IITTALAN LASITEHTAAN SAIRAUSKASSA SÄÄNNÖT 1.1.2021
IITTALAN LASITEHTAAN SAIRAUSKASSA SÄÄNNÖT 1.1.2021
YLEISET MÄÄRÄYKSET (voimassa 1.1.2021 alkaen)
1 §
Vakuutuskassan nimi on Iittalan Lasitehtaan Sairauskassa. Kassan kotipaikka on Hämeenlinna.
2 §
Kassan tarkoituksena on myöntää sairausvakuutuslain mukaisia etuuksia ja näiden sääntöjen mukaisia lisäetuuksia. Kassa toimii sairausvakuutuslaissa (1224/2004) tarkoitettuna työpaikkakassana.
Kassan toimintaan sovelletaan näiden sääntöjen ohella vakuutuskassalakia (1164/92).
Kassan toiminnan yleisvalvonta kuuluu Finanssivalvonnalle. Kassan sairausvakuutuslain mukaista toimintaa valvoo Kansaneläkelaitos.
3 §
Kassassa tulee olla vähintään 200 jäsentä.
4 §
Kassan toimintapiirin muodostavat Fiskars Oyj Abp, Fiskars Finland Oy Ab, I-Valo Oy nimisiin Hämeenlinnassa sijaitseviin yhtiöihin työsuhteessa olevat henkilöt ja Fiskars Finland Oy Ab:n Suomessa sijaitsevissa myymälöissä työskentelevät henkilöt sekä edellä mainittujen perheenjäsenensä. Edelleen toimintapiiriin kuuluvat tämän sairauskassan palveluksessa olevat henkilöt. Yhtiöitä kutsutaan näissä säännöissä työnantajaksi. Toimintapiiriin kuuluminen edellyttää, että henkilö saa työnantajalta pääasiallisen toimeentulonsa. Kassan toimintapiiriin eivät kuitenkaan kuulu henkilöt, joiden työsuhde on tarkoitettu tilapäiseksi ja enintään kolme kuukautta kestäväksi.
Perheenjäseneksi luetaan pääasiallisesti huoltavan kassan jäsenen puoliso ja jäsenen alle 16-vuotiaat lapset, jotka asuvat jäsenen kanssa samassa taloudessa.
Kassan jäseneksi on oikeutettu liittymään kassan toimintapiiriin kuuluva henkilö. Jäsenyyttä on haettava kirjallisesti 4 kuukauden kuluessa työsuhteen alkamisesta.
Xxxxxx hallituksen tehtävänä on todeta jäsenyyden edellytysten olemassaolo. Jäsenyys alkaa hallituksen päätöstä seuraavan kalenterikuukauden alusta.
Xxxxx, joka on siirtynyt työnantajan palveluksesta eläkkeelle oltuaan yhtäjaksoisesti jäsenenä vähintään kymmenen vuotta säilyttää jäsenyytensä kassassa lisäetuuksien osalta ja tulee hänen anoa jäsenoikeuksiensa säilyttämistä kassan hallituksesta kirjallisesti 2 kuukauden kuluessa eläkkeelle siirtymisestään.
Jos jäsen, joka on työnantajan taloudellisten tai tuotannollisten syiden vuoksi irtisanottu ja hänelle on tästä syystä myönnetty työttömyyseläke ja hän on ennen irtisanomista kuulunut kassaan yhtäjaksoisesti vähintään kymmenen vuotta, anoo eläkeläisjäsenoikeuksia 2 kuukauden kuluessa työttömyyseläkepäätöksen saamisesta, myönnetään hänelle eläkeläisoikeudet.
Edelleen toimintapiiriin voivat kuulua ne henkilöt, jotka eläkkeelle siirtymättä ja joilla on oikeus työttömyysturvan lisäpäiviin, on erotettu työnantajan palveluksesta ja jotka ovat olleet kassan jäseniä ennen työsuhteen päättymistä vähintään 10 vuotta, eivätkä ole ansiotyössä, eivätkä toimi yrittäjinä. Kassan jäsenyyden päättymättä ansiotyö- ja yrittäjäaika saa kestää kuitenkin enintään neljä kuukautta. Näitä jäseniä kutsutaan ulkojäseniksi.
Ulkojäsenellä on oikeus vain näiden sääntöjen mukaisiin lisäetuuksiin samoin ehdoin kuin
eläkeläisjäsenellä. Halukkuus ulkojäsenyyteen on ilmaistava kahden kuukauden kuluessa työsuhteen päättymisestä. Ulkojäsenyys muuttuu eläkeläisjäsenyydeksi jäsenen saatua eläkepäätöksen 4 momentin mukaisessa tapauksessa. Jäsenen on ilmoitettava siitä kassan hallitukselle kahden kuukauden kuluessa.
Perheenjäsenellä on oikeus saada kassasta sairausvakuutuslain mukaisia lisäetuuksia siten kuin perheenjäsenen oikeudesta on sanottu.
Työnantajan palvelukseen tulleen henkilön perheenjäsenen liittämiseksi kassaan etuudensaajaksi tulee henkilön tehdä jäsenyyden alkaessa ilmoitus perheenjäsenistään. Myös puolison tulee antaa suostumus asiassa. Jäsenen talouteen tulleen uuden perheenjäsenen liittymisestä etuuksien saajaksi on välittömästi ilmoitettava.
Edellytyksenä perheenjäsenen hyväksymiselle etuuksien saajaksi kassaan on, etteivät hänen palkka-, eläke- ja muut tulonsa ylitä hallituksen vuosittain määräämää tulorajaa eikä hän kuulu toiseen sairausvakuutuslain mukaiseen työpaikkakassaan.
