LIITTYMISMAKSUJEN MÄÄRITYSPERUSTEET
LIITTYMISMAKSUJEN MÄÄRITYSPERUSTEET
1 Yleistä
Liittymismaksu on kertamaksu sähköverkkoon liittymisestä. Liittyjän ja Tampereen Energia Sähköverkko Oy:n kesken laaditaan liittymissopimus, jossa sovitaan verkkoon liittämisen ehdoista. Sopimukseen sovelletaan sähkönkäyttöpaikkojen liittymisehtoja sekä verkonhaltijan ohjeita. Tuotannon liittymässä noudatetaan tuotannonliittymisen ehtoja sekä verkonhaltijan ohjeita.
2 Liittymismaksu pienjänniteverkossa (400/230V)
Liittymien keskimääräiset rakentamiskustannukset jakelualueen eri osissa poikkeavat merkittävästi toisistaan. Pienjänniteliittymän liittymismaksu määritetään pääsääntöisesti vyöhykehinnoittelun mukaan. Vyöhykkeiden ulkopuolella noudatetaan tapauksesta riippuen joko aluehinnoittelua tai tapauskohtaista hinnoittelua.
Pienjänniteliittymän liittymis - ja lisäliittymismaksu sekä alue- ja tapauskohtaisessa hinnoittelussa perittävät johto - ja lisämaksut ovat siirto- ja palautuskelvottomia ja arvonlisäverollisia.
Liittymismaksu sisältää energiamittarin / -mittarit asennettuna uuden sähköliittymän käyttöpaikalle liittymän käyttöönoton yhteydessä.
Liittymismaksuun ei sisälly liittyjän liittymisjohto eikä sen rakentaminen liittymissopimuksessa mainitusta liittämiskohdasta lähtien. Liittymisjohdon rakentaminen on liittyjän vastuulla. Liittymisjohto on liittyjän omaisuutta ja liittyjän kunnossapitovastuulla.
2.1 Vyöhykehinnat
Voimassa olevat vyöhykehinnat on ilmoitettu hinnastossa. Käytössä onneljä vyöhykettä, jotka on esitetty karttaliitteessä:
x Vyöhyke V1
Hinnasto on voimassa taajamien asemakaav-alueilla. Hinnastoa ei sovelleta yleiskaava-, ranta-asemakaava- ja vanhoilla rantakaava-alueilla.
x Vyöhyke V2
Hinnasto on voimassa vyöhykkeen 1Vulkopuolella, kun sähkönkäyttöpaikan suoraan mitattu etäisyys on enintään 400 m olemassa olevalta jakelumuuntamolta ja pääsulakkeen koko on enintään 3x63 A.
x Vyöhyke V3
Tampereen Energia Sähköverkko Oy | ||
Xxxxxxxxx 00, 00000 Xxxxxxx | Y-tunnus: 195068-10 | |
Puh. 020 630 3601 | OVT: 0037195068102220 | Kotipaikka: Tampere |
Hinnasto on voimassa vyöhykkeiden 1Vja V2 ulkopuolella, kun sähkönkäyttöpaikan suoraan mitattu etäisyys on enintään 600 m olemassa olevalta jakelu muuntamolta ja pääsulakkeen koko on enintään 633x A.
x Vyöhyke V4
Hinnasto on voimassa vyöhykkeiden V1, V2 ja V3 ulkopuolella, kun sähkönkäyttöpaikan suoraan mitattu etäisyys on 60–1800 m olemassa olevalta jakelumuuntamolta ja pääsulake enintään 3x6A3.
x Vyöhykkeillä V2, V3 ja V4 ilmoitettua sulakerajaa suuremman pääsulakkeen liittymismaksu määritetään tapauskohtaisesti, ks. kohta 2.3.
2.2 Aluehinta
Aluehintaa sovelletaan vyöhykkeisiin kuulumattomilla alueilla ja liittymillä. Tähän ohjeeseen on kirjattu aluehinnoittelun keskeinen sisältö. Yksityiskohtaiset tiedot aluehinnoittelusta saa TampereenEnergia Sähköverkko Oy:stä.
