OIKEUSMINISTERIÖN JA HEUNIN TULOSSOPIMUS VUO- DELLE 2023-2026

TULOSSOPIMUSASIAKIRJA 10.11.2022

OIKEUSMINISTERIÖN JA HEUNIN TULOSSOPIMUS VUO- DELLE 2023-2026

Oikeusministeriö ja Euroopan kriminaalipolitiikan instituutti HEUNI ovat neuvotelleet ja sopineet vuosien 2023–2026 tulostavoitteet ja niiden toteuttamiseen osoitettavat resurssit.

Tulostavoitteiden toteutumisesta raportoidaan oikeusministeriölle HEUNIn puolivuotisraportissa ja vuosi- kertomuksessa.

Tulosneuvottelu käytiin 10.11.2022 Helsingissä

Käyntiosoite Eteläesplanadi 10 HELSINKI

Postiosoite PL 25

00023 VALTIONEUVOSTO

Puhelin 02951 6001

Faksi

09 1606 7730

Sähköpostiosoite xxxxxxxxxxxxxxxx@xx.xx

SISÄLLYSLUETTELO

1. STRATEGINEN KEHYS 3

1.1 Visio, perustehtävä ja strategiset tavoitteet 3

1.2 Toimintaympäristön muutostekijät (ml. riskienhallinta) 4

2. TULOSTAVOITTEET VUOSILLE 2023–2026 6

2.1 Yhteiskunnallinen vaikuttavuus 6

2.2 Henkilöstö 10

3. VUOSIEN 2023–2026 VOIMAVARAT 13

3.1 Henkilötyövuodet 13

3.2 Määrärahat 13

4. VOIMASSAOLO JA SEURANTA 14

5. ALLEKIRJOITUKSET 14

1. STRATEGINEN KEHYS

1.1 Visio, perustehtävä ja strategiset tavoitteet

HEUNI on itsenäinen tutkimus- ja kehittämisinstituutti oikeusministeriön hallinnonalalla. XXXXXx toimin- taa ohjaavat instituutin perustamislaki ja -asetus, joissa määritellään instituutin rakenne ja perustehtävät, joita ovat tiedonkeruu, tutkimuksen teko, tiedon levittäminen ja välittäminen sekä seminaarien, konfe- renssien ja kokousten järjestäminen. HEUNI toimii Yhdistyneiden kansakuntien yhteydessä, mikä tarkoit- taa sitä, että HEUNI seuraa YK:n kriminaalipoliittisen ohjelman prioriteetteja ja toimeenpanee näitä omassa toiminnassaan. HEUNI on myös osa YK:n kriminaalipoliittista instituuttiverkostoa, joka tukee YK:n kriminaalipoliittista toimikuntaa sekä viiden vuoden välein järjestettäviä kongresseja. Kriminaalipoliittisen ohjelman alaiset kansainväliset sopimukset (järjestäytynyt rikollisuus, ml. ihmiskauppa, sekä korruptio), vuosittain kokoontuva kriminaalipoliittinen toimikunta sekä viiden vuoden välein kokoontuva kriminaali- poliittinen maailmankongressi luovat pohjaa instituutin aihevalinnoille. Lisäksi instituutin toiminnalle an- taa suuntaviivoja vuosittain kokoontuva YK:n pääsihteerin nimittämä kansainvälinen neuvottelukunta. HEUNIn strategiassa (2020–2023) määritellyt substantiiviset teemat – ihmiskauppa, korruptio, uhrien oi- keudet ja sukupuoli rikosoikeusjärjestelmässä – ovat keskeisiä teemoja myös YK:n kriminaalipoliittisessa ohjelmassa. HEUNIn toiminta tukee YK:n kestävän kehityksen tavoitteita, etenkin tavoitteita 5 (sukupuol- ten tasa-arvo), 8 (ihmisarvoinen työ) ja 16 (rauha, oikeudenmukaisuus ja hyvä hallinto). Toiminnassa huo- mioidaan myös tavoitteet 12 (vastuullinen kuluttaminen) ja 13 (ilmastoteot), jotka on sisällytetty HEUNIn strategian toimintaa poikkileikkaaviin teemoihin.

HEUNI laati vuonna 2019 toimintaa vuosina 2020–2023 ohjaavan strategian. Strategian lähtökohta oli val- tiovarainministeriön suosittelema CAF-itsearviointi, jonka tekemiseen osallistui koko henkilökunta. Itsear- vioinnin pohjalta laadittiin toiminnan kehittämistä koskevat tavoitteet. Lisäksi tehtiin toimintaympäristö- ja sidosryhmäanalyysi, jotka tukivat substantiivisten tavoitteiden asettelua. Strategiaa on vuosina 2020– 2022 toimeenpantu asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Vuoden 2023 tulostavoitteet seuraavat HEUNIn nykyistä strategiaa, mutta niitä on muokattu toimintaympäristön ja toiminnan tarpeiden näkökulmasta. HEUNI tulee vuonna 2023 aloittamaan uuden strategiaprosessin seuraavan strategian määrittelemiseksi (vuosille 2024–2027). Näin ollen vuosien 2024–2026 tulostavoitteet voivat muuttua tässä tulossopimuk- sessa sovituista tavoitteista.

XXXXXx tutkimus- ja kehittämistoiminta on luonteeltaan poikkihallinnollista. Suomessa Xxxxxx tutkimat ilmiöt liittyvät erityisesti oikeusministeriön, sisäministeriön, sosiaali- ja terveysministeriön sekä työ- ja elin- keinoministeriön hallinnonaloille. Lisäksi toimintamme koskettaa ulkoministeriön ja opetusministeriön hal- linnonaloja. HEUNIn toiminta tukee oikeusministeriön strategian tavoitteita koskien etenkin yhdenvertai- sia osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksia, korkealaatuista oikeusturvaa sekä rikosvastuun oikeudenmu- kaista toteutumista.

Visio: HEUNI tekee uraauurtavaa tutkimusta, jolla vaikutetaan kansalliseen, eurooppalaiseen ja Yhdistyneiden kansakuntien kriminaalipolitiikkaan

Perustehtävä: Tutkimuksen tekeminen; tiedonkeruu, tiedon välittäminen, julkaiseminen ja levittä- minen; sekä seminaarien, konferenssien ja kokousten järjestäminen.

Visio: HEUNI tekee uraauurtavaa tutkimusta, jolla vaikutetaan kansalliseen, eurooppalaiseen ja Yhdistyneiden kansakuntien kriminaalipolitiikkaan

Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet

1. Erityisen haavoittuvassa asemassa olevien rikosten uhrien oikeusturva paranee ja he saa- vat parempia palveluita.

2. Rikosoikeusjärjestelmän ja muut keskeiset toimijat tunnistavat ja reagoivat paremmin ihmiskauppaan ja sen kaltaisiin rikoksiin (kuten pakkoavioliitot, lapsiin ja nuoriin kohdis- tuva hyväksikäyttö, työperäinen hyväksikäyttö).

3. Ymmärrys talousrikoksista ja yhteisörikoksista monipuolistuu ja ilmiöön puuttuminen pa- ranee.

4. Yritykset ja julkiset hankkijat tunnistavat ja ehkäisevät paremmin työperäistä hyväksi- käyttöä alihankintaketjuissaan.

5. XXXXXx rooli YK:n kriminaalipoliittisen ohjelman toimeenpanossa vahvistuu.

Toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteet

6. HEUNI:lla on selkeät ja tehokkaat hankehallinto- ja toimintaprosessit.

7. HEUNI:lla on yhteistyöverkostot luotettavien ja ammattitaitoisten kumppaneiden kanssa eri puolilla Eurooppaa ja Yhdistyneissä Kansakunnissa.

8. HEUNI viestii tehokkaasti ja aktiivisesti.

Henkilöstötavoitteet

9. Henkilöstöpolitiikassa noudetaan HEUNI:n strategiassa asetettuja arvoja.

10. Henkilöstöllä on erinomaiset tutkimusmetodologiset, projektihallinto- ja viestintätaidot.

11. Tuemme nuoria asiantuntijoita stipendiaattiohjelman ja korkeakouluharjoittelun kautta.

Taloutta koskevat tavoitteet

12. HEUNIlla on enemmän ulkopuolista rahoitusta ja laajempi rahoituspohja.

13. HEUNIlla on systemaattisempi (hanke ja määräraha) budjetointi ja talousseuranta

1.2 Toimintaympäristön muutostekijät (ml. riskienhallinta)

Vuoden 2020 alussa alkanut koronapandemia ja vuoden 2022 alkupuolella alkanut sota Ukrainassa ovat vaikuttaneet suomalaiseen yhteiskuntaan monella tasolla. Koronapandemia lisäsi eriarvoisuutta ja osatto- muutta, kun taas sota luo jännitteitä ja turvallisuushaasteita.

Tulevina vuosina HEUNIn ulkoinen toimintaympäristö tulee todennäköisesti kohtaamaan useita muutok- sia. Tietyt ns. megatrendit – ja nyt sodan tuomat odottamattomat muutokset – tulevat vaikuttamaan yh- teiskuntaan niin positiivisesti kuin negatiivisesti, ja siten myös rikollisuuteen ja sen ilmentymiin ja vaiku- tuksiin. Ilmastonmuutos vaikuttaa kaikkeen toimintaan, ja rikollisuuden näkökulmasta, tulee johtamaan kasvavaan siirtolaisuuteen, ja sitä myötä ihmissalakuljetukseen, ihmiskauppaan, ja haavoittuvassa ase- massa olevien henkilöiden hyväksikäyttöön. Siirtolaisuuden myötä yhteiskunnallinen jännitteisyys ja viha- puhe voi lisääntyä, mutta siirtolaisuudella on myös positiivisia vaikutuksia esimerkiksi huoltosuhteen

kanssa kamppaileville maille. Oikeuden saralla tulemme todennäköisesti näkemään oikeuksien laajentami- sen ympäristölle, ilmastolle ja eläimille.

Oikeusvaltioon ja demokratiaan kohdistuvat vaikutusyritykset saattavat toisaalta lisätä valtioiden sisäisiä ja keskinäisiä konflikteja kasvavan nationalismin ja populismin myötä. Euroopassa riehuva sota on osoitta- nut toisaalta yhteiskuntien suurta resilienssiä, ja toisaalta yhteiskunnan rakenteiden haavoittuvuutta ja vastakkainasettelun riskiä. Sota on osoittanut, että universaalit ihmisoikeudet ja kansainvälinen oikeus voi- daan ohittaa, johtaen monenvälisen järjestelmän perusteiden kyseenalaistamiseen. Saman aikaisesti nais- ten ja vähemmistöjen oikeudet ovat edelleen vaakalaudalla monessa maassa. Toisaalta absoluuttinen köy- hyys vähenee, sukupuolten tasa-arvo vahvistuu monella tapaa, ja vähemmistöjen oikeudet tunnistetaan aiempaa paremmin. Samalla teknologinen kehitys tulee johtamaan lisääntyneeseen kansalaisosallistumi- seen ja nuorten aiempaa aktiivisempaan osallistumiseen, joka voi johtaa toisaalta demokratian ja oikeus- valtion vahvistumiseen globaalisti. Pandemian myötä olemme nähneet myös rikollisuuden muotojen siir- tymisen enenevässä määrin verkkoon, josta tietomurrot ovat yksi esimerkki.

Työn murros, digitalisaatio ja tekoälyn kehittyminen tulevat vaikuttamaan sekä yhteiskuntiin että organi- saatioihin. Koronapandemian aiheuttama laaja etätyö on vaikuttanut työnteon muotoihin, kansalliseen ja kansainväliseen yhteistyöhön ja johtamisen tarpeiden muutokseen. Hybridityö etsii edelleen muotojaan, mutta vanhaan tuskin enää palataan. Jatkuva oppiminen tulee olemaan perusedellytys työelämässä ja uu- sien (etä)työkalujen joustava käyttöönotto on välttämätöntä myös jatkossa. Työelämän epävarmuus ja joustavuuden vaatimus vahvistuvat, mikä saattaa vaikuttaa etenkin haavoittuvassa asemassa olevien työl- listymiseen ja työnteon ehtoihin. Huoltosuhteen tila Euroopassa sekä työvoimapula johtavat lisääntynee- seen työperäisen maahanmuuton tarpeeseen, jossa tulee huomioida myös heikossa asemassa olevien ul- komaalaistaustaisten työntekijöiden oikeuksien toteutuminen. Tekoälyn kehittyminen johtaa niin positii- visiin kuin negatiivisiin muutoksiin yhteiskunnassa ja työelämässä.

Oikeushallinnon erityisviranomaiset -kokonaisuudistuksen myötä HEUNIa koskevaa lakia tarkasteltiin lop- puvuodesta 2021. Lainvalmisteluprosessi eteni vuoden 2022 aikana. Ko. kokonaisuudistus jäi kevään 2022 kehysriihessä toteuttamatta, mutta HEUNIa koskevaa lainsäädäntöä päätettiin silti muuttaa, koska voi- massa oleva HEUNIa koskeva lainsäädäntö oli virkamieslainsäädännön ja hallinnon järjestämisen kehityk- seen nähden vanhentunutta. Hallituksen esityksessä (HE 97/2022 vp) on siten ehdotettu eräitä virkamies- oikeudellisia täsmennyksiä, jotka selkiinnyttävät virkamiesoikeudellisiin asioihin liittyvää tulkintaa ja käy- tännön menettelytapoja. Lisäksi laissa todetaan XXXXXx itsenäisyys ja riippumattomuus YK:n kanssa sol- mitun sopimuksen mukaisessa toiminnassaan. Laki vahvistetaan 11.11.2022 ja se astuu voimaan 1.1.2023. Samaan aikaan on tarkoitus tulla voimaan valtioneuvoston asetus.

HEUNI laatii osana vuosien 2020–2023 strategiaa sisäisen riskienhallintasuunnitelman. Keskeinen toimin- nan riski on määrärahan riittävyys. HEUNIn määräraha ei kata toiminnan perusmenoja, ml. henkilöstöku- luja. Ulkopuolisen hankemäärärahan varmistaminen on epävarmaa. Vajetta täydennetään tällä hetkellä ulkopuolisella hankerahoituksella. Hankerahoituksen saaminen on vaikeasti ennakoitavaa ja epävarmaa ja sen hallinnointi resursseja vievää. Siksi HEUNI satsaa vuosina 2022–2023 talousseurannan ja hanketoimin- nan kehittämiseen, jotta toiminta olisi mahdollisimman ennakoitavaa ja tehokasta. HEUNI seuraa aktiivi- sesti hankerahoituskanavia, verkostoituu potentiaalisten hankekumppaneiden kanssa, sekä tekee hanke- hakemuksia varmistaakseen riittävän ulkopuolisen rahoituksen määrän. HEUNI vastaa ulkoisten haastei- den tuomiin riskeihin seuraamalla aktiivisesti rikollisuuden ja kriminaalipolitiikan muutoksia ja trendejä, kehittämällä tutkimusta, jossa vastataan näihin haasteisiin, sekä ylläpitämällä ja kehittämällä henkilöstön osaamista. Muita tunnistettuja riskejä ovat osaamisen henkilöityminen pienessä organisaatiossa, sähköi- nen tiedonhallinta (johon HILDAn odotetaan tuovan ratkaisun), sekä valtionhallinnon ICT-toiminnan jäyk- kyys, joka vaikeuttaa etenkin online-toiminnan innovatiivista kehittämistä.

Koronapandemian alettua maaliskuussa 2020 HEUNI sopeutti toimintaansa nopeasti: siirryttiin etätyöhön ja otettiin aktiivisesti käyttöön verkkoympäristön työkaluja. HEUNI oli ensimmäisestä etätyöskentelypäi- västä lähtien täysin operatiivinen ja hankkeiden toteuttaminen jatkui sovittujen aikataulujen mukaisesti. Etätyö aiheutti haasteita tuotosten jalkauttamisessa ja verkostoitumisessa, mutta HEUNI muokkasi työta- poja verkkovälitteisiksi ja onnistui kaikkien tulostavoitteiden toteuttamisessa ja myös laajentamaan ver- kostoja ja vaikuttavuutta. HEUNIssa on satsattu henkilöstön hyvinvointiin järjestämällä pandemian ajan säännöllistä taukoliikuntaa etänä, muokattu johtamiskäytäntöjä ja organisaation sisäistä yhteydenpitoa, sekä ylläpidetty tiiviimpää yhteistyötä työterveyden kanssa. Vuoden 2022 syksystä alkaen on työnteko ol- lut joustavaa, osittaista etätyötä ja osittaista läsnätyötä. Työhyvinvointia seurataan aktiivisesti, ja vuonna 2022 toteutettiin työterveyden työpaikkaselvitys. Loppuvuodesta 2021 toteutettiin ensimmäinen VM Baro HEUNIssa. Tulokset olivat hyviä; keskiarvo oli yli valtionhallinnon ja oikeusministeriön hallinnonalan kaikilla muuttujilla. VM Baro toistetaan loppuvuodesta 2022.

2. TULOSTAVOITTEET VUOSILLE 2023–2026

2.1 Yhteiskunnallinen vaikuttavuus

HEUNIn nykyinen strategia on voimassa vuosille 2020–2023. Vuonna 2023 HEUNI käynnistää strategia- prosessin seuraavan strategian määrittelemiseksi vuosille 2024–2027. Vuosien 2024–2026 tulostavoitteet päivitetään strategian kanssa yhteneviksi.

Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet vuosille 2023–2026 ovat:

1. Erityisen haavoittuvassa asemassa olevien rikosten uhrien oikeusturva paranee ja he saavat parempia palveluita.

2. Rikosoikeusjärjestelmän ja muut keskeiset toimijat tunnistavat ja reagoivat paremmin ihmis- kauppaan ja sen kaltaisiin rikoksiin (kuten pakkoavioliitot, lapsiin ja nuoriin kohdistuva hy- väksikäyttö, työperäinen hyväksikäyttö).

3. Ymmärrys talousrikoksista ja yhteisörikoksista monipuolistuu ja ilmiöön puuttuminen para- nee.

4. Yritykset ja julkiset hankkijat tunnistavat ja ehkäisevät paremmin työperäistä hyväksikäyttöä alihankintaketjuissaan.

5. XXXXXx rooli YK:n kriminaalipoliittisen ohjelman toimeenpanossa vahvistuu.

Keskeiset vaikuttavuustavoitteita tukevat välitavoitteet ovat:

Tulostavoite 1: Erityisen haavoittuvassa asemassa olevien rikosten uhrien oikeusturva paranee ja he saavat parempia palveluita.

VUOSI

VÄLITAVOITTEET

MITTARI/

ARVIOINTIKRITEERI

2023–

2026

1. Esitelmien, tapaamisten ja tilaisuuksien

ja osallistujien määrä.

VUOSI

VÄLITAVOITTEET

MITTARI/

ARVIOINTIKRITEERI

1. Rikosoikeusjärjestelmän toimijat ja uh- ripalveluiden tuottajat tunnistavat pa- remmin erityisen haavoittuvassa ase- massa olevia väkivallan uhreiksi joutu- neita henkilöitä ja ko. uhrien haasteita päästä oikeusturvan ja palveluiden pii- riin.

2. Rikosoikeusjärjestelmän ja toimijat ja uhripalveluiden tuottajat ottavat käyt- töön työkaluja, jotka edistävät erityi- sen haavoittuvassa asemassa olevia väkivallan uhrien mahdollisuuksia oi- keusturvan ja palveluiden piiriin.

3. Kansallisissa ohjelmissa, ohjeistuksissa ja lainsäädännössä huomioidaan eri- tyisen haavoittuvassa asemassa ole- vien uhrien asema ja oikeusturva.

2. Lainsäädäntö- ja muutosprosesseihin osallistumisen määrä.

3. Julkaisujen ja kehitettyjen työkalujen määrä.

4. Mediaesiintymisten määrä.

5. Baseline-mittaukset (hankekohtaisesti silloin kun se kuuluu hankkeen tehtä- viin).

6. Tapauskuvaus muutoksesta (pitkällä ai- kavälillä).

Tulostavoite 2: Rikosoikeusjärjestelmän toimijat ja muut keskeiset toimijat tunnistavat ja reagoivat pa- remmin ihmiskauppaan ja sen kaltaisiin rikoksiin (kuten pakkoavioliitot, lapsiin ja nuoriin kohdistuva hyväksikäyttö, työperäinen hyväksikäyttö).

VUOSI

VÄLITAVOITTEET

MITTARI/ ARVIOINTIKRITEERI

2023–

2026

1. Rikosoikeusjärjestelmän ja toimijat ja uhripalveluiden tuottajat ottavat käyt- töön työkaluja, jotka edistävät ym- märrystä ihmiskaupasta ja sen kaltai- sista rikoksista.

1. Esitelmien, tapaamisten ja tilaisuuksien ja osallistujien määrä.

2. Lainsäädäntö- ja muutosprosesseihin osallistumisen määrä.

3. Julkaisujen ja kehitettyjen työkalujen määrä.

4. Mediaesiintymisten määrä.

5. Baseline-mittaukset (hankekohtaisesti silloin kun se kuuluu hankkeen tehtä- viin).

6. Tapauskuvaus muutoksesta (pitkällä ai- kavälillä).

2. Kansallisissa ohjelmissa, ohjeistuksissa ja lainsäädännössä huomioidaan ih- miskaupan ja sen kaltaiset rikokset.

Tulostavoite 3: Talousrikoksiin ja yhteisörikoksiin puututaan useammin

VUOSI

VÄLITAVOITTEET

MITTARI/

ARVIOINTIKRITEERI

2023–

2026

1. Keskeiset viranomaiset, ml. esitut- kinta- ja työsuojeluviranomaiset tun-

1. Esitelmien, tapaamisten ja tilaisuuksien ja osallistujien määrä.

2. Lainsäädäntö- ja muutosprosesseihin osallistumisen määrä.

VUOSI

VÄLITAVOITTEET

MITTARI/

ARVIOINTIKRITEERI

nistavat paremmin Suomessa esiinty- vän harmaan talouden muodot ja nii- den väliset suhteet.

2. Keskeiset viranomaiset, ml. esitut- kinta- ja työsuojeluviranomaiset otta- vat käyttöön työkaluja Suomessa esiintyvän harmaan talouden muotoi- hin puuttumiseksi.

3. Kansallisissa ohjelmissa, ohjeistuksissa ja lainsäädännössä huomioidaan Suo- messa esiintyvät harmaan talouden

muodot ja niiden väliset suhteet.

3. Julkaisujen ja työkalujen määrä.

4. Mediaesiintymisten määrä.

5. Baseline-mittaukset (hankekohtaisesti silloin kun se kuuluu hankkeen tehtä- viin).

6. Tapauskuvaus muutoksesta (pitkällä ai- kavälillä).

Tulostavoite 4: Yritykset ja julkiset hankkijat tunnistavat ja ehkäisevät paremmin työperäistä hyväksi- käyttöä alihankintaketjuissaan.

VUOSI

VÄLITAVOITTEET

MITTARI/

ARVIOINTIKRITEERI

2023–

2026

1. Yritykset ja julkiset hankkijat tunnista- vat paremmin työvoiman hyväksikäy- tön riskit alihankintaketjuissa.

2. Yritykset ja julkiset hankkijat ottavat käyttöön työkaluja työvoiman hyväk- sikäytön ehkäisemiseksi alihankinta- ketjuissa.

3. Kansallisissa ohjelmissa, ohjeistuksissa ja lainsäädännössä huomioidaan työ- voiman hyväksikäytön ehkäiseminen alihankintaketjuissa.

1. Esitelmien, tapaamisten ja tilaisuuksien ja osallistujien määrä.

2. Lainsäädäntö- ja muutosprosesseihin osallistumisen määrä.

3. Julkaisujen ja kehitettyjen työkalujen määrä.

4. Mediaesiintymisten määrä.

5. Baseline-mittaukset (hankekohtaisesti silloin kun se kuuluu hankkeen tehtä- viin).

6. Tapauskuvaus muutoksesta (pitkällä ai- kavälillä ).

Tulostavoite 5: XXXXXx rooli YK:n kriminaalipoliittisen ohjelman toimeenpanossa vahvistuu

VUOSI

VÄLITAVOITTEET

MITTARI/

ARVIOINTIKRITEERI

2023–

2026

1. Yhteistyö YK:n kriminaalipoliittisen verkoston kanssa tiivistyy.

2. Yhteistyö YK:n kanssa vahvistuu.

3. XXXXXx esille tuomien aiheiden näky- vyys YK:n kriminaalipoliittisessa ohjel- massa vahvistuu.

1. Kongressi- ja komissio-osallistumiset, osallistuminen muihin YK-tilaisuuksiin, oheistapahtumien määrä, keskustelut, tapaamiset

2. Tapauskuvaus muutoksesta (pitkällä ai- kavälillä).

Toiminnallinen tuloksellisuus

Toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteet vuosille 2023–2026 ovat:

Toiminnallinen tuloksellisuus

1. HEUNIlla on selkeät ja tehokkaat hankehallinto- ja toimintaprosessit

2. HEUNIlla on yhteistyöverkostot luotettavien ja ammattitaitoisten kumppaneiden kanssa eri puo- lilla Eurooppaa.

3. HEUNI viestii tehokkaasti ja aktiivisesti.

Keskeiset tuloksellisuustavoitteita tukevat välitavoitteet ovat:

Tulostavoite 6: HEUNIlla on selkeät ja tehokkaat hankehallinto- ja toimintaprosessit

VUOSI

VÄLITAVOITTEET

MITTARI/

ARVIOINTIKRITEERI

2023

1. Parannetaan työn tuottavuutta ja pro- sessien sujuvuutta jatkamalla tärkeim- pien prosessien kuvaamista, kehittä- mistä ja jalkauttamista henkilöstölle, etenkin hankehallinnon ja talousrapor- toinnin osalta

2. Otetaan käyttöön HILDA-asianhallinta- järjestelmä käyttöönottoprojektin aika- taulun puitteissa (uuden asiahallintajär- jestelmän käyttöönotto osana sisäisten toimintatapojen ja prosessien kehittä- misessä).

3. Analysoidaan toiminnan ja prosessien tehostamiseksi työajan käyttö henkilös- tön työpanoksen kohdentamistietoja hyödyntäen.

1. Prosessikuvaukset on tehty

2. HILDA-järjestelmä on käytössä

3. Kiekumerkinnät

2024–

2026

1. Vakiinnutetaan sisäisesti kehitetyt pro- sessit sekä huomioidaan mahdolliset muutokset OEV-hankkeen myötä.

2. Vakiinnutetaan HILDAn käytön osaksi päivittäisiä toimintotapoja ja prosesseja

3. Analysoidaan työajan käytön osana jo- kavuotista toiminnan ja prosessien te- hostamista.

4. Arvioidaan hankehallinnan ja toiminnan tarpeet uudessa strategiaprosessissa

(uusi strategia voimaan 2024🡪).

1. Prosessit tarkennettu ja yhtenäistetty

2. Kieku-työajan seurannan raporttien säännöllinen analysointi

3. XXXXX:n ja hanketyökalun käyttöönot- toaste

4. Uusi CAF 2023

Tulostavoite 7: HEUNIlla on yhteistyöverkostot luotettavien ja ammattitaitoisten kumppaneiden kanssa eri puolilla Eurooppaa.

VUOSI

VÄLITAVOITTEET

MITTARI/

ARVIOINTIKRITEERI

2023

1. Toteutetaan uusi sidosryhmäanalyysi, tunnistetaan uusia kumppanuuksia sekä

1. Kartoitukset

2. Pohjat, kriteeristöt

VUOSI

VÄLITAVOITTEET

MITTARI/

ARVIOINTIKRITEERI

laajennetaan hankeyhteistyön kumppa- nuusverkostoja ja tunnistetaan uusia han- kehakuja.

