OVTES 2020–2021 muuttuneet sopimusmääräykset OVTES Osio A
OVTES 2020–2021 muuttuneet sopimusmääräykset OVTES Osio A
14 § Vuosisidonnainen lisä ja eläke (voimassa 31.7.2020 asti)
Vuosisidonnaiseen lisään oikeuttavaksi ajaksi ei katsota aikaa, jolta henkilö on ansainnut ja saa eläkettä. Rajoitus ei koske aikaa, jolta henkilö saa kuntien eläkevakuutukselta osa-aikaeläkettä tai osatyökyvyttömyyseläkettä.
Soveltamisohje
Vuosisidonnaisen lisän kertyminen katkeaa henkilön jäätyä vanhuuseläkkeelle. Palvelussuhteessa vuosisidonnaisen lisän kertyminen alkaa alusta, jos henkilö saa samanaikaisesti vanhuuseläkettä.
21 § Varsinainen palkka
1 mom. Viranhaltijan varsinaiseen palkkaan kuuluvat seuraavat palkanosat:
1 tehtäväkohtainen palkka (ks. osiot ja liitteet)
2 henkilökohtainen lisä (11 §)
3 vuosisidonnainen lisä (12–18 §)
4 syrjäseutulisä (19 §) ja yleissivistävän koulun kehitysaluelisä (20 §)
5 rekrytointilisä (20 a §)
6 koulu/oppilaitos- ja kuntakohtainen lisätehtävä (osio B 19 §) ja taide- ja taitoaineiden korvaus (osio B liite 1 23 §)
7 siirtymäkauden lisä/henkilökohtainen palkanlisä (osiot ja liitteet).
Soveltamisohje
Opetusvelvollisuustyöajassa opetusvelvollisuustuntimäärä vastaa täyttä työaikaa. Osion C mukaisessa vuosityöaikajärjestelmässä 1500 tunnin vuosityöaika vastaa täyttä työaikaa. Varsinaisen palkan käsitettä tarvitaan maksettaessa palkkaa mm. sairausloman ja äitiysvapaan ajalta sekä päätoimisen tuntiopettajan palkan määrittelyssä.
Palkallisen virkavapaan ajalta, mm. sairausloman ja äitiysvapaan ajalta, maksetaan osio C 24 a §:n mukaan varsinaisen palkan lisäksi osio C 15 §:n mukaiset lisätunnit vahvistetun työaikasuunnitelman mukaisesti.
33 § Vuosiloma ja laskennallinen vuosiloma Soveltamisohje
OVTES:n soveltamisalaan kuuluvaan opetushenkilöstöön ei sovelleta lomarahan vaihtamista vapaaksi koskevaa KVTES:n liitettä 15 IV luvun 19 §:ää (Lomarahavapaa).
35 § Vuosilomaetuudet siirryttäessä tehtävästä toiseen 1 mom.
Pääviranhaltija ja päätoiminen tuntiopettaja, jolla ei ole vuosilomaoikeutta ja joka siirtyy pysyvästi tai tilapäisesti OVTES:n soveltamisalalla vuosilomasäännösten piirissä olevaan virkaan tai tehtävään, on oikeutettu ao. lomavuoden laskennallisella vuosilomalla vähennettyyn vuosilomaan ja lomakorvaukseen KVTES:n määräysten mukaisesti.
2 mom. Voimaan 1.1.2021
Pääviranhaltija ja päätoiminen tuntiopettaja, johon sovelletaan vapaajaksojärjestelmää (OVTES Osio C) ja joka ilman yhdenkään kalenteripäivän keskeytystä siirtyy pysyvästi tai tilapäisesti OVTES:n soveltamisalalla vuosilomasäännösten piirissä olevaan virkaan tai tehtävään, on oikeutettu vuosilomaan ja lomakorvaukseen KVTES:n määräysten mukaisesti kuitenkin siten, että vuosilomapäivien määrä lasketaan seuraavasti.
Pääviranhaltijalta / päätoimiselta tuntiopettajalta vähennetään hänen edellisenä lomanmääräytymisvuotena ansaitsemastaan vuosilomasta 1.5.- 30.4. väliseen aikaan vahvistettuja vapaajaksopäiviä sekä 1.5.–30.4. väliseltä ajalta OVTES Osio C 22 §:n mukaan maksettuja vapaajaksokorvauspäiviä. Vähennyksenä huomioidaan 85 prosenttia niistä vapaajaksoihin sisältyneistä työpäivistä (ma-pe), jotka eivät ole sijoittuneet arkipyhille sekä 61 prosenttia maksetuista vapaajaksokorvauspäivistä. Jäljelle jäänyt vuosilomapäivien määrä pyöristetään lähimpään täyteen päivään.
42 § Osittaisen virkavapaan ja viranhoidon palkkaus
Osa-aikatyössä peruspalkka ja muut varsinaisen palkan osat ovat samassa suhteessa alemmat kuin viranhaltijan työaika on tämän virka- ja työehtosopimuksen täyttä säännöllistä työaikaa lyhyempi.
Soveltamisohje
Opetusvelvollisuustyöajassa opetusvelvollisuustuntimäärä vastaa täyttä työaikaa. Varsinaisen palkan velvoitteiden määräämiseen sovelletaan osa-aikaprosenttia. Osion mukaisessa vuosityöajassa 1500 tuntia vuodessa tai keskimäärin 37 tuntia ja 30 minuuttia viikossa vastaa täyttä työaikaa.
OVTES osio B
3 § Peruskoulun rehtorin tehtäväkohtainen palkka (voimaan 1.8.2020)
1 mom. Rehtorin hinnoittelutunnukset ja palkkaperusteryhmien lukumäärä.
Tehtäväkohtainen palkka I ja II kalleusluokissa, ks. palkkaliite.
Palkkaperusteryhmien lukumäärä
Vuosiluokkia 1–6 käsittävän koulun rehtori
4 03 01 10 1 | 12–23 |
4 03 01 20 1 | 24–30 |
4 03 01 30 1 | 31–37 |
4 03 01 40 1 | 38– |
Vuosiluokkia 7–9 käsittävän koulun rehtori tai yhtenäinen peruskoulu | |
4 03 01 10 2 | –6 |
4 03 01 20 2 | 7–14 |
4 03 01 30 2 | 15–19 |
4 03 01 40 2 | 20–24 |
4 03 01 50 2 | 25– |
Erityiskoulun rehtori | |
4 03 01 10 3 | 6–11 |
4 03 01 20 3 | 12–20 |
4 03 01 30 3 | 21–25 |
4 03 01 40 3 | 26– |
Soveltamisohje | |
Ks. palkka-asteikon käytöstä OVTES:n osion A 6 ja 10 §. Soveltamisohje (voimassa 1.8.2020–31.7.2022)
Rehtorin palkkauksessa voidaan soveltaa palkkaperusteryhmien määrää korkeampaa hinnoittelukohtaa, jos tämä on perusteltua rehtorin alaisen muun kuin opetushenkilöstön suurella määrällä tai rehtorin hallinnollisen työn kuormittavuudella.