Perheenjäsenen oikeus olla sairausvakuutuslain mukaisten etuuksien saajana kassassa alkaa jäsenen jäsenyyden alkamista seuraavan kuukauden alusta ja jäsenen talouteen tulleen uuden perheenjäsenen osalta ilmoitusta seuraavan kuun alusta.
Vastasyntynyt perheenjäsen kuuluu kassaan etuuksien saajana kuitenkin syntymähetkestään lukien.
Xxxxxx hallituksen tehtävänä on todeta jäsenyyden edellytysten olemassaolo ja perheenjäsenen oikeus olla etuuksien saajana kassassa.
KASSASTA EROAMINEN JA EROTTAMINEN
5 §
Jäsen eroaa kassasta lakatessaan kuulumasta sen toimintapiiriin tai tehtyään kassalle eroamista koskevan kirjallisen ilmoituksen.
Eläkkeellä oleva jäsen eroaa kassasta tehtyään eroamista koskevan ilmoituksen tai jos hän menee vakinaiseen ansiotyöhön. Eläkeläisjäsen katsotaan niin ikään kassasta eronneeksi, mikäli hän on laiminlyönyt jäsenmaksujensa suorittamisen kolmen kuukauden ajalta.
Ulkojäsen eroaa kassasta tehtyään sitä koskevan kirjallisen ilmoituksen kassan hallitukselle tai mentyään ansiotyöhön taikka ryhdyttyään yrittäjäksi. Ulkojäsen katsotaan kassasta eronneeksi, mikäli hän on laiminlyönyt jäsenmaksujen suorittamisen kolmen kuukauden ajalta. Eroaminen katsotaan tapahtuneeksi sen kuukauden lopussa, jonka aikana ilmoitus on tehty tai jonka aikana maksujen suorittamisen laiminlyönti on todettu.
Jäsentä ei voida erottaa kassasta.
Perheenjäsenen oikeus olla etuuksien saajana kassassa päättyy, kun hän lakkaa kuulumasta kassan toimintapiiriin.
Henkilö, joka työsuhteen päättymättä on eronnut kassasta, ei ole oikeutettu uudelleen liittymään kassan jäseneksi.
Eläkkeellä olevalla henkilöllä, joka on eläkkeellä ollessaan eronnut kassasta, ei ole oikeutta uudelleen liittyä kassan jäseneksi. Samoin ulkojäsenellä, joka on eronnut kassasta, ei ole oikeutta uudelleen liittyä kassan jäseneksi.
6 §
Jäsenellä, joka eroaa kassasta, ei ole osuutta kassan varoihin.
VAKUUTUSMAKSUT
7 §
Kassan jäsenmaksu on 1,5 prosenttia jäsenen työnantajalta saamastaan ennakkoperintälain (1118/1996) alaisesta palkasta.
Eläkkeellä olevalta jäseneltä peritään jäsenmaksua 2 prosenttia hänen eläketulostaan. Palkkaa ja eläkettä samanaikaisesti saavalta henkilöltä peritään jäsenmaksu sekä palkasta että eläkkeestä ja häneen sovelletaan näiden sääntöjen mukaisia työsuhteessa työnantajaan olevaa henkilöä koskevia määräyksiä.
Ulkojäseneltä peritään jäsenmaksua 2 prosenttia työttömyysetuudesta.
Näiden sääntöjen 18 § 2 momentissa mainitun itsemaksavan jäsenen jäsenmaksu on 25 euroa kuukaudessa.
8 §
Työnantaja pidättää jäsenmaksun jäsenen palkasta palkanmaksun yhteydessä. Jäsenmaksun tilitys kassalle tapahtuu ainakin kerran kuukaudessa.
Eläkettä saavan jäsenen ja ulkojäsenen on toimitettava kassalle jäsenmaksun määräämistä varten tarvittavat tiedot ja suoritettava jäsenmaksunsa hallituksen määräämällä tavalla. Hallituksella on oikeus harkita maksun perustana olevan eläketulon määrä, mikäli jäsen ei toimita kassalle maksun määräämistä varten tarvittavia tietoja.
Ulkojäsenen ja näiden sääntöjen 18 § 2 momentissa mainitun itsemaksavan jäsenen on huolehdittava jäsenmaksun suorittamisesta kuukausittain sairauskassan tilille.
9 §
Kassan taloudellisen tilan niin vaatiessa kassan hallitus voi alentaa tai korottaa 7 §:ssä mainittuja maksuja, kuitenkin enintään 25 prosentilla. Maksujen muutos, jonka kestoaika on yli kuusi kuukautta, on kuitenkin toteutettava sääntömuutoksena.
SAIRAUSVAKUUTUSLAIN MUKAINEN TOIMINTA
10 §
Jäsenellä on oikeus saada sen mukaisesti kuin sairausvakuutuslaissa ja sen nojalla annetuissa säännöksissä määrätään:
1) sairauden perusteella korvausta tarpeellisen sairaanhoidon kustannuksista;
2) sairaudesta johtuvasta työkyvyttömyydestä päivärahaa;
3) raskauden ja synnytyksen perusteella korvausta niistä tarpeellisista kustannuksista;
4) äitiys-, isyys- ja vanhempainrahaa sekä erityisäitiysrahaa;
5) erityishoitorahaa; sekä
6) tartuntatautilain (583/1986) 27 §:ssä tarkoitettua päivärahaa ja ansion menetyksestä.