Aluehinnaksi määritetään rajatun alueen sähköverkon rakennuskustannukset sekä olemassaolevasta verkosta varattavasta kapasiteetista aiheutuvat kustannukset.
TampereenEnergia Sähköverkko Oy osallistuu alueen rakentamiskustannuksiin 15% osuudella,ja loppuosa kustannuksista jaetaan alueen potentiaalisten liittyjien kesken.
TampereenEnergia Sähköverkko Oy määrittää alueelle verkkorakenteen kannalta optimaalisen muuntamopaikan, jonka mukaan mitataan liittyjien sijoittuminen alueeneri vyöhykkeille. Liittyjälle lasketaan pääsulakekoon mukainen aluehinta, joka on ainasuurempi kuin hinnaston mukainen vyöhykkeen V,2V3tai V4 liittymismaksu. Liittymismaksun (V2, V3tai V4) ylittävä osuus peritään johtomaksuna.
Aluehinta on voimassa täysimääräisenä enintään 20 vuotta, jonka jälkeen alueella otetaan käyttöön hinnaston mukaiset vyöhykehinnat.Aluehinnan määrittämisessä potentiaalisina liittyjinä pidetään mm. alueella oleviasähköttömiä rakennettuja asuin- ja lomakiinteistöjä. Alueen rakentaminen aloitetaan,kun vähintään 60% potentiaalisista liittyjistä on tehnyt liittymissopimuksen. Aluehinnan käyttöön saaminen voi edellyttää rakennuspaikoille liittymänrakentamista, vaikka sähkön tarvetta ei vielä olisikaan.
Alue voidaan sähköistää, vaikka rakentamiskynnys (6%0 potentiaalisista liittyjistä) ei ylity. Tällöin liittymän haluavilta peritään aluehinnan mukainen liittymismaksu sekälisämaksu, johon liitetään jälkiliittyjäehto, ks. kohta 2.4. Liittyjien liittymismaksujen ja lisämaksujen summan tulee vastata aluehinnan rakentamiskynnyksen liittymiskustannuksia. Alueella, jonka rakentamiskynnys ei
ylity, rakentaminen aloitetaan, kunkaikki todelliset liittyjät ovat tehneet liittymissopimuksen.
2.3 Tapauskohtainen hinnoittelu
Tapauskohtaista hinnoittelua sovelletaan yksittäisiin liittymiin:
x jotka sijaitsevat vyöhykkeiden V1, V2, V3ja V4ulkopuolella
x vyöhykkeellä V2 liittyjille, joiden pääsulake on 3 x 80 A tsaui urempi x vyöhykkeellä V3 liittyjille, joiden pääsulake on 38x0 A tai suurempi x vyöhykkeellä V4 liittyjille, joiden pääsulake on 3 x 80 A tai suurempi
Tapauskohtaisesti laskettuun liittymissopimukseen voidaan tehdä jälkiliittyjäehto.
2.4 Jälkiliittyjäehto
Jälkiliittyjäehto tehdään kirjallisena ja siitä tehdään merkintä liittymissopimukseen. Ehdon mukaan alue- tai tapauskohtaisessa hinnoittelussa määrätty maksuosapalautetaan joko kokonaan tai osittain, kun alueelle tulee myöhemmin uusia liittyjiä.
Jälkiliittyjäehdon mukaista palautussummaa ei makseta, jos se on pienempi kuin
500,00 €. Täysimääräinen hyvitysai-oksaan on 10
valmistumisesta lukien. Valmistumispäiväksi katsotaan alueen ensimmäisen jakelumuuntamon käyttöönottopäivä, ellei muuta ole kirjallisesti asiasta sovittu. Jälkiliittyjäehtojen laskentapäiväksi katsotaan liittymätilauksen kirjaamispäivä.
Kymmenen vuoden jälkeen hyvitystä alennetaan 2%5 vuodessa laskettuna
alkuperäisestä lisämaksun määrästä. Lisämaksulle ei suoriteta korkoa eikä sitä sidota indeksiin.
