TYÖEHTOSOPIMUS

Työmarkkinoiden keskusjärjestöt ovat 14.6.2016 allekirjoittaneet 29.2.2016 saavut- tamansa neuvottelutuloksen kilpailukykysopimukseksi, jonka tavoitteena on paran- taa suomalaisen työn ja yritysten kilpailukykyä, lisätä talouskasvua ja luoda uusia työpaikkoja sekä tukea julkisen talouden sopeuttamista.

Todettiin, että Suomen Kansallisoopperan toimistotyöntekijöitä koskevan työehto- sopimuksen sopijaosapuolten välillä saavutettiin 27.5.2016 kilpailukykysopimuksen mukainen neuvottelutulos, jonka sopijaosapuolten hallinnot hyväksyivät. Tällä pöy- täkirjalla uudistetaan työehtosopimus ja toteutetaan neuvottelutuloksen mukaiset muutokset työehtosopimukseen

2 Sopimuskausi

Uusi työehtosopimus tulee voimaan 1.2.2017 ja on voimassa 31.1.2018 saakka.

3 Palkkamääräykset

Työehtosopimukseen ei tehdä palkkoja tai muita kustannusvaikutteisia työehtoja koskevia muutoksia.

4 Rakenteelliset muutokset

4.1 Työajan pidentäminen

Vuosittaista työaikaa pidennetään 1.1.2017 lukien keskimäärin 24 tunnilla vuosit- taista ansiotasoa muuttamatta. Työajan pidennys toteutetaan Kansallisoopperan ja

-baletin osastojen toiminnan kannalta tarkoituksenmukaisella tavalla. Työajan pi- dentämisratkaisu voi vaihdella vuodesta toiseen riippuen toiminnallisista ja tuotan- nollisista tarpeista.

Vuosittaisen työajan pidentäminen toteutetaan seuraavalla tavalla tekemällä työeh- tosopimukseen tarvittavat muutokset:

• Muutetaan jouluaaton aatto tavalliseksi työpäiväksi, joka ei lyhennä työai- kaa, eikä se oikeuta pyhätyökorvaukseen.

Poistetaan työehtosopimuksen 10 §:n 1. kohdasta joulun aatonaatto.

• Lisätään 7 §:n 2. kohdan viimeiseksi kappaleeksi seuraava teksti:

Vuosittaista työaikaa pidennetään 16 tunnilla 45 minuutilla paikallisesti sovittavalla tavalla kokonaisina työpäivinä, tunteina tai näiden yhdistelmi- nä. Jos työajan pidennyksestä ei päästä yhteisymmärrykseen, työnantaja toteuttaa työajan pidentämisen pidentämällä työaikaa enintään kahdella tunnilla kalenterikuukauden aikana, mutta vähintään 30 minuutilla kerral- laan.

• Lisätään 7 §:n 3. kohdan viimeiseksi kappaleeksi seuraava teksti:

Vuosittaista työaikaa pidennetään 16 tunnilla paikallisesti sovittavalla ta- valla kokonaisina työpäivinä, tunteina tai näiden yhdistelminä. Jos työajan pidennyksestä ei päästä yhteisymmärrykseen, työnantaja toteuttaa työ- ajan pidentämisen pidentämällä työaikaa enintään kahdella tunnilla kalen- terikuukauden aikana, mutta vähintään 30 minuutilla kerrallaan.

5 Paikallinen sopiminen

• Lisätään työehtosopimukseen uusi 35 § ja muutetaan pykälien numeroin- tia sitä vastaavasti:

35 § Selviytymislauseke

Mikäli Suomen Kansallisoopperan ja –baletin julkisista varoista saaman ra- hoituksen määrä alenee olennaisesti, rahoituksen muodossa tapahtuu olen- naisia muutoksia tai Kansallisoopperan ja –baletin talouden kokonaistilanne olennaisesti heikkenee ja työnantaja on edellä mainituista syistä johtuen jou- tumassa taloudellisiin vaikeuksiin, jotka johtaisivat työvoiman käytön vähen- tämiseen sopimusalalla, paikallisesti arvioidaan työehtosopimusmääräysten soveltuvuutta muuttuneessa tilanteessa. Muuttuneiden olosuhteiden pohjalta sovitaan luottamusmiehen kanssa paikallisesti työehtosopimuksen määräyk-

sistä poikkeamisesta toimintaedellytysten ja työpaikkojen turvaamiseksi. So- pimus on määräaikainen ja tehdään enintään vuodeksi. Tarvittaessa osapuo- let voivat käyttää apunaan asiantuntijoita.

Jos paikallisesti katsotaan, että olosuhteiden muuttuminen edellyttää työeh- tosopimuksen määräysten muuttamista, tarvittavista muutoksista sovitaan sopimusosapuolten välillä Kansallisoopperan ja -baletin toimintaedellytysten ja työpaikkojen turvaamiseksi.