2. Kehitetään yhteistyön ja tiedon jakamisen periaatteita

3. Arvioidaan yhteistyöverkostojen tarkoi- tuksenmukaisuutta.

3. On tehty uusi sidosryhmäkysely, jonka tuloksia verrataan vuoden 2019 kyselyyn.

4. CAF-itsearviointi

2024–

2026

1. Kehitetään uuden strategian myötä uusia kumppanuustavoitteita

1. Kartoitukset

2. Pohjat, kriteeristöt

Tulostavoite 8: HEUNI viestii tehokkaasti ja aktiivisesti.

VUOSI

VÄLITAVOITTEET

MITTARI/

ARVIOINTIKRITEERI

2023

1. Jalkautetaan vaikuttamisviestintäsuunni- telmaa.

2. Vahvistetaan henkilöstön viestintäosaa- mista osana jatkuvaa oppimista ja osaa- misen kasvattamista (ks. myös henkilös- tötavoitteet).

3. Kehitetään toiminnan tuotosten jaka- mista ja siten vaikuttavuutta.

4. Toimeenpannaan saavutettavuusvaati- mukset.

1. Viestintäsuunnitelma

2. Visuaalinen ilme

3. Ohjelmistot, käyttöönotto ja koulutus

4. Työnkuva

2024–

2026

1. Sisällytetään viestintä kaikkeen HEUNIn toimintaan, prosesseihin ja hankkeiden eri vaiheisiin. ml. että hankkeille tehdään omat viestintäsuunnitelmansa

1. Viestintäsuunnitelma

2. Visuaalinen ilme

3. Ohjelmistot, käyttöönotto ja koulutus

4. Työnkuva

5. Medianäkyvyys, Some-seuraajat, uu- tiskirje seuraajat

6. HEUNIn tunnettuuden ja imagon kar- toitus uuden sidosryhmäkyselyn avulla.

2.2 Henkilöstö

Henkilöstöön liittyvät tavoitteet vuosille 2023–2026 ovat:

Henkilöstö

1. Henkilöstöpolitiikassa noudatetaan HEUNIn strategiassa asetettuja arvoja

2. Henkilöstöllä on erinomaiset tutkimusmetodologiset, projektihallinto- ja viestintätaidot.

3. Tuemme nuoria ammattilaisia stipendiaattiohjelman kautta.

Keskeiset henkilöstötavoitteita tukevat välitavoitteet ovat:

Tulostavoite 9: Henkilöstöpolitiikassa noudetaan HEUNIn strategiassa asetettuja arvoja

VUOSI

VÄLITAVOITTEET

MITTARI/

ARVIOINTIKRITEERI

2023

1. Sisällytetään strategian toimeenpano hen- kilöstön omiin vuosittaisin koulutus- ja työ- suunnitelmiin.

2. Tiedostetaan osaamistarpeet ja tehdään koulutussuunnitelma henkilötasolla vuosit- tain, edistetään henkilöstön motivaatiota kehittää omaa osaamista.

3. Selvitetään mahdollisuuksia liikkuvuuden edistämiseen.

4. Toteutetaan työhyvinvointikysely ja johta- miskysely/VM Baro, kehitetään johtamista ja henkilöstön hyvinvointia kyselyn perus- teella.

1. Koulutus- ja työsuunnitelmat

2. Keskustelujen määrä ja tulokset

3. Keskustelut, mahdollisuuksien kar- toitus

4. VM Baro tulokset, hyvinvoinnit mit- tarit

2024–

2026

1. Toteutetaan työhyvinvointikysely ja johta- miskysely/VM Baro ja kehitetään johta- mista ja henkilöstön hyvinvointia kyselyn perusteella

1. Koulutus- ja työsuunnitelmat

2. Keskustelujen määrä ja tulokset

3. On arvioitu CAF:n kautta onko päästy tavoitteeseen

Tulostavoite 10: Henkilöstöllä on erinomaiset tutkimusmetodologiset, projektihallinto- ja viestintätai- dot.

VUOSI

VÄLITAVOITTEET

MITTARI/

ARVIOINTIKRITEERI

2023

1. Toteutetaan henkilöstön koulutussuunni- telman mukaista tutkimusmetodologista, projektihallinto- ja viestintäkoulutusta sekä sisäistä oppimista.

2. Osallistutaan hankkeisiin, joissa voidaan kehittää ja testata uusia metodologioita

1. Viraston sisäisiin ja ulkopuolisten ve- tämiin koulutuksiin osallistuminen, koulutusten määrä

2. Uusien menetelmien käyttöönotto

2024–

2026

1. Toteutetaan koulutussuunnitelmaa.

1. Koulutusten määrä, osallistuminen

2. Henkilöstölle osaamiskartoitus (esim Osaavan kautta)

3. Uusien menetelmien käyttöönotto

Tulostavoite 11: Tuemme nuoria ammattilaisia harjoittelun kautta.

VUOSI

VÄLITAVOITTEET

MITTARI/

ARVIOINTIKRITEERI

2023

1. Toimeenpannaan vuosittaista harjoit- telijasuunnitelmaa (2–3 eri alan har- joittelijaa).

2. Pyydetään ja huomioidaan harjoitte- lusta saatu palaute.

1. Suunnitelma, työnkuvat

2. Palauteraportit

2024–

2026

1. Toimeenpannaan vuosittainen harjoit- telijasuunnitelma, kehitetään harjoit-

telijaohjelmaa.

1. Suunnitelma, työnkuvat

2. Palaute

Talous

Talouteen liittyvät tavoitteet vuosille 2023–2026 ovat:

Talous

1. HEUNIlla on enemmän ulkopuolista rahoitusta ja laajempi rahoituspohja.

2. HEUNIlla on systemaattisempi (hanke- ja määräraha)budjetointi ja talousseuranta

Keskeiset taloustavoitteita tukevat välitavoitteet ovat:

Tulostavoite 12: HEUNIlla on enemmän ulkopuolista rahoitusta ja laajempi rahoituspohja

VUOSI

VÄLITAVOITTEET

MITTARI/

ARVIOINTIKRITEERI

2023

1. Seurataan systemaattisesti hankerahoituska- navia ja verkostoidutaan potentiaalisten hankekumppanien kanssa.

2. Osallistutaan hankerahoitushakukoulutuk- siin, ml. kansallisiin ja kansainvälisiin hanke- rahoituskoulutuksiin sekä EU/Oikeusalan ra- hoitusohjelmien seurantaryhmään sekä vai- kutettu komission työohjelmien sisältöön

3. Vaikutetaan rahoituspainotuksiin mahdolli- suuksien mukaan verkostoissa.

1. Tehtyjen hakemusten määrä

2. Läpimenoprosentti

3. Saadun rahoituksen määrä

4. Osallistumisten määrä (kokoukset, verkostoituminen)

2024–

2026

1. Seurataan rahoituskanavia, vahvistetaan ver- kostoitumista ja kouluttautumista eri haku- jen kriteereistä.

1. Tehtyjen hakemusten määrä

2. Läpimenoprosentti

3. Osallistumisten määrä (kokoukset, verkostoituminen)

Tulostavoite 13: HEUNIlla on systemaattisempi (hanke- ja määräraha) budjetointi ja talousseuranta

VUOSI

VÄLITAVOITTEET

MITTARI/

ARVIOINTIKRITEERI

2023

1. Jatkokehitetään budjetin ja hankerahoituk- sen seurantaa ja vahvistetaan näihin liittyviä

sisäisiä prosesseja ja riskienarviointia.

1. Hanke- ja taloushallinnon proses- sikuvaukset tehty/käytössä

2. Talousraporttien muutos

VUOSI

VÄLITAVOITTEET

MITTARI/

ARVIOINTIKRITEERI

2. Osallistutaan (EU)-hankkeiden taloushallin- takoulutuksiin.

3. Työkalut ja koulutus niiden käyt- töönotto.

4. Koulutusten määrä

2024–

2026

1. Vakiinnutetaan viraston määrärahojen ja ul- kopuolisen rahoituksen budjetointi sekä säännöllinen tulojen ja menojen seuranta prosessit.

1. Hanke- ja taloushallinnon proses- sikuvaukset tehty/käytössä.

2. Työkalut ja koulutus niiden käyt- töönotto.

3. Talousraporttien muutos

4. Koulutusten määrä

3. VUOSIEN 2023–2026 VOIMAVARAT

3.1 Henkilötyövuodet

Toteutu- nut 2019

Tavoite 2020

Tavoite 2021

Tavoite 2022

Tavoite 2023

Tavoite 2024

Henkilötyövuodet

8,5

Vuonna 2023 HEUNIlla on 9HTV vahvuus, ml. määräaikainen hanke- ja taloushallinnon asiantuntija. Li- säksi HEUNIlla on 2–4 harjoittelijaa vuoden aikana, eli varsinainen HTV-määrä on 9, mutta harjoittelijoi- den kera 10HTV. Vuonna 2024 kahta määräaikaista työsopimusta jatketaan vuodella, joten sinä vuonna HTV:ia ilman harjoittelijoita olisi 10 (eli harjoittelijoiden kera HTV11).

HEUNIn strategisena tavoitteena on vahvistaa tutkimus- ja asiantuntijakapasiteettiaan tulevina vuosina, mutta tämä on mahdollista vain lisämäärärahalla tai merkittävällä hankeportfolion kasvulla.

3.2 Määrärahat

Vuonna 2022 HEUNIn vuosittainen määräraha on 540 000 euroa, mutta menoja on noin 725 000 euroa. Näin ollen HEUNIn menoista määräraha kattaa noin 75 % ja loput kustannuksista HEUNI rahoittaa ulko- puolisella hankerahoituksella. Muutoksia määrärahakehitykseen ei ole näköpiirissä.

Toiminnan ylläpidon edellytys on, että ulkopuolista hankerahoitusta saadaan vuosittain vähintään noin 150 000 € (eli noin 25 % vuosittaisesta määrärahasta). Rahoitusrakenteesta johtuen siirtyvän määrärahan laskeminen vuosittain 8 % -tasolle on HEUNIn toiminnan näkökulmasta riskialtista vaikeasti ennakoitavan ja epävarman hankerahoituksen takia. Hanketulot vaihtelevat riippuen haettavissa olevista rahoista, nii- den painopisteistä sekä läpimenoprosentista, ja on siksi epävarmaa.

Lähemmäksi tavoitetilaa, jossa siirtyvän määräraha on vuosittain 25 % -tasolla päästään vuonna 2024, jolloin kahta määräaikaista työsopimusta jatketaan vuodeksi.

Vuonna 2022 edelliseltä vuodelta siirtyvän määrärahan osuus on suhteellisen korkea koronaepidemiasta aiheutuneista säästöistä ja keskimääräistä suuremman ulkopuolisen rahoituksen saamisesta johtuen.

Taulukossa vuosien 2022–2024 määrärahat ovat valtioneuvoston 12.5.2021 Julkisen talouden suunnitel- man mukaiset. Eduskunta hyväksyy niitä koskevat talousarvioesitykset vuosittain.

4. VOIMASSAOLO JA SEURANTA

Tulossopimus koskee vuosia 2023–2026. Instituutin uusi toimintastrategia laaditaan vuosille 2024–2027 ja tulossopimusta muokataan strategian pohjalta. Tulossopimusasiakirja päivitetään vuosittain tulosneuvot- telussa. Tulostavoitteiden toteutumista arvioidaan alustavasti puolivuosikatsauksessa ja tavoitteiden to- teutumisesta raportoidaan tilinpäätöksen toimintakertomuksessa. Oikeusministeriö ohjeistaa raportointi- aikatauluista erikseen.

5. ALLEKIRJOITUKSET

Xxxxx Xxxxxxx Xxxxxxx Xxxxx

Kansliapäällikkö Xxxxxxx

Oikeusministeriö XXXXX

TULOSSOPIMUSASIAKIRJA

OIKEUSMINISTERIÖN JA KONKURSSIASIAMIEHEN TOI- MISTON TULOSSOPIMUS VUOSILLE 2023–2026

Oikeusministeriö ja konkurssiasiamiehen toimisto ovat neuvotelleet ja sopineet vuosien 2023– 2026 tulostavoitteet ja niiden toteuttamiseen osoitettavat resurssit.

Tulostavoitteiden toteutumisesta raportoidaan oikeusministeriölle konkurssiasiamiehen toi- miston puolivuotisraportissa, toimintakertomuksessa sekä säännöllisissä keskusteluissa kolme kertaa vuodessa.

Tulosneuvottelu käytiin 18.11.2022 Helsingissä.

Käyntiosoite Eteläesplanadi 10 HELSINKI

Postiosoite PL 25

00023 VALTIONEUVOSTO

Puhelin 02951 6001

Faksi

09 1606 7730

Sähköpostiosoite xxxxxxxxxxxxxxxx@xx.xx

SISÄLLYSLUETTELO

1. STRATEGINEN KEHYS 3

1.1 Visio, perustehtävä ja strategiset tavoitteet 3

1.2 Toimintaympäristön muutostekijät (ml. riskienhallinta) 5

2. TULOSTAVOITTEET VUOSILLE 2023–2026 8

2.1 Yhteiskunnallinen vaikuttavuus 8

2.2 Toiminnallinen tuloksellisuus 11

2.3 Henkilöstö 13

2.4 Talous 15

2.5 Kestävä kehitys 16

2.6 ICT-tavoitteet 17

3. VUOSIEN 2023–2026 VOIMAVARAT 18

3.1 Henkilötyövuodet 18

3.2 Määrärahat 18

4. VELVOITTEET JA SEURANTA 19

5. ALLEKIRJOITUKSET 19

LIITTEET

Liitteet Yhteiset tunnusluvut

Määrärahaliite

1. STRATEGINEN KEHYS

1.1 Visio, perustehtävä ja strategiset tavoitteet

Strategiset tavoitteet muodostuvat hallitusohjelman koko valtiokonsernille sekä oikeusminis- teriön hallinnonalalle asettamista tavoitteista. Tavoitteisiin vaikuttavat myös oikeusministeriön ja viraston omat strategiat. Lisäksi tavoitteiden asetannassa on otettu huomioon oikeusminis- teriön hallinnonalaan kuuluvien lainkäyttöelinten ja itsenäisten toimijoiden riippumattomuus.

Viraston kannalta keskeisimmät hallitusohjelman tavoitteet:

o ”Tehostetaan harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjuntaa jatkamalla ulos- ottolaitoksen ja konkurssiasiamiehen toimiston 1,3 miljoonan euron lisärahoi- tusta.” (HO 2019)

o ”Jatketaan harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnan toimenpideohjel- maa ja strategiaa myös vuoden 2020 jälkeen.”

▪ Konkurssiasiamiehen toimisto (KAM) kohdentaa velallisen toiminnan eri- tyistarkastuksia muun ohella niihin tapauksiin, joissa talousrikosepäilyt liit- tyvät laajoihin ja monimutkaisiin yrityskokonaisuuksiin ja joissa tarkastus- ten koordinointi on erityisen tarpeen. Erityistarkastus varattomissa kon- kurssipesissä edellyttää valtion varojen käyttöä ja koordinointi usein myös julkisselvitykseen siirtymistä.

▪ KAM:n vastuulla on ollut kaksi hanketta harmaan talouden ja talousrikol- lisuuden torjunnan toimienpideohjelmassa 2020–2023. Molemmat on saatu valmiiksi. Konkurssipesän pesänhoitajille on laadittu tutkintapyyn- tömalli (hanke 4.3.a). On teetetty oikeustieteellinen selvitys mahdollisuu- desta asettaa yrityssaneerauksen selvittäjille velvollisuus ilmoittaa polii- sille tehtävässään havaitsemista rikosepäilyistä (hanke 4.3.b). Tulossopi- muskaudella kumpaakin kokonaisuutta seurataan, aiheita edistetään, niistä järjestetään koulutusta ja ryhdytään tarvittaessa lisätoimenpiteisiin.

o ”Rikosvastuun toteutumiseksi ja rikosten käsittelyaikojen nopeuttamiseksi lisä- tään poliisin, syyttäjien ja tuomioistuinten voimavaroja siten, että koko oikeudel- lisen prosessin käsittelyajat lyhenevät (esitutkinta, syyttäminen ja tuomioistuin- käsittely lainvoimaiseen tuomioon).” ja ”Rikosasioiden käsittelyä nopeutetaan varmistamalla parempi yhteistyö syyttäjän ja poliisien kesken.” (HO 2019)

▪ Vaikka ko. kirjaukset koskevat nimenomaisesti vain poliisia, syyttäjiä ja tuomioistuimia, konkursseihin liittyvissä vaativissa talousrikosjutuissa pe- sänhoitajilla ja konkurssiasiamiehen toimistolla on yhteistyörooli rikospro- sessin tehostamisessa. Toimisto huolehtii osaltaan sovitun yhteistyömal- lin noudattamisesta.

o ”Varmistetaan riittävät viranomaisresurssit, parannetaan tiedonvaihtoa ja tehos- tetaan valvontaa rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjumiseksi” (HO 2019)

▪ Virasto kiinnittää toiminnassaan huomiota rahanpesun ja terrorismin ra- hoituksen estämiseen ja paljastamiseen sekä ilmi tulleiden epäilyjen il- moittamiseen. Myös pesänhoitajia ja yrityssaneerauksen selvittäjiä muis- tutetaan heidän velvollisuuksistaan ao. torjuntatyössä.

Alla olevassa taulukossa esitetään Viraston visio, perustehtävä sekä tärkeimmät strategiset tavoitteet ulottuen vuoteen 2026.

Visio

Valvomme lain ja oikeudenmukaisuuden toteutumista konkurssi- ja yrityssa- neerausmenettelyissä. Xxxxxxxx sen puolesta, että asianosaisten oikeudet tulevat turvatuiksi ja osapuolet huolehtivat velvollisuuksistaan.

Perustehtävä

• Konkurssipesien hallinnon valvonta

• Hyvän pesänhoitotavan kehittäminen ja seuraaminen

• Konkursseihin liittyvän talousrikollisuuden torjunta

• Julkisselvityksistä huolehtiminen

• Hyvän yrityssaneeraustavan toimivuuden seuranta ja kehittäminen

Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet

1. Insolvenssijärjestelmä toimii luotettavasti ja tehokkaasti.

2. Taloudellisten väärinkäytösten tekemis- ja hyötymismahdollisuudet ovat vä- hentyneet.

3. Rikosvastuu konkursseihin liittyvissä talousrikoksissa toteutuu tehokkaasti.

Toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteet

4. Hyvä pesänhoito- ja yrityssaneeraustapa toteutuu käytännössä.

5. Tietojärjestelmät tukevat tehokasta valvontatyötä sekä insolvenssimenettelyjä.

6. Organisaatiorakenne ja toimitilat mahdollistavat tehokkaan toiminnan.

Henkilöstötavoitteet

7. Osallistava ja innostava johtaminen tukee tavoitteiden saavuttamista.

8. Osaamisen kehittäminen on aktiivista ja työn tarpeet huomioivaa.

9. Työskentelyolosuhteet ovat kunnossa ja toimistossa on hyvä tehdä työtä. Taloutta koskevat tavoitteet

10. Toiminta ja talous ovat tasapainossa ja yhteen sovitettuja strategisten linjausten kanssa.

11. Tuottavuus paranee toimintaa uudistamalla.

Kestävään kehitykseen liittyvät tavoitteet

12. Kestävää kehitystä koskevan tiedon analysoinnin ja käytön lisääminen

13. Hiilijalanjäljen pienentäminen

14. Järjestelmällisen häirinnän, uhkailun, maalittamisen ja vihapuheen vastaisen työn vahvistaminen

1.2 Toimintaympäristön muutostekijät (ml. riskienhallinta)

Muutostekijöitä:

- Koronaviruspandemian vaikutukset maksukyvyttömyysmenettelyjen määrään jäivät ennakoitua vähäisemmäksi erityisesti julkisten tukien ansiosta. Globaalisti vaikutukset ovat kuitenkin pitkäaikaisia, erityisesti tuotantoketjuja ja komponenttien saatavuutta koskevat haasteet ovat edelleen ajankohtaisia. Jälkivaikutuksia voi olla myös maksu- kyvyttömyysmenettelyihin Suomessa.

Sen sijaan merkittävän uuden riskin maksukyvyttömyysmenettelyjen tarpeen kasvuun tulossopimuskaudella muodostavat poikkeuksellisen epävarma taloudellinen tilanne, käynnissä oleva energiakriisi (hinta- ja saatavuus) sekä voimakas inflaatio. Yritysten tuotantokustannukset nousevat ja samaan aikaan kuluttajien kysyntä heikkenee hei- dän varautuessa kalliimpiin perustarvehankintoihin (sähkö ja elintarvikkeet). Käsillä voidaan arvioida olevan merkittävä riski talouden ajautumisesta taantumaan ja sen myötä maksukyvyttömyysmenettelyjen määrän kasvuun.

KAM seuraa tiiviisti maksukyvyttömyysmenettelyjen määrän kehitystä. Konkurssien määrä on kasvussa, + 12,30 % (09/2022) edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Yrityssaneerausten määrä on ollut lähes tavanomaisella tasolla.

- Tulossopimuskaudella on toimiston henkilöstössä ennakoitavissa useampi eläköity- minen. Tämä on huomioitava myös toimiston tarkoituksenmukaisen organisaatiora- kenteen ja toimenkuvien tarkastelussa ja suunnittelussa. Huomioiden vallitseva epä- varma taloudellinen tilanne sekä jäljempänä mainittava Kosti-asianhallintajärjestel- män viivästyminen sekä sen toimittamiseen liittyvät haasteet eläköitymisiin on kiinni- tettävä erityistä huomiota.

- Vallitsevassa poikkeuksellisessa energia- ja taloustilanteessa yleisen edun kannalta merkittävien ja selvitystarpeiltaan tai muutoin laadultaan poikkeuksellisten konkurs- sien määrä voi lisääntyä (esimerkiksi energia-ala ja siitä erityisen riippuvaiset toi- mialat). Haasteita ovat tuoneet yrityksille myönnetyt koronatuet maksukyvyttömyys- menettelyissä sekä Venäjän hyökkäyssotaan perustuva voimakkaasti tiukentunut pa- kotesääntely esimerkiksi konkurssipesien realisointimahdollisuuksissa.

- Pesänhoitaja- ja selvittäjätehtäviin on hakeutunut uusia henkilöitä, ja pesänhoitaja- kuntaan arvioidaan tulevan muutosta tulossopimuskaudella myös johtuen toimijoiden nykyisestä ikärakenteesta. Pesänhoitajien ja selvittäjien ohjaus- ja valvontatarpeiden arvioidaan kasvavan ja edellyttävän erityistä panostusta.

- Varattomien konkurssipesien haltuunotossa on noussut esiin käytännön haasteita, jotka ovat myös riski konkursseihin liittyvän talousrikollisuuden torjunnan ja ilmi tule- misen näkökulmasta. Velallisyritysten pilvipalveluihin tallennettujen kirjanpitoaineisto- jen saaminen konkurssipesän haltuun edellyttää käytännössä suuren avausmaksun maksamista pilvipalvelujen tarjoajalle, mikä estää tai vaikeuttaa pesän taloudellisen

tilanteen selvittämistä. Lisäksi vähävaraisten tai varattomien konkurssipesien on yhä vaikeampi löytää pankkia, joka tarjoaa tilinavauspalvelua. Tiliotteiden saaminen kon- kurssipesän käyttöön on nykyiset tekniset mahdollisuudet huomioiden tehotonta.

KAM selvittää näiden haasteiden ratkaisemista lainsäädäntöratkaisut mukaan lukien.

- Kosti-asianhallintajärjestelmän uudistamista koskeva projekti on viivästynyt merkittä- västi, eikä pääty suunnitellusti vuonna 2022. Kuluvan vuoden aikana tavoitellaan jär- jestelmäversion 1.0 tuotantoon ottoa ja kehitysversioiden 1.1 ja 1.2 työstöä. Tavoit- teena on projektin päättäminen 06/2023 mennessä. Viivästynyt ja työläs projekti vie erittäin merkittävästi toimiston voimavaroja ja aiheuttaa kohonneen riskin pienen hen- kilöstön vaihtuvuuteen ja jaksamiseen. Järjestelmän toiminnan varmistaminen sekä sen tarjoamien uusien toiminnallisten ominaisuuksien hyödyntäminen täysimääräi- sesti edellyttävät panostamista koko tulossopimuskauden ajan.

- VMBaro-työtyytyväisyyskyselyn tulokset ovat keväällä 2022 olleet edelleen huolestut- tavat. 03/2022 Etelä-Suomen aluehallintovirasto on tehnyt työsuojelutarkastuksen toi- mistossa. Ennen tarkastusta henkilöstö on vastannut työsuojeluviranomaisen kyse- lyyn. Työsuojelutarkastuksen ja siihen liittyvän kyselyn perusteella työnantajalle on annettu toimintaohjeita. VMBaro-työtyytyväisyyskyselyn, työsuojelutarkastuksen ja siihen liittyvän kyselyn tulosten perusteella on 09/2022 ryhdytty niiden edellyttämiin toimenpiteisiin kuormitustekijöiden ja niitä koskevien ratkaisujen selvittämiseksi ja työhyvinvoinnin edistämiseksi. Henkilökunnan työhyvinvoinnista ja jaksamisesta huo- lehditaan yhteistyössä työterveyshuollon tiimin kanssa. Etelä-Suomen aluehallintovi- rastolle on raportoitava toimista 03/2023 mennessä.

- Uuden toimitilaratkaisun valmistelu on aloitettu vuonna 2022. Vuosien 2022-2023 ai- kana suunnitellaan ja valmistellaan toimiston tarpeita vastaava toimitilaratkaisu. Oi- keushallinnon erityisviranomaiset-hankkeen mahdollista etenemistä seurataan.

- Kansainväliseen yhteistyöhön panostetaan toimiston henkilöresurssien sallimissa ra- joissa. 05/2022 valmisteltu maailmanlaajuisen insolvenssialan valvontaviranomaisten yhteistyöjärjestön IAIR:n (International Association of Insolvency Regulators) vuosi- konferenssi Helsingissä peruuntui ilmoittautumisten vähäisyyden vuoksi. Konferenssi järjestettiin 09/2022 Englannissa ja siihen osallistuivat konkurssiasiamies ja yksi kon- kurssiylitarkastaja. Myös tulevina vuosina on tarkoitus osallistua niin IAIR:n kuin myös muuhun insolvenssialan kansainväliseen yhteistyöhön resurssit harkiten. Val- vontaviranomaisten vuosikonferenssia ei suuren järjestelytyömäärän vuoksi suunni- tella Suomeen tällä tulossopimuskaudella.

Riskianalyysi 2023-2026 Riskeistä keskeisiä huomioita:

- Kosti-asianhallintajärjestelmän uudistamisprojekti on toiminnallisesti merkittävä ja vaatii pidentyneenä toteutusaikana 6/2020 - 2023 toimistolta huomattavan panostuk- sen henkilöresursseihin ja työjärjestelyihin. Projekti toteutetaan tiiviissä yhteistyössä Oikeusrekisterikeskuksen ja toimittajayhtiön projektiorganisaatioiden kanssa. KAMin resurssien osalta riskiin on varauduttu 09/2022 tehdyn Kosti-resurssisuunnitelman mukaisesti. Toimistopäällikkö ja konkurssiasiamies priorisoivat projektin edistämisen omassa työssään.

