OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JA ITÄ-SUOMEN YLIOPISTON VÄLINEN SOPIMUS VUOSILLE 2021- 2024

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JA ITÄ-SUOMEN YLIOPISTON VÄLINEN SOPIMUS VUOSILLE 2021- 2024

1. Kohti vuoden 2030 tavoitetilaa

Opetus- ja kulttuuriministeriö ja yliopisto ovat yliopistolain (558/2009) 48 §:n 1 momentin nojalla sopineet yliopiston toiminnalle asetettavista tavoitteista. Sopimuksessa asetetut tavoitteet on johdettu hallitusohjelmasta, hallituksen toimintasuunnitelmasta, korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visiosta 2030 sekä korkeakoulun strategiasta.

Korkeakoulut luovat edellytyksiä sivistyksen, kestävän kasvun ja hyvinvoinnin sekä Suomen kilpailukyvyn vahvistamiselle. Ne tuottavat yhteiskuntaa kehittävää uutta tietoa ja osaamista.

Globalisaatio ja rajat ylittävä kilpailu osaamisesta ja osaajista sekä tieteen ja teknologian kehitys yhdistettynä työn murrokseen aiheuttavat korkeakouluissa tarpeen arvioida ja suunnata toimintaa uudelleen. Toiminnan lähtökohtia ovat uusin käytettävissä oleva tieto, kestävä kehitys, kansainvälisyys ja globaali vastuu. Yhteiskunnan eheys ja vahva demokratia edellyttävät korkeakouluilta vastuullista vaikuttamista.

Korkeakoulut ovat aktiivisia globaaleissa edelläkävijäverkostoissa, jotka auttavat ratkaisemaan ihmiskunnan haasteita. Monialainen yhteistyö ja avoimet toimintatavat ovat tutkimuksen, koulutuksen ja innovaatiotoiminnan keskeisiä voimavaroja. Korkeakoulut osallistuvat aktiivisesti kansainvälisesti kilpailukykyisten osaamiskeskittymien ja innovaatioekosysteemien kehittämiseen.

Nostamalla osaamis- ja koulutustasoa vastataan työn muutokseen ja mahdollistetaan erikoistuminen korkeaa osaamista vaativiin tehtäviin. Korkeakoulut toimivat oppijakeskeisesti ja tukevat jatkuvaa oppimista elämän eri tilanteissa.

Korkeakoulut tekevät valtakunnallisesti yhteistyötä avointen, saavutettavien ja joustavien opiskelumahdollisuuksien rakentamiseksi. Toimintatapojen uudistaminen parantaa korkeakoulutuksen saavutettavuutta, yhdenvertaisuutta ja tasa- arvoa. Koulutussisällöt, oppimisympäristöt, opiskelijoiden ohjaus ja korkeakoulujen vahva vuorovaikutus työelämän kanssa tukevat työelämään sijoittumista.

Hyvinvoivat korkeakouluyhteisöt ovat Suomen voimavara ja kilpailutekijä. Korkeakouluja johdetaan hyvin, työhyvinvointiin panostetaan ja osaamisen kehittämisestä huolehditaan systemaattisesti. Korkeakoulut ovat Suomen parhaita työ- ja opiskelupaikkoja.

KOLME KESKEISINTÄ TOIMENPIDETTÄ, JOISSA ON ERITYISESTI ONNISTUTTU

Yliopiston tieteidenvälisten tutkimusyhteisöjen vahvistaminen

Yliopisto on systemaattisesti kehittänyt tieteidenvälisen tutkimuksen edellytyksiä ja tukenut kehittämistä niin rakenteellisesti kuin sisäisellä strategisella rahoituksella. Yliopistoon on muodostettu 14 temaattista, monitieteistä tutkimusyhteisöä (Research Communities, RC), joiden tutkimus on kansainvälistä, tieteellisesti korkeatasoista ja tuottaa tieteidenvälistä tutkittua tietoa ja ratkaisuja maailmanlaajuisiin haasteisiin yliopiston profiilialuilla. Kaikki yliopiston tutkimusyhteisöt ovat laatineet toimintasuunnitelmat. Yhteisöillä on nimetty johtaja ja koordinaattori ja yhteisöjen toimintaa koordinoimaan on muodostettu koordinaatioryhmät. Yhteisöt ovat keskeisiä PROFI-toimissa.

Suomen Akatemian kymmenestä lippulaivahankkeesta yliopisto on mukana neljässä. Yliopisto koordinoi GeneCellNano sekä Forest-Human-Machine Interplay -lippulaivoja ja on mukana PREIN ja Atmosphere and Climate Competence Center -lippulaivoissa.

Tutkimusinfrastruktuuriohjelma on valmistunut 2/2021. Ohjelmassa on tunnistettu keskeiset UEF-infrat, joilla on kiinteä yhteys tutkimusyhteisöjen toimintaa ja joiden kehittämistä tuetaan strategisella rahoituksella.

Yliopisto on käynnistänyt UEF-työelämätohtorijärjestelmän osana yliopiston tohtorikoulua. Kaudelle 2021-

2024 valittiin 22 henkilöä, jotka tekevät väitöstutkimusta yliopistossa nuoremman tutkijan tehtävässä. Yliopiston tutkimuksen johtamisjärjestelmä on uudistettu 1.1.2022 alkaen.

Koulutuksen laajentaminen, monimuoto-pedagogiikan kehittäminen ja jatkuvan oppimisen systeeminen muutos

Yliopisto on lisännyt pysyvästi lähes 400 aloituspaikkaa, lisäksi ns. koronapaikoilla 168 aloitti opiskelijaa. Alueelliseen koulutustarpeisiin vastataan myös logopedian ja teknis-luonnontieteellisen koulutuksen käynnistämisellä.

Opiskelijavalintoja on kehitetty erityisesti avointa väylää laajentamalla. Avoimen väylän hakukohteita on lisätty ja avoimen väylän kautta sisään otettavien määrää on kasvanut voimakkaasti. Avoimen yliopiston opetus on integroitunut yhä vahvemmin laitoksille/osastoille. Jatkuvan oppimisen mahdollisuudet ja vaihtoehdot ovat selkeitä ja opetus laadukkaita.

Yliopiston fasilitaattoriverkosto kehittää verkko- ja monimuotopedagogiikkaa sekä verkko- ja monimuoto- opetuksessa käytettäviä välineitä. Etä-/hybridiopetusta on kehitetty vahvasti ja toimintaa on tuettu erilaisten pilottien kautta.

Kaikki ohjaavat -toiminta on käynnistynyt alkuvuodesta 2022. Toimintaa kehitettäessä kirkastetaan mitä ohjaus tarkoittaa yliopistoyhteisön eri toimijaryhmien yhteistyönä sekä tuetaan laitosten ja osastojen ohjauksen kehittämistä.

Yliopiston opetuksen johtamisjärjestelmän vuorovaikutusta ja kehittämistä tukee yliopiston pedajohtajaverkosto.

