OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JA SEINÄJOEN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE 2021-2024
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JA SEINÄJOEN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE 2021-2024
1. Kohti vuoden 2030 tavoitetilaa
Opetus- ja kulttuuriministeriö ja ammattikorkeakoulu ovat ammattikorkeakoululain (932/2014) 42 §:n 1 momentin nojalla sopineet ammattikorkeakoulun toiminnalle asetettavista tavoitteista. Sopimuksessa asetetut tavoitteet on johdettu hallitusohjelmasta, hallituksen toimintasuunnitelmasta, korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visiosta 2030 sekä korkeakoulun strategiasta.
Korkeakoulut luovat edellytyksiä sivistyksen, kestävän kasvun ja hyvinvoinnin sekä Suomen kilpailukyvyn vahvistamiselle. Ne tuottavat yhteiskuntaa kehittävää uutta tietoa ja osaamista.
Globalisaatio ja rajat ylittävä kilpailu osaamisesta ja osaajista sekä tieteen ja teknologian kehitys yhdistettynä työn murrokseen aiheuttavat korkeakouluissa tarpeen arvioida ja suunnata toimintaa uudelleen. Toiminnan lähtökohtia ovat uusin käytettävissä oleva tieto, kestävä kehitys, kansainvälisyys ja globaali vastuu. Yhteiskunnan eheys ja vahva demokratia edellyttävät korkeakouluilta vastuullista vaikuttamista.
Korkeakoulut ovat aktiivisia globaaleissa edelläkävijäverkostoissa, jotka auttavat ratkaisemaan ihmiskunnan haasteita. Monialainen yhteistyö ja avoimet toimintatavat ovat tutkimuksen, koulutuksen ja innovaatiotoiminnan keskeisiä voimavaroja. Korkeakoulut osallistuvat aktiivisesti kansainvälisesti kilpailukykyisten osaamiskeskittymien ja innovaatioekosysteemien kehittämiseen.
Nostamalla osaamis- ja koulutustasoa vastataan työn muutokseen ja mahdollistetaan erikoistuminen korkeaa osaamista vaativiin tehtäviin. Korkeakoulut toimivat oppijakeskeisesti ja tukevat jatkuvaa oppimista elämän eri tilanteissa.
Korkeakoulut tekevät valtakunnallisesti yhteistyötä avointen, saavutettavien ja joustavien opiskelumahdollisuuksien rakentamiseksi. Toimintatapojen uudistaminen parantaa korkeakoulutuksen saavutettavuutta, yhdenvertaisuutta ja tasa- arvoa. Koulutussisällöt, oppimisympäristöt, opiskelijoiden ohjaus ja korkeakoulujen vahva vuorovaikutus työelämän kanssa tukevat työelämään sijoittumista.
Hyvinvoivat korkeakouluyhteisöt ovat Suomen voimavara ja kilpailutekijä. Korkeakouluja johdetaan hyvin, työhyvinvointiin panostetaan ja osaamisen kehittämisestä huolehditaan systemaattisesti. Korkeakoulut ovat Suomen parhaita työ- ja opiskelupaikkoja.
2. Korkeakoulun strategiset valinnat, profiili ja vahvuusalat
2.1 Strategiset tavoitteet, valinnat ja profiili
Seinäjoen ammattikorkeakoulun missiona on osaamisen, kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin kasvattaminen. Korkeakoulun visiona on kansainvälinen, yrittäjähenkinen SeAMK - paras korkeakoulu opiskelijalle. Arvot, joihin korkeakoulun toiminta nojaa, ovat yrittäjähenkisyys, kansainvälisyys, vastuullisuus sekä SeAMK-henki.
Seinäjoen ammattikorkeakoulu haluaa kasvaa ollen kokoonsa nähden entistä vaikuttavampi ja tuloksekkaampi sekä pyrkiä strategisiin päämääriinsä yhä tiiviimmällä yhteistyöllä alueen yritysten ja yhteisöjen, samoin kuin kumppanikorkeakoulujen kanssa.
Sopimus, kausi 2021 - 2024 21.12.2020
Seinäjoen ammattikorkeakoulu Sivu 1(7)
Korkeakoululla on viisi strategista päämäärää, joista ensimmäinen on vetovoiman kasvattaminen. Se tarkoittaa opiskelijavetovoiman lisäksi työnantaja- ja asiantuntijavetovoimaa sekä vetovoimaa yhteistyökumppanien näkökulmasta. Tavoitteena on, että XxXXXxx koulutus- ja TKI-tuotteet ovat kiinnostavia ja vetovoimaisia ja hakijoita on riittävästi.
Ammattikorkeakoulu lisää kansainvälisten opiskelijoiden ja henkilökunnan määrää kansainvälisen kasvun suunnitelman mukaisesti. Tavoitteena on myös, että SeAMK on haluttu koulutus- ja TKI-kumppani muiden korkeakoulujen ja yritysten/yhteisöjen näkökulmasta ja että sidosryhmät arvostavat ja luottavat ammattikorkeakoulun toimintaan ja asiantuntemukseen. SeAMK on houkutteleva työnantaja, ja pääsee valitsemaan parhaat asiantuntijat. Kampuksella on modernit oppimisympäristöt, joissa tehdään rohkeita kokeiluja yhdessä työelämän kanssa. Open Campus -konseptin mukaisesti korkeakoulun ovet ovat auki myös alueen muille oppilaitoksille ja opiskelijoille.
Toinen strateginen päämäärä on muista korkeakouluista erottuminen, johon pyritään toteuttamalla visiota käytännön arjessa sekä vahvistamalla edelleen vahvuusaloja. Erityisesti ammattikorkeakoulu panostaa ruokaan ja yrittäjyyteen. SeAMKin tavoitteena on, että opiskelijat ovat Suomen tyytyväisimpiä ja työllistyvät parhaiten. SeAMKin tavoitteena on, että korkeakoululla on sekä opetuksessa että TKI:ssa ohjelmia. joista ammattikorkeakoulu tunnetaan valtakunnallisesti. Lisäksi jokaisessa tutkinto-ohjelmassa on muista korkeakouluista erottava tekijä, joka houkuttaa opiskelijoita.
Kolmas korkeakoulun strateginen päämäärä on kasvun hakeminen erityisesti kansainvälisyydestä. Kansainvälisen kasvun suunnitelman toteuttaminen merkitsee mm. englanninkielisten tutkinto-ohjelmien ja kansainvälisten tutkinto- opiskelijoiden määrän kaksinkertaistamista sekä kansainvälisen TKI-rahoituksen kolminkertaistamista.
Ammattikorkeakoulu panostaa myös jatkuvan oppimisen toteutusmuotojen kehittämiseen. Ammattikorkeakoulu koordinoi alueella Talent Hub -verkostoa.
Neljäs päämäärä on digitaalinen loikka kaikissa toiminnoissa. Opetuksen digitalisaatiota kehitetään ohjelmallisesti, ja TKI:ssa jokaisella vahvuusalalla digitalisaatio on merkittävässä roolissa. Ammattikorkeakoulu tarjoaa digitalisaation moderneja kehittämisympäristöjä opiskelijoille sekä työ- ja elinkeinoelämälle. Tukipalvelujen digitalisoinnin myötä ammattikorkeakoulu saa enemmän resursseja toiminnan kehittämiseen.
Viides päämäärä on menestyminen yhdessä maakunnan ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa. Toiminnan laadun ja tehokkuuden sekä vaikuttavuuden lisäämiseksi ammattikorkeakoulu tekee entistä tiiviimpää yhteistyötä muiden korkeakoulujen kanssa. Omaleimainen ja vaikuttava työelämäyhteistyö on vetovoimatekijä, ja ammattikorkeakoulu tekee yritysten ja yhteisöjen kanssa rohkeita kokeiluja oppimis- ja tutkimusympäristöissä.
Vision, strategisten päämäärien ja kasvun toteuttamiseksi on rakennettu strategiset kehittämisohjelmat, joita päivitetään vuosittain. Kehittämisohjelmat ovat: Laadukas ja työelämälähtöinen opetus sekä ohjaus, Yrittäjähenkinen SeAMK, Kansainvälinen SeAMK, Hyvinvoiva, uudistuva ja avoin SeAMK-yhteisö, Vetovoimainen SeAMK, Vahvuusalojen vahvistaminen, Ulkopuolisen rahoituksen kasvu / kansainvälinen kasvu, Jatkuvan oppimisen kasvu ja Digitaalinen SeAMK.
