OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JA OPETUSHALLITUKSEN TULOSSOPIMUKSEN TARKISTUS VUOSILLE 2020-2023 SEKÄ VOIMAVARAT VUODELLE

2023

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JA OPETUSHALLITUKSEN VÄLINEN TULOSSOPIMUKSEN TARKISTUS VUOSILLE 2020-2023 JA VOIMAVARAT VUODELLE 2023

Sisällys

1. Strategiset valinnat 3

2. Opetushallituksen palvelulupaus 4

3. Tulostavoitteet 4

3.1 Yhteiskunnallinen vaikuttavuus 4

3.2 Toiminnallinen tuloksellisuus 6

3.3 Voimavarojen hallinta 6

4. Riskienhallinta 7

5. Kehittämisen painopisteet vuodelle 2023 7

6. Voimassaolo ja seuranta 9

LIITTEET 10

Liite 1. Toimintaympäristön analyysi Liite 2. Yhteiskunnallinen vaikuttavuus Liite 3. Toiminnallinen tuloksellisuus Liite 4. Voimavarojen hallinta

Liite 5. Opetustoimen ja varhaiskasvatuksen henkilöstökoulutuksen painopisteet Liite 6. Digitaalisuuden edistäminen

- Liite 6 a. Opetushallituksen digitaalisten palveluiden hallintamalli

- Liite 6 b. Mahdollisesti kehitettävät digiasiat

1. Strategiset valinnat

Opetushallitus vastaa opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan asiantuntijavirastona koulutukseen, varhaiskasvatukseen ja elinikäiseen oppimiseen sekä kansainvälistymiseen liittyvistä kehittämis-, hallinto- ja palvelutehtävistä Opetushallituksesta annetun lain (564/2016) mukaisesti.

Opetushallitus jatkaa johdonmukaista ja pitkäjänteistä uudistamistyötä vaikuttavuustavoitteidensa mu- kaisesti toiminnan tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden vahvistamiseksi. Uudistamistyö perustuu ulkoisen toimintaympäristön analyysiin (liite 1), asiakastarpeisiin ja valtiokonsernin ohjaukseen.

Opetushallituksen tavoitteena on selkeyttää asiakaspalvelutarjoomaa, vahvistaa vuorovaikutusta, yhteis- kehittämistä ja kumppanuuksia sekä osallistua aktiivisemmin yhteiskunnalliseen keskusteluun.

Opetushallituksen toiminta perustuu henkilöstön kanssa muotoiltuun visioon, missioon ja toimintatapoja koskeviin kirjauksiin.

Visio

Jokainen voi kasvaa potentiaaliinsa.

Missio

Intohimona oppiminen!

Tapamme toimia

− luomme avoimuudella luottamusta

− muotoilemme yhdessä ratkaisuja

− uskallamme uudistua oppijan parhaaksi

− elämme kuten opetamme

Opetushallituksen visiosta ja missiosta johdetut neljä vaikuttavuustavoitetta ovat:

− eriarvoistuminen pysäytetään ja koulutuksen ja kansainvälistymisen tasa-arvoisuus kasvaa

− oppijoiden hyvinvointi paranee, painopisteenä erityisesti lapset ja nuoret

− jatkuva oppiminen nostaa osaamistasoa

− avarakatseisuus lisääntyy.

Opetushallitus tukee hallitusohjelman toimeenpanoa ja valtioneuvoston linjauksia ja niiden toteutta- mista. Opetushallituksen vaikuttavuustavoitteet ja hallinnonalan yhteiset tavoitteet muodostavat yhden- mukaisen kokonaisuuden ja varmistavat johdonmukaisen kehittämisen hallinnonalalla. Strategiset valin- nat pohjautuvat toimintaympäristöstä tehtyyn analyysiin (Kuva 1. Strategiset valinnat Opetushallituksen vaikuttavuustavoitteiden mukaan).

Opetushallitus edistää aktiivisesti Agenda 2030 -ohjelman toteutumista toiminnassaan. Lisäksi Opetushal- litus toteuttaa Terveet tilat 2028 -ohjelmaa opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa yhdessä sovittavalla tavalla.

2. Opetushallituksen palvelulupaus

Opetushallitus kehittää koulutusta, varhaiskasvatusta ja jatkuvaa oppimista sekä edistää kansainväli- syyttä. Opetushallitus parantaa palvelujaan yhdessä asiakkaidensa ja kumppaneidensa kanssa. Opetus- hallitus varmistaa asiakkailleen sujuvan asioinnin ja laadukkaat asiantuntijapalvelut.

Opetushallitus kehittää toimintansa asiakaslähtöisyyttä. Tätä tehdään syventämällä henkilöstön asiakas- osaamista sekä kehittämällä palveluiden ja asiakkuuden johtamista. Keskeisiä asiakkaita ovat oppijat, op- pimisen ja kansainvälistymisen asiantuntijat, varhaiskasvatuksen, opetuksen ja koulutuksen järjestäjät, työelämä sekä koko ympäröivä yhteiskunta päätöksentekijöineen.

3. Tulostavoitteet

3.1 Yhteiskunnallinen vaikuttavuus

Vaikuttavuustavoitteet kuvastavat Opetushallituksen suunnitelmia toiminnan pitkäkestoisiksi yhteiskun- nallisiksi vaikutuksiksi ja tukevat vision saavuttamista. Vaikutustavoitteet ovat neljän vuoden tavoitteita koulutuksen ja kansainvälisyyden saralla. Vaikutustavoitteiden toteutumista seurataan nelivuotisen tulos- sopimuskauden aikana. Vaikuttavuus- ja vaikutustavoitteiden saavuttamiseksi Opetushallitus vahvistaa poikkihallinnollista, eri hallinnon tasojen ja eri toimijoiden kanssa tehtävää yhteistyötä.

Tavoite 1: Yhteisöllinen kehittäminen ja johtaminen vahvistuvat

Arjen työ ja kehittäminen on toimialalla nykyistä yhteisöllisempää ja eri toimijoiden yhdessä ohjautumi- nen vahvempaa. Johtamisosaaminen varhaiskasvatuksessa, kouluissa ja oppilaitoksissa on vahvistunut ja parantaa yhteisöjen kykyä vastata muuttuviin oppimisen, tuen ja hyvinvoinnin tarpeisiin.

Opetushallitus on

− tukenut oppivien yhteisöjen ja yhteiskehittämisen mallien muotoutumista

− uudistanut tapaansa toimia suuntaamalla työn painopistettä ohjaukseen ja tukeen sekä oppimisen johtamiseen

− vahvistanut valmentavaa ja mahdollistavaa johtamista.

Tavoite 2: Hyvinvointi paranee

Oppijoiden ja oppimisyhteisöjen hyvinvointi paranee. Eri-ikäiset oppijat voivat paremmin ja osallistuvat aktiivisesti oman jatkuvan oppimisen ja yhteisen hyvinvoinnin rakentamiseen.

Opetushallitus on

− tukenut oppimisyhteisöjen kykyä ja keinoja vahvistaa lasten ja nuorten osallisuutta ja toimijuutta turvallisissa oppimisympäristöissä

− kehittänyt tietotuotannon sisältöä ja menetelmiä sekä lisännyt tiedon hyödyntämistä hyvinvoinnin edistämisessä ja uusien toimintatapojen luomisessa

− vahvistanut moniammatillisuutta, yhdessä toimimista ja yhteiskehittämistä.

Tavoite 3: Kansainvälisyys lisääntyy

Opetushallitus vahvistaa omalla toimialallaan kansainvälistä osaamista ja luo valmiuksia yksilöille, yhtei- söille ja työelämälle toimia globaalisti verkostoituneessa toimintaympäristössä. Opetushallitus lisää ym- märrystä kansainvälisen osaamisen, kielivarannon ja asenneilmapiirin merkityksestä suomalaiselle yhteis- kunnan uusiutumiselle ja kilpailukyvylle. Opetushallitus toimii osana Talent Boost -ekosysteemiä ja toteut- taa toimenpiteitä, jotka vahvistavat Suomea kansainvälisesti houkuttelevana paikkana opiskella, tutkia, työllistyä ja yrittää.

Opetushallitus on

− vahvistanut kansainvälistä yhteistyötä, osaamista ja liikkuvuutta Erasmus+ -ohjelman ja muiden vas- tuullaan olevien ohjelmien, toimintojen ja verkostojen tehokkaalla toimeenpanolla

− edistänyt koulutusvientiä ja rakentanut maakuvaa niin, että Suomi näyttäytyy kiinnostavana ja hou- kuttelevana korkean osaamisen maana

− vahvistanut toimijuuttaan kansainvälisissä verkostoissa ja kansainvälistymiseen liittyvän tiedon tuot- tajana

− lisännyt avarakatseisuuden, Agenda 2030:n sekä kotikansainvälistymisen ymmärrystä ja toteutumista yhteiskunnassa.

Tavoite 4: Osaamistaso nousee

Yhteiskunnassa tunnistetaan ja tunnustetaan eri tavoin hankittua osaamista ja vahvistetaan jatkuvaa op- pimista. Opetushallitus toimii ennakoivammin kansainvälisen ja kansallisen tutkimus- ja arviointitiedon perusteella.

Opetushallitus on kumppaneidensa kanssa

− uudistanut koulutuksen ja osaamisen hankkimisen kehittämisprosesseja

− joustavoittanut koulutustarjontaa ja toteuttamistapoja vastaamaan yhteiskunnan osaamistarpeisiin ja yksilöiden mahdollisuuksia kasvaa potentiaaliinsa ennakointitiedon avulla

− kehittänyt strategioita ja keinoja, joilla vahvistetaan toimijoiden osaamista.

Tavoite 5: Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus lisääntyvät

Jokaisella oppijalla on tasa-arvoiset mahdollisuudet saavuttaa potentiaalinsa. Tasa-arvo ja yhdenvertai- suus koulutuksen ja varhaiskasvatuksen sekä kansainvälisyyden saavutettavuudessa ja saatavuudessa pa- ranee. Laadukas varhaiskasvatus ja koulutus maan eri osissa toteutuu. Osaaminen työelämässä vahvistuu.

Opetushallitus on

− tukenut toimijoita niin, että varhaiskasvatus ja koulutus järjestetään tasa-arvoisesti ja laadukkaasti huomioimalla yksilöiden lähtökohdat ja tarpeet, alueelliset ja kielelliset erityispiirteet sekä eriarvoi- suuden vähentäminen.

− kehittänyt opetushallinnon kansallisia digitaalisia palveluita ja niiden vaikuttavuutta tavoitteena kan- sainvälinen edelläkävijyys ja tasa-arvon turvaaminen.

− tukenut toimijoita päättöarvioinnin sekä kuudennen vuosiluokan arviointikriteerien käyttöönotossa. Opetushallituksen yhteiskunnallista vaikuttavuutta koskevat indikaattorit ovat liitteessä 2.

3.2 Toiminnallinen tuloksellisuus

Opetushallitus toimii laadukkaasti, tehokkaasti ja taloudellisesti ottaen huomioon valtiontalouden toimin- nalle asettamat reunaehdot. Toiminnallista tuloksellisuutta koskevat mittarit ovat liitteessä 3.

