Taustamuistio

Taustamuistio

Luukkonen Henna 22.10.2015

Vesihuoltolain 17 a §:n mukainen sopimus huleveden vie- märöinnistä

Yleistä

Maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) sekä vesihuoltolain (119/2001) muutokset tulivat voimaan 1.9.2014. Lakimuutoksilla on merkittäviä vaikutuksia hulevesien hallinnan järjestä- miseen ja vastuisiin kunnissa. Hulevesien hallinnan sääntely sisällytettiin pääosin maankäyttö- ja rakennuslakiin, vesihuoltolaissa säädetään nykyisin ainoastaan huleveden viemäröinnistä silloin kun vesihuoltolaitos siitä huolehtii.

Lakimuutokset edellyttävät kunnissa useita hallinnollisia toimenpiteitä, joista yksi on huleve- den viemäröinnistä huolehtimisesta sopiminen vesihuoltolaitoksen kanssa. Mikäli halutaan, et- tä vesihuoltolaitos huolehtii jatkossa huleveden viemäröinnistä, on asiasta tehtävä sopimus ja päätös vesihuoltolain 17 a §:n mukaisesti. Vaikka vesihuoltolain 17 a § mahdollistaa tietyin edellytyksin asiasta päättämisen ilman sopimuksen laatimista, suosituksena on kaikissa tilan- teissa pyrkiä pääsemään neuvottelutulokseen ja laatia asiasta sopimus. Mikäli kunta itse huo- lehtii huleveden viemäröinnistä, kyseisen sopimuksen laatiminen ei ole tarpeen.

Kuntaliitto ja Vesilaitosyhdistys ovat yhteistyössä laatineet kuntien ja vesihuoltolaitosten käyt- töön oheisen sopimusmallin vesihuoltolain 17 a §:n mukaisen huleveden viemäröinnistä. Mo- lemmat osapuolet pitivät mallin laatimista erittäin tärkeänä, jotta hulevesien hallinnan järjes- tämisen uudet vaatimukset saadaan kunnissa heti alusta alkaen hyvälle pohjalle. Sopimusmal- li on laadittu siten, että se on käytettävissä mahdollisimman laajasti erilaisissa kunnissa. So- pimusmallia muokataan kunnissa tarpeiden mukaan.

Sopimusmallin laatimisen yhteydessä aloitettiin myös määritysperusteiden laatiminen vesi- huoltolain 19 a §:n mukaiselle korvaukselle yleisten alueiden huleveden viemäröinnistä. Kor- vauksen perusteet on tärkeää sisällyttää sopimukseen, kuten mallissakin on tehty.

Tässä taustamuistiossa käsitellään lyhyesti hulevesien hallintaan liittyviä lainsäädäntömuutok- sia, sopimusmallin rakennetta ja sen käyttämistä sekä esitetään perustelut sopimusmallin kul- lekin pykälälle.

Huleveden hallinta lainsäädännössä

Maankäyttö- ja rakennuslain 103 i §:n mukaan kunta vastaa asemakaava-alueella hulevesien hallinnan järjestämisestä. Hulevesien hallinnalla tarkoitetaan hulevesien hallinnan kokonai- suutta, johon kuuluvat erilaiset kunnan ja vesihuoltolaitoksen hulevesijärjestelmät. Huleve-

den viemäröinti on siis osa hulevesien hallinnan kokonaisuutta. Kunta voi täyttää 103 i §:n

mukaisen hulevesien hallinnan järjestämisvelvollisuutensa monin vaihtoehtoisin tavoin edis- tämällä hulevesien hallinnan rakenteiden syntymistä.

Vesihuoltolain 17 a §:n mukaan kunta voi päättää vesihuoltolaitoksen kanssa neuvoteltuaan, että vesihuoltolaitos huolehtii huleveden viemäröinnistä päätöksessä määritellyllä alueella.

Päätöksen tekeminen edellyttää sopimuksen laatimista asiasta vesihuoltolaitoksen kanssa tai mikäli sopimukseen ei päästä, päätös voidaan tehdä, mikäli kyseisen alueen hulevedet on osoitettu viemäröitäviksi kaavassa, katusuunnitelmassa tai yleisen alueen suunnitelmassa.

Kun lain 17 a §:n mukainen päätös on tehty, päätöksessä määritelty alue korvaa vanhan lain mukaisen huleveden viemäröinnin toiminta-alueen. Vesihuoltolaitoksen huolehtiessa huleve- den viemäröinnistä 17 a §:n päätöksen mukaisesti sovelletaan huleveden viemäröintiin vesi- huoltolain säännöksiä.

Kunta voi myös itse huolehtia huleveden viemäröinnistä. Tällaisessa tilanteessa 17 a §:n mu- kaista sopimusta ei tarvitse tehdä. Kun kunta huolehtii huleveden viemäröinnistä, huolehtimi- sessa sovelletaan kaikilta osin maankäyttö- ja rakennuslakia. Maankäyttö- ja rakennuslain säännökset eroavat selvästi vesihuoltolain huleveden viemäröintiä koskevista säännöksistä.

Siten menettelytavat ja lainsäädännön vaatimukset, kuten liittämiseen ja maksuihin liittyvät

xxx.xxxxxx.xxx xxx.xxxxxxxxxx.xxx

Suomen Kuntaliitto

Toinen linja 14,00530 Helsinki PL 200, 00101 Helsinki

Puh. 09 7711,faksi 09 771 2291

xxxxxxx.xxxxxxxx@xxxxxxxxxxx.xx

Finlands Kommunförbund Andra linjen 14,00530 Helsingfors PB 200, 00101 Helsingfors

Tfn 09 7711, fax 00 000 0000

xxxxxxx.xxxxxxxxx@xxxxxxxxxxxxxxx.xx

asiat, eroavat toisistaan merkittävästi riippuen siitä huolehtiiko huleveden viemäröinnistä ve- sihuoltolaitos vai kunta.

Kunnan hulevesijärjestelmän muodostavat kunnan omistuksessa ja vastuulla olevat hulevesi- en hallinnan järjestelmät. Kunnan hulevesijärjestelmä koostuu esimerkiksi erilaisista viivytys- ja imeytysrakenteista sekä muista maanpäällisistä rakenteista. Vesihuoltolaitoksen huolehties- sa huleveden viemäröinnistä, eivät sen hulevesiviemäriverkostot ole osa kunnan hulevesijär- jestelmää. Mikäli hulevesiviemäriverkosto puolestaan on kunnan vastuulla, on se osa kunnan hulevesijärjestelmää. Hulevesien hallinnan kannalta on ehdottoman tärkeää, että kunnan hu- levesijärjestelmä ja vesihuoltolaitoksen hulevesiviemäriverkosto muodostavat yhteensopivan kokonaisuuden.