Ammattikorkeakoulu on hiilineutraali vuonna 2030.
2.2 Vahvuusalat ja uudet, nousevat alat
SeAMKin painoalat ovat yhteiset Seinäjoen yliopistokeskuksen kanssa: Kestävät ruokaratkaisut, Älykkäät ja energiatehokkaat järjestelmät, Hyvinvointi ja luovuus sekä Yrittäjyys ja kasvu. Painoalojen sisällä SeAMKin varsinaiset vahvuusalat ovat 1. Kasvuyrittäjyys ja omistajanvaihdokset, 2. Ruokaturvallisuus, 3. Digitaalinen valmistus ja teollinen internet sekä 4. Hyvinvointiteknologia. Kullakin vahvuusalalla SeAMK tähtää vähintään kansalliseen kärkeen, mutta myös kansainväliselle tasolle, mikä tarkoittaa osallistumista kansainvälisten verkostojen toimintaan ja kansainvälisen rahoituksen saamista. SeAMKin nouseva ala on kiertotalous ja kestävä kehitys.
Kasvuyrittäjyys ja omistajanvaihdokset -profiilin osalta XxXXXxx osaaminen on muita vahvuusaloja integroiva ja leikkaava teema. SeAMKin osaaminen on tällä vahvuusalalla valtakunnan kärkeä ja tunnustettu myös kansainvälisesti. Tutkijaryhmässä toimii kymmenen post doc-tutkijaa ja ryhmä on erittäin aktiivinen myös julkaisutoiminnassa.
Sopimuskauden tavoitteena on entisestään nostaa vahvuusalan kansainvälistä tasoa panostamalla kansainvälisiin hankkeisiin, julkaisuihin sekä verkostoihin.
Sopimus, kausi 2021 - 2024 21.12.2020
Seinäjoen ammattikorkeakoulu Sivu 2(7)
Ruokaturvallisuuden edistäminen edellyttää koko ruokaketjun tiivistä kansallista ja kansainvälistä yhteistyötä. SeAMKin vahvuuksia ruokaturvallisuuden edistämisessä ovat korkeatasoinen, koko ruokaketjun kattava testaus- ja laboratorioympäristö, mikrobiturvallisuutta lisäävät menetelmät, digitalisaation hyödyntäminen jäljitettävyydessä sekä tuotteiden ravitsemuslaatuun ja prosessihygieniaan liittyvä osaaminen. Sopimuskauden aikana SeAMK pyrkii kasvattamaan asiantuntijaryhmän kriittistä massaa, kehittämään laboratorion palvelukonsepteja, tiivistämään kansainvälisiä verkostoja sekä lisäämään kansainvälisiä hankkeita ja julkaisuja.
Digitaalinen valmistus ja teollinen internet pohjautuvat teollisten pk-yritysten tarpeeseen kehittää kilpailukykyään ja tuotehallintaansa lisäämällä tuotteisiin älyä ja palvelua sekä valmistukseen ketteryyttä. SeAMK panostaa pitkäjänteisesti ja systemaattisesti teollisen internetin ja digitaalisen valmistuksen edistämiseen laboratorioiden, opetuksen sekä TKI- hankkeiden muodossa. SeAMKin IoT-Compass Hub on saanut Digital Innovation Hub (DIH) -statuksen ja on fully operational -tasolla. Sopimuskauden tavoitteena on nostaa vahvuusalan kansainvälistä tasoa sekä tunnettuutta panostamalla mm. DIH- ja EDIH -toimintamallien vakiinnuttamiseen, verkostoihin, kansainvälisiin julkaisuihin ja hankkeisiin.
SeAMKissa on toteutettu systemaattisesti hyvinvointiteknologiaan liittyvä koulutusta, tutkimusta ja palvelutoimintaa. Hyvinvointiteknologian koulutustarpeet ovat lisääntyneet, ja SeAMKon alkanut kehittää hyvinvointiteknologian koulutuskokonaisuuksia myös jatkuvan oppimisen tarpeisiin. SeAMK:n tavoitteena on profiloitua hyvinvointiteknologian edelläkävijänä sekä kansainvälisesti kiinnostavana yhteistyökumppanina.
SeAMKin nouseva ala on kiertotalous ja kestävä kehitys. SeAMKissa huomioidaan yhä paremmin myös YK:n kestävän kehityksen ja EU:n Green Deal -ohjelman tavoitteet ja kansainväliset ilmastosopimukset. Kestävyys, vastuullisuus ja kiertotalous toimivat läpileikkaavina teemoina eri vahvuusalojen välillä. Tulevalla sopimuskaudella tavoitteena on asiantuntijoiden kriittisen massan lisääminen, tutkimustoiminnan vahvistaminen ja kansainvälisen TKI-yhteistyön vakiinnuttaminen. SeAMK on uudistanut myös kestävän kehityksen ohjelmansa kattamaan laajemmin toimintaansa, mm. integroimalla kestävyyden tavoitteet kiinteämmin hankintoihin, opetukseen ja TKI-toimintaan.
3. Korkeakoulun strategiaa tukevat toimenpiteet ja tutkintotavoitteet
Korkeakoulut ja opetus- ja kulttuuriministeriö sitoutuvat korkeakoulutuksen ja tutkimuksen vision 2030 toimeenpanoon. Korkeakoulujen digivisio toteutetaan korkeakoulujen yhteisen tiekartan mukaisesti.
3.1 Korkeakoulun strategiaa tukevat toimenpiteet
Vetovoiman vahvistaminen ja muista korkeakouluista erottuminen
Panostetaan yhä enemmän kuhunkin vahvuusalaan mm. lisärekrytoinneilla ja myös ammattikorkeakoulun omalla rahoituksella. Kehitetään opetuksen ja TKI-toiminnan ohjelmia vahvuusaloilla. Kehitetään kunkin tutkinto-ohjelman ainutlaatuisuutta. Kirkastetaan XxXXXxx strategian mukaista viestintää. Kehitetään rekrymarkkinointia. Panostetaan Open Campus -toimintaan (mm. alueen kaikille muille oppilaitoksille peruskouluista toiselle asteelle) sekä opiskelija- ja henkilöstölähettiläisiin. Kehitetään markkinointi-toimenpiteitä ja korkeakoulukaupungin imagoa yhdessä Seinäjoen kaupungin kanssa.
Seurantaindikaattori:
Ensisijaisten hakijoiden määrä 2024: 3,0 (2019: 2,6 (yhteishaku- ja erillishaku), 2022: 2,8) Kasvua kansainvälisyydestä ja jatkuvasta oppimisesta
Kehitetään uusia englanninkielisiä tutkinto-ohjelmia sekä AMK- että YAMK-tutkintoihin. Panostetaan lisää kansainväliseen markkinointiin ja kansainvälisiin rekrytointeihin sekä kansainvälisten opiskelijoiden harjoitteluun. Koordinoidaan Etelä- Pohjanmaalla Talent Hub-verkostoa. Rekrytoidaan ulkomaalaisia työntekijöitä TKI-asiantuntijoiksi ja opettajiksi.
Sopimus, kausi 2021 - 2024 21.12.2020
Seinäjoen ammattikorkeakoulu Sivu 3(7)
Vahvistetaan vahvuusalojen kansainvälisiä TKI-verkostoja. Panostetaan lisää sisäiseen kv. TKI-hanketukeen ja koulutukseen sekä valmennukseen. Opiskelijoiden ja henkilöstön liikkuvuuksia monimuotoistetaan mm. Blended Mobility- ja Virtual Mobility -liikkuvuusmuotojen avulla. Vieraskielistä opetusta lisätään kaikissa tutkinto-ohjelmissa kansainvälisen kasvun suunnitelman mukaisesti.
