 - 7 Yhteensä

2020

2021

2022

2023

Yhteensä

A + B Kustannukset yhteensä

A + B Yhteensä

2020

2021

2022

2023

Yhteensä

11 275

54 090

36 750

11 960

114 075

Hankkeen rahoitussuunnitelma

1 Yhteensä

2020

2021

2022

2023

Yhteensä

9 020

43 271

29 400

9 569

91 260

A Rahoitus hankkeen kustannuksiin 1 Haettava ESR- ja valtion rahoitus

2 Kuntien rahoitus

2.1 Kuntien rahoitus, tuensaajan omarahoitus

Rahoitus	2020	2021	2022	2023	Yhteensä
Kuntien rahoitus: Tuensaajan omarahoitus					0
2.1 Yhteensä	0	0	0	0	0

2.2 Kuntien rahoitus, ulkopuolinen rahoitus

Rahoitus	2020	2021	2022	2023	Yhteensä
2.2 Yhteensä	0	0	0	0	0

2.1 - 2.2 Kuntien rahoitus yhteensä

2.1 - 2.2 Yhteensä

2020

2021

2022

2023

Yhteensä

3 Muu julkinen rahoitus

3.1 Muu julkinen rahoitus, tuensaajan omarahoitus

Rahoitus	2020	2021	2022	2023	Yhteensä
Muu julkinen rahoitus: Tuensaajan omarahoitus	2 255	10 819	7 350	2 391	22 815
3.1 Yhteensä	2 255	10 819	7 350	2 391	22 815

3.2 Muu julkinen rahoitus, ulkopuolinen rahoitus

Rahoitus	2020	2021	2022	2023	Yhteensä
3.2 Yhteensä	0	0	0	0	0

3.1 - 3.2 Muu julkinen rahoitus yhteensä

3.1 - 3.2 Yhteensä

2020

2021

2022

2023

Yhteensä

2 255

10 819

7 350

2 391

22 815

4 Yksityinen rahoitus

4.1 Yksityinen rahoitus, tuensaajan omarahoitus

Rahoitus	2020	2021	2022	2023	Yhteensä
Yksityinen rahoitus: Tuensaajan omarahoitus					0
4.1 Yhteensä	0	0	0	0	0

4.2 Yksityinen rahoitus, ulkopuolinen rahoitus

Rahoitus	2020	2021	2022	2023	Yhteensä
4.2 Yhteensä	0	0	0	0	0

4.1 - 4.2 Yksityinen rahoitus yhteensä

4.1 - 4.2 Yhteensä

2020

2021

2022

2023

Yhteensä

1 - 4 Rahoitus hankkeen kustannuksiin yhteensä

1 - 4 Yhteensä

2020

2021

2022

2023

Yhteensä

11 275

54 090

36 750

11 960

114 075

B Erikseen raportoitavien osallistujien palkkakustannusten rahoitus 5 Kuntien rahoitus

6 Muu julkinen rahoitus

5 - 6 Erikseen raportoitavat rahoituserät yhteensä

5 - 6 Yhteensä

2020

2021

2022

2023

Yhteensä

A + B Rahoitus yhteensä

A + B Yhteensä

2020

2021

2022

2023

Yhteensä

11 275

54 090

36 750

11 960

114 075

Tuensaajat Tampereen kaupunki Y-tunnus:0211675-2‌

Päätös

Kestävää kasvua ja työtä 2014 - 2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma

20.3.2023

EURA 2014/9743/09 02 01 01/2020/KESELY

Tampereen ammattikorkeakoulu Oy Y-tunnus:1015428-1

Hankehakemuksenne 10.3.2023

Työllisyyden ja osaamisen edistämiseen sekä sosiaaliseen osallisuuteen liittyvä kehittämishanke

Päätöstyyppi: Muutospäätös

Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on myöntänyt teille alueiden kehittämisen ja rakennerahastohankkeiden rahoittamisesta annetun lain (8/2014), jäljempänä rahoituslaki, 8 §:n nojalla tukea seuraavasti:

Hankkeen nimi: Oppimiskylä

Hankekoodi: S22225

Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen

Erityistavoite: 9.1. Siirtymävaiheita ja koulutuksellista tasa-arvoa tukevien palveluiden parantaminen Kustannusmalli: Flat rate 17 %

Hanke on toteutettava 01.09.2020 - 31.08.2023 välisenä aikana.

1 Tuen määrä

Tällä päätöksellä ei myönnetä lisää rahoitusta.