10 § Rehtorinviran haltijan opetustuntimäärä (voimaan 1.8.2020)
1 mom. Vuosiluokkien 1–6 koulu (alakoulu) rehtorin viikoittainen opetustuntien lukumäärä on seuraava:
Koulun palkkaperusteryhmien lukumäärä | Opetustunnit viikossa |
12–17 | 10–12 |
18–23 | 9–11 |
24–29 | 6–9 |
30–35 | 4–6 |
36–41 | 3–5 |
42– | –2 |
2 mom. Vuosiluokkien 7–9 koulu (yläkoulu) tai yhtenäinen peruskoulu rehtorin viikoittainen opetustuntien lukumäärä on seuraava:
Koulun palkkaperusteryhmien lukumäärä | Opetustunnit viikossa |
1–3 | 9–11 |
4–9 | 7–9 |
10–20 | 5–7 |
21–25 | 4–6 |
26–30 | 2–4 |
31– | –2 |
3 mom. Erityiskoulun rehtorin viikoittainen opetustuntien lukumäärä on seuraava:
Koulun palkkaperusteryhmien lukumäärä | Opetustunnit viikossa |
1–3 | 11–13 |
4–9 | 9–11 |
10–20 | 7–9 |
21–25 | 6–8 |
26–30 | 4–6 |
31– | 2–4 |
4 mom. Kahden tai useamman peruskoulun yhteisen rehtorin opetustuntimäärä määräytyy vuosiluokkien 1–6 tai 7–9 koulun mukaan samoin perustein kuin hänen palkkauksensa (ks. 3 § 2 mom.) pitäen perusteena koulujen yhteenlaskettua palkkaperusteryhmien määrää.
Soveltamisohje 1–4 momentit (voimassa 1.8.2020–31.7.2022)
Rehtorille voidaan määrätä opetustunteja kaksi tuntia vähemmän kuin koulun palkkaperusteryhmien määrä osoittaa, jos koulun hallinnollisen työn määrä on suuri. Rehtorin hallinnolliseen työhön vaikuttaa esimerkiksi muun henkilöstön kuin opetushenkilöstön määrä. Rehtorin hallinnollisen työn kuormittavuutta arvioitaessa huomioidaan koulun apulaisrehtori-
/apulaisjohtajaratkaisut. Rehtorin opetustunteja ei tarvitse määrätä työjärjestykseen kiinnitettynä opetuksena.
Rehtorin opetusvelvollisuutta ei muuteta palkkaperusteryhmissä tapahtuneiden vähäisten muutoksien vuoksi, jos rehtorin työn kokonaismäärän kuormittavuus pysyy ennallaan.
Rehtorille voidaan määrätä opetustunteja enintään kaksi tuntia enemmän kuin koulun palkkaperusteryhmien määrä osoittaa. Hallinnollisen työn tulee tässä tilanteessa todennetusti vastaavasti vähentyä. Suurempi opetustuntimäärä tulee olla perusteltavissa opetuksen järjestämiseen liittyvällä poikkeuksellisella tilanteella (ks. B liite 1 9 § 5 mom.).
7 mom. (voimaan 1.8.2020)
Lukion rehtorin vuotuinen opetustuntimäärä vahvistetaan paikallisesti enintään 418 tuntiin. Lukion rehtorin vuotuinen opetustuntimäärä voidaan kuitenkin määrätä enintään 456 tuntiin. Tällöin oppilaitoksessa voi olla enintään 100 opiskelijaa eikä rehtorin virantoimitusvelvollisuuteen kuulu perusopetuksen rehtorin tehtävät tai suuremman opetustuntimäärän määräämiselle on muu perusteltu syy.
8 mom. (voimaan 1.8.2020)
Aikuislukion rehtorin vuotuinen opetustuntimäärä vahvistetaan paikallisesti enintään 363 tuntiin. Opetustuntimäärään voi sisältyä äidinkielen ja kirjallisuuden harjoitusten ohjaus- ja valvontatehtäviä (liite 3 6 § 2 mom.) ja kesäkurssien järjestelytehtäviä (liite 3 9 §).
Soveltamisohje
Lukion/aikuislukion rehtorin opetustuntimäärää vahvistettaessa otetaan huomioon mm. oppilaitoksen koko, toiminta useassa toimipisteessä, oppilaitokselle määrätty erityinen koulutustehtävä, useamman oppilaitoksen johtaminen, rehtorin budjettivastuu ja muut paikalliset erityisolosuhteet.
11 § Peruskoulun rehtorinviran haltijan työajan erityismääräykset
1 mom. Koulun/oppilaitoksen toimiessa pysyväisluonteisesti kahdessa tai useammassa erillisessä toimipaikassa, rehtorin, apulaisjohtajan/apulaisrehtorin, varajohtajan ja koulunjohtajan viikoittaisten opetustuntien määrään luetaan yhteensä 2–4 viikkotuntia. Käytettävä tuntimäärä ja sen jako riippuvat toimipaikkojen koosta, sijainnista ja edellä mainittujen henkilöiden tehtäväjaosta. Jos toimipaikat ovat erityisen etäällä toisistaan tai toimivat muutoin erityisen vaikeissa olosuhteissa, työnantaja voi edellä lukea opetusvelvollisuuteen todetun lisäksi yhteensä enintään neljä viikkotuntia.
2 mom. Jos toisen koulun/oppilaitoksen luokkia tai oppilas-/opiskelijaryhmiä toimii pysyvästi toisen koulun yhteydessä, koulujen rehtoreiden, apulaisjohtajien/- rehtoreiden, varajohtajien ja koulunjohtajien opetusvelvollisuuteen on luettavissa 1 momentin mukainen tuntimäärä yhteensä edellä mainitun mukaisesti.
Soveltamisohje 1 ja 2 momenttiin
Koulu/oppilaitos ei toimi kahdessa tai useammassa erillisessä toimipaikassa edellisissä kappaleissa tarkoitetulla tavalla, jos eri rakennukset sijaitsevat lähekkäin, vierekkäisillä tai vastakkaisilla tonteilla taikka samalla tontilla muodostaen kiinteän ja yhtenäisen toiminnallisen koulukokonaisuuden.
3 mom. (voimaan 1.8.2020)
Käytettävä tuntimäärä voidaan lukea poikkeuksellisesti myös koulun muun opettajaviranhaltijan opetustuntien määrään. Xxxxxxxxxx tähän on se, että opetusvelvollisuuteen lukemista ei voida tehdä rehtorin, apulaisjohtajan / apulaisrehtorin, varajohtajan tai koulunjohtajan opetusvelvollisuuteen.
13 § Peruskoulun oppilaanohjauksen lehtorin viran työaika (voimaan 1.8.2020)
1 mom. Oppilaanohjauksen lehtorin virassa työnantajan ajan ja paikan suhteen määrättävissä oleva työaika on 1 221 tuntia lukuvuodessa.
Jos itsenäisyyspäivä, loppiainen tai vapunpäivä ajoittuu maanantaista perjantaille, lyhenee vuotuinen sidottu työaika 7 tunnilla kutakin mainittua arkipyhää kohden.
2 mom. Edellä olevasta työajasta luokkaopetusta voidaan määrätä enintään 500 tuntia lukuvuodessa. Osa työnantajan määrättävissä olevasta työajasta tulee sijoittaa koulun kesäkeskeytysaikaan. Tämä lähinnä yhteisvalintatyöhön liittyvä aika on 30–50 tuntia em. työajasta.
3 mom. Muu oppilaanohjauksen lehtorin virkaan kuuluva työ tehdään opettajan omavalintaisena työaikana, jonka ajan ja paikan hän saa itse valita.
Soveltamisohje
Paikan ja ajan suhteen valinnainen työaika on tarkoitettu oppilaanohjauksen lehtorin oppituntien valmistelutyöhön ja siihen liittyvään opetusmateriaalin kokoamiseen ja valmistamiseen, ammattikirjallisuuteen tutustumiseen sekä muuhun koulussa tapahtuvaan ohjaustehtävään valmistautumiseen.
13a § Vuosityöaikaan otetun lukion opinto-ohjaajanviran haltijan työaika (muutos voimaan 1.8.2020)
1 mom. Vuosityöaikaan otetun opinto-ohjaajan vuosityöaika on 1 600, josta 400 tunnin osalta opettaja saa valita tehtävän työn ajan ja paikan.