Kunta voi periä julkisoikeudellista hulevesimaksua kunnan hulevesijärjestelmän piiriin kuulu- vilta kiinteistöiltä eli kiinteistöiltä, joita kunnan hulevesijärjestelmä palvelee. Hulevesimaksulla voidaan kattaa kunnan hulevesijärjestelmän suunnittelusta, rakentamisesta ja ylläpidosta ai- heutuvia kustannuksia. Kunnan hulevesimaksusta säädetään maankäyttö- ja rakennuslaissa. Vesihuoltolaitoksen on puolestaan pystyttävä kattamaan huleveden viemäröinnistä aiheutuvat kustannukset asiakkailtaan perimillä yksityisoikeudellisilla maksuilla (vesihuoltolaki 17 a §, 18

§, 19 §). Vesihuoltolaitoksen huleveden viemäröinnistä perimistä maksuista säädetään siis ve- sihuoltolaissa. Lisäksi vesihuoltolaitos perii kunnalta vesihuoltolain 19 a §:n mukaisesti korva- uksen yleisten alueiden huleveden viemäröinnistä. Hulevesien hallintaan liittyvää maksuliiken- nettä on kuvattu alla kuvassa 1.

Kuva 1. Hulevesien hallinnan maksut.

Sopimusmallin rakenne ja käyttäminen

Sopimusmalli koostuu varsinaisesta sopimuksesta ja sen liitteistä. Liitteitä käyttämällä sopi- musmallista on saatu mahdollisimman laajasti sovellettavissa oleva. Liitteisiin sisällytetään esimerkiksi vesihuoltolaitoksen huleveden viemäröintialue, vastuujakokaavio ja sen selitykset hulevesiviemärijärjestelmään kuuluvien rakenteiden ja laitteiden osalta sekä perusteet vesi- huoltolain 19 a §:n mukaisen korvauksen perimiseksi.

Sopimusmalli sekä liitteet sisältävät sekä sellaisenaan käytettävissä olevaa tekstiä että kohtia, jotka sopijapuolten on täytettävä tapauskohtaisesti. Tapauskohtaisesti täytettävät kohdat on merkitty hakasulkein []. Hakasulkeiden sisällä oleva teksti sisältää ohjeistusta kyseisen koh- dan laatimiseksi.

Kunta ja vesihuoltolaitos laativat yhdessä sopimuksen hulevesien viemäröinnistä. Kun sopi- muksen sisältö liitteineen on valmis, kunnan on vielä tehtävä erillinen päätös asiasta. Kunta ja vesihuoltolaitos muokkaavat sopimusmallia tarpeidensa mukaiseksi. Erityisesti sopimuksen liitteiden sisältö on määritettävä kuntakohtaisesti.

Pykäläkohtaiset perustelut

1 § Sopijapuolet

Sopijapuoliksi kirjataan sopimuksen laatineet kunta ja vesihuoltolaitos yhteystietoineen. Li- säksi kohdassa nimetään osapuolten yhteyshenkilöt, joita voi olla useampia. Yhteyshenkilöi- den tarkat tiedot täytetään liitteeseen 4, jotta niiden muuttaminen tarvittaessa on helpompaa. Yhteyshenkilöistä annettavat tiedot ovat titteli, nimi, yhteystiedot sekä tehtävät hulevesien hallintaan liittyen.

Yhteyshenkilöistä voidaan muodostaa esimerkiksi seurantaryhmä, jos se katsotaan tarpeelli- seksi. Varsinkin pienemmillä paikkakunnilla tämä ei välttämättä ole tarpeen, vaan yhteyshen- kilöt voivat toimia vapaamuotoisemmin. Yhteyshenkilöiden tehtävistä sopimukseen liittyen määrätään sopimuksen 2 §:ssä.

2 § Yhteyshenkilöiden tehtävät ja yhteistoiminta

Yhteyshenkilöiden tehtävänä on valvoa sopimuksen toteutumista ja antaa tietoja toisilleen so- pimukseen liittyvistä asioista. Sopimuksen toteutumisen valvomisella tarkoitetaan sen seu- raamista, että sopimuksessa sovitut asiat toteutuvat ja kumpikin osapuoli vastaa omista vel- voitteistaan. Yhteyshenkilöitä koskevia velvoitteita on myös sopimuksen muissa pykälissä, esimerkiksi tiedonantovelvollisuudesta sovitaan 9 §:ssä.

Yhteyshenkilöt eivät keskinäisellä päätöksellä voi muuttaa sopimusta, vaan siihen tarvitaan kunnan ja vesihuoltolaitoksen yhteinen päätös. Yhteyshenkilöiden tehtävänä on tunnistaa so- pimuksen ja sen liitteiden päivitystarpeita ja viestiä niistä eteenpäin. Kunta ja vesihuoltolaitos voivat halutessaan sopia, että yhteyshenkilöt huolehtivat sopimuksen liitteiden päivittämisestä erikseen määritellyiltä osin. Esimerkiksi liitteessä 1 olevan huleveden viemäröintialueen päivit- täminen viranhaltijan toimesta voi olla perusteltua joissakin tapauksissa. Tämä edellyttää asi- asta määräämistä kunnan johtosäännössä.

Yhteyshenkilöiden tehtäväksi asetetaan osapuolten välisen huleveden viemäröintiä koskevan tapaamisen järjestäminen. Tapaaminen on järjestettävä kerran vuodessa, mutta tarvittaessa se voidaan järjestää useamminkin. Kuntaliitto ja Vesilaitosyhdistys suosittelevat, että sopi- mukseen kirjataan velvoite järjestää tapaaminen vähintään kerran vuodessa. Tapaaminen kerran vuodessa on tarpeen budjetoinninkin vuoksi. Tapaamisessa käydään läpi sopimukseen liittyvät asiat sekä tilanne huleveden viemäröinnissä. Kokouksen tehtäväksi voidaan johto- säännössä asettaa huleveden viemäröintialueen päivittäminen. Lisäksi on tarpeen arvioida yh- dyskuntakehityksen tarve huleveden viemäröinnille.

Kokouksessa voidaan käsitellä esimerkiksi:

- huleveden viemäröintialueen päivittäminen (mikäli johtosäännössä on näin määrätty)

- yleisten alueiden huleveden viemäröinnistä perityn korvauksen määrän oikeellisuuden tar- kistaminen

- sopimuksen toteutumisen ja päivittämistarpeen arviointi

- yhdyskuntakehityksen tarpeen arviointi

- onko osapuolten olosuhteissa tapahtunut tai tapahtumassa muutoksia

3 § Määritelmät

Pykälässä määritellään sopimuksen kannalta olennaiset käsitteet, jotta ne olisivat yksiselittei- siä. Määritelmät sisältävät myös suoraan laissa määriteltyjä käsitteitä, jotta sopimus olisi hel- pommin ymmärrettävissä sellaisellekin henkilölle, joka ei ole toiminut vesihuollon tai kunnan teknisen toimen alalla.

Tämän mallisopimuksen mukaisten käsitteiden määrittelyssä on lainsäädännön lisäksi käytetty mahdollisimman paljon hyväksi lainsäädännön perustelutekstejä, vesihuoltolakiopasta sekä hulevesiopasta. Näitä määritelmiä suositellaan käytettävän sopimusmallia sovellettaessa.

