Tämä asiakirja on ainoastaan dokumentoinnin apuväline eikä sillä ole oikeudellista vaikutusta. Unionin toimielimet eivät vastaa sen sisällöstä. Säädösten todistusvoimaiset versiot on johdanto-osineen julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä ja...
Tämä asiakirja on ainoastaan dokumentoinnin apuväline eikä sillä ole oikeudellista vaikutusta. Unionin toimielimet eivät vastaa sen sisällöstä. Säädösten todistusvoimaiset versiot on johdanto-osineen julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä ja ne ovat saatavana EUR-Lexissä. Näihin virallisiin teksteihin pääsee suoraan tästä asiakirjasta siihen upotettujen linkkien kautta.
►B SOPIMUS
Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden sekä Sveitsin valaliiton sopimus henkilöiden vapaasta liikkuvuudesta
(EYVL L 114, 30.4.2002, s. 6)
sellaisena kuin se on muutettuna seuraavilla:
virallinen lehti
N:o | sivu | päivämäärä | ||
EU–Sveitsi-sekakomitean päätös N:o 1/2004, tehty 30 päivänä huhtikuuta 2004 | ||||
►M3 | Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden sekä sveitsin valaliiton väliseen henkilöiden vapaasta liikkuvuudesta tehtyyn sopimukseen liitettävä Pöytäkirja Tšekin tasavallan, Viron tasavallan, Kyproksen tasavallan, Latvian tasavallan, Liettuan tasavallan, Unkarin tasavallan, Maltan tasavallan, Puolan tasavallan, Slovenian tasavallan ja Slovakian tasavallan osallistumisesta, niiden Euroopan unioniin liittymisen nojalla, sopimuspuolina kyseiseen sopimukseen | L 89 | 30 | 28.3.2006 |
►M10 | Pöytäkirja Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden sekä Sveitsin va laliiton väliseen henkilöiden vapaasta liikkuvuudesta tehtyyn sopimuk seen | L 31 | 3 | 4.2.2017 |
sekakomitean päätös N:o 1/2020, annettu 15 päivänä joulukuuta 2020 |
▼B
SOPIMUS
Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden sekä Sveitsin valaliiton sopimus henkilöiden vapaasta liikkuvuudesta
▼M5
▼M10
▼M5
▼B
EUROOPAN YHTEISÖ, BELGIAN KUNINGASKUNTA, BULGARIAN TASAVALTA, TŠEKIN TASAVALTA, TANSKAN KUNINGASKUNTA, SAKSAN LIITTOTASAVALTA, VIRON TASAVALTA, IRLANTI,
HELLEENIEN TASAVALTA, ESPANJAN KUNINGASKUNTA, RANSKAN TASAVALTA,
KROATIAN TASAVALTA,
ITALIAN TASAVALTA, KYPROKSEN TASAVALTA, LATVIAN TASAVALTA, LIETTUAN TASAVALTA,
LUXEMBURGIN SUURHERTTUAKUNTA, UNKARIN TASAVALTA,
MALTA,
ALANKOMAIDEN KUNINGASKUNTA, ITÄVALLAN TASAVALTA,
PUOLAN TASAVALTA, PORTUGALIN TASAVALTA, ROMANIA,
SLOVENIAN TASAVALTA, SLOVAKIAN TASAVALTA, SUOMEN TASAVALTA, RUOTSIN KUNINGASKUNTA,
ISON-BRITANNIAN JA POHJOIS-IRLANNIN YHDISTYNYT KUNINGAS- KUNTA
sekä
SVEITSIN VALALIITTO,
ovat vakuuttuneet siitä, että henkilöiden vapaus liikkua toisen sopimus- puolen alueella on tärkeä tekijä sopimuspuolten välisten suhteiden so- pusointuisessa kehityksessä,
ovat päättäneet toteuttaa henkilöiden vapaan liikkuvuuden välillään Eu- roopan yhteisössä sovellettavien säännösten perusteella, ja
ovat päättäneet tehdä tämän sopimuksen:
I. PERUSMÄÄRÄYKSET 1 artikla Tavoite
Tämän sopimuksen tavoitteena on:
a) myöntää Euroopan yhteisön jäsenvaltioiden ja Sveitsin kansalaisille maahantulo- ja oleskeluoikeus sekä oikeus ryhtyä harjoittamaan palk- katyötä, toimia itsenäisenä ammatinharjoittajana ja jäädä sopimus- puolten alueelle;
b) helpottaa Euroopan yhteisön jäsenvaltioiden ja Sveitsin kansalaisten palvelujen tarjonnan harjoittamista sopimuspuolten alueella ja erityi- sesti vapauttaa lyhytkestoisten palvelujen tarjoaminen;
c) myöntää Euroopan yhteisön jäsenvaltioiden ja Sveitsin kansalaisille, jotka eivät harjoita vastaanottavassa valtiossa taloudellista toimintaa, oikeus tulla sopimuspuolten alueelle ja oleskella siellä;
d) myöntää Euroopan yhteisön jäsenvaltioiden ja Sveitsin kansalaisille samat elin-, palvelus- ja työolot kuin sopimuspuolten omille kansa- laisille.
2 artikla
Syrjimättömyys
Sopimuspuolen alueella laillisesti oleskelevia toisen sopimuspuolen kan- salaisia ei syrjitä kansalaisuuden perusteella liitteen tämän sopimuksen liitteiden I, II ja III määräyksiä soveltaen ja niiden mukaisesti.
3 artikla
Maahantulo-oikeus
Sopimuspuolen kansalaisten oikeus tulla toisen sopimuspuolen alueelle taataan liitteessä I annettujen määräysten mukaisesti.
4 artikla
Oleskeluoikeus ja oikeus ryhtyä harjoittamaan taloudellista toimintaa
Oleskeluoikeus ja oikeus ryhtyä harjoittamaan taloudellista toimintaa taataan liitteen I määräysten mukaisesti, jollei 10 artiklan määräyksistä muuta johdu.
5 artikla
Palvelujen tarjoajat
1. Palvelujen tarjoajalla, mukaan lukien yritykset liitteen I määräys- ten mukaisesti, on oikeus tarjota palveluja toisen sopimuspuolen alu- eella, kun palvelujen tarjoamiseen liittyy enintään 90 päivää tosiasial- lista työskentelyä kalenterivuoden aikana, sanotun kuitenkaan rajoitta- matta muiden sopimuspuolten tekemien palvelujen tarjoamista koske- vien erityissopimusten määräysten (mukaan lukien julkisten hankintojen alasta tehdyn sopimuksen palvelujen tarjoamista koskevat määräykset) soveltamista.
2. Palvelujen tarjoajalla on oikeus tulla toisen sopimuspuolen alueelle ja oleskella siellä:
a) jos palvelujen tarjoajalla on oikeus tarjota palveluja 1 kohdan mu- kaisesti tai 1 kohdassa tarkoitettujen sopimusten määräysten perus- teella;
b) tai jos a alakohdassa mainitut edellytykset eivät täyty, kun kyseisen sopimuspuolen toimivaltainen viranomainen on myöntänyt palvelu- jen tarjoajalle luvan tarjota palveluja.
3. Luonnollisilla henkilöillä, jotka ovat Euroopan yhteisön jäsenval- tion tai Sveitsin kansalaisia ja jotka menevät jonkun sopimuspuolen alueelle ainoastaan palveluja vastaanottamaan, on maahantulo- ja oles- keluoikeus.
4. Tässä artiklassa mainitut oikeudet taataan liitteiden I, II ja III määräysten mukaisesti. Jäljempänä 10 artiklassa määrättyjä määrällisiä rajoituksia ei sovelleta tässä artiklassa tarkoitettuihin henkilöihin.
6 artikla
Sellaisten henkilöiden oleskeluoikeus, jotka eivät harjoita taloudellista toimintaa
Oikeus oleskella toisen sopimuspuolen alueella taataan henkilöille, jotka eivät harjoita taloudellista toimintaa, liitteen I muuta kuin työtä tekevää väestöä koskevien määräysten mukaisesti.
7 artikla
Muut oikeudet
Sopimuspuolet sääntelevät liitteen I mukaisesti erityisesti alla mainittuja henkilöiden vapaaseen liikkuvuuteen liittyviä oikeuksia:
a) oikeus yhdenvertaiseen kohteluun kansalaisten kanssa taloudellisen toiminnan harjoittamisen aloittamisen ja sen harjoittamisen sekä elin-, palvelus- ja työolojen suhteen;
b) oikeus ammatilliseen ja maantieteelliseen liikkuvuuteen, millä sopi- muspuolten kansalaisille annetaan mahdollisuus liikkua vapaasti vas- taanottavan valtion alueella ja harjoittaa valitsemaansa ammattia;
c) oikeus jäädä jonkin sopimuspuolen alueelle taloudellisen toiminnan päätyttyä;
d) perheenjäsenten kansalaisuudesta riippumaton oleskeluoikeus;
e) perheenjäsenten kansalaisuudesta riippumaton oikeus harjoittaa talou- dellista toimintaa;
f) oikeus hankkia kiinteää omaisuutta, sikäli kuin se liittyy tällä sopi- muksella myönnettyjen oikeuksien käyttämiseen;
g) jonkun sopimuspuolen alueella harjoitetun taloudellisen toiminnan tai oleskelun päättymisen jälkeen siirtymäajan voimassa oleva oikeus palata sinne harjoittamaan taloudellisesta toimintaa sekä oikeus muuttaa väliaikainen oleskelulupa pysyväksi oleskeluluvaksi.
Sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittaminen
Sopimuspuolet sääntelevät liitteen II mukaisesti sosiaaliturvajärjestel- mien yhteensovittamista erityisesti seuraavien tavoitteiden varmistami- seksi:
a) yhdenvertainen kohtelu;
b) sovellettavan lainsäädännön määrittäminen;
c) kansallisten lainsäädäntöjen mukaisesti huomioon otettavien kausien laskeminen yhteen etuuksien saamiseksi ja säilyttämiseksi sekä nii- den laskemiseksi;
d) etuuksien maksaminen sopimuspuolten alueella asuville henkilöille;
e) viranomaisten ja laitosten keskinäinen avunanto ja hallinnollinen yh- teistyö.
9 artikla
Tutkintotodistukset, todistukset ja muut asiakirjat
Helpottaakseen Euroopan yhteisön jäsenvaltioiden ja Sveitsin kansalais- ten palkkatyöntekijäksi ja itsenäiseksi ammatinharjoittajaksi ryhtymistä sekä palkkatyöntekijänä ja itsenäisenä ammatinharjoittajana toimimista sekä palvelujen tarjoamista sopimuspuolet toteuttavat liitteen III mukai- sesti tarvittavat toimenpiteet tutkintotodistusten, todistusten ja muiden asiakirjojen vastavuoroiseksi tunnustamiseksi sekä palkkatyöntekijäksi ja itsenäiseksi ammatinharjoittajaksi ryhtymistä ja niinä toimimista sekä palvelujen tarjoamista koskevien sopimuspuolten lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten yhteensovittamiseksi.
II. YLEISET MÄÄRÄYKSET JA LOPPUMÄÄRÄYKSET
10 artikla
Siirtymämääräykset ja sopimuksen kehittyminen
1. Sveitsi voi soveltaa määrällisiä rajoituksia taloudellisen toiminnan harjoittamisen aloittamiseen viiden vuoden ajan tämän sopimuksen voi- maantulosta kahden seuraavan oleskelujakson osalta: yli neljä kuukautta mutta alle vuoden kestävät oleskelut ja vähintään vuoden kestävät oles- kelut. Alle neljä kuukautta kestävään oleskeluun ei sovelleta rajoituksia.
Kuudennen vuoden alusta luovutaan kaikista Euroopan yhteisön jäsen- valtioiden kansalaisia koskevista määrällisistä rajoituksista.
▼M3
1a. Sveitsi voi jatkaa määrällisten rajoitusten soveltamista 31 päivään toukokuuta 2007 asti Sveitsissä palkkatyöntekijöinä ja itsenäisinä am- matinharjoittajina toimivien Tšekin tasavallan, Viron tasavallan, Latvian tasavallan, Liettuan tasavallan, Unkarin tasavallan, Puolan tasavallan, Slovenian tasavallan ja Slovakian tasavallan kansalaisiin kahden seuraa- van oleskeluluokan osalta: yli neljä kuukautta mutta alle vuoden kestä- vät oleskelut ja vähintään vuoden kestävät oleskelut. Alle neljä kuu- kautta kestävään oleskeluun ei sovelleta määrällisiä rajoituksia.
▼M3
Sekakomitea tarkastelee uusien jäsenvaltioiden kansalaisiin sovellettavan siirtymäkauden toimivuutta Sveitsin toimittaman kertomuksen pohjalta ennen edellä mainitun jakson päättymistä. Tarkastelun päätyttyä, vii- meistään edellä mainitun jakson lopussa, Sveitsi ilmoittaa sekakomi- tealle, aikooko se jatkaa määrällisten rajoitusten soveltamista Sveitsissä palkkatyöntekijöinä työskenteleviin henkilöihin. Sveitsi voi jatkaa mai- nittuja toimenpiteitä 31 päivään toukokuuta 2009. Siirtymäkausi päättyy 31 päivänä toukokuuta 2007, jos mainittua ilmoitusta ei tehdä.
Tässä kohdassa määritellyn siirtymäkauden lopussa kaikki Tšekin tasa- vallan, Viron tasavallan, Latvian tasavallan, Liettuan tasavallan, Unkarin tasavallan, Puolan tasavallan, Slovenian tasavallan ja Slovakian tasaval- lan kansalaisiin sovellettavat määrälliset rajoitukset kumotaan. Asiano- maisilla jäsenvaltioilla on oikeus soveltaa samoja määrällisiä rajoituksia Sveitsin kansalaisiin samoina ajanjaksoina.
▼M5
1b. Sveitsi voi jatkaa määrällisten rajoitusten soveltamista Sveitsissä palkkatyöntekijöinä ja itsenäisinä ammatinharjoittajina toimiviin Bulga- rian tasavallan ja Romanian kansalaisiin kahden vuoden ajan Bulgarian tasavallan ja Romanian osallistumista sopimuspuolina tähän sopimuk- seen koskevan pöytäkirjan voimaantulosta lukien seuraavien kahden oleskelujakson osalta: yli neljä kuukautta mutta alle vuoden kestävät oleskelut ja vähintään vuoden kestävät oleskelut. Alle neljä kuukautta kestävään oleskeluun ei sovelleta määrällisiä rajoituksia.
Sekakomitea tarkastelee uusien jäsenvaltioiden kansalaisiin sovellettavan siirtymäkauden toimivuutta Sveitsin toimittaman kertomuksen pohjalta ennen edellä mainitun siirtymäkauden päättymistä. Tarkastelun päätyttyä ja viimeistään edellä mainitun siirtymäkauden lopussa Sveitsi ilmoittaa sekakomitealle, aikooko se jatkaa määrällisten rajoitusten soveltamista Sveitsissä palkkatyöntekijöinä työskenteleviin henkilöihin. Sveitsi voi jatkaa mainittuja toimenpiteitä viiden vuoden ajan edellä mainitun pöy- täkirjan voimaantulosta. Siirtymäkausi päättyy ensimmäisessä alakoh- dassa määritellyn kaksivuotiskauden lopussa, jos tällaista ilmoitusta ei tehdä.
Tässä kohdassa määritellyn siirtymäkauden päättyessä kaikki Bulgarian tasavallan ja Romanian kansalaisiin sovellettavat määrälliset rajoitukset kumotaan. Näillä jäsenvaltioilla on oikeus soveltaa samoja määrällisiä rajoituksia Sveitsin kansalaisiin samoina ajanjaksoina.
▼M10
1c. Sveitsi voi jatkaa määrällisten rajoitusten soveltamista Sveitsissä palkkatyöntekijöinä ja itsenäisinä ammatinharjoittajina toimiviin Kroa- tian kansalaisiin kahden vuoden ajan Kroatian tasavallan osallistumista sopimuspuolena tähän sopimukseen koskevan pöytäkirjan voimaantu- losta lukien seuraavien kahden oleskelujakson osalta: yli neljä kuukautta mutta alle vuoden kestävät oleskelut ja vähintään vuoden kestävät oles- kelut. Alle neljä kuukautta kestävään oleskeluun ei sovelleta määrällisiä rajoituksia.
▼M10
Sekakomitea tarkastelee Kroatian kansalaisiin sovellettavan siirtymäkau- den toimivuutta Sveitsin toimittaman kertomuksen pohjalta ennen edellä mainitun siirtymäkauden päättymistä. Tarkastelun päätyttyä, viimeistään edellä mainitun siirtymäkauden lopussa, Sveitsi ilmoittaa sekakomi- tealle, aikooko se jatkaa määrällisten rajoitusten soveltamista Sveitsissä palkkatyöntekijöinä työskenteleviin henkilöihin. Sveitsi voi jatkaa mai- nittuja toimenpiteitä viiden vuoden ajan edellä mainitun pöytäkirjan voimaantulosta lukien. Siirtymäkausi päättyy ensimmäisessä alakohdas- sa määritellyn kaksivuotiskauden lopussa, jos tällaista ilmoitusta ei tehdä.
Tässä kohdassa määrätyn siirtymäkauden päättyessä kaikki Kroatian kansalaisiin sovellettavat määrälliset rajoitukset kumotaan. Kroatialla on oikeus soveltaa samoja määrällisiä rajoituksia Sveitsin kansalaisiin samoina ajanjaksoina.
▼B
2. Sopimuspuolet voivat jatkaa tavanomaisille työmarkkinoille yh- dentyneiden työntekijöiden ensisijaisuuden sekä toisen sopimuspuolen kansalaisten, mukaan lukien 5 artiklassa tarkoitetut palveluja tarjoavat henkilöt, palkka- ja työolojen tarkastamista enintään kahden vuoden ajan. Sekakomitea tutkii näiden rajoitusten ylläpitämisen tarvetta ennen ensimmäisen vuoden loppua. Sekakomitea voi päättää kaksi vuotta kes- tävän enimmäisajanjakson lyhentämisestä. Tavanomaisille työmarkki- noille yhdentyneiden työntekijöiden ensisijaisuuden tarkastamista ei so- velleta sellaisten palvelujen tarjoajiin, jotka on vapautettu sopimuspuol- ten välistä palvelujen tarjoamista koskevalla erityissopimuksella (mu- kaan lukien julkisten hankintojen alasta tehdyn sopimuksen palvelujen tarjoamista koskevat määräykset).
▼M3
2a. Sveitsi ja Tšekin tasavalta, Viron tasavalta, Latvian tasavalta, Liet- tuan tasavalta, Unkarin tasavalta, Puolan tasavalta, Slovenian tasavalta ja Slovakian tasavalta voivat jatkaa niiden alueella työskentelevien toisen sopimuspuolen työntekijöiden osalta tavanomaisille työmarkkinoille yh- dentyneiden työntekijöiden ensisijaisuuden sekä toisen sopimuspuolen kansalaisiin sovellettavien palkka- ja työehtojen tarkastamista 31 päivään toukokuuta 2007 saakka. Samoja tarkastuksia voidaan jatkaa niiden hen- kilöiden osalta, jotka tuottavat palveluja seuraavilla neljällä alalla: puu- tarhanhoitopalvelut, rakennusala ja siihen liittyvät alat, turvatoimet, teol- lisuussiivous (NACE (1) koodit 01.41; 45.1–4; 74.60; 74.70), joihin vii- tataan sopimuksen 5 artiklan 1 kohdassa. Edellä 1a kohdassa sekä 2a, 3a ja 4a kohdassa mainittuina siirtymäkausina Sveitsi suosii työmarkkinoil- leen pääsyssä työntekijöitä, jotka ovat uusien jäsenvaltioiden kansalaisia
(1) NACE: Euroopan yhteisön tilastollisesta toimialaluokituksesta 9 päivänä lo- kakuuta 1990 annettu neuvoston asetus (ETY) N:o 3037/90 (EYVL L 293, 24.10.1990, s. 1), sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna 19 päivänä joulukuuta 2001 annetulla komission asetuksella (EY) N:o 29/2002 (EYVL L 6, 10.1.2002, s. 3).
▼M3
EU:n ja EFTAn ulkopuolisten maiden kansalaisten sijasta. Tavanomai- sille työmarkkinoille yhdentyneiden työntekijöiden ensisijaisuuden tar- kastamista ei sovelleta sellaisten palvelujen tarjoajiin, jotka on vapautettu sopimuspuolten välistä palvelujen tarjoamista koskevalla erityissopimuk- sella (mukaan luettuina julkisten hankintojen alasta tehdyn sopimuksen palvelujen tarjoamista koskevat määräykset). Samalla ajanjaksolla voi- daan säilyttää kelpoisuusvaatimukset alle neljän kuukauden oleskelun sallivien oleskelulupien osalta (1) ja niiden henkilöiden osalta, jotka tuot- tavat palveluja edellä tässä pöytäkirjassa ja sopimuksen 5 artiklan 1 kohdassa mainituilla aloilla.
Sekakomitea tarkastelee tässä kohdassa käsiteltyjen siirtymätoimenpitei- den toimivuutta jonkin niitä toteuttavan sopimuspuolen laatiman kerto- muksen pohjalta ennen 31 päivää toukokuuta 2007. Tarkastelun päätyt- tyä, viimeistään 31 päivänä toukokuuta 2007, tässä kohdassa määritellyt siirtymätoimenpiteet toteuttanut sopimuspuoli, joka on ilmoittanut seka- komitealle aikomuksestaan jatkaa siirtymätoimenpiteiden toteuttamista, voi tehdä niin 31 päivään toukokuuta 2009 saakka. Siirtymäkausi päät- tyy 31 päivänä toukokuuta 2007, jos mainittua ilmoitusta ei tehdä.
Tässä kohdassa määritellyn siirtymäkauden päättyessä kaikki rajoitukset, jotka tässä kohdassa on mainittu, kumotaan.
▼M5
2b. Sveitsi sekä Bulgarian tasavalta ja Romania voivat jatkaa niiden alueella työskentelevien toisen sopimuspuolen työntekijöiden osalta tava- nomaisille työmarkkinoille yhdentyneiden työntekijöiden ensisijaisuuden sekä toisen sopimuspuolen kansalaisiin sovellettavien palkka- ja työolo- jen tarkastamista kahden vuoden ajan Bulgarian tasavallan ja Romanian osallistumista sopimuspuolina tähän sopimukseen koskevan pöytäkirjan voimaantulosta lukien. Samoja tarkastuksia voidaan jatkaa niiden henki- löiden osalta, jotka tuottavat sopimuksen 5 artiklan 1 kohdassa tarkoite- tuin tavoin palveluja seuraavilla neljällä alalla: puutarhanhoitopalvelut, rakennusala ja siihen liittyvät alat, turvatoimet, teollisuussiivous (NACE (2) koodit 01.41; 45.1–4; 74.60; 74.70). Edellä 1 b kohdassa sekä 2 b, 3 b ja 4 c kohdassa mainittuina siirtymäkausina Sveitsi asettaa työntekijät, jotka ovat uusien jäsenvaltioiden kansalaisia, työmarkkinoil- leen pääsyssä etusijalle EU:n ja EFTAn ulkopuolisten maiden kansalai- siin nähden. Tavanomaisille työmarkkinoille yhdentyneiden työntekijöi- den ensisijaisuuden tarkastamista ei sovelleta sellaisten palvelujen tarjo- ajiin, jotka on vapautettu sopimuspuolten välistä palvelujen tarjoamista
(1) Työntekijät voivat hakea lyhytaikaisen oleskelun sallivia lupia tämän pöytä- kirjan 3a alakohdassa mainittujen kiintiöiden perusteella myös alle neljän kuukauden ajaksi.
(2) NACE: Euroopan yhteisön tilastollisesta toimialaluokituksesta 9 päivänä lo- kakuuta 1990 annettu neuvoston asetus (ETY) N:o 3037/90 (EYVL L 293, 24.10.1990, s. 1), asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna 29 päivänä syyskuuta 2003 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 1882/2003 (EUVL L 284, 31.10.2003, s. 1).
▼M5
koskevalla erityissopimuksella (mukaan lukien julkisten hankintojen alasta tehdyn sopimuksen palvelujen tarjoamista koskevat määräykset). Samalla ajanjaksolla voidaan säilyttää kelpoisuusvaatimukset alle neljän kuukauden oleskelun sallivien oleskelulupien (1) osalta ja niiden henki- löiden osalta, jotka tuottavat sopimuksen 5 artiklan 1 kohdan mukaisesti palveluja edellä mainituilla neljällä alalla.
Sekakomitea tarkastelee tässä kohdassa käsiteltyjen siirtymätoimenpitei- den toimivuutta kunkin niitä toteuttavan sopimuspuolen laatiman kerto- muksen pohjalta kahden vuoden kuluessa Bulgarian tasavallan ja Ro- manian osallistumista sopimuspuolina tähän sopimukseen koskevan pöytäkirjan voimaantulosta. Tarkastelun päätyttyä tai viimeistään kahden vuoden kuluttua edellä mainitun pöytäkirjan voimaantulosta tässä koh- dassa määritellyt siirtymätoimenpiteet toteuttanut sopimuspuoli, joka on ilmoittanut sekakomitealle aikomuksestaan jatkaa siirtymätoimenpiteiden toteuttamista, voi edelleen jatkaa niiden toteuttamista viiden vuoden ajan edellä mainitun pöytäkirjan voimaantulosta. Siirtymäkausi päättyy en- simmäisessä alakohdassa määritellyn kaksivuotiskauden lopussa, jos täl- laista ilmoitusta ei tehdä.
Tässä kohdassa määritellyn siirtymäkauden päättyessä kaikki rajoitukset, jotka tässä kohdassa on mainittu, kumotaan.
▼M10
2c. Sveitsi ja Kroatia voivat jatkaa niiden alueella työskentelevien toisen sopimuspuolen työntekijöiden osalta tavanomaisille työmarkki- noille yhdentyneiden työntekijöiden ensisijaisuuden sekä toisen sopi- muspuolen kansalaisiin sovellettavien palkka- ja työolojen tarkastamista kahden vuoden ajan Kroatian tasavallan osallistumista sopimuspuolena tähän sopimukseen koskevan pöytäkirjan voimaantulosta lukien. Samoja tarkastuksia voidaan jatkaa niiden henkilöiden osalta, jotka tuottavat sopimuksen 5 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja palveluja seuraavilla nel- jällä alalla: puutarhanhoitopalvelut; rakennusala ja siihen liittyvät alat; turvatoimet; teollisuussiivous (NACE koodit (2) 01.41; 45.1–4; 74.60 ja
74.70). Edellä 1 c, 2 c, 3 c ja 4 d kohdassa mainittuina siirtymäkausina Sveitsi asettaa työntekijät, jotka ovat Kroatian kansalaisia, työmarkki- noilleen pääsyssä etusijalle EU:n ja EFTAn ulkopuolisten maiden kan- salaisiin nähden. Tavanomaisille työmarkkinoille yhdentyneiden työnte- kijöiden ensisijaisuuden tarkastamista ei sovelleta sellaisten palvelujen tarjoajiin, jotka on vapautettu sopimuspuolten välistä palvelujen tarjo- amista koskevalla erityissopimuksella (mukaan lukien julkisten hankin- tojen alasta tehdyn sopimuksen palvelujen tarjoamista koskevat mää- räykset). Tällä siirtymäkaudella voidaan säilyttää kelpoisuusvaatimukset alle neljän kuukauden oleskelun sallivien oleskelulupien osalta (3) ja niiden henkilöiden osalta, jotka tuottavat sopimuksen 5 artiklan 1 koh- dassa tarkoitettuja palveluja edellä mainituilla neljällä alalla.
(1) Työntekijät voivat hakea lyhytaikaisen oleskelun sallivia lupia tämän pöytä- kirjan 3 b alakohdassa mainittujen kiintiöiden perusteella myös alle neljän kuukauden ajaksi.
(2) NACE: neuvoston asetus (ETY) N:o 3037/90, annettu 9 päivänä lokakuuta 1990, Euroopan yhteisön tilastollisesta toimialaluokituksesta (EYVL L 293, 24.10.1990, s. 1).
(3) Työntekijät voivat hakea lyhytaikaisen oleskelun sallivia lupia tämän pöytä- kirjan 3 c alakohdassa mainittujen kiintiöiden perusteella myös alle neljän kuukauden ajaksi.
▼M10
▼B
▼M3
Sekakomitea tarkastelee tässä kohdassa käsiteltyjen siirtymätoimenpitei- den toimivuutta kunkin niitä toteuttavan sopimuspuolen laatiman kerto- muksen pohjalta kahden vuoden kuluessa Kroatian tasavallan osallistu- mista sopimuspuolena tähän sopimukseen koskevan pöytäkirjan voi- maantulosta. Tarkastelun päätyttyä, viimeistään kahden vuoden kuluttua edellä mainitun pöytäkirjan voimaantulosta, tässä kohdassa määritellyt siirtymätoimenpiteet toteuttanut sopimuspuoli, joka on ilmoittanut seka- komitealle aikomuksestaan jatkaa niiden toteuttamista, voi tehdä niin viiden vuoden ajan kyseisen pöytäkirjan voimaantulosta. Siirtymäkausi päättyy ensimmäisessä alakohdassa määritellyn kaksivuotiskauden lo- pussa, jos tällaista ilmoitusta ei tehdä.
Tässä kohdassa määrätyn siirtymäkauden päättyessä kumotaan kaikki tässä kohdassa mainitut rajoitukset.
3. Sveitsi varaa tämän sopimuksen voimaantulosta sen viidennen so- veltamisvuoden loppuun kestäväksi ajanjaksoksi kokonaiskiintiöissään seuraavan vähimmäismäärän Euroopan yhteisön palkkatyöntekijöille ja itsenäisille ammatinharjoittajille tarkoitettuja uusia oleskelulupia: 15 000 vähintään vuoden voimassa olevaa oleskelulupaa vuodessa ja 115 500 yli neljä kuukautta ja alle vuoden voimassa olevaa oleskelulu- paa vuodessa.
3a. Tämän pöytäkirjan tultua voimaan ja ennen 1a kohdassa mainitun ajanjakson päättymistä Sveitsi varaa vuosittain (suhteessa kuluneeseen aikaan) sen kolmansille maille varatusta kiintiöstä vähimmäismäärän uusia oleskelulupia (1). Sveitsissä palkkatyöntekijöinä ja itsenäisinä am- matinharjoittajina toimivien Tšekin tasavallan, Viron tasavallan, Latvian tasavallan, Liettuan tasavallan, Unkarin tasavallan, Puolan tasavallan, Slovenian tasavallan ja Slovakian tasavallan kansalaisille seuraavan ai- kataulun mukaisesti:
Luvan päättymispäivä | Vähintään vuoden voi- massa olevien lupien määrä | Yli neljä kuukautta mutta alle vuoden voimassa ole- vien lupien määrä |
31. toukokuuta 2005 | 900 | 9 000 |
31. toukokuuta 2006 | 1 300 | 12 400 |
31. toukokuuta 2007 | 1 700 | 15 800 |
31. toukokuuta 2008 | 2 200 | 19 200 |
31. toukokuuta 2009 | 2 600 | 22 600 |
(1) Nämä luvat myönnetään sopimuksen 10 artiklassa mainitun kiintiön lisäksi. Kiintiö on varattu palkkatyöntekijöinä tai itsenäisinä ammatinharjoittajina toi- miville henkilöille, jotka olivat sopimuksen allekirjoitushetkellä (21. kesäkuuta 1999) jäsenvaltioiden kansalaisia, sekä Kyproksen tai Maltan tasavallan kan- salaisille. Nämä luvat myönnetään myös voimassaolevissa kahdenvälisissä harjoittelijanvaihtosopimuksissa myönnettyjen lupien lisäksi.