Yliopistoyhteisön monitieteisyyden, monialaisuuden sekä moniäänisyyden edistäminen Yliopisto on panostanut yliopiston johdon, tiedekuntien ja sen yksiköiden välisen dialogin ja

vuorovaikutuksen edistämiseen esim. rehtoreiden laitoskierrosten ja koko yhteisölle avoimien virtuaalisten

tietotorien muodossa.

Apurahatutkijoiden aseman parantamiseksi kesäkuusta 2021 alkaen apurahatutkijoiden on ollut mahdollista solmia osa-aikainen (10 %) työsuhde yliopiston kanssa, mikä takaa heille pääsyn työsuhteeseen kuuluvien etujen piiriin sekä entistä kiinteämmin osaksi yliopistoyhteisöä.

Yliopistossa on käynnissä laaja monimuotoisuus-ohjelmatyö, minkä tavoitteena on tuoda diversiteettiä entistä näkyvämmäksi sekä laatia toimenpiteet monimuotoisuuden sekä osallisuuden ja yhdenvertaisuuden vahvistamiseksi.

Yliopiston uramallityössä on tarkasteltu laajasti uralla etenemisen mahdollisuuksia sekä määritelty kehittämiskohteet eri uravaiheiden tukemiseksi.

KOLME KESKEISINTÄ TOIMENPIDETTÄ, JOIDEN OSALTA VAADITAAN VIELÄ LISÄPONNISTELUJA

Kansainvälisyyden edistäminen

Merkittävimmät kehittämistavoitteet liittyvät ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden määrän lisäämiseen. Yliopistossa on kaksi englanninkielistä kandidaattiohjelmaa ja suunnitteilla on neljä uutta ohjelmaa.

Maisteriohjelmien vetovoimaisuutta pyritään lisäämään entisestään. Englanninkielistä koulutusta lisätään myös jatkuvan oppimisen koulutukseen.

Opiskelijoiden integroitumisen ja työllistymisen edistämiseksi on mm. lisätty suomen kielen koulutusta ja englanninkielistä uraohjausta. Työllistymisen edistämiseksi käynnistettiin vuonna 2021 UEF trainee ohjelma, jota laajennettiin 2022 yliopiston ulkopuolelle.

Kansainvälisen rekrytoinnin tukea ja yhä joustavampia rekrytointikäytäntöjä kehitetään. Toimenpiteitä kansainvälisen henkilöstön integroitumista yliopistoyhteisöön edistämiseksi mm. käynnistetään

puolisotyöpaikkatuen kehittäminen. Lisäksi on tarpeen tukea kotiutumiseen liittyviä käytännön toimia entistä vahvemmin.

Tutkimuksen kansainvälisen tason edelleen nostaminen

Yliopiston ranking- sijoitukset on joiltain osin laskussa. Vaikka yliopisto on onnistunut kasvattamaan kilpaillun tutkimusrahoituksen (ml. kv-tutkimusrahoitus) osuutta kokonaisrahoituksesta, on tarvetta kehittämistoimenpiteille tutkimusrahoituksen ansainnan tueksi. Myös julkaisuiden laadun ja siteerausmäärien kasvattaminen on tarpeen.

Yliopistolla on kokoonsa nähden kehitettävää Suomen Akatemian huippuyksikköjen määrässä, erityisesti huippuyksikköjen koordinaatiovastuussa, sekä akatemian professoreiden määrässä. Myös osallisuus kansallisissa ja kansainvälisissä infrastruktuureissa sekä ERC-rahoituksen määrien lisääminen edellyttävät kehittämistoimenpiteitä.

Yritysyhteistyö ja kumppanuudet

Yliopiston tavoitteena on edistää laitteiden, tilojen ja osaamisen yhteiskäyttöä sekä osaamisen siirtoa ja osana yritysyhteistyötä ja vaikuttavuutta. Tavoitteen saavuttamiseksi tarvitaan selkeyttää ja avata infrastruktuurien käyttöön liittyviä sopimus - ja hinnoitteluperiaatteita eri tilanteissa.

Käynnistyneen kampuskehittämisen yhtenä tavoitteena on mahdollistaa yritysten sijoittuminen yliopiston kampusalueille.

Yliopiston tulee panostaa entistä enemmän osallisuuttaan ja vaikuttavuuttaan kansallisissa ja kansainvälisissä ekosysteemeissä ja verkostoissa.

2. Korkeakoulun strategiset valinnat, profiili ja vahvuusalat

2.1 Strategiset tavoitteet, valinnat ja profiili

Itä-Suomen yliopistoa kehitetään tieteidenvälisenä ja opiskelijakeskeisenä tiedeyliopistona.

Yliopiston tutkimus ja koulutus rakentavat globaalia tulevaisuutta ja vahvistavat Itä-Suomen alueen elinvoimaa. Tutkittua tietoa tuodaan kaikkien hyväksi avoimen ja osallistavan tieteen ja opetuksen keinoin sekä innovaatioekosysteemien ja osaamiskeskittymien kautta. Vuoteen 2030 mennessä tutkimuksen ympärille on syntynyt merkittäviä temaattisia ekosysteemejä, jotka synnyttävät uutta yritystoimintaa ja työpaikkoja Suomeen, erityisesti Itä-Suomeen.

Oppimisympäristöjä, koulutuksen sisältöjä, toteutustapoja ja rakenteita kehitetään monialaisesti ja haastelähtöisesti uusimman tutkimustiedon, työelämärelevanssin ja yhteiskunnan tarpeiden pohjalta. Opiskelijat, laadukkaat oppimisprosessit ja opiskeluhyvinvointi ovat toiminnan keskiössä. Yliopiston opettajat ovat pedagogisesti päteviä.

Yliopisto mahdollistaa jatkuvan oppimisen ja koulutuksen saavutettavuuden koulutustarjonnallaan sekä avoimella, monimuotoisella ja joustavalla opetuksella.

Yliopisto vahvistaa kansainvälisyyttään ja lisää koulutusperusteista maahanmuuttoa yhteistyössä eri tahojen kanssa. Yliopistosta valmistuneilla opiskelijoilla on valmiudet toimia muuttuvassa ja kansainvälisessä työelämässä.

Itä-Suomen yliopisto, Karelia-ammattikorkeakoulu ja Savonia-ammattikorkeakoulu tukevat toiminnallisella yhteistyöllä erityisesti Itä-Suomen osaamista ja elinvoimaa.

Yliopisto on hiilineutraali vuonna 2025.

Yliopisto on jatkanut systemaattisesti strategiansa ja sen strategisten ohjelmien toteuttamista

(xxxxx://xxx.xxx.xx/xx/xxxxxxxxx-0000).