Paikallisen sopimisen muu kehittäminen

Sopimusosapuolet pitävät tärkeänä paikallisen sopimisen mahdollisuuksien edistä- mistä. Paikallinen sopiminen edellyttää avointa ja luottamukseen perustuvaa vuoro- puhelua työnantajan ja henkilöstön välillä. Sopimusosapuolet korostavat sellaisten yhteisten toimintamallien löytämistä, joilla edistetään sekä Kansallisoopperan ja – baletin että sen henkilöstön etuja tasapainoisella tavalla.

Yhteistoiminnalla ja paikallisella sopimisella kehitetään Kansallisoopperan ja – baletin toimintaa ja vahvistetaan tehokkuutta ja resurssien tarkoituksenmukaista käyttöä. Samalla luodaan edellytykset tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantami- selle.

Osapuolet sitoutuvat paikallisen sopimisen valmiuksien kehittämiseen vahvistamalla paikallisten osapuolten osaamista, keskinäistä luottamusta ja tahtoa.

6 Voimassaolo ja irtisanominen

Tämä työehtosopimus tulee voimaan 1.2.2017 ja on voimassa 31.1.2018 asti jatku- en senkin jälkeen vuoden kerrallaan, jollei sitä jommaltakummalta puolen irtisanota kirjallisesti viimeistään yhtä (1) kuukautta ennen sopimuskauden päättymistä. So- pimuksen irtisanojan on irtisanomisen yhteydessä ilmoitettava kirjallisesti ne muu- tokset, jotka sopimukseen halutaan tehdä.

Helsingissä, 7. päivänä lokakuuta 2016 PALVELUALOJEN TYÖNANTAJAT PALTA RY

Xxxxxx Xxxxx Xxx Xxxxxxxxx

SUOMEN MUUSIKKOJEN LIITTO RY

Xxxx Xxxxxxxxx Xxxxx Xxxxxx

SUOMEN KANSALLISOOPPERAN JA -BALETIN TOIMISTOTYÖNTEKIJÖITÄ KOSKEVA

TYÖEHTOSOPIMUS 2017-2018‌

1 § Soveltamisala ‌

1. Tällä työehtosopimuksella määrätään Suomen Kansallisoopperan ja -baletin palve- luksessa toistaiseksi voimassa olevassa tai vähintään kolmen kuukauden määräai- kaisessa työsuhteessa olevien toimistotyötä tekevien henkilöiden työ- ja palkkaeh- dot.

2. Työehtosopimus ei koske taiteellista tai teknistä henkilökuntaa, johtajia eikä päälli- köitä, harjoittelijoita eikä kesäapulaisia.

2 § Yleiset sopimukset ‌

Tämän työehtosopimuksen osana noudatetaan seuraavia voimassa olevia EK:n ja SAK:n välisiä sopimuksia:

• yleissopimus 1997

• irtisanomissuojasopimus 2001

3 § Työn johto ja jakaminen ‌

1. Työnantajalla on oikeus johtaa ja jakaa työtä sekä ottaa ja erottaa työntekijöitä siitä riippumatta, ovatko he järjestäytyneitä vai eivät.

2. Järjestäytymisoikeus on puolin ja toisin loukkaamaton.

3. Jos työntekijä on otettu määrätynlaiseen työhön, on hän kuitenkin velvollinen tar- peen vaatiessa tekemään muutakin ammattiinsa kuuluvaa tai siihen rinnastettavaa työtä.

4 § Työsuhteen alkaminen ja koeaika ‌

1. Työhönoton tulee yleensä tapahtua kirjallisella työsopimuksella.

2. Työsopimuksessa voidaan sopia enintään neljän kuukauden koeajasta, jonka kulu- essa sopimus voidaan molemmin puolin purkaa irtisanomisaikaa noudattamatta. Tällöin työsuhde lakkaa sen työpäivän päättyessä, jolloin purkuilmoitus tehtiin.

5 § Irtisanomisaika ‌

Oopperan on irtisanoessaan työsopimuksen noudatettava työsuhteen jatkuttua kes- keytyksettä

1) 14 vuorokauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut enintään vuoden;

2) yhden kuukauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut yli yhden vuoden mutta enintään neljä vuotta;

3) kahden kuukauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut yli neljä vuotta mutta enintään kahdeksan vuotta;

4) neljän kuukauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut yli kahdeksan vuot- ta mutta enintään 12 vuotta;

5) kuuden kuukauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut yli 12 vuotta; ja

Työntekijän on irtisanoessaan työsopimuksen noudatettava työsuhteen jatkuttua keskeytyksettä

1) 14 vuorokauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut enintään viisi vuotta;

2) yhden kuukauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut yli viisi vuotta.

