Sisällys
Sisällys
Turun kaupunkiseudun MAL-sopimus 2020-2023 2
1.2 Sopimuksen tarkoitus ja lähtökohdat 2
2 Kestävä ja vähähiilinen yhdyskuntarakenne ja liikennejärjestelmä 3
2.1 Viihtyisä ja vetovoimainen jalankulku- ja pyöräilykaupunki (kaikissa taajamissa) 3
2.2 Palveleva joukkoliikennekaupunki 4
2.3 Kestävä autoliikenne ja sujuvat elinkeinoelämän kuljetukset 5
3 Asuminen ja elinympäristön laatu 6
3.1 Elinvoimainen ja houkutteleva kaupunkiseutu 6
4.1 Kilpailukykyinen Turun kaupunkiseutu osana Etelä-Suomen kestävää asunto- ja työmarkkina- aluetta 7
5 Muut sopimuksen toteuttamiseen kannalta tärkeät valtion toimenpiteet 8
6 Toimenpiteet vuoden 2023 jälkeen 8
LUONNOS
13.6.2019
Turun kaupunkiseudun MAL-sopimusluonnos 2020–2023
1 Yleiset asiat
1.1 Sopijaosapuolet
Valtio: Ympäristöministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö, valtiovarainministe- riö, Väylävirasto, Traficom, Liikenne- ja viestintävirasto, Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristö- keskus (ELY-keskus), Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA).
Turun kaupunkiseudun kunnat: Aura, Kaarina, Lieto, Masku, Mynämäki, Naantali, Nousiainen, Paimio, Parai- nen, Raisio, Rusko, Sauvo ja Turku
Kuntayhtymät: Varsinais-Suomen liitto on osallistunut sopimuksen valmisteluun ja neuvotteluihin. Sopijaosapuolet sitoutuvat yhdessä edistämään sopimuksen tavoitteiden ja toimenpiteiden toteutumista.
1.2 Sopimuksen tarkoitus ja lähtökohdat
Maankäytön, asumisen ja liikenteen sopimus (jäljempänä MAL-sopimus) perustuu Turun kaupunkiseudun 13 kunnan ja valtion yhteiseen tahtotilaan seudun kehittämisestä. Sopimuksen tarkoituksena on vahvistaa kuntien keskinäistä yhteistyötä ja suunnitteluyhteistyön jatkuvuutta, kumppanuutta seudun kuntien ja val- tion välillä sekä osapuolten yhteistä sitoutumista seudun kehittämistä koskeviin tavoitteisiin ja niiden edel- lyttämiin toimenpiteisiin. Sopimuksen tarkoitus on varautua pitkäjänteiseen kehitykseen ja tarvittaessa voi- mistamiseen tulevilla sopimuskausilla.
Sopimuksen tavoitteena on luoda edellytykset seudullisesti tarvetta vastaavalle monipuoliselle asuntotont- titarjonnalle ja asuntotuotannolle sekä liikennejärjestelmän ja -investointien ja maankäytön paremmalle yhteensovittamiselle. Tavoitteena on edistää vähähiilistä ja kestävää yhdyskuntarakennetta ja sitä tukevaa liikennejärjestelmää ilmastonmuutoksen torjumiseksi, sekä mahdollistaa sujuva arki, työmarkkinoiden toi- mivuus ja elinkeinoelämän elinvoimaisuus. Tässä sopimuksessa määritellään sopimuskauden 2020–2023 toimenpiteet, joilla kehitys Turun kaupunkiseudulla myös pidemmällä tähtäyksellä pysyy tavoitteiden edel- lyttämällä uralla.
Sopimukseen on sisällytetty vain keskeisimmät, vaikuttavimmat ja kuntien keskinäistä ja/tai kuntien ja val- tion yhteistyötä edellyttävät maankäyttöä, asumista ja liikennejärjestelmän kehittämistä koskevat toimen- piteet.
1.3 Sopimuksen tavoitteet
Turun seudun MAL-sopimuksen 2020–23 keskeisiä valtakunnallisia lähtökohtia ovat:
- Xxxxx Xxxxxxx hallitusohjelmassa (6.6.2019) esitetyt maankäyttöä, asumista ja liikennettä koskevat tavoitteet ja toimenpiteet
- kansainväliset ilmastosopimukset ja niiden perusteella laaditut Kansallinen energia- ja ilmastostra- tegia ja keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelma (KAISU)
- eduskunnan kirjelmä asuntopolitiikan kehittämiskohteista (EK 26/2018 vp – O 61/2016 vp) tarkas- tusvaliokunnan mietinnön pohjalta
- valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet.