Hankkeen toteuttamista varten on myönnetty ESR:n ja valtion rahoitusta yhteensä enintään 608 020 €. Tuen osuus hankkeen hyväksyttävistä tukikelpoisista nettokustannuksista on yhteensä enintään 80.00%.

2 Hankkeen hyväksytty kustannusarvio ja rahoitussuunnitelma

Hankkeelle on hyväksytty alla oleva kustannusarvio ja rahoitussuunnitelma. Tuensaaja voi hakea maksuun ainoastaan hyväksyttyjen kustannuslajien mukaisia kustannuksia.

Kustannukset	Yhteensä €
1. Palkkakustannukset	613 940
2. Ostopalvelut	41 711
3. Muut kustannukset	0
4. Flat rate	104 374
Kustannukset yhteensä	760 025
5. Tulot	0
Nettokustannukset yhteensä	760 025

Rahoitus	Yhteensä €	Prosenttia nettokustannuksista
ESR:n ja valtion rahoitus	608 020	80,00%
Kuntien rahoitus: tuensaajan omarahoitus	129 190	17,00%
Muu julkinen rahoitus: tuensaajan omarahoitus	22 815	3,00%
Rahoitus yhteensä	760 025	100,00%

3 Päätöksen perusteet

3.1 Käsittelyvaiheet

Keski-Suomen ELY-keskuksen toimintalinjakohtainen arviointikokous 24.4.2020.Keski-Suomen ELY- keskuksenrahoitusyksikön valintakokous 7.5.2020. MYRS-käsittely 29.5.2020. Maakunnan yhteistyöryhmän käsittely 22.6.2020.

1. muutoshakemus jätetty viranomaiskäsittelyyn 26.11.2020 Hakemusta käsittelevä rahoitusasiantuntija vaihtunut 1.1.2021

2. muutoshakemus jätetty viranomaiskäsittelyyn 16.9.2021

3. muutoshakemus jätetty viranomaiskäsittelyyn 30.5.2022

4. muutoshakemus jätetty viranomaiskäsittelyyn 10.3.2023

3.2 Päätöksen perustelut

Tällä päätöksellä hyväksytään muutoshakemuksella haetut muutokset hyväksyttyyn hankesuunnitelmaan.

Keskeiset muutokset koskevat hankkeen henkilöstöresurssien uudelleen kohdentamista ja siitä säästyneiden varojen siirtämistä ostopalveluihin. Lisäksi muutoksella tarkennettiin hankesuunnitelman toimenpiteiden toteutusajankohtia.

Haetut muutokset ja niihin liittyvät perustelut löytyvät muistiosta.

Hankkeen toiminta-aika, tukitaso ja kokonaisbudjetti pysyvät aiemman hankesuunnitelman mukaisina.

Laki alueiden kehittämisen ja rakennerahastohankkeiden rahoittamisesta 8/2014 (rahoituslaki) 10 §, 13 § ja 22 §. Valtioneuvoston asetus alueiden kehittämisen ja rakennerahastohankkeiden rahoittamisesta 357/2014 (rahoitusasetus) 17 § ja 18 §.

3.3 Päätöksen säädösperusta

Laki alueiden kehittämisen ja rakennerahastohankkeiden rahoittamisesta (8/2014), jäljempänä rahoituslaki

Valtioneuvoston asetus alueiden kehittämisen ja rakennerahastohankkeiden rahoittamisesta (357/2014), jäljempänä rahoitusasetus

Valtioneuvoston asetus rakennerahastoista osarahoitettavien kustannusten tukikelpoisuudesta (358/2014)

4 Tuen myöntämiselle, maksamiselle ja käytölle asetettavat ehdot

Tuensaajan on noudatettava päätöksen perustana olevaa kansallista ja Euroopan unionin lainsäädäntöä sekä tämän päätöksen ehtoja.

Tuen asianmukaisen käyttämisen sekä tuensaajan oikeuksien ja velvollisuuksien selkeyttämiseksi annetaan rahoituslain 17 §:n 3 momentin nojalla seuraavat ehdot.

4.1 Hankesuunnitelma

Liitteenä oleva hankesuunnitelma perustuu hyväksyttyyn hankehakemukseen ja on osa tätä päätöstä.

Tuki on myönnetty hyväksytyn hankesuunnitelman mukaiseen rajattuun hankkeeseen. Tuki on käytettävä päätöksessä hyväksyttyihin tarkoituksiin. Hyväksytyn hankesuunnitelman mukaiset toimenpiteet on toteutettava ohjelma-alueella, ellei päätöksessä ole erikseen hyväksytty rajattujen toimenpiteiden toteuttamista ohjelma-alueen ulkopuolella.