On huomattava, että yhdyskuntakehityksen tarpeella tarkoitetaan yhdyskunnan kehittymistä nimenomaan vesihuollon tarpeen näkökulmasta. Käytännössä yhdyskuntakehityksen tarve syntyy useimmiten kaavoituksen ja kaavan toteuttamisen yhteydessä. Mikäli alueen hulevesi- en hallinnan osaksi on suunniteltu huleveden viemäröintiä, on se tarpeen rakentaa samalla kun alue muutenkin rakentuu.

4 § Sopimuksen tausta

Tässä pykälässä todetaan sopimuksen taustalla vaikuttava lainsäädäntö eli käytännössä pe- rustellaan se, miksi sopimus laaditaan. Kohta antaa lisätietoa lukijalle.

Tässä mallissa pykälään on kirjattu maankäyttö- ja rakennuslain 103 i § sekä vesihuoltolain 17 a §. MRL:n 103 §:ssä säädetään kunnan vastuusta hulevesien hallinnan järjestämisestä ja tavoista, joilla järjestämisvelvollisuus voidaan täyttää. Yksi mahdollisuus on ryhtyä toimenpi- teisiin vesihuoltolaitoksen hulevesiviemäriverkoston toteuttamiseksi. Sopimus itsessään pe- rustuu vesihuoltolain 17 a §:ään. Mikäli kunta haluaa, että vesihuoltolaitos huolehtii huleve- den viemäröinnistä, on asiasta lähtökohtaisesti neuvoteltava ja laadittava sopimus.

5 § Sopimuksen kohde

Sopimuksen kohteena on sopia huleveden viemäröinnistä huolehtimisesta kunnan ja vesihuol- tolaitoksen välillä siten kun vesihuoltolaki edellyttää. On tärkeätä huomata, että tämä kysei- nen sopimus koskee vain vesihuoltolain mukaisen huleveden viemäröinnin huolehtimisvastuun siirtämistä vesihuoltolaitokselle. Mikäli kunnassa halutaan, että vesihuoltolaitos huolehtii jat- kossa myös joistakin muista hulevesien hallintaan liittyvistä tehtävistä, on siitä tarpeen sopia erillisessä sopimuksessa.

Pykälässä määritellään alue, jolla vesihuoltolaitos huolehtii huleveden viemäröinnistä (huleve- den viemäröintialue). Kartta kyseisestä alueesta liitetään sopimuksen liitteeksi 1. Tämä hule- veden viemäröintialue korvaa vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen huleveden viemäröinnin osalta. Huleveden viemäröintialueesta sopiminen on tämän sopimuksen perimmäinen tarkoi- tus.

Liitteen 1 kartassa esitetään huleveden viemäröintialue mahdollisimman yksiselitteisesti. Alu- een rajaamiseen on suositeltavaa käyttää samoja periaatteita kuin vesihuollon toiminta- aluetta rajatessa. Alue suositellaan rajattavan kiinteistöjen rajoja myöden. Huleveden viemä- röintialue sisältää alueet, joille hulevesiviemäriverkosto on jo rakennettu sekä alueet, joille se tullaan yhdyskuntakehityksen tarpeen mukaisesti rakentamaan. Useimmissa tapauksissa tämä tarkoittaa sitä, että hulevesiviemäriverkosto on rakennettava huleveden viemäröintialueeseen kuuluvalle alueelle kaavan toteuttamisen yhteydessä.

On suositeltavaa, että huleveden viemäröintialueeseen sisällytetään vain sellaiset alueet, jois- sa hulevesiviemäriverkosto on jo rakennettu ja toisaalta alueet, joihin se tullaan lähivuosina rakentamaan. Ei ole siis tarpeen määrittää hulevesiviemäreiden piiriin tulevia alueita pitkälle tulevaisuuteen. Huleveden viemäröintialue suositellaan tarvittaessa päivitettäväksi vuosittain, jolloin hulevesiviemäriverkoston laajentamisalueet voidaan määritellä mahdollisimman tark- kaan ja luotettavasti. Alueen tarkistaminen voidaan antaa yhteyshenkilöiden tehtäväksi, jol- loin tarkistaminen voidaan tehdä vuosittain järjestettävässä kokouksessa. Tämä edellyttää asiasta määräämistä johtosäännöstä, josta kerrotaan myöhemmin tarkemmin.

6 § Vastuut ja velvoitteet

Tässä pykälässä velvoitetaan vesihuoltolaitos huolehtimaan huleveden viemäröintialueella (5

§) verkoston ja siihen liittyvien rakenteiden ja laitteiden suunnittelusta, rakentamisesta ja yl- läpidosta. Tälläkin hetkellä vastuujako kunnan ja vesihuoltolaitoksen välillä huleveden hallin- tajärjestelmään liittyvistä rakenteista ja laitteista vaihtelee kunnittain. Vastuujako on tarpeen esittää yksiselitteisesti ja sitä varten tämän sopimusmallin liitteeksi 2 on laadittu kaaviokuva erilaisista mahdollisista yleisellä alueella sijaitsevista huleveden viemäriverkostoon kuuluvista tai liittyvistä rakenteista. Kaaviota voi tarvittaessa täydentää omaan tilanteeseen sopivaksi. Kaavioon täydennetään rastiruutuun menetelmällä vesihuoltolaitoksen vastuulle kuuluvat ra- kenteet ja laitteet. Kaavio on vesihuoltolaitoksen osalta tyhjentävä, mutta kunnan hulevesijär- jestelmään voi kuulua muunkinlaisia rakenteita ja laitteita kuin mitä kaaviossa on esitetty.

Liitteeseen on tarpeen laatia myös sanallinen kuvaus vastuujaosta, jotta se olisi molemmille osapuolille mahdollisimman selkeä.

Tämän mallin liite 2 sisältää kaksi kaaviokuvaa: kaavion yleisellä alueella mahdollisesti sijait- sevista rakenteista ja laitteista sekä kaavion hulevesiverkoston sijoittumisesta kaava-alueelle. Jälkimmäisen kaavion tarkoituksena on selkeyttää kiinteistön ja vesihuoltolaitoksen (tai kun- nan) vastuurajoja huleveden viemäröinnissä. Siinä on kuvattu kiinteistön vastuulle kuuluvat rakenteet ja laitteet. Tyypiltään tämä kaavio on selkeyttävä ja lisätietoa antava.

Mikäli tämän sopimuksen laatimiseen liittyy rakenteiden tai laitteiden siirtämistä kunnalta ve- sihuoltolaitokselle tai päinvastoin, on niiden luovuttamisesta ja luovuttamisen ehdoista laadit-

tava erillinen sopimus. Luovutussopimuksessa on sovittava esimerkiksi rakenteiden ja laittei- den luovutuskunnosta.

Sopimuksessa velvoitetaan vesihuoltolaitos rakentamaan hulevesiverkosto siten, että se on yhteensopiva kunnan hulevesijärjestelmän kanssa. Tämän kohdan tarkoituksena on, että hu- levesien hallinta kunnan alueella suunniteltaisiin kokonaisuutena. On tärkeää, että osapuolet osallistuvat yhdessä hulevesien hallinnan suunnitteluun.