2.5 Pienliittymät
Pääsääntöisesti sähkönkäyttöpaikat mittaroidaan. Pienliittymät (< 1- 3x 25 A) voidaan hyväksyä mittaroimatta seuraavasti:
x teho on pieni (enintään 0,5 kW) ja selkeästi määriteltävissäoleva
x laskutetaan käyttöajan mukaan esim. 8760 h/a
x vuosienergian laskenta (liitäntäteho x käyttöaika)
Sähkökauppa on ns. kokonaistoimitussopimuksella. Mikäli asiakas haluaa käyttöpaikan sähkökilpailun piiriin, niin tällöin edellytetään normaalia mittausta. Pienliittymää edellyttävät käyttöpaikat eivät yleensä sijaitse määritellyillä tonttialueilla , vaan yleisillä alueilla. Pienliityntöjen liittymisjohto on koko se johto- osa, jokarakennetaan ko. laitteen liittämiseksi jakeluverkonhaltijan verkkoon.
Liittyjä vastaa liittymisjohdon rakentamisesta. Pienliittymän liittymisjohto voi poiketa verkkoyhtiön yleisohjeesta, jos jakeluverkon rakenne ja sähkötekniset reunaehdot senmahdollistavat. Poikkeamisesta on sovittava ennakolta verkkoyhtiön kanssa ja siitätehdään merkintä ja tarvittavat rajaukset liittymissopimukseen.
2.6 Liittymän 3- vaiheistaminen
Jos pientehoista rakennelmaa varten tehty 1-vaiheinen liittymä halutaan muuttaa 3- vaiheiseksi, tulee 1-vaiheinen liittymä irtisanoa ja tilata uusi 3-vaiheinen liittymä. Muutettaessa suoritetaan mahdollisesti tarvittavan uuden liittymisjohdon rakentaminen ja kytkentä normaaleja rakentamis- ja laskutusperusteita noudattaen. Mikäli nykyinen liittymisjohto on 3-vaiheinen, voidaan se kytkeä käyttöön, jos johto on kytkentähetkellä olemassa olevan liittymisjohdon mitoitusohjeen mukainen.
Kaikkien 1-vaiheisesti kytkettyjen enintään 1x25A-asuin- ja lomarakennusten liittymien lisävaiheista (ts. muutoksesta kolmivaiheiseksi luokkaan 3x25A) ei peritä maksua. Liittymisjohdon tulee kuitenkin olla verkkoyhtiön voimassa olevien ohjeiden mukainen.Lisävaiheiden käyttöönoton yhteydessä pääsulakekokoa voidaan kuitenkin rajoittaa vyöhykkeillä V2, V3 ja V4 ja vyöhykkeiden ulkopuolisilla alueilla. Uusia -1vaiheisia liittymiä ei myydä kuin vain pienitehoista liittymää varten vyöhykkeelle V1.
3 Liittymismaksu keskijänniteverkossa (20kV)
Keskijänniteliittymän (20 kV) rakentaminen on yleensäkokonaistaloudellisesti kannattavaa, kun liittymän mitoitusteho on 800kVA tai enemmän.
Keskijännitteellä ei ole erillistä liittymisjohtoa luokassa LKJ1. Liittymä liitetään olemassaolevaan keskijänniteverkkoon yleensä kahdella johdolla siten, ettväerkko on ns.rengasmainen.
Verkkoyhtiö valitsee ja asennuttaa käytettävät keskijännitejohdot. Kaapelina käytetään yleensä AHXAM-KW 3 x 185 + 35T.onttiosuuden tai vastaavan alueen ja rakennuksen johtoreittien rakentamisen sekä kahden oikosulkuilmaisimilla varustetun kuormaerotinkentän hankinnasta ja kustannuksista vastaa liittyjä.
Keskijännitekojeiston nimellisarvot ovat 24 kV/630 A/16 kAM. ikäli verkkorakenteen johdosta liittymäkojeistoon rakennetaan enemmän kuin kaksi johtoyhteyttä, verkkoyhtiö vastaa lisäyhteydenrakentamisen kustannuksista. Verkkoyhtiö kustantaa myös em. lisäyhteydentarvitseman kuormanerotinkentän muuntamossa.
LKJ2-luokassa verkon rakenne ja poikkipinta-ala valitaan tapauskohtaisesti. LuokassaLKJ2 voidaan edellyttää liittämiskohdasta lähtien erillistä 20 kV:n liittyjän vastuulla olevaa liittymisjohtoa.