▼M5
3b. Bulgarian tasavallan ja Romanian osallistumista sopimuspuolina tähän sopimukseen koskevan pöytäkirjan tultua voimaan ja ennen 1 b kohdassa mainitun ajanjakson päättymistä Sveitsi varaa vuosittain (pro rata temporis -periaatteen mukaisesti) sen kolmansille maille varatusta kiintiöstä vähimmäismäärän uusia oleskelulupia (1) Sveitsissä palkka- työntekijöinä ja itsenäisinä ammatinharjoittajina toimiville näiden uusien jäsenvaltioiden kansalaisille seuraavan aikataulun mukaisesti:
Ajanjakso | Vähintään vuoden voimassa olevien lupien määrä | Yli neljä kuukautta mutta alle vuoden voimassa ole- vien lupien määrä |
Ensimmäisen vuoden loppuun | 362 | 3 620 |
Toisen vuoden loppuun | 523 | 4 987 |
Kolmannen vuoden loppuun | 684 | 6 355 |
Neljännen vuoden loppuun | 885 | 7 722 |
Viidennen vuoden loppuun | 1 046 | 9 090 |
▼M10
3c. Kroatian tasavallan osallistumista sopimuspuolena tähän sopi- mukseen koskevan pöytäkirjan tultua voimaan ja ennen 1 c kohdassa mainitun ajanjakson päättymistä Sveitsi varaa vuosittain (pro rata tem- poris -periaatteen mukaisesti) sen kolmansille maille varatusta kiintiöstä vähimmäismäärän uusia oleskelulupia (2) Sveitsissä palkkatyöntekijöinä ja itsenäisinä ammatinharjoittajina toimiville Kroatian kansalaisille seu- raavan aikataulun mukaisesti:
Ajanjakso | Vähintään vuoden voimassa olevien lupien määrä | Yli neljä kuukautta mutta alle vuoden voimassa ole- vien lupien määrä |
Ensimmäinen vuosi | 54 | 543 |
Toinen vuosi | 78 | 748 |
(1) Nämä luvat myönnetään niiden sopimuksen 10 artiklassa mainittujen kiin- tiöiden lisäksi, jotka on varattu palkkatyöntekijöinä tai itsenäisinä ammatin- harjoittajina toimiville henkilöille, jotka ovat niiden jäsenvaltioiden kansalai- sia, jotka olivat jäsenvaltioita sopimuksen allekirjoitushetkellä (21 päivänä kesäkuuta 1999), sekä niiden jäsenvaltioiden kansalaisia, joista tuli tämän sopimuksen sopimuspuolia vuoden 2004 pöytäkirjalla. Nämä luvat myönne- tään myös Sveitsin ja uusien jäsenvaltioiden voimassa olevissa kahdenväli- sissä harjoittelijanvaihtosopimuksissa myönnettyjen lupien lisäksi.
(2) Nämä luvat myönnetään niiden sopimuksen 10 artiklassa tarkoitettujen kiin- tiöiden lisäksi, jotka on varattu palkkatyöntekijöinä tai itsenäisinä ammatin- harjoittajina toimiville henkilöille, jotka ovat niiden jäsenvaltioiden kansalai- sia, jotka olivat jäsenvaltioita sopimuksen allekirjoitushetkellä (21 päivänä kesäkuuta 1999), sekä niiden jäsenvaltioiden kansalaisia, joista tuli tämän sopimuksen sopimuspuolia vuoden 2004 ja vuoden 2008 pöytäkirjalla. Nämä luvat myönnetään myös Sveitsin ja uusien jäsenvaltioiden voimassao- levissa kahdenvälisissä harjoittelijanvaihtosopimuksissa myönnettyjen lupien lisäksi.
▼M10
▼B
Ajanjakso | Vähintään vuoden voimassa olevien lupien määrä | Yli neljä kuukautta mutta alle vuoden voimassa ole- vien lupien määrä |
Kolmas vuosi | 103 | 953 |
Neljäs vuosi | 133 | 1 158 |
Viides vuosi | 250 | 2 000 |
3d. Jos Sveitsi ja/tai Kroatia soveltaa omalla alueellaan työskentele- viin työntekijöihin 1 c, 2 c ja 3 c kohdassa kuvattuja toimenpiteitä ja jos niiden työmarkkinoilla on vakavia häiriöitä tai vakavien häiriöiden uhka, niiden on ilmoitettava tilanteesta sekakomitealle ennen 1 c kohdassa määrätyn kauden päättymistä.
Sekakomitea päättää, voiko ilmoituksen tehnyt maa ilmoituksen perus- teella jatkaa siirtymätoimenpiteiden soveltamista. Jos sekakomitean lau- sunto on myönteinen, ilmoituksen tehnyt maa voi jatkaa 1 c, 2 c ja 3 c kohdassa kuvattujen toimenpiteiden soveltamista omalla alueellaan työskenteleviin työntekijöihin seitsemännen vuoden loppuun asti edellä mainitun pöytäkirjan voimaantulosta. Tässä tapauksessa 1 c kohdassa mainittu vuosittain myönnettävien oleskelulupien määrä on seuraava:
Ajanjakso | Vähintään vuoden voi- massa olevien lupien määrä | Yli neljä kuukautta mutta alle vuoden voimassa ole- vien lupien määrä |
Kuudes vuosi | 260 | 2 100 |
Seitsemäs vuosi | 300 | 2 300 |
4. Sen estämättä, mitä 3 kohdassa määrätään, sopimuspuolet sopivat seuraavista yksityiskohtaisista säännöistä: jos viiden vuoden kuluttua ja
12 vuoteen asti tämän sopimuksen voimaantulosta Euroopan yhteisön palkkatyöntekijöille ja itsenäisille ammatinharjoittajille myönnettyjen toiseen 1 kohdassa tarkoitetuista oleskelujaksoluokista kuuluvien oles- kelulupien määrä on jonakin vuonna yli 10 prosenttia suurempi kuin kolmen edeltävän vuoden keskiarvo, Sveitsi voi yksipuolisesti rajoittaa seuraavana vuonna Euroopan yhteisön palkkatyöntekijöille ja itsenäisille ammatinharjoittajille myönnettävien kyseiseen luokkaan kuuluvien uu- sien oleskelulupien määrää kolmen edeltävän vuoden keskiarvoon 5 pro- sentilla korotettuna. Seuraavana vuonna määrä voidaan pitää samana.
Sen estämättä, mitä edellisessä alakohdassa määrätään, Euroopan yh- teisön palkkatyöntekijöille ja itsenäisille ammatinharjoittajille myönnet- tyjen uusien oleskelulupien määrän on oltava vähintään 15 000 uutta vähintään vuoden voimassa olevaa oleskelulupaa vuodessa ja 115 500 yli neljä kuukautta ja alle vuoden voimassa olevaa oleskelulu- paa vuodessa.
▼M3
4a. Tämän pöytäkirjan 1a kohdassa ja tässä kohdassa mainitun ajan- jakson päättyessä sovelletaan enintään 12 vuotta sopimuksen voimaan- tulosta sopimuksen 10 artiklan 4 kohdan määräyksiä.
Jos Sveitsin tai jonkin siirtymätoimenpiteitä toteuttaneen uuden jäsen- valtion työmarkkinoilla on vakavia häiriöitä tai vakavien häiriöiden uhka, ne ilmoittavat niistä sekakomitealle 31 päivään toukokuuta 2009 mennessä. Tässä tapauksessa ilmoituksen tehnyt maa voi jatkaa 1a, 2a
▼M3
ja 3a kohdassa kuvattujen menettelyjen soveltamista omalla alueellaan työskenteleviin työntekijöihin 30 päivään huhtikuuta 2011 saakka. Täl- laisessa tapauksessa 1a kohdassa mainittu vuosittain myönnettävien oleskelulupien määrä on seuraava:
Luvan päättymispäivä | Vähintään vuoden voi- massa olevien lupien määrä | Yli neljä kuukautta mutta alle vuoden voimassa ole- vien lupien määrä |
31. toukokuuta 2010 | 2 800 | 26 000 |
30. huhtikuuta 2011 | 3 000 | 29 000 |
4b. Jos Maltassa vallitsee tai on ennakoitavissa sellainen työmarkki- noiden häiriötilanne, että jollakin alueella tai jossakin ammatissa syntyy elintasoa ja työllisyyttä uhkaava vakava vaara, ja se päättää ottaa käyt- töön liittymissopimuksen liitteessä XI olevan 2 jakson ”Henkilöiden vapaa liikkuvuus” säännösten mukaiset rajoittavat toimenpiteet muita EU:n jäsenvaltioita vastaan, se voi soveltaa mainittuja toimenpiteitä myös Sveitsiin. Tällaisessa tapauksessa Sveitsillä on oikeus toteuttaa vastaavia vastavuoroisia toimenpiteitä Maltaa kohtaan.
Malta ja Sveitsi voivat käyttää tätä menettelyä 30 päivään huhtikuuta 2011 saakka.
▼M5
4c. Edellä 1 b kohdassa ja tässä kohdassa mainitun ajanjakson päät- tyessä Bulgarian tasavallan ja Romanian kansalaisiin sovelletaan tämän sopimuksen 10 artiklan 4 kohdan määräyksiä enintään kymmenen vuo- den ajan näiden uusien jäsenvaltioiden osallistumista sopimuspuolina tähän sopimukseen koskevan pöytäkirjan voimaantulosta.
Jos Sveitsin tai jonkin siirtymätoimenpiteitä toteuttaneen uuden jäsen- valtion työmarkkinoilla on vakavia häiriöitä tai vakavien häiriöiden uhka, ne ilmoittavat niistä sekakomitealle ennen 2 b kohdan 2 alakoh- dassa tarkoitetun viisivuotisen siirtymäkauden päättymistä. Tässä ta- pauksessa ilmoituksen tehnyt maa voi jatkaa 1 b, 2 b ja 3 b kohdassa kuvattujen menettelyjen soveltamista omalla alueellaan työskenteleviin työntekijöihin seitsemän vuoden ajan edellä mainitun pöytäkirjan voi- maantulosta. Tällaisessa tapauksessa 1 b kohdassa mainittu vuosittain myönnettävien oleskelulupien määrä on seuraava:
Ajanjakso | Vähintään vuoden voi- massa olevien lupien määrä | Yli neljä kuukautta mutta alle vuoden voimassa ole- vien lupien määrä |
Kuudennen vuoden loppuun | 1 126 | 10 457 |
Seitsemännen vuoden loppuun | 1 207 | 11 664 |
▼M10
4d. Edellä 1 c ja 3 d kohdassa tarkoitetun ajanjakson päättyessä so- velletaan seuraavia määräyksiä enintään kymmenen vuoden ajan Kroa- tian tasavallan osallistumista sopimuspuolena tähän sopimukseen koske- van pöytäkirjan voimaantulosta: Jos johonkin 1 c kohdassa tarkoitettuun luokkaan kuuluvien, palkkatyöntekijöinä tai itsenäisinä ammatinharjoit- tajina toimiville kroatialaisille myönnettyjen uusien oleskelulupien määrä on jonakin vuonna yli 10 prosenttia suurempi kuin viitevuotta edeltävien kolmen vuoden keskiarvo, Sveitsi voi soveltamisvuonna yk- sipuolisesti rajoittaa palkkatyöntekijöinä tai itsenäisinä ammatinharjoit- tajina toimiville kroatialaisille vähintään vuodeksi myönnettävien uusien oleskelulupien määrän soveltamisvuotta edeltävien kolmen vuoden kes- kiarvoon, johon lisätään 5 prosenttia, ja yli neljäksi kuukaudeksi mutta alle vuodeksi myönnettävien uusien oleskelulupien määrän soveltamis- vuotta edeltävien kolmen vuoden keskiarvoon, johon lisätään 10 pro- senttia. Soveltamisvuotta seuraavana vuonna lupien määrä voidaan ra- joittaa samaan määrään.
Poiketen siitä, mitä edellä olevassa alakohdassa säädetään, kuudennen ja seitsemännen viitevuoden päättyessä sovelletaan seuraavia määräyksiä: Jos johonkin 1 c kohdassa tarkoitettuun luokkaan kuuluvien, palkka- työntekijöinä tai itsenäisinä ammatinharjoittajina toimiville kroatialaisille myönnettyjen uusien oleskelulupien määrä on jonakin vuonna yli 10 prosenttia suurempi kuin viitevuotta edeltävän vuoden keskiarvo, Sveitsi voi soveltamisvuonna yksipuolisesti rajoittaa palkkatyöntekijöinä tai itsenäisinä ammatinharjoittajina toimiville kroatialaisille vähintään vuodeksi myönnettävien uusien oleskelulupien määrän soveltamisvuotta edeltävien kolmen vuoden keskiarvoon, johon lisätään 5 prosenttia, ja yli neljäksi kuukaudeksi mutta alle vuodeksi myönnettävien uusien oles- kelulupien määrän soveltamisvuotta edeltävien kolmen vuoden keskiar- voon, johon lisätään 10 prosenttia. Soveltamisvuotta seuraavana vuonna lupien määrä voidaan rajoittaa samaan määrään.
4e. Edellä olevaa 4 d kohtaa sovellettaessa tarkoitetaan
1) ’viitevuodella’ vuotta, joka lasketaan sen kuukauden ensimmäisestä päivästä, jona pöytäkirja tulee voimaan;
2) ’soveltamisvuodella’ viitevuotta seuraavaa vuotta.
▼B
5. Edellä 1–4 kohdan siirtymämääräyksiä ja erityisesti 2 kohdan ta- vanomaisille työmarkkinoille yhdentyneiden työntekijöiden ensisijai- suutta sekä palkka- ja työolojen tarkastamista koskevia määräyksiä ei sovelleta palkkatyöntekijöihin ja itsenäisiin ammatinharjoittajiin, joilla on lupa harjoittaa taloudellista toimintaa sopimuspuolten alueella tämän sopimuksen voimaantuloajankohtana. Viimeksi mainituilla on oikeus erityisesti maantieteelliseen ja ammatilliseen liikkuvuuteen. Alle vuoden voimassa olevan oleskeluluvan haltijoilla on oikeus uusia oleskelulu- pansa, eikä määrällisten rajoitusten loppuun käyttäminen koske heitä. Vähintään vuoden voimassa olevan oleskeluluvan haltijoilla on oikeus jatkaa oleskelulupansa voimassaoloa; kyseisillä palkkatyöntekijöillä ja itsenäisillä ammatinharjoittajilla on näin ollen tämän sopimuksen voi- maantulosta sen perusmääräysten ja erityisesti sen 7 artiklan nojalla samat vapaata liikkuvuutta koskevat oikeudet kuin sopimuspuolten alu- eelle sijoittautuneilla henkilöillä.
▼M3
5a. Edellä 1a, 2a, 3a, 4a ja 4b kohdan siirtymämääräyksiä ja erityi- sesti 2a kohdan tavanomaisille työmarkkinoille yhdentyneiden työnteki- jöiden ensisijaisuutta sekä palkka- ja työolojen tarkastamista koskevia määräyksiä ei sovelleta palkkatyöntekijöihin ja itsenäisiin ammatinhar- joittajiin, joilla on lupa harjoittaa taloudellista toimintaa sopimuspuolten alueella tämän pöytäkirjan voimaantuloajankohtana. Mainituilla henki- löillä on oikeus erityisesti ammatilliseen ja maantieteelliseen liikkuvuu- teen.
Alle vuoden voimassa olevan oleskeluluvan haltijoilla on oikeus uusia oleskelulupansa, eikä määrällisten rajoitusten loppuun käyttäminen koske heitä. Vähintään vuoden voimassa olevan oleskeluluvan haltijoilla on oikeus jatkaa oleskelulupansa voimassaoloa. Kyseisillä palkkatyönte- kijöillä ja itsenäisillä ammatinharjoittajilla on näin ollen sopimuksen voimaantulosta sen perusmääräysten ja erityisesti sen 7 artiklan nojalla samat vapaata liikkuvuutta koskevat oikeudet kuin sopimuspuolten alu- eelle sijoittautuneilla henkilöillä.
▼M5
5b. Tämän artiklan 1 b, 2 b, 3 b ja 4 c kohdan siirtymämääräyksiä ja erityisesti 2 b kohdan tavanomaisille työmarkkinoille yhdentyneiden työntekijöiden ensisijaisuutta sekä palkka- ja työolojen tarkastamista koskevia määräyksiä ei sovelleta palkkatyöntekijöihin ja itsenäisiin am- matinharjoittajiin, joilla on lupa harjoittaa taloudellista toimintaa sopi- muspuolten alueella Bulgarian tasavallan ja Romanian osallistumista sopimuspuolina tähän sopimukseen koskevan pöytäkirjan voimaantuloa- jankohtana. Mainituilla henkilöillä on oikeus erityisesti ammatilliseen ja maantieteelliseen liikkuvuuteen.
Alle vuoden voimassa olevan oleskeluluvan haltijoilla on oikeus uusia oleskelulupansa, eivätkä määrälliset rajoitukset koske heitä. Vähintään vuoden voimassa olevan oleskeluluvan haltijoilla on ilman eri toimen- piteitä oikeus jatkaa oleskelulupansa voimassaoloa. Tällaisilla palkka- työntekijöillä ja itsenäisillä ammatinharjoittajilla on näin ollen edellä mainitun pöytäkirjan voimaantulosta lukien sopimuksen perusmääräys- ten ja erityisesti sen 7 artiklan nojalla samat vapaata liikkuvuutta kos- kevat oikeudet kuin sopimuspuolten alueelle sijoittautuneilla henkilöillä.
▼M10
5c. Tämän artiklan 1 c, 2 c, 3 c ja 4 d kohdan siirtymämääräyksiä ja erityisesti 2 c kohdan tavanomaisille työmarkkinoille yhdentyneiden työntekijöiden ensisijaisuutta sekä palkka- ja työolojen tarkastamista koskevia määräyksiä ei sovelleta palkkatyöntekijöihin ja itsenäisiin am- matinharjoittajiin, joilla on lupa harjoittaa taloudellista toimintaa sopi- muspuolten alueilla Kroatian tasavallan osallistumista sopimuspuolena tähän sopimukseen koskevan pöytäkirjan voimaantuloajankohtana. Mai- nituilla henkilöillä on oikeus erityisesti ammatilliseen ja maantieteelli- seen liikkuvuuteen.
Alle vuoden voimassa olevan oleskeluluvan haltijoilla on oikeus uusia oleskelulupansa, eivätkä määrälliset rajoitukset koske heitä. Vähintään vuoden voimassa olevan oleskeluluvan haltijoilla on automaattisesti oi- keus jatkaa oleskelulupansa voimassaoloa. Tällaisilla palkkatyönteki- jöillä ja itsenäisillä ammatinharjoittajilla on näin ollen edellä mainitun pöytäkirjan voimaantulosta lukien sopimuksen perusmääräysten ja eri- tyisesti sen 7 artiklan nojalla samat vapaata liikkuvuutta koskevat oi- keudet kuin sopimuspuolten alueelle sijoittautuneilla henkilöillä.
6. Sveitsi toimittaa hyödylliset tilastot ja tiedot sekakomitealle sään- nöllisesti ja nopeasti, mukaan lukien 2 kohdan määräysten täytäntöön- panotoimenpiteet. Kukin sopimuspuoli voi pyytää tilanteen tarkastele- mista sekakomiteassa.
7. Rajatyöntekijöihin ei sovelleta määrällisiä rajoituksia.
8. Sosiaaliturvaa ja työttömyysvakuutusmaksujen korvaamista koske- via siirtymämääräyksiä käsitellään liitteessä II olevassa pöytäkirjassa.
11 artikla
Valitusten käsittely
1. Tässä sopimuksessa tarkoitetuilla henkilöillä on oikeus tehdä toi- mivaltaisille viranomaisille valituksia tämän sopimuksen määräysten so- veltamisesta.
2. Valitukset on käsiteltävä kohtuullisessa määräajassa.
3. Valitusta koskevan päätöksen tekeminen tai sen tekemättä jättämi- nen kohtuullisessa määräajassa antaa tässä sopimuksessa tarkoitetuille henkilöille mahdollisuuden hakea muutosta toimivaltaiselta kansalliselta oikeusasteelta.
12 artikla
Edullisempaa kohtelua koskevat säännökset
Tämä sopimus ei estä soveltamasta mahdollisia edullisempia kansallisia säännöksiä sopimuspuolten kansalaisiin ja heidän perheenjäseniinsä.
13 artikla
Vallitsevan tilan säilyttäminen
Sopimuspuolet sitoutuvat sopimuksen allekirjoittamisesta alkaen ole- maan toteuttamatta uusia tämän sopimuksen soveltamisalaan kuuluvia toisen sopimuspuolen kansalaisia koskevia rajoittavia toimenpiteitä.
14 artikla
Sekakomitea
1. Perustetaan sekakomitea, joka muodostuu sopimuspuolten edusta- jista ja joka vastaa sopimuksen hallinnoinnista ja moitteettomasta sovel- tamisesta. Tätä varten se laatii suosituksia. Se tekee päätöksiä sopimuk- sessa määrätyissä tapauksissa. Sekakomitean päätökset tehdään yksimie- lisesti.
2. Vakavien taloudellisten tai sosiaalisten vaikeuksien ollessa ky- seessä sekakomitea kokoontuu toisen sopimuspuolen pyynnöstä tarkas- tellakseen tilanteen korjaamiseksi tarvittavia toimenpiteitä. Sekakomitea
voi päättää toteutettavista toimenpiteistä 60 päivän kuluessa pyynnön esittämispäivästä. Sekakomitea voi jatkaa kyseistä määräaikaa. Toimen- piteet rajataan soveltamisalaltaan ja kestoltaan siihen, mitä on välttämä- töntä tilanteen korjaamiseksi. On valittava sellaiset toimenpiteet, joista on vähiten häiriötä tämän sopimuksen toiminnalle.
3. Sopimuspuolet vaihtavat säännöllisesti tietoja ja neuvottelevat se- kakomiteassa minkä tahansa sopimuspuolen pyynnöstä sopimuksen moitteettoman toiminnan varmistamiseksi.
4. Sekakomitea kokoontuu tarpeen mukaan ja vähintään kerran vuo- dessa. Kukin sopimuspuoli voi pyytää kokouksen koolle kutsumista. Sekakomitea kokoontuu kahden viikon kuluessa 2 kohdassa tarkoitetun pyynnön esittämisestä.
5. Sekakomitea vahvistaa työjärjestyksensä, jossa annetaan muun muassa yksityiskohtaiset säännöt kokousten koollekutsumisesta, sekako- mitean puheenjohtajan nimittämisestä ja puheenjohtajan toimikauden määrittelemisestä.
6. Sekakomitea voi päättää perustaa työ- tai asiantuntijaryhmiä autta- maan sitä tehtäviensä hoitamisessa.
15 artikla
Liitteet ja pöytäkirjat
Tämän sopimuksen liitteet ja pöytäkirjat ovat erottamaton osa tätä sopi- musta. Julistukset ovat päätösasiakirjassa.
16 artikla
Viittaukset yhteisön oikeuteen
1. Tämän sopimuksen tavoitteiden saavuttamiseksi sopimuspuolet to- teuttavat kaikki tarvittavat toimenpiteet, jotta niihin Euroopan yhteisön säädöksiin, joihin viitataan, sisältyviä oikeuksia ja velvollisuuksia vas- taavia oikeuksia ja velvollisuuksia sovelletaan niiden välisissä suhteissa.
2. Siinä määrin, kuin yhteisön oikeuden käsitteet liittyvät tämän so- pimuksen soveltamiseen, huomioon otetaan asiaa koskeva Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytäntö, joka edeltää tämän sopimuk- sen allekirjoittamista. Tämän sopimuksen allekirjoittamisen jälkeinen oi- keuskäytäntö annetaan tiedoksi Sveitsille. Sekakomitea määrittää sopi- muspuolen pyynnöstä kyseisen oikeuskäytännön seuraukset sopimuksen moitteettoman soveltamisen varmistamiseksi.
17 artikla
Lainsäädännön kehittyminen
1. Sopimuspuoli ilmoittaa viipymättä toiselle sopimuspuolelle seka- komiteassa kansallisen lainsäädäntönsä muuttamiseen pyrkivän luonnok- sen hyväksymistä koskevan menettelyn aloittamisesta tai sellaisen oi- keusasteen, jonka tuomioista ei voi kansallisen lainsäädännön mukaisesti tehdä valitusta, oikeuskäytännön muuttumisesta sopimuksen soveltamis- alaan kuuluvilla aloilla.
2. Sekakomiteassa keskustellaan tällaisen muutoksen mahdollisista vaikutuksista sopimuksen moitteettomaan toimintaan.
18 artikla
Sopimuksen uudelleentarkastelu
Jos sopimuspuoli haluaa, että tätä sopimusta tarkastellaan uudelleen, se jättää sekakomitealle tätä koskevan ehdotuksen. Tähän sopimukseen tehdyt muutokset tulevat voimaan, kun sopimuspuolten sisäiset menet- telyt on saatettu päätökseen, lukuun ottamatta liitteisiin II ja III tehtäviä muutoksia, joista sekakomitea päättää ja jotka voivat tulla voimaan heti kyseisen päätöksen tekemisen jälkeen.
19 artikla
Riitojen ratkaisu
1. Sopimuspuolet voivat jättää kaikki tämän sopimuksen tulkintaa tai soveltamista koskevat riidat sekakomitean ratkaistaviksi.
2. Sekakomitea voi ratkaista riidat. Sekakomitealle toimitetaan kaikki hyväksyttävän ratkaisun löytämiseksi tehtävässä perusteellisessa tilan- teen tutkimisessa tarvittavat tiedot. Sekakomitea tutkii kaikki vaihtoeh- dot tämän sopimuksen moitteettoman toiminnan varmistamiseksi.
20 artikla
Suhde sosiaaliturvaa koskeviin kahdenvälisiin sopimuksiin
Jos liitteessä II ei toisin määrätä, Sveitsin ja Euroopan yhteisön jäsen- valtioiden sosiaaliturvaa koskevien kahdenvälisten sopimusten sovelta- minen lakkautetaan tämän sopimuksen voimaantulosta siltä osin, kuin tällä sopimuksella säännellään samaa asiaa.
21 artikla
Suhde kaksinkertaista verotusta koskeviin kahdenvälisiin sopimuk siin
1. Tämän sopimuksen määräykset eivät vaikuta Sveitsin ja Euroopan yhteisön jäsenvaltioiden kaksinkertaista verotusta koskevien kahdenvä- listen sopimusten määräyksiin. Erityisesti tämän sopimuksen määräykset eivät vaikuta kaksinkertaista verotusta koskevien sopimusten mukaiseen rajatyöntekijöiden määritelmään.
2. Tämän sopimuksen määräyksiä ei voida tulkita siten, että ne es- täisivät sopimuspuolia kohtelemasta eri tavalla verovelvollisia, joita kos- kevat olosuhteet eivät ole keskenään verrattavissa, erityisesti asuinpai- kan osalta, kansallisen verotuslainsäädäntönsä asianmukaisia säännöksiä sovellettaessa.
3. Tämän sopimuksen määräykset eivät estä sopimuspuolia hyväksy- mästä tai soveltamasta toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on verojen tosiasiallisen kantamisen, maksamisen ja perimisen varmistaminen tai veronkierron estäminen sopimuspuolen kansallisen verotuslainsäädännön
taikka Sveitsin ja yhden tai useamman Euroopan yhteisön jäsenvaltion välisten kaksinkertaisen verotuksen estämisestä tehtyjen sopimusten taikka muiden verotukseen liittyvien järjestelyjen mukaisesti.
22 artikla
Suhde muita aloja kuin sosiaaliturvaa ja kaksinkertaista verotusta koskeviin kahdenvälisiin sopimuksiin
1. Sen estämättä, mitä 20 ja 21 artiklassa määrätään, tämä sopimus ei vaikuta Sveitsin ja yhden tai useamman Euroopan yhteisön jäsenvaltion välisiin sopimuksiin, kuten yksityishenkilöitä, taloudellisia toimijoita, rajat ylittävää yhteistyötä tai pientä rajaliikennettä koskeviin sopimuk- siin, siinä määrin, kuin kyseiset sopimukset ovat yhteensopivia tämän sopimuksen kanssa.
2. Jos kyseiset sopimukset eivät sovi yhteen tämän sopimuksen kanssa, tätä sopimusta sovelletaan ensisijaisesti.
23 artikla
Saavutetut oikeudet
Jos sopimus irtisanotaan tai sen voimassaoloa ei jatketa, yksilöiden saavuttamiin oikeuksiin ei puututa. Sopimuspuolet päättävät yhteisellä sopimuksella mitä tehdään oikeuksille, joita ollaan myöntämässä.
24 artikla
Alueellinen soveltamisala
Tätä sopimusta sovelletaan Sveitsin alueeseen sekä alueisiin, joihin so- velletaan Euroopan yhteisön perustamissopimusta siinä määrätyin edel- lytyksin.
25 artikla
Voimaantulo ja kesto
1. Sopimuspuolet ratifioivat tai hyväksyvät tämän sopimuksen omia menettelyjään noudattaen. Sopimus tulee voimaan sitä päivää seuraavan toisen kuukauden ensimmäisenä päivänä, jona ratifiointiasiakirjojen tal- lettamisesta tai seuraavien seitsemän sopimuksen hyväksymisestä on il- moitettu viimeksi:
sopimus henkilöiden vapaasta liikkuvuudesta, sopimus lentoliikenteestä,
sopimus rautateiden ja maanteiden tavara- ja henkilöliikenteestä, sopimus maataloustuotteiden kaupasta,
sopimus vaatimustenmukaisuuden arvioinnin vastavuoroisesta tunnusta- misesta,
sopimus tietyistä julkisiin hankintoihin liittyvistä näkökohdista, sopimus tiede- ja teknologiayhteistyöstä.
2. Tämä sopimus tehdään aluksi seitsemäksi vuodeksi. Sopimus uu- sitaan määräämättömäksi ajaksi, jollei Euroopan yhteisö tai Sveitsi il- moita muuta toiselle sopimuspuolelle ennen alkuperäisen voimassaoloa- jan päättymistä. Jos tällainen ilmoitus tehdään, sovelletaan 4 kohdan määräyksiä.
3. Euroopan yhteisö tai Sveitsi voi irtisanoa tämän sopimuksen il- moittamalla asiasta toiselle sopimuspuolelle. Jos tällainen ilmoitus teh- dään, sovelletaan 4 kohdan määräyksiä.
4. Edellä 1 kohdassa mainitut seitsemän sopimusta lakkaavat ole- masta voimassa kuuden kuukauden kuluttua 2 kohdassa tarkoitetun voi- massaolon jatkamatta jättämistä koskevan ilmoituksen tai 3 kohdassa tarkoitetun irtisanomisilmoituksen vastaanottamisesta.
Hecho en Luxemburgo, el veintiuno de junio de mil novecientos noventa y nueve, en doble ejemplar en lenguas alemana, danesa, española, finesa, francesa, griega, inglesa, italiana, neerlandesa, portuguesa y sueca, siendo cada uno de estos textos igualmente auténtico.
Udfærdiget i Luxembourg, den enogtyvende juni nitten hundrede og nioghalv- fems, i to eksemplarer på dansk, engelsk, finsk, fransk, græsk, italiensk, neder- landsk, portugisisk, spansk, svensk og tysk, idet hver af disse tekster har samme gyldighed.
Geschehen zu Luxemburg am einundzwanzigsten Juni neunzehnhundertneunund- neunzig in zweifacher Ausfertigung in dänischer, deutscher, englischer, finni- scher, französischer, griechischer, italienischer, niederländischer, portugiesischer, spanischer und schwedischer Sprache, wobei jeder dieser Wortlaute gleicherma- ßen verbindlich ist.
Έγινε στο Λουξεμβούργο, στις είκοσι μία Ιουνίου χίλια εννιακόσια ενενήντα εννέα, σε δύο αντίτυπα στην αγγλική, γαλλική, γερμανική, δανική, ελληνική, ισπανική, ιταλική, ολλανδική, πορτογαλική, σουηδική και φινλανδική γλώσσα· καθένα από τα κείμενα είναι εξίσου αυθεντικό.
Done at Luxembourg on the twenty-first day of June in the year one thousand nine hundred and ninety-nine, in duplicate in the Danish, Dutch, English, Finnish, French, German, Greek, Italian, Portuguese, Spanish and Swedish languages, each of those texts being equally authentic.
