Työterveyslaitosta koskevatyöehtosopimus 1.2.2018 – 31.3.2020

Työterveyslaitosta koskeva

työehtosopimus

1.2.2018 – 31.3.2020

Hyvinvointialan liitto ry

Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty ry Terveys- ja Sosiaalialan Neuvottelujärjestö TSN ry Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry

Sisällysluettelo

TYÖTERVEYSLAITOKSEN HENKILÖSTÖÄ KOSKEVA TYÖEHTOSOPIMUS 1.2.2018 – 31.3.2020 1

1 § Sopimuksen ulottuvuus 1

2 § Työn johtaminen ja jakaminen 1

3 § Työsuhteen alkaminen 2

4 § Työsuhteen päättyminen 2

5 § Palkat 3

6 § Työaika 8

7 § Arkipyhät 9

8 § Lisätyö 10

9 § Ylityö 10

10 § Ilta- ja yötyö 11

11 § Sunnuntaityö 12

12 § Varallaolo ja hälytysluonteinen työ 12

13 § Palkan osittaminen 12

14 § Matkakustannukset ja päivärahat sekä työmatkakorvaus 13

15 § Vuosiloma 13

16 § Vuosilomapalkka ja lomaraha 15

17 § Sairausajan palkka 17

18 § Lapsen sairastuminen 18

19 § Lääkärintarkastukset 18

20 § Lyhyt tilapäinen poissaolo 19

21 § Äitiys-, erityisäitiys-, isyys- ja vanhempainvapaa sekä hoitovapaa 20

22 § Ryhmähenkivakuutus 21

23 § Koulutus 21

24 § Luottamusmies 21

25 § Kokoontuminen työpaikoilla 21

26 § Jäsenmaksujen periminen 22

27 § Suojavaatetus 22

28 § Voimassaolevat etuudet 23

29 § Erimielisyyksien ratkaiseminen 23

30 § Työrauhavelvoite ja seuraamukset sopimusrikkomuksista 23

31 § Sopimuksen voimassaolo 24

TYÖTERVEYSLAITOSTA KOSKEVAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 25

KOULUTUSPALKKIOIDEN MAKSAMINEN 33

Vaativuusarviointikäsikirja 10.2.2003 36

Henkilökohtaisen palkanosan arviointi 1.6.2015 46

TYÖTERVEYSLAITOKSEN HENKILÖSTÖÄ KOSKEVA KOULUTUSSOPIMUS 52

HENKILÖSTÖN EDUSTAJIA TYÖTERVEYSLAITOKSESSA KOSKEVA SOPIMUS 2009 57

1 § Henkilöstön edustajia koskevan järjestelmän tarkoitus 57

2 § Luottamusmies 57

3 § Luottamusmiehen valitseminen ja ilmoittaminen 59

4 § Päätyösuojeluvaltuutetun valitseminen 60

5 § Luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun työsuhde 60

6 § Luottamusmiehen tehtävät 62

7 § Luottamusmiehen oikeus saada tietoja 63

8 § Luottamusmiehelle myönnettävä vapautus työstä 65

9 § Työsuojeluvaltuutetun ajankäyttö 66

10 § Ansionmenetyksen korvaaminen 66

11 § Säilytys- ja toimistotilat 67

12 § Luottamusmiesten koulutus 68

13 § Neuvottelujärjestys 68

14 § Sopimuksen voimassaolo 69

TYÖTERVEYSLAITOKSEN HENKILÖSTÖÄ KOSKEVA TYÖEHTOSOPIMUS 1.2.2018 – 31.3.2020

1 § Sopimuksen ulottuvuus

1 § Sopimuksen ulottuvuus

1. Tätä sopimusta noudatetaan Hyvinvointialan liiton jäsenenä olevan Työ- terveyslaitoksen palveluksessa oleviin työntekijöihin.

Tämä sopimus ei kuitenkaan koske:

- ylintä johtoa ja osaamiskeskusten johtajia

- työnantajan edustajia, jotka päättävät alaistensa palkasta ja työehdoista

- henkilöitä, joiden päätehtävä on edustaa työnantajaa tämän työehtoso- pimuksen soveltamisessa

- oppilaitosten edellyttämää harjoittelua tai opinnäytettä suorittamaan tulleita työntekijöitä.

2. Tämän työehtosopimuksen osana noudatetaan keskusjärjestöjen välistä yhteistoimintasopimusta ja hyvityssakkojen suuruutta koskevaa pöytäkir- jaa siinä muodossa kuin ne olivat voimassa ennen 15.2.2017 sekä suositus- ta työkykyä ylläpitävästä toiminnasta ja päihdesuositusta. Jos mainittuihin suosituksiin tehdään sopimuskauden aikana keskusjärjestöjen välillä muu- toksia, noudatetaan niitä siitä päivästä lukien, jolloin allekirjoittaneet osapuolet ovat sopineet muutosten liittämisestä tähän työehtosopimukseen.

2 § Työn johtaminen ja jakaminen

1. Työnantajalla on oikeus johtaa ja jakaa työtä sekä ottaa toimeen ja siitä erottaa työntekijöitä.

2. Laitoksen esimiesten ja muun henkilöstön koulutuksessa ja sisäisessä ohjauksessa kiinnitetään huomiota työtehtävien mitoitukseen sekä siihen, että ne voidaan yleensä hoitaa säännöllisenä työaikana. Lisäksi kiinnite-

tään huomiota työntekijöiden tasapuoliseen kuormitukseen, työsuojelulain- säädännön vaatimuksiin sekä työehtosopimuksen määräyksiin.

3 § Työsuhteen alkaminen

1. Työsopimus tehdään kirjallisena.

2. Työsuhteen alussa voidaan sopia kulloinkin voimassa olevan työsopi- muslain mukaisesta koeajasta, jonka kuluessa työsopimus voidaan puolin ja toisin purkaa irtisanomisaikaa noudattamatta.

3. Määräaikainen sopimus voidaan tehdä työsopimuslain mukaisin perus- tein.

4 § Työsuhteen päättyminen

1. Työnantaja noudattaa seuraavia työsuhteen keskeytymättömän keston mukaan määräytyviä irtisanomisaikoja:

• enintään 1 vuosi 14 vrk

• yli 1 - 4	vuotta	1 kk
• yli 4 - 8	"	2 kk
• yli 8 - 12	"	4 kk
• yli 12	"	6 kk

2. Työntekijän irtisanoessa toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen ovat irtisanomisajat työsuhteen keskeytymättömän keston mukaan seuraa- vat:

• 0 - 5	vuotta	14 vrk
• yli 5	”	1 kk

3. Jos toistaiseksi voimassaolevaan työsuhteeseen otettu työntekijä eroaa irtisanomisaikaa noudattamatta, hän on vaadittaessa velvollinen suoritta- maan työnantajalle noudattamatta jätetyn irtisanomisajan palkkaa vastaa- van määrän.

4. Jos määräaikaiseen työsuhteeseen otettu työntekijä jättää työnsä ennen sovitun työkauden päättymistä, työnantaja on oikeutettu vaatimaan kor- vausta aiheutetusta vahingosta.

5 § Palkat

Palkkausjärjestelmä ja sen vaikutus palkkaan

1. Palkkausjärjestelmän tavoite on edistää oikeudenmukaisiksi koettavia laitoksen sisäisiä palkkasuhteita sekä lisätä palkkauksen kannustavuutta ja siten parantaa laitoksen kilpailukykyä.

Palkkausjärjestelmä koostuu työn vaativuuden mukaisesta palkasta (ns. vaati-osa) ja henkilökohtaisesta palkanosasta (ns. henki-osa).

Erikseen on sovittu pääkaupunkiseutulisästä ja palkkiojärjestelmästä.

2. Laitoksen palveluksessa 30.4.2003 olleen työntekijän henkilökohtaista kuukausipalkkaa ei voida tämän järjestelmän käyttöönoton vuoksi alentaa.

3. Työntekijän työn vaativuuden mukaisen palkkaryhmän alentamisen teh- tävien muuttuessa tulee perustua sopimukseen tai työsopimuslain edelly- tyksiin.

4. Uuden työntekijän vähimmäispalkka määräytyy työn vaativuustasoon perustuvan palkkaryhmän mukaan. Hänen palkkansa henkilökohtaisen osan arviointi tulee suorittaa kuuden kuukauden kuluessa työsuhteen al- kamisesta, ellei ole kysymys enintään vuoden määräaikaisesta työsuhtees- ta. Henkilökohtaista osaa maksetaan työsuhteen alusta tai arviointia seu- raavan kuukauden alusta lukien noudattaen vastaavia periaatteita kuin muidenkin työntekijöiden osalta.

5. Kuntouttavassa tai kokeilevassa työharjoittelussa olevan sekä tilapäisen vuosiloma-apulaisen kuukausipalkka on 1.4.2018 alkaen vähintään 1062,74 euroa ja 1.4.2019 alkaen 1081,13 euroa.

Työn vaativuuden mukainen palkka

6. Työn vaativuuden mukainen vähimmäispalkka kustakin toimesta mää- räytyy vaativuuskäsikirjan (liite 1) ja siihen perustuvien palkkaryhmien mukaan. Vaativuuskäsikirja on tämän työehtosopimuksen osa.

7. Palkkausjärjestelmän piirissä olevan täyttä työaikaa tekevän työntekijän henkilökohtainen kokonaispalkka on 1.4.2018 alkaen vähintään 1602,71 euroa ja 1.4.2019 1615,21 euroa.

Kunkin vaativuustason mukainen palkkaryhmäpalkka on täyttä työaikaa tekevällä 1.4.2018 seuraava:

Pisteet	Palkkaryhmä	Palkka	Palkka pääkaupunkiseutulisäl- lä
0 – 43	1	1529,52	1575,40
44 – 65	2	1662,63	1712,51
66 – 86	3	1796,93	1850,83
87 – 108	4	1941,85	2000,11
109 – 130	5	2097,35	2160,27
131 – 151	6	2264,63	2332,56
152 – 173	7	2444,85	2518,20
174 – 195	8	2628,62	2707,48
196 – 216	9	2826,54	2911,33
217 – 000	00	0000,95	3132,19
239 – 000	00	0000,86	3370,01
261 – 000	00	0000,78	3628,46
283 – 000	00	0000,90	3908,75
304 – 000	00	0000,64	4212,33
326 – 000	00	0000,89	4541,15
348 – 000	00	0000,95	4902,75
369 – 000	00	0000,17	5293,34
391 -	18	5548,63	5715,08

Kunkin vaativuustason mukainen palkkaryhmäpalkka on täyttä työaikaa tekevällä 1.4.2019 seuraava:

Pisteet	Palkkaryhmä	Palkka	Palkka pääkaupunkiseutulisäl- lä
0 – 43	1	1541,45	1587,69
44 – 65	2	1675,60	1725,87
66 – 86	3	1810,95	1865,27
87 – 108	4	1957,00	2015,71
109 – 130	5	2113,71	2177,12
131 – 151	6	2282,29	2350,75
152 – 173	7	2463,92	2537,84
174 – 195	8	2649,12	2728,60
196 – 216	9	2848,59	2934,04
217 – 000	00	0000,67	3156,62
239 – 000	00	0000,38	3396,30
261 – 000	00	0000,26	3656,76
283 – 000	00	0000,50	3939,24
304 – 000	00	0000,54	4245,19
326 – 000	00	0000,28	4576,57
348 – 000	00	0000,08	4940,99
369 – 000	00	0000,26	5334,63
391 -	18	5591,91	5759,66

8. Pääkaupunkiseudulla työntekijöiden palkkaryhmäpalkat ovat kolme prosenttia suuremmat johtuen alueen yleisesti korkeammasta kustannus- ja palkkatasosta.

9. Osa-aikaisen työntekijän vähimmäispalkka lasketaan täyden työajan ja sovitun lyhyemmän työajan suhteessa.

10. Jos työntekijän toimi vaihtuu tai toimen päätehtävät muuttuvat ja muu- tos kestää vähintään kaksi kuukautta, määritellään hänen palkkansa uuden toimenkuvan mukaisen vaativuustason mukaan muutoksen toteutumisesta lähtien. Muutos voi olla toistaiseksi voimassa oleva tai määräaikainen. Muutoin työntekijän toimenkuvat tarkistetaan vähintään kerran vuodessa. Mikäli muutos edellyttää vaativuusryhmän tarkistusta, se suoritetaan vii- pymättä.

Aloitteen vaativuusryhmän tarkistuksesta voi tehdä työnantajan edustaja, työntekijä tai luottamusmies.

Henkilökohtainen palkanosa

11. Henkilökohtainen osa toteutetaan tämän työehtosopimuksen osana ole- van arviointikäsikirjan (liite 2) perusteella.

Henkilökohtaisen osan määräytymiskriteereitä painotetaan työn ja tehtävän vaatimusten mukaisesti.

12. Työntekijälle voidaan maksaa palkkaa työvoimakilpailullisista syistä yli tämän sopimuksen tarkoittaman. Tätä seurataan työnantajan edustajan ja luottamusmiehen välillä.

Erikoistumassa olevat lääkärit

13. Työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksessa olevat lääkärit jäävät tämän työehtosopimuksen palkkausjärjestelmän ulkopuolelle. Heidän vä- himmäispalkkansa on 1.4.2018 alkaen 3710,68 euroa ja 1.4.2019 alkaen 3774,87 euroa.

Erimielisyyksien ratkaiseminen

14. Jos työnantajan ja työntekijän välillä syntyy erimielisyys tämän sopi- muksen mukaisen palkkausjärjestelmän soveltamisesta hänen palkkaansa, asiasta voidaan pyytää lausunto laitoksen palkkausjärjestelmätyöryhmältä. Jos erimielisyys tämän sopimuksen soveltamisesta tämänkin jälkeen jat- kuu, työntekijä voi saattaa asian työehtosopimusosapuolina olevien yhdis- tysten ratkaistavaksi työehtosopimuksen neuvottelujärjestelmää noudat- taen.

15. Työehtosopimusosapuolten mielestä palkkausjärjestelmää sovellettaes- sa erimielisyyden sovinnollinen ratkaiseminen on koko järjestelmänkin kannalta erityisen tärkeätä.

Palkkaustietojen antaminen ja käsittely

16. Osapuolet ovat sopineet erikseen niistä tiedoista, mitä ne välisessään neuvotteluissa tarvitsevat palkkausjärjestelmän toteuttamiseksi ja kehittä- miseksi. Laitoksen sisäisellä palkkausjärjestelmätyöryhmällä on oikeus saada käsittelyn kannalta tarpeelliset tiedot tietosuojalainsäädäntö ja salas- sapitovelvollisuus huomioon ottaen.

17. Luottamusmiehen oikeudesta saada palkkatietoja on sovittu Henkilös- tön edustajia työterveyslaitoksessa koskevassa sopimuksessa 2009.

Palkkausjärjestelmän kehittäminen

18. Osapuolet jatkavat palkkausjärjestelmän kehittämistä 1. kappaleessa mainittujen tavoitteiden saavuttamiseksi.

19. Xxxxxxxxx sisäinen palkkausjärjestelmätyöryhmä jatkaa työskentelyään tämän sopimuksen mukaisissa tehtävissä. Sen tehtävänä on lisäksi selvittää mahdollisuudet kehittää nykyistä palkkiojärjestelmää. Palkkaustyöryhmän jäsenet voivat käyttää kokouksissa pysyvää tai tilapäistä laitoksen palve- luksessa olevaa asiantuntijaa.

Tuntikohtaisten lisien huomioon ottaminen

20. Tähän työehtosopimukseen perustuvat säännölliseltä työajalta makset- tavat tuntikohtaiset lisät sunnuntaityökorvauksia lukuun ottamatta otetaan huomioon palkallisten poissaoloaikojen palkkaa laskettaessa.