7) ihmisen elimien ja kudosten lääketieteellisestä käytöstä annetun lain (101/2001) 18 §:ssä tarkoitettua päivärahaa.
11 §
Sairausvakuutuslain mukaiset etuudet, niiden suuruus ja rajoitukset, vakuutuksen alkaminen ja päättyminen, etuuksien hakeminen ja suorittaminen, muutoksenhaku sekä sairausvakuutuslain mukaiseen toimintaan liittyvät tehtävät määräytyvät sairausvakuutuslain sekä sen nojalla annettujen säännösten ja määräysten mukaisesti.
12 §
Kassa on oikeutettu saamaan Kansaneläkelaitoksen sairausvakuutusrahastosta sairausvakuutuslain mukaisten etuuksien suorittamiseen tarvittavat varat sekä korvausta kassan hallintokuluihin sen mukaan kuin sairausvakuutuslaissa ja sairausvakuutuslain täytäntöönpanosta annetussa valtioneuvoston asetuksessa (1335/2004) säädetään.
LISÄETUUDET
13 §
Kassa korvaa tarpeellisesta hoidosta johtuvia kustannuksia jäsenelle, jonka sairauden, raskauden tai synnytyksen johdosta on turvauduttava lääkärin tai muun asianmukaisen ammattikoulutuksen saaneen henkilön hoitoon. Korvausta maksetaan siltä osin, minkä hoito tarpeettomia kustannuksia välttäen, jäsenen terveydentilaa kuitenkaan vaarantamatta, olisi tullut maksamaan. Näissä säännöissä tarkoitettuna lääkärinä pidetään myös hammaslääkäriä.
Suoritettavasta korvauksesta tehdään ennen sen maksamista 16 §:ssä tarkoitettu vähennys. Kustannuksina korvataan jäsenelle, eläkeläisjäsenelle ja lapsiperheenjäsenelle seuraavasti:
1 a) 75 prosenttia jäsenelle ja eläkeläisjäsenelle lääkärin- ja hammaslääkärin palkkiosta, mikäli kyseessä on muun sairauden kuin hammassairauden parantamiseksi välttämätön hoito, enintään 300 euroa hoitokertaa kohti, ja 50 prosenttia lapsiperheenjäsenelle. Yksittäistapauksessa hallitus voi korvata 300 euron ylittäviä kustannuksia, mikäli katsoo sen kohtuulliseksi;
1 b) 75 prosenttia jäsenelle ja eläkeläisjäsenelle avosairaanhoidon lääkäripalvelusta terveyskeskuksessa peritystä muusta kuin hammashoidosta johtuvasta maksusta, sairaalan poliklinikkamaksusta sekä päiväkirurgiasta peritystä maksusta enintään sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun asetuksen (912/1992) mukaisiin
enimmäismääriin saakka, ja 50 prosenttia lapsiperheenjäsenelle;
2 a) 100 prosenttia jäsenelle ja 75 prosenttia eläkeläisjäsenelle sairaalan ja terveyskeskuksen hoitopäivämaksusta enintään keskussairaalan muun kuin psykiatrisen toimintayksikön
alimman maksuluokan mukaiseen määrään saakka, ja 50 prosenttia lapsiperheenjäsenelle. Korvausta suoritetaan enintään 30 vuorokaudelta kalenterivuodessa;
2 b) (keskussairaalan erikoismaksuluokan maksu ja) yksityisen sairaanhoitolaitoksen maksu joko kokonaan tai osaksi, mikäli hallitus yksittäistapauksessa katsoo siihen kohtuulliseksi suostua ja ellei hoito ole 1-7 kohdan nojalla muutoin korvattavaa;
3) 100 prosenttia jäsenelle ja 65 prosenttia eläkeläisjäsenelle lääkärin määräämistä lääkkeistä, kliinisistä ravintovalmisteista, niitä vastaavista tuotteista ja perusvoiteista silloin, kun
korvausta on saatu myös sairausvakuutuslain nojalla, ja 50 prosenttia lapsiperheenjäsenelle. Korvaus lasketaan siitä hinnasta (viitehinta), josta sairausvakuutuslain
mukainen korvaus on laskettu;
4a) 75 prosenttia jäsenelle ja eläkeläisjäsenelle lääkärin määräämistä laboratoriotutkimuksista patologian alaan kuuluvista tutkimuksista näytteenottoineen sekä radiologisista
tutkimuksista ja toimenpiteistä enintään 300 euroa hoitokertaa kohti, ja 50 prosenttia lapsiperheenjäsenelle. Yksittäistapauksessa hallitus voi korvata 300 euron ylittäviä kustannuksia, mikäli katsoo sen kohtuulliseksi;
4b) 75 prosenttia jäsenelle ja eläkeläisjäsenelle lääkärin määräämästä fysioterapiasta, fysioterapeuttisista tutkimuksista ja valohoidosta silloin, kun tutkimus ja hoito on myös sairausvakuutuslain nojalla korvattava, ja 50 prosenttia lapsiperheenjäsenelle. Korvausta suoritetaan enintään 12 hoitokerralta kalenterivuodessa;
5) lääkärin määräämien sidosten, laitteiden ja apuvälineiden, kuten tukisiteiden ja -liivien, jalkatukien, kuulolaitteen sekä tekojäsenten ensimmäisestä hankkimisesta 200 euron enimmäismäärään saakka korvauskertaa kohden, jos niitä ei ole mahdollista saada joko pysyvästi tai tilapäisesti ilmaiseksi ja rajoittaen kassan vastuun enintään siihen määrään, jossa on otettu huomioon muualta saatavissa oleva korvaus tai maksualennus;
6) vähintään kaksi vuotta yhtäjaksoisesti kassaan kuuluneelle jäsenelle lääkärin tai optikon määräämien silmälasien hinnan aikaisintaan kahden vuoden välein 150 euron
enimmäismäärään saakka ja kolmen vuoden välein 225 euron enimmäismäärään saakka korvauskertaa kohti. Korvausperusteet ovat samat eläkeläisjäsenelle. Kaksi vuotta kassaan kuuluneen jäsenen lapselle korvataan ensimmäisten lääkärin tai optikon määräämien silmälasien hinnasta enintään 110 euroa;
7) vähintään 6 kuukautta yhtäjaksoisesti kassaan kuuluneelle jäsenelle 75 prosenttia hammaslääkärin, erikoishammasteknikon ja suuhygienistin suorittamasta hoitotyöstä peritystä maksusta, muusta kuin 1 kohdassa mainitusta palkkiosta tai maksusta, 250 euron enimmäismäärään saakka jäsentä kohti kalenterivuodessa siten, että hoitotyönä pidetään hampaiden tutkimusta ja hoitoa, oikomishoitoa, proteettisia toimenpiteitä ja hammasteknistä työtä. Korvausperusteet ovat samat eläkeläisjäsenelle.