Jatkuvasta oppimisesta kehitetään tutkintokoulutuksen rinnalle merkityksellinen koulutuksen muoto, jonka tarjontaa monipuolistetaan, monialaistetaan ja laajennetaan, osin yhteistyössä muiden korkeakoulujen kanssa. Lisäksi sujuvoitetaan ja kehitetään väyliä toisen asteen ammatillisesta koulutuksesta ja lukiosta ammattikorkeakouluun. Jatkuvan oppimisen ja siihen liittyvän ohjauksen sekä tarpeiden kartoittamisen toimintamalleja kehitetään yhdessä alueen yritysten sekä mm. TE- toimistojen ja ELY-keskuksen kanssa ja koulutuksia toteutetaan myös yhteistyössä muiden korkeakoulujen kanssa.
Seurantaindikaattorit:
Kansainväliset tutkinto-opiskelijat 2024: 450 (2019: 219, 2022: 300)
Englanninkieliset tutkinto-ohjelmat 2024: 6 (2019: 3, 2022: 5)
Jatkuvan oppimisen opintopisteet 2024: 30 000 (2019: 15 847, 2022: 25 000)
Kansainvälinen T&K-rahoitus: 2024: 1,1 milj. € (2019: 0,6 M€, 2022: välitavoite 0,6M€)
Ulkomaalaistaustaiset työntekijät 2024: 15 (2019: 3, 2022: välitavoite 8) Laadukas ja työelämälähtöinen opetus sekä ohjaus
Hyödynnetään Oppiminen SeAMKissa - pedagogista toimintamallia koulutuksen kehittämisessä. Lisätään opinnollistamista, näyttöjä ja työelämäprojekteja opintojen suoritusmuotoina sekä kehitetään osaamisperustaista arviointia. Lisätään vaihtoehtoisia suoritustapoja ja varmistetaan, että SeAMKin monialaisuus mahdollistaa opiskelijoille yksilöllisiä opintopolkuja. Hyödynnetään osuuskuntatoimintaa ja yrittäjähenkisyyttä opetuksessa. Hyödynnetään yhä paremmin olemassa olevia runsaita työelämäverkostoja, mukaan lukien maakuntakorkeakoulun toiminta. Panostetaan henkilöstön ajantasaisen työelämäosaamisen ylläpitoon (mm. työelämäjaksot) ja lisätään sivutoimisia työelämäasiantuntijoita opetuksessa.
Panostetaan opintojen ohjauksen ja opiskelijahyvinvoinnin kehittämiseen tavoitteena muodostaa lähes päätoimisten ja koulutettujen opinto-ohjaajien, jo olemassa olevien ammatillisten erityisopettajien ja palkattavan opintopsykologin saumaton yhteistyö muiden hyvinvointiin liittyvien verkostojen kanssa. Kehitetään ohjauksen prosesseja ottaen huomioon urasuunnittelu, erilaiset oppijat ja yhteistyö toisen asteen oppilaitosten kanssa. Kehitetään modulaarista koulutustarjontaa opintojen joustavuuden ja jatkuvan oppimisen tarjonnan kehittämiseksi. Kehitetään edelleen digitaalista ohjausosaamista oppimisanalytiikkaa ja tekoälyä hyödyntämällä. Varmistetaan, että kestävä kehitys on vahva työelämätaito kaikilla SeAMKista valmistuvilla.
Seurantaindikaattorit:
Ammattikorkeakoulujen opiskelijatyytyväisyys 2024: ammattikorkeakoulun tavoitteena 1. sija (2019: 3. sija, 2022: ammattikorkeakoulun tavoite 1 sija.)
Määrällinen työllistyminen (työllistymispisteet) 2024: 0,890, (2019: 0,867, 2022: 0,875)
Laadullinen työllistyminen: uraseurantakyselyn tulokset; rahoitusmallikysymysten pisteiden keskiarvo 2024: 21,8 (2019: 21,43, 2022: 21,6)
Yrittäjähenkinen SeAMK
Luodaan yrittäjähenkisyyttä ja kokeilukulttuuria vahvistava ilmapiiri sekä henkilökunnalle että opiskelijoille. Uudistetaan opetussuunnitelmien yrittäjyyden osaamisjuonne EntreComp-viitekehystä hyödyntäen ja yrittäjähenkisyyttä painottaen. Muokataan yrittäjyyden perusopinnot uudistetun juonteen mukaisiksi ja lisätään yrittäjyysjuonteen näkyvyyttä tutkinto- ohjelmissa. Yrittäjyyden Y-Zone-portaali ja fyysinen tila otetaan aktiiviseen käyttöön omassa yrittäjyysopetuksessa sekä Open Campus -idean toteuttamisessa alueen muille oppilaitoksille. Y-Zonen suhteen tehdään tiivistä yhteistyötä Tampereen korkeakouluyhteisön y-kampuksen kanssa sekä Satakunnan AMK:n kanssa. Perustetaan oppilaitososuuskunta. Jatketaan liikeideakilpailuja ja innovaatiorahoitusta opiskelijoille ja henkilökunnalle. Kasvatetaan kasvuyrittäjyyden tutkijaryhmän kriittistä massaa ja kansainvälistä rahoitusta sekä lisätään kansainvälisten julkaisujen määrää.
Seurantaindikaattorit:
AVOP yrittäjyysosio 2024: 4,9 (2019: 4,6, 2022: 4,8)
Yrittäjyyden TKI-salkku 2024: 2 milj. € (2019: lähtötaso 0,9M€, 2022: välitavoite 1,4M€)
Sopimus, kausi 2021 - 2024 21.12.2020
Seinäjoen ammattikorkeakoulu Sivu 4(7)
Digitaalinen SeAMK
Panostetaan lisää digitukeen ja sen sisällölliseen kehittämiseen. Haetaan yhteistyökumppanuuksia tukipalvelujen digitalisaation ja verkko-opintojen järjestämisessä. Kehitetään työelämälle avoimia digitalisaation oppimisympäristöjä. Kartoitetaan robottien ja tekoälyn hyödyntämismahdollisuuksia sekä otetaan niitä käyttöön. Hyödynnetään oppimisanalytiikkaa opetus- ja ohjaustyössä. Osallistutaan Peppi-ekosysteemin kehittämiseen ja otetaan sen uudet optiot käyttöön soveltuvin osin. Edistetään verkko-opetusta ja -opiskelua sekä panostetaan edelleen henkilöstön digiosaamisen ja digituen kehittämiseen. Jatketaan prosessien digitalisointia.
Seurantaindikaattorit:
Verkko-opetuksen AVOP-tulos 2024: 5,9 (2019: lähtötaso 5,5, 2022: 5,7)
Henkilöstön digiosaamismerkkejä 2024: 8 (ka. per työntekijä) (2019: lähtötaso 3,3, 2022: 5,5) Hyvinvoiva, uudistuva ja avoin SeAMK-yhteisö
Koko SeAMK-yhteisö (henkilöstö ja opiskelijat) osallistuu toiminnan kehittämiseen, mm. opiskelijakunnan edustaja on tullut pysyvästi johtoryhmään vuoden 2020 alusta. Panostetaan avoimeen ja välittömään vuorovaikutukseen SeAMK- yhteisön sisällä. Juurrutetaan SeAMKin arvot käytännön arkeen. Panostetaan lisää opiskelijahyvinvointiin ja opintojen ohjaukseen (opintopsykologi, päätoimiset koulutetut opinto-ohjaajat, ammatilliset erityisopettajat ja SeAMK-tasoinen opotyö). Jatketaan henkilöstön työhyvinvointiin ja osaamisen kehittämiseen liittyviä periaatteita ja toimenpiteitä.
Uudistetaan SeAMK-yhteisön toimintaa kestävän kehityksen periaatteiden toteuttamiseksi. Hyödynnetään SeAMK Akatemian koulutustarjontaa ja suunnataan henkilöstön kehittämisrahaston rahoitusta henkilöstön osaamisen vahvistamiseen.
Jatketaan esimiesvalmennuksia ja yhteisiä esimiesten kokoontumisia. Hyödynnetään lean-periaatteita sujuvamman arjen varmistamiseksi. Kehitetään edelleen sekä opiskelijoiden että henkilökunnan liikuntapalveluita. Noudatetaan avoimen TKI-toiminnan toimintatapojen ja suomalaisen tutkimusyhteisön yhteisiä linjauksia ja vahvistetaan vastuullisten ja eettisten toimintatapojen osaamista. Xxxxxxxxxxx avoimen tieteen ja tutkimuksen kypsyystaso 5:n edellyttämiin toimenpiteisiin.