Strategiset ohjelmat päivitetään vuosittain ja tarvittaessa suunnataan toimenpiteitä ja yliopiston sisäistä strategista rahoitusta tukemaan tavoitteiden saavuttamista. Osa rahoituksesta on sovittu tulossopimuskaudelle (tutkimusyhteisöjen tukeminen, tohtorikoulutus, verkko- ja monimuotopedagogiikan toteuttaminen) ja näin tuetaan pitkäjänteisesti mm. tieteidenvälisen tutkimuksen vahvistamista sekä koulutuksen pedagogista kehittymistä. Yliopiston tiedekunnat ovat laatineet tiedekuntakohtaiset strategiset ohjelmat, ja myös näille kohdennettava strateginen tuki tarkastellaan vuosittain (kuva 1. Ohjelmatyön vuosiprosessi).

Yliopisto on toteuttanut jatkuvan oppimisen systeemisen muutoksen, jossa tiedekuntien ja yksiköiden ja Jatkuvan oppimisen keskuksen yhteistyötä tiivistettiin ja prosessi selkeytettiin. Opetussuunnitelmat ovat yhtenäiset tutkinto-, sivuaine- ja avoimen yliopiston opiskelijoille.

Itä-Suomen yliopisto, Karelia-ammattikorkeakoulun ja Savonia-ammattikorkeakoulun yhteistyö on sopimusperusteisesti laaja-alaista sisältäen yhteistä TKI -, koulutus- ja palvelutoimintaa. Toimintaa ohjaa rehtoreiden muodostama johtoryhmä. Yhteisesti sovituille kokonaisuuksille on muodostettu asiantuntijaryhmät ohjaamaan ja konkretisoimaan toiminta. Vuonna 2021 strategista yhteistyötä toteutettiin erityisesti Itä-Suomen ICT-koulutuspolun, SOTE-kokonaisuuden, bio- ja kiertotalouden sekä kansainvälistymisen tuen organisoinnissa. Korkeakouluyhteistyönä on lisäksi toteutettu Automaatiotekniikan DI-koulutusohjelma, jossa tutkinnot antaa Tampereen yliopisto.

Yliopisto laski hiilijalanjälkensä hiilineutraalius 2025 tavoitteen saavuttamiseksi vuoden 2025 lähtötiedoilla. (kuva 2. UEF hiilijalanjälki). Hiilineutraaliustavoite ja toimenpiteet on sisällytetty vuoden 2021 aikana laadittuun laajempaan "Kahdeksan askelta tulevaisuuteen" - Itä-Suomen yliopiston kestävän kehityksen ja vastuullisuuden toimenpideohjelmaan vuosille 2022-2025. Julkaisu on lisätty KOTA aineistoon.

Yliopisto on molemmissa kampuskaupungeissaan keskeinen toimija innovaatiotoiminnan ekosysteemisopimuksissa. Joensuussa kehittämisen kärjet ovat bio- ja kiertotalous ja fotoniikka, Kuopiossa terveys- ja hyvinvointiteknologia ja vesiosaaminen.

Koronapandemia vaikutti edelleen vuonna 2021 yliopiston kaikkien toimintojen organisointiin ja toteuttamiseen. Yliopisto reagoi koronatilanteisiin tarvittaessa rajoittamalla lähiopetukseen osallistuvien ja yliopiston tilaisuuksien osallistujamääriä. Hybridimallinen työskentely ja opetus ja yleinen maskisuositus olivat voimassa koko vuoden. Matkustaminen, opiskelija- ja henkilökuntavaihdot olivat mahdollisia THL:n ja ulkoministeriön sekä vaihtokohteiden maiden ja oppilaitosten ohjeita noudattaen. Vuoden 2021 lopussa vaikeutuneen koronatilanteen johdosta yliopisto siirtyi etäopetukseen muun kuin välttämättömän lähiopetuksen osalta 31.1.2022 saakka. Etätyösuositus oli voimassa 15.2.2022 asti.

2.2 Vahvuusalat ja uudet, nousevat alat

Yliopisto vastaa strategiassaan tunnistamiinsa globaaleihin haasteisiin profiilialueillaan, joita ovat 1) ikääntyminen, elintavat ja terveys, 2) kulttuurien kohtaaminen, liikkuvuus ja rajat,3) moninaistuva oppiminen ja vuorovaikutus sekä 4) ympäristön muutos ja luonnonvarojen kestävä käyttö.

Kansainvälisen tutkimuksen arvioinnin perusteella yliopistoon on muodostettu 14 tutkimusyhteisöä (Research Communities, RC). Strategisesti merkittävien tutkimusyhteisöjen tutkimus on kansainvälistä, tieteellisesti korkeatasoista ja tuottaa tieteidenvälistä tutkittua tietoa ja ratkaisuja maailmanlaajuisiin haasteisiin.

Tutkimusyhteisöjen tekemä tutkimus luo pohjaa myös perus- ja jatkotutkintokoulutukselle. KANSAINVÄLINEN HUIPPUTUTKIMUS

CLEHE Climate Forcing, Ecosystems and Health BOMOCULT Borders, Mobilities and Cultural Encounters

CVD Basic, Translational and Clinical Cardiovascular Medicine NSciRC Neuroscience

DrugTech Drug Discovery and Delivery Technologies PHOTONICS Photonics

VAHVA TUTKIMUS

CANCER Multidisciplinary Cancer Research METABOLICS Metabolic Diseases

FOBI Forests and Bioeconomy MSD Musculoskeletal Diseases

WATER Sustainable Co-management of Water Resources and Aquatic Environments NOUSEVA TUTKIMUS

DIGS Learning in Digitalized Society

EFFECTIVENESS Effectiveness of Social and Health Services

MECES Minerals, Energy and Circular Economy in Sustainable Transitions

3. Korkeakoulun strategiaa tukevat toimenpiteet ja tutkintotavoitteet

Korkeakoulut ja opetus- ja kulttuuriministeriö sitoutuvat korkeakoulutuksen ja tutkimuksen vision 2030 toimeenpanoon. Korkeakoulujen digivisio toteutetaan korkeakoulujen yhteisen tiekartan mukaisesti.

Yliopisto toimii Digivisio 2030 hankkeessa aktiivisesti kaikissa hankkeen työpaketeissa sekä on osallistunut hankkeen suunnitelmien kommentointipyyntöjen työstämiseen ja lausumiseen. Osatoteuttajatyönä esitettyihin resurssipyyntöihin on tehty tarjouksia etenkin digipedagogiikan, digijuridiikan ja jatkuvan oppimisen osalta. Lisäksi yliopisto on keskeisenä toimijana mukana juuri perustetussa IT-palvelutuotannon- ja hallinnan asiantuntijaryhmässä.

Yliopisto muodosti yhteistyössä Savonian ja Karelia-ammattikorkeakoulujen kanssa yhteisen jatkuvan oppimisen pilotointia hakeneen yhteenliittymän. Muodostettu yhteenliittymä valittiin yhdeksi jatkuvan oppimisen tarjotinta pilotoivaksi toimijaksi. Pilotin käynnistäminen ja edistäminen on yksi vuoden 2022 keskeisiä painopistealueita.