Suomi on sitoutunut vähentämään CO2 -päästöjään kansainvälisten sopimusten mukaisesti. Kansallisesti päästövähennystavoitteet on kohdistettu eri sektoreille siten, että liikenteen päästöjä tulee vähentää 50 % vuoteen 2030 mennessä vuoden 2005 tasosta.
Valtakunnallisen liikennejärjestelmän kehittämistä koskevia tavoitteita sekä niitä toteuttavia valtion ja kun- tien toimenpiteitä selvitetään ja tarkastellaan kaksitoista vuotisen valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuun- nitelman valmistelussa vuoden 2019 aikana. Suunnitelma toimii keskeisenä lähtökohtana myös MAL-sopi- musten liikennejärjestelmää koskeville tavoitteille ja toimenpiteille.
MAL-sopimuksen toimenpiteillä konkretisoidaan Turun kaupunkiseudun rakennemallin 2035, seudullisen liikennejärjestelmäsuunnitelman ja kansallisten ilmastotavoitteiden toteuttamista, joiden mukaisesti liiken- teen päästöjä Turun kaupunkiseudulla tulisi vähentää 50 % vuoteen 2030 mennessä vuoden 2005 tasosta. Lähtökohtana ovat lisäksi Varsinais-Suomen maakuntakaava, kuntien oikeusvaikutteiset kaavat sekä kun- tien ilmastostrategiat.
Tämän sopimuksen lähtökohtana on lisäksi Turun kaupunkiseudulla voimassaolevan MAL-sopimuksen 2016
–19 (sekä sitä edeltäneen MAL-aiesopimuksen 2012–2015) toimenpiteiden toteutuminen. Yhteenveto edel- listen sopimusten keskeisten toimenpiteiden toteutumisen seurantatiedoista on esitetty tämän sopimuksen liitteessä xx.
Seudun liikennejärjestelmän osalta lähtökohtana on, että seuraavat jo aiemmin päätetyt tai rakenteilla ole- vat hankkeet toteutuvat tai niiden toteutuminen etenee sopimuskauden aikana.
2 Kestävä ja vähähiilinen yhdyskuntarakenne ja liikennejärjestelmä
Tavoite: Viihtyisä ja vetovoimainen jalankulku- ja pyöräilykaupunki (kaikissa taajamissa), jossa maankäyttöä suunnataan kävely-, pyöräily- ja joukkoliikennevyöhykkeille alueiden ominaispiirteitä vahvistamalla. Ener- gia- ja ilmastostrategian mukaisesti henkilöautosuoritteen kasvun tulisi kääntyä laskuun (kaupunkiseuduilla) vuoteen 2025 mennessä ja kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen matkamäärien tulisi kasvaa merkittävästi vuoteen 2030 mennessä. Koko seudun tavoite kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen kulkumuoto-osuudeksi on vuonna 2030 40 % ja Turun kaupungin 66 %. Lisäksi MAL -sopimuksen tavoitteena on Turun seudun lii- kenteen päästöjen vähentäminen vähintään valtakunnallisen tavoitteen mukaisesti 50 %:lla vuoteen 2030 mennessä.
2.1 Viihtyisä ja vetovoimainen jalankulku- ja pyöräilykaupunki (kaikissa taajamissa)
Tavoite: Kunnat painottavat maankäytön suunnittelussa ja toteutuksessa maakuntakaavan kaupunki-/taaja- matoimintojen kehittämisen kohdealueiden kehittämistä ja täydennysrakentamista. Kaupunkiseudun yhdys- kuntarakennetta tiivistetään ohjaamalla asumista, työpaikkoja ja palveluja kävely- ja pyöräilyvyöhykkeille sekä joukkoliikennevyöhykkeelle alueiden ominaispiirteitä vahvistamalla.