Fait à Luxembourg, le vingt-et-un juin mil neuf cent quatre-vingt dix-neuf, en double exemplaire en langues allemande, anglaise, danoise, espagnole, finnoise, française, grecque, italienne, néerlandaise, portugaise et suédoise, chacun de ces textes faisant également foi.
Fatto a Lussemburgo, addì ventuno giugno millenovecentonovantanove, in du- plice esemplare, nelle lingue danese, finlandese, francese, greca, inglese, italiana, olandese, portoghese, spagnola, svedese e tedesca, ciascun testo facente ugual- mente fede.
Gedaan te Luxemburg, de eenentwintigste juni negentienhonderd negenennegen- tig, in twee exemplaren in de Deense, de Duitse, de Engelse, de Finse, de Franse, de Griekse, de Italiaanse, de Nederlandse, de Portugese, de Spaanse en de Zweedse taal, zijnde alle teksten gelijkelijk authentiek.
Feito em Luxemburgo, em vinte e um de Junho de mil novecentos e noventa e nove, em duplo exemplar nas línguas alemã, dinamarquesa, espanhola, finlan- desa, francesa, grega, inglesa, italiana, neerlandesa, portuguesa e sueca, fazendo igualmente fé qualquer dos textos.
Tehty Luxemburgissa kahdentenakymmenentenäensimmäisenä päivänä kesäkuuta vuonna tuhatyhdeksänsataayhdeksänkymmentäyhdeksän kahtena kappaleena eng- lannin, espanjan, hollannin, italian, kreikan, portugalin, ranskan, ruotsin, saksan, suomen ja tanskan kielellä, ja jokainen teksti on yhtä todistusvoimainen.
Utfärdat i Luxemburg den tjugoförsta juni nittonhundranittionio i två exemplar på det danska, engelska, finska, franska, grekiska, italienska, nederländska, portugi- siska, spanska, svenska och tyska språket, vilka samtliga texter är lika giltiga.
Pour le Royaume de Belgique Voor het Koninkrijk België Für das Königreich Belgien
Cette signature engage également la Communauté française, la Communauté flamande, la Communauté germanophone, la Région wallonne, la Région flamande et la Région de Bruxelles-Capitale.
Deze handtekening verbindt eveneens de Vlaamse Gemeenschap, de Franse Ge- meenschap, de Duitstalige Gemeenschap, het Vlaamse Gewest, het Waalse Ge- west en het Brusselse Hoofdstedelijke Gewest.
Diese Unterschrift verbindet zugleich die Deutschsprachige Gemeinschaft, die Flämische Gemeinschaft, die Französische Gemeinschaft, die Wallonische Re- gion, die Flämische Region und die Region Brüssel-Hauptstadt.
På Kongeriget Danmarks vegne
Für die Bundesrepublik Deutschland
Για την Ελληνική Δημοκρατία
Por el Reino de España
Pour la République française
Thar cheann Na hÉireann For Ireland
Per la Repubblica italiana
Pour le Grand-Duché de Luxembourg
Voor het Koninkrijk der Nederlanden
Für die Republik Österreich
Pela República Portuguesa
Suomen tasavallan puolesta För Republiken Finland
För Konungariket Sverige
For the United Kingdom of Great Britain and Northern Ireland
Por la Comunidad Europea
For Det Europæiske Fællesskab Für die Europäische Gemeinschaft Για την Ευρωπαϊκή Κοινότητα For the European Community Pour la Communauté européenne Per la Comunità europea
Voor de Europese Gemeenschap Pela Comunidade Europeia Euroopan yhteisön puolesta
På Europeiska gemenskapens vägnar
Für die schweizerische Eidgenossenschaft Pour la Confédération suisse
Per la Confederazione svizzera
HENKILÖIDEN VAPAA LIIKKUVUUS
I. YLEISET MÄÄRÄYKSET
1 artikla
Maahantulo ja maasta poistuminen
1. Sopimuspuolet päästävät alueelleen toisten sopimuspuolten kansa- laiset, tämän liitteen 3 artiklassa tarkoitetut heidän perheensä jäsenet sekä tämän liitteen 17 artiklassa tarkoitetut lähetetyt työntekijät yksin- kertaisesti niin, että he esittävät voimassa olevan henkilötodistuksen tai passin.
Maahantuloviisumia tai vastaavaa asiakirjaa ei vaadita muilta kuin niiltä perheenjäseniltä ja tämän liitteen 17 artiklassa tarkoitetuilta lähetetyiltä työntekijöiltä, jotka eivät ole jonkun sopimuspuolen kansalaisia. Kysei- nen sopimuspuoli helpottaa kaikin tavoin näille henkilöille välttämättö- mien viisumien saantia.
2. Sopimuspuolet myöntävät sopimuspuolten kansalaisille, tämän liit- teen 3 artiklassa tarkoitetuille heidän perheensä jäsenille ja tämän liit- teen 17 artiklassa tarkoitetuille lähetetyille työntekijöille oikeuden lähteä alueeltaan yksinkertaisesti niin, että he esittävät voimassa olevan henki- lötodistuksen tai passin. Sopimuspuolet eivät voi vaatia muiden sopi- muspuolten kansalaisilta maastapoistumisviisumia tai vastaavaa asiakir- jaa.
Lainsäädäntönsä mukaisesti sopimuspuolet myöntävät näille kansalai- sille henkilötodistuksen tai passin, jossa erityisesti mainitaan haltijan kansalaisuus, tai uudistavat sen.
Passin on oltava voimassa ainakin kaikissa sopimuspuolissa sekä niissä maissa, joiden kautta sen haltijan on kuljettava matkustaessaan toiseen sopimuspuoleen. Jos passi on ainoa asiakirja, jolla henkilö saa laillisesti poistua maasta, passin voimassaoloajan on oltava vähintään viisi vuotta.
2 artikla
Oleskelu ja taloudellinen toiminta
1. Sopimuspuolen kansalaisilla on oikeus oleskella ja harjoittaa talou- dellista toimintaa toisen sopimuspuolen alueella II–IV luvussa määrät- tyjen yksityiskohtaisten sääntöjen mukaisesti, sanotun kuitenkaan rajoit- tamatta tämän sopimuksen 10 artiklassa määrätyn siirtymäkauden ja tämän liitteen XXX luvun määräysten soveltamista. Tämä oikeus vahvis- tetaan myöntämällä oleskelulupa tai erityislupa rajatyöntekijöille.
Sopimuspuolten kansalaisilla on myös oikeus mennä toisen sopimus- puolen alueelle tai jäädä sinne oltuaan alle vuoden kestäneessä työsuh- teessa etsiäkseen siellä työtä ja oleskellakseen siellä kohtuullisen pitui- sen ajan, esimerkiksi kuusi kuukautta, saadakseen tietoa heidän amma- tillista pätevyyttään vastaavista työpaikkatarjouksista ja toteuttaakseen
2. Sopimuspuolten kansalaisilla, jotka eivät harjoita taloudellista toi- mintaa vastaanottavassa valtiossa ja joilla ei ole oleskeluoikeutta tämän sopimuksen muiden määräysten nojalla, on oleskeluoikeus, jos he täyt- tävät V luvussa esitetyt ennakkoedellytykset. Tämä oikeus vahvistetaan myöntämällä oleskelulupa.
3. Sopimuspuolten kansalaisille myönnettävä oleskelulupa tai erityis- lupa myönnetään ja uudistetaan maksutta tai hintaan, joka ei ole suu- rempi kuin omille kansalaisille myönnettävistä henkilötodistuksista pe- rittävät maksut ja verot. Sopimuspuolet toteuttavat tarvittavat toimenpi- teet yksinkertaistaakseen kaikin mahdollisin tavoin näiden asiakirjojen saantia koskevia muodollisuuksia ja menettelyjä.
4. Sopimuspuolet voivat vaatia toisten sopimuspuolten kansalaisia ilmoittamaan alueella olemisestaan.
3 artikla
Perheenjäsenet
1. Sopimuspuolen kansalaisen, jolla on oleskeluoikeus, perheenjäse- nillä on oikeus tulla asumaan hänen luokseen. Palkkatyöntekijällä on voitava olla perheensä käyttöön asunto, joka täyttää ne vaatimukset, joita pidetään normaaleina sen alueen kotimaisten työntekijöiden asumi- sessa, jossa työntekijä on työssä ilman, että tämä määräys johtaa kan- sallisten työntekijöiden ja muista sopimuspuolista lähtöisin olevien työn- tekijöiden väliseen syrjintään.
2. Kansalaisuudesta riippumatta perheenjäseninä pidetään:
a) sopimuspuolen kansalaisen aviopuolisoa ja puolisoiden alle 21-vuo- tiaita tai huollettavia jälkeläisiä;
b) sopimuspuolen kansalaisen ja hänen aviopuolisonsa huollettavina olevia sukulaisia ylenevässä polvessa;
c) opiskelijan puolisoa ja huollettavia jälkeläisiä.
Sopimuspuolet helpottavat sellaisten perheenjäsenten maahanpääsyä, joita ei ole mainittu tämän kohdan a, b tai c alakohdassa, mutta jotka ovat sopimuspuolen kansalaisen huollettavia tai jotka asuvat lähtö- maassa hänen taloudessaan.
3. Oleskeluluvan myöntämiseksi sopimuspuolen kansalaisen perheen- jäsenille sopimuspuolet voivat vaatia ainoastaan seuraavien asiakirjojen esittämistä:
b) sen valtion toimivaltaisen viranomaisen antama sukulaisuussuhteen osoittava asiakirja, josta henkilö on peräisin tai josta hän tulee;
c) huollettavien henkilöiden osalta alkuperä- tai tulovaltion toimivaltai- sen viranomaisen antama asiakirja, joka osoittaa heidän olevan 1 koh- dassa tarkoitetun henkilön huollettavia tai mainitussa valtiossa asu- neen hänen taloudessaan.
4. Perheenjäsenelle myönnetty oleskelulupa on voimassa yhtä kauan kuin hänen huoltajansa lupa.
5. Henkilön, jolla on oleskeluoikeus, puolisolla ja alle 21-vuotiailla tai huollettavilla lapsilla on kansalaisuudesta riippumatta oikeus ryhtyä harjoittamaan taloudellista toimintaa.
6. Jos sopimuspuolen kansalainen harjoittaa tai ei harjoita tai on harjoittanut taloudellista toimintaa toisen sopimuspuolen alueella, on hänen kyseisen sopimuspuolen alueella asuvilla lapsillaan oikeus osal- listua peruskoulutukseen, oppisopimuskoulutukseen ja ammatilliseen koulutukseen samoin edellytyksin kuin vastaanottavan valtion kansalai- silla.
Sopimuspuolet tukevat toimenpiteitä, joilla pyritään turvaamaan näille lapsille parhaat mahdolliset edellytykset osallistua tähän opetukseen.
4 artikla
Maahanjäämisoikeus
1. Sopimuspuolen kansalaisilla ja heidän perheenjäsenillään on oi- keus jäädä toisen sopimuspuolen alueelle taloudellisen toiminnan har- joittamisen loppumisen jälkeen.
2. Tämän sopimuksen 16 artiklan mukaisesti viitataan asetukseen (ETY) N:o 1251/70 (EYVL L 142, 30.6.1970, s. 24) (1) ja direktiiviin 75/34/ETY (EYVL L 14, 20.1.1975, s. 10).
5 artikla
Yleinen järjestys
1. Tämän sopimuksen määräyksillä myönnettyjä oikeuksia voidaan rajoittaa ainoastaan yleiseen järjestykseen, turvallisuuteen ja kansanter- veyteen perustuvilla toimenpiteillä.
2. Tämän sopimuksen 16 artiklan mukaisesti viitataan direktiiviin 64/221/ETY (EYVL L 56, 4.4.1964, s. 850/64), direktiiviin 72/194/ETY (EYVL L 121, 26.5.1972, s. 32) (2) ja direktiiviin 75/35/ETY (EYVL L 14, 20.1.1975, s. 14).
(1) Sellaisena kuin se on voimassa sopimuksen allekirjoituspäivänä.
(2) Heihin ei sovelleta kotimaisten työntekijöiden ensisijaisuutta eikä työolosuh- teiden ja palkkauksen tarkastuksia työpaikalla.
6 artikla
Oleskelun sääntely
1. Palkkatyöntekijälle, joka on sopimuspuolen kansalainen, jäljem- pänä ’palkkatyöntekijä’, ja joka on vastaanottavassa valtiossa toimivan työnantajan palveluksessa vähintään yhden vuoden, myönnetään oleske- lulupa, joka on voimassa vähintään viisi vuotta sen myöntämispäivästä. Luvan voimassaoloa jatketaan ilman eri toimenpiteitä vähintään viiden vuoden pituisella ajanjaksolla. Kun oleskelulupa uudistetaan ensimmäi- sen kerran, oleskeluaikaa voidaan rajoittaa, ei kuitenkaan lyhyemmäksi ajaksi kuin yhdeksi vuodeksi, jos luvan haltija on itsestään riippumatto- masta syystä ollut työttömänä yhtäjaksoisesti yli 12 kuukautta.
2. Palkkatyöntekijä, joka on vastaanottavassa valtiossa toimivan työnantajan palveluksessa yli kolme kuukautta mutta alle yhden vuoden, saa oleskeluluvan, jonka voimassaolo vastaa työsopimukseen merkittyä palvelussuhteen kestoa.
Palkkatyöntekijä, jonka työssäoloaika on enintään kolme kuukautta, ei tarvitse oleskelulupaa.
3. Oleskeluluvan myöntämiseksi sopimuspuolet voivat vaatia työnte- kijältä ainoastaan seuraavien asiakirjojen esittämistä:
a) maahantuloasiakirja;
b) työnantajalta saatu vahvistus työhönotosta tai todistus työssäolosta.
4. Oleskelulupa on voimassa sen myöntäneen valtion koko alueella.
5. Kuutta peräkkäistä kuukautta lyhyemmät muualla asumisen jaksot sekä asevelvollisuuden suorittamisesta johtuva poissaolo eivät vaikuta oleskeluluvan voimassaoloon.
6. Voimassaolevaa oleskelulupaa ei saa peruuttaa työntekijältä pel- kästään siitä syystä, että hän sairaudesta tai tapaturmasta johtuvan tila- päisen työkyvyttömyyden vuoksi ei enää ole työssä, tai että hän itses- tään riippumattomasta syystä on työttömänä, ja kun toimivaltainen työn- välitysviranomainen asianmukaisesti vahvistaa tämän.
7. Oleskeluluvan saamista koskevien muodollisuuksien täyttäminen ei saa olla esteenä sille, että hakija aloittaa välittömästi sopimukseen perustuvan työn tekemisen.
7 artikla
Palkkatyötä tekevät rajatyöntekijät
1. Palkkatyötä tekevällä rajatyöntekijällä tarkoitetaan sopimuspuolen kansalaista, joka asuu yhden sopimuspuolen alueella ja on palkkatyössä toisen sopimuspuolen alueella palaten kotipaikkaansa säännönmukaisesti päivittäin tai vähintään kerran viikossa.
2. Rajatyöntekijät eivät tarvitse oleskelulupaa.
Työskentelyvaltion toimivaltainen viranomainen voi kuitenkin antaa palkkatyötä tekevälle rajatyöntekijälle vähintään viisi vuotta voimassa olevan tai jos työskentelyaika on pidempi kuin kolme kuukautta mutta lyhyempi kuin yksi vuosi, työskentelyajan voimassa olevan erityisluvan. Lupaa jatketaan vähintään viidellä vuodella, jos rajatyöntekijä esittää todisteet taloudellisen toiminnan harjoittamisesta.
3. Erityislupa on voimassa sen myöntäneen valtion koko alueella.
8 artikla
Ammatillinen ja maantieteellinen liikkuvuus
1. Palkkatyöntekijöillä on oikeus ammatilliseen ja maantieteelliseen liikkuvuuteen vastaanottavan valtion koko alueella.
2. Ammatilliseen liikkuvuuteen kuuluu työnantajan, työpaikan ja am- matin vaihto sekä siirtyminen palkkatyöstä itsenäiseksi ammatinharjoit- tajaksi. Maantieteelliseen liikkuvuuteen kuuluu työ- ja oleskelupaikka- kunnan vaihto.
9 artikla
Yhdenvertainen kohtelu
1. Sopimuspuolen kansalaista ei palkkatyöntekijänä saa kansalaisuu- tensa vuoksi saattaa toisen sopimuspuolen alueella kotimaisiin palkka- työntekijöihin verrattuna eri asemaan työ- ja palvelussuhteen ehtojen suhteen erityisesti palkkauksen, irtisanomisen ja työttömyyden sattuessa saman alan työhön paluun tai uudelleen työllistämisen osalta.
2. Palkkatyöntekijä ja tämän liitteen 3 artiklassa tarkoitetut hänen perheensä jäsenet saavat samat sosiaaliset ja verotukseen liittyvät edut kuin kotimaiset työntekijät ja heidän perheenjäsenensä.
3. Hänellä on sama oikeus ja yhtäläiset edellytykset kuin kotimaisilla palkkatyöntekijöillä osallistua koulutukseen ammatillisissa oppilaitok- sissa sekä uudelleen- ja jatkokoulutuskeskuksissa.
4. Työehtosopimuksen tai yksilöä koskevan sopimuksen määräys taikka muu työehtojen sääntelyä koskeva määräys, joka koskee työn saantia, työtä, palkkausta ja muita työehtoja sekä irtisanomista on mitä- tön sikäli kuin siinä säädetään tai sallitaan edellytyksiä, jotka asettavat ulkomaiset työntekijät, jotka ovat sopimuspuolten kansalaisia, työnteki- jöinä eriarvoiseen asemaan.
5. Palkkatyöntekijällä, joka on sopimuspuolen kansalainen ja työssä toisen sopimuspuolen alueella, on oltava yhtäläinen oikeus ammattiyh- distysten jäsenyyteen ja siihen kuuluvien oikeuksien käyttämiseen, mu- kaan lukien äänioikeus ja pääsy ammattiyhdistysten hallinto- tai johto- tehtäviin; häneltä voidaan kuitenkin evätä osallistuminen julkisoikeudel- listen elinten hallintoon sekä julkisoikeudellisesti säädetyn tehtävän hoi- taminen. Hänellä on oltava vaalikelpoisuus yrityksen palkkatyöntekijöitä edustaviin elimiin.
Tämän artiklan säännöksillä ei vaikuteta niihin lakeihin tai asetuksiin, joilla vastaanottavassa valtiossa myönnetään toisen sopimuspuolen palk- katyöntekijöille laajemmat oikeudet.
6. Sopimuspuolen palkkatyöntekijällä, joka on työssä toisen sopimus- puolen alueella, on asumisen suhteen oltava samat oikeudet ja edut kuin kotimaisilla työntekijöillä, mukaan lukien omistusoikeuden saaminen hänen tarvitsemaansa asuntoon, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tämän liitteen 26 artiklan määräysten soveltamista.
Kyseinen työntekijä voi sillä alueella, jossa hän on työssä, samoin oi- keuksin kuin kotimaiset työntekijät ilmoittautua asunnonhakijoiden luet- teloon, jos sellainen on, ja saada siitä johtuvat oikeudet ja edut.
Lähtövaltioon jääneen työntekijän perheen katsotaan tässä suhteessa asuvan mainitulla alueella, jos kotimaisiin työntekijöihin sovelletaan samanlaista oletusta.
10 artikla
Työ julkishallinnossa
Palkkatyötä tekevältä sopimuspuolen kansalaiselta voidaan evätä oikeus harjoittaa julkishallinnon tointa, joka liittyy julkisen vallan käyttöön ja jonka tarkoituksena on turvata valtion tai muiden julkisyhteisöjen ylei- nen etu.
11 artikla
Yhteistyö työpaikkojen välityksen alalla
Sopimuspuolet toimivat yhteistyössä EURES-verkostossa (European Employment Services) erityisesti avointen työpaikkojen ja työhakemus- ten välittämiseksi ja tasapainon aikaansaamiseksi työmarkkinoilla sekä työmarkkinoiden tilannetta ja elin- ja työoloja koskevien tietojen vaihta- miseksi.
III. ITSENÄISET AMMATINHARJOITTAJAT
12 artikla
Oleskelun sääntely
1. Sopimuspuolen kansalaiselle, joka haluaa sijoittautua toisen sopi- muspuolen alueelle harjoittaakseen siellä itsenäistä ammattia (jäljempänä ’itsenäinen ammatinharjoittaja’), myönnetään oleskelulupa, joka on voi- massa vähintään viisi vuotta sen myöntämisestä, jos hän esittää kansal- lisille toimivaltaisille viranomaisille todisteen siitä, että hän on sijoittau- tunut tai sijoittautuu tätä tarkoitusta varten.
2. Oleskelulupaa jatketaan ilman eri toimenpiteitä vähintään viidellä vuodella, jos itsenäinen ammatinharjoittaja esittää kansallisille toimival- taisille viranomaisille todisteen sellaisen taloudellisen toiminnan harjoit- tamisesta, joka ei ole palkkatyötä.
3. Oleskeluluvan myöntämiseksi sopimuspuolet voivat vaatia itsenäi- seltä ammatinharjoittajalta ainoastaan seuraavien asiakirjojen esittämistä:
b) edellä 1 tai 2 kohdassa tarkoitettu todiste.
4) Oleskelulupa on voimassa sen myöntäneen valtion koko alueella.
5. Kuutta peräkkäistä kuukautta lyhyemmät muualla asumisen jaksot sekä asevelvollisuuden suorittamisesta johtuva poissaolo eivät vaikuta oleskeluluvan voimassaoloon.
6. Voimassaolevaa oleskelulupaa ei saa peruuttaa 1 kohdassa tarkoi- tetuilta henkilöiltä pelkästään siitä syystä, että he sairaudesta tai tapa- turmasta johtuvan tilapäisen työkyvyttömyyden vuoksi eivät enää ole työssä.
13 artikla
Itsenäistä ammattia harjoittavat rajatyöntekijät
1. Itsenäistä ammattia harjoittavalla rajatyöntekijällä tarkoitetaan so- pimuspuolen kansalaista, joka asuu yhden sopimuspuolen alueella ja harjoittaa itsenäistä ammattia toisen sopimuspuolen alueella palaten ko- tipaikkaansa säännönmukaisesti päivittäin tai vähintään kerran viikossa.
2. Itsenäistä ammattia harjoittavat rajatyöntekijät eivät tarvitse oles- kelulupaa.
Kyseisen valtion toimivaltainen viranomainen voi kuitenkin antaa itse- näistä ammattia harjoittavalle rajatyöntekijälle vähintään viisi vuotta voimassa olevan erityisluvan, jos hän esittää kansallisille toimivaltaisille viranomaisille todisteen siitä, että hän harjoittaa tai aikoo harjoittaa itsenäistä ammattia. Lupaa jatketaan vähintään viidellä vuodella, jos rajatyöntekijä esittää todisteen itsenäisen ammatin harjoittamisesta.
3. Erityislupa on voimassa sen myöntäneen valtion koko alueella.
14 artikla
Ammatillinen ja maantieteellinen liikkuvuus
1. Itsenäisellä ammatinharjoittajalla on oikeus ammatilliseen ja maan- tieteelliseen liikkuvuuteen vastaanottavan valtion koko alueella.
2. Ammatilliseen liikkuvuuteen kuuluu ammatin vaihto sekä siirtymi- nen itsenäisestä ammatinharjoittajasta palkkatyöntekijäksi. Maantieteelli- seen liikkuvuuteen kuuluu työ- ja oleskelupaikkakunnan vaihto.
15 artikla
Yhdenvertainen kohtelu
1. Itsenäiseksi ammatinharjoittajaksi ryhtymisen ja itsenäisenä amma- tinharjoittajana toimimisen osalta itsenäiselle ammatinharjoittajalle myönnetään vastaanottavassa valtiossa yhtä edullinen kohtelu kuin sen omille kansalaisille myönnetty kohtelu.
2. Tämän liitteen 9 artiklan määräyksiä sovelletaan soveltuvin osin tässä luvussa tarkoitettuihin itsenäisiin ammatinharjoittajiin.
16 artikla
Julkisen vallan käyttö
Itsenäiseltä ammatinharjoittajalta voidaan evätä oikeus harjoittaa tointa, jossa osallistutaan edes tilapäisesti julkisen vallan käyttöön.
IV. PALVELUJEN TARJOAMINEN
17 artikla
Palvelujen tarjoajat
Tämän sopimuksen 5 artiklan nojalla kielletään palvelujen tarjoamisen osalta:
a) kaikki sellaisia sopimuspuolen alueella tarjottavia rajanylittäviä pal- veluja koskevat rajoitukset, joiden tarjoaminen kestää enintään 90 to- siasiallista työpäivää kalenterivuoden aikana;
b) kaikki tämän sopimuksen 5 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuun maa- hantuloon ja oleskeluun liittyvät rajoitukset, jotka koskevat:
i) Euroopan yhteisön jäsenvaltioiden tai Sveitsin kansalaisia, jotka tarjoavat palveluja ja ovat sijoittautuneet jonkun muun sopimus- puolen kuin sen sopimuspuolen alueelle, jossa palvelujen vastaan- ottaja sijaitsee,
ii) sopimuspuolen tavanmukaisille työmarkkinoille yhdentyneitä pal- velujen tarjoajan palkkatyöntekijöitä, kansalaisuudesta riippu- matta, jotka on lähetetty toisen sopimuspuolen alueelle palveluja tarjoamaan, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 1 artiklan määräyk- siä.
18 artikla
Tämän liitteen 17 artiklan määräyksiä sovelletaan yrityksiin, jotka on perustettu jonkun Euroopan yhteisön jäsenvaltion tai Sveitsin lainsää- dännön mukaisesti ja joiden sääntömääräinen kotipaikka, keskushallinto tai päätoimipaikka sijaitsee sopimuspuolen alueella.
19 artikla
Palvelujen tarjoaja, jolla on oikeus tai jolle on annettu lupa tarjota palveluja, voi palvelujensa tarjoamiseksi harjoittaa toimintaansa väliai- kaisesti valtiossa, jossa palvelut tarjotaan, samoin edellytyksin kuin ky- seisen valtion omat kansalaiset tämän liitteen ja liitteiden II ja III mää- räysten mukaisesti.
1. Tämän liitteen 17 artiklan b alakohdassa tarkoitetut henkilöt, joilla on oikeus tarjota palveluja, eivät tarvitse oleskelulupaa enintään 90 päi- vää kestävää oleskelua varten. Edellä 1 artiklassa tarkoitetut mainittujen henkilöiden maahantuloasiakirjat kattavat heidän oleskelunsa.
2. Tämän liitteen 17 artiklan b alakohdassa tarkoitetuille henkilöille, joilla on oikeus tarjota palveluja, joiden tarjoaminen kestää yli 90 päivää tai joille on myönnetty lupa tähän, myönnetään tämän oikeuden vahvis- tamiseksi palvelujen tarjoamisen pituuden kattava oleskelulupa.
3. Oleskeluoikeus on voimassa Euroopan yhteisön kyseisen jäsenval- tion tai Sveitsin koko alueella.
4. Oleskeluluvan myöntämiseksi sopimuspuolet voivat vaatia tämän liitteen 17 artiklan b alakohdassa tarkoitetuilta henkilöiltä ainoastaan:
a) maahantuloasiakirjan;
b) todisteen palvelujen tarjoamisesta tai aikeesta tarjota niitä.
21 artikla
1. Tämän liitteen 17 artiklan a alakohdassa tarkoitettu palvelujen keskeytymätön tai peräkkäinen tarjoaminen saa kestää enintään 90 tosi- asiallista työpäivää kalenterivuoden aikana.
2. Mitä 1 kohdassa määrätään, ei rajoita palvelujen tarjoajan lainsää- dännön mukaisia velvollisuuksia palvelujen vastaanottajalle annetun ta- kuun suhteen eikä ylivoimaisen esteen suhteen.
22 artikla
1. Toiminta, joka liittyy julkisen vallan harjoittamiseen kyseisen so- pimuspuolen alueella, ei kuulu edes tilapäisesti tämän liitteen 17 ja 19 artiklan määräysten soveltamisalaan.
2. Tämän liitteen 17 ja 19 artiklan määräykset ja niiden perusteella toteutetut toimenpiteet eivät estä sellaisten lakien, asetusten ja hallinnol- listen määräysten soveltamista, joissa säädetään palvelujen tarjoamisen yhteydessä lähetettyjen työntekijöiden työ- ja palvelusolojen soveltami- sesta. Tämän sopimuksen 16 artiklan mukaisesti viitataan palvelujen tarjoamisen yhteydessä tapahtuvasta työntekijöiden lähettämisestä työ- hön toiseen jäsenvaltioon 16 päivänä joulukuuta 1996 annettuun direk- tiiviin 96/71/EY (EYVL L 18, 21.1.1997, s. 1) (1).
(1) Sellaisena kuin se on voimassa sopimuksen allekirjoituspäivänä.
3. Tämän liitteen 17 artiklan ja 19 artiklan määräykset eivät estä tämän sopimuksen voimaan tullessa kussakin sopimuspuolessa voimassa olevien sellaisten lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten sovelta- mista, jotka koskevat:
i) tilapäistä työtä välittävien toimistojen toimintaa ja tilapäisen työn tekemistä,
ii) rahoituspalveluja, joiden tarjoaminen edellyttää ennalta myönnettä- vää lupaa sopimuspuolen alueella ja joiden tarjoamisen edellytyksenä on kyseisen sopimuspuolen viranomaisten suorittama toiminnan va- kauden valvonta.
4. Tämän liitteen 17 artiklan ja 19 artiklan määräykset eivät estä sopimuspuolten sellaisten lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten soveltamista, jotka koskevat enintään 90 tosiasiallisen työpäivän pituista palvelujen tarjoamista ja jotka ovat perusteltuja yleiseen etuun liittyvistä pakottavista syistä.
23 artikla
Palvelujen vastaanottaja
1. Tämän sopimuksen 5 artiklan 3 kohdassa tarkoitettu palvelujen vastaanottaja ei tarvitse oleskelulupaa enintään kolmen kuukauden pi- tuista oleskelua varten. Yli kolmen kuukauden pituista oleskelua varten palvelujen vastaanottajalle myönnetään palvelujen vastaanottamista var- ten niiden tarjoamisen pituinen oleskelulupa. Hänelle voidaan olla myöntämättä sosiaalietuuksia kyseisen oleskelun aikana.
2. Oleskelulupa on voimassa sen myöntäneen valtion koko alueella.
V. HENKILÖT, JOTKA EIVÄT HARJOITA TALOUDELLISTA TOIMINTAA
24 artikla
Oleskelun sääntely
1. Sopimuspuolen kansalaiselle, joka ei harjoita taloudellista toimin- taa asuinvaltiossa ja jolla ei ole oleskeluoikeutta tämän sopimuksen muiden määräysten perusteella, myönnetään vähintään viisi vuotta voi- massa oleva oleskelulupa, jos hän esittää toimivaltaisille kansallisille viranomaisille todisteen siitä, että hänellä ja hänen perheenjäsenillään on:
a) riittävästi tuloja ja varoja, niin että he eivät oleskeluaikanaan joudu turvautumaan sosiaalietuusjärjestelmään;
b) kaikki riskit kattava sairasvakuutus (1).
Pitäessään sitä tarpeellisena sopimuspuolet voivat pyytää oleskeluluvan pätevyyden vahvistamista kahden ensimmäisen vuoden oleskelun jäl- keen.
(1) Sveitsissä sellaisten henkilöiden sairausvakuutuksen, joiden kotipaikka ei ole Sveitsissä, on katettava myös tapaturma- ja äitiysetuudet.
2. Tuloja ja varoja pidetään riittävinä, jos ne ylittävät määrän, jonka perusteella vastaanottavan valtion omat kansalaiset voivat heidän tilan- teensa ja tarvittaessa heidän perheenjäsentensä tilanne huomioon ottaen hakea sosiaaliturvaetuuksia. Jos tätä edellytystä ei voida soveltaa, oles- kelulupaa hakevan henkilön tulot ja varat katsotaan riittäväksi, jos ne ylittävät vastaanottavan valtion maksaman vähimmäiseläkkeen määrän.