Pykälässä velvoitetaan vielä sopijapuolet noudattamaan sopimusta toteuttaessaan huleveden viemäröintiin liittyvää lainsäädäntöä, kuten vesihuoltolakia, maankäyttö- ja rakennuslakia, ympäristönsuojelulakia sekä vesilakia. Kyseiset lait on lueteltu sopimuksessa esimerkkeinä, sillä kaikkia huleveden viemäröinnin toteuttamiseen liittyviä voimassa olevia lakeja ja muita säädöksiä ei voi määritellä sopimuksessa etukäteen. Sopimuksessa on haluttu korostaa lain- säädännön noudattamisvelvollisuutta, vaikka voimassa olevaa lainsäädäntöä on luonnollisesti aina noudatettava. Lainsäädännön noudattamisen nostaminen esille korostaa myös sitä, että toimintaan liittyvän lainsäädännön velvoitteiden noudattamatta jättäminen on sopimusrikko- mus, josta toiselle sopijapuolelle tai kolmannelle aiheutunut vahinko kuuluu korvausvelvolli- suuden piiriin. Vahingonkorvausvelvollisuudesta on kerrottu tarkemmin sopimuksen 10 §:n perusteluissa.

7 § Korvaus yleisten alueiden huleveden viemäröinnistä

Vesihuoltolain 19 a §:n mukaan vesihuoltolaitos perii kunnalta korvauksen yleisten alueiden huleveden viemäröinnistä. Korvausta peritään siinä tapauksessa, että vesihuoltolaitos huoleh- tii huleveden viemäröinnistä. Kyseessä on nimenomaan korvaus, mikä tarkoittaa sitä, että pe- rittävän summan tulee vastata todellisia kustannuksia. Koska korvaus liittyy huleveden viemä- röintiin, on siitä ja sen määräytymisestä tarpeen sopia tässä sopimuksessa.

Vesihuoltolaitoksen on vesihuoltolain mukaan eriytettävä kirjanpidossaan huleveden viemä- röinnin kustannukset, mutta tätä on haluttu vielä erikseen korostaa tässä sopimuksessa.

Eriytetyistä huleveden viemäröinnin kustannuksista lasketaan myös kunnalta perittävä korva- us.

Korvauksen tulee perustua todellisiin kustannuksiin, jotka koostuvat suunnittelusta, rakenta- misesta ja ylläpitämisestä. Tarkkojen kustannusten selvittämiseksi pitäisi pystyä selvittämään mikä hulevedestä muodostuu yleisillä alueilla ja mikä yksityisillä kiinteistöillä. Käytännössä tarkan osuuden selvittäminen ei ole mahdollista. Vesihuoltolaitosten kehittämisrahasto on ke- väällä rahoittanut Pöyry Finland Oy:n toteuttaman projektin, jossa oli tarkoituksena selvittää menetelmiä, joiden avulla yleisillä alueilla syntyvän huleveden määrää voitaisiin arvioida.

Kuntakohtaisen arvioin saamiseksi kunnat ja vesihuoltolaitokset voivat käyttää yleisiltä alueil- ta muodostuvien huleveden viemäröinnin kustannusten osuuden arviointiin mainitussa projek- tissa käytettyjä malleja tai muita määritysperusteita (asiasta tarkemmin liitteen 3 perusteluis- sa). Kunnissa on järkevää ottaa huomioon myös eri menettelytapojen työläys kun osuuden määrittäminen aloitetaan.

Korvauksen perusteet esitetään liitteessä 3. Liitteessä on tarpeen esittää ensinnäkin kustan- nukset, jotka sisällytetään huleveden viemäröinnin kustannuksiin. Laitoskohtaisesti kustan- nusrakenteesta riippuen on tarpeen tarkastella mitä kustannuksia tai osuuksia kustannuksista sisällytetään huleveden viemäröinnin kustannuksiin. Toisekseen liitteessä on esitettävä se osuus kustannuksista, joka syntyy yleisten alueiden huleveden viemäröinnistä. Liitteessä esi- tetään käytettävä prosenttiosuus sekä perusteet, joilla prosenttiosuus on määritetty tai mihin se perustuu.

Yhteyshenkilöiden vuosittain järjestettävässä kokouksessa tarkistetaan vuosittain vastaako kunnalta peritty rahasumma sopimuksen mukaista korvausta. Käytännössä siis varmistetaan, että kunnan maksama summa on sopimuksessa sovittu osuus huleveden viemäröinnin koko- naiskustannuksista. Tarkoitus ei ole, että vuosittain tarkistettaisiin myös osuuden määräyty- misperusteet eli arvioitaisiin prosenttiosuus uudelleen. Tämä ei ole järkevää, sillä alueittain muodostuvassa huleveden viemäröinnissä on aina vuosittaista vaihtelua. Määräytymisperus- teita on suositeltavaa tarkastella 3-5 vuoden välein ja korjata osuutta tarvittaessa.

8 § Varautuminen häiriötilanteisiin

Pykälässä velvoitetaan osapuolet varautumaan häiriötilanteisiin hulevesien hallinnassa. Varau- tuminen on ensi arvoisen tärkeää, sillä se parantaa huleveden hallinnan toimintavarmuutta sekä sen avulla voidaan välttää esimerkiksi rakenteiden kastumisesta aiheutuvia omaisuusva-

hinkoja. Kunnan ja vesihuoltolaitoksen huleveden hallintajärjestelmät muodostavat kokonai- suuden, joten on tärkeää, että varautuminen tapahtuu hyvässä yhteistyössä. Molempien osa- puolten suunnitelmissa on otettava huomioon hulevesien hallinnan kokonaisuus, ei ainoastaan omaa osaansa hulevesien hallinnasta. Osapuolet vastaavat omalta osaltaan häiriötilanteisiin varautumisesta sekä suunnitelmien yhteensovittamisesta.

Vesihuoltolaitoksen on laadittava suunnitelma tai toimintamalli häiriötilanteisiin varautumises- ta huleveden viemäröinnissä ja liitettävä se osaksi vesihuollon varautumissuunnitelmaa. On tärkeää, että varautumiseen liittyvät suunnitelmat muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden.

Vesihuoltolaitoksen on lisäksi yhteen sovitettava häiriötilannesuunnitelmansa kunnan jatku- vuudenhallintasuunnitelmien kanssa. Kunta puolestaan sisällyttää kunnan hulevesijärjestel- män häiriötilanteisiin varautumiseen liittyvät suunnitelmat osaksi omia jatkuvuudenhallinta- suunnitelmiaan.

Huoltovarmuuskeskus on laatinut toimijoille yhteiset suositukset niiden toiminnan jatkuvuuden takaamiseksi. Tarkoituksena on, että toimijat sisällyttäisivät hankinta- ja yhteistyösopimuksiin ehtoja, jotka velvoittavat sopimuskumppaneita ja heidän alihankkijoitaan noudattamaan jat- kuvuuden hallintaa koskevia suosituksia. Tätä tarkoitusta varten laaditut SOPIVA-suositukset ja SOPIVA-mallilausekkeet on laadittu siten, että niitä voi sellaisenaan käyttää sopimuksissa. Halutessaan kunnat ja vesihuoltolaitokset voivat sisällyttää SOPIVA-mallilausekkeita ja - suosituksia tähän sopimukseen tai sen liitteeksi. Lisätietoa on saatavana osoitteesta: xxxx://xxx.xxxxxxxxxxxxx.xx/xxxxxx-xxxxxxxxxxxxxxxxx/xxxxxxxxxxxxxxxxxxx/xxxxxx/.

