Teknologiateollisuuden,
Tietoalan toimihenkilöiden ja YTN:n yhteiset tiedotustilaisuudet Tietotekniikan palvelualan työehtosopimusratkaisusta 1.11.2016 – 31.10.2017
1. Kilpailukykysopimus
2. Tietotekniikan palvelualan työehtosopimus
3. Palkkojen tarkistaminen
4. Työajan pidentäminen 24 tunnilla
5. Tekstimuutokset ja paikallinen sopiminen
6. Työkaari kantaa -hanke
• Työmarkkinakeskusjärjestöt saavuttivat 29.2.2016 kilpailukykysopimusta koskevan neuvottelutuloksen ja allekirjoittivat sopimuksen 14.6.2016
• Kilpailukykysopimuksen tausta;
• Suomen talouden poikkeuksellisen pitkäaikainen taantuma
• työttömyyden kasvu
• julkisen talouden velkaantuminen
• Suomen menestyminen vertailumaita heikommin vientimarkkinoilla
• kansainvälisen kilpailukyvyn menetykset
• Kilpailukykysopimuksen tavoitteet;
• parantaa suomalaisen työn ja yritysten kilpailukykyä
• xxxxxx xxxxxxxxxxxx
• luoda uusia työpaikkoja
• tukea julkisen talouden sopeuttamista
• edistää paikallista sopimista työ- ja virkaehtosopimusten kautta
• Edellytyksenä kilpailukykysopimukselle oli, että
• se korvasi hallituksen esityksen kustannuskilpailukykyä vahvistavista toimista (ns. ”pakkolait”)
• hallitus peruutti hallitusohjelmassa sopimuksen vaihtoehtona olevat lisämenoleikkaukset ja tuloverotukseen liittyvät korotukset
• hallitus toteuttaa hallitusohjelmassa mainitut tuloveronkevennykset
• Työehtosopimuksia koskien;
• työehtosopimusten voimassaoloa jatketaan 12 kuukaudella
• palkkoihin tai muihin kustannusvaikutteisiin työehtoihin ei tehdä muutoksia
• työehtosopimuksissa on tullut sopimusalakohtaisin toteuttamistavoin sopia vuosittaisen työajan pidentämisestä
• työehtosopimuksissa on tullut edistää paikallista sopimista mm. selviytymislausekkeen myötä
• Työntekijöiden sosiaalivakuutusmaksut kasvavat;
• työntekijän työeläkemaksu nousee asteittain yhteensä 1,2 %-yksikköä 2017-2020 – työnantajan työeläkemaksu alenee vastaavalla määrällä
• työntekijän työttömyysvakuutusmaksu nousee 2017-2019 yhteensä 0,85 %-yksikköä – työnantajan keskimääräinen työttömyysvakuutusmaksu alenee vastaavalla määrällä
• Työnantajan sosiaaliturvamaksu alenee 2017-2019 vähintään noin prosenttiyksikköä ja vuodesta 2020 alkaen pysyvästi vähintään 0,58 %- yksikköä
• Työntekijöiden muutosturva paranee lakimuutoksin;
• laajennetut muutosturvaoikeudet koskevat tuotannollisista ja taloudellisista syistä irtisanottuja työntekijöitä, joilla on vähintään 5 vuoden työsuhde työnantajaan
• velvoittaa työnantajaa, jolla on vähintään 30 työntekijää
• työnantajan on tarjottava irtisanotulle työntekijälle tilaisuus osallistua työllistymistä edistävään valmennukseen tai koulutukseen
• koulutuskorvauksen arvon on vastattava työntekijän henkilökohtaisen palkan määrää, kuitenkin vähintään yrityksen keskimääräistä kuukausipalkkaa
• tarpeellisen ja sopivan osaamisen kehittämisen arviointi ja hankinta on viranomaisen tehtävä
• osaamista parantavat palvelut on mahdollista korvata vähintään vastaavan tasoisilla muilla järjestelyillä
• palvelu ei ole irtisanotun työntekijän veronalaista tuloa
• irtisanotulla työntekijällä on oikeus työterveyshuollon palveluihin 6 kuukautta työntekovelvollisuuden päättymisestä
• Seuraava neuvottelukierros;
• syksyllä 2017 alkava neuvottelukierros on liittokohtainen