3. Henkilöt, jotka ovat sopimuspuolen alueella alle vuoden kestä- vässä työsuhteessa voivat oleskella kyseisellä alueella, jos he täyttävät tämän artiklan 1 kohdassa määrätyt edellytykset. Työttömyyskorvauksia, joihin kyseisillä henkilöillä on oikeus kansallisen lainsäädännön mukai- sesti, tarvittaessa täydennettynä liitteen II määräyksillä, pidetään tämän artiklan 1 kohdan a alakohdan ja 2 kohdan määräysten mukaisina tu- loina ja varoina.
4. Opiskeluajan voimassa oleva tai yhden vuoden voimassa oleva oleskelulupa silloin, kun opintojen kesto on pidempi kuin yksi vuosi, myönnetään jokaiselle opiskelijalle, jolla ei ole oikeutta oleskella toisen sopimuspuolen alueella tämän sopimuksen muiden määräysten perus- teella, kun opiskelija osoittaa asianomaiselle kansalliselle viranomaiselle ilmoittamalla tai muulla vähintään vastaavalla opiskelijan valitsemalla tavalla, että hänellä on riittävät tulot ja varat, niin että hän, hänen puolisonsa ja huollettavat lapsensa eivät joudu oleskeluaikana turvautu- maan vastaanottavan valtion sosiaalietuusjärjestelmään, edellyttäen että opiskelija on kirjoittautunut hyväksyttyyn oppilaitokseen osallistuakseen pääasiallisesti ammatilliseen koulutukseen ja että hänellä on kaikkien riskien varalta annettu sairausvakuutus. Tällä sopimuksella ei säännellä mahdollisuutta aloittaa ammatillinen koulutus eikä tässä artiklassa tar- koitettujen opiskelijoiden toimeentuloa varten myönnettävää tukea.
5. Oleskeluluvan voimassaoloa jatketaan ilman eri toimenpiteitä vä- hintään viidellä vuodella, kun sen myöntämisedellytykset täyttyvät edel- leen. Opiskelijan oleskeluluvan voimassaoloa jatketaan vuosittain jäljellä olevien opintojen keston mukaisesti.
6. Kuutta peräkkäistä kuukautta lyhyemmät muualla asumisen jaksot sekä asevelvollisuuden suorittamisesta johtuva poissaolo eivät vaikuta oleskeluluvan voimassaoloon.
7. Oleskelulupa on voimassa sen myöntäneen valtion koko alueella.
8. Oleskeluoikeus on voimassa niin kauan, kun henkilöt, joille se myönnetään, täyttävät 1 kohdassa määrätyt edellytykset.
VI. KIINTEÄN OMAISUUDEN HANKINTA
25 artikla
1. Sopimuspuolen kansalaisella, jolla on oleskeluoikeus ja jonka pää- asiallinen kotipaikka sijaitsee vastaanottavan valtion alueella, on samat oikeudet hankkia kiinteää omaisuutta kuin kyseisen valtion kansalai- sella. Hän voi milloin tahansa kansallisten sääntöjen mukaisesti valita vastaanottavan valtion pääasialliseksi kotipaikakseen riippumatta työsuh- teensa kestosta. Lähtö vastaanottavan valtion alueelta ei merkitse vel- vollisuutta omaisuuden luovuttamiseen.
2. Sopimuspuolen kansalaisella, jolla on oleskeluoikeus ja jonka pää- asiallinen kotipaikka ei sijaitse vastaanottavan valtion alueella, on samat oikeudet hankkia kiinteää omaisuutta taloudellisen toiminnan harjoitta- miseksi kuin kyseisen valtion kansalaisella; nämä oikeudet eivät mer- kitse velvollisuutta omaisuuden luovuttamiseen vastaanottavan valtion alueelta poistumisen yhteydessä. Kyseinen henkilö voi saada luvan tois- sijaisen kotipaikan tai loma-asunnon hankkimiseen. Kyseisten henkilöi- den osalta tämä sopimus ei vaikuta pääoman sijoittamista taikka raken- tamattomien tonttien tai asuntojen kauppaa koskevien sääntöjen sovelta- miseen.
3. Rajatyöntekijällä on samat oikeudet taloudellisen toiminnan har- joittamiseksi tarkoitetun kiinteän omaisuuden tai toissijaisen asuinpaikan hankkimiseen kuin vastaanottavan valtion kansalaisella. Kyseinen hen- kilö voi saada luvan loma-asunnon hankkimiseen. Kyseisten henkilöiden osalta tämä sopimus ei vaikuta pääoman sijoittamista taikka rakentamat- tomien tonttien tai asuntojen kauppaa koskevien vastaanottavan valtion sääntöjen soveltamiseen.
VII. SIIRTYMÄMÄÄRÄYKSET JA SOPIMUKSEN KEHITTYMINEN
26 artikla
Yleistä
1. Kun tämän sopimuksen 10 artiklassa määrättyjä rajoituksia sovel- letaan, tämän luvun määräyksillä joko täydennetään tämän liitteen muita määräyksiä tai korvataan ne.
2. Kun tämän sopimuksen 10 artiklassa määrättyjä rajoituksia sovel- letaan, taloudellisen toiminnan harjoittamisen edellytyksenä on oleskelu- ja/tai työluvan myöntäminen.
27 artikla
Palkkatyöntekijöiden oleskelun sääntely
1. Palkkatyöntekijän, jonka työsopimuksen kesto on alle yksi vuosi, oleskeluluvan voimassaoloa jatketaan alle 12 kuukauden pituiseen ko- konaiskestoon, jos palkkatyöntekijä esittää kansallisille toimivaltaisille viranomaisille todisteen siitä, että hän voi harjoittaa taloudellista toimin- taa. Uusi oleskelulupa myönnetään, jos palkkatyöntekijä esittää todisteen siitä, että hän voi harjoittaa taloudellista toimintaa ja että tämän sopi- muksen 10 artiklassa määrätyt määrälliset rajoitukset eivät täyty. Xxxxxx ei tarvitse poistua kahden työsopimuksen välisenä aikana tämän liitteen 24 artiklan mukaisesti.
2. Tämän sopimuksen ►M10 10 artiklan 2 b, 2 c, 4 c, ja 4 d kohtaan ◄ tarkoitettuna ajanjaksona sopimuspuoli voi vaatia kirjal- lisen työsopimuksen tai sopimusehdotuksen esittämistä ensimmäisen oleskeluluvan myöntämistä varten.
3. a) Henkilöillä, joilla on aikaisemmin ollut tilapäisiä työsuhteita vastaanottavan valtion alueella vähintään 30 kuukauden ajan, on oikeus ilman eri toimenpiteitä ottaa vastaan kestoltaan ra- joittamaton työ (1). Taattujen oleskelulupien määrän mahdolli- nen loppuminen ei koske heitä.
b) Henkilöillä, jotka ovat aikaisemmin olleet vastaanottavan val- tion alueella kausityöntekijöinä vähintään 50 kuukauden pitui- sena kokonaisaikana viimeisten 15 vuoden aikana ja jotka eivät täytä edellytyksiä oleskeluluvan saamiseksi tämän koh- dan a alakohdan määräyksiä noudattaen, on oikeus ilman eri toimenpiteitä ottaa vastaan kestoltaan rajoittamaton työ.
28 artikla
Palkkatyötä tekevät rajatyöntekijät
1. Palkkatyötä tekevällä rajatyöntekijällä tarkoitetaan sopimuspuolen kansalaista, jonka vakituinen kotipaikka on Sveitsin tai sen naapurival- tioiden raja-alueella ja joka on palkkatyössä toisen sopimuspuolen raja- alueella palaten pääasialliseen kotipaikkaansa säännönmukaisesti päivit- täin tai vähintään kerran viikossa. Tässä sopimuksessa tarkoitettuja raja- alueita ovat alueet, jotka määritellään Sveitsin ja sen naapurivaltioiden välisissä raja-alueella liikkuvuutta koskevissa sopimuksissa.
2. Erityislupa on voimassa sen myöntäneen valtion koko raja-alueella.
29 artikla
Palkkatyöntekijöiden paluuoikeus
1. Palkkatyöntekijälle, jolla on ollut tämän sopimuksen tullessa voi- maan vähintään yhden vuoden voimassa ollut oleskelulupa ja joka on poistunut vastaanottavasta maasta, on etuoikeus uuteen kiintiön mukai- seen oleskelulupaan hänen lähtöään seuraavien kuuden vuoden aikana, jos hän esittää todisteen siitä, että hän voi harjoittaa taloudellista toi- mintaa.
2. Rajatyöntekijällä on oikeus saada uusi erityislupa edellisen kolmen vuoden yhtäjaksoisen toiminnan päättymistä seuraavien kuuden vuoden aikana, jollei palkka- ja työehtojen tarkastuksesta muuta johdu hänen ollessaan palkkatyöntekijä, tämän sopimuksen voimaantuloa seuraavien kahden vuoden ajan ja jos hän esittää kansallisille toimivaltaisille viran- omaisille todisteen siitä, että hän voi harjoittaa taloudellista toimintaa.
3. Nuorilla, jotka ovat poistuneet sopimuspuolen alueelta oleskel- leensa siellä vähintään viisi vuotta ennen 21 vuoden ikää, on oikeus neljän vuoden määräajan kuluessa palata sinne ja harjoittaa siellä talou- dellista toimintaa.
(1) Heihin ei sovelleta kotimaisten työntekijöiden ensisijaisuutta eikä työolosuh- teiden ja palkkauksen tarkastuksia työpaikalla.
Palkkatyöntekijöiden maantieteellinen ja ammatillinen liikkuvuus
1. Palkkatyöntekijällä, jolla on vähintään yhden vuoden voimassa oleva oleskelulupa, on oikeus ammatilliseen ja maantieteelliseen liikku- vuuteen työn alkamista seuraavien 12 kuukauden aikana ja hän voi siirtyä palkkatyöntekijästä itsenäiseksi ammatinharjoittajaksi tämän so- pimuksen 10 artiklan määräysten mukaisesti.
2. Palkkatyötä tekeville rajatyöntekijöille myönnetyillä erityisluvilla annetaan oikeus ammatilliseen ja maantieteelliseen liikkuvuuteen Sveit- sin tai sen naapurivaltioiden raja-alueella.
31 artikla
Itsenäisten ammatinharjoittajien oleskelun sääntely
Sopimuspuolen kansalaiselle, joka haluaa sijoittautua toisen sopimus- puolen alueelle toimiakseen itsenäisenä ammatinharjoittajana (jäljem- pänä ’itsenäinen ammatinharjoittaja’), myönnetään kuusi kuukautta voi- massa oleva oleskelulupa. Hänelle myönnetään vähintään viisi vuotta voimassa oleva oleskelulupa, jos hän esittää ennen kuuden kuukauden pituisen ajanjakson päättymistä kansallisille toimivaltaisille viranomai- sille todisteen siitä, että hän toimii itsenäisenä ammatinharjoittajana. Tätä kuuden kuukauden pituista ajanjaksoa voidaan tarvittaessa jatkaa enintään kahdella kuukaudella, jos hänellä on todelliset mahdollisuudet kyseisen todisteen esittämiseen.
32 artikla
Itsenäistä ammattia harjoittavat rajatyöntekijät
1. Itsenäistä ammattia harjoittavalla rajatyöntekijällä tarkoitetaan so- pimuspuolen kansalaista, jonka vakituinen kotipaikka on Sveitsin tai sen naapurivaltioiden raja-alueella ja joka on muussa kuin palkkatyössä toi- sen sopimuspuolen raja-alueella palaten pääasialliseen kotipaikkaansa säännönmukaisesti päivittäin tai vähintään kerran viikossa. Tässä sopi- muksessa tarkoitettuja raja-alueita ovat alueet, jotka määritellään Sveit- sin ja sen naapurivaltioiden välisissä raja-alueella liikkuvuutta koske- vissa sopimuksissa.
2. Sopimuspuolen kansalaiselle, joka haluaa toimia itsenäistä ammat- tia harjoittavana rajatyöntekijänä Sveitsin tai sen naapurivaltioiden raja- alueella, myönnetään kuusi kuukautta voimassa oleva alustava erityis- lupa. Hänelle myönnetään vähintään viisi vuotta voimassa oleva erityis- lupa, jos hän esittää ennen kuuden kuukauden pituisen ajanjakson päät- tymistä kansallisille toimivaltaisille viranomaisille todisteen siitä, että hän toimii itsenäisenä ammatinharjoittajana. Tätä kuuden kuukauden pituista ajanjaksoa voidaan tarvittaessa jatkaa enintään kahdella kuukau- della, jos hänellä on todelliset mahdollisuudet kyseisen todisteen esittä- miseen.
3. Erityislupa on voimassa sen myöntäneen valtion koko raja-alueella.
Itsenäisten ammatinharjoittajien paluuoikeus
1. Itsenäiselle ammatinharjoittajalle, jolla on ollut vähintään viiden vuoden pituinen oleskelulupa ja joka on poistunut vastaanottavasta val- tiosta, on oikeus saada uusi oleskelulupa hänen lähtöään seuraavien kuuden vuoden aikana, jos hän on jo työskennellyt vastaanottavassa valtiossa yhtäjaksoisesti kolmen vuoden ajan ja jos hän esittää kansalli- sille toimivaltaisille viranomaisille todisteen siitä, että hän voi harjoittaa taloudellista toimintaa.
2. Itsenäistä ammattia harjoittavalla rajatyöntekijällä on oikeus saada uusi erityislupa edellisen neljän vuoden yhtäjaksoisen toiminnan päätty- mistä seuraavien kuuden vuoden aikana, jos hän esittää kansallisille toimivaltaisille viranomaisille todisteen siitä, että hän voi harjoittaa ta- loudellista toimintaa.
3. Nuorilla, jotka ovat poistuneet sopimuspuolen alueelta oleskeltu- aan siellä vähintään viisi vuotta ennen 21 vuoden ikää, on oikeus neljän vuoden määräajan kuluessa palata sinne ja harjoittaa siellä taloudellista toimintaa.
34 artikla
Itsenäistä ammattia harjoittavien työntekijöiden maantieteellinen ja ammatillinen liikkuvuus
Itsenäistä ammattia harjoittaville rajatyöntekijöille myönnetyillä erityis- luvilla annetaan oikeus ammatilliseen ja maantieteelliseen liikkuvuuteen Sveitsin tai sen naapurivaltioiden raja-alueilla. Kuusi kuukautta voi- massa olevilla alustavilla oleskeluluvilla (rajatyöntekijät: erityisluvilla) annetaan oikeus ainoastaan maantieteelliseen liikkuvuuteen.
▼M3
LIITE I
SIIRTYMÄTOIMENPITEET MAANHANKINNAN JA VAPAA-AJANA- SUNNON HANKINNAN OSALTA
1. Tšekki
a) Xxxxxx saa pitää voimassa viiden vuoden ajan liittymispäivästä valuuttalain N:o 219/1995 Sb., sellaisena kuin se on muutettuna, säännökset Tšekin ulkopuolella asuvien Sveitsin kansalaisten ja sellaisten yritysten, jotka on perustettu Sveitsin lainsäädännön mukaisesti ja joilla ei ole sivuliikettä tai edustustoimistoa Tšekissä, oikeudesta hankkia vapaa-ajan asuntoa.
b) Xxxxxx saa pitää voimassa seitsemän vuoden ajan liittymispäivästä valuutta- lain N:o 219/1995 Sb., sellaisena kuin se on muutettuna, omistusoikeusjär- jestelyistä maahan ja muuhun maatalousomaisuuteen annetun lain 229/1995 Sb. ja maatalousmaan ja metsien siirtämisestä valtion omistuksesta muiden yksiköiden omistukseen annetun lain N:o 95/1999 Sb., säännökset Sveitsin kansalaisten ja sellaisten yhtiöiden, jotka on perustettu Sveitsin lainsäädän- nön mukaisesti ja joita ei ole perustettu tai rekisteröity Tšekissä, oikeudesta hankkia maatalousmaata ja metsiä. Sveitsin kansalaisia ei saa missään tilan- teessa maatalousmaan ja metsien hankinnassa kohdella epäedullisemmin kuin pöytäkirjan allekirjoitusajankohtana eikä tiukemmin kuin kolmannen maan kansalaisia, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tässä kohdassa mainittujen mui- den säännösten soveltamista.
c) Itsenäisiin viljelijöihin, jotka ovat Sveitsin kansalaisia ja jotka haluavat si- joittautua Tšekkiin ja asua siellä, ei sovelleta b kohdan määräyksiä eikä muita menettelyjä kuin Tšekin kansalaisia koskevia menettelyjä.
d) Näitä siirtymätoimenpiteitä koskeva yleinen uudelleentarkastelu tehdään kol- mantena vuonna liittymispäivän jälkeen. Sekakomitea voi päättää ensimmäi- sessä alakohdassa mainitun siirtymäkauden lyhentämisestä tai sen päättämi- sestä.
e) Xxx Xxxxxx asettaa siirtymäkauden aikana Tšekin ulkopuolella asuville kiin- teistöjen hankintaa koskevia ehtoja, niiden perusteiden on oltava avoimia, puolueettomia, vakaita ja julkisia. Perusteita on sovellettava ketään syrji- mättä, ja niissä Tšekin ja Sveitsin kansalaisten kohtelun on oltava saman- laista.
f) Jos on riittävää näyttöä siitä, että siirtymäkauden päättyessä Tšekin maata- lousmaan markkinoilla on vakavia häiriöitä tai vakavien häiriöiden uhka, sekakomitea voi Tšekin pyynnöstä päättää siirtymäkauden jatkamisesta enin- tään kolmella vuodella.
2. Viro
a) Viro saa pitää voimassa seitsemän vuoden ajan liittymispäivästä tämän pöy- täkirjan allekirjoittamisajankohtana voimassa olevan lainsäädäntönsä, joka koskee Sveitsin kansalaisten ja sellaisten yritysten, jotka on perustettu Sveit- sin lainsäädännön mukaisesti ja jotka eivät ole sijoittautuneet eivätkä rekis- teröityneet Viroon ja joilla ei ole paikallista sivuliikettä tai edustustoimistoa Virossa, oikeutta hankkia maatalousmaata ja metsiä. Sveitsin kansalaisia ei saa missään tilanteessa maatalousmaan ja metsien hankinnassa kohdella epä- edullisemmin kuin tämän pöytäkirjan allekirjoittamispäivänä eikä tiukemmin kuin kolmannen maan kansalaisia. Viro on hyväksynyt tämän lainsäädännön mukaisesti kiinteän omaisuuden hankinnan rajoittamista koskevan lain sekä maareformilain muutokset, molemmat 12 päivänä helmikuuta 2003.
▼M3
b) Sveitsin kansalaisiin, jotka haluavat sijoittautua Viroon itsenäisinä viljelijöinä ja asua maassa, ja jotka ovat laillisesti oleskelleet ja harjoittaneet maanvilje- lyä Virossa yhtäjaksoisesti vähintään kolmen vuoden ajan, ei sovelleta a kohdan määräyksiä eikä muita kuin Viron kansalaisiin sovellettavia menet- telyjä.
c) Näitä siirtymätoimenpiteitä koskeva yleinen uudelleentarkastelu tehdään kol- mantena vuonna liittymispäivän jälkeen. Tarkastelua varten Euroopan yhtei- söjen komissio, jäljempänä ’komissio’, laatii sekakomitealle kertomuksen. Sekakomitea voi päättää a kohdassa mainitun siirtymäkauden lyhentämisestä tai sen päättämisestä.
d) Jos on riittävää näyttöä siitä, että siirtymäkauden päättyessä Viron maanta- lousmaan markkinoilla on vakavia häiriöitä tai vakavien häiriöiden uhka, sekakomitea voi Viron pyynnöstä päättää siirtymäkauden jatkamisesta enin- tään kolmella vuodella.
3. Kypros
Kypros saa pitää voimassa viiden vuoden ajan liittymispäivästä 31 päivänä jou- lukuuta 2000 voimassa olleen lainsäädäntönsä, joka koskee vapaa-ajan asuntojen hankintaa.
(Ulkomaalaisten) kiinteistöjen hankintaa koskevan lain (Cap. 109) sekä sen muut- tamisesta annettujen lakien 52/1969, 55/1972 ja 50/1990 mukaan ministerineu- voston on hyväksyttävä kiinteistöjen hankinta, silloin kun kyse on muista kuin Kyproksen kansalaisista. Ministerineuvosto on valtuuttanut alueviranomaiset myöntämään hyväksynnät sen puolesta. Silloin kun kiinteistön suuruus on yli 2 donumia (1 donum = 1 338 m2), hyväksyntä voidaan myöntää ainoastaan seu- raaviin käyttötarkoituksiin:
a) pääasunto tai vapaa-ajan asunto, jonka pinta-ala on alle 3 donumia
b) ammatinharjoitukseen tai kaupallisiin tarkoituksiin liittyvät tilat,
c) Kyproksen talouden kannalta hyödyllinen teollisuudenala.
Edellä mainittua lakia on muutettu (ulkomaalaisten) kiinteistöjen hankintaa kos- kevalla lailla (muutos) N:o 54(I)/2003. Uudessa laissa ei määrätä EU:n kansalai- siin ja EU:ssa rekisteröityihin yrityksiin kohdistuvista rajoituksista, jotka koske- vat pääasuntoon liittyvän kiinteistön hankintaa, ulkomaisia suoria sijoituksia tai EU:ssa sijaitsevien kiinteistönvälittäjien ja rakennuttajien oikeutta hankkia kiin- teistöjä. Kun kyseessä on vapaa-ajan käyttöön hankittava asunto, laissa säädetään, että Xxxxxxxxx liittymistä seuraavien viiden vuoden aikana EU:n kansalaiset, jotka eivät asu Kyproksessa vakituisesti, ja EU:ssa rekisteröidyt yritykset, joiden sääntömääräinen kotipaikka, keskushallinto tai päätoimintapaikka ei sijaitse Ky- proksessa, eivät saa hankkia kiinteistöä käytettäväksi vapaa-ajan asuntona ilman ministerineuvoston ennakkohyväksyntää. Ministerineuvosto on valtuuttanut alue- viranomaiset toimimaan puolestaan, kuten edellä on mainittu.
4. Latvia
a) Latvia saa pitää voimassa seitsemän vuoden ajan liittymispäivästä maaseu- dulla sijaitsevan maan yksityistämisestä annetun lain (voimassa 14 päivästä huhtikuuta 2003) muutoksia koskevassa lainsäädännössään vahvistetut sään- nökset Sveitsin kansalaisten ja sellaisten yhtiöiden, jotka on perustettu Sveit- sin lainsäädännön mukaisesti ja jotka eivät ole sijoittautuneet eivätkä rekis- teröityneet Latviaan ja joilla ei ole paikallista sivuliikettä tai toimistoa Lat- viassa, oikeudesta hankkia maatalousmaata ja metsiä. Sveitsin kansalaisia ei saa missään tilanteessa maatalousmaan ja metsien hankinnassa kohdella epä- edullisemmin kuin tämän pöytäkirjan allekirjoittamispäivänä eikä tiukemmin kuin kolmannen maan kansalaisia.
▼M3
b) Näitä siirtymätoimenpiteitä koskeva yleinen uudelleentarkastelu tehdään en- nen liittymispäivän jälkeisen kolmannen vuoden päättymistä. Tarkastelua varten komissio laatii sekakomitealle kertomuksen. Sekakomitea voi päättää a kohdassa mainitun siirtymäkauden lyhentämisestä tai sen päättämisestä.
c) Jos on riittävää näyttöä siitä, että siirtymäkauden päättyessä Latvian tasaval- lan maatalousmaan markkinoilla on vakavia häiriöitä tai vakavien häiriöiden uhka, sekakomitea voi Latvian pyynnöstä päättää siirtymäkauden jatkami- sesta enintään kolmella vuodella.
5. Liettua
a) Liettua saa pitää voimassa seitsemän vuoden ajan liittymispäivästä tämän pöytäkirjan allekirjoittamisajankohtana voimassa olevan lainsäädäntönsä, joka koskee Sveitsin kansalaisten ja sellaisten yhtiöiden, jotka on perustettu Sveitsin lakien mukaisesti ja jotka eivät ole sijoittautuneet eivätkä rekisteröi- tyneet Liettuaan ja joilla ei ole paikallista sivuliikettä tai toimistoa Liettuassa, oikeutta hankkia maatalousmaata ja metsiä. Sveitsin kansalaisia ei saa mis- sään tilanteessa maatalousmaan ja metsien hankinnassa kohdella epäedulli- semmin kuin tämän pöytäkirjan allekirjoittamispäivänä eikä tiukemmin kuin kolmannen maan kansalaisia. Edellä mainitun lainsäädännön mukaan Sveit- sin kansalaiset ja oikeushenkilöt tai Sveitsissä perustetut organisaatiot, joilla ei ole oikeushenkilön asemaa vaan Sveitsin lainsäädännössä määritelty sivii- liasema, eivät saa hankkia maatalousmaata tai metsää ennen Liettuan liitty- missopimuksessa määritellyn seitsemän vuotta kestävän siirtymäkauden päät- tymistä.
b) Sveitsin kansalaisiin, jotka haluavat sijoittautua Liettuaan itsenäisinä viljeli- jöinä ja asua maassa, ja jotka ovat laillisesti oleskelleet ja harjoittaneet maanviljelyä Liettuassa yhtäjaksoisesti vähintään kolmen vuoden ajan, ei sovelleta a kohdan määräyksiä eikä muita kuin Liettuan kansalaisiin sovel- lettavia menettelyjä.
c) Näitä siirtymätoimenpiteitä koskeva yleinen uudelleentarkastelu tehdään kol- mantena vuonna liittymispäivän jälkeen. Tarkastelua varten komissio laatii sekakomitealle kertomuksen. Sekakomitea voi päättää a kohdassa mainitun siirtymäkauden lyhentämisestä tai sen päättämisestä.
d) Jos on riittävää näyttöä siitä, että siirtymäkauden päättyessä Liettuan tasaval- lan maanviljelysmaan markkinoilla on vakavia häiriöitä tai vakavien häiriöi- den uhka, sekakomitea voi Liettuan pyynnöstä päättää siirtymäkauden jatka- misesta enintään kolmella vuodella.
6. Unkari
a) Xxxxxx saa pitää voimassa viiden vuoden ajan liittymispäivästä säännökset, jotka on vahvistettu sen maatalousmaasta annetussa laissa LV (55/1994), sellaisena kuin se on muutettuna vapaa-ajan asuntojen hankinnan osalta.
b) Sveitsin kansalaisiin, jotka ovat laillisesti asuneet Unkarissa yhtäjaksoisesti vähintään neljä vuotta, ei sovelleta edellisen alakohdan määräyksiä eikä muita kuin Unkarin kansalaisiin sovellettavia sääntöjä ja menettelyjä. Siirty- mäkauden aikana Unkari soveltaa vapaa-ajan asuntojen hankintaan lupame- nettelyjä, joissa lupien myöntämisperusteet ovat puolueettomia, vakaita, avoi- mia ja julkisia. Kyseisiä perusteita on sovellettava ketään syrjimättä eikä niissä saa tehdä eroa Unkarin kansalaisten ja Unkarissa asuvien Sveitsin kansalaisten välillä.
▼M3
c) Unkari saa pitää voimassa seitsemän vuoden ajan liittymispäivästä maata- lousmaasta annetussa laissa VL (55/1994), sellaisena kuin se on muutettuna, säädetyt kiellot, jotka koskevat Unkarin ulkopuolella asuvien luonnollisten henkilöiden ja muiden kuin Unkarin kansalaisten ja oikeushenkilöiden oi- keutta hankkia maatalousmaata.
d) Sveitsin kansalaisiin, jotka haluavat sijoittautua Unkariin itsenäisinä viljeli- jöinä ja jotka ovat laillisesti asuneet ja harjoittaneet maanviljelyä Unkarissa yhtäjaksoisesti vähintään kolmen vuoden ajan, ei sovelleta edellisen alakoh- dan määräyksiä eikä muita kuin Unkarin kansalaisiin sovellettavia sääntöjä ja menettelyjä.
e) Näitä siirtymätoimenpiteitä koskeva yleinen uudelleentarkastelu tehdään kol- mantena vuonna liittymispäivän jälkeen. Tarkastelua varten komissio laatii sekakomitealle kertomuksen. Sekakomitea voi päättää c kohdassa mainitun siirtymäkauden lyhentämisestä tai sen päättämisestä.
f) Xxx Xxxxxx soveltaa siirtymäkauden aikana lupamenettelyjä maatalousmaan hankinnassa, lupien myöntämisperusteiden on oltava puolueettomia, vakaita, avoimia ja julkisia. Kyseisiä perusteita on sovellettava ketään syrjimättä.
g) Jos on riittävää näyttöä siitä, että siirtymäkauden päättyessä Unkarin maata- lousmaan markkinoilla on vakavia häiriöitä tai vakavien häiriöiden uhka, sekakomitea voi Unkarin pyynnöstä päättää siirtymäkauden jatkamisesta enintään kolmella vuodella.
7. Malta
Omaisuuden hankintaa Maltan saarilta säädellään kiinteän omaisuuden hankintaa (Maltan ulkopuolella asuvien osalta) koskevalla lailla (Cap. 246, Maltan lait). Tässä laissa säädetään seuraavaa:
a) 1) Sveitsin kansalainen saa ostaa kiinteää omaisuutta Maltasta omaan käyt- töönsä käytettäväksi asuntona (ei välttämättä pääasuntona) edellyttäen, että kyseinen henkilö ei jo omista toista asuntoa Maltassa. Tällaiset ostot eivät vaadi henkilöltä oleskeluoikeutta Maltassa. Niihin vaaditaan kuiten- kin lupa, jota ei saa evätä (tästä on lainsäädännössä muutamia poikkeuk- sia), jos omaisuuden arvo ylittää vuosittain määritetyn indeksiarvon (tällä hetkellä Lm 30 000 huoneiston osalta ja Lm 50 000 talon osalta).
2) Sveitsin kansalainen voi myös perustaa pääasuntonsa Maltaan haluama- naan ajankohtana asiaa koskevan kansallisen lainsäädännön mukaisesti. Maltasta lähtiessä henkilöä ei velvoiteta luovuttamaan pääasunnoksi han- kittua omaisuutta.
b) Sveitsin kansalaisilta, jotka ostavat kiinteistöjä asianomaisessa laissa määri- tellyiltä erityisalueilta (yleensä alueilta, jotka kuuluvat kaupunkialueiden el- vyttämishankkeisiin) ei vaadita lupaa tällaisiin kauppoihin, eikä mahdollisesti hankittavien kiinteistöjen määrää, käyttöä tai arvoa rajoiteta.
8. Puola
a) Xxxxx saa pitää voimassa viiden vuoden ajan liittymispäivästä tämän pöytä- kirjan allekirjoittamisajankohtana voimassa olevan vapaa-ajan asunnon han- kintaa koskevan lainsäädäntönsä. Sen mukaan Sveitsin kansalaisen on nou- datettava ulkomaalaisia koskevasta kiinteistöjen hankinnasta 24 päivänä maa- liskuuta 1920 annetun lain (Dz.U. 1996, N:o 54, poz. 245 muutoksineen), sellaisena kuin se on muutettuna, mukaisia vaatimuksia.