PALKKAUS ‌

6 § Palkkausperusteet ‌

1. Työntekijän palkkaus määräytyy vähintään tämän sopimuksen ja liitteenä olevassa palkkaluokittelussa mainitun nimikkeen tai tehtäväryhmän mukaisesti.

2. Palkkauksessa noudatetaan Suomen Kansallisoopperan ja -baletin omaa T- palkkataulukkoa. Lipunmyyjien osalta noudatetaan M-palkkataulukkoa.

Ikälisät

3. Työntekijälle maksetaan ikälisää Suomen Kansallisoopperan ja -baletin T- palkkataulukon ikälisäjärjestelyn ja perusteiden mukaan. Lipunmyyjien ikälisät mää- räytyvät M-taulukon ikälisäjärjestelyn mukaan.

Työntekijän siirto muuhun työhön

4. Jos työntekijä siirretään tilapäisesti hänestä riippumattomista syistä alemmin palkat- tuun työhön, hänelle maksetaan tältä ajalta entistä työtään vastaava palkka.

5. Jos työntekijä siirretään tilapäisesti vähintään kuuden työpäivän ajaksi kerrallaan korkeammin palkattuun työhön, hänelle maksetaan siirron ajalta tilapäistä työtä vas- taavan nimikkeen tai palkkaryhmän mukaista korkeampaa palkkaa. Siirto tai mää- räys ja sen vaikutus työntekijän palkkaan on todettava nimenomaisella ilmoituksella.

Peruskuukausipalkka

6. Peruskuukausipalkka on työntekijälle säännöllisesti maksettu kuukausipalkka ikäli- sineen.

Päiväpalkka

7. Päiväpalkka lasketaan jakamalla peruskuukausipalkka kyseisen kuukauden kalen- teripäivien lukumäärällä.

Perustuntipalkka

8. Perustuntipalkka lasketaan jakamalla peruskuukausipalkka luvulla 152,5 toimisto- työssä ja luvulla 152 lipunmyyjän työssä.

Palkanmaksu

9. Palkka maksetaan säännöllisin väliajoin ennakolta ilmoitettuna kiinteänä palkan- maksupäivänä vähintään kerran kuukaudessa, jolloin palkan tulee olla työntekijän nostettavissa hänen määräämässään rahalaitoksessa. Ellei palkanmaksupäivä ole rahalaitoksen aukiolopäivä, tulee palkan olla työntekijän nostettavissa palkanmak- supäivää edeltävänä viimeisenä rahalaitoksen työ- tai aukiolopäivänä.

TYÖAIKA ‌

7 § Säännöllinen työaika ‌

1. Säännöllinen työaika sijoitetaan klo 8.00 ja 18.00 väliseen aikaan. Määräyksestä voidaan poiketa tilapäisesti ja seuraavissa töissä ja toimipisteissä pysyvästikin:

- lipunmyyjän työ

- tuotantotoimisto

- tiedotus- ja markkinointi

- johdon sihteerit.

2. Viikoittainen ja vuorokautinen säännöllinen työaika on enintään 7 tuntia 15 minuuttia vuorokaudessa ja 36 tuntia 15 minuuttia viikossa. Viikoittainen säännöllinen työaika jaetaan viidelle arkipäivälle.

Säännöllistä vuorokautista työaikaa voidaan tilapäisesti pidentää enintään yhdellä tunnilla edellyttäen, että viikoittainen työaika kahden viikon ajanjaksona tasoittuu keskimäärin 36 tuntiin 15 minuuttiin.

Vuosittaista työaikaa pidennetään 16 tunnilla 45 minuutilla paikallisesti sovittavalla tavalla kokonaisina työpäivinä, tunteina tai näiden yhdistelminä. Jos työajan piden- nyksestä ei päästä yhteisymmärrykseen, työnantaja toteuttaa työajan pidentämisen pidentämällä työaikaa enintään kahdella tunnilla kalenterikuukauden aikana, mutta vähintään 30 minuutilla kerrallaan.

Lipunmyyjän työ

3. Lipunmyyjien säännöllinen työaika on enintään 8 tuntia päivässä ja keskimäärin 36 tuntia viikossa edellyttäen, että säännöllinen viikoittainen työaika tasoittuu kolmen viikon pituisena ajanjaksona sanottuun keskimäärään.

Viikoittainen työaika voidaan järjestää kuusipäiväiseksi. Työpäivän pituuden on ol- tava vähintään 3 tuntia.

Vuosittaista työaikaa pidennetään 16 tunnilla paikallisesti sovittavalla tavalla koko- naisina työpäivinä, tunteina tai näiden yhdistelminä. Jos työajan pidennyksestä ei päästä yhteisymmärrykseen, työnantaja toteuttaa työajan pidentämisen pidentämäl- lä työaikaa enintään kahdella tunnilla kalenterikuukauden aikana, mutta vähintään 30 minuutilla kerrallaan.

