SATAMAOPERAATTORIT RY:N JA AMMATTILIITTO PRO RY:N VÄLINEN AHTAUSALAN TOIMIHENKILÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUS 1.2.2018 – 30.4.2019
AHTAUSALAN TOIMIHENKILÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUS 1.2.2018 – 30.4.2021
SATAMAOPERAATTORIT RY:N JA AMMATTILIITTO PRO RY:N VÄLINEN AHTAUSALAN TOIMIHENKILÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUS 1.2.2018 – 30.4.2019
(30.4.2021)
3 § TYÖNANTAJAN JA TOIMIHENKILÖN YLEISET VELVOLLISUUDET 1
7 § SÄÄNNÖLLINEN TYÖAIKA JA SEN SIJOITTUMINEN 7
8 § KESKIMÄÄRÄINEN SÄÄNNÖLLINEN TYÖAIKA 11
10 § LEPOAJAT JA VIIKOITTAINEN VAPAA-AIKA 13
PALKKAUSTA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET
12 § VUOROTYÖ SEKÄ ILTA- JA YÖTYÖ 16
16 § SIJAISUUSKORVAUS JA TYÖNOPASTUS 21
18 § HÄLYTYSLUONTOINEN TYÖ JA PUHELINOHJEET 23
21 § PALKKA SAIRAUDEN TAI ÄITIYSVAPAAN AIKANA SEKÄ
25 § VASTUUVAKUUTUS JA RYHMÄHENKIVAKUUTUS 37
AMMATTIYHDISTYSJÄSENMAKSUJEN PIDÄTTÄMINEN 37
NEUVOTTELUJÄRJESTYS JA VOIMASSAOLO
30 § JATKUVAN NEUVOTTELUN MENETTELY 39
31 § SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO 40
AHTAUSALAN PALKKAUSJÄRJESTELMÄ
2 TEHTÄVÄKOHTAINEN PALKANOSA / TOIMEN VAATIVUUS 41
3. HENKILÖKOHTAINEN PALKANOSA/ PÄTEVYYS JA TYÖSUORITUS 48
4. MÄÄRITYSTEN JA TARKISTUSTEN VAIKUTUS PALKKAAN 51
5. PALKKAUSJÄRJESTELMÄN KÄYTTÖÖNOTTO JA YLLÄPITO 52
6. TOIMIHENKILÖLLE ANNETTAVAT TIEDOT 52
7. TIETOJEN KÄSITTELY JA REKISTERÖINTI YRITYKSEN PALKKAHALLINNOSSA JA PALKKAHALLINNON JÄRJESTELMISSÄ 52
8. ERIMIELISYYKSIEN RATKAISEMINEN 52
SATAMAOPERAATTORIT RY:N JA AMMATTILIITTO PRO RY:N VÄLINEN VUOSITYÖAJAN LYHENTÄMISTÄ KOSKEVA SOPIMUS 54
KESKEYTYMÄTÖNTÄ KOLMIVUOROTYÖTÄ KOSKEVA PÖYTÄKIRJA
7 § SIIRTYMINEN TOISEEN TYÖAIKAMUOTOON 59
9 § SEISOKKIAIKANA SUORITETTU TYÖ 60
11 § ERÄITÄ YLITYÖKORVAUKSIA, SAUNALISÄ, YLITYÖJAKAJA 60
XXXXXXXXXX TOIMIHENKILÖITÄ KOSKEVA IRTISANOMISSUOJASOPIMUS
2 YHTEISTOIMINTATEHTÄVÄT JA YHTEISTOIMINTAORGANISAATIOT 69
3 LUOTTAMUSMIESTEN JA TYÖSUOJELUVALTUUTETUN ASEMAA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET 70
XXXXXXXXXX TOIMIHENKILÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2018 – 2021
TYÖSUOJELUVALTUUTETUN KORVAUKSET 90
ERÄIDEN ARKIPYHÄVIIKKOJEN TYÖAIKA 2018 90
ERÄIDEN ARKIPYHÄVIIKKOJEN TYÖAIKA 2019 91
ERÄIDEN ARKIPYHÄVIIKKOJEN TYÖAIKA 2020 91
ERÄIDEN ARKIPYHÄVIIKKOJEN TYÖAIKA 2021 91
SATAMAOPERAATTORIT RY:N JA AMMATTILIITTO PRO RY:N VÄLINEN AHTAUSALAN TOIMIHENKILÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUS 1.2.2018 – 30.4.2019 (30.4.2021)
1 Tämän sopimuksen piiriin kuuluvat Satamaoperaattorit ry:n jäsenyritysten palveluksessa olevat toimihenkilöt. Sovelta- misalaan ei vaikuta toimihenkilön koulutus, palkkausmuoto eikä ammattijärjestö.
2 Sopimuksen soveltamisalaan kuuluvat alusten lastaukseen ja purkuun, satamien muuhun lastinkäsittelyyn sekä niihin liitty- viin toimintoihin kuten tuotantoon, suunnitteluun, logistiik- kaan, taloushallintoon, henkilöstöhallintoon, myyntiin, mark- kinointiin, tietotekniikkaan, varastointiin, kuljetukseen, vien- tiin, tuontiin sekä tutkimus- ja tuotekehitykseen sisältyvät toimihenkilötehtävät.
3 Sopimusta ei sovelleta yrityksen johtoon, henkilöihin, jotka edustavat työnantajaa määritettäessä toimihenkilökunnan palkka- ja työehtoja eikä edellä mainittuihin asemaltaan rin- nastettaviin henkilöihin.
4 Sopimusta ei sovelleta pääasiassa työntekijätehtävissä oleviin henkilöihin.
Tämän työehtosopimuksen osana noudatetaan seuraavia liit- teinä olevia sopimuksia:
Yhteistoimintasopimus 17.10.2007
Työajan lyhentämistä koskeva sopimus 23.1.2004 Keskeytymätöntä vuorotyötä koskeva sopimus 17.10.2007
3 § TYÖNANTAJAN JA TOIMIHENKILÖN YLEISET VELVOLLISUUDET
1 Toimihenkilön tulee asemansa edellyttämällä tavalla edistää ja valvoa työnantajan etuja.
2 Työnantajan tulee luottamuksella suhtautua toimihenkilöön ja mahdollisuuksien mukaan tukea toimihenkilöä myös tämän pyrkiessä kehittämään ammattitaitoaan. Työnantajan tulee tiedottaa toimihenkilölle hänen asemassaan tapahtuvista muutoksista mahdollisimman aikaisin ja tukea toimihenkilöä hänen toimiessaan työnantajan edustajana. Hänen alaisian- sa koskevista ratkaisuista tulee tiedottaa viimeistään saman- aikaisesti, kun näistä tiedotetaan alaisille.
3 Toimihenkilö tulee perehdyttää työhön ja siinä tapahtuviin muutoksiin. Uusi toimihenkilö tulee perehdyttää myös yrityk- seen ja sen toimintaperiaatteisiin sekä henkilöstöpolitiikkaan ja mahdollisiin järjestyssääntöihin.
4 Uudelle toimihenkilölle selvitetään sovellettava työehtosopi- mus ja sen neuvottelujärjestelmä sekä toimihenkilöiden edustajat.
5 Uusia toimihenkilöitä palkattaessa ja tehtävänmuutosten yh- teydessä työnantajan edustaja toimittaa toimihenkilöitä edus- tavalle luottamusmiehelle tiedon tehtävän sisällöstä sekä sii- hen sovellettavasta työehtosopimuspalkkauksesta.
Kaikki työtaistelutoimenpiteet, jotka sopimuksen voimassa- oloaikana kohdistuvat tähän sopimukseen kokonaisuudes- saan tai johonkin sen yksittäiseen määräykseen, ovat kielle- tyt. Liitot ja niiden alayhdistykset ovat sitä paitsi velvolliset huolehtimaan siitä, etteivät myöskään niiden jäseninä olevat yhdistykset, työnantajat ja toimihenkilöt, joita sopimus kos- kee, ryhdy sellaisiin taistelutoimenpiteisiin eivätkä muuten- kaan riko sopimuksen määräyksiä.
TYÖSUHDEMÄÄRÄYKSET 5 § TYÖSUHDE
1 Työnantajalla on oikeus johtaa ja jakaa työtä, sekä ottaa toi- meen ja siitä erottaa toimihenkilö.
2 Työsuhteen ehtoja voidaan muuttaa, jos molemmat osapuo- let siitä sopivat. Jos asiasta ei voida sopia, voidaan muutos toteuttaa, mikäli sille on irtisanomiseen oikeuttava peruste ja noudatetaan irtisanomisaikaa. Menettely on siis sama kuin työsopimusta irtisanottaessa.
3 Toimihenkilö saatetaan siirtää toimihenkilöasemansa säilyt- täen toiseen tehtävään. Jos se merkitsee huononnusta hä- nen etuihinsa, tulee tässäkin tapauksessa olla edellä mainittu peruste ja noudattaa 6 §:n mukaista irtisanomisaikaa.
1 Ellei muusta irtisanomisajasta ole irtisanomisen yhteydessä sovittu, työnantajan on irtisanoessaan työsopimuksen nouda- tettava
- 14 vuorokauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut enintään vuoden
- yhden kuukauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatku- nut yli vuoden mutta enintään neljä vuotta
- kahden kuukauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatku- nut yli neljä vuotta mutta enintään kahdeksan vuotta
- neljän kuukauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatku- nut yli kahdeksan vuotta mutta enintään 12 vuotta
- kuuden kuukauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatku- nut yli 12 vuotta.
2 Ellei muusta irtisanomisajasta ole irtisanoutumisen yhteydes- sä sovittu, toimihenkilön on irtisanoessaan työsopimuksen noudatettava
- 14 vuorokauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut enintään viisi vuotta
- yhden kuukauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatku- nut yli viisi vuotta.
3 Työnantaja tai toimihenkilö voi halutessaan sisällyttää loma- kauden (2.5.–30.9.) aikana irtisanomisaikaan edellisen lo- manmääräytymisvuoden aikana ansaitun, vielä pitämättömän vuosiloman.
4 Edellä mainittuja irtisanomisaikoja ei sovelleta työsopimus- lain tarkoittamana koeaikana.
5 Työsopimuksen irtisanomisilmoitus on toimitettava työnanta- jalle tai toimihenkilölle henkilökohtaisesti. Jollei tämä ole mahdollista, ilmoitus voidaan toimittaa kirjeitse tai sähköises- ti. Tällaisen ilmoituksen katsotaan tulleen vastaanottajan tie- toon viimeistään seitsemäntenä päivänä sen jälkeen, kun ilmoitus on lähetetty.
6 Toimihenkilön ollessa lain tai sopimuksen mukaisella vuosi- lomalla tai työajan tasaamiseksi annetulla vähintään kahden viikon pituisella vapaalla katsotaan kirjeitse tai sähköisesti lähetetty irtisanominen toimitetuksi kuitenkin aikaisintaan loman tai vapaan päättymistä seuraavana päivänä.
7 Toimihenkilön saadessa tämän sopimuksen mukaista sai- rausajan palkkaa katsotaan irtisanominen toimitetuksi vii- meistä palkallista sairauslomapäivää seuraavana päivänä. Tämä sääntö ei kuitenkaan ole voimassa silloin, jos yrityksen kaikki toimihenkilöt irtisanotaan yrityksen toiminnan lopetta- misen takia, tai jos toimihenkilö siirtyy vanhuus- tai työkyvyt- tömyyseläkkeelle.
8 Toimihenkilön lomauttamisessa noudatetaan, ellei paikalli- sesti toisin sovita, seuraavia lomautusilmoitusaikoja
- 14 vuorokauden lomautusilmoitusaikaa, jos työsuhde on jatkunut enintään viisi vuotta
- yhden kuukauden lomautusilmoitusaikaa, jos työsuhde on jatkunut yli viisi vuotta.
9 Vajaatyöllisyystilanteessa käytetään ensisijaisesti työajan ta- saamisvapaata ja tarvittaessa vasta sen jälkeen turvaudu- taan lomauttamiseen.
10 Poikkeukselliset lomautustilanteet Lomautuksen peruuttaminen
Mikäli työnantajalle lomautusilmoitusaikana ilmaantuu uutta työtä, voidaan lomautuksen peruuttaminen ilmoittaa ennen lomautuksen alkamista.
Lomautuksen siirtäminen
Jos lomautusilmoitusaikana ilmaantuu tilapäistä työtä, lomau- tuksen alkamista voidaan siirtää myöhempään ajankohtaan uutta lomautusilmoitusta antamatta. Siirto voidaan suorittaa vain kerran ja enintään sillä ajalla, jonka lomautusilmoitus- aikana ilmaantunut työ kestää.
Lomautuksen keskeyttäminen
Työnantaja ja toimihenkilö voivat myös sopia lomautuksen keskeyttämisestä tilapäisen työn suorittamisen ajaksi, jolloin lomautus jatkuu uutta ilmoitusta antamatta välittömästi työn tekemisen jälkeen. Tällainen sopimus on syytä tehdä ennen työn alkamista ja samalla selvittää tilapäisen työn arvioitu kestoaika.
11 Toimenpiteiden kohdistuminen
Arvioitaessa muusta kuin toimihenkilöstä johtuvasta syystä tapahtuneen irtisanomisen ja lomauttamisen kohdistumisesta tulee ensisijaisesti kiinnittää huomiota toimihenkilöiden am- mattitaitoon ja monitaitoisuuteen, sekä jäljelle jääviin tehtä- viin. Lisäksi tulee kiinnittää huomiota siihen, että ketään ei syrjitä työsuhteen keston, sukupuolen tai sosiaalisten tekijöi- den perusteella.
12 Työsuhdeturva
Yli kymmenen toimihenkilön yrityksissä yhteistoimintaneuvot- teluihin osallistunut neuvottelukunta nauttii luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun kanssa samaa irtisanomissuojaa neuvotteluissa päätetyistä mahdollisista lomautuksista ja / tai irtisanomisista. Neuvottelukunnan koko (mukaan lukien luot- tamusmies) on yli 50 toimihenkilön yrityksissä enintään kol- me henkilöä ja 11 – 50 toimihenkilön yrityksissä enintään kaksi henkilöä.
13 Muutosturva
1 Työnantaja esittää vähintään 10 työntekijää koskevien yh- teistoimintaneuvottelujen alussa toimintasuunnitelman. Sen sisällöstä neuvotellaan henkilöstön edustajien kanssa. Suun- nitelmassa selostetaan neuvottelujen menettelytavat ja muo- dot, suunniteltu aikataulu sekä suunnitellut toimintaperiaat- teet irtisanomisaikana työnhaun, koulutuksen ja työhallinnon palvelujen käytön osalta.
2 Suunnitelmassa otetaan huomioon olemassa olevat normit siitä, miten työvoiman vähentämismenettelyssä toimitaan. Jos yhteistoimintaneuvottelut koskevat alle kymmentä työn- tekijää, yhteistoimintamenettelyssä esitetään suunnitellut toimintaperiaatteet irtisanomisaikana työnhaun, koulutuksen ja työhallinnon palvelujen käytön osalta.
3 Suunniteltua vähentämistä koskevaa yhteistoimintamenette- lyä parannetaan siten, että samassa yhteydessä käsitellään myös henkilöstösuunnitelmaan tarvittavat muutokset.
4 Yhteistoimintamenettelyn aikana työnantajan on esitettävä kirjallisesti selvitys kaikkien irtisanomisuhan alla olevien hen- kilöiden osaamisesta ja siitä, mihin tehtäviin kunkin osaami- sella on työnantajan tai sen määräysvallassa olevissa yrityk- sissä mahdollista sijoittua.
5 Työnantaja ja työvoimaviranomainen kartoittavat yhteistyös- sä tarvittavat julkiset työvoimapalvelut viivyttelemättä yhteis- toimintamenettelyn tai pienten yritysten irtisanomismenette- lyn alettua. Työvoimaviranomaisen kanssa pyritään sopi- maan tarjottavien palvelujen laadusta ja niiden toimeenpanon aikataulusta sekä yhteistyöstä niiden toteutuksessa. Henki- löstön edustajat osallistuvat yhteistyöhön.
6 Työnantaja ilmoittaa taloudellisilla ja tuotannollisilla perusteil- la suoritetuista irtisanomisista ja määräaikaisten työsuhteiden päättymisestä työvoimaviranomaiselle ja antaa työvoima- viranomaiselle työntekijän suostumuksella työllistymisohjel-
massa tarvittavat tiedot. Työnantajalla on tiedottamisvelvolli- suus oikeudesta työllistymisohjelmaan ja korotettuun koulu- tustukeen.
7 Jos asiasta ei ole irtisanomisen tapahduttua muuta sovittu, toimihenkilöllä on oikeus vapaaseen ilman ansionmenetystä osallistuakseen irtisanomisaikanaan työllistymisohjelman te- kemiseen, oma-aloitteiseen tai viranomaisaloitteiseen työpai- kan hakuun ja työhaastatteluun, uudelleensijoitusvalmennuk- seen, työssäoppimiseen ja harjoitteluun tai työllistymisohjel- mansa mukaiseen työvoimapoliittiseen koulutukseen.
8 Vapaan pituus on työsuhteen kestosta riippuen seuraava:
- enintään 10 päivää, jos toimihenkilön irtisanomisaika on enintään yksi kuukausi
- enintään 30 päivää, jos toimihenkilön irtisanomisaika on yli yksi kuukausi mutta enintään neljä kuukautta
- enintään 60 päivää, jos toimihenkilön irtisanomisaika on yli neljä kuukautta.
9 Edellytyksenä on lisäksi, ettei vapaasta aiheudu työnantajalle merkittävää haittaa.
10 Toimihenkilön on ilmoitettava vapaasta työnantajalle viivytte- lemättä, ja pyydettäessä esitettävä luotettava selvitys vapaan perusteesta.
11 Oma-aloitteiseen työnhakuun työllistämisvapaista voi käyttää enintään puolet edellä mainituista enimmäismääristä.
12 Irtisanomisaikana työnantaja osallistuu aktiivisesti työllisyys- ohjelmien suunnitteluun sekä pyrkii käytettävissään olevin keinoin myötävaikuttamaan irtisanottujen toimihenkilöiden uudelleen työllistymiseen.
13 Työllistymistä tukevia toimia voivat olla esimerkiksi
- koulutusmahdollisuuksien selvittäminen
- yksilölliset uudelleensijoittamisohjelmat
- täydennys- ja uudelleenkoulutuksen tuet (esimerkiksi sti- pendit)
- starttirahat ja -lainat ja
- muuttotuet.
14 Mikäli työnantaja ei ryhdy toteuttamaan toimihenkilöiden työl- listämistä tukevia toimia, tuotannollisista ja taloudellisista syistä irtisanotun toimihenkilön irtisanomisaika pitenee
- kahdella viikolla, kun työsuhde on kestänyt alle neljä vuotta;
- yhdellä kuukaudella, kun työsuhde on kestänyt alle 12 vuotta;
- kahdella kuukaudella, kun työsuhde on kestänyt yli 12 vuotta.
15 Tätä pidennettyä irtisanomisaikaa voi käyttää aktiiviseen, työllistymistä edistävään koulutukseen tai työnhakuun, jolloin toimihenkilöllä ei ole työntekovelvollisuutta. Xxxxxx toimihenki- lö saa hyväkseen edellä mainitun pidennetyn irtisanomisajan, ei tässä pykälässä edellä mainittuja määräyksiä sovelleta.
16 Jos taloudellisista ja tuotannollisista syistä irtisanottu toimi- henkilö siirtyy toisen työnantajan palvelukseen tai tutkintoon tähtäävään koulutukseen, maksetaan hänelle työnantajan noudatettavana olevalta irtisanomisajalta palkka irtisanomis- ajan loppuun saakka. Konsernien sisäisissä siirtymisissä irti- sanomisajan palkkaa ei kuitenkaan makseta työllistymisen jälkeiseltä ajalta.
17 Taloudellisista tai tuotannollisista syistä irtisanotulle toimi- henkilölle, joka voidaan vapauttaa työntekovelvoitteesta, maksetaan irtisanomisajan palkka työsuorituksesta riippu- matta.
18 Taloudellisista tai tuotannollisista syistä irtisanotun toimihen- kilön takaisinottoaika on 12 kuukautta. Toimihenkilön niin pyytäessä työnantaja tiedottaa paikallisesti sovittavalla me- nettelytavalla avoimina olevista työpaikoista kuuden kuukau- den ajan takaisinottajan päättymisen jälkeen.
19 Satamaoperaattorit ry kannustaa jäsenyrityksiään muutostur- vatilanteissa toimihenkilöiden työllistämistä tukeviin muutos- turvatoimenpiteisiin. Satamaoperaattorit ry tukee jäsenyrityk- siään tässä tehtävässä tiedottamisella, neuvonnalla, ja tarvit- taessa myös taloudellisesti.
20 Tämän työehtosopimuksen soveltamisalalla Satamaoperaat- torit ry:n jäsenyritysten muutosturvatoimenpiteiden rahoitta- miseksi Satamaoperaattorit ry:llä on muutosturvarahasto. Muutosturvarahaston suuruus mitoitetaan alan henkilöstö- määrän suhteessa ahtaajien muutosturvarahastoon.
7 § SÄÄNNÖLLINEN TYÖAIKA JA SEN SIJOITTUMINEN
Työvuoroluettelo
1 Työpaikalla on laadittava työvuoroluettelo, milloin se on työn laatuun nähden mahdollista. Työvuoroluettelosta tulee ilmetä päivittäisen säännöllisen työajan alkamis- ja päättymisajan- kohta, ruokailutauon pituus ja ajankohta sekä viikoittaiset va- paapäivät.
2 Työvuoroluetteloon tulevista pysyvistä muutoksista on ilmoi- tettava asianomaisille toimihenkilöille ja luottamusmiehelle mahdollisimman ajoissa ja viimeistään kaksi viikkoa ennen muutoksen voimaantuloa. Jos muutos koskee useampia toi- mihenkilöitä tai muuten merkittävää osaa henkilöstöstä, muu- toksesta tulee neuvotella luottamusmiehen kanssa etukä- teen.
3 Työvuoroluetteloon tulevista tilapäisistä poikkeuksista ilmoi- tetaan asianomaisille toimihenkilöille mahdollisimman ajoissa ja viimeistään kolmantena muutoksen voimaantuloa edeltä- vänä päivänä, ellei kysymyksessä ole hätätyö. Jos muutos koskee osastoa tai vastaavaa toiminnallista kokonaisuutta, asiasta ilmoitetaan myös luottamusmiehelle.
4 Paikallisesti sopimalla voidaan poiketa edellä mainituista il- moitusajoista.
5 Työviikko alkaa maanantaina, ja työvuorokausi alkaa asian- omaisessa yrityksessä yleisesti noudatettavina ajankohtina, ellei paikallisesti toisin sovita.
6 Erilaisten työaikajärjestelyjen käyttöönottoa suunniteltaessa on tarkoituksenmukaista selvittää myös mahdollisuudet liu- kuvan työajan käyttöön ottamiseen. Liukuvaan ja porrastet- tuun työaikaan voidaan siirtyä, mikäli siitä sovitaan paikalli- sesti.
Vapaapäivät
1 Viikkoa kohti annettava toinen vapaapäivä voi olla:
- kiinteä viikonpäivä, joka on lauantai, tai ellei se ole mahdol- lista, maanantai, tai
- vaihtuva viikonpäivä, jos työtä tehdään vähintään kuutena päivänä viikossa.
2 Jos työssä noudatetaan keskimääräistä viikkotyöaikaa, vapaapäivät ajoitetaan siten, että jaksoon tulee niin monta vapaapäivää, että työaika jakson kuluessa tasoittuu säännöl- liseen viikkotyöaikaan.
3 Ellei vapaapäiviä voida ennakoida, tasoittumisvapaan anta- misesta on ilmoitettava vähintään viikkoa etukäteen.
4 Osa-aikatyössä työaika voidaan jakaa kuudelle työpäivälle.
5 Arkipyhäviikot
Arkipyhäviikolla on arkipäiväksi sattuvan juhlapyhän aaton ja lauantain säännöllinen työaika sama kuin muina arkipäivinä.
6 Vapaapäiviä ovat kuitenkin:
- uudenvuodenpäivän viikon lauantai
- loppiaisviikon lauantai
- pääsiäislauantai
- pääsiäisen jälkeinen lauantai
- helatorstaiviikon lauantai
- vappupäiväviikon lauantai
- juhannusaatto
- itsenäisyyspäiväviikon lauantai
- jouluaatto
- joulun jälkeinen lauantai
7 Mikäli tuotannolliset syyt edellyttävät työskentelyä mainittuina vapaapäivinä, vapaapäivän menettäminen korvataan sään- nöllisenä työaikana annettavalla vapaapäivällä tai korvaamal- la rahana kuten viikkoylityö, ellei samalta ajalta jo suoriteta seisokkiajan korvausta. Korvaamistapaa koskevat kysymyk- set tulisi selvittää jo etukäteen.
Säännöllisen työajan pituus päivä ja keskeytyvissä työaikamuodoissa
1 Säännöllinen työaika on enintään 7,5 tuntia päivässä ja 37,5 tuntia viikossa.
2 Säännöllinen työaika on enintään 8 tuntia päivässä ja 40 tun- tia viikossa, mikäli toimihenkilö työskentelee osastolla tai työ- paikassa, jossa on jatkuvasti noudatettu 8 tunnin vuoro- kautista ja 40 tunnin viikoittaista työaikaa.
3 Paikallisesti voidaan työehtosopimuksen neuvottelujärjestyk- sen mukaisesti sopia siirtymisestä 37,5 tunnin työviikosta 40 tunnin työviikkoon. Sopimus on tehtävä edellisen vuoden loppuun mennessä. Sopimus on vuosittain irtisanottavissa kahden kuukauden irtisanomisajalla siten, että sopimus lop- puu kalenterivuoden päättyessä. Sopimus voidaan tehdä seuraavien A- tai B-mallin mukaisesti:
A-vaihtoehto
1 Siirryttäessä 40-tuntiseen työviikkoon toimihenkilön kuukau- sipalkkaa korotetaan 2,7 prosenttia. Toimihenkilön siirtyessä
takaisin 37,5-tuntiseen työviikkoon, alennetaan hänen kuu- kausipalkkaansa 2,6 prosenttia.
2 40-tuntiseen työviikkoon siirtymisen jälkeen noudatetaan so- pijaosapuolten 23.1.2004 allekirjoittamaa työajan lyhentämis- tä koskevaa sopimusta.
B-vaihtoehto
1 Toimihenkilön tehtyä 170 säännöllistä 8 tunnin työpäivää hä- nelle annetaan vapaata 100 tuntia.
2 Vapaan antamisessa noudatetaan sopimusalan 40-tuntista työviikkoa koskevan työajan lyhentämissopimuksen periaat- teita. 1-kohdassa tarkoitettuja päiviä laskettaessa sovelle- taan, mitä lyhentämissopimuksessa on määrätty työssäoloon rinnastettavista päivistä.
3 Edellä 1-kohdassa mainitusta vapaasta vähennetään 30 arkipäivää ylittävä vuosiloma, ja kaikki muut vuotuista työ- aikaa muuten lyhentävät vapaapäivät paitsi kirkolliset juhla- pyhät, juhannusaatto, itsenäisyyspäivä, jouluaatto, uuden- vuodenpäivä, vapunpäivä sekä joulun ja pääsiäisen jälkeinen lauantai.
4 37,5 tunnin työviikon piiriin kuuluvaa jaksoa ei saa jakaa kah- ta useampaan osaan, ellei toisin sovita.
5 Työvuoroluettelo laaditaan vuodeksi eteenpäin, ellei toisin sovita.
6 Mikäli toimihenkilö ei ole ehtinyt tehdä 170 säännöllistä 8 tunnin työpäivää työsuhteen päättymiseen mennessä, tai 40- tuntinen työviikkojakso on muusta syystä katkennut ennen sanotun ansainnan täyttymistä, toimihenkilölle annetaan työ- tuntijärjestelmän mukaisesta 7,5 tuntia ylittävästä vuorokauti- sesta työajasta vastaava vapaa tai hänelle maksetaan siitä 50 prosentilla korotettu palkka. Tällöinkin otetaan huomioon mahdollinen edellä olevan kohdan 1 mukainen suhteellinen vähennys.