Mikäli hanketta tai sen osaa ei voida toteuttaa tämän päätöksen ja liitteenä olevan hyväksytyn hankesuunnitelman mukaisena, tuensaajan on viivytyksettä ilmoitettava siitä hankkeen rahoittavalle viranomaiselle. Lisäksi tuensaajan on tehtävä muutoshakemus EURA 2014 -järjestelmän hakemusosiossa ja eriteltävä miltä osin päätökseen haetaan muutosta.

Rahoittava viranomainen voi erityisestä syystä myöntää hankkeen toteutukselle jatkoaikaa. Tuensaajan on tehtävä jatkoaikaa koskeva perusteltu muutoshakemus EURA 2014 -järjestelmässä ennen voimassa olevan päätöksen mukaista hankkeen päättymispäivämäärää.

Tuensaajan on päivitettävä hankkeen yhteys- ja muita tietoja EURA 2014 -järjestelmän yhteystietojen ylläpito-osiossa, jos niihin tulee muutoksia. Ylläpidettäviä tietoja ovat tuensaajan yhteystiedot, hankkeen vastuuhenkilön, yhteyshenkilön ja hankepäällikön nimi ja yhteystiedot, hankkeen tiivistelmä suomeksi ja englanniksi sekä hankkeen englanninkielinen nimi.

4.2 Tukikelpoiset kustannukset

Kustannukset korvataan päätöksessä hyväksytyn kustannusmallin mukaan. Hankkeen hyväksytyt kustannuslajit on todettu aiempana tässä päätöksessä ja ne on eritelty tarkemmin päätöksen liitteenä olevassa hankesuunnitelmassa.

Muiden kuin prosenttimääräisinä korvattavien kustannusten hyväksymisen edellytyksenä on, että ne ovat voimassa olevan EU:n ja kansallisen lainsäädännön sekä hallintoviranomaisen ja rahoittavan viranomaisen antaman ohjeistuksen mukaisia tukikelpoisia kustannuksia. Ainoastaan hankkeesta aiheutuvat, sen toteuttamiseksi tarpeelliset ja määrältään kohtuulliset kustannukset ovat tukikelpoisia. Kustannusten tulee olla tämän päätöksen ja hyväksytyn hankesuunnitelman mukaisia.

Prosenttimääräisinä korvattavia kustannuksia hyväksytään maksatuksessa 17 % hankkeen toteutuneista tukikelpoisista hankehenkilöstön palkkakustannuksista. Muiden kuin prosenttimääräisinä korvattavien kustannusten tukikelpoisuuden edellytyksenä on, että ne ovat tuensaajan tosiasiallisesti maksamia, osoitettavissa kirjanpidon tositteilla ja ilmoitetut kustannukset vastaavat tuensaajan hallussa olevaa kirjanpitoaineistoa ja tositteita. Kustannusten tulee aiheutua tässä päätöksessä hyväksyttynä toteuttamisaikana.

Hankkeesta aiheutunut arvonlisävero on tukikelpoinen kustannus, jos hyväksyttyyn hankesuunnitelmaan on merkitty, että arvonlisävero jää lopulliseksi kustannukseksi ja tuensaaja on esittänyt verohallinnolta saadun tai riittävän selvityksen siitä, ettei kyseiseen toimintaan liittyvistä kustannuksista ole mahdollista saada arvonlisäveron palautusta.

Kustannukset eivät ole tukikelpoisia siltä osin, kuin tuensaaja on saanut tai on oikeutettu saamaan niihin korvausta muualta. Hankkeesta tuensaajalle aiheutuneet mahdolliset viivästys- ja muut korkokulut, tilitapahtumista perittävät palvelumaksut, valuutan vaihtopalkkiot, kurssitappiot sekä muut yksinomaan rahoitukseen liittyvät kustannukset eivät

ole tukikelpoisia kustannuksia. Myöskään sakot, pysäköintivirhemaksut, rikemaksut ja muut lakiin perustuvat taloudelliset seuraamukset sekä oikeudenkäyntikulut eivät ole tukikelpoisia.

Hankkeen toteuttajan on huomioitava, että lain digitaalisten palvelujen tarjoamisesta (306/2019)mukaiset saavutettavuusvaatimukset koskevat hankkeessa kehitettävää, tarjottavaa tai ylläpidettävää digitaalistapalvelua. Hankkeen toteuttajan tulee laatia verkkosivustoistaan saavutettavuusseloste. Selosteen tulee noudattaaEU:n laatimaamallia (Komission täytäntöönpanopäätös(EU) 2018/1523). Seloste on laitettava verkkosivuille.