Näiden sääntöjen mukaisen korvauksen maksamisen edellytyksenä on, että tutkimuksen on suorittanut tai hoidon on antanut asianmukaisen ammattikoulutuksen saanut henkilö, joka on merkitty Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston (Valvira) ylläpitämään ammattihenkilöiden keskusrekisteriin.
Tarpeellisena hoitona ja tutkimuksena pidetään lääketieteellisesti yleisesti hyväksytyn hyvän hoitokäytännön mukaista sairaudenhoitoa.
Lääkärinmääräys on hankittava ennen korvaukseen oikeuttavaa hoitotapahtumaa. Määräyksen perusteella on oikeus korvaukseen yhden vuoden ajan määräyksen antamisesta. Yhdellä määräyksellä korvataan enintään 15 hoitokertaa.
Lääkkeitä, kliinisiä ravintovalmisteita ja perusvoiteita korvataan kerralla enintään kolmen kuukauden hoitoaikaa vastaava määrä.
Ulkomailla annettu hoito korvataan enintään siihen määrään asti, mikä olisi jouduttu maksamaan, jos hoito olisi annettu Suomessa. Matkakuluja ulkomailla ei korvata.
Edellä 6 ja 7 kohdassa mainittuja enimmäismääriä voidaan marraskuussa pidettävän kassankokouksen päätöksellä tarkistaa seuraavan vuoden alusta lukien kassankokousvuoden kustannusten nousua vastaaviksi.
14 §
Äitiysavustuksena maksetaan jäsenelle raskaudesta ja synnytyksestä aiheutuneet tarpeelliset sairaala- ja lääkärimaksut näiden sääntöjen 13 §:n mukaisesti.
Äitiysavustukseen ei kuitenkaan ole oikeutettu jäsen, joka on kuulunut kassaan laskettuun synnytysaikaan mennessä vähemmän kuin kuusi kuukautta.
Jos synnytys tapahtuu ennen kuin raskaudentila todennäköisesti on kestänyt 154 päivää, ei äitiysavustusta makseta, vaan katsotaan synnytys sairaustapaukseksi.
15 §
Xxxxxxx kuoltua suoritetaan hautausavustuksena 300 euroa.
Hautausavustuksen määrää voidaan marraskuussa pidettävän kassankokouksen päätöksellä tarkistaa seuraavan vuoden alusta lukien kassankokousvuoden kustannusten nousua vastaavaksi.
16 §
edellä 13 – 15:ssä määriteltyjä etuuksia kassa suorittaa vain sikäli ja siltä osin kuin ne ylittävät sairausvakuutuslain nojalla saatavat vastaavanlaiset korvaukset. Jos kassan jäsenellä on oikeus saada korvausta muunkin lain kuin sairausvakuutuslain nojalla, on hänelle suoritettava korvausta vain siltä osin kuin se ylittää muun lain nojalla suoritettavan korvauksen.
17 §
Xxxxxx vastuu lisäetuuksien osalta alkaa jäsenyyden alkamisesta lukien ja päättyy jäsenyyden päättyessä. Sairaalahoidon korvaaminen lakkaa vasta 13 §:n 2 momentissa mainitun enimmäisajan päättyessä taikka, jos jäsen siirtyy sitä ennen vanhuuseläkkeelle, vanhuuseläkkeen alkaessa, mikäli sairaalahoito on alkanut ennen jäsenyyden päättymistä.
LISÄETUUKSIA KOSKEVAT RAJOITUKSET
18§
Edellä 13 §:ssä tarkoitettua lisäetuutta ei suoriteta siltä ajalta, minkä jäsen on poissa työstä 30 päivää pitemmän ajan työnseisauksen tai työnpuutteesta johtuvan lomautuksen vuoksi taikka jolta hän ei muutoin saa palkkaa muun syyn kuin sairauden tai synnytyksen (äitiyspäivärahakausi) vuoksi.
Vanhempainraha- ja erityishoitorahakauden, hoito- ja vuorotteluvapaa sekä työnpuutteesta johtuvan lomautuksen ajalta jäsenellä on oikeus 13 §:n mukaisiin etuuksiin, jos hän ennen palkattoman kauden alkua on ilmoittanut sairauskassaan haluavansa maksaa jäsenmaksun kyseiseltä ajalta.
