AIESOPIMUS
AIESOPIMUS
Kuopion seudun liikennejärjestelmän jatkuvasta kehittämisestä vuosina 2020- 2025
Liikennestrategiatyöryhmän hyväksymä luonnos 23.1.2020
1 SOPIJAOSAPUOLET
Tämä aiesopimus on tehty seuraavien osapuolien välille:
• Kaavin kunta
• Kuopion kaupunki
• Lapinlahden kunta
• Leppävirran kunta
• Rautalammin kunta
• Siilinjärven kunta
• Suonenjoen kaupunki
• Tervon kunta
• Tuusniemen kunta
• Vesannon kunta
• Pohjois-Savon liitto
• Pohjois-Savon ELY-keskus
2 SOPIMUKSEN TAUSTA
Tämä aiesopimus on sopijaosapuolten yhteinen näkemys Kuopion seudun liikennejärjestelmän kehittämisestä sekä lähivuosina toteutettavista ja edistettävistä toimenpiteistä. Sopijaosapuolet sitoutuvat toimivaltansa ja käytettävissään olevien resurssien puitteissa toteuttamaan ja edistä- mään hankkeiden ja toimenpiteiden toteutumista. Sopimuksen toteuttamista koordinoi Kuopion seudun liikennestrategiatyöryhmä. Sopimus on jatkoa vuonna 2005 solmitulle ja edellisen kerran vuonna 2014 päivitetylle aiesopimukselle.
Päivitystyö on toteutettu tiiviissä yhteistyössä osapuolten kanssa. Taustaksi on käyty läpi kuntien valtuustokauden strategiat liikenteen näkökulmasta. Tavoitevaiheessa pidettiin kolme alueellista päättäjätilaisuutta ja aiesopimusluonnos on käsitelty kuntien päätöksentekoelinten lisäksi muun muassa Kuopion liitoskuntien pitäjäraadeissa.
Vuorovaikutuksen pohjalta valittiin tällä aiesopimuskaudella Kuopion seudulla painotetavat Itä- Suomen liikennestrategian tavoitekohdat:
• Ikääntyneille on kotona asumisen mahdollistavat liikkumis- ja kuljetuspalvelut
• Arjen matkoja varten on käytettävissä liikkumista helpottavia palveluita sekä taajamissa että haja-asutusalueilla
• Päivittäiset matkat on mahdollista tehdä joukkoliikenteellä kaupunkiseuduilla sekä suu- rimpien taajamien ja keskuskaupunkien välillä
• Matkojen ostaminen on helppoa ja ”liput” ovat yhteiskäyttöisiä
• Matkaketjun solmupisteissä kulkutavan vaihtaminen ja liityntä sujuva
• Kävely ja pyöräily taajamissa on helppoa ja turvallista
• Metsäteollisuuden puukuljetusketju turvaa häiriöttömän tuotannon
• Logistiikkayhteistyö tukee tehokkuutta ja synergiaetujen saavuttamista
• Pitkämatkaisten kuljetusten matka-aika on ennakoitavissa
Tärkeitä lähtökohtia sopimukselle ovat myös Pohjois-Savon maakunnalliset strategiset linjaukset, jotka tarkennetaan liikenteen osalta Pohjois-Savon liikennejärjestelmäsuunnitelmaan vuoden 2020 aikana. Suunnitelma pohjautuu Itä-Suomen liikennestrategian tavoitteistoon ja tarkentaa sen linjauksia maakuntatasolle.
Kansallisella tasolla sopimuksen lähtökohtana ovat hallitusohjelma ja sen pohjalta tehtävät lähi- vuosien valtakunnalliset liikenteeseen vaikuttavat strategiset linjaukset sekä toteutettavat toi- menpiteet. Ilmastonmuutoksen torjunta ja sitä kautta esimerkiksi raideliikenteen, joukkoliiken- teen, jalankulun ja pyöräilyn kehittäminen sekä liikkumisen ohjaus tulevat korostumaan aiempaa enemmän. Linjauksia tarkennetaan valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman laadinnan ja sen päivityskierrosten yhteydessä.