Säännöllisen työajan pituus keskeytymättömässä vuorotyössä
Keskeytymättömän vuorotyön työaika määräytyy tämän työ- ehtosopimuksen liitteenä olevan pöytäkirjan mukaisesti.
Työaikapankki
Paikallisesti voidaan sopia työaikapankkijärjestelmän käyt- töönottamisesta työehtosopimuksen liitteenä olevien työaika- pankkimääräysten mukaisesti.
8 § KESKIMÄÄRÄINEN SÄÄNNÖLLINEN TYÖAIKA
1 Keskimääräisen säännöllisen viikkotyöajan käyttöönottami- nen edellyttää työvuoroluettelon laatimista vähintään ajaksi, jonka kuluessa viikoittainen säännöllinen työaika tasoittuu kyseisessä työaikamuodossa sovittuun keskimäärään, enin- tään 40 tuntiin viikossa.
2 Säännöllinen viikoittainen työaika voidaan järjestää keski- määräiseksi seuraavasti:
- päivätyössä yrityksen toimintojen välttämättömästi sitä vaa- tiessa siten, että se enintään 6 viikon pituisena ajanjaksona tasoittuu säännölliseen viikkotyöaikaan
- keskeytyvässä kaksivuorotyössä siten, että se enintään 9 viikon pituisena ajanjaksona tasoittuu säännölliseen viikko- työaikaan
- keskeytyvässä ja keskeytymättömässä kolmivuorotyössä sekä jatkuvassa vuorotyössä siten, että se enintään vuoden pituisena ajanjaksona tasoittuu säännölliseen viikkotyöai- kaan.
3 Sekä vuoro- että päivätyössä tasoittumisjaksoon tulee sisäl- tyä keskimäärin kaksi vapaapäivää viikkoa kohti.
4 Paikallisesti sopimalla voidaan työaika järjestää myös siten, että se keskimäärin on työehtosopimuksessa määrätyn vuo- rokautisen ja viikoittaisen työajan pituinen. Tasoittumisjakso on enintään yksi vuosi. Työajan tasoittuminen näihin määriin voi tapahtua myös antamalla viikkolevon lisäksi kokonaisia vapaapäiviä. Vuorokautista säännöllistä työaikaa voi kuiten- kin pidentää enintään 4 tunnilla. Viikoittaisen säännöllisen työajan enimmäismäärä on 50 tuntia. Jos työtä tehdään use- ampana kuin viitenä päivänä viikossa, säännöllinen viikoittai- nen työaika on enintään 48 tuntia.
5 Jos työsuhde tässä työaikamuodossa päättyy kesken tasoit- tumisjakson, lasketaan työsuhteen päättyessä, kuinka monta tuntia keskimääräinen työaika on viikkoa kohti sopimukseen perustuvaa säännöllistä työaikaa pitempi, ja tämän tuntimää- rän ylittäviltä tunneilta maksetaan säännöllisen työajan palk- kaa vastaava korvaus. Vastaavasti, jos keskimääräinen työ- aika on viikkoa kohti sopimukseen perustuvaa säännöllistä työaikaa lyhyempi, on työnantajalla oikeus vähentää vastaa- va määrä toimihenkilön palkasta. Samoja periaatteita nouda- tetaan myös silloin, kun palkanmaksu on keskeytynyt tasoit- tumisjakson aikana, eikä työaika tasoitu tasoittumisjakson päättyessä.
6 Keskimääräistä työaikaa käytettäessä työvuoroluettelo on laadittava vähintään kolmeksi viikoksi kerrallaan. Siinä on mainittava työn alkamis- ja päättymisaika.
Lisätyön käsite
1 Lisätyöllä tarkoitetaan työtä, joka toimihenkilön suostumuk- sella tehdään yli sovitun työajan sen kuitenkaan ylittämättä 7
§:n 8 kohdan ja 8 §:n mukaisia säännöllisen työajan enim- mäismääriä.
2 Lisätyö voi, poissaolotapauksia lukuun ottamatta, tulla kysy- mykseen vain niiden toimihenkilöiden osalta, joiden sovittu säännöllinen työaika on alle 40 tuntia viikossa.
Lisätyön muodot
1 Lisätyötä esiintyy seuraavissa muodoissa: päivittäinen lisätyö tavallisesti vain 0,5 tuntia päivässä
vapaapäivänä - tavallisesti enintään 2,5 tuntia, milloin lisätyötä ei lainkaan ole tehty viikon aikana, tai
- aina 40 tuntiin saakka viikkoa kohti, milloin toimihenkilö on viikon aikana ollut poissa työstä.
2 Sovellettaessa keskimääräistä viikkotyöaikaa lisätyötä on se säännöllisen sovitun viikkotyöajan lisäksi tehty työ, mikä koko jakson kuluessa keskimäärin alittaa 40 tuntia viikkoa kohti.
3 Milloin työvuoroluettelon pohjana oleva ajanjakso on niin pit- kä, ettei se mahdu saman palkanmaksukauden puitteisiin, voidaan lisätyö laskea viikoittain käyttäen vertailuperusteena asianomaiselle viikolle työvuoroluettelossa vahvistettua säännöllistä viikkotyöaikaa.
Lisätyöstä maksettava palkka
1 Lisätyöstä maksetaan tuntiluvun mukaan korottamaton palk- ka, ellei lisätyön korvaamisesta vastaavalla vapaalla ole sovittu. Lisätyöstä maksettava perustuntipalkka lasketaan samalla tavalla kuin ylityökorvausta laskettaessa.
2 Toimihenkilölle, jonka säännöllinen työaika on 7,5 tuntia päi- vässä ja 37,5 tuntia viikossa, maksetaan kuitenkin työvuoro- luettelon mukaisen vuorokautisen tai viikoittaisen työajan ylit- tävästä lisätyöstä korvaus kuten vuorokautisesta tai viikoittai- sesta ylityöstä on sovittu. Lisätyö ei ole ylityötä.
10 § LEPOAJAT JA VIIKOITTAINEN VAPAA-AIKA
Viikoittainen vapaa-aika
1 Toimihenkilön työaika järjestetään niin, että toimihenkilö saa kerran viikossa vähintään 35 tuntia kestävän keskeytymät- tömän vapaa-ajan, joka on, mikäli mahdollista, sijoitettava sunnuntain yhteyteen. Viikoittainen vapaa-aika voidaan jär- jestää keskimäärin 35 tunniksi 14 vuorokauden ajanjakson aikana. Vapaa-ajan tulee olla kuitenkin vähintään 24 tuntia viikossa.
2 Keskeytymättömässä vuorotyössä saadaan kuitenkin viikoit- tainen vapaa-aika järjestää niin, että sitä 12 viikon aikana tu- lee keskimäärin vähintään 35 tuntia viikkoa kohden, kuitenkin vähintään 24 tuntia viikossa.
3 Tämän pykälän viikoittaista vapaa-aikaa koskevista sään- nöksistä voidaan poiketa:
- jos toimihenkilön säännöllinen työaika vuorokaudessa on enintään kolme tuntia
- jos toimihenkilöä tarvitaan hätätyössä
- jos työn tekninen laatu ei salli joidenkin toimihenkilöiden täydellistä työstä vapauttamista
- jos toimihenkilöä tarvitaan tilapäisesti työhön hänen viikko- leponsa aikana yrityksessä suoritettavan työn säännöllisen kulun ylläpitämiseksi.
Viikoittaisen vapaa-ajan korvaaminen
1 Toimihenkilölle suoritetaan hänen tilapäisesti viikoittaisen vapaa-aikansa aikana tekemästä työstä korvaus lyhentämäl- lä vastaavasti hänen säännöllistä työaikaansa viimeistään seuraavan kalenterikuukauden aikana, tai jos siitä etukäteen sovitaan, korvaamalla se jäljempänä olevan 4-kohdan mu- kaan kokonaisuudessaan rahana.
2 Viikoittaisena vapaa-aikana aikana tehty tilapäinen työ on korvattava myös siinä tapauksessa, että toimihenkilö on ollut saman viikon aikana poissa työstä sairauden tai tapaturman vuoksi.
3 Sillä viikolla, jona vastaava vapaa annetaan, on säännöllinen työaika työtuntijärjestelmän mukainen viikkotyöaika vähen- nettynä annetun vapaan tuntimäärällä.
4 Jos toimihenkilö siihen suostuu, voidaan viikoittainen vapaa- aika korvata kokonaisuudessaan rahana siten, että hänelle suoritetaan kuukausipalkan lisäksi työhön käytetyltä ajalta
- peruspalkka 100 %:lla korotettuna sekä
- tämän sopimuksen edellyttämät yli- ja sunnuntaityökorotuk- set, jos kyseessä samalla on yli- tai sunnuntaityö.
5 Korvaustavasta on sovittava samalla, kun sovitaan viikoittai- sen vapaa-ajan aikana tehtävästä työstä.
Päivittäinen lepoaika
1 Jos työ on järjestetty säännöllisesti vaihtuviin kuutta tuntia pitempiin vuoroihin, myös työaikalain 7 §:ssä tarkoitetuissa töissä on toimihenkilölle annettava vähintään puoli tuntia kestävä lepoaika tai tilaisuus aterioida työn aikana.
2 Kun työaika on päivätyössä kuutta tuntia pitempi, on toimi- henkilölle annettava työn aikana ainakin yksi säännöllinen vähintään tunnin kestävä lepoaika. Se voidaan kuitenkin paikallisesti sopimalla lyhentää 1/2 tuntiin asti.
Toimihenkilöllä on oikeus poistua lepoaikana esteettömästi työpaikalta. Tämä ei kuitenkaan koske sellaisia toimihenkilöi- tä, joiden työpaikalla olo on työn jatkumiselle välttämätöntä.
3 Työaikaan luetaan koko se aika, jonka toimihenkilö on sidottu työhönsä tai velvollinen olemaan työpaikalla, mutta ei sitä vastoin sellaista taukoa, jonka aikana hänellä on sekä oikeus että myös käytännössä mahdollisuus vapaasti poistua työ- paikalta. Osapuolet suosittelevat, että toimihenkilöille varat- taisiin mahdollisuus kerran päivässä työn suorittamisen kan- nalta sopivimpana ajankohtana työnsä lomassa nauttia kah- via tai virvokkeita siten, että tämä mahdollisimman vähän aiheuttaa haittaa työn kululle.
4 Työaikalain 29 §:ssä säädetyn lisäksi voidaan vuorotyössä tilapäisesti enintään kolmen peräkkäisen työvuoron aikana kerrallaan lyhentää vuorokausilepoa. Lepoajan on kuitenkin oltava vähintään viisi tuntia. Toimihenkilölle on annettava lyhennetyn vuorokausilevon korvaavat lepoajat mahdollisim- man nopeasti, viimeistään kuitenkin yhden kuukauden kulu- essa.
PALKKAUSTA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET 11 § PALKKAUS
1 Toimihenkilön palkka määräytyy toisaalta hänen suoritta- miensa tehtävien vaativuuden, ja toisaalta hänen työsuori- tuksensa perusteella. Yhtäjaksoisen työsuhteen keston pe- rusteella maksetaan myös palvelusvuosilisää (1.5.2019 alk.).
2 Jos ei paikallisesti ole sovittu muuta palkkausjärjestelmää, noudatetaan tämän sopimuksen osana olevaa toimihenkilöi- den palkkausjärjestelmää, jossa palkka määräytyy toisaalta toimihenkilön suorittamien tehtävien vaativuuden ja toisaalta hänen työsuorituksensa perusteella.
3 Jollei tehtävien vaativuuden ja henkilön pätevyyden määrit- tämisestä ole toisin sovittu, määritetään tehtävän vaativuus seuraavien kolmen vaativuuskriteerin perusteella:
- tehtävässä tarvittavat tiedot ja xxxxxx
- tehtävien päätösten ja ratkaisujen vaikutukset sekä tehtä- vän edellyttämä vastuu
- tehtävään kuuluvat vuorovaikutus ja ihmissuhdetaidot.
4 Toimihenkilöiden tehtäväkohtaisen palkan määrittelyyn käy- tettävä tehtävien vaativuuden arviointijärjestelmä on kuvattu tämän työehtosopimuksen palkkausjärjestelmäliitteessä.
5 Tehtävän vaativuusluokkien mukaiset palkat ovat palkkaliit- teessä.
Palvelusvuosilisä (voimaan 1.5.2019)
1 Toimihenkilölle maksetaan työsuhteen keston mukaan por- rastettua palvelusvuosilisää. Palvelusvuosilisän suuruus määräytyy sen mukaan, kuinka paljon palvelusaikaa on ker- tynyt edellisen kuukauden loppuun mennessä. Palvelusvuo- silisä maksetaan toimihenkilölle kuukausittain ja sen suuruus on yhtäjaksoisesta palvelusajasta riippuen seuraava. Vuonna 2020 palvelusvuosilisiä korotetaan verrokkialoista lasketulla prosentilla 1.4.2020 jälkeen alkavan palkkakauden alusta lähtien. Lisät 1.5.2019 alkaen ovat palkkaliitteessä.
2 Palvelusajalla tarkoitetaan nykyisen työsuhteen yhtäjaksoista kestoaikaa. Myöskin nykyiseen työsuhteeseen välittömästi liittyvä työskentelyaika saman yrityksen määräysvallassa olevissa eri yrityksissä lasketaan palvelusvuosia kartuttavak- si ajaksi. Yrityksen omistajavaihdoksen yhteydessä niin sa- notusti vanhoina työntekijöinä uuden omistajan palvelukseen siirtyvien palvelusaikaan lasketaan työsuhteen kesto entisen omistajan palveluksessa. Palvelusaikalisää kerryttävät vuosi- lomalain 7 §:ssä mainitut työssäolopäivien veroiset päivät sekä työajan lyhennysvapaat.
3 Vuosilomapalkkaa, osa-ajan palkkaa sekä yli- ja sunnuntai- työkorotuksia laskettaessa sekä määriteltäessä vuorotyölisän
suuruutta ja muissa vastaavissa palkkahallinnon eri tilanteis- sa käsitellään toimihenkilön yhtäjaksoisen palvelusajan pe- rusteella määräytyvää, erillisenä lisänä maksettavaa palve- lusvuosilisää kuten varsinaista kuukausipalkkaa.
12 § VUOROTYÖ SEKÄ ILTA- JA YÖTYÖ
1 Vuorotyössä tulee työvuorojen säännöllisesti vaihtua ja enin- tään neljän viikon pituisin ajanjaksoin muuttua. Toimihenkilö voi kuitenkin niin sovittaessa työskennellä jatkuvasti samas- sa vuorossa. Vuorotyöksi katsotaan myös työ, jossa vuorot vaihtuvat siten, että perättäiset vuorot menevät enintään tunnin päällekkäin, tai niillä on enintään tunnin väli, ja jossa vuorot muuttuvat etukäteen määrätyllä tavalla.
2 Vuorotyössä maksetaan palkkaliitteessä mainitun suuruista vuorotyölisää.
3 Vuorotyössä olevalle toimihenkilölle maksetaan ylityön ajalta sen vuoron mukainen vuorotyölisä, jonka aikana ylityö teh- dään. Jos toimihenkilö kaksivuorotyössä jää iltavuoron jäl- keen ylityöhön, maksetaan hänelle ylityöstä vuorotyölisä yö- vuoron mukaan.
4 Jos työ ei ole vuorotyötä, ylityötä tai hätätyötä, ja toimihenkilö joutuu tekemään sitä kello 18 – 22, katsotaan tällainen työ il- tatyöksi, sekä kello 22 – 06 tehty työ yötyöksi. Tällaisesta työstä maksetaan saman suuruinen lisä kuin olisi ollut ilta- vuoro- tai yövuorolisä kyseisestä työstä, jos se olisi ollut vuo- rotyötä.
5 Jos ilta- tai yötyössä oleva toimihenkilö jää työvuoronsa jäl- keen ylityöhön, maksetaan säännöllisen työajan mukaan määräytyvä ilta- tai yötyölisä myös ylityön ajalta, enintään kello 06 saakka.
6 Vuorotyökorvaus voidaan maksaa myös erillisenä kiinteänä kuukausikorvauksena. Tällöin tulee kuukausikorvauksen suu- ruus määrätä vähintään 2-kohdassa mainittuja rahamääriä perusteena käyttäen.
7 Yli- ja sunnuntaityöstä mahdollisesti maksettava vuorotyölisä on suoritettava samalla tavalla korotettuna kuin muukin siltä ajalta maksettava palkka.
8 Toimihenkilölle maksetaan vapun ja itsenäisyyspäivän viikoil- ta työvuoroluettelon mukainen vuorolisä, mikäli edellä maini- tut vapaapäivät ajoittuvat maanantai – perjantai välille.
1 Laskettaessa osa-ajalta maksettavan palkan suuruutta saa- daan tunnilta maksettava palkka jakamalla kuukausipalkka kyseiseen kuukauteen sisältyvien työtuntijärjestelmän mu- kaisten säännöllisten työtuntien lukumäärällä.
2 Kuukausipalkan käsite on tässä sama kuin 15 §:ssä. Poissa- olo voidaan myös korvata vastaavalla määrällä työtunteja.
3 Osa-ajan palkka maksetaan esimerkiksi silloin, kun työsuhde alkaa tai päättyy muuna ajankohtana kuin palkanmaksukau- den alussa tai lopussa, tai kun toimihenkilö on ollut poissa työstä, eikä työnantaja ole velvollinen maksamaan poissa- oloajalta palkkaa.
4 Ellei poissaoloa korvata tekemällä vastaava määrä työtunte- ja, menetellään seuraavasti:
- lasketaan kuukauteen sisältyneet työtuntijärjestelmän mu- kaiset säännölliset työpäivät / -tunnit
- kuukausipalkka jaetaan työpäivien / -tuntien lukumäärällä
=> saadaan poissaolopäivän / -tunnin palkka
- poissaolopäivän / -tunnin palkka vähennetään kuukausipal- kasta => saadaan osa-ajan palkka.
5 Poissaolopäivän tai -tunnin palkka vaihtelee joka kuukausi kuukauteen sisältyvien työpäivien tai työtuntien mukaan – taulukko palkkaliitteessä
6 Mainitun taulukon käyttämisen edellytyksenä on, että kysy- myksessä on osa-ajan palkan laskeminen, että asianomai- nen toimihenkilö ei ole keskeytymättömässä vuorotyössä, ja että toinen vapaapäivä on lauantai.
7 Taulukkoa sovelletaan tarvittaessa myös tämän sopimuksen 8 §:n 2. kohdan 2. kappaleen tarkoittamissa tilanteissa, ellei paikallisesti toisin sovita.
1 Ylityöksi luetaan työ, jota tehdään laissa säädettyjen sään- nöllisen työajan enimmäismäärien lisäksi.
2 Keskimääräistä työaikaa käytettäessä ylityötä on työ, jota tehdään työtuntijärjestelmän mukaisten säännöllisten työtun- tien lisäksi, ei kuitenkaan siltä osin kuin työaika on keskimää- rin lyhyempi kuin kahdeksan tuntia vuorokaudessa ja 40 tun- tia viikossa, ellei jäljempänä ole toisin sovittu.
Vuorokautinen ylityö
1 Vuorokautisesta ylityöstä maksetaan kahdelta ensimmäiseltä tunnilta 50 prosentilla sekä seuraavilta tunneilta 100 prosen- tilla korotettu palkka.
2 Lauantaipäivänä sekä pyhä- ja juhlapäivän aattona tehdystä vuorokautisesta ylityöstä maksetaan kaikilta tunneilta 100 prosentilla korotettu palkka.
3 Jos toimihenkilön suorittama työ jatkuu vuorokauden tai työ- vuorokauden vaihteen yli, katsotaan työ lisä- ja ylityökorvaus- ta laskettaessa edellisen vuorokauden työksi siihen asti, kunnes toimihenkilön säännöllinen työvuoro normaalisti al- kaa. Näitä tunteja ei tällöin oteta huomioon jälkimmäisen vuorokauden säännöllistä työaikaa laskettaessa.
Viikoittainen ylityö
1 Viikoittaisesta ylityöstä maksetaan kahdeksalta ensimmäisel- tä tunnilta 50 prosentilla sekä seuraavilta tunneilta 100 pro- sentilla korotettu palkka.
2 Jos toimihenkilö sairauden, tapaturman, työnantajan mää- räyksestä suoritetun matkan, taloudellisesta tai tuotannolli- sesta syystä tapahtuneen lomautuksen, 40-tuntisen viikko- työajan vuotuiseksi lyhentämiseksi annetun vapaan pitämi- sen, taikka työnantajan järjestämään tai yhteistoimintasopi- muksen tarkoittamaan ammatilliseen tai yhteistoimintakoulu- tukseen osallistumisen vuoksi ei ole voinut tehdä säännöllistä viikkotyöaikaa vastaavaa tuntimäärää, ja hän joutuu tule- maan työtuntijärjestelmän mukaisena vapaapäivänään työ- hön, korvataan vapaapäivänä tehty työ siten kuin viikoittai- sesta ylityöstä on sovittu.
3 Jos toimihenkilö siirtyy kesken työviikon työaikamuodosta toiseen tai työvuorosta toiseen, katsotaan viikoittaiseksi yli- työksi työ, joka ylittämättä säännöllistä vuorokautista työai- kaa ylittää 40 tuntia viikossa.
4 Pääsiäislauantaina, juhannusaattona ja jouluaattona tehdys- tä viikoittaisesta ylityöstä maksetaan kaikilta tunneilta 100 prosentilla korotettu palkka, ellei 17. kohdasta muuta johdu.
Yöylityö
Kello 22.00 – 06.00 välisenä aikana tehdystä ylityöstä mak- setaan 100 %:lla korotettu palkka.
Aloittamis- ja lopettamistyöt
1 Jos aloittamis- ja lopettamistöistä aiheutuu vuorokautista yli- työtä, on siitä maksettava korvaus. Tämän vuoksi on tarpeel- lista, että paikallisesti selvitetään ne tehtävät, joissa aloitta- mis- ja lopettamistyötä esiintyy. Samalla tulee selvittää myös se, miten kyseiset työt kussakin tapauksessa korvataan.
2 Paikallisesti voidaan sopia edellä mainitun ylityön korvaami- sesta erillisenä kuukausikorvauksena.
Työ arkipyhäviikoilla
Toimihenkilölle, joka on tehnyt arkipyhäviikolla työtä enem- män kuin kyseisen arkipyhäviikon työaika edellyttää, korva- taan ylittävät tunnit kuten viikkoylityöstä on sovittu, mikäli sitä ei ole korvattava vuorokautisena ylityönä. Tämä ei kuiten- kaan koske keskeytymätöntä vuorotyötä.
Arkipyhäviikkojen työaika
Vapaapäiviä ovat:
- uudenvuodenpäivän viikon lauantai
- loppiaisviikon lauantai
- pääsiäislauantai
- pääsiäisen jälkeinen lauantai
- vapunpäivän viikon lauantai
- helatorstaiviikon lauantai
- juhannusaatto
- itsenäisyyspäiväviikon lauantai
- jouluaatto ja
- joulun jälkeinen lauantai Ruokailutauko ylityöhön jäätäessä
Toimihenkilön jäädessä säännöllisen työajan päätyttyä yli- työhön, jonka arvioidaan kestävän vähintään kaksi tuntia, on pidettävä kohtuullisena, että hänelle varataan mahdollisuus pitää ruokailun kannalta välttämätön tauko tai tilaisuus ruo- kailla työn lomassa.
Ylityön enimmäismäärät
1 Toimihenkilöä saa pitää ylityössä hänen suostumuksellaan työaikalain 18 §:n mukaisesti. Työaikalain 19 §:n mukaan yli- työn enimmäismäärä on 138 tuntia neljän kuukauden ajan- jaksossa, kuitenkin enintään 250 tuntia kalenterivuodessa. Paikallisesti sovittavan lisäylityön enimmäismäärä on 80 tun- tia kalenterivuodessa.
2 Paikallisesti voidaan sopia koko kalenterivuoden kattavasta yli- ja lisäylityön tarkastelujaksosta.
Ylityöpalkan laskenta
1 Laskettaessa ylityöstä maksettavaa korotettua palkkaa on peruspalkka laskettava siten, että kuukausipalkka luon- toisetuineen jaetaan luvulla 159 silloin, kun säännöllinen työ- aika on 40 tuntia viikossa, ja luvulla 157 silloin, kun säännöl- linen työaika on 37,5 tuntia viikossa. Säännöllisen työajan ol- lessa jokin muu, käytetään jakajana vastaavasti laskettua säännölliseen työhön tosiasiallisesti keskimäärin kuukaudes- sa käytettyä työtuntien lukumäärää.
2 Keskeytymättömässä kolmivuorotyössä tehdyn ylityön palk- kaa laskettaessa käytetään kuukausipalkan jakajana lukua 146 ja keskeytyvässä kolmivuorotyössä lukua 157.
3 Peruspalkkaa laskettaessa tulee kuukausipalkan lisäksi ottaa huomioon mahdollisten luontoisetujen raha-arvo, provisio- palkka ja tuotantopalkkiot sekä sijaisuuskorvaus, mutta ei sen sijaan vuorotyölisää, säännöllisestä sunnuntaityöstä maksettavaa korvausta eikä tilapäisluontoisia poikkeukselli- sia korvauksia, kuten yli-, sunnuntai- ja lisätyökorvauksia.
Ylityöpalkan vaihtaminen vapaaseen, kiinteä kuukausikorvaus
Ylityökorotus tai koko palkka ylityön ajalta voidaan maksaa kiinteänä kuukausikorvauksena tai vaihtaa vastaavaan va- paaseen, jos siitä on sovittu asianomaisen toimihenkilön kanssa.
Seisokkiajan palkka
Toimihenkilön suorittaessa työtä ns. seisokkiaikana seisokin- alaisessa tuotantolaitoksessa tai sen osastossa, korvataan hänelle näin suoritettu työ paikallisesti sovitun mukaisesti.
Saunalisä Vuorotyössä maksetaan lauantaina ja arkipyhäaaton iltavuo- rossa oleville palkkaliitteen mukainen saunalisä. Peräkkäisi- nä aatto- ja lauantaipäivinä lisä maksetaan ainoastaan en- simmäiseltä vuorokaudelta.
1 Sunnuntaityöllä tarkoitetaan sunnuntaina, muuna kirkollisena juhlapäivänä, vapunpäivänä ja itsenäisyyspäivänä tehtyä työ- tä. Siitä maksetaan muun siltä ajalta tulevan palkan lisäksi sunnuntaityökorotuksena yksinkertainen peruspalkka.
2 Jos sunnuntaina tehty työ on lisä- tai ylityötä, maksetaan siitä korvaus lisä- ja ylityötä koskevien säännösten mukaan sekä lisäksi edellä olevan kohdan 1 mukaisena sunnuntaityökoro- tuksena yksinkertainen peruspalkka.
3 Sunnuntaityökorotus tai koko palkka sunnuntaityön ajalta voidaan maksaa kiinteänä kuukausikorvauksena tai vaihtaa vastaavaan vapaaseen, jos siitä sovitaan asianomaisen toi- mihenkilön kanssa.
16 § SIJAISUUSKORVAUS JA TYÖNOPASTUS
1 Kun toimihenkilö, harjoittelijaa lukuun ottamatta, hoitaa tila- päisesti oman toimen ohella toisen henkilön tehtäviä, makse- taan hänelle työmäärän lisääntymisen suhteessa omasta toimesta tulevan palkan lisäksi erillisenä sijaisuuskorvaukse- na 14–35 % hänen henkilökohtaisesta palkastaan. Saman suuruinen korvaus maksetaan toimihenkilölle sijaisuuden ajalta hänen hoitaessaan toisen sijaisena vaativampia tehtä- viä.