Soveltamisohje
Ennen lukuvuoden alkua opettajalle on vahvistettava työajan käyttösuunnitelma, joka sisältää opetus- ja ohjaustyön sisällön määrän sekä opettajan muut tehtävät.
Jos työkauden aikana on tarpeen muuttaa vahvistettua työajankäyttösuunnitelmaa, tehdään se poistamalla tai vaihtamalla opettajalle määrättyjä töitä ja tehtäviä. Työajan käyttösuunnitelman toteutumista seurataan ja arvioidaan syys- ja kevätlukukauden päättyessä.
Paikan ja ajan suhteen valinnainen työaika on tarkoitettu opinto-ohjauksen kurssien valmistelutyöhön ja siihen liittyvän opetusmateriaalin kokoamiseen ja valmistamiseen ja mm. yhteistyöhön työelämän ja korkeakoulujen kanssa.
2 mom. Opinto-ohjaajan työnantajan määrättävissä olevasta työajasta 30–50 tuntia on sijoitettavissa koulun kesäkeskeytysaikaan.
13b § Vuosityöaikaan otetun lukion erityisopettajan viranhaltijan työaika (muutos voimaan 1.8.2020)
1 mom. Vuosityöaikaan otetun erityisopettajan vuosityöaika on 1 600, josta 400 tunnin osalta opettaja saa valita tehtävän työn ajan ja paikan.
Soveltamisohje
Ennen lukuvuoden alkua opettajalle on vahvistettava työajan käyttösuunnitelma, joka sisältää opettajan tehtävät. Näitä tehtäviä ovat mm. erityisopetus sekä erityisopettajan opiskelijan oppimisen tukeen liittyvä lukion aineenopettajan tukevaan konsultoivaan rooliin liittyvät tehtävät sekä yhteistyö oppilashuollon kanssa.
Jos työkauden aikana on tarpeen muuttaa vahvistettua työajan käyttösuunnitelmaa, tehdään se poistamalla tai vaihtamalla opettajalle määrättyjä töitä ja tehtäviä. Työajan käyttösuunnitelman toteutumista seurataan ja arvioidaan syys- ja kevätlukukauden päättyessä.
Paikan ja ajan suhteen valinnainen työaika on tarkoitettu mm. erityisopetuksen ja opiskelijoiden oppimisen tuen valmisteluun liittyvään työhön.
2 mom. Erityisopettajalle on työnantajan määrättävissä olevasta työajasta enintään 30 tuntia sijoitettavissa koulun keskeytysaikaan, jos asiasta on sovittu paikallisesti ao. luottamusmiehen kanssa.
14 § Opettajatyöpäivät (voimaan 1.8.2020)
1 mom. Toistaiseksi palveluksessa olevalla sekä määräaikaisella vähintään lukuvuoden työajaksi otetulla viranhaltijalla on velvollisuus varsinaisten koulupäivien ja muun työvelvollisuuden lisäksi osallistua opinto- ja suunnittelutyöhön kolmena päivänä lukuvuodessa. Kyseisistä päivistä yksi voidaan pitää erityisestä syystä työnantajan katsoessa sen tarkoituksenmukaiseksi kahtena yhteensä vähintään kuusi tuntia kestävänä eri tilaisuutena.
2 mom. 1 momentissa mainitun opinto- ja suunnittelutyöajan lisäksi työnantaja voi määrätä viranhaltijan osallistumaan suunnitteluun, koulutukseen ja työyhteisön kehittämiseen varsinaisten koulupäivien ja muun määrätyn työvelvollisuuden lisäksi enintään kaksi päivää (enintään 12 tuntia) lukuvuodessa.
3 mom. 2 momentissa tarkoitettuna päivänä työajan pituus on 6 tuntia ja kehittämispäivä on ajoitettava välittömästi lukukauden työajan päättymisen/alkamisen yhteyteen. Jos kehittämispäiviä on lukuvuodelle määrätty kaksi, toinen niistä saadaan järjestää kahtena kolmen tunnin oppilastyöpäiville ajoitettavana tilaisuutena, jos työnantaja katsoo sen tarkoituksenmukaiseksi. Kehittämispäivästä (6 t) opettajalle maksetaan päiväpalkka ko. työpäivää seuraavan kuukauden palkanmaksun yhteydessä.
Soveltamisohje
2 momentin mukaisiin opettajapäiviin osallistuu, sen mukaan kuin työnantaja määrää, koko kunnan opettajisto (esim. opetussuunnitelmien päivittämispäivä, koulutyön arvioinnin perusteet -päivä, työyhteisön kehittämispäivä), osa kunnan opettajista (esimerkiksi vuosiluokkien 7–9 opettajat) tai osa jonkin koulun opettajista (koulujen välinen yhteistyön kehittämisryhmä jne.). Vastaavien mm. koululainsäädännön tarkoittamien asioiden työstämiseen voi luonnollisesti käyttää 1 momentin mukaisia opettajatyöpäiviä, lukuvuoden aikana pidettäviä opettajakokouksia sekä opettajan viikoittaista suunnittelutyöaikaa. Opettajatyöpäiviä ei tulisi pääsääntöisesti ajoittaa lauantaille.
4 mom. Poistettu 1.10.2007–31.7.2022
5 - 8 mom. Poistettu 1.8.2020
14 a § Työajan vaihtaminen (voimaan 1.8.2020)
Opetustyötä voidaan sopia lukuvuoden aikana vaihdettavaksi enintään 24 tuntia kehittämistyöhön.
Soveltamisohje
Määräys mahdollistaa opettajan ja rehtorin sopimaan opetustuntien vaihtamisen kehittämistyöhön. Opetustunteja voidaan lukuvuoden aikana vaihtaa enintään 24 tuntia. Vaihtamiseen sovelletaan kerrointa 1,5 jolloin 24 opetustuntia vastaa 36 kehittämistyöajan tuntia. Opettaja ja rehtori sopivat millaisiin kehittämistehtäviin tämä työaika käytetään. Työaikaa voidaan sopia käytettäväksi myös esimerkiksi opettajan osaamisen kehittämiseen tai työhyvinvointia tukevaan toimintaan.
19 § Koulu/oppilaitos- ja kuntakohtainen lisätehtävä
1 mom. Opettajanviran haltijalle, jolle määrätään koulu/oppilaitoskohtaisen opetuksen kehittämiseen, suunnitteluun tai hallintoon liittyvä erikseen määrätty tehtävä, maksetaan tehtävän vaativuuden ja vastuullisuuden perusteella korvaus, jonka työnantaja vahvistaa palkkaliitteestä.
7 mom. (voimassa 1.8.2016–31.7.2022)
Jos koulutuksen järjestämisen kannalta on tarpeen soveltaa tämän pykälän peruskoulua koskevia määräyksiä toisin, voi työnantaja halutessaan käyttää koulu/oppilaitoskohtaiseen lisätehtävän korvauksen osin kuntakohtaisesti.
Soveltamisohje
Koulukohtaisesti laskettava palkkaliitteestä ilmenevä rahamäärä (2 mom.) voidaan työnantajan harkinnan mukaan käyttää osin kuntakohtaisesti, jos se on koko kunnan opetuksen kehittämisen kannalta perusteltua eikä rahamäärän käyttäminen koulukohtaisesti ole tarkoituksenmukaista.
Koulukohtaisesti tulee kuitenkin käyttää vähintään 70 % rahamäärästä.
Ennen päätöstä koulukohtaisen rahamäärän käyttämisestä kuntakohtaisesti, tulee asiasta käydä pääsopimuksen IV luvun 14 §:n 2 mom. mukaiset neuvottelut.