Liikennejärjestelmätyöhön vaikuttavat merkittävästi myös alueen maankäytön ja asumisen strate- giset linjaukset. Kuopion kaupunkiseutu on lähtemässä mukaan MAL-sopimusmenettelyyn, jonka tarkoituksena on vahvistaa kuntien keskinäistä yhteistyötä, seudun kuntien ja valtion välistä kumppanuutta sekä osapuolien sitoutumista tavoitteita tukeviin toimenpiteisiin maankäytössä,
asumisessa ja liikenteessä. MAL-sopimusmenettely vaikuttaa vahvasti myös liikennejärjestelmä- työhön. Suunnitelmalla on keskeinen lähtökohta MAL-sopimuksen valmistelussa. Kuopion seudun liikennejärjestelmäaiesopimuksen piiriin tulevat MAL-sopimuskeskustelujen pohjalta Lapinlahden ja Leppävirran kunnat. Aiesopimusosapuolista Kaavin, Rautalammin, Tervon ja Vesannon kunnat eivät kuulu MAL-sopimuksen alueeseen.
Toimintaympäristön muutoksia seurataan ja otetaan huomioon liikennejärjestelmän kehittämi- sessä osana jatkuvaa seudullista liikennejärjestelmätyötä, jota koordinoi sopimusosapuolten edus- tajien muodostama Kuopion seudun liikennestrategiatyöryhmä.
3 TOIMENPITEET
Aiesopimus sisältää keskeisimmät Kuopion seudun liikennejärjestelmän kehittämistoimenpiteet vuosina 2020–2025. Aiesopimus sisältää vain sellaisia toimenpiteitä, joiden rahoituksesta päättä- minen on seudulla mahdollista. Yhden organisaation vastuulla tai päätäntävallassa olevia toimen- piteitä ei ole otettu mukaan tähän sopimukseen. Kunkin toimenpiteen vastuuorganisaatiosta, ra- hoitusjaosta ja ohjauksesta sovitaan erikseen tarkemman ohjelmoinnin yhteydessä. Toimenpitei- den toteuttamiseen voi osallistua myös sopimuksessa mainitsemattomia osapuolia. Toimenpiteet ohjelmoidaan ja viedään sopijapuolten päätöksentekoon osana jatkuvaa liikennejärjestelmätyötä. Sopimuskauden aikana voi nousta esiin myös muita toimenpiteitä, joita ei tämän päivitystyön yh- teydessä ole ollut tiedossa. Näiden toteuttamisesta tehdään erilliset päätökset.
Toimenpiteet on jaettu viiteen tavoitepriorisoinnin perusteella määritettyyn toimenpidekokonai- suuteen:
1. Julkisesti hankittujen kuljetusten tehostaminen ja avaaminen
2. Matkaketjujen palvelutason parantaminen työ- ja opiskelumatkoilla
3. Jalankulun ja pyöräilyn edistäminen
4. Matkailuliikenteen kehittäminen
5. Elinkeinoelämän kuljetusten tehokkuuden parantaminen
Liikenneturvallisuuden ja esteettömyyden jatkuva parantaminen sekä ilmastonmuutoksen tor- junta ovat lähtökohtia ja muodostavat reunaehdot kaikelle liikennejärjestelmän kehittämiselle.
3.1 Julkisesti hankittujen kuljetusten tehostaminen ja avaaminen
TP1: Toteutetaan alueellinen kyytipalvelu
SOTE- ja koulukuljetusten tehostaminen on erittäin tärkeää, jotta palvelutaso voidaan turvata. Kustannusten jatkuva kasvu tulee pystyä taittamaan ja samanaikaisesti tavoitteena on avata kulje- tuksia entistä enemmän hyödyntämällä niin sanotut tyhjät paikat. Jatkossa on tavoitteena saada mukaan kaikki yhteiskunnan kustantamat kuljetukset erityisesti haja-asutusalueilla. Toimintamalli tulee toteuttaa siten, että se on taloudellisesti kannustavaa niin kyytien tarvitsijoiden, liikennöitsi- jöiden, julkisten kuljetusten maksajien kuin kuljetusten käytännön organisoijan näkökulmasta.