2 Korvaus sekä muut työehtoihin liittyvät kysymykset tulee sel- vittää ennen sijaisuuden alkamista.
3 Määräys ei koske
- alle 2 viikon vuosilomasijaisuuksia
- lyhytaikaisia sairaustapauksia ("flunssa")
- eikä tapauksia, joissa on kysymys toisen tehtävien hoitami- sesta sillä aikaa, kun tämä on kurssilla tai vastaavia poissa- oloja.
Paikalliset olosuhteet
1 Yllä oleva aikaan sidottu pääsääntö ei aina riittävästi ota huomioon paikallisia olosuhteita. Tämän vuoksi saattaa sijai- suuskorvausta harkittaessa eräissä tapauksissa olla perus- teltua kiinnittää huomiota myös toimihenkilön työmäärän olennaiseen lisääntymiseen ja hoidettavaan toimeen sisälty- vään vastuuseen.
2 Tällä sopimuksella ei muuteta aikaisemmin paikallisesti sovit- tuja parempia sijaisuuskorvauksia eikä järjestelyjä.
3 Työnopastus on suunnitelmallista koulutustoimintaa, jossa toinen toimihenkilö koulutetaan ennalta laaditun ja hyväksy- tyn suunnitelman mukaisesti tuntemaan työpaikka ja hänelle kuuluvat työtehtävät, sekä työssä että työympäristössä esiin- tyvät vaarat ja niiden torjunta.
4 Jos toimihenkilön tehtäväkohtainen vaativuusluokitus ei sisäl- lä erikseen määriteltyä työnopastusta, maksetaan toimihenki- lön antamasta työnopastuksesta, jonka sisällön työnantaja on määritellyt ja määrännyt hänen tehtäväkseen, erillinen korvaus. Erikseen korvattavan työnopastuksen kesto ja sisäl- tö määritellään ennen työnopastuksen aloittamista.
5 Korvaus työnopastukseen käytetyltä ajalta (pro rata) on erilli- senä lisänä 10 % työnopastusta antavan toimihenkilön henki- lökohtaisesta kuukausipalkasta.
6 Työntekijöiden ja kesätyöntekijöiden perehdyttäminen ja työnopastaminen on toimihenkilön tavanomaista työtä eikä sitä korvata erikseen.
7 Tällä sopimuksella ei muuteta paikallisesti sovittuja työn- opastuskorvauksia. Työnopastuksesta voidaan sopia paikal- lisesti myös tämän pykälän määräyksiä paremmin.
1 Varallaololla tarkoitetaan toimihenkilön velvollisuutta olla so- vitun mukaisesti työajan ulkopuolella valmiina työskentele- mään esimiehen määräämissä työtehtävissä. Varallaoloaika ei ole työaikaa.
2 Varallaolon kestosta, yhteydenpidosta ja muista menettelyis- tä on sovittava aina mahdollisimman selvästi. Varallaoloa mahdollisesti seuraava työskentely voi tapahtua työpaikalla tai sen ulkopuolella.
3 Työnantaja maksaa varallaoloajasta korvausta, joka on
- 50 % toimihenkilön henkilökohtaisesta kuukausipalkasta va- rallaoloa vastaavalta ajalta (pro rata), jos toimihenkilö on vel- vollinen ryhtymään työhön viimeistään tunnin kuluttua työ- määräyksestä
- 25 % toimihenkilön henkilökohtaisesta kuukausipalkasta va- rallaoloa vastaavalta ajalta (pro rata), jos toimihenkilö on vel- vollinen ryhtymään työhön viimeistään kahden tunnin kulut- tua työmääräyksestä
- 10 % toimihenkilön henkilökohtaisesta kuukausipalkasta va- rallaoloa vastaavalta ajalta (pro rata), jos toimihenkilö on vel- vollinen ryhtymään työhön sovitun mukaisesti yli kahden tun- nin kuluttua työmääräyksestä.
4 Varallaolon ajalta ei makseta muita korvauksia, korotuksia tai lisiä. Varallaoloa mahdollisesti seuraavilta työtunneilta ei makseta varallaolokorvausta.
5 Varallaoloa mahdollisesti seuraavasta työstä maksetaan toi- mihenkilölle palkkaa tämän sopimuksen määräysten mukai- sesti.
6 Tällä sopimuksella ei muuteta paikallisesti sovittuja varalla- olomenettelyjä ja korvauksia. Varallaolosta voidaan sopia paikallisesti myös tämän pykälän määräyksiä poiketen.
18 § HÄLYTYSLUONTOINEN TYÖ JA PUHELINOHJEET
1 Hälytysluontoisessa työssä työ tehdään hälytyskutsun perus- teella ja toimihenkilö joutuu tulemaan työhön säännöllisen työaikansa ulkopuolella jo poistuttuaan työpaikalta.
2 Hälytysrahan suuruus määräytyy kutsun antamisajankohdan perusteella seuraavasti:
- kahden tunnin peruspalkka, jos kutsu annetaan klo 16.00 mennessä päättyvällä säännöllisellä työajalla tai työajan jäl- keen ennen kello 21.00
- kolmen tunnin peruspalkka, jos kutsu annetaan kello 21.00 ja 06.00 välisenä aikana.
3 Milloin kutsu hälytysluontoiseen työhön on annettu kello
21.00 ja 06.00 välisenä aikana, maksetaan työhön käytetyltä ajalta 100 prosentilla korotettu peruspalkka, mihin sisältyvät mahdolliset ylityökorotukset.
4 Lyhyemmästä kuin yhden tunnin pituisesta hälytysluontoises- ta työstä maksetaan kuitenkin yhden tunnin palkka.
5 Hälytysluontoista työtä ei voida korvata lyhentämällä vastaa- vasti toimihenkilön säännöllistä työaikaa.
6 Tämän pykälän säännökset eivät koske 17 §:n mukaista va- rallaoloa.
7 Tällä sopimuksella ei muuteta paikallisesti sovittuja korvaus- menettelyjä.
8 Kun toimihenkilö kutsutaan hälytysluontoisesti työhön, aiheu- tuu tästä hänelle ylimääräistä haittaa, joka korvataan hälytys- rahalla. Milloin toimihenkilö kutsutaan työhön sellaisena vuo- rokauden aikana, jona yleiset kulkuyhteydet puuttuvat tai niin kiireellisesti, että ei ole mahdollista käyttää yleistä kulkuneu- voa, maksetaan toimihenkilölle matkakulujen korvaus selvi- tystä vastaan.
Säännöstä ei kuitenkaan sovelleta, jos hälytysluontoinen työ välittömästi liittyy seuraavan työvuorokauden työhön.
Palkka työstä
1 Hälytysrahan lisäksi saa toimihenkilö työstään normaalin pal- kan ja ylityökorvauksen, jos työ on ylityötä. Erikseen on sovit- tu klo 21 - 06 välisenä aikana annetun kutsun perusteella tehdyn työn korvaamisesta. Mainittuna aikavälinä suoritetus- ta hälytysluontoisesta työstä maksetaan aina 100 prosentilla korotettu peruspalkka, mihin sisältyvät mahdolliset ylityökoro- tukset.
2 Sopimuksen 17 §:n mukaisissa varallaolotapauksissa ei so- velleta hälytysluontoista työtä koskevia määräyksiä.
Puhelinohjeet
Kun toimihenkilön toimeen kuuluu pysyvänä ja luonteen- omaisena osana velvollisuus antaa vapaa-aikanaan, yrityk- sen toiminnan niin vaatiessa, puhelimitse erityisiä toimintaoh- jeita tai -määräyksiä, tulee tämä ottaa huomioon toimihenki- lön kokonaispalkkauksessa tai erillisenä lisänä siten kuin paikallisesti sovitaan.
1 Kun toimihenkilö osallistuu työnantajan lähettämänä ammat- titaidon edistämistä tarkoittavaan koulutustilaisuuteen, mak- setaan matkakorvaukset 20 §:n määräysten mukaisesti.
2 Edellisen kohdan mukaiset korvaukset maksetaan myös yh- teistoimintasopimuksen mukaiseen yhteiseen koulutus- tilaisuuteen osallistuvalle toimihenkilölle, mikäli tilaisuuden tarkoituksena on paikallisesti todettu olevan toimihenkilön ammatillisten valmiuksien edistäminen.
3 Jos koulutustilaisuus järjestetään sellaiseen aikaan, että esim. yövuorossa oleva toimihenkilö joutuu tulemaan vapaa- aikanaan kyseiseen tilaisuuteen, on hänelle tältä ajalta mak- settava peruspalkan mukainen korvaus taikka annettava muulloin vastaava vapaa-aika. Mikäli kurssille osallistuminen tapahtuu toimihenkilön säännöllisenä työaikana, ei hänen palkkaansa sen vuoksi vähennetä. Tämän pykälän tarkoitta- milta koulutustilaisuuksiin liittyviltä matkoilta ei makseta mat- ka-ajan palkkaa.
4 Kun edellä tarkoitettuun koulutukseen osallistuminen tapah- tuu toimihenkilön vapaapäivänä, koulutukseen osallistumisen korvausperusteista sovitaan tarvittaessa paikallisesti.
5 Koulutustilaisuuksia järjestettäessä on huolehdittava siitä, että toimihenkilöille tulee riittävän pitkä päivittäinen lepoaika.
1 Toimihenkilö on velvollinen suorittamaan työtehtävien edel- lyttämät matkat. Matka on suoritettava tarkoituksenmukaisel- la tavalla siten, ettei matkaan kulu aikaa eikä siitä aiheudu kustannuksia enemmän kuin tehtävien hoitaminen välttämät- tömästi vaatii.
2 Matka katsotaan alkaneeksi, kun toimihenkilö lähtee matkalle työpaikalta tai milloin erikseen sovitaan kotoaan ennen säännöllisen työajan alkamista ja päättyneeksi silloin, kun toimihenkilö palaa työpaikalleen, ellei hän säännöllisen työ- ajan päätyttyä palaa suoraan kotiin, jolloin matka katsotaan tällöin päättyneeksi. Päivärahaan oikeuttavat vuorokaudet lasketaan matkan alkamisesta matkan päättymiseen. Mää- räykset matka-ajan palkasta eivät vaikuta matkustamisvuo- rokausien laskemiseen.
3 Työnantaja korvaa kaikki tarpeelliset matkakustannukset, joi- hin luetaan matkalippujen hinnat, matkatavarakustannukset sekä, jos matka tapahtuu yön aikana, makuulippujen hinnat.
4 Matkasta aiheutuvien kustannusten korvaaminen sekä muut matkaan liittyvät yksityiskohdat tulee tarvittaessa yhteisesti selvittää ennen matkalle lähtöä.
5 Päivärahan suuruus määräytyy verohallituksen verovapaiksi katsottavia matkakorvauksia koskevan päätöksen mukaises- ti.
6 Kun matkan aikana joudutaan majoittumaan, korvataan huo- neen käytöstä johtuvat majoittumiskustannukset tositteen mukaisesti päivärahojen lisäksi palkkaliitteessä mainittuihin enimmäismääriin saakka.
7 Jos toimihenkilö ei esitä majoituslaskua maksetaan hänelle palkkaliitteen mukainen yöpymisraha.
8 Kun toimihenkilöllä ei ole tavallisuudesta poikkeavasti mah- dollisuutta työn vuoksi aterioida työnantajan ruokalassa tai asunnossaan ruokatauon aikana eikä kysymys ole työsken- telystä yrityksen samalla paikkakunnalla tai muuten lähellä toisiaan sijaitsevassa yrityksen toimipaikassa, jossa ruokai- lumahdollisuus on normaalia ruokailumahdollisuutta vastaa- va, maksetaan toimihenkilölle palkkaliitteessä mainitun suu- ruinen ruokaraha. Näissä tapauksissa ei makseta päivära- haa.
9 Mikäli työn suorittaminen edellyttää vähintään 2 viikon yhtä- jaksoista oleskelua samalla paikkakunnalla, kysymyksessä
on lyhyt työkomennus. Mikäli työn suorittaminen kestää vä- hintään 2 kuukautta, kysymyksessä on pitkä työkomennus.
10 Näissä tapauksissa voidaan paikallisesti sopia päivärahojen suuruudesta ottaen huomioon paikalliset olosuhteet ja ne toimenpiteet, joihin työnantaja mahdollisesti on ryhtynyt oles- kelua silmällä pitäen.
11 Työvuoroluettelon edellyttämän tuntimäärän rajoissa luetaan matkustamisvuorokauden aikana tehty työ säännölliseen työaikaan. Mahdollisesta lisä- ja ylityöstä maksetaan tämän sopimuksen edellyttämät lisä- ja ylityökorvaukset. Mikäli työ- vuoroluettelon edellyttämää työtuntimäärää ei ole voitu tehdä saman vuorokauden kuluessa, ei toimihenkilön kuukausi- palkkaa kuitenkaan tämän vuoksi vähennetä.
12 Kun toimihenkilö matkustaa työnantajan määräyksestä työ- vuoroluettelon mukaisena vapaa-aikanaan, maksetaan mat- kustamiseen käytetyltä ajalta korvauksena peruspalkka kui- tenkin enintään kahdeksalta tunnilta työpäivänä ja 16 tunnilta vapaapäivänä. Matka-aikaan luetaan täydet puolet tunnit. Matka-aikaa ei lueta työajaksi.
13 Tämä etuus voidaan toteuttaa myös siten, että paikallisesti sovitaan erillisestä kiinteästä kuukausikorvauksesta.
14 Kun työnantaja kustantaa toimihenkilölle makuupaikan, ei kello 21 – 07 väliseltä ajalta makseta korvausta matkustami- seen käytetyltä ajalta.
15 Laskettaessa säännöllisen viikkotyöajan täyttymistä viikkoyli- työn laskemisen perusteeksi otetaan huomioon myös mat- kustamiseen käytetyt tunnit työvuoroluettelon mukaisen vuo- rokautisen säännöllisen työajan enimmäismäärään saakka sellaisina matkustamispäivinä, jolloin säännöllinen vuoro- kautinen työaika ei muuten täyty. Näitä tunteja ei kuitenkaan lueta varsinaisiksi työtunneiksi.
16 Jos toimihenkilön normaalit työtehtävät edellyttävät toistuvaa matkustamista tai jos toimihenkilö tehtäviensä luonteen vuoksi itse päättää matkojensa suorittamisesta ja työaikansa käytöstä, ei korvausta matkustamiseen käytetyltä ajalta mak- seta.
17 Edellä mainittujen päivärahojen ja ruokarahan maksamisen asemesta voidaan tässä momentissa tarkoitetun toimihenki- lön kanssa sopia kiinteästä kuukausipalkan yhteydessä maksettavasta erillisestä korvauksesta.
18 Jos oman auton käytöstä on sovittu, maksetaan tästä palkka- liitteessä mainittu kilometrikorvaus.
19 Jos toimihenkilö työnantajan määräyksestä joutuu työmatkal- la kuljettamaan muita henkilöitä, tai työtehtäviensä vuoksi kuljettamaan autossaan työvälineitä, mittalaitteita, tai valmiita laitteita, joiden matka- tai kuljetuskustannukset olisi työnanta- jan korvattava, korotetaan kilometrikorvausta palkkaliitteessä mainitulla summalla.
20 Korvausta korotetaan palkkaliitteessä mainitulla summalla silloin, kun työtehtävien suorittaminen edellyttää perävaunun kuljettamista.
21 Työpaikkaa varten voidaan paikallisesti sopimalla vahvistaa matkustussääntö. Matkustussäännöllä voidaan poiketa tä- män pykälän määräyksistä edellyttäen, että matkustamisen korvaaminen kokonaisuutena ottaen vastaa tämän pykälän mukaista tasoa.
22 Yöpymisrahaa ei makseta tapauksissa, joissa työnantaja on järjestänyt vapaan majoituksen.
23 Työtehtävän edellyttämän ulkomaanmatkan osalta makse- taan ulkomaan päivärahaa verohallituksen päätöksen mukai- sesti. Hotellikorvausten enimmäismäärien osalta noudate- taan kulloinkin voimassa olevia valtion virkaehtosopimukses- sa mainittuja määriä.
24 Jos ulkomaille suuntautuvaan matkaan käytetty aika ylittää viimeisen täyden matkavuorokauden yli 10 tunnilla, toimihen- kilölle maksetaan tällaiselta vajaavuorokaudelta koko ulko- maan päiväraha ja milloin yli 2 tunnilla mutta enintään 10 tunnilla, puolet ulkomaan päivärahasta.
25 Vajaavuorokaudelta maksettava päiväraha määräytyy sen ulkomaan päivärahan mukaan, jota maksetaan viimeiseltä täydeltä matkavuorokaudelta.
26 Jos ulkomaille suuntautuvaan työmatkaan käytetty kokonais- aika jää alle 24 tunnin, mutta kestää kuitenkin vähintään 10 tuntia, maksetaan toimihenkilölle kysymyksessä olevan maan mukaan määräytyvä kokopäiväraha.
21 § PALKKA SAIRAUDEN TAI ÄITIYSVAPAAN AIKANA SEKÄ TAPATURMAN JÄLKEEN
1 Jos toimihenkilö on sairauden tai tapaturman vuoksi työkyvy- tön, eikä hän ole tautia tai tapaturmaa aikaansaanut tahalli- sesti tai aiheuttanut rikollisella toiminnallaan tahi kevytmieli- sellä elämällään taikka muulla törkeällä tuottamuksella, on hänellä oikeus työkyvyttömyyden vallitessa saada palkkansa luontoisetuineen sen suuruisena, kuin hän työssä ollessaan olisi säännöllisenä työaikana ansainnut seuraavasti:
Työsuhde on jatkunut Palkka yhtäjaksoisesti
-yhden kuukauden mutta - neljältä viikolta vähemmän kuin yhden vuoden
- yhden vuoden mutta vähemmän - viideltä viikolta kuin viisi vuotta
- viisi vuotta tai kauemmin - kolmelta kuukaudelta
2 Kun työsuhde on jatkunut yhdenjaksoisesti enintään yhden kuukauden, maksetaan sairausajan palkkana 50 prosenttia palkasta työsopimuslain 2 luvun 11 §:n mukaisesti.
3 Toimihenkilö, joka sairauden takia on tullut työkyvyttömäksi, on velvollinen viipymättä ilmoittamaan työnantajalle siitä, se- kä milloin työkyvyttömyyden arvioidaan päättyvän.
4 Työnantajan sitä vaatiessa on toimihenkilön esitettävä yrityk- sen työterveyslääkärin antama tai työnantajan hyväksymä muu lääkärintodistus sairaudestaan. Xxxxxxx työnantaja ei ole hyväksynyt toimihenkilön esittämää lääkärintodistusta ja osoittaa toimihenkilön toisen nimetyn lääkärin tarkastettavak- si, on työnantajan korvattava tästä aiheutuva lääkärintodis- tuspalkkio.
5 Jos toimihenkilön työkyvyttömyys saman sairauden johdosta alkaa uudelleen 30 päivän kuluessa siitä päivästä, jolta hä- nelle viimeksi suoritettiin työnantajan maksamaa sairausajan palkkaa, ei toimihenkilö ole oikeutettu uuteen 1. kohdan mu- kaiseen sairausajanpalkan ajanjaksoon, vaan sairausajan palkka maksetaan yhteensä enintään 1. kohdassa mainitulta ajanjaksolta. Jos työnantajan palkanmaksuvelvollisuus on jo täyttynyt edellisen työkyvyttömyysjakson aikana, suorittaa työnantaja kuitenkin palkan sairausvakuutuslain 8 luvun 7 §:n 2 momentin mukaiselta yhden päivän odotusajalta. Määrittely sen suhteen, onko kyseessä sama vai eri sairaus, tapahtuu sairausvakuutustoimiston tekemän ratkaisun perusteella.
6 Jos toimihenkilö on hänen kanssaan työsopimusta tehtäessä tieten salannut työnantajalta sairautensa, ei työnantaja ole velvollinen suorittamaan palkkaa sairauden ajalta.
7 Toimihenkilölle annetaan äitiys-, isyys- ja vanhempainva- paaksi se aika, johon hänelle sairausvakuutuslain mukaan tulevan äitiys-, isyys- ja vanhempainrahan katsotaan kohdis- tuvan. Äitiysvapaan ajalta maksetaan täysi palkka kolmelta kuukaudelta.
8 Palkanmaksun edellytyksenä kuitenkin on, että hänen työ- suhteensa on yhtäjaksoisesti jatkunut vähintään kuusi kuu- kautta ennen synnytystä. Xxxxxxx naispuolinen toimihenkilö on adoptoinut alle kouluikäisen lapsen, annetaan hänelle sa- moin edellytyksin adoptioon välittömästi liittyvänä kolmen kuukauden pituinen äitiysvapaaseen rinnastettava palkallinen loma.
9 Työsuhteen jatkuttua kuuden kuukauden ajan maksetaan isyysvapaalla olevalle toimihenkilölle palkka isyysrahakauden kuudelta ensimmäiseltä työpäivältä. Toimihenkilöllä on oi- keus saada palkkansa luontaisetuineen sen suuruisena, kuin hän työssä ollessaan olisi säännöllisenä työaikana ansain- nut.
10 Osapuolet suosittelevat kokonaissuunnitelman tekemistä vanhempainvapaan ja hoitovapaan käyttämisestä keskusliit- tojen yhteisesti laatimalle lomakkeelle.
11 Työnantajan tulee tarjota perhevapaan jälkeen työhön palaa- valle toimihenkilölle hänen ennen perhevapaan alkamista hoitamiaan tehtäviä. Mikäli tämä ei ole mahdollista, tulee työnantajan tarjota muita saman tasoisia tehtäviä tai ellei näi- tä ole, muuta työtä. Tässä kappaleessa tarkoitetulla toimi- henkilöllä on oikeus työn saantiin ennen perhevapaan ajaksi työsuhteeseen otettua sijaista. Työnantajan tulee huolehtia perhevapaalta palaavan toimihenkilön perehdyttämisestä hänen työssään tapahtuneisiin muutoksiin.
12 Siltä ajalta, jolta työnantaja on maksanut toimihenkilölle edel- lä tässä pykälässä määrätyn palkan, työnantaja on oikeutettu nostamaan itselleen palautuksena toimihenkilölle lain tai sopimuksen perusteella tulevan päivärahan tai siihen verrat- tavan korvauksen taikka saamaan sen määrän takaisin toi- mihenkilöltä, ei kuitenkaan enempää kuin maksamansa mää- rän. Vähennysoikeus ei kuitenkaan koske toimihenkilön itsensä kokonaan tai osaksi kustantaman vapaaehtoisen vakuutuksen perusteella saamaa päivärahaa tai korvausta.
13 Jos päivärahaa tai siihen verrattavaa korvausta ei toimihenki- löstä itsestään johtuvista syistä makseta, tai jos se makse- taan vähäisempänä kuin mihin hänellä lain mukaan olisi ollut oikeus, on työnantajalla oikeus vähentää palkasta se päivä- rahan tai korvauksen osa, mikä toimihenkilön laiminlyönnin johdosta on jäänyt suorittamatta.
14 Toimihenkilö ja työterveyslääkäri voivat keskenään sopia ns. korvaavan työn tekemisestä, mikäli toimihenkilön terveydenti- la sen mahdollistaa. Tämän jälkeen toimihenkilö ja hänen esimiehensä selvittävät, onko toimihenkilölle mahdollista osoittaa ns. korvaavaa työtä. Korvaavan työn pitää olla tar- koituksenmukaista ja mahdollisuuksien mukaan toimihenki- lön normaaleja työtehtäviä vastaavaa. Tilanteesta riippuen korvaavan työn sijaan toimihenkilölle voidaan järjestää koulu- tusta.
Korvaava työ
1 Toimihenkilö ja työterveyslääkäri voivat keskenään sopia ns. korvaavan työn tekemisestä, mikäli toimihenkilön terveydenti- la sen mahdollistaa. Tämän jälkeen toimihenkilö ja hänen esimiehensä selvittävät onko mahdollista osoittaa ns. kor- vaavaa työtä. Korvaavan työn pitää olla tarkoituksenmukaista ja toimihenkilön työtehtäviä vastaavaa. Tilanteesta riippuen korvaavan työn tekemisen sijaan toimihenkilölle voidaan jär- jestää koulutusta. Mikäli korvaavaa työtä tekevän toimihenki- lön terveys vaarantuu tai toipuminen pitkittyy korvaavan työn tekemisestä johtuvasta syystä, on korvaavan työn tekeminen keskeytettävä.
2 Ennen korvaavan työn aloittamista luottamusmiestä ja työ- suojeluvaltuutettua on informoitava.
3 Tällä sopimusmääräyksellä ei muuteta työrajoitteisten toimi- henkilöiden työhön sijoittamiseen liittyviä menettelytapoja.
Lakisääteiset lääkärintarkastukset
1 Toimihenkilön kuukausipalkkaa ei vähennetä hänen lakisää- teistä työterveyshuoltoa koskevan valtioneuvoston asetuksen (718/2013) tarkoittamissa ja työterveyshuollon toimintasuun- nitelmassa hyväksytyissä työsuhteen aikana suoritettavissa terveystarkastuksissa sekä niihin liittyvissä matkoissa menet- tämältään säännöllisiä työtunteja vastaavalta ajalta. Samoin menetellään tapauksissa, joissa on kysymys nuorista työnte- kijöistä annetussa laissa (998/93) ja säteilylaissa (592/91) sekä tartuntatautilaissa (583/86) tarkoitetuista tutkimuksista.
Samaa sääntöä noudatetaan lisäksi niissä terveydensuojelu- lain (763/94) edellyttämissä tutkimuksissa, jotka johtuvat toi- mihenkilön siirtymisestä saman yrityksen sisällä työtehtä- vään, jossa kyseinen lääkärintarkastus vaaditaan.
2 Toimihenkilölle, joka lähetetään edellä mainituissa lainkoh- dissa tarkoitettuihin tutkimuksiin tai määrätään tällaisessa tarkastuksessa jälkitarkastukseen, suorittaa työnantaja myös korvauksen välttämättömistä matkakustannuksista. Mikäli tutkimukset tai jälkitarkastus tehdään muulla paikkakunnalla, maksaa työnantaja myös päivärahan.
3 Mikäli tarkastus tapahtuu toimihenkilön vapaa-aikana, mak- setaan toimihenkilölle korvauksena ylimääräisistä kuluista summa, joka mainitaan palkkaliitteessä.
Muut lääkärintarkastukset
Ansionmenetyksen korvattavuuden edellytykset ovat seuraavat: Perusedellytykset
1 Kysymyksessä on oltava sairaus- tai tapaturmatapaus, jossa on välttämätöntä päästä nopeasti lääkärintarkastukseen. Toimihenkilön on esitettävä lääkärintarkastuksesta työnanta- jan hyväksymä selvitys (esim. lääkärintodistus tai lääkärin- palkkiokuitti) sekä työnantajan pyytäessä selvitys siitä, kuin- ka kauan lääkärintarkastus odotus- ja kohtuullisine matka- aikoineen kesti.
2 Muissa kuin edellisessä kohdassa tarkoitetuissa sairaus- tai tapaturmatapauksissa edellytetään, että toimihenkilö varaa vastaanottoajan työaikana, vain jos se ei ole kohtuullisen ajan (esim. normaalitapauksissa viikon) kuluessa saatavissa työajan ulkopuolella. Toimihenkilön on esitettävä luotettava selvitys siitä, ettei hän ole voinut saada vastaanottoa työajan ulkopuolella.
3 Toimihenkilön on ilmoitettava lääkäriin menostaan etukäteen työnantajalle.
Jos ilmoitusta ei ylivoimaisen esteen takia voida etukäteen tehdä, on ilmoitus tehtävä välittömästi, kun se on mahdollis- ta.