3.3 Voimavarojen hallinta

Konsernitavoitteiden mukaisesti Opetushallitus kehittää ja johtaa työyhteisöään tavoitteena henkilöstön hyvä työkyky ja hyvinvointi, asiantuntijuus, vahva osaaminen ja sen kehittäminen, liikkuvuuden edistämi- nen sekä valtion työnantajakuvan uudistaminen. Opetushallitus kehittää toimintakulttuuriaan, pääpro- sessejaan ja organisaatiotaan tukemaan laadukasta vaikutustavoitteiden toteuttamista ja tiukan resurssi- tilanteensa mukaista tehtävien priorisointia.

Henkilöstöjohtamisen uudistusohjelman toteutusta tuetaan siten, että Opetushallitus parantaa kilpailu- kykyään työnantajana. Opetushallitus toteuttaa ja tarvittaessa päivittää vuonna 2020 käyttöönotettua Hyvä työpaikka -ohjelmaa, joka kytkeytyy vaikuttavuustavoitteisiin ja toimintatapoihin.

Opetushallitus ottaa toiminnassaan huomioon lainsäädännön mukaiset yhdenvertaisuus- ja tasa-arvovel- voitteet niin toiminnallisesta kuin henkilöstöpoliittisesta näkökulmasta.

Opetushallituksen toimitilat ovat tehokkaasti käytössä valtion toimitilastrategian mukaisesti. Opetushal- litus ja sen erillisyksiköt ovat siirtyneet strategian mukaisesti monitilaympäristöön terveysturvallisesti ja hybridityöhön päivitettyjen ohjeiden mukaisesti vuoden 2022 aikana. Tavoitteena on synergiaetujen saa- vuttaminen siten, että erillisyksiköiden toiminnallinen riippumattomuus säilyy. Uuden työympäristön ja sisäisten ohjeiden keskeisiä periaatteita on, että fyysinen, digitaalinen ja sosiaalinen työympäristö vahvis- taa vuorovaikutusta, yhteistyötä ja työhyvinvointia sekä kestävän kehityksen periaatteita.

Opetushallitus käynnistää kansallisen hankintastrategian toimeenpanoa edistävän toimintasuunnitelman pohjalta toimet viraston hankintatoimen kehittämiseksi. Toimenpiteistä raportoidaan vuosittain osana ti- linpäätösasiakirjaa.

Rahoitustaulukko vuodelle 2023 liitteenä 4.

4. Riskienhallinta

Opetushallituksen riskienhallintapolitiikan mukaan riskienhallinta on osa johtamista ja päätöksentekoa. Riskienhallinta sisältyy suunnittelun ja seurannan prosesseihin, operatiiviseen toimintaan ja hankkeisiin sekä niihin liittyvään päätöksentekoon. Riskienhallinta on ennakoiva näkökulma toimintaan ja sen tarkoi- tuksena on tuottaa lisäarvoa tukemalla tavoitteiden saavuttamista ja toiminnan kehittämistä.

Opetushallituksessa toteutettiin riskienhallintapolitiikan mukaisesti riskienarviointi syksyllä 2022. Strate- gisiksi tai merkitykseltään kriittisiksi luokitellut riskit Opetushallituksen toiminnalle ovat:

− Voimavaroihin liittyvät riskit: henkilöstöresurssien riittävyys, henkilöstön työhyvinvointi, jaksaminen ja osaaminen, perustoiminnan rahoitus

− Tietoon, tietoturvaan ja -järjestelmiin liittyvät riskit

− Toimintaympäristöön liittyvät riskit

Opetushallitus huomioi ja käsittelee riskit riskienhallintapolitiikan mukaisesti osana johtamisjärjestelmää. Selkeä rahoitus ja toimiva työnjako, hyvä yhteistyö sekä ennakointi tehostavat toimintaa ja parantavat ministeriön ja Opetushallituksen työn yhteiskunnallista vaikuttavuutta.

5. Kehittämisen painopisteet vuodelle 2023

Kehittämisen painopisteet vuodelle 2023 ovat:

- Opetushallitus toteuttaa jatkuvan oppimisen uudistusta tukemalla Jatkuvan oppimisen ja työllisyy- den palvelukeskuksen toimintaa ja jatkuvan oppimisen uudistuksen etenemistä yhteistyössä opetus- ja kulttuuri- sekä työ- ja elinkeinoministeriön kanssa. Opetushallitus osallistuu jatkuvan oppimisen digitaalisen palvelukokonaisuuden kehittämiseen.

- Opetushallitus osallistuu aktiivisesti RRP –hankkeiden suunnitteluun ja toteutukseen. Rahoitus ja tehtävät sovitaan erikseen hankekohtaisesti. EU:n elpymis- ja tukivälineen rahoitukseen (RRF) liittyy erityisiä raportointi-, seuranta ja –valvontavelvoitteita joita Opetushallituksen tulee noudattaa.

- Opetushallitus kehittää ja toteuttaa yhdessä opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa varhaiskasvatuk- sen, esi- ja perusopetuksen sekä vapaan sivistystyön digitalisaation viitekehyksen vuosina 2022– 2024.

- Opetushallitus toimeenpanee aktiivisesti koulutuksen digitalisaation visiota, ja tekee kokonaisarkki- tehtuuri- ja yhteentoimivuustyötä sekä valmistelee datan hyödyntämisen ja analysoinnin tiekartan.

- Opetushallitus kehittää yhteistyössä opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa varhaiskasvatuksen indi- kaattoreita Opetushallituksen toimialaan liittyen. Opetushallitus kehittää yhteistyössä opetus- ja kult- tuuriministeriön kanssa taiteen perusopetusta koskevia indikaattoreita ja laatutavoitteita.

- Opetushallitus edistää avointen oppimateriaalien hyödyntämisen kulttuuria sekä vastaa omistajana Avointen oppimateriaalien kirjaston –palvelun ylläpidosta ja kehittämisestä. Omistajuus siirretään Opetushallitukselle vuoden 2023 aikana, jonka yhteydessä tehdään arvio omistajuuden edellyttä- mistä resursseista.

- Opetushallitus edistää ja kehittää yhteistyössä opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa Jatkuvan oppi- misen ja työllisyyden palvelukeskuksen rahoittamassa muussa kuin säännellyssä koulutuksessa ja taiteen perusopetuksessa saavutetun osaamisen tunnistamista ja tunnustamista.

- Opetushallitus kehittää vapaan sivistystyön kansallisen osaamismerkkijärjestelmän yhteistyössä opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa.

- Opetushallitus ja opetus- ja kulttuuriministeriö tukevat oppivelvollisuuden laajentamisen toimeenpa- noa ja toteuttavat yhteistyössä toimeenpanon seurantaa suunnitelman 2021–2024 mukaisesti.

- Opetushallitus kehittää oppilaan- ja opinto-ohjausta opinto-ohjauksen kehittämisohjelman linjaus- ten pohjalta yhteistyössä opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa.

- Opetushallitus tukee Sitouttavan kouluyhteisötyön toimeenpanoa perusopetuksessa toimintasuun- nitelman mukaisesti yhteistyössä opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa.

- Opetushallitus tukee, kehittää ja toimeenpanee tarvittavia toimia maahanmuuttaneiden perusope- tuksen oppilaiden oppimis- ja koulunkäyntivalmiuksia tukevan toimenpideohjelman toteuttamiseksi yhteistyössä opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa

- Opetushallitus toimeenpanee ja kehittää Opetusalan kehitysyhteistyön osaamiskeskuksen (FinCEED) toimintoja yhteistyössä ulkoministeriön kanssa.

- Opetushallitus tukee yhteistyössä opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa varhaiskasvatuksen, esi- ja perusopetuksen, lukiokoulutuksen, ammatillisen koulutuksen, taiteen perusopetuksen sekä vapaan

Liitteet

Liite 1. Toimintaympäristön analyysi Liite 2. Yhteiskunnallinen vaikuttavuus Liite 3. Toiminnallinen tuloksellisuus Liite 4. Voimavarojen hallinta

Liite 5. Opetustoimen ja varhaiskasvatuksen henkilöstökoulutuksen painopisteet Liite 6. Digitaalisuuden edistäminen

- Liite 6 a. Opetushallituksen digitaalisten palveluiden hallintamalli

- Liite 6 b. Mahdollisesti kehitettävät digiasiat

Liite 1. Toimintaympäristön analyysi

Viimeaikojen akuutit kriisit, koronapandemia ja sota Euroopassa, ovat olleet huomion keskipisteessä ja jät- täneet pitkän aikavälin fundamentaalit kriisit, ilmastonmuutoksen ja luontokadon, enemmän taka-alalle. Näiden aiheuttama uhka ei ole kuitenkaan väistynyt, vaan kasvaa haastaen akuutisti yhteiskuntaa ja taloutta uudistumaan monin eri tavoin. Vihreä siirtymä avaa samalla myös uusia mahdollisuuksia yrityksille ja elinkei- noelämälle. Uhkien torjunta, hillintä, muutokseen sopeutuminen ja uudistuminen vaativat kuitenkin oikean- laista osaamista. Demokratiakehitys on kokenut takaiskuja eri puolilla maailmaa, myös Euroopassa. Luotta- mus, niin ihmisten kesken kuin yhteiskunnallisiin instituutioihin ja päättäjiin, on avainasemassa demokratian säilymisen kannalta. Luottamusta ovat rapauttaneet talouden, työelämän ja teknologian murros ja kasvava eriarvoisuus sekä viimeaikaisten kriisien aikana yleistyneet mis- ja disinformaatio. Koulutus ja osaaminen ovat avainasemassa demokratian puolustamisessa. Erityisesti medialukutaidon – niin lasten ja nuorten kuin ai- kuisväestönkin – merkitys on korostunut muuttuneessa mediamaisemassa ja turvallisuusympäristössä. Infor- maatioympäristön hallinta korostuu tulevaisuuden osaamisena.

Maailmanlaajuisesti noin 1.5 miljardin lapsen ja nuoren lähiopetus keskeytyi koronapandemian vuoksi vuonna 2020. Koulut olivat suljettuina eripituisia ajanjaksoja lähes kaikkialla maailmassa. Etäopetuksen jär- jestäminen on vaihdellut maiden välillä suuresti niin teknisten resurssien epätasaisen jakautumisen kuin opettajien ja oppilaiden tieto- ja viestintäteknisten taitojen ja asenteiden vuoksi. Vaikka tilanne alkoi helpot- tua vuoden 2021 aikana, se ei kuitenkaan ole palautunut koronaa edeltävälle tasolle kaikissa kehittyvissä maissa; monet lapset ja nuoret, valtaosin tyttöjä, eivät enää palanneet kouluun niiden avauduttua. Nyt onkin tärkeää löytää ratkaisuja vähentämään sukupuolten epätasa-arvoa ja eriarvoisuutta maiden sisällä sekä ka- ventamaan eroja maiden välillä.