Toimenpide toteuttaa useita tavoitekohtia ja vastaa päättäjävuorovaikutuksen yhteydessä koros- tettuihin tarpeisiin, erityisesti haja-asutusalueiden liikkumismahdollisuuksien turvaamisessa. Kyy- tipalvelu toimii alustana myös muun muassa työ- ja opiskelumatkojen liityntäliikenteiden järjestä- misessä. Alueellisen kyytipalvelun toteuttaminen on yksi jatkotoimenpide Kuopion seudun viisaan liikkumisen hankkeelle.
Koska kysymyksessä on erittäin laaja kokonaisuus ja kuljetusten tulee toimia ja jatkua saumatto- masti kehittämishankkeesta riippumatta, toimenpide tulee jakaa jatko-ohjelmoinnin yhteydessä selkeisiin, aiesopimuskaudelle aikataulutettuihin osavaiheisiin. Näitä ovat esimerkiksi vastuuorga- nisaatiosta päättäminen, kehittämishankkeen rahoitusmallien selvittäminen, palveluiden sisällön sovittaminen palveluohjaukseen sekä tarvittavien informaatio-, tilaus- ja maksujärjestelmien tek- nisten vaatimusten määrittäminen ja hankinta. Vapaiden paikkojen myyminen kuljetuksiin edellyt- tää myös tehokasta brändäystä, viestintää ja markkinointia.
Vastuu: Kuopion kaupunki/vetovastuu, Ely-keskus, muut osapuolet
3.2 Matkaketjujen palvelutason parantaminen työ- ja opiskelumatkoilla
TP2: Parannetaan avoimen joukkoliikenteen vuorotarjontaa ja kulkumuotojen yhteistyötä, ly- hennetään matka-aikoja, kehitetään lipputuotteita ja informaatiota sekä parannetaan liityn- täyhteyksiä seudullisiin solmuihin.
Vt5:n ja Vt9:n linja-autoliikenteen palvelutasoa parannetaan. Tämä edellyttää nykyisen kaltaisella joukkoliikenteen organisointimallilla selkeää lisäpanostusta linja-autoliikenteen hankintaan kes- keisille työ- ja opiskelumatkojen yhteysväleille. Realistiset kehittämistoimenpiteet tarkennetaan ja konkretisoidaan yhteistyössä toimivaltaisten viranomaisten kesken (2021-2022). Pohjana toimii päivitettävä Kuopion kaupunkiseudun joukkoliikenneohjelma 2030 Kuopio-Siilinjärvialueella sekä ELY-keskuksen palvelutasopäätökset.
Suonenjoki-Kuopio-Siilinjärvi-(Lapinlahti) -välillä sovitetaan yhteen juna- ja linja-autoliikenteen palveluita ja varmistetaan syöttö- ja jatkoyhteyksien toimivuus. Yhteensovittaminen on jatkuvaa toimintaa, jonka tavoitteena on turvata niin joustavat päivittäisen liikkumisen mahdollistavat pal- velut kuin sujuvat liitynnät kaukoliikenteeseen.
Runkoyhteyksien ulkopuolella kokeillaan uudenlaisia syöttöliikennepalveluja työ- ja opiskeluliiken- teen solmuihin. Tavoitteena on mahdollistaa työ- ja opiskelumatkoja ilman henkilöautoa myös haja-asutusalueilta. Säännöllisen reittiliikenteen järjestäminen on erittäin haastavaa, jos kysyntää on vähän tai se ei ole säännöllistä. Yhtenä mahdollisuutena aiesopimuskaudella pilotoidaan ja saa- tavien kokemusten pohjalta mahdollisesti myös otetaan käyttöön alueelliseen kyytipalveluun (TP1) liitetty työ- ja opiskelumatkojen syöttöliikennepalvelu (2023-) markkinointitoimenpiteineen. Palvelun kysyntää tuetaan pysäköintipolitiikalla Kuopion keskustassa ja Savilahdessa. Keskeisiä toimijoita ovat taksiyritykset ja muut uusia liikennepalveluita kehittävät ja toteuttavat yrittäjät.