28 § Päätoimista tuntiopettajaa koskevat osion B sopimusmääräykset
1 § Sovellettavat sopimusmääräykset 7 § Palkan muodostuminen
8 § Vuosisidonnainen lisä 14 § Opettajatyöpäivät
14 a § Työajan vaihtaminen (voimaan 1.8.2020) 15 § Työaikaa lyhentävät arkipyhät
17 § Demonstraatioiden valmistelutunnit
19 § Koulu/oppilaitos- ja kuntakohtainen lisätehtävä 20 § Rehtorin hallinnolliset tehtävät
23 § Ylituntipalkkion, tuntipalkkioperusteella maksettavan ylitunnin ja erityistehtäväkorvauksen maksaminen/vähentäminen virkavapaan ajalta 24 § Määräajaksi otetun viranhaltijan palkkaus
25 § Kiertävän opettajan matkakustannusten korvaukset
26 § Siirtymämääräys 1.8.2005 euromääräiseen palkkaukseen siirretyille opettajille
27 § Siirtymäkauden lisä tehtävien vaativuuden arvioinnin pohjalta maksettavaa 1.3.2007.
OSIO B, liite 1 Peruskoulu
6 § Yhteissuunnittelutyöaika 1.8.2007–31.7.2022
Opettajalle määrättyjen viikoittaisten opetus- ja muiden tehtävien lisäksi opettajan tulee osallistua koulussa opetuksen yhteissuunnitteluun, aineryhmittäisiin ja asiaryhmittäisiin neuvonpitoihin, kodin ja koulun väliseen yhteistyöhön sekä opetuksen suunnitteluun ja koulun toiminnan kehittämiseen liittyvien tehtävien tekemiseen. Työaika määräytyy 6 a §:n mukaan.
Soveltamisohje
Yhteissuunnitteluajan käyttöä suunniteltaessa tulisi huomioida, että sitä käytetään mahdollisuuksien mukaan tasaisesti koko lukuvuoden työaikana.
6 a § Yhteissuunnittelutyöajan vuotuinen tuntimäärä (voimaan 1.8.2020)
Yhteissuunnittelutyöajan kokonaismäärä lukuvuoden aikana on enintään 120 tuntia. Yhteissuunnittelutyöajan vuotuinen suunnittelu ei voi lisätä lukuvuoden opettajatyöpäivien määrää.
Soveltamisohje
Yhteissuunnitteluajan käyttöä suunniteltaessa tulee huomioida, että työaika riittää suunnitelluille tehtäville.
8 § Koulun johtajan tehtävien lukeminen opetusvelvollisuuteen, kun tehtävät on määrätty opettajanviran haltijalle
1 mom. Jos opettajanviran haltija määrätään hoitamaan yhden tai useamman vuosiluokkia 1–6 käsittävän koulun ja/tai erityiskoulun johtajan tehtävät, hänen opetusvelvollisuuteensa luetaan seuraava tuntimäärä:
Koulun/koulujen palkkaperusteryhmien lukumäärä | Tuntimäärä/viikko |
1–2 | 1 |
3 | 2 |
4–5 | 3 |
6–7 | 6 |
8 | 7 |
9–12 | 9 |
13– | 12 |
2 mom. Jos vuosiluokkien 1–6 koululla ja erityiskoululla on yhteinen johtaja, määräytyy tuntimäärä edellä olevan taulukon mukaan kunkin koulun osalta erikseen, kuitenkin niin, että johtajalle jää opetustyötä vähintään neljä tuntia viikossa.
3 mom. Poistettu (yhdistetty 1 momenttiin)
4 mom. Jos kahdella tai useammalla vuosiluokkien 1–6 koululla on yhteinen johtaja, työnantaja voi lukea koulun johtajan opetusvelvollisuuteen 1 momentin lisäksi enintään kaksi viikkotuntia.
5 mom. (1.8.2020–31.7.2022)
Koulunjohtajan tehtävät voidaan määrätä poikkeuksellisesti yläkoulun tai yhtenäisen peruskoulun opettajaviranhaltijalle, jos tähän on paikallisista erityisolosuhteista johtuva syy. Tällaisena syynä voidaan pitää esimerkiksi pitkiä etäisyyksiä tai saaristo-olosuhteita, jolloin oppilaiden vähäisen määrän vuoksi rehtoriviran käyttäminen ei ole tarkoituksenmukaista. Koulunjohtajan käyttäminen yläkoulussa tai yhtenäisessä peruskoulussa voi olla perusteltua myös tilanteessa, jossa sillä voidaan vaikuttaa kunnan rehtoriviranhaltijalle johdettaviksi määrättyjen koulujen lukumäärään.
Yläkoulun tai yhtenäisen peruskoulun koulunjohtajaan sovelletaan edellä mainittuja 1–4 momentin määräyksiä. Työnantaja voi lisäksi määrätä opettajaviranhaltijalle, jolle yläkoulun tai yhtenäisen peruskoulun koulunjohtajan tehtävät on määrätty, opetusvelvollisuuteen luettavaksi enintään 3 tuntia suuremman tuntimäärän, jos tämä on perusteltavissa paikallisilla erityisolosuhteilla. Johtajan opetustyön määrän tulee olla kuitenkin vähintään neljä tuntia viikossa.
9 § Apulaisjohtajan tehtävien lukeminen opetusvelvollisuuteen, kun tehtävät on määrätty opettajanviran haltijalle (voimaan 1.8.2020)
1 mom. Jos opettajanviran haltija määrätään hoitamaan yhden tai useamman vuosiluokkia 1–6 käsittävän koulun apulaisjohtajan tehtävät, hänen opetusvelvollisuuteensa luetaan seuraava tuntimäärä:
Koulun/koulujen palkkaperusteryhmien lukumäärä | Tuntimäärä/viikko |
24–29 | 1–3 |
30–35 | 3–6 |
36–41 | 6–9 |
42– | 11–14 |
2 mom. Muun kuin 1 momentissa mainitun peruskoulun/peruskoulujen apulaisjohtajaksi määrätyn opettajanviran haltijan opetusvelvollisuuteen luettava tuntimäärä on seuraava:
Koulun/koulujen palkkaperusteryhmien lukumäärä | Tunnit/viikko |
13–20 | 3–6 |
21–25 | 5–10 |
26–30 | 8–16 |
31– | 10–18 |
Soveltamisohje 1 ja 2 momenttiin
Jos koululle/kouluille on poikkeuksellisesti määrätty useampia apulaisjohtajia, jaetaan 1 tai 2 momentin määräysten mukaan määräytyvä tuntimäärä apulaisjohtajien kesken.
3 mom. Poistettu
4 mom. Jos peruskoululla ja lukiolla on yhteinen rehtorinviran haltija ja apulaisjohtajaksi on määrätty peruskoulun opettaja, peruskoulun ja lukion palkkaperusteryhmät lasketaan yhteen määriteltäessä 2 momentin mukaista tuntimäärää.
Soveltamisohje 1–4 momentit (voimassa 1.8.2020-31.7.2022)
Opettajaviranhaltijalle, jolle on määrätty apulaisjohtajan/apulaisrehtorin tehtävät voidaan hallinnollista työtä lukea opetusvelvollisuuteen suurempi tuntimäärä, kun koulun palkkaperusteryhmien määrä osoittaa, jos koulun hallinnollisen työn määrä on suuri. Koulun hallinnolliseen työhön vaikuttaa esimerkiksi koulun muun henkilöstön kuin opetushenkilöstön määrä.
Opetusvelvollisuuteen luettava tuntimäärä voi olla enintään kaksi tuntia suurempi.
Työnantaja voi määrätä opettajaviranhaltijalle, jolle apulaisjohtajan/apulaisrehtorin tehtävät on määrätty opetusvelvollisuuteen luettavaksi edellä mainittua (1 mom. ja 2 mom.) enintään 3 tuntia suuremman tuntimäärän. Määräyksen tulee perustua paikallisiin erityisolosuhteisiin ja perusteet tulee arvioida lukuvuosittain. Tämän ylimääräisen opetusvelvollisuuteen lukemisen edellytyksenä on, että nämä tunnit eivät ole ylitunteina.