4. Niillä viikoilla, joihin sisältyy jäljempänä 10 §:ssä mainittu työaikaa lyhentävä arkipy- hä, edellä mainittu viikoittainen säännöllinen työaika on 7 tuntia 15 minuuttia lyhy- empi ja lipunmyyjillä 7 tuntia 12 minuuttia lyhyempi kutakin ylimääräistä vapaapäi- vää kohden.

Vapunpäivälle sattuva helatorstai ei kuitenkaan lyhennä työaikaa.

8 § Työtuntijärjestelmä ‌

Työajan jaksottelua varten laaditaan ennakolta työtuntijärjestelmä vähintään siksi ajaksi, jonka kuluessa viikoittainen työaika tasoittuu 7 §:n mukaiseen keskimäärään. Työtuntijärjestelmään merkitään työn alkamis- ja päättymisajat ja vapaapäivät.

Työtuntijärjestelmä annetaan työntekijöille tiedoksi viimeistään viikkoa ennen työ- jakson alkua. Työtuntijärjestelmää on noudatettava, jollei ole perusteltua syytä sen muuttamiseen. Muutokseen on pyrittävä hankkimaan etukäteen asianomaisen työn- tekijän suostumus. Asiasta on joka tapauksessa ilmoitettava mahdollisimman pian sille, jota muutos koskee.

Pöytäkirjamerkintä

Perusteltuna syynä työtuntijärjestelmän muuttamiseen pidetään mm. toimin- nallisia syitä, jotka aiheutuvat esimerkiksi työntekijöiden sairastumisten tai muiden ennalta arvaamattomien tilanteiden vuoksi. Perustellun syyn olemas- saolo arvioidaan kussakin tapauksessa erikseen.

9 § Ruokailutauko ja työviikko ‌

1. Työaikaan sisältyy puolen tunnin ruokailutauko.

2. Vuorokausi alkaa klo 0.00 ja työviikko sekä työjakso sunnuntai- ja maanantaivuoro- kauden vaihteesta.

10 § Arkipyhäviikkojen työaikajärjestelyt ‌

1. Pitkäperjantai, toinen pääsiäispäivä, juhannusaatto ja vuodesta 2002 alkaen hela- torstai sekä muuksi päiväksi kuin lauantaiksi tai sunnuntaiksi sattuva uudenvuoden- päivä, loppiainen, vapunpäivä, itsenäisyyspäivä, jouluaatto, joulupäivä ja tapanin- päivä ovat ylimääräisiä vapaapäiviä, milloin se tehtävien luonne huomioon ottaen on mahdollista.

2. Jollei edellä mainittuja päiviä ole mahdollista antaa vapaapäiviksi, on vastaava ko- konainen ylimääräinen vapaapäivä pyrittävä antamaan jonakin muuna päivänä sa- man viikon tai työaikajakson aikana.

11 § Viikkolepo ‌

1. Työntekijälle on annettava sunnuntain ajaksi tai, jollei se työn luonteen vuoksi ole mahdollista, muuna viikon aikana vähintään 30 tuntia kestävä yhdenjaksoinen viik- kolepo.

2. Työntekijälle annetaan viikon aikana viikkolepopäivän lisäksi toinen vähintään 24 tunnin pituinen vapaa-aika, jollei työn luonne tai tuotannolliset syyt muuta vaadi. Vii- kon toinen vapaapäivä sijoitetaan, mikäli mahdollista, viikkolevon yhteyteen.

TYÖAIKAKORVAUKSET ‌

12 § Lisätyö ‌

1. Lisätyöllä tarkoitetaan työtä, jota tehdään

• päivittäin yli seitsemän tunnin 15 minuutin tai viikon aikana yli 36 tunnin 15 mi- nuutin, tai yli päivittäisen, työtuntijärjestelmässä vahvistetun työajan tai kahden viikon aikana yli 72 tunnin 30 minuutin tai

• lipunmyyjien osalta yli 108 työtunnin tasoittumisjakson aikana, ja joka ei ole yli- työtä.

2. Lisätyö korvataan joko ensisijaisesti rahakorvauksena maksamalla korottamaton tuntipalkka kultakin lisätyötunnilta tai toissijaisesti antamalla työntekijälle vapaa- aikaa yksi tunti kutakin lisätyötuntia kohden.

13 § Ylityö ‌

1. Ylityöllä tarkoitetaan työtä, jota tehdään päivittäin yli 8 tunnin tai

• yli 40 tunnin viikossa tai 80 työtunnin tasoittumisjakson aikana tai

• lipunmyyjän osalta yli 120 työtunnin tasoittumisjakson aikana.