Vastuu: ELY-keskus/vetovastuu, muut osapuolet
TP3: Kehitetään työ- ja opiskelumatkojen seudullisia solmuja (Suonenjoki, Riistavesi, Siilinjärvi ja Kuopion keskeiset solmut) sekä toteutetaan pääpysäkit seudun nykyisiin ja entisiin kuntakes- kuksiin
Selvitetään seudulliset työ- ja opiskelumatkojen solmut ja laaditaan niiden kehittämisohjelma (2021-2022). Ohjelmassa määritetään toimenpiteet joukkoliikennereittien keskittämiseksi yhteis- työssä liikennöitsijöiden kanssa, liityntäpysäköinnin kehittämiseksi, latauspisteiden toteutta- miseksi, informaation parantamiseksi sekä muiden mahdollisten lisäarvopalveluiden saamiseksi seudullisiin solmuihin.
Kuopion kaupunkialueen solmut tarkastellaan erikseen. Yhtenä lähtökohtana on Savilahden liityn- täpysäköintitarkastelu, jossa on kartoitettu mahdollisuudet ohjata pysäköintiä alueen ulkopuolelle ja varmistaa liityntäyhteydet. Kuopion matkakeskus toimii seudullisena solmuna, mutta on myös yksi keskeinen valtakunnallinen solmu. Erityisesti nopeat, miellyttävät ja sujuvat liitynnät paikallis- liikenteeseen tulee varmistaa.
Seudun keskeisten taajamien pääpysäkit toteutetaan ELYn pääpysäkkiselvityksen ensimmäisen vaiheen periaatteiden mukaisesti. Kaavin ja Tuusniemen pääpysäkit toteutetaan suunnitellusti (2020). Muiden taajamien pääpysäkkien sijainti, kehittämistarpeet ja toteuttamismallit määrite- tään vuosina 2021-2022 ja toteutetaan vuosina 2022-2023. Pääpysäkkien toimivuus on välttämä- tön edellytys työ- ja opiskeluyhteyksien kehittämiselle.
Vastuu: ELY-keskus/vetovastuu, muut osapuolet
TP4: Selvitetään lähijunaliikenteen edellytyksiä
Selvitetään työmatka- ja opiskeluliikenteen näkökulmasta nykyistä junaliikennettä täydentävien lähijunavuorojen toimintaedellytykset välillä Suonenjoki-Kuopio-Iisalmi. Mahdollisissa toimenpi- teissä otetaan huomioon yhteensovittaminen linja-autoliikenteen kanssa (TP3) sekä voidaan to- teuttaa myös TP2:ta täydentävänä toimenpiteenä.
Vastuu: Kuopion kaupunki/vetovastuu, Pohjois-Savon liitto, radanvarren kaupungit ja kunnat
3.3 Jalankulun ja pyöräilyn edistäminen
TP5: Liikenneturvallisuussuunnitelmiin kirjattujen taajamien kehittämistoimenpiteiden toteut- taminen
Jalankulun ja pyöräilyn edistämisen merkitys korostuu erityisesti taajamien sisäisillä matkoilla. Kuntien liikenneturvallisuussuunnitelmissa on tarkasteltu kattavasti taajamien liikenneympäristö- jen kehittämistarpeet. Suunnitelmissa on otettu huomioon eri käyttäjäryhmien tarpeet ja esimer- kiksi esteettömyyden parantaminen on yksi tärkeä suunnittelun tavoite. Liikenneturvallisuussuun- nitelmien hyödyntäminen varmistetaan muun muassa seuraavilla toimenpiteillä:
• Varataan vuosittain resurssit kuntien ja ELY-keskuksen budjetteihin ja otetaan liikennetur- vallisuussuunnitelmissa priorisoidut toimenpiteet huomioon kaikissa taajamien infratoi- menpiteissä.
• Jatketaan aktiivista liikenneturvallisuus- ja liikkumisenohjaustyötä osallistumalla toimija- hankkeeseen ja hyödyntämällä liikkumisen ohjauksen valtion avustukset.