Kestävien kulkutapojen kulkumuoto-osuutta pyritään kasvattamaan edistämällä kävely- ja pyöräilyedellytyk- siä ja parantamalla kaupunkiympäristöjä jalankulku- ja pyöräily-ystävällisemmiksi. Huolehditaan siitä, että asuin- ja työpaikka-alueille toteutetaan toimivat jalankulku- ja pyöräily-yhteydet. Kunnat panostavat jalan- kulkuvyöhykkeillä ympäristön laatuun tavoitteenaan eri ihmisryhmät huomioivat, johdonmukaiset, turvalli- set ja helposti hahmotettavat väylät. Lähiympäristön laadulla tuetaan kestäviä liikennevalintoja. Maankäyt- töä ja palveluverkkoa kehitetään tasapainoisesti lähipalveluiden turvaamiseksi. Kaupunkiseudun vetovoimai- suutta parannetaan tarjoamalla riittävästi monipuolisia asumismahdollisuuksia erilaisissa ympäristöissä.
1. Kunnat suuntaavat 80 % uusien asemakaavojen asuinkerrosalasta maakuntakaavan kaupunki-
/taajamatoimintojen kehittämisen kohdealueille.
2. Kaupunkiseudulla määritellään seudun priorisoitavat kävelyn ja pyöräilyn alueet ja niiden kehit- tämisperiaatteet ottaen huomioon mm. ympäristön laatu, turvallisuusnäkökulma ja viherympä- ristön rakenteet. Jatketaan pyöräilyn pääreittien puuttuvien osuuksien sekä nykyisten pääreit- tien parantamisen suunnittelua ja toteuttamista tällä MAL-sopimuskaudella. Jatketaan pyöräilyn pääreittien opastussuunnitelman toteuttamista.
3. Toteutetaan jalankulun ja pyöräilyn sähköinen seurantajärjestelmä.
4. Valtio osoittaa Turun kaupunkiseudun kunnille rahoitusta pieniin kustannustehokkaisiin liiken- nehankkeisiin (ns. MAL-raha) sopimuskaudella yhteensä x milj. euroa ja edellyttää kuntien käyt- tävän vastaavan summan. MAL-rahoitus kohdistetaan Turun seudun (rakennemallialueen) lii- kennejärjestelmäsuunnitelman tavoitteiden mukaisiin toimenpiteisiin, jotka parantavat erityi- sesti joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn edellytyksiä sekä liikenneturvallisuutta. Rahoitusta kohdennetaan ja toimenpiteet priorisoidaan jatkuvassa liikennejärjestelmätyössä sovittavalla tavalla kuntien, Väyläviraston ja ELY-keskuksen yhteistyönä siten, että valtion rahoitus on käy- tettävissä vuosina 2020–2023. Kunnat voivat kohdentaa oman vastinrahoituksensa myös katu- verkolle toteutettaviin hankkeisiin.
5. Selvitetään kaupunkipyöräalueen laajentamista Turussa ja seudullisesti.
6. Laaditaan pyöräpysäköinnin ohjeistus ja edistetään erilaisten esimerkkikohteiden toteutumista mm. suurilla työpaikoilla ja liityntäpysäköintialueilla.
7. Parannetaan talvipyöräilyn edellytyksiä sovituilla laatukäytävillä.
8. Kehitetään Turun seudun liikenteen reaaliaikainen liikenne- ja liikkumisalusta, jolla voidaan pa- rantaa häiriötilanteiden viestintää ja ohjeistusta sekä huomioida yhteiskäyttöisten laitteiden vaatimukset.
9. Kunnat huolehtivat palvelujen ja työpaikkojen säilymisestä ja lisäämisestä jalankulku- ja pyöräi- lyvyöhykkeillä sekä joukkoliikenteen solmukohdissa.
10. Toimivan palveluverkon turvaamiseksi varmistetaan, että sijainniltaan hyvin saavutettavilla pai- koilla on tarjolla riittävästi päiväkoti- ja koulutontteja. Vahvistetaan kuntien välisen yhteistyön edellytyksiä toteuttamalla yhteinen palvelupisteaineiston ylläpitotyökalu.
2.2 Palveleva joukkoliikennekaupunki
Tavoite: Tehokkaasti toimivien joukkoliikennekäytävien vahvistamiseksi asumista, työpaikkoja ja palveluja ohjataan joukkoliikennevyöhykkeille. Joukkoliikennejärjestelmää kehitetään monipuolisemmaksi matkusta- jan näkökulma vahvasti huomioiden. Joukkoliikenteen kulkutapaosuutta pyritään kasvattamaan koko seu- dulla parantamalla sen palvelutasoa ja kilpailukykyä.