2. Ylityö korvataan joko rahakorvauksena tai vastaavana vapaana.

14 § Ylityökorvaus ‌

1. Ylityöstä maksetaan ensisijaisesti rahakorvauksena

1) 50 % korotettu palkka kahdelta ensimmäiseltä vuorokautiselta ylityötunnilta ja 100 % korotettu palkka kultakin seuraavalta vuorokautiselta ylityötunnilta

2) 50 % korotettu palkka jaksottaiselta ylityötunnilta.

2. Ylityöstä annetaan toissijaisesti vapaa-aikakorvauksena

1) puolitoista tuntia kahdelta ensimmäiseltä vuorokautiselta ylityötunnilta ja kaksi kultakin seuraavalta vuorokautiselta ylityötunnilta, sekä

2) puolitoista tuntia jaksottaiselta ylityötunnilta.

3. Sovitulla tavalla tehdystä lisä- ja ylityöstä suoritetaan korvaus esimiehen hyväksy- mien tuntimäärien perusteella.

4. Lisä- ja ylityön raha- tai vapaa-aikakorvausta laskettaessa pyöristetään yhteenlas- kettu aika, jolta korvaus määrätään, lähimmäksi täydeksi tai puoleksi tunniksi. Lisä- ja ylityökorvaus lasketaan perustuntipalkasta.

15 § Säännöllinen iltatyö ‌

Iltatyöllä tarkoitetaan säännöllisesti klo 18.00-22.00, lipunmyyjien osalta kuitenkin klo 16.00-22.00 välisenä aikana säännöllisenä työaikana tehtyä työtä. Iltatyöstä maksetaan 15 %:n rahakorvaus. Iltatyökorvauksen suuruus on 15 % perustuntipal- kasta.

16 § Yötyö ‌

Yötyöllä tarkoitetaan klo 22.00-06.00 välisenä aikana tehtyä työtä. Yötyöstä makse- taan 30 % rahakorvaus tai annetaan vastaava vapaa-aika. Yötyökorvauksen suu- ruus on 30 % perustuntipalkasta.

17 § Sunnuntaityökorvaus ‌

1. Sunnuntaina tai muuna kirkollisena juhlapäivänä, itsenäisyyspäivänä ja vapunpäi- vänä tehty työ korvataan maksamalla yksinkertainen tuntipalkka kuukausipalkan li- säksi kutakin tehtyä sunnuntaityötuntia kohden.

2. Jos työ on samalla ilta- tai ylityötä, siitä on lisäksi suoritettava ilta- tai ylityökorvaus, joka lasketaan korottamattomasta palkasta.

3. Lipunmyyntityötä tehdään sen laadun vuoksi säännöllisesti kaikkina viikonpäivinä.

18 § Vapaa-aikakorvausten antaminen ‌

1. Lisätyöstä 12 §:n 2 momentin, ylityöstä 14 §:n 2 momentin tai yötyöstä 16 §:n mu- kaisesti korvauksena annettu vapaa-aika voidaan antaa kesäloman yhteydessä ke- sävapaana. Vapaan ajankohtaa määrättäessä otetaan huomioon oopperan tuotan- nolliset tarpeet ja työntekijän toivomukset.

2. Jos työntekijä sairastuu korvausvapaan aikana tai sitä ennen tai on muusta hänestä riippumattomasta syystä estynyt pitämästä korvausvapaata, voidaan korvausvapaa tai sen osa työntekijän vaatimuksesta ja hänen toimitettuaan hyväksyttävän lääkä- rintodistuksen siirtää toiseen ajankohtaan tai korvata rahassa.

3. Ellei korvausvapaata voida antaa, vapaa korvataan rahassa, ellei työntekijän kans- sa toisin sovita.

VUOSILOMA ‌

19 § Vuosiloma ‌

1. Vuosilomaa annettaessa ja lomapalkkaa tai lomakorvausta maksettaessa noudate- taan vuosilomalain säännösten lisäksi tässä sopimuksessa olevia määräyksiä.

Vuosiloman ansainta

2. Vuosiloman pituus määräytyy sen mukaan kuinka kauan työntekijä on ollut ooppe- ran palveluksessa.

Vuosiloman pituus on

• jos palvelusaika on vähemmän kuin yksi vuosi lomakautta edeltävän lomanmää- räytymisvuoden loppuun mennessä, 2 arkipäivää jokaista vuosilomalain mukais- ta lomanmääräytymiskuukautta kohti

• jos palvelusaika on lomakautta edeltävän lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä yhtäjaksoisesti jatkunut vähintään vuoden, kaksi ja puoli arkipäivää jokaista vuosilomalain mukaista lomanmääräytymiskuukautta kohti

• jos palvelusaika on yhtäjaksoisesti jatkunut vähintään 10 vuotta lomakautta edeltävän lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä, 3 arkipäivää jokaista vuosilomalain mukaista lomanmääräytymiskuukautta kohti.