• Hyödynnetään tieliikenneturvallisuuden valtionavustus ja valtion investointituki jalanku- lun ja pyöräilynkehittämishankkeisiin.
Vastuu: ELY-keskus/vetovastuu, kunnat
TP6: Kehitetään pyöräilyn olosuhteita taajamissa
Pyöräilyn merkitys on kasvamassa. Sen rooli korostuu myös valtakunnallisessa liikennepolittiikassa ja liikennejärjestelmätyössä. Sähköpyöräilyn suosio kasvaa ja se mahdollistaa nykyistä pidemmät pyöräilymatkat. Pyöräilymatkailu on nousussa oleva matkailun muoto.
Pyöräilyä ei ole otettu tarpeeksi hyvin huomioon taajamissa. Pyöräilyn pääreiteillä on epäjatku- vuuskohtia ja pyörän paikka keskustojen liikenneväylillä on epäselvä. Pyöräilyolosuhteiden paran- tamisessa hyödynnetään liikenneturvallisuussuunnitelmien ohella 2010 valmistunut seudullinen kevyen liikenteen strategia. Aiesopimuskaudella toteutetaan muun muassa seuraavat toimenpi- teet:
• Laajennetaan 2019 valmistunut Kuopion pyöräilyn kehittämisohjelma soveltuvilta osiltaan seudulliseksi.
• Tehdään laatukäytävätarkennukset (tai vastaava pyöräilyväylien priorisointi) kaikissa seu- dun taajamissa ja varmistetaan kunnossapidon yhtenäisyys.
• Määritetään taajamakohtaisesti realistiset pyöräilyolosuhteiden kehittämistoimenpiteet.
• Selvitetään ja ohjelmoidaan pyöräpysäköinnin kehittäminen (liittyy tiiviisti matkaketjujen solmupisteiden ja taajamien pääpysäkkien kehittämiseen).
• Pyöräilymatkailu otetaan yhtenä keskeisenä käyttäjäryhmänä huomioon kunnossapidossa sekä suunniteltaessa ja toteutettaessa väylähankkeita tai erillisiä pyöräily-ympäristön ke- hittämishankkeita.
Vastuu: ELY-keskus/vetovastuu, kunnat
3.4 Matkailuliikenteen kehittäminen
TP7: Kehitetään Tahkon yhteyksiä ja kestävää liikkumista
Selvityksen pohjalta priorisoidut toimenpiteet on jaettu neljään kokonaisuuteen, joiden toteutta- miseksi on laadittu tarkat kuvaukset sekä määritetty vastuutahot ja aikataulut. Toimenpidekoko- naisuudet ovat:
- Alueen toimijoiden välisen yhteistyön kehittäminen
- Olemassa olevien liikkumispalvelujen laajentaminen Tahkolle sekä Tahkon alueella (vaatii lisää resurssien kartoittamista ja markkinoinnin parantamista)
- Liikkumisinformaation saavutettavuuden ja laadun sekä sen kokoamisen ja jakamisen proses- sien parantaminen.
Vastuu: Kuopion kaupunki/vetovastuu, ELY-keskus
3.5 Elinkeinoelämän kuljetusten tehokkuuden parantaminen
TP8: Varaudutaan mahdollisten elinkeinoelämän investointien rakentamisen ja tuotannon ai- kaisten kuljetusten edellyttämien liikenneinfran kehittämistoimenpiteiden toteuttamiseen
Suunnitteilla oleviin isoihin liikenteeseen vaikuttaviin investointeihin varaudutaan ennakoimalla investointien edellyttämiä infran ja kunnossapidon kehittämistarpeita laajassa yhteistyössä ku- tien, maakunnan ja valtion liikennehallinnon kesken. Liikennejärjestelmätyön kautta varmiste- taan, että liikenne ei aiheuta pullonkauloja investointien toteuttamiselle ja että investointien edellyttämät toimenpiteet saadaan sovitettua muuhun seudun liikennejärjestelmän kehittämi- seen. Keskeisenä lähtökohtana toimii vuoden 2020 aikana laadittava Itä-Suomen logistiikkaselvi- tys.