• tulevat neuvottelukierrokset toteutetaan ”Suomen mallin” mukaisesti tukien
– kansainväliselle kilpailulle alttiiden alojen kilpailukykyä
– pitkäjänteisesti työllisyyttä
– tuottavuudenkehitystä sekä
– julkisen talouden tasapainoa
• vientivetoisen työmarkkinamallin (Suomen mallin) valmistelu aloitetaan kilpailukykysopimuksen tultua voimaan
• valtakunnansovittelijan tulee sovittelutoimessaan tukea edellä todettua periaatetta
- Arvioita (VM) kilpailukykysopimuksen vaikuttavuudesta
• Kilpailukykysopimuksessa mukana yli 90 prosenttia palkansaajista
• Kustannuskilpailukyky paranee noin 4 %-yksikköä
• Julkinen talous vahvistuu (ilman veronkevennyksiä) n. 600 milj. euroa
• Työllisyys kasvaa 35 000 hengellä 2020-luvun alkuun mennessä
• Kokonaisostovoima kasvaa
• Ansiotulojen verotuksen kevennys v. 2017 budjetissa 0,5 %-yksikköä kaikissa tuloluokissa
- Muita yritystason toimenpiteitä kilpailukyvyn parantamiseksi
• Yritysten välillä suuri epäyhtenäisyys menestysnäkymien suhteen
• Innovaatiot, investoinnit, tuottavuus sekä kilpailukykyiset ja oikeudenmukaiset työehdot ratkaisevat yritysten ja Suomen menestymisen
• tuottavuus kasvaa tehokkaampien tuotantotapojen, suorituskykyisempien koneiden ja uusien tuotteiden avulla
• tarvetta panostaa on erityisesti digitaalisuuteen, automaatioon, robotiikkaan, osaamisen kehittämiseen sekä tutkimukseen ja tuotekehitykseen
• myös joustavat ja monipuolisiset työajat sekä oikein mitoitettu palkkaus ja sen kannustavuus ovat avainasemassa tuottavuuden ja kilpailukyvyn kasvattamisessa
2. Tietotekniikan palvelualan työehtosopimus
• Uusi työehtosopimus on kilpailukykysopimuksen mukainen
• Sopimuskausi 1.11.2016 – 31.10.2017
• Uusi työehtosopimus vahvistaa paikallista sopimista:
– Palkkojen tarkistaminen
– Vuosittaisen työajan pidentäminen
– Työehtosopimuksen selkiyttäminen paikallisen sopimisen osalta
• Työehtosopimusratkaisu ei sisällä muutoksia kustannusvaikutteisiin työehtoihin.
• Sopimuskauden ajalla työryhmät käsittelevät seuraavia aiheita
– Työhyvinvointi ja työkyvyn ylläpitäminen
– Luottamushenkilön asema ja henkilöstöedustuksen toimivuus
– Työsuhdeasioiden kehittäminen
– Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus
3. Palkkaratkaisu
• Hyvissä ajoin ennen paikallisen neuvotteluiden aloittamista työnantaja toimittaa luottamusmiehelle tarvittavat tiedot yrityksen tai työpaikan talous-, tilauskanta ja työllisyystilanteesta sekä näiden ennakoitavasta kehittymisestä
• Neuvottelujen pohjaksi on tarkoituksenmukaista toimittaa tietoa myös palkkaratkaisua koskevan esityksen perusteista
• Talouteen liittyvät, ajantasaiseen raportointiin perustuvat tunnusluvut kuvaavat yleensä
• toiminnan laajuutta
• kannattavuutta
• maksuvalmiutta
• vakavaraisuutta
• Talousanalyysin tarkoituksena on hahmottaa yrityksen tulevaisuuden taloudelliset lähtökohdat
• Tilauskannan ja työllisyyden kehitystä kuvaavat luvut ovat tulevaisuuden ennusteita – osaan asioista ei voida yrityksessä vaikuttaa, mutta omalla toiminnalla on keskeinen merkitys menestymiselle
• Yrityksen pärjääminen on riippuvainen uusiutumiskyvystä, työyhteisön ilmapiiristä, yhteistyökyvystä, joustavuus- ja laatutekijöistä
• Jokainen yksilö vaikuttaa yrityksen menestykseen. Johdon, esimiesten ja luottamusmiesten tulee löytää keinoja saada kaikki mukaan toiminnan kehittämiseen.