Seurantaindikaattori:
Henkilöstökyselyn tulos 2024: AA+ (2019: lähtötaso A+, 2022: välitavoite AA)
3.2 Tutkintotavoitteet
Tavoitteena on, että korkeakoulutettujen määrä nousee vähintään 50 prosenttiin nuorista aikuisista vuoteen 2030 mennessä. Uuden työvoiman tarpeen näkökulmasta kasvu painottuu korkeakoulutettuihin. Vuonna 2030 suoritettaisiin ammattikorkeakoulututkintoja ja yliopistojen ylempiä korkeakoulututkintoja yhteensä noin 49 000. Koulutustason nostoon, hakijasuman purkamiseen sekä alojen ja alueiden osaajapulaan vastataan läpäisyä parantamalla ja lisäämällä korkeakoulutuksen aloituspaikkoja sekä suomen ja ruotsinkielisessä että vieraskielisessä koulutuksessa. Korkeakoulut ennakoivat työvoima- ja koulutustarpeita yhteistyössä eri sidosryhmiensä kanssa.
Korkeakoulut kasvattavat merkittävästi aidosti ensimmäistä opiskelupaikkaa hakevien osuutta opiskelemaan valittavista sopimuskauden loppuun mennessä. Korkeakoulut tehostavat siirto-opiskelijoiden valintaa vastaamaan kysyntään.
Korkeakoulut tiivistävät työ- ja elinkeinoelämäyhteistyötä ja parantavat opiskelijoiden työelämävalmiuksia kaikilla tutkintotasoilla. Korkeakoulut edistävät tohtoritutkinnon suorittaneiden liikkuvuutta ja sijoittumista myös muihin kuin korkeakoulujen tehtäviin. Korkeakoulut edistävät yhdessä eri toimijoiden kanssa ulkomaalaisten tutkijoiden, opiskelijoiden ja tutkinnon suorittaneiden integroitumista Suomeen ja suomalaisille työmarkkinoille.
Sopimus, kausi 2021 - 2024 21.12.2020
Seinäjoen ammattikorkeakoulu Sivu 5(7)
Tavoitteet | Vuosina 2021 - 2024 keskimäärin |
Ammattikorkeakoulututkinnot | 815 |
Kasvatusalat, taiteet ja kulttuurialat sekä yhteiskuntatieteet | 60 |
Humanistiset alat, lääketieteet sekä terveys- ja hyvinvointialat | 270 |
Liiketalous, hallinto- ja oikeustieteet sekä palvelualat | 215 |
Luonnontieteet, tietojenkäsittely ja tietoliikenne, tekniikan alat sekä maatalous- ja metsätieteelliset alat | 270 |
Ammattikorkeakoulukohtaiset tavoitteet | |
Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot | 115 |
4. Rahoitus
Opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää ammattikorkeakoululle perusrahoitusta ammattikorkeakoululaissa säädettyjen tehtävien toteuttamiseksi ammattikorkeakoululain (932/2014) 43§:n, ammattikorkeakouluista annetun valtioneuvoston asetuksen (1129/2014)12, 13 ja 14 §:n ja ammattikorkeakoulujen perusrahoituksen laskentakriteereistä annetun opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksen (117/2019) perusteella yhteensä
28 228 000 euroa momentilta 29.40.55 seuraavasti:
a) Laskennallisin perustein määräytyvään perusrahoitukseen 24 851 000 euroa.
Strategiaperusteista rahoitusta kohdennetaan ammattikorkeakoululle yhteensä 1 392 000 euroa vuonna 2021,
1 205 000 euroa vuonna 2022, 1 205 000 euroa vuonna 2023 ja 1 205 000 euroa vuonna 2024.
- Rahoituksesta kohdennetaan ammattikorkeakoulun strategian mukaiseen toimintaan 1 000 000 euroa vuonna 2021, 850 000 euroa vuonna 2022, 850 000 euroa vuonna 2023 ja 850 000 euroa vuonna 2024 ottaen huomioon ammattikorkeakoulun strategia ja sopimuksessa kohdassa 3.1 nimetyt strategisen kehittämisen toimenpiteet.
- Rahoituksesta kohdennetaan strategiaperusteisen rahoituksen ohjelmaosuuden (liite) mukaisesti:
a) Koulutus- ja osaamistason nostamiseen 187 000 euroa vuonna 2021, 150 000 euroa vuonna 2022,
150 000 euroa vuonna 2023 ja 150 000 euroa vuonna 2024. Lisäksi ammattikorkeakoululle osoitetaan helmikuussa 2021 erillisellä päätöksellä vuosien 2021-2022 lisäaloituspaikkojen osarahoituksena vuoden 2020 määrärahoista 343 700 euroa.
b) Korkeakoulujen kansainvälisyyden ja koulutusperäisen maahanmuuton ja integroitumisen edistämiseen 205 000 euroa vuonna 2021, 205 000 euroa vuonna 2022, 205 000 euroa vuonna 2023 ja
205 000 euroa vuonna 2024.
c) Korkeakoulujen digitaalisen palveluympäristön kehittämisen rahoitus (800 000 euroa/v vuosina 2021-2024) on ammattikorkeakoulujen osalta osoitettu koordinaatiosta vastaavalle Metropolia Ammattikorkeakoululle.
b) Ammattikorkeakoulun valtionrahoitukseen sisältyy laskennallisin perustein määräytyvään perusrahoituksen ulkopuolella vuonna 2021 lisäksi
- 1 985 000 euroa arvonlisäverolain (1501/1993) 39 §:ssä ja 40 §:ssä tarkoitettuihin koulutuspalveluihin sekä ammattikorkeakoulujen muuhun kuin liiketaloudelliseen toimintaan liittyviin hankintoihin ja toimitilavuokriin sisältyvien arvonlisäverojen osuus ammattikorkeakouluille aiheutuneista kustannuksista.
Myönnettyä rahoitusta ei käytetä elinkeinotoiminnan tukemiseen.
Sopimus, kausi 2021 - 2024 21.12.2020
Seinäjoen ammattikorkeakoulu Sivu 6(7)
5. Seuranta
Ministeriö seuraa korkeakoulujen toimintaa, maksuvalmiutta ja vakavaraisuutta tilinpäätösten, tilastoseurannan ja ohjaukseen liittyvien korkeakouluvierailujen kautta.
Korkeakoulu raportoi toiminnastaan tilinpäätöksessä ja siihen kuuluvassa toimintakertomuksessa sekä vuosittain sovittavalla tavalla sopimuksen tavoitteiden ja korkeakoulun strategian toteuttamisen keskeisten toimenpiteiden toteutumisesta. Korkeakoulu myös perustelee mahdolliset poikkeamat sovittujen tavoitteiden toteutumisessa tai toimenpiteiden ajoituksessa. Rahoituksen käytöstä raportoidaan korkeakoulujen taloushallinnon koodiston mukaisesti. Korkeakoulu informoi ennakoivasti ministeriötä rakenteellisista uudistuksista, joilla on merkittäviä henkilöstövaikutuksia.
Ministeriö varmistaa sopimuskauden aikana, että korkeakoulu on käynnistänyt tai edennyt sopimuksen mukaisissa toimenpiteissä. Mahdollisissa ongelmatilanteissa ministeriö käy tarkentavan keskustelun korkeakoulun kanssa aiemmin päätetyn strategiarahoituksen tason tarkistamiseksi.
Allekirjoitukset
Tätä sopimusta on tehty kaksi saman sisältöistä kappaletta, yksi kummallekin osapuolelle.