Vastuuselosteensisällöstä ja sen aktiivisesta päivittämisestä on hankkeen toteuttajalla.

4.3 Julkiset hankinnat

Kaikkien hankintojen tulee sisältyä hyväksyttyyn hankesuunnitelmaan. Tuensaajan on kilpailutettava kansallisen ja EU-kynnysarvon ylittävät hankinnat julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetussa laissa (1397/2016) säädetyllä tavalla. Kilpailuttamisvelvollisuus koskee julkisoikeudellisten oikeushenkilöiden (valtio, kunnat, kuntayhtymät, julkisoikeudelliset laitokset ja säätiöt) lisäksi yrityksiä ja muita yksityisoikeudellisia oikeushenkilöitä, jos

hankintaan on saatu julkista rahoitusta yli puolet hankinnan arvosta. Julkisella rahoituksella tarkoitetaan EU:n ja valtion sekä kuntien ja muiden julkisten organisaatioiden hankkeelle osoittamaa rahoitusta mukaan lukien tuensaajan omarahoitus.

Kansallisen kynnysarvon alittavien hankintojen ja hankintojen, joihin ei muutoin sovelleta hankintalakia, on oltava kustannuksiltaan kohtuullisia. Kohtuullisuuden osoittamiseksi hankinnasta tulee pyytää tarjous vähintään kolmelta tarjoajalta sähköpostitse tai muulla todennettavissa olevalla tavalla.

Tuensaajan on pyynnöstä toimitettava hankinta-asiakirjat viranomaiselle sekä esitettävä ne tarkastusten yhteydessä.

Kansallisen kynnysarvon alittavien hankintojen, joihin ei muutoin sovelleta hankintalakia, on oltava kustannuksiltaankohtuullisia. Kohtuullisuuden osoittamiseksi voidaan pyytää tarjouksia tai mikäli kohtuullisuus on hankkijantiedossa,alle 1000 euron (arvonlisäverottomat) hankinnat voidaan tehdä suorahankintoina.

4.4 Kirjanpito

Hankkeesta on pidettävä kirjanpitolain (1336/1997) velvoitteet täyttävää kirjanpitoa. Hankkeen muiden kuin prosenttimääräisinä korvattavien kustannusten, tulojen ja rahoituksen on oltava erotettavissa tuensaajan kirjanpidossa siten, että tilinpidon ja tositteiden tarkastaminen ilman vaikeuksia on mahdollista. Erottaminen tulee tehdä hankkeen omalla kustannuspaikalla, tilillä tai muulla tunnisteella.

Jos tuensaajaan sovelletaan valtion talousarviosta annetun lain (423/1988) 2 lukua, sitä sovelletaan myös tuetun toiminnan kirjanpitoon.

4.5 Tuen maksatuksen hakeminen ja maksaminen

Tuki voidaan maksaa vain, mikäli tuen myöntämisen perusteena olleet edellytykset ovat maksatusvaiheessa edelleen voimassa. Tuki maksetaan takautuvasti. Tuen maksamisen edellytyksenä muiden kuin prosenttimääräisinä korvattavien kustannusten osalta on, että ne ovat päätöksessä hyväksyttyjä, tosiasiallisesti aiheutuneita tukikelpoisia kustannuksia. Prosenttimääräisinä korvattavia kustannuksia hyväksytään maksatuspäätöksessä 17 % hankkeen tukikelpoisista hankehenkilöstön palkkakustannuksista. Mikäli maksatushakemuksen tukikelpoisuustarkastuksessa hylätään tukikelvottomia palkkakustannuksia, vähennetään samassa suhteessa myös prosenttimääräisinä korvattavia kustannuksia.

Tuen kohteena oleva tuote, palvelu tai muu suoritus on oltava maksettu ja tuensaajalle toimitettu ennen kuin kustannukset voidaan hakea maksuun. Useammassa erässä maksettavien hankintojen osalta maksettuja kustannuksia voi hakea maksuun kun laskun perusteena oleva osa tuotteesta, palvelusta tai muusta suoritteesta on

toimitettu hankintasopimuksen mukaisesti.

Maksatusta haetaan sähköisesti EURA 2014 -järjestelmässä. Maksatushakemuksen laatimisessa on noudatettava järjestelmässä olevia ohjeita. Maksatushakemuksen tulee perustua tässä päätöksessä vahvistettuun kustannusarvioon ja kustannusmalliin. Maksatushakemuksessa muiden kuin prosenttimääräisinä korvattavien kustannusten tulee perustua hankkeen kirjanpitoon. Maksatushakemuksessa tulee ilmoittaa maksatuskauden kustannukset kustannuslajeittain eriteltynä.