Yliopisto on käynnistämässä yksityiskohtaisempaa toiminnallisen muutoksen muutossuunnittelua, jolla yhdistetään yliopiston kehityksen keskeisiä painopistealueita ja Digivisio-työtä mahdollisimman kattavasti. Toiminnallisen muutoksen ja muutosjohtamisen tuki pyritään fokusoimaan konkreettisesti

tiedekunta/laitostason toiminnan kehittämiseen kehittäen samalla sekä laitos- ja organisaatiotason kyvykkyyttä kansallisen digivision tavoitteiden saavuttamiseksi.

Yliopisto on luonut alkuvaiheesta lähtien sisäisen organisoitumisen operatiivisen ja strategisen ohjaamisen ympärille siten, että DV2030 hankkeen toimia yliopiston johtoryhmä. Operatiivinen ohjauksen puheenjohtajana toimii akateeminen rehtori. Työpaketteihin nimetty keskeisiä vastuullisia rooleja.

Itä-Suomen yliopiston näkökulmasta Digivisio jatkaa yliopistossa vuodesta 2014 alkanutta määrätietoista ja sytemaattista oppimisympäristöjen ja digipedagogiikan kehittämistyötä (kuva 1).

3.1 Korkeakoulun strategiaa tukevat toimenpiteet

Yliopisto on tunnistanut strategiansa perusteella viisi keskeistä kehittämiskohdetta.

Yliopiston tieteidenvälisten tutkimusyhteisöjen vahvistaminen

Tutkimusta kehitetään ja profiloidaan tieteidenvälisten tutkimusyhteisöjen kautta. Yliopisto vahvistaa profiilialueiden tutkimuksen roolia kansallisissa ja kansainvälisissä verkostoissa. Yliopisto pyrkii olemaan globaalisti tunnettu aidoista tieteidenvälisistä tutkimusyhteisöistään ja avoimesta tieteestä. Yliopiston kohdentaa strategista tukea infrastruktuurihankintoihin, osaavan henkilöstön rekrytointiin sekä osaamisyhteistyöhön profiilialueiden ekosysteemeissä. Tutkijoiden valmiuksia tutkimushankkeiden hallinnointiin ja rahoituksen hankintaan vahvistetaan. Valmistuneiden tohtoreiden työllistymistä yliopistojen ulkopuolelle edistetään luomalla UEF työelämätohtori - järjestelmä osaksi yliopiston tohtorikoulua. Yliopisto jatkaa vaikuttavuuden ekosysteemien rakentamista yhteistyökumppanien kanssa.

Yhteistyön syventämiseksi ja vaikuttavuuden vahvistamiseksi yliopiston ja yritysten välille rakennetaan kumppanuusmalli.

Seurantaindikaattorit:

- Kilpaillun tutkimusrahoituksen osuus kokonaisrahoituksesta on vähintään 20 % v. 2024 (2019: 15,3 %; 2022: 18 %).

- Julkaisuista kansainvälisten vertaisarvioitujen yhteisjulkaisujen osuus on vähintään 60 % v. 2024 (2019: 49,5 %; 2022:

50 %) ja vertaisarvioiduista julkaisuista avoimia on 90 % v. 2024 (2019: 57,2 %; 2022: 70 %)

- Avattuja tietoaineistoja vähintään 500 v. 2024 (2019: 162; 2022: 300)

- Tutkimusyhteisöjen ympärille rakennetut vaikuttavuuden ekosysteemit 7 kpl v. 2024 (2019: 3 kpl; 2022: 5 kpl)

Ajantasaista, vetovoimaista ja uusiutuvaa koulutusta

Yliopiston kaikille opettajille on tarjolla pedagogista koulutusta ja tukea. Xxxxx opiskelijavalintojen kehittämistä laajennetaan erityisesti avointa väylää opiskelijarekrytoinnissa. Tieteidenvälisen yliopistopedagogisen koulutuksen ja oppimisympäristöjen kehittämiseksi toteutetaan tutkimuslähtöisiä ja koulutusaloittain fokusoituja opetus- ja oppimisympäristökokeiluja. Vapaalla sivuaineopinto-oikeudella turvataan opiskelijoiden joustavat mahdollisuudet rakentaa yksilöllisiä tutkintokokonaisuuksia ja yhdistää eri alojen osaamista. Oppimisanalytiikkaa kehitetään ja hyödynnetään opetusmenetelmien, opiskeluhyvinvoinnin ja opiskelijoiden opintopolkujen tukena. Karelia- ammattikorkeakoulun ja Savonia-ammattikorkeakoulujen kanssa rakennetaan yhteisiä, korkeakoulujen osaamisvahvuuksiin perustuvia koulutuspolkuja. Säännöllisesti toteutetaan ulkomaalaisten opiskelijoiden ja henkilöstön palautekysely yliopiston ja alueen toimintaympäristön kehittämiseksi.

Seurantaindikaattorit:

- Ensisijaisten hakijoiden osuus paikan vastaanottaneista vähintään 70 % v. 2024 (2019: 53,3 %; 2022: vähintään 60 %)

- Avoimen väylän kautta valittujen määrä on vähintään 300 v. 2024 (2019: 174; 2022: vähintään 200)

- Työllisten ja työvoiman ulkopuolisten osuus vuosi valmistumisen jälkeen on vähintään 96 % v. 2024 (2019: 94,7 %; 2022: vähintään 95 %)

- Yhteistyöopintojen opintopisteiden määrä 5 000 op v. 2024 (2019: 2 553 op; 2022: 3 000 op)

Jatkuva oppiminen

Yliopisto vahvistaa jatkuvan oppimisen kansallista rooliaan. Yliopisto toteuttaa jatkuvaa oppimista tukevan systeemisen muutoksen, mikä mahdollistaa työelämässä oleville yksittäisten opintokokonaisuuksien tai tutkinnon osien suorittamisen ja mallin kautta voidaan joustavasti räätälöidä tarvelähtöisiä, työelämän osaamistarpeisiin vastaavia osaamiskokonaisuuksia. Kaikilla koulutusaloilla toteutetaan lukioyhteistyötä ja laajennetaan MOOC-kurssien tarjontaa. Yliopisto toteuttaa jatkuvan oppimisen kansainväliset pilotit (fotoniikka, metsäbiotalous, sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinto). Yliopisto toteuttaa jatkuvan oppimisen huomioivan moduuliperusteisen opetussuunnitelmatyön.

Yliopistosta valmistuville myönnetään määräaikainen jatkuvan oppijan status.