4 Lääkärintarkastus on järjestettävä työajan tarpeetonta mene- tystä välttäen.
5 Milloin sairaus on johtunut omasta törkeästä tuottamuksesta tai tahallisuudesta, ei ansionmenetystä korvata.
Erityisedellytykset Ansionmenetys korvataan:
Uusi tai uusiutuva sairaus
1 Sellaisen lääkärintarkastuksen ajalta, jossa todetaan toimi- henkilön sairaus.
2 Lääkärin tutkimustoimenpiteestä johtuneen, enintään vuoro- kauden kestäneen työkyvyttömyyden ajalta.
3 Milloin toimihenkilö sairausoireiden vuoksi on otettu sairaa- laan tarkkailtavaksi tai tutkittavaksi. Tällöin noudatetaan sai- rausajan palkkamääräyksiä.
Aikaisemmin todettu sairaus
1 Kroonisen sairauden edellyttämän lääkärintarkastuksen ajal- ta edellyttäen, että kysymyksessä on kyseisen erikoisalan lääkärin suorittama tarkastus hoidon määrittelemiseksi.
2 Sairauden olennaisesti pahentuessa, minkä vuoksi toimihen- kilön on ollut tarpeen hakeutua lääkärintarkastukseen.
3 Hoidon määrittelemiseksi tarpeellisen kyseisen erikoisalan lääkärin tarkastuksen ajalta, jossa annetaan määräys apuvä- lineen esim. silmälasien hankkimiseksi.
4 Muun aikaisemmin todetun sairauden hoidon määrittele- miseksi tarpeellisen lääkärintarkastuksen ajalta vain, jos lää- kärinpalveluja ei ole saatavissa työajan ulkopuolella.
5 Syöpäsairauden edellyttämän hoitotoimenpiteen aiheuttaman työkyvyttömyyden ajalta. Tällöin noudatetaan sairausajan palkkamääräyksiä.
Laboratorio- ja röntgentutkimukset
1 Korvattavaan lääkärintarkastukseen välittömästi liittyvän la- boratorio- ja röntgentutkimuksen ajalta. Laboratorio- ja rönt- gentutkimuksen tulee olla lääkärin määräämä ja siten osa tarkastusta. Erillisen laboratorio- tai röntgentutkimuksen ajal- ta aiheutuva ansionmenetys korvataan vain, jos toimihenki- löllä ei ole mahdollisuutta päästä em. laboratorio- tai röntgen- tutkimukseen työajan ulkopuolella, tai jos sairaus edellyttää tutkimuksen suorittamista ainoastaan tiettynä vuorokauden ajankohtana. Tällainen ajankohtavaatimus tulee selvittää lääkärintodistuksella.
2 | Raskauteen liittyvät lääkärintarkastukset ja tutkimukset Sairausvakuutuslain mukaisen äitiysrahan saamisen edelly- tyksenä olevan lääkärin tai terveyskeskuksen todistuksen hankkimiseksi välttämättömän tarkastuksen ja muiden synny- tystä edeltävien lääketieteellisten tutkimusten ajalta. | |
3 | Äkillinen hammassairaus | |
Jos äkillinen hammassairaus ennen hoitotoimenpiteitä ai- heuttaa toimihenkilön työkyvyttömyyden, joka vaatii samana päivänä tai saman työvuoron aikana annettavaa hoitoa, hoi- totoimenpiteen ajalta, mikäli hänen ei onnistu saada hoitoa työajan ulkopuolella. Työkyvyttömyys ja hoidon kiireellisyys osoitetaan hammaslääkärin antamalla todistuksella. | ||
Laskenta | ||
1 | Edellä lääkärintarkastusten yhteydessä mainittu ansionme- netys määräytyy työehtosopimuksen sairausajan palkan laskenta- ja yhteensovitussääntöjen mukaan. Samoin sovel- letaan tutkimusten ja/tai jälkitarkastuksen kohdalla päivära- han osalta työehtosopimuksen matkakustannusten korvaus- määräyksiä. | |
2 | Uudessa tai uusiutuvassa sairaudessa on ansionmenetyksen korvattavuuden edellytyksenä, että lääkärintarkastuksessa todetaan toimihenkilön sairaus, vaikkei toimihenkilöä todet- taisikaan työkyvyttömäksi. | |
3 | Aikaisemmin todettua sairautta koskevassa kohdassa edelly- tetään kroonisen sairauden osalta, että kysymyksessä on ky- seisen erikoisalan lääkärin suorittama tarkastus hoidon mää- rittelemiseksi. Korvattavuuden edellytys täyttyy kroonisen sairauden osalta myös kyseisen erikoisalan poliklinikalla hoi- don määrittelemiseksi suoritetussa lääkärintarkastuksessa. |
1 Vuosiloma annetaan lain mukaan. Vuosiloman pituutta mää- rättäessä luetaan työsuhteen jatkumisaikaan myös työsuh- teen kestoaika saman työnantajan palveluksessa ennen työ- suhteen keskeytymistä toimihenkilön ammattipätevyyttä hä- nen tehtävissään lisäävän opiskelun johdosta sekä myös se aika, minkä tässä tarkoitettu henkilö on opiskelunsa kestäes- sä sanotun työnantajan työssä, mikäli työsuhde jatkuu välit- tömästi opiskelun päätyttyä.
2 Vuosilomapalkka on maksettava ennen loman alkamista,
ellei paikallisesti ole sovittu sen maksamisesta säännönmu- kaisina palkanmaksupäivinä. Vuosilomapalkkana tai vuosi- lomakorvauksena maksettava päiväpalkka lasketaan:
- kuukausipalkan perusteella siten, että kuukausipalkka jae- taan luvulla 25 ja kerrotaan lomapäivien lukumäärällä.
3 Kun käytännössä halutaan määritellä lomapalkka, joudutaan kuukausipalkka siten osoittamaan toisaalta työssäoloajalta maksettuun, toisaalta loma-aikaan kohdistuvaan palkkaan. Näiden tulee yhdessä aina vastata kuukausipalkkaa. Koska luvun 25 käyttäminen kuukausipalkan jakajana ei aina johda vuosilomalain 7 §:n 1 momentin tarkoittamaan vuosiloma- palkkaan, jolloin vuosilomalain 8 §:n mukaan palkka olisi ta- sattava lomaa seuraavan palkanmaksun yhteydessä, suosi- tellaan vuosilomapalkka laskettavaksi osa-ajan palkanlas- kentamenettelyä käyttäen.
4 Provisiopalkan perusteella siten, että lomaan oikeuttavien kuukausien määrällä jaetaan näinä kuukausina ansaittu palkka ja näin saadun keskimääräisen kuukausipalkan päi- väpalkaksi muuttamisessa käytetään lukua 25.
5 Toimihenkilölle, joka on suorittanut jatkuvasti tai säännölli- sesti toistuvaa vuorotyötä, suoritetaan vuosiloman ajalta kuukausipalkan lisäksi vuorotyölisän perusteella laskettu keskimääräinen päiväpalkka siten, kuin vuosilomalain 7 §:n 4 momentissa säädetään. Edellä tarkoitettua keskimääräistä päiväpalkkaa laskettaessa otetaan samalla huomioon myös muut jatkuvat tai säännöllisesti toistuvat sopimusperusteiset lisät sekä säännöllisesti toistuvat sunnuntaityökorotukset.
6 Milloin toimihenkilölle maksetaan ylityöstä, vuorotyöstä, aloit- tamis- tai lopettamistyöstä kiinteitä kuukausikorvauksia, on nämä palkan luonteiset erät maksettava myös vuosiloman aikana. Luontoisetujen käsittelyssä noudatetaan vuosiloma- lain 7 §:n 6 momentin säännöksiä.
7 Päivä ja kaksivuorotyössä luetaan työajan lyhentämisestä johtuvat työtuntijärjestelmän mukaiset vapaapäivät työssä- olopäivien veroisiksi päiviksi vuosilomaa ansaittaessa.
8 Keskeytyvässä ja keskeytymättömässä kolmivuorotyössä työajan lyhennyksestä johtuvat työtuntijärjestelmän mukaiset vapaapäivät luetaan työssäolopäivien veroisiksi päiviksi nou- dattamalla vuosilomalain 3 §:n 4. momentin sisältämää las- kentatapaa.
Lomaraha
1 Toimihenkilölle maksetaan lomarahana 50 prosenttia hänen tässä sopimuksessa tarkoitetusta vuosilomapalkastaan (= rahapalkka). Laskettaessa lomarahaa jaetaan kuukausipalk- ka luvulla 25 ja kerrotaan vuosilomalain mukaisten lomapäi- vien lukumäärällä.
2 Puolet lomarahasta maksetaan vuosilomapalkan maksami- sen yhteydessä. Puolet maksetaan sen palkanmaksun yh- teydessä, jolloin toimihenkilön palkka ensimmäiseltä vuosi- loman jälkeiseltä työpäivältä maksetaan, tai olisi maksettu, ellei toimihenkilö olisi estynyt palaamasta työhön.
3 Lomaraha maksetaan myös jo päättyneeltä lomanmääräyty- misvuodelta maksettavan lomakorvauksen osalta, mikäli tois- taiseksi voimassa oleva työsuhde päättyy lomakautena muusta kuin toimihenkilöstä itsestään johtuvasta syystä tai määräaikaisen työsuhteen päättyessä lomakautena.
4 Vanhuus- tai työkyvyttömyyseläkkeelle sekä varhennetulle vanhuus- tai yksilölliselle varhaiseläkkeelle siirtyvälle toimi- henkilölle maksetaan lomaraha edellä mainittuna prosenttina siitä vuosilomapalkasta ja mahdollisesta vuosilomakorvauk- sesta, johon toimihenkilö on oikeutettu.
5 Toimihenkilölle, joka suoritettuaan asevelvollisuuden vakinai- sessa väessä, palaa palvelusajan päätyttyä työhön maan- puolustusvelvollisuutta täyttävän työ- ja virkasuhteen jatku- misesta annetun lain (305/2009) edellyttämällä tavalla, on oi- keus saada lomaraha edellä mainittuna prosenttina siitä vuo- silomakorvauksesta, joka toimihenkilölle maksettiin palveluk- seen astuessaan.
6 Lomaraha voidaan paikallisesti sopia maksettavaksi joko yh- tenä tai useampana eränä kuitenkin niin, että se on koko- naan maksettu viimeistään kyseiseen lomaan oikeuttavaa lomanmääräytymisvuotta seuraavan lomanmääräytymisvuo- den loppuun mennessä. Vaihtoehtoisesti voidaan sopia lo- marahan korvaamisesta vastaavalla vapaalla, joka on pidet- tävä edellä tarkoitetun lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä. Mikäli toimihenkilön työsuhde päättyy ennen lo- marahan paikallisesti sovittua maksuajankohtaa, maksetaan lomaraha työsuhteen päättyessä, jos toimihenkilö muutoin on lomarahaan oikeutettu.
7 Työnantajalla on, milloin tuotannon ja töiden asianmukainen järjestely sitä edellyttää, oikeus antaa vuosilomalain 4 §:n 1 momentin 2. virkkeessä tarkoitetusta lomasta (kesäloma) 18 lomapäivää ylittävä loman osa yhdenjaksoisena muulloin
kuin lomakauden aikana. Tämän loman osalta, joka työn- antajan aloitteesta näin annetaan lomakauden ulkopuolella, maksetaan sen lisäksi, mitä lomarahasta muutoin on sovittu, ylimääräinen lomaraha, jonka suuruus on 50 prosenttia asianomaisen loman osan vuosilomapalkasta.
1 Toimihenkilön perheen piirissä sattuvan äkillisen sairaus- tapauksen tai läheisen omaisen kuoleman takia annettavaa lyhyttä tilapäistä lomaa ei vähennetä toimihenkilön palkasta tai vuosilomasta. Läheisellä omaisella tarkoitetaan puolisoa, omia ja puolison xxxxxxxxx, perheen lapsia sekä veljiä ja si- saria.
2 Toimihenkilöllä on oikeus halutessaan saada palkasta vä- hentämättä vapaata omana 50- ja 60-vuotispäivänään sekä omana vihkipäivänään näiden päivien ollessa hänen työpäi- viään.
3 Lyhyttä tilapäistä lomaa annetaan myös yhteiskunnallisten luottamustehtävien hoitamista varten.
4 Kunnallisena luottamusmiehenä toimivan toimihenkilön kuu- kausipalkkaa vähennetään kunnallisten luottamuselinten ko- kouksista aiheutuvan säännöllisen työajan menetystä vas- taavasti. Kuukausipalkan vähentäminen toimeenpannaan si- ten, että toimihenkilö yhdessä kunnan maksaman ansionme- netyksen korvauksen kanssa saa kuukausipalkkansa. Mah- dollinen työnantajan osuus maksetaan sen jälkeen, kun toi- mihenkilö on toimittanut työnantajalle selvityksen kunnan maksamasta ansionmenetyksestä.
5 Vastaava ansioiden yhteensovitus suoritetaan myös muiden yhteiskunnallisten luottamustehtävien osalta.
6 Lyhyen tilapäisen loman pituus on määrättävä suhteessa edellä mainittuihin tilanteisiin ja tarvittavaan matka-aikaan.
7 Osapuolet suosittelevat, että yritykset maksaisivat toimihen- kilöille kertausharjoitusten ajalta niin suuren osan palkasta, että naimisissa oleva reserviläinen saa valtion maksaman re- serviläispalkan kanssa täydet palkkaedut ja naimaton 2/3 niistä.
8 STTK:n ja tähän sopimukseen osallisen liiton valtuustoon ja hallitukseen sekä neuvottelukuntiin kuuluville toimihenkilöille varataan mahdollisuus osallistua työaikana sellaisiin sanottu- jen elinten kokouksiin, joissa käsitellään työehtosopimusneu- votteluja koskevia asioita.
25 § VASTUUVAKUUTUS JA RYHMÄHENKIVAKUUTUS
1 Työnantaja ottaa esimiesasemassa oleville toimihenkilöille tarkoitetun ns. työnantajan vastuuvakuutuksen, joka peittää työnantajan, hänen sijaisensa sekä vakuutuksenottajan pal- veluksessa johtavassa tai valvovassa asemassa olevan toi- mihenkilön, esim. työnjohtajan vastuun omalle työntekijälle tuotetusta henkilö- ja omaisuusvahingosta siltä osin kuin va- hinko ei kuulu korvattavaksi lain säätämässä tapaturmava- kuutuksessa tai liikennevakuutuksessa.
2 Vakuutusehdot määräytyvät voimassa olevien työnantajan vastuuvakuutusta koskevien yleisten ja erityisten vakuutus- ehtojen mukaan.
3 Työnantaja toteuttaa kustannuksellaan toimihenkilöitä koske- van ryhmähenkivakuutuksen siten kuin siitä on keskusjärjes- töjen välillä sovittu.
26 § JÄRJESTÄYTYMISVAPAUS JA AMMATTIYHDISTYSJÄSENMAKSUJEN PIDÄTTÄMINEN
1 Osapuolet toteavat järjestäytymis- ja yhdistysvapauden ole- van puolin ja toisin loukkaamaton.
2 Työnantaja pidättää, mikäli toimihenkilö on antanut siihen valtuutuksen, tähän työehtosopimukseen osallisen toimihen- kilöjärjestön jäsenmaksut ja tilittää ne palkanmaksukausittain kyseisen järjestön nimeämälle pankkitilille. Pidättäminen suo- ritetaan siten kuin keskusjärjestöjen allekirjoittamassa sopi- muspöytäkirjassa on erikseen sovittu. Toimihenkilölle anne- taan kalenterivuoden tai työsuhteen päätyttyä verotusta var- ten todistus pidätetystä summasta.
1 Tähän sopimukseen sidotun toimihenkilöliiton rekisteröidyllä yhdistyksellä tai vastaavalla, jolla on jäseniä ao. työpaikalla, on kullakin työpaikalla mahdollisuus työajan ulkopuolella (ennen työajan alkamista, ruokatauolla tai välittömästi työ- ajan päätyttyä sekä erikseen sovittaessa myös viikkolepoon kuuluvana aikana) järjestää kokouksia työpaikan työsuhteita koskevista kysymyksistä työnantajan palveluksessa oleville toimihenkilöille seuraavin edellytyksin:
2 Kokouksen pidosta työpaikalla tai muussa tämän sopimuk- sen tarkoittamassa paikassa on työnantajan kanssa sovitta- va, mikäli mahdollista kolme päivää ennen aiottua kokousta.
3 Työnantaja osoittaa kokouspaikan, joka on joko työpaikalla tai työpaikan läheisyydessä, työnantajan hallinnassa oleva, tarkoitukseen soveltuva paikka. Ellei tällaista ole, on kysy- myksestä tarvittaessa neuvoteltava tarkoituksenmukaisen ratkaisun löytämiseksi.
4 Kokouksen järjestyksestä sekä kokoustilojen siisteydestä vastaavat kokoustilojen varauksen tehnyt järjestö ja järjestä- jät. Järjestön luottamushenkilöiden tulee olla kokouksessa saapuvilla.
5 Kokouksen järjestäjillä on oikeus kutsua kokoukseen työeh- tosopimuksen osapuolena olevan liiton ja sen alayhdistyksen sekä asianomaisten keskusjärjestöjen edustajia.
NEUVOTTELUJÄRJESTYS JA VOIMASSAOLO 28 § PAIKALLINEN SOPIMINEN
Edellä eri säännöksissä mainittu paikallinen sopiminen on mahdollista työehtosopimuksen neuvottelujärjestyksen mu- kaisesti joko työnantajan ja toimihenkilön kesken, tai luotta- musmiehen ja työnantajan kesken. Luottamusmiehen kanssa tehty sopimus sitoo niitä toimihenkilöitä, joita luottamusmie- hen on katsottava edustavan. Sopimus voidaan solmia mää- räajaksi tai olemaan voimassa toistaiseksi. Toistaiseksi voi- massa oleva sopimus voidaan irtisanoa kolmen kuukauden irtisanomisaikaa noudattaen, ellei irtisanomisajasta ole muu- ta sovittu. Sopimus on solmittava kirjallisena, jos jompikumpi sopijapuoli sitä pyytää. Tässä tarkoitettu paikallinen sopimus on työehtosopimuksen osa. Sitä sovelletaan senkin jälkeen, kun tämän työehtosopimuksen voimassaolo muutoin on la- kannut. Tänä aikana ja kuukauden kuluessa uuden työehto- sopimuksen voimaantulon jälkeen voidaan määräajaksikin solmittu sopimus irtisanoa kolmen kuukauden irtisanomisai- kaa noudattaen.
1 Sopijapuolten tulee asiallisesti neuvotella kaikista niiden toi- mialalla ilmaantuvista kysymyksistä niiden ratkaisemiseksi yhteisymmärryksessä. Sopijapuolet myötävaikuttavat omalta osaltaan hyvien ja asiallisten neuvottelusuhteiden kehittämi- seen työpaikoilla.
2 Jos tämän sopimuksen tulkinnasta tai soveltamisesta syntyy erimielisyyttä, josta toimihenkilö ja työnantaja eivät ole voi- neet sopia keskenään, ja josta paikalliset neuvottelut eivät
johda yksimielisyyteen, on asia siirrettävä asianomaisten liit- tojen käsiteltäväksi.
3 Jos jostakin muusta kuin edellä tarkoitetusta syystä syntyy erimielisyyttä työnantajan ja toimihenkilöiden välillä, on asi- assa ensin pyrittävä sovintoon paikallisilla neuvotteluilla ja jolleivat nämä johda yksimielisyyteen, on asia siirrettävä asi- anomaisten liittojen käsiteltäväksi.
4 Jommankumman osapuolen esittäessä neuvotteluja edellä tarkoitetuissa tapauksissa on ne aloitettava ensi tilassa, ja viimeistään kahden viikon kuluessa esityksen tekemisestä.
5 Neuvotteluista on jommankumman osapuolen niin vaatiessa laadittava pöytäkirja tai erimielisyysmuistio, joka kummankin osapuolen on allekirjoitettava. Asiakirjassa on lyhyesti mainit- tava erimielisyyttä koskeva asia sekä molempien osapuolten kanta. Pöytäkirja tai erimielisyysmuistio on laadittava viikon kuluessa neuvottelun päättymisestä.
6 Jos edellä 2. kohdassa mainitut neuvottelut eivät johda tulok- seen, voi jompikumpi osapuoli jättää asian työtuomioistuimen ratkaistavaksi.
7 Niin kauan kuin edellä 3. kohdassa mainitusta erimielisyy- destä käydään neuvotteluja, ei asian johdosta saa julistaa työnseisausta eikä ryhtyä muuhun toimenpiteeseen vasta- puolen painostamiseksi tai työn säännöllisen kulun estä- miseksi.
8 Tähän sopimukseen sidottujen liittojen edustajilla on oikeus osallistua paikalliseen neuvotteluun liittojen niin sovittua. Täl- löin edellytetään, että neuvoteltavasta asiasta on jo aikai- semmin paikallisesti neuvoteltu. Ellei tällaisessa neuvottelus- sa päästä yksimielisyyteen, menetellään kuten 2, 3 ja 6 koh- dissa.
30 § JATKUVAN NEUVOTTELUN MENETTELY
1 Asioiden käsittely sopimuskauden aikana parantaa työehto- sopimuksen kehittämistä ja muutoksiin sopeutumiskykyä. Tällä sopijapuolet pyrkivät luomaan edellytyksiä pitkäjäntei- selle sopimuspolitiikalle.
2 Jatkuvan neuvottelun menettelyä käyttäen voivat osapuolet jommankumman aloitteesta käynnistää tarpeellisia kehitys- ja muutoshankkeita ja tarvittaessa yhteisesti sopien muuttaa työehtosopimusta.
1 Tämä työehtosopimus on voimassa 30.4.2021 saakka. Sopimuksen voimassaolo jatkuu tämän jälkeen vuoden ker- rallaan, jollei sitä jommankumman puolesta kirjallisesti irti- sanota vähintään kuukautta ennen sopimuksen päättymistä. Irtisanomisesta huolimatta työehtosopimuksen määräykset ovat voimassa, kunnes yhteisesti todetaan neuvottelujen uu- desta työehtosopimuksesta päättyneen tai toinen osapuoli ilmoittaa katsovansa neuvottelut päättyneiksi.
2 Osapuolet voivat irtisanoa työehtosopimukset kirjallisesti vii- meistään 31.1.2019 päättymään 30.4.2019, jolloin osapuol- ten kesken tässä neuvottelussa 1.5.2019 tai sen jälkeen voimaan tulevat palkankorotukset ja muut työehtosopimus- muutokset jäävät toteutumatta.
SATAMAOPERAATTORIT RY AMMATTILIITTO PRO RY
AHTAUSALAN PALKKAUSJÄRJESTELMÄ
1 Toimihenkilön kuukausipalkka muodostuu toimen vaativuu- teen perustuvasta tehtäväkohtaisesta palkanosasta ja henki- lökohtaiseen pätevyyteen ja työsuoritukseen perustuvasta henkilökohtaisesta palkanosasta sekä mahdollisesta yritys- kohtaisesta palkanosasta.
2 Toimihenkilön työehtosopimuksessa tarkoitettuun palkkaan voi kuulua myös muita yrityksen palkkapolitiikan perusteella maksettavia palkanosia. Palkkarakenteen keskeinen ele- mentti on tehtävän vaativuuteen perustuva palkanosa. Vaati- vuus arvioidaan palkkausjärjestelmän sisältämällä vaativuu- den arviointijärjestelmällä. Arvioinnin tuloksen mukaan toimi sijoittuu johonkin 13:sta vaativuusluokista, joista jokaisella on kulloinkin voimassa olevassa työehtosopimuksessa sovittu vaativuusluokkapalkka.
3 Palkkarakenteen toinen osa muodostuu tehtävää hoitavan henkilön pätevyyden ja työsuorituksen perusteella. Xxxxxxx- kohtaisen palkanosan suuruus perustuu esimiehen arvioon henkilön mainituista ominaisuuksista. Arvion tulee perustua yrityksessä sitä varten sovittuun järjestelmään. Mikäli yrityk- sessä ei ole sovittu järjestelmää, noudatetaan tässä tapauk- sessa liitteenä olevaa järjestelmää. Henkilökohtainen osuus vaihtelee 2 – 20 % välillä vaativuusluokkapalkasta laskettu- na.
4 Toimihenkilön palkassa voi olla lisäksi ns. yrityskohtainen palkanosa, joka määräytyy yritysjohdon määrittelemän yri- tyksen palkkapolitiikan mukaan.
2 TEHTÄVÄKOHTAINEN PALKANOSA / TOIMEN VAATIVUUS
2.1. Toimenkuvaukset
1 Toimen vaativuus määritellään toimen sisältämien tehtävien perusteella. Tätä määrittelyä varten jokaisella toimihenkilöllä pitää olla ajan tasalla oleva kirjallinen toimenkuvaus.
2 Toimenkuvauksessa selvitetään toimen todellinen sisältö. Toimenkuvausten on oltava selkeitä ja hyvin jäsenneltyjä se- kä yhdenmukaisella tavalla esitettyjä. Toimenkuvauksesta
pitää löytyä vastaus vaativuusmittarin vaativuustekijöihin. Kuvauksessa tulee käyttää kokonaisia lauseita, lauseraken- teita ja ilmaisuja, joilla kuvataan tehtävien vaativuutta.
3 Toimenkuvauksen laadinta ei ole vaativuuden määritystä. Tämän vuoksi kuvauksissa ei pidä käyttää, tai lainata vaati- vuusmittarin tekstejä. Toimenkuvauksen laatiminen esimie- hen ja toimihenkilön yhteistyönä antaa yleensä parhaan lop- putuloksen.
4 Arviointityöryhmä voi tarvittaessa hankkia lisätietoa toimen sisällöstä haastattelemalla esimiestä ja toimihenkilöä.
2.2 Toimenkuvien ylläpito /tarkistukset
Tehtävien vaativuuden arvioinnin perusteena olevat toimen- kuvaukset tulee tarkistaa vähintään kerran vuodessa sekä samassa yhteydessä, kun kunkin henkilön henkilökohtaista pätevyyttä arvioidaan tai tarkistetaan. Tällöin tulee kiinnittää huomiota tehtävien itsestään tapahtuneisiin muutoksiin.
Pysyvien tehtävämuutosten yhteydessä korjataan toimen- kuvaus vastaamaan muuttuneita tehtäviä.
2.3 Tehtävien vaativuuden määritys
1 Toimen vaativuus määritetään käyttäen tämän palkkausjär- jestelmän tehtävien vaativuuden arvioimiseksi sovittua pis- teytysjärjestelmää. Vaativuusluokituksen tarkoituksena on saada aikaan oikeudenmukaiseksi koettu toimien vaativuus- järjestys ja siten kytkeä yhteen toimen vaativuus ja siitä mak- settava palkka.
2 Toimen vaativuusluokituksessa arvioidaan ainoastaan tointa ja sen hoitajalleen asettamia vaatimuksia. Tointa hoitavan henkilön ominaisuudet eivät saa vaikuttaa toimen vaativuus- luokitukseen.
3 Vaativuuden arvioinnin ja tarkistukset hoitaa työpaikalla py- syvä arviointityöryhmä. Arviointityöryhmään työnantaja ja toimihenkilöt nimeävät oman edustuksensa lukumääräisesti siten kuin siitä paikallisesti sovitaan. Ryhmä koostuu pie- nimmillään luottamusmiehestä ja työnantajan edustajasta.
4 Mikäli arvioinnin kohteena on useita toimia kerrallaan, arvi- ointi suoritetaan siten, että kukin vaativuustekijä käydään läpi kaikkien toimien osalta yksi kerrallaan. Ei siis pyritä arvioi- maan koko tointa kaikkien vaativuustekijöiden osalta kerral- laan.
5 Arvioinnin tulokset kirjataan. Samoin perusteet, joilla arviointi on määritetty, jotta myöhemmin voidaan noudattaa samoja periaatteita sekä tarvittaessa löydetään perusteet tehdyille ratkaisuille.
6 Olemassa olevan toimen sisällön pysyvästi muuttuessa on toimen vaativuus ensi tilassa arvioitava uudelleen. Vaati- vuusluokan muuttuessa on siitä mahdollisesti aiheutuvat pal- kankorotukset toteutettava muutoshetkeä seuraavan pal- kanmaksukauden alusta lukien.