Muut lisät

21. Koulutuspalkkioista on sovittu allekirjoituspöytäkirjan liitteen mukai- sesti.

22. Kirjoituspalkkiot ja niitä vastaavat tai vastaavanlaiset palkkiot säilyte- tään muuttumattomina.

23. Työhygieenisten mittausten yhteydessä asiakkaan luokse tehtäviltä työmatkoilla maksetaan matka-ajankorvausta siten, että työhön ja työmat- kaan yhteensä käytetyltä yhdeksän tuntia ylittävältä matka-ajalta makse- taan yksinkertaista tuntipalkkaa vastaava korvaus. Vastaavaa matka-ajan

korvausta maksetaan aiemmassa laajuudessa myös Tampereen kenttäklini- kalla työskenteleville sekä kouluttajille. Korvauksen maksamisen edelly- tyksenä on, että työhön ja matkaan käytetty aika laskutetaan työn tilaajalta laitoksen laskutusta koskevien sisäisten ohjeiden mukaisesti.

24. Lääkäreille maksettavien lausuntopalkkioiden perusteet noudattavat entisen käytännön mukaan lääkintöhallituksen yleiskirjeen N:o 1673 ohjei- ta, sairausvakuutuksen kulloinkin voimassa olevia palautustaksoja koske- via ohjeita ja Tapaturmalaitosten Liiton ja Lääkäriliiton sopimusta. Lääkä- rien vapaamuotoisesta päivystyksestä maksetaan 1.4.2018 alkaen 67,09 euroa arkipäivältä.

Palkan maksaminen

25. Jollei työnantajan kanssa ole muuta sovittu, maksetaan palkka työnte- kijän osoittamaan rahalaitokseen, jossa sen tulee erääntymispäivänä olla työntekijän nostettavissa. Palkan erääntyessä sellaisena päivänä, jolloin rahalaitokset pidetään suljettuina, pidetään edellistä pankkipäivää erään- tymispäivänä. Työsuhteen päättyessä palkka erääntyy viimeistään toisena työsuhteen päättymistä seuraavana laitoksen palkanmaksupäivänä.

6 § Työaika

1. Säännöllinen työaika on enintään 7 tuntia 21 minuuttia vuorokaudessa ja enintään 36 tuntia 45 minuuttia viikossa.

2. Mikäli työnantajan ja työntekijän välillä erikseen sovitaan taikka jos on kysymys yötyötä tekevistä, voidaan säännöllinen työaika määritellä siten, että viikkotyöaika tasoittuu tämän sopimuksen mukaisen viikkotyöajan keskimäärään enintään kolmen viikon pituisena ajanjaksona. Tällöin ei säännöllinen työaika saa ylittää 10 tuntia vuorokaudessa ja 48 tuntia vii- kossa.

3. Mikäli työaika järjestetään tämän pykälän 2. kappaleen mukaisesti taik- ka päivittäisen säännöllisen työajan alkamis- ja päättymisaikaa ei ole mää- rätty kiinteäksi, on vähintään viikkoa etukäteen laadittava työtuntijärjes- telmä, josta työntekijän työ ja vapaa-ajat käyvät ilmi.

4. Lääkäritehtävissä säännöllinen työaika on enintään 7 tuntia 30 minuuttia vuorokaudessa ja enintään 37 tuntia 30 minuuttia viikossa, ellei 2. kappa- leen mukaisesti työnantajan ja työntekijän välillä muuta sovita. Säännölli- seen työaikaan sisältyy enintään 15 - 20 minuutin pituinen ruokatauko työn ohessa.

5. Työviikko järjestetään 5-päiväiseksi. Ellei työnantajan ja työntekijän vä- lillä muuta sovita, vapaapäivä annetaan lauantaiksi ja sunnuntaiksi. Työn- antajan ja työntekijän välillä voidaan kuitenkin sopia lakisääteisen viikoit- taisen vapaa-ajan lisäksi tulevan toisen vapaapäivän antamisesta muuna päivänä enintään kolmen viikon aikana.

6. Päivittäinen lepotauko on puoli tuntia. Mikäli työntekijä saa esteettö- mästi poistua työpaikalta lepotauon aikana, ei lepotaukoa lueta työaikaan.

7. Työntekijällä on oikeus 15 minuutin pituiseen virkistystaukoon töiden sallimana aikana iltapäivällä.

8. Työvuorolistaa laadittaessa tulee välttää epätarkoituksenmukaisen lyhyi- tä työvuoroja. Alle neljän tunnin työvuoroja ei tule työpaikalla käyttää, el- leivät työntekijän tarpeet tai muu perusteltu syy tätä edellytä. Työvuorolis- tojen laadinnassa otetaan huomioon kysyntä, työn luonne sekä työntekijän olosuhteet. Työvuorojen sijoittelun osalta on otettava huomioon, että työ on järjestettävä niin, että työntekijä saa tarpeeksi aikaa lepoa, virkistystä ja kehitystä varten.

9. Liukuvaa työaikaa sovelletaan niihin työntekijöihin, joihin se toiminnan kannalta on mahdollista. Xxxxxxx on jatkuva. Liukuman kertymä tasoittuu kaksi kertaa vuodessa 40 tuntiin. Vuorokautinen liukuma on enintään 3 tuntia 15 minuuttia. Xxxxxxx työaika sijoittuu päivätyössä välille klo 6 -

21. Kertyneitä saldovapaita on mahdollista pitää esimiehen kanssa sovit- taessa kerrallaan viisi peräkkäistä työpäivää.

7 § Arkipyhät

1. Seuraavat pyhä- ja juhlapäivät ovat vapaapäiviä ja lyhentävät asian- omaisen viikon tai työjakson säännöllistä työaikaa:

- pitkäperjantai

- toinen pääsiäispäivä

- juhannusaatto

- helatorstai.

2. Seuraavat pyhä- ja juhlapäivät ovat vapaapäiviä ja lyhentävät asian- omaisen viikon tai työjakson säännöllistä työaikaa ainoastaan silloin, kun ne sattuvat muuksi viikonpäiväksi kuin lauantaiksi tai sunnuntaiksi:

- uudenvuodenpäivä

- vapunpäivä

- itsenäisyyspäivä

- jouluaatto

- joulupäivä

- tapaninpäivä

- loppiainen.

3. Mikäli edellä 1. ja 2. kappaleissa mainittuja päiviä ei voida antaa vapaa- na, on kyseinen vapaa annettava saman viikon tai jakson muuna päivänä, ellei työnantajan ja työntekijän välillä muuta sovita.

4. Osa-aikaisen työntekijän säännöllistä työaikaa lyhennetään kappaleissa

1. – 3. mainituissa tapauksissa keskimääräisen päivittäisen työajan verran.

8 § Lisätyö

1. Lisätyöksi luetaan työ, jota tehdään työntekijän suostumuksella säännöl- lisen työajan ja pisimmän lain mukaisen säännöllisen työajan välisenä ai- kana. Lisätyö korvataan yksinkertaisella tuntipalkalla tai niin sovittaessa vastaavanpituisella vapaalla.

9 § Ylityö

1. Vuorokautista ylityötä on työ, jota tehdään työntekijän suostumuksella säännöllisen lain mukaisen enimmäistyöajan lisäksi vuorokaudessa ja sitä saadaan teettää lain sallimissa rajoissa. Vuorokautisesta ylityöstä makse- taan kahdelta ensimmäiseltä tunnilta 50 %:lla ja seuraavilta tunneilta 100

%:lla korotettu palkka.

2. Viikoittaisella ylityöllä tarkoitetaan työtä, jota tehdään lain mukaisen enimmäistuntimäärän lisäksi viikossa tai keskimääräistä viikkotyöaikaa sovellettaessa jakson aikana ja siitä maksetaan kahdeksalta ensimmäiseltä tunnilta 50 %:lla korotettu palkka ja seuraavilta tunneilta 100 %:lla koro- tettu palkka.

3. Ylityöstä maksettava palkka voidaan vaihtaa vastaavasti korotettuun va- paa-aikaan säännöllisenä työaikana, jos siitä sovitaan työnantajan ja työn- tekijän välillä. Vapaa-aika on annettava ja otettava kuuden kuukauden ku- luessa ylityön tekemisestä.

4. Ylityötä teetettäessä annetaan työntekijälle heti säännöllisen työajan päätyttyä, jos se on laitoksen toiminnan kannalta mahdollista, 15 minuutin pituinen kahvitauko, joka luetaan työaikaan sekä sopivin, vähintään neljän tunnin välein, ruokatauko. Jos työntekijällä ei ole oikeutta poistua työpai- kalta, ruokailutauko luetaan työaikaan.

5. Lain tarkoittamaa ylityötä saadaan teettää työntekijän suostumuksella enintään 250 tuntia kalenterivuodessa ilman työaikalain 19 §:n välitarkas- tusta. Muutoin ylitöiden enimmäismäärät määräytyvät lain mukaan.

10 § Ilta- ja yötyö

1. Iltatyötä on työ, jota tehdään klo 18.00 - 22.00 välisenä aikana töissä, joita työn luonteen vuoksi tehdään työnantajan määräyksestä klo 18.00 -

22.00 välisenä aikana. Iltatyökorvaus on 15 % yksinkertaisesta tuntipalkas- ta.

2. Yötyötä on työ, jota tehdään klo 22.00 - 07.00 välisenä aikana töissä, joita työn luonteen vuoksi tehdään klo 22.00 jälkeen työnantajan määräyk- sestä. Yötyökorvaus on 35 % yksinkertaisesta tuntipalkasta.

3. Työntekijän valitessa itse työn aloittamis- ja lopettamisajankohdan, ei työntekijälle synny oikeutta työehtosopimuksen 10 §:n 1. ja 2. kohdan mu- kaisiin työaikalisiin.

11 § Sunnuntaityö

1. Työaikalainsäädännön piirissä oleville työntekijöille maksetaan sunnun- taityöstä, jolla tarkoitetaan sunnuntaina, muuna kirkollisena juhlapäivänä, vapunpäivänä ja itsenäisyyspäivänä tehtyä työtä, muun siltä ajalta tulevan palkan lisäksi sunnuntaityökorotuksena yksinkertainen tuntipalkka. Sun- nuntaityökorvaus voidaan vaihtaa vastaavaan vapaa-aikaan, jos työnantaja ja työntekijä siitä sopivat.

12 § Varallaolo ja hälytysluonteinen työ

1. Työntekijälle maksetaan korvausta vapaamuotoisesta varallaolosta, jos työntekijä on puhelimella tai muulla sovitulla tavalla tavoitettavissa ja vel- vollinen saapumaan työpaikalle sovitussa ajassa kutsun saatuaan. Korvaus siihen sisältyvine vähäisine töineen on 1.2.2003 lukien 20 % yksinkertai- sesta tuntipalkasta.

2. Xxxxxxxxx lisäksi suoritetaan päivystäjälle kiinteistössä suoritettavista tarkistustehtävistä yksinkertaista tuntipalkkaa vastaava korvaus.

3. Jos työntekijä kutsutaan työhön säännöllisen työaikansa ulkopuolella, maksetaan hänelle tällaiseen hälytysluonteiseen työhön valmistautumiseen kuluvalta ajalta yhden tunnin palkkaa vastaava korvaus. Sama korvaus suoritetaan työntekijälle hälytysluonteisen työn päätyttyä peseytymiseen yms. kuluvalta ajalta, mikäli työ päättyy aamulla ennen klo 06.00 eikä työntekijä välittömästi jatka varsinaista työtään.

4. Hälytysluonteisesta työstä maksetaan työntekijälle työajalta, kuitenkin vähintään yhdeltä tunnilta, palkka mahdollisine ylityökorvauksineen, paitsi milloin kutsu työhön annetaan hänelle klo 18.00 - 06.00 välisenä aikana, jolloin heti, kuitenkin enintään aamulla klo 06.00 saakka, maksetaan 100

%:lla korotettu palkka.

13 § Palkan osittaminen

1. Laskettaessa päiväpalkkaa käytetään jakajana kuukauteen sisältyvien työtuntijärjestelmän mukaisten säännöllisten työpäivien lukumäärää.

2. Laskettaessa päivää lyhyempien jaksojen palkkaa käytetään tuntipalkka- jakajaa 150. Osa-aikaisen työntekijän tuntipalkka lasketaan vastaavasti työajan suhteessa.

14 § Matkakustannukset ja päivärahat sekä työmatkakorvaus

1. Matkakustannusten korvausten ja päivärahojen suuruuden osalta nouda- tetaan valtion matkustussääntöä. Ulkomaanmatkojen osalta voidaan työn- antajan ja työntekijän välillä sopia toisin.

2. Pääkaupunkiseudulla sijaitsevien Työterveyslaitoksen eri toimipisteiden välisiltä, työtehtäviin kuuluvilta matkoilta ei työntekijällä ole oikeutta päi- värahoihin eikä ateriakorvauksiin.

3. Jos työnantaja lähettää työntekijän koulutussopimuksessa tarkoitettuun ammatilliseen koulutukseen, suorittaa työnantaja koulutuksen ajalta päi- värahan ja koulutuksen aiheuttamat tarpeelliset kustannukset lukuun otta- matta aterioita. Päiväraha koulutuksen ajalta maksetaan samoin edelly- tyksin kuin työmatkalta valtion matkustussäännössä määritellyllä tavalla.

4. Matkan kustannuksista on haettava korvausta laitoksen sisäisten ohjei- den mukaisella matkalaskulla, joka on jätettävä työnantajalle kahden kuu- kauden kuluessa matkan päättymisestä. Pätevästä syystä matkalasku voi- daan tehdä myöhemminkin, kuitenkin siten, että matkalasku on jätettävä työnantajalle kahden viikon kuluessa esteen poistumisesta. Ellei laskua ole tehty em. määräajoissa, oikeus korvaukseen ja työntekijälle mahdollisesti maksettuun ennakkoon menetetään.

15 § Vuosiloma

1. Vuosilomaedut määräytyvät vuosilomalain mukaisesti, ellei jäljempänä olevista määräyksistä muuta johdu.

2. Työntekijällä on oikeus saada vuosilomaa seuraavasti:

a) 2 arkipäivää kultakin lomanmääräytymisvuoden kuukaudelta

b) 2,5 arkipäivää kultakin lomanmääräytymisvuoden kuukaudelta, jos työ- suhde on lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä jatkunut vähintään vuoden

c) 3 arkipäivää kultakin lomanmääräytymisvuoden kuukaudelta, jos hänel- lä lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä on laitoksen palvelusta vähintään neljä vuotta

d) c)-kohdan lisäksi 3 arkipäivää lomanmääräytymisvuodelta, jos hänellä lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä on laitoksen palvelusta vä- hintään kymmenen vuotta ja vähintään kuusi kuukautta palvelua laitokses- sa lomanmääräytymisvuoden aikana.

Pöytäkirjamerkintä 1:

Jos työntekijä on 31.3.2008 mennessä saavuttanut 30.9.2007 saakka voimassa olleen työehtosopimuksen 15

§:n 2. c)- tai d)-kohdan mukaisen lomaoikeuden, säilyy saavutettu loma-oikeus edelleen aiemman määräyksen mukaisena. Jos työntekijä on 31.3.2008 mennessä saa- vuttanut 30.9.2007 saakka voimassa olleen työehtosopi- muksen 15 §:n 2. c)-kohdan mukaisen lomaoikeuden, pi- detään hänen palvelusaikanaan laitoksessa vähintään 4 vuotta.

Jos työntekijä on 31.3.1994 mennessä saavuttanut viisi- toista vuosisidonnaiseen lisään oikeuttavaa vuotta, hänel- lä on d)-kohdassa mainitun vuosiloman sijaan oikeus saada lomanmääräytymisvuodelta lisälomaa 9 arkipäivää ja jos on kysymys b)-kohdan mukaisesta lomaoikeudesta, lisälomaa kolme arkipäivää lomanmääräytymisvuodelta.

Pöytäkirjamerkintä 2:

Ne työntekijät, jotka siirtyvät osa-aika- tai osatyökyvyt- tömyyseläkkeelle ja työskentelevät 50 prosenttia tai enemmän kokoaikatyöajasta, säilyttävät oikeuden siihen lomapäivien ansaintaan, mikä heillä oli ennen osa- aikatyöhön siirtymistään Työterveyslaitoksessa.

3. Mikäli työntekijälle annetaan palkatonta vapautusta työstä sellaiselle kurssille osallistumista tai muita opintoja varten, jotka ovat omiaan edis- tämään hänen työtään laitoksessa, nämä päivät lasketaan työpäivien veroi- siksi vuosilomaa laskettaessa, kuitenkin enintään kolme kuukautta loman- määräytymisvuoden aikana.