9 § Tiedonantovelvollisuus

Sopimuksessa velvoitetaan osapuolet ilmoittamaan toisilleen välittömästi sellaisista muutok- sista toiminnassaan, joilla voi olla vaikutusta huleveden viemäröinnistä huolehtimiseen. Kun- nan on esimerkiksi ilmoitettava vesihuoltolaitokselle, mikäli se ryhtyy jollakin alueella toimen- piteisiin erilaisten maanpäällisten järjestelmien rakentamiseksi. Vesihuoltolaitoksen on puoles- taan ilmoitettava kunnalle esimerkiksi huleveden viemäröintiin liittyvistä laiterikoista, joilla voi olla vaikutuksia kunnan alueella.

Sopimuksessa määritellään myös tiedonantotapa erilaisissa tilanteissa. Mikäli tilanne vaatii osapuolilta välittömiä toimenpiteitä tai sillä voi olla merkittäviä vaikutuksia lyhyellä aikavälillä, on asiasta ilmoitettava toisen osapuolen yhteyshenkilölle puhelimitse. Mikäli tilanne taas ei vaadi välittömiä toimenpiteitä, eikä sillä ole tiedossa olevia välittömiä vaikutuksia, voidaan tiedonantovelvollisuus täyttää viestimällä asiasta kirjallisesti tai sähköisesti. Xxxxx tiedonkulku voidaan varmistaa, on vastaanottavan osapuolen yhteyshenkilön kuitattava hänelle tulleet il- moitukset kirjallisesti tai sähköisesti.

Pykälässä korostetaan, että tässä sopimuksessa tarkoitettu tiedonantovelvollisuus ei ole sama asia kuin vesihuoltolaissa tarkoitettu tiedonantovelvollisuus (16 §). Vesihuoltolain mukaisella tiedonantovelvollisuudella tarkoitetaan vesihuoltolaitoksen ja asiakkaan välistä tiedonantovel- vollisuutta. Tässä sopimuksessa tarkoitetaan puolestaan kunnan ja vesihuoltolaitoksen välistä tiedonantovelvollisuutta. Asiaa on haluttu korostaa sopimuksessa, jotta siitä ei tule epäsel- vyyttä.

Tiedonantovelvollisuuden rikkominen on sopimusrikkomus, josta voi seurata vahingonkor- vausvelvollisuus. Tätä on haluttu sopimuksessa erikseen korostaa, sillä jos jotakin sattuu, on asiasta tiedottaminen toiselle osapuolelle ensiarvoisen tärkeää vahinkojen välttämiseksi. Mikä- li tiedonantovelvollisuuden laiminlyönnin seurauksena toiselle osapuolelle aiheutuu vahinkoa, on velvollisuutensa laiminlyöneen osapuolen korvattava kyseiset vahingot.

Tietojen antaminen toiselle osapuolelle myös muissa kuin tämän pykälän mukaisissa asioissa on tarpeen ja erittäin suositeltavaa. Esimerkiksi alueiden kaavoitusta suunniteltaessa on suo- siteltavaa kommunikoida asiasta myös vesihuoltolaitoksen kanssa. Vesihuoltolaitoksen on hy- vä tietää hyvissä ajoin tulevista kaavoitettavista alueista, jotta se osaa varautua niiden raken- tamiseen esimerkiksi varaamalla alueen veden toimittamiseen riittävästi verkostokapasiteet- tia. Toisaalta vesihuoltolaitoksella voi olla alueen osalta olemassa tärkeää tietoa, joka voi vai- kuttaa kaavoitussuunnitelmiin. Joidenkin alueiden rakentaminen voi esimerkiksi tulla kohtuut- toman kalliiksi vesihuollon näkökulmasta.

10 § Vahingonkorvaukset

Ensimmäisessä momentissa todetaan, että sopijapuolella on oikeus saada vahingonkorvausta silloin, kun toisen sopijapuolen sopimusrikkomus aiheuttaa vahinkoa. Sopimusrikkomuksia ovat esimerkiksi huleveden viemäröinnistä huolehtimisen laiminlyönti tai siihen liittyvien ra-

kenteiden ja laitteiden rakentamisen tai ylläpidon laiminlyönti. Samoin esimerkiksi tiedonanto- velvollisuuden laiminlyönti katsotaan sopimusrikkomukseksi. Myös toimintaan liittyvän lain- säädännön velvoitteiden laiminlyönti tai muu sen vastainen toiminta on sopimuksen 6 §:n no- jalla sopimusrikkomus. Sitä minkä lainsäädännön rikkomista vahingonkorvausvelvollisuus kos- kee, ei ole tyhjentävästi määritelty sopimuksen 6 §:ssä, mutta aina kun sopijapuoli toimii so- pimuksen mukaiseen toimintaan liittyvän lainsäädännön vastaisesti, kyse on sopimusrikko- muksesta. Vahingonkorvausoikeuden periaatteiden mukaisesti korvauksen edellytyksenä on, että sopimusrikkomuksesta on aiheutunut sopijapuolelle vahinkoa.

Toisessa momentissa on sovittu tilanteesta, jossa sopijapuoli on toisen sopijapuolen sopimus- rikkomuksen johdosta velvollinen maksamaan korvausta kolmannelle. Esimerkiksi: Sopijapuoli B syyllistyy sopimusrikkomukseen ja tämän sopimusrikkomuksen johdosta Oy C:lle (kolman- nelle) aiheutuu vahinkoa. Mikäli sopijapuoli A - joka siis ei ole syyllistynyt sopimusrikkomuk- seen - on velvollinen maksamaan Oy C:lle korvausta B:n toiminnan (sopimusrikkomuksen) johdosta, sopijapuoli B on velvollinen suorittamaan vastaavan suuruisen korvauksen korkoi- neen sopijapuoli A:lle. Sen sijaan mikäli sopijapuoli A maksaa korvausta Oy C:lle ilman, että A olisi siihen velvollinen, sopijapuoli A:lla ei ole oikeutta saada edellä mainittua korvausta sopi- japuoli B:ltä. Sen, missä tilanteissa sopijapuoli A on velvollinen maksamaan korvausta Oy C:lle sopijapuoli B:n sopimusrikkomuksen johdosta, ratkaisee viime kädessä tuomioistuin.

Tällä sopimuksella ei oteta kantaa laitoksen ja asiakkaan välisiin sopimussuhteisiin.