Maksatushakemuksessa on ilmoitettava maksatuskaudella toteutunut tuensaajaorganisaation ulkopuolelta hankkeelle osoitettu kunta-, muu julkinen ja yksityinen rahoitusosuus. Hankkeen rahoitussuunnitelmaan nähden suurempana toteutunut rahoitusosuus vähentää maksettavaa tukea viimeisessä maksatuksessa. Myös hyväksytyssä hankesuunnitelmassa mainitsemattomat mahdolliset muut tulo- ja rahoituslähteet on ilmoitettava ja ne vähentävät maksettavaa tukea.

Omarahoitusosuutta ei ilmoiteta maksatushakemuksessa, vaan EURA 2014 -järjestelmä laskee omarahoituksen määrän maksatuspäätökseen rahoituspäätöksen ja muiden toteutuneiden rahoitusosuuksien perusteella.

Maksatushakemuksen liitteenä on toimitettava hankkeen toteutuneita kustannuksia, tuloja ja rahoitusosuuksia koskeva kirjanpidon ote maksatuskaudelta. Prosenttimääräisinä korvattavista kustannuksista ei esitetä kirjanpidon otetta.

Maksatushakemukseen tulee liittää hankkeessa osa-aikaisesti työskentelevien päiväkohtaiset kokonaistyöajan seurantalomakkeet, joiden perusteella osa palkkakustannuksista kohdennetaan hankkeelle. Maksatushakemukseen tulee liittää myös selvitys tai laskelma hankkeessa osa-aikaisesti työskentelevien henkilöiden palkkakustannusten kohdentamisesta hankkeelle.

Tukea ei makseta, jos vaadittua seurantaraporttia, loppuraporttia, pyydettyjä liitteitä tai muita lisäselvityksiä ei ole toimitettu.

Viimeinen maksatushakemus on jätettävä EURA 2014 -järjestelmässä neljän kuukauden kuluessa päätöksellä hyväksytystä hankkeen päättymispäivämäärästä.

Hankkeen aloituspalaverissa sovitaan maksatushakemusten toimittamisen aikataulusta.Rahoittaja kutsuu koollealoituspalaverin.

4.6 Tulojen seuranta

Tuensaajan on ilmoitettava maksatushakemuksessa hankkeen tuottamat tulot. Myös sellaiset hankkeen tuottamat tulot on ilmoitettava, joita ei ole arvioitu hyväksytyssä hankesuunnitelmassa. Toteutuneet tulot vähennetään tukikelpoisista kustannuksista maksatuskausittain. Xxxxx ei saa tuottaa voittoa. Tuloksi katsotaan kaikki hankkeen sen toteuttamisaikana tuottamat tuotteiden, palvelujen tai muun käyttö- tai vaihto-omaisuuden myynnistä saadut tulot sekä saadut käyttökorvaukset tai vastaavat.

4.7 Ohjausryhmä

Tuensaajan on asetettava hankkeen ohjausta ja seurantaa varten ohjausryhmä, jonka rahoittava viranomainen hyväksyy. Ohjausryhmässä on oltava riittävä määrä asiantuntijoita. Ohjausryhmä ei ole vastuussa hankkeen toteuttamisesta, vaan vastuu on aina tuensaajalla.

Hankkeen toteuttamista, sisältöä ja rahoitusta koskevat muutostarpeet on käsiteltävä ohjausryhmässä ennen kuin niitä koskeva hakemus toimitetaan rahoittavalle viranomaiselle EURA 2014 -järjestelmässä. Kiireelliset muutosesitykset on kuitenkin toimitettava välittömästi rahoittavalle viranomaiselle ja ne voidaan saattaa ohjausryhmän tiedoksi vasta jälkikäteen. Ohjausryhmän pöytäkirjat on toimitettava tiedoksi rahoittavalle viranomaiselle.

Rahoittajan edustaja on kutsuttava ohjausryhmän kokouksiin. Ohjausryhmän kokouksissa on käsiteltävä mm.hankesuunnitelman mukainen toteutuminen sekä taloudellinen tilanne.Tarvittaessa ohjausryhmän kokous voidaanjärjestää sähköistä menettelyä käyttäen

4.8 Hankkeen tavoitteiden, toimenpiteiden, tulosten ja tuotosten seuranta sekä tulosten hyödyntäminen

Tuensaajan on raportoitava hyväksytyn hankesuunnitelman tavoitteiden, tulosten ja tuotosten toteutumisesta maksatushakemuksen yhteydessä EURA 2014 -järjestelmän seurantaraportissa.