4. Laitoksen palvelukseksi lasketaan:

• päätoiminen työskentely, jossa viikoittainen työaika on vä- hintään keskimäärin 20 tuntia viikossa;

• työskentely alle 20 tuntia viikossa tehdyn työajan ja täyden työajan suhteessa;

• palkallinen poissaolo tai palkaton poissaolo, mikäli samal- ta ajalta työntekijälle on maksettu sairausvakuutuslain mu- kaista päivä-, äitiys-, erityisäitiys-, isyys- tai vanhempain- rahaa;

• opintovapaalaissa tarkoitettu opintovapaa, kuitenkin enin- tään 30 päivää lomanmääräytymisvuodelta mikäli työnte- kijä on välittömästi palannut laitoksen palvelukseen;

• Työterveyslaitoksen myöntämä palkaton poissaoloaika opiskelua varten, mikäli opiskelusta on olennaista hyötyä laitokselle kuitenkin enintään 3 kuukauteen asti.

5. 2. kappaleen d)-kohdan mukaiset lisälomapäivät voidaan vaihtaa rahak- si, jos siitä lomanmääräytymisvuoden osalta sovitaan työnantajan ja työn- tekijän välillä.

6. Työnantaja ei saa ilman työntekijän suostumusta määrätä vuosilomaa työntekijän vanhempainvapaan ajaksi.

16 § Vuosilomapalkka ja lomaraha

1. Vuosiloman ajalta työntekijällä on oikeus saada sopimuksen mukainen palkkansa. Tällöin otetaan huomioon säännölliseltä työajalta työehtosopi- muksen mukaan laskettavat lisät. Lomapalkka maksetaan laitoksen nor- maalina palkanmaksupäivänä, ellei työntekijä pyydä viimeistään kuukaut- ta ennen loman alkua lomapalkan maksamista vuosilomalain mukaisesti.

2. Silloin, kun kuukausipalkkaisen työntekijän työaika ja palkka muuttuvat lomanmääräytymisvuoden aikana, lasketaan työntekijän vuosilomapalkka

ja vuosilomakorvaus prosenttimääräisenä. Jos kuukausipalkkaiselle työn- tekijälle on kertynyt lomapäiviä enemmän kuin 30, korotetaan hänelle maksettavaa lomakorvausta 11,5 %:n lisäksi kutakin lomapäivää kohden 0,38 %. Yli 6 päivää pidempien lomajaksojen vuosilomapalkka pyritään maksamaan vuosiloman yhteydessä.

3. Työntekijälle maksetaan lomarahaa työehtosopimuksen 15 §:n mukaan määräytyneiltä vuosilomapäiviltä. Sen suuruus on 50 % kunkin vuosilo- mapäivän palkasta. Vuosilomapäivän palkka saadaan jakamalla kuukausi- palkka 5 §:n 22. kappaleen mukaisine lisineen luvulla 25. Lomarahaan oi- keuttaviksi ei lasketa 15 §:n 2. kappaleen d)-kohdan ja sen pöytäkirjamer- kinnässä tarkoitettuja eikä 4. kappaleessa tarkoitettuja lomapäiviä. Loma- raha maksetaan heinäkuussa ja lasketaan kesäkuun palkasta, ellei kesäkuun palkkataso poikkea olennaisesti vuosilomapalkan tasosta.

4. Työntekijälle, jonka työsuhde päättyy tai joka lähtee suorittamaan ase- velvollisuutta tai naisten vapaaehtoista asepalvelusta, maksetaan lomaraha niiltä vuosilomapäiviltä, joilta hän ei ole saanut siihen mennessä lomara- haa. Xxxxxxxx maksetaan tällöin työsuhteen päättyessä tai palvelukseen astumisajankohtana.

5. Xxxxxxxxx ei makseta työntekijälle, joka on välittömästi loman päätyt- tyä ollut poissa työstä ilman pätevää syytä, jättää irtisanomisajan noudat- tamatta tai purkaa määräaikaisen työsopimuksen irtisanomisaikaa noudat- tamatta. Xxxxxxxxx ei myöskään makseta, jos työnantaja päättää työsuh- teen muusta työntekijästä johtuvasta syystä kuin sairaudesta johtuen. Lo- maraha maksetaan kuitenkin, mikäli työsuhteen päättäminen katsotaan lain vastaiseksi.

6. Lomaraha voidaan vaihtaa vapaaksi, jos siitä lomanmääräytymisvuoden osalta sovitaan työnantajan ja työntekijän välillä 30.4. mennessä. Vapaa annetaan kesä- tai talvilomakaudella, ellei toisin sovita. Vapaan antamises- sa noudatetaan vuosilomalain periaatteita ja vapaa rinnastetaan työssä- oloon loman ansainnassa. Työsuhteen päättyessä tai työntekijän tultua lo- mautetuksi pitämätön vapaa korvataan vastaavana rahakorvauksena. Työ- suhteen muuttuessa osa-aikaiseksi työntekijällä on pyynnöstä oikeus saada pitämätön vapaa rahakorvauksena. Lomarahavapaapäivien määrää lasket- taessa päivien lukumäärä pyöristetään lähimpään kokonaislukuun.

17 § Sairausajan palkka

1. Jos työntekijä kahden viikon kuluttua työsuhteen alkamisesta estyy te- kemästä työtä sairauden tai tapaturman vuoksi eikä hän ole aiheuttanut työkyvyttömyyttään tahallisesti tai törkeällä huolimattomuudella, maksaa työnantaja hänelle työsuhteen jatkuessa palkkaa työsuhteen keskeytymät- tömän keston perusteella seuraavasti:

Työsuhteen pituus Sairausajan palkanmaksujakso alle 3 vuotta 28 kalenteripäivää

3 - 5 vuotta 35 kalenteripäivää

5 - 10 vuotta 42 kalenteripäivää

yli 10 vuotta 56 kalenteripäivää

2. Sairausajan palkassa otetaan huomioon säännölliseltä työajalta makset- tavat lisät siten, kuin vuosilomista on tämän työehtosopimuksen 16 §:n 1. kappaleessa määrätty.

3. Xxxxxxx poissaolon syy on työntekijän työtehtävissä sattunut tapaturma, työntekijää työtehtävissä kohdannut väkivalta tai ammattitauti on sairaus- ajan palkanmaksujakso 90 kalenteripäivää.

4. Jos sama sairaus uusiutuu 15 päivän kuluessa työhön palaamisesta, las- ketaan sairausajan palkanmaksujakso kuin kyseessä olisi yksi sairastumis- jakso.

5. Työnantaja maksaa sairausajan palkan suoraan työntekijälle ja hakee sairauspäivärahan itselleen saatuaan työntekijältä siihen tarvittavat selvi- tykset, jotka työntekijän tulee toimittaa viivytyksettä. Sama periaate kos- kee muitakin lakimääräisiä päivärahoja.

6. Työntekijä on velvollinen viipymättä ilmoittamaan työnantajalle sellai- sesta sairastumisestaan, jonka takia hän on estynyt saapumasta työhön.

7. Vaadittaessa työntekijän on esitettävä työkyvyttömyydestään lääkärin- todistus tai muu työnantajan hyväksymä selvitys. Mikäli työnantaja tällöin nimeää käytettävän lääkärin, suorittaa työnantaja lääkärintodistuksen hankkimisesta aiheutuvat kustannukset.

18 § Lapsen sairastuminen

1. Työntekijälle annetaan tilapäistä hoitovapaata

- vammaisen lapsen äkillisen sairaustapauksen johdosta enintään kolmeksi työpäiväksi ja

- alle 10-vuotiaan lapsen äkillisen sairaustapauksen johdos- ta enintään neljäksi työpäiväksi.

2. Tilapäisen hoitovapaan kolmelta työpäivältä maksetaan palkka, joka määräytyy sairausajan palkkausta koskevien määräysten mukaan. Palkalli- suuden edellytyksenä on kuitenkin, että

- molemmat vanhemmat ovat ansiotyössä tai että työntekijä on yksinhuoltaja tai että työntekijän puolisolla on tosiasial- linen este osallistua sairaan lapsen hoitoon ja

- lapsen sairaudesta esitetään vastaava selvitys kuin työnte- kijän omasta sairaudesta vaaditaan.

19 § Lääkärintarkastukset

1. Työnantaja ei vähennä työntekijän säännölliseltä työajalta tulevaa palk- kaa alla mainituissa tapauksissa. Edellytyksenä kuitenkin on, että tarkas- tukset ja tutkimukset on järjestetty työajan tarpeetonta menetystä välttäen, ettei tarkastuksia ole voitu hoitaa työajan ulkopuolella ja että niistä on il- moitettu etukäteen työnantajalle.

a) Muut kuin lakisääteiset lääkärintarkastukset

Työntekijä käy sairauden toteamiseksi välttämättömässä lääkärintarkastuk- sessa ja tarkastukseen liittyvässä lääkärin määräämässä lääketieteellisessä tutkimuksessa. Tämä koskee myös lääkärintutkimuksesta aiheutuvaa työ- kyvyttömyyttä sekä sairausoireiden vuoksi tapahtuvaa tarkkailua tai tutki- musta sairaalassa.

Työntekijä käy aikaisemmin todetun sairauden johdosta lääkärintarkastuk- sessa. Tämä koskee seuraavia tapauksia:

- sairauden olennaisesti pahentuessa toimihenkilön on tar- peen hakeutua lääkärintarkastukseen

- krooninen sairaus edellyttää lääkärintarkastusta ja kysy- myksessä on ao. erikoisalan lääkärin suorittama tarkastus hoidon määrittelemiseksi

- muun aikaisemmin todetun sairauden hoidon määrittele- miseksi tarpeellinen lääkärintarkastus, jos palvelua ei ole saatavissa työajan ulkopuolella

- syöpäsairauden edellyttämän hoitotoimenpiteen aiheutta- ma työkyvyttömyys

b) Raskauteen liittyvät lääkärintarkastukset ja tutkimukset

Työntekijä käy synnytystä edeltävissä lääketieteellisissä tutkimuksissa.

c) Lakisääteiset lääkärintarkastukset

Työntekijä käy lainsäädännön edellyttämissä pakollisissa terveystarkastuk- sissa.

20 § Lyhyt tilapäinen poissaolo

1. Työntekijän palkasta ja vuosilomasta ei pidä vähentää hänen perheensä piirissä sattuvan äkillisen sairaustapauksen tai lähiomaisen kuoleman ja hautajaisten takia annettavaa lyhyttä tilapäistä lomaa. Poissaolon pituus on yksi työpäivä. Perheen piirissä olevana ja lähiomaisena pidetään myös py- syvästi samassa taloudessa asuvaa avopuolisoa ja rekisteröidyssä parisuh- teessa olevaa.

2. Työntekijä saa palkallisen vapaapäivän omia vihkiäisiään ja parisuhteen rekisteröintiä varten, mikäli päivä on hänen työpäivänsä.

3. Työntekijä saa yhden työpäivän vapautuksen työstä, jos asunnon muutto tapahtuu hänen työpäivänään.

4. Työntekijä saa palkallisen vapaapäivän 50- ja 60-vuotispäivinään, jos merkkipäivä sattuu hänen työpäiväkseen.

5. Asevelvollisen työntekijän osallistuminen asevelvollisten kutsuntatilai- suuteen tai vapaaehtoisen asepalveluksen suorittavan työntekijän osallis- tuminen valintatilaisuuteen ei aiheuta hänen ansionsa alenemista.

6. Jos työntekijä osallistuu reservin kertausharjoituksiin, maanpuolustus- kurssille tai väestönsuojelukoulutukseen, maksetaan hänelle palkan ja re- serviläispalkan erotus osallistumispäivältä.

7. Vapaaehtoiseen asepalvelukseen astuvalle naispuoliselle työntekijälle annetaan palkatonta vapautta asepalvelun ajaksi. Tältä ajalta ei kerry työ- suhteeseen perustuvia etuisuuksia.

8. Kunnanvaltuuston ja -hallituksen tai lainmukaisen vaalilautakunnan jä- senelle maksetaan mahdollinen palkan ja hänelle näistä tehtävistä makse- tun ansionmenetyksen korvauksen erotus.

9. Työntekijän palkkaa ei vähennetä sen vuoksi, että hän osallistuu jäsene- nä allekirjoittajayhdistyksen, sen keskusjärjestön ja sen jäsenyhdistyksen vuosi- ja liittokokoukseen, edustajiston ja valtuuston kokoukseen ja halli- tuksen työehtosopimusasioita käsittelevään kokoukseen.

21 § Äitiys-, erityisäitiys-, isyys- ja vanhempainvapaa sekä hoitovapaa

1. Työntekijän äitiys-, erityisäitiys-, isyys- ja vanhempainvapaa sekä hoi- tovapaa määräytyvät työsopimuslain ja sairausvakuutuslain perusteella.

2. Naispuoliselle työntekijälle maksetaan palkkaa äitiysvapaan alusta lu- kien 72 arkipäivältä edellyttäen, että hänen työsuhteensa on kestänyt välit- tömästi ennen äitiysvapaan alkua yhdenjaksoisesti vähintään 3 kuukautta. Lisäksi työntekijän on toimitettava työnantajalle viimeistään 70 päivää en- nen laskettua synnytystä kunnallisen äitiysneuvolan tai lääkärin antaman todistuksen raskauden kestoajasta.

3. Työntekijän uusi äitiysvapaa on peruste keskeyttää hoitovapaa. Työnte- kijällä on tällöin oikeus edellä 2. kappaleessa mainittuun etuuteen.

4. Työntekijän adoptoidessa alle 7-vuotiaan lapsen maksetaan hänelle palkkaa vanhempainvapaan alusta lukien 72 arkipäivältä edellyttäen, että työntekijällä on oikeus vanhempainrahaan, joka maksetaan palkallisen jak- son ajalta työnantajalle.

5. Isyysvapaan ajalta työnantaja maksaa työntekijälle täyttä palkkaa kuu- delta ensimmäiseltä arkipäivältä. Isyysvapaan palkanmaksun edellytykset ovat samat kuin 2. kohdassa on todettu äitiysvapaan palkanmaksun edelly- tyksistä.

22 § Ryhmähenkivakuutus

1. Työnantaja toteuttaa kustannuksellaan työntekijöitä koskevan ryhmä- henkivakuutuksen siten kuin siitä on keskusjärjestöjen välillä sovittu.

23 § Koulutus

1. Koulutuksesta on osapuolten välillä sovittu erikseen.

24 § Luottamusmies

1. Osapuolten välillä on tehty henkilöstön edustajia työterveyslaitoksessa koskeva sopimus (2009).

25 § Kokoontuminen työpaikoilla

1. Tämän työehtosopimuksen osapuolena olevan liiton rekisteröidyllä alayhdistyksellä ja sen työpaikalla olevalla osastolla, työhuonekunnalla tai vastaavalla on mahdollisuus työajan ulkopuolella (ennen työajan alkamis- ta, ruokatauolla tai välittömästi työajan päätyttyä, sekä erikseen sovittaessa myös viikkolepoon kuuluvana aikana) järjestää kokouksia työpaikan työ- suhteita koskevista kysymyksistä seuraavin edellytyksin:

a) Xxxxxxxxx pidosta työpaikalla tai tässä pykälässä tarkoite- tussa muussa paikassa on työnantajan kanssa sovittava, mikäli mahdollista, kolme päivää ennen aiottua kokousta.

b) Työnantaja osoittaa kokouspaikan, joka on joko työpaikalla tai sen läheisyydessä työnantajan hallinnassa oleva tarkoitukseen soveltuva paikka. Ellei tällaista ole, on kysymyksestä tarvittaessa neuvoteltava tarkoituksenmukaisen ratkaisun löytämiseksi. Ko- kouspaikkaa valittaessa on huomiota kiinnitettävä mm. siihen, että työturvallisuudesta, työhygieniasta ja paloturvallisuudesta annet- tuja määräyksiä voidaan noudattaa ja että kokous ei häiritse liike- tai tuotantotoimintaa.

Pidettävän kokouksen menosta ja järjestyksestä sekä kokoustilo- jen siisteydestä vastaavat kokoustilojen varauksen tehnyt yhdistys ja järjestäjä. Yhdistyksen luottamushenkilöiden tulee olla kokouk- sessa saapuvilla.