Edellä 1 momentissa tarkoitetuissa tilanteissa 13 §:n mukaista korvausta voidaan kuitenkin suorittaa hallituksen harkinnan mukaan käyttörahastosta.
19§
Jos jäsen on vakuutustapahtuman sattumisen jälkeen vilpillisesti antanut kassalle vääriä tai puutteellisia tietoja, joilla on merkitystä lisäetuuden saamiseen tai suuruuteen, voidaan hänelle kuuluva etuus evätä tai sitä alentaa sen mukaan kuin olosuhteet huomioon ottaen on kohtuullista.
20§
Xxxxx on lisäetuuksien osalta vastuusta vapaa sellaista jäsentä tai muuta edunsaajaa kohtaan, joka on tahallisesti aiheuttanut vakuutustapahtuman.
Jos jäsen tai muu edunsaaja on aiheuttanut vakuutustapahtuman törkeästä huolimattomuudesta, voidaan hänelle kuuluva lisäetuus evätä tai sitä alentaa tai jo myönnetyn etuuden suorittaminen keskeyttää sen mukaan kuin olosuhteet huomioon ottaen on kohtuullista.
Mitä 2 momentissa on määrätty, sovelletaan myös, jos jäsen on tahallisesti estänyt parantumistaan tai ilman hyväksyttävää syytä ei ole suostunut kassan osoittamaan lääkärin määräämään tutkimukseen tai hoitoon vakavaa terveydellistä vahingonvaaraa aiheuttavaa toimenpidettä lukuun ottamatta.
21§
Hallituksella on oikeus antamissaan yleisohjeissa määrätä ketä lääkäriä tai 13 §:n 4 momentissa tarkoitettua asianmukaisen ammattikoulutuksen saanutta henkilöä, tai mitä sairaanhoito- tai tutkimuslaitosta on käytettävä, kun kysymys on näiden sääntöjen perusteella lisäetuutena korvattavasta hoidosta.
Kassan jäsen on velvollinen käymään kassan hallituksen määräyksestä ja kassan kustannuksella korvausasian selvittämistä varten tutkittavana hallituksen määräämän lääkärin luona tai hallituksen määräämässä sairaanhoito- tai tutkimuslaitoksessa.
Jos jäsen ei noudata kassan hallituksen 1 ja 2 momentin nojalla antamaa määräystä, voidaan korvaus evätä kokonaan tai osaksi.
LISÄETUUKSIEN HAKEMINEN JA SUORITTAMINEN
22§
Näiden sääntöjen mukaista lisäetuutta on haettava kirjallisesti. Hakemukseen on liitettävä tarpeelliseksi katsottava selvitys.
Etuutta on haettava kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun maksu, josta korvausta haetaan, on suoritettu. Hautausavustusta on haettava vuoden kuluessa siitä, kun oikeus suoritukseen on syntynyt. Myöhästymisestä huolimatta etuus voidaan kuitenkin myöntää joko kokonaan tai osaksi, jos sen epäämistä on pidettävä kohtuuttomana.
Etuushakemukset on käsiteltävä kiireellisinä. Etuuden viivästymiseen sovelletaan vakuutuskassalain 91
§:n säännöksiä.
23§
Näiden sääntöjen 13 §:n mukainen korvaus voidaan 16 §:n estämättä suorittaa täysimääräisenä, jos viimeksi mainitussa pykälässä tarkoitetun muun korvauksen saaminen viivästyy kassan jäsenestä riippumattomasta syystä ja mikäli jäsen sitoutuu suorittamaan muun lain kuin sairausvakuutuslain nojalla saamastaan korvausmäärästä takaisin kassalle sen suorittamaa korvausta vastaavan osan.
24§
Jos kassan jäsen tai muu edunsaaja on saanut näiden sääntöjen mukaista lisäetuutta enemmän kuin mihin hänellä on ollut oikeus, on aiheettomasti maksettu etuus perittävä takaisin.
Aiheettomasti maksettu lisäetuus voidaan jättää osittain tai kokonaan takaisin perimättä, jos tämä katsotaan kohtuulliseksi ja etuuden maksamisen ei ole katsottava johtuneen jäsenen tai edunsaajan tai hänen edustajansa vilpillisestä menettelystä tai jos takaisin perittävä määrä on vähäinen.
Aiheettomasti maksettu lisäetuus saadaan periä takaisin myös kuittaamalla se vastaisuudessa suoritettavista sisäetuuksista.
MUUTOKSEN HAKU LISÄETUUSPÄÄTÖKSEEN
25§
Kassan lisäetuuspäätökseen tyytymätön voi pyytää asiassa ratkaisusuositusta Vakuutus- ja rahoitusneuvonnasta.
OMAN PÄÄOMAN RAHASTOT
26§
Kassalla on vararahasto ja käyttörahasto.
Vararahastoa tulee vuosittain kartuttaa vähintään 20 prosentilla tilinpäätöksen osoittamasta ylijäämästä sen jälkeen, kun siitä on vähennetty taseen osoittama alijäämä edellisiltä tilikausilta. Kun vararahasto on vähintään yhtä suuri kuin tilikauden ja kahden edellisen tilikauden vakuutusmaksutulon keskimäärä, ei siirto vararahastoon enää ole pakollinen.
Vararahastoa saadaan alentaa kassankokouksen päätöksen mukaisesti ainoastaan vahvistetun taseen osoittaman alijäämän peittämiseksi.
Sen estämättä mitä 3 momentissa on sanottu, Finanssivalvonta voi hakemuksesta antaa kassalle luvan erityisistä syistä alentaa vararahaston määrää, ei yleensä kuitenkaan täyden vararahaston määrää pienemmäksi.