Pandemia on vaikeuttanut merkittävästi myös oppilaitosten kansainvälistä toimintaa ja nuorten mahdolli- suuksia kansainvälistyä. Opiskelijoiden kansainvälinen liikkuvuus on romahtanut kaikilla koulutusasteilla pa- lautuen ennalleen hitaasti, sillä käynnissä on muitakin kansainvälisiä kriisejä. Samalla pandemia-aika on vah- vistanut erilaisten digitaalisten ratkaisujen kehittämistä ja käyttöönottoa kansainvälisessä yhteistyössä. Suo- mella on kansainvälisesti arvostettu maine koulutuksen osaajana. Pandemian seurauksena aiheutuneen glo- baalin oppimiskriisin ratkaisemisessa Suomella on aiempaa merkittävämpi mahdollisuus vahvistaa rooliaan muun muassa koulutusviennillä, digitaalisilla ratkaisuilla sekä edistämällä koulutusta ja osaamista kehitysyh- teistyössä. Pandemiatilanteesta selviäminen ja sen aikana kehitetyt ratkaisut korostavat kansainvälisten ver- kostojen ja tiedonvaihdon merkitystä. Koronapandemian yhteiskunnallisia vaikutuksia tarkasteltaessa läpi- leikkaavana piirteenä on polarisaation kasvu. Vaikutusten epätasainen jakautuminen näkyy myös lasten ja nuorten hyvinvoinnissa ja oppimisessa; suurimmat haitat ovat usein kohdistuneet heihin, joilla jo ennestään oli vaikeaa.

Venäjän hyökkäys Ukrainaan on aiheuttanut monia heijastusvaikutuksia myös koulutuksen toimintaympä- ristöön. Suomen naapurimaan yllättävä hyökkäyssota on aiheuttanut turvattomuutta myös meillä. Turvalli- suudentunteen luominen ja ylläpitäminen lapsen ja nuoren elämässä on tullut entistä tärkeämmäksi osaksi koulujen ja oppilaitosten toimintaa. Koulun tehtävä kriisitilanteessa on ylläpitää normaalia toimintaa ja jat- kuvuutta, sellaisia jokapäiväisiä rakenteita, jotka kiinnittävät lapsen ja nuoren arkeen sekä luovat turvaa ja hyvinvointia. Ukrainasta paenneita lapsia ja nuoria on kasvavassa määrin Suomen varhaiskasvatuksen, pe- rusopetuksen ja toisen asteen koulutuksen piirissä, elokuussa 2022 yhteensä 5 600. Ylivoimaisesti eniten

heitä on perusopetukseen valmistavassa opetuksessa, mutta myös varhaiskasvatuksessa, esi- ja perusope- tuksessa sekä toisella asteella opiskelevien määrä kasvaa. Suomessa vastaanottojärjestelmän piirissä olevista peruskouluikäisistä (7–15 v.) ukrainalaisista 68 % on suomalaisessa perusopetuksessa tai siihen valmistavassa opetuksessa. Toisella asteella osuus on selvästi pienempi. Suomalaiset opetuksen ja kasvatuksen järjestäjät ovat pystyneet melko hyvin ottamaan vastaan ukrainalaiset. Alkuvaiheessa haasteita aiheuttivat Opetushal- lituksen kyselyn mukaan tilanteen ennakoimattomuus, ukrainalaisten jakautuminen epätasaisesti eri kokoi- sille paikkakunnille, kielitaitoisen henkilökunnan puute, tilojen ja oppimateriaalin löytyminen sekä koordi- naation ja tiedon puute.

Venäjän hyökkäys saattaa jatkossa heijastua myös Suomen maakuvaan ja vaikeuttaa kansainvälisten opiske- lijoiden ja osaajien rekrytointia Suomeen, mikäli Suomi koetaan ulkomailla geopoliittisesti turvattomana ja riskiherkkänä maana. Kansainvälisille opiskelijoille tehtyjen kyselyjen mukaan turvallisuus on ollut yksi tärkeä Suomen vetovoimatekijä.

Ukrainan sota vaikuttaa myös energiansaantiin ja sähkön hinnan kallistumiseen. Myös kiihtyvä inflaatio nos- taa hintoja yleisesti. Nämä tekijät kasvattavat koulutuksen kustannuksia. Lisää rahoitusta tarvitaan esimer- kiksi ravintosuositusten mukaisen kouluruuan tarjoamiseen. Koulutuksenjärjestäjien on pohdittava keinoja, kuinka selvitä sähkön hinnan nousun aiheuttamista kustannuksista. Toisaalta tilannetta voidaan hyödyntää opettamalla lapsille ja nuorille konkreettisia käytäntöjä energian säästämiseksi. Tällä voi parhaimmillaan olla kauaskantoisia seurauksia kestävämmän tulevaisuuden rakentamisessa.

Koulutuksen tasa-arvon tila on Suomessa monelta osin hyvä – varsinkin kansainvälisesti verraten. Perusope- tuksessa alueelliset erot osaamisessa ovat pieniä. Alueelliset ja alueiden sisäiset talouden, väestön ja hyvin- voinnin erot ovat kuitenkin kasvaneet viime vuosina, mikä haastaa mahdollisuuksien tasa-arvoa myös koulu- tuksessa. Esimerkiksi varhaiskasvatukseen osallistumisessa on suurta alueellista vaihtelua. Toisaalta suurem- missa kaupungeissa myös koulukohtaiset erot oppilaiden keskimääräisessä osaamisessa voivat olla suuria. Kaikkein suurimpia ovat kuitenkin yksilöiden väliset osaamiserot, eikä perusopetuksen aikana onnistuta riit- tävästi kuromaan umpeen kotitaustan vaikutusta, vaan sen vaikutus heijastuu myöhempiin koulutuspolkui- hin. Toisaalta varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen uudistukset voivat osaltaan auttaa tasaamaan eroja läh- tökohdissa.

Sukupuolten väliset erot mitatuissa oppimistuloksissa ovat Suomessa kansainvälisesti verraten suuret. Poi- kien keskimäärin tyttöjä huonompaa menestystä selittää heidän yliedustuksensa heikoissa osaajissa, mutta kuitenkin vaihtelu sukupuoliryhmien sisällä on huomattavasti suurempaa kuin niiden välillä. Sukupuolen yh- teys perusopetuksen jälkeisiin koulutusvalintoihin on kuitenkin huomattava, ja sukupuolten segregaatio kou- lutus-, ja sitä myöten myös työmarkkinoilla, on kansainvälisestikin verraten merkittävä. Vieraskielisten oppi- joiden määrä on kasvanut huomattavasti 2000-luvun aikana, ja alueellinen vaihtelu on tässä suurta. Yksi yhä ratkaisematta olevista tasa-arvon haasteista on se, miten vahvasti maahanmuuttajatausta on yhteydessä op- pimistuloksiin ja koulutuspolkuihin.

Väestönmuutos etenee edelleen ja noin kolmasosassa maamme kunnista lapsia syntyy vuodessa vähemmän kuin yhden keskikokoisen koululuokan verran. Yhdeksässä suurimmassa kaupungissa asuu jo nyt yli kolman- nes kaikista peruskoululaisista. Vuonna 2035 Suomessa on jopa kolmasosa nykyistä vähemmän alle 15-vuo- tiaita kuin nyt. Perusopetuksen oppilaita oli vuonna 2021 noin 552 000, ja Tilastokeskuksen väestönennus-

teen vuonna 2040 olisi 7–15–vuotiaiden määrä enää noin 425 000. Väestönkehitys haastaa pohtimaan rat- kaisuja siihen, että koulutusväylät varhaiskasvatuksesta aina korkeakouluopintoihin asti toimisivat tulevai- suudessakin yhtenäisenä kokonaisuutena kaikkialla Suomessa. Samaan aikaan maamme väestö ikääntyy voi- makkaasti, ja väestö kasvaa mahdollisesti enää maahanmuuton vaikutuksesta. Jatkuvan oppimisen merkitys lisääntyy, ja maahanmuuttajien tehokkaan kotouttamisen eri muodot korostuvat.

Koulujen ja oppilaitosten määrä Suomessa on laskenut tasaisesti koko vuosituhannen ajan. Etenkin perus- koulujen määrä on laskenut merkittävästi. Vuonna 2021 kouluja oli 46 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2000. Myös toisen asteen oppilaitosverkko on supistunut merkittävästi koko 2000-luvun ajan. Kouluverkon harventuminen on kohdistunut erityisesti pieniin, alle 50 oppilaan kouluihin. Oppilasmääriltään suurten yh- tenäiskoulujen määrä on puolestaan lisääntynyt. Peruskouluikäisten määrän väheneminen ja keskittyminen alueellisesti, yhdessä koulujen keskimääräisen koon kasvattamisen trendin kanssa muodostavat merkittävän haasteen oppilaitosverkoston säilymiselle nykytasollaan. Jyrkimmän arvion mukaan lähes puolet peruskou- luista voi kadota vuoteen 2040 mennessä, joissain maakunnissa jopa 60–70 prosenttia.

Etätyön yleistyessä työnteon aika- ja paikkariippumattomuus korostaa työntekijän taitoa koordinoida työn- tekoaan. Jatkuva oppiminen tapahtuu yhä enemmän työssä oppimisena, mutta tulevaisuudessa tarvitaan entistä enemmän uudelleen- ja täydennyskouluttautumista. Lisäksi koulutuksella on tärkeä tehtävä myös niin digitalisaation mahdollistajana kuin sen hyödyntäjänä. Tekoälyn ja robotiikan valtavirtaistuminen merkitse- vät jo käynnissä olevaa teollista ja teknologista murrosta. Tällöin syntyy myös sellaisia uusia työtehtäviä, joita ei vielä osata täydellisesti hahmottaa. Tekoälyn hoitaessa yhä useammin rutiininomaisia tehtäviä, jää työn- tekijöille aikaa inhimillisiin kohtaamisiin ja ajatteluun. Tulevaisuuden työntekijä on kuitenkin edelleen vah- voilla, jos hänellä on hyvät tiimityö- ja yhteistyötaidot.