Kokouksen järjestäjillä on oikeus kutsua kokoukseen työehtoso- pimuksen osapuolena olevan liiton ja sen alayhdistyksen sekä asi- anomaisten keskusjärjestöjen edustajia.

Työntekijäliiton ja sen tämän pykälän 1. momentissa mainitun alaosaston ilmoituksia ja tiedotuksia saadaan työpaikalla kiinnit- tää sitä varten asetetulle ilmoitustaululle.

26 § Jäsenmaksujen periminen

1. Mikäli työntekijä on antanut siihen valtuutuksen, työnantaja perii liiton jäsenmaksut työntekijän palkasta ja työntekijälle annetaan vuoden päätyt- tyä verotusta varten todistus pidätetystä summasta.

2. Työnantaja suorittaa kertyneet jäsenmaksut liiton ilmoittamalle pankki- tilille annettujen ohjeiden mukaisesti.

27 § Suojavaatetus

1. Työnantaja hankkii ja huoltaa työn edellyttämät suojavaatteet ja suoja- välineet.

28 § Voimassaolevat etuudet

1. Tämä työehtosopimus ei koske työnantajan ja työntekijän väliseen so- pimukseen perustuvia etuisuuksia, joista on erikseen sovittu.

29 § Erimielisyyksien ratkaiseminen

1. Tämän sopimuksen tulkintaa, soveltamista tai rikkomista koskevista erimielisyyksistä on neuvoteltava ao. työnantajan ja työntekijöiden tai luottamusmiehen välillä. Neuvottelut on pyrittävä aloittamaan viikon kulu- essa siitä, kun jompikumpi sopijapuoli on asiasta ilmoittanut.

2. Niissä tapauksissa, jolloin paikalliset neuvottelut johtavat tulokseen, ja toinen osapuoli sitä haluaa, on asiasta laadittava muistio, jonka molemmat osapuolet allekirjoittavat ja jossa on lyhyesti mainittu neuvoteltu asia.

3. Jos paikalliset neuvottelut eivät johda tulokseen ja toinen osapuoli halu- aa alistaa asian tämän työehtosopimuksen osapuolina olevien yhdistysten ratkaistavaksi, on asiasta laadittava muistio, jonka molemmat osapuolet allekirjoittavat ja jossa on lyhyesti mainittu erimielisyyttä koskeva asia ja tosiseikat ja molempien osapuolten kanta.

4. Ellei sopijapuolten välisissä neuvotteluissa saavuteta yhteisymmärrystä, voidaan asia saattaa työtuomioistuimen ratkaistavaksi.

30 § Työrauhavelvoite ja seuraamukset sopimusrikkomuksista

1. Kaikki työtaistelutoimenpiteet, jotka kohdistuvat tähän sopimukseen kokonaisuudessaan tai johonkin sen yksityiseen määräykseen, ovat kielle- tyt.

31 § Sopimuksen voimassaolo

1. Tämä sopimus on voimassa 1.2.2018 alkaen 31.3.2020 saakka, jolloin irtisanominen on suoritettava vähintään kuukauden irtisanomisaikaa nou- dattaen.

2. Tämän sopimuksen määräykset ovat voimassa siksi, kunnes uusi sopi- mus on tullut voimaan tai sopijapuolten väliset neuvottelut jommankum- man neuvotteluosapuolen toimesta on todettu päättyneiksi.

Helsingissä 17. päivänä helmikuuta 2018

HYVINVOINTIALAN LIITTO RY

JULKISALAN KOULUTETTUJEN NEUVOTTELUJÄRJESTÖ JUKO RY JULKIS- JA YKSITYISALOJEN TOIMIHENKILÖLIITTO JYTY RY TERVEYS- JA SOSIAALIALAN NEUVOTTELUJÄRJESTÖ TSN RY JULKISTEN JA HYVINVOINTIALOJEN LIITTO JHL RY

TYÖTERVEYSLAITOSTA KOSKEVAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA

Allekirjoittaneet ovat sopineet työehtosopimuksen uudistamisesta seu- raavaa:

1. Sopimuksen voimassaolo

Tämän neuvottelutuloksen mukainen työehtosopimus tulee voimaan 1.2.2018 ja päättyy 31.3.2020.

2. Palkat

Työntekijöiden 31.3.2018 voimassa olevia henkilökohtaisia kuukausipalk- koja ja taulukkopalkkoja korotetaan 1.4.2018 lukien 1,38 %:ia. Lisäksi to- teutetaan 0,35 %:n suuruinen paikallinen erä, jonka kohdentamisesta työnantaja päättää tarkoituksena korjata palkkausepäkohtia.

Työntekijöiden 31.3.2019 voimassa olevia henkilökohtaisia kuukausipalk- koja ja taulukkopalkkoja korotetaan 1.4.2019 lukien 0,78 %:ia.

Toinen paikallinen erä 0,95 % kohdennetaan palkkausjärjestelmän käyt- töönottoon palkkausjärjestelmätyöryhmässä sovitun uuden palkkausjärjes- telmän mukaisesti. Ellei uudesta palkkausjärjestelmästä päästä sopimuk- seen, työnantaja päättää 50 %:ia paikallisen erän kohdentamisesta 31.3.2019 mennessä ja 50 %:ia jaetaan yleiskorotuksena. Erä maksetaan 1.4.2019 palkanmaksun yhteydessä.

Paikallisen erän suuruus lasketaan ensimmäisen erän osalta 28.2.2018 ja toisen erän osalta 28.2.2019 työehtosopimuksen piirissä olevien työnteki- jöiden helmikuun säännöllisen työajan palkkasummasta. Tässä palkka- summassa otetaan huomioon varsinaiset säännöllisen työajan palkat, mut- ta ei ylitöitä ja vaihtuvia tuntikohtaisia lisiä kuten ilta-, yö-, lauantai- ja sunnuntaikorotuksia. Palkalliselta poissaoloajalta kuten vuosi- tai sairas- lomalta maksetut palkat otetaan huomioon ilman tuntikohtaisia lisiä. Vas- taavasti palkallisella poissaolojaksolla olevien työntekijöiden sijaisten palkkoja ei oteta huomioon. Xxxxxxxxxx ei oteta huomioon.

3. Tekstimuutokset

1 § 1. kohta:

Tätä sopimus noudatetaan Hyvinvointialan liiton jäsenenä olevan Työter- veyslaitoksen palveluksessa oleviin työntekijöihin.

Tämä sopimus ei kuitenkaan koske:

- ylintä johtoa ja osaamiskeskusten johtajia

- työnantajan edustajia, jotka päättävät alaistensa palkasta ja työeh- doista

- henkilöitä, joiden päätehtävä on edustaa työnantajaa tämän työehto- sopimuksen soveltamisessa

- oppilaitosten edellyttämää harjoittelua tai opinnäytettä suorittamaan tulleita työntekijöitä.

1 § 2. kohta:

Tämän työehtosopimuksen osana noudatetaan keskusjärjestöjen välistä yhteistoimintasopimusta ja hyvityssakkojen suuruutta koskevaa pöytäkir- jaa siinä muodossa kuin ne olivat voimassa ennen 15.2.2017 sekä suositus- ta työkykyä ylläpitävästä toiminnasta ja päihdesuositusta. Jos mainittuihin suosituksiin tehdään sopimuskauden aikana keskusjärjestöjen välillä muu- toksia, noudatetaan niitä siitä päivästä lukien, jolloin allekirjoittaneet osapuolet ovat sopineet muutosten liittämisestä tähän työehtosopimukseen.

3 § 2. kohta:

Työsuhteen alussa voidaan sopia kulloinkin voimassa olevan työsopimus- lain mukaisesta koeajasta, jonka kuluessa työsopimus voidaan puolin ja toisin purkaa irtisanomisaikaa noudattamatta.

3 § 3. kohta poistetaan

5 § 5. kohta:

Kuntouttavassa tai kokeilevassa työharjoittelussa olevan sekä tilapäisen vuosiloma-apulaisen kuukausipalkka on 1.4.2018 alkaen vähintään 1062,74 euroa ja 1.4.2019 alkaen 1081,13 euroa.

5 § 7. kohta:

Palkkausjärjestelmän piirissä olevan täyttä työaikaa tekevän työntekijän henkilökohtainen kokonaispalkka on 1.4.2018 alkaen vähintään 1602,71 euroa ja 1.4.2019 1615,21 euroa.

5 § 13. kohta:

Työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksessa olevat lääkärit jäävät tä- män työehtosopimuksen palkkausjärjestelmän ulkopuolelle. Heidän vä- himmäispalkkansa on 1.4.2018 alkaen 3710,68 euroa ja 1.4.2019 alkaen

3774,87 euroa.

5 § 24. kohta:

Lääkäreille maksettavien lausuntopalkkioiden perusteet noudattavat enti- sen käytännön mukaan lääkintöhallituksen yleiskirjeen N:o 1673 ohjeita, sairausvakuutuksen kulloinkin voimassa olevia palautustaksoja koskevia ohjeita ja Tapaturmalaitosten Liiton ja Lääkäriliiton sopimusta. Lääkärien vapaamuotoisesta päivystyksestä maksetaan 1.4.2018 alkaen 67,09 euroa arkipäivältä.

6 § 9. kohta:

Liukuvaa työaikaa sovelletaan niihin työntekijöihin, joihin se toiminnan kannalta on mahdollista. Xxxxxxx on jatkuva. Liukuman kertymä tasoittuu kaksi kertaa vuodessa 40 tuntiin. Vuorokautinen liukuma on enintään 3 tuntia 15 minuuttia. Xxxxxxx työaika sijoittuu päivätyössä välille klo 6 -

21. Kertyneitä saldovapaita on mahdollista pitää esimiehen kanssa sovit- taessa kerrallaan viisi peräkkäistä työpäivää.

10 § 1. kohta:

Iltatyötä on työ, jota tehdään klo 18.00 - 22.00 välisenä aikana töissä, joi- ta työn luonteen vuoksi tehdään työnantajan määräyksestä klo 18.00 -

22.00 välisenä aikana. Iltatyökorvaus on 15 % yksinkertaisesta tuntipal- kasta.

10 § 2. kohta:

Yötyötä on työ, jota tehdään klo 22.00 - 07.00 välisenä aikana töissä, joita työn luonteen vuoksi tehdään klo 22.00 jälkeen työnantajan määräyksestä. Yötyökorvaus on 35 % yksinkertaisesta tuntipalkasta.

10 § 3. kohta:

Työntekijän valitessa itse työn aloittamis- ja lopettamisajankohdan, ei työntekijälle synny oikeutta työehtosopimuksen 10 §:n 1. ja 2. kohdan mu- kaisiin työaikalisiin.

12 § 1. kohta:

Työntekijälle maksetaan korvausta vapaamuotoisesta varallaolosta, jos työntekijän on puhelimella tai muulla sovitulla tavalla tavoitettavissa ja velvollinen saapumaan työpaikalle sovitussa ajassa kutsun saatuaan. Kor- vaus siihen sisältyvine vähäisine töineen on 1.2.2003 lukien 20 % yksin- kertaisesta tuntipalkasta.

14 § 3. kohta:

Jos työnantaja lähettää työntekijän koulutussopimuksessa tarkoitettuun ammatilliseen koulutukseen, suorittaa työnantaja koulutuksen ajalta päi- värahan ja koulutuksen aiheuttamat tarpeelliset kustannukset lukuun otta- matta aterioita. Päiväraha koulutuksen ajalta maksetaan samoin edelly- tyksin kuin työmatkalta valtion matkustussäännössä määritellyllä tavalla.

15 § 4. kohta poistetaan

16 § 1. kohta toinen lause:

Vuosiloman ajalta työntekijällä on oikeus saada sopimuksen mukainen palkkansa. Tällöin otetaan huomioon säännölliseltä työajalta työehtoso- pimuksen mukaan laskettavat lisät. Lomapalkka maksetaan laitoksen nor- maalina palkanmaksupäivänä, ellei työntekijä pyydä viimeistään kuukaut- ta ennen loman alkua lomapalkan maksamista vuosilomalain mukaisesti.

21 § uusi 5. kohta:

Isyysvapaan ajalta työnantaja maksaa työntekijälle täyttä palkkaa kuudel- ta ensimmäiseltä arkipäivältä. Isyysvapaan palkanmaksun edellytykset

ovat samat kuin 2. kohdassa on todettu äitiysvapaan palkanmaksun edelly- tyksistä.

Henkilöstön edustajia Työterveyslaitoksessa koskeva sopimus: 2 § 3. kohta:

Tämän sopimuksen tarkoittamia pääluottamusmiehiä voidaan valita yksi kuhunkin työehtosopimukseen sidottuun yhdistykseen. Pääluottamusmie- hien lisäksi sopimuksen tarkoittamia luottamusmiehiä voidaan yhdistyksis- sä valita seuraavasti:

• Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry (Työ- terveyslaitoksen akateemiset ry) / enintään kolme;

• Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty ry / enintään yksi;

• Terveys- ja sosiaalialan neuvottelujärjestö TSN ry (Tehy, SuPer, ERTO) / enintään yksi;

• Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry / enintään kak- si.

3 §:n 2. kohta:

Valitusta pääluottamusmiehestä, luottamusmiehestä sekä näiden varamie- histä on ilmoitettava pääjohtajalle kirjallisesti seuraavat tiedot ennen toi- meen ryhtymistä.

7 §:n 1. kohta:

Jos syntyy epäselvyyttä tai erimielisyyttä työntekijöiden palkasta tai muista työsuhteeseen liittyvistä asioista, on luottamusmiehelle annettava kaikki erimielisyyden kohteena olevan tapauksen selvittämiseen vaikuttavat tie- dot. Tässä pykälässä tarkoitettuja tietoja annettaessa on otettava huomi- oon tietosuojalainsäädännön vaatimukset.

10 § 2. kohta:

Luottamusmiehelle maksetaan luottamusmieskorvausta suoritetuista luot- tamusmiestehtävistä hänen työpaikkansa työehtosopimuksen soveltamispii- riin kuuluvien työntekijöiden lukumäärän perusteella seuraavasti 1.4.2018 lähtien:

Työntekijöiden määrä €/kk

5 - 100		29
101 - 200		57
201 - 300		80
301 -	109

Luottamusmiessopimuksen 2 §:n 1. kohdan 2. kappaleen tarkoittamille pääluottamusmiehille maksetaan em. korvausta kuitenkin seuraavasti 1.4.2018 lähtien:

Työntekijöiden määrä €/kk

Alle 200	137
201 – 300	195
301 -	252
10 § 5. kohta:
Työsuojeluvaltuutetulle	maksetaan työsuojelutehtävien hoitamisesta kor-

vausta työpaikan työntekijöiden säännöllisen lukumäärän perusteella seu- raavasti 1.4.2018 lähtien:

Työntekijöiden määrä €/kk

20-100 29

101 tai enemmän 57

Päätyösuojeluvaltuutettu: 137 €/kk

Työterveyslaitoksen henkilöstöä koskeva koulutussopimus 1 § 1. kohta:

Työnantajan antaessa työntekijöille ammatillista koulutusta tai lähettäessä työntekijän hänen ammattiinsa liittyviin koulutustilaisuuksiin, korvataan säännöllisen työajan ansionmenetys ja päiväraha sekä koulutuksen aiheut- tamat tarpeelliset kustannukset lukuun ottamatta aterioita. Jos koulutus tapahtuu työajan ulkopuolella, korvataan siitä johtuvat suoranaiset kus- tannukset lukuun ottamatta aterioita.

4. Työryhmät

1. Työterveyslaitoksessa tehdään palkkausjärjestelmän uudistus. Uudistuk- sen tavoitteena on yksinkertainen ja läpinäkyvä palkkausjärjestelmä, työn vaativuuden mukainen palkka ja palkan kannustavuus.

Työterveyslaitoksen sisäinen työnantajan edustajista ja luottamusmiehistä koostuva työryhmä valmistelee palkkausjärjestelmän uudistamista siten, että työryhmän työn tuloksia tarkastellaan 31.8.2018 mennessä. Työryh- män jäsenet työskentelevät tasavertaisina osapuolina. Henkilöstön edusta- xxxxx annetaan tarpeelliset tiedot koskien palkkausjärjestelmän uudistamis- ta sekä varataan riittävä vapautus työstä palkkausjärjestelmän työtä var- ten. Luottamusmiehelle esitetyt ja annetut tiedot ovat luottamuksellisia, ei- kä hän saa ilmaista tai luovuttaa näitä tietoja eteenpäin.