27§
Käyttörahastoon on siirrettävä se osa ylijäämästä, jota ei ole siirretty vararahastoon. Käyttörahastoa saadaan käyttää:
1) tilinpäätöksen osoittaman alijäämän ensisijaiseen peittämiseen;
2) hallituksen harkinnan mukaan 13 ja 15 §:ssä määrättyjen etuuksien lisäämiseen hallituksen enintään vuodeksi kerrallaan vahvistaman suunnitelman mukaisesti; sekä
3) 18 §:n 3 momentissa mainittuun tarkoitukseen.
Jos käyttörahasto on muodostunut niin suureksi, että se on yli 20 prosenttia täyden vararahaston määrästä, kassan on ryhdyttävä toimenpiteisiin joko näiden sääntöjen mukaisten lisäetuuksien lisäämiseksi tai maksujen alentamiseksi.
VASTUUVELKA
28§
Kassan vastuuvelan muodostaa korvausvastuu, joka vastaa sattuneiden vakuutustapahtumien johdosta suoritettavia, tilikauden päättyessä maksamatta olevien lisäetuuksien korvausmääriä. Korvausvastuu lasketaan tilinpäätökseen Finanssivalvonnan määräysten mukaista laskutusperustetta noudattaen.
TILINPÄÄTÖS
29§
Kassan tilikautena on kalenterivuosi.
Kultakin tilikaudelta on laadittava sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen (1336/2002) ja Finanssivalvonnan antamien määräysten mukainen tilinpäätös, joka käsittää tuloslaskelman, taseen ja toimintakertomuksen. Tilinpäätös ja siihen liittyvät asiakirjat on jätettävä tilintarkastajille tarkastettavaksi vähintään kuukautta ennen varsinaista kassankokousta.
30§
Jos käyttörahasto ei riitä kassan alijäämän peittämiseen, käytetään siihen vararahastoa. Kassassa ei ole vakuutuskassalain 76 §:ssä tarkoitettua lisämaksuvelvollisuutta.
TILINTARKASTUS
31§
Kassalla tulee olla vähintään yksi ja enintään kaksi kalenterivuodeksi kerrallaan valittua tilintarkastajaa. Tilintarkastajaksi voidaan valita luonnollinen henkilö tai hyväksytty tilintarkastusyhteisö.
Tilintarkastajaksi valitulle luonnolliselle henkilölle on valittava varatilintarkastaja. Tilintarkastajaksi valitulle tilintarkastusyhteisölle ei valita varatilintarkastajaa.
Tilintarkastajan ja tämän varatilintarkastajan on oltava tilintarkastuslaissa (1141/2015) tarkoitettu tilintarkastaja.
Tilintarkastajan tai tilintarkastajien valinnasta päättää kassankokous. Tilintarkastajaksi ei saa valita henkilöä, joka on täyttänyt 68 vuotta.
32§
Tilintarkastajien tulee hyvän tilintarkastustavan edellyttämässä laajuudessa tarkastaa kassan tilinpäätös ja kirjanpito sekä hallinto ja antaa niistä kultakin tilikaudelta hallitukselle tilintarkastuskertomus viimeistään kaksi viikkoa ennen varsinaista kassankokousta.
KASSANKOKOUS
33§
Ylin päättämisvalta kassan asioissa on kassankokouksella, johon jokaisella kassan jäsenellä on oikeus osallistua.
Kassan kokous on pidettävä kassan kotipaikassa.
34§
Kassankokouksessa on kullakin jäsenellä yksi ääni. Jäsen käyttää oikeuttaan kassankokouksessa henkilökohtaisesti tai asiamiehen välityksellä. Asiamiehenä voi toimia ainoastaan kassan toinen jäsen ja hänellä on oikeus edustaa enintään kolmea jäsentä. Jäsenen asiamiehen tulee esittää päivätty ja yksilöity valtakirja.
Xxxxxxxxxxxxxxxxx ei saa käyttää avustajaa.
35§
Kassalla on vuosittain kaksi varsinaista kassankokousta, joista toinen pidetään viimeistään huhtikuussa ja toinen viimeistään marraskuussa.
Huhtikuussa pidettävässä varsinaisessa kassankokouksessa:
1) esitetään tilinpäätös ja tilintarkastuskertomus;
2) päätetään tuloslaskelman ja taseen vahvistamisesta;
3) päätetään vastuuvapauden myöntämisestä hallituksen jäsenille ja kassanjohtajalle;
4) päätetään ylijäämän käytöstä tai alijäämän peittämisestä;
5) päätetään muista toimenpiteistä, joihin edellisen vuoden toiminta ja tilinpäätös saattavat antaa aihetta; sekä
6) käsitellään muut kokouskutsussa mahdollisesti mainitut asiat.
Marraskuussa pidettävässä varsinaisessa kassankokouksessa:
1) määrätään hallituksen puheenjohtajan ja muiden jäsenten sekä tilintarkastajien palkkiot;
2) valitaan tarvittavat jäsenet ja varajäsenet erovuoroisten hallituksen jäsenten ja varajäsenten tilalle;
3) valitaan tilintarkastajat ja tarvittavat varatilintarkastajat; sekä
4) käsitellään muut kokouskutsussa mahdollisesti mainitut asiat.
36§
Ylimääräinen kassankokous on pidettävä, kun hallitus katsoo siihen olevan aihetta.