7 Toimihenkilön siirtyessä tehtävästä toiseen noudatetaan uu- den toimen mukaista luokitusta siirtymistä seuraavan pal- kanmaksukauden alusta lähtien. Mikäli henkilövaihdoksella on vaikutuksia uuden toimen sisältöön, on ensi tilassa tarkis- tettava muutoksen mahdollinen vaikutus luokitukseen. Muut- tuneen luokituksen mahdollisesti aiheuttama palkankorotus toteutetaan siirtymisajankohtaa seuraavan palkanmaksukau- den alusta lukien.
8 Uudelle toimihenkilölle muodostettavan uuden toimen vaati- vuus määritellään niin pian kuin mahdollista, kuitenkin vii- meistään neljän kuukauden kuluttua toimihenkilötyösuhteen alkamisesta. Ellei toisin esim. toimen sisällön hahmottumat- tomuuden vuoksi ole sovittu, määräytyy palkka työsuhteen alusta alkaen mainitun luokituksen tuloksen perusteella.
9 Yrityksessä vakiintuneeseen toimeen palkatun uuden toimi- henkilön toimen vaativuus määräytyy työsuhteen alusta lu- kien aiemmin tehdyn määrityksen mukaisesti, mikäli toimen sisältö säilyy samankaltaisena.
10 Palkkaluokan muutoksesta johtuva palkankorotus ei vähennä yrityskohtaista osuutta.
2.4 Vaativuusmääritysten ylläpito / tarkistukset
1 Toimien vaativuusmääritykset tarkistetaan säännöllisin vä- liajoin, vähintään kerran vuodessa, ja aina tehtävien pysyvän muutoksen yhteydessä.
2 Säännöllisin väliajoin tehtävän tarkistuksen tarkoituksena on varmistua määritysten oikeellisuudesta ja korjata havaitut virheet, jotka ovat voineet syntyä käyttöönoton määrityksiä tehtäessä tai ylläpidon laiminlyönnin seurauksena tehtävä- muutosten johdosta. Tarkoituksena ei ole kaikkien toimien uudelleenmääritys, vaan toteuttaa ne muutokset, jotka katso- taan aiheelliseksi niin, että oikeudenmukaiseksi koettu toimien vaativuusjärjestys toteutuu. Luokitusryhmä arvioi muuttuneet toimet.
2.5 Sijaisuudet
Jos toimiin sisältyy toisen henkilön tehtävien hoitaminen töi- den järjestelyjen tai sairausloma- ym. tilanteissa, ja mikäli ne vaikuttavat oleellisesti tehtävän vaativuuteen, otetaan ne luo- kitusta suoritettaessa vaativuutta lisäävänä tekijänä huomi- oon. Muilta osin noudatetaan työehtosopimuksen sijaisuus- korvausmääräystä.
2.6 Harjoittelijat
Harjoittelijalle ja henkilölle, jonka työ liittyy opiskeluun, mak- settavan kokonaispalkan tulee olla vähintään 85 prosenttia kyseisen vaativuusluokan mukaisesta palkasta. Jos edellä mainittu henkilö jo aiemmin samassa yrityksessä hankki- mansa kokemuksen perusteella kykenee hoitamaan tehtävää itsenäisesti, maksetaan hänelle palkka kuitenkin edellä esite- tyn pääsäännön mukaisesti.
2.7 Tehtävien vaativuuden arviointi
1 Vaativuuskriteerien avulla arvioidaan toimihenkilötehtäville ominaisia vaativuustekijöitä ja kytketään toisiinsa tehtävän vaativuus ja palkka. Arvioitavana on tehtävän sisältö, eivät niitä hoitavat toimihenkilöt.
2 Tehtävän vaativuutta arvioivia tekijöitä on kolme:
2.7.1 Tehtävässä tarvittavat tiedot ja taidot
1 Tehtävässä tarvittavalla osaamisella tarkoitetaan niitä tietoja, taitoja ja kokemusta, joita tarvitaan toimen hoitamiseksi;
- mitä laajemmat ja syvällisemmät tiedot tarvitaan
- harkintatilanteiden määrä, laatu, harkinta-aika
- normiston ja ohjeiden laajuus
- palautteen saaminen
- ratkaisujen itsenäisyysaste
- edellyttääkö koulutusta, työkokemusta
Vaativuus on sitä suurempi, mitä enemmän koulutusta ja mi- tä pitempää kokemusta toimen hoitaminen edellyttää;
- ei lainkaan koulutusta
- lyhyt perehdyttäminen
- ammatillinen koulutus
- työkokemus
- monipuolinen ammatillinen koulutus
- pitkä työkokemus
- laajempi syvällisempi koulutus
- merkittävä työkokemus
2 Tehtävässä (toimi) tarvittavalla osaamisella tarkoitetaan niitä tietoja, taitoja ja kokemusta, joita tarvitaan toimen hoita- miseksi. Vaativuus on sitä suurempi, mitä enemmän koulu- tusta ja mitä pitempää kokemusta toimen hoitaminen edellyt- tää.
Taso Kuvaus Pist
1 Toimen hoitaminen vaatii opastusta ja aikaisempaa 24 työkokemusta. Yksityiskohtaiset ohjeet.
Soveltamistarve vähäinen.
1,5 Välitaso 34
2 Toimen hoitaminen vaatii tehtäviin liittyvän 47
ammatillisen koulutuksen ja työkokemuksen tai koulutuksella täydennetyn pitemmän työkokemuksen. Yleiset työohjeet. Soveltamista ja harkintaa samankaltaisissa tilanteissa
2,5 Välitaso 66
3 Toimen hoitaminen vaatii ammatillisen koulutuksen 92
ja / tai pitkähkön työkokemuksen. Yleisluoteiset toimeksiannot. Soveltamista, suunnitteluaja harkintaa ja ratkaisuja uusissa tilanteissa.
3,5 Välitaso 129
4 Toimen hoitaminen vaatii edellistä laajemman 180
ja syvällisemmän ammatillisen koulutuksen ja / tai pitkän työkokemuksen. Yleisluontoiset toimintamallit. Ohjeiden ja normien vaativaa soveltamista, suunnittelua, erittelyjä ja ratkaisuja.
2.7.2 Päätösten ja ratkaisujen vaikutukset ja vastuu
1 Vastuulla tarkoitetaan vastuuta päätöksistä, niiden taloudelli- sia, tuotannollisia ja toiminnallisia vaikutuksia, jotka koskevat joko työryhmää, osastoa tai koko toimipaikkaa. Vaativuus on sitä suurempi mitä suurempaa ja laajempaa vastuuta toimi edellyttää.
2 Päätösten ja ratkaisujen vaikutukset sekä vastuu
- mitä vaikutuksia päätöksillä on
- merkittävä laajuus
- mihin / keihin kohdistuu
- taloudellinen, toiminnallinen, laadullinen vaikutus
- vaikutukset yrityksen sisällä, sidosryhmät, viranomaiset
- vähäisestä vaikutuksesta ja vastuusta suureen
- vaikutuksia ihmisiin, asiakkaisiin, ympäristöön
- yksi henkilö, työryhmä, osasto, yksikkö, toimipaikka, toimin- taketju, sidosryhmät
- vaikutus talouteen, tuotantoon, toimintaan, työsuojeluun, yleiseen turvallisuuteen
- vastuun laajuus (vrt vahingot)
3 Päätösten ja ratkaisujen vaikutukset sekä vastuu
Vastuulla tarkoitetaan vastuuta päätöksistä, niiden taloudelli- sia, tuotannollisia ja toiminnallisia vaikutuksia, jotka koskevat joko työryhmää, osastoa tai koko toimipaikkaa. Vaativuus on sitä suurempi mitä suurempaa ja laajempaa vastuuta toimi edellyttää.
Taso Kuvaus Pist.
1 Vaikutusalue on lähinnä oma työ/työryhmä. 15
Päätösten vaikutukset ovat tavanomaiset. Vastuu on rajattu lähinnä työsuoritukseen.
1,5 Välitaso 21
2 Vaikutusalue on lähiympäristöä laajempi alue. 30
Tehtyjen päätösten vaikutukset ovat tavanomaisia suurempia. Toimivalta ja vastuu on selkeästi rajattuja.
2,5 Välitaso 42
3 Vaikutusalue on lähinnä oma osasto / yksikkö. 60
Tehdyillä ratkaisuilla merkittävä vaikutus tiimin / työryhmän työhön ja työn tuloksiin. Itsenäinen alue vastuu.
3,5 Välitaso 85
4 Vaikutusalue on osastoja / suuri yksikkö/toimipaikka. 120 Tehdyillä ratkaisuilla on yleensä merkittävä vaikutus osaston / yksikön tai vastaavan alueen työskentelyyn
ja työn tuloksiin. Itsenäinen korostunut aluevastuu.
2.7.3 Vuorovaikutus ja ihmissuhdetaidot
1 Vuorovaikutus- ja ihmissuhdetaidoilla tarkoitetaan toimen edellyttämiä ihmissuhde-, kommunikointi-, vaikuttamis-, opastamis- ja neuvottelutaitoja. Esimiestyö sisältää aina vuo- rovaikutus / ihmissuhdetaitovaatimuksen. Vaativuus on sitä suurempi mitä enemmän vuorovaikutusta ja ihmissuhdetaito- ja toimessa tarvitaan.
2 Vuorovaikutus ja ihmissuhdetaidot
- taitojen laajuus, syvällisyys
- muutoksen luonne, pysyvyys
- yhteistyö, ihmisten käsittely, johtaminen, neuvominen, val- mentaminen, kouluttaminen, motivointi, neuvottelu
- tehtävässä ei lainkaan tai vähäisessä määrin (työskentelee yksin)
- olennainen osa tehtävää
- oman toimipaikan henkilöstö, ulkopuolisiin henkilöihin vai- kuttaminen
- kontaktien määrä / laajuus ei yksin ratkaise (esim. puhelin- vaihteen hoitaja)
3 Vuorovaikutus- ja ihmissuhdetaidoilla tarkoitetaan toimen edellyttämiä ihmissuhde-, kommunikointi-, vaikuttamis-, opastamis-, ja neuvottelutaitoja. Esimiestyö sisältää aina vuorovaikutus / ihmissuhdetaitovaatimuksen. Vaativuus on sitä suurempi mitä enemmän vuorovaikutusta ja ihmissuhde- taitoja toimessa tarvitaan.
Taso Kuvaus Pist.
1 Kommunikointia työn lähipiirissä. Muut yhteydet 13
yleensä tietojen vastaanottamista, välittämistä ja jakelua.
1,5 Välitaso 18
2 Välitöntä työn lähipiiriä laajemmat sisäiset ja / tai 26
ulkoiset yhteydet. Yhteydet tietojen vastaanottoon, jakeluun tai hyödyntämiseen liittyviä lähinnä omalla tehtäväalueella.
2,5 Välitaso 36
3 Toimi edellyttää monipuolisia vuorovaikutus- 51
ja / tai ihmissuhdetaitoja ja / tai erityisiä ihmis- suhdetaitoja. Yhteyksiä asiakkaisiin, viranomaisiin taikka muihin sidosryhmiin.
3,5 Välitaso 71
4 Toimi edellyttää tekijältään monipuolisia ja 100
laajoja vuorovaikutus-, ihmissuhde- ja neuvottelu- taitoja. Yhteyksiä ja vaikuttamista asiakkaisiin, asiantuntijoihin tai vastaaviin sidosryhmiin. Ammatillis- ta erityisosaamista.
4 Toimen vaativuuspisteet syntyvät kunkin vaativuustekijän an- tamien pisteiden summana. Vaativuuspisteiden mukaan toimi asettuu johonkin 13:sta vaativuusluokasta. Vaativuusluokat muodostuvat pisterajojen mukaan seuraavasti:
Luokka | Pisteraja |
1 | 52 - 60 |
2 | 61 - 70 |
3 | 71 - 82 |
4 | 83 - 96 |
5 | 97 - 113 |
6 | 114 - 132 |
7 | 133 - 155 |
8 | 156 - 182 |
9 | 183 - 213 |
10 | 214 - 249 |
11 | 250 - 292 |
12 | 293 - 342 |
13 | 343 - 400 |
5 Kullekin vaativuusluokalle on työehtosopimuksessa sovittu vaativuusluokkapalkka.
3. HENKILÖKOHTAINEN PALKANOSA/ PÄTEVYYS JA TYÖSUORITUS
3.1 Pätevyyden arviointi
1 Toimihenkilön henkilökohtainen palkanosa määräytyy toimi- henkilön pätevyyden ja työsuorituksen perusteella. Pätevyys- ja suoritustekijöitä on työpaikoilla esimiesten toimesta arvioi- tava järjestelmällisesti. Henkilökohtaisia ominaisuuksia mit- taavien kriteerien tulee tukea yrityksen toimintatapoja ja ta- voitteita. Toimihenkilöiden sitoutuminen saavutetaan parhai- ten, kun pätevyydenarviointi tapahtuu yhteistyössä ja päte- vyyden ja suorituksen perusteet selvitetään etukäteen toimi- henkilöille ja heidän edustajilleen.
2 Esimiesten ja alaisten välisissä keskusteluissa pätevyyden ja työsuorituksen arviointi muodostaa luonnollisen osan. Näissä arviointikeskusteluissa toimihenkilöiden ammatillisen osaa- misen kehittämistä edistetään esimerkiksi yksilöllisten koulu- tus- ja kehityssuunnitelmien avulla.
3 Yrityskohtaisesti tulee henkilökohtaisen pätevyyden mukaan määräytyvien palkanosien vaihdella 2 - 20 prosentin välillä. Koko vaihteluvälin tulee olla käytössä. Toteutuminen tarkiste- taan vuosittain työehtosopimuksessa sovittujen palkankoro- tusten toteuttamisen jälkeen.
4 Pätevyyden arvioinnin suorittaa esimies, joka pyrkii arvioin- nissa ehdottomaan objektiivisuuteen. Erityisesti tulee kiinnit- tää huomiota esimiesten opastamiseen järjestelmän käyttä- misessä.
5 Henkilökohtaisten tekijöiden arviointi suoritetaan vähintään kerran vuodessa, ellei paikallisesti toisin sovita. Sopijapuolet suosittavat, että tehtävien vaativuuden arvioinnin perustana olevat toimenkuvat tarkistetaan samassa yhteydessä, kun kunkin henkilökohtaista pätevyyttä arvioidaan. Xxxxx toimi- henkilön pätevyyden arviointi suoritetaan neljän kuukauden kuluessa työsuhteen alkamisesta. Siihen saakka palkka on vähintään tehtäväkohtaisen palkan suuruinen.
6 Jos toimihenkilö siirtyy toiseen tehtävään tai hänen tehtävän- sä sisältö muuttuu siinä määrin oleellisesti, että tehtävän vaativuusluokka muuttuu, toimihenkilön henkilökohtaisen palkanosan ja pätevyysarviointiin perustuvan henkilökohtai- sen osan keskinäinen suhde sekä näiden suhde luokkapalk- kaan saattaa muuttua, koska pätevyys- ja suoritustekijöitä arvioidaan suhteessa kulloiseenkin toimeen. Toimihenkilön siirtyessä vaativampaan tehtävään tulee samalla selvittää vaativuuden mahdollinen korottava vaikutus hänen henkilö- kohtaiseen kuukausipalkkaansa
7 Pätevyyden arvioinnin tarkoituksena on porrastaa toimihenki- löiden henkilökohtaisia palkanosia. Pätevyydellä käsitetään kaikkia niitä toimihenkilön henkilökohtaisia ominaisuuksia, joilla on välittömästi tai välillisesti merkitystä työn suorittami- selle.
8 Pätevyyttä ja työsuoritusta verrataan suhteessa työn vaati- vuuteen. Hyvää pätevyyttä ja hyviä työsuorituksia voi esiintyä kaikilla vaativuustasoilla. Pätevyystekijöiden tulee täyttää oi- keudenmukaisuuden ja kannustavuuden kriteerit:
- liittyy työhön; esiintyy laajasti työpaikalla
- on havaittavissa ja mitattavissa
- ei xxx xxxxx
- on itsenäinen (eli riippumaton muista tekijöistä)
- henkilön pitää voida vaikuttaa tekijään
9 Arvioinnin tasapuolisuuden ja johdonmukaisuuden turvaa- miseksi yrityksen tulee käyttää järjestelmällistä työsuoritus- ja pätevyysluokitusta. Pätevyystekijöiden valinta ja painotus so- vitaan työpaikalla lähtien yrityksen tavoitteista. Jotta järjes- telmän käyttö olisi mahdollisimman yhdenmukaista eri arviointitapahtumissa, yrityksessä on syytä selvittää, mitä va- lituilla pätevyystekijöillä tarkoitetaan.
3.2 Pätevyyden arvioinnin tarkistukset
Henkilökohtaisen pätevyyden ja työsuorituksen arviointi suo- ritetaan vähintään kerran vuodessa. Toimihenkilön pätevyyt- tä ja työsuoritusta arvioidaan aina suhteessa hänen senhet- kisiin tehtäviinsä. Mikäli tehtävät muuttuvat, on henkilön pä- tevyys suhteessa uusiin tehtäviin arvioitava uudelleen.
3.3 Pätevyyden arvioinnin järjestelmä
Arviointijärjestelmän on hyvä olla yksinkertainen ja helppo- käyttöinen, mutta kuitenkin riittävä toimihenkilöiden henkilö- kohtaisten palkanosien porrastamiseen.
3.4 Pätevyystekijät
1 Alla olevassa taulukossa on esitetty joukko pätevyyden ja työsuorituksen arviointiin sopivia tekijöitä, joiden avulla yri- tyksessä voidaan laatia pätevyyden arviointijärjestelmä. Teki- jät on ryhmitelty kolmeen ryhmään. Yhden päätekijän arviointiin ei välttämättä tarvita kaikkien alatekijöiden käyt- töä. Yksinkertaisimmillaan kustakin päätekijästä riittää yksi alatekijä.
TYÖTAITO YHTEISTYÖTAITO VASTUUNTUNTO
Työtulos Joustavuus Taloudellisuus Monitaitoisuus Ihmissuhdeasiat Huolehtiminen Työssä kehittyminen
Erityisosaaminen Omatoimisuus Harkintakyky
2 Esitetyistä pätevyystekijöistä otetaan mukaan yrityksessä tärkeiksi katsotut. Mukaan voidaan ottaa myös muita päte- vyystekijöitä, jotka eivät sisälly edellä esitettyihin.
3.5 Asteikot
Kun sopivat pätevyystekijät on valittu, on seuraavaksi valitta- va käytettävä asteikko eli kuinka monta porrasta mittaami- sessa käytetään. Pätevyyden arvioimisessa ei ole henkilöi- den välisiä vertailutasoja, vaan arviointi suoritetaan tehtävän asettamiin vaatimuksiin verraten. Henkilön pätevyys voi vas- tata tehtävän vaativuutta, se voi ylittää tai alittaa tämän ta- son.
Kolmiportainen asteikko
- todettu kehittämis- tai ohjaustarvetta
- vastaa hyvin tehtävän vaatimuksia
- ylittää tehtävän vaatimukset
Neliportainen asteikko
- todettu kehittämis- tai ohjaustarvetta
- vastaa hyvin tehtävän vaatimuksia
- ylittää tehtävän vaatimukset
- ylittää huomattavasti tehtävän vaatimukset
Viisiportainen asteikko
- todettu kehittämis- tai ohjaustarvetta
- vastaa tyydyttävästi tehtävän vaatimuksia
- vastaa hyvin tehtävän vaatimuksia
- ylittää tehtävän vaatimukset
- ylittää huomattavasti tehtävän vaatimukset
4. MÄÄRITYSTEN JA TARKISTUSTEN VAIKUTUS PALKKAAN
1 Toimien vaativuusmääritykset ja henkilökohtaiset pätevyyden ja työsuorituksen arvioinnit tarkistetaan säännöllisin väliajoin, vähintään kerran vuodessa ja aina tehtävien pysyvän muu- toksen yhteydessä.
2 Tehtävien vaativuuden ja / tai henkilökohtaisen pätevyyden tarkistusten tai uudelleen määritysten yhteydessä tehdään määrityksiä vastaavat muutokset toimihenkilön tehtävä- ja henkilökohtaisen palkanosan palkkaperusteisiin seuraavan palkanmaksukauden alusta.
3 Jos tehtävät muuttuvat sillä tavoin, ettei henkilökohtaista pä- tevyyttä ja työsuoritusta kyetä perustellusta syystä arvioi- maan välittömästi tehtävämuutoksen yhteydessä, on arviointi tehtävä viimeistään neljän kuukauden kuluessa tehtävämuu- toksesta. Tänä aikana on toimihenkilön henkilökohtainen palkanosa vähintään kaksi prosenttia toimen vaativuuspalk- kaluokasta laskettuna.
4 Tarkistuksissa tai uudelleen määrityksissä, joissa toimihenki- lön tehtävä- ja / tai henkilökohtaisen palkanosan perusteet muuttuvat aiempaa pienemmäksi, ei toimihenkilön kuukausi- palkkaa alenneta ilman irtisanomisperusteeseen verrattavaa perustetta ja noudattaen toimihenkilön henkilökohtaista irti- sanomisaikaa, ellei toimihenkilön kanssa muuta sovita.
5 Toimihenkilön parantunut henkilökohtainen suoriutuminen johtaa aina palkankorotukseen, eikä sitä voida kompensoida yrityskohtaista palkanosaa pienentämällä.
6 Xxxxxx toimihenkilön henkilökohtainen palkanosa ei ole muut- tunut kolmen viimeisen vuoden aikana, on esimiehen perus- teltava toimihenkilölle, miksi muutoksia ei ole tapahtunut. Esimiehen ja toimihenkilön tulee tällöin keskustella kehitty- mistavoitteista, jotka saavuttamalla toimihenkilöllä on mah- dollisuus parantaa henkilökohtaista suoriutumisarviotaan
5. PALKKAUSJÄRJESTELMÄN KÄYTTÖÖNOTTO JA YLLÄPITO
1 Yrityksissä, joissa tämä palkkausjärjestelmä otetaan käyttöön ensimmäistä kertaa, tulee huolella perehtyä tämän työehto- sopimuksen määräyksiin.
2 Tehtävien vaativuuden arviointijärjestelmän ylläpidon perus- edellytys on järjestelmällinen toiminta toimenkuvausten, toi- mien vaativuuden arvioinnin ja henkilökohtaisen pätevyyden arvioinnin ylläpitämiseksi ja jatkuvuuden turvaamiseksi.
3 Palkkausjärjestelmän käyttöönoton johdosta ei toimihenkilön palkka voi alentua.
6. TOIMIHENKILÖLLE ANNETTAVAT TIEDOT
1 Toimihenkilölle annetaan hänen niin halutessaan tieto vaati- vuusluokasta sekä pistesumman muodostuksesta vaativuus- tekijöittäin. Samoin hänelle annetaan pätevyyden ja työsuori- tuksen arvioinnin tulokset ja palkkaukselliset vaikutukset pe- rusteineen pätevyystekijöittäin. Kehityskeskustelu on suosi- teltava tapa henkilökohtaisen palautteen antamiselle ja päte- vöitymistarpeen kartoitukselle.
2 Luottamusmiehelle annetaan hänen edustamiensa toimihen- kilöiden palkka- ja ansiotiedot vaativuusluokittain, ansioerit- täin ja sukupuolen mukaan jaoteltuna. Kolmea toimihenkilöä pienemmästä ryhmästä ei tietoja anneta.
Erilaisia palkkahallinnossa esiin tulevia tilanteita ja tarpeita silmällä pitäen on palkkarakenteen eri elementit ja niiden pe- rusteet syytä palkkakirjanpidossa toimihenkilökohtaisesti re- kisteröidä erikseen. Tällöin on syytä rekisteröidä vaativuus- luokan pistemäärä ja luokka sekä henkilökohtaista pätevyyttä kuvaavan palkanosan määrittelyssä sovelletut prosentit.
8. ERIMIELISYYKSIEN RATKAISEMINEN
1 Sopijapuolet opastavat ja ohjaavat palkkausjärjestelmän so- veltamisessa ja antavat pyydettäessä perusteltuja lausuntoja.
Erimielisyystapauksissa noudatetaan alan toimihenkilöiden työehtosopimuksen mukaista neuvottelujärjestelmää.
2 Toimen vaativuutta koskevat erimielisyydet käsitellään rat- kaisulautakunnassa, johon sopijapuolet valitsevat omat edus- tajansa (1+1), ja jota johtaa puolueeton puheenjohtaja.
SATAMAOPERAATTORIT RY:N JA AMMATTILIITTO PRO RY:N VÄLINEN VUOSITYÖAJAN LYHENTÄMISTÄ KOSKEVA SOPIMUS
1. Työajan lyhentämisen edellytykset
1 Toimihenkilöiden, joiden säännöllinen työaika on 40 tuntia viikossa, vuosityöaikaa lyhennetään tämän sopimuksen 2. kohdan mukaisesti.
2 Toimihenkilöiden vuosityöaikaa lyhentävät em. määräysten lisäksi enintään 30 arkipäivän vuosiloma, kirkolliset juhlapy- hät sekä juhannusaatto, itsenäisyyspäivä, jouluaatto, uuden- vuodenpäivä, vapunpäivä ja pääsiäislauantai.
2. Vuosityöaikaa lyhentävän vapaan kertyminen
1 Toimihenkilölle kertyy vuosityöaikaa lyhentävää vapaata ka- lenterivuoden aikana tehdyistä säännöllisistä työpäivis- tä/vuoroista seuraavasti:
väh. | 7 | työvuoroa/työpäivää | = 1 työpäivä |
" | 34 | " " | = 2 työpäivää |
" | 51 | " " | = 3 " |
" | 68 | " " | = 4 " |
" | 85 | " " | = 5 " |
" | 102 | " " | = 6 " |
" | 119 | " " | = 7 " |
" | 136 | " " | = 8 " |
" | 153 | " " | = 9 " |
" | 170 | " " | =10 " |
" | 187 | " " | =11 " |
" | 204 | " " | =12,5 " |
2 Tehdyiksi säännöllisiksi työpäiviksi lasketaan lisäksi se aika, jolloin työnantaja maksaa sairausajan tai synnytysajan palk- kaa sekä työnantajan osittainkin kustantama koulutusaika, jos työnantaja maksaa tältä ajalta palkan.
3 Mikäli tämän sopimuksen piiriin kuuluva toimihenkilö työs- kentelee muussa kuin tämän sopimuksen tarkoittamassa työaikamuodossa eli 3-vuorotyössä yli 10 työvuoroa ei siinä työaikamuodossa työskenneltyjä työpäiviä lasketa vapaata kerryttäviin päiviin.
4 Työajan lyhennyksen määrästä vähennetään muut kuin 1
§:ssä mainitut vuotuista työaikaa lyhentävät sopimukseen tai käytäntöön perustuvat vuosilomajärjestelyt tai vuosittain säännöllisesti toistuvat vapaapäivät.
3. Vapaan antaminen
1 Kalenterivuoden aikana kertynyt vapaa annetaan toimihenki- lölle viimeistään seuraavan vuoden huhtikuun loppuun men- nessä tai toimihenkilön kanssa sovittaessa maksamalla ra- hakorvaus tai antamalla vapaa muuna sovittavana ajankoh- tana. Vapaan antamisesta neuvotellaan yritystasolla. Ellei yksimielisyyttä saavuteta vapaan antamisen periaatteista, annetaan vapaa työnantajan määräämänä ajankohtana. Työnantajan on ilmoitettava vapaasta toimihenkilölle viimeis- tään kahta viikkoa ennen vapaata, ellei toisin sovita. Vapaa annetaan pääsääntöisesti työpäivä kerrallaan, ellei toisin so- vita.
2 Jos toimihenkilön työsuhde päättyy eikä kertynyttä vapaata ole siihen mennessä annettu, korvataan toimihenkilölle pitä- mättä jääneet vapaat rahassa. Korvaus maksetaan ainoas- taan täysiltä työpäiviltä.