Liitot tarkastelevat työryhmän työn tuloksia viimeistään syyskuussa 2018. Mikäli työryhmä ei ole tähän mennessä saavuttanut yksimielisyyttä, seu- raava tarkastelu on viimeistään 1.11.2018 mennessä. Liitot sopivat palk- kausjärjestelmän käyttöönotosta.

Paikallinen erä 0.95 % kohdennetaan palkkausjärjestelmän käyttöönot- toon palkkausjärjestelmätyöryhmässä sovitun uuden palkkausjärjestelmän mukaisesti. Ellei uudesta palkkausjärjestelmästä päästä sopimukseen, työnantaja päättää 50 %:ia paikallisen erän kohdentamisesta 31.3.2019

mennessä ja 50 %:ia jaetaan yleiskorotuksena. Erä maksetaan 1.4.2019 palkanmaksun yhteydessä.

Paikallisen erän suuruus lasketaan työnantajan työehtosopimuksen piiris- sä olevan henkilöstön säännöllisen työajan palkkasummasta 28.2. 2019. Helmikuun palkkasummassa otetaan huomioon varsinaiset säännöllisen työajan palkat, mutta ei ylitöitä ja vaihtuvia tuntikohtaisia lisiä kuten ilta-, yö-, lauantai- ja sunnuntaikorotuksia. Palkalliselta poissaoloajalta kuten vuosi- tai sairaslomalta maksetut palkat otetaan huomioon ilman tuntikoh- taisia lisiä. Vastaavasti palkallisella poissaolojaksolla olevien työntekijöi- den sijaisten palkkoja ei oteta huomioon. Xxxxxxxxxx ei oteta huomioon.

2. Työryhmä valmistelemaan työehtosopimuksen selkiyttämistä. Liittota- soisen työryhmän tehtävänä on selkiyttää Työterveyslaitosta koskevaa työ- ehtosopimusta vuoden 2019 aikana.

Helsingissä 17. päivänä helmikuuta 2018 HYVINVOINTIALAN LIITTO RY

JULKISALAN KOULUTETTUJEN NEUVOTTELUJÄRJESTÖ JUKO RY JULKIS- JA YKSITYISALOJEN TOIMIHENKILÖLIITTO JYTY RY TERVEYS- JA SOSIAALIALAN NEUVOTTELUJÄRJESTÖ TSN RY JULKISTEN JA HYVINVOINTIALOJEN LIITTO JHL RY

Työehtosopimuksen liite

KOULUTUSPALKKIOIDEN MAKSAMINEN

Koulutuspalkkioita maksetaan tilanteissa, jossa työsuhteessa oleva työnte- kijä pitää omasta asiantuntija-alueestaan työajallaan koulutuksen, joka on joko

• Työterveyslaitoksen henkilöstölle suunnattua koulutusta (vahvistetun henkilöstökoulutusohjelman mukaisesti) tai

• asiakkaille suunnattua nk. 400-toimintamuodon mukaista koulutusta.

Uudessa järjestelmässä kukin työntekijä kuuluu jompaankumpaan alla olevista ryhmistä:

Ryhmä A: Päätoimiset kouluttajat, joilla koulutus on olennainen osa työ- tehtäviä eli koulutustapahtumia on paljon tai säännöllisesti. Koulutusvas- tuu huomioidaan tehtävänkuvassa ja palkkauksessa. Henkilö saa korvauk- sen kouluttamisesta osana kokonaispalkkaa, eikä henkilölle makseta erilli- siä koulutuspalkkioita.

Ryhmä B: Satunnaiset kouluttajat hakevat koulutukseen liittyviä palkkioita toteutuneen perusteella kerran tai kaksi kertaa vuodessa. Palkkioiden ha- kemisessa käytetään koulutustilaisuuksien luokittelua kolmeen tasoon:

• Lyhyt asiantuntijaluento tai oma osuus osa laajempaa tilaisuutta (kesto max 1 tunti); 30 eur

• Asiantuntijaluento (alle 4 tuntia); 60 eur

• Tilauskoulutus eli koulutuspäivä (yli 4 tuntia); 120 eur

Jos samassa tilaisuudessa on samanaikaisesti useita kouluttajia, maksetaan koulutuspalkkio vain yhdelle kouluttajalle kerrallaan.

Ryhmään A kuuluvat ne nykyiset työntekijät, jotka ovat saaneet koulutus- palkkioita keskimäärin 50 euroa kuukaudessa tarkastelujaksolla 02/2014- 12/2014 sekä ne työntekijät, joiden tehtäviin kuuluu merkittävässä määrin koulutusta ja joiden työsopimuksessa on sovittu heidän kuuluvan ryhmään

A. Ryhmässä A määritellään jokaiselle henkilölle kiinteä palkanosa, joka niillä työntekijöillä, jotka ovat olleet ao. tarkastelujaksolla töissä, perustuu em. tarkastelujaksolla toteutuneisiin tai arvioitaviin koulutusmääriin. Kiin- teän palkanosan suuruus määräytyy ajanjaksolla 02/2014-12/2014 toteutu- neiden keskimääräisten kuukausittaisten koulutuskorvausten summan pe- rusteella, kuitenkin siten, että siinä huomioidaan koulutusten määrissä mahdollisesti tapahtunut muutos ja muut asiaan vaikuttavat seikat.

Lähiesimies seuraa ryhmään A kuuluvien henkilöiden koulutusmääriä vuositasolla ja koulutusmäärien oleellisesti muuttuessa. Seurannan perus- teella henkilön em. kiinteän palkanosan suuruutta voidaan muuttaa tai hä- net voidaan siirtää ryhmään B.

Muut työntekijät kuuluvat ryhmään B.

Kustannusvaikutus

Arvioidaan, että muutoksella ei ole merkittävää kustannusvaikutusta.

Voimaantulo

Uusi käytäntö tulee voimaan työehtosopimuskauden vaihtuessa 1.6.2015. Käytännön oltua voimassa 12 kuukautta muutoksen vaikutuksia arvioidaan yhteisesti laitoksen palkkausjärjestelmätyöryhmässä. Mahdolliset esiin tul- leet ongelmat käsitellään ryhmässä ja ellei niihin voida osoittaa ratkaisuja asia saatetaan järjestöjen väliseen neuvotteluun tarvittavien muutosten ai- kaansaamiseksi.

Työterveyslaitoksen henkilöstön edustajien korvaukset 1.4.2018 läh- tien

Luottamusmiehen palkkio 1.4.2018 lähtien Työntekijöiden lukumäärä

	€/kk
5-100	29
101-200	57
201-300	80
301 -	109

Pääluottamusmiehen palkkio 1.4.2018 lähtien Työntekijöiden lukumäärä

	€/kk
alle 200	137
000-000	000
301-	252

Työsuojeluvaltuutettu 1.4.2018 lähtien Työntekijöiden lukumäärä

€/kk

20-100 29

101- 57

Päätyösuojeluvaltuutettu 137 €/kk

LIITE 1

Vaativuusarviointikäsikirja 10.2.2003

Työterveyslaitos

Vaativuustekijä 1 Tehtävän luonne

Tämän tekijän avulla arvioidaan työtehtävien monipuolisuutta ja/tai sy- vällisyyttä, itsenäisyyttä, ratkaisujen vaikeusastetta ja niissä tarvittavaa asiantuntijuutta. Arvioitavan koulutus ei vaikuta arviointiin. Tämän vaa- tivuuskäsikirjan tarkoittamaksi asiantuntijatehtäväksi katsotaan ne tehtä- vät, joissa painottuvat uuden tiedon, menetelmien ja työtapojen kehittämi- nen ja välittäminen sisäisille tai ulkoisille asiakkaille.

1. Samankaltaiset tehtävät, helpot ratkaisut ja niiden toteutus 11

Työt ovat keskenään samankaltaisia ja toistuvia ja ne voidaan hoitaa lyhy- ellä perehdyttämisellä. Ratkaisuja varten on olemassa selvät toimintamal- lit.

1,5. 16

2. Vaihtelevat tehtävät, valinnaiset ratkaisut ja niiden tulkinta 22

Tehtävään sisältyy useita selvästi toisistaan eroavia töitä. Ratkaisut ovat samankaltaisia ja ratkaisuvaihtoehtoja on useita. Ohjeistuksen soveltami- nen vaatii valintaa useasta eri vaihtoehdosta.

2,5. 33

3. Vaihtelevat tehtävät, uusien ratkaisujen kehittäminen ja 43

niiden laajempi tulkinta

Tehtävään sisältyy useita selvästi toisistaan erottuvia tehtäväkokonaisuuk- sia tai se edellyttää syvällistä erityisosaamista, mutta tehtävää ei kuiten- kaan voida katsoa asiantuntijatehtäväksi. Ongelmat ovat vaihtelevia, mutta tunnettuja ja yksilöitävissä. Ratkaisut vaativat asioiden perusteiden selvit- tämistä, mutta aikaisempia ratkaisuja voidaan käyttää apuna.

3,5. 54

4. Asiantuntijatehtävät 65

Xxxxxx osaamisalueen asiantuntijatehtävät, myös laitoksen sisäisessä toi- minnassa. Ratkaisut vaativat asioiden perusteiden selvittämistä ja edellyt- tävät teoreettista selvittämistä.

Aikaisempia ratkaisumalleja on olemassa.

Ratkaisuilla pyritään kehittämään uusia mahdollisuuksia. Lähinnä yksik- kötasoiset tavoitteet ohjaavat tehtävänhaltijaa.

4,5. 81

5. Vaativat asiantuntijatehtävät 97

Monipuolista osaamista ja/tai syvällisen tietämystä edellyttävät asiantunti- jatehtävät.

Valmiita toimintamalleja ei usein löydy.

Ongelmien analysointi, viimeisimmän tiedon etsiminen ja soveltaminen käytäntöön sekä kehitystyö ovat tarpeen ratkaisujen löytämiseksi. Ongel- mien ratkaiseminen edellyttää syvällistä teoreettista selvittämistä.

Ratkaisuille on merkittävä vaikutus tai ne kehittävät laaja-alaisia mahdolli- suuksia. Lähinnä osastotasoiset tavoitteet ohjaavat tehtävänhallintaa.

5,5 114

6. Erittäin vaativat asiantuntijatehtävät 130

Erittäin laajaa osaamista ja/tai syvällistä tietämystä edellyttävät asiantunti- jatehtävät tai erittäin syvällisen tietämyksen tarvitseva osaaminen. Ratkai- suun pääseminen edellyttää merkittävässä määrin analysointia ja selvitys- työtä. Ratkaisut edellyttävät näkemystä toiminta-alueen kehittymisestä tu- levaisuudessa.

Vaativuustekijä 2 työn vastuullisuus

Tällä vaativuustekijällä kuvataan tehtävän erilaisia vastuukysymyksiä. Vastuu voi koskea esimerkiksi toiminnan laatua, toiminnan kehittämistä, tutkimustyötä, asiakkaiden kanssa työskentelyä ja lääketieteellisiä päätök- siä. Vastuu voidaan kohdistaa myös työryhmän kaikille työntekijöille (ja asiantuntijoille).

1. Vastuu ohjeiden noudattamisesta 11

Vastuu oman työn laadusta.

Työt tehdään selvien ja yksityiskohtaisten ohjeiden edellyttämällä tavalla.

1,5. 17

2. Vastuu omista työtehtävistä 23

Vastuu oman työn laadusta ja aikataulutuksesta.

Tehtävät suoritetaan vakiintuneen käytännön, säännösten ja annettujen oh- jeiden mukaisesti.

2,5. 28

3. Vastuu oman työn sisällöstä 34

Tehtävässä vastataan käytännössä oman työn sisällöstä ja päätetään aika- taulusta. Vastuu omasta kehittymisestä ja oman toiminnan, työmenetel- mien, työtapojen tai palvelutuotteen kehittymisestä.

Vastuu asiakasyhteyksistä.

3,5. 45

4. Vastuu oman työn kehittämisestä 56

Tehtävässä päätetään ja vastataan tehtäväkokonaisuuksien sisällöllisistä ratkaisuista ja tuloksista. Lääketieteellinen ja työpsykologinen vastuu nor- maalissa potilassuhteessa.

Vastuu oman asiantuntija-alansa kehittämisestä tutkimuksessa ja tuote- se- kä menetelmäkehityksessä. Vastuu asiakasyhteyksistä ja niiden edelleen kehittämisestä.

4,5. 67

5. Vastuu oman toiminta-alueen kehittämisestä 79

Tehtävässä osallistutaan Työterveyslaitoksen toimintaperiaatteiden ja ta- voitteiden määrittelyyn yksikön puitteissa.

Kansallinen tai kansainvälinen vastuu oman alansa tutkimus-, kehitys- ja vastaavissa hankkeissa (mm. työryhmien puheenjohtajuus).

Vastuu oman alansa ammattitautidiagnostiikassa.

5,5. 90

6. Vastuu yhteisten toiminta-alueiden kehittämisestä 101

Tehtävässä osallistutaan Työterveyslaitoksen toimintaperiaatteiden ja ta- voitteiden määrittelyyn osaston puitteissa.

Laaja-alainen kansallinen tai kansainvälinen (esim. lääketieteellinen tai muu) vastuu oman alansa tutkimus-, kehitys- ja vastaavissa hankkeissa. Vaikuttaa edellisten lisäksi myös osastotasolla Työterveyslaitoksen toimin- taperiaatteisiin ja eettisiin linjauksiin.

Vaativuustekijä 3 Vuorovaikutus ja ihmissuhdetaidot

Tällä vaativuustekijällä kuvataan vuorovaikutusta ja työssä tarvittavia ih- missuhdetaitoja.

Näitä tulee arvioidaan syvyyden ja toistuvuuden mukaan. Vuorovaikutuksella tarkoitetaan työhön kuuluvan vuorovaikutuksen luon- netta, eli minkälaisia ja tasoisia kontakteja tehtävä edellyttää. Ihmissuhde- taidoilla tarkoitetaan asioiden käsittelyä esimerkiksi potilaisiin, asiakkai- siin tai työyhteisöön liittyvissä ristiriitatilanteissa.

1. Tavanomainen vuorovaikutus 4

Tehtävä sisältää tavanomaista yhteistyötä, yhteydenottoja ja selvitystöitä.

1,5. 6

2. Ammatillinen, tavanomaisia ihmissuhdetaitoja vaativa 8

vuorovaikutus

Tehtävä sisältää ammatillisen tason yhteyksiä sidosryhmiin, kuten tiedon- hankintaa, neuvontaa, opastusta ja asiakaskontakteja.

2,5. 12

3. Tavanomaista enemmän vuorovaikutusta tai 16

ihmissuhdetaitoja vaativa tehtävä

Tehtävässä tarvitaan neuvottelu ja esiintymistaitoa esimerkiksi oltaessa yh- teydessä sidosryhmiin tai

Työ vaatii erityisiä ihmissuhdetaitoja tai kykyä asettua toisen ihmisen asemaan.

3,5. 20

4. Vaativaa vuorovaikuttamista tai paljon ihmissuhdetaitoja 24

vaativa tehtävä

Tehtävässä tarvitaan hyvää neuvottelu ja esiintymistaitoa vaativissa tilan- teissa esimerkiksi oltaessa yhteydessä sidosryhmiin tai

Tehtävä edellyttää ammatilliseen osaamiseen perustuvaa työotetta asiak- kaiden ja sidosryhmien kanssa toimittaessa.

Ongelmatilanteiden hoitaminen ja ratkaiseminen. Vaikutus toisiin osapuoliin korostuu.

4,5. 28

5. Erittäin vaativaa vuorovaikuttamista tai runsaasti 32

ihmissuhdetaitoja vaativa tehtävä

Tehtävässä tarvitaan hyvää neuvottelu ja esiintymistaitoa hyvin vaativissa tilanteissa esimerkiksi oltaessa yhteydessä sidosryhmiin tai

Tehtävässä työskennellään esimerkiksi yksilö- ja työyhteisöä ja työyhtei- söjen kehittämistä koskevissa erittäin vaativissa tilanteissa.