• Kannustaa työntekijöitä kehittämään omaa osaamistaan ja ammattitaitoaan
– on selvillä siitä, miten hän voi itse (ja ryhmän jäsenenä) vaikuttaa omaan palkkaansa
– on saatava palautetta
– avoin vuorovaikutus esimiehen kanssa – miten osaamista kehitetään edelleen
• Henkilökohtaisilla korotuksilla palkitaan osaamisesta, vastuunottamisesta ja hyvistä työsuorituksista
– osaamisesta, vastuun ottamisesta ja hyvistä työsuorituksista voidaan palkita ainoastaan yrityksissä ja työpaikoilla, lähellä ihmisiä, jotka työn tekevät
– tuottavuus paranee, kun palkankorotukset voidaan kohdentaa oikeudenmukaisesti ja kannustavasti
• Palkitsemisen ylläpito on jatkuvaa toimintaa
– yrityksen palkkapolitiikka
Palkkaratkaisusta neuvotellaan paikallisesti
Neuvottelut palkkaratkaisusta ja sen taustoista:
Yrityksen tai työpaikan talous-, tilauskanta- ja työllisyystilanteen tarkastelu
• Palkkauksen kannustavuus, palkkaporrastus, tuottavuuden kehittyminen
• Työpaikan tarpeita vastaava ratkaisu
Paikallinen palkkaratkaisu:
Ellei paikallista palkkaratkaisua:
Sovitaan palkankorotuksen
•Toteutustapa
•Ajankohta
•Suuruus
Paikallisen ratkaisun toteutus
Työnantaja toteuttaa mahdolliset korotukset palkkapolitiikkansa mukaisesti
4. Työajan pidentäminen 24 tunnilla
• Vuosittaista säännöllistä työaikaa pidennetään 24 tunnilla ansiotasoa muuttamatta 1.1.2017 alkaen
– Osa-aikaisille tai osan kalenterivuotta työskenteleville pidennys toteutetaan työajan suhteessa
• Työajan pituus määräytyy ja sen järjestäminen toteutetaan tes- määräysten mukaisesti
• Ensisijaisesti työajan pidentämismallista sovitaan paikallisesti
• Kirjallinen sopimus luottamusmiehen tai yrityskohtaisen rekisteröidyn työntekijöiden yhdistyksen kanssa
– Jos luottamusmiestä ei ole valittu, työntekijät sopivat yhdessä
• Paikallisessa, toimivassa vuoropuhelussa arvioidaan jatkuvasti yrityksen kilpailukykyä
• Tarpeen on pohtia muutoksia ja keinoja, joilla työyhteisö voi itse vaikuttaa menestykseensä omilla toimillaan ja keskenään sopien
• Ennen neuvotteluja työajan pidentämisen toteuttamisesta olisi hyvä yleisemmin
− arvioida käytössä olevien työaikajärjestelyjen toimivuutta ja
− sopia tarvittaessa uusista, molemminpuolisiin tarpeisiin paremmin soveltuvista työaikaratkaisuista
Paikallisen sopimuksen sisältö
• Paikallisessa sopimisessa työajan pidentämisestä otetaan huomioon mm.