3 Jos toimihenkilölle työsuhteen päättyessä on annettu liikaa vapaata, saa työnantaja pidättää tätä vastaavan palkan lop- putilin yhteydessä. Pidätys suoritetaan ainoastaan täysiltä työpäiviltä.
4. Ansiotaso Tämän sopimuksen tarkoittama työajan lyhennys toteutetaan ansiotasoa alentamatta.
5. Vuosiloma
1 Vuosiloman pituutta määrättäessä pidetään työssäolopäivien veroisina päivinä myös niitä päiviä, jolloin toimihenkilö pitää tämän sopimuksen mukaisia vapaapäiviä.
2 Tämän sopimuksen mukaisilta vapaapäiviltä ei makseta lo- maltapaluurahaa.
6. Sopimuksen voimassaoloaika
Tämän sopimuksen voimassaoloaika on sama kuin sopija- osapuolten välisen varsinaisen työehtosopimuksen voimas- saoloaika.
SATAMAOPERAATTORIT RY AMMATTILIITTO PRO RY
KESKEYTYMÄTÖNTÄ KOLMIVUOROTYÖTÄ KOSKEVA PÖYTÄKIRJA
(päivitetty 20.12.2011)
Keskeytymättömässä 3-vuorotyössä säännöllinen työaika on 8 tuntia vuorokaudessa ja enintään vuoden pituisena ajan- jaksona keskimäärin 34,5 tuntia viikossa.
1 Keskimäärin 34,5 tunnin viikoittainen työaika toteutetaan 5- vuorojärjestelmällä.
2 Työvuorojärjestelmä on seuraava: iiii-aaaa-yyyy--
3 Lisäksi työvuorojärjestelmään voi sisältyä 6, 14, 22 tai 26 vrk:n vapaita, jona aikana annetaan joko vuorovapaita tai vuosilomaa.
4 Sovellettavat työvuorojärjestelmät laaditaan paikallisesti edellä olevan mukaisesti.
5 Paikallisesti voidaan sopia edellä mainitusta poikkeavan työ- vuorojärjestelmän käyttöönotosta edellyttäen, että työehto- sopimuksen mukainen työaika toteutuu ja työajan lyhennyk- sen yhteydessä sovitut periaatteet otetaan huomioon.
3 § TYÖAJAN TASAAMINEN, VUOROVAPAAT
1 Vuotuisen työajan tasaamiseksi 34,5 tuntiin viikossa toimi- henkilö on hänen keskeytymättömässä 3-vuorotyössä työs- kentelemänsä ajan pituudesta riippuen oikeutettu saamaan vuorovapaita.
2 Vuorovapaiden määrä lasketaan sen mukaan, kuinka paljon toimihenkilö on suorittanut keskeytymätöntä vuorotyötä vuo- rovapaiden määräytymiskauden aikana.
3 Työssäolovuoroihin rinnastetaan ne työvuorot, jotka toimi- henkilö on vapautettuna työstä työehtosopimuksen 24 §:ssä
tarkoitetun kunnallisen luottamusmiestehtävän vuoksi, kui- tenkin enintään 28 päivän ajalta.
4 Vuorovapaita annetaan tehdyistä säännöllisistä työvuoroista seuraavasti:
Vähintään | 5 | työvuoroa | = | 1 vuorovapaa | ||
" | 10 | ” | = | 2 vuorovapaata | ||
” | 15 | ” | = | 3 | ” | |
” | 20 | ” | = | 4 | ” | |
” | 25 | ” | = | 5 | ” | |
” | 30 | ” | = | 6 | ” | |
” | 35 | ” | = | 7 | ” | |
” | 39 | ” | = | 8 | ” | |
” | 44 | ” | = | 9-10 ” | ||
” | 49 | ” | = | 10-11 | ” | |
” | 54 | ” | = | 11-12 | ” | |
” | 59 | ” | = | 12-13 | ” | |
” | 64 | ” | = | 13-14 | ” | |
” | 69 | ” | = | 14-15 | ” | |
” | 74 | ” | = | 15-16 | ” | |
” | 78 | ” | = | 16-17 | ” | |
” | 83 | ” | = | 17-19 | ” | |
” | 88 | ” | = | 18-20 | ” | |
” | 93 | ” | = | 19-21 | ” | |
” | 98 | ” | = | 20-22 | ” | |
” | 103 | ” | = | 21-23 | ” | |
” | 108 | ” | = | 22-24 | ” | |
” | 113 | ” | = | 23-25 | ” | |
” | 117 | ” | = | 24-26 | ” | |
” | 122 | ” | = | 25-26 | ” | |
” | 127 | ” | = | 26-29 | ” | |
” | 132 | ” | = | 27-30 | ” | |
” | 137 | ” | = | 28-31 | ” | |
” | 142 | ” | = | 29-32 | ” | |
” | 147 | ” | = | 30-33 | ” | |
” | 152 | ” | = | 31-34 | ” | |
” | 156 | ” | = | 32-35 | ” | |
” | 161 | ” | = | 33-37 | ” | |
” | 166 | ” | = | 34-38 | ” | |
” | 171 | ” | = | 35-39 | ” | |
” | 176 | ” | = | 36-40 | ” | |
” | 181 | ” | = | 37-41 | ” | |
” | 186 | ” | = | 38-42 | ” | |
” | 191 | ” | = | 39-43 | ” | |
” | 196 | ” | = | 40-44 | ” | |
5 Jos työajan lyhennys toteutetaan käyttämällä kesäaikana kuutta vuoroa, laaditaan vuorovapaataulukko siten, että 1
§:ssä tarkoitettu työaika toteutuu.
6 Vuorovapaa on työehtosopimuksen mukainen vuorokausi (06.00–06.00), joka sijoittuu työvuorojärjestelmään pääsään- töisesti seuraavalla tavalla:
Kuuden vuorokauden vapaajaksossa on kolme vuorovapaata seuraavasti
(vuorovapaa = v) yyyy--vvv--iiii
Vastaavasti 14 vuorokauden vapaajaksossa vuorovapaita ovat
yyyy--vvv-vvv-vvv-iiii
22 vuorokauden vapaajaksossa vuorovapaita ovat yyyy--vvv-vvv-vvv-vvv-vvv-iiii
26 vuorokauden vapaajaksossa vuorovapaita ovat yyyy--vvv-vvv-vvv-vvv-vvv-vvv-iiii.
1 Vuorovapaat annetaan ensisijaisesti toimihenkilön oman työ- vuorojärjestelmän mukaisesti, mutta mikäli tämä ei ole mah- dollista, työnantajan määräämänä ajankohtana. Mikäli toimi- henkilölle vuorovapaiden määräytymiskauden aikana ei ole voitu antaa vuorovapaataulukon mukaisesti vuorovapaita, korvataan pitämättä olevat vuorovapaat niiden määräytymis- kauden päättymistä seuraavana palkanmaksupäivän vuoro- vapaarahalla. Vuorovapaat voidaan kuitenkin antaa seuraa- van vuoden puolella toimihenkilön kanssa niin sovittaessa.
2 Mikäli toimihenkilö on pitänyt liikaa vuorovapaita, voidaan ylimääräiset teettää jo saman vuorovapaiden määräytymis- kauden aikana, mutta ne on teetettävä viimeistään niiden määräytymiskauden päättymiskautta seuraavan toukokuun
26. päivään mennessä.
3 Ylimääräisten vuorovapaiden teettäminen tapahtuu siten, et- tä vastaava määrä toimihenkilön työvuorojärjestelmän mu- kaisista vuorovapaista on toimihenkilön työpäiviä, joilta mak- settava palkka sisältyy toimihenkilön kuukausipalkkaan.
Uudelle toimihenkilölle ei pääsääntöisesti ensimmäisen kol- men kuukauden aikana anneta vuorovapaata. Vastaavalla tavalla menetellään, kun toimihenkilö siirtyy muusta työaika- muodosta keskeytymättömään 3-vuorotyöhön. Kun oma vuoro on vuorovapailla, näiden toimihenkilöiden säännöllis- ten työvuorojen lukumäärä on sama kuin oman työvuoron
vuorovapaiden lukumäärä. Xxxxxxxx toimihenkilöt ansaitsevat vuorovapaita myös kolmen ensimmäisen kuukauden aikaisil- ta työvuoroilta. Mikäli vuorovapaiden määräytymiskauden päättyessä näille toimihenkilöille on vuorovapaita antamatta, korvataan ne vuorovapaarahalla määräytymiskauden päät- tymistä seuraavana palkanmaksupäivänä.
1 Vuorovapailta maksettava palkka sisältyy kuukausipalkkaan, jolloin huomioidaan myös vuorokohtaisen työvuorotaulukon edellyttämät vuorotyö ja / tai saunalisät.
2 Mikäli vuorovapaa sattuu sunnuntaiksi, kirkolliseksi pyhäpäi- väksi tai itsenäisyys tai vapunpäiväksi, suoritetaan sunnun- taityölisä (100 %).
3 Työvuorojärjestelmässä olevasta vuorovapaasta maksetaan 200 %:n korotusosa uudenvuoden aaton klo 06.00 ja seu- raavan arkipäivän klo 06.00 välisenä aikana. Samoin mene- tellään pääsiäislauantaina, molempina pääsiäispäivinä sekä helluntaiaattona ja helluntaina olevien vuorovapaiden suh- teen.
4 Mikäli vuorovapaa annetaan työvuorosta, maksetaan 200
%:n korotusosa uudenvuoden aaton klo 12.00 ja seuraavan arkipäivän klo 06.00, pääsiäislauantain klo 14.00 ja pääsiäi- sen jälkeisen tiistain klo 06.00 sekä helluntaiaaton klo 22.00 ja helluntain jälkeisen päivän klo 06.00 välisenä aikana ole- valta vuorovapaalta. Sunnuntaiksi sattuvana itsenäisyyspäi- vänä olevalta vuorovapaalta maksetaan 200 %:n korotusosa. Perusosa sisältyy kuukausipalkkaan.
5 Mikäli vuorovapaat korvataan rahassa, maksetaan vuorova- paaraha (= kuukausipalkka: 146 x 8 h) lisättynä keskimääräi- sellä vuorotyölisällä.
7 § SIIRTYMINEN TOISEEN TYÖAIKAMUOTOON
1 Siirryttäessä pysyvästi keskeytymättömästä 3-vuorotyöstä muuhun työaikamuotoon korvataan pitämättä jääneet vuoro- vapaat rahassa ja ylimääräiset vuorovapaat teetetään takai- sin.
2 Toimihenkilön työsuhteen päättyessä maksetaan pitämättä olevilta vuorovapailta vuorovapaaraha. Mikäli toimihenkilö on pitänyt liikaa vuorovapaita, vähennetään ylimääräisiltä vuo- rovapailta maksettu palkka lopputilistä.
Seisokkiajat ovat:
Juhannuksena juhannusviikon keskiviikko klo 22.00 – juhannuksen jälkeisen arkipäivän aamu klo 06.00.
Jouluna jouluaaton aatto klo 22.00 – tapaninpäivän jälkeinen aamu klo 06.00.
9 § SEISOKKIAIKANA SUORITETTU TYÖ
1 Kaikkina tämän sopimuksen mukaisina seisokkiaikoina sekä sunnuntaiksi sattuvana itsenäisyyspäivänä suoritetusta työs- tä maksetaan sunnuntaityökorotuksin 200 %:n korotusosa. Perusosa sisältyy kuukausipalkkaan.
2 Samalla tavoin korotettu palkka maksetaan myös uutena vuotena uudenvuodenaaton klo 12.00 ja seuraavan arkipäi- vän aamun klo 06.00 välisenä aikana sekä pääsiäislauantain klo 14.00 ja pääsiäisen jälkeisen tiistain klo 06.00 välisenä aikana että helluntaiaaton klo 22.00 ja helluntain jälkeisen aamun klo 06.00 välisenä aikana. Perusosa sisältyy kuukau- sipalkkaan.
1 Palkkaa ei makseta siltä ajalta, jolloin työnantajalla ei ole palkanmaksuvelvollisuutta.
2 Vapaavuorokaudella tarkoitetaan keskeytymättömässä 3- vuorotyössä työvuorojärjestelmän mukaisten työpäivien väli- siä sekä työpäivien ja vuorovapaiden välisiä työehtosopi- muksen mukaisia vuorokausia.
11 § ERÄITÄ YLITYÖKORVAUKSIA, SAUNALISÄ, YLITYÖJAKAJA
1 Ylityökorvaus maksetaan sen mukaan, missä työvuorossa ao. henkilö on ollut, kun hän aloittaa ylityönsä.
2 Klo 22.00–06.00 välisenä aikana suoritetusta ylityöstä mak- setaan 100 %:lla korotettu palkka.
3 Lauantaina ja juhlapäivän aattona klo 06.00 sunnuntain ja juhlapäivän klo 06.00 välisenä aikana maksetaan toimihenki- lölle kultakin työtunnilta palkkaliitteen mukainen erillinen sau- nalisä. Peräkkäisinä aatto- ja lauantaipäivinä saunalisä mak- setaan ainoastaan ensimmäiseltä vuorokaudelta.
4 Vuorovapaan saunalisätunneilta maksetaan saunalisä.
5 Jos toimihenkilö tulee vuorovapaansa aikana työhön, hänelle maksetaan palkka ylityökorotuksin ylityösäännösten mukaan.
6 Tässä työaikamuodossa käytetään kuukausipalkan jakajana lukua 146 ylityöpalkkaa laskettaessa.
Sairausajan palkka maksetaan työ- ja vuorovapaajärjestel- män mukaan huomioiden työehtosopimuksen 21 §:n mää- räykset.
1 Keskeytymättömässä 3-vuorotyössä sisältyy vuosiloma työ- vuorojärjestelmän vapaajaksoihin ja se annetaan kahdessa erillisessä jaksossa.
2 Toukokuun 26 päivän ja syyskuun 4 päivän välisenä 100 vuorokauden jakson aikana on jokaisella vuorolla 22 vuoro- kauden yhtäjaksoinen vapaa, johon sisältyvät päivät luetaan vuosilomalain mukaan lomapäiviksi. Loppuosa vuosilomasta annetaan ensisijaisesti seuraavan 60 tai seuraavien kolmen 20 vuorokauden jakson aikana. Mikäli lomapäiviä on enem- män kuin em. jaksoihin sisältyvissä vapaajaksoissa on vuosi- lomalain mukaisia arkipäiviä, annetaan loput lomapäivistä vuosilomalain mukaan seuraavien 20 vuorokauden jaksoihin sisältyvien vapaajaksojen yhteydessä. Jäljelle jäävät loma- päivät annetaan seuraavan vapaajakson aikana siten, ettei vuorovapaa ja lomapäivä kulu samanaikaisesti. Mikäli toimi- henkilön lomapäivien lukumäärä on vähemmän kuin vapaa- jaksoihin sisältyvien arkipäivien lukumäärä, on toimihenkilö velvollinen työskentelemään päivien erotuksen verran työn- antajan määräyksen mukaisesti vapaajakson aikana.
3 Mikäli työvuorojärjestelmä sisältää kesäaikana 26 vuorokau- den yhtäjaksoisen vapaan, on vuosilomien antokausi 18.5.–
16.9. Loppuosa vuosilomasta annetaan ensisijaisesti seu- raavan kahden 20 vuorokauden jakson aikana. Mikäli loma- päiviä on enemmän kuin näihin jaksoihin sisältyvissä vapaa- jaksoissa on vuosilomalain mukaisia arkipäiviä, annetaan lo- put lomapäivistä vuosilomalain mukaan seuraavien 20 vuo- rokauden jaksoihin sisältyvien vapaajaksojen yhteydessä. Jäljelle jäävät lomapäivät annetaan seuraavan vapaajakson aikana siten, etteivät vuorovapaa ja lomapäivä kulu saman- aikaisesti. Mikäli toimihenkilön lomapäivien lukumäärä on vähemmän kuin vapaajaksoihin sisältyvien arkipäivien luku- määrä, on toimihenkilö velvollinen työskentelemään päivien erotuksen verran työnantajan määräyksen mukaisesti vapaa- jakson aikana.
4 Vuosilomien kierto toteutetaan siten, että jouluseisokin jäl- keen siirretään työvuorojärjestelmää yksi vuorokausi taakse- päin ja karkausvuonna kaksi vuorokautta taaksepäin.
5 Vuosilomapalkka maksetaan vuosilomalain ja työehtosopi- muksen mukaan.
Mikäli keskeytymättömän 3-vuorotyön suorittaminen keskey- tyy muualla esiintyvien lakkojen, työsulkujen, konerikkojen tai muiden vastaavien syiden vuoksi, voidaan sen jälkeen, kun kaksi vuorokautta on kulunut esteen alkamisajankohdasta, kaikki keskeytymättömässä 3-vuorotyössä työskentelevät toimihenkilöt siirtää muuhun työaikamuotoon. Esteen lakat- tua siirrytään välittömästi takaisin tämän sopimuksen edellyt- tämään keskeytymättömään vuorotyömenettelyyn.
XXXXXXXXXX TOIMIHENKILÖITÄ KOSKEVA IRTISANOMISSUOJASOPIMUS
I YLEISET MÄÄRÄYKSET
1 § Yleinen soveltamisala
1 Tämä sopimus koskee toistaiseksi voimassa olevan työ- sopimuksen irtisanomista toimihenkilöstä johtuvasta tai hänen henkilöönsä liittyvästä syystä sekä toimihenkilön irti- sanoutumista.
2 Tämä sopimus koskee lisäksi niitä menettelytapoja, joita noudatetaan irtisanottaessa tai lomautettaessa toimihenkilöi- tä taloudellisista tai tuotannollisista syistä.
3 Sopimus ei koske merimieslaissa (423/78) ja ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa (630/98) tarkoitettuja työsuh- teita eikä työsopimuslain 7:5 ja 7:7 – 8 §:issä mainittuja ta- pauksia (liikkeen luovutus, saneerausmenettely, työnantajan konkurssi ja kuolema).
2 § Irtisanomisajat
1 Ellei muusta irtisanomisajasta ole irtisanomisen yhteydessä sovittu, työnantajan on irtisanoessaan työsopimuksen nouda- tettava
- 14 päivän irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut enin- tään vuoden
- kuukauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut yli vuoden mutta enintään neljä vuotta
- kahden kuukauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatku- nut yli neljä mutta enintään kahdeksan vuotta
- neljän kuukauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatku- nut yli kahdeksan mutta enintään 12 vuotta ja
- kuuden kuukauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatku- nut yli 12 vuotta.
2 Ellei muusta irtisanomisajasta ole irtisanoutumisen yhteydes- sä sovittu, toimihenkilö on irtisanoessaan työsopimuksen noudatettava 14 päivän ja työsuhteen jatkuttua keskeytykset- tä yli 5 vuotta kuukauden pituista irtisanomisaikaa.
3 § Irtisanomisajan noudattamatta jättäminen
1 Työnantajan, joka on irtisanonut työsopimuksen noudatta- matta irtisanomisaikaa, on maksettava toimihenkilölle kor- vauksena täysi palkka irtisanomisaikaa vastaavalta ajalta.
2 Toimihenkilö, joka ei ole noudattanut irtisanomisaikaa on velvollinen suorittamaan työnantajalle kertakaikkisena kor- vauksena irtisanomisajan palkkaa vastaavan määrän. Työn- antaja saa pidättää tämän määrän toimihenkilölle maksetta- vasta lopputilistä, noudattaen mitä työsopimuslain 2:17 §:ssä on säädetty työnantajan kuittausoikeuden rajoituksista.
3 Jos irtisanomisajan noudattaminen on laiminlyöty vain osit- tain, korvausvelvollisuus rajoittuu noudattamatta jääneen irti- sanomisajan osan palkkaa vastaavaksi.
II IRTISANOMINEN TOIMIHENKILÖSTÄ JOHTUVASTA SYYSTÄ
4 § Irtisanomisen perusteet
Työnantaja ei saa irtisanoa työsopimusta ilman työsopimus- lain 7:1 - 2 §:n mukaista asiallista ja painavaa syytä.
Pöytäkirjamerkintä Tämän sopimuksen perusteella voidaan tutkia, onko työ- sopimuslain 7:3 – 4 §:n perusteella suoritettu irtisanominen johtunut tosiasiallisesti toimihenkilöstä johtuvasta tai hänen henkilöönsä liittyvästä syystä ja olisiko työnantajalla ollut riit- tävät perusteet irtisanoa toimihenkilö sopimuksen tässä py- kälässä mainituilla perusteilla sellaisessa tilanteessa, jossa työsopimus on purettu työsopimuslain 8:1.1 §:n perusteella.
5 § Toimihenkilön irtisanomissuoja raskauden ja perhevapaan aikana
Työnantaja ei saa irtisanoa työsopimusta toimihenkilön ras- kauden johdosta eikä sillä perusteella, että toimihenkilö käyt- tää oikeuttaan työsopimuslain 4 luvussa säädettyyn perhe- vapaaseen. Jos työnantaja irtisanoo raskaana tai perheva- paalla olevan toimihenkilön työsopimuksen, katsotaan irtisa- nomisen johtuvan raskaudesta tai perhevapaan käyttämises- tä, ellei työnantaja voi osoittaa sen johtuneen muusta xxxxxx- ta. Työnantajan pyynnöstä toimihenkilön on esitettävä selvi- tys raskaudestaan.
6 § Irtisanomisesta ilmoittaminen ja toimihenkilön kuuleminen
Toimihenkilön työsopimuksen irtisanomisessa noudatetaan työsopimuslain 9:1 §:n, 9:2 §:n 1 momentin ja 9:4 - 5 §:n säännöksiä.
7 § Korvaus työsopimuksen perusteettomasta irtisanomisesta
1 Työnantaja, joka on tämän sopimuksen 4 § tai 5 §:ssä määri- teltyjen irtisanomisperusteiden vastaisesti irtisanonut toimi- henkilön, on velvollinen maksamaan toimihenkilölle
korvausta perusteettomasta irtisanomisesta työsopimuslain 12:2 - 3 §: ien mukaisesti.
2 Työnantajaa ei voida tuomita tässä pykälässä tarkoitettuun korvaukseen työ- sopimuslain 12:2 §:n mukaisen vahingon- korvauksen lisäksi eikä sen sijasta.
II ERINÄISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ
8 § Työvoiman vähentämisjärjestys
Taloudellisista tai tuotannollisista syistä tapahtuneen irtisa- nomisen tai lomauttamisen yhteydessä on mahdollisuuksien mukaan noudatettava sääntöä, jonka mukaan viimeksi irtisa- notaan tai lomautetaan yrityksen toiminnalle tärkeitä ja eri- koistehtäviin tarvittavia tai saman työnantajan työssä osan työ- kyvystään menettäneitä toimihenkilöitä. Tämän säännön lisäksi kiinnitetään mahdollisuuksien mukaan huomiota myös työsuhteen kestoaikaan ja toimihenkilön huoltovelvollisuuden määrään.
9 § Taloudellisista tai tuotannollisista syistä tapahtuvaa irtisanomista koskevat menettelytavat
Toimihenkilön taloudellisista tai tuotannollisista syistä tapah- tuvassa irtisanomisessa noudatetaan työsopimuslain 9:3 - 5
§:n säännöksiä.
10 § Irtisanotun toimihenkilön takaisin ottaminen
Työnantajan on tarjottava työtä taloudellisella tai tuotannolli- sella perusteella tai saneerausmenettelyn yhteydessä irtisa- nomalleen, työvoimatoimistosta edelleen työtä hakevalle en- tiselle toimihenkilölleen, jos hän tarvitsee toimihenkilöitä 12 kuukauden kuluessa työsuhteen päättymisestä samoihin tai samankaltaisiin tehtäviin, joita irtisanottu toimihenkilö oli teh- nyt.
11 § Poikkeukselliset lomautustilanteet Lomautuksen peruuttaminen
Mikäli työnantajalle lomautusilmoitusaikana ilmaantuu uutta työtä, voidaan lomautuksen peruuttaminen ilmoittaa ennen lomautuksen alkamista. Tällöin lomautusilmoituksen merkitys poistuu ja myöhemmin toimeenpantavien lomautusten on pe- rustuttava uusiin lomautusilmoituksiin.
Lomautuksen siirtäminen
Lomautusilmoitusaikana ilmaantuva työ voi kuitenkin olla luonteeltaan tilapäistä. Tällöin lomauttamisen peruuttaminen kokonaan ei ole mahdollista vaan lomautuksen alkamisajan- kohtaa voidaan siirtää myöhempään ajankohtaan. Lomautus- ta voidaan tällä perusteella siirtää vain kerran uutta lomau- tusilmoitusta antamatta ja enintään sillä määrällä, jonka lo- mautusilmoitusaikana ilmaantunut työ kestää.
Lomautuksen keskeyttäminen
1 Työnantaja voi saada tilapäisen työn lomautuksen jo alettua. Lomauttamisen keskeyttämisen, mikäli lomautuksen on uutta ilmoitusta antamatta tarkoitus jatkua välittömästi työn tekemi- sen jälkeen, tulee perustua työnantajan ja toimihenkilön väli- selle sopimukselle. Tällainen sopimus on syytä tehdä ennen työn alkamista. Samassa yhteydessä on syytä selvittää tila- päisen työn arvioitu kestoaika.
2 Edellä esitetty koskee vain työnantajan ja toimihenkilön välis- tä suhdetta eikä sillä ole otettu kantaa työttömyysturvaa kos- kevien lakien säännöksiin.
Pöytäkirjamerkintä Xxxxxx toimihenkilö on ottanut lomautusajaksi muuta työtä lomautusilmoituksen antamisen jälkeen mutta ennen kuin hänelle on ilmoitettu lomautuksen peruuttamisesta tai siirtä- misestä, toimihenkilö ei ole velvollinen korvaamaan tästä työnantajalle mahdollisesti aiheutuvaa vahinkoa. Tällaisessa tapauksessa toimihenkilö on velvollinen palaamaan työhön niin pian kuin se on mahdollista.
12 § Neuvottelujärjestys
Tätä sopimusta koskevista erimielisyyksistä neuvotellaan työehtosopimuksen neuvottelujärjestyksen mukaisesti.
13 § Tuomioistuinkäsittely
Jollei työsopimuksen irtisanomista tai lomautusta koskevassa riidassa ole päästy sovintoon, työnantaja- tai toimihenkilöliitto voi saattaa asian työtuomioistuimen käsiteltäväksi. Työtuo- mioistuimesta annetun lain (646/74) 15 §:n mukainen haas- tehakemus on toimitettava työtuomioistuimelle kahden vuo- den kuluessa siitä, kun työsuhde on päättynyt.
14 § Seuraamusjärjestelmä
1 Sen lisäksi, mitä sopimuksen 7 §:n 2 kappaleessa on sovittu, työnantajaa ei voida tuomita sopimuksessa tarkoitettujen
korvausten lisäksi myöskään työ- ehtosopimuslain 7 §:n mu- kaan maksamaan hyvityssakkoa siltä osin, kuin kysymykses- sä on työehtosopimukseen perustuvien mutta sinänsä samo- jen velvollisuuksien rikkominen, joista sopimuksen mukainen korvaus on määrätty.
2 Menettelytapamääräysten noudattamatta jättämisestä ei ai- heudu työehtosopimuslain tarkoittamia hyvityssakkoseuraa- muksia. Määräysten noudattamatta jättäminen otetaan huo- mioon työsopimuksen perusteettomasta irtisanomisesta tuo- mittavan korvauksen suuruutta määrättäessä.
IV VOIMAANTULO
15 § Voimaantulomääräys
1 Tämä sopimus korvaa työehtosopimuksen osana noudatetun 24.5.2002 TT-STTK välillä allekirjoitetun irtisanomissuoja- sopimuksen.