Ylimääräinen kassankokous on niin ikään pidettävä, jos kassankokouksessa äänioikeutetut, joilla on vähintään yksikymmenesosa äänioikeutettujen yhteenlasketusta äänimäärästä, tai Finanssivalvonta taikka kassan tilintarkastaja sitä kirjallisesti vaatii ilmoittamansa asian käsittelyä varten.
Kokouskutsu on toimitettava 14 päivän kuluessa 2 momentissa tarkoitetun vaatimuksen esittämisestä.
37§
Kutsu kassan kokoukseen on toimitettava aikaisintaan neljä viikkoa ja viimeistään viikkoa ennen kokousta. Jos päätöksen tekeminen kassankokouksessa käsiteltävässä asiassa siirretään
jatkokokoukseen, on siihen toimitettava eri kutsu, jos kokous pidetään myöhemmin kuin neljän viikon kuluttua.
Kokouskutsu samoin kuin muut kassan jäsenille tarkoitetut tiedonannot saatetaan tiedoksi ilmoituksella, joka kiinnitetään työnantajien ilmoitustauluille.
38§
Kassankokouksen kokouskutsussa on mainittava kokouksessa käsiteltävät asiat.
Milloin kassankokouksessa käsitellään tilinpäätöstä, on tilinpäätöstä koskevat asiakirjat tai niiden jäljennökset pidettävä vähintään viikon ajan ennen kokousta kassan toimistossa kassankokouksessa äänioikeutettujen nähtävinä. Vastaavasti menetellään, mikäli kassankokouksessa käsitellään sääntöjen muuttamista koskevaa asiaa. Nähtävillä olosta on ilmoitettava kokouskutsussa.
39§
Kassankokouksessa johtaa puhetta kokouksen tähän tehtävään valitsema henkilö.
Kassankokouksen päätökseksi tulee, jollei laista tai näistä säännöistä muuta johdu, se mielipide, jota on kannattanut enemmän kuin puolet annetuista äänistä tai äänten mennessä tasan, johon puheenjohtaja yhtyy. Vaaleissa katsotaan valituksi se, joka saa eniten ääniä. Äänten mennessä tasan ratkaistaan vaali arvalla.
Päätös, joka koskee kassan sääntöjen muuttamista, on pätevä vain, jos äänioikeutetut, joilla on vähintään kaksikolmasosaa kokouksessa edustetusta äänimäärästä, ovat sitä kannattaneet. Sama vaatimus koskee kassan selvitystilaan asettamista ja sen purkamista muussa kuin lain edellyttämässä tapauksessa sekä kassan sulautumista koskevan sopimuksen hyväksymistä.
40§
Asiasta, jossa ei ole noudatettu lain ja näiden sääntöjen kokouskutsua tai asiakirjan nähtäväksi asettamista koskevia säännöksiä, ei saa tehdä päätöstä ilman niiden suostumusta, joita laiminlyönti koskee. Jos asia lain tai näiden sääntöjen mukaan on kokouksessa käsiteltävä, saa kassankokous päättää siitä, vaikkei asiaa ole mainittu kokouskutsussa. Kassankokous voi niin ikään aina päättää ylimääräisen kassankokouksen koolle kutsumisesta määrättyä asiaa käsittelemään.
Jäsenellä on oikeus saada haluamansa asia kassankokouksessa käsiteltäväksi, jos hän kirjallisesti sitä vaatii hallitukselta niin hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun.
41§
Kassankokouksessa pidetään pöytäkirjaa, johon on merkittävä saapuvilla olleet äänioikeutetut ja heidän äänimääränsä, kokouksessa tehdyt päätökset sekä, milloin päätöksestä on äänestetty, äänestyksen tulos. Pöytäkirja on puheenjohtajan ja vähintään yhden kokouksessa sitä varten valitun äänioikeutetun tarkistettava ja allekirjoitettava. Pöytäkirja on viimeistään kahden viikon kuluttua kokouksesta pidettävä kassan toimistossa jäsenten nähtävänä.
HALLITUS
42§
Kassan hallitukseen kuuluu viisi varsinaista jäsentä, joista kullakin tulee olla henkilökohtainen varajäsen.
Hallituksen valitsee kassankokous. Hallitukseen ei saa valita henkilöä, joka on täyttänyt 65 vuotta.
Hallituksen jäsenten toimikausi on kolme kalenterivuotta ja eroaa hallituksesta ensimmäisenä vuonna kaksi varsinaista ja kaksi varajäsentä, samoin toisena vuonna kaksi varsinaista ja kaksi varajäsentä, ensimmäisenä ja toisena arvan ja sitten vuoron mukaan.
43§
Hallitus edustaa kassaa sekä huolehtii kassan hallinnosta ja kassan toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä.
Hallituksen tehtävänä on erityisesti:
1) ottaa ja erottaa kassanjohtaja, xxxxxx toimihenkilöt ja luottamuslääkäri sekä määrätä heidän toimenhoitonsa ehdoista;
2) antaa kassanjohtajalle xxxxxx juoksevan hallinnon ja muun toiminnan hoitamista varten tarvittavat ohjeet ja määräykset;
3) huolehtia siitä, että kassan kirjanpidon ja varainhoidon valvonta on asianmukaisesti järjestetty;
4) päättää kassan varojen sijoittamisesta ja 49 §:ssä mainittujen lainojen ottamisesta;
5) päättää etuuksien myöntämisestä, ellei hallitus ole antanut ratkaisuoikeuksia kassanjohtajalle tai kassan toimihenkilöille;
6) kutsua koolle kassankokous ja valmistella kokouksessa käsiteltävät asiat sekä tehdä toimintakertomuksessa kokoukselle esitys tilinpäätöksen osoittamaa yli- tai alijäämää koskeviksi toimenpiteiksi; sekä
7) antaa oikeus kassan nimen kirjoittamiseen 48 §:n mukaisesti.