▼M3
b) Sveitsin kansalaisiin, jotka ovat laillisesti asuneet Puolassa yhtäjaksoisesti neljä vuotta, ei sovelleta edellisen alakohdan määräyksiä eikä muita menet- telyjä kuin Puolan kansalaisiin sovellettavia menettelyjä vapaa-ajan asuntojen hankinnan osalta.
c) Puola saa pitää voimassa kahdentoista vuoden ajan liittymispäivästä maata- lousmaan ja metsien hankintaa koskevan lainsäädäntönsä. Sveitsin kansalai- sia tai Sveitsin lainsäädännön mukaisesti perustettuja oikeushenkilöitä ei saa missään tilanteessa maatalousmaan ja metsien hankinnassa kohdella epäedul- lisemmin kuin tämän pöytäkirjan allekirjoittamispäivänä. Tämän lainsäädän- nön mukaan Sveitsin kansalaisen on noudatettava ulkomaalaisia koskevasta kiinteistöjen hankinnasta 24 päivänä maaliskuuta 1920 annetun lain (Dz.U. 1996, N:o 54, poz. 245 muutoksineen), sellaisena kuin se on muutettuna, mukaisia vaatimuksia.
d) Sveitsin kansalaisiin, jotka haluavat sijoittautua Puolaan itsenäisinä viljeli- jöinä ja jotka ovat laillisesti asuneet ja vuokranneet maata Puolassa luonnol- lisena tai oikeushenkilönä vähintään kolmen vuoden ajan yhtäjaksoisesti, ei sovelleta edellisen alakohdan määräyksiä eikä muita menettelyjä kuin Puolan kansalaisiin sovellettavia menettelyjä maatalousmaan ja metsien hankinnan osalta liittymispäivästä alkaen. Edellisessä virkkeessä mainittu asumista ja maan vuokraamista koskeva määräaika on Warmińsko-Mazurskien, Pomors- kien, Kujawsko-Pomorskien, Zachodniopomorskien, Lubuskien, Dolnośląs- kien, Opolskien ja Wielkopolskien voivodikunnissa seitsemän vuotta. Maan hankintaa edeltävä vuokrausajanjakso on laskettava erikseen alkuperäisen vuokrasopimuksen oikeaksi todistetusta päivämäärästä alkaen kunkin Sveit- sin kansalaisen osalta, joka on vuokrannut maata Puolasta. Itsenäiset viljeli- jät, jotka eivät ole vuokranneet maata luonnollisina vaan oikeushenkilöinä, voivat siirtää vuokrasopimuksen mukaiset oikeushenkilön oikeudet itselleen luonnollisina henkilöinä. Osto-oikeutta edeltävän vuokrausajanjakson laske- misessa on laskettava mukaan oikeushenkilönä tehtyjen sopimusten vuokrau- sajanjakso. Luonnollisten henkilöiden vuokrasopimuksiin voidaan lisätä oi- keaksi todistettu päivämäärä taannehtivasti, ja oikeaksi todistettujen sopimus- ten koko vuokrausajanjakso lasketaan mukaan. Itsenäisten viljelijöiden voi- massa olevien vuokrasopimusten muuttamiselle luonnollisina henkilöinä teh- dyiksi vuokrasopimuksiksi tai kirjallisiksi sopimuksiksi, joissa on oikeaksi todistettu päivämäärä, ei saa asettaa määräaikoja. Vuokrasopimusten muutta- mismenettelyn on oltava avoin eikä se saa missään tapauksessa muodostua uudeksi esteeksi.
e) Näitä siirtymätoimenpiteitä koskeva yleinen uudelleentarkastelu tehdään kol- mantena vuonna liittymispäivän jälkeen. Tarkastelua varten komissio laatii sekakomitealle kertomuksen. Sekakomitea voi päättää a alakohdassa maini- tun siirtymäkauden lyhentämisestä tai sen päättämisestä.
f) Siirtymäkauden aikana Puola soveltaa lailla säädettyä lupamenettelyä sen varmistamiseksi, että kiinteistöjen hankintaa Puolassa koskevien ostolupien myöntämisperusteet ovat puolueettomia, vakaita, avoimia ja julkisia. Kyseisiä perusteita on sovellettava ketään syrjimättä.
9. Slovenia
a) Jos Slovenian liittymisen jälkeisen seitsemän vuoden ajanjakson aikana kiin- teistömarkkinoilla ilmenee vakavia vaikeuksia, joiden voidaan ennakoida jatkuvan tai jotka voivat aiheuttaa vakavia haittoja tietyn alueen kiinteistö- markkinoilla, Slovenia voi pyytää lupaa toteuttaa suojatoimenpiteitä kiinteis- tömarkkinoiden tilanteen korjaamiseksi.
b) Slovenian pyynnöstä sekakomitea vahvistaa tarpeellisiksi katsomansa suoja- toimenpiteet kiireellisellä menettelyllä sekä täsmentää niiden soveltamista koskevat edellytykset ja yksityiskohtaiset säännöt.
▼M3
c) Kiinteistömarkkinoilla ilmenneiden vakavien vaikeuksien vuoksi ja Slove- nian nimenomaisesta pyynnöstä sekakomitea voi tehdä ratkaisunsa viiden työpäivän kuluessa siitä, kun se on vastaanottanut pyynnön asianmukaisine taustatietoineen. Näin päätettyjä toimenpiteitä sovelletaan välittömästi ja niissä on otettava huomioon kaikkien osapuolten edut.
d) Toimenpiteissä, jotka ovat sallittuja b kohdan mukaisesti, voidaan poiketa tämän sopimuksen säännöistä siinä määrin ja niin kauan kuin se on ehdot- tomasti tarpeen a kohdassa mainittujen tavoitteiden saavuttamiseksi.
10. Slovakia
a) Slovakia saa pitää voimassa seitsemän vuoden ajan liittymispäivästä lainsää- däntönsä, joka koskee Slovakian ulkopuolella asuvien oikeutta hankkia maa- talousmaata ja metsiä. Tämän lainsäädännön mukaan Slovakian ulkopuolella asuva voi hankkia omistusoikeudet Slovakian tasavallassa sijaitsevaan kiin- teistöön, lukuun ottamatta maatalous- ja metsämaata. Slovakian ulkopuolella asuva ei saa hankkia omistusoikeutta kiinteistöön, jonka hankintaa rajoitetaan valuuttalakiin N:o 202/1995, sellaisena kuin se on muutettuna, sisältyvällä erityisellä säännöksellä.
b) Sveitsin kansalaisia ei saa missään tilanteessa maatalousmaan ja metsien hankinnassa kohdella epäedullisemmin kuin tämän pöytäkirjan allekirjoitta- mispäivänä eikä tiukemmin kuin kolmannen maan kansalaisia.
c) Sveitsin kansalaisiin, jotka haluavat sijoittautua Slovakiaan itsenäisinä vilje- lijöinä ja jotka ovat laillisesti asuneet ja harjoittaneet maanviljelyä Slova- kiassa yhtäjaksoisesti vähintään kolmen vuoden ajan, ei sovelleta b kohdan määräyksiä eikä muita kuin Slovakian kansalaisiin sovellettavia sääntöjä ja menettelyjä.
d) Näitä siirtymätoimenpiteitä koskeva yleinen uudelleentarkastelu tehdään kol- mantena vuonna liittymispäivän jälkeen. Tarkastelua varten komissio laatii sekakomitealle kertomuksen. Sekakomitea voi päättää a kohdassa mainitun siirtymäkauden lyhentämisestä tai sen lopettamisesta.
e) Jos Slovakia ottaa siirtymäkautena käyttöön muualla kuin Slovakiassa asu- vien osalta kiinteistöjen hankintaa koskevia lupamenettelyjä, niissä sovellet- tavien perusteiden on oltava avoimia, puolueettomia, vakaita ja julkisia. Pe- rusteita on sovellettava ketään syrjimättä eikä niissä saa tehdä eroa Slovakian ja Sveitsin kansalaisten välillä.
f) Jos on riittävää näyttöä siitä, että siirtymäkauden päättyessä Slovakian maa- talousmaan markkinoilla on vakavia häiriöitä tai vakavien häiriöiden uhka, sekakomitea voi Slovakian pyynnöstä päättää siirtymäkauden jatkamisesta enintään kolmella vuodella.
▼M10
11. Kroatia
Kroatia saa pitää voimassa seitsemän vuoden ajan tämän pöytäkirjan voi- maantulosta pöytäkirjan allekirjoittamisajankohtana voimassa olevat lainsää- däntönsä rajoitukset, jotka koskevat Sveitsin kansalaisten ja Sveitsin lakien mukaan muodostettujen oikeushenkilöiden maatalousmaan hankintaa. Sveit- sin kansalaisia ei saa missään tilanteessa maatalousmaan hankinnassa koh- della epäedullisemmin kuin tämän pöytäkirjan allekirjoittamispäivänä eikä tiukemmin kuin muiden kuin tämän sopimuksen tai Euroopan talousalueesta tehdyn sopimuksen sopimuspuolina olevien maiden kansalaisia.
▼M10
Itsenäisiin viljelijöihin, jotka ovat Sveitsin kansalaisia ja jotka haluavat si- joittautua Kroatiaan ja asua siellä, ei sovelleta edellisen kohdan määräyksiä eikä muita kuin Kroatian kansalaisiin sovellettavia menettelyjä.
Näitä siirtymätoimenpiteitä koskeva yleinen uudelleentarkastelu tehdään kol- mantena vuonna tämän pöytäkirjan voimaantulon jälkeen. Sekakomitea voi päättää ensimmäisessä kohdassa mainitun siirtymäkauden lyhentämisestä tai sen päättämisestä.
Jos on riittävää näyttöä siitä, että siirtymäkauden päättyessä Kroatian maa- talousmaan markkinoilla on vakavia häiriöitä tai vakavien häiriöiden uhka, Kroatian on ilmoitettava tilanteesta sekakomitealle ennen ensimmäisessä koh- dassa määritetyn seitsemän vuoden siirtymäkauden päättymistä. Tässä ta- pauksessa Kroatia voi jatkaa ensimmäisessä kohdassa kuvattujen toimenpi- teiden soveltamista kymmenen vuoden ajan tämän pöytäkirjan voimaantu- losta. Jatkaminen voidaan rajoittaa tiettyihin maantieteellisiin alueisiin, joita tilanne erityisesti koskee.
▼M7
LIITE II
SOSIAALITURVAJÄRJESTELMIEN YHTEENSOVITTAMINEN
1 artikla
1. Sopimuspuolet sopivat, että ne soveltavat keskenään sosiaaliturvajärjestel- mien yhteensovittamisen alalla niitä Euroopan unionin säädöksiä, joihin tämän liitteen A osassa viitataan, ja sellaisina kuin ne ovat mainitussa A osassa mukau- tettuina, tai niitä vastaavia sääntöjä.
2. Käsitteellä ’jäsenvaltio(t)’, joka esiintyy tämän liitteen A osassa mainituissa säädöksissä, tarkoitetaan Euroopan unionin asianomaisten säädösten piiriin kuu- luvien valtioiden lisäksi myös Sveitsiä.
2 artikla
1. Soveltaessaan tätä liitettä sopimuspuolten on otettava asianmukaisesti huo- mioon Euroopan unionin säädökset, joihin viitataan tämän liitteen B osassa.
2. Soveltaessaan tätä liitettä sopimuspuolet kiinnittävät huomiota Euroopan unionin säädöksiin, joihin viitataan tämän liitteen C osassa.
3 artikla
1. Erityismääräykset, jotka koskevat siirtymäjärjestelmää, jota sovelletaan sel- laisten Euroopan unionin tiettyjen jäsenvaltioiden kansalaisten työttömyysvakuu- tuksiin, joilla on alle vuoden mittainen Sveitsin oleskelulupa, ja jotka koskevat Sveitsin avustuksia liikuntakyvyttömille, ammatillisten vakuutusjärjestelmien van- huus- ja työkyvyttömyyseläkkeitä sekä jälkeenjääneiden eläkkeitä, ovat tämän liitteen ►M11 pöytäkirjassa I ◄.
2. ►M11 Pöytäkirja I ◄ on erottamaton osa tätä liitettä.
▼M11
4 artikla
1. Järjestelyt, jotka koskevat yksityishenkilöiden saavuttamien oikeuksien suo- jaa tämän sopimuksen nojalla Yhdistyneen kuningaskunnan Euroopan unionista eroamisen johdosta, vahvistetaan tämän liitteen pöytäkirjassa II.
2. Pöytäkirja II on erottamaton osa tätä liitettä.
▼M7
A OSA: SÄÄDÖKSET, JOIHIN VIITATAAN
1) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 883/2004, annettu 29 päi- vänä huhtikuuta 2004, sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamisesta (1),
▼M8
sellaisena kuin se on muutettuna seuraavilla:
— Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 988/2009, annettu 16 päivänä syyskuuta 2009, sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamisesta annetun asetuksen (EY) N:o 883/2004 muuttamisesta ja sen liitteiden sisällön määrittämisestä (2);
— Komission asetus (EU) N:o 1244/2010, annettu 9 päivänä joulukuuta 2010, sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 883/2004 ja asetuksen (EY) N:o 883/2004 täytäntöönpanomenettelystä annetun Euroopan parla- mentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 987/2009 muuttamisesta (3);
(1) EUVL L 166, 30.4.2004, s. 1.
(2) EUVL L 284, 30.10.2009, s. 43.
(3) EUVL L 338, 22.12.2010, s. 35.
▼M8
— Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 465/2012, annettu
22 päivänä toukokuuta 2012, sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittami- sesta annetun asetuksen (EY) N:o 883/2004 ja asetuksen (EY) N:o 883/2004 täytäntöönpanomenettelystä annetun asetuksen (EY) N:o 987/2009 muuttamisesta (1);
— Komission asetus (EU) N:o 1224/2012, annettu 18 päivänä joulukuuta 2012, sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 883/2004 ja asetuksen (EY) N:o 883/2004 täytäntöönpanomenettelystä annetun Euroopan parla- mentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 987/2009 muuttamisesta (2);
▼M10
▼M7
— Neuvoston asetus (EU) N:o 517/2013, annettu 13 päivänä toukokuuta 2013 (3), tavaroiden vapaan liikkuvuuden, henkilöiden vapaan liikkuvuu- den, yhtiöoikeuden, kilpailupolitiikan, maatalouden, elintarvikkeiden tur- vallisuuden, eläinlääkintä- ja kasvinsuojelupolitiikan, liikennepolitiikan, energian, verotuksen, tilastojen, Euroopan laajuisten verkkojen, oikeuslai- toksen ja perusoikeuksien, oikeuden, vapauden ja turvallisuuden, ympäris- tön, tulliliiton, ulkosuhteiden, ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikan sekä toimielinten alan tiettyjen asetusten ja päätösten mukauttamisesta Kroatian tasavallan liittymisen johdosta.
Tätä sopimusta sovellettaessa asetusta (EY) N:o 883/2004 koskevat seu- raavat mukautukset:
a) Lisätään liitteessä I olevaan I jaksoon seuraava: ”Sveitsi
Liittovaltion siviililain 131 artiklan 2 kohtaan ja 293 artiklan 2 kohtaan perustuvia elatustukia koskeva kantoneitten lainsäädäntö.”
b) Lisätään liitteessä I olevaan II jaksoon seuraava: ”Sveitsi
Perhe-etuuksista annetun liittovaltion lain 3 artiklan 2 kohtaan perustuvat asiassa sovellettavan kantoneitten lainsäädännön mukaiset syntymä- ja adoptioavustukset.”
c) Lisätään liitteeseen II seuraava: ”Saksa – Sveitsi
a) Sosiaaliturvasta 25 päivänä helmikuuta 1964 tehty sopimus sellaisena kuin se on muutettuna 9 päivänä syyskuuta 1975 tehdyllä lisäsopimuk- sella N:o 1 ja 2 päivänä maaliskuuta 1989 tehdyllä lisäsopimuksella N:o 2:
i) sopimuksen päätöspöytäkirjan 9 b kohdan 1 kohdan 1–4 alakohdat (Saksan erillisalueen Büsingenin asukkaisiin sovellettava lainsää- däntö ja heidän oikeutensa luontoisetuuksina maksettaviin sairaus- vakuutuskorvauksiin);
ii) sopimuksen päätöspöytäkirjan 9 e kohdan 1 kohdan b alakohdan ensimmäinen, toinen ja neljäs virke (mahdollisuus vapaaehtoiseen sairausvakuutukseen Saksassa muutettaessa Saksan sisällä).
b) Työttömyysvakuutuksista 20 päivänä lokakuuta 1982 tehty sopimus, sellaisena kuin se on muutettuna 22 päivänä joulukuuta 1992 tehdyllä lisäpöytäkirjalla:
i) sopimuksen 8 artiklan 5 kohta, Saksa (Büsingenin alue) osallistuu Sveitsin lainsäädännön mukaista kantonin maksuosuutta vastaavalla määrällä kustannuksiin, joita aiheutuu todellisista paikoista, joilla työllistetään järjestelyn piiriin kuuluvia työntekijöitä työmarkkina- toimenpitein.
(1) EUVL L 149, 8.6.2012, s. 4.
(2) EUVL L 349, 19.12.2012, s. 45.
(3) EUVL L 158, 10.6.2013, s. 1.
▼M7
Espanja – Sveitsi
Sosiaaliturvasta 13 päivänä lokakuuta 1969 tehdyn sopimuksen päätöspöy- täkirjan 17 kohta, sellaisena kuin sopimus on muutettuna 11 päivänä ke- säkuuta 1982 tehdyllä lisäsopimuksella; Espanjan vakuutusjärjestelmässä tämän säännöksen mukaisesti vakuutettujen henkilöiden ei tarvitse kuulua Sveitsin sairausvakuutusjärjestelmään.
Italia – Sveitsi
Sosiaaliturvasta 14 päivänä joulukuuta 1962 tehdyn sopimuksen 9 artiklan
1 kohta, sellaisena kuin sopimus on muutettuna 18 päivänä joulukuuta 1963 tehdyllä lisäsopimuksella N:o 1, 4 päivänä heinäkuuta 1969 tehdyllä lisäsopimuksella, 25 päivänä helmikuuta 1974 tehdyllä lisäpöytäkirjalla ja 2 päivänä huhtikuuta 1980 tehdyllä lisäsopimuksella N:o 2.”
d) Lisätään liitteeseen IV seuraava: ”Sveitsi”
e) Lisätään liitteessä VIII olevaan 1 osaan seuraava: ”Sveitsi
Kaikki perusjärjestelmän vanhuus- ja työkyvyttömyyseläkkeitä sekä jäl- keenjääneiden eläkkeitä (vanhuusvakuutuksista ja jälkeenjääneiden vakuu- tuksista annettu liittovaltion laki sekä työkyvyttömyysvakuutuksista an- nettu liittovaltion laki) ja ammatillisen vakuutusjärjestelmän pakollisia van- huuseläkkeitä (ammatillisista vanhuus- ja työkyvyttömyysvakuutuksista sekä jälkeenjääneiden vakuutuksista annettu liittovaltion laki) koskevat hakemukset.”
f) Lisätään liitteessä VIII olevaan 2 osaan seuraava: ”Sveitsi
Ammatillisen vakuutusjärjestelmän pakolliset vanhuus- ja työkyvyttömyys- eläkkeet sekä jälkeenjääneiden eläkkeet (ammatillisista vanhuus-, työky- vyttömyys-, ja jälkeenjääneiden vakuutuksista annettu liittovaltion laki).”
g) Lisätään liitteessä IX olevaan II osaan seuraava: ”Sveitsi
Ammatillisen vakuutusjärjestelmän pakolliset jälkeenjääneiden eläkkeet ja työkyvyttömyyseläkkeet (ammatillisista vanhuus- ja työkyvyttömyysva- kuutuksista sekä jälkeenjääneiden vakuutuksista annettu liittovaltion laki).”
h) Lisätään liitteeseen X seuraava: ”Sveitsi
1. Lisäetuudet (►M8 lisäetuuksia koskeva liittovaltion laki, annettu 6 päivänä lokakuuta 2006 ◄) ja niiden kaltaiset etuudet, joista sääde- tään kantoneitten lainsäädännössä.
2. Työttömyysvakuutukseen perustuvat eläkkeet vakavissa tapauksissa (cas pénibles) (työkyvyttömyysvakuutuksista 19 päivänä kesäkuuta 1959 annetun liittovaltion lain 28 artiklan 1 a kohta, sellaisena kuin se on muutettuna 7 päivänä lokakuuta 1994).
3. Kantoneitten lainsäädännössä säädetyt työttömille myönnettävät erilai- set maksuihin perustumattomat etuudet.
4. Maksuihin perustumattomat ylimääräiset työkyvyttömyyseläkkeet vam- maisille (työkyvyttömyysvakuutuksista 19 päivänä kesäkuuta 1959 an- netun liittovaltion lain 39 pykälä), joihin ei ole sovellettu ennen työ- kyvyttömyyden alkamista Sveitsin lainsäädäntöä työntekijänä tai itse- näisenä ammatinharjoittajana toimimisen perusteella.”
i) Lisätään liitteeseen XI seuraava: ”Sveitsi
1. Vanhuusvakuutuksia ja jälkeenjääneiden vakuutuksia koskevan liitto- valtion lain 2 artiklaa sekä työkyvyttömyysvakuutuksia koskevan liit- tovaltion lain 1 artiklaa, joissa säädetään muissa kuin tämän sopimuk- sen piiriin kuuluvissa valtioissa asuvien Sveitsin kansalaisten vapaaeh- toisista vakuutuksista näillä vakuutusaloilla, sovelletaan Sveitsin ulko- puolella asuviin henkilöihin, jotka ovat sellaisten valtioiden kansalai- sia, joihin tätä sopimusta sovelletaan, sekä näiden valtioiden alueella
▼M7
asuviin pakolaisiin ja valtiottomiin, jos nämä henkilöt ovat liittyneet vapaaehtoiseen vakuutusjärjestelmään viimeistään vuoden kuluessa siitä päivästä, kun he eivät enää ole vakuutettuina vanhuus- ja työky- vyttömyysvakuutuksia sekä jälkeenjääneiden vakuutuksia koskevassa järjestelmässä vähintään viisi vuotta yhtäjaksoisesti jatkuneen vakuu- tuskauden jälkeen.
2. Kun henkilö ei enää ole vakuutettuna Sveitsin vanhuus- ja työkyvyttö- myysvakuutuksia sekä jälkeenjääneiden vakuutuksia koskevassa järjes- telmässä vähintään viiden vuoden yhtäjaksoisen vakuutuskauden jäl- keen, hänellä on oikeus jatkaa vakuutustaan työnantajan suostumuk- sella, jos hän työskentelee sveitsiläisen työnantajan lukuun valtiossa, joka ei kuulu tähän sopimukseen, ja jos hän hakee vakuutuksen jatka- mista kuuden kuukauden kuluessa siitä päivästä, kun hänen vakuutuk- sensa raukeaa.
3. Sveitsin pakollinen sairausvakuutus ja vapautusmahdollisuudet
a) Seuraavien henkilöiden, jotka eivät asu Sveitsissä, on kuuluttava lain mukaan Sveitsin pakolliseen sairausvakuutusjärjestelmään:
i) henkilöt, joihin sovelletaan Sveitsin lainsäädäntöä asetuksen II osaston perusteella;
ii) henkilöt, joiden etuuksista aiheutuneista kustannuksista Sveitsi vastaa asetuksen 24, 25 ja 26 artiklan mukaisesti;
iii) henkilöt, jotka saavat etuuksia Sveitsin työttömyysvakuutuk- sesta;
iv) edellä i ja iii alakohdassa tarkoitettujen henkilöiden perheen- jäsenet tai Sveitsissä asuvan ja Sveitsin sairausvakuutusjärjes- telmässä vakuutetun työntekijän tai yksityisen ammatinharjoit- tajan perheenjäsenet, jolleivät perheenjäsenet asu jossakin seu- raavista valtioista: Tanska, Espanja, Unkari, Portugali, Ruotsi tai Yhdistynyt kuningaskunta;
v) edellä ii alakohdassa tarkoitettujen henkilöiden perheenjäsenet tai Sveitsissä asuvan ja Sveitsin sairausvakuutusjärjestelmässä vakuutetun eläkettä saavan henkilön perheenjäsenet, elleivät perheenjäsenet asu jossakin seuraavista valtioista: Tanska, Por- tugali, Ruotsi tai Yhdistynyt kuningaskunta.
Perheenjäseniksi katsotaan henkilöt, jotka asuinvaltion lainsäädännön mukaisesti määritellään perheenjäseniksi.
b) Edellä a kohdassa tarkoitetut henkilöt voivat hakemuksesta saada vapautuksen pakollisesta sairausvakuutuksesta, jos he asuvat jossa- kin seuraavassa luetelluista valtioista ja todistavat kuuluvansa ky- seisen valtion sairausvakuutusjärjestelmään: Saksa, Ranska, Italia, Itävalta ja, a kohdan iv ja v alakohdassa tarkoitetuissa tapauksissa, Suomi sekä, a kohdan ii alakohdassa tarkoitetuissa tapauksissa, Portugali.
Tämä hakemus
aa) on tehtävä kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun velvoite kuu- lumisesta Sveitsin vakuutusjärjestelmään alkaa; jos hakemus tehdään tämän määräajan jälkeen, vapautus tulee perustelluissa tapauksissa voimaan vakuutusvelvoitteen alkamispäivästä;
bb) koskee kaikkia samassa valtiossa asuvia perheenjäseniä.
4. Jos henkilö, johon sovelletaan asetuksen II osaston perusteella Sveitsin lainsäädäntöä, kuuluu 3 kohdan b alakohdan mukaisesti sairausvakuu- tuksen osalta tämän sopimuksen piiriin kuuluvan toisen valtion säädös- ten alaisuuteen, muista tapaturmista kuin työtapaturmista maksettavien luontoisetuuksien kustannuksista vastaavat yhtä suurin osin työtapatur- mien ja muiden tapaturmien kuin työtapaturmien sekä ammattitautien
▼M7
varalta vakuutuksen myöntänyt sveitsiläinen vakuuttaja sekä toimival- tainen sairausvakuutuslaitos, jos henkilöllä on oikeus molempien laitos- ten maksamaan luontoisetuuteen. Työtapaturmien ja muiden tapatur- mien kuin työtapaturmien sekä ammattitautien varalta vakuutuksen myöntänyt sveitsiläinen vakuuttaja vastaa kaikista kustannuksista, kun on kyse työtapaturmista, työmatkalla sattuneista tapaturmista tai ammat- titaudeista, vaikka henkilöllä olisi oikeus asuinvaltionsa sairausvakuu- tuslaitoksen maksamiin etuuksiin.
5. Henkilöihin, jotka työskentelevät mutteivät asu Sveitsissä ja joilla on pakollinen vakuutus asuinvaltiossaan 3 kohdan b alakohdan mukai- sesti, sekä heidän perheenjäseniinsä sovelletaan asetuksen 19 artiklan säännösten mukaista etuutta Sveitsissä oleskelun aikana.
6. Kun asetuksen 18, 19, 20 ja 27 artiklaa sovelletaan Sveitsissä, toimi- valtainen vakuuttaja vastaa kaikista laskutetuista kuluista.
7. Valtiossa, johon tätä sopimusta sovelletaan, täyttyneet päivärahaan oikeuttavat vakuutuskaudet otetaan huomioon vähentämällä tai nosta- malla mahdollista äitiyslomaan tai sairaslomaan liittyvää päivärahava- rantoa, jos henkilö ottaa vakuutuksen sveitsiläiseltä vakuuttajalta kol- men kuukauden kuluessa ulkomaisen vakuutuksen päättymisestä.
8. Jos henkilö, joka on ollut työntekijä tai itsenäinen ammatinharjoittaja Sveitsissä ja saanut näin perustoimeentulonsa, on joutunut lopettamaan ansiotyönsä tapaturman tai sairauden vuoksi eikä häneen sovelleta enää työkyvyttömyysvakuutuksia koskevaa Sveitsin lainsäädäntöä, häntä pidetään kyseisen vakuutuksen piiriin kuuluvana työllistymistoi- menpiteitä varten siihen asti, kunnes työkyvyttömyyseläkettä aletaan maksaa, ja koko sen kauden ajan, jolloin häneen sovelletaan näitä toimenpiteitä edellyttäen, ettei hän ole aloittanut uutta ansiotyötä Sveit- sin ulkopuolella.”
2) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 987/2009, annettu 16 päi- vänä syyskuuta 2009, sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamisesta annetun asetuksen (EY) N:o 883/2004 täytäntöönpanomenettelystä (1)
▼M8
, sellaisena kuin se on muutettuna seuraavilla:
— Komission asetus (EU) N:o 1244/2010, annettu 9 päivänä joulukuuta 2010, sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 883/2004 ja asetuksen (EY) N:o 883/2004 täytäntöönpanomenettelystä annetun Euroopan parla- mentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 987/2009 muuttamisesta (2);
— Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 465/2012, annettu
22 päivänä toukokuuta 2012, sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittami- sesta annetun asetuksen (EY) N:o 883/2004 ja asetuksen (EY) N:o 883/2004 täytäntöönpanomenettelystä annetun asetuksen (EY) N:o 987/2009 muuttamisesta (3);
— Komission asetus (EU) N:o 1224/2012, annettu 18 päivänä joulukuuta 2012, sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 883/2004 ja asetuksen (EY) N:o 883/2004 täytäntöönpanomenettelystä annetun Euroopan parla- mentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 987/2009 muuttamisesta (4)
(1) EUVL L 284, 30.10.2009, s. 1.
(2) EUVL L 338, 22.12.2010, s. 35.
(3) EUVL L 149, 8.6.2012, s. 4.
(4) EUVL L 349, 19.12.2012, s. 45.
▼M7
Tätä sopimusta sovellettaessa asetusta (EY) N:o 987/2009 koskevat seu- raavat mukautukset:
Lisätään liitteeseen 1 seuraava:
”Sveitsin ja Ranskan välinen sopimus, tehty 26 päivänä lokakuuta 2004, erityisistä menettelyistä sairausvakuutusetuuksien korvaamisessa
►M8 ◄”.
3) Neuvoston asetus (ETY) N:o 1408/71, annettu 14 päivänä kesäkuuta 1971, sosiaaliturvajärjestelmien soveltamisesta yhteisön alueella liikkuviin palkattui- hin työntekijöihin, itsenäisiin ammatinharjoittajiin ja heidän perheenjäse- niinsä (1), sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 592/2008 (2), sellaisena kuin sitä sovellet- tiin Sveitsin ja jäsenvaltioiden välillä ennen tämän päätöksen voimaantuloa ja niiltä osin kuin siihen viitataan asetuksissa (EY) N:o 883/2004 ja (EY) N:o 987/2009 tai kun kyseessä oleva tapaus on tapahtunut aiemmin.
4) Neuvoston asetus (ETY) N:o 574/72, annettu 21 päivänä maaliskuuta 1972, sosiaaliturvajärjestelmien soveltamisesta yhteisön alueella liikkuviin palkattui- hin työntekijöihin, itsenäisiin ammatinharjoittajiin ja heidän perheenjäseniinsä annetun asetuksen (ETY) N:o 1408/71 täytäntöönpanomenettelystä (3), sellai- sena kuin se on viimeksi muutettuna komission asetuksella (EY) N:o 120/2009 (4), sellaisena kuin sitä sovellettiin Sveitsin ja jäsenvaltioiden välillä ennen tämän päätöksen voimaantuloa ja niiltä osin kuin siihen viitataan ase- tuksissa (EY) N:o 883/2004 ja (EY) N:o 987/2009 tai kun kyseessä oleva tapaus on tapahtunut aiemmin.
5) Neuvoston direktiivi 98/49/EY, annettu 29 päivänä kesäkuuta 1998, yhteisön alueella liikkuvien palkattujen työntekijöiden ja itsenäisten ammatinharjoitta- jien lisäeläkeoikeuksien suojaamisesta (5).
B OSA: SÄÄDÖKSET, JOTKA SOPIMUSPUOLTEN ON OTETTAVA ASIANMUKAISESTI HUOMIOON
1) Sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamista käsittelevän hallintotoimikun- nan päätös N:o A1, tehty 12 päivänä kesäkuuta 2009, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 883/2004 mukaista asiakirjojen oikeelli- suutta, sovellettavan lainsäädännön määrittämistä ja etuuksien myöntämistä koskevan vuoropuhelu- ja sovittelumenettelyn perustamisesta (6).
2) Sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamista käsittelevän hallintotoimikun- nan päätös N:o A2, tehty 12 päivänä kesäkuuta 2009, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 883/2004 12 artiklan, joka koskee toimi- valtaisen valtion ulkopuolella tilapäisesti työskenteleviin työkomennukselle lähetettyihin työntekijöihin ja itsenäisiin ammatinharjoittajiin sovellettavaa lainsäädäntöä, tulkinnasta (7).
3) Sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamista käsittelevän hallintotoimikun- nan päätös N:o A3, annettu 17 päivänä joulukuuta 2009, neuvoston asetuk- sen (ETY) N:o 1408/71 sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 883/2004 mukaisesti toteutettujen yhtäjaksoisten komennusaikojen yhteenlaskemisesta (8).
(1) EYVL L 149, 5.7.1971, s. 2.
(2) EUVL L 177, 4.7.2008, s. 1.
(3) EYVL L 74, 27.3.1972, s. 1.
(4) EUVL L 39, 10.2.2009, s. 29.
(5) EYVL L 209, 25.7.1998, s. 46.
(6) EUVL C 106, 24.4.2010, s. 1.
(7) EUVL C 106, 24.4.2010, s. 5.
(8) EUVL C 149, 8.6.2010, s. 3.
▼M7
4) Sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamista käsittelevän hallintotoimikun- nan päätös N:o E1, tehty 12 päivänä kesäkuuta 2009, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 987/2009 4 artiklassa tarkoitettuun sähkö- iseen tietojenvaihtoon sovellettavan siirtymäkauden käytännön järjeste- lyistä (1).
5) Sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamista käsittelevän hallintotoimikun- nan päätös N:o F1, tehty 12 päivänä kesäkuuta 2009, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 883/2004 68 artiklan tulkinnasta ensisijai- suussääntöjen osalta perhe-etuuksien päällekkäisyystilanteessa (2).
6) Sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamista käsittelevän hallintotoimikun- nan päätös N:o H1, tehty 12 päivänä kesäkuuta 2009, neuvoston asetuksista (ETY) N:o 1408/71 ja (ETY) N:o 574/72 Euroopan parlamentin ja neuvos- ton asetuksiin (EY) N:o 883/2004 ja (EY) N:o 987/2009 siirtymisen ja so- siaaliturvajärjestelmien yhteensovittamista käsittelevän hallintotoimikunnan päätösten ja suositusten soveltamisen puitteista (3).
7) Sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamista käsittelevän hallintotoimikun- nan päätös N:o H2, tehty 12 päivänä kesäkuuta 2009, sosiaaliturvajärjestel- mien yhteensovittamista käsittelevän hallintotoimikunnan perustaman tieto- jenkäsittelyn teknisen toimikunnan toimintatavoista ja kokoonpanosta (4).
8) Sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamista käsittelevän hallintotoimikun- nan päätös N:o H3, tehty 15 päivänä lokakuuta 2009, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 987/2009 90 artiklassa tarkoitetusta päi- västä, jonka mukaan muuntokurssit määritellään (5).
9) Sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamista käsittelevän hallintotoimikun- nan päätös N:o H4, annettu 22 päivänä joulukuuta 2009, sosiaaliturvajärjes- telmien yhteensovittamista käsittelevän hallintotoimikunnan tilintarkastuslau- takunnan kokoonpanosta ja toimintatavoista (6).
10) Sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamista käsittelevän hallintotoimikun- nan päätös N:o H5, annettu 18 päivänä maaliskuuta 2010, petosten ja virhe- iden torjuntaa koskevasta yhteistyöstä sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovit- tamisesta annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 883/2004 sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 987/2009 puitteissa (7).
11) Sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamista käsittelevän hallintotoimikun- nan päätös N:o P1, tehty 12 päivänä kesäkuuta 2009, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 883/2004 50 artiklan 4 kohdan, 58 artiklan ja 87 artiklan 5 kohdan tulkinnasta työkyvyttömyys-, vanhuus- ja perhe- eläke-etuuksien myöntämistä varten (8).
12) Sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamista käsittelevän hallintotoimikun- nan päätös N:o S1, tehty 12 päivänä kesäkuuta 2009, eurooppalaisesta sai- raanhoitokortista (9).
13) Sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamista käsittelevän hallintotoimikun- nan päätös N:o S2, tehty 12 päivänä kesäkuuta 2009, eurooppalaista sairaan- hoitokorttia koskevista teknisistä eritelmistä (10).
(1) EUVL C 106, 24.4.2010, s. 9.
(2) EUVL C 106, 24.4.2010, s. 11.
(3) EUVL C 106, 24.4.2010, s. 13.
(4) EUVL C 106, 24.4.2010, s. 17.
(5) EUVL C 106, 24.4.2010, s. 56.
(6) EUVL C 107, 27.4.2010, s. 3.
(7) EUVL C 149, 8.6.2010, s. 5.
(8) EUVL C 106, 24.4.2010, s. 21.
(9) EUVL C 106, 24.4.2010, s. 23.
(10) EUVL C 106, 24.4.2010, s. 26.
▼M7
14) Sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamista käsittelevän hallintotoimikun- nan päätös N:o S3, tehty 12 päivänä kesäkuuta 2009, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 883/2004 19 artiklan 1 kohdassa ja 27 ar- tiklan 1 kohdassa sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 987/2009 25 artiklan A kohdan 3 alakohdassa tarkoitettujen etuuksien määrittelemisestä (1).
15) Sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamista käsittelevän hallintotoimikun- nan päätös N:o S4, tehty 2 päivänä lokakuuta 2004, korvausmenettelyistä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 883/2009 35 artiklan ja 41 artiklan täytäntöönpanemiseksi (2).
16) Sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamista käsittelevän hallintotoimikun- nan päätös N:o S5, tehty 2 päivänä lokakuuta 2009, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 883/2004 17artiklan, 19 artiklan, 20 artik- lan, 22 artiklan, 24 artiklan 1 kohdan, 25 artiklan, 26 artiklan, 27 artiklan 1, 3, 4 ja 5 kohdan, 28 artiklan, 34 artiklan ja 36 artiklan 1 ja 2 kohdan mukaisten sairauteen ja äitiyteen liittyvien, asetuksen (EY) N:o 883/2004 1 artiklan va alakohdassa määriteltyjen ”luontoisetuuksien” käsitteen tulkin- nasta sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 987/2009 62, 63 ja 64 artiklan mukaan korvattavien määrien laskemisesta (3).
17) Sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamista käsittelevän hallintotoimikun- nan päätös N:o S6, annettu 22 päivänä joulukuuta 2009, rekisteröitymisestä asuinjäsenvaltiossa asetuksen (ETY) N:o 987/2009 24 artiklan mukaisesti sekä asetuksen (EY) N:o 987/2009 64 artiklan 4 kohdassa säädettyjen luet- teloiden laatimisesta (4).
18) Sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamista käsittelevän hallintotoimikun- nan päätös N:o S7, annettu 22 päivänä joulukuuta 2009, asetuksista (ETY) N:o 1408/71 ja (ETY) N:o 574/72 asetuksiin (EY) N:o 883/2004 ja (EY) N:o 987/2009 siirtymisestä ja korvausmenettelyjen soveltamisesta (5).
19) Sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamista käsittelevän hallintotoimikun- nan päätös N:o U1, tehty 12 päivänä kesäkuuta 2009, koskien Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 987/2004 54 artiklan 3 kohtaa työttömyysetuuksien korottamisesta huolettavina olevien perheenjäsenten vuoksi (6).
20) Sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamista käsittelevän hallintotoimikun- nan päätös N:o U2, tehty 12 päivänä kesäkuuta 2009, sellaisten kokonaan työttömiksi joutuneiden muiden työntekijöiden kuin rajatyöntekijöiden, jotka viimeisimmän työskentelykauden tai itsenäisen ammatinharjoittamisen kau- den aikana asuivat muun jäsenvaltion kuin toimivaltaisen valtion jäsenalu- eella, oikeutta työttömyysetuuksiin koskevan Euroopan parlamentin ja neu- voston asetuksen (EY) N:o 883/2004 65 artiklan 2 kohdan soveltamis- alasta (7).
21) Sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamista käsittelevän hallintotoimikun- nan päätös N:o U3, tehty 12 päivänä kesäkuuta 2009, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 883/2004 65 artiklan 1 kohdassa tarkoi- tettuihin työttömiin henkilöihin sovellettavan ”osittaisen työttömyyden” kä- sitteen soveltamisalasta (8).
(1) EUVL C 106, 24.4.2010, s. 40.
(2) EUVL C 106, 24.4.2010, s. 52.
(3) EUVL C 106, 24.4.2010, s. 54.
(4) EUVL C 107, 27.4.2010, s. 6.
(5) EUVL C 107, 27.4.2010, s. 8.
(6) EUVL C 106, 24.4.2010, s. 42.
(7) EUVL C 106, 24.4.2010, s. 43.
(8) EUVL C 106, 24.4.2010, s. 45.
▼M8
22) Sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamista käsittelevän hallintotoimikun- nan päätös N:o E2, annettu 3 päivänä maaliskuuta 2010, EESSIn olennaisena osana olevassa sähköisessä hakemistossa ilmoitettuja, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 883/2004 1 artiklassa määriteltyjä elimiä koskeviin tietoihin sovellettavan muutostenhallintamenettelyn perustami- sesta (1).
23) Sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamista käsittelevän hallintotoimikun- nan päätös N:o E3, annettu 19 päivänä lokakuuta 2011, Euroopan parlamen- tin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 987/2009 95 artiklassa määritellystä siirtymäkaudesta (2).
24) Sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamista käsittelevän hallintotoimikun- nan päätös N:o H6, tehty 16 päivänä joulukuuta 2010, asetuksen (EY) N:o 883/2004 6 artiklan mukaista kausien yhteenlaskemista koskevien tiet- tyjen periaatteiden soveltamisesta sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittami- seen (3).
25) Sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamista käsittelevän hallintotoimikun- nan päätös N:o S8, annettu 15 päivänä kesäkuuta 2011, proteesien, merkit- tävien apuvälineiden ja muiden merkittävien luontoisetuuksien myöntämi- sestä sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamisesta annetun asetuksen (EY) N:o 883/2004 33 artiklan mukaisesti (4).
26) Sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamista käsittelevän hallintotoimikun- nan päätös N:o U4, annettu 13 päivänä joulukuuta 2011, asetuksen (EY) N:o 883/2004 65 artiklan 6 ja 7 kohdan ja asetuksen (EY) N:o 987/2009 70 artiklan mukaisista korvausmenettelyistä (5).
▼M7
C OSA: SÄÄDÖKSET, JOIHIN SOPIMUSPUOLTEN ON KIINNITETTÄVÄ HUOMIOTA
1) Sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamista käsittelevän hallintotoimikunnan suositus N:o U1, annettu 12 päivänä kesäkuuta 2009, osa-aikaista ammatti- tai liiketoimintaa muussa jäsenvaltiossa kuin asuinvaltiossa harjoittaviin työttö- miin henkilöihin sovellettavasta lainsäädännöstä (6).
2) Sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamista käsittelevän hallintotoimikunnan suositus N:o U2, annettu 12 päivänä kesäkuuta 2009, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N: 883/2004 64 artiklan 1 kohdan a alakohdan soveltamisesta työttömiin, jotka seuraavat työssäkäyvää puolisoaan tai kump- paniaan muuhun kuin toimivaltaiseen jäsenvaltioon (7).
▼M8
3) Sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamista käsittelevän hallintotoimikunnan päätös N:o S1, annettu 15 päivänä maaliskuuta 2012, eläviltä luovuttajilta saatujen elinten rajatylittävää luovuttamista koskevista taloudellisista näkökoh- dista (8).
(1) EUVL C 187, 10.7.2010, s. 5. [EESSI = sosiaaliturvatietojen sähköinen vaihtojärjes- telmä.]
(2) EUVL C 12, 14.1.2012, s. 6.
(3) EUVL C 45, 12.2.2011, s. 5.
(4) EUVL C 262, 6.9.2011, s. 6.
(5) EUVL C 57, 25.2.2012, s. 4.
(6) EUVL C 106, 24.4.2010, s. 49.
(7) EUVL C 106, 24.4.2010, s. 51.
(8) EUVL C 240, 10.8.2012, s. 3.
▼M11
▼M7
PÖYTÄKIRJA I
Sopimuksen liitteen II
I Työttömyysvakuutus
Seuraavia järjestelyjä sovelletaan Tšekin tasavallan, Viron tasaval- lan, Latvian tasavallan, Liettuan tasavallan, Unkarin tasavallan, Puo- lan tasavallan, Slovenian tasavallan ja Slovakian tasavallan kansa- laisia oleviin työntekijöihin 30 päivään huhtikuuta 2011 sekä Bul- garian tasavallan ja Romanian kansalaisia oleviin työntekijöihin 31 päivään toukokuuta 2016.
▼M10
Työntekijöihin, jotka ovat Kroatian tasavallan kansalaisia, sovelle- taan liitteeseen II liitetyn pöytäkirjan ”Työttömyysvakuutus”-jakson 1 kohdan määräyksiä seitsemännen tämän pöytäkirjan voimaantuloa seuraavan vuoden loppuun.
▼M7
1. Sellaisten palkattujen työntekijöiden työttömyysvakuutukseen, joilla on alle vuoden mittainen oleskelulupa, sovelletaan seu- raavia sääntöjä:
1.1 Lain mukaan oikeus työttömyysvakuutusetuuksiin on ainoas- taan niillä työntekijöillä, jotka ovat maksaneet työttömyysva- kuutusmaksuja Sveitsissä pakollista työttömyysvakuutusta ja korvausta maksukyvyttömyystapauksissa koskevassa liittoval- tion laissa (loi fédérale sur l’assurance-chômage obligatoire et l’indemnité en cas d’insolvabilité) (1) vaaditun vähimmäisajan ja jotka täyttävät lisäksi muut työttömyyskorvausoikeuden eh- dot.
1.2 Työntekijöistä, jotka ovat maksaneet työttömyysvakuutusmak- suja liian lyhyen aikaa ja joilla ei siis ole oikeutta 1.1 kohdan mukaiseen työttömyyskorvaukseen Sveitsissä, maksetuista maksuista osa palautetaan kyseisten työntekijöiden alkuperä- valtioon 1.3 kohdassa määrättyjen menettelyjen mukaisesti käytettäväksi näille työntekijöille kokopäiväisen työttömyyden sattuessa maksettavien etuuksien kustannuksiin; näillä työnte- kijöillä ei näin ollen ole kokonaan työttömiksi joutuessaan oikeutta työttömyysvakuutusetuuksiin Sveitsissä. Heillä on kui- tenkin oikeus korvauksiin, jos sääolosuhteet ovat vaikeat tai työnantaja on maksukyvytön. Alkuperävaltio suorittaa kokopäi- väisen työttömyyden ajalta maksettavat etuudet sillä edellytyk- sellä, että työntekijät ovat työmarkkinoiden käytettävissä. Sveitsissä ansaitut täydet vakuutuskaudet otetaan huomioon ikään kuin ne olisivat toteutuneet alkuperävaltiossa.
1.3 Osa työntekijöiltä 1.2 kohdan mukaisesti kerätyistä maksuista palautetaan vuosittain seuraavassa esitettyjen määräysten mu- kaisesti:
a) Näiden työntekijöiden maksuosuudet lasketaan maittain työntekijöiden vuotuisen määrän sekä kustakin työntekijästä maksettujen vuotuisten vakuutusmaksujen (työnantajan ja työntekijän vakuutusmaksut) keskiarvon perusteella.
(1) Tällä hetkellä 12 kuukautta.
▼M7
b) Näin saadusta määrästä maksetaan työntekijöiden alkuperä- valtiolle osa, joka vastaa työttömyyskorvausten osuutta suh- teessa kaikkiin muihin 1.2 kohdassa tarkoitettuihin kor- vauksiin, ja osa sijoitetaan Sveitsin hallussa olevaan rahas- toon käytettäväksi myöhempiin etuuksiin (1).
c) Sveitsi toimittaa vuosittain selvityksen palautetuista vakuu- tusmaksuista. Se ilmoittaa alkuperävaltioille näiden pyyn- nöstä laskentaperusteet ja palautettavat määrät. Alkuperä- valtiot ilmoittavat Sveitsille vuosittain 1.2 kohdan mukai- sesti työttömyysetuuksia saavien lukumäärän.
2. Jos tämän järjestelyn piiriin kuuluvalla jäsenvaltiolla on vai- keuksia, jotka koskevat korvausjärjestelmän päättymistä tai jos Sveitsillä on ongelmia yhteenlaskujärjestelyn osalta, kumpi ta- hansa sopimuspuoli voi esittää asian sekakomitealle.
II Avustukset liikuntakyvyttömille
Työttömyysvakuutuksista 19 päivänä kesäkuuta 1959 annetun liit- tovaltion lain sekä vanhuusvakuutuksista ja jälkeenjääneiden vakuu- tuksista 20 päivänä joulukuuta 1946 annetun liittovaltion lain, sel- laisena kuin se on muutettuna 8 päivänä lokakuuta 1999, mukaisia avustuksia liikuntakyvyttömille maksetaan vain, jos asianomainen henkilö asuu Sveitsissä.
III Ammatilliset vanhuus- ja työkyvyttömyysvakuutukset sekä jäl- keenjääneiden vakuutukset
Sen estämättä, mitä asetuksen (ETY) N:o 1408/71 10 artiklan 2 kohdassa säädetään, ammatillisen vanhuus- ja työkyvyttömyysva- kuutuksen sekä jälkeenjääneiden vakuutuksen vapaasti siirrettävistä etuuksista 17 päivänä joulukuuta 1993 annetun liittovaltion lain (Loi fédérale sur le libre passage dans la prévoyance professionnelle vieillesse, survivants et invalidité) mukaan vapaasti siirrettävät etuu- det maksetaan hakemuksesta palkatulle työntekijälle tai itsenäiselle ammatinharjoittajalle, jonka aikomuksena on lähteä Sveitsistä lopul- lisesti ja joka ei enää kuulu asetuksen II osaston säännösten mukai- sesti Sveitsin lainsäädännön piiriin, sillä edellytyksellä, että henkilö lähtee Sveitsistä viiden vuoden kuluessa tämän sopimuksen voi- maantulosta.
(1) Niistä työntekijöistä palautetut maksut, jotka käyttävät oikeuttaan työttömyys- etuuteen Sveitsissä maksettuaan vakuutusmaksuja vähintään 12 kuukauden ajan – useammassa jaksossa – kahden vuoden aikana.
▼M11
PÖYTÄKIRJA II
Henkilöiden vapaasta liikkuvuudesta tehdyn sopimuksen liitteen II
OTTAEN HUOMIOON, että Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdisty- neen kuningaskunnan eroamisesta Euroopan unionista ja Euroopan ato- mienergiayhteisöstä tehdyn sopimuksen, jäljempänä ”erosopimus”, 33 ar- tiklassa määrätään, että erosopimuksen toisen osan III osastoa sovelle- taan Islannin, Liechtensteinin ruhtinaskunnan, Norjan kuningaskunnan ja Sveitsin valaliiton kansalaisiin edellyttäen, että nämä maat ovat teh- neet Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneen kuningaskunnan kanssa vastaavat sopimukset kuin ne, joita sovelletaan unionin kansalai- siin, ja soveltavat näitä sopimuksia, sekä Euroopan unionin kanssa vas- taavat sopimukset kuin ne, joita sovelletaan Yhdistyneen kuningaskun- nan kansalaisiin, ja soveltavat näitä sopimuksia,
OTTAEN HUOMIOON, että Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdisty- neen kuningaskunnan ja Sveitsin valaliiton välillä kansalaisten oikeuk- sista Yhdistyneen kuningaskunnan erottua Euroopan unionista ja henki- löiden vapaasta liikkuvuudesta tehdystä sopimuksesta tehdyn sopimuk- sen 26 artiklan b kohdassa todetaan, että kyseisen sopimuksen III osan määräyksiä sovelletaan unionin kansalaisiin edellyttäen, että unioni on tehnyt Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneen kuningaskunnan kanssa vastaavat sopimukset kuin ne, joita sovelletaan Sveitsin kansa- laisiin, ja soveltaa näitä sopimuksia, sekä Sveitsin kanssa vastaavat sopimukset kuin ne, joita sovelletaan Yhdistyneen kuningaskunnan kan- salaisiin, ja soveltaa näitä sopimuksia,
TUNNUSTAEN, että on tarpeen tarjota sosiaaliturvaan liittyvien oikeuk- sien vastavuoroinen suoja Yhdistyneen kuningaskunnan kansalaisille sekä heidän perheenjäsenilleen ja heidän jälkeensä eläville henkilöille, jotka siirtymäkauden päättyessä ovat tai ovat olleet rajatylittävässä ti- lanteessa, jossa on tai on ollut osallisena samanaikaisesti yksi tai useampi henkilöiden vapaasta liikkuvuudesta tehdyn sopimuksen sopi- muspuoli ja Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistynyt kuningas- kunta,
1 Artikla
Määritelmät ja viittaukset
1. Tässä pöytäkirjassa tarkoitetaan:
a) ”erosopimuksella” sopimusta Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yh- distyneen kuningaskunnan eroamisesta Euroopan unionista ja Euroo- pan atomienergiayhteisöstä (1);
b) ”kansalaisten oikeuksia koskevalla sopimuksella” Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneen kuningaskunnan ja Sveitsin valaliiton sopimusta kansalaisten oikeuksista Yhdistyneen kuningaskunnan er- ottua Euroopan unionista ja henkilöiden vapaasta liikkuvuudesta teh- dystä sopimuksesta;
(1) EUVL L 29, 31.1.2020, s. 7.
▼M11
c) ”soveltamisalaan kuuluvilla valtioilla” unionin jäsenvaltioita ja Sveit- siä;
d) ”siirtymäkaudella” erosopimuksen 126 artiklassa tarkoitettua siirty- mäkautta;
e) ja sovelletaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 883/2004 (1) 1 artiklan ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 987/2009 (2) 1 artiklan määritelmiä.
2. Tätä pöytäkirjaa sovellettaessa kaikkia tämän pöytäkirjan nojalla sovellettavaksi tulevien unionin oikeuden säännösten viittauksia jäsen- valtioihin tai niiden toimivaltaisiin viranomaisiin on pidettävä viittauk- sina myös Yhdistyneeseen kuningaskuntaan ja sen toimivaltaisiin viran- omaisiin.
2 Artikla
Pöytäkirjan soveltamisalaan kuuluvat henkilöt
1. Tätä pöytäkirjaa sovelletaan seuraaviin henkilöihin:
a) Yhdistyneen kuningaskunnan kansalaiset, joihin siirtymäkauden päättyessä sovelletaan jonkin soveltamisalaan kuuluvan valtion lain- säädäntöä, sekä heidän perheenjäsenensä ja heidän jälkeensä elävät henkilöt;
b) Yhdistyneen kuningaskunnan kansalaiset, jotka siirtymäkauden päät- tyessä oleskelevat jossakin soveltamisalaan kuuluvassa valtiossa ja joihin sovelletaan Yhdistyneen kuningaskunnan lainsäädäntöä, sekä heidän perheenjäsenensä ja heidän jälkeensä elävät henkilöt;
c) henkilöt, jotka eivät kuulu a tai b alakohdan soveltamisalaan, mutta jotka siirtymäkauden päättyessä ovat Yhdistyneen kuningaskunnan kansalaisia ja harjoittavat palkkatyötä tai ovat itsenäisiä ammatinhar- joittajia yhdessä tai useammassa soveltamisalaan kuuluvassa val- tiossa ja joihin asetuksen (EY) N:o 883/2004 II osaston perusteella sovelletaan Yhdistyneen kuningaskunnan lainsäädäntöä, sekä heidän perheenjäsenensä ja heidän jälkeensä elävät henkilöt;
d) kansalaisuudettomat henkilöt ja pakolaiset, jotka oleskelevat jossakin soveltamisalaan kuuluvassa valtiossa tai Yhdistyneessä kuningaskun- nassa ja jotka ovat jossakin a–c alakohdassa mainituista tilanteista, sekä heidän perheenjäsenensä ja heidän jälkeensä elävät henkilöt.
2. Henkilöt, joita 1 kohdassa tarkoitetaan, pysyvät henkilöllisen so- veltamisalan piirissä niin kauan kuin he ovat keskeytyksettä jossakin niistä tilanteista, jotka 1 kohdassa mainitaan ja joihin sekä jokin sovelta- misalaan kuuluva valtio että Yhdistynyt kuningaskunta samanaikaisesti liittyvät.
(1) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 883/2004, annettu 29 päi- vänä huhtikuuta 2004, sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamisesta (EUVL L 166, 30.4.2004, s. 1, sellaisena kuin se on oikaistuna EUVL:ssä L 200, 7.6.2004, s. 1).
(2) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 987/2009, annettu 16 päi- vänä syyskuuta 2009, sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamisesta annetun asetuksen (EY) N:o 883/2004 täytäntöönpanomenettelystä (EUVL L 284, 30.10.2009, s. 1).
▼M11
3. Tätä pöytäkirjaa sovelletaan myös Yhdistyneen kuningaskunnan kansalaisiin, jotka eivät ole tai eivät enää ole jossakin tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitetuista tilanteista mutta jotka kuuluvat erosopimuksen 10 artiklan tai kansalaisten oikeuksia koskevan sopimuksen 10 artiklan soveltamisalaan, sekä heidän perheenjäseniinsä ja heidän jälkeensä elä- viin henkilöihin.
4. Pöytäkirjaa sovelletaan edellä 3 kohdassa tarkoitettuihin henkilöi- hin niin kauan kuin heillä on oikeus oleskella jossakin soveltamisalaan kuuluvassa valtiossa erosopimuksen 13 artiklan tai kansalaisten oikeuk- sia koskevan sopimuksen 12 artiklan nojalla, tai oikeus työskennellä työskentelyvaltiossaan erosopimuksen 24 tai 25 artiklan tai kansalaisten oikeuksia koskevan sopimuksen 20 artiklan nojalla.
5. Kun tässä artiklassa viitataan perheenjäseniin ja henkilön jälkeen eläviin henkilöihin, nämä kuuluvat tämän pöytäkirjan soveltamisalaan vain siltä osin kuin heille tämän asemansa perusteella syntyy oikeuksia ja velvollisuuksia asetuksen (EY) N:o 883/2004 nojalla.
3 Artikla
Sosiaaliturvan yhteensovittamista koskevat säännöt
1. Tämän pöytäkirjan soveltamisalaan kuuluviin henkilöihin on so- vellettava sääntöjä ja tavoitteita, jotka on vahvistettu henkilöiden va- paasta liikkuvuudesta tehdyn sopimuksen 8 artiklassa ja tässä liitteessä sekä asetuksissa (EY) N:o 883/2004 ja (EY) N:o 987/2009.
2. Soveltamisalaan kuuluvat valtiot ottavat asianmukaisesti huomioon Euroopan komission yhteyteen asetuksella (EY) N:o 883/2004 perus- tetun sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamista käsittelevän hallinto- toimikunnan, jäljempänä ”hallintotoimikunta”, päätökset ja suositukset, jotka luetellaan tämän liitteen B ja C osassa.
4 Artikla
Soveltamisalaan kuuluvat erityistilanteet
1. Siltä osin kuin on kyse henkilöistä, jotka eivät kuulu tai eivät enää kuulu 2 artiklan soveltamisalaan, on sovellettava tässä artiklassa vahvis- tetussa laajuudessa seuraavia sääntöjä:
a) Yhdistyneen kuningaskunnan kansalaiset sekä Yhdistyneessä kunin- gaskunnassa asuvat kansalaisuudettomat henkilöt ja pakolaiset, joihin on sovellettu jonkin soveltamisalaan kuuluvan valtion lainsäädäntöä ennen siirtymäkauden päättymistä, sekä heidän perheenjäsenensä ja heidän jälkeensä elävät kuuluvat tämän pöytäkirjan soveltamisalaan siltä osin kuin on kysymys vakuutus-, työskentely-, itsenäisen am- matinharjoittamisen tai asumiskauden huomioon ottamisesta ja täl- laisten kausien yhteenlaskemisesta sekä oikeuksista ja velvollisuuk- sista, jotka perustuvat tällaisiin kausiin asetuksen (EY) N:o 883/2004 mukaisesti; kun kausia lasketaan yhteen, kaudet, jotka ovat täyttyneet sekä ennen siirtymäkauden päättymistä että sen jälkeen, on otettava huomioon asetuksessa (EY) N:o 883/2004 säädetyllä tavalla;
▼M11
b) asetuksen (EY) N:o 883/2004 20 ja 27 artiklassa vahvistettuja sään- töjä sovelletaan edelleen Yhdistyneen kuningaskunnan kansalaisiin sekä Yhdistyneessä kuningaskunnassa asuviin kansalaisuudettomiin henkilöihin ja pakolaisiin, jotka ovat ennen siirtymäkauden päätty- mistä hakeneet lupaa saada suunniteltua terveydenhoitoa asetuksen (EY) N:o 883/2004 mukaisesti, hoidon päättymiseen saakka. Lisäksi vastaavia korvausmenettelyjä on sovellettava myös hoidon päättymi- sen jälkeen. Kyseisillä henkilöillä ja heidän saattajillaan on oikeus saapua hoitovaltioon ja poistua sieltä erosopimuksen 14 artiklan so- veltuvien osien mukaisesti ja kansalaisten oikeuksia koskevan sopi- muksen 13 artiklan soveltuvien osien mukaisesti;
c) xxxxxxxxx (EY) N:o 883/2004 19 ja 27 artiklassa vahvistettuja sään- töjä sovelletaan edelleen Yhdistyneen kuningaskunnan kansalaisiin sekä Yhdistyneessä kuningaskunnassa asuviin kansalaisuudettomiin henkilöihin ja pakolaisiin, jotka kuuluvat asetuksen (EY) N:o 883/2004 soveltamisalaan ja jotka siirtymäkauden päättyessä oleske- levat jossakin soveltamisalaan kuuluvassa valtiossa tai Yhdistyneessä kuningaskunnassa, heidän siellä oleskelunsa päättymiseen saakka. Lisäksi vastaavia korvausmenettelyjä on sovellettava myös tilapäisen oleskelun tai hoidon päättymisen jälkeen;
d) xxxxxxxxx (EY) N:o 883/2004 67, 68 ja 69 artiklassa vahvistettuja sääntöjä on, niin kauan kuin soveltamisedellytykset täyttyvät, sovel- lettava sellaisiin perhe-etuuksiin, joihin seuraavilla henkilöillä on siirtymäkauden päättyessä oikeus: Yhdistyneen kuningaskunnan kan- salaiset sekä Yhdistyneessä kuningaskunnassa asuvat kansalaisuudet- tomat henkilöt ja pakolaiset, joihin sovelletaan Yhdistyneen kunin- gaskunnan lainsäädäntöä ja joilla on siirtymäkauden päättyessä jos- sakin soveltamisalaan kuuluvassa valtiossa oleskelevia perheenjäse- niä;
e) kaikkiin henkilöihin, joilla on siirtymäkauden päättyessä asetuksen (EY) N:o 883/2004 nojalla oikeuksia perheenjäseninä, kuten oikeuk- sia, jotka on johdettu luontoissuorituksina myönnettävistä sairause- tuuksista, on tämän kohdan d alakohdassa mainituissa tilanteissa sovellettava mainittua asetusta ja asetuksen (EY) N:o 987/2009 vas- taavia säännöksiä niin kauan kuin asetuksissa vahvistetut soveltamis- edellytykset täyttyvät.
2. Asetuksen (EY) N:o 883/2004 III osaston 1 luvun säännöksiä, jotka koskevat sairausetuuksia, on sovellettava henkilöihin, jotka saavat tämän artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettuja etuuksia.
Tätä kohtaa sovelletaan soveltuvin osin perhe-etuuksiin, jotka perustuvat asetuksen (EY) N:o 883/2004 67, 68 ja 69 artiklaan.
5 Artikla
Korvaukset, takaisinperintä ja kuittaukset
Asetusten (EY) N:o 883/2004 ja (EY) N:o 987/2009 säännöksiä, jotka koskevat korvauksia, takaisinperintää ja kuittausta, on edelleen sovellet- tava tapahtumiin, jotka koskevat 2 artiklan soveltamisalaan kuulumatto- mia henkilöitä ja jotka
▼M11
a) sattuivat ennen siirtymäkauden päättymistä; tai
b) sattuivat siirtymäkauden päättymisen jälkeen ja koskevat henkilöitä, jotka kuuluivat 2 tai 4 artiklan soveltamisalaan tapahtuman sattuessa.