Xxxx Xxxxxxxxxxxx Xxxx Xxxxxxxx
Ylijohtaja Hallituksen puheenjohtaja
Xxxxx Xxxxx Xxxxxx Xxxxxxx
Opetusneuvos Rehtori
Liitteet
Liite 1 Valtioneuvoston korkeakoulu- ja tiedepoliittisia tavoitteita tukeva strategiaperusteinen rahoitusosuus 2021-2024 Liite 2 Korkeakoulujen kansainvälisyysohjelma 2021-2024, Seinäjoen ammattikorkeakoulu
Sopimus, kausi 2021 - 2024 21.12.2020
Seinäjoen ammattikorkeakoulu Sivu 7(7)
Korkeakoulujen strategiaperusteisella ohjelmarahoituksella käynnistettävillä toimenpiteillä toteutetaan pääministeri Xxxxx Xxxxxxx hallituksen ohjelmaan kirjattuja korkeakoulutuksen ja tutkimuksen vision 2030 tavoitteita sekä tavoitteita, joiden mukaan Suomi kantaa globaalia vastuutaan sekä on kansainvälisesti houkutteleva paikka opiskella, tutkia ja investoida. Sopimuskaudella 2021-2024 valtioneuvoston korkeakoulu- ja tiedepoliittisia tavoitteita tukeva strategiaperusteisen rahoituksen osuus kohdennetaan a) koulutus- ja osaamistason nostamiseen,
b) korkeakoulujen digitaalisen palveluympäristön kehittämiseen sekä c) korkeakoulujen kansainvälisyyden ja koulutusperäisen maahanmuuton ja integroitumisen edistämiseen (TalentBoost).
Taulukko 1. Korkeakoulujen ohjelmarahoitus 2021-2024, varauma milj. euroa/v
Ammatti- korkeakoulut | Yliopistot | |
Koulutus- ja osaamistason nostaminen | 6 | 40 |
Korkeakoulujen kansainvälisyysohjelma | 6,2 | 40 |
Korkeakoulujen digitaalisen palveluympäristön kehittäminen (+ 20 milj. euron kertaluonteinen valtionavustushaku) | 0,8 | 3,6 |
Yhteensä | 13 | 83,6 |
Koulutus- ja osaamistason nosto- ohjelman koulutuslaajennukset vuosina 2021 ja 2022
Korkeakoulut jättivät esityksensä koulutuslaajennusten toteuttamiseen 8.5.2020 (OKM ohje 2.4.2020). Esityksiä oli mahdollista muuttaa vuoden 2020 lisäaloituspaikkojen kohdentamisen yhteydessä. Lisäksi erikseen pyydettiin lääketieteellisen tiedekunnan omaavia yliopistoja harkitsemaan uudelleen lisäyksiä myös tälle alalle. Ammattikorkeakoulujen esitysten euromäärä oli suurempi kuin ammattikorkeakoulujen lisäaloituspaikkoihin varattu määräraha.
2
Opetus- ja kulttuuriministeriö päätti 31.8.2020 korkeakoulujen vuosina 2021-2022 toteutettavista koulutusten laajennuksista tutkintonimikkeittäin, mutta seuranta tapahtuu koulutusalatasolla1 vuoden 2021 valtion rahoituspäätöksessä olevan liitteen mukaisesti (ks. korkeakoulukohtainen kooste taulukoissa 2 ja 3). Rahoituksen määräytymisperusteet määriteltiin OKM ohjeessa 2.4.2020. Ammattikorkeakoulujen osalta lisäaloituspaikat kohdentuvat ensisijaisesti terveys- ja hyvinvointialalle, tietojenkäsittelyyn ja tietoliikenteeseen sekä tekniikan alalle. Yliopistojen osalta lisäaloituspaikat kohdentuvat laajemmin eri aloille.
Aloituspaikkalisäykset toteutetaan I syklin valinnoissa valittaessa opiskelijoita suomen- ja ruotsinkielisiin korkeakouluopintoihin. Korkeakoulu päättää, millä valintatavalla paikat täytetään. Siirtohakujen perusteella valittuja opiskelijoita ei sisällytetä laskentaan.
Taulukko 2. Yliopistojen lisäaloituspaikat vuosina 2021-2022 ja näiden perusteella kohdennettava lisärahoitus vuosina 2021-2024 (edellyttää lisäyksen toteutumista suunnitellusti)
Lisäaloituspaikat 2021 yhteensä | Lisäaloituspaikat 2022 yhteensä | Rahoitus (euroa), 2021-2024 yhteensä | |
Aalto-yliopisto | 272 | 396 | 20 040 000 |
Helsingin yliopisto | 130 | 124 | 7 428 000 |
Itä-Suomen yliopisto | 272 | 272 | 16 008 000 |
Jyväskylän yliopisto | 268 | 131 | 11 970 000 |
Lapin yliopisto | 108 | 78 | 5 340 000 |
Lappeenrannan-Lahden teknillinen yliopisto | 100 | 100 | 6 000 000 |
Oulun yliopisto | 350 | 361 | 21 450 000 |
Svenska handelshögskolan | 38 | 38 | 2 280 000 |
Taideyliopisto | 14 | 14 | 840 000 |
Tampereen yliopisto | 225 | 240 | 13 830 000 |
Turun yliopisto | 320 | 320 | 19 320 000 |
Vaasan yliopisto | 22 | 22 | 1 320 000 |
Åbo Akademi | 41 | 0 | 1 170 000 |
Yhteensä | 2 160 | 2 071 |
1 Koulutusalla tarkoitetaan tässä yhteydessä korkeakoulujen ohjauksen alaa 1) kasvatusalat, 2) taiteet ja kulttuurialat, 3) humanistiset alat, 4) yhteiskunnalliset alat, 5) kauppa, hallinto ja oikeustieteet, 6) luonnontieteet, 7) tietojenkäsittely ja tietoliikenne, 8) tekniikan alat, 9) Maa- ja metsätalousalat, 10) lääketieteet, 11) terveys- ja hyvinvointialat, 12) Palvelualat
2 Lisäksi vuosien 2021-2024 aikana kohdennetaan sovittujen vuosierien mukaisesti Oulun yliopistolle psykologian koulutuksen laadukkaan käynnistämisen turvaamiseksi yhteensä 4,2 miljoonaa euroa ja Itä-Suomen yliopistolle vastaavasti logopedian koulutuksen käynnistämiseen 3 miljoonaa euroa.
3
Taulukko 3. Ammattikorkeakoulujen lisäaloituspaikat vuosina 2021-2022 ja näiden perusteella kohdennettava lisärahoitus vuosina 2021-2024 (edellyttää lisäyksen toteutumista suunnitellusti)
Lisäaloituspaikat 2021 yhteensä | Lisäaloituspaikat 2022 yhteensä | Rahoitus (euroa), 2021-2024 yhteensä | |
Centria-ammattikorkeakoulu | 25 | 20 | 975 000 |
Diakonia-ammattikorkeakoulu | 30 | 30 | 1 260 000 |
Haaga-Helia ammattikorkeakoulu | 30 | 30 | 1 260 000 |
Humanistinen ammattikorkeakoulu | 20 | 20 | 840 000 |
Hämeen ammattikorkeakoulu | 15 | 10 | 525 000 |
Jyväskylän ammattikorkeakoulu | 45 | 35 | 1 740 000 |
Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu | 70 | 30 | 2 100 000 |
Kajaanin ammattikorkeakoulu | 10 | 10 | 360 000 |
Karelia-ammattikorkeakoulu | 30 | 15 | 975 000 |
LAB-ammattikorkeakoulu | 50 | 45 | 2 160 000 |
Lapin ammattikorkeakoulu | 35 | 35 | 1 500 000 |
Laurea-ammattikorkeakoulu | 95 | 93 | 3 948 000 |
Metropolia Ammattikorkeakoulu | 115 | 82 | 4 257 000 |
Oulun ammattikorkeakoulu | 30 | 80 | 2 520 000 |
Satakunnan ammattikorkeakoulu | 43 | 48 | 1 986 000 |
Savonia-ammattikorkeakoulu | 20 | 25 | 1 005 000 |
Seinäjoen ammattikorkeakoulu | 30 | 15 | 945 000 |
Tampereen ammattikorkeakoulu | 90 | 35 | 2 625 000 |
Turun ammattikorkeakoulu | 85 | 80 | 3 705 000 |
Vaasan ammattikorkeakoulu | 40 | 0 | 900 000 |
Yrkeshögskolan Arcada | 20 | 15 | 840 000 |
Yrkeshögskolan Novia | 27 | 15 | 882 000 |
Yhteensä | 955 | 768 | 37 308 000 |
Vuosien 2021-2022 aloituspaikkalaajennusten rahoitustarve katetaan kokonaisuudessaan sopimuskaudella 2021-2024 riippumatta koulutuksen kestosta. Koulutus- ja osaamistason nostamisen ohjelmarahoitus maksetaan toteutuneen opiskelijamäärän lisäyksen perusteella neljässä osassa vuosina 2021-2024. Vuosina 2021 ja 2022 varmistetaan Opintopolusta, että laajennus on toteutunut suunnitellusti koulutusalatasolla. Tarvittaessa rahoituksen vuosieriä pienennetään vastaamaan toteutunutta korkeakoulujen alakohtaista laajennusta. Mikäli vuosina 2021-2022 on tehty muita opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamia tutkintoon johtavan koulutuksen laajennuksia, ministeriö ei ota niitä huomioon lisäaloittajamäärän tarkastelussa.