Tuensaajan on toimitettava hankkeen loppuraportti EURA 2014 -järjestelmässä samanaikaisesti viimeisen maksatushakemuksen kanssa. Loppuraportista on käytävä ilmi hankkeen tavoitteiden toteutuminen, tulokset, tuotokset ja toteuttamisessa saadut kokemukset. Loppuraportin toimittaminen on viimeisen maksatuksen maksamisen ehto.

Hyväksytyssä hankesuunnitelmassa on arvioitu yleisasetuksen (EU) N:o 1303/2013 ja ohjelma-asiakirjan mukaisten horisontaalisten periaatteiden eli kestävän kehityksen, sukupuolten tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutumista hankkeessa. Näiden periaatteiden toteutumisesta hankkeen toiminnassa on raportoitava maksatushakemuksen yhteydessä toimitettavassa seurantaraportissa sekä loppuraportissa. Horisontaalisten periaatteiden toteutumista seurataan myös paikan päällä tehtävien varmennusten yhteydessä.

Rahoituslain 10 §:n 4 momentin mukaisesti kehittämishankkeen tulosten on oltava yleisesti hyödynnettävissä.

4.9 Valvonta ja tarkastus

Viranomaisella on oikeus suorittaa tuensaajiin ja tuen siirronsaajiin kohdistuvia yleisasetuksen (EU) N:o 1303/2013 mukaisia paikan päällä tehtäviä varmennuksia, joilla varmistetaan tuotteiden ja palveluiden toimittaminen ja se, että tuensaajan maksetuiksi ilmoittamat muut kuin prosenttimääräisinä korvattavat kustannukset ovat Euroopan unionin ja kansallisen lainsäädännön sekä päätöksen ehtojen mukaisia.

Rakennerahasto-ohjelman todentamisviranomaisella, hallintoviranomaisella, tarkastusviranomaisella, Euroopan komissiolla ja tilintarkastustuomioistuimella on oikeus suorittaa tuensaajiin ja tuen siirronsaajiin kohdistuvia yleisasetuksen mukaisia tarkastuksia.

Tuensaajan ja tuen siirronsaajan on luovutettava tarkastajien käyttöön kaikki pyydetyt tiedot, tallenteet ja asiakirjat sekä avustettava tarkastuksen tekemisessä.

4.10 Asiakirjojen säilyttäminen

Tuensaajan on säilytettävä kaikki hankkeeseen liittyvä kirjanpito- ja muu aineisto siten, että tuen käytön valvonta on mahdollista. Kirjanpitoaineisto ja muu hanketta koskeva aineisto on säilytettävä 10 vuotta rahoituspäätöksessä vahvistetusta hankkeen päättymispäivästä.

Viranomainen voi jatkaa tuensaajalle annettavalla kirjallisella ilmoituksella säilyttämisaikaa yleisasetuksen (EU) N:o 1303/2013 140 artiklan 1 kohdan neljännen alakohdan nojalla. Jos kansallisessa lainsäädännössä tai valtiontukea koskevassa Euroopan unionin lainsäädännössä edellytetään pidempää säilyttämisaikaa, noudatetaan sitä.

4.11 Tiedottaminen ja viestintä

Hankkeen tiedot julkaistaan internetissä rakennerahastojen tietopalvelussa. Tietopalvelun luettelossa julkaistaan muun muassa seuraavat tiedot: tuensaaja ja tuensaajan yhteystiedot, hankkeen nimi ja muut perustiedot, hankkeen tiivistelmä, hankkeen tukikelpoiset kokonaiskustannukset, Euroopan sosiaalirahaston osarahoitusosuus, seurantatiedot ja hankkeen sijainti. Tietopalvelussa julkaistavat tiedot yksilöidään tarkemmin rakennerahastohankkeiden viestintäohjeessa, joka on tämän päätöksen liitteenä.

Tuensaajan on tiedotettava hankkeen saamasta Euroopan sosiaalirahaston tuesta yleisölle. Tuensaajan on kaikissa tiedotus- ja viestintätoimenpiteissään käytettävä EU-lippulogoa, joka sisältää EU-lipputunnuksen sekä maininnan Euroopan unionista ja Euroopan sosiaalirahastosta. Lisäksi on käytettävä Vipuvoimaa EU:lta logoa tai tekstiä. Logot ja ohjeet niiden käyttämiseksi on kuvattu tarkemmin rakennerahastohankkeiden viestintäohjeessa, joka on tämän päätöksen liitteenä.