20 § Lomaraha ‌

1. Lomarahana maksetaan kultakin lomanmääräytymisvuodelta ansaitulta lomapäiväl- tä 50 % lomanmääräytymisvuotta seuraavan heinäkuun varsinaisesta kuukausipal- kasta jaettuna luvulla 25.

2. Lomaraha maksetaan elokuun palkanmaksun yhteydessä.

3. Xxxxxxxxx ei makseta lomalta tai sen osalta, jos työntekijä on välittömästi ennen loman tai sen osan alkamista tai välittömästi loman tai sen osan päätyttyä ollut työs- tä pois luvattomasti tai ilman pätevää syytä.

4. Työsuhteen päättyessä lomaraha maksetaan kaikkia niitä lomapäiviä vastaavalta osalta, jotka työntekijä on ansainnut työsuhteen päättymiseen mennessä ja joilta hän ei ole saanut lomarahaa.

21 § Lomakorvaus ‌

Työntekijälle, jonka työsuhde päättyy, suoritetaan lomakorvauksena täysiltä lo- manmääräytymiskuukausilta työsuhteen kestosta riippuen 2, 2 ½ tai 3 päivän palk- ka ajalta, jolta hän siihen mennessä ei ole saanut lomaa tai lomakorvausta.

TYÖLOMA ‌

22 § Sairausloma ‌

1. Työntekijän sairauslomaan ja sairausloma-ajan palkkaan sovelletaan valtion yleisen virka- ja työehtosopimuksen virkamiehiä koskevia määräyksiä.

2. Sairauden vuoksi työstä pois jäämisestä on tehtävä välittömästi ilmoitus työnantajan edustajalle. Jos sairaus kestää yli kolme päivää tai alkaa välittömästi loman jälkeen, on työkyvyttömyydestä esitettävä työnantajan edustajalle hyväksyttävä lääkärinto- distus.

23 § Äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaa ‌

Työntekijän oikeuteen saada äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaata ja äitiysvapaan palkkaa sovelletaan valtion yleisen virka- ja työehtosopimuksen määräyksiä.

24 § Tilapäinen hoitovapaa ‌

Työntekijän oikeuteen saada tilapäistä hoitovapaata sovelletaan valtion yleisen vir- ka- ja työehtosopimuksen määräyksiä.

25 § Muu loma ‌

1. Työpäiviksi sattuvat 50- ja 60-vuotispäivät, oma avioliittoon vihkimispäivä tai pari- suhteen rekisteröintipäivä, lähiomaisen hautajaispäivä, perheenjäsenen kuoleman- tapauksen johdosta enintään yksi päivä ja muun perheenjäsenen kuin alle 10- vuotiaan tai vammaisen lapsen sairastumispäivä ovat palkallisia vapaapäiviä siten kuin niistä on valtion yleisessä virka- ja työehtosopimuksessa määrätty.

2. Palkkauksen maksamisen edellytyksenä tässä pykälässä tarkoitetun sairausta- pauksen johdosta myönnettävältä työloma-ajalta on, että poissaolo on sairastuneen hoidon järjestämiseksi tai hoitamiseksi välttämätön.

ERINÄISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ ‌

26 § Työterveyshuolto ‌

1. Työnantaja järjestää työntekijöille maksuttoman työterveyshuollon.

2. Mikäli työntekijä lääkärintodistuksen perusteella tarvitsee näyttöpäätelaseja työs- sään, työnantaja korvaa kalenterivuosittain tositteilla selvitetyt lääkärikulut ja lääkä- rin määräämien linssien hankintahinnan kokonaisuudessaan sekä sankojen hankin- tahinnasta enintään paikallisesti sovittavaan määrään asti.

3. Työntekijälle korvataan lihasjännitystiloihin tai vastaaviin komplikaatioihin lääkärin määräämä fysikaalinen hoito yhden hoitosarjan osalta, enintään kuitenkin paikalli- sesti sovittavaan euromäärään asti.

Soveltamisohje

Suomen kansallisoopperan ja -baletin työterveyspalveluoppaassa on tar- kempia ohjeita työntekijän oikeudesta työterveyspalveluihin.

27 § Ryhmähenkivakuutus ‌

Työnantaja järjestää kustannuksellaan työntekijöitä koskevan ryhmähenkivakuutuksen siten kuin EK:n ja SAK:n välillä on sovittu.

28 § Eläke ‌

Työntekijä on oikeutettu saamaan työkyvyttömyys-, vanhuus- ja perhe-eläkettä Suo- men kansallisoopperan ja -baletin hallintoneuvoston vahvistaman eläkesäännön mää- räämällä tavalla.