- Kosti-projektille varatun 1,8 M€:n kokonaisrahoituksen arvioitiin riittävän kattamaan järjestelmän toteutuksesta aiheutuvat kustannukset. Toteutuksen viivästyksestä ja li- sätöistä aiheutuvat välttämättömät kustannusten ylitykset joudutaan kattamaan KAM:n siirtyvistä määrärahoista. Projektin edistymistä ja taloudellista seurantaa arvi- oidaan säännöllisesti Kosti-ohjausryhmässä. Siirtyvät määrärahat ovat prosentuaali- sesti hyvällä tasolla, mutta euromääräisesti varsin pienet. Tästä syystä ennakoimatto- mat siirtyvistä määrärahoista rahoitettavat menot ovat riski Konkurssiasiamiehen toi- miston toimintamäärärahoille. Riskiin varaudutaan tiiviillä projektin talouden seuran- nalla, arvioimalla toimittajan maksulliset lisätyöesitykset kriittisesti ja tarvittaessa ra- jaamalla kehitystyötä. KAM edistää projektin etenemistä kaikin käytettävissä olevin keinoin.

- Konkurssiasiamiehen toimistolla on pienet henkilöresurssit. Ennakoimattomat muu- tokset työmäärissä ja henkilökunnassa vaikuttavat voimakkaasti toimintaan. Kosti-pro- jektin viivästyminen yhdistettynä poikkeuksellisen epävarmaan ja negatiiviseen talou- delliseen tilanteeseen sekä ennakoituihin eläköitymisiin on huomioitava tulevassa re- surssitarpeessa. Xxxxxxx toimiston perustehtävien hoitamisen taso ja laatu ja siten insolvenssijärjestelmän tehokas toimivuus voivat vaarantua. Henkilövaihdoksiin va- raudutaan mm. xxxxxxxxx tiedon siirtämisellä ajoissa ja kehittämällä ohjeistusta. Orga- nisaatiorakennetta kokonaisuutena ja toimenkuvia tarkastellaan ja suunnitellaan tu- lossopimuskaudella pienet henkilöresurssit huomioiden.

2. TULOSTAVOITTEET VUOSILLE 2023–2026

2.1 Yhteiskunnallinen vaikuttavuus

Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet vuosille 2023–2026 ovat:

Yhteiskunnallinen vaikuttavuus

• Insolvenssijärjestelmä toimii luotettavasti ja tehokkaasti.

• Taloudellisten väärinkäytösten tekemis- ja hyötymismahdollisuudet ovat vähenty- neet.

• Rikosvastuu konkursseihin liittyvissä talousrikoksissa toteutuu tehokkaasti.

Keskeiset vaikuttavuustavoitteita tukevat välitavoitteet ovat: Tulostavoite 1: Insolvenssijärjestelmä toimii luotettavasti ja tehokkaasti.

VUOSI

VÄLITAVOITTEET

MITTARI/ ARVIOINTI- KRITEERI

2023-

2026

• Insolvenssijärjestelmän luotettavuus ja tehokkuus on turvattu.

• Toimiston koronaprojektissa esiin tulleista havainnoista, kuten myönnettyihin yritystukiin liittyvistä ongelmakoh- dista on viestitty eteenpäin ja niihin on puututtu viran- omaisyhteistyöllä (Verohallinto, Business Finland, Val- tiokonttori, ELY-keskukset)

• Varattomien konkurssipesien haltuunotossa esiin tulleet haasteet on tunnistettu ja ratkaistu. Tarvittaessa teh- dään oikeusministeriölle lainsäädäntöaloite.

Jatkuva tilan- nekuva, lain- säädäntö- aloitteet ja lainsäädän- nön kehittä- mistyöhön osallistumi- nen

Moitteiden määrä kpl/kantelui- den käsittely- aika / menet- telyn kesto / jako-osuuk- sien määrä.

2023

• KAM viestii sidosryhmille tehokkaasti toiminnastaan

Tiedotteiden ja #KAM some-vies- tien määrä Medianäky- vyys

VUOSI

VÄLITAVOITTEET

MITTARI/ ARVIOINTI- KRITEERI

2023-

2025

• Pesänhoitajien ja selvittäjien rekisteröinnin selvitystyö on valmistunut ja rekisterin toteuttaminen on aloitettu. KAM on ollut selvitystyön aikana ja sen jälkeen aktiivi- nen hankkeen edistämisessä ja toteuttamisessa.

Valmis selvi- tysraportti

2025-

2026

• Pesänhoitajien ja selvittäjien rekisteröinti on toteutettu, mikä auttaa valvontatyön kohdentamisessa ja asiamää- rien seurannassa.

• Konkurssipesien päätösvallan käyttöä velkojainkokouk- sissa ja muussa päätöksentekomenettelyssä sekä me- nettelyjen taloudellista merkitystä velkojille on selvitetty hyödyntämällä Kosti-järjestelmästä saatavaa raportointi- tietoa.

Rekisteri on otettu käyt- töön

Selvitysra- portti

Tulostavoite 2: Taloudellisten väärinkäytösten tekemis- ja hyötymismahdollisuudet ovat vä- hentyneet.

VUOSI	VÄLITAVOITTEET	MITTARI/ ARVIOINTI- KRITEERI
2023- 2026	• Erityistarkastuksia ja julkisselvitystä käytetään velallisen toiminnan selvittämiseen niin tehokkaasti, että talousri- koksia tekevät ja niitä suunnittelevat tulevat tietoisiksi suuresta kiinnijäämisriskistä. • Tietoisuus taloudellisten väärinkäytösten selvittämistoi- mista lisääntyy viestinnän keinoin. Tämän merkitys ko- rostuu asiamäärien kasvaessa.	Tarkastus- ten ja julkis- selvitysten määrät kpl suhteessa uusiin me- nettelyihin Medianäky- vyys
	• Taloudelliset väärinkäytökset havaitaan entistä tehok- kaammin myös yrityssaneerausten yhteydessä.	Poliisi- ja syyttäjäyh- teistyön ak- tiivisuus
		Selvittäjien rikos- ja ra-

VUOSI

VÄLITAVOITTEET

MITTARI/ ARVIOINTI- KRITEERI

hanpesuil- moitukset, kpl

2023

• Selvittäjien rooli saneerausvelalliseen kohdistuvien rikos- epäilyjen selvittämisessä on selkeytetty selvityksen ha- vaintojen pohjalta1, ja erityistarkastustoiminnan yhteistyö- mallia sovelletaan myös yrityssaneerausmenettelyissä.

Saneeraus- velalliseen kohdistuvien tutkinta- pyyntöjen

määrä

Tulostavoite 3: Rikosvastuu konkursseihin liittyvissä talousrikoksissa toteutuu tehokkaasti.

VUOSI

VÄLITAVOITTEET

MITTARI/ ARVIOINTI- KRITEERI

2023-

2024

• Tutkintapyyntömallia liiteaineistoineen hyödynnetään va- kiintuneesti ja pesänhoitajien tekemät rikosilmoitukset johtavat esitutkintaan ja tuomioihin.

Määrä kpl/ aika vuosi/kk

2023 -

2026

• Merkittävissä talousrikosjutuissa käytetään rikosproses- sia tehostavaa yhteistyömallia pesänhoitajan, erityistar- kastuksen tekijän, poliisin ja syyttäjän kesken

Seuranta ja pesänhoita- jien yhtey- denotot, kpl

1 OTT Xxxxx Xxxxx: Tutkimus viivyttelyluonteisista yrityssaneeraushakemuksista ja –menette- lyistä sekä selvittäjälle mahdollisesti asetettavasta rikosilmoitusvelvollisuudesta. Konkurssi- asiamiehen toimiston julkaisu 1/2021

2.2 Toiminnallinen tuloksellisuus

Toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteet vuosille 2023–2026 ovat:

Toiminnallinen tuloksellisuus

• Hyvä pesänhoito- ja yrityssaneeraustapa toteutuu käytännössä.

• Tietojärjestelmät tukevat tehokasta valvontatyötä sekä insolvenssimenettelyjä.

• Organisaatiorakenne ja toimitilat mahdollistavat tehokkaan toiminnan

Keskeiset tuloksellisuustavoitteita tukevat välitavoitteet ovat:

Tulostavoite 4: Hyvä pesänhoito- ja yrityssaneeraustapa toteutuu käytännössä.

VUOSI	VÄLITAVOITTEET	MITTARI/ ARVIOINTI- KRITEERI
2023- 2024	• Valvontatyössä esiin tulleita tapauksia ml. pandemian vaikutuksia läpikäymällä on tunnistettu osa-alueet, joista on tarpeen antaa erityistä ohjeistusta pesänhoitajille ja selvittäjille
	• Yrityssaneeraus- ja konkurssilainsäädännön muutokset on otettu huomioon valvontatyössä ja konkurssiasiain neuvottelukunnan suosituksissa	Toteumat
	• Selvittäjille ja pesänhoitajille on järjestetty koulutusta vuo- den 2022 lainmuutoksista	Määrä, kpl
	• Kantelut ja muut seuraamustoimet, kuten KAM:n hake- mukset pesänhoitajan vapauttamiseksi, ovat vähentyneet
2023	• Alueellisia koulutustilaisuuksia pesänhoitajille ja selvittä- jille on järjestetty.	Toteuma

Tulostavoite 5: Tietojärjestelmät tukevat tehokasta valvontatyötä sekä insolvenssimenette- lyjä.

VUOSI	VÄLITAVOITTEET	MITTARI/ ARVIOINTI- KRITEERI
2023
	• Kosti-järjestelmän versiot 1.1 - 1.2 otettu käyttöön 6/2023 mennessä	Hyväksytty toteutus
	• Kosti-järjestelmän tuotantoon ottamisesta on viestitty viestintäsuunnitelmaan perustuen oikea-aikaisesti ja kat- tavasti • Kosti-järjestelmästä on järjestetty koulutussuunnitelmaan perustuen eri käyttäjäryhmien tarpeet huomioivaa koulu- tusta	Viestintä- ja koulutus- suunni- telma, to- teuma
	• Kosti-maksun perintä toimii toteutuksen mukaisesti järjes- telmän avulla	Perityt mak- sut
	• Hallintoasioissa otetaan käyttöön Hilda-järjestelmä.	Hildan käyt- töönotto
2024	• Kostin kehitysversio 2.0 on otettu käyttöön (raportointi)	Hyväksytty vastaanotto
2025- 2026	• KAM valvontaprosessit ovat tehostuneet	Kosti rapor- toinnin mit-
		tarit

Tulostavoite 6: Organisaatiorakenne ja toimitilat mahdollistavat tehokkaan toiminnan

VUOSI

VÄLITAVOITTEET

MITTARI/ ARVIOINTI- KRITEERI

2023

• Toimiston organisaatiorakenteen uudistaminen on val- misteltu huomioiden toimiston tehtävät, toimintaympäris- tön muutokset sekä eläköitymiset.

Suunnitelma organisaa- tiorakenteen uudistami- sesta.

VUOSI

VÄLITAVOITTEET

MITTARI/ ARVIOINTI- KRITEERI

• Virastossa on aloitettu pilotointi järjestelystä, jossa viras- toon palkataan tilintarkastaja erityistarkastusten varoilla. Tarkoitus on vahvistaa KAMin roolia tarkastusten toteut- tamisessa.

Pilotointi on käynnistetty ja seuran- nassa

2023

• Uusi toimitilaratkaisu on valmisteltu. Oikeushallinnon eri- tyisviranomaiset-hankkeen mahdollista etenemistä on seurattu ja hankkeen valmisteluun on tarvittaessa osallis- tuttu.

Toimiston tarpeita vas- taava toimi- tilaratkaisu

2.3 Henkilöstö

Henkilöstöön liittyvät tavoitteet vuosille 2023–2026 ovat:

Henkilöstö

• Osallistava ja innostava johtaminen tukee tavoitteiden saavuttamista.

• Osaamisen kehittäminen on aktiivista ja työn tarpeet huomioivaa.

• Työskentelyolosuhteet ovat kunnossa ja toimistossa on hyvä tehdä työtä.

Keskeiset henkilöstötavoitteita tukevat välitavoitteet ovat:

Tulostavoite 7: Osallistava ja innostava johtaminen tukee tavoitteiden saavuttamista.

VUOSI

VÄLITAVOITTEET

MITTARI/ ARVIOINTI- KRITEERI

2023

• Johtaminen on tavoitteellista ja kehittyy jatkuvasti.

• VMBaron, työsuojelutarkastuksen ja siihen liittyvän kyse- lyn tulosten perusteella on ryhdytty niiden edellyttämiin toimenpiteisiin kuormitustekijöiden ja niitä koskevien rat- kaisujen selvittämiseksi ja työhyvinvoinnin edistämiseksi. Etelä-Suomen aluehallintovirastolle on raportoitu toimista 03/2023 mennessä.

VMBaron mittarit

Raportti Etelä-Suo- men AVI:lle

VUOSI

VÄLITAVOITTEET

MITTARI/ ARVIOINTI- KRITEERI

• Osaava-järjestelmää on hyödynnetty KAMin tavoitteita edistävällä tavalla.

Osaava kaikkien vir- kamiesten käytössä

Tulostavoite 8: Osaamisen kehittäminen on aktiivista ja työn tarpeet huomioivaa.

VUOSI

VÄLITAVOITTEET

MITTARI/ ARVIOINTI- KRITEERI

2023

• Jokaisella virkamiehellä on henkilökohtainen kehittymis- suunnitelma.

Osaava-jär- jestelmän käyttö

2023 -

2026

• Henkilöstön koulutus tukee työssä tarvittavien taitojen ke- hittymistä.

Koulutuspäi- vien määrä, kpl / hlö

Tulostavoite 9: Työskentelyolosuhteet ovat kunnossa ja toimistossa on hyvä tehdä työtä.

VUOSI	VÄLITAVOITTEET	MITTARI/ ARVIOINTI- KRITEERI
2023	• Toimistossa arvostetaan kunkin ammattitaitoa sekä tavoi- tellaan rakentavaa vuorovaikutusta ja myönteistä työsken- telyilmapiiriä.	VMBaron tulokset
	• Työtilajärjestelyissä on otettu huomioon työn erityispiir- teet. • Etätyön lisääntyessä on otettu huomioon etätyön ergono- mia- ja muut hyvinvointitekijät	Poissaolo- jen määrä pysyy alhai- sella tasolla
2024	• Toimiston työskentelyolosuhteet säilyvät toimivina myös uudessa toimitilassa

2.4 Talous

Talouteen liittyvät tavoitteet vuosille 2023–2026 ovat:

Talous

• Toiminta ja talous ovat tasapainossa ja yhteen sovitettuja strategisten linjausten kanssa.

• Tuottavuus paranee toimintaa uudistamalla.

Keskeiset taloustavoitteita tukevat välitavoitteet ovat:

Tulostavoite 10: Toiminta ja talous ovat tasapainossa ja yhteen sovitettuja strategisten linjaus- ten kanssa.

VUOSI	VÄLITAVOITTEET	MITTARI/ ARVIOINTI- KRITEERI

2023-	• Koko tulossopimuskautta koskeva sekä vuosittainen ta- louden seuranta on tehokasta ja kattavaa.	Kuukausi- ja
2026		neljännes-
		vuosiraportit
		OM/KAM
		seurantako-
		kouksissa
		tehdyt arviot
		Puolivuotis-
		katsaus

2026	• Siirtyvän rahoituksen taso on vähintään 8 % vuotuisesta kehysrahoituksesta.	Siirtyvien määrä % kehysrahoi- tuksesta

Tulostavoite 11: Tuottavuus paranee toimintaa uudistamalla.

VUOSI	VÄLITAVOITTEET	MITTARI/ ARVIOINTI- KRITEERI

2024	• Työprosessien digitalisointi Kosti-tietojärjestelmän avulla otettu kattavasti koko henkilöstön käyttöön	Kostin ra- portointitie- dot
2024- 2025	• Kostin työprosessit ovat nopeuttaneet substanssiasioiden käsittelyä hankkeen valmistuttua	Kostin ra- portointitie- dot

2.5 Kestävä kehitys

Kestävään kehitykseen liittyvät tavoitteet vuosille 2023–2026 ovat:

Kestävä kehitys

• Kestävää kehitystä koskevan tiedon analysoinnin ja käytön lisääminen

• Hiilijalanjäljen pienentäminen

• Järjestelmällisen häirinnän, uhkailun, maalittamisen ja vihapuheen vastaisen työn vahvistaminen

Tulostavoite 12: Kestävää kehitystä koskevan tiedon analysoinnin ja käytön lisääminen

VUOSI

VÄLITAVOITTEET

MITTARI/ ARVIOINTI- KRITEERI

2023-

2026

• KAM on arvioinut oman toimialansa datan hyödyntämis- mahdollisuudet Agenda 2030 -tavoitteisiin liittyen

Toteuma

Tulostavoite 13: Hiilijalanjäljen pienentäminen

VUOSI

VÄLITAVOITTEET

MITTARI/ ARVIOINTI- KRITEERI

2023-

2024

• Etätyömahdollisuuksia on edistetty ja matkustamista vä- hennetty etäyhteyksien hyödyntämisen avulla

Matkakulut

2023-

2026

• KAM on arvioinut toimenpiteitä toimialansa hiilijalanjäljen pienentämiseksi sekä laatinut suunnitelman ja asettanut tavoitteen tunnistettujen päästövähennysten toteuttami- sesta

Toteuma

Tulostavoite 14: Järjestelmällisen häirinnän, uhkailun, maalittamisen ja vihapuheen vastai- sen työn vahvistaminen

VUOSI

VÄLITAVOITTEET

MITTARI/ ARVIOINTI- KRITEERI

2023

• KAM on laatinut ohjeet ja järjestänyt seurannan koskien tilanteita, joissa sen virkamies työtehtävässään joutuu järjestelmällisen häirinnän, uhkailun, maalittamisen tai vi- hapuheen kohteeksi

Xxxxxx ja seurannan toimivuus

2.6 ICT-tavoitteet

VUOSI	KESKEINEN VÄLITAVOITE	MITTARI/ ARVIOINTIKRITEERI
2023- 2026	• KAM on selvittänyt yhdessä ministeriön ja ORK:n kanssa omien ICT-kustannustensa ko- konaistason suunnittelukaudelle, ICT-kustan- nusten rakenteen palveluittain sekä mahdolli- suudet ICT-kustannustehokkuuden parantami- seen	Toteuma
2023- 2026	• ICT:hen liittyviä kehittämistarpeita ja hankeide- oita on aktiivisesti kerätty ja priorisoitu viraston sisältä	Toteuma
2023- 2026	• Valmius- ja jatkuvuussuunnitelmien ajantasai- suus on varmistettu • Toiminnan edellyttämien tietojärjestelmien va- rautuminen on varmistettu toipumissuunnitel- min yhdessä ORK:n kanssa toiminnan turvaa- miseksi myös tieto- ja kyberturvallisuuden häi- riötilanteissa • Varautumista häiriötilanteisiin on kehitetty ja toimintaa harjoiteltu säännöllisesti	Toteuma
2023- 2026	• Tietojärjestelmän elinkaari ja uudistamisen tie- kartta on suunniteltu yhdessä ORK:n kanssa	Toteuma
2023- 2026	• KAM on omalta osaltaan osallistunut tietoark- kitehtuurin nykytilan ja tavoitetilan kuvaami- seen sekä hallinnonalan ydintiedon (yhteiset perustiedot) hallinnan kehittämiseen	Toteuma

3. VUOSIEN 2023–2026 VOIMAVARAT

3.1 Henkilötyövuodet

	Arvio 2022	Tavoite 2023	Tavoite 2024	Tavoite 2025	Tavoite 2026
Henkilötyövuodet	11	11,5	11	10	10

3.2 Määrärahat

	Arvio 2022	Tuso 2023	Kehys 2024	Kehys 2025	Kehys 2026
Määrärahat (1000 €)	1 742	1 742	1 722	1 722	1 722
Siirtyvät määrärahat	1 067	714	679	644	609
Siirtyvät määrärahat % *	61,3	41,6	39,4	37,4	35,4

* Siirtyvän määrärahan määrää on kasvatettu, koska on pyritty varautumaan Kosti-järjestelmän rakentamiseen liittyviin kustannuksiin vuosille 2022-2023.

Taulukossa vuosien 2023–2026 määrärahat ovat valtioneuvoston julkisen talouden suunni- telman mukaiset. Eduskunta hyväksyy niitä koskevat talousarvioesitykset vuosittain.

4. VELVOITTEET JA SEURANTA

Konkurssiasiamiehen toimisto seuraa ja edistää tulossopimuksen toteutumista.

Ulosottolaitoksen kirjanpitoyksikön tavoitteiden toteutumista arvioidaan vuosittain tilinpäätök- sen toimintakertomuksessa. Alustava raportointi tapahtuu vuosittain puolivuosikatsauksessa, joka sisältää arvion näköpiirissä olevista toimintaympäristön muutoksista ja riskeistä sekä keinoista niiden hallitsemiseksi.

Oikeusministeriö tulee seuraamaan KOSTI-projektille asetettujen tavoitteiden toteutumista.

Kosti-projektin loppuraportti laaditaan vuonna 2023 oikeusministeriön, ORK:n ja Konkurssi- asiamiehen toimiston yhteistyönä. Prosessin mukainen vuosiraportti laaditaan keväällä 2023.

Suunnitellaan Kosti-projektin tavoiteltujen hyötyjen mittaamiskeinot, määritellään mittarit ja projektin valmistuttua aloitetaan järjestelmällinen seuranta.

Hallinnonalan HR-tilannekuvamittaristoa hyödynnetään soveltuvin osin tulossopimuskau- della.

Konkurssiasiamiehen toimiston pitää seurata viraston siirtyvien määrärahojen laskelmallisen osuuden kehitystä. Siirtyvästä määrärahasta pitää antaa vuosittain arvio puolivuotiskatsauk- sen yhteydessä ja selvitys vuosittain tulosneuvottelujen ja tilinpäätöksen yhteydessä.

Pesänhoitajien toiminnasta tehtyjen toimenpidepyyntöjen vastausaikaan on kiinnitettävä huo- miota ja pyrittävä lyhyempään käsittelyaikaan.

5. ALLEKIRJOITUKSET

Kansliapäällikkö Xxxxx Xxxxxxx

Konkurssiasiamies Xxxxx Xxxxxxx

Liite 1 Yhteiset seurantamittarit

Mittari	Toteuma*/ Arvio 2022	Tavoite 2023	Tavoite 2024	Tavoite 2025	Tavoite 2026
Henkilöstö
Tekemättömän työn kustannukset %	4,50	4,40	4,30	4,20	4,20
Työtyytyväisyys VMBaro (Y) -luku	3,15*	3,30	3,40	3,50	3,60
Johtajuusindeksi VMBaro (JO)	2,36*	3,00	3,40	3,50	3,60
Työtyytyväisyys työyh- teisön toimintakulttuu- riin, VMBaro	3,7*	3,8	3,9	3,9	3,9
Talous
Vireillä/valvonnassa olevat konkurssime- nettelyt/10htv	310	300	300	290	280
Siirtyvän määrärahan osuus, %	61,3	41,6	39,4	37,4	35,4
Toimitilat
Toimitilatehokkuus ti- lat/10htv	24	24	15	15	15
Toimitila- kustannukset/10htv	6 900	6 900	6 900	6 900	6 900

Tulossopimusasiakirja

3.11.2022 VN/18535/2022

Oikeusministeriön ja kuluttajariitalautakunnan tulossopimus kaudella 2023 - 2026

Oikeusministeriö ja kuluttajariitalautakunta ovat neuvotelleet ja sopineet vuosien 2023-2026 tulostavoitteet ja niiden toteuttamiseen osoitettavat resurssit.

Tulostavoitteiden toteutumisesta raportoidaan oikeusministeriölle kuluttajariitalautakunnan puolivuotisraportissa ja oikeusministeriön toimintakertomuksessa.

Tulosneuvottelut ovat 3.11.2022 klo 9-10

Osallistujat:

Oikeusministeriö Xxxxx Xxxxxxx Xxxxx Xxxxx Xxxxx Xxxxx Xxxxx Xxxxx Xxxx Xxxxxxxxx

Kuluttajariitalautakunta Xxxxx Xxxxxxxxx

Xxxxx Xxxxxxxx Xxxxxxxxx Xxxxxxx

Käyntiosoite Eteläesplanadi 10 HELSINKI

Postiosoite PL 25

00023 VALTIONEUVOSTO

Puhelin 02951 6001

Faksi

09 1606 7730

Sähköpostiosoite xxxxxxxx.xx@xxx.xx

1. Strateginen kehys

1.1 Visio, perustehtävä ja strategiset tavoitteet

Strategiset tavoitteet muodostuvat hallitusohjelman koko valtiokonsernille sekä oikeusministeriön hallinnonalalle asettamista tavoitteista. Tavoitteisiin vaikuttavat myös oikeusministeriön ja kuluttajariitalautakunnan omat strategiat. Lisäksi tavoitteiden asetannassa on otettu huomioon oikeusministeriön hallinnonalaan kuuluvien lainkäyttöelinten ja itsenäisten toimijoiden riippumattomuus

Alla olevassa taulukossa esitetään kuluttajariitalautakunnan visio, perustehtävä sekä tärkeimmät tavoitteet ulottuen vuoteen 2025. Oikeusministeriön strategiasta lautakunnalle johdetut tavoitteet on merkitty *- merkillä, erotukseksi nimenomaan kuluttajariitalautakunnan toiminnallista tavoitteista.

Käyntiosoite Eteläesplanadi 10 HELSINKI

Postiosoite PL 25

00023 VALTIONEUVOSTO

Puhelin 02951 6001

Faksi

09 1606 7730

Sähköpostiosoite xxxxxxxx.xx@xxx.xx

Visio

Kuluttajariitalautakunta on tehokas ja laadukas tuomioistuimia täydentävä riidanratkaisuelin, joka ohjaa kuluttajaoikeutta ja vaikuttaa siihen ratkaisukäytännöllään.

Perustehtävä

Kuluttajariitalautakunta ennaltaehkäisee, sovittelee ja ratkaisee lautakunnan toimivaltaan kuuluvia riita- asioita puolueettomasti, asiantuntevasti ja taloudellisesti. Lautakunta toteuttaa oikeusturvaa antamalla kir- jallisia ratkaisusuosituksia kuluttajien ja elinkeinonharjoittajien välisiin sekä asuntoa koskeviin yksityisten välisiin oikeudellisiin erimielisyyksiin ja kannustamalla osapuolia sovintoon.

Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet

1. Korkealaatuinen oikeusturva on kaikkien saatavilla*. Kuluttajariitalautakunta toimii osana oi- keusturvajärjestelmää täydentäen tuomioistuinmenettelyjä

2. Kuluttajariitalautakunta toimii osana kuluttajansuojajärjestelmää vahvistaen kuluttajien oikeus- turvaa ja tukien kuluttajaoikeusneuvontaa

3. Kuluttajariitalautakunta lisää toiminnallaan oikeudenmukaisuutta yhteiskunnassa sekä ehkäi- see toiminnallaan virheellisiä menettelyjä kuluttajasopimuksissa ja asuntokaupoissa.

Toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteet

4. Digitaalisia ratkaisuja hyödynnetään vastuullisesti osana monipuolista palveluntarjontaa *

5. Organisaatiorakenne ja toimitilaverkosto mahdollistavat tehokkaan toiminnan *

6. Laaja-alaista verkostoyhteistyötä vahvistetaan valmistelussa ja päätöksenteossa *

Henkilöstötavoitteet

7. Työyhteisö on oikeudenmukainen ja tukee hyvinvointia *

8. Osallistava ja innostava johtaminen tukee tavoitteiden saavuttamista *

9. Osaamisen kehittäminen ja uudistuminen ovat osa normaalia toimintaa

Taloutta koskevat tavoitteet

10. Taloudellinen liikkumavara mahdollistaa suunnitelmallisen kehittämisen *

11. Toiminnan ja talouden suunnittelun strategisuus vahvistuu uudistuneen strategian myötä

1.2 Toimintaympäristön muutostekijät (ml. riskienhallinta)

Yhteiskunnalliset muutokset, kuten asiakaskunnan kansainvälistyminen ja kaupankäynnin siir- tyminen yhä voimakkaammin verkossa tapahtuvaksi vaikuttavat kuluttajariitalautakunnan toi- mintaan. Kansantaloudessa tapahtuvat muutokset, hyödykkeiden monipuolistuminen, uusien hyödykkeiden tulo markkinoille sekä kuluttajien erilaisten hankintojen voimakas lisääntyminen erityisesti nettikaupassa kasvattavat jatkuvasti potentiaalisten erimielisyyksien määrää.

Kuluttajariitalautakunta osallistuu mahdollisen Oikeushallinnon erityisviranomaiset- viraston hankevalmisteluun. Uudistuksen tavoitteena on käyttää Palkeiden palveluita nykyistä laajem- min sekä ottaa käyttöön hallinnollisten asioiden käsittelyjärjestelmä Hilda. OM:n Xxxxx-xxxxx on yhteistyössä kuluttajariitalautakunnan kanssa selvittänyt Xxxxx- järjestelmän käyttöönottoa lautakunnassa. Suunnittelutyö uusiin toimitiloihin muuttamisesta on aloitettu.

Kuluttajariitalautakunnan keskeisiä riskejä ovat:

2 Tulostavoitteet vuosille 2023–2026

Tavoitteet, jotka ovat myös kestävän kehityksen tavoitteita (Agenda 2030), on merkitty + - merkillä. Oikeusministeriön hallinnonalalle sovitut päätavoitteet ovat 5: sukupuolten tasa- arvo, 10: eriarvoisuuden vähentäminen, 12/13: vastuullista kuluttamista ja ilmastotekoja, 16: rauha, oikeudenmukaisuus, hyvä hallinto.

2.1 Yhteiskunnallinen vaikuttavuus

Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet vuosille 2023 - 2026 ovat:

• Korkealaatuinen oikeusturva on kaikkien saatavilla. Kuluttajariitalautakunta toimii osana oikeusturvajärjestelmää täydentäen tuomioistuinmenettelyjä

• Kuluttajariitalautakunta toimii osana kuluttajansuojajärjestelmää vahvistaen kulutta- jien oikeusturvaa ja tukien kuluttajaoikeusneuvontaa

• Kuluttajariitalautakunta lisää toiminnallaan oikeudenmukaisuutta yhteiskunnassa sekä ehkäisee toiminnallaan virheellisiä menettelyjä kuluttajasopimuksissa ja asun- tokaupoissa.

Keskeisiä vaikuttavuustavoitteita tukevia välitavoitteita ovat:

Tulostavoite 1: Korkealaatuinen oikeusturva on kaikkien saatavilla. Kuluttajariitalautakunta toimii osana oikeusturvajärjestelmää täydentäen tuomioistuinmenettelyjä.

Vuosi

Välitavoitteet

Mittari/Arviointikriteeri

2023

• Asioita ratkaistaan vähintään yhtä paljon kuin niitä tulee sisään ja keskimääräiset käsittelyajat laske- vat kaikilla päättymistavoilla.

• Käsittelyketjut ja –menettelyt mää- räytyvät asian laadun ja vaativuu- den mukaan.

• Yksinkertaisessa menettelyssä ja

esittelijäratkaisuin käsiteltävät

Siirtyvien asioiden määrä vähenee tai py- syy samana

Kokonaiskäsittelyaika lyhenee keskimää- räin 12 kuukauteen vuonna 2023 (Ennuste

2022: 13,8 kk (vuonna 2024: 12 kk,

vuonna 2025: 12 kk, vuonna 2026: 12 kk)

Vuosi

Välitavoitteet

Mittari/Arviointikriteeri

asiat ratkaistaan ensisijaisesti en- simmäisenä.

• Ratkaisupyyntöjen käsittelypro- sessi on mahdollisimman tehokas.

• Seulotaan saapuneista pois ne asiat, jotka eivät sovellu käsiteltä- väksi niiden vaikeaselkoisuuden ja laajuuden vuoksi.

Yksinkertaisessa menettelyssä käsiteltä- vien asioiden määrä on 30 % kaikista päättyneistä asioista.

Esittelijäratkaisujen ja valmistelijoiden päättämien asioiden määrä on 32 % kai- kista päättyneistä asioista (vuodesta 2024 lähtien 34 %)

Helppokäyttöiset ratkaisupohjat ja valmiit tekstit päätöksissä käytettäväksi. Esitteli- jän työpanos kohdistuu päätösten kirjoitta- miseen.

Tulostavoite 2: Kuluttajariitalautakunta toimii osana kuluttajansuojajärjestelmää vahvistaen kuluttajien oikeusturvaa ja tukien kuluttajaoikeusneuvontaa

Vuosi

Välitavoitteet

Mittari/Arvi-

ointikriteeri

2023

• Vahvistetaan yhteistyötä kuluttajaoikeusneuvojien kanssa Pyritään varmistamaan yhteistyössä kuluttajaoikeusneu- vojien kanssa, että lautakuntamenettelyyn ei tulisi sinne kuulumattomia ratkaisupyyntöjä. Huolehditaan uudistu- neiden verkkosivujen toimivuudesta ja parannetaan lau- takunnan ratkaisuja-osion käytettävyyttä.

Kuluttaja- neuvon- nasta saa- puvien asi- oiden määrä

Sidosryh- mäkysely verkkosivu- jen käytettä- vyydestä

Tulostavoite 3: Kuluttajariitalautakunta lisää toiminnallaan oikeudenmukaisuutta yhteiskun- nassa sekä ehkäisee toiminnallaan virheellisiä menettelyjä kuluttajasopimuksissa ja asunto- tokaupoissa.

Vuosi	Välitavoitteet	Mittari/Arvioin- tikriteeri
2023	• Lautakunnan päätöksiä noudatetaan hyvin • Päätökset ovat perusteltuja, ymmärrettäviä, virheettömiä ja hyvää virkakieltä • Jatketaan tehokasta asiakastukea sähköiseen asiointiin liittyen • Annetaan vähintään 6 tiedotetta tai uutista yhteistyössä valtakunnallisten medioiden kanssa.
		Päätösten noudattamisaste on 75 % tiede- tyistä
		Asiakaspalaute Tiedotteiden määrä

2.2 Toiminnallinen tuloksellisuus

Toiminnalliset tuloksellisuustavoitteet kaudella 2023 – 2026 ovat:

• Digitaalisia ratkaisuja hyödynnetään vastuullisesti osana monipuolista palveluntar- jontaa

• Organisaatiorakenne ja toimitilaverkosto mahdollistavat tehokkaan toiminnan

• Laaja-alaista verkostoyhteistyötä vahvistetaan valmistelussa ja päätöksenteossa

Keskeisiä tuloksellisuustavoitteita tukevia välitavoitteita ovat:

Tulostavoite 4: Digitaalisia ratkaisuja hyödynnetään vastuullisesti osana monipuolista palve- luntarjontaa

Vuosi

Välitavoitteet

Mittari/Arvi-

ointikriteeri

2023

• Työn tuottavuutta parannetaan ja prosesseja nopeute- taan luopumalla vanhasta ja siirtymällä uuteen.

• Kehitetään lautakunnan digiosaamista

• Huolehditaan digisuunnitelmien täytäntöönpanosta

• Toimintasektori sitoutuu digitalisaation yhteisiin kehittä- mistavoitteisiin ja noudattaa yhteisiä periaatteita ja lin- jauksia, osallistuu aktiivisesti yhteiseen kehittämiseen sekä ottaa käyttöön yhteisiä ICT-palveluita hallinnonalan kokonaishyödyn varmistamiseksi

• Varmistetaan tietojärjestelmien täysimääräinen hyödyntä- minen mm. kehitetään toimintatapoja ja huolehditaan siitä, että henkilöstö osallistuu koulutuksiin. Asiakkaille kerrotaan aktiivisesti sähköisistä vaihtoehdoista hänen asiansa hoitamisessa +

• Kartoitetaan uusien teknologisten ratkaisujen käytön mahdollisuuksia toimintaprosesseissa +

• Kehitetään tietoalustaa ja raportointia

Henkilöstö osallistuu digikoulu- tukseen

Tuottavuus- luku

Sähköisen asioinnin osuus rat- kaisupyyn- nöistä

Asiakas- palaute

Tulostavoite 5: Organisaatiorakenne ja toimitilaverkosto mahdollistavat tehokkaan toiminnan

Vuosi

Välitavoitteet

Mittari/ Arviointikri-

teeri

2023

• Kuluttajariitalautakunta osallistuu toimitilahankkee- seen

Tulostavoite 6: Laaja-alaista verkostoyhteistyötä vahvistetaan valmistelussa ja päätöksente- ossa

Vuosi

Välitavoitteet

Mittari/ Arviointikriteeri

2023

• Varmistetaan tiedonvaihto Kilpailu- ja kulut- tajaviraston ja kuluttajariitalautakunnan vä- lillä

• Osallistutaan kestävän kehityksen vastuulli- suusraportointiin osana ministeriön kirjanpi- toyksikköä

• Huolehditaan valtion toimitilojen hiilineutraali- suuden toteutumisesta Senaatti-kiinteistöjen laatiman suunnitelman mukaisesti

• Huolehditaan lautakunnan ilmasto-ohjesään- nön noudattamisesta +

Suorien henkilöyhteyksien luominen virkamiesten vä- lillä

Sidosryhmäyhteistyön määrä

Valtiokonttorin valtionhallin- non yhteinen raportointike- hys (kestävä kehitys)

2024

• Selvitetään yhteistyömahdollisuuksia tietojär- jestelmän uudistamisessa KKV:n kanssa

2.3 Henkilöstö

Henkilöstötavoitteet kaudella 2023 - 2026 ovat:

• Työyhteisö on oikeudenmukainen ja tukee hyvinvointia

• Osallistava ja innostava johtaminen tukee tavoitteiden saavuttamista

• Osaamisen kehittäminen ja uudistuminen ovat osa normaalia toimintaa

Keskeisiä henkilöstötavoitteita tukevia välitavoitteita ovat:

Tulostavoite 7. Työyhteisö on oikeudenmukainen ja tukee hyvinvointia

Vuosi

Välitavoitteet

Mittari/Arviointikri-

teeri

2023

• Kehitetään edelleen henkilöstörakennetta ja tehtä- vänkuvia toiminnan kannalta tarkoituksenmu- kaiseksi

• Luodaan edelleen yhteisiä toiminta- ja menettely- tapoja ja niitä toteutetaan

• Henkilöstö-, tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunni- telmat ovat ajantasaisia ja niitä toteutetaan +

• Arvioidaan sisäistä valvontaa ja riskienhallintaa vuosittain

• Suunnitelmallisuuden lisääminen rekrytoinnissa, resurssien kohdentaminen ja jakaminen

Työtyytyväisyysky- selyn tulokset (VM- baro)

Tulostavoite 8. Osallistava ja innostava johtaminen tukee tavoitteiden saavuttamista

Vuosi

Välitavoitteet

Mittari/Arviointikriteeri

2023

• Kehitetään valmentavaa johtamista

• Päivittäinen johtaminen tukee tuloksel- lista toimintaa

Työtyytyväisyyskyselyn tulokset (VM-baro)

Vuosi

Välitavoitteet

Mittari/Arviointikriteeri

• Tiedolla johtamisen kulttuuria edistetään

• Positiivisen palautteen antamisen kult- tuuria edistetään

• Osaamisen johtaminen yhdeksi kehittä- miskohteeksi

Tulostavoite 9. Osaamisen kehittäminen ja uudistuminen ovat osa normaalia toimintaa

Vuosi

Välitavoitteet

Mittari/Arviointikri-

teeri

2023

• Otetaan käyttöön OSAAVA johtamis- ja toimintatapa

• Tuetaan ja kannustetaan yhdessä tapahtuvaa työssä oppimista

• Panostetaan uusien virkamiesten perehdyttämiseen

• Hyödynnetään digitaalisen oppimisen alustaa (eOp- piva) ministeriön järjestämän koulutuksen lisäksi +

• Hyödynnetään videoita ja muita etälaitteita esim. koulutustilaisuuksissa +

• Noudatetaan perehdyttämisohjeita. Laaditaan mah- dollisuuksien mukaan vuosittaiset tai pidemmänkin ajan henkilökohtaiset koulutussuunnitelmat

VM-baron työyhtei- sön toimintakulttuu- riosio

Koulutuspäivien lu- kumäärä/htv

2.4 Talous

Taloustavoitteet kaudella 2023 - 2026 ovat:

• Taloudellinen liikkumavara mahdollistaa suunnitelmallisen kehittämisen

• Toiminnan ja talouden suunnittelun strategisuus vahvistuu uudistuneen tulosohjaus- mallin myötä

Keskeisiä taloustavoitteita tukevia välitavoitteita ovat:

Tavoite 10. Taloudellinen liikkumavara mahdollistaa suunnitelmallisen kehittämisen

Vuosi

Välitavoitteet

Mittari/Arvioin-

tikriteeri

2023

• Noudatetaan ministeriön tilinpäätösaikataulua palkkioi- den maksatuksessa ja muussa toiminnassa

• Määrärahan käyttöä seurataan säännöllisesti

• Huolehditaan kirjanpitokirjausten oikeellisuudesta ja vir- heiden korjaamisesta oikea-aikaisesti

Taloudellisuus- kehitys

Tavoite 11. Toiminnan ja talouden suunnittelun strategisuus vahvistuu uudistuneen strategian myötä

Vuosi

Välitavoitteet

Mittari/ Arviointi-

kriteeri

2023

• Toiminnan suunnittelussa otetaan mahdollisuuksien mu- kaan entistä enemmän huomioon muiden tehostamiskei- nojen kuin henkilöstön lisäyksen vaikutus tuloksien saa- vuttamiseen.

• Kehitetään toiminnan arviointia tukevaa raportointia

• Osallistutaan erillisvirastojen yhteisen hallinnollisten asi- oiden tiedonhallintasuunnitelman laadintaprojektiin. Tie- donhallinnan yhdenmukaistamisen lisäksi verkosto tukee lautakunnan tiedonhallinnan kehittämistä.

• Kieku-järjestelmään kirjataan työpanoksen kohdentumi- nen talousarviolainsäädännön edellyttämän riittävän ja luotettavan tiedon saamiseksi

Hallinnon- alan tiedon- hallinnan yhdenmu- kaistaminen sekä valmis- tautuminen HILDA:n

käyttöönot- toon

3 Vuosien 2023-2026 voimavarat

3.1 Henkilötyövuodet

Toteutuma

2021

Arvio

2022

Tavoite

2023

Arvio

2024

Arvio

2025

Arvio

2026

Henkilötyövuodet

34,5

34*

*Vuosien 2024-2026 henkilötyövuosimäärän (34 htv) edellytyksenä olisi Julkisen talouden suunnitelmassa myönnettävä pysyvä määrärahalisäys neljän henkilötyövuoden palkkame- noihin. Kuluttajariitalautakunnassa on 30 virkaa vuonna 2023.

3.2 Toimintamenot ja määrärahat

Toteutuma 2021

Arvio 2022

Tulos sopimus

2023

Kehys 2024

Kehys 2025

Kehys 2026

Määrärahat

(1000 €)

2 607

2 349

2 596

3.3 Määrärahat (momentti 25.10.04 Oikeusapu- ja edunvalvontapiirien ja kulutta- jariitalautakunnan toimintamenot)

Toteuma 2021

TA 2022

(25.5.2022)

TAE 2023 (HE)

Kehys 2024

Kehys 2025

Kehys 2026

Määrärahat (1000 €)

79 568

84 426

84 377

83 061

Taulukossa vuosien 2024-2026 määrärahat ovat valtioneuvoston 13.4.2022 Julkisen talouden suunnitelman mukaiset. Eduskunta hyväksyy niitä koskevat talousarvioesitykset vuosittain.

4 Voimassaolo ja seuranta

Kuluttajariitalautakunta seuraa toimintansa kehittymistä ja määrärahan riittävyyttä. Määrära- han riittävyydestä ja tavoitteiden toteutumisesta sekä sisäisestä valvonnasta ja riskienhallin- nasta raportoidaan oikeusministeriön ohjeen mukaisesti.

5 Allekirjoitukset

Xxxxx Xxxxxxx Oikeusministeriö Kansliapäällikkö

Xxxxx Xxxxxxxxx Kuluttajariitalautakunta Puheenjohtaja

Liite 1 Toiminnalliset tunnusluvut Liite 2 Toimintamenot ja määrärahat Liite 3 Yhteiset seurantamittarit

Tulossopimusasiakirja

23.11.2022

Oikeusministeriön ja Onnettomuustutkintakeskuksen tu- lossopimus vuosille 2023–2026

Oikeusministeriö ja Onnettomuustutkintakeskus ovat neuvotelleet ja sopineet vuosien 2023– 2026 tulostavoitteet ja niiden toteuttamiseen osoitettavat resurssit.

Tulostavoitteiden toteutumisesta raportoidaan oikeusministeriölle Onnettomuustutkintakes- kuksen puolivuosiraportissa ja toimintakertomuksessa.

Tulosneuvottelu käytiin 22.11.2022 oikeusministeriössä.

Käyntiosoite Eteläesplanadi 10 HELSINKI

Postiosoite PL 25

00023 VALTIONEUVOSTO

Puhelin 02951 6001

Faksi

09 1606 7730

Sähköpostiosoite xxxxxxxxxxxxxxxx@xx.xx

Sisällysluettelo

Oikeusministeriön ja Onnettomuustutkintakeskuksen tulossopimus vuosille 2023–2026 1

Strateginen kehys 3

1.1 Visio, perustehtävä ja strategiset tavoitteet 3

1.2 Toimintaympäristön muutostekijät (ml. riskienhallinta) 4

2. Tulostavoitteet vuosille 2023–2026 6

2.1 Yhteiskunnallinen vaikuttavuus 6

2.2 Toiminnallinen tuloksellisuus 7

2.3 Henkilöstö 9

2.4 Talous 11

3. Vuosien 2023–2026 voimavarat 12

3.1 Henkilötyövuodet 12

3.2 Määrärahat 12

4. Voimassaolo ja seuranta 13

5. Allekirjoitukset 13

Liite 1 Yhteiset seurantamittarit 14

Strateginen kehys

1.1 Visio, perustehtävä ja strategiset tavoitteet

Strategiset tavoitteet muodostuvat hallitusohjelman koko valtiokonsernille sekä oikeusminis- teriön hallinnonalalle asettamista tavoitteista. Tavoitteisiin vaikuttavat myös oikeusministe- riön ja viraston omat strategiat. Lisäksi tavoitteiden asetannassa on otettu huomioon oikeus- ministeriön hallinnonalaan kuuluvien lainkäyttöelinten ja itsenäisten toimijoiden riippumatto- muus.

Alla olevassa taulukossa esitetään Viraston visio, perustehtävä sekä tärkeimmät strategiset tavoitteet ulottuen vuoteen 2026.

Visio

Onnettomuustutkintakeskus kuuluu eurooppalaisten tutkintaviranomaisten parhaimmis- toon.

Perustehtävä

Turvallisuustutkinnan tarkoituksena on onnettomuuksista oppimalla edistää sitä, että Suomessa on kaikilla turvallista elää ja toimia.

Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet

1. Turvallisuustutkinnalla lisätään yleistä turvallisuutta, ehkäistään onnettomuuk- sia ja vaaratilanteita sekä torjutaan onnettomuuksista aiheutuvia vahinkoja.

2. Suositusseurannalla ja -viestinnällä tehostetaan turvallisuustutkinnan vaikutta- vuutta.

Toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteet

3. Tutkintaprosessi on tehokas ja mukautuva.

4. Kansainvälinen yhteistyö parantaa tutkinnan tuloksellisuutta.

5. Toimintatapojen kehittäminen tietojärjestelmien täysimääräiseksi hyödyntä- miseksi sekä asiahallintajärjestelmän käyttöönotto.

Henkilöstötavoitteet

6. Osaamisen kehittäminen on strategista ja tulevaisuuslähtöistä.

7. Koulutetaan tutkijoiksi soveltuvia henkilöitä.

8. Asiantuntijajoukon hyvä hallinta.

9. Maalittamisen työsuojelulliset riskit otetaan toiminnassa huomioon

10. OTKESin työnantajakuvan kehittäminen

Taloutta koskevat tavoitteet

11. Toiminta on kustannustehokasta ja taloudellinen liikkumavara mahdollistaa suunnitelmallisen kehittämisen.

1.2 Toimintaympäristön muutostekijät (ml. riskienhallinta)

Onnettomuustutkintakeskus on kansainvälisten vaatimusten mukaisesti itsenäinen ja riippu- maton tutkintaviranomainen, joka hoitaa turvallisuustutkinnan kustannustehokkaasti. Turvalli- suustutkinnalla tuetaan viranomaisia ja turvallisuuskriittisiä yrityksiä niiden toiminnan kehittä- misessä. Ammattitaitoinen sekä aidosti riippumaton ja puolueeton vakavien onnettomuuk- sien tutkinta on perusoikeuksien toteutumisen ja korruption ehkäisyn kannalta tärkeä osa oi- keusvaltion koneistoa.

Viraston visio, missio ja arvot tullaan päivittämään vuoden 2023 aikana.

Turvallisuustutkintalain (525/2011) muutokset (187/2019) ovat tulleet voimaan 16.6.2019. Kansallinen lainsäädäntö on ajan tasalla ja sopusoinnussa kansainvälisten säädösten kanssa. Suomen kannalta on tärkeää vaikuttaa turvallisuustutkinnan kansainvälisten säädös- ten kehittämiseen niin, että tulevat muutokset tukevat suomalaista turvallisuustutkintaa mah- dollistaen kustannustehokkaan tutkinnan myös jatkossa. Euroopan komissio on käynnistänyt merionnettomuusdirektiivin (2009/18/EY) uudistamisen. Onnettomuustutkintakeskuksen kan- nalta keskeisin muutostarve kohdistuu siihen, että direktiivi on jatkossa sopusoinnussa suo- men viranomaisten työnjaon kanssa ja tukee tutkintaviranomaisen keskittymistä vain turvalli- suustutkintaan. Toisaalta muutoksessa on varmistettava, että jäsenvaltioiden turvallisuustut- kintaviranomaiset voivat jatkossakin hoitaa turvallisuustutkinnan itsenäisesti ja riippumatto- masti ilman EMSAn puuttumista tutkintaan. Merionnettomuusdirektiivi tulee näillä näkymin lausunnolle vuoden 2023 alkupuolella.

Oikeusministeriössä valmistellaan sen yhteydessä olevien eräiden virastojen mahdollista uu- delleenorganisointia. Uudistuksessa varmistetaan, että Onnettomuustutkintakeskuksen itse- näisyys ja riippumattomuus säilytetään. Oleellisena osana Onnettomuustutkintakeskuksen säädösperusteisia tehtäviä on turvallisuustutkintaan kuuluva viranomaisten toiminnan ja sää- dösten toimivuuden tarkastelu sisältäen myös ministeriöt ja niiden valmisteluvastuulla olevat säädökset. Tässä suhteessa Onnettomuustutkintakeskuksen toiminta on hyvin samankal- taista kuin Valtiontalouden tarkastusviraston tuloksellisuustarkastustoiminta. Onnettomuus- tutkintakeskuksen tehokkaan toiminnan varmistamiseksi toimitilojen tulee jatkossakin olla hy- vien kulkuyhteyksien päässä liikenteen solmukohdassa Pasilassa. Hybridityö on vähentänyt

tilatarvetta. Tilojen kokoa tarkasteltaessa on huomioitava mahdollisesta muutoksesta saavu- tettava kustannushyöty ja sen vaikutus Onnettomuustutkintakeskuksen toimintamäärära- haan.

Onnettomuustutkintakeskuksen tavoitteena on olla uskottava ja luotettava asiantuntijavi- rasto, mikä edellyttää toiminnan jatkuvaa kehittämistä. Useissa maissa on havaittu, että tur- vallisuustutkinnasta on saatavissa hyötyä myös terveydenhuollon alalla. Englantiin on perus- tettu vuonna 2017 nimenomaan terveydenhuollon onnettomuuksia tutkiva turvallisuustutkin- tavirasto. Terveydenhuollon tapahtumien tutkintaa kehitetään myös ainakin Norjassa, Ruot- sissa, Hollannissa, Yhdysvalloissa ja Australiassa. Myös Suomessa on otettu askeleita sa- maan suuntaan. Onnettomuustutkintakeskukseen on vuonna 2021 perustettu uusi johtavan tutkijan virka, jonka erityisalueena on sosiaali- ja terveydenhuollon turvallisuustutkinta. Tut- kinnan edelleen kehittäminen ja organisointi vaatii kuitenkin Onnettomuustutkintakeskukselle lisäresursointia, yhden erikoistutkijan viran.

Onnettomuustutkintakeskuksen riskiarvioinnissa on lakisääteistä toimintaa ja tulostavoittei- den saavuttamista uhkaavaksi riskiksi tunnistettu erityisesti heikkenevä määrärahatilanne ja ulkopuolisten asiantuntijoiden saatavuus poikkeuksellisessa tilanteessa. Työntekijöiden ja asiantuntijoiden työtyytyväisyyteen ja -hyvinvointiin kiinnitetään jatkuvasti huomiota. Asian- tuntijoiden elinkaaren hallintaa kehitetään edelleen. Turvallisuustutkintalain mukaan Onnetto- muustutkintakeskus kouluttaa tutkijoiksi soveltuvia henkilöitä. Viraston koulutusjärjestelmää kehitetään yhä kustannustehokkaammaksi.

Tiedonhallintalaki tuli voimaan 1.1.2020 ja sen siirtymäaika on päättynyt 31.12.2021. Uuden tiedonhallintalain tarkoituksena on varmistaa, että viranomaiset käsittelevät tietoaineistoja asiakaslähtöisesti, yhdenmukaisesti ja tietoturvallisesti julkisuusperiaatetta noudattaen. On- nettomuustutkintakeskuksen diaari hoidetaan tällä hetkellä Excel-taulukossa. Onnettomuus- tutkintakeskuksen on tarkoitus ottaa käyttöön sähköinen asianhallintajärjestelmä, HILDA. HILDAn valmistelu on edennyt ripeästi kuluvan syksyn aikana, ja uusi asiakirjojen hallintajär- jestelmä on tarkoitus ottaa käyttöön vuonna 2023.

Onnettomuustutkintakeskuksen toimintajärjestelmä sisältää työjärjestyksen, laatukäsikirjan ja toimintakäsikirjan. Onnettomuustutkintakeskuksen toimintajärjestelmässä on kuvattu parhaat käytännöt, joilla varmistetaan viraston toiminnan vaikuttavuus ja vaatimustenmukaisuus. Toi- mintajärjestelmää kehitetään jatkuvasti ja käytännön työssä toimitaan sen mukaisesti. Havai- tut poikkeamat ja mahdollisesti epätarkoituksenmukaiset ohjeet nostetaan esille ja korjataan viipymättä. Onnettomuustutkintakeskuksen laatupolitiikka ja sen noudattaminen ovat kaik- kien Onnettomuustutkintakeskuksen työntekijöiden asia. Johtajan apuna Onnettomuustutkin- takeskuksessa toimii laatupäällikön johdolla laaturyhmä.