11 § Ylivoimainen este

Ylivoimainen este tarkoittaa vapautumista sopimuksen mukaisen toiminnan huolehtimisesta silloin kun ylivoimainen este on voimassa. Ylivoimainen este on sopijapuolen vaikutusmahdol- lisuuksien ulkopuolella oleva tapahtuma, jota sopijapuoli ei ole kohtuudella voinut ottaa huo- mioon sopimusta tehtäessä ja jota se ei ilman kohtuuttomia ponnisteluja olisi voinut välttää tai voittaa. Olennaista on, että kyseinen tapahtuma ei ole ollut osapuolen tiedossa sopimusta solmittaessa ja että se on tilanteena niin poikkeuksellinen, että siihen varautuminen olisi ollut kohtuutonta. On kuitenkin huomattava, että mitä tahansa tilannetta, joka keskeyttää sopija- puolen toiminnan ei katsota ylivoimaiseksi esteeksi. Sopijapuolten on varauduttava yllättäviin tilainteisiin riittävällä tasolla.

Pykälään on sisällytetty myös esimerkkejä tavallisimmista ylivoimaisista esteistä. Poikkeuksel- linen rankkasade voi aiheuttaa tilanteen, jonka aikana huolehtiminen huleveden viemäröinnis- tä ei ole mahdollista ilman kohtuuttomia toimenpiteitä. Sopimuksessa runsas vedentulo on suhteutettava esimerkiksi verkostomitoituksiin. Mikäli tulviminen johtuu siitä, että verkostoa ei ole mitoitettu vaatimusten mukaisesti, ei tilannetta voida katsoa ylivoimaiseksi esteeksi.

Alueiden suunnittelussa tulisi varautua myös siihen, että voimakkaan rankkasateen aikana viemärit tulvivat, jolloin veden tulisi ohjautua tulvareiteille.

Ylivoimaisesta esteestä on viipymättä ilmoitettava sopijapuolelle, kuten myös sen lakkaami- sesta. Tiedonantovelvollisuus koskee myös esteen todennäköisiä vaikutuksia. Ylivoimaisen es- teen osalta tiedonantovelvollisuutta on haluttu korostaa, sillä monissa tapauksissa sillä voi olla merkittäviä vaikutuksia osapuolten toimintaan.

12 § Sopimusasiakirjojen pätevyysjärjestys

Lähtökohtaisesti tähän sopimukseen liittyvien asiakirjojen tulee muodostaa kokonaisuus. So- pimuksessa on tarpeen määritellä mikä on asiakirjojen pätevyysjärjestys, jos niistä kuitenkin löytyy ristiriitaisuuksia. Pätevyysjärjestyksessä sopimus on ensimmäinen ja sitä seuraavat liit- teet. Liitteiden ollessa ristiriidassa noudatetaan liitettä, jossa on pienin järjestysnumero.

13 § Sopimuksen voimaantulo ja voimassa olo

Sopimuksen voimaantulosta säädetään vesihuoltolaissa. Lain 17 a § edellyttää tämän sopi- muksen laatimista sekä toimivaltaisen viranomaisen tekemään päätöstä huleveden viemäröin- tialueesta, joka on siis tämän sopimuksen liitteen 1 kartta. Sopimus laaditaan ensin ja 17 a

§:n mukainen päätös huleveden viemäröintialueesta tehdään vasta sen jälkeen.

Sopimuksen sisältö hyväksytään allekirjoittamalla se osapuolten toimesta. Sopimus ei kuiten- kaan astu voimaan, ellei toimivaltainen viranomainen tee päätöstä huleveden viemäröintialu- eesta. Mikäli päätöstä ei tehdä, sopimus raukeaa automaattisesti. Huleveden viemäröintialu- eesta päättävä taho määritellään kunnan johtosäännössä (tästä myöhemmin tarkemmin).

Sopimus on voimassa toistaiseksi.

Liitteet

14 § Sopimuksen muuttaminen

Sopimuksen muuttaminen edellyttää sopijapuolten yhteistä tahtotilaa. Yhteyshenkilöt eivät voi muuttaa sopimusta, vaan sopijapuolen edustajien on hyväksyttävä sopimukseen tehtävät muutokset. Sopimuksen muuttamisesta on neuvoteltava, jos jompikumpi osapuolista sitä eh- dottaa. Muutokset tehdään kirjallisesti ja ne on liitettävä alkuperäiseen sopimukseen.

Sopimuksen muuttaminen on eri asia kuin huleveden viemäröintialueen muuttaminen (liite 1). Alueen muuttaminen edellyttää aina vesihuoltolain 17 a §:n mukaista päätöstä. Toimivaltainen viranomainen on osoitettava kunnan johtosäännössä. Viemäröintialueen muuttamista ei kat- sota sopimusmuutokseksi. On suositeltava, että viemäröintialueen päivittämistarve tarkastel- laan vuosittain yhteyshenkilöiden järjestämässä kokouksessa.

15 § Sopimuksen päättäminen ja irtisanominen

Sopimus voidaan päättää, mikäli osapuolet siitä yhteisesti sopivat. Asiasta neuvotellaan kuten sopimuksen muuttamisesta.

Sopimuksen irtisanominen on mahdollista, mikäli olosuhteet ovat muuttuneet sopimuksen solmimisen jälkeen. Olosuhdemuutosten on oltava sellaisia, että ne vaikuttavat sopimuksen toteuttamiseen. Olosuhdemuutos voi olla esimerkiksi kunnan päätös alkaa huolehtia itse kai- kesta huleveden hallintaan liittyvistä toimenpiteistä. Irtisanomisen jälkeen sopimus on kuiten- kin voimassa niin kauan, kunnes kunta on tehnyt uuden vesihuoltolain 17 a §:n mukaisen päätöksen huleveden viemäröinnistä tai tehnyt tarvittavat valmistelut ja toimenpiteet hule- vesiviemäriverkoston siirtämisestä kunnan vastuulle. Mikäli kunta tekee uuden 17 a §:n mu- kaisen päätöksen, tarkoittaa se käytännössä huleveden viemäröintialueesta päättämistä ase- makaavan, hulevesisuunnitelman, katusuunnitelman tai yleisen alueen suunnitelman perus- teella.

16 § Erimielisyydet

Sopimusta koskevat erimielisyydet ratkaistaan ensisijaisesti kahdenvälisissä neuvotteluissa. Mikäli neuvottelut eivät tuota tulosta, jätetään erimielisyydet viime kädessä vastaajapuolen kotipaikkakunnan käräjäoikeuden ratkaistaviksi.

Silloin kun vesihuoltolaitos on osa kuntaa, kuten liikelaitos, on kyse yhdestä oikeushenkilöstä, eikä käräjäoikeus ota käsiteltäväksi sopimusriitaa. Tällöin riita voidaan ratkaista vain sopimal- la.

Erimielisyyksien ratkaisemiseen sovelletaan aina Suomen lakia.

17 § Allekirjoitukset

Sopimus vahvistetaan osapuolten allekirjoituksin.

Kunnan osalta sopimus hyväksytään lähtökohtaisesti kunnanvaltuustossa.

Vesihuoltolaitoksen osalta sopimuksen hyväksyvä taho riippuu vesihuoltolaitoksen organisaa- tiomuodosta.