Liite 2. Yhteiskunnallinen vaikuttavuus

Tavoite/ toimenpide sekä mittarit	2019 toteuma	2020 toteuma	2021 toteuma (tavoite)	2022 tavoite	2023 tavoite
Vaikutustavoite 1: Yhteisöllinen kehittäminen ja johtaminen vahvistuvat
Opetushallitus on − tukenut oppivien yhteisöjen ja yhteiskehittämisen mallien muotoutumista − uudistanut tapaansa toimia suuntaamalla työn painopistettä ohjaukseen ja tukeen sekä oppimisen johtamiseen − vahvistanut valmentavaa ja mahdollistavaa johtamista
1.1 Osallisuus ja vaikuttamis- mahdollisuudet oppilaitoksissa: Hyvät vaikutusmahdollisuudet kou- lussa, %
Perusopetuksen 8.-9. -luokat	12,4		10,8 (13,0)		14,0
Lukio 1. ja 2. vuosi	13,8		10,5 (14,5)		15,0
Ammatillinen koulutus	27,8		25,9 (28,5)		29,0
1.2. Kasvuympäristön turvallisuus: tavoitteena vähentää koulukiusaa- mista. Kokemukset koulukiusaami- sesta, %
Perusopetuksen 8.-9. -luokat	5,5		6,0 (5,2)		4,9
Lukio 1. ja 2. vuosi	1,1		1,0 (1,1)		0,9
Ammatillinen koulutus	3,6		2,9 (3,3)		3,0
1.3 Oppivan yhteisön ja oppilaitos- johtamisen tilannekuva	Selvityk- sen pe- rusteella laadittu tilanne- kuva	Johtajuussel- vitys valmis- tunut (n=1603)			Kehitys edennyt myöntei- seen suuntaan tilanneku- vasta
Vaikutustavoite 2: Hyvinvointi paranee
Opetushallitus on − tukenut oppimisyhteisöjen kykyä ja keinoja vahvistaa lasten ja nuorten osallisuutta ja toimijuutta tur- vallisissa oppimisympäristöissä

− kehittänyt tietotuotannon sisältöä ja menetelmiä sekä lisännyt tiedon hyödyntämistä hyvinvoinnin edistämisessä ja uusien toimintatapojen luomisessa − vahvistanut moniammatillisuutta, yhdessä toimimista ja yhteiskehittämistä
2.1 Osallisuus: Kokee olevansa tärkeä osa luokkayhteisöä, %
Perusopetuksen 8.-9. -luokat	56,6	54,7 (57,2)	58,0
Lukio 1. ja 2. vuosi	56,6	52,4 (57,1)	58,0
Ammatillinen koulutus	64,8	62,3 (65,7)	66,3
2.2 Oppilaiden ja opiskelijoiden hy- vinvointi
2.2.1 Koettu terveydentila keskinker- tainen tai huono, %)
Perusopetuksen 8.-9. -luokat	20,9	25,7 (20,3)	19,5
Lukio 1. ja 2. vuosi	21,2	26,5 (20,5)	19,7
Ammatillinen koulutus	23,2	27,9 (22,5)	21,7
2.2.2 Vähintään tunnin päivässä liik- kuvat, %
Perusopetuksen 8.-9. -luokat	21,9	24,3 (23,2)	24,5
Lukio 1. ja 2. vuosi	13,9	17,5 (14,8)	15,5
Ammatillinen koulutus	15,0	15,4 (16,2)	17,4
2.2.3 Kouluruokailun ulkopuolelle jää- misen vähentäminen (ei kouluruokai- luun osallistuneet, %)
Perusopetuksen 8.-9. -luokat	36,5	33,0	30,0
Lukio 1. ja 2. vuosi	30,3	26,5	23,0
Ammatillinen koulutus	36,4	31,5	27,0
2.2.4 Kokee, että asuinalueella järjes- tetään kiinnostavaa vapaa-ajan toi- mintaa nuorille, %
Perusopetuksen 8.-9. -luokat	31,4	30,8 (32,0)	32,5
Lukio 1. ja 2. vuosi	28,7	28,7 (29,3)	30,0

Ammatillinen koulutus	29,7		29,1 (30,4)		31,0
2.2.5 Pitää koulunkäynnistä, %
Perusopetuksen 8.-9. -luokat	60,0		58,0 (60,8)		62,0
Lukio 1. ja 2. vuosi	70,8		65,8 (72,5)		73,0
Ammatillinen koulutus	81,5		76,9 (82,3)		83,0
Vaikutustavoite 3: Kansainvälisyys lisääntyy
Opetushallitus on − vahvistanut kansainvälistä yhteistyötä, osaamista ja liikkuvuutta Erasmus+ -ohjelman ja muiden vas- tuullaan olevien ohjelmien, toimintojen ja verkostojen tehokkaalla toimeenpanolla − edistänyt koulutusvientiä ja rakentanut maakuvaa niin, että Suomi näyttäytyy kiinnostavana ja hou- kuttelevana korkean osaamisen maana − vahvistanut toimijuuttaan kansainvälisissä verkostoissa ja kansainvälistymiseen liittyvän tiedon tuot- tajana − lisännyt avarakatseisuuden, Agenda 2030:n sekä kotikansainvälistymisen ymmärrystä ja toteutumista yhteiskunnassa.
3.1 Liikkuvuusohjelmiin osallistunei- den määrä	32 601	24 702	12 789 (34 000*)	37 000*	40 000*
Kansainvälinen opiskelija- ja oppilas- liikkuvuus - yliopistot - ammattikorkeakoulut - ammatilliset oppilaitokset - lukiot	4 465 3 428 4 426 6 604	2 434(2800) 1432(1 900) 996 (600) 2 233	1686(2 800) 1203(1 900) 310 (1 000) 45 (200)	4 500 3 400 4 500 6 900	4 725 3 570 4 725 7 300
Korkeakouluissa tai ammatillisessa koulutuksessa* tutkinnon suorittanei- den kansainvälisten opiskelijoiden työllistyminen (1. ylempi korkeakoulututkinto, 2. korkea- koulututkinto, 3. ammatillinen tutkinto; * lu- vut vuonna 2017 valmistuneet ja 2018 työllis- tyneet)	1) 47 2) 51 3) 69**	1) 49 2) 57 3) 70	1) 49 2) 51 3) 71
Uudet ulkomaiset opiskelijat (vuosittain) - Ammattikorkeakoulu - Yliopisto	2 904 1 926	3225 2586	3936 3039

Peruskoulujen ja lukioiden osallistu- minen kansainväliseen opettajaliikku- vuuteen % kouluista - peruskoulut - lukiot* (* vuodesta 2021 eteenpäin)	18,7	11,9	0,3 1,0
3.2 Osuus EU-komission jakamasta, kes- kitetystä Erasmus+ -rahoituksesta (%) (*Uuden Erasmus+ -ohjelmakauden 2021 ja 2022 vuosien osalta päivitet- tyjä toteumatietoja ei ole vielä saata- villa EU-komission järjestelmäongel- mien takia.)	3,0	3,4	3,5*	4,0	4,0
3.3 Koulutusvienti
Education Finland -ohjelmaan hyväk- syttyjen ja jäsenmaksun maksaneiden yritysten ja organisaatioiden määrä	120	122	133 (150)	150	150
Asiakkaiden (jäsenyritysten) tyytyväi- syys palveluiden laatuun (1-5)	4,0	4,0	3,8 (4,0)	4,0	4,0
Koulutusviennin arvo Suomen talou- dessa (mittari laaditaan vuoden 2021 aikana)			Tieto saadaan lokakuun puo- livälissä.
Vaikutustavoite 4: Osaamistaso nousee
Opetushallitus on kumppaneidensa kanssa − uudistanut koulutuksen ja osaamisen hankkimisen kehittämisprosesseja − joustavoittanut koulutustarjontaa ja toteuttamistapoja vastaamaan yhteiskunnan osaamistarpeisiin ja yksilöiden mahdollisuuksia kasvaa potentiaaliinsa ennakointitiedon avulla − kehittänyt strategioita ja keinoja, joilla vahvistetaan toimijoiden osaamista.
4.1 Varhaiskasvatukseen osallistu- neiden osuus 1-6 -vuotiaista (31.12.2020)	73,9	77,0	77,4 (74,6)	74,8	75,0
4.2 Esiopetusta saavien lasten osuus esiopetusikäisten ikäluokasta (2020), %	99,0	99,3	99,2 (99,4)	99,6	99,6
4.3 Keskeyttäminen 2018/2019 (tuo- rein), %
Lukiokoulutus	1,6	1,6	1,6 (1,2)	1,1	1,0
Ammatillinen koulutus	6,7	7,8	8,7 (6,3)	6,1	5,9
Ammattikorkea- koulutus	6,1	6,1	6,8 (5,7)	5,6	5,5

Yliopistokoulutus	5,2	5,2	5,1 (4,8)	4,7	4,6
4.4 Läpäisy: koulutuksen suorittanei- den osuus kolmen vuoden päästä aloittamisesta (aloituslukuvuosi 2015/2016)
Lukiokoulutus	69,5	70,5	69,2 (69,8)	69,9	70,0
Ammatillinen koulutus	64,1	54,6	57,3 (65,0)	65,5	66,0
4.5 Ammatillisen koulutuksen opis- kelijapalaute (30.6.2021): Opintojen aikana muualla hankkimani osaami- nen (muut opinnot, työkokemus, har- rastukset, muutoin hankittu osaami- nen) selvitettiin ja sen perusteella HOKSia tarvittaessa päivitettiin. (1-5)	3,8	3,9	4,0 (4,0)	4,1	4,2
Vaikutustavoite 5: Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus lisääntyvät
Opetushallitus on − tukenut toimijoita niin, että varhaiskasvatus ja koulutus järjestetään tasa-arvoisesti ja laadukkaasti huomioimalla yksilöiden lähtökohdat ja tarpeet, alueelliset ja kielelliset erityispiirteet sekä eriarvoi- suuden vähentäminen. − kehittänyt opetushallinnon kansallisia digitaalisia palveluita ja niiden vaikuttavuutta tavoitteena kan- sainvälinen edelläkävijyys ja tasa-arvon turvaaminen − tukenut toimijoita päättöarvioinnin kriteerien käyttöönotossa
5.1 Varhaiskasvatukseen osallistumi- nen alueittain (2020) Varhaiskasva- tukseen osallistuneiden osuudet 1-6 - vuotiaista, maakuntien osuuksien keskihajonta (vuonna 2020 maakuntaosuuk- sien vaihteluväli 65,9 – 82,35%; valtakunnan kes- kiarvo 77,4)	4,5	4,2	3,6 (4,3)	4,2	4,1
5.2 Koulutukseen siirtyminen perus- asteen jälkeen alueittain
Lukiokoulutukseen siirtyminen. Pe- rusopetuksesta suoraan lukiokoulu- tukseen siirtyneiden osuudet (2019), maakuntien keskihajonta (vuonna 2018 maakuntien vaihteluväli oli 45,1– 59,6 %, pl. Ahve- nanmaa, valtakunnan keskiarvo 53,1, %,)	3,2	4,1	3,3 (3,2)	3,2	3,2
Ammatilliseen koulutukseen siirtymi- nen. Perusopetuksesta suoraan am- matilliseen koulutukseen siirtyneiden osuudet (2019), maakuntien keskiha- jonta (vuonna 2019 maakuntien vaihteluväli oli 32,6 – 49,0 %, pl. Ahvenanmaa, valtakunnan kes- kiarvo 40,3%)	3,4	4,5	3,4 (3,0)	2,7	2,5
Perusopetuksen päättäneiden osuu- det (2019), jotka eivät välittömästi siirtyneet mihinkään koulutukseen,	0,8	1,2	0,7 (0,7)	0,6	0,6

maakuntien keskihajonta (vuonna 2019 maakuntien vaihteluväli oli 1,7 – 5,4%, pl. Ah- venanmaa, valtakunnan keskiarvo oli 3,2 %)
5.3 Digilaitteiden, välineiden ja oppi- materiaalien käyttö opettajilla ja op- pilailla yleisopetuksessa Opeka -itsearvioinnin perusteella (val- takunnallinen keskiarvo)
Arvio yleissivistävien oppilaitosten teknologisista valmiuksista (0-4)	2,99	3,03	3,1 (3,3)	3,35	3,40
Arvio yleissivistävien oppilaitosten tieto- ja viestintätekniikan opetuskäy- töstä (0-4)	1,63	1,65	1,67 (1,75)	1,8	1,85
5.4 Muodollisesti kelpoisten opetta- jien osuus, % (2019)
Esi- ja perusopetus	95,1		(96,0)		96,5
Lukiokoulutus	97,0		(98,5)		99,0
Ammatillinen koulutus	93,1		(91,0)		92,0
Vapaa sivistystyö	82,2		(83,0)		83,5
5.5 Tasa-arvoinen arviointi: Perus- opetuksen päättötodistuksessa an- nettujen arvosanojen vastaavuus op- pimistulosten arvioinneissa saatuihin tuloksiin	Oppimis- tulosten arvioinnit osoittavat eroja	Perusteita uudistettu arvioinnin osalta.	Toimeenpa- non tuen saavutetta- vuutta vah- vistettu.		Erot ovat pienenty- neet op- pimistu- losten ar- viointien perus- teella
5.6 Vapaan sivistystyön koulutuk- seen osallistuneet:	miehet 27 %, naiset 73 %;	miehet 27 %, naiset 73 %			miehet 30 %, naiset 70 %