Seurantaindikaattorit:

- Jatkuvana oppimisena suoritetut opintopisteet vähintään 150 000 op v. 2024 (2019: 102 385; 2022: 120 000 op)

- MOOC kurssien määrä vähintään 30 v. 2024 (2019: 7; 2022: 15)

- Lukioyhteistyön piirissä olevien lukioiden määrä 60 v. 2024 (2019: 19; 2022: 50)

- Jatkuvan oppijan opinto-oikeudelle kirjautuneiden osuus valmistuneista 50 % v. 2024 (2019: 11 %; 2022: 30 %)

Kansainvälistä osaamista - vahvempaa liikkuvuutta ja koulutusperusteista maahanmuuttoa

Yliopisto lisää kansainvälisten maisteriohjelmien opiskelijamäärää ja tukee maisteriohjelmista valmistuneiden työllistymistä Suomeen. Yliopisto, Karelia-ammattikorkeakoulu ja Savonia-ammattikorkeakoulu kehittävät yhteistyössä kampuskaupunkien ja elinkeinoelämän kanssa ulkomaalaistaustaisten opiskelijoiden ja osaajien joustavia tutkinto- ja jatkuvan oppimisen polkuja, sekä kotoutumista ja työllistymistä tukevia palveluita. Maahanmuuttaja- ja Talent Hub - toiminta vakiinnutetaan osaksi korkeakoulujen perustoimintaa ja alueellista yhteistyötä. European University Alliance (YUFE) verkostoa hyödynnetään koulutuksen kansainvälistymisessä ja kansainvälisten opiskelijoiden integroitumisessa alueelle. Kaikkiin kansainvälisiin koulutuksiin/tutkintoihin sisällytetään työharjoittelu ja/tai työelämääntutustumisjakso.

Seurantaindikaattorit:

- Ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden osuus vähintään 13% v. 2024 (2019: 7,5 %; 2022: 10 %)

- Ulkomaalaisten suorittamien ylempien korkeakoulututkintojen määrä 400 v. 2024 (2019: 207; 2022: 300)

- Vieraskielisen koulutuksen suoritettujen opintopisteiden määrä 80 000 op v. 2024 (2019: 43 052 op; 2022: 50 000 op)

- Englanninkielisten kandiohjelmien määrä 2 v. 2024 (2019: 0; 2022: 2)

- Opiskelijaliikkuvuus lähteneet/saapuneet 500/580 v. 2024 (2019: 267 /577; 2022: 350/580)

Avoimen toimintakulttuurin yliopistoyhteisö

Yliopiston henkilöstövoimavarojen suuntaaminen tukee strategisia tavoitteita. Yliopisto kehittää systemaattisen tietotyön uudistamisen ja tiedolla johtamisen kautta entistä avoimemman toiminta- ja johtamiskulttuurin. Yliopiston päätösprosessit ovat läpinäkyviä ja perusteltuja. Opettajille ja tutkijoille on selkeä, tavoitteellinen ja kannustava uramalli. Yliopistoa kehitetään siten, että yliopistoyhteisön jäsenet kokevat yliopiston vastuulliseksi, turvalliseksi ja jokaista yksilöä arvostavaksi työskentely ja opiskeluympäristöksi. Akateemisen henkilöstön työhyvinvointia tuetaan uudistamalla UEF tutkimusvapaajärjestelmää. Diversiteetin ja tasa-arvon toteutuminen on keskeinen osa yliopiston laadunhallintaa.

Seurantaindikaattorit:

- Työhyvinvointikyselyn osa-alueiden keskiarvo 3,8 v. 2024 (2019: 3,56; 2022: 3,7)

- Tutkimus- ja opetushenkilökunnasta on 22 % ulkomaalaisia v. 2024 (2019: 18 %; 2022: 20%)

- Ulkomaalaisten tutkimushenkilöstön osuus urapolun III ja IV vaiheissa 10 % / 10 % v. 2024 (2019: 7 % /6 %; 2022: 9

%/8 %)

- Naisten osuus urapolun III ja IV vaiheissa 52 %/38 % v. 2024 (2019: 52 %/34 %; 2022: 52% / 36 %)

Yliopiston tieteidenvälisen tutkimusyhteisöjen vahvistaminen

Yliopisto on systemaattisesti kehittänyt tieteidenvälisen tutkimuksen edellytyksiä ja tukenut kehittämistä niin rakenteellisesti kuin sisäisellä strategisella rahoituksella. Yliopistossa on 14 tutkimusyhteisöä (Research Communities, RC), joiden tutkimus on kansainvälistä, tieteellisesti korkeatasoista ja tuottaa tieteidenvälistä tutkittua tietoa ja ratkaisuja maailmanlaajuisiin haasteisiin. Tutkimusyhteisöjen tekemä tutkimus luo pohjaa perus- ja jatkotutkintokoulutukselle. Yhteisöillä on nimetty johtaja ja koordinaattori ja yhteisöjen toimintaa koordinoimaan on muodostettu dekaanien johtamat koordinaatioryhmät. Yhteisöt ovat keskeisiä PROFI- toimissa.

Suomen Akatemian kymmenestä lippulaivahankkeesta yliopisto on mukana neljässä. Yliopisto koordinoi GeneCellNano sekä Forest-Human-Machine Interplay -lippulaivoja ja on mukana PREIN ja Atmosphere and Climate Competence Center -lippulaivoissa.

Akatemiatutkijarahoituksen saaneille tutkijoille myönnetään yliopiston strateginen rahoitus väitöskirjatutkijan palkkaukseen. Tavoitteena on vahvistaa tutkimusedellytyksiä sekä urakehitystä itsenäisen tutkimusryhmän muodostamisessa.

Yliopiston UEF-tutkijaohjelma tukee lahjakkaita tutkijoita. Ensimmäiset seitsemän UEF-tutkijaa valittiin kolmivuotiskaudelle tutkimusyhteisöjen esitysten pohjalta kesällä 2021. Vuodesta 2022 alkaen UEF tutkijat valitaan vuosittain akatemiatutkijahaussa hyvän arvioinnin (5-6) saaneiden mutta ilman akatemian rahoitusta jääneiden tutkijoiden joukosta. Vuosittain rahoitetaan yhteensä seitsemän kolmevuotista UEF-tutkijan työsuhdetta.

Yliopiston tutkimusinfrastruktuuriohjelmassa on määritelty keskeiset UEF infrastruktuurit, joilla on kiinteä yhteys yliopiston tutkimusyhteisöihin. Yliopisto on rekrytoinut tutkimusinfrastruktuurijohtajan koordinoimaan infrastruktuurien yhteiskäyttöä. Strategisesta rahoituksesta tuetaan ohjelman mukaisten investointien toteutumista.

Yliopisto käynnisti UEF-työelämätohtorijärjestelmän. Kaudelle 2021-2024 valittiin 22 henkilöä, jotka tekevät väitöstutkimusta yliopistossa nuoremman tutkijan tehtävässä ja ovat samanaikaisesti toisen työnantajan palveluksessa.

Yliopistolla on keskeinen rooli GreenHub, Global Education Park ja Kuopio Health ekosysteemeissä. Ekosysteemiyhteistyössä on panostettu erityisesti laite- ja infrastruktuurien yhteiskäytön edistämiseen, opiskelijoiden ja ekosysteemeissä toimivien yritysten vuorovaikutukseen sekä tavoitteellisten kumppanuuksien rakentamiseen. Yliopiston tavoitteena on tarjota kampuksillaan houkuttelevia yhteistyöratkaisuja yrityksille. Syksyllä 2021 Joensuun kampukselle sijoitti toimintansa Photonics Center Oy. Sijoittuminen mahdollistaa aidon tilojen ja osaamisen yhteiskäytön.