5 mom. (voimassa 1.8.2020–31.7.2022)
Virantoimitusvelvollisuutta muuttamalla (KVhL 23 §) opettajaviranhaltijalle voidaan siirtää perustellusta syystä rehtorille määrättyjä hallinnollisia tehtäviä, ei kuitenkaan esimiestyötä. Hallinnollisen työn siirtäminen on mahdollista, jos vuosiluokkien 1-6 koulun palkkaperusteryhmien määrä on vähintään 36 ja muun peruskoulun palkkaperusteryhmien määrä on vähintään 26. Vuosiluokkien 1-6 koulussa opettajaviranhaltijan opetusvelvollisuuteen voidaan lukea enintään 5 tuntia ja muussa peruskoulussa enintään 7 tuntia hallinnollisia tehtäviä. Poikkeavaa työaikamääräystä voidaan soveltaa lukuvuosi kerrallaan.
Soveltamisohje
Määräystä sovelletaan vain, jos hallinnollisia tehtäviä ei ole siirrettävissä opettajaviranhaltijalle, jolle on määrätty apulaisjohtajan/-rehtorin tehtävät.
10 § Muiden kuin johtamistehtävien lukeminen opetusvelvollisuuteen
Ks. osion B 17 § (demonstraatioiden valmistelutunnit) ja 18 § (kiertävän opettajan työaika).
1 mom. Jos luokanopettajanviran haltijan luokkaan kuuluu kahden tai useamman vuosiluokan oppilaita, hänen opetusvelvollisuuteensa luetaan yksi vuosiviikkotunti. Vastaavasti menetellään erityisluokanopettajanviran haltijan osalta, lukuun ottamatta vaikeimmin kehitysvammaisten opetusta.
2 mom. Jos luokanopettajanviran haltijan tai erityisluokanopettajanviran haltijan luokkaan kuuluu yksi tai useampi esiopetuksen oppilas, hänen opetusvelvollisuuteensa luetaan yksi vuosiviikkotunti. Edellä mainittua ei kuitenkaan sovelleta silloin, kun opetusryhmässä on vain pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevia esiopetuksen oppilaita.
Soveltamisohje 1 ja 2 momenttiin
Määräysten soveltaminen edellyttää, että luokanopettaja tai erityisluokanopettaja opettaa 1 ja/tai 2 momentin luokalla vähintään puolet
koko opetusryhmän opetuksesta. 1 ja 2 momenttien molempien täyttyessä opetusvelvollisuuteen luetaan 2 vuosiviikkotuntia.
Määräyksiä sovelletaan myös päätoimiseen tuntiopettajaan, jos hän hoitaa vastaavaan yhdysluokantehtävää kuin luokanopettajaviran haltija tai erityisluokanopettajan viranhaltija. (voimaan 1.8.2020)
3 mom. Jos aineenopettajanviran haltija tai (aineenopetuksen) tuntiopettaja poikkeuksellisesti määrätään huolehtimaan vuosiluokkien 1–6 luokasta ja kyseisellä luokalla ei ole omaa luokanopettajaa, hänen opetusvelvollisuuteensa luetaan yksi vuosiviikkotunti.
4 mom. Jos opettajanviran haltijalle ei voida osoittaa hänen opetusvelvollisuutensa edellyttämää tuntimäärä, hänen opetusvelvollisuuteensa luetaan osion A 23
§:n oppilaan ohjaus sekä tämän liitteen11–22 §:n erityistehtävät tarpeellisilta osin.
Soveltamisohje
Jos luokanvalvontatyö luetaan aineenopettajanviran haltijan opetusvelvollisuuteen, tuntimääränä käytetään 1 vuosiviikkotuntia, eikä 14
§:n 1,4 vuosiviikkotuntia.
30 § Tuntiopettajia koskevia muita määräyksiä
1 mom. Tuntiopettajan palkkaukseen sovelletaan osion A 22, 23 ja 24 §:n sekä
tämän liitteen 9 §:n, 10 § 4 momentin ja 11–25 §:n määräyksiä. Päätoimisen tuntiopettajan palkkaukseen sovelletaan lisäksi tämän liitteen 10 § 1 ja 2 momentin ja 26 §:n määräyksiä.
2 mom. Jos tuntiopettajalla ei peruskoulussa ole oppitunteja, mutta hän hoitaa sellaista erityistehtävää, jonka palkkion määrittelemiseen ei ole vahvistettu opetusvelvollisuutta, on se 23.
3 mom. Sellaisen sivutoimisen tuntiopettajan, jolla on virka lukiossa, tuntiopetustunnit määräytyvät virantoimituksen keskeytyksen ajalta osion B 23 §:n mukaan.
OSIO B, liite 2 Lukio
2 § Yhteissuunnittelutyöaika (voimaan 1.8.2020)
Aineenopettajan työaikaan kuuluu osallistuminen yhteissuunnitteluun siten, että opettajankokouksiin, aineryhmäkokouksiin ja neuvotteluihin käytetään työaikaa 2 a § määräyksen mukaisesti.
2 a § Yhteissuunnittelutyöajan vuotuinen tuntimäärä (voimaan 1.8.2020)
Yhteissuunnittelutyöajan kokonaismäärä lukuvuoden aikana on enintään 101 tuntia Yhteissuunnittelutyöajalla ei lisätä lukuvuoden opettajatyöpäivien määrää.
3 § Aineenopettajan opetusvelvollisuus (voimaan 1.8.2020)
1 mom.
tuntia/viikko | |
Äidinkieli ja kirjallisuus | 16 |
Toinen kotimainen kieli, vieras kieli (myös vieraskielisten oppilaiden äidinkieli, oppilaan kotikieli) ja tietotekniikka | 19 |
Matematiikka, fysiikka, kemia, kuvataide, musiikki | 20 |
Uskonto, filosofia, psykologia, elämänkatsomustieto, terveystieto, biologia, maantieto, historia, yhteiskuntaoppi | 21 |
Opinto-ohjaus, erityisopetus, kotitalous, tekstiilityö, tekninen työ | 22 |
Liikunta sekä muu yllä mainittuihin aineisiin välittömästi liittymätön valinnaisaine (soveltava kurssi), | 23 |
2 mom. A1–2- ja B1-kielessä sekä S2-kielessä (suomi/ruotsi toisena kielenä) opetusvelvollisuus on 18 tuntia viikossa.
3 mom. Opetusvelvollisuus, opetusvelvollisuuteen luettavat tehtävät ja ylitunnit lasketaan vuotuisena opetustuntimääränä. Jos opettaja opettaa kahta tai useampaa ainetta, jossa opetusvelvollisuus on erisuuruinen tai toimii ns. sekalehtorina, lasketaan painotettu opetusvelvollisuus vuositunteina.
Painotettu opetusvelvollisuus lasketaan osion A 53 §:n määräämin perustein.
Pöytäkirjamerkintä (voimaan 1.8.2020)
Lukioresurssimääräyksen kautta määrättäviin luokan ulkopuolisiin töihin ja tehtäviin (muu kuin opetustyö ja 8 § 1 mom. mukaiset ylioppilastutkintoon liittyvät tehtävät) sovelletaan kaikille opettajille opetusvelvollisuutta 19. Nämä lukioresurssin kautta korvattavat tunnit luetaan opettajan opetusvelvollisuuteen viimeisenä ja korvataan ylitunteina maksettaessa kaikille opettajille opetusvelvollisuudella 19. Opettajan opetusvelvollisuutta painotettaessa näitä tunteja ei oteta huomioon.