Keskijänniteliittymän liittymismaksu (tehomaksu jarakentamiskustannuksista muodostuvaosa) on siirto- ja palautuskelpoineneikä siitä peritä arvonlisäveroa.
Liittymismaksu määräytyy seuraavasti:
LKJ1ja 2= a + b x P
Kaavojen selitteet:
a= tapauskohtaisesti määräytyvät liittymän välittömät liittämis - ja
rakentamiskus: tannukset (€)
x maksun suuruus määritellääntapauskohtaisesti
x rakennettavan muuntamon suoraan mitattukokonaisetäisyys on enintään 200 m olemassa olevasta 20 kV verkosta
x rakennettava muuntamo voi sijaita enintään 50 m tonttirajasta keskijännite kaapelin tulosuunnassa. Jos tuleva jalähtevä kaapeli eivät ole samalla reitillä, tulosuunnaksi katsotaan lyhyempireitti, kun verkkorakenne on verkkoyhtiön kannalta optimaalinen.
b= kapasiteettivarausmaksu ts. tehomaksu
P= tilausteho (kVA)
x Liittymissopimuksessa määritetty teho, jota ei saa ylittää ja joka voidaan luotettavasti todentaa käytön aikana mm.mittau ksella ja tarvittaessa rajoittaa esim. hälytystiedolla tai katkaisija-asettelulla.
x Minimiliittymismaksu lasketaan taajama-alueilla 800 kVA:n teholla ja haj-a asutusalueilla315 kVA:n teholla
x LKJ2-luokassa rengasyhteyden rakentaminen harkitaantapauskohtaisesti ottaen huomioon jakeluverkon rakenne ja kehittäminen sekä tilausteho.
4 Liittymismaksu alueverkossa (110kV)
Liittymän rakentaminen ja liittymismaksu määritetään aina tapauskohtaisesti. Liittymismaksu määräytyy liittämisestä aiheutuneiden todellisten kustannusten mukaan.
Pääsääntöisesti 110 kV-liittymän liittämiskohta on 110 kV-sähköasema. Liittäminen saattaa edellyttää olemassa olevan 110 kV:n verkon vahvistamista tai kokonaan uuden 110 kV:n verkkoyhteyden ja/tai sähköaseman rakentamista. Liittyjää varten rakennettavat verkonosat laskutetaan arvonlisäverollisena. Liittymisjohto on liittämiskohdan ja liittyjän käyttöpaikan välinen johto eikä se sisälly liittymismaksuun. Liittymän osalta noudatetaan alueverkon liittämisen ehtoja.
5 Tuotannon liittäminen
5.1 Tuotantolaitos yli 2 MVA
Yli 2 MVA tuotannon (tuotantolaitoskokonaisuuden) liittymismaksu määräytyy tapauskohtaisesti liittämisestä aiheutuneiden todellisten kustannusten mukaan. Kapasiteettivarausmaksu on riippuvainen liityntäjännitteestä sähkönkäyttöpaikkojenliittymähinnaston mukaisesti. Liittymisjohdon rakentaminen ei sisälly liittymismaksuun.
5.2 Tuotantolaitos enintään 2 MVA
Enintään 2 MVA tuotantolaitoksilta (tuotantolaitoskokonaisuuksilta) peritään ne rakentamiskustannukset, jotka muodostuvat yksinomaan tuotantolaitosta palvelevanverkonosan ja laitteistojen rakentamisesta. Liittymisjohdon rakentaminen ei sisälly em.maksuun.
Kohteissa, joissa on sähköntuotannon ohella sähkönkulutusta, veloitetaan sähkönkulutuksenosalta liittymismaksu sähkönkäyttökohteita koskevien hinnoitteluperiaatteiden mukaisesti. Jos kohteen sähkönkulutus on yhtä suuri tai suurempi kuintuotetun energian verkkoon anto, peritään kohteelta normaalit käyttökohteita koskevat liittymismaksut. Jos kohteen sähkönkulutus on pienempi kuin tuotetun energian verkkoon anto, arvioidaan pelkkää sähkön käyttöä varten
tarvittava liittymän koko ja tältä osalta peritään nomr aali käyttökohdetta koskeva
liittymismaksu. Tämänylittävältä osalta peritään laskennallinen, tuotannon liittymismaksun periaatteita vastaava osa.