2 Tämä sopimus on voimassa työehtosopimuksen osana.
Helsingissä 16.5.2017 Satamaoperaattorit ry
Xxxx Xxxxx Xxxxxx Xxxxxx Ammattiliitto Pro ry
Xxxxx Xxxxxxx Else-Xxx Xxxxxxxxxxx
XXXXXXXXXX YHTEISTOIMINTASOPIMUS
1 Sopijapuolet pyrkivät kumpikin itse sekä työpaikoilla edistä- mään neuvottelusuhteita ja sopimustoimintaa. Sopijapuolet pyrkivät kehittämään näitä tavoitteita yhteistoiminnan eri muotoja hyväksi käyttäen sekä valvomaan osaltaan tehtyjä sopimuksia.
2 Kansalaisten perusoikeuksiin kuuluva yhdistymisvapaus on loukkaamaton. Tämä koskee niin työnantajia kuin toimihenki- löitä. Toimihenkilöillä on oikeus perustaa ja toimia ammatti- yhdistysorganisaatioissa eikä heitä saa tämän johdosta irti- sanoa tai syrjiä työssään. Yksittäisen toimihenkilön turvalli- suus ja terveys, syrjimättömyys ja tasa-arvoinen kohtelu ovat lähtökohtana sopimusmääräyksille.
3 Ennen poliittiseen tai myötätuntotyötaisteluun ryhtymistä siitä ilmoitetaan valtakunnansovittelijalle sekä asianomaiselle työnantaja- tai toimihenkilöliitolle, mikäli mahdollista vähin- tään neljä päivää aikaisemmin. Jos työtaistelusta päätetään myöhemmin, on siitä ilmoitettava heti kun se on käytännössä mahdollista. Ilmoituksessa on mainittava aiotun työtaistelun syyt, alkamishetki ja laajuus.
4 Tätä sopimusta sovelletaan Satamaoperaattorit ry:n jäsenyri- tyksissä jäljempänä mainituin rajoituksin. Työpaikalla tarkoi- tetaan tässä sopimuksessa Satamaoperaattorit ry:n jäsenyri- tyksen tuotantoyksikköä tai sitä vastaavaa toimintayksikköä.
5 Työpaikan toiminnan olennaisesti supistuessa, laajentuessa taikka liikkeen luovutuksen, sulautumisen, yhtiöittämisen tai niihin verrattavan olennaisen organisaatiomuutoksen johdos- ta saatetaan yhteistoimintaorganisaatio vastaamaan työpai- kan muuttunutta kokoa ja rakennetta.
6 Valituista luottamusmiehistä, varamiehen toimimisesta luot- tamusmiehen sijaisena, työsuojeluvaltuutetun tai työsuojelu- asiamiehen toimimisesta luottamusmiestehtävissä sekä luot- tamusmiesten toimimisesta työsuojelutehtävissä on työpai- kalla toimivan toimihenkilöyhdistyksen ilmoitettava kirjallisesti työnantajalle. Varamiehen toimimisesta työsuojeluvaltuutetun sijaisena työsuojeluvaltuutettu ilmoittaa työnantajalle kirjalli- sesti. Työnantaja ilmoittaa kirjallisesti luottamusmiehelle, ket- kä käyvät yrityksen puolesta neuvotteluja luottamusmiehen kanssa.
7 Sopijapuolet ovat yhtä mieltä siitä, että työnantajalla on työ- lainsäädännön ja sopimusten mukaisesti oikeus ottaa toi- meen ja erottaa toimihenkilö ja määrätä työn johtamisesta.
8 Siltä osin kuin tässä sopimuksessa ei ole toisin sovittu, nou- datetaan yhteistoiminnasta yrityksissä sekä työsuojelun val- vonnasta ja muutoksenhausta työsuojeluasioissa annettua lakia ja työsuojelun valvonnasta annettua asetusta, jotka ei- vät ole tämän sopimuksen osia.
2 YHTEISTOIMINTATEHTÄVÄT JA YHTEISTOIMINTAORGANISAATIOT
2.1 Luottamusmiehiä koskevat määräykset
1 Luottamusmiehen tehtävänä on työnantajan ja toimihenkilöi- den välisten neuvottelu- ja yhteistoimintasuhteiden ylläpitä- minen ja kehittäminen yrityksessä. Luottamusmies toimii yh- distyksensä ja toimihenkilöiden edustajana työehtosopimuk- sen soveltamista, työrauhan turvaamista ja työlainsäädännön soveltamista koskevissa asioissa.
2 Työpaikan tähän sopimukseen sidottuihin järjestöihin kuulu- villa toimihenkilöillä on oikeus valita keskuudestaan luotta- musmies ja varaluottamusmies. Vaali voidaan järjestää työ- paikalla. Tällöin on kaikilla edellä mainituilla toimihenkilöillä oltava mahdollisuus osallistua siihen. Työpaikalla voidaan sopia siitä, että luottamusmiehen tehtäviä hoitaa työsuojelu- valtuutettu tai päinvastoin.
3 Luottamusmiehen tai -miesten valitsemisen lisäksi toimihen- kilöt voivat valita osaston luottamusmiehen sen jälkeen, kun työnantajan kanssa on sovittu siitä, mihin toiminnalliseen ko- konaisuuteen valitaan osaston luottamusmies. Tällöin tulee kiinnittää huomiota siihen, että sovittu toimialue on kooltaan tarkoituksenmukainen ja kattavuudeltaan sellainen, että se edistää neuvottelujärjestelmän mukaista asioiden käsittelyä. Arvioinnissa on otettava huomioon myös mm. kyseessä ole- van osaston toimihenkilöiden lukumäärä. Mikäli asiassa ei päästä yksimielisyyteen, alistetaan se liittojen ratkaistavaksi. Työpaikalla voidaan sopia siitä, että osaston luottamusmies hoitaa työsuojeluasiamiehen tehtäviä tai päinvastoin.
4 Työsuhteeseensa liittyvä asia toimihenkilön tulee selvittää esimiehensä kanssa. Ellei asiaa saada näin selvitetyksi, voi hän saattaa asian hoidettavaksi luottamusmiehen ja työnan- tajan edustajan välisissä neuvotteluissa.
2.2 Työsuojeluyhteistoimintaa koskevat määräykset
1 Työsuojeluyhteistoimintaa koskevia määräyksiä sovelletaan työpaikassa, jossa säännöllisesti työskentelee yhteensä vä- hintään 20 työntekijää ja toimihenkilöä. Työsuojeluvaltuutettu on kuitenkin valittava, kun työntekijöiden ja toimihenkilöiden lukumäärä on yhteensä vähintään kymmenen.
2 Osapuolet osallistuvat yhdessä työterveyshenkilöstön, linja- johdon ja henkilöstöhallinnon kanssa työkykyä ylläpitävän toiminnan suunnitteluun, toteuttamiseen ja seurantaan. Täs- sä yhteydessä seurataan yrityksen palveluksessa olevien työssä selviytymistä ja laaditaan tarvittaessa ohjeet työkykyä ylläpitävää toimintaa tarvitsevien ohjaamiseksi asiantuntijoi- den hoitoon.
3 Työsuojelupäällikkö ja -valtuutettu osallistuvat työkykyä yllä- pitävän toiminnan suunnitteluun työterveyshuollon toiminta- suunnitelmaa laadittaessa. He osallistuvat myös suunnitel- mien toteuttamiseen ja seurantaan.
3 LUOTTAMUSMIESTEN JA TYÖSUOJELUVALTUUTETUN ASEMAA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET
3.1 Vapautus työstä ja ansionmenetyksen korvaaminen
1 Tehtäviensä hoitamista varten luottamusmiehelle ja työsuoje- luvaltuutetulle järjestetään tilapäisesti, säännöllisesti toistuen tai kokonaan vapautus työstään. Tällöin on kiinnitettävä huomiota muun muassa kyseiseen. henkilöstöryhmään kuu- luvien toimihenkilöiden lukumäärään, tuotannon ja toiminnan luonteeseen ja tämän sopimuksen mukaisten tehtävien mää- rään. Luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen kanssa tarkastellaan vuosittain tehtävän vaatimaa ajankäyttöä sekä sijaisjärjestelyjen toimivuutta.
2 Ellei työpaikan kaikkia henkilöstöryhmiä edustavan työsuoje- luvaltuutetun vapauttamiseksi työstä ole paikallisesti sovittu, lasketaan työsuojeluvaltuutetun ajankäyttö 1.4.1986 lukien voimassa olleiden toimialakohtaisten kerrointen mukaan. Yk- sinomaan toimihenkilöitä edustava työsuojeluvaltuutettu on oikeutettu saamaan riittävästi vapautusta työstään tehtävien- sä asianmukaista hoitamista varten työn kannalta sopivana aikana. Vapautuksen määrä ja järjestelyt selvitetään ja sovi- taan paikallisesti.
3 Tässä sopimuksessa tarkoitetun henkilöstön edustajan kuu- kausipalkkaa ei vähennetä, jos hän työaikana neuvottelee työnantajan edustajien kanssa tai toimii muuten työnantajan kanssa sovituissa tehtävissä.
4 Työnantaja maksaa luottamusmiehelle erillisen kuukausikor- vauksen, jonka suuruus ilmenee palkkaliitteestä.
5 Työnantaja maksaa työsuojeluvaltuutetulle erillisen kuukau- sikorvauksen, jonka suuruus ilmenee palkkaliitteestä.
6 Luottamusmiehen toimiessa samalla työsuojeluvaltuutettuna maksetaan hänelle taulukon mukainen luottamusmieskor- vaus korotettuna yhdellä portaalla, jolloin erillistä työsuojelu- valtuutetun korvausta ei makseta.
7 Jos työpaikan toimihenkilöiden lukumäärä on alle 4, ja luot- tamusmies tai työsuojeluvaltuutettu suorittaa työnantajan kanssa sovittuja tehtäviä säännöllisen työaikansa ulkopuolel- la, maksetaan näin menetetystä ajasta ylityökorvaus tai hä- nen kanssaan sovittu lisäkorvaus.
3.2 Luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun asema
1 Tarvittaessa työnantaja järjestää luottamusmiehelle ja työ- suojeluvaltuutetulle tarkoituksenmukaisen paikan tehtävien edellyttämien tarvikkeiden säilyttämiseen. Työnantaja osoit- taa mahdollisuuksien mukaan tarkoituksenmukaisen tilan, jossa voidaan käydä tehtävien hoitamista varten välttämät- tömät keskustelut. Työpaikan koon sitä edellyttäessä paikal- lisesti sovitaan, että luottamusmies voi tarvittaessa käyttää yrityksen tavanomaisia käytössä olevia toimisto-, yms. väli- neitä. Osapuolet toteavat yhteisenä tulkintanaan, että tavan- omaisten toimistovälineiden piiriin kuluu myös yrityksessä yleisesti käytössä olevat atk-laitteet ja niihin liittyvät ohjelmat sekä internet-yhteys (sähköposti). Arvioinnissa voidaan ottaa huomioon mm. yrityksen koko, luottamusmiehen tai työsuoje- luvaltuutetun tehtävien laajuus ja edellyttämä tarve sekä ajankäytön määrä. Käytännön järjestelyistä sovitaan paikalli- sesti.
2 Luottamusmiehenä, osaston luottamusmiehenä tai työsuoje- luvaltuutettuna toimivaa toimihenkilöä ei tätä tehtävää hoita- essaan tai sen tähden saa siirtää alempipalkkaiseen työhön kuin missä hän oli ao. tehtävään valituksi tullessaan. Jos työpaikan kaikkia henkilöstöryhmiä edustavaksi työsuojelu- valtuutetuksi valitun henkilön varsinainen työ vaikeuttaa luot- tamustehtävien hoitamista on hänelle, ottaen huomioon työ- paikan olosuhteet ja hänen ammattitaitonsa, järjestettävä muuta työtä. Tällainen järjestely ei saa aiheuttaa hänen ansi- onsa alentumista.
3 Luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun asema jatkuu liik- keen luovutuksesta huolimatta sellaisenaan, jos luovutettu liike tai sen osa säilyttää itsenäisyytensä. Jos luovutettava
liike tai sen osa menettää itsenäisyytensä, luottamusmiehellä ja työsuojeluvaltuutetulla on oikeus kohdassa 3.3 mainittuun jälkisuojaan liikkeen luovutuksesta johtuneesta toimikauden päättymisestä lukien.
4 Luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun ansiokehityksen tulee vastata yrityksessä tapahtuvaa ansiokehitystä.
5 Työnantaja järjestää luottamusmiehelle ja työsuojeluvaltuute- tuille mahdollisuuden osallistua ammattitaidon säilymisen ta- kaavaan ja urakehityksen mahdollistavaan ammatilliseen koulutukseen yhdenvertaisesti muun henkilöstön kanssa.
6 Erityisesti uusien luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettu- jen koulutukseen osallistumista kannustetaan ja heille laadi- taan kahden kuukauden kuluessa valinnasta sekä ammatilli- sen että luottamustehtäviin liittyvän koulutuksen kattava suunnitelma, joka tarkistetaan vuosittain samalla kun käsitel- lään (vähintään 20 työntekijän yrityksissä) yhteistoimintalain mukaiset koulutustavoitteet.
7 Liitot suosittelevat, että koulutussuunnitelma laaditaan yhteis- työssä siten, että luottamusmies tai työsuojeluvaltuutettu te- kee itseään koskevan luottamustoimiin liittyvän koulutus- suunnitelman, jonka työnantaja hyväksyy.
8 Ammatillista koulutusta koskevan suunnitelman laatii työnan- taja yhteistyössä toimihenkilön kanssa.
9 Kun kokonaan tai pääosin työstä vapautetun luottamusmie- hen tai kokonaan tai pääosin työstä vapautetun työsuojelu- valtuutetun tehtävä päättyy, on työnantajan ja hänen yhtei- sesti selvitettävä, edellyttääkö hänen ammattitaitonsa ylläpi- täminen entiseen tai sitä vastaavaan työhön ammatillista koulutusta. Työnantaja järjestää selvityksen edellyttämää koulutusta.
3.3 Työsuhdeturva
1 Jos yrityksen työvoimaa lomautetaan tai irtisanotaan talou- dellisista tai tuotannollisista syistä, ei luottamusmiestä tai työsuojeluvaltuutettua saa irtisanoa tai lomauttaa ellei tuotan- toyksikön toimintaa ao. henkilöstöryhmän osalta keskeytetä kokonaan. Mikäli luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun kanssa yhteisesti todetaan, ettei hänen voida tarjota hänen ammattiaan vastaavaa tai hänelle muutoin sopivaa työtä, voidaan tästä säännöstä kuitenkin poiketa.
2 Osaston luottamusmiehen työsopimus voidaan työsopimus- lain 7:2 momentin mukaisesti irtisanoa vain, kun työ koko-
naan päättyy eikä voida järjestää muuta työtä, joka vastaa hänen ammattitaitoaan.
3 Luottamusmiehestä, osaston luottamusmiehestä tai työsuoje- luvaltuutetusta johtuvasta syystä ei häntä saa irtisanoa ilman työsopimuslain 7:1 momentin edellyttämää niiden työntekijöi- den suostumusta, joita hän edustaa.
4 Luottamusmiehen, osaston luottamusmiehen tai työsuojelu- valtuutetun työsopimusta ei saa purkaa vastoin työsopimus- lain 8:1 § säännöstä. Työsopimuksen purkaminen sillä perus- teella, että hän on rikkonut järjestysmääräyksiä ei ole mah- dollista, ellei hän ole samalla toistuvasti ja olennaisesti sekä varoituksesta huolimatta jättänyt työvelvoitteensa täyttämät- tä.
5 Edellä olevia työsuhdeturvaa koskevia määräyksiä on sovel- lettava myös työpaikalla asetettuun luottamusmiesehdokkaa- seen, jonka asettamisesta on kirjallisesti työn-antajalle ilmoi- tettu sekä työsuojeluvaltuutettuehdokkaaseen, jonka asetta- misesta on kirjallisesti ilmoitettu työsuojelutoimikunnalle tai muulle sitä vastaavalle yhteistoimintaelimelle. Ehdokassuoja alkaa kuitenkin aikaisintaan kolme kuukautta ennen valitta- vana olevan luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun toi- xxxxxxxx alkua ja päättyy muun kuin vaalissa valituksi xxx- xxxx osalta vaalituloksen tultua todetuksi.
6 Työsuhdeturvaa koskevia määräyksiä on sovellettava myös luottamusmiehenä tai työsuojeluvaltuutettuna toimineeseen toimihenkilöön kuusi kuukautta hänen kyseisen tehtävänsä päättymisen jälkeen.
7 Jos luottamusmiehen, osaston luottamusmiehen tai työsuoje- luvaltuutetun työsopimus on lakkautettu tämän sopimuksen vastaisesti, työnantajan on suoritettava korvauksena hänelle vähintään 10 ja enintään 30 kuukauden palkka. Milloin tuo- tantolaitoksessa tai vastaavassa toimintayksikössä säännöl- lisesti työskentelee yhteensä alle 20 työntekijää ja toimihen- kilöä on edellä mainittu korvaus kuitenkin työsuojeluvaltuute- tun osalta vähintään neljän ja enintään 24 kuukauden palkka. Korvaus on määrättävä samojen perusteiden mukaan kuin työsopimuslain 12:2 § 1 momentissa on säädetty.
8 Luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun työsuhteen päät- tämiseen liittyvistä riidoista työnantajan on ilman tarpeetonta viivytystä ilmoitettava Satamaoperaattorit ry:lle, jonka on saa- tettava asia Ammattiliitto Pro ry:n tietoon.
9 Osapuolien on ilman aiheetonta viivytystä selvitettävä paikal- listen osapuolten myötävaikutuksella työsuhteen päättämi- seen liittyvät taustat.
10 Osapuolien on viikon kuluessa selvitystyön päättymisestä käsiteltävä luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun työsuh- teen päättymiseen liittyvät erimielisyydet osapuolien välises- sä neuvottelussa ja esitettävä omat kantansa asiassa. Osa- puolien kannat saatetaan tiedoksi työnantajalle.
3.4 Varamiehet
1 Tämän luvun määräyksiä sovelletaan varaluottamusmieheen ja työsuojeluvaltuutetun varamieheen sinä aikana, kun he tämän sopimuksen edellyttämän ilmoituksen mukaisesti toi- mivat sijaisina.
2 Jos työnantaja irtisanoo luottamusmiehen varamiehen työso- pimuksen tai lomauttaa hänet silloin, kun hän ei toimi luotta- musmiehen sijaisena, taikka hänellä ei ole muutoinkaan luot- tamusmiehen asemaa, katsotaan irtisanomisen tai lomaut- tamisen johtuneen toimihenkilön luottamusmiestehtävästä, ellei työnantaja voi osoittaa toimenpiteen johtuneen jostakin muusta seikasta.
Paikallisesti voidaan sopia sellaisen yhteistoimintaelimen pe- rustamisesta, joka käsittelee muun muassa kehittämistoimin- taan sisältyviä asioita. Yhteiselin voi korvata erilliset yhteis- toiminta- ja työsuojelutoimikunnat sekä muut vastaavat toimi- kunnat. Sama yhteistoimintaelin voi vastata myös yhteistoi- mintalain, työsuojeluvalvontalain, työterveyshuollon ja tasa- arvolain mukaista toimista ja suunnitelmista paikallisesti so- vittavassa laajuudessa.
5.1 Ammatillinen koulutus
1 Työnantajan antaessa toimihenkilölle ammatillista koulutusta tai lähettäessä toimihenkilön hänen ammattiinsa liittyviin kou- lutustilaisuuksiin, korvataan koulutuksen aiheuttamat suora- naiset kustannukset eikä toimihenkilön palkkaa vähennetä, ellei toisin ole sovittu. Jos koulutus tapahtuu kokonaan työ- ajan ulkopuolella, korvataan siitä johtuvat suoranaiset kus- tannukset. Suoranaisilla kustannuksilla tarkoitetaan kurssi- maksuja, kurssiaineistosta aiheutuvia kustannuksia sekä matka- ja elinkustannuksia sekä tavanomaista suurempia
kustannuksia, jotka aiheutuvat esim. normaalista poikkeavis- ta lapsenhoitojärjestelyistä. Työajan ulkopuolella koulutuk- seen tai sen edellyttämiin matkoihin käytetystä ajasta ei kor- vausta suoriteta ja matkakustannusten korvaukset määräyty- vät työehtosopimuksen mukaisesti.
2 Edellä mainittujen kustannusten korvaamisesta on mahdolli- suuksien mukaan aina sovittava etukäteen.
5.2 Yhteinen koulutus
1 Työpaikan yhteistoimintaa edistävän koulutuksen järjestävät työmarkkinaosapuolet tai työnantaja- ja toimihenkilöpuoli yh- teisesti työpaikalla tai muussa paikassa.
2 Työsuojelun yhteistoiminnan peruskurssit ja työsuojeluyhteis- työn kannalta tarpeelliset erikoiskurssit ovat tässä tarkoitet- tua yhteistä koulutusta.
3 Yhteistä koulutusta koskevia määräyksiä sovelletaan myös osallistumisjärjestelmiä ja paikallista sopimista koskevaan koulutukseen. Koulutukseen osallistumisesta voidaan sopia myös työnantajan ja asianomaisen henkilön kesken.
4 Koulutukseen osallistuvalle suoritetaan korvaus kuten koh- dassa 5.1 on määrätty. Koulutukseen osallistumisesta sovi- taan paikallisesti koulutuksen luonteesta riippuen kysymyk- seen tulevassa yhteistyöelimessä tai työnantajan ja luotta- musmiehen kesken.
5.3 AY-koulutus
5.3.1 Työsuhteen säilyminen ja ilmoitusajat
1 Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n ja sen jäsenliittojen jär- jestämille kuukauden tai sitä lyhyemmän ajan kestäville kurs- seille annetaan toimihenkilöille tilaisuus osallistua, ellei se ai- heuta tuntuvaa haittaa yrityksen toiminnalle. Edellä mainittua haittaa arvioitaessa kiinnitetään huomiota työpaikan kokoon. Ilmoitus aikomuksesta lähteä kurssille on tehtävä mahdolli- simman varhain. Kielteisessä tapauksessa ilmoitetaan luot- tamusmiehelle viimeistään 10 päivää ennen kurssin alkua syy, jonka takia vapaan myöntäminen tuottaisi tuntuvaa hait- taa. Tällöin olisi suotavaa yhteisesti pyrkiä selvittämään muu mahdollinen ajankohta, jolloin kurssille osallistumiselle ei olisi estettä.
2 Etukäteen on todettava, onko kyseessä sellainen koulutusti- laisuus, josta työnantaja suorittaa toimihenkilölle korvauksia tämän sopimuksen mukaisesti.
3 Kohdassa 5.3.2 mainituille henkilöstön edustajille varataan em. sopimuskohdan mukaisesti tilaisuus osallistua sellaiseen tämän sopimuksen tarkoittamaan koulutukseen, mikä on omiaan lisäämään näiden henkilöiden pätevyyttä tämän sopimuksen tarkoittamien tehtävien hoitamisessa.
5.3.2 Korvaukset
1 Kurssilta, joka järjestetään STTK:n tai sen jäsenliiton koulu- tuslaitoksissa tai erityisestä syystä muualla ja jonka keskus- järjestöjen välinen koulutustyöryhmä on hyväksynyt, työnan- taja maksaa luottamismiehelle, osaston luottamusmiehelle, varaluottamusmiehelle, työsuojeluvaltuutetulle, varavaltuute- tulle, työsuojelutoimikunnan jäsenelle ja työsuojeluasiamie- helle heidän tehtäviensä edellyttämän koulutuksen osalta kuukausipalkan, luottamusmiehelle ja osaston luottamusmie- helle enintään kuukauden ajalta, sekä edellä mainituille työ- suojeluluottamustehtävissä oleville enintään kahden viikon ajalta.
2 Luottamusmiehelle ja osaston luottamusmiehelle korvataan vastaavasti heidän osallistuessaan STTK:n opistoissa järjes- tettävälle enintään kolmen kuukauden kurssille ansion mene- tys yhden kuukauden osalta. Samoin menetellään jäsenyh- distyksen puheenjohtajan osalta edellyttäen, että hän työs- kentelee yrityksessä, jossa on vähintään 10 tämän sopimuk- sen piiriin kuuluvaa toimihenkilöä ja hänen johtamassaan jä- senyhdistyksessä on vähintään 50 jäsentä.
3 Lisäksi 5.3.2 kohdassa tarkoitetuille toimihenkilöille makse- taan kultakin sellaiselta kurssipäivältä, jolta kuukausipalkkaa ei vähennetä, kurssista sen järjestäjälle aiheutuvien ruokailu- kustannusten korvaukseksi keskusjärjestöjen välillä sovittu ateriakorvaus.
4 Edellä tässä kohdassa tarkoitettuja korvauksia työnantaja on velvollinen maksamaan samalle henkilölle vain kerran sa- masta tai sisällöltään vastaavasta koulutustilaisuudesta.
5 Osallistuminen 5.3 kohdan mukaiseen koulutukseen ei yhden kuukauden rajaan asti aiheuta vuosiloma-, eläke- tai muiden niihin verrattavien etuuksien vähenemistä.
1 Työnantajan tulee esittää henkilöstölle tai sen edustajille;
Yrityksen tilinpäätöksen vahvistamisen jälkeen siihen perus- tuva selvitys yrityksen taloudellisesta tilasta.
Vähintään kaksi kertaa tilivuoden aikana selvitys yrityksen ta- loudellisesta tilasta, josta käyvät ilmi tuotannon, työllisyyden, kannattavuuden ja kustannusrakenteen kehitysnäkymät.
Vuosittain henkilöstösuunnitelma, joka sisältää arviot henki- löstön määrässä, laadussa ja asemassa odotettavista olevis- ta muutoksista.
2 Yrityksen tulee antaa viipymättä olennaiset muutokset kaikis- sa edellä mainituissa tiedoissa.
3 Niissä yrityksissä, joissa henkilöstömäärä on säännöllisesti vähintään 30, annetaan yhteistoimintalain 11 §:n 2 momentin tarkoittamat yrityksen tilinpäätöstiedot henkilöstön edustajille pyydettäessä kirjallisena.
4 Tämän sopimuksen tarkoittamalla henkilöstöryhmällä on oi- keus järjestää työpaikalla tai muussa sovitussa tilassa ko- kouksia työmarkkina-asioissa tai työpaikan työsuhteita kos- kevista tai yhteistoimintalain mukaisista kysymyksistä. Henki- löstöryhmillä on myös oikeus jakaa jäsenilleen kokousilmoi- tuksia, työpaikan työsuhteisiin tai työmarkkinakysymyksiin liit- tyviä tiedonantoja.
5 Henkilöstöryhmillä on oikeus tiedottaa työmarkkinakysymys- ten ohella myös yleisiin kysymyksiin liittyvistä asioista työpai- kan ilmoitustaululla.
6 Tämän sopimuksen mukaisesti luottamusmiehen tai osaston luottamusmiehen tehtäviin kuuluvissa erimielisyystapauksis- sa annetaan hänelle kaikki valituksen alaisen tapauksen sel- vittämiseksi tarpeelliset tiedot. Luottamusmiehellä on oikeus saada kerran vuodessa tiedot toimialueensa toimihenkilöiden suku- ja etunimistä, työsuhteen alkamisajasta sekä osastosta tai sitä vastaavasta. Pyydettäessä on luottamusmiehelle an- nettava tieto uusista toimihenkilöistä.
7 Toimipaikkakohtaisina palkkatilastotietoina annetaan luotta- musmiehelle kerran vuodessa kirjallisesti välittömästi sen jäl- keen, kun tilastoyhteistyösopimuksen mukainen toimihenkilö- tilasto on valmistunut, toimihenkilöiden keskipalkat sekä kes- kiansiot ansioerittäin vaativuusluokan ja sukupuolen mukaan luokiteltuina. Luottamusmies ei ole oikeutettu saamaan kes- kimääräisiä kuukausiansiotietoja kolmea henkilöä pienem- mistä ryhmistä.
8 Luottamusmiehelle varataan mahdollisuus perehtyä toimialu- eellaan yrityksessä kulloinkin voimassa oleviin palkanmää- räytymis- ja palkanlaskentajärjestelmiin. Lisäksi luottamus- miehellä on oikeus perehtyä toimialueensa toimihenkilöiden
osalta hätä- ja ylityötä sekä niistä maksetusta korotetusta palkasta työaikalain mukaisesti laadittuun luetteloon.