Soveltamisohje
Sekalehtori on viranhaltija, joka on velvollinen opettamaan sekä päivä- että aikuislukiossa tai jonka opetusvelvollisuuteen asianomaisena lukuvuonna tosiasiallisesti luetaan sekä päivä- että aikuislukion tunteja. Sekalehtorin kaikki lukiossa ja aikuislukiossa pitämät tunnit ovat joko
opetusvelvollisuuteen luettavia tunteja tai omalla ylituntipalkkioperusteella maksettavia ylitunteja. Ylituntipalkkioperusteena käytetään painottamalla saatua opetusvelvollisuutta. Painotettua opetusvelvollisuutta laskettaessa otetaan huomioon ainoastaan lukion ja aikuislukion luokkatunnit.
7 § Lukioresurssitunnit (voimaan 1.8.2020)
Lukioresurssituntien määrä on lukiota kohden 14 viikkotuntia, johon lisätään 0,17 viikkotuntia opiskelijaa kohden. Lukioresurssia käytetään rehtorin ja opettajakunnan lukion tavoitteiden saavuttamisen kannalta tärkeiksi pitämiin työsuunnitelmassa opettajalle osoitettuihin töihin ja tehtäviin kuten ylioppilaskirjoituksiin kuuluvien kokeiden valmistavaan tarkistamiseen ja lukion päättötutkintoon kuuluviin suullisiin kuulusteluihin. Lukioresurssin käytöstä päätetään lukuvuodeksi kerrallaan. Jos lukioresurssia ei käytetä kokonaisuudessaan luokan ulkopuolisiin tehtäviin, kohdennetaan käyttämätön tuntimäärä opetustyöhön.
Soveltamisohje
Lukioresurssista on käytettävä suurin osa luokan ulkopuolisiin tehtäviin. Näiden rehtorin määräämien töiden ja tehtävien opetusvelvollisuus on 19. Ylioppilastutkintoon liittyvien tehtävien korvaamiseen (8 § 1 mom.) sovelletaan kuitenkin opettajan omaa opetusvelvollisuutta.
Korvausperusteena on myös opettajan oma opetusvelvollisuus, kun lukioresurssia käytetään korvaamaan lukion päättötutkintoon kuuluvia suullisia kuulusteluja. Jos päätetään resurssin käyttämisestä opetustyöhön, tulee siitä sopia opettajakunnan kanssa. Jos resurssin käyttämisestä ei saavuteta yksimielisyyttä, tulee asiasta käydä pääsopimuksen IV luvun 14
§:n 2 mom. mukaiset neuvottelut.
9 § Yksityisopiskelijan kuulustelu ja ylioppilaskirjoituksiin liittyvät tehtävät (voimaan 1.8.2020)
1 mom. Yksityisopiskelija on ylioppilastutkintoon kuuluvaan kokeeseen osallistuva henkilö lukuun ottamatta
1. lukion omaa opiskelijaa, joka ei ole vielä suorittanut lukion päättötutkintoa eikä ylioppilastutkintoa
2. opiskelijaa, joka omassa koulussaan uusii hylätyn pakollisen kokeen kolmena ylioppilastutkinnosta annetun lain 16 §:ssä tarkoitettuna tutkintokertana.
3. henkilöä/opiskelijaa, joka omassa koulussaan uusii yhden kerran hyväksytysti suoritetun kokeen ylioppilastutkinnon suorittamisen jälkeen seuraavana tutkintokertana.
4. opiskelijaa, joka omassa koulussaan täydentää tutkintoaan ylioppilastutkinnon suorittamisen jälkeen seuraavana tutkintokertana.
2 mom. Lukion oppiaineen oppimäärän kuulustelusta maksetaan palkkaliitteen mukainen korvaus. Kuulustelu voidaan jakaa useampaan osakuulusteluun, jolloin korvaus vastaavasti ositetaan. Kukin koko oppimäärän kerralla tapahtuva kuulustelu ja oppimäärän osakuulustelu sisältää kirjallisen kuulustelun, suullisen kuulustelun ja uusintakuulustelun.
OSIO B, liite 3 Aikuislukio
3 § Yhteissuunnittelutyöaika (voimaan 1.8.2020)
Aineenopettajan työaikaan kuuluu osallistuminen yhteissuunnitteluun siten, että opettajankokouksiin, aineryhmäkokouksiin ja neuvotteluihin käytetään työaikaa 3 a § määräyksen mukaisesti.
3 a § Yhteissuunnittelutyöajan vuotuinen tuntimäärä (voimaan 1.8.2020)
Yhteissuunnittelutyöajan kokonaismäärä lukuvuoden aikana on enintään 89 tuntia. Yhteissuunnittelutyöajalla ei lisätä lukuvuoden opettajatyöpäivien määrää.
OSIO B Työaikakokeilut liite
1 § Soveltamisala ja voimassaolo
1 mom. Näitä sopimusmääräyksiä sovelletaan jäljempänä mainittujen ammattiryhmien palvelussuhteen ehtoina, jos asiasta on sovittu asianomaisen pääluottamusmiehen kanssa.
2 mom. Nämä sopimusmääräykset ovat voimassa 1.8.2014–31.7.2022.
3 mom. Muilta osin sovelletaan soveltuvin osin voimassaolevaa kunnallisen opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimusta (OVTES).
OVTES Osio C
1 § Soveltamisala
5 mom.
14 § Vuosisidonnainen lisä ja eläke (voimassa 31.7.2020 asti) 8 § Opinto-ohjaajan palkka (muutos voimaan 1.1.2021)
Kokoaikaisen (1500 h) opinto-ohjaajan tehtäväkohtainen palkka on vähintään tämän sopimuksen palkkaliitteen mukainen.
4 11 03 00 3 | Ylempi korkeakoulututkinto ja ylempi ammattikorkeakoulututkinto |
4 11 03 00 4 | Muu tutkinto |
12 § Opettajan työaika
1 mom.
[--]
2 mom. [--]
3 mom.
OVTES:n E osion kokoaikainen opettaja (38 h 45 min) voi halutessaan säilyttää palkkatasonsa siirtyessään vuosityöaikajärjestelmään. Vastaava oikeus on myös osa-aikaisella opettajalla, jonka työsopimuksen mukaisen palkkatason säilyttäminen edellyttää yli 1500 tunnin vuosityöaikaa.
Tällaisen E osiosta siirtyneen opettajan henkilökohtainen vuosityöaika on
palkkatason mukaisessa suhteessa korkeampi kuin vuosityöajassa olevan kokoaikaisen (1500 tuntia/vuosi) opettajan työaika.
Opettajan keskimääräinen viikkotyöaika lasketaan opettajan henkilökohtaisesta vuosityöajasta.
Soveltamisohje
3 momentin mukaisia määräyksiä sovelletaan E-osiosta siirtyneisiin opettajiin niin kauan kuin he jatkavat vuosityöaikaan siirtymishetken mukaisissa viroissa tai tehtävissä.
E-osiosta siirtyneeseen opettajaan, joka uudelleenvalinnassa siirtyy 1500 tunnin kokoaikaisen opettajan vuosityöaikaan, sovelletaan 3 momentin määräyksiä uudelleenvalinnan voimaan tuloon saakka. Uudelleenvalinta tulee voimaan joko 1.1.2021 tai 1.8.2021 riippuen siitä, onko koulutuksen järjestäjä kalenterivuositarkastelussa vai lukuvuositarkastelussa.