Liite 3. Toiminnallinen tuloksellisuus

Koronan vuoksi rinnalle on jätetty poikkeuksellisesti kolme vertailuvuotta, vuodet 2019-2021. Tulossopimuksen laatimi- sen yhteydessä sopimukseen otettiin lukuisia uusia mittareita, joiden tavoitearvojen asetanta oli haastavaa palvelun käyttöönoton alkaessa. Joidenkin indikaattoreiden osalta vuoden 2022 arviota ja myös vuoden 2023 tavoitteita on tar- kistettu.

Tuotokset ja laadunhallinta

Suoritteet ja julkishyödykkeet

Mittarit

2019

toteuma

2020

toteuma

2021

toteuma

2022

arvio

2023

tavoite

Opintopolku- palvelun kävi-

jämäärä (lkm)

12 400 000

14 950 000

17 913 268

18 000 000

18 500 000

Opintopolku- palvelussa jul- kaistujen kou- lutusten

määrä (lkm)

17 848

18 500

22 386

24 000

30 000

Oma Opinto- polussa tar- jolla olevat

palvelut (lkm)

KOSKI, kansa- laisten kirjau-

tumiset (lkm)

515 786

936 606

1 064 000

1 100 000

1 200 000

XXXXX, kansa- lainen jakanut tietojaan lin-

killä

28 745

81 147

149 000

200 000

230 000

Asiakaspalve- luratkaisussa käsiteltävät

asiat (lkm)

15 800

29 800

37 400

38 000

35 000

Myynnissä olevien julkai- sujen ja vähä- levikkisten op- pimateriaalien

määrä (kpl)

417

430

418

465

500

Saatavilla ole- vien oppimista tukevien kus- tannettujen digimateriaa- lien määrä (kpl)

216

227

145

155

Maksullisten koulutusten ja

6 572

5 722

7 556

7 600

8 000

tapahtumien koulutettava-

päivät (kpl)

Julkaistu- jen opsien

määrä ePerus- teet -palve-

lussa (lkm)

625

819

1 294

3 550

4 500

Palvelukyky ja laatu

Mittarit

2019

toteuma

2020

toteuma

2021

toteuma

2022

arvio

2023

tavoite

Tutkinnon tun- nustaminen (päätösten kä-

sittelyaika, kk)

2,6

1,7

2,2

2,0

Kansainvälinen ohjelmatoi- minta (joka 3. vuosi;

1-100)

Maksullinen koulutus (1-5)

4,1

4,3

4,1

Hakijapalaute Opintopolusta

(1-5)

4,0

4,1

4,3

4,2

4,3

Kuljettajakou- lutuksen tar- kastusten määrä (lkm) perustaso ja

jatkokoulutus

Kansainvälisyys

Mittarit

2019

toteuma

2020

toteuma

2021

arvio

2022

tavoite

2023

tavoite

Ulkomaan kansalaisten määrä, opiskele- maan valittujen suhde hakijoihin. Mukana luvuissa sekä yhteishaut että erillishaut. Vuosi tarkoittaa aina sinä vuonna (joko ke-

väällä tai syksyllä) alkanutta koulutusta.

0,33

0,36

0,34

0,28

0,30

Study in Finland -verkkosivun kävijät *

370 000

390 000

366 457 1

300 000

380 000

1 Alentuneet muutokset toteutumassa ja ennusteissa johtuvat analytiikasta. Digimarkkinoinnin vuoksi syksyllä 2021 on asennettu uusi cookiebot verkkosivuille, joka vaikutti kertyvään dataan ja siksi vierailijamäärät muuttuivat. Loppuvuo- desta 2022 ollaan ottamassa käyttöön Matomo Analytics Google Analyticsin sijasta ja tätä samaa ongelmaa ei pitäisi

Linkkisiirtymät Study in Finland -verkkosi- vulta Studyinfoon ja korkeakoulujen haku- sivuille**

(* Tämäntyyppisten verkkosivujen kävijä- määrissä laskeva trendi, koska on paljon muitakin digitaalisia alustoja.

** Aloitetaan 2022. Tulevan ennustaminen ei mahdollista, kun ei ole vertailutietoa.)

Toiminnallinen tehokkuus

Tuottavuus

Mittarit

2019

toteuma

2020

toteuma

2021

toteuma

2022

arvio

2023

tavoite

Valtionavustus- päätökset

kpl/htv

257

265

203

250

Kansainvälisten toimintojen apurahapää-

tökset kpl/htv

Koulutettava- päivät/htv

597

224

346

350

370

Taloudellisuus 1)

Mittarit

2019

toteuma

2020

toteuma

2021

toteuma

2022

arvio

2023

tavoite

Valtionavustus- prosessi 1 000

euroa/htv

107

Kansainväliset liikkuvuus- ja yhteistyöohjel- mat 1 000

euroa/htv

120

101

105

1) Mittari kuvaa kyseiseen toimintoon käytettyjä toimintamenojen bruttoeurojen sekä toimintoon käytettyjen henkilötyövuosien suhdetta. Tietolähde: toimintolaskenta.

olla ja vierailijadata tallentuu taas todenmukaisesti. Edelleen kuitenkin syytä ottaa huomioon, että tietoa etsitään ver- kosta muualtakin kuin varsinaisilta verkkosivuilta, esim. sosiaalisesta mediasta. Linkkisiirtymiä Study in Finlandista Studyinfoon ei ole alettu seuraamaan vielä 2022, koska jo alkuvuodesta oli tiedossa, että analytiikkaohjelmisto vaihtuu.

Kustannusvastaavuuslaskelmat

Maksullinen palvelutoi- minta, liiketaloudellinen, vähälevikkinen (1 000 euroa)	2019 toteuma	2020 toteuma	2021 toteuma	2022 TAE	2023 TAE
Maksullisen toiminnan tuotot	1 281	1 531	1 660	1 200	1 200
Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset	2 358	2 263	1 925	1 820	1 820
Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset)	- 1 077	- 732	- 266	- 620	- 620
Kustannusvastaavuus, %	54	68	86	66	66
Hintatuki	620	190	430	620	620
Kustannusvastaavuus hintatuen jälkeen, %	81	76	109	100	100

Maksullinen palvelutoi- minta, muut liiketaloudel- liset suoritteet (1 000 euroa)	2019 toteuma	2020 toteuma	2021 toteuma	2022 TAE	2023 TAE
Maksullisen toiminnan tuotot	1 615	1 082	1 006	1 000	1 000
Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset	1 774	1 273	876	880	880
Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset)	- 160	- 191	130	120	120
Kustannusvastaavuus, %	91	85	115	112	112

Maksullinen palvelutoi- minta, julkis- oikeudelliset suoritteet (1 000 euroa)	2019 toteuma	2020 toteuma	2021 toteuma	2022 TAE	2023 TAE 1)
Maksullisen toiminnan tuo- tot	534	524	624	670	670
Maksullisen toiminnan ko- konaiskustannukset	632	728	924	950	950
Kustannusvastaavuus (tuo- tot - kustannukset)	- 98	- 204	- 300	- 280	- 280
Kustannusvastaavuus, %	84	72	68	71	71

1) Laskelmassa ei ole otettu huomioon Yleisten kielitutkintojen lainsäädännön muutosta 1.1.2023 lukien tutkin- non hinnasta.

Liite 4. Voimavarojen hallinta

Konsernitavoitteet (henkiset voimavarat, toimitilat ja infrastruktuuri, muut konsernitavoitteet)

Mittari

2019

toteuma

2020

toteuma

2021

toteuma

2022

arvio

2023

tavoite

Henkilötyövuodet (perustoiminta- menot, htv)

326

307

318

327

320

Työtyytyväisyys- indeksi (VM Baro)

3,3

3,4

3,5

3,6

Sairauspoissaolot (pv/htv)

6,8

4,7

4,6

6,0

Koulutuspäivät (työpäiviä/htv)

0,4

Johtaminen

(VM Baron johta- juusindeksi)

3,1

3,3

3,6

Tilat (tilatehokkuus

m2/hlö)

22,1

15,4

15,5

Sopimuksista Hanselin kilpailut-

tamia (%)

tietoa ei saatavilla

12,41)

Yhdenvertai- suutta ja tasa-ar- voa koskeva mit- tari (onko laadittu yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuun- nitelmat sekä konkreettiset toi-

met)

kyllä

Kestävää kehi- tystä koskeva mittari (konkreet-

tiset toimet)

Digitaalisuutta koskeva mittari (konkreettiset

toimet)

kyllä

1) Mittari ei ole enää validi. Vuonna 2021 toteuma on ilmoitettu Hansel-yhteishankintojen osuutena (%) kaikista han- kinnoista (pl. valtion sisäiset ostot), ja sen pohjalta taulukkoon on tehty myös muutokset vuosille 2022-2023. Tämä

mittari näyttää olennaisempia lukuja ja on mahdollista myös laskea. Nykyään Hansel kilpailuttaa Opetushallitukselle lähinnä vain matkustamiseen liittyvät sopimukset.

Vuoden 2023 määrärahat erillisessä excel-taulukossa.