6 Artikla
Lainsäädännön kehittyminen ja mukautukset
1. Sen estämättä, mitä 3 kohdassa säädetään, tässä pöytäkirjassa ole- via viittauksia asetuksiin (EY) N:o 883/2004 ja (EY) N:o 987/2009 tai niiden säännöksiin pidetään viittauksina sopimukseen sisällytettyihin säädöksiin tai määräyksiin, sellaisena kuin se on voimassa siirtymäkau- den viimeisenä päivänä.
2. Jos asetuksia (EY) N:o 883/2004 ja (EY) N:o 987/2009 muutetaan tai ne korvataan siirtymäkauden päätyttyä, tässä pöytäkirjassa olevia viittauksia kyseisiin asetuksiin on unionin osalta erosopimuksen liit- teessä I olevassa II osassa lueteltujen säädösten mukaisesti ja Sveitsin osalta kansalaisten oikeuksia koskevan sopimuksen liitteessä I olevassa II osassa lueteltujen säädösten mukaisesti pidettävä viittauksina kyseisiin asetuksiin sellaisina kuin ne ovat muutettuina tai korvattuina.
3. Asetuksia (EY) N:o 883/2004 ja (EY) N:o 987/2009 on tätä pöy- täkirjaa sovellettaessa tulkittava siten, että ne sisältävät unionin osalta erosopimuksen liitteessä I olevassa III osassa luetellut mukautukset ja Sveitsin osalta kansalaisten oikeuksia koskevan sopimuksen liitteessä I olevassa III osassa luetellut mukautukset.
4. Tätä pöytäkirjaa sovellettaessa 2 ja 3 kohdassa tarkoitetut muutok- set ja mukautukset tulevat voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona erosopimuksen liitteen I tai kansalaisten oikeuksia koskevan sopimuksen liitteen I vastaavat muutokset ja mukautukset tulevat voimaan, sen mu- kaan kumpi näistä ajankohdista on myöhäisempi.
▼M6
LIITE III
AMMATTIPÄTEVYYKSIEN VASTAVUOROINEN TUNNUSTAMINEN
(Tutkintotodistukset, todistukset ja muut asiakirjat)
1. Sopimuspuolet sopivat soveltavansa keskenään ammattipätevyyksien vasta- vuoroisen tunnustamisen alalla Euroopan unionin (EU) säädöksiä ja tiedonan- toja, joihin viitataan tämän liitteen A jaksossa, sopimuksen soveltamisalan mukaisesti.
2. Ellei toisin mainita, ilmaisun ”jäsenvaltio(t)”, joka esiintyy säädöksissä, joihin viitataan tämän liitteen A jaksossa, katsotaan tarkoittavan EU:n kyseisten säädösten piirissä olevien valtioiden lisäksi Sveitsiä.
3. Tämän liitteen soveltamisessa sopimuspuolet ottavat huomioon EU:n säädök- set, joihin viitataan tämän liitteen B jaksossa.
A JAKSO: SÄÄDÖKSET, JOIHIN VIITATAAN
1a. 32005 L 0036: Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2005/36/EY, annettu 7 päivänä syyskuuta 2005, ammattipätevyyden tunnustamisesta (EUVL L 255, 30.9.2005, s. 22),
sellaisena kuin se on muutettuna seuraavilla:
— Neuvoston direktiivi 2006/100/EY, annettu 20 päivänä marraskuuta 2006, tiettyjen direktiivien mukauttamisesta henkilöiden vapaan liikku- vuuden alalla Bulgarian ja Romanian liittymisen johdosta (EUVL L 363, 20.12.2006, s. 141),
— Komission asetus (EY) N:o 1430/2007, annettu 5 päivänä joulukuuta 2007, ammattitutkintojen tunnustamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2005/36/EY liitteiden II ja III muuttamisesta (EUVL L 320, 6.12.2007, s. 3),
— Komission asetus (EY) N:o 755/2008, annettu 31 päivänä heinäkuuta 2008, ammattipätevyyden tunnustamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2005/36/EY liitteen II muuttamisesta (EUVL L 205, 1.8.2008, s. 10),
— Komission asetus (EY) N:o 279/2009, annettu 6 päivänä huhtikuuta 2009, ammattipätevyyden tunnustamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2005/36/EY liitteen II muuttamisesta (EUVL L 93, 7.4.2009, s. 11),
— Komission asetus (EU) N:o 213/2011, annettu 3 päivänä maaliskuuta 2011, ammattipätevyyden tunnustamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2005/36/EY liitteiden II ja V muuttamisesta (EUVL L 59, 4.3.2011, s. 4),
— Tiedonanto – Ilmoitus arkkitehtuurin alan tutkinnoista (EUVL C 332, 30.12.2006, s. 35),
— Ilmoitus arkkitehtuurin alan tutkinnoista (EUVL C 148, 24.6.2006, s. 34),
— Tiedonanto – Ilmoitus arkkitehtuurin alan tutkinnoista (EUVL C 3, 6.1.2006, s. 12),
— Komission tiedonanto – Tiedonanto – Ilmoitus erikoishammaslääkärin tutkintonimikkeistä (EUVL C 165, 19.7.2007, s. 18),
— Komission tiedonanto – Tiedonanto – Ilmoitus erikois- ja yleislääkärin muodollista kelpoisuutta osoittavista asiakirjoista (EUVL C 165, 19.7.2007, s. 13),
— Komission tiedonanto – Ilmoitus erikoislääkäreiden, yleissairaanhoidosta vastaavien sairaanhoitajien, erikoishammaslääkärien, kätilöiden ja arkki- tehtien muodollista pätevyyttä osoittavista asiakirjoista (EUVL C 137, 4.6.2008, s. 8),
▼M6
— Ilmoitus – Muodollista pätevyyttä osoittavat asiakirjat – Ammattipäte- vyyden tunnustamisesta annettu direktiivi 2005/36/EY (liite V) (EUVL C 322, 17.12.2008, s. 3),
— Komission tiedonanto – Ilmoitus direktiivin 2005/36/EY liitteessä I tar- koitetuista ammatillisista yhdistyksistä ja järjestöistä, jotka täyttävät di- rektiivin 3 artiklan 2 kohdan edellytykset (EUVL C 111, 15.5.2009,
s. 1),
— Komission tiedonanto – Ilmoitus – muodollista pätevyyttä osoittavat asiakirjat – ammattipätevyyden tunnustamisesta annettu direktiivi 2005/36/EY (liite V) (EUVL C 114, 19.5.2009, s. 1),
— Komission tiedonanto – Ilmoitus – muodollista pätevyyttä osoittavat asiakirjat – ammattipätevyyden tunnustamisesta annettu direktiivi 2005/36/EY (liite V) (EUVL C 279, 19.11.2009, s. 1),
— Komission tiedonanto – Ilmoitus – muodollista pätevyyttä osoittavat asiakirjat – ammattipätevyyden tunnustamisesta annettu direktiivi 2005/36/EY (liite V) (EUVL C 129, 19.5.2010, s. 3),
— Komission tiedonanto – Ilmoitus muodollista pätevyyttä osoittavat asia- kirjat – ammattipätevyyden tunnustamisesta annettu direktiivi 2005/36/EY (liite V) (EUVL C 337, 14.12.2010, s. 10),
— Oikaisu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviin 2005/36/EY, an- nettu 7 päivänä syyskuuta 2005, ammattipätevyyden tunnustamisesta (EUVL L 271, 16.10.2007, s. 18),
— Oikaisu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviin 2005/36/EY, an- nettu 7 päivänä syyskuuta 2005, ammattipätevyyden tunnustamisesta (EUVL L 93, 4.4.2008, s. 28),
▼M9
— Komission asetus (EU) N:o 623/2012, annettu 11 päivänä heinäkuuta 2012, ammattipätevyyden tunnustamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2005/36/EY liitteen II muuttamisesta (EUVL L 180, 12.7.2012, s. 9),
— Komission tiedonanto – Ilmoitus – direktiivin 2005/36/EY liitteessä I tarkoitetuista ammatillisista yhdistyksistä ja järjestöistä, jotka täyttävät direktiivin 3 artiklan 2 kohdan edellytykset (EUVL C 182, 23.6.2011,
s. 1),
— Komission tiedonanto – Ilmoitus – muodollista pätevyyttä osoittavat asiakirjat – ammattipätevyyden tunnustamisesta annettu direktiivi 2005/36/EY (liite V) (EUVL C 183, 24.6.2011, s. 1),
— Komission tiedonanto – Ilmoitus – muodollista pätevyyttä osoittavat asiakirjat – ammattipätevyyden tunnustamisesta annettu direktiivi 2005/36/EY (liite V) (EUVL C 367, 16.12.2011, s. 5),
— Komission tiedonanto – Ilmoitus – muodollista pätevyyttä osoittavat asiakirjat – ammattipätevyyden tunnustamisesta annettu direktiivi 2005/36/EY (liite V) (EUVL C 244, 14.8.2012, s. 1),
— Komission tiedonanto – Ilmoitus – muodollista pätevyyttä osoittavat asiakirjat – ammattipätevyyden tunnustamisesta annettu direktiivi 2005/36/EY (liite V) (EUVL C 396, 21.12.2012, s. 1),
— Komission tiedonanto – Ilmoitus – muodollista pätevyyttä osoittavat asiakirjat – ammattipätevyyden tunnustamisesta annettu direktiivi 2005/36/EY (liite V) (EUVL C 183, 28.6.2013, s. 4),
— Komission tiedonanto – Ilmoitus – muodollista pätevyyttä osoittavat asiakirjat – ammattipätevyyden tunnustamisesta annettu direktiivi 2005/36/EY (liite V) (EUVL C 301, 17.10.2013, s. 1),
▼M10
— Kroatian tasavallan liittymisasiakirja (EUVL L 112, 24.4.2012, s. 10), liite III (Luettelo, jota tarkoitetaan Kroatian liittymisasiakirjan 15 artik- lassa: toimielinten hyväksymiä säädöksiä koskevat mukautukset – EUVL L 112, 24.4.2012, s. 41)
Korvataan direktiivin 2005/36/EY 23 artiklan 5 kohta seuraavasti:
”5. Rajoittamatta 43 b artiklan soveltamista on kunkin jäsenvaltion tunnustettava entisessä Jugoslavian tasavallassa jäsenvaltioiden kansalai- sille annetut muodollista pätevyyttä osoittavat asiakirjat, jotka antavat oikeuden ryhtyä harjoittamaan ammattitoimintaa lääkärin peruskoulutuk- sen tai erikoislääkärin koulutuksen saaneena lääkärinä, yleissairaanhoi- dosta vastaavana sairaanhoitajana, hammaslääkärinä, erikoishammaslää- kärinä, eläinlääkärinä, kätilönä, proviisorina tai arkkitehtina, tai jos asian- omainen koulutus on alkanut
a) Slovenian osalta ennen 25 päivää kesäkuuta 1991, ja
b) Kroatian osalta ennen 8 päivää lokakuuta 1991,
jos edellä mainittujen jäsenvaltioiden viranomaiset todistavat, että tällai- set muodollista pätevyyttä osoittavat asiakirjat ovat niiden alueella oikeu- dellisesti yhtä päteviä kuin niiden itsensä antamat muodollista pätevyyttä osoittavat asiakirjat ja arkkitehtien osalta yhtä päteviä kuin kyseisten jäsenvaltioiden osalta liitteessä VI olevassa 6 kohdassa tarkoitetut muo- dollista pätevyyttä osoittavat asiakirjat, kun on kyse oikeudesta aloittaa ammattitoiminta peruskoulutuksen tai erikoislääkärin koulutuksen saa- neena lääkärinä, yleissairaanhoidosta vastaavana sairaanhoitajana, ham- maslääkärinä, erikoishammaslääkärinä, eläinlääkärinä, kätilönä, 45 artik- lan 2 kohdassa tarkoitetun toiminnan osalta proviisorina ja 48 artiklassa tarkoitetun toiminnan osalta arkkitehtina sekä tällaisen ammattitoiminnan harjoittamisesta.
Todistukseen on liitettävä näiden samojen viranomaisten myöntämä to- distus, joka osoittaa kyseisten henkilöiden harjoittaneen tosiasiallisesti ja luvallisesti asianomaista toimintaa niiden alueella yhtäjaksoisesti vähin- tään kolme vuotta todistuksen myöntämistä edeltäneiden viiden vuoden aikana.”
Lisätään direktiiviin 2005/36/EY 43 b artikla seuraavasti:
”Kätilöitä koskevia saavutettuja oikeuksia ei sovelleta seuraaviin ammat- tipätevyyksiin, jotka on saatu Kroatiassa ennen 1 päivää heinäkuuta 2013: viša medicinska sestra xxxxxxxxxxx opstetričkog smjera (gyneko- logiaan ja synnytysoppiin erikoistunut ylisairaanhoitaja), medicinska se- stra ginekološko-opstetričkog smjera (gynekologiaan ja synnytysoppiin erikoistunut sairaanhoitaja), viša medicinska sestra primaljskog smjera (kätilön tutkinnon suorittanut ylisairaanhoitaja), medicinska sestra pri- maljskog smjera (kätilön tutkinnon suorittanut sairaanhoitaja), xxxxxx- xxxxx-opstetrička primalja (gynekologiaan ja synnytysoppiin erikoistunut kätilö) ja primalja (kätilö).”,
— Neuvoston direktiivi 2013/25/EU, annettu 13 päivänä toukokuuta 2013, tiettyjen sijoittautumisoikeuden ja palvelujen tarjoamisen vapauden alan direktiivien mukauttamisesta Kroatian tasavallan liittymisen johdosta (EUVL L 158, 10.6.2013, s. 368), liitteessä oleva A osa
▼M6
b. Tätä sopimusta sovellettaessa direktiiviä 2005/36/EY mukautetaan seuraa- vasti:
1. Seuraavissa direktiivin artikloissa säädettyjä menettelyjä ei sovelleta sopi- muspuolten välillä:
— 3 artiklan 2 kohdan kolmas alakohta – direktiivin liitteen I ajantasais- tamismenettely,
— 11 artiklan c kohdan ii alakohdan viimeinen virke – direktiivin liitteen II ajantasaistamismenettely,
— 13 artiklan 2 kohdan kolmas alakohta – direktiivin liitteen III ajanta- saistamismenettely,
▼M6
— 14 artiklan 2 kohdan toinen ja kolmas alakohta – menettely siinä tapauksessa, että sovelletaan poikkeusta muuttajalle annettavaan mah- dollisuuteen valita sopeutumisajan ja kelpoisuuskokeen välillä,
— 15 artiklan 2 ja 5 kohta – menettely yhteisten vähimmäisvaatimusten hyväksymiseksi tai kumoamiseksi,
— 20 artikla – menettely direktiivin liitteen IV muuttamiseksi,
— 21 artiklan 6 kohdan toinen alakohta – menettely tietojen ja taitojen päivittämiseksi,
— 21 artiklan 7 kohta – menettely direktiivin liitteen V ajantasaistami- seksi,
— 25 artiklan 5 kohta – menettely erikoislääkärin koulutuksen vähim- mäiskestojen ajantasaistamiseksi,
— 26 artiklan toinen kohta – menettely uusien lääketieteen erikoisalojen lisäämiseksi
— 31 artiklan 2 kohdan toinen alakohta – menettely yleissairaanhoidosta vastaavan sairaanhoitajan koulutuksen ajantasaistamiseksi,
— 34 artiklan 2 kohdan toinen alakohta – menettely hammaslääkärin koulutuksen ajantasaistamiseksi,
— 35 artiklan 2 kohdan kolmas alakohta – menettely hammaslääkärin erikoistumiskoulutuksen vähimmäiskestojen ajantasaistamiseksi,
— 38 artiklan 1 kohdan toinen alakohta – menettely eläinlääkärin kou- lutuksen ajantasaistamiseksi,
— 40 artiklan 1 kohdan kolmas alakohta – menettely kätilön koulutuksen ajantasaistamiseksi,
— 44 artiklan 2 kohdan toinen alakohta – menettely proviisorin koulu- tuksen ajantasaistamiseksi,
— 46 artiklan 2 kohta – menettely tietojen ja taitojen ajantasaistamiseksi arkkitehtien osalta,
— 61 artikla – poikkeuslauseke.
2. Direktiivin 56 artiklan 3 ja 4 kohtaa sovelletaan seuraavasti:
Komissio ilmoittaa Sveitsin nimeämistä toimivaltaisista viranomaisista ja yhteensovittamisesta vastaavasta henkilöstä jäsenvaltioille, kun Sveitsi on ilmoittanut niistä komissiolle ja toimittanut tiedoista jäljennöksen sekako- mitealle.
3. Direktiivin 57 artiklan toista kohtaa sovelletaan seuraavasti:
Sveitsin nimeämä yhteensovittamisesta vastaava henkilö huolehtii ilmoit- tamisesta komissiolle ja toimittaa tiedoista jäljennöksen sekakomitealle.
4. Direktiivin 63 artiklaa ei sovelleta. Sveitsin direktiivin 2005/36/EY 56 ar- tiklan mukaisesti nimeämä sveitsiläinen yhteensovittamisesta vastaava henkilö ilmoittaa kuitenkin komissiolle ja 1a kohdassa tarkoitettujen sää- dösten ja tiedonantojen perusteella hyväksytystä lainsäädännöstä ja toimit- taa tiedoista jäljennöksen sekakomitealle. Direktiivin 58 ja 64 artiklaa ei sovelleta.
c. Lisätään direktiivin liitteessä II olevaan 1 kohtaan teksti seuraavasti: ”Sveitsissä:
— Opticien diplômé, diplomierter Augenoptiker, ottico diplomato (optikko, jolla on liittovaltion tutkintotodistus korkeammasta ammatillisesta koulu- tuksesta)
Koulutus kestää vähintään 17 vuotta, ja siihen sisältyy vähintään yhdek- sän vuoden peruskoulutus, neljän vuoden ammattikoulutus ja koulutus, joka on annettu osittain työpaikalla ja osittain ammatillisessa oppilaitok- sessa, ja tämän jälkeen suoritettu neljän vuoden oppisopimuskoulutus tai
▼M6
työssäoppimisjakso, josta kaksi vuotta voidaan suorittaa osallistumalla täysipäiväiseen yksityiskoulutukseen, ja lopuksi korkeampi ammattitai- don arviointitesti. Koulutus oikeuttaa tutkinnon haltijan sovittamaan pii- lolinssejä tai tekemään näöntarkastuksia joko itsenäisesti tai palkattuna työntekijänä.
— Audioprothésiste avec brevet fédéral, Hörgeräte-Akustiker mit eidg. Fa- chausweis, audioprotesista con attestato professionale federale (kuuloko- jeteknikko, jolla on liittovaltion ylempi tutkintotodistus korkeammasta ammatillisesta koulutuksesta)
Koulutus kestää vähintään 15 vuotta, ja siihen sisältyy vähintään yhdek- sän vuoden peruskoulutus, vähintään kolmen vuoden ammattikoulutus ja koulutus, joka on annettu osittain työpaikalla ja osittain ammatillisessa oppilaitoksessa, ja tämän jälkeen suoritettu kolmen vuoden oppisopimus- koulutus tai työssäoppimisjakso, mukaan lukien yksityiskoulutus, ja lo- puksi ammattitaidon arviointitesti. Koulutus oikeuttaa tutkinnon haltijan harjoittamaan kyseistä ammattia joko itsenäisesti tai palkattuna työnteki- jänä.
— Bottier-orthopédiste diplômé, diplomierter Orthopädie-Schuhmachermeis- ter, calzolaio ortopedico diplomato (erityisjalkineiden valmistaja, jolla on liittovaltion tutkintotodistus korkeammasta ammatillisesta koulutuksesta)
Koulutus kestää vähintään 17 vuotta, ja siihen sisältyy vähintään yhdek- sän vuoden peruskoulutus, neljän vuoden ammattikoulutus ja koulutus, joka on annettu osittain työpaikalla ja osittain ammatillisessa oppilaitok- sessa, ja tämän jälkeen suoritettu neljän vuoden oppisopimuskoulutus tai työssäoppimisjakso, mukaan lukien yksityiskoulutus, ja lopuksi korke- ampi ammattitaidon arviointitesti. Koulutus oikeuttaa tutkinnon haltijan harjoittamaan kyseistä ammattia joko itsenäisesti tai palkattuna työnteki- jänä.
— Technicien dentiste, maître, diplomierter Zahntechnikermeister, odonto- tecnico, maestro (hammasteknikko, jolla on liittovaltion tutkintotodistus korkeammasta ammatillisesta koulutuksesta)
Koulutus kestää vähintään 18 vuotta, ja siihen sisältyy vähintään yhdek- sän vuoden peruskoulutus, neljän vuoden ammattikoulutus ja koulutus, joka on annettu osittain työpaikalla ja osittain ammatillisessa oppilaitok- sessa, ja tämän jälkeen suoritettu viiden vuoden oppisopimuskoulutus tai työssäoppimisjakso, mukaan lukien yksityiskoulutus, ja lopuksi korke- ampi ammattitaidon arviointitesti. Koulutus oikeuttaa tutkinnon haltijan harjoittamaan kyseistä ammattia joko itsenäisesti tai palkattuna työnteki- jänä.
— Orthopédiste diplômé, diplomierter Orthopädist, ortopedista diplomato (apuvälineteknikko, jolla on liittovaltion ylempi tutkintotodistus korke- ammasta ammatillisesta koulutuksesta)
Koulutus kestää vähintään 18 vuotta, ja siihen sisältyy vähintään yhdek- sän vuoden peruskoulutus, neljän vuoden ammattikoulutus ja koulutus, joka on annettu osittain työpaikalla ja osittain ammatillisessa oppilaitok- sessa, ja tämän jälkeen suoritettu viiden vuoden oppisopimuskoulutus tai työssäoppimisjakso, mukaan lukien yksityiskoulutus, ja lopuksi korke- ampi ammattitaidon arviointitesti. Koulutus oikeuttaa tutkinnon haltijan harjoittamaan kyseistä ammattia joko itsenäisesti tai palkattuna työnteki- jänä.”
d. Lisätään direktiivin liitteessä II olevaan 4 kohtaan teksti seuraavasti:
”Sveitsissä:
▼M6
— Guide de montagne avec brevet fédéral, Bergführer mit eidg. Fachaus- weis, guida alpina con attestato professionale federale (vuoristo-opas, jolla on liittovaltion ylempi tutkintotodistus korkeammasta ammatillisesta koulutuksesta)
Koulutus kestää vähintään 13 vuotta, ja siihen sisältyy vähintään yhdek- sän vuoden peruskoulutus, neljän vuoden ammattikoulutus pätevän am- mattihenkilön valvonnassa, mukaan lukien yksityiskoulutus, ja lopuksi ammattitaidon arviointitesti. Koulutus oikeuttaa tutkinnon haltijan harjoit- tamaan kyseistä ammattia itsenäisesti.
— Professeur de sports de neige avec brevet fédéral, Schneesportlehrer mit eidg. Xxxxxxxxxxx, Maestro di sport sulla neve con attestato professionale fédérale (hiihdonopettaja, jolla on liittovaltion ylempi tutkintotodistus korkeammasta ammatillisesta koulutuksesta)
Koulutus kestää vähintään 15 vuotta, ja siihen sisältyy vähintään yhdek- sän vuoden peruskoulutus, neljän vuoden ammattikoulutus ja koulutus, joka annetaan osittain työpaikalla ja osittain ammatillisessa oppilaitok- sessa tai neljän vuoden ammatillinen kokemus, jonka jälkeen suoritettu kahden vuoden pituinen koulutus ja kokemus oppisopimuskoulutuksena, ja lopuksi ammattitaidon arviointitesti. Koulutus oikeuttaa tutkinnon hal- tijan harjoittamaan kyseistä ammattia itsenäisesti.”