Laskettaessa vuosien 2017-2019 vertailulukua, johon vuosien 2021- 2022 toteutunutta lisäystä verrataan, otetaan huomioon korkeakoulujen ilmoittamat erillisrahoituksella rahoitetut aloituspaikat. Vertailulukuihin ei myöskään lasketa siirto-opiskelijoita tai opiskeluoikeuksien palautuksia. Jotta vertailuluku varmasti saadaan yhteneväksi, pyydetään niistä vielä jatkossa kommentti korkeakouluilta.
4
Taulukko 4. Lisäaloituspaikkojen perusteella kohdennettavien määrärahojen laskenta
Vuosi 2021 | Tiedossa koulutuslaajennuksiin tarvittavan rahoituksen enimmäismäärä 2021-2022 suunniteltujen lisäaloituspaikkojen mukaan. Yliopistojen vuoden 2021 rahoitus on 1/4 rahoitustarpeesta. Tästä vähennetään vuoden 2020 lisätalousarvion määrärahoista 2021-2022 aloituspaikkoihin kohdennettava yliopistolain mukainen harkinnanvarainen rahoitus 8,96 milj. euroa. Ammattikorkeakouluille vuosien 2021-2022 lisäaloituspaikkojen rahoitus maksetaan etupainotteisesti. Vuoden 2020 lisätalousarvion määrärahoista kohdennetaan ammattikorkeakoulujen 2021-2022 aloituspaikkoihin 13,568 milj. euroa vuonna 2021. Lisäksi vuoden 2021 ohjelmarahoituksen 6 milj. euron varauma käytetään vuosien 2021-2022 lisäaloituspaikkojen rahoituksena vuonna 2021 (52 % suunnitellusta rahoitustarpeesta 25 % sijaan). |
Vuosi 2022 | Tarkistetaan toteutuneiden lisäpaikkojen määrä 2021 (hakuohjeen mukaisesti, tarkistuskierros syksyllä 2021). Rahoitustarve lasketaan uudelleen 2021 toteutuneiden ja 2022 suunniteltujen lisäpaikkojen mukaan. Tästä vähennetään aiemmin maksettu osuus. Vuoden 2022 rahoitus 1/3 jäljelle jäävästä kokonaisuudesta. |
Vuosi 2023 | Tarkistetaan toteutuneiden lisäpaikkojen määrä 2022 (hakuohjeen mukaisesti, tarkistuskierros syksyllä). Rahoitustarve lasketaan uudelleen 2021-2022 toteutuneiden lisäpaikkojen mukaan. Tästä vähennetään aiemmin maksettu osuus. Vuoden 2023 rahoitus 1/2 jäljelle jäävästä kokonaisuudesta. |
Vuosi 2024 | Vastaava euromäärä kuin vuonna 2023. |
Ammattikorkeakoulujen kohdalla ohjelmarahoitusvarauma tarvitaan kokonaisuudessaan jo päätettyihin aloituspaikkalisäyksiin. Yliopistojen koulutus- ja osaamistason ohjelmarahoitusvarauman kohdentamaton osuus - yhteensä 26,554 miljoonaa euroa vuosina 2021- 2024 - jätetään sopimuskauden loppupuolelle kohdennettavaksi mm. työvoimatarpeisiin vastaavan koulutuksen laajentamiseen. Yliopistoille voidaan tarjota mahdollisuus vielä tarkentaa vuoden 2022 esitystä tai vuodelle 2023 tehdään vielä lisälaajennus. On mahdollista, että myös ammattikorkeakouluille tulee liikkumatilaa vuosina 2022-2024, koska rahoitus määräytyy viime kädessä toteumien perusteella.
Ohjelmarahoitus sisällytetään vuotuisiin valtionrahoituspäätöksiin. Vuosien 2021-2022 aloituspaikkoihin kohdennettavasta vuoden 2020 lisätalousarvion harkinnanvaraisesta määrärahasta tehdään erillinen rahoituspäätös vuoden 2021 helmikuussa.
Korkeakoulujen digitaalisen palveluympäristön kehittäminen
Korkeakoulujen digitaalisen palveluympäristön kehittämisen lähtökohtana on Suomen yliopistojen rehtorineuvosto Unifi ry:n ja ammattikorkeakoulujen rehtorineuvoston Arene ry:n digivisio, joka toteuttaa korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visiota.
Strategiaperusteisesta ohjelmarahoituksesta kohdennetaan yliopistosektorilla vuosittain 3,673 milj. euroa ja ammattikorkeakoulusektorilla 0,8 milj. euroa korkeakouluja yhteisesti hyödyttävän digitaalisen palveluympäristön kehittämiseen. Strategiaperusteinen rahoitus kohdennetaan koordinaatiokorkeakoulujen kautta digivision hanketoimiston käyttöön. Yliopistojen
5
koordinaatiokorkeakoulu on Aalto-yliopisto ja ammattikorkeakoulujen koordinaattorina toimii Metropolia-ammattikorkeakoulu.
Korkeakoulujen kansainvälisyysohjelma
Korkeakoulujen kansainvälisyyden ja koulutusperäisen maahanmuuton ja integroitumisen edistäminen (TalentBoost)
Strategiaperusteisen rahoituksen kansainvälisyysohjelmalla toimeenpannaan hallitusohjelman korkeakoulu- ja tiedepolitiikan kansainvälistymislinjauksia ja Talent Boost –ohjelmaa vahvistamalla Suomen korkean osaamisen brändiä ja houkuttelevuutta globaalisti sekä laatimalla toimintamallit kansainvälisten opiskelijoiden ja tutkijoiden Suomeen kiinnittymiselle.
Talent Boost –palvelulupaus rakentuu korkeakoulukohtaisista toimenpiteistä, joilla korkeakoulu vahvistaa kansainvälisten opiskelijoiden ja tutkijoiden suomalaiseen yhteiskuntaan integroitumista ja Suomen työmarkkinoille siirtymistä. Korkeakoulujen palvelulupauksen toteutukseen tarvitaan myös vahvaa alueellista yhteistyötä kaupunkien, julkisten toimijoiden ja alueen elinkeinoelämän kesken. Korkeakoulujen Talent Boost –palvelulupauksen rahoitusperusteena on kolme rahoitusluokkaa, jotka muodostuvat kv-opiskelijoiden kolmen vuoden keskimääräisistä tutkintomääristä (AMK: amk- tutkinnot, YO: BA, MA, PhD) kuvaten korkeakoulun kansainvälistä vetovoimaa ja kykyä ohjata ja palvella kv. opiskelijoita niin, että opinnot ovat edenneet tutkintoon saakka.
Talent Boost –toimiin sisältyy myös joidenkin korkeakoulujen erityisvastuulla olevia kansainvälisten osaajien ja opiskelijoiden integroitumista tukevia toimia, kuten toimiminen SIMHE-korkeakouluna (Supporting Immigrants in Higher Education in Finland, SIMHE) tai alueensa kv.osaajapalveluita koordinoivana TalentHubina. Useamman korkeakoulun yhteisenä toteutuksena kehitetään lisäksi koko korkeakoulukenttää palvelevia toimenpidekokonaisuuksia, kuten esimerkiksi S2- koulutustarjontaa tai muutamien koulutusalojen yhteisiä digitaalisia polkuopintokokonaisuuksia.