Laatukäsikirjassa on kuvattu muun muassa noudatetut menettelyt auditointeihin, johdon kat- selmuksiin sekä aloite- ja palautejärjestelmään. Onnettomuustutkintakeskuksen sisäisiä au- ditointeja jatketaan yhteistyössä oikeushallinnon asiantuntijoiden kanssa. Syksyn 2022 audi- tointi koski toimintakäsikirjan osioita tutkintaprosessi ja poikkeuksellisen tapahtuman tutkinta. Sisäisen tarkastuksen yhteydessä ei havaittu vakavia poikkeamia.

T-Median vuosittain (viimeisin vuodelta 2021) toteuttamassa julkishallinnon Luottamus & Maine-tutkimuksessa Onnettomuustutkintakeskus sijoittui sijalle 9/81 ja sai arvosanaksi 3,67/5.

2. Tulostavoitteet vuosille 2023–2026

2.1 Yhteiskunnallinen vaikuttavuus

Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet vuosille 2023–2026 ovat:

Yhteiskunnallinen vaikuttavuus

• Turvallisuustutkinnalla lisätään yleistä turvallisuutta, ehkäistään onnettomuuksia ja vaaratilanteita sekä torjutaan onnettomuuksista aiheutuvia vahinkoja.

• Suositusseurannalla ja -viestinnällä tehostetaan turvallisuustutkinnan vaikutta- vuutta.

Keskeiset vaikuttavuustavoitteita tukevat välitavoitteet ovat:

Tulostavoite 1: Turvallisuustutkinnalla lisätään yleistä turvallisuutta, ehkäistään onnetto- muuksia ja vaaratilanteita sekä torjutaan onnettomuuksista aiheutuvia vahinkoja.

Vuosi

Välitavoitteet

Mittari / Arvioin-

tikriteeri

2023

• otetaan käyttöön metodiset ja sisällölliset muutokset tutkinnan sujuvoittamiseksi

• terveydenhuollon turvallisuustutkinnan vakiinnuttaminen, yhteis- työverkostojen rakentaminen (sis. kansainvälinen yhteistyö)

• Toimintakäsi- kirjan päivittä- minen

2024

• lisäviran perustaminen ja täyttäminen terveydenhuollon turvalli- suustutkintaa varten (erikoistutkija)

• Turvallisuus- tutkintojen lu- kumäärä

Tulostavoite 2: Suositusseurannalla ja -viestinnällä tehostetaan turvallisuustutkinnan vaikut- tavuutta.

Vuosi

Välitavoitteet

Mittari / Arviointikriteeri

2023

• vakiinnutetaan suositusviestinnän tehostetut me- nettelytavat (eri viestintäkanavien tehokas käyttö)

Kuinka moni vuoden 2020 kymme- nestä tärkeimmästä suosituksesta

on toteutettu

2024

• jatketaan suositusviestinnän tehostettujen menet- telytapojen käyttöä

Kuinka hyvin järjestelmä toimii ja kuinka sidosryhmät suhtautuvat

siihen

2.2 Toiminnallinen tuloksellisuus

Toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteet vuosille 2023–2026 ovat:

Toiminnallinen tuloksellisuus

• Tutkintaprosessi on tehokas ja mukautuva

• Kansainvälinen yhteistyö parantaa tutkinnan tuloksellisuutta

• Asiahallintajärjestelmän käyttöönotto

Vuosi

Välitavoitteet

Mittari / Arviointi-

kriteeri

2023

• vakiinnutetaan tutkintaprosessin muutokset

Sisäinen auditointi

2024

• jatketaan toimimista muutetun tutkintaprosessin mukaisesti

Sisäinen auditointi

muutostarpeista

Keskeiset tuloksellisuustavoitteita tukevat välitavoitteet ovat: Tulostavoite 3: Tutkintaprosessi on tehokas ja mukautuva.

Tulostavoite 4: Kansainvälinen yhteistyö parantaa tutkinnan tuloksellisuutta.

Vuosi

Välitavoitteet

Mittari / Arviointi-

kriteeri

2023

• vakiinnutetaan kansainvälisen yhteistyön menettelytapojen muutokset

Sisäinen auditointi

2024

• jatketaan kansainvälistä yhteistyötä muutettujen menettelyta- pojen mukaisesti

Kansainvälisen vai-

kuttavuuden tehok- kuuden arviointi

Tulostavoite 5: Asiahallintajärjestelmän käyttöönotto.

Vuosi

Välitavoitteet

Mittari / Arviointikriteeri

2023–

2024

• 2023: asianhallintajärjestelmän käyttöönotto

• 2024: vakiinnutetaan asianhallintajärjestelmän käyttö

Asianhallintajärjestelmä käy- tössä

2.3 Henkilöstö

Henkilöstöön liittyvät tavoitteet vuosille 2023–2026 ovat:

Henkilöstö

• Osaamisen kehittäminen on strategista ja tulevaisuuslähtöistä.

• Koulutetaan tutkijoiksi soveltuvia henkilöitä.

• Asiantuntijajoukon hyvä hallinta.

• Maalittamisen työsuojelulliset riskit otetaan toiminnassa huomioon.

• OTKESin työnantajakuvan kehittäminen

Keskeiset henkilöstötavoitteita tukevat välitavoitteet ovat:

Tulostavoite 6: Osaamisen kehittäminen on strategista ja tulevaisuuslähtöistä.

Vuosi

Välitavoitteet

Mittari / Arviointikriteeri

2023

• vakiinnutetaan uudet toimintatavat eli hyödynne- tään entistä enemmän sähköisiä koulutusalustoja (E-oppivaa ei pysty hyödyntämään muutoin kuin viraston koneella, kaikilla asiantuntijoilla ei ole ko- netta käytössä. Odotettu virtuaalivaltin toteutu- mista). Kustannuskysymys; kustannustehokkuus.

Koulutusjärjestelmässä hyödynne- tään e-oppimista

2024

• jatketaan uusien toimintatapojen noudattamista

Tulostavoite 7: Koulutetaan tutkijoiksi soveltuvia henkilöitä.

Vuosi

Välitavoitteet

Mittari / Arviointikriteeri

2023

• Tutkinnan ja tutkintaryhmän johtaminen (tammikuu, verkkoseminaari)

• Paikkatutkinta ja tekninen tutkinta (toukokuu)

• Asiantuntijapäivät

• Miniseminaarit (verkkoseminaari)

• Kansainvälinen tutkintatyö (marraskuu, verkkosemi- naari)

Koulutussuunnitelman nou- dattaminen.

2024

• Turvallisuustutkinnan perusteet (tammikuu)

• Suuronnettomuustutkinnan erityispiirteet (toukokuu, verkkoseminaari)

• Asiantuntijapäivät

• Miniseminaarit (verkkoseminaari)

• Tutkinnan metodiikka ja tutkintaprosessi (marraskuu, verkkoseminaari)

Koulutussuunnitelman nou- dattaminen.

Tulostavoite 8: Asiantuntijajoukon hyvä hallinta.

Vuosi

Välitavoitteet

Mittari / Arviointi-

kriteeri

2023

• vakiinnutetaan muutokset asiantuntijajoukon hyvään hallintaan

2024

• jatketaan asiantuntijajoukon hyvää hallintaa muutetun toiminta- tavan mukaisesti

Tulostavoite 9: Maalittamisen työsuojelulliset riskit otetaan toiminnassa huomioon

Maalittamisen työsuojelullisista riskeistä on teetetty diplomityö ja sen pohjalta on jatkettu On- nettomuustutkintakeskuksen maalittamiselle altistavien toimintojen tunnistamista ja luokitte- lua. Pyrkimyksenä on tunnistaa sekä ennaltaehkäisevät että mahdollisessa maalittamistilan- teessa seurauksia lieventävät toimenpiteet. Lisäksi vaikuttavia maalittamisen hallintakeinoja on kartoitettu.

Vuosi	Välitavoitteet	Mittari / Arviointikriteeri
2023	• vakiinnutetaan maalittamista ehkäiseviä työsuojelutoi- menpiteitä koskevat muutokset	Muutokset toimintakäsikir- jaan ja henkilöstön koulutus
2024	• jatketaan maalittamista ehkäiseviä työsuojelutoimenpi- teitä muutetun työsuojelun toimintaohjelman mukaisesti

Tulostavoite 10. OTKESin työnantajakuvan kehittäminen

Vuosi

Välitavoitteet

Mittari / Arviointikri-

teeri

2023

• vakiinnutetaan toimenpiteet työnantajakuvan kehittämiseksi

2024

• jatketaan työnantajakuvan kehittämistä muutetun toimintata- van mukaisesti

2.4 Talous

Talouteen liittyvät tavoitteet vuosille 2023–2026 ovat:

Talous

• Toiminta, mukaan lukien hankinnat, on kustannustehokasta. Taloudellinen liikku- mavara mahdollistaa suunnitelmallisen kehittämiseen.

Keskeiset taloustavoitteita tukevat välitavoitteet ovat:

Tulostavoite 11: Toiminta, mukaan lukien hankinnat, on kustannustehokasta ja taloudellinen liikkumavara mahdollistaa suunnitelmallisen kehittämisen.

Vuosi

Välitavoitteet

Mittari / Arviointi-

kriteeri

2023-

2025

• kaikki tutkinnat valmistuvat tavoiteajassa (≤12 kk) ja tutkintojen keston keskiarvo on alle 300 päivää.

• Handi-palvelun automaation piirissä olevien sopimusten ja ti- lauksiin perustuvien ostolaskujen osuus

Tutkintojen kesto Handi tavoitepro- sentti 50 %

3. Vuosien 2023–2026 voimavarat

3.1 Henkilötyövuodet

	Toteuma 2021	Arvio 2022	Tavoite 2023	Tavoite 2024	Tavoite 2025	Tavoite 2026
Virka- ja työsuhteiset	17,2	17,2	181	18,3	18,3	18,3
Ulkopuoliset asiantun- tijat	5,0	3	6	6	6	6
Yhteensä	22,2	20,3	24	24,3	24,3	24,3

Tavoitteena on perustaa terveydenhuollon turvallisuustutkintaa varten yhden erikoistutkijan virka vuoden 2023 aikana.

3.2 Määrärahat

Toteuma 2021

Arvio 2022

Tulosso-

pimus 2023

Kehys 2024

Kehys 2025

Kehys 2026

Toimintamäärä- rahat (1 000 €)

1 626

1 6702

1 670

Arviomäärära- hat (1 000 €)

000

660

Onnettomuustutkintakeskus ylittää vuonna 2022 tulossopimuksessa sovitun toimintamäärä- rahatason noin 50 000 €:lla. Ylitys johtuu mm. toimitilavuokrien kumuloituneesta noususta, johtavan tutkijan viran kustannusten osittaisesta rahoituksesta sekä VES-korotuksista, joita ei ole määrärahoissa huomioitu. Onnettomuustutkintakeskuksella on käytössään edelliseltä vuodelta siirtyvä määräraha, jonka arvioidaan vuonna 2022 olevan noin 60 000 €. Vuoden 2022 määrärahatasolla (1 670 000 €) pysyminen vaikuttaa käytännössä ennen kaikkea On- nettomuustutkintakeskuksen kykyyn osallistua kansainväliseen yhteistyöhön sekä kykyyn kouluttaa asiantuntijoitaan.

1 Sisältää yhden sosiaali- ja terveydenhuollon tutkinnan viran (erikoistutkija).

2 Sisältää kehykseen verrattuna +15 000 euroa ITSA-kokouksen järjestämiseen Suomessa vuonna 2022.

4. Voimassaolo ja seuranta

Tulostavoitteiden toteutumisesta ja voimavarojen käytöstä raportoidaan oikeusministeriölle Onnettomuustutkintakeskuksen vuoden 2023 puolivuotisraportissa viimeistään elokuussa 2023 erikseen annettavan ohjeistuksen mukaisesti ja toimintakertomuksessa vuodelta 2023 viimeistään 31.1.2024.

Onnettomuustutkintakeskuksen tulee viipymättä ilmoittaa oikeusministeriölle, mikäli tulosta- voitteiden toteutumisessa on merkittäviä ongelmia.

5. Allekirjoitukset

Oikeusministeriö Xxxxx Xxxxxxx Xxxxxxxxxxxxxxxx

Onnettomuustutkintakeskus Xxxx Xxxxx

Johtaja

Liite 1 Yhteiset seurantamittarit

Mittari	Toteuma 2018	Toteuma 2019	Toteuma 2020	Toteuma 2021	Tavoite 2022	Tavoite 2023	Tavoite 2024
Henkilöstö
Työtyytyväisyys VMBaro (Y) -luku	3,80	-	3,93	3,46	3,9	3,9	3,9
Johtajuusindeksi VMBaro (JO)	3,42	-	3,45	3,09	3,4	3,4	3,4
Työtyytyväisyys työyh- teisön toimintakulttuu- riin, VMBaro	3,86	-	4,12	3,87	4,1	4,1	4,1
Talous
€/tutkinta	65 890	57 631	40 930	63 500	60 000	60 000	60 000
Siirtyvän määrärahan osuus, %	8 %	7 %	9 %	6 %	4 %	4 %	4 %
Toimitilat
Toimitilatehokkuus m2/htv3	23,1	26,1	28,9	26,6	29,1	24,6	24,3
Toimitila- kustannukset/htv	6 088 €	7 354 €	6 651 €	6 417 €	6 291 €	6 213 €	6 213 €

Vuokrasopimuksen 30389 mukaan pinta-alat ovat:

• 13 m2 - 1. krs yhteistila

• 554,40 m2 - 6. krs Onnettomuustutkintakeskuksen toimistotila

• 23,05 m2 - yhteiskäyttö 6. krs:n neuvottelutila yht. 590,45 m2

Lisäksi vuokrasopimuksen 30408 mukainen arkistotila 46,3 m2

Kiinteistökustannukset vuonna 2022 yhteensä noin 151 000 €/vuosi. Vuosien 2023-2025 lu- kuihin ei ole sisällytetty vuokrien eikä kiinteistöjen käyttökulujen korotuksia.

3 Toimitilatehokkuudessa on huomioitava, että henkilötyövuodet koostuvat virkamiesten te- kemän työn lisäksi noin 70 asiantuntijan työpanoksesta. Täten työtiloja on oltava tarjolla huo- mattavasti suuremmalle joukolle kuin mitä henkilötyövuodet antavat ymmärtää. Henkilötyö- vuosien määrä vaihtelee vuosittain, koska se ei riipu pelkästään virkamiesten työpanoksesta.

TULOSSOPIMUSASIAKIRJA

12.12.2022

OIKEUSMINISTERIÖN JA LAPSIASIAVALTUUTETUN TOIMISTON TULOSSOPIMUS VUOSILLE 2023–2026

Oikeusministeriö ja lapsiasiavaltuutetun toimisto ovat neuvotelleet ja sopineet vuosien 2023– 2026 tulostavoitteet ja niiden toteuttamiseen osoitettavat resurssit. Sopimus päivitetään, mi- käli lapsiasiavaltuutettu vaihtuu ennen tätä.

Tulostavoitteiden toteutumisesta raportoidaan oikeusministeriölle lapsiasiavaltuutetun toimis- ton puolivuotisraportissa ja toimintakertomuksessa.

Tulosneuvottelu käytiin 14.11.2022 oikeusministeriössä.

Käyntiosoite Eteläesplanadi 10 HELSINKI

Postiosoite PL 25

00023 VALTIONEUVOSTO

Puhelin 02951 6001

Faksi

09 1606 7730

Sähköpostiosoite xxxxxxxxxxxxxxxx@xx.xx

SISÄLLYSLUETTELO

1. STRATEGINEN KEHYS 3

1.1 Visio, perustehtävä ja strategiset tavoitteet 3

1.1.1 Toimintaympäristön muutostekijät ja painopisteet lapsiasiavaltuutetun työssä 5

1.1.2 Henkilöstöön liittyvät tavoitteet lapsiasiavaltuutetun toimistossa 8

1.1.3 ICT-asiat lapsiasiavaltuutetun työssä 8

1.1.4 Tiedolla johtamisen edistäminen 9

1.1.5 Hankintatoimen kehittäminen 9

1.1.6 Kestävän kehityksen edistäminen lapsiasiavaltuutetun toimistossa 9

1.1.7 Ihmisoikeusongelmien tunnistaminen ja raportointi lapsiasiavaltuutetun työssä 10

2. TULOSTAVOITTEET VUOSILLE 2022–2025 11

2.1 Yhteiskunnallinen vaikuttavuus 11

2.2 Toiminnallinen tuloksellisuus 15

2.3 Henkilöstö 17

2.4 Talous 19

3. VOIMAVARAT 20

3.1 Henkilötyövuodet 20

3.2 Määrärahat 21

4. VOIMASSAOLO JA SEURANTA 21

5. ALLEKIRJOITUKSET 22

LIITTEET

Liite 1 Lapsiasiavaltuutetun toimintasuunnitelma vuodelle 2022

1. STRATEGINEN KEHYS

1.1 Visio, perustehtävä ja strategiset tavoitteet

Lapsiasiavaltuutetun visio vuosille 2023–2026 perustuu lapsiasiavaltuutetun toimistossa 1.10.2019 hyväksyttyyn viisivuotisstrategiaan ”Lapsen oikeuksien asialla”. Strategiassa mää- riteltiin viraston visio, arvot ja hyveet sekä keskeiset toiminnan muodot.

Lapsiasiavaltuutetun visio on, että tulevaisuudessa lapsen oikeudet tunnetaan, niitä arvoste- taan ja kunnioitetaan nykyistäkin paremmin. Lapsiasiavaltuutetun työ on laadukasta, raken- tavaa ja vaikuttavaa. Lapsiasiavaltuutetun toimisto on henkisesti, fyysisesti, eettisesti ja sosi- aalisesti hyvä työyhteisö, jonka talous on ekologisesti, taloudellisesti ja eettisesti kestävää.

Lapsiasiavaltuutetun toimiston työ pohjautuu YK:n lapsen oikeuksien yleissopimukseen (SopS 59 ja 60/1991) sekä lakiin lapsiasiavaltuutetusta (1221/2004) ja valtioneuvoston asetukseen lapsiasiavaltuutetusta (274/2005). Lapsiasiavaltuutetusta annetun lain 1 §:n mu- kaan lapsiasiavaltuutettu on toiminnassaan itsenäinen ja riippumaton, jota korostettiin jo hal- lituksen esityksessä laiksi lapsiasiavaltuutetusta (HE 163/2004). Niin ikään kansainvälisissä standardeissa ja suosituksissa korostetaan valtuutetun tyyppisten viranomaisten laajaa itse- näistä päätäntävaltaa. Oikeusministeriön hallinnonalalla toimivat valtuutetut pitävät perustel- tuna kehittää toimintansa tuloksellisuutta yhdessä oikeusministeriön kanssa kuvaamalla vuo- sittain toimintansa tavoitteet ja sopimalla resursseista oikeusministeriön kanssa.

Lapsiasiavaltuutetun tarkoituksena on varmistaa, että lasten asema ja oikeudet otetaan huo- mioon lainsäädännössä ja yhteiskunnallisessa päätöksenteossa (laki lapsiasiavaltuutetusta 1

§). Lapsiasiavaltuutetun tulee yhteistyössä muiden viranomaisten sekä toimialansa järjestö- jen ja vastaavien muiden toimijoiden kanssa edistää lapsen edun ja oikeuksien toteutumista (laki lapsiasiavaltuutetusta 2 §).

Lapsiasiavaltuutetun tulee pitää yhteyksiä lapsiin ja nuoriin ja välittää heiltä saamaansa tie- toa päätöksentekoon sekä välittää lapsia koskevaa tietoa lapsille, lasten parissa työskentele- ville, viranomaisille sekä muulle väestölle. Käynnissä olevalla strategiakaudella vahvistetaan lasten ja nuorten mielipiteiden selvittämistä ja niistä viestimistä toimiston työssä. Näin tavoi- tellaan tilannetta, jossa lasten ja nuorten tapaamiset ja heitä koskeva tiedonkeruu on suunni- telmallista ja sitä hyödynnetään toimiston tehtävässä. Lapsilta ja nuorilta saatua kokemustie- toa painotetaan osana toimiston lausuntoja, julkaisuja, aloitteita, kannanottoja ja yhteiskun- nallista keskustelua.

Strategian yhteydessä on hahmotettu tulevien vuosien painopistealueet, joiden puitteissa on suunniteltu pitkän aikavälin toimintaa. Vuoden 2020 painopistealueena oli maapallon tulevai- suus, ilmastonmuutos ja lasten oikeudet. Vuoden 2021 painopistealueena oli yhdenvertai- suus ja lapsen oikeudet, vuoden 2022 painopistealue oli turvallisuus ja vuoden 2023 paino- pistealueena on terveys ja hyvinvointi. Vuoden 2024 painopiste päätetään loppuvuonna 2022. Pitkälle tulevaisuuteen tähtäävä painopistealueiden kartoittaminen tehostaa yhteis- työtä eri tahojen kanssa. Esimerkiksi vuoden 2023 työn sisältöjen suunnittelua on tehty jo vuonna 2022 ja vuoden 2024 työn sisältöjen suunnittelu aloitetaan vuonna 2023.

Strategian ja painopistealueiden hahmottamisen apuna on käytetty Sitran tulevaisuusbaro- metrin ja megatrendityön tuloksia, lapsistrategian perustana toimivaa Lapsen aika -raporttia, valtioneuvoston julkaisemaa ministeriöiden kansliapäälliköiden Mahdollisuudet Suomelle - raporttia, oikeusministeriön hallinnonalan toimintaympäristöanalyysia sekä lapsiasiavaltuute- tun toimistossa vuosien varrella tehtyjä havaintoja. Kauden 2023–2026 painopistealueisiin vaikuttavat ministeriöiden tulevaisuusselonteot sekä vuonna 2023 laadittava uusi hallitusoh- jelma.

Alla olevassa taulukossa esitetään lapsiasiavaltuutetun visio, perustehtävä sekä tärkeimmät strategiset tavoitteet ulottuen vuoteen 2024.

Visio

Lapsen oikeudet tunnetaan, niitä arvostetaan ja kunnioitetaan Lapsiasiavaltuutetun työ on laadukasta, rakentavaa ja vaikuttavaa

Lapsiasiavaltuutetun toimisto on henkisesti, fyysisesti, eettisesti ja sosiaalisesti hyvä työ- yhteisö

Lapsiasiavaltuutetun talous on ekologisesti, taloudellisesti ja eettisesti kestävää

Perustehtävä

Tehtävässään lapsiasiavaltuutetun tulee arvioida lapsen edun ja oikeuksien toteutu- mista, seurata lainsäädäntöä ja yhteiskunnallista päätöksentekoa sekä arvioida niiden vaikutuksia lasten hyvinvointiin. Lapsiasiavaltuutetun tulee seurata lasten ja nuorten elin- olosuhteita; aloittein, neuvoin ja ohjein kehittää yhteiskunnallista päätöksentekoa lasta koskevissa asioissa ja edistää lapsen edun toteutumista yhteiskunnassa. Lapsiasiaval- tuutetun tulee pitää yhteyksiä lapsiin ja nuoriin ja välittää heiltä saamaansa tietoa pää- töksentekoon sekä välittää lapsia koskevaa tietoa lapsille, lasten parissa työskentele- ville, viranomaisille sekä muulle väestölle. Lapsiasiavaltuutetun tehtävänä on kehittää yhteistyömuotoja eri toimijoiden välille ja edistää eri tavoin Yhdistyneiden Kansakuntien yleiskokouksen hyväksymän lapsen oikeuksia koskevan yleissopimuksen (SopS 59– 60/1991) toteutumista.

Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet

1. YK:n lapsen oikeuksien yleissopimuksen mukaiset oikeudet tunnetaan - myös lasten ja nuorten keskuudessa.

2. Lapsen ihmisoikeuksia arvostetaan ja kunnioitetaan kaikkialla.

3. Lapsen asema itsenäisenä oikeussubjektina on vahvistunut.

4. Lapsivaikutusten arviointi on vakiintunut osaksi säädösvalmistelua ja yhteiskun- nallista päätöksentekoa.

5. Lasten kokemuksia ja mielipiteitä arvostetaan ja hyödynnetään yhteiskunnan pää- töksenteon kaikilla tasoilla.

6. Lasten elinolot ja hyvinvointi ovat kehittyneet parempaan suuntaan.

Toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteet

1. Osallistutaan strategisesti merkittäviin komiteoihin, ohjausryhmiin ja työryhmiin.

Visio

Lapsen oikeudet tunnetaan, niitä arvostetaan ja kunnioitetaan Lapsiasiavaltuutetun työ on laadukasta, rakentavaa ja vaikuttavaa

Lapsiasiavaltuutetun toimisto on henkisesti, fyysisesti, eettisesti ja sosiaalisesti hyvä työ- yhteisö

Lapsiasiavaltuutetun talous on ekologisesti, taloudellisesti ja eettisesti kestävää

2. Osallistutaan yhteiskunnalliseen keskusteluun asia ja tutkimustieto edellä.

3. Koulutetaan ja viestitään lapsen oikeuksista.

4. Osallistutaan tilaisuuksiin, jotka edistävät merkittävästi lapsen oikeuksien tunnet- tavuutta.

5. Välitetään tietoa lasten kokemuksista ja mielipiteistä.

Henkilöstötavoitteet

1. Henkilöstöllä on hyvä henkinen, fyysinen, eettinen ja sosiaalinen toimintakyky.

2. Osaamisen kehittäminen on jatkuvaa.

3. Työnjako on selkeä ja tarkoituksenmukainen.

4. Työyhteisö on turvallinen ja tukeva.

5. Osallisuus on vahvaa.

6. Johtaminen on innostavaa ja tukee työntekijöitä.

Taloutta koskevat tavoitteet

1. Toiminta on kustannustehokasta.

2. Talous tukee toiminnan tavoitteita ja vaikuttavuutta.

3. Talous on ekologisesti, taloudellisesti ja eettisesti kestävää.

1.1.1 Toimintaympäristön muutostekijät ja painopisteet lapsiasiavaltuute- tun työssä

Vuonna 2022 lapsiasiavaltuutetun toiminnan painopiste oli suunnitellusti turvallisuus ja lap- sen oikeudet. Teemaa valmisteltiin tilanteessa, jossa covid-19-pandemia vielä repi hyvin- voinnin kuiluja lapsiryhmien välille. Sen enempää toimintaa vuonna 2019 suunniteltaessa kuin vuoden 2022 alkaessakaan ei kuitenkaan osattu ennakoida, miten ajankohtaisia turvalli- suuden kysymykset olisivat. Helmikuussa 2022, yhden aamun aikana, turvallisuus nousi päi- vänpolttavaksi maailmanpoliittiseksi kysymykseksi, kun Venäjä aloitti hyökkäyssodan Ukrai- naan.

Hyökkäyssota on heijastunut maahamme monin tavoin. Suomeen on lyhyessä ajassa saa- punut yli 42 000 tilapäisen suojelun tarpeessa olevaa ukrainalaista, joista yli kolmannes on lapsia. Näiden ihmisten asuminen, sosiaaliturva, työssäkäynti, koulutus ja muu palvelujen tarve asettavat kunnille valtavia haasteita tilanteessa, jossa sosiaali- ja terveydenhuollon pal-

veluja siirretään uusille hyvinvointialueille. Saapuneista lapsista jokainen on läpikäynyt pako- laisuudesta aiheutuvan kriisin ja osa on vakavasti traumatisoituneita. Asiantuntijaverkos- toissa on todettu, että eniten apua tarvitsevat lapset ja nuoret ovat vasta tulossa Suomeen.

Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan on romuttanut ukrainalaisten elämän, mutta sillä on laajoja vaikutuksia myös suomalaisten arkeen. Vuoden kuluessa on saatu esimakua energiapu- lasta, lannoitepulasta, elintarvikkeiden saatavuusvaikeuksista ja rajusta hintojennoususta.

Moni lapsiperhe joutuu tulevana talvena kamppailemaan toimeentulonsa eteen elinkustan- nusten jatkuvasti noustessa. Sodan pelko ei toistaiseksi ole hallinnut julkista keskustelua, eikä ole noussut keskeiseksi aiheeksi myöskään lapsiasiavaltuutetun kohtaamisissa lasten ja nuorten kanssa. Tilanteen jatkuessa ja uusien kierteiden myötä sen psykologiset vaikutukset syvenevät.

Vaikealla geopoliittisella tilanteella on ollut vaikutusta myös lapsiasiavaltuutetun työhön. Kan- sainvälistä yhteistyötä on vahvistettu ja lapsiasiavaltuutettu on pitänyt tiivistä yhteyttä Euroo- pan ja Pohjoismaiden lapsiasiavaltuutettuihin sekä osallistunut kannanottojen koordinointiin yhdessä näiden kollegojen kanssa. Koska toiminnan painopisteenä on ollut turvallisuus, on aihe nivoutunut saumattomasti toimiston perustehtäviin. Lapsiasiavaltuutettu on vaikuttamis- työssään tavannut lapsia ja nuoria turvallisuuteen liittyvissä kysymyksissä sekä kohdannut turvallisuusalan toimijoita. Turvallisuus on ollut keskeinen teema myös lapsiasianeuvottelu- kunnan työssä. Lukuisissa puheenvuoroissa valtuutettu on muistuttanut tekijöistä, jotka vah- vistavat lasten ja nuorten turvallisuudentunnetta. Keväällä kerätty lapsibarometriaineisto osoitti, että lapsille aiheuttavat pelkoa erityisesti pimeys sekä yö ja painajaiset. Aikuiset voi- vat vahvistaa lasten ja nuorten turvallisuuden tunnetta olemalla lähellä sekä tarjoamalla hel- lyyttä pelottavissa tilanteissa.

Vaikea maailmanpoliittinen tilanne vaikuttaa myös lapsiasiavaltuutetun toiminnan suunnitte- luun. Ihmisoikeustoimijoiden on parannettava valmiuksiaan vastata tuleviin kriiseihin ja tämä on otettu vakavasti lapsiasiavaltuutetun toimistossa. Toimiston kriisiviestintäsuunnitelma on viimeistelty ja lapsen oikeuksien kansallisen viestintästrategian puitteissa viestintää voidaan tehokkaasti toteuttaa monikanavaisesti ja valtakunnallisesti. Toimiston valmiuksia vastata kansalaisten kysymyksiin on parannettu niin verkkosivujen sisältöjen uudistamisella kuin kir- kastamalla toimiston neuvonnan ja ohjauksen käytäntöjä esimerkiksi puhelinaikojen avulla. Valmiuksia vastata erilaisista häiriötilanteista, kuten sähkökatkoista, elintarvikepulasta, ydin- säteilystä tai hyökkäyssodasta herääviin kysymyksiin lisätään. Toimiston sisällä fyysistä val- miutta on vahvistettu turvallisuuskävelyn ja pelastautumisharjoituksen avulla, ja sitä tullaan lisäämään ensiapukoulutuksen kautta. Viraston psykososiaalista valmiutta vahvistetaan työnohjauksen avulla. Valmiutta on vahvistettu myös lisähenkilöstön turvin, kun erillismäärä- rahalla on voitu pitää työsuhteessa määräaikaista lakimiestä. Tämä mahdollisuus jatkuu vuonna 2023.

Maailman tapahtumien rinnalla lapsiasiavaltuutetun toimiston tavanomaiset lakisääteiset teh- tävät ovat jatkuneet tehokkaasti. Toimisto on antanut normaalivuosiin verrattuna kaksinker- taisen määrän lausuntoja lainsäädäntöhankkeista ja politiikkatoimista, kuunnellut kansalaisia ja sidosryhmiä ja ottanut osaa yhteiskunnalliseen keskusteluun. Vuonna 2022 on tehty vai- kuttamistyötä tulevien eduskuntavaalien puitteissa tapaamalla kaikkien eduskuntapuolueiden puoluesihteereitä. Vaikuttamistyö jatkuu hallitusohjelman parissa.

Samalla lapsen oikeuksien asioissa on käynnissä useita yhtäaikaisia kansallisia kehittämis- hankkeita. Lapsiasiavaltuutetun toiminnan kannalta merkittävä kansallinen hanke, kansalli- nen lapsistrategiatyö, joka tähtää YK:n lapsen oikeuksien yleissopimuksen toimeenpanon edistämiseen, jatkuu seuraavalle hallituskaudelle. Lapsen oikeuksien kansallisen viestintä- strategian toimeenpano jatkuu. Tilastokeskus, eduskunnan alaisuudessa toimiva Itsenäisyy- den juhlavuoden lastensäätiö (ITLA) edistää lapsiasiavaltuutetun ja kansallisen lapsistrate- gian yhteisestä aloitteesta lasten hyvinvointia kuvaavien kansallisten indikaattoreiden kehit- tämistä. Näiden indikaattorien avulla voidaan tehokkaammin arvioida ja seurata niin lapsi- asiavaltuutetun, kansallisen lapsistrategian, eurooppalaisen lapsitakuun kuin suomalaisen hyvinvointipolitiikan vaikutuksia lasten ja perheiden hyvinvointiin.

Lapsen oikeuksien toimeenpanon merkittävä tarkistuspiste, YK:n lapsen oikeuksien komite- alle luovutettavan määräaikaisraportin käsittely, toteutui vuosien odottamisen jälkeen Gene- vessä syyskuussa 2022. Lapsiasiavaltuutettu osallistui käsittelyyn yhdessä ihmisoikeuskes- kuksen, eduskunnan oikeusasiamiehen ja suomalaisesta järjestökentästä koostuneen dele- gaation kanssa. Mukana kuulemisessa oli myös Ahvenanmaan lapsiasiavaltuutettu.

Oikeusministeriön hallinnonalalla yhteistyö yhdenvertaisuusvaltuutetun ja tasa-arvovaltuute- tun kanssa on jatkunut rakentavana. Kaikkien erillisvirastojen kannalta merkittävä reformi on virastojen tukipalveluita koskeva ns. oikeushallintovirastohanke, joka toteutuessaan vaikut- taa valtuutetun toiminnan hallinnon järjestelyihin.

Vuosi 2023: Terveys ja lapsen oikeudet

Maailman terveysjärjestön (WHO) perussäännössä terveyttä pidetään täydellisen ruumiilli- sen, henkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin tilana eikä ainoastaan sairauden ja raihnaisuuden puuttumisena. YK:n lapsen oikeuksien komitean 15. yleiskommentissa todetaan, että kaikki oikeudet (kansalais-, poliittiset, taloudelliset, sosiaaliset ja sivistykselliset oikeudet), jotka mahdollistavat kaikkien lasten kehittää henkisiä ja ruumiillisia valmiuksiaan, persoonallisuut- taan ja lahjakkuuttaan mahdollisimman täysimääräisesti, ovat keskenään riippuvaisia ja yhtä tärkeitä. Lisäksi lasten oikeus terveyteen ei ole tärkeä pelkästään itsessään, vaan tämän oi- keuden toteutuminen on myös välttämätöntä kaikkien muiden yleissopimuksen mukaisten oikeuksien nauttimisen kannalta. Xxxxxx terveyttä koskevan oikeuden toteutuminen riippuu myös monien muiden yleissopimuksessa määriteltyjen oikeuksien toteutumisesta.

Lasten ja nuorten somaattisen terveyden kohentuminen on ollut laajan kansanterveyspolitii- kan ansioista. Kattava rokotusohjelma sekä neuvolatoiminta ja kouluterveydenhuolto ovat vähentäneet useita aiemmin yleisiä vakavia tartuntatauteja. Terveydenhuollon järjestämi- sessä ja hoitoon pääsyssä on kuitenkin alueellista ja väestöryhmien välistä eriarvoisuutta.

Viime vuosina eriarvoisuutta on pyritty vähentämään laajan sosiaali- ja terveydenhuollon ko- konaisuudistuksen avulla, mutta tavoitetta ei ole saavutettu. Lapset ja nuoret ovat terveyden ja hyvinvoinnin sekä hoitoon pääsyn osalta edelleen hyvin eriarvoisessa asemassa niin taus- tastaan kuin asuinpaikastaan riippuen.

Lasten ja nuorten sairauksista yleisimpiä ovat erilaiset hengitysteiden infektiot, ripulitaudit, ihoinfektiot ja rokkotaudit. Toinen merkittävä ryhmä ovat allergiat, joita sairastaa noin joka kymmenes lapsi. Viime vuosina sisäilman aiheuttamat sairaudet ovat olleet esillä. Lisäksi

lasten tapaturmat ovat edelleen yleisiä, vaikka niiden määrää on saatu huomattavasti lasket- tua. Lapsilla esiintyy myös vakavia sairauksia kuten syöpää sekä neurologisia ja immunolo- gisia sairauksia, joiden hoito voi vaatia perheeltä runsaasti sopeutumista.

Viime vuosina lasten ja nuorten terveyttä ovat uhanneet etenkin mielenterveyden ongelmat, vähäinen liikkuminen sekä epäterveet ruokailutottumukset. Mielenterveyden ongelmien yleis- tymisestä ei ole jaettua yhteisymmärrystä, mutta yleinen käsitys on, että ongelmat ovat tul- leet näkyviksi ja niiden taso on muuttunut aiempaa vakavammaksi. Erilaisten neurokehityk- sellisten ominaisuuksien ja mielenterveyden ongelmien lääkinnällinen hoito on lisääntynyt.

Mielenterveyden ongelmat säteilevät laajasti lasten hyvinvointiin ja näkyvät palvelujärjestel- mässä ruuhkina, sektorien välisen yhteistyön haasteina ja kasvavina kustannuksina.

Vuonna 2023 lapsiasiavaltuutettu vahvistaa työtään terveyskysymysten parissa. Lapsiasia- valtuutettu määrittelee terveyden holistisesti eli ihmisen fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hy- vinvointia koskevana tilana. Näin lapsiasiavaltuutetun lähestymistapa noudattaa WHO:n ja YK:n lapsen oikeuksien komitean määritelmää terveydestä täydellisen ruumiillisen, henkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin tilana. Asiantuntijoiden kanssa laadittavassa artikkelikokoel- massa ja Nuorten neuvonantajien tapaamisissa selvitetään, millaiset tekijät vaikuttavat ter- veyden ja hyvinvoinnin tilaan ja kokemuksiin lasten ja nuorten keskuudessa. Toimisto tiivis- tää yhteistyötä terveydenhuollon viranomaisten, ammattilaisten ja asiantuntijoiden kanssa.

Terveys ja hyvinvointi on otettu lapsiasiavaltuutetun ohjaaman Lapsen oikeuksien kansalli- sen viestintäverkoston teemaksi, mikä vahvistaa laaja-alaista ja monikanavaista tiedonkul- kua terveyden teemasta.

Tavoite: Lasten ja nuorten terveys ymmärretään kokonaisvaltaisena hyvinvoinnin ti- lana, jota elintavoilla, osallisuudella ja palveluilla voidaan edistää.

1.1.2 Henkilöstöön liittyvät tavoitteet lapsiasiavaltuutetun toimistossa

Lapsiasiavaltuutetun toimistossa kannustetaan osaamisen kehittämiseen, tuetaan sitä työ- ajallisesti ja taloudellisesti sekä pyritään edistämään henkilöstön liikkuvuutta. Lapsiasiaval- tuutettu on vuonna 2022 osallistunut julkisen hallinnon johtamiskoulutukseen. Toimistossa panostetaan niin johtamiseen kuin henkilöstön monialaiseen osaamiseen ja työyhteisön hy- vää ilmapiiriä ylläpidetään yhteisellä työllä ja työnohjauksella. Virastossa on vuosien 2019– 2022 aikana tapahtunut henkilöstömuutoksia hankkeiden, perhevapaiden, opintovapaiden ja eläkkeelle siirtymisten johdosta. Vuosien 2020 ja 2021 aikana virastossa rekrytoitiin vakitui- seen virkaan kolme henkilöä – ylitarkastaja, viestintäasiantuntija ja hallinnollinen avustaja, ja vuonna 2022 määräaikaiseen tehtävään neljä henkilöä – suunnittelija, erikoistutkija, tutki- musavustaja ja viestintäsuunnittelija. Tavoitteena on, että henkilöstöä vahvistettaisiin vaki- naistamalla toisen lakimiehen virka vuoden 2023 aikana.

1.1.3 ICT-asiat lapsiasiavaltuutetun työssä

Lapsiasiavaltuutetun toimistossa on suhtauduttu myönteisesti tietojärjestelmien kehittämi- seen ja henkilöstö on osallistunut järjestelmien käytöstä annettuihin koulutuksiin. Tätä myön- teistä virettä tuetaan myös jatkossa. Uusien tietojärjestelmien, kuten Handin ja Xxxxxx, käyt- töönoton yhteydessä laaditaan tiedonhallinnan ja muutosjohtamisen suunnitelma.

Lapsiasiavaltuutetun toimistossa ei ole varsinaista asiointia, eikä sen vuoksi tarvetta sähköi- sen asioinnin palvelun kehittämiselle.

Lapsiasiavaltuutettu on edistänyt lapsille suunnattua lapsen oikeuksien viestintää yhdessä kansallisen lapsistrategian ja Xxxxxx oikeuksien kansallisen viestintästrategian avulla. Yh- teistyössä näiden tahojen kanssa on todettu, että pienen viraston investoinnit raskaaseen ICT-infrastruktuuriin eivät ole järkeviä.

1.1.4 Tiedolla johtamisen edistäminen

Lapsiasiavaltuutetun toimistossa on panostettu seurantamittareihin koko strategiakauden 2019–2024 ajan. Toimintasuunnitelmaa seurataan aktiivisesti kvartaaleittain ja seuranta si- sältää kuukausittaisen talousseurannan.

Tiedolla johtaminen ei lapsiasiavaltuutetun toimistossa tarkoita kuitenkaan vain omaa työtä koskevien sisäisten tietojen seuraamista, vaan johtamisessa hyödynnetään ajankohtaista tutkimus-, tilasto- ja rekisteritietoa, minkä seuraamiseen myös työntekijöitä kannustetaan. Toimiston vakituiseen henkilöstöön kuuluu erikoistutkija, joka toimii valtuutetun tukena tie- donkeruussa, tiedon seurannassa ja sen jalkauttamisessa kaikkien toimiston työntekijöiden käyttöön. Lapsiasiavaltuutettu on myös edistänyt lasten hyvinvointia kuvaavien kansallisten indikaattoreiden kehittämistä yhdessä ITLA:n, kansallisen lapsistrategian ja Tilastokeskuk- sen kanssa.

Tiedolla johtaminen parantaakin lapsiasiavaltuutetun työn laatua ja tuloksellisuutta.

1.1.5 Hankintatoimen kehittäminen

Lapsiasiavaltuutetun toimistossa hankinnat tehdään taloudellisesti ja ekologisesti kestävällä tavalla ja kiinnitetään huomiota kansalliseen julkisten hankintojen strategian toiminnallista- mistyöhön. Hankinnoissa kiinnitetään huomiota hankintojen keskittämiseen, hankintaosaami- seen, hankintojen budjetointiin, suunnitteluun ja seurantaan sekä vastuullisten hankintojen ja innovatiivisten ratkaisujen edistämiseen. Myös pienhankinnoissa pyritään parantamaan tuot- tavuutta ja kiinnitetään huomiota edellä mainittuihin seikkoihin.

1.1.6 Kestävän kehityksen edistäminen lapsiasiavaltuutetun toimistossa

Vuonna 2020 lapsiasiavaltuutetun toiminnan painopisteenä oli maapallon tulevaisuus ja lap- sen oikeudet. Toimintavuosi osoitti, miten syvästi maapallon tilaan liittyvät kysymykset kos- kettavat lasten ja nuorten kokemusmaailmaa ja miten kestävän kehityksen edistäminen on välttämätöntä lapsen oikeuksien täysimääräiselle toteutumiselle.

YK:n kestävän kehityksen Agenda 2030 -toimenpideohjelman 17 päätavoitteesta on oikeus- ministeriön hallinnonalan tulosohjauksen painopisteiksi nostettu sukupuolten tasa-arvo, eriar- voisuuden vähentäminen, vastuullinen kuluttaminen ja ilmastoteot sekä rauha, oikeudenmu- kaisuus ja hyvä hallinto.

Lapsiasiavaltuutettu sitoutuu oikeusministeriön hallinnonalan kestävän kehityksen periaattei- den edistämiseen. Toiminnassa analysoidaan ja hyödynnetään vuonna 2020 saatua ja sen jälkeen täydentynyttä tietoa maapallon tulevaisuudesta ja lapsen oikeuksista. Lisäksi lapsi- asiavaltuutettu osallistuu lapsia, nuoria ja perheitä koskevaan kansalliseen tiedonkeruuseen sekä kansalliseen lapsistrategiaan kestävän kehityksen näkökulmasta.

Osana kestävän kehityksen tavoitteita oikeusministeriön hallinnonalalla panostetaan järjes- telmällisen häirinnän, uhkailun, maalittamisen ja vihapuheen vastaiseen työhön. Lapsiasia- valtuutetun toimistoon kohdistuu jonkin verran häirintää ja vihapuhetta etenkin julkisuudessa olleiden kannanottojen jälkeen. Toiminnassaan lapsiasiavaltuutettu pyrkii jatkossakin avoi- muuteen ja rohkeuteen, mutta odottaa myös vahvempia keinoja häirintään ja vihapuheeseen puuttumiseksi sekä hallinnonalan yhteisiä toimintaohjeita. Toimiston viestintäasiantuntija tu- kee ilmiön tunnistamisessa ja henkilöstön osaamisessa vaikeasti ennakoitavassa ja ajoittain vihamielisessä viestintäympäristössä.

Lapsiasiavaltuutetun hiilijalanjälkeä on järjestelmällisesti pienennetty vuodesta 2019 alkaen. Matkakulut ovat vähentyneet tasolle 9 054,31 € joukkoliikenteen käyttöön panostamalla tammi-lokakuussa 2022. Toimiston ravitsemiskulut ovat pienentyneet tasolle 3 198,38 € tammi-lokakuussa 2022 kokoustarjoilujen tasoa tarkastelemalla, kokouslounaita vähentä- mällä ja videoneuvotteluja suosimalla. On kuitenkin syytä todeta, etteivät vuoden 2022 tun- nusluvut ole täysin vertailukelpoisia aiempiin vuosiin covid-19-pandemian vähennettyä mat- kustusta ja läsnäolokokouksia. Vuosi 2023 tulee osoittamaan, millaiselle tasolle lapsiasiaval- tuutetun toimisto pystyy painamaan nämä kulut. Hiilijalanjälkeä on pienennetty mahdollista- malla etätyöt ja arvioimalla matkustamisen välttämättömyyttä. Toimitilojen käyttöä on tehos- tettu tilojen käyttöastetta lisäämällä. Jyväskylän toimitilojen käyttökapasiteetti on kaksinker- taistunut vuodesta 2019: tällä hetkellä toimistossa on kymmenen työpistettä.

Tulossopimuskaudella jatketaan matkustamisen huolellista tarkoituksenmukaisuusarviointia, suositaan kokouksissa etäosallistumisen mahdollisuutta, vältetään hukkatarjoilua ja suosi- taan matkustamisessa joukkoliikennettä. Toimitiloja käytetään tehokkaasti ja toimiston käy- tännöissä (valaistus, laitteet, tulostus, painaminen ym.) suositaan ympäristöä säästäviä toi- mintatapoja.

Lapsiasiavaltuutettu osallistuu aktiivisesti systemaattiseen kehittämistarpeiden keruuseen ja viestii niistä tulosohjaajalle.

1.1.7 Ihmisoikeusongelmien tunnistaminen ja raportointi lapsiasiavaltuute- tun työssä

Lapsiasiavaltuutetun perustehtävänä on edistää lapsen oikeuksia ja niihin liittyvää osaamista valtionhallinnossa. Xxxxx Xxxxxxx hallitusohjelmassa todetaan, että hallituskaudella pyritään

vahvistamaan erityisesti lainvalmistelijoiden osaamista ihmisoikeuskysymyksissä. Lapsen oikeuksien huomioiminen, lapsivaikutusten arviointi ja lapsibudjetoiminen edellyttävät jatku- vaa muistuttamista ja koulutusta, johon lapsiasiavaltuutettu on panostanut. Lapsiasiavaltuu- tettu on aktiivisesti edistänyt kansallisen lapsistrategian toimeenpanoa näiden tavoitteiden saavuttamiseksi.

Lapsiasiavaltuutetulla on lisäksi merkittävä asema haavoittuvassa asemassa olevien lasten ihmisoikeusongelmien tunnistamisessa ja näistä ongelmista raportoinnissa. Lapsiasiavaltuu- tetun toimisto tapaa säännöllisesti erilaisia lapsiryhmiä, joiden kuulemiseksi on kehitetty uu- sia menetelmiä. Kohtaamiset voidaan muodostaa myös haavoittuvassa asemassa olevat lapsiryhmät tunnistaen tai kartoittaa mahdollisia ongelmia hienovaraisesti kaikilta lapsiryh- miltä. Lasten kuulemisen ja siihen liittyvän osaamisen vahvistaminen on lapsiasiavaltuutetun toimiston tämänhetkinen ensisijainen tavoite. Vuosina 2020, 2021 ja 2022 lapsiasiavaltuu- tettu on tavannut mm. xxxxxx kanssa eläviä, sateenkaarevia, saamelaisalueella eläviä, ruotsinkielisiä, vanhempien eron kokeneita, vanhempansa menettäneitä ja autismiluokalla olevia lapsia ja nuoria. Lasten ja nuorten tapaamisissa on rohkeasti otettu käyttöön digitaali- sia etäapuvälineitä ja otettu niiden haasteista myös opiksi.

Lisäksi valtuutettu kohtaa jatkuvasti lasten kanssa työskenteleviä ammattilaisia, vanhempia ja sidosryhmiä, jotka tuovat valtuutetun tietoon havaitsemiaan ilmiöitä. Yhteiskunnallisessa vaikuttamistyössään valtuutettu nostaa säännöllisesti esiin lapsia koskevia ihmisoikeuson- gelmia ja -loukkauksia.

Jotta ihmisoikeusongelmien tunnistaminen olisi aiempaakin tehokkaampaa, on lapsiasiaval- tuutetun toimiston ylitarkastajan viran tehtävänkuvaa kohdennettu tähän raportointiin. Vuo- sina 2021 ja 2022 vahvistettiin lisäksi lakimiesresurssia määräaikaisella lakimiehellä, jonka tehtävää esitetään jatkettavaksi vuonna 2023. Tämä mahdollistaa tiivistetyn yhteistyön yh- denvertaisuusvaltuutetun toimiston ja eri kansalaisjärjestöjen kanssa. Haavoittuvia lapsiryh- miä, joita nyt on jo tunnistettu yhteisissä keskusteluissa edellä mainittujen tahojen kanssa, ovat vammaiset lapset, ilman oleskelulupaa maassa olevat lapset, maastapoistumismää- räyksen saaneiden vanhempien lapset, yksin maahan tulleet alaikäiset turvapaikanhakijat sekä vähemmistöihin kuuluvat lapset. Toimiston sisäisessä työssä erityisryhmiksi ovat osoit- tautuneet lisäksi lastensuojelulaitoksiin ja sijaisperheisiin sijoitetut lapset ja pitkittyneissä huolto- ja tapaamisriitatilanteissa elävät lapset.

Lapsiasiavaltuutettu raportoi havaitsemistaan ihmisoikeusongelmista vuosittain valtioneuvos- tolle, neljän vuoden välein eduskunnalle ja viiden vuoden välein YK:n lapsen oikeuksien ko- mitealle.

2. TULOSTAVOITTEET VUOSILLE 2023–2026

2.1 Yhteiskunnallinen vaikuttavuus

Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet vuosille 2023–2026 ovat:

Yhteiskunnallinen vaikuttavuus

• YK:n lapsen oikeuksien yleissopimuksen mukaiset oikeudet tunnetaan - myös lasten ja nuorten keskuudessa.

• Lapsen ihmisoikeuksia arvostetaan ja kunnioitetaan kaikkialla.

• Lapsivaikutusten arviointi on vakiintunut osaksi säädösvalmistelua ja yhteiskun- nallista päätöksentekoa.

• Lasten kokemuksia ja mielipiteitä arvostetaan ja hyödynnetään yhteiskunnan pää- töksenteon kaikilla tasoilla.

• Lasten elinolot ja hyvinvointi ovat kehittyneet parempaan suuntaan.

Tulostavoite 1: YK:n lapsen oikeuksien yleissopimuksen mukaiset oikeudet tunnetaan – myös lasten ja nuorten keskuudessa

VUOSI	VÄLITAVOITTEET	MITTARI/ ARVIOINTIKRI- TEERI
2023	• Moniammatillisen LOS-koulutus yhdessä kansallisen lapsistra- tegian kanssa käynnistyy ja tulee tunnetuksi • Kansallisen LOS-viestintästrategian toimeenpano etenee • Viestitään vuoden 2022 lapsibarometrin tuloksista ja Nuoret neuvonantajat tapaamisten sisällöistä – myös lapsille ja nuo- rille – ja hyödynnetään niitä kaikessa viraston työssä • Viestitään YK:n lapsen oikeuksien komitean keväällä valmistu- mista päätelmistä – myös lapsille ja nuorille – ja hyödynnetään niitä kaikessa viraston työssä •	Koulutuksen suosio ja saatu palaute Kansallisen LOS- viestintästrategian toimeenpano Kansallisen lapsistra- tegian jatkuvuus
2024	• Moniammatillisen LOS-koulutuksen markkinointi ja toteutus jatkuu • Virkamiesten ja ammattilaisten tieto lasten oikeuksista on li- sääntynyt • Lasten ja nuorten tieto lapsen oikeuksista on lisääntynyt •	Koulutuksen suosio ja saatu palaute
2025	• Moniammatillisen LOS-koulutuksen markkinointi ja toteutus jatkuu	Koulutuksen suosio ja saatu palaute
2026	• LOS-koulutuksen päivittäminen

Tulostavoite 2: Lapsen ihmisoikeuksia arvostetaan ja kunnioitetaan kaikkialla

VUOSI

VÄLITAVOITTEET

MITTARI/

ARVIOINTIKRI- TEERI

2023

• Lapsiasiavaltuutetun kertomus eduskunnalle vaikuttaa hallitus- ohjelman tavoitteisiin.

• Yhteistyö relevanttien tahojen kanssa lasten terveydestä

• Seurataan ja arvioidaan YK:n lapsen oikeuksien komitean päätelmien toimeenpanoa valtionhallinnossa

• Kansallisen lapsistrategian hallituskauden 2019–2023 toi- meenpanoa seurataan

Eduskuntakertomuk- sen laatu ja vaikutta- vuus

VUOSI

VÄLITAVOITTEET

MITTARI/ ARVIOINTIKRI- TEERI

• Vuonna 2022 julkaistut selvitykset saamelais- ja romanilasten oikeuksien ja hyvinvoinnin toteutumisesta sekä peruskoulujen lakkauttamisista huomioidaan päätöksenteossa.

• Kansainvälisessä yhteistyössä tehdään uusia avauksia.