11. Kunnat vahvistavat joukkoliikennekaupunkia kohdentamalla kasvua ja palveluja kaupunkikehit- tämisen edistämiseksi asemanseuduille ja vaikuttavimmille joukkoliikennevyöhykkeillä oleville taajamatoimintojen alueille (raitiotie-/superbussi- ja runkobussilinjoihin tukeutuvat alueet sekä maakuntakaavan kaupunkikehittämisen kohdealueet). Sujuvat joukkoliikennejärjestelyt otetaan lähtökohdaksi liikenne- ja maankäyttösuunnitelmissa.
12. Runkobussilinjasto toteutetaan vuonna 2021, jossa yhteydessä uusitaan reitit ja vuorovälit. Uu- distetaan pysäkkejä ja toteutetaan joukkoliikennekaistoja sekä valoetuuksia tarvittaessa myös muualla kuin runkolinjoilla. Selvitetään Fölidatan analysointien avulla liikenteen sujuvoittamis- kohteet.
13. Ruuhka-aikoihin lisätään nopeita suoria vuoroja Turku-Naantali, Turku-Parainen ja Turku-Aura - osuuksilla. Kupittaan alue kytketään nykyistä paremmin seudun joukkoliikenteeseen mm. Turku- Parainen -linjan ja markkinaehtoisen liikenteen osalta.
14. Laaditaan joukkoliikenteen vaihtopaikkojen kokonaisvisio. Toteutetaan runkoliikenteen/ELY-lii- kenteen vaihtopysäkkejä (maankäyttö ja liikenteen suunnittelu). Jatketaan mahdollisuuksien
mukaan muiden pysäkkien parantamista. Jatketaan joukkoliikenteen pysäkki-informaatiojärjes- telmien kehittämistä.
15. Liityntäpysäköintiä (pp ja auto) kehitetään erityisesti rautatie- ja linja-autoasemilla (mm. matka- keskus) sekä seuturunkolinjojen päissä, taajamissa ja vaihtopaikoilla. Valitaan kehityskohteet ja toteutetaan niitä vaiheittain.
16. Edistetään älyliikenteen pilottihankkeita (älyföri SmartWise-hanke, robottibussi Kupittaalle) ja runkobussijärjestelmää tukevan älykkään syöttöliikenteen edellytysten selvittämistä.
17. Valtio osoittaa 30 %:n avustuksen raitiotien/superbussin investointeihin ja tarvittaviin arkeologi- siin kaivauksiin. Valtio sitoutuu kasvattamaan perinteistä kaupunkiseudun joukkoliikennerahoi- tusta
18. Seudun ja Turun kulkumuotojakaumatavoitteen saavuttamiseksi laaditaan erillinen toimenpide- ohjelma.
19. Selvitetään ja otetaan mahdollisuuksien mukaan käyttöön toimivalta-alueilla (ELY, Föli) yhteen- sopiva lippu. Otetaan käyttöön mobiililippu ELY-liikenteeseen.
2.3 Kestävä autoliikenne ja sujuvat elinkeinoelämän kuljetukset
Tavoite: Uusien, puhtaiden energialähteiden lataus- ja jakeluverkostoja laajennetaan kaupunkiseudulla. Li- säksi pyritään edistämään uusia, päästöttömiä liikennemuotoja ja logistiikkaratkaisuja. Seudun pääväylien ja pääliikenneyhteyksien toimivuus varmistetaan. Kaupunkiseudun liikenteenhallinnan yhteistyötä lisätään. Kestävän liikkumisen huomioimisen tulee olla osa kuntien ja valtion maankäytön ja liikenteen suunnittelua.
20. Kunnat tukevat puhtaisiin energialähteisiin siirtymistä pysäköintipolitiikallaan. Kehitetään äly- pysäköintiä.
21. Kunnat ja valtio pyrkivät siirtymään ajoneuvokannassaan sähkö- ja biopolttoainekäyttöisiin ajo- neuvoihin sekä hankinnoissaan vähäpäästöisempään kalustoon.