29 § Matkat ‌

1. Matka on suoritettava tarkoituksenmukaisella tavalla siten, ettei matkaan kulu aikaa eikä siitä aiheudu kustannuksia enemmän kuin tehtävien hoitaminen välttämättö- mästi vaatii.

2. Matkustamiseen sovelletaan soveltuvin osin valtion matkustussääntöä.

30 § Luottamusmies ‌

1. Suomen Muusikkojen Liitto ry:hyn kuuluvien ja tämän työehtosopimuksen sovelta- mispiirissä olevien työntekijöiden luottamusmiehestä on sovittu osapuolten kesken erillisellä sopimuksella, joka on tämän työehtosopimuksen liitteenä.

2. Toimistotyöntekijöiden luottamusmiehelle suoritetaan ajankäytön ja ansionmenetyk- sen korvauksena liitteenä olevan luottamusmiessopimuksen mukainen korvaus.

31 § Jäsenmaksun perintä ‌

Mikäli työntekijä on antanut suostumuksensa, peritään hänen palkastaan palkanmak- sukausittain ammattiliiton jäsenmaksut.

32 § Kokoontuminen työpaikalla ‌

1. Suomen Muusikkojen Liitto ry:hyn ja sopimuksen soveltamispiiriin kuuluvilla toimis- totyöntekijöillä on oikeus työajan ulkopuolella (esim. ennen työajan alkamista tai vä- littömästi työajan päätyttyä ja erikseen sovittaessa viikkolevon aikana) kokoontua käsittelemään työpaikan työsuhteita koskevia asioita edellyttäen, että kokouksen pidosta työpaikalla sovitaan oopperan kanssa kolme päivää ennen aiottua kokous- päivää.

2. Ooppera osoittaa tarkoitukseen sopivan kokouspaikan työpaikalta. Ooppera pyrkii, jos mahdollista, osoittamaan kokouspaikan, vaikka kokouksesta on ilmoitettu vä- hemmän kuin kolme päivää aikaisemmin. Kokouksen järjestyksestä vastaa kokouk- sen järjestäjä. Tämän sopimuksen piiriin kuuluvia työntekijöitä edustavan luotta- musmiehen tulee olla kokouksessa saapuvilla.

3. Kokouksen järjestäjillä on oikeus kutsua kokoukseen Suomen Muusikkojen Liitto ry:n ja sen alayhdistyksen edustajia.

33 § Työrauha ‌

Kaikki työtaistelutoimenpiteet, jotka kohdistuvat tähän työehtosopimukseen kokonai- suudessaan tai johonkin sen yksityiseen määräykseen on kielletty sopimuksen voi- massaoloaikana.

34 § Erimielisyyksien ratkaiseminen ‌

Tämän sopimuksen tulkintaa ja soveltamista koskevista erimielisyyksistä on ensin neuvoteltava Kansallisoopperan ja -baletin edustajan ja työntekijöitä edustavan luot- tamusmiehen kesken.

Ellei neuvotteluissa päästä yksimielisyyteen, voivat osapuolet saattaa asian käsiteltä- väksi liittoneuvotteluissa, jotka käydään allekirjoittajajärjestöjen välillä.

Ellei erimielisyyttä saada järjestöjen kesken selvitettyä, voi osallinen viedä erimielisyy- den työtuomioistuimen ratkaistavaksi.

35 § Selviytymislauseke ‌

Mikäli Suomen Kansallisoopperan ja –baletin julkisista varoista saaman rahoituksen määrä alenee olennaisesti, rahoituksen muodossa tapahtuu olennaisia muutoksia tai Kansallisoopperan ja –baletin talouden kokonaistilanne olennaisesti heikkenee ja työnantaja on edellä mainituista syistä johtuen joutumassa taloudellisiin vaikeuksiin, jotka johtaisivat työvoiman käytön vähentämiseen sopimusalalla, paikallisesti arvioi- daan työehtosopimusmääräysten soveltuvuutta muuttuneessa tilanteessa. Muuttunei- den olosuhteiden pohjalta sovitaan luottamusmiehen kanssa paikallisesti työehtosopi- muksen määräyksistä poikkeamisesta toimintaedellytysten ja työpaikkojen turvaa- miseksi. Sopimus on määräaikainen ja tehdään enintään vuodeksi. Tarvittaessa osa- puolet voivat käyttää apunaan asiantuntijoita.

Jos paikallisesti katsotaan, että olosuhteiden muuttuminen edellyttää työehtosopimuk- sen määräysten muuttamista, tarvittavista muutoksista sovitaan sopimusosapuolten välillä Kansallisoopperan ja -baletin toimintaedellytysten ja työpaikkojen turvaamiseksi.