e. Lisätään direktiivin liitteessä V olevaan 5.1.1 kohtaan teksti seuraavasti:
”Maa | Koulutuksesta annettava asiakirja | Asiakirjan antava elin | Koulutuk- sesta annet- tuun asiakir- jaan liitet- tävä todistus | Viiteajankohta |
Sveitsi | Eidgenössi- sches Arzt- diplom Diplôme fé- déral de mé- decin Diploma fe- derale di medico | Eidgenössi- sches Departe- ment des In- nern Département fédéral de l’in- térieur Dipartimento federale dell’interno | 1. kesäkuuta 2002” |
f. Lisätään direktiivin liitteessä V olevaan 5.1.2 kohtaan teksti seuraavasti:
”Maa | Koulutuksesta annet- tava asiakirja | Asiakirjan antava elin | Viiteajankohta |
Sveitsi | Diplom als Fa- charzt Diplôme de méde- cin spécialiste Diploma di me- dico specialista | Eidgenössisches De- partement des Innern und Verbindung der Schweizer Ärztinnen und Ärzte Département fédéral de l’intérieur et Fédé- ration des médecins suisses Dipartimento federale dell’interno e Federa- zione dei medici svizzeri | 1. kesäkuuta 2002” |
▼M6
▼M9
▼M6
g. Lisätään direktiivin liitteessä V olevaan 5.1.3 kohtaan teksti seuraavasti:
”Maa | Nimike |
Anestesiologia Koulutuksen vähimmäiskesto: 3 vuotta
Sveitsi | Anästhesiologie Anesthésiologie Anestesiologia |
Maa | Tutkintotodistuksen nimi |
Kirurgia
Koulutuksen vähimmäiskesto: 5 vuotta
Sveitsi | Chirurgie Chirurgie Chirurgia |
Maa | Nimike |
Neurokirurgia Koulutuksen vähimmäiskesto: 5 vuotta
Sveitsi | Neurochirurgie Neurochirurgie Neurochirurgia |
Maa | Nimike |
Synnytykset ja naistentaudit Koulutuksen vähimmäiskesto: 4 vuotta
Sveitsi | Gynäkologie und Geburtshilfe Gynécologie et obstétrique Ginecologia e ostetricia |
Maa | Nimike |
Sisätaudit
Koulutuksen vähimmäiskesto: 5 vuotta
Sveitsi | Allgemeine Innere Medizin Médecine interne générale Medicina interna generale |
Maa | Nimike |
Silmätaudit
Koulutuksen vähimmäiskesto: 3 vuotta
Sveitsi | Ophthalmologie Ophtalmologie Oftalmologia |
▼M6
Maa
Nimike
Korva-, nenä- ja kurkkutaudit
Sveitsi | Oto-Rhino-Laryngologie Oto-rhino-laryngologie Otorinolaringoiatria |
Koulutuksen vähimmäiskesto: 3 vuotta
Maa | Nimike |
Lastentaudit
Koulutuksen vähimmäiskesto: 4 vuotta
Sveitsi | Kinder- und Jugendmedizin Pédiatrie Pediatria |
Maa | Nimike |
Keuhkosairaudet Koulutuksen vähimmäiskesto: 4 vuotta
Sveitsi | Pneumologie Pneumologie Pneumologia |
Maa | Nimike |
Urologia
Koulutuksen vähimmäiskesto: 5 vuotta
Sveitsi | Urologie Urologie Urologia |
Maa | Nimike |
Ortopedia
Koulutuksen vähimmäiskesto: 5 vuotta
Sveitsi | Orthopädische Chirurgie und Traumatologie des Bewegungsapparates Chirurgie orthopédique et traumatologie de l’appareil locomoteur Chirurgia ortopedica e traumatologia del sis- tema motorio |
Maa | Nimike |
Patologia
Koulutuksen vähimmäiskesto: 4 vuotta
Sveitsi | Pathologie Pathologie Patologia |
Maa | Nimike |
Neurologia
Koulutuksen vähimmäiskesto: 4 vuotta
Sveitsi | Neurologie Neurologie Neurologia |
▼M6
Maa
Nimike
Psykiatria
Sveitsi | Psychiatrie und Psychotherapie Psychiatrie et psychothérapie Psichiatria e psicoterapia |
Koulutuksen vähimmäiskesto: 4 vuotta
Maa | Nimike |
Diagnostinen radiologia Koulutuksen vähimmäiskesto: 4 vuotta
Sveitsi | Radiologie Radiologie Radiologia |
Maa | Nimike |
Sädehoito
Koulutuksen vähimmäiskesto: 4 vuotta
Sveitsi | Radio-Onkologie/Strahlentherapie Radio-oncologie/radiothérapie Radio-oncologia/radioterapia |
Maa | Nimike |
Plastiikkakirurgia Koulutuksen vähimmäiskesto: 5 vuotta
Sveitsi | Plastische, Rekonstruktive und Ästhetische Chirurgie Chirurgie plastique, reconstructive et esthéti- que Chirurgia plastica, ricostruttiva ed estetica |
Maa | Nimike |
Thoraxkirurgia Koulutuksen vähimmäiskesto: 5 vuotta
Sveitsi | Herz- und thorakale Gefässchirurgie Chirurgie cardiaque et vasculaire thoracique Chirurgia del cuore e dei vasi toracici |
Maa | Nimike |
Lastenkirurgia Koulutuksen vähimmäiskesto: 5 vuotta
Sveitsi | Kinderchirurgie Chirurgie pédiatrique Chirurgia pediatrica |
▼M6
Maa
Nimike
Kardiologia
Sveitsi | Kardiologie Cardiologie Cardiologia |
Koulutuksen vähimmäiskesto: 4 vuotta
Maa | Nimike |
Gastroenterologia Koulutuksen vähimmäiskesto: 4 vuotta
Sveitsi | Gastroenterologie Gastroentérologie Gastroenterologia |
Maa | Nimike |
Reumatologia Koulutuksen vähimmäiskesto: 4 vuotta
Sveitsi | Rheumatologie Rhumatologie Reumatologia |
Maa | Nimike |
Hematologia
Koulutuksen vähimmäiskesto: 3 vuotta
Sveitsi | Hämatologie Hématologie Ematologia |
Maa | Nimike |
Endokrinologia Koulutuksen vähimmäiskesto: 3 vuotta
Sveitsi | Endokrinologie-Diabetologie Endocrinologie-diabétologie Endocrinologia-diabetologia |
Maa | Nimike |
Fysiatria
Koulutuksen vähimmäiskesto: 3 vuotta
Sveitsi | Physikalische Medizin und Rehabilitation Médecine physique et réadaptation Medicina fisica e riabilitazione |
Maa | Nimike |
Iho- ja sukupuolitaudit Koulutuksen vähimmäiskesto: 3 vuotta
Sveitsi | Dermatologie und Venerologie Dermatologie et vénéréologie Dermatologia e venereologia |
▼M6
Maa Nimike
Trooppiset taudit Koulutuksen vähimmäiskesto: 4 vuotta
Sveitsi | Tropen- und Reisemedizin Médecine tropicale et médecine des voyages Medicina tropicale e medicina di viaggio |
Maa | Nimike |
Lastenpsykiatria Koulutuksen vähimmäiskesto: 4 vuotta
Sveitsi | Kinder- und Jugendpsychiatrie und -psychot- herapie Psychiatrie et psychothérapie d’enfants et d’adolescents Xxxxxxxxxxx e psicoterapia infantile e dell’adolescenza |
Maa | Nimike |
Nefrologia
Koulutuksen vähimmäiskesto: 4 vuotta
Sveitsi | Nephrologie Néphrologie Nefrologia |
Maa | Nimike |
Tarttuvat sairaudet Koulutuksen vähimmäiskesto: 4 vuotta
Sveitsi | Infektiologie Infectiologie Malattie infettive |
Maa | Nimike |
Terveydenhuolto Koulutuksen vähimmäiskesto: 4 vuotta
Sveitsi | Prävention und Gesundheitswesen Prévention et santé publique Prevenzione e salute pubblica |
Maa | Nimike |
Kliininen farmakologia Koulutuksen vähimmäiskesto: 4 vuotta
Sveitsi | Klinische Pharmakologie und Toxikologie Pharmacologie et toxicologie cliniques Farmacologia e tossicologia cliniche |
Maa | Nimike |
Työterveyshuolto Koulutuksen vähimmäiskesto: 4 vuotta
Sveitsi | Arbeitsmedizin Médecine du travail Medicina del lavoro |
▼M6
▼M9
▼M6
Maa | Nimike |
Allergologia
Koulutuksen vähimmäiskesto: 3 vuotta
Sveitsi | Allergologie und klinische Immunologie Allergologie et immunologie clinique Allergologia e immunologia clinica |
Maa | Nimike |
Isotooppitutkimukset Koulutuksen vähimmäiskesto: 4 vuotta
Sveitsi | Nuklearmedizin Médecine nucléaire Medicina nucleare |
Maa | Tutkintotodistuksen nimi |
Suu- ja leukakirurgia
(lääkärin ja hammaslääkärin peruskoulutus) Koulutuksen vähimmäiskesto: 4 vuotta
Sveitsi | Mund-, Kiefer- und Gesichtschirurgie Chirurgie orale et maxillo-faciale Chirurgia oro-maxillo-facciale |
Xxx | Xxxxxx |
Syöpätaudit
Koulutuksen vähimmäiskesto: 5 vuotta
Sveitsi | Medizinische Onkologie Oncologie médicale Oncologia medica |
Xxx | Xxxxxx |
Perinnöllisyyslääketiede Koulutuksen vähimmäiskesto: 4 vuotta
Sveitsi | Medizinische Genetik Génétique médicale Genetica medica” |
h. Lisätään direktiivin liitteessä V olevaan 5.1.4 kohtaan teksti seuraavasti:
”Maa | Koulutuksesta annet- tava asiakirja | Ammattinimike | Viiteajankohta |
Sveitsi | Diplom als prakti- scher Arzt/prakti- sche Ärztin Diplôme de méde- cin praticien Diploma di me- dico generico | Médecin praticien Praktischer Arzt Medico generico | 1. kesäkuuta 2002” |
i. Lisätään direktiivin liitteessä V olevaan 5.2.2 kohtaan teksti seuraavasti:
▼M6
▼M9
”Maa | Koulutuksesta an- nettava asiakirja | Asiakirjan antava xxxx | Xxxxxxxxxxxxx | Viiteajankohta |
Sveitsi | 1. Diplomierte Pflegefachf- rau, diplo- mierer Pfle- gefachmann | Schulen, die staatlich aner- kannte Bil- dungsgänge durchführen | Pflegefachf- rau, Pflege- fachmann Infirmière, infirmier | 1. kesäkuuta 2002 |
Xxxxxxxxxx diplômée et infirmier diplômé Infermiera diplomata e infermiere diplomato | Ecoles qui proposent des filières de for- mation recon- nues par l’É- tat Scuole che propongono dei cicli di formazione ri- conosciuti dallo Stato | Infermiera, infermiere | ||
2. Bachelor of Science in nursing | Schulen, die staatlich aner- kannte Bil- dungsgänge durchführen | Pflegefachf- rau, Pflege- fachmann Infirmière, infirmier | 30. syyskuuta 2011 | |
Ecoles qui proposent des filières de for- mation recon- nues par l’ État | Infermiera, infermiere | |||
Scuole che propongono dei cicli di formazione ri- conosciuti dallo Stato | ||||
3. Diplomierte Pflegefachf- rau HF, diplomierter Pflegefach- mann HF | Höhere Fach- schulen, die staatlich aner- kannte Bil- dungsgänge durchführen | Pflegefachf- rau, Pflege- fachmann Infirmière, infirmier | 1. kesäkuuta 2002” | |
Infirmière diplômée ES, infir- mier dip- lômé ES Infermiera diplomata SSS, infer- miere diplo- mato SSS | Écoles supé- rieures qui proposent des filières de for- mation recon- nues par l' État Scuole specia- lizzate supe- riori che pro- pongono dei cicli di forma- zione riconos- ciuti dallo Stato | Infermiera, infermiere |
▼M6
j. Lisätään direktiivin liitteessä V olevaan 5.3.2 kohtaan teksti seuraavasti:
”Maa | Koulutuksesta annettava asiakirja | Asiakirjan an- tava elin | Koulutuksesta annettuun asiakirjaan lii- tettävä todistus | Ammattinimi- ke | Viiteajanko- hta |
Sveitsi | Eidgenös- sisches Zahnarzt- diplom Diplôme fédéral de médecin- dentiste Diploma federale di medico- dentista | Eidgenös- sisches Departe- ment des Innern Départe- ment fédé- ral de l’in- térieur Diparti- mento fe- derale dell’intern- o | Zahnarzt Médecin- dentiste Medico- dentista | 1. kesä- kuuta 2002” |
k. Lisätään direktiivin liitteessä V olevaan 5.3.3 kohtaan teksti seuraavasti:
”Oikomishoito
Maa | Koulutuksesta annettava asiakirja | Asiakirjan antava elin | Viiteajankohta |
Sveitsi | Diplom für Kiefe- rorthopädie Diplôme fédéral d’orthodontiste | Eidgenössisches De- partement des Innern und Schweizerische Zahnärzte-Gesellschaft | 1. kesäkuuta 2002 |
Diploma di ortodontista | Département fédéral de l’intérieur et So- ciété suisse d’odonto- stomatologie | ||
Dipartimento federale dell’interno e Società Svizzera di Odontolo- gia e Stomatologia |
Suukirurgia
Maa | Koulutuksesta annettava asiakirja | Asiakirjan antava xxxx | Xxxxxxxxxxxxxx |
Sveitsi | Diplom für Oralchi- rurgie Diplôme fédéral de chirurgie orale | Eidgenössisches De- partement des Innern und Schweizerische Zahnärzte-Gesellschaft | 30. huhtikuuta 2004” |
Diploma di chirur- gia orale | Département fédéral de l’intérieur et So- ciété suisse d’odonto- stomatologie | ||
Dipartimento federale dell’interno e Società Svizzera di Odontolo- gia e Stomatologia |
▼M6
l. Lisätään direktiivin liitteessä V olevaan 5.4.2 kohtaan teksti seuraavasti:
”Maa | Koulutuksesta an- nettava asiakirja | Asiakirjan antava elin | Koulutuksesta annettuun asia- kirjaan liitettävä todistus | Viiteajankohta |
Sveitsi | Eidgenössi- sches Tierarzt- diplom Diplôme fédé- ral de vétérin- aire Diploma fede- rale di veterinario | Eidgenössi- sches Depar- tement des In- nern Département fédéral de l’intérieur Dipartimento federale dell’interno | 1. kesäkuuta 2002” |
m. Lisätään direktiivin liitteessä V olevaan 5.5.2 kohtaan teksti seuraavasti:
▼M9
”Maa | Koulutuksesta annettava asiakirja | Asiakirjan antava xxxx | Xxxxxxxxxxxxx | Viiteajanko- hta |
Sveitsi | 1. Diplomierte He- bamme Sage-femme dip- lômée Levatrice diplomata | Schulen, die staatlich aner- kannte Bil- dungsgänge durchführen | Hebamme Sage-femme Levatrice | 1. kesä- kuuta 2002 |
Écoles qui proposent des filières de for- mation recon- nues par l'État | ||||
Scuole che propongono dei cicli di formazione ri- conosciuti dallo Stato | ||||
2. [Bachelor of Science [Name of the UAS] in Midwifery] ’Bachelor of Science HES-SO de Sage-femme’ (Bachelor of Science HES-SO in Midwifery) | Schulen, die staatlich aner- kannte Bil- dungsgänge durchführen Écoles qui proposent des filières de for- mation recon- nues par l'État | Hebamme Sage-femme Xxxxxxxxx | 1. kesä- kuuta 2002” | |
’Bachelor of Science BFH Hebamme’ (Ba- chelor of Science BFH in Midwi- fery) | Scuole che propongono dei cicli di formazione ri- conosciuti dallo Stato | |||
’Bachelor of Science ZFH He- bamme’ (Bache- lor of Science ZHAW in Midwifery) |
▼M6
n. Lisätään direktiivin liitteessä V olevaan 5.6.2 kohtaan teksti seuraavasti:
”Maa | Koulutuksesta an- nettava asiakirja | Asiakirjan antava elin | Koulutuksesta annettuun asia- kirjaan liitettävä todistus | Viiteajankohta |
Sveitsi | Eidgenössi- sches Apothe- kerdiplom Diplôme fédé- ral de pharma- cien Diploma fede- rale di farmacista | Eidgenössi- sches Depar- tement des In- nern Département fédéral de l’intérieur Dipartimento federale dell’interno | 1. kesäkuuta 2002” |
o. Lisätään direktiivin liitteessä V olevaan 5.7.1 kohtaan teksti seuraavasti:
”Maa | Koulutuksesta an- nettava asiakirja | Asiakirjan antava elin | Koulutuksesta annettuun asiakirjaan lii- tettävä todistus | Viitelukuvuosi |
Sveitsi | Diploma di ar- chitettura (Arch. Dipl. USI) | Accademia di Architettura dell’Univer- sità della Svizzera Ita- liana | 1996–1997 | |
Master of Arts BFH / HES- SO en archi- tecture, Master of Arts BFH / HES-SO in Architecture | Haute école spécialisée de Suisse occi- dentale (HES- SO) yhdessä Xxxxxx Xxxx- hochschulen (BFH) kanssa | — | 2007–2008 | |
Master of Arts BFH / HES- SO in Archi- tektur, Master of Arts BFH / HES-SO in Architecture | Haute école spécialisée de Suisse occi- dentale (HES- SO) yhdessä Xxxxxx Xxxx- hochschulen (BFH) kanssa | 2007–2008 | ||
Master of Arts FHNW in Architektur | Fachhoch- schule Nord- westschweiz FHNW | — | 2007–2008 | |
Master of Arts FHZ in Architektur | Fachhoch- schule Zent- ralschweiz (FHZ) | — | 2007–2008 |
▼M6
”Maa | Koulutuksesta an- nettava asiakirja | Asiakirjan antava elin | Koulutuksesta annettuun asiakirjaan lii- tettävä todistus | Viitelukuvuosi |
Master of Arts ZFH in Architektur | Zürcher Fach- hochschule (ZFH), Zür- xxxx Xxxx- xxxxxx für An- gewandte Wissenschaf- ten (ZHAW), Departement Architektur, Gestaltung und Bauingenieur- wesen | — | 2007–2008 | |
Master of Science MSc in Architec- ture, Architecte (arch. dipl. EPF) | Ecole Poly- technique Fé- dérale deLausanne | 2007–2008 | ||
Master of Science ETH in Architektur, MSc ETH Arch | Eidgenössi- sche Techni- sche Hoch- schule Zurich | 2007–2008” |
p. Lisätään direktiivin liitteeseen VI teksti seuraavasti:
”Maa | Koulutuksesta annettava asiakirja | Viitelukuvuosi |
Sveitsi | 1. Dipl. Arch. ETH, arch. dipl. EPF, arch. dipl. PF | 2004–2005 |
2. Architecte diplômé XXXX | 0000–0000 | |
2. Architekt XXX A Architecte REG A Architetto REG A | 2004–2005” |
2a. 377 L 0249: Neuvoston direktiivi 77/249/ETY, annettu 22. maaliskuuta 1977, asianajajien palvelujen tarjoamisen vapauden tehokkaan käyttämisen helpottamisesta (EYVL L 78, 26.3.1977, s. 17),
sellaisena kuin se on muutettuna seuraavilla:
— 1 79 H: Helleenien tasavallan liittymisehdoista ja perustamissopimusten mukautuksista tehty asiakirja (EYVL L 291, 19.11.1979, s. 91),
— 1 85 I: Espanjan kuningaskunnan ja Portugalin tasavallan liittymiseh- doista ja perustamissopimusten mukautuksista tehty asiakirja (EYVL L 302, 15.11.1985, s. 160),
— Euroopan unionin neuvoston päätös 95/1/EY, Euratom, EHTY, tehty 1 päi- vänä tammikuuta 1995, uusien jäsenvaltioiden Euroopan unioniin liittymistä koskevien asiakirjojen tarkistamisesta (EYVL L 1, 1.1.1995, s. 1),
▼M6
— 1 2003 T: Asiakirja Tšekin tasavallan, Viron tasavallan, Kyproksen ta- savallan, Latvian tasavallan, Liettuan tasavallan, Unkarin tasavallan, Mal- tan tasavallan, Puolan tasavallan, Slovenian tasavallan ja Slovakian tasa- vallan liittymisehdoista ja niiden sopimusten mukautuksista, joihin Eu- roopan unioni perustuu (EUVL L 236, 23.9.2003, s. 33),
— Neuvoston direktiivi 2006/100/EY, annettu 20 päivänä marraskuuta 2006, tiettyjen direktiivien mukauttamisesta henkilöiden vapaan liikku- vuuden alalla Bulgarian ja Romanian liittymisen johdosta (EUVL L 363, 20.12.2006, s. 141),
▼M10
— Neuvoston direktiivi 2013/25/EU, annettu 13 päivänä toukokuuta 2013, tiettyjen sijoittautumisoikeuden ja palvelujen tarjoamisen vapauden alan direktiivien mukauttamisesta Kroatian tasavallan liittymisen johdosta (EUVL L 158, 10.6.2013, s. 368), liitteessä olevan B osan 1 kohta.
▼M6
b. Tätä sopimusta sovellettaessa direktiiviä 77/249/ETY mukautetaan seuraa- vasti:
1. Lisätään 1 artiklan 2 kohdan a alakohtaan teksti seuraavasti: ”Sveitsi:
Advokat, Rechtsanwalt, Anwalt, Fürsprecher, Fürsprech Avocat
Avvocato”.
2. Direktiivin 8 artiklaa ei sovelleta. Sveitsin direktiivin 2005/36/EY 56 ar- tiklan mukaisesti nimeämä sveitsiläinen yhteensovittamisesta vastaava henkilö ilmoittaa kuitenkin komissiolle direktiivin 77/249/ETY perusteella hyväksytystä lainsäädännöstä ja toimittaa tiedoista jäljennöksen sekako- mitealle.
3a. 398 L 0005: Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 98/5/EY, annettu
16. helmikuuta 1998, asianajajan ammatin pysyvän harjoittamisen helpotta- misesta muussa kuin siinä jäsenvaltiossa, jossa ammatillinen pätevyys on hankittu (EYVL L 77, 14.3.1998, s. 36),
sellaisena kuin se on muutettuna seuraavilla:
— Asiakirja Tšekin tasavallan, Viron tasavallan, Kyproksen tasavallan, Lat- vian tasavallan, Liettuan tasavallan, Unkarin tasavallan, Maltan tasaval- lan, Puolan tasavallan, Slovenian tasavallan ja Slovakian tasavallan liitty- misehdoista ja niiden sopimusten mukautuksista, joihin Euroopan unioni perustuu (EUVL L 236, 23.9.2003, s. 33),
— Neuvoston direktiivi 2006/100/EY, annettu 20 päivänä marraskuuta 2006, tiettyjen direktiivien mukauttamisesta henkilöiden vapaan liikku- vuuden alalla Bulgarian ja Romanian liittymisen johdosta (EUVL L 363, 20.12.2006, s. 141),
▼M10
— Neuvoston direktiivi 2013/25/EU, annettu 13 päivänä toukokuuta 2013, tiettyjen sijoittautumisoikeuden ja palvelujen tarjoamisen vapauden alan direktiivien mukauttamisesta Kroatian tasavallan liittymisen johdosta (EUVL L 158, 10.6.2013, s. 368), liitteessä olevan B osan 2 kohta.
▼M6
b. Tätä sopimusta sovellettaessa direktiiviä 98/5/EY mukautetaan seuraavasti:
1. Lisätään 1 artiklan 2 kohdan a alakohtaan teksti seuraavasti: ”Sveitsi:
Advokat, Rechtsanwalt, Anwalt, Fürsprecher, Fürsprech Avocat
Avvocato”.
2. Direktiivin 16 ja 17 artiklaa ei sovelleta. Sveitsin direktiivin 2005/36/EY
56 artiklan mukaisesti nimeämä sveitsiläinen yhteensovittamisesta vas- taava henkilö ilmoittaa kuitenkin komissiolle direktiivin 98/5/EY perus- teella hyväksytystä lainsäädännöstä ja toimittaa tiedoista jäljennöksen se- kakomitealle.
3. Direktiivin 14 artiklaa sovelletaan seuraavasti:
Komissio ilmoittaa Sveitsin nimeämistä toimivaltaisista viranomaisista jä- senvaltioille, kun Sveitsi on ilmoittanut niistä komissiolle ja toimittanut tiedoista jäljennöksen sekakomitealle.
4a. 374 L 0556: Neuvoston direktiivi 74/556/ETY, annettu 4 päivänä kesäkuuta 1974, myrkyllisiin tuotteisiin, niiden maahantuontiin ja jakeluun sekä tällais- ten tuotteiden ammattimaiseen käyttöön liittyvään toimintaan, mukaan lukien välittäjien toiminta, sovellettavista, siirtymätoimenpiteitä koskevista yksityis- kohtaisista säännöksistä (EYVL L 307, 18.11.1974, s. 1).
b. Tätä sopimusta sovellettaessa direktiiviä 74/556/ETY mukautetaan seuraa- vasti:
1. Direktiivin 4 artiklan 3 kohtaa sovelletaan seuraavasti:
Komissio ilmoittaa Sveitsin nimeämistä toimivaltaisista viranomaisista jä- senvaltioille, kun Sveitsi on ilmoittanut niistä komissiolle ja toimittanut tiedoista jäljennöksen sekakomitealle.
2. Direktiivin 7 artiklaa ei sovelleta. Sveitsin direktiivin 2005/36/EY 56 ar- tiklan mukaisesti nimeämä sveitsiläinen yhteensovittamisesta vastaava henkilö ilmoittaa kuitenkin komissiolle direktiivin 74/556/ETY perusteella hyväksytystä lainsäädännöstä ja toimittaa tiedoista jäljennöksen sekako- mitealle.
5a. 374 L 0557: Neuvoston direktiivi 74/557/ETY, annettu 4 päivänä kesäkuuta 1974, sijoittautumisvapauden ja palvelujen tarjoamisen vapauden toteuttamis- esta itsenäisten ammatinharjoittajien ja välittäjien toiminnassa myrkyllisten tuotteiden kaupassa ja jakelussa (EYVL L 307, 18.11.1974, s. 5),
sellaisena kuin se on muutettuna seuraavilla:
— Euroopan unionin neuvoston päätös 95/1/EY, Euratom, EHTY, tehty
1 päivänä tammikuuta 1995, uusien jäsenvaltioiden Euroopan unioniin liittymistä koskevien asiakirjojen tarkistamisesta (EYVL L 1, 1.1.1995, s. 1),
— 1 2003 T: Asiakirja Tšekin tasavallan, Viron tasavallan, Kyproksen ta- savallan, Latvian tasavallan, Liettuan tasavallan, Unkarin tasavallan, Mal- tan tasavallan, Puolan tasavallan, Slovenian tasavallan ja Slovakian tasa- vallan liittymisehdoista ja niiden sopimusten mukautuksista, joihin Eu- roopan unioni perustuu (EUVL L 236, 23.9.2003, s. 33),
— Neuvoston direktiivi 2006/101/EY, annettu 20 päivänä marraskuuta 2006, direktiivien 73/239/ETY, 74/557/ETY ja 2002/83/EY mukauttami- sesta palvelujen tarjoamisen vapauden alalla Bulgarian ja Romanian liit- tymisen johdosta (EUVL L 363, 20.12.2006, s. 238),
▼M10
— Neuvoston direktiivi 2013/25/EU, annettu 13 päivänä toukokuuta 2013, tiettyjen sijoittautumisoikeuden ja palvelujen tarjoamisen vapauden alan direktiivien mukauttamisesta Kroatian tasavallan liittymisen johdosta (EUVL L 158, 10.6.2013, s. 368), liitteessä oleva C osa.
▼M6
b. Tätä sopimusta sovellettaessa direktiiviä 74/557/ETY mukautetaan seuraa- vasti:
1. Sveitsissä:
Kaikki tuotteet ja myrkylliset aineet, joita tarkoitetaan myrkyllisiä aineita koskevassa laissa (Sveitsin lainsäädäntökokoelma CC 813.1), ja erityisesti asiaan liittyvissä asetuksissa (CC 813) ja ympäristölle myrkyllisiä aineita koskevissa asetuksissa (CC 814812,31, 814812,32 ja 814812,33) tarkoi- tetut tuotteet ja aineet
2. Direktiivin 7 artiklan 5 kohtaa sovelletaan seuraavasti:
Komissio ilmoittaa Sveitsin nimeämistä toimivaltaisista viranomaisista jä- senvaltioille, kun Sveitsi on ilmoittanut niistä komissiolle ja toimittanut tiedoista jäljennöksen sekakomitealle.
3. Direktiivin 8 artiklaa ei sovelleta. Sveitsin direktiivin 2005/36/EY 56 ar- tiklan mukaisesti nimeämä sveitsiläinen yhteensovittamisesta vastaava henkilö ilmoittaa kuitenkin komissiolle direktiivin 74/557/ETY perusteella hyväksytystä lainsäädännöstä ja toimittaa tiedoista jäljennöksen sekako- mitealle.
6a. 386 L 0653: Neuvoston direktiivi 86/653/ETY, annettu 18 päivänä joulu- kuuta 1986, jäsenvaltioiden itsenäisiä kauppaedustajia koskevan lainsäädän- nön yhteensovittamisesta (EYVL L 382, 31.12.1986, s. 17).
b. Tätä sopimusta sovellettaessa direktiiviä 86/653/ETY mukautetaan seuraa- vasti:
Direktiivin 22 artiklaa ei sovelleta. Sveitsin direktiivin 2005/36/EY 56 artik- lan mukaisesti nimeämä sveitsiläinen yhteensovittamisesta vastaava henkilö ilmoittaa kuitenkin direktiivin 86/653/ETY perusteella hyväksytystä lainsää- dännöstä ja toimittaa tiedoista jäljennöksen sekakomitealle.
B JAKSO: SÄÄDÖKSET, JOIHIN SOPIMUSPUOLTEN ON KIINNITET- TÄVÄ HUOMIOTA
Sopimuspuolet kiinnittävät huomiota seuraavan säädöksen sisältöön:
7. 389 X 0601: Komission suositus 89/601/ETY, annettu 8 päivänä marraskuuta 1989, terveydenhoitohenkilöstön syöpään liittyvästä koulutuksesta (EYVL L 346, 27.11.1989, s. 1).
▼B
VAPAA-AJAN ASUNTOJA TANSKASSA KOSKEVA PÖYTÄKIRJA
Sopimuspuolet sopivat, että Euroopan yhteisön perustamissopimukseen liitettyä kiinteän omaisuuden hankkimista Tanskassa koskevaa pöytäkirjaa N:o 1 sovelle- taan myös tähän sopimukseen siltä osin, mikä koskee Sveitsin kansalaisten va- paa-ajan asuntojen hankintaa Tanskassa.
▼B
AHVENANMAATA KOSKEVA PÖYTÄKIRJA
Sopimuspuolet sopivat, että Suomen liittymisestä Euroopan unioniin tehdyn so- pimuksen Ahvenanmaata koskevaa pöytäkirjaa N:o 2 sovelletaan myös tähän sopimukseen.
▼B
PÄÄTÖSASIAKIRJA
Täysivaltaiset edustajat, jotka edustavat:
BELGIAN KUNINGASKUNTAA
TANSKAN KUNINGASKUNTAA
SAKSAN LIITTOTASAVALTAA
HELLEENIEN TASAVALTAA
ESPANJAN KUNINGASKUNTAA
RANSKAN TASAVALTAA
IRLANTIA
ITALIAN TASAVALTAA
LUXEMBURGIN SUURHERTTUAKUNTAA
ALANKOMAIDEN KUNINGASKUNTAA
ITÄVALLAN TASAVALTAA
PORTUGALIN TASAVALTAA
SUOMEN TASAVALTAA
RUOTSIN KUNINGASKUNTAA
ISON-BRITANNIAN JA POHJOIS-IRLANNIN YHDISTYNYT KUNINGAS- KUNTAA
ja
EUROOPAN YHTEISÖÄ
sekä
SVEITSIN VALALIITTOA,
▼B
jotka ovat kokoontuneet 21. kesäkuuta 1999 Luxemburgiin allekirjoitta- maan Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden sekä Sveitsin valaliiton sopimuksen henkilöiden vapaasta liikkuvuudesta ovat hyväksyneet seu- raavat yhteiset julistukset, jotka on liitetty tähän päätösasiakirjaan:
— Yhteinen julistus palvelujen tarjonnan yleisestä vapauttamisesta
— Yhteinen julistus Sveitsissä asuvien, Euroopan yhteisöjen toimieli- mistä eläkkeelle jääneiden henkilöiden eläkkeistä
— Yhteinen julistus sopimuksen soveltamisesta
— Yhteinen julistus tulevista lisäneuvotteluista
Täysivaltaiset edustajat ovat myös ottaneet huomioon seuraavat julistuk- set, jotka on liitetty tähän päätösasiakirjaan:
— Sveitsin julistus sopimuksen voimassaolon jatkamisesta
— Sveitsin julistus maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikasta
— Sveitsin julistus tutkintotodistusten vastavuoroisesta tunnustamisesta arkkitehtuurin alalla
— Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden julistus liitteessä I olevista 1 ja 17 artiklasta
— Julistus Sveitsin osallistumisesta komiteoiden työhön
Hecho en Luxemburgo, el ventiuno de junio de mil novecientos noventa y nueve.
Udfærdiget i Luxembourg den enogtyvende juni nitten hundrede og nioghalv- fems.
Geschehen zu Luxemburg am einundzwanzigsten Juni neunzehnhundertneunund- neunzig.
Έγινε στο Λουξεμβούργο, στις είκοσι μία Ιουνίου χίλια εννιακόσια ενενήντα εννέα.
Done at Luxembourg on the twenty-first day of June in the year one thousand nine hundred and ninety-nine.
Fait à Luxembourg, le vingt-et-un juin mil neuf cent quatre-vingt dix-neuf. Fatto a Lussemburgo, addì ventuno giugno millenovecentonovantanove.
Gedaan te Luxemburg, de eenentwintigste juni negentienhonderd negenennegen- tig.
Feito em Luxemburgo, em vinte e um de Junho de mil novecentos e noventa e nove.
Tehty Luxemburgissa kahdentenakymmenentenäensimmäisenä päivänä kesäkuuta vuonna tuhatyhdeksänsataayhdeksänkymmentäyhdeksän.
Som skedde i Luxemburg den tjugoförsta juni nittonhundranittionio.
▼B
Pour le Royaume de Belgique Voor het Koninkrijk België Für das Königreich Belgien
Cette signature engage également la Communauté française, la Communauté flamande, la Communauté germanophone, la Région wallonne, la Région flamande et la Région de Bruxelles-Capitale.
Deze handtekening verbindt eveneens de Vlaamse Gemeenschap, de Franse Ge- meenschap, de Duitstalige Gemeenschap, het Vlaamse Gewest, het Waalse Ge- west en het Brusselse Hoofdstedelijke Gewest.
Diese Unterschrift verbindet zugleich die Deutschsprachige Gemeinschaft, die Flämische Gemeinschaft, die Französische Gemeinschaft, die Wallonische Re- gion, die Flämische Region und die Region Brüssel-Hauptstadt.
På Kongeriget Danmarks vegne
Für die Bundesrepublik Deutschland
Για την Ελληνική Δημοκρατία
▼B
Por el Reino de España
Pour la République française
Thar cheann Na hÉireann For Ireland
Per la Repubblica italiana
Pour le Grand-Duché de Luxembourg
▼B
Voor het Koninkrijk der Nederlanden
Für die Republik Österreich
Pela República Portuguesa
Suomen tasavallan puolesta För Republiken Finland
För Konungariket Sverige
▼B
For the United Kingdom of Great Britain and Northern Ireland
Por la Comunidad Europea
For Det Europæiske Fællesskab Für die Europäische Gemeinschaft Για την Ευρωπαϊκή Κοινότητα For the European Community Pour la Communauté européenne Per la Comunità europea
Voor de Europese Gemeenschap Pela Comunidade Europeia Euroopan yhteisön puolesta
På Europeiska gemenskapens vägnar
Für der schweizerischen Eidgenossenschaft Pour la Confédération suisse
Per la Confederazione svizzera
▼B
YHTEINEN JULISTUS
Palvelujen arjonnan yleisestä vapauttamisesta
Sopimuspuolet sitoutuvat aloittamaan mahdollisimman pian neuvottelut palvelujen tarjonnan yleisestä vapauttamisesta yhteisön säännöstön pe- rusteella.
▼B
YHTEINEN JULISTUS
Sveitsissä asuvien Euroopan yhteisöjen toimielimistä eläkkeelle jääneiden henkilöiden eläkkeistä
Euroopan yhteisöjen komissio ja Sveitsi sitoutuvat etsimään tyydyttävää ratkaisua Sveitsissä asuvien Euroopan yhteisöjen toimielimistä eläk- keelle jääneiden henkilöiden eläkkeiden kaksinkertaista verotusta koske- vaan ongelmaan.
▼B
YHTEINEN JULISTUS
Sopimuksen soveltamisesta
Sopimuspuolet toteuttavat tarvittavat toimenpiteet yhteisön säännöstön soveltamiseksi toisen sopimuspuolen kansalaisiin tekemänsä sopimuksen mukaisesti.
▼B
YHTEINEN JULISTUS
Tulevista lisäneuvotteluista
Euroopan yhteisö ja Sveitsin valaliitto julistavat aikomuksensa aloittaa neuvottelut sopimusten tekemiseksi yhteiseen etuun kuuluvilla aloilla, kuten vuoden 1972 vapaakauppasopimuksen pöytäkirjan 2 saattaminen ajan tasalle sekä Sveitsin osallistuminen tiettyihin koulutusta, nuorisoa, viestimiä, tilastointia ja ympäristöä koskeviin yhteisön ohjelmiin. Neu- votteluja on valmisteltava nopeasti nykyisten kahdenvälisten neuvotte- lujen päättymisen jälkeen.
▼B
SVEITSIN JULISTUS
Sopimuksen voimassaolon jatkamisesta
Sveitsi ilmoittaa omien sisäisten menettelyjen mukaisesti kantansa sopi- muksen voimassaolon jatkamisesta sopimuksen seitsemännen sovelta- misvuoden aikana.
▼B
SVEITSIN JULISTUS
Maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikasta
Sveitsi vahvistaa aikovansa tiivistää yhteistyötään Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden kanssa maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikan alalla. Tämän osalta Sveitsi on valmis osallistumaan turvapaikkahake- musten koordinointijärjestelmään Euroopan unionissa ja ehdottaa neu- vottelujen aloittamista Dublinin yleissopimuksen (Dublinissa 15 päivänä kesäkuuta 1990 allekirjoitettu yleissopimus Euroopan yhteisöjen jäsen- valtioon jätetyn turvapaikkahakemuksen käsittelystä vastuussa olevan jäsenvaltion ratkaisemisesta) kanssa rinnakkaisen yleissopimuksen teke- miseksi.
▼B
SVEITSIN JULISTUS
Tutkintotodistusten vastavuoroisesta tunnustamisesta arkkitehtuu- rin alalla
Sveitsi ehdottaa sopimuksessa henkilöiden vapaasta liikkuvuudesta tar- koitetulle sekakomitealle heti sen perustamisen jälkeen, että sopimuksen henkilöiden vapaasta liikkuvuudesta liitteeseen III sisällytettäisiin Sveit- sin ”Universities of applied sciences” -korkeakoulujen antamat arkkiteh- tien tutkintotodistukset 10 päivänä kesäkuuta 1986 annetun direktiivin 85/384/ETY säännösten mukaisesti.
▼B
EUROOPAN YHTEISÖN JA SEN JÄSENVALTIOIDEN JULIS- TUS
Liitteessä I olevista 1 ja 17 artiklasta
Euroopan yhteisö ja sen jäsenvaltiot ilmoittavat, että sopimuksen liit- teessä I olevat 1 ja 17 artikla eivät rajoita rajat ylittävän palvelujen tarjoamisen yhteydessä tapahtuvaa kolmannen maan kansalaisuuden omaavien työntekijöiden lähettämistä työhön toiseen jäsenvaltioon kos- kevan yhteisön säännöstön soveltamista.