13 § Siirtymämääräys sitomattoman työajan vähimmäismäärästä
Määräys koskee opettajia, jotka ovat siirtyneet tähän liitteeseen työnantajan ottaessa vuosityöaikajärjestelmän käyttöön 1.8.2018–1.8.2020. Muihin kuin tässä pykälässä erikseen mainittuihin opettajiin sovelletaan 12 §:n mukaista sitomattoman työajan prosenttia. Opettajiin sovelletaan seuraavia sitomattoman työajan vähimmäisprosentteja niin kauan kuin he jatkavat vuosityöaikaan siirtymishetken mukaisissa viroissa tai tehtävissä:
• matemaattisten aineiden ja kielten opettaja vähintään 30 %,
• liiketalouden opettajat:
kirjanpidon, laskentatoimen ja taloushallinnon opettaja vähintään 37 %, ammatillisten teoria-aineiden opettaja (mm. toinen kotimainen kieli, vieraat kielet ja matemaattiset aineet) vähintään 34 %,
äidinkielen ja kauppakirjeenvaihdon/viestinnän opettaja vähintään 43 %,
• merenkulkualan opettaja:
merenkulun- ja teknillisten aineiden opettaja vähintään 30 %, työnopetuksessa vähintään 27 %,
navigointi- ja konevalvontaopetusta antava opettaja vähintään 35 %, kielten opettaja vähintään 42 %
muiden aineiden opettaja vähintään 38 %
• E -osiosta siirtynyt opettaja vähintään 17 %
Soveltamisohje
E-osiosta siirtyneeseen opettajaan, joka uudelleenvalinnassa siirtyy 1500 tunnin kokoaikaisen opettajan vuosityöaikaan, sovelletaan tämän pykälän määräyksiä uudelleenvalinnan voimaan tuloon saakka. Sen jälkeen sitomattoman työajan vähimmäisprosentti on 12 §:n 1 momentin mukainen. Uudelleenvalinta tulee voimaan joko 1.1.2021 tai 1.8.2021 riippuen siitä, onko koulutuksen järjestäjä kalenterivuositarkastelussa vai lukuvuositarkastelussa.
E-osiosta vuosityöaikajärjestelmään siirtyneeseen opettajan, joka on jo aiemmin valinnut siirtymisen (tai on muuten siirtynyt) 1500 tunnin kokoaikaisen opettajan vuosityöaikaan, sitomattoman työajan vähimmäisprosentti muuttuu automaattisesti 12 §:n 1 momentin mukaiseksi. Muutos opettajan sitomattoman työajan vähimmäisprosentissa tapahtuu suunnitteluvuoden alusta lukien. Muutosajankohta on joko 1.1.2021 tai 1.8.2021 riippuen siitä, onko koulutuksen järjestäjä kalenterivuositarkastelussa vai lukuvuositarkastelussa.
Uudelleenvalinnan ja em. muutoksen voimaantulosta lukien E-osiosta siirtyneellä opettajalla tarkoitetaan tässä pykälässä vain niitä E-osiosta siirtyneitä opettajia, jotka ovat valinneet henkilökohtaisen vuosityöajan.
18 § Opettajan vapaajaksot
1 mom.
2 mom.
Opettajalle on annettava 2.5.–30.9. välisenä aikana kahdeksan (8) viikon eli 56 kalenteripäivän pituinen kesävapaajakso, johon työnantaja ei saa sijoittaa työaikaa. Kesävapaajakso voidaan antaa enintään kolmessa osassa, ja näistä yhden pituus on vähintään neljä (4) viikkoa. Muuna aikana opettajalle on annettava neljän (4) viikon eli 28 kalenteripäivän pituinen vapaajakso ja se voidaan antaa enintään neljässä osassa.
E osiosta siirtyneelle opettajalle on annettava 2.5.–30.9. välisenä aikana vähintään kuuden (6) viikon eli 42 kalenteripäivän pituinen kesävapaajakso, johon työnantaja ei saa sijoittaa työaikaa. Kesävapaajakso voidaan antaa enintään neljässä osassa, ja näistä yhden pituus on vähintään kolme (3) viikkoa. Muuna aikana opettajille on annettava neljän viikon eli 28 kalenteripäivän pituinen vapaajakso ja se voidaan antaa enintään neljässä osassa.
Soveltamisohje
2 momentin mukaisia määräyksiä sovelletaan E-osiosta siirtyneisiin opettajiin niin kauan kuin he jatkavat vuosityöaikaan siirtymishetken mukaisissa viroissa tai tehtävissä.
E-osiosta siirtyneellä opettajalla tarkoitetaan tässä pykälässä kaikkia E-osiosta vuosityöaikajärjestelmään siirtyneitä opettajia.
3 mom.
(Voimaan 1.1.2021 kalenterivuositarkastelussa ja 1.8.2021 lukuvuositarkastelussa.)
Työnantaja voi kuitenkin siirtää enintään yhden (1) viikon eli 7 kalenteripäivää kesävapaajaksoa aikavälille 1.10–1.5. tai enintään yhden viikon eli 7 kalenteripäivää muuna aikana annettavaa vapaajaksoa aikavälille 2.5–30.9. Siirretty vapaajakso voidaan antaa erillisinä jaksona 1 momentin jaksotusta koskevista määräyksistä riippumatta.
Siirtäminen ei voi muuttaa vapaajaksojen kokonaismäärää, joka määräytyy 1 momentin mukaisesti.
Soveltamisohje
Määräystä ei sovelleta opettajiin, joiden vapaajaksot määräytyvät 2 momentin mukaisesti.
4 mom.
Opettajan kanssa voidaan sopia vapaajaksojen sijoitusajankohdista, jaksotuksesta ja määrästä toisin. Vapaajaksoja on annettava vähintään 10 viikkoa eli 70 kalenteripäivää suunnitteluvuodessa.
Soveltamisohje
Sopiminen on tehtävä kirjallisesti tai sähköisesti (esim. sähköpostitse tapahtuva sopiminen).
20 § Vapaajakson ajankohdan vahvistaminen
Vapaajaksojen ajankohdat vahvistetaan seuraavasti: Lukuvuosijärjestelmässä:
01.10.– 01.05 välisen ajan vapaajaksot vahvistetaan 30.09. mennessä 02.05.–31.07. välisen ajan vapaajaksot vahvistetaan 31.03. mennessä 01.08.–30.09. välisen ajan vapaajaksot vahvistetaan 31.05. mennessä.
Kalenterivuosijärjestelmässä:
01.01.–01.05. välisen ajan vapaajaksot vahvistetaan 30.11. mennessä 02.05.–31.09. välisen ajan vapaajaksot vahvistetaan 31.03. mennessä 01.10.–31.12. välisen ajan vapaajaksot vahvistetaan 30.09. mennessä
Pöytäkirjamerkintä
Oppilaitoksen vapaajaksorytmi on oletus suunnitteluvuoden vapaajaksojen sijoittumisesta (ajankohdista, osien määrästä ja pituudesta). Vapaajaksorytmejä voi olla useita, esim. yksikkökohtaisesti.
Mikäli opettaja on osan suunnitteluvuotta töissä ja osan virkavapaalla, on vapaajaksot suunniteltava ja vahvistettava koko vuodelle, myös virkavapaa-aikaan. Alustavaa tai vahvistettua tietoa vapaajaksojen sijoittumisesta tarvitaan mm. työajan laskentaan sekä 24 §:n tarkoittamissa tilanteissa vähennyksen laskentaan.
Vapaajaksojen lopullinen sijoittuminen käy ilmi, kun vapaajaksojen ajankohdat vahvistetaan 20 §:n mukaisina määräaikoina.
22 § Määräaikaisen opettajan ja opinto-ohjaajan vapaajaksokorvaus (muutos voimaan 1.1.2021)
Vuotta lyhyemmäksi ajaksi palkatulle opettajalle maksetaan virkasuhteen päättyessä vapaajaksokorvaus, jonka suuruus perustuu opettajan työpäivien lukumäärään.
Vapaajaksokorvausta kerryttävät kaikki opettajan työsuunnitelman mukaiset virkasuhteeseen sisältyneet työpäivät (ma-pe). Opettajan vahvistetut vapaajaksopäivät eivät ole työpäiviä.