22. Laaditaan yleissuunnitelma sähköautojen latausverkoston laajenemismahdollisuuksista yleisille alueille.
23. Kehitetään uusia toimintatapoja keskusta-alueiden jakelun järjestämiseen yhteistyössä alan yri- tysten kanssa.
24. E18 Turun Kehätie (myös TP 43): Kausela-Kirismäki 2. vaihe toteuttaminen 2019–2020, Raision keskusta ts valmistuu 2020, toteuttaminen 2022-, Naantali-Raisio ts 2019/2020–2022, toteutta- minen 2024-
25. Mt 185 Naantalintie Raisio-Turku: Pernon ja Ihalan etl:ien parantamisen toteutus 2019–2020
26. Vt 9 (4-kaistaistaminen Lieto-Aura, Auran eritasoliittymä, Kuuskoski-Jalkala ohituskaistat): ts val- mis nelikaistaistuksen osalta v. 2020, ohituskaistoista v. 2021 ja Auran etl:sta v. 2023
27. Saaristotien (Paraistenväylän) ja Kaarinantien parantaminen: Kirjalansalmen ja Hessundinsalmen siltojen ts valmistuu 2020–2021, Kaarinan läntinen ohitus ys hyväksytty, ts aloitus 2020, Kaari- nantien parantamisen kehittämisselvitys valmistuu 2019, kehittämisselvityksen mukaisten toi- menpiteiden osittainen toteutus sopimuskaudella.
28. Vt 10 kääntäminen, yleissuunnitelman laatiminen, nykyisen linjauksen parantaminen: Lieto va- litsee yleiskaavassaan toteutettavan vaihtoehdon, seuraava suunnitteluvaihe ys + YVA, nykyisen linjauksen parantaminen pienillä toimenpiteillä.
29. Toijalan radan tasoristeysten poistot ml. Turun välikehä
30. Kehitetään menettelytapoja kestävän liikkumisen huomioimiseksi kaikessa suunnittelussa. Val- tion ja kuntien jatkuva rahoitus liikkumisen ohjauksen toimintaan, valtion osuus vähintään 30 000 €/vuosi.
31. Päätetään seudullisen yhteistyön toimintamalli Tieliikennekeskuksessa huomioiden mm. liiken- nevalojärjestelmän yhteensovitusmahdollisuudet.
32. Laaditaan kaupunkiseudun sisääntuloväylien liikenteenhallinnasta uusi esiselvitys. Aiempi selvi- tys on tehty yli 10 vuotta sitten.
3 Asuminen ja elinympäristön laatu
3.1 Elinvoimainen ja houkutteleva kaupunkiseutu
Tavoite: Kaupunkiseudun vetovoimaisuutta parannetaan tarjoamalla riittävästi monipuolisia asumismah- dollisuuksia erilaisissa ympäristöissä. Asuntotuotannossa otetaan huomioon seudun asunto- ja maapoliitti- sessa ohjelmassa asetetut laadulliset ja määrälliset tavoitteet. Vuosittainen asuntotuotantotavoite seudulla on 3300 asuntoa. Tästä kohtuuhintaista vuokra-asuntotuotantoa tulee olla n. 15 % eli 500 asuntoa. Asunto- tuotantoa keskitetään erityisesti kävely-, pyöräily- ja joukkoliikennevyöhykkeille. Kunnat varmistavat kaava- varantoa siten, että asetetut asuntotuotantotavoitteet ovat mahdollista saavuttaa. Valtio tukee seudun kohtuuhintaista asuntotuotantoa. Valtion tukemaa kohtuuhintaista asuntotuotantoa toteutetaan seudulla yhteisvastuullisesti. Erityistä huomiota kiinnitetään sosiaalisesti kestävään kaupunkikehitykseen, jossa huo- mioidaan mm. muuttoliikkeen, väestön ikääntymisen, yksinasuvien määrän lisääntymisen sekä asunnotto- muuden vaikutukset. Rakennetun ympäristön viihtyisyyteen panostetaan varmistamalla elinympäristöjen monimuotoisuus ja laatu sekä uusilla alueilla että täydennysrakennuskohteissa. Rakentamisen vähähiili- syyttä pyritään edistämään monin eri keinoin. Seudun liikenneturvallisuutta pyritään parantamaan eri toi- mijoiden aktiivisella yhteistyöllä.