− työpaikan työt ja työaikamuodot
− tuottavuuden ja kilpailukyvyn kehittäminen sekä
− työntekijöiden yksilölliset työaikatarpeet
• Mikäli arkipyhä sovitaan työpäiväksi, se pidentää kyseisen viikon säännöllistä työaikaa
• Työajan pidentäminen voidaan toteuttaa eri työaikamuodoissa ja/tai työaikajärjestelyissä eri tavoin, myös eri tapoja yhdistellen – määrän suhteen tasapuolinen kohtelu
• Työajan pidentämisen käyttötilanteita voivat olla esimerkiksi;
– kuormituksen vaihtelut tuotannossa tai palvelussa
– henkilöstön kouluttaminen ja perehdyttäminen
– huoltoseisokkien tai muiden huoltotöiden resursointi
– sairauspoissaolojen sijaisuudet
– äkilliset tuotannon häiriöt
– työturvallisuustoiminta
• Työajan pidentäminen voidaan toteuttaa sopimalla esimerkiksi
seuraavilla tavoilla;
– Liukuvan työajan järjestelmässä
– Työaikapankin kautta
– Pidentämällä vuorokautista säännöllistä työaikaa max 2 h
– Pidentämällä viikoittaista säännöllistä työaikaa ottamalla vapaapäivä työpäiväksi
Paikallisen sopimuksen tekemisen ajankohta ja sopimuksen kesto
• Sopimus tehdään vuosittain kirjallisesti 30.11 mennessä
• Sopimus on voimassa kalenterivuoden kerrallaan ja jatkuu tämän jälkeen toistaiseksi, ellei sitä
− kirjallisesti irtisanota viimeistään 30.9 mennessä päättymään ko. vuoden lopussa
• Mikäli paikallista sopimusta ei saavuteta, työnantaja osoittaa työtekijälle normaalien työtuntien lisäksi säännöllistä työtä enintään 24 tuntia vuodessa.
• Työtä osoitetaan enintään 2 tuntia kerrallaan työpäivän alkuun tai loppuun
• Jos työntekijä kieltäytyy vuorokautisen työajan pidentämisestä, työaikaa osoitetaan vapaapäivälle, enintään normaalin työpäivän pituuden verran
• Työajan vuotuinen pidennys toteutetaan kohdentamalla siitä 12 tuntia kummallekin vuosipuoliskolle.
5. Tekstimuutokset ja paikallinen sopiminen
• Määräykset kirjoitettu selkeämmin työehtosopimukseen
• Paikallinen sopiminen kirjoitettu suoraan kuhunkin kohtaan
• Luetteloitu paikallisen sopimisen mahdollisuudet erikseen päivätyön ja vuorotöiden osalta (8§ja 9§)
• Laajennettu paikallisen sopimisen mahdollisuutta liukuvan työajan saldokertymän osalta (enintään +120 tuntia)
• Uutena asiana mahdollisuus sopia paikallisesti keskimääräisestä työajasta, kun käytössä on kiinteä työaika
– Säännöllisen työajan sijoittelua, ei pidennä työaikaa
– Tasoittumisjakso enintään 12 viikkoa. Perustellusta syystä voidaan sopia pidemmästä tasoittumisjaksosta.
– Säännöllinen vuorokautinen työaika paikallisesti sopien enintään 10 tuntia. Huom! Tasoittuminen 37,5 tuntiin viikossa em. jakson puitteissa, edellyttää osan työpäivistä olevan lyhempiä tai ylimääräisiä vapaapäiviä.
• Määräykset kirjoitettu selkeämmin työehtosopimukseen
– Selkeät työaikalain mukaiset määritykset lisä- ja ylityölle
– Perussäännöt ylityön korvaamisesta entisellään vuorokautisen ylityön (2 h 50
% ja sen jälkeen 100 %) ja viikoittaisen ylityön osalta (8 h 50 % ja sen jälkeen 100 %)
• Selkiytetty ja yksinkertaistettu määräyksiä sunnuntaityön osalta
– Sunnuntailisä työaikalain mukaisesti yksinkertainen tuntipalkka
– Lisä maksetaan sunnuntaina, kirkollisena juhlapäivänä, vapunpäivänä ja itsenäisyyspäivänä sekä kello 17 jälkeen uudenvuoden aattona tehtävästä ylityöstä
– Poikkeus: Paikallisesti sopien pidennetty työaikaa ottamalla arkipyhä työpäiväksi, silloin sunnuntailisää ei makseta sinä päivänä tehdystä työstä
– Lisä- ja ylityökorvaukset normaalien pelisääntöjen mukaisesti
• Otettu paikallisen sopimisen määräykset työehtosopimukseen (25§)
• Pelisäännöt kirjoitettu selkeästi
– Sopijaosapuolet
– Kirjallisesti
– Määräaikainen tai toistaiseksi voimassa oleva
– Irtisanomisaika 3 kk, ellei sovittu lyhemmästä
– Ajanjaksoon (esim. kalenterivuosi) sidottu on kuitenkin voimassa jakson loppuun
• Työehtosopimuksen eri kohdissa on erikseen kirjoitettu auki paikallisen sopimisen mahdollisuudet
6. Työkaari kantaa -hanke
Työkaari kantaa
- Teknologiateollisuuden tulevaisuushanke
TES-info
Työkaari kantaa
on teknologiateollisuuden työnantaja- ja työntekijäliittojen yhteishanke, jonka päätavoitteena on parantaa työhyvinvointia ja sen seurauksena eheyttää ja pidentää työuria niin työpaikoilla kuin koko toimialallakin.