Osana Talent Boost –toimia kehitetään lisäksi kansallinen Suomi-stipendi parhaiden kansainvälisten maisteri- ja tohtorinkoulutettavien saamiseksi opiskelemaan suomalaisiin yliopistoihin. Yliopistojen maisterivaiheen opiskelijoille tarkoitetun Finland Scholarship –stipendin (60 % kokonaisuudesta) perusteella kohdennettavan rahoituksen jakoperusteena on kolme rahoitusluokkaa, jotka muodostuvat EU-/ETA-maiden ulkopuolelta tulevien maisteri- ja tohtorivaiheen kansainvälisten opiskelijoiden kolmen vuoden keskimääräisistä lukumääristä. Tohtorinkoulutettaville tarkoitetun Finland Fellowship- stipendin rahoitusperusteena on kaksi rahoitusluokkaa, jotka muodostuvat EU-
/ETA-maiden ulkopuolisten maisteri- ja tohtorivaiheen opiskelijoiden kolmen vuoden keskimääräisisitä lukumääristä.
6
Taulukko 5. Yliopistojen kansainvälisyysohjelman Talent Boost –osion kohdentuminen vuosina 2021—2024, euroa/v
TALENT BOOST -osio | |||||||||
Palvelulupaus (luokat I-III) | Yhteiset TB-toimet: Talent Hub | Yhteiset TB-toimet: SIMHE-toimintamallit | Yhteiset TB-toimet: Pätevöitymiskoul. lääkärit + hammasl. | Yhteiset TB-toimet: S2-tarjonta yo+amk | Yhteiset TB-toimet: Alakohtaiset yhteiset polkuopinnot | Suomi-stipendi: MA, luokat I-III | Suomi-stipendi: PhD, luokat I-II | YHTEENSÄ | |
AYO | 1 200 000 | 1 750 000 | 1 505 000 | 800 000 | 350 000 | 5 605 000 | |||
HY | 1 200 000 | 375 000 | 400 000 | 1 750 000 | 300 000 | 200 000 | 4 225 000 | ||
ISY | 000 000 | 000 000 | 400 000 | 800 000 | 350 000 | 2 800 000 | |||
JY | 000 000 | 000 000 | 375 000 | 300 000 | 200 000 | 2 125 000 | |||
LY | 500 000 | 450 000 | 200 000 | 200 000 | 1 350 000 | ||||
LTY | 800 000 | 300 000 | 200 000 | 1 300 000 | |||||
OY | 000 000 | 000 000 | 300 000 | 200 000 | 1 750 000 | ||||
SHH | 500 000 | 200 000 | 200 000 | 900 000 | |||||
TaiYO | 500 000 | 200 000 | 200 000 | 900 000 | |||||
TaY | 1 200 000 | 200 000 | 800 000 | 350 000 | 2 550 000 | ||||
TY | 800 000 | 375 000 | 200 000 | 300 000 | 200 000 | 1 875 000 | |||
VY | 500 000 | 450 000 | 375 000 | 200 000 | 200 000 | 1 725 000 | |||
ÅA | 500 000 | 200 000 | 200 000 | 900 000 | |||||
Yhteensä | 10 100 000 | 2 250 000 | 1 500 000 | 1 200 000 | 3 500 000 | 1 505 000 | 4 900 000 | 3 050 000 | 28 005 000 |
Taulukko 6. Ammattikorkeakoulujen kansainvälisyysohjelman Talent Boost –osion kohdentuminen vuosina 2021—2024, euroa/v
TALENT BOOST -osio | |||||||
Palvelulupaus (luokat I-III) | Yhteiset TB- toimet: Talent Hub | Yhteiset TB- toimet: SIMHE- toimintamallit | Yhteiset TB- toimet: Toiminnallisesti 2- kielinen tutkintopilotti, sairaanhoitaja | Yhteiset TB- toimet: Alakohtaiset polkuopinnot | Yhteiset TB- toimet: S2-tarjonta yo+amk | YHTEENSÄ | |
Hämeen amk | 150 000 | 150 000 | |||||
Karelia | 100 000 | 55 000 | 155 000 | ||||
Oulun seudun amk | 150 000 | 55 000 | 205 000 | ||||
Seinäjoen amk | 100 000 | 40 000 | 140 000 | ||||
Kajaanin amk | 100 000 | 155 000 | 255 000 | ||||
Jyväskylän amk | 180 000 | 180 000 | |||||
Satakunnan amk | 100 000 | 100 000 | |||||
Turun amk | 150 000 | 150 000 | |||||
Arcada | 150 000 | 55 000 | 205 000 | ||||
Centria | 150 000 | 40 000 | 190 000 | ||||
Savonia | 100 000 | 40 000 | 55 000 | 195 000 | |||
Diakonia-amk | 100 000 | 100 000 | |||||
Vaasan amk | 100 000 | 100 000 | |||||
Laurea | 150 000 | 100 000 | 250 000 | ||||
Tampereen amk | 150 000 | 55 000 | 140 000 | 345 000 | |||
Humanistinen amk | 100 000 | 100 000 | |||||
Haaga-Helia | 180 000 | 100 000 | 280 000 | ||||
Metropolia | 180 000 | 55 000 | 140 000 | 100 000 | 475 000 | ||
Yh Novia | 100 000 | 100 000 | |||||
Lapin amk | 150 000 | 150 000 | |||||
Kaakkois-Suomen amk | 180 000 | 180 000 | |||||
LAB-amk | 180 000 | 155 000 | 335 000 | ||||
Yhteensä | 3 000 000 | 120 000 | 330 000 | 280 000 | 310 000 | 300 000 | 4 340 000 |
7
Globaalipilotit
Globaaliohjelman tavoitteena ovat uudenlaiset toimenpiteet, jotka johtavat Suomen korkeakoulutus- ja osaamisbrändin ja kumppanuuksien vahvistumiseen globaalisti. Globaaliohjelma tukee myös korkeakoulujen omien, vahvasti kansainvälisyyttä ja laatua korostavien strategisten tavoitteiden toteutumista. Käynnistettävän globaaliohjelman tavoitteena on edistää valittuihin TFK-maihin ja – alueille kohdentuvien yhteisten, korkeakoulujen toimintaa kokoavien ison mittaluokan osaamiskokonaisuuksien tarjooman muodostamista, käynnistää yhteiskampanjoita opiskelija- ja tutkijarekrytointiin sekä tutkimus- ja TKI-yhteistyöhön.