33. Kunnat päivittävät Turun kaupunkiseudun asunto- ja maapoliittisen ohjelman (jossa määrät, ja- kaumat yms.) vuosille 2022–2025. Ohjelmalla määritellään myös toimenpiteet sosiaalisesti kes- tävän kaupunkikehityksen edistämiseksi.
34. Kaupunkiseudun kunnat (Kaarina, Naantali, Raisio, Turku) päivittävät seudun yhteiset valtion tu- keman asuntotuotannon enimmäistonttihinnat.
35. Valtio osoittaa Turun kaupunkiseudun kunnille korkotuki- ja takauslainoitusta sekä investoin- tiavustuksia kohtuuhintaisten asuntotuotantotavoitteiden toteuttamiseksi. ARA kohdentaa tuki- toimensa kuntien keskusta-alueille ja vaikuttavimmille taajamatoimintojen alueille. ARA tukee täydennysrakentamista ja vanhusten tuettua asumista kotona hissi- ja esteettömyysavustuk- sella. Lisäksi valtio osoittaa kunnille kunnallistekniikka-avustuksia. Painopiste kunnallistekniikka- avustusten kohdentamisessa on keskusta-alueiden ja joukkoliikenteeseen tukeutuvien alueiden täydennysrakentamisessa.
36. Kunnat varmistavat tontinluovutus- ja maankäyttösopimuksilla, että vähintään 20 prosenttia uu- sista asunnoista keskusta-alueilla on perheasuntoja.
37. Kunnat huolehtivat yleiskaavoissaan viherverkostojen jatkuvuudesta myös kuntarajojen yli. Kau- punkirakenteeseen jätetään myös luonnontilaisia alueita. Lähivirkistysalueiden saavutettavuus on tärkeää. Määritellään tavoiteltu etäisyys lähivirkistysalueille. Yleisten alueiden rakentami- sessa huolehditaan riittävästä määrästä ilmanlaadun kannalta tärkeitä kaupunkipuita. Rakenta- misen laatu on mukana kriteerinä kilpailutuksissa ja tontinluovutuksessa.
38. Alueellinen kulttuuriympäristöohjelma päivitetään. Kunnat vahvistavat seudun erityispiirteisiin, mm. rikkaaseen luonnonympäristöön ja kulttuuriperintöön tukeutuvia kaupunkiseudun vetovoi- matekijöitä.
39. Valtio osoittaa erillisrahoitusta meluntorjunnan toimenpideohjelman toteuttamiseen vuosittain.
40. Kunnat pyrkivät edesauttamaan hiilineutraalia energiantuotantoa kaavoituksen ja lupamenette- lyjen kautta. Valtio toteuttaa lainsäädäntöön tarvittavat muutokset esteiden poistamiseksi.
41. Kunnilla ja ELY-keskuksella on systemaattinen toimintatapa kestävien kulkumuotojen sekä liiken- neturvallisuuden edistämiselle ja huomioimiselle omissa hankkeissaan ja toimenpiteissään. Jo- kaisella kunnalla on liikenneturvallisuussuunnitelma, jossa kuvataan liikenneturvallisuuden tah- totila, organisointi ja työskentelytapa. Lisäksi kunnassa on liikenneturvallisuus- tai muu ryhmä, joka koordinoi liikenneturvallisuuteen liittyviä asioita. Ao. ryhmiin liitetään mahdollisuuksien mu- kaan myös kestävien kulkutapojen edistämiseen ja huomioimiseen liittyvät asiat.
4 Seudun elinvoimaisuus
4.1 Kilpailukykyinen Turun kaupunkiseutu osana Etelä-Suomen kestävää asunto- ja työmark- kina-aluetta
Tavoite: Elinkeinoelämän toimintaedellytykset turvataan parantamalla seudun saavutettavuutta kaikin lii- kennemuodoin. Merkittävät yritysalueet huomioidaan liikennesuunnittelussa. Kytkeytyvän ja kestävän asunto- ja työmarkkina-alueen kehittäminen on jatkuvaa ja erityishuomiota kiinnitetään asemanseutuihin. Saaristomatkailua edistetään parantamalla kohteiden saavutettavuutta sekä turvaamalla kehittämisedelly- tyksiä saariston alueella.