Liite 5. Opetustoimen ja varhaiskasvatuksen henkilöstökoulutuksen painopisteet

Opetustoimen ja varhaiskasvatuksen henkilöstökoulutuksen painopisteet vuonna 2023:

1) Oppimisen tuki, ohjaus ja yksilölliset oppimispolut

a. inkluusion vahvistaminen

b. nivelvaiheiden pedagogiikka ja yhteistyö eri toimijoiden välillä

c. erityispedagoginen osaaminen, erityinen tuki (kolmiportaisen tuen toteuttaminen) sekä pedago- ginen ja ohjauksellinen taito kohdata oppilas tai opiskelija

d. varhainen puuttuminen

e. oppimisvaikeuksien tunnistaminen

f. yhteisopettajuus

g. työelämäyhteistyö

h. henkilökohtaistaminen, poikkeaminen, mukauttaminen, osaamisen tunnistaminen ja tunnusta- minen

i. Oppivelvollisuuden laajentamisen toimeenpanon tukeminen

j. oppilaan- ja opinto-ohjauksen kehittäminen

2) Yhteisöllisen toimintakulttuurin kehittäminen ja johtamisosaaminen

a. ammatillinen vertaisvuorovaikutus, toimijuuden tukeminen ja osaamisen jakaminen työyhtei- sössä

b. osallistava johtaminen ml. uran alkuvaiheessa olevien opettajien koulutus (Tämä ei tarkoita työnohjausta.)

c. yhteisöllisen hyvinvoinnin johtaminen

d. strateginen johtaminen

e. inklusiivisen koulun johtaminen

f. laadun ja laatukulttuurin johtaminen

3) Jatkuva oppiminen

a. osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen uudet työkalut ja toimintamallit

b. jatkuvan oppimisen oppilaitos- ja elinkeinoelämän rajapintojen ja yhteistyön vahvistaminen sekä osaamisen ennakointi

c. jatkuvaan oppimiseen liittyvien kansallisten hankkeiden hankeyhteistyö ja uusien toimintamal- lien pilotointivalmiuksien vahvistaminen

4) Kestävyysosaaminen

Koulutus keskittyy kestävyysosaamisen tietoihin, taitoihin ja asenteisiin sekä kohdistuu johtami- seen, opettamiseen ja yksiköiden toimintakulttuuriin.

a. kestävä kehitys ja vihreä siirtymä alakohtaisessa, oppiainekohtaisessa tai ammattialakohtaisessa opetuksessa/ammattialalla

b. kestävä oppilaitos

c. ekologinen, sosiaalinen, kulttuurinen ja taloudellinen kestävyys

d. ekologisen kestävyyden teemat: ilmastovastuu, luontokato, planetaarinen terveys ja kiertota- lous

e. kestävyysarvojen ilmentäminen

f. kestävän tulevaisuuden visiointi ja kestävyystoiminta

5) Arviointiosaaminen

a. oppilaan ja opiskelijan arviointiin liittyvän osaamisen vahvistaminen

b. vaikuttavuusarvioinnin kehittäminen

6) Oppiaine- ja alakohtainen osaaminen

a. Kansallisen lukutaitostrategian 2030 toimeenpano (luku- ja kirjoitustaidon pedagogisen osaami- sen kehittäminen: monilukutaito, kielitietoinen opetus ja lukutaito)

b. alakohtainen opettajien pedagogisen tai substanssialaan liittyvän osaamisen kehittäminen ml. kaikki oppiaineet, alat ja koulutusasteet

c. toista kotimaista kieltä (S/R) opettavien opettajien ammatillisen kehittämisen ja yhteistyömah- dollisuuksien edistäminen

7) Digitaalinen osaaminen sekä teknologian pedagoginen hyödyntäminen

a. monipuolisten oppimisympäristöjen ja digitaalisuuden hallinta sekä niihin liittyvä pedagogiikka

b. kyberturvallisuuden osaamisen vahvistaminen

c. digitaaliseen osaamisen kuvaukset

8) Kielellinen ja kulttuurinen osaaminen

a. maahanmuuttaneiden perustaitojen vahvistaminen

b. romanikielen, saamen ja karjalan kielen ja oman äidinkielen opetus

c. kielitietoiset työtavat

d. suomi toisena kielenä -opetukseen liittyvä osaaminen

e. kielitietoisen ja kielellisesti monimuotoisen oppimisyhteisön johtaminen

f. kulttuuriperintökasvatus

9) Hyvinvointi, osallisuus ja turvallisuus

a. vuorovaikutus- ja hyvinvointitaidot

b. globaali- ja demokratiakasvatus

c. rasismin ehkäisy

d. yhteisöllisen opiskeluhuollon kehittäminen

e. tasa-arvo ja yhdenvertaisuussuunnitelmien toimeenpanon tuki

f. kiusaamisen, väkivallan (ml. sukupuolistunut väkivalta) ja häirinnän vastaisen toimintakulttuurin kehittäminen

g. sukupuolen moninaisuus

h. asuntolatoiminnan kehittäminen

Liite 6a: Opetushallituksen digitaalisten palveluiden hallintamalli

Sisällys

1. Tausta, periaatteet ja rajaukset 29

2. Hallintamallin kuvaus 29

2.1. Johtoryhmä 30

2.2. Koordinaatioryhmä 30

2.3. Yhteys tulossopimusprosessin ja vuosikello 31

3. Hallintamallin soveltaminen 31

3.1. Kehitysaihioiden käsittely ja hankkeistaminen 31

3.2. Kehityksen hankkeistaminen 32

3.3. Olemassa olevien palveluiden ylläpito 32

3.4. Palveluihin liittyvä dokumentaatio 32

3.5. Sidos- ja asiakasryhmät 33

1. Tausta, periaatteet ja rajaukset ‌

Opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) ja Opetushallituksen (OPH) ylläpitämien ja kehittämien digi- taalisten palveluiden ohjausmekanismi pohjautuu tulossopimukseen. Tulossopimuksen kirjaukset eivät yksin riitä varmistamaan, että eri palveluiden ja hankkeiden toteutus saataisiin parhaimmalla tavalla vastamaan hallitusohjelmien ja kehittämisen tavoitteita. Digitaalisten palveluiden hallinta- malli vastaa näihin tulossopimusta tarkentaviin ja täydentäviin ohjauksen ja vuoropuhelun tarpei- siin. Sen laatimiseen on osallistunut asiantuntijoita OKM:stä ja OPH:sta.

Digitaalisten palveluiden kehittämistä tehdään myös hankkeissa tai kehittämisohjelmissa, jolloin ohjaus ja vastuut, sekä resurssien käyttö, priorisointi ja seuranta ovat yleensä hankkeen ohjausryh- män ja mahdollisten muiden ryhmien vastuulla. Hallintamalli ei määrittele hankkeiden aikaista oh- jausta, mutta kuvaa hankkeiden ja yhteisten ryhmien välisiä rajapintoja. Hallintamallissa esitetään, milloin palveluiden kehitys on hyvä hankkeistaa riittävän ohjauksen ja vuoropuhelun varmista- miseksi.

Olemassa olevien palveluiden osalta palvelukohtainen sidos- ja asiakasryhmäkohtainen työ koros- tuu. Näiden ryhmien kautta voi syntyä palveluihin kohdistuvia kehittämistarpeita ja uusien palve- luiden kehittämistarpeita. Näiden ryhmien osalta kuvataan rajapinnat yleisiin ryhmiin sekä tavat, joilla ryhmissä syntyneet kehittämistarpeet tuodaan kehittämisestä päättävien ryhmien tietoon.

Hallintamallin eri ryhmiin ja ohjaukseen liittyvinä yleisinä periaatteita on läpinäkyvyys ja avoimuus. Periaatteiden toteutuminen edellyttää tietojen löydettävyyden ja hyödynnettävyyden varmista- mista ja esittämistapojen yhdenmukaistamista. Tämä koskee OPH:n ja OKM:n välistä viestintää, teknistä dokumentaatiota, raportointia sekä muita erikseen kirjallisesti sovittuja asioita. Tarkem- mat raportointi- ja dokumentointikäytänteet sovitaan johtoryhmässä koordinaatioryhmän esityk- sen pohjalta.

Hallintamalli kattaa OPH:n kehittämät ja ylläpitämät digitaaliset palvelut sisältäen rekisterit ja tie- tovarannot. Hallintamallilla varmistetaan hallinnonalan tiedon ja palveluiden yhteentoimivuus ja ohjataan palveluiden kehittämistä. Hallintamallissa on kuvattu yhteydet tulosopimusprosessiin. Lisäksi OKM:n kansliapäällikön johtoryhmä ja OPH:n johtotiimi ohjaavat strategisesti digitaalisten palveluiden kokonaisuutta.

Hallintamallin toimivuutta arvioidaan vuoden 2021 lopussa ja siihen tehdään arvioinnin pohjalta tarvittavat muutokset.

2. Hallintamallin kuvaus ‌

Hallintamalli jakaantuu strategiseen, taktiseen ja operatiiviseen tasoon. Johtoryhmä toimii strate- gisella tasolla ja koordinaatioryhmä taktisella tasolla.

Strateginen

Strategiset painopisteet, kyvykkyyksien

ennakointi ja varmistaminen tulevaisuuden tarpeista Johtoryhmä

Taktinen

Valmistelu, seuranta, raportointi

Koordinaatioryhmä

Operatiivinen

Toteutukset ja palveluiden hallinta, raportointi

Kuva 1. Digitaalisten palveluiden hallintamallin rakenne.

2.1. Johtoryhmä ‌

Johtoryhmä koostuu OKM:n kansliapäälliköstä ja koulutusosastojen johdon edustajista sekä OPH:n pääjohtajasta ja johdon edustajista. Johtoryhmä voi tarpeen mukaan kuulla kokouksissaan asian- tuntijoita.

Johtoryhmä varmistaa, että strategiset tavoitteet mm. hallitusohjelmasta tulevat otetuksi huomi- oon digitaalisten palveluiden kehityksessä. Johtoryhmä varmistaa myös yhteentoimivuuden ja so- vittujen tavoitteiden saavuttamisen. Johtoryhmä varmistaa molempien organisaatioiden johdon yhteisen tilannekuvan syntymisen, ylläpitämisen sekä siitä organisaatioiden sisällä viestimisen ja koordinoimisen.

Strategista digitaalisten palveluiden suunnittelua varten voidaan lisäksi perustaa väliaikaisia yhteis- työryhmiä tai hyödyntää jo olemassa olevia ryhmiä.

Johtoryhmän tehtäviin kuuluu tulossopimuksen valmistelu ryhmälle annettujen vastuiden osalta, vuosisuunnitelmasta päättäminen sekä yhteistyön aktiivinen ohjaus ja tuki. Johtoryhmä seuraa hankkeiden ja palveluiden kehitystä, linjaa merkittävimmistä muutoksista palveluihin ja niiden ke- hittämiseen ja voi päättää uusien hankkeiden käynnistämisestä. Johtoryhmä päättää merkittävistä muutoksista hankkeisiin ja niiden resursointiin.

2.2. Koordinaatioryhmä ‌

Koordinaatioryhmä koostuu OKM:n ja OPH:n edustajista. Ryhmää muodostettaessa huolehditaan organisaatioiden sisäisen viestinnän ja koordinoimisen kannalta riittävä edustavuus.