Lapsiasiavaltuutetun vaikuttamistyön huo- miointi hallitusohjel- massa

Kansallisen lapsistra- tegian toimeenpanon laatu ja LOS-perus-

taisuus

2024

• Kansallisen lapsistrategian toimeenpanoa seurataan

• Kansainvälistä yhteistyötä vahvistetaan

Lapsen oikeuksien tunnettuus valtionhal- linnossa, kunnissa ja kansalaisyhteiskun-

nassa

2025 -

2026

• Kansallinen yhteistyö lapsen oikeuksien juurruttamiseksi edis- tyy

• Uudet yhteistyöhankkeet kansainvälisessä yhteistyössä

Tulostavoite 3: Lapsivaikutusten arviointi on vakiintunut osaksi säädösvalmistelua ja yhteis- kunnallista päätöksentekoa.

VUOSI

VÄLITAVOITTEET

MITTARI/ ARVIOINTIKRI- TEERI

2023

• Arviointi peruskouluverkon harvenemisen vaikutuksista maa- seudun ja saariston lasten oikeuksiin huomioidaan hallitusoh- jelmassa ja päätöksenteossa

• Selvitys romani- ja saamelaislasten oikeuksien toteutumisesta huomioidaan hallitusohjelmassa ja päätöksenteossa

• Lapsen oikeudet huomioidaan hallitusohjelmassa sekä valtion- hallinnon ja kuntien päätöksenteossa

• Rakenteet lapsivaikutusten arvioinnin ja lapsibudjetoinnin mahdollistamiseksi alkavat juurtua kansallisen lapsistrategia- työn myötävaikutuksella

• Lapsiasiavaltuutetun aloitteet, kannanotot, raportit, selvitykset ja lausunnot tukevat lainsäädäntötyötä ja yhteiskunnallista päätöksentekoa

Peruskouluverkon harvenemisen vaiku- tusten arvioinnin laatu ja vaikuttavuus Romani- ja saame- laislasten oikeuksien toteutumisen selvi- tysten laatu ja vaikut- tavuus Lapsivaikutusten ar- viointien määrä ja laatu lainvalmistelu- työssä ja kunnalli- sessa päätöksente- ossa

Lapsen oikeuksien näkyvyys kunnalli- sessa, alueellisessa ja valtionhallinnon päätöksenteossa

Lapsiasiavaltuutetun työn hyödyntäminen yhteiskunnallisessa päätöksenteossa

VUOSI	VÄLITAVOITTEET	MITTARI/ ARVIOINTIKRI- TEERI
2024	• Lapsivaikutusten arviointiin ja lapsibudjetointiin on luotu pysy- vät rakenteet niin valtionhallinnossa kuin kunnissa	Lapsivaikutusten ar- viointiin ja lapsibudje- tointiin osoitetut re- surssit ministeriöissä ja kunnissa
2025	• Lapsivaikutusten arviointi ja lapsibudjetointi ovat vakiintunut osa päätöksentekoa valtionhallinnossa ja kunnissa	Lapsivaikutusten ar- viointi toteutetaan säännönmukaisesti päätöksenteossa Lapsibudjetointia hyödynnetään ta- lousarvioinneissa
2026	• Lapsivaikutusten arviointi ja lapsibudjetointi ovat vakiintunut osa päätöksentekoa valtionhallinnossa ja kunnissa

Tulostavoite 4: Lasten kokemuksia ja mielipiteitä arvostetaan ja hyödynnetään yhteiskunnan päätöksenteon kaikilla tasoilla.

VUOSI

VÄLITAVOITTEET

MITTARI/ ARVIOINTIKRI-

TEERI

2023

• Lapsibarometrin tulokset saavat huomiota ja sen nostamia las- ten näkemyksiä hyödynnetään yhteiskunnallisessa päätöksen- teossa ja toiminnassa eri tahoilla

• Lapsiasiavaltuutetun selvitys romani- ja saamelaislasten oi- keuksien toteutumisesta lasten näkökulmasta valmistuvat ja niiden tuloksia hyödynnetään yhteiskunnallisessa päätöksen- teossa (ml. hallitusohjelmassa)

• Peruskoulujen lakkauttamisten vaikutukset lapsen oikeuksiin saavat huomiota ja tilaa myös hallitusohjelmassa

• Nuoret neuvonantajat-toiminnan tiimien ensimmäiset tulokset valmistuvat ja toimintaa arvioidaan sekä jatkoa kehitetään

• Lasten ja nuorten näkemysten hyödyntämistä lapsiasiavaltuu- tetun lausunnoissa kannanotoissa, esityksissä ja aloitteissa jatketaan ja vahvistetaan

• Lasten ja nuorten näkemykset yleistyvät lapsivaikutusten arvi- oinneissa osin valtuutetun vaikuttamistyön myötä

• Lapsibarometrin tulosten jalkauttaminen edistää pienten lasten kokemustiedon hyödyntämistä

• Lapsiasiavaltuutettu toteuttaa artikkelikokoelman lasten ter- veydestä ja hyvinvoinnista lapsen oikeuksien näkökulmasta

Lasten ja nuorten nä- kemysten yleisyys eri päätöksentekopro- sesseissa

2024

• Rakenteet lasten ja nuorten näkemysten kokoamiseksi lapsi- asiavaltuutetun työssä ovat vakiintuneet

• Lapsiasiavaltuutetun selvitys hyvinvoinnista ja terveydestä las- ten oikeuksien näkökulmasta saa huomiota

Lapsibarometri Nuoret neuvonanta- jat

Yhteistyö eri tiedon- keruutahojen kanssa

2025

• Rakenne lasten ja nuorten näkemysten kokoamiseksi ja hyö- dyntämiseksi lapsiasiavaltuutetun työssä on vakiintunut

VUOSI

VÄLITAVOITTEET

MITTARI/ ARVIOINTIKRI- TEERI

2026

• Rakenne lasten ja nuorten näkemysten kokoamiseksi ja hyö- dyntämiseksi lapsiasiavaltuutetun työssä on vakiintunut

Tulostavoite 4: Lasten elinolot ja hyvinvointi ovat kehittyneet parempaan suuntaan.

VUOSI	VÄLITAVOITTEET	MITTARI/ ARVIOINTIKRI- TEERI
2023	• Saamelais- ja romanilasten oikeuksien ja hyvinvoinnin toteutu- misesta on saatu uutta tietoa • Harvaan asuttujen alueiden lasten oikeuksista koulutukseen val- mistunutta arviointia hyödynnetään • Toteutetaan pakolaislasten hyvinvoinnin kokemuksia koskeva selvitys yhteistyössä Suomen UNICEF:n ja Pelastakaa Lapset ry:n kanssa • Kehittämistyö lasten hyvinvoinnin kansallisten indikaattoreiden parissa valmistuu yhteistyössä ITLA:n, Terveyden ja hyvinvoin- nin laitoksen, kansallisen lapsistrategian ja Tilastokeskuksen kanssa • Kouluterveyskyselyn uusia tuloksia hyödynnetään • Lapsiuhritutkimus valmistuu ja sen tulokset antavat arvokasta tietoa lasten rikosuhritkokemusten yleisyydestä ja kehityksestä 1980-luvulta tähän päivään	Seurantaindikaatto- reiden vakiinnutta- misen onnistumi- nen
2024	• Säännöllisesti seurattavat lasten elinolojen ja hyvinvoinnin indi- kaattorit on kansallisesti päätetty ja kaikkien hyödynnettävissä	Indikaattoreiden käytön yleisyys ja laatu
2025	• Lasten elinolojen ja hyvinvoinnin indikaattorit ovat tarkoituksen- mukaiset ja niillä on pysyvä infrastruktuuri
2026	• ?

2.2 Toiminnallinen tuloksellisuus

Toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteet vuosille 2023–2026 ovat:

Toiminnallinen tuloksellisuus

• Lapsiasiavaltuutetun työ otetaan vakavasti ja sitä arvostetaan.

• Lapsiasiavaltuutetun toimivalta tunnetaan.

• Lapsiasiavaltuutettu on arvostettu ja rakentava yhteistyökumppani.

• Toiminta perustuu strategiaan ja vuosittaiseen toimintasuunnitelmaan.

• Valtuutetun lausunnot ja kannanotot ovat laadukkaita.

Tulostavoite 1: Lapsiasiavaltuutetun työ otetaan vakavasti ja sitä arvostetaan

VUOSI

VÄLITAVOITTEET

MITTARI/ ARVIOINTIKRITEERI

2022 -

2025

• Lapsiasiavaltuutettu on keskeinen yhteistyökumppani laajoissa lapsen oikeuksia edistävissä verkostoissa (kansallinen lapsi- strategia, kansallinen LOS-viestintä, erilliset tutkimushankkeet, Itla)

• Lapsiasiavaltuutetulta pyydetään lausuntoja keskeisiin lainval- misteluhankkeisiin ja yhteiskunnallisiin ohjelmiin sekä selvityk- siin

• Lapsiasiavaltuutetun koulutukselle ja esitelmille on kysyntää

• Lapsiasiavaltuutettu osallistuu kansallisiin kehittämishankkei- siin asiantuntijajäsenenä

Osallistuminen kansalli- siin edistämishankkei- siin

Lausuntopyyntöjen määrä

Koulutuksen ja esitel- mien kysyntä

2023

• Lapsiasiavaltuutetun toiminnasta tehdään syksyllä maineky- sely sidosryhmille

• Mediaseurannan mittareita seurataan aktiivisesti

Mainekyselyn tulokset ja vertailu vuoteen 2019

2024

• ??

Tulostavoite 2: Lapsiasiavaltuutetun työ tunnetaan

VUOSI

VÄLITAVOITTEET

MITTARI/ ARVIOINTIKRITEERI

2023

• Mediaseurannan systemaattiset raportit ovat koko toimiston työkalu

• Lapsiasiavaltuutetun toiminnasta tehdään uusi mainekysely si- dosryhmille (viimeksi v. 2019)

• Viraston viestintä jatkuu korkeatasoisena

• Lapsiasiavaltuutetun lasten kuulemismenetelmien tunnettuutta ja luotettavuutta vahvistetaan

Mediaseuranta

2024

• ??

Tulostavoite 3: Lapsiasiavaltuutettu on arvostettu ja rakentava yhteistyökumppani

VUOSI

VÄLITAVOITTEET

MITTARI/ ARVIOINTIKRITEERI

2022–

2025

• Lapsiasiavaltuutettu on keskeinen toimija lapsen oikeuksia edistävissä kansallisissa hankkeissa (mm. kansallinen lapsi- strategiatyö, kansallinen LOS-viestintäverkosto, kansallinen LOS-koulutus)

• Lapsiasiavaltuutettu kutsutaan asiantuntijajäseneksi kansalli- sesti merkittäviin yhteiskuntapoliittisiin uudistushankkeisiin, tut- kimushankkeisiin ja kampanjoihin

• Lapsiasiavaltuutettu pitää säännöllisesti luentoja lapsen oi- keuksista eri yleisöille

• Sidosryhmätapaamisia ja vierailuja järjestetään säännöllisesti

• Lasten ja nuorten tapaamisia järjestetään säännöllisesti

Jäsenyyksien määrä ja laatu

Luentojen määrä ja laatu Sidosryhmätapaamis- ten määrä ja laatu Lasten ja nuorten ta- paamisten määrä ja laatu

Tulostavoite 4: Toiminta perustuu strategiaan ja vuosittaiseen toimintasuunnitelmaan

VUOSI

VÄLITAVOITTEET

MITTARI/ ARVIOINTIKRITEERI

2022–

2025

• Vuosittain laaditaan toimintasuunnitelma yhdessä koko henki- löstön kanssa

• Toimintasuunnitelmaa arvioidaan puolivuosittain

• Strategiaa tarkastellaan jokaisen toimintasuunnitelmavalmiste- lun yhteydessä

Puolivuotisseuranta

Tulostavoite 5: Valtuutetun lausunnot ja kannanotot ovat laadukkaita

VUOSI

VÄLITAVOITTEET

MITTARI/ ARVIOINTIKRITEERI

2022–

2025

• Seurataan ja hyödynnetään omaa ja ulkoista tutkimustietoa.

• Lausunnoissa ja kannanotoissa hyödynnetään lapsilta ja nuo- rilta Nuoret neuvonantajat -toiminnan ja muiden tapaamisten, Lapsibarometrin sekä tutkimusten pohjalta saatua kokemustie- toa.

• Sitoutetaan koko henkilöstöä lausuntojen ja kannanottojen laa- timiseen.

• Lausunnoissa ja kannanotoissa panostetaan hyvään viestin- tään.

Tutkimustiedon ja lap- silta sekä nuorilta saa- tavan tiedon soveltami- nen lapsiasiavaltuute- tun työssä

Lausuntojen ja kannan- ottojen näkyvyys ja ai- kaansaadut muutokset

Keskeiset tuloksellisuustavoitteita tukevat toimintatavat vuosina 2023–2026 ovat: Seurataan, hyödynnetään ja välitetään tutkimus- ja asiantuntijatietoa.

Kerätään ja välitetään tietoa lasten kokemuksista ja mielipiteistä. Kuullaan Nuoria neuvonantajia, toteutetaan Lapsibarometri säännöllisesti. Järjestetään Pyöreän pöydän keskusteluja kriittisistä aiheista.

Laaditaan strategia ja toimintasuunnitelma yhdessä. Panostetaan toimiston monikanavaiseen viestintään.

2.3 Henkilöstö

Henkilöstöön liittyvät tavoitteet vuosille 2023–2026 ovat:

Henkilöstö

• Henkilöstöllä on hyvä henkinen, fyysinen, xxxxxxxx ja sosiaalinen toimintakyky.

• Osaamisen kehittäminen on jatkuvaa.

• Työnjako on selkeä ja tarkoituksenmukainen.

• Työyhteisö on turvallinen ja tukeva.

• Osallisuus on vahvaa.

• Johtaminen on innostavaa ja tukee työntekijöitä.

Tulostavoite 1: Henkilöstöllä on hyvä henkinen, fyysinen, eettinen ja sosiaalinen toimintakyky

VUOSI	VÄLITAVOITTEET	MITTARI/ ARVIOINTIKRI- TEERI
2022–	• Henkinen, fyysinen, eettinen ja sosiaalinen toimintakyky paranee tai säilyy hyvänä • Rekrytoinnit tehdään onnistuneesti
25		Kehityskeskustelut
		CAF- ja VmBaro-ky-
		selyt

Tulostavoite 2: Osaamisen kehittäminen on jatkuvaa

VUOSI	VÄLITAVOITTEET	MITTARI/ ARVIOINTIKRI- TEERI
2022–	• Henkilöstö sitoutuu lisäkoulutuksiin ja näihin järjestetään työaikaa • Jokainen työntekijä pitää lukuhetkiä ja jakaa arvokkaaksi tulkitse- maansa tietoa muille	Osallistuminen lisä-
2025		koulutukseen
		Kalentereiden rau-
		hoittuminen

Tulostavoite 3: Työnjako on selkeä ja tarkoituksenmukainen

VUOSI

VÄLITAVOITTEET

MITTARI/ ARVIOINTIKRI- TEERI

2022–

2025

• Työnkuvat käydään vuosittain läpi paitsi kehityskeskusteluissa myös CAF-kyselyssä ja yhteisesti toimistossa

Työn tehokkuus ja työtyytyväisyys

Tulostavoite 4: Työyhteisö on turvallinen ja tukeva

VUOSI	VÄLITAVOITTEET	MITTARI/ ARVIOINTIKRI- TEERI
2022–	• Työsuojelun toimintaohjelma pidetään ajantasaisena • Tasa-arvo ja yhdenvertaisuussuunnitelma pidetään ajantasai- sena • Työsuojeluvaltuutettu jatkaa toimintaansa • Ohjeet epäasiallisesta käyttäytymisestä ja häirinnästä pidetään ajantasaisina • Kannustetaan avoimuuteen • Pyritään rakentavaan ilmaisuun • Jatketaan työnohjausta tarpeen mukaan
2025		Työtyytyväisyys ja
		työn tehokkuus
		Sairauslomat
		Toimistokokouksissa,
		kehityskeskuste-
		luissa ja CAF-kyse-
		lyssä saatu palaute

Tulostavoite 5: Osallisuus on vahvaa

VUOSI	VÄLITAVOITTEET	MITTARI/ ARVIOINTIKRI- TEERI
2022–	• Asioita tuodaan yhteiseen pöytään ja niitä pohditaan yhdessä	Avoimen keskuste-
2025	• Jokaisen työntekijän osaamista ja panosta arvostetaan • Opetellaan palautteen antamista • Päätöksentekoon voi vaikuttaa	lun määrä ja laatu Työtyytyväisyys Aloitteet toimiston työtapojen muutta-
		miseksi

Tulostavoite 6: Johtaminen on innostavaa ja tukee työntekijöitä

VUOSI	VÄLITAVOITTEET	MITTARI/ ARVIOINTIKRI- TEERI
2022–	• Johtaja on paikalla toimistossa • Johtaja on kiinnostunut kaikkien työstä ja haluaa jakaa sitä • Johtaja kehittää omaa osaamistaan johtamistaidoissa ja tuo käy- täntöön niiden oppeja • Johtaja osaa edistää niin substanssiasioita kuin henkilöstön työ- kykyä	Toimistopäivien luku-
2025		määrä
		Tyytyväisyys johta-
		xxx xxxxxxxxxx
		(vmbaro-kysely)
		Johtajan lisäkoulut-
		tautuminen
		Henkilöstön työssä-
		jaksaminen

Keskeiset henkilöstötavoitteita tukevat toimintatavat vuosina 2023–2026 ovat: Vahvistetaan yhteisöllisyyttä ja keskinäistä luottamusta.

Luodaan yhdessä virkistäytymisen ja yhteisöllisyyden vahvistamisen tapoja. Annetaan jokaisen vaikuttaa työnsä sisältöihin ja yhteisiin asioihin.

Edistetään joustavasti työn ja perhe-elämän yhteensovittamista.

Vahvistetaan osaamista jakamalla tietotaitoa sisäisesti ja ulkoisten yhteistyökumppaneiden kanssa.

Tuetaan jatkuvaa oppimista ja kannustetaan lisäkoulutukseen.

Seurataan henkilöstön hyvinvointia ja johdon onnistumista CAF- ja VMBaro-kyselyn avulla. Hyödynnetään työterveyshuollon palveluita.

Käytetään tarvittaessa työnohjausta.

2.4 Talous

Talouteen liittyvät tavoitteet vuosille 2023–2026 ovat:

Talous

• Toiminta on kustannustehokasta.

• Talous tukee toiminnan tavoitteita ja vaikuttavuutta.

• Talous on ekologisesti, taloudellisesti ja eettisesti kestävää.

Tulostavoite 1: Toiminta on kustannustehokasta

VUOSI

VÄLITAVOITTEET

MITTARI/ ARVIOINTIKRI- TEERI

2022–

2025

• Talousarvioita ja toteumaa seurataan kuukausitasolla

• Hankinnat kilpailutetaan, pienhankinnat vertaillaan ja käytetään Hanselin puitesopimustoimittajia aina kun se on mahdollista

• Vältetään hukkaa niin matkustamisessa kuin tarjoiluissa

• Pidetään matkustamisesta aiheutuvat kustannukset maltillisina

Talouden tasapaino, jatkuva seuranta

Tulostavoite 2: Talous tukee toiminnan tavoitteita ja vaikuttavuutta

VUOSI

VÄLITAVOITTEET

MITTARI/

ARVIOINTIKRI- TEERI

2022–

2025

• Rahoitusta kohdennetaan tarkoituksenmukaisella tavalla

• Tärkeimpien ydintoimintojen rahoitus turvataan

Ydintoimintojen saama rahoitus

Tulostavoite 3: Talous on ekologisesti, taloudellisesti ja eettisesti kestävää

VUOSI

VÄLITAVOITTEET

MITTARI/ ARVIOINTIKRI- TEERI

2022–

2025

• Suositaan etäkokouksia ja -tilaisuuksia

• Lisätään videoinnin hyödyntämistä esityksissä

• Matkustuksessa suositaan ympäristöystävällisiä kulkumuotoja

• Toimiston kulutusta tarkkaillaan kestävyyden näkökulmasta

• Hukkaruokaa vähennetään kokouksissa ja tilaisuuksissa pyytä- mällä sitoutuneita ilmoittautumisia

• Taloudenhoito on avointa ja rehellistä

Jatkuva arviointi

Keskeiset taloustavoitteita tukevat toimintatavat ovat: Taloutta seurataan jatkuvasti ja ennakoiden.

Taloudellinen liikkumavara kohdennetaan järkevästi. Hankinnassa noudatetaan hyviä käytäntöjä.

Vaalitaan ekologisesti kestäviä työtapoja.

3. VOIMAVARAT

3.1 Henkilötyövuodet

Vuonna 2023 lapsiasiavaltuutetun toimistossa työskentelee vakituisissa viroissa lapsiasiaval- tuutettu, yksi ylitarkastaja, lakimies, erikoistutkija, viestintäasiantuntija ja hallinnollinen avus- taja. Yhteensä vakituisia henkilötyövuosia on siten kuusi (6). Vuonna 2023 toimistossa työs- kentelee lisäksi ma. lakimies ja alkuvuoden määräaikaisissa hankkeissa ma. suunnittelija, ma. erikoistutkija ja ma. tutkimusavustaja. Vuosittain toimistossa työskentelee yksi tai kaksi korkeakouluharjoittelijaa.

Vuonna 2022 eläköitymisen vuoksi vapautunut ylitarkastajan virka muutetaan vuonna 2023 lakimiehen viraksi määrärahojen näin salliessa.

	Toteuma 2019	Toteuma 2020	Toteuma 2021	Toteuma 2022	Tavoite 2023	Tavoite 2024
Henkilötyövuodet	5,9	5,2	7	7	7	7

3.2 Määrärahat

Toteuma 2019

Toteuma 2020

Toteuma 2021

Tulosso- pimus

2022

Kehys 2023

Kehys 2024

Kehys 2025

Määrärahat (€)

546 892

622 235

831 749

783 000

745 000

670 000

Taulukossa vuosien 2023–2026 määrärahat ovat valtioneuvoston 13.4.2022 vahvistaman Julkisen talouden suunnitelman mukaiset. Lisäksi valtuutetulla on käytössä edelliseltä vuo- delta siirtynyt määräraha, jonka arvioitu määrä vuodelle 2023 on 60 000 euroa. Eduskunta hyväksyy niitä koskevat talousarvioesitykset vuosittain.

4. VOIMASSAOLO JA SEURANTA

Tulossopimus koskee vuosia 2023–2026. Tulossopimusasiakirja päivitetään vuosittain tulos- neuvottelussa tai jos valtuutettu vaihtuu sopimuskauden aikana.

Tulostavoitteiden toteutumista arvioidaan alustavasti puolivuosikatsauksessa ja tavoitteiden toteutumisesta raportoidaan tilinpäätöksen toimintakertomuksessa. Oikeusministeriö ohjeis- taa raportointiaikatauluista erikseen.

5. ALLEKIRJOITUKSET

12.12.2022

Xxxxx Xxxxxxx Xxxxx Xxxxxxxxxx

kansliapäällikkö lapsiasiavaltuutettu

Tulossopimusasiakirja 11.11.2022

Oikeusministeriön ja tasa-arvovaltuutetun tulossopimus vuosille 2023–2026

Oikeusministeriö ja tasa-arvovaltuutettu ovat neuvotelleet ja sopineet vuosien 2022–2026 tulostavoitteet ja niiden toteuttamiseen osoitettavat resurssit.

Tulostavoitteiden toteutumisesta raportoidaan oikeusministeriölle tasa-arvovaltuutetun puolivuotisraportissa ja toimintakertomuksessa. Tasa-arvovaltuutettu antaa lisäksi vuosittain valtioneuvostolle kertomuksen toiminnastaan ja kerran neljässä vuodessa eduskunnalle kertomuksen tasa-arvon toteutumisesta.

Tasa-arvovaltuutettu on saanut vuodelle 2022 60.000 euron lisäyksen määrärahaansa ihmisoikeusongelmien raportointiin ja ongelmiin puuttumiseksi (hallitusohjelmassa varattu määräraha). Vuodesta 2023 eteenpäin lisäys on 80.000 euroa. Lisäys on mahdollistanut yhden uuden viran perustamisen. Lisäksi tasa-arvovaltuutetun määrärahaa korotetaan vuodesta 2023 alkaen

45.000 eurolla varhaiskasvatuksen tasa-arvosuunnitteluvelvoitteen valvonnan vuoksi.

Tasa-arvolain tehokas toteutuminen ja sitä kautta sukupuoleen perustuvan syrjinnän vähentäminen ja oikeusturvan parantaminen edellyttävät tehokasta lainvalvontaa. Tasa-arvosuunnittelu- ja palkkakartoitusvelvoitteiden osalta valvottavia työnantajatahoja on noin 8300. Vastaavasti tasa- arvosuunnitteluvelvoitteen piirissä olevia kouluja ja oppilaitoksia on noin 3500. Varhaiskasvatuksen tasa-arvosuunnitteluvelvoitteen piirissä on samoin n. 3500 varhaiskasvatusyksikköä.

Tulosneuvottelu käytiin 11.11.2022 oikeusministeriössä.

Käyntiosoite Eteläesplanadi 10 HELSINKI

Postiosoite PL 25

00023 VALTIONEUVOSTO

Puhelin 02951 6001

Faksi

09 1606 7730

Sähköpostiosoite xxxxxxxxxxxxxxxx@xx.xx

Sisällysluettelo

Oikeusministeriön ja Tasa-arvovaltuutetun tulossopimus vuosille 2021–2024 1

1. Strateginen kehys 3

1.1 Visio, perustehtävä ja strategiset tavoitteet 3

1.2 Toimintaympäristön muutostekijät (ml. riskienhallinta) 5

1.2.1 Koronapandemian vaikutuksista 5

1.2.2 Muu yhteiskunnallinen toimintaympäristö 5

1.2.3 Hallinnollinen toimintaympäristö 7

1.2.4 Riskienhallinta 8

2. Tulostavoitteet vuosille 2021–2024 9

2.1 Yhteiskunnallinen vaikuttavuus 9

2.2 Toiminnallinen tuloksellisuus 11

2.3 Henkilöstö 14

2.4 Talous ja ICT 16

3. Vuosien 2021–2024 voimavarat 17

3.1 Henkilötyövuodet 17

3.2 Määrärahat 18

4. Voimassaolo ja seuranta 18

5. Allekirjoitukset 18

1. Strateginen kehys

1.1 Visio, perustehtävä ja strategiset tavoitteet

Tasa-arvovaltuutettu on toiminnassaan itsenäinen ja riippumaton lainvalvontaviranomainen, joka sijaitsee oikeusministeriön hallinnonalalla. Tasa-arvovaltuutetun toiminta perustuu lakiin tasa- arvovaltuutetusta (1328/2014), jonka esitöissä korostetaan tasa-arvovaltuutetun roolia itsenäisenä viranomaisena ja itsenäisyyttä mm. henkilöstöä koskevan päätöksenteon osalta. Tasa- arvovaltuutettu toimii myös Euroopan unionin tasa-arvodirektiiveissä edellytettynä kansallisena tasa-arvoelimenä.

Tasa-arvovaltuutetusta annetun lain mukaan tasa-arvovaltuutetun tehtävänä on:

1) valvoa tasa-arvolain sekä ensisijaisesti syrjinnän kiellon ja syrjivän ilmoittelun kiellon noudattamista;

2) aloittein, neuvoin ja ohjein edistää tasa-arvolain tarkoituksen toteuttamista;

3) antaa tietoja tasa-arvolainsäädännöstä ja sen soveltamiskäytännöstä;

4) seurata tasa-arvon toteutumista yhteiskuntaelämän eri aloilla; sekä

5) ryhtyä toimenpiteisiin sovinnon aikaansaamiseksi tasa-arvolaissa tarkoitettua syrjintää koskevassa asiassa.