42. Valtio ja kunnat jatkavat Turun ja Helsingin välisen nopean ratayhteyden (Tunnin junan) suunnit- telua. Hankkeen toteutus aloitetaan MAL-sopimuskauden aikana.
43. Valtio ja kunnat jatkavat Turun Kehätien (kt 40) kehittämistä osana TEN-T-ydinverkkokäytävää ja E18-kehityskäytävää toimenpiteessä 32 kuvatulla tavalla. Samalla laaditaan suunnitelma rekka- parkkialueen tai -alueiden sijoittamisesta Kehätien lähiympäristöön.
44. Lentoliikenteen toimintaedellytyksiä turvataan parantamalla lentoaseman saavutettavuutta ja saattamalla Turun kaupungin ja Ruskon kunnan alueille sijoittuva lentoaseman lähialueen osayleiskaava valmiiksi. Turun satamaa kehitetään mahdollistamalla uudet liikennejärjestelyt sekä henkilöraiteen toteutus yhteisterminaalihankkeen yhteyteen.
45. Kunnat päättävät rakennemallin päivityksen aikataulusta. Rakennemallin päivittämiseen varau- dutaan laatimalla tällä MAL-sopimuskaudella tarvittavat esiselvitykset.
46. Laaditaan alueellisen junaliikenteen edellyttämät asemapaikkojen kehittämissuunnitelmat. Kun- nat varautuvat yleiskaavoissaan lähijunaliikenteeseen.
47. Turun kaupunki jatkaa yhteistyössä valtion kanssa seudullisen matkakeskuksen suunnittelua ja ratapihan kehittämistä. Valtio sitoutuu konsernina edistämään omistusjärjestelyillä sekä matka- keskuksen että ratapihakokonaisuuden toteuttamista. Osana kokonaisuuden kehittämistä laadi- taan suunnitelma ja sovitaan VAK-ratapihan siirrosta Muhkuriin.
48. Turun kaupunki ja valtio edistävät Itäharjun ja Kupittaan yhdistävän ns. Kupittaan kärjen joukko- liikenneyhteyden ja kaupunkikehityshankkeen toteuttamista.
49. Toteutetaan pienen Rengastien kehittämisselvityksessä mainittuja toimenpiteitä sopimuskau- den aikana.
50. Varataan kaikessa suunnittelussa riittävät ranta-alueet yleiseen virkistykseen ja matkailupalve- luille.
5 Muut sopimuksen toteuttamiseen kannalta tärkeät valtion toimenpi- teet
Tässä kohdassa esitetään ne valtion vastuulla / päätettävissä olevat asiat, joilla luodaan edellytyksiä laajem- min sopimuksen ja sen toimenpiteiden toteutumiselle, sekä ne toimet, jotka ovat ilmastotavoitteiden to- teutumisen kannalta tärkeitä edellytyksiä kunnissa. Toimenpiteet tarkennetaan hallitusohjelman valmistut- tua.
Kiinteästi teemakohtaisiin toimenpiteisiin liittyvät valtion rahoitus-, lainsäädäntö ym. toimet kuvataan ky- seisten toimenpiteiden yhteydessä edellä.
6 Toimenpiteet vuoden 2023 jälkeen
Tässä kuvataan mihin toimenpiteisiin on syytä varautua sopimuskauden 2024–27 ja 2028–31 osalta.
• Arvioidaan tulevilla kausilla toteutettavat hankkeet ja niiden edellyttämä suunnittelu
• Linjataan maankäytön tavoiteltavia kehityssuuntia
• Arvioidaan asumiseen liittyviä kehityssuuntia
Tässä kuvataan toimenpidepolku, mitä päätöksiä tulee tehdä missäkin vaiheessa erityisesti ilmastotavoittei- den toteutumiseksi vuoden 2023 jälkeen.
7 Voimassaolo
Tämä sopimus on voimassa 1.1.2020 – 31.12.2023. Sopimus on osapuolia sitova sopimuksen voimassaolo- ajalle kohdennettujen toimenpiteiden osalta.
8 Seuranta
Kuvataan seudulla tapahtuvan sopimuksen seurannan organisoituminen ja vastuut. Seurattavat tavoitteet, toimet ja mittarit kuvataan teemakohtaisissa osissa.