Jos tuensaajalla on verkkosivusto, hankkeen toteuttamisen aikana sivustolla on esitettävä lyhyt tuen määrään suhteutettu kuvaus hankkeesta, sen tavoitteista ja tuloksista sekä maininta Euroopan unionin osallistumisesta rahoitukseen.

Tuensaajan on varmistettava, että hankkeeseen osallistuville tiedotetaan Euroopan sosiaalirahaston tuesta hankkeelle. Kaikissa hankkeen toteuttamiseen liittyvissä yleisölle tai osallistujille tarkoitetuissa asiakirjoissa, kuten osallistumistodistuksissa tai muissa todistuksissa, on käytettävä edellä mainittua EU-lippulogoa sekä Vipuvoimaa EU:lta logoa.

Tuensaajan on sijoitettava hankkeen toteuttamisajaksi vähintään yksi hanketta ja sille Euroopan unionilta saatavaa osarahoitusta esittelevä juliste (vähimmäiskoko A3) näkyvälle paikalle. Julisteessa on oltava edellä mainittu EU- lippulogo sekä Vipuvoimaa EU:lta logo tai teksti. Mallipohja julisteelle on saatavilla rakennerahastot.fi-sivuilla ja se sisältyy rakennerahastohankkeiden viestintäohjeeseen, joka on tämän päätöksen liitteenä.

4.12 Tuen palauttaminen

Rahoituslain 36 §:n mukaan tuensaajan tulee viipymättä palauttaa virheellisesti, liikaa tai ilmeisen perusteettomasti saamansa tuki tai sen osa. Tuensaajan tulee palauttaa tuki tai sen osa myös, jos sitä ei voida käyttää päätöksessä edellytetyllä tavalla. Tuensaajan tulee tehdä tuen palauttamisesta ilmoitus EURA 2014 -järjestelmässä.

4.13 Tuen maksamisen keskeyttäminen, lopettaminen ja takaisinperintä

Toimivaltaisen viranomaisen on määrättävä tuen maksaminen keskeytettäväksi tai lopetettavaksi ja jo maksettu tuki takaisinperittäväksi, mikäli tukea on myönnetty ja käytetty sääntöjen vastaisella tavalla. Rakennerahastoista rahoitettavien tukien tukikelpoisuudesta ja valvonnasta säädetään sekä EU:n että kansallisten säädösten nojalla.

Yleisasetuksen (EU) N:o 1303/2013 menojen tukikelpoisuutta ja toimien pysyvyyttä koskevassa luvussa on 65 artiklassa säädetty kustannusten tukikelpoisuudesta, 66 artiklassa tukimuodoista, 67 artiklassa avustusmuotoisesta ja takaisin maksettavasta tuesta, 70 artiklassa sijainnin mukaan määräytyvästä toimien tukikelpoisuudesta ja 71 artiklassa toimien pysyvyydestä. 65 artiklan mukaan kustannusten tukikelpoisuus määritetään kansallisten sääntöjen perusteella, paitsi jos yleisasetuksessa tai rahastokohtaisissa säännöissä tai niiden perusteella on vahvistettu erityissääntöjä. Kansallisessa tukikelpoisuusasetuksessa on säädetty rakennerahasto-ohjelmasta osarahoitettavien hankkeiden kustannusten tukikelpoisuudesta.

Rahoituslain 37 §:ssä määrätään tuensaajasta johtuvasta tukikelpoisuussääntöjen ja päätösten noudattamatta jättämisestä seuraavasta tuen maksamisen lopettamisesta ja jo maksetun tuen takaisinperinnästä. 37 §:n mukaan toimivaltaisen viranomaisen on määrättävä tuen maksaminen lopetettavaksi sekä jo maksettu tuki takaisin perittäväksi, jos:

1) tuen myöntämistä, maksamista tai valvontaa varten on annettu virheellisiä tai harhaanjohtavia tietoja taikka tietoja on salattu ja virheellisten tai harhaanjohtavien tietojen antamisella tai tietojen salaamisella on ollut vaikutusta rahoituksen saamiseen;

2) tuen maksamista tai valvontaa varten on kieltäydytty antamasta tarvittavia tietoja, asiakirjoja tai muuta aineistoa taikka tarkastusta suoritettaessa kieltäydytty täyttämästä muita tuensaajalle tarkastuksen suorittamiseksi laissa säädettyjä velvollisuuksia;

3) tukea on käytetty muuhun tarkoitukseen kuin se on myönnetty;

4) sellaisen omaisuuden omistus- tai hallintaoikeus, jonka hankkimiseen tuki on myönnetty, on luovutettu ennen kuin viisi vuotta on kulunut tuen maksamispäivästä, taikka tuensaaja on lopettanut tuen kohteena olleen toiminnan tai supistanut sitä olennaisesti;

5) tuensaaja on olennaisesti laiminlyönyt noudattaa avustuspäätöksessä määrättyjä ehtoja.