Globaaliohjelman pilotteina käynnistyvät seuraavat kansainväliset kumppanuushankkeet ja verkostot, joiden tavoitteet ja osallistujakorkeakoulut on kuvattu tarkemmin kunkin pilotin koordinaatiokorkeakoulun kansainvälisyysohjelmaa koskevassa sopimusliitteessä:
Yliopistot
• Indian Institutes of Technology (IITs) –kumppanuus (Aalto yliopisto koordinoi)
• Oppimisen ja opettamisen globaali innovaatioverkosto
o Afrikka ja Kiina (Helsingin yliopisto koordinoi)
o Intia (Jyväskylän yliopisto koordinoi)
• Finland-Africa Platform for Innovation (SDG 9) (Turun yliopisto koordinoi)
• Finnish and Southern African Higher Education Institutions Network for Health and Well- being –verkosto (Tampereen yliopisto koordinoi)
• Finland-China Network in Food and Health Sciences –verkosto (Turun yliopisto koordinoi)
• Kestävän kehityksen ja vastuullisuuden alusta (Case Platform) (Aalto yliopisto koordinoi)
• USA-pilotti: Lippulaivateemat kärkinä Michiganin ja Mainen yhteistyöalustoille (Helsingin yliopisto ja Aalto-yliopisto koordinoivat)
Taulukko 7. Yliopistojen kansainvälisyysohjelman globaalipilotit –osion kohdentuminen vuosina 2021—2024, euroa/v
GLOBAALIPILOTIT | |||||||||
Intia-pilotti: IIT MoU (Aalto) 2M€ | Intia-pilotti: Oppiminen ja opettaminen (JY) 1M€ | Afrikka- ja Kiina- pilotit: Oppiminen ja opettaminen (HY) 3M€ | Afrikka-pilotti: Finland-Africa Platform for Innovation (TY) 1M€ | Afrikka-pilotti: Finnish and Southern African HEIs Network for Health and Well- being (TAU) 1M€ | Afrikka/Aasia: YO-AMK -alusta kestävän kehityksen ja vastuullisuude n teemojen edistämiselle (Aalto) 1M€ | Kiina-pilotti: Finland-China Network in Food and Health Sciences (TY) 1 M€ | USA-pilotti: Lippulaiva- tutkimusalat Michigan, Maine ja Piilaakso (HY, Aalto) 2M€ | Yliopisto yhteensä | |
AYO | 700 000 | 100 000 | 200 000 | 75 000 | 400 000 | 450 000 | 7 530 000 | ||
HY | 250 000 | 100 000 | 1 000 000 | 60 000 | 85 000 | 350 000 | 6 070 000 | ||
ISY | 100 000 | 200 000 | 75 000 | 75 000 | 60 000 | 85 000 | 100 000 | 3 495 000 | |
JY | 100 000 | 400 000 | 200 000 | 75 000 | 75 000 | 60 000 | 85 000 | 100 000 | 3 220 000 |
LY | 100 000 | 200 000 | 75 000 | 100 000 | 1 825 000 | ||||
LTY | 100 000 | 75 000 | 60 000 | 100 000 | 1 635 000 | ||||
OY | 250 000 | 100 000 | 200 000 | 75 000 | 75 000 | 60 000 | 85 000 | 200 000 | 2 795 000 |
SHH | 60 000 | 100 000 | 1 060 000 | ||||||
TaiYO | 200 000 | 75 000 | 75 000 | 60 000 | 1 310 000 | ||||
TaY | 100 000 | 100 000 | 200 000 | 400 000 | 60 000 | 85 000 | 100 000 | 3 595 000 | |
TY | 100 000 | 100 000 | 200 000 | 400 000 | 75 000 | 60 000 | 400 000 | 200 000 | 3 410 000 |
VY | 100 000 | 100 000 | 200 000 | 75 000 | 75 000 | 60 000 | 85 000 | 100 000 | 2 520 000 |
ÅA | 100 000 | 200 000 | 75 000 | 75 000 | 85 000 | 100 000 | 1 535 000 | ||
OKM | 0 | ||||||||
Yhteensä | 2 000 000 | 1 000 000 | 3 000 000 | 1 000 000 | 1 000 000 | 1 000 000 | 995 000 | 2 000 000 | 40 000 000 |
8
Ammattikorkeakoulut
• Ammattikorkeakoulujen Kiina-verkosto (koordinaattorit Haaga-Helia, Metropolia, Laurea)
• Osallistuminen kumppanina Oppimisen ja opettamisen globaalin innovaatioverkoston toimintaan
Tavoitteena on, että ammattikorkeakoulut osallistuvat kumppaneina em. yliopistojen koordinoimiin globaaliverkostoihin.
Taulukko 8. Ammattikorkeakoulujen kansainvälisyysohjelman globaalipilotit –osion kohdentuminen vuosina 2021—2024, euroa/v
Globaalitoimet -osio | ||||
Afrikka- ja Kiina-pilotit: Opettaminen ja oppiminen (400 000 €) | Kiina-pilotti: Yhteistyöverkosto, järjestelmäuudistukset (koord. 3AMK 0,4M€) (1,46 M€) | Tasaus (82 000 €) | Ammatti- korkeakoulu yhteensä | |
Hämeen amk | 50 000 | 62 000 | 4 000 | 116 000 |
Karelia | 30 000 | 62 000 | 3 000 | 95 000 |
Oulun seudun amk | 50 000 | 62 000 | 4 000 | 116 000 |
Seinäjoen amk | 62 000 | 3 000 | 65 000 | |
Kajaanin amk | 62 000 | 4 000 | 66 000 | |
Jyväskylän amk | 50 000 | 62 000 | 4 000 | 116 000 |
Satakunnan amk | 62 000 | 2 000 | 64 000 | |
Turun amk | 30 000 | 62 000 | 3 000 | 95 000 |
Arcada | 0 | 3 000 | 3 000 | |
Centria | 62 000 | 3 000 | 65 000 | |
Savonia | 62 000 | 3 000 | 65 000 | |
Diakonia-amk | 0 | 1 000 | 1 000 | |
Vaasan amk | 62 000 | 2 000 | 64 000 | |
Laurea | 30 000 | 135 000 | 6 000 | 171 000 |
Tampereen amk | 50 000 | 62 000 | 6 000 | 118 000 |
Humanistinen amk | 62 000 | 2 000 | 64 000 | |
Haaga-Helia | 50 000 | 136 000 | 6 000 | 192 000 |
Metropolia | 30 000 | 135 000 | 9 000 | 174 000 |
Yh Novia | 30 000 | 62 000 | 3 000 | 95 000 |
Lapin amk | 62 000 | 3 000 | 65 000 | |
Kaakkois-Suomen amk | 62 000 | 3 000 | 65 000 | |
LAB-amk | 62 000 | 5 000 | 67 000 | |
OKM | 0 | |||
Yhteensä | 400 000 | 1 460 000 | 82 000 | 1 942 000 |
Korkeakoulujen kansainvälisyysohjelma 2021-2024
Seinäjoen ammattikorkeakoulu TALENT BOOST –PALVELULUPAUS
Talent Boost –palvelulupaus rakentuu toimenpiteistä, joilla korkeakoulu vahvistaa kansainvälisten opiskelijoiden ja tutkijoiden suomalaiseen yhteiskuntaan integroitumista ja Suomen työmarkkinoille siirtymistä. Korkeakouluissa yksi Talent Boost –toiminnan muoto on SIMHE-toiminta (Supporting Immigrants in Higher Education in Finland, SIMHE). Palvelulupauksen toteutukseen tarvitaan myös vahvaa alueellista yhteistyötä kaupunkien, julkisten toimijoiden ja alueen elinkeinoelämän kesken. Talent Boost -palvelulupaus tukee strategiaperusteisen rahoituksen globaaliohjelmaosion toimenpiteitä.
Seinäjoen ammattikorkeakoulun palvelulupaus
Vahvistamme kansainvälisten opiskelijoiden yhteyksiä työelämään siten, että heidän edellytyksensä työllistyä Suomeen vahvistuvat.
• Lisäämme kansainvälisten opiskelijoiden työllistämistavoitteet osaksi yritys- ja työelämäyhteistyön kokonaisuuttamme mm. tarjoamalla elinkeinoelämälle tukea työyhteisön kansainvälisyysvalmiuksien vahvistamiseen ja kansainvälisten harjoittelijoiden palkkaamiseen sekä lisäämällä kansainvälisen opiskelijan harjoittelu- ja/tai lopputyöjakson osaksi erilaisia yritysyhteistyöpaketteja sekä mahdollistamme kansainvälisten opiskelijoiden ja työelämän toimijoiden kohtaamisia.
• Parannamme palveluita ja kehitämme erilaisia tukimuotoja, jotka edistävät kansainvälisten opiskelijoiden harjoittelu- ja työpaikan löytämistä.
• Otamme käyttöön SIMHE-korkeakouluissa kehitettyjä ohjauksen ja neuvonnan menettelyjä ja palveluita korkeasti koulutettujen ja tai korkeakouluihin hakeutuvien maahanmuuttajien tukemiseksi.
Korkeakoulun vetovastuulla olevat toimet
• Toimimme aktiivisesti alueemme Talent Hub-koordinaattorina, mikä kehittää kansainvälisten opiskelijoiden ja henkilöstön palveluita sekä yhteyksiä työelämään siten, että heidän edellytyksensä integroitua ja työllistyä Suomeen vahvistuvat.
GLOBAALITOIMET
Seinäjoen ammattikorkeakoulu osallistuu kumppanina ammattikorkeakoulujen Kiina-verkoston toimintaan (Haaga-Helia ammattikorkeakoulu, Metropolia Ammattikorkeakoulu ja Laurea-ammattikorkeakoulu koordinoivat).
Tavoitteena on, että ammattikorkeakoulu osallistuu yliopistovetoisten globaaliverkostojen toimintaan.