Vt. 4 Työskentely-ympäristön tunteminen ja siihen vaikuttaminen

Tällä vaativuustekijällä arvioidaan tehtävän:

- vaikuttavuutta laitoksessa

- vaikuttavuutta suomalaiseen työelämään

- vaikuttavuutta kansainvälisiin kumppaneihin ja toimintaan. Vaativuustasoilla kukin tekijä on riittävä, mutta ei välttämätön edelly- tys tasolle pääsemiseksi.

Lähityöympäristöllä tarkoitetaan esim. toimistoa, työryhmää, laboratoriota jne. Lähityöympäristö voi olla myös useita yksiköitä. Toimintaympäristö on yhteistyötä usean lähityöympäristön välillä. Nämä voivat sijaita useissa eri yksiköissä, mutta tekevät samanlaista toistuvaa työtä. Toiminta-alueella tarkoitetaan useiden toimintojen välisiä yhteyksiä esim. eri tiimit, työryh-

mät, laboratoriot eri yksiköissä ja niiden vertaileva tiedonsiirto ja yhteis- työ.

1. Oman tehtävän tunteminen 2

Toimiminen lähityöyhteisössä. Vaikuttaminen omaan työyhteisöön.

1,5. 3

2. Oman toimintaympäristön tunteminen 4

Vaikuttaminen toimintaympäristössä. Yhteydet ja yhteistyö tehtävänhalti- jan toimintaympäristössä toimiviin yksiköihin.

2,5. 6

3. Toiminta-alueen tuntemus ja yhteydet 8

Ammatilliset yhteydet ja vaikuttaminen muihin samalla toiminta-alueella toimiviin yksiköihin tai muut vastaavan tasoiset yhteydet.

Osallistuminen kansainvälisiin kokouksiin (esim. konferenssit).

3,5. 10

4. Asiantuntijatasoiset yhteydet 12

Selkeät tietotaitoa vaativat yhteydet ja vaikuttaminen joko laitoksen sisällä tai ulkopuolella.

Kansainvälisen kokouksen esitelmät.

Kansallisten tai kansainvälisten laajojen kokousten/seminaarien asiantunti- javastuu.

4,5. 14

5. Merkittävät asiantuntijatasoiset yhteydet 16

Vaikuttaminen ja runsaat, aktiiviset yhteydet laitoksen sisällä ja/tai yrityk- siin, asiakkaisiin, viranomaisiin, tutkimuslaitoksiin, työterveyshuoltoihin taikka muihin vastaaviin tahoihin.

Aktiivinen osallistuminen kansainväliseen standardisointityöhön tai mene- telmänkehittelytyöhön (esim. yhteisen suosituksen tekeminen).

Kansallisten tai kansainvälisten laajojen kokousten/seminaarien sisällölli- nen vastuu.

Asiantuntijana toimiminen kansainvälisissä tai kotimaisessa laaja-alaisissa tilaisuuksissa (Kutsuttu asiantuntija/puheenjohtaja)

Suomalaisen työelämän tuntemus ja siihen vaikuttaminen.

5,5. 18

6. Erittäin merkittävät yhteydet 20

Ministeriöiden, virastojen ja muiden valtakunnallisten sidosryhmien toi- mintaan osallistuminen ja vaikuttaminen. Ministeriön tai lainsäädäntötyös- sä asiantuntijana toimiminen kansallisella tai EU-tasolla. Laajojen kan- sainvälisten projektien asiantuntija.

Vaikuttaminen koko laitoksen tasolla toimintaan, jolla on huomattavaa merkitystä joko laitokselle tai suomalaisen työelämän kannalta.

Vaativuustekijä 5 Teoreettinen osaaminen

Tämän tekijän avulla arvioidaan tehtävän edellyttämää koulutusta. On tär- keää erottaa toisistaan tehtävänhaltijan olemassa oleva koulutus- ja koke- mustausta sekä tehtävässä käytettävä koulutustaso. Jos tehtävänhaltijalla on korkeampi koulutustaso kuin tehtävässä käytetään, ei tehtävää arvioida korkeamman koulutustason mukaan.

Jos tehtävässä selkeästi hyödynnetään henkilön hankkimaa korkeampaa teoreettista lisäpätevyyttä, korotetaan arviota ½ pisteellä.

1. Tehtävään soveltuva koulutus ja kokemus 8

1,5. 16

2. Keskiasteen koulutus (yo sekä ammatilliset tutkinnot) 24

2,5. 28

3. Alimman korkea-asteen koulutus (opistotutkinnot) 32

3,5. 40

4. Alempi korkeakoulututkinto 48

(kk- ja amk- tutkinnot esim. insinööri)

4,5. 52

5. Ylempi korkeakoulututkinto 56

5,5. 64

6. Ylemmän korkeakoulututkinnon jälkeiset tutkinnot 72

(esim. lisensiaatti paitsi erikoislääkäri)

6,5. 80

7. Tohtori- ja erikoislääkäritutkinnot 88

7,5. 92

8. Dosentin pätevyys 96

Vaativuustekijä 6 Esimiestyö

Tällä vaativuustekijällä kuvataan esimiestyötä.

Esimiestyö voi olla myös projektin, tiimin tai ryhmän vetämistä virallisen hallinnollisen esimiestyön sijaan.

Jos esimiestyö on vain osa-aikaista, arvioidaan tehtävän vaativuus esimies- työn osalta kyseisen luokan ja edellisen luokan puoliväliin.

Arviossa tulee ottaa huomioon johdettavien määrä ja esimiesvastuun laa- juus.

Esimiehen vakituisena sijaisena toimiminen arvioidaan yleensä ½-tasoa ylemmälle.

1. Ei esimiesvastuuta 0

1,5. 2

2. Työnjohdolliset tehtävät 4

Päivittäinen toistuvien töiden johtaminen

2,5. 6

3. Toiminnalliset esimiestehtävät 8

Selkeä toiminnallinen tehtävä projektin, tiimin tai ryhmän vetäjänä.

3,5. 12

4. Esimiestehtävät 20

Selkeät esimiestehtävät pienen jaoksen tai yksikön vastaavana vetäjänä tai vaativan tutkimus- tai kehityshankkeen vetäjänä.

4,5. 28

5. Johtamistehtävät 32

Selkeät esimiestehtävät jaoksen, laboratorion tai vastaavan yksikön pääl- likkönä, tai laaja-alaisen ja vaativan monia henkilöitä kattavan tutkimus- tai kehityshankkeen vetäjänä.

LIITE 2

Henkilökohtaisen palkanosan arviointi 1.6.2015

Käsikirja on tukena arvioitaessa työntekijän henkilökohtaista palkanosaa.

Työterveyslaitos 2015

Soveltamisohje:

Henkilökohtainen palkanosa määräytyy tämän liitteen kohtien A – D mu- kaisesti tavoitteiden saavuttamisen ja tuloksellisuuden, työn laadun, osaa- misen ja ammattitaidon, työyhteisön kehittämisen sekä työmarkkinakilpai- lutilanteen perusteella.

Työterveyslaitoksen palkkausjärjestelmän piirissä olevan työntekijän pal- kan henkilökohtainen osa voi olla enintään 50 prosenttia tehtävän vaati- vuuden mukaan määräytyvästä palkasta. Tätä suurempi ylitys katsotaan työnantajan päättämäksi työehtosopimuksen ylittäväksi palkanosaksi.

Työntekijän tulee voida ennakoida palkan henkilökohtaisen osan muutok- sia ja vaikuttaa toiminnallaan sen pysyvyyteen. Työntekijän kohtien A – D mukaisessa suoriutumisessa tapahtuneet muutokset voivat myös vähentää henkilökohtaista palkan osaa. Suoriutumisessa tapahtuneen muutoksen tu- lee olla selvä. Henkilökohtainen palkanosa voi laskea aikaisintaan 6 kuu- kauden kuluttua siitä, kun työnantaja on ilmoittanut harkitsevansa perustel- lusta syystä henkilökohtaisen osan vähentämistä. Jos suoriutumistason muutos on edelleen 6 kuukauden jälkeen selvä, voi henkilökohtainen osa laskea enintään 10 prosenttia. Henkilökohtainen osa voi kunakin vuonna laskea enintään 10 prosenttia. Hyväksyttävät poissaolot eivät voi johtaa henkilökohtaisen palkanosan vähentämiseen. Satunnaiset tai yksittäiset ta- pahtumat eivät voi johtaa henkilökohtaisen palkanosan vähentämiseen.

1.6.2015 työsuhteessa olleelle työntekijälle taataan, että henkilökohtainen osa ei 10 vuoteen em. päivämäärästä laskettuna laske edellä olevassa kap- paleessa kuvatulla tavalla enempää, kuin nykyisen suoriutumisosan ja työmarkkinalisän verran, ottaen huomioon siihen tulleet yleiskorotukset. Toisin sanoen takuuosat taataan 10 vuoden ajan.

Vaativuuspalkan noustessa henkilökohtainen osa voi säilyä ennallaan tai pienentyä enintään puolella sillä määrästä, jolla vaativuuspalkka nousee. Työntekijän siirtyessä uuteen tehtävään työnantaja määrittelee uudelleen henkilökohtaisen palkanosan määrän. Muutoin henkilökohtainen palkan- osa voi vähentyä, milloin tähän on olemassa työoikeudellisesti hyväksyttä- vä peruste.

A Tavoitteiden saavuttaminen ja tuloksellisuus

• Mitataan tuloksellisuutta ja tavoitteiden toteutumista vertaamalla saa- vutuksia ja aiemmin asetettuja tavoitteita.

• Tehtäviä voi jäädä suorittamatta tai tavoitteita toteutumatta työnteki- jästä johtumattoman esteen taikka hyväksyttävän poissaolon (sairaus ym.) vuoksi tai tehtävät tai tavoitteet voivat vaihtua toisiksi.

• Mikäli yksittäisen työntekijän tavoitteita on vaikea mitata, tavoitteiden saavuttamisena pidetään myös tiimin tai ryhmän (esim. palvelukeskus, teema, tuoteperhe, tutkimushanke, tiimi) tavoitteiden täyttymistä.

Arvio:

- Tehtävien suorittamisessa ja tavoitteiden saavuttamisessa on kehittämi- sen tarvetta

- Tehtävät on suoritettu sovitun mukaisesti. Tavoitteet ovat toteutuneet.

- Tehtävät on suoritettu sovitun mukaisesti. Tavoitteet ovat toteutuneet. Toiminta on ollut tehokasta.

Jos työntekijästä ja/tai esimiehestä vuoden aikana tuntuu, että tavoitteet eivät toteudu, niin heidän tulee keskustella tavoitteiden muuttamisesta.

B Työn laatu

Laadun arviointi sovitetaan kunkin tehtävän vaatimusten mukaisesti.

Laatua määritettäessä on käytössä esimerkiksi seuraavia toimintaan liitty- viä kriteerejä:

• Noudattaa hyväksyttyjä toimintatapoja ja arvoja

• Toimii tasapuolisesti ja pyrkii oikeudenmukaisiin ratkaisuihin

• Paneutuu asioihin perusteellisesti ja hoitaa ne määräajassa valmiiksi

• Toimii oma-aloitteisesti ja vastuullisesti, työskentelytapa on rationaa- linen.

Arvio:

- Työn laatu on riittävä.

- Työn laatu on hyvää.

- Työn laatu on erinomaista.

Tavoitteiden saavuttaminen ja tuloksellisuus sekä työn laatu muodostavat kokonaisuuden, joka on arvioitava yhdessä. Määrä ei siis voi korvata laa- tua tai päinvastoin.

C Osaamisen sekä oman työn ja ammattitaidon kehittäminen

• Tarkastelukohteena voi olla työntekijän ammattitaito sinänsä tai sen kehittämiseen suunnatut ponnistukset ja saavutukset (onko työntekijä pa- neutunut oman työnsä ja ammattitaitonsa kehittämiseen)

• Arvioidaan kiinnostusta ja kykyä monitaitoisuuden kehittämiseen. Monitaitoisuudella tarkoitetaan omaan ammattiin liittyviä laaja-alaisia tie- toja ja taitoja, joita voidaan käyttää oman työn kehittämiseen.

Arvioinnissa on kaksi näkökulmaa:

1) Osaaminen, joka on hankittu työkokemuksen kautta TTL:ssa tai aikai- semmissa työsuhteissa

Arvio:

- Osaaminen on riittävä.

- Osaaminen on hyvää.

- Osaaminen on erinomaista.

2) Oman työn ja ammattitaidon kehittäminen.

Arvio:

- Ammattitaidon kehittäminen ja monitaitoisuus on riittävä.

- Ammattitaidon kehittäminen ja monitaitoisuus on hyvää.

- Ammattitaidon kehittäminen ja monitaitoisuus on erinomaista.

D Oman työyhteisön toiminnan kehittäminen ja tukeminen

Arvioinnissa on kaksi näkökulmaa:

1) Oman työyhteisön toiminnan kehittäminen ja kehittyminen

2) Työyhteisön toiminnan tukeminen.

• Yhteistyötä arvioidaan toiminnassa esimiehenä, alaisena ja työtoveri- na. Huomioon on otettava, että joihinkin tehtäviin kehittäminen kuuluu tehtävän osana.

• Arvion kohteena eivät ole työntekijän henkilökohtaiset ominaisuudet, vaan hänen toimintansa ja sen vaikutukset.

• Arvion kohteena on työntekijän halu ja kyky toimia työyhteisön jäse- nenä ja edesauttaa myös muiden jäsenten onnistumista työssä ja ottaa toi- minnassa huomioon kokonaishyvän

• Arvioinnissa otetaan huomioon myös, kuinka oma-aloitteisesti tai ak- tiivisesti työntekijä osallistuu työyhteisön toiminnan kehittämiseen.

Arvio:

- Kehittämisen tarvetta, ei paneudu oman toimintansa tai työyhteisön toi- minnan kehittämiseen

- Kehittämistoimet vastaavat hyvin tehtävän vaatimustasoa

- Kehittämistoimet vastaavat pääosin tehtävän vaatimustasoa

TYÖTERVEYSLAITOKSEN HENKILÖSTÖÄ KOSKEVA KOULUTUSSOPIMUS

1 §

AMMATILLINEN JATKO-, TÄYDENNYS- JA UUDELLEENKOULUTUS

1. Työnantajan antaessa työntekijöille ammatillista koulutusta tai lähettäessä työntekijän hänen ammattiinsa liittyviin koulutusti- laisuuksiin, korvataan säännöllisen työajan ansionmenetys ja päiväraha sekä koulutuksen aiheuttamat tarpeelliset kustan- nukset lukuun ottamatta aterioita. Jos koulutus tapahtuu työ- ajan ulkopuolella, korvataan siitä johtuvat suoranaiset kustan- nukset lukuun ottamatta aterioita. Ennen koulutustilaisuuteen ilmoittautumista todetaan, onko kysymyksessä tämän pykälän mukainen koulutus.

2. Työntekijöiden tasapuolisen kohtelun vaatimuksen mukaisesti työnantaja huomioi pidempiaikaisten määräaikaisten työnteki- jöiden mahdollisuuden osallistua täydennyskoulutukseen.

2 §

YHTEINEN KOULUTUS

1. Yhteisellä koulutuksella tarkoitetaan työpaikan osapuolille yh- teisesti annettua koulutusta yhteistoiminnasta ja sen kohdealu- eista.

2. Yhteistoimintasopimusten edellyttämän koulutuksen järjestä- vät:

1. työmarkkinoiden keskusjärjestöt tai niiden jäsenliitot yhtei- sesti;

2. yhteistoimintasopimusten edellyttämät keskusjärjestöjen tai niiden jäsenliittojen yhteistoimintaelimet, kuten Työturvalli- suuskeskus tai sen työalatoimikunnat;

3. työnantaja- ja työntekijäpuoli yhteisesti työpaikalla tai muus- sa paikassa.

3. Yhteinen koulutus annetaan yleensä työpaikkakohtaisesti, mi- käli työpaikan koko sen sallii. Tämä on tarkoituksenmukaisin tapa, koska siten paikalliset olosuhteet tulevat parhaiten huomi- oonotetuiksi.