Toimivaltainen viranomainen voi määrätä tuen maksamisen lopetettavaksi taikka osittain tai kokonaan takaisin perittäväksi, jos:

1) tuensaaja ei ole noudattanut avustuspäätöksessä määrättyjä ehtoja;

2) tuensaaja on joutunut ulosottotoimenpiteen kohteeksi, selvitystilaan, konkurssiin taikka yrityksen saneerauksesta annetussa laissa (47/1993) tarkoitetun saneerausmenettelyn kohteeksi ja jollei tuen käyttötarkoituksesta muuta johdu;

3) tuki tai sen osa on myönnetty tai maksettu väärin perustein.

Yhteishankkeessa vastaavat kaikki tuensaajat tuen palauttamisesta yhteisvastuullisesti.

4.14 Takaisinmaksettavan määrän korko ja viivästyskorko

Rahoituslain 38 §:n mukaan tuensaajan on maksettava palautettavalle tai takaisinperittävälle määrälle tuen maksupäivästä lukien korkoa siten kuin Euroopan unionin lainsäädännössä säädetään tai, jollei mainitussa lainsäädännössä asiasta säädetä, korkolain (633/1982) 3 §:n 2 momentin mukaista vuotuista korkoa lisättynä kolmella prosenttiyksiköllä.

Rahoituslain 39 §:n mukaan, jos takaisin perittävää määrää ei makseta viimeistään asetettuna eräpäivänä, sille on suoritettava vuotuista viivästyskorkoa Euroopan unionin lainsäädännössä säädetyn korkokannan mukaan tai, jollei mainitussa lainsäädännössä asiasta säädetä, maksettava vuotuista viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan.

4.15 Yleisasetuksen 71 artiklan ja tukikelpoisuusasetuksen 4 §:n mukainen hankkeen pysyvyyden jälkiseuranta ja takaisinperintä

Jos hankkeessa on toimittu pysyvyyttä koskevien ehtojen vastaisesti, aiheettomasti maksettu tuki peritään takaisin lukuun ottamatta tapauksia, joissa tuotannollisen toiminnan lopettaminen johtuu konkurssista, johon ei liity petollisuutta. Takaisinperittävä summa suhteutetaan siihen ajanjaksoon, jona vaatimuksia ei ole täytetty. Pysyvyyttä koskevien ehtojen noudattamista valvotaan hankkeen päättymisen jälkeen paikan päällä tehtävillä varmennuksilla (jälkiseuranta).

5 Lisätiedot

6 Muutoksenhaku

Tähän päätökseen saa hakea muutosta liitteenä olevan oikaisuvaatimusosoituksen mukaisesti.

Rahoittavan viranomaisen yhteystiedot

Rahoittava viranomainen

Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Lähiosoite

Xxxxxxxxxxxxxxx 0

Xxxxxxxxxxx

00000

Xxxxxxxxxxxxxxxx

JYVÄSKYLÄ

Yhteyshenkilö

Xxxx Xxxxxxx

Tehtävänimike

Rahoitusasiantuntija

Yhteyshenkilön toimipaikka

Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Toimipaikan lähiosoite

Xxxxxxxxxxxxxxx 0

Xxxxxxxxxxx

00000

Xxxxxxxxxxxxxxxx

JYVÄSKYLÄ

Sähköposti

Puhelin

Lisätietoja antaa tarvittaessa edellä mainittu hankkeen yhteyshenkilö. Xxxxxxx Xxxxxxx

Johtava rahoitusasiantuntija

Xxxx Xxxxxxx Rahoitusasiantuntija

Asiakirja on allekirjoitettu sähköisesti.

(Xxxx sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa 13/2003 4 luku 16 §)

Liitteet

Hankesuunnitelma Viestintäohje Oikaisuvaatimusosoitus

Document Metadata

Table of Contents

SOPIMUS YHTEISTYÖSTÄ OPPIMISKYLÄ -PROJEKTISSA (muutoshakemus 10.3.2023 ja muutospäätös 20.3.2023)

Document Metadata