Vapaajaksokorvauspäivien lukumäärä saadaan kertomalla opettajan edellä kuvattujen työpäivien lukumäärä luvulla 0,42, ja vapaajaksokorvaus lasketaan kertomalla opettajan päiväpalkka vapaajaksokorvauspäivien lukumäärällä. Jos virkasuhteeseen on sisältynyt työaikasuunnitelmassa vahvistettuja vapaajaksopäiviä, jokainen vapaajakson kalenteripäivä (ma-su) vähennetään maksettavien vapaajaksokorvauspäivien lukumäärästä.
Vuotta lyhyemmäksi ajaksi palkatun opinto-ohjaajan vapaajaksokorvaus lasketaan 1 ja 2 momentin mukaisesti kuitenkin siten, että kerroin on 0,33.
Soveltamisohje
Kun vuotta lyhyemmässä määräaikaisessa virkasuhteessa ollut opettaja/opinto-ohjaaja siirtyy ilman yhdenkään kalenteripäivän keskeytystä saman työnantajan palveluksessa toiseen virkasuhteeseen tai työsuhteeseen, voidaan siirtymistä edeltäneen määräaikaisen virkasuhteen päättyessä sen ajalta maksaa vapaajaksokorvaus
23 § Lomaraha (muutos voimaan 1.5.2021)
Opettajalle, päätoimiselle tuntiopettajalle ja opinto-ohjaajalle maksetaan OVTES:n mukainen lomaraha. Lomarahan perustana oleva varsinainen palkka kerrotaan luvulla 0,82.
24 a § Virkavapaan vaikutus lisätuntien maksamiseen
(voimaan 1.1.2021 kalenterivuositarkastelu ja 1.8.2021 lukuvuositarkastelu)
Opettajalle ja opinto-ohjaajalle maksetaan palkallisen virkavapaan ajalta 15 §:n mukaiset lisätunnit vahvistetun työaikasuunnitelman mukaisesti.
OVTES osio F liite 10
6 § Opettajan vuotuinen työaika ja opetusvelvollisuus (voimaan 1.8.2020)
1 mom. Opettajan opetustyö ja muu työ suunnitellaan enintään 38 viikolle. Opetustyö pyritään suunnittelemaan 35 viikolle. Työviikko on viisipäiväinen. Päivistä vähennetään muuksi arkipäiväksi kuin lauantaiksi sattuva itsenäisyyspäivä, loppiainen ja vapunpäivä.
2 mom. Opettajan opetusvelvollisuus on 23 opetustuntia viikossa ja vuotuinen opetusvelvollisuus on 805. Ammatillisen koulutuksen (II aste) opettajan opetusvelvollisuus on em. poiketen 22 opetustuntia viikossa ja vuotuinen opetusvelvollisuus on 770
3 mom. Muuhun työhön kuuluu opetuksen kehittäminen ja muut työnantajan määräämät opettajan toimenkuvaan kuuluvat oppituntiin välittömästi liittymättömät tehtävät. Muun työn vuotuinen työaika on 90 tuntia ja tunnin pituus on 60 minuuttia.
4 mom. Muun työn asemasta opettaja voidaan edelleen määrätä opettamaan yli 35 työviikkoa, mutta tällöin yksi opetustunti lyhentää muuta työtä 1,5 tunnilla. Jos opettajalle määrätään muuta työtä yli 90 tuntia, maksetaan yhdestä muun työn tunnista yhden ylitunnin palkkio.
11 § Muut tuntiopettajan palvelussuhteen ehdot 3 mom. (voimaan 1.8.2020)
Vähintään lukuvuoden työajaksi otettu päätoiminen tuntiopettaja voidaan määrätä tekemään 6 § 3 mom. mukaista muuta työtä 8 tuntia vuodessa, jolloin korvaus maksetaan 8 tuntia ylittävältä osalta.
4 mom. (voimaan 1.8.2020)
Vähintään lukukauden työajaksi otettu päätoiminen tuntiopettaja voidaan määrätä tekemään 6 § 3 mom. mukaista muuta työtä 4 tuntia lukukaudessa, jolloin korvaus maksetaan 4 tuntia ylittävältä osalta.
12 § Matkakustannusten korvaus (voimaan 1.8.2020)
Tuntiopettajalle, joka opettaa yhdessä musiikkioppilaitoksessa alle 16 tuntia viikossa, työnantaja voi harkintansa mukaan maksaa matkustamisesta aiheutuvat kustannukset.
OVTES osio F liite 11
4 § Opettajan työaika (voimaan 1.8.2020)
Vaihtoehto 1
1 mom. Opettajan työaika on vuodessa 790 tuntia, josta opetustunteja on 578 tuntia ja muuta työnantajan määräämää työtä 212 tuntia.
Vaihtoehto 2
2 mom. Opettajan työaika on lukuvuodessa 1 200 tuntia, joka jakautuu opetukseen ja muuhun työnantajan määräämään työhön siten, että opetustunteja on enintään 1 momentin mukainen määrä.
4 mom. Opettajan kanssa voidaan sopia muun työn vaihtamisesta opetustunteihin.
Tällöin yksi opetustunti vähentää muuta työtä 1,5 tuntia.
14 § Muut tuntiopettajan palvelussuhteen ehdot
Poistettu 1.8.2020
OVTES osio F liite 12
6 § Opettajan vuotuinen työaika ja opetustuntimäärä 2 mom. (voimaan 1.8.2020)
Opettajan muu työvelvollisuus on 350 tuntia lukuvuodessa. Jos opettaja eri toimipisteeseen matkustamisen vuoksi matkustaa viikossa keskimäärin 200 kilometriä, luetaan matkustamiseen käytetystä ajasta enintään 75 tuntia edellä sanottuun muuhun työvelvollisuuteen.
9 § Suunnittelijaopettajan työaika
1 mom. (voimaan 1.8.2020)
Suunnittelijaopettajan, jonka tehtäviin kuuluu opintokokonaisuuksien/ kurssien suunnittelu, koordinointi, hankkeiden hallintaa ja seurantaa (talous- yms. vastuu), sidottu vuotuinen työaika määrätään 1 200 tunniksi. Työaika jakautuu opetukseen ja muuhun työnantajan määräämään työhön työnantajan päätöksen mukaisesti siten, että opetustunteja voi olla enintään 6 §:n 1 momentin mukainen määrä. Opettajan kanssa voidaan sopia muun työn vaihtamisesta opetustunteihin. Tällöin 1 opetustunti vähentää muuta työtä 1,5 tunnilla.
12 § Tehtävät
3 - 4 mom. Poistettu 1.8.2020
OVTES osio F liite 13
3 § Opettajan työaika vaihtoehdossa 1
3 mom. (voimaan 1.8.2020)
Opettajan vuotuinen muun työn työvelvollisuus on 315 tuntia vuodessa, jos opettajan opetusvelvollisuus on 3/4 kokonaistyövelvollisuudesta.
4 mom. (voimaan 1.8.2020)
Jos opiston opetustyön järjestäminen erityisestä syystä niin vaatii tai siitä
opettajan kanssa sovitaan, opettajan opetusvelvollisuus voidaan määrätä edellä mainittua suuremmaksi tai pienemmäksi. Tällöin muuta työvelvollisuutta lisätään tai vähennetään 1,5 tuntia jokaista oppituntia kohden. Opettajan opetusvelvollisuuden tulee olla kuitenkin vähintään 2/3 työvelvollisuudesta, ellei toimivaltainen viranomainen erityisistä syistä päätä alentaa opetusvelvollisuutta puoleen kokonaisvelvollisuudesta.
9 § Tehtävät
3 - 4 mom. Poistettu 1.8.2020