4. Työsuojelun yhteistoiminnan peruskurssit ja työsuojeluyhteis- työn kannalta tarpeelliset erikoiskurssit ovat tässä tarkoitettua yhteistä koulutusta. Peruskurssille voivat tämän sopimuksen edellytyksin osallistua työsuojelutoimikunnan jäsenet, pää- työsuojeluvaltuutettu, työsuojeluvaltuutettu, varavaltuutettu ja työsuojeluasiamies sekä erikoiskurssille työsuojeluvaltuutettu ja sellainen työsuojeluasiamies, jonka tehtävänä on jokin eri- koisala.

5. Yhteiseen koulutukseen osallistumisesta sovitaan paikallisesti koulutuksen luonteesta riippuen kysymykseen tulevassa yhteis- työelimessä tai, ellei sellaista ole, työnantajan ja luottamusmie- hen kesken.

6. Koulutukseen osallistuville yhteistoimintaelimen jäsenille ja sopimusten edellyttämille työntekijöiden edustajille maksetaan korvaus kuten 1 §:ssä on määrätty.

7. Yhteistä koulutusta koskevia määräyksiä sovelletaan myös osallistumisjärjestelmiä koskevaan koulutukseen. Koulutukseen osallistumisesta voidaan sopia myös työnantajan ja asianomai- sen henkilön kesken.

3 §

AMMATTIYHDISTYSKOULUTUS

A. Työsuhteen säilyminen ja ilmoitusajat

1. Tämän sopimuksen allekirjoittajana olevan työntekijäyhdistyk- sen tai sen jäsenyhdistyksen osoittamalle enintään kuukauden kestävälle koulutussopimuksen mukaiselle työmarkkinakurssil- le annetaan työntekijälle tilaisuus osallistua työsuhteen katkea- matta, milloin se aiheuttamatta tuntuvaa haittaa Työterveyslai- toksen toiminnalle käy päinsä. Kielteisessä tapauksessa ilmoite- taan luottamusmiehelle viimeistään 10 päivää ennen kurssin al- kua syy, minkä vuoksi vapaan myöntäminen tuottaisi tuntuvaa haittaa.

Mikäli ay-kurssista on tuntuvaa haittaa Työterveyslaitoksen toiminnalle, niin työnantaja voi siirtää vapaata enintään 6 kuu- kaudella tai milloin kysymys on harvemmin kuin 6 kuukauden välein toistuvasta koulutuksesta, niin enintään siihen saakka, kun seuraava vastaava koulutustilaisuus järjestetään.

2. Ilmoitus aikomuksesta osallistua kurssille on tehtävä mahdolli- simman varhain. Milloin kurssi kestää enintään yhden viikon, on ilmoitus annettava vähintään kolme viikkoa ennen kurssin alkua sekä milloin on kysymys pitemmästä kurssista, vähintään kuusi viikkoa ennen.

3. Ammattiyhdistysliikkeen työsuojelukoulutus pyritään suuntaa- maan erityisesti työsuojeluvaltuutettuihin.

4. Milloin työntekijä on edellä mainitussa järjestyksessä osallistu- nut ammattiyhdistysopiston ns. kolmen kuukauden kurssille, ei hänen työsuhteensa kurssin vuoksi katkea.

B. Korvaukset

1. Kohdassa A 1 tarkoitetuille ja sopijapuolten hyväksymille kurs- seille saavat, pääluottamusmies, luottamusmies, päätyösuojelu- valtuutettu, työsuojeluvaltuutettu, varavaltuutettu, työsuojelu- toimikunnan jäsen, työsuojeluasiamies ja työntekijöiden valit- sema yt-menettelyyn tai henkilöstön edustajana Työterveyslai- toksen hallintoon osallistuva muukin kuin edellä mainittu edus- taja, osallistua ilman, että heidän säännöllisen työajan ansionsa vähenee. Luottamusmiehen osalta ansionmenetystä ei kuiten-

kaan korvata kuukautta pitemmältä ajalta eikä muiden osalta kahta viikkoa pitemmältä ajalta. Edellytyksenä ansionmenetyk- sen korvaamiselle on lisäksi se, että asianomainen kurssi liittyy osanottajan yhteistyötehtäviin Työterveyslaitoksessa.

Sovittiin, että ammattiosaston tai vastaavan paikallisyhdistyk- sen puheenjohtajalla on oikeus osallistua ay-koulutukseen sa- moilla ehdoilla kuin luottamusmies edellyttäen, että he työsken- televät yksikössä, jossa on vähintään 50 asianomaisen alan työntekijää ja että asianomaisessa ammattiosastossa tai vastaa- vassa on vähintään 50 jäsentä.

Osapuolet suosittelevat, että varaluottamusmiehille varataan mahdollisuus tarpeen vaatiessa osallistua luottamusmieskoulu- tukseen ansiota menettämättä. Jos on kysymys varaluottamus- miehestä, jonka toimintapiiri käsittää vähintään 75 alan työnte- kijää, on hänellä samat oikeudet kuin luottamusmiehellä osallis- tua luottamusmieskursseilla edellyttäen, että se Työterveyslai- toksen toimintaa haittaamatta on järjestettävissä.

Luottamusmiehille ja edellä tarkoitetulle puheenjohtajalle kor- vataan vastaavasti heidän osallistuessaan ammattiyhdistysopis- ton järjestämälle kolmen kuukauden kurssille ansionmenetys yhden kuukauden osalta, edellyttäen, että kyseinen henkilö kurssin päätyttyä palaa entiseen työpaikkaansa.

C. Ammattiyhdistyskoulutuksen laajuus

1. Sopimuksen tarkoittamaa ammattiyhdistyskoulutuksen toi- meenpanoa varten on koulutustyöryhmä, johon kumpikin osa- puoli nimeää kaksi edustajaa.

2. Koulutustyöryhmä hyväksyy edellä 2 kohdassa tarkoitettujen korvausten piiriin kuuluvien kurssien määrät kalenterivuodeksi kerrallaan. Kursseja voidaan tarpeen vaatiessa hyväksyä myös kesken kalenterivuoden.

3. Hyväksymällään kurssilla koulutustyöryhmällä on mahdolli- suus seurata opetusta.

4. Liitot tiedottavat koulutustyöryhmän seuraavalle vuodelle hy- väksymät kurssit mahdollisuuksien mukaan viimeistään kaksi kuukautta ennen ensimmäisen kurssin alkua.

4 §

SOSIAALISET EDUT

1. Osallistuminen 3 §:ssä tarkoitettuun ay-koulutustilaisuuteen ei aiheuta vuosiloma-, eläke- tai muiden niihin verrattavien etuuk- sien vähenemistä.

5 §

VOIMASSAOLO

1. Tämä sopimus on voimassa Työterveyslaitosta koskevan työeh- tosopimuksen osana.

HYVINVOINTIALAN LIITTO RY

JULKISALAN KOULUTETTUJEN NEUVOTTELUJÄRJESTÖ JUKO RY JULKIS- JA YKSITYISALOJEN TOIMIHENKILÖLIITTO JYTY RY TERVEYS- JA SOSIAALIALAN NEUVOTTELUJÄRJESTÖ TSN RY JULKISTEN JA HYVINVOINTIALOJEN LIITTO JHL RY

HENKILÖSTÖN EDUSTAJIA TYÖTERVEYSLAITOKSESSA KOSKEVA SOPIMUS 2009

1 § Henkilöstön edustajia koskevan järjestelmän tarkoitus

1. Luottamusmiesjärjestelmän tarkoituksena on edistää osapuolten kesken solmittujen sopimusten noudattamista, työnantajan ja henkilöstön välil- lä mahdollisesti syntyvien erimielisyyksien tarkoituksenmukaista, oi- keudenmukaista ja nopeaa selvittämistä sekä työnantajan ja henkilöstön välillä esiintyvien muiden kysymysten käsittelyä ja ratkaisemista.

2. Tässä sopimuksessa on määräyksiä työsuojelun valvonnasta annetussa laissa (44/2006) tarkoitetusta työsuojeluvaltuutetusta, varavaltuutetusta sekä päätyösuojeluvaltuutetusta. Työsuojeluvaltuutettua koskevat mää- räykset koskevat myös tämän sopimuksen tarkoittamaa päätyösuojelu- valtuutettua, ellei asiayhteydestä muuta ilmene.

3. Edellä mainittujen tavoitteiden toteuttamiseksi allekirjoittaneet yhdis- tykset ovat tehneet seuraavan Työterveyslaitosta (myöhemmin laitos) koskevan sopimuksen.

2 § Luottamusmies

1. Luottamusmiehellä tarkoitetaan tässä sopimuksessa, ellei sopimuksen tekstistä muuta ilmene, työehtosopimukseen sidottujen yhdistysten tä- män pykälän 2, 3, 4 ja 5 kappaleiden mukaisesti valitsemaa pääluotta- musmiestä, luottamusmiestä ja varaluottamusmiestä.

Pääluottamusmiehellä tarkoitetaan työehtosopimukseen sidotun yhdis- tyksen luottamusmiestä, jonka toiminta-alueena on koko laitos.

2. Laitoksen palveluksessa olevat työehtosopimuksen osapuolena olevaan yhdistyksiin tai sen jäsenyhdistyksiin järjestäytyneet työntekijät valitse- vat luottamusmiehet.

3. Tämän sopimuksen tarkoittamia pääluottamusmiehiä voidaan valita yk- si kuhunkin työehtosopimukseen sidottuun yhdistykseen. Pääluotta- musmiehien lisäksi sopimuksen tarkoittamia luottamusmiehiä voidaan yhdistyksissä valita seuraavasti:

• Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry (Työ- terveyslaitoksen akateemiset ry) / enintään kolme;

• Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty ry / enin- tään yksi;

• Terveys- ja sosiaalialan neuvottelujärjestö TSN ry (Tehy, SuPer, ERTO)/ enintään yksi;

• Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry / enintään kak- si.

Näitä valintaperiaatteita noudatetaan ensimmäisen kerran kunkin yhdis- tyksen seuraavien luottamusmiesvaalien yhteydessä.

4. Pääluottamusmiehelle sekä luottamusmiehille voidaan valita varaluot- tamusmies, joka luottamusmiehen estyneenä ollessa toimii hänen sijai- senaan ja jolla on tänä aikana luottamusmiehen oikeudet ja velvollisuu- det.

5. Luottamusmiehen tulee olla laitoksen työntekijä, joka työskentelee ao. työehtosopimuksen soveltamisalalla ja on tämän työehtosopimukseen sidotun yhdistyksen tai sen jäsenyhdistyksen jäsen.

6. Laitoksen tai sen toimintayksikön toiminnan olennaisesti supistuessa, laajentuessa taikka liikkeen luovutuksen, sulautumisen, yhtiöittämisen tai niihin verrattavan olennaisen organisaatiomuutoksen johdosta saate- taan luottamusmiesorganisaatio tämän sopimuksen periaatteiden mukai- sesti vastaamaan laitoksen tai sen toimintayksikön muuttunutta kokoa ja rakennetta.

7. Luottamusmiehellä on oikeus saada työnantajalta pyydettäessä kirjalli- sena tieto siitä, kuka toimii työnantajan edustajana hänen edustamansa henkilöstöryhmän osalta. Mikäli yksittäistapauksessa on epäselvää, ku- ka toimii työnantajan edustajana, päättää asiasta pääjohtaja.

3 § Luottamusmiehen valitseminen ja ilmoittaminen

1. Luottamusmiehen vaali voidaan suorittaa työpaikalla ja tällöin kaikille järjestäytyneille työntekijöille on varattava tilaisuus osallistua vaaliin. Vaalin järjestäminen ja toimittaminen ei kuitenkaan saa häiritä työnte- koa. Vaaliajoista ja vaalipaikoista on sovittava työnantajan kanssa vii- meistään 14 vuorokautta ennen vaalin toimittamista. Xxxxxx toimittami- sesta huolehtivat lähinnä luottamusmiehet tai heidän estyneenä olles- saan varaluottamusmiehet. Vaalien valmistautumiseen, vaalitoimituk- seen ja tuloslaskentaan kulunut välttämätön aika luetaan luottamusmies- tehtäviin käytetyksi ajaksi.

2. Valitusta pääluottamusmiehestä, luottamusmiehestä sekä näiden vara- miehistä on ilmoitettava pääjohtajalle kirjallisesti seuraavat tiedot en- nen toimeen ryhtymistä:

a) edustettavien lukumäärä,

b) toimikausi,

c) toiminta-alue tai muulla perusteella määräytyvä edustettavien jakaan- tuminen luottamusmiesten kesken sekä

d) eroaminen tai erottaminen ennen toimikauden päättymistä.

Ilmoitus tehdään pääjohtajalle.

3. Pääluottamusmiehelle tai luottamusmiehelle valitusta varamiehestä on lisäksi ilmoitettava työnantajalle, milloin hän toimii pääluottamusmie- hen tai luottamusmiehen sijaisena. Ilmoitus tehdään pääjohtajalle.

4 § Päätyösuojeluvaltuutetun valitseminen

1 Työntekijät voivat valita päätyösuojeluvaltuutetun. Päätyösuojeluval- tuutetulla tarkoitetaan työsuojeluvaltuutettua, jonka toiminta-alueena on koko laitos.

2. Päätyösuojeluvaltuutettuun ja hänen valitsemiseensa noudatetaan työ- suojeluvaltuutettua koskevia määräyksiä.

5 § Luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun työsuhde

1. Luottamusmiehen tehtävien menestyksellisen hoitamisen edellytyksenä on, että tässä sopimuksessa sovitaan niistä luottamusmiehen työsuhtee- seen liittyvistä seikoista, jotka poikkeavat muiden työntekijöiden työ- suhteen ehdoista. Muissa kohden luottamusmies on työsuhteessaan työnantajaansa samassa asemassa kuin muutkin työntekijät. Luotta- musmies on velvollinen henkilökohtaisesti noudattamaan yleisiä työeh- toja, työaikoja, työnjohdon määräyksiä sekä työpaikan järjestysmää- räyksiä.

2. Luottamusmiehen mahdollisuudet kehittyä ja edetä ammatissaan eivät saa heikentyä luottamusmiestehtävän takia.

3. Luottamusmiehenä toimivaa työntekijää ei tätä tehtävää hoitaessaan tai sen tähden saa siirtää huonompipalkkaiseen työhön, kuin missä hän oli tehtävään valituksi tullessaan. Häntä ei saa myöskään siirtää vähem- piarvoiseen työhön, jos työnantaja voi tarjota hänelle muuta hänen am- mattitaitoaan vastaavaa työtä. Luottamusmiestehtävän takia häntä ei saa erottaa työstä.

4. Jos pääluottamusmieheksi valitun henkilön varsinainen työ vaikeuttaa pääluottamusmiehen tehtävien hoitamista, on hänelle, ottaen huomioon laitoksen tai sen toimintayksikön olosuhteet ja luottamusmiehen am- mattitaito, järjestettävä muuta työtä. Tällainen järjestely ei saa aiheuttaa hänen ansionsa alentumista.

5. Pääluottamusmiehen ansiokehityksen tulee vastata laitoksessa tapahtu- vaa ansiokehitystä.

6. Työnantaja saa irtisanoa työehtosopimuksen perusteella valitun luotta- musmiehen työsopimuksen työsopimuslain 7 luvun 2 §:ssä tarkoitetulla perusteella vain, jos niiden työntekijöiden enemmistö, joita luottamus- mies edustaa, antaa siihen suostumuksensa.

7. Työnantaja saa irtisanoa luottamusmiehen työsopimuksen työsopimus- lain 7 luvun 3 tai 7 §:ssä taikka 8 §:n 1 momentissa säädetyillä perus- teilla vain, jos luottamusmiehen tai luottamusvaltuutetun työ päättyy kokonaan eikä työnantaja voi järjestää hänelle hänen ammattitaitoaan vastaavaa tai hänelle muutoin sopivaa työtä tai kouluttaa häntä muuhun työhön työsopimuslain 7 luvun 4 §:ssä tarkoitetulla tavalla.