5.3 Ehdot ja edellytykset
Liittyjän tulee tehdä tuotannon liittymissopimus verkkoyhtiön kanssa, ja sähkönsiirrosta on tehtävä tuotannon verkkopalvelusopimus. Sähköntuotannon verkkoon liittämisen vaatimukset on esitetty sähköntuotannon liittymisehdoissa ja verkkopalvelusopimuksenosalta tuotannon verkkopalveluehdoissa.
Teknisenä vaatimuksena tuotannon liittämiseksi ovat Energiateollisuus ry:n ohjeet: " Pientuotannon_tekniset_vaatimukset_2021-06-03",
”SÄHKÖNTUOTANTOLAITOKSEN LIITTÄMINEN JA
”Tekninen liite 2 Yli 100 kVA tuotantol 27.4.V2a0ati1mu6ks”e.t koskevat myös liittymän sisäisen verkon kautta välillisesti jakeluverkkoonliittyneitä sähköä tuottavia laitteistoja.
Liittymissä, joissa on sähkön tuotannon ohella myös kulutusta, peritään vähintään
kulutuksen liittymisluokkaa vastaava liittymismaksu. Mikäli kohdan 5.2 mukaisen tuotannon liittymän käyttö muuttuu pysyvästi kulutuksen liittymäksi, tulee liittymissopimus uusia tilannetta vastaavaksi.
Näennäisteholtaan yli 2 MVA:n tuotantolaitos liitetään omalla liittymisjohdolla sähköaseman kennoon, johon asennetaan mittaukset ja mahdollist e suojauslaitteet. Enintään 2 MVA:n tuotantolaitteiston liittämistapa tutkitaan tapauskohtaisesti.
5.4 Tuotannon liittymän muutokset
Enintään 2 MVA:n tuotantolaitoksen tehon lisäyksen johdosta peritään liittymismaksuna välittömät rakentamiskustannukset, muttei verkon vahvistamiskustannuksia. Mikäli liittymän teho kasvaa yli 2 MVA:n, sovelletaan siihen yli 2 MVA:n liittymismaksun hinnoittelumenetelmää. Liittymismaksun suuruus määritellään käyttämällä laskennassa uutta liittymistehoa.
Lisäliittymismaksu saadaan, kun vähennetään uuden liittymän liittymismaksusta aiemmin maksettu liittymismaksu. Liittämisjännitteen muuttaminen tapahtuu irtisanomalla nykyinen liittymissopimus ja tekemällä uusi liittymissopimus.
6 Sähköliittymän muutokset
6.1 Liittymisluokan muutokset
Liittymisluokan (tehon) muutoksista tulee sopia verkkoyhtiön kanssa kuten uuden liittymän rakentamisesta. Verkkoyhtiöllä on liittämistavan määritysoikeus.
Sähköntarpeen kasvaessa veloitetaan liittymisluokan tai tilaustehon suurentamisesta ko. vyöhykkeenliittymisluokkien tai tilaustehojen hintaeron mukainenlisäliittymismaksu ja tarvittaessa liittymisjohdon ja mittaroinnin muutoksista aiheutuneet kustannukset.
Alue- ja tapauskohtaisen hinnoittelun alueella lisäliittymismaksu määräytyy rakennuskustannusten perusteella ja on suhteessa vähintään samansuuruinen kuin lisäliittymismaksu vastaavasta liittymäkoon muutoksesta vyöhykkeellä V1tai LKJ1.
Liittymän kokoa pienennettäessä maksettua liittymis- tai lisäliittymismaksua ei palauteta.
6.2 Liittämisjännitteen muuttaminen
Liittämisjännitteen muuttaminen tapahtuu irtisanomalla nykyinen liittymissopimus ja tekemällä uusi liittymissopimus. Uuden liittymän hinta määräytyy kohtien 2., 3.,
4. tai 5. mukaisesti.