Liite 1

Liite 1 sisältää kartan huleveden viemäröintialueesta. Alueen rajaus esitetään kartalla mahdol- lisimman yksiselitteisesti. On suositeltavaa käyttää rajaamisessa samoja periaatteita kuin ve- sihuollon toiminta-alueen rajaamisessa. Suositeltava tapa rajata huleveden viemäröintialue, on tehdä rajaus kiinteistöjenn rajojen mukaisesti.

Huleveden viemäröintialue voidaan päivittää tarvittaessa vuosittain. Käytännössä päivittämi- nen tarkoittaa liitteen 1 kartan päivittämistä.

Liite 2

Sen lisäksi, että vesihuoltolaitoksen vastuu huleveden viemäröinnistä rajataan kartalla tietylle alueelle, on tarpeen sopia vastuujaosta hulevesiviemärijärjestelmän rakenteiden ja laitteiden osalta. Tällä hetkellä vastuujako rakenteiden ja laitteiden osalta vaihtelee eri kunnissa merkit- tävästi. Kunnan ja vesihuoltolaitoksen on sovittava vastuujaosta omien olosuhteidensa perus- teella. Liitteeseen on laadittu vastuujaon havainnollisuutta tukemaan kaksi kaaviota. Kaavio 1

sisältää kuvauksen tavallisista hulevesiviemäriverkoston rakenteista ja laitteista sekä hule- vesiviemäriverkostoon liittyvistä rakenteista ja laitteista. Kaavio 2 puolestaan sisältää kuvauk- sen hulevesiviemäriverkoston rakenteiden ja laitteiden sijoittumisesta ympäristöön sekä raja- uksen kiinteistöjen vastuulle jäävistä rakenteista ja laitteista. Kaavio 2 on tyypiltään infor- moiva ja sen on tarkoitus havainnollistaa mahdollista rakenteiden sijoittumista todellisessa ti- lanteessa.

Liitteessä on tarkoitus kuvata tyhjentävästi vesihuoltolaitoksen huolehtimisvastuun piiriin tu- levat laitteet ja rakenteet. Suosituksena on, että vastuujako kirjataan liitteeseen 2 sekä sanal- lisesti että kaavion 1 ja siihen liittyvän taulukon avulla. Vastuujako suositellaan kuvattavan tyhjentävästi ainoastaan vesihuoltolaitoksen osalta sen vuoksi, että kunnan vastuulle voi kuu- lua paljon muitakin rakenteita kuin kaaviossa 1 esitetyt rakenteet, ja niiden kirjaaminen tyh- jentävästi voi olla vaikea tehtävä. Tällä tavalla pyritään välttämään epäselvyydet vastuissa.

Halutessaan kunta ja vesihuoltolaitos voivat toki kirjata myös kunnan ja jopa kiinteistön vas- tuulle kuuluvat rakenteet ja laitteet, mikäli kokevat sen tarpeelliseksi.

Kaavioon 1 liittyvän taulukon toiseen sarakkeeseen kirjataan kaaviossa 1 esitetyt rakenteet tai laitteet numeroineen. Taulukon ensimmäiseen sarakkeeseen on tarkoitus laittaa rasti, mikäli kyseinen rakenne tai laite (tai osa kyseisistä rakenteista tai laitteista) kuuluu vesihuoltolaitok- sen huolehtimisvelvollisuuden piiriin. Kolmanteen sarakkeeseen kirjataan mahdolliset lisätie- dot, kuten vastuurajaukset. Esimerkiksi avo-ojien osalta lisätietojen kirjaaminen on käytän- nössä aina tarpeen. Vesihuoltolaitoksen huolehtimisvelvollisuuden piiriin kuuluvat ojat voidaan esimerkiksi luetella tai esittää sanallisesti lisätietoja-kohdassa tai vaihtoehtoisesti viitata erilli- seen karttaliitteeseen, johon vesihuoltolaitoksen huolehtimisvelvollisuuden piiriin kuuluvat ojat on merkitty.

Taulukossa on myös kohta ”Muut rakenteet”. Tässä on tarkoitus kuvata sellaiset hule- vesiviemäriverkostoon kuuluvat tai liittyvät rakenteet tai laitteet, joita ei kaavioon 1 ole ku- vattu valmiiksi. Tämän kohdan avulla voidaan ottaa huomioon harvinaisemmat rakenteet, jol- loin liitteen 2 käyttäminen soveltuu vielä paremmin erilaisiin tilanteisiin eri kunnissa.

Liite 3

Liitteeseen 3 kirjataan ensinnäkin kustannukset, jotka voidaan sisällyttää huleveden viemä- röinnin kokonaiskustannuksiin. Vesihuoltolaitos osoittaa nämä kustannukset kirjanpidossaan. Toisekseen liitteessä 3 esitetään määritysperusteet yleisten alueiden huleveden viemäröinnin osuudelle näistä kustannuksista.

Vesihuoltolaitosten kehittämisrahasto rahoitti projektin, jonka tarkoituksena oli tutkia erilaisia paikkatietoon perustuvia työkaluja tämän yleisille alueille kohdistuvien huleveden viemäröin- nin kustannusten osuuden määrittämiseksi. Projektin toteutti Pöyry Finland Oy. Sen tuloksena syntyi käyttökelpoisia vaihtoehtoja osuuden määrittämiseksi kuntakohtaisesti. Pilottikuntina osuuden määrittämisessä olivat Turku, Kouvola ja Tuusula. Raportti projektin tuloksista on saatavana Vesilaitosyhdistyksen verkkosivustolta: xxx.xx 🡪 Julkaiset, ansiomerkit 🡪 Moniste- sarja 🡪 40 Työkalujen kehittäminen huleveden viemäröinnistä perittävän korvauksen määrit- tämiseen ja kohdentamiseen (maksuton).

Työkalut perustuvat eri perusteilla määritettyjen pinta-alojen suhteisiin. Kaikissa työkaluissa tarkastelualueeksi rajattiin huleveden viemäröinnin piiriin kuuluva alue. Alue rajattiin katta- maan alueet, jotka sijaitsevat korkeintaan 20 metrin päässä huleveden runkoverkostosta. Jat- kossa alueena tarkasteltaneen kuntien määrittämiä huleveden viemäröintialueita. Tarkastelus- ta rajattiin lisäksi pois rakentamattomat kiinteistöt sekä valtion rakennetut yleiset alueet. En- simmäisessä vaihtoehtoisessa työkalussa osuus määriteltiin yleisten alueiden kiinteistöjen ko- konaispinta-alan suhteena hulevesiviemäröidyn alueen koko pinta-alaan. Toisessa vaihtoeh- dossa yleisten alueiden pinta-alasta otettiin huomioon vain se osuus, joka sijaitsee 20 metrin päässä hulevesiviemäristä, ja verrattiin sitä tarkasteltavan alueen kokonaispinta-alaan. Kol- mannessa vaihtoehdossa hulevesiverkostolle laadittiin valuma-alueet ja niiden perusteella määriteltiin se osuus yleisten alueiden pinta-alasta, jolta hulevedet laskevat hulevesiverkos- toon. Neljännessä vaihtoehdossa otettiin huomioon myös kiinteistöjen läpäisevien ja läpäise- mättömien pinta-alojen osuudet.