8. Luottamusmiehen työsuhdetta ei saa purkaa työntekovelvoitteen laimin- lyönnin johdosta ennen kuin hänelle on varoituksella annettu mahdolli- suus korjata menettelynsä. Luottamusmiehen työsuhdetta ei saa purkaa myöskään sairaudesta johtuvan syyn johdosta noudattamatta irtisano- misajan pituista ilmoitusaikaa.

9. Luottamusmiehen työsopimuksen purkuperusteita arvioitaessa luotta- musmiestä ei saa asettaa huonompaan asemaan muihin työntekijöihin nähden.

10.Kohtien 1. – 9. määräyksiä on sovellettava myös asianmukaisesti ehdol- le asetettuun pääluottamusmiesehdokkaaseen, josta on kirjallisesti il- moitettu työnantajalle. Ehdokassuoja alkaa kuitenkin aikaisintaan kol- me kuukautta ennen valittavana olevan pääluottamusmiehen toimikau- den alkua ja päättyy muun kuin vaalissa pääluottamusmieheksi valituksi tulleen osalta vaalin järjestäjän todettua vaalituloksen. Kyseisiä mää- räyksiä on sovellettava myös pääluottamusmiehenä toimineeseen työn- tekijään yhdeksän kuukautta hänen pääluottamusmiestehtävänsä päät- tymisen jälkeen. Liikkeenluovutustapauksessa pääluottamusmiehen jäl- kisuoja-aika on vähintään kuusi kuukautta laskettuna liikkeenluovutus- päivästä.

11. Kohtien 1. – 10. määräykset koskevat myös työsuojeluvaltuutettua.

12. Työsuhteen irtisanomisesta ilmoitetaan luottamusmiehelle vähintään 1 kuukautta ennen työehtosopimuksen mukaisen irtisanomisajan alkamis- ta. Luottamusmiehelle annetusta työsuhteen päättämisilmoituksesta työnantaja antaa tiedon myös työntekijäyhdistykselle.

13. Jos luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun työsopimus on lakkau- tettu tämän sopimuksen vastaisesti, työnantajan on suoritettava kor- vauksena vähintään 10 ja enintään 30 kuukauden palkka. Korvaus on määrättävä samojen perusteiden mukaan kuin työsopimuslain 12 luvun 2 §:n 2 momentissa on säädetty. Korvausta lisäävänä tekijänä on otetta- va huomioon se, että tämän sopimuksen oikeuksia on loukattu. Jos tuomioistuin harkitsee, että edellytykset työsuhteen jatkamiselle tai jo päättyneen työsuhteen palauttamiselle ovat olemassa, eikä työsuhdetta siitä huolimatta jatketa, on tämä otettava erityisen painavana syynä huomioon korvauksen suuruutta määrättäessä.

14. Luottamusmiehenä tai työsuojeluvaltuutettuna toimivaa työntekijää ei tämän tehtävän vuoksi saa painostaa eikä erottaa työstä. Mikäli sopi- musten tarkoittaman luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun työso- pimus puretaan ja tämä riitauttaa purkamisen, työnantaja maksaa luot- tamusmiehelle tai työsuojeluvaltuutetulle yhden kuukauden palkkaa vastaavan määrän, jos kanne asiassa nostetaan neljän viikon kuluessa työsopimuksen purkamisesta.

6 § Luottamusmiehen tehtävät

1. Luottamusmiehen pääasiallisena tehtävänä on toimia asianomaiseen työehtosopimukseen sidottujen järjestäytyneiden työntekijöiden edusta- jana työehtosopimuksen soveltamista koskevissa asioissa.

2. Luottamusmies edustaa edellä mainittuja työntekijöitä työlainsäädännön soveltamista koskevissa asioissa ja yleensä työnantajan ja työntekijän välisiin suhteisiin ja laitoksen kehittymiseen liittyvissä kysymyksissä.

3. Luottamusmiehen tehtävänä on myös osaltaan toimia laitoksen ja henki- löstön välisen neuvottelu- ja yhteistoiminnan ylläpitämiseksi ja kehit-

tämiseksi sekä välittää tietoja ja ilmoituksia työnantajan, työehtosopi- mukseen sidottujen yhdistysten ja henkilöstön välillä. Varaluottamus- mies voi toimia tämän kohdan mukaisissa tehtävissä myös muulloin, kun toimiessaan luottamusmiehen sijaisena.

4. Pääluottamusmies edustaa henkilöstöryhmäänsä silloin, kun käydään työehtosopimusneuvotteluita tai muita koko laitoksen henkilökuntaa koskevia asioita, ellei työehtosopimuksen allekirjoittaneet yhdistykset muuta ilmoita.

7 § Luottamusmiehen oikeus saada tietoja

1. Jos syntyy epäselvyyttä tai erimielisyyttä työntekijöiden palkasta tai muista työsuhteeseen liittyvistä asioista, on luottamusmiehelle annetta- va kaikki erimielisyyden kohteena olevan tapauksen selvittämiseen vai- kuttavat tiedot. Tässä pykälässä tarkoitettuja tietoja annettaessa on otet- tava huomioon tietosuojalainsäädännön vaatimukset.

2. Asianomaisella pääluottamusmiehellä on oikeus saada kirjallisesti tai muulla sovittavalla tavalla seuraavat laitoksen työntekijöitä koskevat tiedot:

a) työntekijän suku- ja etunimet, nimike, osaamiskeskus, tiimi, työskente- lypaikkakunta sekä palkkaryhmä tai vastaava, johon työntekijä tai hä- nen suorittamansa työ kuuluu;

b) uusista työntekijöistä ilmoitetaan lisäksi palvelukseen tuloaika. Määrä- aikaisten työsuhteiden osalta ilmoitetaan työsuhteen sovittu kestoaika sekä määräaikaisuuden peruste;

c) työsopimuslain 7 luvun 3 §:n perusteella irtisanottujen ja lomautettujen työntekijöiden määrät sekä heidän työsuhteidensa kestot;

d) työssä olleiden kokoaikaisten työntekijöiden lukumäärä vuodessa osaamiskeskuksittain ja tiimeittäin. Vastaavat lukumäärät osa-aikaisista työntekijöistä sekä vastaavat lukumäärät määräaikaisista työntekijöistä. Määräaikaisina työntekijöinä pidetään myös vuoden aikana työssä ollei- ta erikseen työhön kutsuttavia tai muuta tilapäistä henkilöstöä.

3. Kohdissa a) ja b) tarkoitetut tiedot on pääluottamusmiehellä oikeus saa- da kaksi kertaa vuodessa. Kohdassa c) ja d) tarkoitetut tiedot on pää- luottamusmiehellä oikeus saada vuosittain. Tarpeen vaatiessa voidaan tietoja antamisesta sopia myös muuna ajankohtana.

4. Mikäli laitoksessa on edellä 2 §:n perusteella valittu useampia luotta- musmiehiä, sovitaan yhdistysten kesken niistä periaatteista, millä tiedot eri luottamusmiesten kesken jaetaan.

5. Luottamusmiehellä on sama oikeus kuin työsuojeluvaltuutetulla pereh- tyä hätä- ja sunnuntaityöstä, ylityöstä ja niistä maksetuista korotetusta palkasta laadittuun luetteloon.

6. Pääluottamusmiehellä on oikeus saada palkkausjärjestelmän seurantaa varten puolivuosittain sekä tarvittaessa työehtosopimusneuvotteluja var- ten tiedot työehtosopimuksen piiriin kuuluvien työntekijöiden yleisestä kokonaisansiotasosta ja sen muutoksista.

Tätä varten annettavia tietoja ovat:

Laitoksen keskipalkka tarkasteluhetkellä, sen minimi, maksimi, medi- aani sekä 1. ja 9. desiili. Lisäksi ilmoitetaan keskimääräisen vaativuus- palkan, takuuosan, suoriutumisosan ja työmarkkinalisän määrät sekä työmarkkinalisää saavien määrä.

Edellä mainitut tiedot annetaan erikseen:

a) laitostasolla,

b) jaoteltuna sukupuolittain,

c) jaoteltuna pääkaupunkiseutuun ja muihin aluetoimipisteisiin,

d) nimikkeittäin ja

e) nimikeryhmittäin.

Tunnuslukuja ei anneta, jos n<6. Nimikkeiden ryhmittelystä nimike- ryhmiin sovitaan erikseen.

7. Lisäksi luottamusmiehillä on työehtosopimuksen mukaisesti oikeus saada henkilöiden vaativuuden luokittelu vaativuusluokittain sekä teh- tävänkuvaukset tarvittaessa. Palkkioiden ja muiden lisien tilastointi kä- sitellään sitä varten asetetussa työryhmässä.

8. Luottamusmiehen oikeus saada tiedot ulkopuolisen työvoiman käytöstä määräytyy yhteistoimintalain mukaisesti.

9. Luottamusmiehelle annetaan hänen pyynnöstään selvitys siitä, millaisia tietoja työhönoton yhteydessä kerätään.

10. Luottamusmiehen on pidettävä edellä olevan perusteella tehtäviensä hoitamista varten saamansa tiedot luottamuksellisina.

8 § Luottamusmiehelle myönnettävä vapautus työstä

1. Luottamusmiehelle varataan riittävästi vapautusta työstä luottamus- miestehtävien hoitamista varten. Riittävyyttä arvioitaessa otetaan huo- mioon edustettavien työntekijöiden määrä, laitoksen yhteistoimintajär- jestelmä, yhteistoiminnan laajuus sekä laitoksen toiminnan henkilöstön asemaan aiheuttamat muutokset.

Luottamusmiehen työtehtävät on järjesteltävä siten, että luottamusteh- tävien hoitaminen on mahdollista.

2. Mikäli luottamusmiehelle ei voida varata riittävästi vapautusta työstä luottamusmiestehtävien hoitamista varten esimerkiksi asiakaspalvelu- tehtävien hoitamisen vuoksi, työnantajan tulee järjestää luottamusmies- ten työtehtävät siten, että hän voi pitää enintään 2 tunnin päivystysajan viikossa luottamusmiestehtävien hoitamista varten.

3. Työnantajan ja luottamusmiehen välillä sovitaan siitä, milloin edellä mainittu työstä vapautus annetaan. Tällöin tulee ottaa huomioon laitok- sen toiminnalliset edellytykset sekä se, että luottamusmiestehtävät voi- daan asianmukaisesti hoitaa.

9 § Työsuojeluvaltuutetun ajankäyttö

Työsuojeluvaltuutetun oikeus käyttää työaikaa tehtäviensä suoritta- miseksi määräytyy työsuojelun valvontalain mukaisesti.

10 § Ansionmenetyksen korvaaminen

1. Työnantaja korvaa sen ansion, jonka luottamusmies menettää työaikana joko paikallisissa neuvotteluissa työnantajan edustajan kanssa tai toimi- essaan muissa työnantajan kanssa sovituissa tehtävissä.

2. Luottamusmiehelle maksetaan luottamusmieskorvausta suoritetuista luottamusmiestehtävistä hänen työpaikkansa työehtosopimuksen sovel- tamispiiriin kuuluvien työntekijöiden lukumäärän perusteella seuraavas- ti 1.4.2018 lähtien:

Työntekijöiden määrä €/kk

5 - 100 29

101 - 200 57

201 - 300 80

301 - 109

Luottamusmiessopimuksen 2 §:n 1. kohdan 2. kappaleen tarkoittamille pääluottamusmiehille maksetaan em. korvausta kuitenkin seuraavasti 1.4.2018 lähtien:

Työntekijöiden määrä €/kk

Alle 200 137

201 – 300 195

301 - 252

Pöytäkirjamerkintä:

Korvausta ei makseta varaluottamusmiehelle. Varaluottamusmiehen hoitaessa luottamusmiehen tehtäviä vähintään yhden kuukauden ajan- jakson, maksetaan korvaus kuitenkin hänelle.

3. Jos tehtäviä on työnantajan kanssa sovittu suoritettavaksi luottamus- miehen säännöllisen työajan ulkopuolella, maksetaan näin menetetystä ajasta lisä- tai ylityökorvaus tai työnantajan kanssa sovittu muu kor- vaus.

4. Jos luottamusmies työnantajan kanssa sovittujen tehtävien hoitamista varten tämän määräyksestä joutuu matkustamaan, suoritetaan hänelle matkakustannusten korvausta laitoksessa sovellettavan järjestelmän mukaisesti.

5. Työsuojeluvaltuutetulle maksetaan työsuojelutehtävien hoitamisesta korvausta työpaikan työntekijöiden säännöllisen lukumäärän perusteella seuraavasti 1.4.2018 lähtien:

Työntekijöiden määrä €/kk

20-100 29

101 tai enemmän 57

Päätyösuojeluvaltuutettu: 137 €/kk

6. Työsuojeluvaltuutetun matkustaessa työsuojelun valvontalain edellyt- tämien ja työnantajan kanssa sovittujen yhteistoimintatehtävien johdos- ta maksetaan matkakorvaukset kuten normaalien työtehtävien yhteydes- sä.

11 § Säilytys- ja toimistotilat

1. Luottamusmiehellä ja työsuojeluvaltuutetulla on oikeus saada säilytysti- laa tehtävässään tarvittaville asiakirjoille ja toimistovälineille. Luotta- musmiehellä ja työsuojeluvaltuutetulla on oikeus tarvittaessa käyttää

korvauksetta tehtäviensä hoitamiseen luovutettavissa olevaa tarkoituk- senmukaista toimistotilaa. Luottamusmiehellä ja työsuojeluvaltuutetulla on oikeus käyttää tällaisessa toimistotilassa olevia viestintä- ja toimis- tovälineitä työnantajan kanssa sovittujen tehtävien hoitamiseen.

2. Työnantaja huolehtii siitä, että työsuojeluvaltuutetulla on käytettävissä tämän tehtävän hoitamista varten tarpeelliset lait, asetukset sekä muut työsuojelumääräykset ja ohjeet.

12 § Luottamusmiesten koulutus

1. Koulutukseen osallistumisesta on sovittu erillisessä koulutussopimuk- sessa.

2. Pääluottamusmiehen luottamusmiestehtävän päättymisen jälkeen tulee hänen ja työnantajan yhteisesti selvittää, edellyttääkö työntekijän am- mattitaidon ylläpitäminen entiseen tai sitä vastaavaan työhön ammatil- lista koulutusta. Työnantaja järjestää selvityksen edellyttämää koulutus- ta. Koulutuksen sisältöä ratkaistaessa kiinnitetään huomiota työstä va- pautukseen, luottamusmieskauden kestoon ja sinä aikana tapahtuneisiin työmenetelmien muutoksiin.

13 § Neuvottelujärjestys

1. Työn suorittamista ja sen teknillistä järjestelyä koskevissa kysymyksis- sä tulee työntekijän kääntyä välittömästi työnjohdon puoleen.

2. Palkkausta ja muita työsuhteen ehtoja koskevat erimielisyydet ratkais- taan työehtosopimuksen 29 §:ssä sovitulla tavalla.

3. Luottamusmiehelle ilmoitetaan, ellei työnantaja itse hoida neuvotteluja luottamusmiehen kanssa, työnantajan edustaja sekä hänen toimialueen- sa ja toimivaltansa, jos se on alueellisesti tai henkilöstöasioiden osalta rajattu tiettyihin asiaryhmiin.

4. Jos erimielisyys koskee tämän sopimuksen tarkoittaman luottamusmie- hen työsuhteen päättämistä, on paikalliset ja yhdistysten neuvottelut li- säksi käynnistettävä ja käytävä viipymättä sen jälkeen, kun lakkautta- misen peruste on riitautettu.

14 § Sopimuksen voimassaolo

Tämä sopimus on voimassa Työterveyslaitosta koskevan työehtosopimuk- sen osana 1.3.2009 lukien ja korvaa Työterveyslaitosta koskevan luot- tamusmiessopimuksen.

Helsingissä 17. helmikuuta 2018

HYVINVOINTIALAN LIITTO RY

JULKISALAN KOULUTETTUJEN NEUVOTTELUJÄRJESTÖ JUKO RY

JULKIS- JA YKSITYISALOJEN TOIMIHENKILÖLIITTO JYTY RY TERVEYS- JA SOSIAALIALAN NEUVOTTELUJÄRJESTÖ TSN RY JULKISTEN JA HYVINVOINTIALOJEN LIITTO JHL RY

Jälkipainos kielletään