Koordinaatioryhmä seuraa hankkeiden, osahankkeiden ja palveluiden kehittämiseen liittyviä asi- oita. Koordinaatioryhmä valmistelee johtoryhmän kokoukset ja siellä käsiteltävät asiat sekä ko- kouksiin vietävät päätösehdotukset liittyen digipalveluiden muutoksiin, hallintaan, seurantaan tai ristiriitatilanteisiin. Koordinaatioryhmä voi sopia pienemmistä kehitykseen vaikuttavista asioista johtoryhmän linjausten mukaisesti. Koordinaatioryhmä huolehtii omien organisaatioiden sisällä tapahtuvasta viestinnästä ja yhteistyöstä niiden asioiden osalta, jotka kuuluvat seuranta- ja johto- ryhmän seurantaan tai päätäntään.

Jos kehittämistä ei ole hankkeistettu, koordinaatioryhmä voi toimia kehittämisen ohjausryhmänä yhteisten ja yleiskäyttöisten palveluiden osalta ja sovittaessa myös muiden palveluiden osalta.

Koordinaatioryhmä voi myös tehdä muita johtoryhmän määräämiä tehtäviä.

2.3. Yhteys tulossopimusprosessin ja vuosikello ‌

Johto- ja koordinaatioryhmän kokousaikataulut on suunniteltu niin, että ne tukevat OKM–OPH- tulossopimusprosessia. Johtoryhmä kokoontuu lähtökohtaisesti kolme kertaa vuodessa ja tarvitta- essa useammin. Ryhmien kokousajankohdat tarkistetaan, kun tulossopimusprosessin ohjekirje jul- kaistaan virastoille kesäkuussa, jotta kokoukset tukevat valmistelua. Ryhmät käyvät tarvittavat keskustelut ennen OPH:n ehdotusta tulossopimukseksi ja tarvittaessa jatkavat keskustelua ehdo- tuksen antamisen jälkeen. Tulossopimuksen allekirjoituksen jälkeen johtoryhmä ja koordinaatio- ryhmä kokoontuvat ja mm. tarkentavat vuosisuunnitelman sopimuksen mukaiseksi.

Hallintamallia tarkentavassa vuosikellossa kuvataan tärkeimmät kokousajankohdat ja ryhmien toi- minnan yhteys tulossopimusprosessin aikatauluihin. Vuosikellon päivittäminen on koordinaa- tioryhmän vastuulla.

3. Hallintamallin soveltaminen ‌

3.1. Kehitysaihioiden käsittely ja hankkeistaminen ‌

Uusien palveluiden tai palvelukokonaisuuksien kehittämisideoita ja tarpeita voi syntyä useasta eri lähteestä. OPH kerää olemassa oleviin palveluihin liittyvät, sidos- ja asiakasryhmiltä tulevat palaut- teet ja ehdotukset ja tuo ne koordinaatioryhmän käsiteltäväksi. Koordinaatioryhmä ja muut ryh- mät koostavat kehittämisaihiot johtoryhmän käsiteltäväksi.

OKM ja OPH tekevät kehittämisaihioiden vaikutusarvioinnit (ml. lainsäädännön muutostarpeet) ja muun valmistelun yhteistyössä. OKM ja OPH rakentavat yhdessä kehittämisideoiden käsittelyä var- ten ns. ideapankin eri tarpeiden ja ehdotusten systemaattista käsittelyä ja päätöksentekoa varten. OKM päättää edistettävät kokonaisuudet ja ohjaa tarvittaessa mm. lausuntomenettelyiden läpi- vientiä.

3.2. Kehityksen hankkeistaminen ‌

Uusien palveluiden kehittäminen suositellaan aina hankkeistettavaksi. Näin voidaan varmistaa riit- tävä osaaminen ja ohjaus uuden palvelun kehittämiseen. Xxxxxxxxxxxxxxx on tarpeellista myös seurantaan ja raportointiin liittyvien velvollisuuksien vuoksi.

Olemassa olevien palveluiden jatkokehittämisen hankkeistaminen riippuu tehtävän kehittämisen laajuudesta. Jos kehittämishankkeen arvioidut kokonaiskustannukset ylittävät 300 000 € arvioi- daan tarve hankkeistamiselle ja jos ne ylittävät 500 000 € kehittäminen hankkeistetaan aina.

Jos valittujen kehittämisideoiden toteutus hankkeistetaan, vastuu siirtyy pääosin hankeorganisaa- tiolle. Hankkeet sisältävät vähintään yhden asetetun ryhmän. Ryhmä tai ryhmät tekevät päätökset itsenäisesti, mutta raportoivat sovitun mukaisesti koordinaatioryhmälle ja tarvittaessa johtoryh- mälle. Jos digitaalisen palvelun kehittäminen tapahtuu jonkin hankekokonaisuuden osana, ohjaus tapahtuu kyseisessä hankkeessa, jos erikseen ei muuta sovita.

Johtoryhmä vastaa hankkeiden tavoitteiden ja tekemisen yhteensovittamisesta yhteisten linjaus- ten mukaisesti. Seuranta- ja johtoryhmää informoidaan hankkeen aikana erikseen sovitussa laa- juudessa ja tavoilla ja ne voivat sovittaa yhteen esim. palvelukehitystä useamman eri hankkeen osalta.

Xxxxxxxxxxxxxxxxxxx palveluiden kehityksen osalta koordinaatioryhmä vastaa yhteensovittami- sen lisäksi kehityksen priorisoinnista, tarpeiden ja tavoitteiden asettamisesta, rahoituksen ja re- surssien (ml. ylläpito) varmistamisesta ja vaikutusten/vaikuttavuuden arvioinnista.

3.3. Olemassa olevien palveluiden ylläpito ‌

Johto- ja koordinaatioryhmät linjaavat ja päättävät ylläpidon resursseista. OPH vastaa pääsääntöi- sesti palveluiden ylläpitoon liittyvistä kysymyksistä ja ylläpitoon liittyvästä ns. pienkehityksestä.

Keskeisten palveluiden ylläpitoon liittyvät juridiset kysymykset tuodaan johtoryhmän käsiteltä- väksi.

OPH vastaa ylläpidettävien palveluiden seurannasta ja tekee pienkehittämiseen liittyvät päätökset. OPH raportoi ylläpidon kustannuksista ja resurssien käytöstä yhteisesti sovitulla tavalla ja tuo yllä- pidosta syntyneet kehittämistarpeet käsiteltäväksi seuranta- ja johtoryhmälle.

3.4. Palveluihin liittyvä dokumentaatio ‌

Kaiken palveluihin liittyvän dokumentaation tulee noudattaa johto- ja koordinaatioryhmässä sovit- tuja ja kirjattuja käytänteitä.

3.5. Sidos- ja asiakasryhmät ‌

Sidos- ja asiakasryhmiin kuuluvat palveluiden ja palvelukokonaisuuksien asiakasryhmät ja oleelli- simmat sidosryhmät. Palveluiden osalta tämä voi tarkoittaa mm. eri virastoja (kuten Tilastokes- kus).

Koulutuksen ja tutkimuksen tietotuotannon ja tietoarkkitehtuurin ryhmistä merkittävimpiä sidos- ryhmiä ovat

- Tietovirta- ja sanastotyön koordinaatioryhmä: ryhmän tehtävänä on tukea koulutuksen ja tutkimuksen tietojen yhteismitallisuuttaa ja yhteentoimivuutta luomalla yhteisiä määri- telmä ja pelisääntöjä.

- Kokonaisarkkitehtuuriryhmä: ryhmä tulee vastaamaan eri viite- ja ratkaisuarkkitehtuurien yhteensovittamisesta ja yhteisen varhaiskasvatuksen, koulutuksen ja opetuksen kokonais- arkkitehtuurista. Ryhmä tullaan asettamaan vuoden 2020 aikana.

- Koulutussektori/-astekohtaiset ryhmät: ryhmät tukevat esim. tilastoihin, luokitteluun ja arkkitehtuuriin liittyvää työtä. Ne tarjoavat mahdollisuuden suoraan vuorovaikutukseen esim. kentän toimijoiden ja ministeriön välillä.

- OKM:n hallinnonalan muut ryhmät, kuten tietohallinnon ohjausryhmä sekä tiedonhallinnan toimeenpanoon liittyvät ryhmät.

Liite 6 b

Erillisellä rahoituksella 2021 tehtävät digipalveluiden kehittämistoimet

Seuraavien kehittämiskokonaisuuksien toteuttaminen aloitetaan vuonna 2021, mikäli opetus- ja kulttuuri- ministeriö saa järjestettyä tarvittavan rahoituksen ja/tai kehittämistoimen sisältö täsmentyy riittävästi.

- Jatkuvan oppimisen digitaalisen palvelukokonaisuuden kehittämistoimet (RRF)

- Ennakoinnin palveluiden kehittäminen (RRF)

- Kansainvälisten opiskelijoiden maahantuloprosessin sujuvoittamisen pilottihanke (RRF)