Vastuu: ELY-keskus/vetovastuu, kunnat
TP9: Mahdollistetaan vuonna 2019 annetun asetuksen mukaisten pitkien ajoneuvoyhdistelmien liikennöinti keskeisillä reiteillä
Valmistellaan seudulliset periaatteet, miten uuden asetusten mukaisten pitkien ajoneuvoyhdistel- mien liikennöinti mahdollistetaan sekä maanteillä että katuverkolla. Lähtökohtana on, että tarvit- tavia täsmätoimenpiteitä esimerkiksi liittymien avartamiseksi toteutetaan, kun tarpeita ilmenee. Tavoitteena on, että toimintamallit kuntien, ELY-keskuksen ja tarvittaessa myös Väyläviraston kes- ken ovat tiedossa ja tarpeisiin voidaan reagoida nopeasti. Konkreettisia toimenpiteitä ovat muun muassa Vt9:n ramppien parantaminen Suonenjoen kohdalla vuonna 2019 tehtyjen tarkastelujen pohjalta, Vt9:n elinkeinoalueen liittymä Tuusniemen kohdalla ja Kuopion liikennevaloetuustarpei- den määrittäminen. Toimenpiteitä suunniteltaessa varmistetaan, ettei liikenneturvallisuus heik- kene esimerkiksi liittymiä avarrettaessa.
Vastuu: ELY-keskus/vetovastuu, kunnat
TP10: Mahdollistetaan yhdistetyt kuljetukset Itä-Suomen logistiikkakeskuksessa
Ilmastomuutoksen torjunta ja tavoitteet raidekuljetusten lisäämiseksi kasvattavat tarvetta Itä- Suomen logistiikkatoimintojen keskittämiseksi ja ohjaamiseksi kestävämpiin kuljetusmuotoihin. Pitkän tähtäyksen tavoitteena on keskittää logistiikkatoimintoja ja niiden lisäarvopalveluita Kuopioon Matkuksen alueelle (Itä-Suomen logistiikkakeskus). Toimintojen keskittäminen on mah- dollistettu maankäytön suunnitelmissa ja alueelle on mahdollista toteuttaa muun muassa yhdis- tettyjen juna-autokuljetusten terminaali. Aiesopimuskaudella varaudutaan toteuttamaan eteläi- nen yhteys (radan alitus) asemakaavan ja alustavien suunnitelmien mukaisesti sekä varmistetaan, että yhdistettyjen kuljetusten terminaali voidaan alueelle perustaa.
Vastuu: Kuopion kaupunki
4 SEURANTA JA SOPIMUKSEN PÄIVITTÄMINEN
Aiesopimuksen toteutumista seurataan Kuopion seudun liikennestrategiatyöryhmän kokouksissa osana seudullista liikennejärjestelmätyötä. Tämän lisäksi aiesopimuksen toteutumista seurataan yleisellä tasolla myös Itä-Suomen liikennejärjestelmätyöryhmässä.
Kuopion seudun liikennestrategiatyöryhmä seuraa tämän sopimuksen toteutumista säännöllisesti. Työryhmä tekee esitykset tarvittavista tarkistuksista. Sovitut muutokset ja niiden perustelut kirja- taan. Vähäiset muutokset aiesopimuksen sisältöön hyväksytään seudun liikennestrategiatyöryh- mässä. Merkittävät muutokset hyväksytetään tarvittaessa päätöksentekijöillä. Hyvissä ajoin ennen aiesopimuskauden päättymistä sovitaan uuden aiesopimuksen valmistelusta ja varmistetaan kyt- kentä muuhun liikennejärjestelmän kehittämiseen liittyvään suunnitteluun. Aiesopimus päivite- tään tarvittaessa, jos aiesopimuskaudella laaditaan merkittäviä seudullisia strategioita (esim.
MAL-selvitykset tai aluerakennemallin ja liikennejärjestelmäsuunnitelman päivitystyöt).
Seudun liikennestrategiatyöryhmä seuraa myös Itä-Suomen liikennestrategian toteutumista ja varmistaa seudun kannalta keskeisten asioiden huomioon ottamisen myös Itä-Suomen tasolla.