9 Luottamusmies saa edellä tarkoitetut tiedot luottamuksellisi- na tehtäviensä hoitamista varten. Tietoja ei tule luovuttaa muiden yritysten luottamushenkilöille eikä niitä saa muutoin- kaan levittää.
Helsingissä 7. päivänä maaliskuuta 2014 SATAMAOPERAATTORIT RY AMMATTILIITTO PRO RY
TYÖAIKAPANKKIJÄRJESTELMÄ
1 Työaikapankki perustuu työehtosopimukseen ja on paikalli- sesti sovittu työ- ja vapaa- ajan yhteensovittamisjärjestelmä, jolla työaikaa, ansaittuja vapaita tai vapaa-ajaksi muutettuja etuuksia säästetään tai yhdistetään pitkäjänteisesti.
2 Työaikapankin keskeisenä tarkoituksena on mahdollistaa työn tekeminen joustavasti yrityksen ja henkilöstön tarpeiden mukaan.
3 Osapuolet suosittelevat työaikapankin käyttämistä silloin, kun on tarvetta joustaviin työaikajärjestelyihin.
Järjestelmän käyttöönotto
1 Työaikapankkijärjestelmän käyttöönotosta sovitaan paikalli- sesti. Sopimus on tehtävä kirjallisesti. Toimihenkilön jäse- nyys työaikapankissa alkaa siitä hetkestä kun hän sopii työ- antajan kanssa siirtävänsä palkaneriä pankkiin.
2 Ennen työaikapankin käyttöönottoa sovitaan paikallisesti siir- retäänkö työehtosopimuksen 7§:n 12 kohdan mukaiset jous- tovapaat työaikapankkiin.
3 Työaikapankkiin voidaan siirtää säännöllisen työajan ta- sauserien lisäksi myös muita eriä siten kuin paikallisesti sovi- taan. Työaikapankkiin siirrettäviä eriä voi olla muun ohella vuosilomalain 27 §:n tarkoittama säästövapaa, työajan ly- hennysvapaat, lisätyökorotus tai koko palkka lisätyön ajalta, sunnuntaikorotus tai koko palkka sunnuntaityön ajalta, viik- kovapaa, ylityönperusosa tai - korotusosa tai molemmat yli- työnosat, vapaaksi annettavaksi sovittu lomaraha tai sen osa ja matka-ajan palkka.
4 Työaikapankin saldo ei voi olla negatiivinen.
5 Pankkiin laitettavista tunneista sovitaan erikseen esimiehen kanssa.
Vapaiden antaminen
1 Pankkiin kertyneiden vapaiden pitämisestä sovitaan paikalli- sesti. Työnantaja voi 14 päivän ilmoitusaikaa noudattaen il- moittaa vapaiden antamisen ajankohdan. Toimihenkilö voi, elleivät painavat syyt sitä estä, pitää vapaata ilmoitettuaan siitä 2 kuukautta ennen vapaan pitämistä.
2 Lyhyissä 1 – 2 päivän vapaissa vastaavat ilmoitusajat ovat 7 päivää työnantajan puolelta ja kuukausi toimihenkilön ilmoit- taessa vapaasta, ellei asiasta ole paikallisesti toisin sovittu.
3 Työantaja voi määritellä enintään kuusi kuukautta kalenteri- vuodesta sellaiseksi ajaksi, jolloin vapaita ei voida pitää omalla ilmoituksella.
4 Vapaat annetaan ensisijaisesti kokonaisina päivinä. Pidetyt vapaat luetaan työssäolopäivien veroisiksi päiviksi vuosilo- maa ansaittaessa.
5 Kertyneet vapaat on annettava, mikäli niin sovitaan, paikalli- sesti sovitun ajanjakson aikana pankkiin siirrosta.
Palkanmaksu
Työaikapankkijärjestelmässä olevan vapaan palkkaperuste sovitaan paikallisesti. Ellei muuta sovita on korvausperuste pitoajankohdan kuukausipalkka. Mahdolliset vuorokohtaiset lisät maksetaan tekohetkellä.
Sairaus
1 Jos synnytyksestä, sairaudesta tai tapaturmasta johtuva työ- kyvyttömyys alkaa ennen sovittua pankkivapaan pitämistä, ei pankkivapaa kulu. Jos työkyvyttömyys alkaa pankkivapaan aikana ja jatkuu yhtäjaksoisesti yli seitsemän kalenteripäivää, tämän ajan ylittävää osaa työkyvyttömyysajasta ei pidetä pankkivapaana, jos toimihenkilö pyytää sitä ilman aiheetonta viivytystä.
2 Toimihenkilön on työnantajan pyynnöstä esitettävä luotettava selvitys työkyvyttömyydestään.
Työsuhteen päättyminen
Työsuhteen päättyessä maksetaan työaikapankkiin kertyneil- tä pitämättömiltä vapailta yksinkertainen palkka.
Työaikapankkijärjestelmän lakkaaminen
1 Sovittaessa työaikapankin käyttöönotosta tulee sopia myös sopimuksen irtisanomisajasta tai määräajasta.
2 Edellä mainittuja määräaikoja noudatetaan myös toimihenki- lön irtisanoutuessa työaikapankista, jolloin hänellä on oikeus nostaa pankkiin kertynyt rahamäärä.
3 Mikäli toimihenkilö irtisanoutuu työaikapankkijärjestelmästä ja haluaa palata järjestelmän piiriin, on hänellä siihen oikeus yhden vuoden kuluttua siitä, kun hän on ilmoittanut eroavan- sa työaikapankista.
4 Järjestelmästä luovuttaessa maksetaan työaikapankkiin ker- tyneiltä pitämättömiltä vapailta yksinkertainen palkka. Paikal- lisesti sovitaan ajankohta, johon mennessä työnantaja mak- saa yksinkertaisen palkan kertyneiltä, mutta pitämättömiltä pankkivapailta.
Annettavat tiedot
1 Luottamusmiehelle on neljännesvuosittain pyydettäessä toi- mitettava työaikapankin tuntisaldot.
2 Työnantajan on annettava tarvittaessa selvitys toimihenkilöl- le, mikäli vapaata ei voida antaa henkilön esittämänä ajan- kohtana.
XXXXXXXXXX TOIMIHENKILÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2018 – 2021 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA
Aika: 23.2.2018
Paikka: Ammattiliitto Pro ry:n toimisto, Helsinki
Läsnä: Xxxx Xxxxx, Satamaoperaattorit ry Xxxxxx Xxxxxx, Satamaoperaattorit ry
Xxxxx Xxxxxxx, Ammattiliitto Pro ry Xxxxx Xxxxxxxx, Ammattiliitto Pro ry
SOPIMUSKAUSI
Todettiin, että osapuolten kesken 14.6.2016 allekirjoitetun ahtausalan toimihenkilöitä koskevan työehtosopimuksen voimassaolo päättyy 31.1.2018. Päätettiin uudistaa liittojen välinen ahtausalan toimihenkilöitä koskeva työehtosopimus ajalle 1.2.2018 – 30.04.2021.
Työehtosopimus on voimassa 30.4.2021 saakka. Sopimuk- sen voimassaolo jatkuu tämän jälkeen vuoden kerrallaan, jollei sitä jommankumman puolesta kirjallisesti irtisanota vä- hintään kuukautta ennen sopimuksen päättymistä. Irtisano- misesta huolimatta työehtosopimuksen määräykset ovat voimassa, kunnes yhteisesti todetaan neuvottelujen uudesta työehtosopimuksesta päättyneen tai toinen osapuoli ilmoittaa katsovansa neuvottelut päättyneiksi.
Osapuolet voivat irtisanoa työehtosopimukset kirjallisesti vii- meistään 31.1.2019 päättymään 30.4.2019, jolloin osapuol- ten kesken tässä neuvottelussa 1.5.2019 tai sen jälkeen voimaan tulevat palkankorotukset ja muut työehtosopimus- muutokset jäävät toteutumatta.
2. PALKANKOROTUKSET
2.1. Palkankorotukset vuonna 2018
Paikalliset osapuolet käyvät 31.3.2018 mennessä keskuste- lun, käytetäänkö osa palkankorotuksista paikallisesti sovitulla tavalla. Mikäli toisin ei sovita toimihenkilöiden henkilökohtai- sia kuukausipalkkoja ja taulukkopalkkoja korotetaan 1.4.2018 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien 1,4 prosentilla. Kuukausipalkoista ja taulukkopalkoista poistetaan korotuksen jälkeen sentit ja kuukausipalkat pyöris- tetään yleisen pyöristyssäännön mukaisesti lähimpään eu-
roon. Mahdollisia paikallisesti käytössä olevia lisiä korotetaan samasta ajankohdasta 1,4 prosentilla, elleivät lisät ole pro- sentuaalisia ja korotu sitä kautta.
Tehtäväkohtaisten vaativuusluokkien mukaiset palkat
Kuukausipalkat 1.4.2018 jälkeen alkavan palkanmaksukau- den alusta lukien:
Palkkaluokka | Palkka € / kk |
1 | 1970 |
2 | 2028 |
3 | 2086 |
4 | 2148 |
5 | 2210 |
6 | 2273 |
7 | 2372 |
8 | 2473 |
9 | 2629 |
10 | 2794 |
11 | 3025 |
12 | 3399 |
13 | 3821 |
Vuorotyössä maksetaan vuorolisää, jonka suuruus tunnilta on iltavuorossa 12,5% ja yövuorossa 25%.
Muut palkkaperusteet:
Saunalisä Vuorotyössä maksetaan lauantaina ja arkipyhäaaton iltavuo- rossa oleville saunalisää, jonka suuruus on 1.4.2018 seuraa- van palkanmaksukauden alusta lähtien 2,86 €/tunnilta. Lisän määrä 1.5.2019 seuraavan palkanmaksukauden alusta läh- tien on 2,91 € tunnilta.
2.2. Palkankorotukset vuonna 2020
Toimihenkilöiden henkilökohtaisia kuukausipalkkoja ja tau- lukkopalkkoja korotetaan 1.4.2020 tai lähinnä sen jälkeen al- kavan palkanmaksukauden alusta lukien paikallisesti jäljem- pänä sovitulla tavalla tai yleiskorotuksella, jonka suuruus määritellään 31.12.2019 mennessä seuraavalla laskentamal- lilla:
A) Vientiteollisuuden malli
Jos on syntynyt ns. vientiteollisuuden määrittelemä työehto- sopimusten uudistamisen kustannusvaikutus, on yleiskoro- tuksen määrä sama kuin em. mallin mukaisesti sovittu
kustannusvaikutus. Yhteisenä tavoitteena on ahtausalan toi- mihenkilöiden yleiskorotusten kustannusvaikutusten yhden- vertaisuus koko sopimuskauden aikana em. mallin mukaisiin sopimuksiin.
Jos osapuolet eivät pääse 31.10.2019 mennessä yksimieli- syyteen em. mallin mukaista kustannusvaikutusta vastaavas- ta yleiskorotuksesta tarkastelujaksolle, asetetaan asiaa rat- kaisemaan välityslautakunta, johon molemmat osapuolet asettavat kumpikin yhden jäsenen ja kutsuvat puheenjohta- jaksi valtakunnansovittelijan.
Lautakunnan tulee antaa ratkaisu 31.12.2019 mennessä. Jos ratkaisu on, että ns. vientiteollisuuden mallia ei ole syntynyt tai kustannusvaikutuksen määritteleminen ei ole jostain syys- tä mahdollista, sovelletaan vaihtoehtoa B ja lautakunta antaa ratkaisun mallin B mukaisesta yleiskorotuksesta.
B) Verrokkisopimukset
Yleiskorotuksen suuruus määritellään 31.12.2019 mennessä seuraavalla laskentamallilla:
Yleiskorotuksen prosentti lasketaan seuraavien verrokkialo- jen työehtosopimusten 31.12.2019 mennessä tiedossa ole- vien ja 1.10.2019 – 30.9.2020 aikana toteutettujen/ toteutet- tavien yleiskorotusten matemaattisena keskiarvona (kaksi desimaalia):
- Teknologiateollisuuden toimihenkilöiden työehtosopimus (Teknologiateollisuus
ry ja Ammattiliitto Pro ry),
- Kemianalan toimihenkilösopimus (Kemianteollisuus ry ja Ammattiliitto
Pro ry) ja
- Paperiteollisuuden toimihenkilösopimus (Metsäteollisuus ry sekä Ammattiliitto PRO ry)
- Mekaanisen metsäteollisuuden toimihenkilösopimus (Met- säteollisuus ry sekä Ammattiliitto Pro)
Verrokkialojen yleiskorotuksiin lisätään mahdolliset paikalli- sesti sovittavat erät sen suuruisina kuin ne on työehtosopi- muksessa määritelty. Mikäli verrokkialoilla toteutetaan työeh- tosopimuksen mukaisesti em. tarkastelujakson aikana kerta- eriä, jotka eivät johdu sopimuskorotusten laskennallisesta siirtämisestä myöhempään ajankohtaan, vaan ovat niistä täysin erillisiä, lasketaan kertaeristä kaikkien kolmen verrok- kialan matemaattinen keskiarvo. Laskelman mukainen kerta- erä toteutetaan ahtausalan toimihenkilöillä yleiskorotuksen ajankohtana (pyöristys täyteen euroon). Kertaerän lasken- nassa jakajaan otetaan mukaan myös ne verrokkialat, joissa
kertaerä on nolla. Mikäli jonkun verrokkialan osalta neuvotte- luratkaisu kyseessä olevalle ajalle puuttuu 31.12.2019, jäte- tään se myös kertaerän laskennassa pois jakajasta. Mikäli jonkun yksittäisen sopimusalan osalta neuvotteluratkaisu ky- seessä olevalle ajalle puuttuu 31.12.2019 tai jonkun yksittäi- sen sopimusalan em. periaattein laskettu yleiskorotus on nol- la tai miinusmerkkinen, jätetään se laskennan ulkopuolelle 1.1.2020 yleiskorotusta laskettaessa.
Jos millään verrokkialalla ei ole 31.12.2019 mennessä saa- vutettu neuvotteluratkaisua, osapuolet sopivat tarkaste- luajankohtien ja palkantarkistusten toteuttamisajankohdan ja
-xxxxx xxxxxxxxxxxxx muutoksista. Mikäli liitot eivät pääse yk- simielisyyteen yleiskorotuksen määrästä 31.12.2019 men- nessä, asetetaan riitaa ratkaisemaan jommankumman aloit- teesta välityslautakunta, johon molemmat osapuolet asetta- vat kumpikin yhden jäsenen ja kutsuvat puheenjohtajaksi valtakunnansovittelijan. Lautakunnan tulee antaa ratkaisu 31.1.2020 mennessä.
Paikalliset osapuolet käyvät 31.3.2020 mennessä keskuste- lun, käytetäänkö osa palkankorotuksista paikallisesti sovitta- valla tavalla.
Mahdollisia paikallisesti käytössä olevia lisiä korotetaan sa- masta ajankohdasta verrokkialoista lasketulla prosentilla, elleivät lisät ole prosentuaalisia ja korotu sitä kautta.
TEKSTIMUUTOKSET
PALKKAUSTA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET
11§ Palkkaus muutos 1. kappaleeseen (uusi kohta voimaan 1.5.2019)
Toimihenkilön palkka määräytyy toisaalta hänen suoritta- miensa tehtävien vaativuuden, ja toisaalta hänen työsuori- tuksensa perusteella. Yhtäjaksoisen työsuhteen keston pe- rusteella maksetaan myös palvelusvuosilisää.
11§ Palkkaus lisäys 1. kappaleeseen
Jos ei paikallisesti ole sovittu muuta palkkausjärjestelmää, niin noudatetaan tämän sopimuksen osana olevaa toimihen- kilöiden järjestelmää, jossa toimihenkilön palkka määräytyy toisaalta hänen suorittamiensa tehtävien vaativuuden, ja toi- saalta hänen työsuorituksensa perusteella.
Palvelusvuosilisä (uusi kohta voimaan 1.5.2019)
Toimihenkilölle maksetaan työsuhteen keston mukaan por- rastettua palvelusvuosilisää. Palvelusvuosilisän suuruus määräytyy sen mukaan, kuinka paljon palvelusaikaa on ker- tynyt edellisen kuukauden loppuun mennessä. Palvelusvuo-
silisä maksetaan toimihenkilölle kuukausittain ja sen suuruus on yhtäjaksoisesta palvelusajasta riippuen seuraava. Vuonna 2020 palvelusvuosilisiä korotetaan verrokkialoista lasketulla prosentilla 1.4.2020 jälkeen alkavan palkkakauden alusta lähtien.
Palvelussuhteen kesto | euroa/kk |
5 – 9 | 30 |
10-14 | 45 |
15-19 | 65 |
20-24 | 85 |
25- | 105 |
Palvelusajalla tarkoitetaan nykyisen työsuhteen yhtäjaksoista kestoaikaa. Myöskin nykyiseen työsuhteeseen välittömästi liittyvä työskentelyaika saman yrityksen määräysvallassa olevissa eri yrityksissä lasketaan palvelusvuosia kartuttavak- si ajaksi. Yrityksen omistajavaihdoksen yhteydessä niin sa- notusti vanhoina työntekijöinä uuden omistajan palvelukseen siirtyvien palvelusaikaan lasketaan työsuhteen kesto entisen omistajan palveluksessa. Palvelusaikalisää kerryttävät vuosi- lomalain 7 §:ssä mainitut työssäolopäivien veroiset päivät sekä työajan lyhennysvapaat.
Vuosilomapalkkaa, osa- ajan palkkaa sekä yli- ja sunnuntai- työkorotuksia laskettaessa sekä määriteltäessä vuorotyölisän suuruutta ja muissa vastaavissa palkkahallinnon eri tilanteis- sa käsitellään toimihenkilön yhtäjaksoisen palvelusajan pe- rusteella määräytyvää, erillisenä lisänä maksettavaa palve- lusvuosilisää kuten varsinaista kuukausipalkkaa.
12§ Vuorotyö sekä ilta- ja yötyö uusi kohta 8.
Toimihenkilölle maksetaan vapun ja itsenäisyyspäivän viikoil- ta työvuoroluettelon mukainen vuorolisä, mikäli edellä maini- tut vapaapäivät ajoittuvat maanantai – perjantai välille.
21§ Uusi kohta 8, Xxxxxxxx työ Uusi kappale:
Toimihenkilö ja työterveyslääkäri voivat keskenään sopia ns. korvaavan työn tekemisestä, mikäli toimihenkilön terveydenti- la sen mahdollistaa. Tämän jälkeen toimihenkilö ja hänen esimiehensä selvittävät onko mahdollista osoittaa ns. kor- vaavaa työtä. Korvaavan työn pitää olla tarkoituksenmukaista ja toimihenkilön työtehtäviä vastaavaa. Tilanteesta riippuen korvaavan työn tekemisen sijaan toimihenkilölle voidaan jär- jestää koulutusta. Mikäli korvaavaa työtä tekevän toimihenki- lön terveys vaarantuu tai toipuminen pitkittyy korvaavan työn tekemisestä johtuvasta syystä, on korvaavan työn tekeminen keskeytettävä.
Ennen korvaavan työn aloittamista luottamusmiestä ja työ- suojeluvaltuutettua on informoitava.
Tällä sopimusmääräyksellä ei muuteta työrajoitteisten toimi- henkilöiden työhön sijoittamiseen liittyviä menettelytapoja.
Palkkausjärjestelmä kohta 2.3, kappale 6 lisäys kappaleen loppuun.
Palkkaluokan muutoksesta johtuva palkankorotus ei vähennä yrityskohtaista osuutta.
Luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun korvaukset 1.4.2018 – 30.4.2019
Työnantaja maksaa luottamusmiehelle erillisen kuukausikor- vauksen, jonka suuruus on:
Luottamusmiehen edustamien Kuukausikorvaus toimihenkilöiden lukumäärä €
4 – 9 | 72 |
10 – 24 | 107 |
25 – 50 | 137 |
51 – 100 | 187 |
101- | 223 |
Työsuojeluvaltuutetun edustamien Kuukausikorvaus toimihenkilöiden lukumäärä €
2 – 24 72
25- 107
Luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun korvaukset 1.5.2019 – 30.4.2020
Työnantaja maksaa luottamusmiehelle erillisen kuukausikor- vauksen, jonka suuruus on:
Luottamusmiehen edustamien Kuukausikorvaus toimihenkilöiden lukumäärä €
4 – 9 | 73 |
10 – 24 | 109 |
25 – 50 | 139 |
51 – 100 | 190 |
101- | 227 |
Työnantaja maksaa työsuojeluvaltuutetulle erillisen kuukau- sikorvauksen, jonka suuruus on:
Työsuojeluvaltuutetun edustamien Kuukausikorvaus toimihenkilöiden lukumäärä €
2 – 24 73
25- 109
TYÖRYHMÄT
Kikyn mukainen vuosityöajan pidentäminen 24 tunnilla ja selviytymislauseke
Liitot perustavat työryhmän, jonka tehtävänä on seurata mis- sä laajuudessa työajan pidennyksiä ja selviytymislauseketta on sovittu satama- ja verrokkialoilla. Työryhmä arvioi tilannet- ta seuraaviin työehtosopimusneuvotteluihin mennessä.
Työsopimuslainmukaisen takaisinottoajan soveltaminen ahtausalan toimihenkilöihin
Liitot perustavat työryhmän, jonka tehtävänä on seurata, mil- laisia takaisinottovelvollisuusaikoja noudatetaan satama- ja verrokkialoilla. Työryhmä arvioi tilannetta seuraaviin työehto- sopimusneuvotteluihin mennessä.
ALLEKIRJOITUKSET SATAMAOPERAATTORIT RY
Xxxx Xxxxx Xxxxxx Xxxxxx
AMMATTILIITTO PRO RY
Xxxxx Xxxxxxx Xxxxx Xxxxxxxx
tehtäväkohtaisten vaativuusluokkien mukaiset palkat 1.4.2018 jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien:
Palkkaluokka | Palkka € / kk |
1 | 1970 |
2 | 2028 |
3 | 2086 |
4 | 2148 |
5 | 2210 |
6 | 2273 |
7 | 2372 |
8 | 2473 |
9 | 2629 |
10 | 2794 |
11 | 3025 |
12 | 3399 |
13 | 3821 |
Lisät | 1.4.2018 | 1.5.2019 | % tai € |
Iltavuoro- | 12,5 | % | |
Yövuoro- | 25 | % | |
Sauna- | 2,86 | 2,91 | € / h |
Ruoka-/ateriaraha | 12,00 | € | |
Yöpymisraha | 12,00 | € | |
Kulukorvaus laki- sääteisestä lääkä- rintarkastuksesta vapaa-ajalla | 23,73 | € / arkipv | |
Majoituskorvaus Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen | 141,00 | € | |
Majoituskorvaus muualla Suomessa | 100,00 | € | |
Kilometrikorvaus | 42 | snt / km | |
Lisäkorvaus kulje- tettaessa henkilöitä, laitteita, työvälineitä | 3 | snt / km | |
Lisäkorvaus perä- vaunun kuljettami- sesta | 7 | snt / km |
voimaan 1.5.2019
Palvelus- vuosia | 1.5.2019 alkaen € / kk |
5 – 9 | 30 |
10 – 14 | 45 |
15 - 19 | 65 |
20 - 24 | 85 |
25 - | 105 |
Luottamusmiehen edustamien toimi- henkilöiden määrä | 1.4.2018 – 30.4.2019 € / kk | 1.5.2019 – 30.4.2020 € / kk |
4 - 9 | 72 | 73 |
10 – 24 | 107 | 109 |
25 – 50 | 137 | 139 |
51 – 100 | 187 | 190 |
101 - | 223 | 227 |
TYÖSUOJELUVALTUUTETUN KORVAUKSET
Työsuojeluvaltuutetun edustamien toimi- henkilöiden määrä | 1.4.2018 – 30.4.2019 € / kk | 1.5.2019 – 30.4.2020 € / kk |
2 – 24 | 72 | 73 |
25 - | 107 | 109 |
ERÄIDEN ARKIPYHÄVIIKKOJEN TYÖAIKA 2018
viikko nro | selitys | työpäiviä |
1 | loppiaisviikko | 4 |
13 | pääsiäistä edeltävä viikko | 4 |
14 | pääsiäisen jälkeinen viikko | 4 |
18 | vapunpäiväviikko | 4 |
19 | helatorstaiviikko | 4 |
25 | juhannusviikko | 4 |
49 | itsenäisyyspäiväviikko | 4 |
52 | jouluviikko | 2 |
ERÄIDEN ARKIPYHÄVIIKKOJEN TYÖAIKA 2019
viikko nro | selitys | työpäiviä |
1 | loppiaisviikko | 4 |
16 | pääsiäistä edeltävä viikko | 4 |
17 | pääsiäisen jälkeinen viikko | 4 |
18 | vapunpäiväviikko | 4 |
22 | helatorstaiviikko | 4 |
25 | juhannusviikko | 4 |
49 | itsenäisyyspäiväviikko | 4 |
52 | jouluviikko | 2 |
ERÄIDEN ARKIPYHÄVIIKKOJEN TYÖAIKA 2020
viikko nro | selitys | työpäiviä |
1 | loppiaisviikko | 4 |
15 | pääsiäistä edeltävä viikko | 4 |
16 | pääsiäisen jälkeinen viikko | 4 |
18 | vapunpäiväviikko | 4 |
21 | helatorstaiviikko | 4 |
25 | juhannusviikko | 4 |
49 | itsenäisyyspäiväviikko | 5 |
52 | jouluviikko | 3 |
53 | joulun jälkeinen viikko | 4 |
ERÄIDEN ARKIPYHÄVIIKKOJEN TYÖAIKA 2021
viikko nro | selitys | työpäiviä |
1 | loppiaisviikko | 4 |
13 | pääsiäistä edeltävä viikko | 4 |
14 | pääsiäisen jälkeinen viikko | 4 |
18 | vapunpäiväviikko | 5 |
Hakusana | sivu |
Aloittamis- ja lopettamistyö | 19, 34 |
Arkipyhäviikot | 19, 83, 90, 91 |
Irtisanomisajat | 2, 3, 5, 6, 7, 9, 38, 51, 63, 64 |
Keskeytymätön kolmivuorotyö | 1, 56 |
Lisätyö | 12, 20, 79 |
Lomaraha | 35, 36, 79 |
Lomautus | 4, 65, 66 |
Luottamusmiehet | 5, 8, 30, 36, 38, 42, 52, 57, 68, 69, 70, 71, 72, 73, 74, |
75, 76, 77, 78, 81, 86, 87, 90 | |
Lyhyt tilapäinen loma | 36 |
Muutosturva | 5, 7 |
Palkat | 2, 15, 77, 82, 83, 89 |
Sairausajan palkka | 3, 28, 32, 33, 54, 61 |
Seisokkiajat | 58 |
Sijaisuuskorvaus | 20, 21, 34 |
Sunnuntaityö | 14, 15, 16, 20, 21, 34, 59, 60, 79, 86 |
Työvuoroluettelo | 7, 8, 10, 11, 12, 16, 26, 86 |
Varallaolo | 22, 23, 24 |
Vuorolisät | 16, 83, 86 |
Vuorovapaat | 56, 57, 58, 59, 60, 61, |
Vuosiloma | 3, 10, 15, 21, 33, 34, 35, 36, 54, 55, 56, 61, 62, 76, |
79, 80, 86 | |
Ylityö | 9, 12, 16, 17, 18, 19, 20, 21, 23, 24, 26, 34, 60, 71, |
78, 79 | |
Äitiysloma | 28, 29, 33 |
Satamaoperaattorit ry Köydenpunojankatu 8
00180 HELSINKI
Ammattiliitto Pro
PL 183 (Selkämerenkuja 1 A)
00181 HELSINKI
Puh. 00-000 000
Faksi 00-0000 0000