Tulossopimuksen määrärahat vuodelle 2023 ‌

Momentti	Määräraha	Tuso 2023 eurot	Tuso 2023 htvt	T=tilijaottelu; K=käyttööna settamispäät ös	Kommentit/huomautukset
29.01.01.1	Toimintamenot (KPY)	6 800		T	J.K. palkkauskustannukset.Oikea summa päivitetään tilijaotteluun keväällä 2023.
29.01.01.2.1	Education Finland -ohjelman toimeenpano (EK) (enintään)	300 000		T
29.01.02.1.	Toimintamenot	25 092 000	320	T
00.00.00.00.00	Ruotsinkielisen ja muun vähälevikkisen oppimateriaalimyynnin liiketaloudellisten suoritteiden hintojen alentaminen (EK) (enintään)	620 000		T
00.00.00.00.00	Avustukset vähälevikkisen ruotsinkielisen oppimateriaalin tuottamiseen (EK) (enintään)	80 000		T
00.00.00.00.00	Avustus saamelaiskäräjille saamenkielisen oppimateriaalin tuottamiseen (EK)	700 000		T
00.00.00.00.00	Opetustoimen ja varhaiskasvatuksen henkilöstökoulutuksesta aiheutuvien menojen ja avustusten maksaminen (EK) (enintään)	14 806 000		T
00.00.00.00.00	Kielitutkintojen kehittäminen ja toimeenpano, auktorisoitujen kääntäjien koulutus ja tutkintojen kehittäminen sekä oikeustulkkirekisterin kehittäminen	524 000		T
00.00.00.00.00	Suomalaisen koulutuksen tunnettuuden ja yhteistyön edistäminen (47 htv) (EK)	1 600 000		T
00.00.00.00.00	Opiskelija-, harjoittelija-, opettaja-, nuoriso- ja asiantuntijavaihto sekä virkamiesvaihtoon myönnettävät stipendit, apurahat ja avustukset (EK)	2 870 000		T
00.00.00.00.00	EU:n ja Pohjoismaiden ministerineuvoston rahoittamien hankkeiden ja ohjelmien kansallinen rahoitus,monenkeskinen ja kahdenvälinen yhteistyö, korkeakorkeakoulutus sis. vähintään 1 280 000 euroa E+ hallintoon	2 842 000		T
29.01.02.03	Kopiointia, tallennusta ja käyttöoikeuksia koskeva tiedotus- ja selvitystoiminta (EK) (enintään)	15 377 000		T
29.01.02.04	Ennakoinnin kehittämisestä aiheutuvien menojen ja avustusten maksaminen jatkuvan oppimisen uudistuksen palvelujärjestelmän uudistamiseen liittyen (RRF	100 000		T
29.01.02.05	Luova Eurooppa -ohjelman hallinnointi ja kansallinen vastinrahoitus (EK) (enintään)	295 000		T
29.01.02.06	MPASS-järjestelmän ylläpito (EK) (enintään)	400 000		T
29.01.02.07	Työelämätoimintakuntatyön ja sihteeristön toimenpanosta aiheutuvien menojen maksamiseen	720 000		T
29.01.02.08	Luku- ja kirjoitustaidon parantamista edistävät toimenpiteet (EK) (enintään)	1 500 000		T
29.01.02.09	Nuori Aleksis -raatien järjestäminen (EK) (enintään)	50 000		T
29.01.03.1.	Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (EK)	4 409 000		T	Erillisyksiköiden rahoitus TAE2023 mukainen
29.01.03.2.	Ylioppilastutkintolautakunnan kanslia (EK)	5 189 000		T	Erillisyksiköiden rahoitus TAE2023 mukainen
29.01.04.1.	Toimintamenot	27 470 000		T	Erillisyksiköiden rahoitus TAE2023 mukainen (myös mr-laji muuttunut)
29.01.04.2.	Jatkuvan oppimisen uudistus, EU:n elpymis- ja palautumissuunnitelma (XXXX0X0X0)	12 350 000		T	Erillisyksiköiden rahoitus TAE2023 mukainen (myös mr-laji muuttunut)
29.01.21.2	EU:n pilari-arvio (Pillar assessment)	40 000		T
29.01.53.1.2	Jatkuvan oppimisen ja osaamisen kehittäminen (KPY)	100 000		T
32.50.03	Kotoutumiskoulutuksen kielitaidon päättötestaus	800 000		K	Määräraha osoitetaan suoraan TEMstä.
29.10.01.1.	Kielikoulut	6 190 000		T
29.10.01.2.	VALTERI-koulu	26 983 000		T
29.10.01.3.	Koulukotien perusopetus	1 226 000		T
29.10.01.4.	Eurooppa-koulut	2 168 000		T
29.10.01.5.	Helsingin eurooppalainen koulu	3 499 000		T
29.10.20.1.04.	Varhaiskasvatuksen ja esi- ja perusopetuksen strategisten tavoitteiden toteuttaminen (KPY)	65 000		T
29.10.20.1.05.	MPASS ID -palvelun kehittäminen (KPY)	50 000		T
29.10.20.1.06.	MPASS ID -palvelun ylläpito (KPY)	126 000	2	T	Määräaikanen htv
29.10.20.1.07.	Varhaiskasvatuksen tietovaranto Vardan kehittäminen (KPY)	83 000	1	T	Määräaikanen htv
29.10.20.1.08	Summatason tiedonkeruu -selvitys	16 000	0,25	T	Määräaikanen htv
29.10.20.1.09	Perusopetuksen kestävyyskasvatushanke jatko	30 000	0,50	T	Määräaikanen htv
29.10.20.1.11	Oppimisvaikeuksien tuki- ja arviointityökalujen kehittäminen (KPY)	200 000		T
29.10.20.2.02	Vapaan sivistystyön perustaitojen osaamismerkkien kehittämistyö	33 000	0,50	T	Määräaikanen htv
29.10.20.2.03	Osaamismerkkijärjestelmän kehittäminen: Koski-palvelu	46 250	0,25	T	Määräaikanen htv
29.10.20.2.04	Osaamismerkkijärjestelmän kehittäminen: ePerusteet	51 250	0,25	T	Määräaikanen htv
29.10.20.2.05	Vapaan sivistystyön oppilaitosten kestävän kehityksen toimien nykytilan selvitys ja siihen perustuvat toimenpiteet.	30 000		T
4.22.29.10.20.4.1	SKY-hanke	1 000 000		K
29.10.30.07.1.	Digitalisaation kehittäminen ja edistäminen, alueellisen ja yksilöllisen yhdenvertaisuuden tukeminen sekä kansainvälinen toiminta (KPY)	3 800 000		K
29.10.30.07.2.	Kaksikielisen opetuksen järjestäminen sekä kielikylpytoiminta (KPY)	842 000		T
29.10.30.07.3.	Kerhotoiminnan tukeminen (KPY)	2 865 000		T
29.10.30.08.1.	Saamenkielisten ja romanikielisten oppilaiden äidinkielen opetuksen järjestämiseen (KPY)	75 000		T
29.10.30.08.2.	Vieraskielisten oppilaiden äidinkielen ja suomi/ruotsi toisena kielenä sekä heidän muun opetuksensatukeminen (KPY)	22 475 000		T
29.10.30.11.	Suomen ja Ruotsin välillä yhteistyöstä ulkomaanopetuksen alalla tehdyn sopimuksen mukaisiin menoihin (KPY)	300 000		T
29.10.31.2.1	Ylimääräiset avustukset
29.10.31.2.1.2.	Kansanopistot (KPY)	100 000		T
29.10.31.2.1.3.	Kesäyliopistot (KPY)	50 000		T
29.10.31.2.2.	Laatu- ja kehittämisavustukset kansalaisopistoissa (KPY)	1 099 000		T
29.10.31.2.3	Opintoseteliavustukset
29.10.31.2.3.1.	Kansalaisopistot (KPY)	1 000 000		T
29.10.31.2.3.2.	Kansanopistot (KPY)	1 066 000		T
29.10.31.2.3.3.	Opintokeskukset (KPY)	150 000		T
29.10.51.1.1.	Valtionavustus yleissivistävän koulutuksen järjestöille (KPY)	271 000		T
29.10.51.1.2.	Suomi-koulujen toiminnan tukeminen (KPY)	729 000		T
29.10.51.1.3.	Kansanvalistusseuran ylläpitämän Etäkoulu Kulkurin/Nomadskolanin sekä kotiperuskoulu/hemgrundskola-toiminnan tukeminen (KPY)	398 000		T

Momentti	Määräraha	Tuso 2023 eurot	Tuso 2023 htvt	T=tilijaottelu; K=käyttööna settamispäät ös	Kommentit/huomautukset
29.10.51.1.4.	Kesälukioseura ry (KPY)	128 000		T
29.10.51.1.5.	Kriittisen korkeakoulun toimintaan (KPY)	128 000		T
29.10.51.1.6.	Sofia-opiston kannatusyhdistys ry:n ulkosuomalaisten sivistystoimintaan (KPY)	83 000		T
29.10.51.1.7.	Karjalan Liitto ry:n toimintaan (KPY)	211 000		T
29.20.01.1.	Toimintamenot	6 217 000		T
29.20.01.2.	Liiketaloudellisten suoritteiden hintojen alentaminen (EK) (enintään)	2 400 000		T
29.20.21.2.	Pohjoiskalotin koulutussäätiön työvoimakoulutus (EK) (enintään)	1 700 000		T
29.20.21.4.	Ammatillisen koulutuksen kehittäminen (KPY)	220 000		T
29.20.21.5	Lukiokoulutuksen ja siihen liittyvien kokeilujen kehittämisrahat	160 000		T
29.20.21.6	Kielitutkintojen, auktorisoitujen kääntäjien, sekä oikeustulkkirekisterin digitalisointi	300 000		T
29.20.35.03.	Valtionavustukset innovatiivisiin oppimisympäristöihin, digitaalisiin koulutuspalveluihin yms. sekä kansainväliseen toimintaan (EK) (enintään)	1 775 000		T
29.20.35.04.	Valtionavustus ukrainalaisille pakolaisille järjestettävään lukiokoulutukseen ja tutkintokoulutukseen valmentavaan koulutukseen (EK) (enintään)	500 000		T
29.40.20.1.2.	SIMHE yhteistyöryhmän toiminta (KPY)	25 000		T
29.80.34.02.2.	OPH:n jakamat avustukset opetuksen järjestäjille	700 000		T
29.80.34.03.	Avustukset muille kuin opetustuntikohtaista valtionavustusta saaville taiteen perusopetuksen järjestäjille (EK) (enintään)	400 000		T
29.80.34.04.2.	Taiteen perusopetuksen indikaattorityö (KPY)	20 000	0,16	T	Määräaikanen htv
29.90.50.05.2.	Kansainväliseen yhteistyöhön Opetushallituksen käytettäväksi	67 500	1	T	Määräaikanen htv
29.91.50.05.6.	European Solidarity Corps - kansallinen vastinrahoitus (KPY)	170 000	1	T	Määräaikanen htv
	Opetushallituksen digitaalisten palveluiden ylläpito ja kehitys:
29.10.20.1.10	- Opetushallituksen digitaalisten palveluiden ylläpito ja kehitys (VAPOS)	534 800	0,50	T	Opintopolun raportointikanta, osoite- ja viestipalvelu, opintopolku, ePerusteet, Kaksivaiheinen tunnistaminen, Oppijanumerorekisteri, VTJ-rajapintamuutos, XXX.xx - selvitys. Määräaikainen htv.
29.20.21.7	- Opetushallituksen digitaalisten palveluiden ylläpito ja kehitys (LAMOS)	1 787 300	2,50	T	Lukion suullisen kielitaidon pankki, opintopolun raportointikanta, osoite- ja viestipalvelu, eHOKS+palaute+tekstiviestit, Koski, Opintopolun valintapalvelu, ePerusteet, Kaksivaiheinen tunnistaminen, Oppijanumerorekisteri, VTJ-rajapintamuutos, XXX.xx - selvitys. Määräaikainen htv.
29.40.20.1.3	- Opetushallituksen digitaalisten palveluiden ylläpito ja kehitys (KTPO)	595 800	1	T	Opintopolun raportointikanta, osoite- ja viestipalvelu, Opintopolun valintapalvelu, Kaksivaiheinen tunnistaminen, Oppijanumerorekisteri, VTJ-rajapintamuutos, XXX.xx - selvitys. Määräaikainen htv.
29.01.53.3	- Opetushallituksen digitaalisten palveluiden ylläpito ja kehitys (KPE)	31 500	0,50	T	Jotpan-rahoittamat koulutukset: Koski-kehittäminen, käyttöönotto + asiakaspalvelu. Määräaikainen htv.
29.01.01	- Opetushallituksen digitaalisten palveluiden ylläpito ja kehitys (KUPO)	31 500	0,50	K	TPO: Koski-kehittäminen ja käyttöönotto + asiakaspalvelu. Määräaikainen htv.
Yhteensä		000 000 000	332

Document Metadata

Table of Contents

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JA OPETUSHALLITUKSEN TULOSSOPIMUKSEN TARKISTUS VUOSILLE 2020-2023 SEKÄ VOIMAVARAT VUODELLE

Document Metadata