Hanke saa ESR-osarahoitusta Sosiaali- ja terveysministeriön kautta.
Työkaarimalli hankkeen lähtökohtana
Valmisteltu teknologiateollisuuden työnantaja- ja työntekijäliittojen yhteistyönä. Tavoitteena antaa virikkeitä työpaikkojen työuria pidentäviä toimenpiteitä varten.
xxxxx://xxxxxxxxx.xx/xxxxx/xxxxxxx/xxxxx/xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx_xxxxxxxxxxxxx.xxx
Tavoitteena on
• tukea työpaikkoja työkaarijohtamisessa ja työhyvinvoinnin kehittämisessä
• kannustaa yhdessä tekemisen kulttuuriin työpaikoilla, sanoista tekoihin – ketterästi kehittäen
• aikaansaada asennemuutosta niin työnantaja- kuin työntekijäpuolella - työkykyyn on panostettava
• tuottaa taloudellista hyötyä
Hankkeeseen haetaan mukaan noin sataa yritystä, joille osallistuminen on maksutonta.
Hanke tarjoaa työpaikoille
• tukea, apua ja ideoita työkaarijohtamiseen ja työhyvinvoinnin kehittämiseen
• hyväksi koetun työhyvinvoinnin kehittämisprosessin yhteistoiminnassa
• Yksilötutka –kyselyn ja menetelmän työhyvinvointisuunnitelman laatimiseen
• tarvittaessa apua ulkopuolisen asiantuntijan ja / tai tuen hankintaan
• koulutusta ja seminaareja työkaarijohtamisesta ja työhyvinvoinnista
• pääsyn hankkeen extranet-sivustolle, missä
• työkaluja työkaarijohtamiseen, kuten Työkaarikeskustelu ja Pomotsekki
• tietopaketti työkaarijohtamisesta ja työhyvinvoinnista
• mahdollisuuden verkostoitua muiden yritysten kanssa ja oppia toisilta hyvistä käytännöistä
• vertailutietoa muiden työpaikkojen indikaattoreista
Miksi lähteä mukaan?
• Työhyvinvoinnin kehittäminen kannattaa taloudellisesti!
• Yksi työhyvinvointiin sijoitettu euro tuo kuusi euroa takaisin!
• Työhyvinvointi
• vähentää sairauspoissaoloja
• parantaa tuottavuutta
• parantaa asiakaspalvelua ja laatua
• pienentää vaihtuvuutta
• helpottaa rekrytointia
• parantaa imagoa
• parantaa yksilöiden kokemaa hyvinvointia ja sitä kautta vaikuttaa koko työyhteisöön ja työpaikkaan
• Työnantaja- ja työntekijäliittojen yhteishanke sitouttaa eri osapuolia ja parantaa yhteistyötä ja luottamusta.
Työkaari kantaa – Työhyvinvointia teknologiateollisuuteen
Ilmoittaudu mukaan seminaareihin, joissa kuulet lisää hankkeesta sekä työhyvinvoinnista ja työkaarijohtamisesta!
• 12.10. Jyväskylä
• 13.10. Tampere
• 19.10. Turku
• 24.10. Joensuu
• 9.11. Vaasa
• 16.11. Oulu
Projektipäällikkö Xxxxx Xxxxxx xxxxx.xxxxxx@xxxxxxxxxxxxxxxxxxxx.xx p. 050 5389 668