6.3 Liittymän voimassaolo ja ylläpito
Sähköliittymän voimassaolo edellyttää voimassa olevaa sähköverkk-otai sähköntoimitussopimusta. Liittyjä voi ylläpitää liittymän tekemällä Tampereen Energia Sähköverkko Oy:n kanssa ylläpitosopimuksen, vaikkei sähkönkäyttöpaikkaa koskevaasähköverkko- tai sähköntoimitussopimusta ole voimassa. Liittymän ylläpidostaveloitetaan hinnaston mukainen maksu.
6.4 Liittymän irtisanominen
Liittyjä voi kirjallisesti irtisanoa sopimuksen päättymään silloin, kun käyttöpaikkaa koskeva verkkopalvelusopimus, tai verkkopalvelun sisältävä toimitussopimus, ei ole voimassa. Irtisanomisaika on yksi kuukausi. Tällöinsähköliittymä puretaan ja palautuskelpoiset liittymismaksut hyvitetään liittyjälle liittymän purkamisesta aiheutuneilla kustannuksilla vähennettynä.
6.5 Irtisanotun liittymän uudelleen käyttöönotto
Jos liittymä irtisanotaan ja myöhemmin samalle kiinteistölle (sähkönkäyttöpaikalle) otetaan uusi liittymä, on liittymismaksu yleensä vähintään irtisanotun liittymismaksun suuruinen.
Jos kaavamuutoksen tms. johdosta alueen rakennuskanta puretaan ja rakennetaan kokonaisuudessa uudestaan tai alueen rakennuskannan käyttötarkoitus ja sähkön tarve muuttuu olennaisesti, voidaan olemassa olevat liittymät irtisanoa ja saada ko. alueen tontille uudet sähköliittymät.
6.6 Toisen tai useamman liittymän rakentaminen samalle kiinteistölle tai kiinteistöistä muodostuvalle alueeell
Yleensä tontille tai yhtenäiselle alueelle rakennetaan vain yksi sähköliittymä (vrt. SFS 6000-8-801.537). Mikäli kuitenkin on erityisiä teknisiä, omistuksellisia tai muita niihin verrattavia syitä, voidaan tapauskohtaisen harkinnan perusteella poiketa em. periaatteesta. Tällöin tulee ennakolta ottaa yhteyttä verkkoyhtiöön, joka antaa lausunnon asiasta.
6.7 Mittalaitteiden maksut
Uuden liittymän liittymismaksuun sisältyy mittalaitte iden asennus. Lisäliittymismaksu (liittymisluokan tai tehon muutos) ei sisällä mittalaitteen asennusta. Jos tällöin joudutaan tekemään muutoksia mittalaitteeseen, asiakkaalta laskutetaan palveluhinnaston mukaiset maksu.t
6.8 Liittymissopimuksen uusiminen
Nykyinen liittymissopimus korvataan uudella sopimuksella, jos liittymän kokoa, jännitettä tms. muutetaan, tai jos liittymän rakenne tai olosuhteet muuttuvat merkittävästi alkuperäisestä sopimuksesta joko yhteisesti sopimalla tai liittyjästä johtuvista seikoista.
Kun liittymän omistaja vaihtuu, tehdään liittymän siirtosopimus, mutta yleensä sen johdosta ei tehdä muutoksia sopimuksen (teknisiin) yksityiskohtiin pl. yleisten ehtojen sallimat muutokset esim. lainsäädännön muuttumisen johdosta.
7 Xxxxxxxxxx sähköliittymä
Rakennusaikaista tai muuten tilapäistä käyttöä varten rakennettavan väliaikaisen jakeluverkoston kustannukset veloitetaan erillisenä maksuna ao. verkostoon liitettäviltä sähkönkäyttäjiltä. Esimerkiksi, jos pientaloalueen katutöiden keskeneräisyydenvuoksi työmaakäyttöä varten on rakennettava tilapäinen ilmajohtoverkko, veloitetaan verkon rakentamis- ja purkamiskustannukset ao. liittyjiltä. Kustannukset jyvitetään kaikille tonteille arvioitujen nimellisvirtojen mukaan.
Niiden tonttien kustannusosuus väliaikaisesta verkosta, joiden rakennusaikainen sähkövoidaan toimittaa pysyvästä jakeluverkosta, jää verkkoyhtiön vastattavaksi.