44§
Hallitus valitsee keskuudestaan vuosittain puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan.
Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta. Puheenjohtajan on kutsuttava hallitus koolle, jos hallituksen jäsen sitä vaatii.
Hallitus on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja vähintään 2 muuta jäsentä on saapuvilla.
Hallituksen päätökseksi tulee se mielipide, jota enemmän kuin puolet läsnä olevista on kannattanut tai äänten mennessä tasan, johon puheenjohtaja yhtyy.
Hallituksen jäsen tai kassanjohtaja ei saa ottaa osaa sellaisen asian käsittelyyn, joka koskee hänen ja kassan välistä suhdetta tai muutoin hänen yksityistä etuaan.
45§
Hallituksen kokouksesta on laadittava pöytäkirja, jonka allekirjoittavat kokouksen puheenjohtaja ja pöytäkirjan laatija. Pöytäkirjan tarkastaa vähintään yksi hallituksen kutakin kokousta varten siihen erikseen valitsema jäsen. Hallituksen jäsenellä ja kassanjohtajalla on oikeus saada eriävä mielipiteensä
merkityksi pöytäkirjaan. Pöytäkirjat on numeroitava juoksevasti ja säilytettävä luotettavalla tavalla.
Pöytäkirjaan on merkittävä:
1) kokouksen päivämäärä, sen alkamis- ja päättymisaika sekä kokouspaikka;
2) kokouksessa saapuvilla olleet hallituksen jäsenet sekä muut henkilöt;
3) kokouksessa käsitellyt asiat, siinä tehdyt päätökset ja suoritetut äänestykset ja eriävät mielipiteet; sekä
4) esteellisyydet ja muut tarpeelliseksi katsotut seikat
KASSANJOHTAJA
46§
Xxxxxx toimitusjohtajana toimii kassanjohtaja, jonka tehtävänä on hoitaa kassan juoksevaa hallintoa hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Kassanjohtajan on huolehdittava, että kassan kirjanpito on lain mukainen ja varainhoito luotettavalla tavalla järjestetty. Kassanjohtajalla on oikeus edustaa kassaa sellaisessa asiassa, joka vakuutuskassalain 33 §:n mukaan kuuluu hänen tehtäviinsä.
ASIANTUNTIJALÄÄKÄRI
47§
Kassalla tulee olla asiantuntijalääkäri, jonka tehtävänä on toimia kassan lääketieteellisenä asiantuntijana.
KASSAN NIMENKIRJOITUS
48§
Kassan nimen kirjoittavat hallituksen jäsen, kassanjohtaja tai hallituksen valtuuttama kassan toimihenkilö, kaksi yhdessä.
VAROJEN SIJOITTAMINEN JA LAINANOTTO
49§
Kassan on sijoitettava varansa turvaavasti ja tuloa tuottavasti sekä kassan maksuvalmiutta silmällä pitäen. Xxxxxx varoja ei saa käyttää kassan toiminnalle ilmeisesti vieraaseen tarkoitukseen.
Kassa saa ottaa lainaa ainoastaan vakuutuskassalain 7 §:n 2 momentissa mainituin edellytyksin.
Kassan ottamien lainojen yhteismäärä ei kuitenkaan saa ilman Finanssivalvonnan suostumusta olla suurempi kuin yksi kymmenesosa edellisen tilikauden vakuutusmaksutulosta.
TYÖNANTAJIEN VELVOLLISUUKSIEN MUUTTAMINEN
50§
Jos työnantaja haluaa muuttaa näissä säännöissä olevia työnantajaa koskevia velvoituksia, on siitä kirjallisesti ilmoitettava kassalle vähintään 6 kuukautta ennen muutoksen voimaantuloa.
Saatuaan 1 momentissa tarkoitetun ilmoituksen kassan on viipymättä ryhdyttävä toimenpiteisiin
tarvittavien sääntömuutosten toteuttamiseksi.
JAKAUTUMINEN
51§
Kassa ei voi jakautua vakuutuskassalain 13 luvussa säädetyllä tavalla.
XXXXXX XXXXXXXXXX
52§
Xxxxx on asetettava selvitystilaan ja purettava vakuutuskassalain 11 luvussa säädetyllä tavalla:
1) jos kassan jäsenmäärä ei kahden viimeksi kuluneen kalenterikauden päättyessä ole täyttänyt 3
§:ssä määrättyä vähimmäismäärää, eikä voida pitää todennäköisenä, että jäsenmäärä lähinnä seuraavan neljän kuukauden aikana tulee nousemaan tähän määrään;
2) jos kassan tilinpäätös osoittaa alijäämää eikä alijäämää ole peitetty kahden seuraavan tilikauden aikana; sekä
3) jos kassankokous on tehnyt päätöksen purkamisesta.
53§
Kassan purkautuessa jäljelle jääneet varat jaetaan niille, jotka selvitystilan alkaessa olivat kassan jäseniä. Varat jaetaan heidän selvitystilan alkamista välittömästi edeltäviltä 60 kuukaudelta suorittamiensa jäsenmaksujen osoittamassa suhteessa. Jos jaettava määrä on vähäinen, voi kassankokous kahden kolmasosan äänten enemmistöllä tehdä päätöksen, että varat käytetään johonkin muuhun kassan toimintaa vastaavaan tai yleishyödylliseen tarkoitukseen.