Tasa-arvovaltuutettu toteuttaa lakisääteisiä tehtäviään itsenäisesti toimivaltuuksiensa puitteissa. Tasa-arvovaltuutettu pitää kuitenkin perusteltuna kehittää toimintansa tuloksellisuutta yhdessä oikeusministeriön kanssa niin, että valtuutettu käy vuosittain keskustelun toiminnastaan ja sen tavoitteista tulossopimuksen yhteydessä. Valtuutettu sopii vuosittaisista resursseista oikeusministeriön kanssa tulossopimuksessa.

Alla olevassa taulukossa esitetään tasa-arvovaltuutetun visio, perustehtävä sekä tärkeimmät strategiset tavoitteet vuosille 2023 - 2026.

Visio

Sukupuolten tasa-arvoa kunnioitetaan osana ihmisoikeuksia. Jokainen voi toteuttaa itseään sukupuolestaan, sukupuoli-identiteetistään tai sukupuolen ilmaisustaan riippumatta. Tasa-arvo toteutuu kaikilla elämänalueilla ja kaikissa elämän vaiheissa.

Perustehtävä

Tasa-arvovaltuutettu edistää itsenäisenä viranomaisena sukupuolten tasa-arvoa ja toimii sukupuolisyrjinnän estämiseksi ja siihen liittyvän oikeusturvan toteutumiseksi.

Arvot Asiantuntijuus Oikeudenmukaisuus Vaikuttavuus

Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus

Luotettavuus

Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet

1. Sukupuolten tasa-arvo toteutuu osana perus- ja ihmisoikeuksien toteutumista

2. Tasa-arvolaissa turvatut oikeudet ja oikeusturva toteutuvat käytännössä

3. Sukupuolten tasa-arvoa edistetään aktiivisesti tasa-arvolaissa edellytetyllä tavalla

Toiminnalliset tuloksellisuustavoitteet

1. Seurataan tasa-arvokehitystä yhteiskuntaelämän eri alueilla ja nostetaan esiin valvontatyössä ilmenneitä syrjintäongelmia. Toimitaan tietoisuuden lisäämiseksi syrjintään liittyvistä oikeuksista ja velvollisuuksista.

2. Toimitaan yhteistyössä muiden tasa-arvo- sekä perus- ja ihmisoikeustoimijoiden kanssa kansallisesti ja kansainvälisesti.

3. Turvataan tasa-arvolakia koskevien neuvontapalveluiden hyvä saatavuus ja valvotaan syrjintäkieltojen noudattamista tarkoituksenmukaisella ja vaikuttavalla tavalla.

4. Edistetään ja valvotaan tasa-arvolain edistämisvelvoitteiden (tasa-arvosuunnitelmat, kiintiösäännös ym.) toteutumista.

5. Huolehditaan siitä, että tasa-arvovaltuutetun toimistossa on tasa-arvolain tehokkaan valvonnan ja edistämistoimien edellyttämä luotettava asiantuntemus.

Henkilöstötavoitteet

1. Toimistolla on tehtävien edellyttämä tarkoituksenmukainen henkilöstörakenne.

2. Henkilöstön osaamista kehitetään pitkäjänteisesti ja suunnitelmallisesti.

3. Johtaminen tukee tuloksellista toimintaa ja toimiston kehittämistoimenpiteet ovat osallistavia.

4. Henkilöstön työhyvinvointiin liittyviä toimenpiteitä ja tavoitteita toteutetaan mm. työhyvinvointikyselyjen, työsuojelun toimintaohjelman ja yhdenvertaisuussuunnitelman pohjalta.

Taloutta ja ICT:tä koskevat tavoitteet

1. Toiminta ja talous ovat tasapainossa ja sovitettu yhteen toimiston toimintasuunnitelman ja strategian pohjalta.

2. Siirtyviä määrärahoja käytetään vastuullisesti ja tuloksellisesti.

3. Osallistutaan aktiivisesti HILDA-asianhallintajärjestelmän kehittämiseen ja valmistellaan käyttöönottoon liittyviä toimenpiteitä.

4. Arvioidaan toimenpiteitä toimiston hiilijalanjäljen pienentämiseksi.

1.2 Toimintaympäristön muutostekijät (ml. riskienhallinta)

1.2.1 Koronapandemian vaikutuksista

Keväällä 2020 kärjistynyt koronapandemia on vaikuttanut sekä tasa-arvovaltuutetun toimiston työhön että koko yhteiskunnalliseen toimintaympäristöön. Tasa-arvovaltuutetun toimisto siirtyi kokonaisuudessaan etätyöhön maaliskuun 2020 puolivälissä. Vuoden 2022 alkupuolella toimisto siirtyi etä- ja lähityötä yhdistävään hybridityömalliin.

Koronakriisi on vaikuttanut monin tavoin tasa-arvotilanteeseen suomalaisessa yhteiskunnassa, joskin pidempiaikaisten vaikutusten selvittämiseen mennee vielä runsaasti aikaa. Asiaa on selvitetty mm.

THL:n johtamassa hankkeessa ”Koronakriisin vaikutukset sukupuolten tasa-arvoon Suomessa”.

Todennäköistä on, että esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollon sekä opetusalan henkilöstön kuormitus jatkuu korkeana myös akuutin koronaepidemian jälkeen. Sosiaaliset ongelmat, oppimiserot ja terveydenhuollon hoitovelka ovat kärjistyneet pandemian aikana. Terveydenhuollon naisvaltainen henkilöstö on kuormittunut myös vuoden 2022 pitkittyneiden työtaistelutoimien johdosta. Lasten ja nuorten keskuudessa esimerkiksi seksuaalisen häirinnän kokemukset samoin kuin mielenterveysongelmat ovat kasvaneet merkittävästi mm. kouluterveyskyselyn (2021) mukaan.

Pidemmällä tähtäimellä koronapandemia voikin vaikuttaa opetushenkilöstön jaksamisen lisäksi erityisesti heikossa asemassa olevien oppilaiden ja opiskelijoiden koulumenestykseen ja syrjäytymisriskiin.

1.2.2 Muu yhteiskunnallinen toimintaympäristö

Pääministeri Xxxxx Xxxxxxx hallitusohjelma, hallituksen tasa-arvo-ohjelma sekä tasa-arvoselonteko (2022) pitävät sisällään lukuisia tasa-arvon edistämishankkeita, jotka ovat johtaneet tai johtamassa myös lainsäädäntömuutoksiin. Tasa-arvolakiin ollaan lisäämässä tasa-arvosuunnitteluvelvoite varhaiskasvatukseen. Rikoslain seksuaalirikoksia koskeva uudistettu luku tulee voimaan 1.1.2023. Sukupuolen vahvistamista (ns. translaki) xxxxxxx hallituksen esitys on vihdoin annettu eduskunnalle syyskuussa 2022. Toisaalta useat uudistushankkeet, kuten määräaikaisten raskaussyrjintäsuojan vahvistaminen palvelussuhdelaeissa sekä palkkatietojen läpinäkyvyyden lisääminen ovat hallitusohjelmakirjauksista huolimatta jääneet toteutumatta

Tasa-arvovaltuutetun työssä keskeinen elämänalue on työelämä. Työelämässä on eräitä hyvin tunnistettuja pitkäkestoisia tasa-arvo-ongelmia kuten naisten ja miesten välinen palkkaero, jota samapalkkaisuusohjelmat eivät näytä juuri kaventaneen. Kesto-ongelmaksi on muodostunut myös syrjintä raskauden ja vanhemmuuden perusteella.

Tasa-arvovaltuutetun tehtävä on antaa työelämän tasa-arvosuunnittelua koskevia ohjeita ja neuvoja sekä valvoa velvoitteen noudattamista. Haasteena on valvonnan kohteiden suuri lukumäärä verrattuna käytettävissä oleviin resursseihin: käytännössä tasa-arvosuunnitelmia on mahdollista käydä läpi vain joitakin kymmeniä suunnitelmia vuodessa, kun valvottavia tahoja on yli 8.000. Tällä hetkellä suunnitelmien valvontaa toteutetaankin lähinnä syrjintäepäilyjen yhteydessä. Tasa- arvosuunnitelmien valvonta tarkoittaa käytännössä ennen kaikkea ohjeiden ja neuvojen antamista työnantajakohtaisesti tasa-arvosuunnittelun kehittämiseksi. Tämän työn tehostamiseksi tasa- arvovaltuutetun toimistossa on valmisteltu sähköisen työkalun käyttöönottoa.

Koulumaailmassa ja oppilaitoskentässä sukupuolten tasa-arvon toteutumisen kannalta ongelmia ovat muun muassa laajamittainen seksuaalinen häirintä sekä stereotyyppiset käsitykset tyttönä/poikana olemisesta, joka johtaa sukupuolen perusteella tehtäviin aine- ja koulutusvalintoihin. Tasa-arvotyön edistäminen koko oppilaitoskentässä edellyttää voimavaroja myös tasa-arvovaltuutetulle sekä viranomaisyhteistyötä. Tasa-arvovaltuutetun eduskunnalle antamassa kertomuksessa (K 1/2022) käsitellään varsin laajasti sukupuolten tasa-arvoa oppilaitoskentässä.

Tasa-arvovaltuutetun työssä huomioidaan myös erityisesti lasten ja nuorten kokemat tasa-arvo- ongelmat. Tasa-arvovaltuutettu on kiinnittänyt molemmissa eduskunnalle antamissaan kertomuksissa (2018 ja 2022) huomiota lasten ja nuorten kokemaan seksuaaliseen häirintään sekä yleisesti että sukupuolivähemmistöihin kuuluvien nuorten osalta.

Yhteiskunnan monimuotoistuminen korostaa sitä, että sukupuolen lisäksi ihmistä määrittää moni muu seikka. Tämä luo paineita niin viranomaisyhteistyölle mm. tasa-arvovaltuutetun ja yhdenvertaisuusvaltuutetun välillä kuin moniperusteisen syrjinnän huomioimiselle tasa- arvovaltuutetun työssäkin. Tasa-arvovaltuutettu pitää ongelmallisena sitä, että risteävä syrjintä on kokonaisuudessaan rajattu tasa-arvolain ja tasa-arvovaltuutetun toimivallan ulkopuolelle. Tasa-

arvovaltuutettu on eduskunnalle antamassaan kertomuksessa suositellut, että tätä toimivaltarajausta tarkasteltaisiin uudelleen. Eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunta yhtyi mietinnössään tähän tasa-arvovaltuutetun näkemykseen.

Tasa-arvo miesten näkökulmasta ja ns. mieskysymykset ovat osa tasa-arvopoliittista keskustelua ja keskustelua epätasa-arvosta suomalaisessa yhteiskunnassa. Keskeisiä yhteiskunnallisen keskustelun teemoja ovat olleet muun muassa lasten huoltajuus- ja tapaamisoikeuskysymykset erotilanteissa sekä miesten asevelvollisuus, terveyserot, sukupuoleen perustuvat erot eliniän odotteessa sekä poikien keskimäärin tyttöjä heikompi koulumenestys. Tasa-arvolain soveltamista koskevassa oikeus- ja valvontakäytännössä asiakkaina on aina ollut sekä naisia että miehiä. Mieskysymyksinä esiin nousseissa aiheissa on erotettava ne, joissa voi olla kysymys syrjinnästä ja ne, jotka koskevat miesten syrjäytymistä – ja toisaalta ne rakenteet, kuten hoivan epätasainen jakautuminen ja sukupuolistereotypiat, jotka voivat olla monien miehiä ja poikia koskevien ongelmien taustalla.

Yhteiskunnassa tunnistetaan syrjintäriitoja koskevan oikeusturvan saavutettavuuteen liittyvän ongelmia. Voidakseen toimia tehtäviensä mukaisesti syrjintäsuojan edistämiseksi tasa- arvovaltuutetun tulee olla viranomaisena riittävän tunnettu. Tasa-arvovaltuutetun tulee myös kyetä tarjoamaan eri tahoille tasa-arvolakia koskevaa luotettavaa asiantuntemusta. Tämä edellyttää sellaisia resursseja, jotka mahdollistavat asiantuntemuksen ylläpidon. Asiaan on kiinnitetty huomiota tasa-arvovaltuutetun strategiatyössä ja tunnistettu osaamisen ylläpitäminen ja kehittäminen strategiseksi painopisteeksi.

Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa ei ole toistaiseksi juurikaan näkynyt tasa-arvovaltuutetun työssä esimerkiksi asiakasyhteydenottojen muodossa. Suuri osa Suomeen sodan alettua saapuneista ukrainalaisista on ollut naisia tai lapsia, ja on arvioitu, että he ovat haavoittuvan asemansa vuoksi erityisen alttiita erilaiselle hyväksikäytölle. On tärkeää, että viranomaiset ja muut toimijat pyrkivät ehkäisemään pakolaisten joutumista ihmiskaupan ja muun hyväksikäytön uhriksi.

1.2.3 Hallinnollinen toimintaympäristö

Tasa-arvovaltuutetun lakisääteisten tehtävien hoitamisessa asianhallintajärjestelmä on keskeinen työväline. Edelleen jatkuva asianhallintajärjestelmän (HILDA) uudistushanke vaikuttaa myös tasa-

arvovaltuutetun työhön, koska sen toteuttaminen vaatii runsaasti hallinnollisia ja asiantuntijaresursseja. HILDAn käyttöönotto näyttäisi ajoittuvan vuodelle 2023.

Oikeusministeriön käynnistämä oikeushallinnon erityisviranomaiset (OEV) -virastohanke voi toteutuessaan vaikuttaa tasa-arvovaltuutetun toimiston työhön. Oikeusministeriössä valmistellaan myös hallinnonalan erillisviranomaisten toimitilahanketta. Vaikka etätyö tulee todennäköisesti olemaan jatkossakin varsin laajaa, ovat hyvin toimivat toimitilat tärkeä työnteon, yhteisöllisyyden ja oppimisen mahdollistaja.

Tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistäminen yhteiskunnassa edellyttää monipuolista yhteistyötä valtuutettujen kesken, erityisesti moniperusteisen syrjinnän ennaltaehkäisemiseksi ja siihen puuttumiseksi. Yhteistyö muiden viranomaisten, kuten erityisvaltuutettujen ja aluehallintovirastojen, sekä kansalaisjärjestöjen kanssa on tästäkin näkökulmasta tärkeää. Yhdenvertaisuusvaltuutetun toimiston kanssa on järjestetty yhteinen suunnittelukokous elokuun lopussa 2022, jossa pohdittiin yhteistyön eri muotoja.

1.2.4 Riskienhallinta

Henkilöstön työhyvinvoinnista ja toimintakyvystä huolehtiminen on erityisen tärkeää tasa- arvovaltuutetun toimiston kaltaisessa pienessä organisaatiossa. Työhyvinvointia kehitetään mm. VMBaro-työhyvinvointikyselyn, yhdenvertaisuussuunnitelman ja työsuojelun toimintaohjelman pohjalta. Suunnitelmien toimenpiteiden toteutumista seurataan vuosittain yhdessä henkilöstön kanssa.

Toimiston henkilöstö on vaihtunut merkittävästi vuoden 2022 aikana. Toimistosta eläköityi useita kokeneita esittelijöitä, ja vaihtuvuutta oli myös muista syistä. Lisäksi toimiston henkilöstömäärä lisääntyi yhdellä. Nämä muutokset ovat haasteellisia niin osaamisen kuin kuormittumisen ja työhyvinvoinninkin näkökulmasta. Lisäksi valtuutettu vaihtuu vuoden 2023 alkupuolella.

Sähköisen asianhallintajärjestelmän (HILDA) uudistamisen yhteydessä kiinnitetään huomiota tietoturvariskeihin.

Viestintästrategian uudistamisella vahvistetaan valtuutetun työn vaikuttavuutta. Tehostetun viestinnän suunnitelman päivittämisellä pyritään vähentämään viestintään liittyviä haavoittuvuuksia ja riskejä. Erityisesti sosiaalisen median ympäristössä saattaa nousta äkillisiä viestinnällisiä kriisitilanteita, jotka voivat vaikuttaa ainakin lyhyellä aikavälillä tasa-arvovaltuutetun toimiston toimintaedellytyksiin.

2. Tulostavoitteet vuosille 2023–2026

2.1 Yhteiskunnallinen vaikuttavuus

Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet vuosille 2023–2026 ovat:

1. Sukupuolten tasa-arvo toteutuu osana perus- ja ihmisoikeuksien toteutumista.

2. Tasa-arvolaissa turvatut oikeudet ja oikeusturva toteutuvat käytännössä.

3. Sukupuolten tasa-arvoa edistetään aktiivisesti tasa-arvolaissa edellytetyllä tavalla.

Keskeiset vaikuttavuustavoitteita tukevat välitavoitteet ovat:

Tulostavoite 1: Sukupuolten tasa-arvo toteutuu osana perus- ja ihmisoikeuksien toteutumista.

Vuosi

Välitavoitteet

Mittari/ Arviointikriteeri

2023–

2026

• Tasa-arvolain tuomat oikeudet ja velvollisuudet tunnetaan yhteiskunnassa.

Tasa-arvovaltuutetulle tulevien yhteydenottojen määrä ja laatu sekä Tasa-arvobarometrin ja muiden mittausten, kuten tasa-arvoindeksin ja

perusoikeusindeksin tulokset.

2023–

2026

• Tasa-arvolain edistämisvelvoitteita (erityisesti oppilaitokset ja työnantajat) noudatetaan.

Tasa-arvovaltuutetun valvontakäytännön havainnot. Muiden tahojen selvitykset (esim. OPH:n selvitys toisen asteen oppilaitosten

tasa-arvosuunnitelmista).

2023–

2026

• Tasa-arvovaltuutettu osallistuu

yhteiskunnalliseen keskusteluun ja

Mediaseuranta ja sosiaalisen median

seuranta sekä erikseen laadittavat

Vuosi

Välitavoitteet

Mittari/ Arviointikriteeri

nostaa aktiivisesti esiin erityisesti valvontatyön tuomia havaintoja.

viestinnän vaikuttavuusmittarit (mm. mainemittaus).

Tasa-arvovaltuutetun lausuntojen ja

suositusten toteutumisen/etenemisen seuranta.

Tulostavoite 2: Tasa-arvolaissa turvatut oikeudet ja oikeusturva toteutuvat käytännössä.

Vuosi

Välitavoitteet

Mittari/ Arviointikriteeri

2023–

2026

• Analysoidaan ja kehitetään menettelytapoja syrjintäasioiden hoitamisessa, sovinnon edistämisessä ja kannanottojen vaikuttavuuden seurannassa.

Työelämän seurantalomakkeet, oikeuskäytäntöselvitys.

Seurataan niiden syrjintäasioiden määrää ja laatua, joissa TAS on edistänyt sovintoa.

Tulostavoite 3: Sukupuolten tasa-arvoa edistetään aktiivisesti tasa-arvolaissa edellytetyllä tavalla.

Vuosi

Välitavoitteet

Mittari/ Arviointikriteeri

2023–

2026

• Tasa-arvon edistämisvelvoitteita (erityisesti oppilaitokset ja työnantajat) noudatetaan.

Tasa-arvovaltuutetun valvontakäytännön havainnot.

Muiden tahojen selvitykset.

2023 –

2026

• Varhaiskasvatuksen tasa- arvosuunnitteluvelvoitteen voimaantuloa (1.6.2023) tuetaan tarvittaessa TAS:n toimenpiteillä.

Selvitetään, mitä toimenpiteitä TAS:lta tarvitaan (OPH:n opas tulossa).

2.2 Toiminnallinen tuloksellisuus

Toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteet vuosille 2023 – 2026 ovat:

2. Toimitaan yhteistyössä muiden tasa-arvo- sekä perus- ja ihmisoikeustoimijoiden kanssa kansallisesti ja kansainvälisesti.

3. Turvataan tasa-arvolakia koskevien neuvontapalveluiden hyvä saatavuus ja valvotaan syrjintäkieltojen noudattamista tarkoituksenmukaisella ja vaikuttavalla tavalla.

4. Edistetään ja valvotaan tasa-arvolain edistämisvelvoitteiden (tasa-arvosuunnitelmat, kiintiösäännös ym.) toteutumista.

5. Huolehditaan siitä, että eri asiakastahoilla (syrjinnän kohteeksi joutuneet, työnantajat, oppilaitokset, tavaroiden ja palveluiden tarjoajat, viranomaiset ym.) on käytettävissä tasa- arvolakia koskevaa luotettavaa asiantuntemusta.

Keskeiset tuloksellisuustavoitteita tukevat välitavoitteet ovat:

Tulostavoite 1: Seurataan tasa-arvokehitystä yhteiskuntaelämän eri alueilla ja nostetaan esiin valvontatyössä ilmenneitä syrjintäongelmia. Toimitaan tietoisuuden lisäämiseksi syrjintään liittyvistä oikeuksista ja velvollisuuksista.

Vuosi

Välitavoitteet

Mittari/ Arviointikriteeri

2023

• Uudistetaan tasa-arvovaltuutetun viestintästrategia.

Strategia on uudistettu.

2023–

2026

• Tasa-arvovaltuutetun edustajat vaikuttavat niissä työryhmissä ja muissa ryhmissä, joihin osallistuminen on relevanttia tasa- arvovaltuutetun tehtävien näkökulmasta.

Työryhmiin osallistuminen ja niiden toiminnan säännöllinen arviointi.

Vuosi

Välitavoitteet

Mittari/ Arviointikriteeri

2023 –

2026

• Vaikutetaan eduskuntakertomuksen keskeisten havaintojen ja suositusten edistämiseen yhteiskunnassa (erityisesti eduskuntavaalien 2023 jälkeinen hallitusohjelma ja tasa-arvo- ohjelma) toimiston viestintäsuunnitelman pohjalta.

Viestintää toteutetaan viestintäsuunnitelman mukaisesti ja sen vaikuttavuutta seurataan.

Tulostavoite 2: Toimitaan yhteistyössä muiden tasa-arvo- sekä perus- ja ihmisoikeustoimijoiden kanssa kansallisesti ja kansainvälisesti.

Vuosi

Välitavoitteet

Mittari/ Arviointikriteeri

2023–

2026

• Kehitetään yhteistyötä muiden valtuutettujen (erityisesti YVV, LAPS) ja muiden viranomaisten (mm. tasa-arvoviranomaiset, XXXXX) kanssa.

Yhteistyön määrä ja laatu (säännöllisyys, suunnitelmallisuus, hyödyt osapuolille)

2023–

2026

• Osallistutaan Equinetin toimintaan TAS:n toiminnan kannalta relevanteissa työryhmissä.

Työryhmiin osallistuminen.

2023–

2026

• Tasa-arvovaltuutettu on Ihmisoikeusvaltuuskunnan jäsen.

• Ihmisoikeusvaltuuskunnan työssä ja kannanotoissa huomioidaan eri sukupuolten ja sukupuolivähemmistöjen tilanne ja heidän kohtaamansa ihmisoikeushaasteet.

Jäsenyys on toteutunut.

Ihmisoikeusvaltuuskunnan toimintasuunnitelman ja kannanottojen sisältö.

2023–

2026

• Tasa-arvovaltuutettu osallistuu perus- ja ihmisoikeusvalvojien tapaamisiin (IOK koordinoi) ja nostaa niissä esiin relevantteja teemoja.

PIO-valvojien tapaamisten säännöllisyys ja sisältö.

Vuosi

Välitavoitteet

Mittari/ Arviointikriteeri

2023–

2026

• Tasa-arvoviranomaiset tapaavat säännöllisesti (2 x/v) ja tiedonkulku on muutenkin säännöllistä ja epämuodollista.

Tasa-arvoviranomaisten tapaamiset. Koettu tiedonkulku.

Tulostavoite 3: Turvataan tasa-arvolakia koskevien neuvontapalveluiden hyvä saatavuus ja valvotaan syrjintäkieltojen noudattamista tarkoituksenmukaisella ja vaikuttavalla tavalla.

Vuosi

Välitavoitteet

Mittari/ Arviointikriteeri

2023–

2026

• Tasa-arvovaltuutetun neuvontapalvelut tunnetaan ja niitä käytetään.

Puhelin- ja muun neuvonnan tilastot. Mainemittauksen tulokset.

2023–

2026

• Tasa-arvovaltuutetun internet-sivujen sisältö on ajantasainen ja sivut löydetään.

Sivujen kävijätilastot, sivuilta saatu palaute ja saavutettavuuden seuranta.

Tulostavoite 4: Edistetään ja valvotaan tasa-arvolain edistämisvelvoitteiden (tasa-arvosuunnitelmat, kiintiösäännös ym.) toteutumista.

Vuosi

Välitavoitteet

Mittari/ Arviointikriteeri

2023–

2026

• Edistämisvelvoitteita valvotaan oma- aloitteisesti resurssien puitteissa.

Työpaikoilta pyydetään mahdollisuuksien mukaan tasa- arvosuunnitelmat syrjintäkieltojen

valvonnan yhteydessä.

2023

• Työpaikkojen tasa-arvosuunnitelmien valvontaa ja suunnitelmien laadun parantamista varten otetaan käyttöön sähköinen työkalu.

Työkalu on otettu käyttöön vuoden 2023 aikana.

Tulostavoite 5: Huolehditaan siitä, että tasa-arvovaltuutetun toimistossa on tasa-arvolain tehokkaan valvonnan ja edistämistoimien edellyttämä luotettava asiantuntemus.

Vuosi

Välitavoitteet

Mittari/ Arviointikriteeri

2023–

2026

• Jatketaan oikeudellisia ongelmia ja muita tasa-arvokysymyksiä käsittelevien sisäisten palaverien käytäntöä ja kehitetään niiden sisältöä.

Seurataan toiminnan seurannan yhteydessä.

2023

• Otetaan käyttöön Kiekun Osaava- työkalu tavoitekeskusteluissa henkilökohtaisten tavoitteiden määrittelemiseksi.

Osaava on otettu käyttöön.

2.3 Henkilöstö

Henkilöstöön liittyvät tavoitteet vuosille 2023–2026 ovat:

1. Toimistolla on tehtävien edellyttämä tarkoituksenmukainen henkilöstörakenne.

2. Johtaminen tukee tuloksellista toimintaa ja toimiston kehittämistoimenpiteet ovat osallistavia.

3. Henkilöstön työhyvinvointiin liittyviä toimenpiteitä ja tavoitteita toteutetaan mm. työhyvinvointikyselyn, työsuojelun toimintaohjelman ja yhdenvertaisuussuunnitelman pohjalta. Seuranta toteutetaan vuosittain.

Keskeiset henkilöstötavoitteita tukevat välitavoitteet ovat:

Tulostavoite 1: Toimistolla on tehtävien edellyttämä tarkoituksenmukainen henkilöstörakenne.

Vuosi	Välitavoitteet	Mittari/ Arviointikriteeri
2023	• Tehtävänkuvat on käyty läpi ja määritelty ns. kakkosvastuut, jotta toimiston haavoittuvuutta saadaan vähennettyä.	Tehtävänkuvat on käyty läpi ja ajantasaistettu.

Tulostavoite 2: Johtaminen tukee tuloksellista toimintaa ja henkilöstön työhyvinvointia.

Document Metadata

Table of Contents

OIKEUSMINISTERIÖN JA HEUNIN TULOSSOPIMUS VUO- DELLE 2023-2026

Document Metadata