Yritysyhteistyön ja kumppanuuden selkeyttämiseksi on luotu kumppanuusmallin ja yritysyhteistyön prosessi (kuva 1). Yliopistolla on kaksi strategista kumppanuussopimusta. Yliopisto on tukenut sisäisellä Proof Of Concept - rahoituksella Start Up-yrittäjyyden edistämistä.

Yliopiston tutkimuksen johtamisjärjestelmä on uudistettu 1.1.2022 alkaen (kuva 2). Ajantasaista, vetovoimaista ja uusiutuvaa koulutusta

Opiskelijavalintoja on edelleen kehitetty erityisesti avointa väylää laajentamalla. Avoimen väylän

hakukohteita on lisätty ja avoimen väylän kautta sisään otettavien määrää on kasvanut voimakkaasti. Vuonna 2021 avoimen väylän hakukohteita oli 32 ja väylän kautta valittiin 342 opiskelijaa.

Yliopistossa toimii verkko- ja monimuotopedagogiikan fasilitaattoriverkosto. (xxxxx://xxxxx.xxx.xx/xxxxxx-xx- monimuotopedagogiikka/). Verkosto toimii uudenlaisena yhdistävänä tekijänä opetusta antavien yksiköiden ja palveluiden sekä kansallisen kehittämisen verkostoissa. Verkostossa tuetaan opettajien pedagogisia valmiuksia ja kehitetään verkko- ja monimuotopedagogiikkaa sekä verkko- ja monimuoto-opetuksessa käytettäviä välineitä. Toiminta on lisännyt vuoropuhelua konkreettisista kehittämistarpeista ja yhteistyöllä on luotu esim. digiopettajan starttipaketti perehdytyksiin. Yliopisto on laajentanut etä-/hybridiopetusta voimakkaasti ja toimintaa on kehitetty erilaisten pilottien kautta. Yliopisto on tarjonnut halukkaille opettajilleen DigiErko-erikoistumiskoulutuksen (60 op).

Yliopisto tukee koulutuksen kehittämistä vuosittain sisäisellä pilottirahoituksella. Vuonna 2021 myönnettiin rahoitusta yhteensä 19 opetuksen ja koulutusviennin uuden avauksen ja idean toteuttamiseen. Yliopistossa on laaja vapaa sivuaineoikeus, joka mahdollistaa yksilölliset osaamisyhdistelmät.

Kaikki ohjaavat -toiminta on käynnistynyt vuonna 2021. Toimintaa kehitettäessä kirkastetaan mitä ohjaus tarkoittaa yliopistoyhteisön eri toimijaryhmien yhteistyönä sekä tuetaan laitosten ja osastojen ohjauksen kehittämistä.

Yliopiston opetuksen johtamisjärjestelmän vuorovaikutusta ja kehittämistä tukee yliopiston koulutuksen ja opetuksen johtamisen verkosto (pedajohtajat) (kuva 3).

Jatkuva oppiminen

Yliopisto on toteuttanut jatkuvan oppimisen systeemisen muutoksen, jossa tiedekuntien ja yksiköiden ja jatkuvan oppimisen keskuksen yhteistyötä tiivistettiin ja prosessi selkeytettiin. Vuosien 2022-2025 opetussuunnitelmat valmisteltiin tiedekuntien ja Jatkuvan oppimisen keskuksen yhteistyönä.Tutkinto- opiskelijoiden, sivuaineopiskelijoiden ja avoimen yliopiston opiskelijoiden opetussuunnitelmat ovat samoja. Opetuksen eriyttämistä ja opiskelijamääriä rajoittavia kiintiöitä voi käyttää vain erityisen painavista syistä.

Yliopisto on suomen toiseksi suurin avointen yliopisto-opintojen tuottaja. Vahva lukioyhteistyö lisää toiminnan vaikuttavuutta. Vuonna 2021 lukioyhteistyön piirissä oli 52 lukiota.

Yliopistosta valmistuneilla (kaikki tutkintoasteet) on mahdollisuus hakea jatkuvan oppijan opinto-oikeutta.

Jatkuvan oppimisen keskus muodosti yhteistyössä Savonian ja Karelia-ammattikorkeakoulujen kanssa yhteisen jatkuvan oppimisen pilotointia hakeneen yhteenliittymän, mikä valittiin yhdeksi jatkuvan oppimisen tarjotinta pilotoivaksi toimijaksi. Pilotin käynnistäminen ja edistäminen on yksi vuoden 2022 keskeisiä painopistealueita.

Kansainvälistä osaamista - vahvempaa liikkuvuutta ja koulutusperusteista maahanmuuttoa

Yliopistossa on 27 kansainvälistä maisteriohjelmaa. Kiinnostus ohjelmia kohtaan kasvoi, ja EU/ETA maiden ulkopuolisten lukuvuosimaksujen kannattavuus parani 30 %:a. Kaksi ensimmäistä englanninkielistä kandidaattiohjelmaa valmistui ja ensimmäiset haut olivat tammikuussa 2022. Ohjelmat osoittautuivat vetovoimaisiksi. Yliopistossa on valmisteilla neljä uutta englanninkielistä kandidaattiohjelmaa.

Vuonna 2021 koulutusviennin uudelleenorganisoitumista jatkettiin yhdessä Savonia ja Karelia ammattikorkeakoulujen ja yliopiston yksiköihin rekrytoitujen koulutusvientisuunnittelijoiden kanssa. Koulutusvientiä toteutetaan alueen korkeakoulujen muodostamassa verkostossa, jolloin voidaan hyödyntää kaikkien korkeakoulujen osaamista ja luoda entistä kiinnostavampia koulutusvientiin soveltuvia koulutustuoteita ja -polkuja.

Yliopiston sisäisessä UEF Trainee-harjoittelupaikkaohjelmassa työskenteli 18 kansainvälisten maisteriohjelmien opiskelijaa. Syksyllä 2021 UEF Trainee-ohjelma avattiin yliopiston ulkopuolisiin yrityksiin. Yliopisto avusti harjoittelijoiden rekrytoinneissa ja maksaa harjoittelijan palkan. Yrityksillä on myös mahdollisuus saada tukea yliopiston asiantuntijoilta harjoittelusuhteen aikana. S2 kieliopinnot on pakollisina opintoina kaikissa englanninkielisissä ohjelmissa. Kansainväliset urapalvelut on saatavilla englanniksi.

Yliopisto kuuluu Young Universities for the Future of Europe (YUFE) -yliopistoverkostoon, jossa kehitetään toimintamallia uudenlaiselle eurooppalaisten yliopistojen väliselle yhteistyölle. YUFE:n opintojaksoille osallistui 85 UEF opiskelijaa ja UEF järjesti 34 opintojaksoa verkoston opiskelijoille.

Yliopisto on mukana kaikissa seitsemässä globaaliohjelman pilotissa.Yliopisto on kohdentanut strategista rahoitustaan pilottien toteuttamiseen. Terveystieteiden tiedekunta on aktiivinen toimija lääkärien ja hammaslääkärien pätevöittämiskoulutuksien suunnittelussa ja toteuttamisessa.