Eri menetelmillä määritetty eri kunnissa yleisten alueiden huleveden viemäröinnin kustannus- ten osuus vaihteli välillä 17-31 %. Suurin osa tuloksista kuitenkin sijoittui välille 23-25 %, jo- ten tätä kyseistä osuutta voidaan käyttää ainakin alkuvaiheessa korvausta määritettäessä.

Osuus voidaan tarkentaa myöhemmässä vaiheessa projektin antamien työkalujen avulla. Työ- kalujen käyttäminen heti kun korvauksen periminen aloitetaan antaa tarkemman kuntakohtai- sen arvion yleisille alueille kohdistuvien huleveden viemäröinnin kustannusten osuudesta.

Liitteessä 3 on sovittava myös korvauksen maksuaikataulusta.

Liite 4

Liite 4 sisältää sopijapuolten yhteyshenkilöiden yhteystiedot. Yhteyshenkilöitä voi olla useam- pia kuin yksi per sopijapuoli. Mikäli kunnassa halutaan perustaa sopimuksen seurantaan eri- tyinen seurantaryhmä, voidaan myös sen kokoonpanosta sopia tässä liitteessä.

Yhteyshenkilöiden yhteystietojen ylläpitäminen on tärkeää, jotta mahdollisissa ongelmatilan- teissa sopijapuolet saavat toisiinsa luotettavasti yhteyden. Yhteyshenkilöiden yhteystietojen paikkansapitävyys on siksi tarkistettava säännöllisesti.

Muutokset kunnan johtosääntöön

Kunta voi siirtää toimivaltaansa vesihuoltolain 17 a §:n mukaisen päätöksen osalta kuntalain (365/1995) 14 §:n mukaisesti määräämällä asiasta johtosäännössään. Ilman johtosääntö- muutosta päätösvalta vesihuoltolain 17 a §:n mukaisen päätöksen osalta on kunnanvaltuus- tolla. Päätösvalta voidaan siirtää joko toimielimelle, kuten jollekin lautakunnalle, tai suoraan viranhaltijalle. Mikäli päätösvalta siirretään lautakunnalle, se voidaan samalla valtuuttaa edel- leen delegoimaan päätösvalta asiassa alaiselleen viranhaltijalle. Tällöin lautakunnalla säilyy asiassa otto-oikeus. Uuden kuntalain tultua voimaan otto-oikeus tulee erikseen antaa lauta- kunnalle, muuten se on ainoastaan kunnanhallituksella.

Kuntaliitto suosittelee, että ensimmäisen päätöksen huleveden viemäröintialueesta tekee kun- nanvaltuusto tai muu monijäseninen toimielin, sillä päätöksellä on merkittäviä oikeusvaikutuk- sia. Mikäli kunta haluaa, että ensimmäisen päätöksen asiassa tekee muu monijäseninen toi- mielin kuin kunnanvaltuusto, tulee kunnan määrätä asiasta johtosäännössä.

Tässä sopimusmallissa suositellaan, että huleveden viemäröintialue päivitettäisiin vuosittain. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että vesihuoltolain 17 a §:n mukainen päätös pitäisi tehdä vuosittain. Asian vieminen valtuuston tai monijäsenisen toimielimen päätettäväksi vuosittain ei välttämättä ole järkevää. Hyvä vaihtoehto on, että sopimuksessa nimetyt yhteyshenkilöt (tai seurantaryhmän jäsenet) päivittäisivät viemäröintialueen vuosittaisessa tapaamisessaan. Ensimmäisen päätöksen olisi siis tehnyt valtuusto tai muu monijäseninen toimielin ja viranhal- tija saisi toimivallan vasta päätöksen päivittämiseen. Kunta voi halutessaan myös säilyttää päätösvallan kunnanvaltuustolla tai monijäsenisellä toimielimellä.

Viranhaltijan toimivalta huleveden viemäröintialueen päivittämisessä edellyttää toimivallan siirtämistä johtosäännössä. Vaihtoehtoiset tavat siirtää toimivalta viranhaltijalle on esitetty kuvassa 2.

Vaihtoehdossa 1 kunnanvaltuusto on tehnyt ensimmäisen päätöksen huleveden viemäröinti- alueesta. Tämän päätöksen jälkeen kunta siirtää toimivallan asiassa johtosääntöään muutta- malla valitsemalleen monijäseniselle toimielimelle ja antaa sille oikeuden edelleen siirtää toi- mivallan alaiselleen viranhaltijalle. Viimeisenä vaiheena valittu monijäseninen toimielin päät- tää siirtää sille annetun toimivallan viranhaltijalle.

Vaihtoehdossa 2 kunnanvaltuusto on tehnyt ensimmäisen päätöksen huleveden viemäröinti- alueesta. Kunta siirtää toimivaltansa asiassa johtosääntöään muuttamalla suoraan valitsemal- leen viranhaltijalle.

Vaihtoehdossa 3 ensimmäisen päätöksen huleveden viemäröintialueesta on tehnyt monijäse- ninen toimielin, jolle kunta on johtosäännössään antanut asiassa toimivallan ja oikeiden siirtää toimivaltaa alaiselleen viranhaltijalle jo aiemmin. Toimivallan edelleen siirtämisen edellytykse- nä on johtosääntöön kirjattu valtuutus. Ensimmäisen päätöksen jälkeen toimielin päättää siir- tää toimivaltansa valitsemalleen viranhaltijalle.

Kuva 2. Toimivallan siirtämisen viranhaltijalle vaihtoehdot vesihuoltolain 17 a §:n mukaisessa päätöksessä.

Sekä suoraan viranhaltijalle että monijäsenisen toimielimen kautta edelleen siirrettyä toimival- taa voidaan tarvittaessa rajata erilaisin kriteerein. Tarve toimivallan rajaamiseen arvioidaan kuntakohtaisesti.

Koska kyseessä on alue, josta päätetään, voidaan myös määrätä, että tietyn suuruinen alueen kasvattaminen edellyttää lautakunnan (tai valtuuston) päätöstä. Mikäli toimivalta on määrätty monijäseniselle toimielimelle, joka on edelleen siirtänyt asian viranhaltijalle, on lautakunnalla käytettävissä otto-oikeus päätökseen. Uusi kuntalaki tuo muutoksen otto-oikeuteen. Uuden kuntalain tultua voimaan hallintosäännössä pitää erikseen antaa lautakunnalle otto-oikeus, muuten otto-oikeus on ainoastaan kunnanhallituksella.

Johtosäännössä on suositeltavaa viitata päätösvallan siirtämiseen vesihuoltolain 17 a §:n mu- kaisen päätöksen osalta. Päätösvallan siirtäminen 17 a §:n mukaisessa asiassa koskee ainoas- taan päätöksen tekemistä asiassa. Sopimuksen ja siihen tehtävät muutokset hyväksyvät edel- leen kunta ja vesihuoltolaitos.