Avoimen toimintakulttuurin yliopistoyhteisö

Apurahatutkijoiden aseman parantamiseksi kesäkuun 2021 alusta alkaen apurahatutkijoiden on ollut mahdollista solmia osa-aikainen (10 %) työsuhde yliopiston kanssa, mikä takaa heille pääsyn työsuhteeseen kuuluvien etujen piiriin sekä entistä kiinteämmin osaksi yliopistoyhteisöä. Osa-aikaisia työsuhteita solmittiin vuoden 2021 aikana yhteensä 73 apurahatutkijan kanssa.

Opettajien työhyvinvointia tukemaan rekrytoitiin syyskaudelle 2021 yksiköille 44 opetusavustajaa. Kaikki opiskelijat tavoitetaan -toimintamallin kautta tuettiin opiskelijoiden hyvinvointia kontaktoimalla kaikki yliopiston tutkinto-opiskelijat, rekrytoitiin opiskelijoista kymmenen hyvinvointikoordinaattoria sekä kolmas opintopsykologi.

Osana työhyvinvointikyselyä toteutettiin ensimmäistä kertaa kysymysosio koskien yhdenvertaisuutta, tasa- arvoa ja monimuotoisuutta. Kysymysosion avulla kerättiin tilannetietoa yliopiston monimuotoisuustavoitteita edistävien toimenpiteiden suunnittelun tueksi. Yliopiston diversiteetti-ohjelmatyössä tuodaan monimuotoisuutta entistä näkyvämmäksi sekä edistetään tätä tavoitetta tukevia toimenpiteitä.

Professoreiden ja muun akateemisen henkilöstön tutkimusvapaaprosessi on uudistettu rehtorin päätöksellä 21.8.2020.

Yliopisto on toteuttanut laajan uramallityön opetus- ja tutkimustehtävien eri uravaiheille. Lisäksi on vahvistettu tutkimuksen ja opetuksen asiantuntijapalvelutehtävien (mm. Staff Scientist- tehtävät) urapolkua.

Yliopisto on käynnistänyt strategisen kampuskehittämishankkeen, jonka tavoitteena on suunnitella tulevaisuuden moninaisia tarpeita vastaavat tilaratkaisut yliopistolle. Xxxxx kestää koko strategiakauden.

Sopimuksen strategiset indikaattorit kuva 4.

3.2 Tutkintotavoitteet

Tavoitteena on, että korkeakoulutettujen määrä nousee vähintään 50 prosenttiin nuorista aikuisista vuoteen 2030 mennessä. Uuden työvoiman tarpeen näkökulmasta kasvu painottuu korkeakoulutettuihin. Vuonna 2030 suoritettaisiin ammattikorkeakoulututkintoja ja yliopistojen ylempiä korkeakoulututkintoja yhteensä noin 49 000. Koulutustason nostoon, hakijasuman purkamiseen sekä alojen ja alueiden osaajapulaan vastataan läpäisyä parantamalla ja lisäämällä korkeakoulutuksen aloituspaikkoja sekä suomen ja ruotsinkielisessä että vieraskielisessä koulutuksessa. Korkeakoulut ennakoivat työvoima- ja koulutustarpeita yhteistyössä eri sidosryhmiensä kanssa.

Korkeakoulut kasvattavat merkittävästi aidosti ensimmäistä opiskelupaikkaa hakevien osuutta opiskelemaan valittavista sopimuskauden loppuun mennessä. Korkeakoulut tehostavat siirto-opiskelijoiden valintaa vastaamaan kysyntään.

Korkeakoulut tiivistävät työ- ja elinkeinoelämäyhteistyötä ja parantavat opiskelijoiden työelämävalmiuksia kaikilla tutkintotasoilla. Korkeakoulut edistävät tohtoritutkinnon suorittaneiden liikkuvuutta ja sijoittumista myös muihin kuin korkeakoulujen tehtäviin. Korkeakoulut edistävät yhdessä eri toimijoiden kanssa ulkomaalaisten tutkijoiden, opiskelijoiden ja tutkinnon suorittaneiden integroitumista Suomeen ja suomalaisille työmarkkinoille.

Tavoitteet	Vuosina 2021 - 2024 keskimäärin
Ylemmät korkeakoulututkinnot	1 665
Kasvatusalat	275
Yhteiskuntatieteet ja humanistiset alat	435
Liiketalous, hallinto- ja oikeustieteet	210
Luonnontieteet sekä maatalous- ja metsätieteelliset alat	260
Tietojenkäsittely ja tietoliikenne sekä tekniikan alat	70
Lääketiede ja hammaslääketiede	205
Terveys- ja hyvinvointialat sekä palvelualat	210
Yliopistokohtaiset tavoitteet
Tohtorin tutkinnot	165
Alemmat korkeakoulututkinnot	1 550

Yliopiston opettajankoulutuksen koulutustavoitteet kaudella 2021-2024 ovat vuosittain: varhaiskasvatuksen opettajat 85, varhaiskasvatuksen erityisopettajat 30, luokanopettajat 140, erityisluokanopettajat ja erityisopettajat 100.

Yliopisto ottaa koulutustarjontansa kehittämisessä huomioon erityisesti terveys- ja hyvinvointialojen tarpeet. Yliopisto suuntaa yhteiskuntatieteellisen alan koulutustarjontaa vahvemmin sosiaalityön kelpoisuuden tuottavaan koulutukseen. Yliopisto lisää farmaseuttien koulutuksen sisäänottoa työvoimatarpeita vastaavasti.

Kansallisen toksikologisen osaamisen turvaamiseksi yliopisto vahvistaa alan monitieteistä koulutusta. Sosiaali- ja terveysaloilla vahvistetaan koulutustarjontaa yhteistyökorkeakoulujen kanssa. Samalla kehitetään moniammatillisen harjoittelun ja opetuksen menetelmiä, sisältöjä ja käytäntöjä. Tekniikan alan alueelliseen koulutustarpeeseen vastataan toteuttamalla tekniikan alan koulutus yhteistyössä alueiden ammattikorkeakoulujen, yritysten ja FITech - verkoston kanssa. Itä-Suomen yliopiston koulutusvastuiden mukaista psykologian ja erityispedagogiikan tutkintokoulutusyhteistyön toteutusmuotoa rakennetaan yhdessä Lapin yliopiston kanssa. Luonnontieteeseen muodostetaan laajat, tulevaisuuden menetelmällisiä taitoja tuottavat kandidaattiohjelmat, joiden suorittamisen jälkeen opiskelijat siirtyvät ilmiöpohjaisiin, yliopiston tutkimusyhteisöperusteisiin maisteriohjelmiin.

Vuodesta 2021 alkaen on tehty 272 paikan pysyvä aloituspaikkalisäys. Lisäksi vuonna 2020 aloitti ns. koronapaikoilla 168 opiskelijaa. Näiden lisäksi on sovittu vielä 126 uutta aloituspaikkaa vuodesta 2022 alkaen.

Ensimmäiset 25 opiskelijaa aloittivat logopedian koulutuksen syksyllä 2021. Koulutus on erittäin vetovoimainen, hakukohteeseen oli 831 hakijaa. Koulutusohjelma toteutetaan tiiviissä yhteistyössä filosofisen tiedekunnan ja terveystieteiden tiedekunnan kanssa. Koulutuksen käynnistyessä on toteutettu ainutlaatuisnn logopedian simulaatiotila, jota voidaan käyttää koulutusklinikkana. Tilaan on integroitu logopedian välineistön lisäksi myös kielitieteellisen puheentutkimuksen laboratorio, jolloin kahden tieteenalan tutkimus- ja koulutustoiminta tukee toistaan. Uusimmalla teknologialla varustetut, myös etäkoulutukseen soveltuvat tilat palvelevat koulutuksen lisäksi myös tulevaa tutkimuskäyttöä.

Jatkuvan oppimisen erillisrahoituksella on yhteistyössä Tampereen yliopiston kanssa toteutettu Automaatiotekniikan DI-koulutus. Ensimmäisessä haussa koulutukseen haki 105 hakijaa, ja koulutuksen aloitti 30 opiskelijaa. Yliopistolle myönnetyn teknis-luonnontieteellisen alan koulutusvastuun (koulutus käynnistyy syksyllä 2023) yhteydessä yliopisto liittyi FiTech- verkostoon.

4. Rahoitus

Opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää yliopistolle perusrahoitusta yliopistolaissa säädettyjen tehtävien toteuttamiseksi yliopistolain (558/2009) 49§:n, yliopistoista annetun valtioneuvoston asetuksen (770/2009) 5, 6 ja 7 §:n ja yliopistojen perusrahoituksen laskentakriteereistä annetun opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksen (119/2019) perusteella yhteensä 164 826 000 euroa momentilta 29.40.50 seuraavasti:

Laskennallisin perustein määräytyvään perusrahoitukseen 120 708 000 euroa.

Yliopiston valtakunnallisina tehtävinä on otettu huomioon ortodoksinen teologia, karjalan kielen tutkimus ja opetus ja harjoittelukoulu. Perusrahoitukseen sisältyy vuosittain yhteensä 8 077 000 euroa (rahoitustaso vuonna 2021) kauden 2021- 2024 valtakunnallisten tehtävien perusteella.

Strategiaperusteistarahoitusta kohdennetaan yliopistolle yhteensä 23 991 000 euroa vuonna 2021, 23 297 000 euroa

vuonna 2022 ja 23 197 000 euroa/v vuosina 2023-2024.

- Rahoituksesta kohdennetaan yliopiston strategian mukaiseen toimintaan 16 830 000 euroa vuonna 2021, 15 000 000 euroa/v vuonsina 2022-2024 ottaen huomioon yliopiston strategia ja sopimuksessa kohdassa 3.1 nimetyt strategisen

kehittämisen toimenpiteet.

- Rahoituksesta kohdennetaan strategiaperusteisen rahoituksen ohjelmaosuuden (liite) mukaisesti:

a) Koulutus- ja osaamistason nostamiseen 3 666 000 euroa vuonna 2021, 4 802 000 euroa vuonna 2022 ja 4 702 000 euroa/v vuosina 2023-2024. Lisäksi yliopistolle osoitetaan helmikuussa 2021 erillisellä päätöksellä vuosien 2021-2022 lisäaloituspaikkojen osarahoituksena vuoden 2020 määrärahoista 1 136 000 euroa.

Koulutus- ja osaamistason nostamiseen varatusta määrärahasta on logopedian koulutusvastuun laadukkaan käynnistämisen varmistamiseen 800 000 euroa/v (2021-2022) ja 700 000 euroa/v (2023-2024). Lisäksi varaudutaan sopimuskaudella 2025-2028 tukemaan logopedian koulutusta 500 000 euroa/v. Määrärahamitoituksen perusteena on 25 aloittajaa vuosittain.

b) Korkeakoulujen kansainvälisyyden ja koulutusperäisen maahanmuuton ja integroitumisen edistämiseen 3 495 000 euroa/v vuosina 2021-2024.

c) Korkeakoulujen digitaalisen palveluympäristön kehittämisen rahoitus (3 673 000 euroa/v vuosina 2021-2024) on yliopistojen osalta osoitettu koordinaatiosta vastaavalle Aalto-yliopistolle.

Yliopiston valtionrahoitukseen sisältyy vuonna 2021 lisäksi 12 050 000 euroa arvonlisäverolain (1501/1993) 39 §:ssä ja 40 §:ssä tarkoitettuihin koulutuspalveluihin sekä yliopistojen muuhun kuin liiketaloudelliseen toimintaan liittyviin hankintoihin ja toimitilavuokriin sisältyvien arvonlisäverojen osuus yliopistoille aiheutuneista kustannuksista.

Myönnettyä rahoitusta ei käytetä elinkeinotoiminnan tukemiseen.

5. Seuranta

Ministeriö seuraa korkeakoulujen toimintaa, maksuvalmiutta ja vakavaraisuutta tilinpäätösten, tilastoseurannan ja ohjaukseen liittyvien korkeakouluvierailujen kautta.

Yliopisto raportoi toiminnastaan tilinpäätöksessä ja siihen kuuluvassa toimintakertomuksessa sekä vuosittain sovittavalla tavalla sopimuksen tavoitteiden ja yliopiston strategian toteuttamisen keskeisten toimenpiteiden toteutumisesta. Yliopisto myös perustelee mahdolliset poikkeamat sovittujen tavoitteiden toteutumisessa tai toimenpiteiden ajoituksessa.

Rahoituksen käytöstä raportoidaan korkeakoulujen taloushallinnon koodiston mukaisesti. Yliopisto informoi ennakoivasti ministeriötä rakenteellisista uudistuksista, joilla on merkittäviä henkilöstövaikutuksia.

Ministeriö varmistaa sopimuskauden aikana, että yliopisto on käynnistänyt tai edennyt sopimuksen mukaisissa toimenpiteissä. Mahdollisissa ongelmatilanteissa ministeriö käy tarkentavan keskustelun yliopiston kanssa aiemmin päätetyn strategiarahoituksen tason tarkistamiseksi.

Allekirjoitukset

Tätä sopimusta on tehty kaksi saman sisältöistä kappaletta, yksi kummallekin osapuolelle.

Xxxx Xxxxxxxxxxxx Xxx Xxxxxxxx-Xxxxxxxxxxx

Ylijohtaja Hallituksen puheenjohtaja

Xxxxx Xxxxx Xxxxx Xxxxxxxxx

Opetusneuvos Rehtori

Liitteet

Liite1 Valtioneuvoston korkeakoulu- ja tiedepoliittisia tavoitteita tukeva strategiaperusteinen rahoitusosuus 2021-2024 Liite 2 Korkeakoulujen kansainvälisyysohjelma 2021-2024, Itä-Suomen yliopisto