36 § Sopimuksen voimassaolo ja irtisanominen ‌

Tämä työehtosopimus tulee voimaan 1.2.2017 ja on voimassa 31.1.2018 asti jatkuen senkin jälkeen vuoden kerrallaan, jollei jommalta kummalta puolelta irtisanota kirjalli- sesti viimeistään yhtä (1) kuukautta ennen sopimuskauden päättymistä. Sopimuksen irtisanojan on irtisanomisen yhteydessä ilmoitettava kirjallisesti ne muutokset, jotka sopimukseen halutaan tehdä.

Helsingissä 7.10.2016

PALVELUALOJEN TYÖNANTAJAT PALTA RY SUOMEN MUUSIKKOJEN LIITTO RY

LIITE 1

LUOTTAMUSMIESSOPIMUS ‌

1. Luottamusmiehellä tarkoitetaan Suomen Kansallisoopperan ja -baletin toimistotyön- tekijöiden valitsemaa ja työnantajalle ilmoittamaa luottamusmiestä.

2. Luottamusmieheksi tulee valita toimistotyöntekijöiden työehtosopimuksen sovelta- mispiirissä olevia työntekijöitä edustava henkilö, joka on Suomen Kansallisooppe- raan ja -balettiin toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa. Kaikille toimistotyön- tekijöille tulee varata mahdollisuus osallistua luottamusmiehen vaaliin. Helsingin Muusikot ry:llä on oikeus toimia tarvittaessa vaalitoimituksen järjestäjänä. Luotta- musmiehen vaali voidaan suorittaa työpaikalla, mutta siitä on etukäteen sovittava työnantajan kanssa.

3. Valitusta luottamusmiehestä tulee ilmoittaa työnantajalle kirjallisesti.

4. Luottamusmiehen pääasiallisena tehtävänä on valvoa toimistotyöntekijöiden työeh- tosopimuksen alaisten työntekijäin edustajana sanotun työehtosopimuksen noudat- tamista ja johtaa työntekijäin osalta niitä neuvotteluja ja siinä järjestyksessä kuin toimistotyöntekijöiden työehtosopimuksen 34 §:ssä on sovittu.

5. Luottamusmies edustaa työntekijöitä myös työlainsäädännön soveltamista koske- vissa asioissa.

6. Jos syntyy epäselvyyttä tai erimielisyyttä työntekijän palkasta tai muista työsuhtee- seen liittyvistä asioista, luottamusmiehelle on annettava kaikki valituksen alaisen tapauksen selvittämiseen vaikuttavat tiedot.

7. Luottamusmiehellä on oikeus saada sovituin säännöllisin väliajoin tiedot toimisto- työntekijöiden ansiotasosta, koostumuksesta ja kehityksestä.

8. Luottamusmiestä ei luottamusmiestehtävän vuoksi saa erottaa työsuhteestaan.

9. Jos luottamusmieheksi valitun henkilön varsinainen työ vaikeuttaa luottamusmiehen tehtävien hoitamista, ei tällainen järjestely saa aiheuttaa hänen ansionsa alentumis- ta.

10. Luottamusmiestä ei saa irtisanoa paitsi, mikäli yhteisesti todetaan, ettei luottamus- miehelle voida tarjota hänen ammattiaan vastaavaa tai hänelle muutoin sopivaa työtä.

Luottamusmiehen työsuhdetta ei saa purkaa sairauden johdosta tai työsopimuslain 8 luvun nojalla sillä perusteella, että hän on rikkonut työsopimuslain 3 luvun 1 §:ään sisältyviä tai työaikaa koskevia järjestysmääräyksiä.

Ellei Kansallisooppera ja -baletti noudata edellä tässä kohdassa mainittuja mää- räyksiä, se on velvollinen suorittamaan luottamusmiehelle vahingonkorvauksena enintään kuuden kuukauden palkan.

11. Luottamusmiehenä toimivalle työntekijälle annetaan, mikäli mahdollista, ilmoitus työsuhteen päättymisestä vähintään kolme kuukautta ennen työsuhteen päättymis- tä. Luottamusmiehelle annettavaan ilmoitukseen tulee aina merkitä irtisanomisen syy.

12. Luottamusmiehelle annetusta ennakkoilmoituksesta toimitetaan tieto sille ammatti- osastolle, joka luottamusmiehen on valinnut. Edellä mainitut ennakkoilmoitusmää- räykset eivät kuitenkaan koske tapauksia, joissa työnantaja lain mukaan on oikeu- tettu purkamaan työsopimuksen ilman ennakkoilmoitusta.

13. Tehtäviensä hoitamista varten luottamusmiehelle järjestetään tarvittaessa vapaata työstään. Kiireellisten tapausten hoitamista varten lupa tulee myöntää viivytyksettä.

14. Jos luottamusmies suorittaa työnantajan kanssa sovittuja tehtäviä säännöllisen työ- aikansa ulkopuolella, maksetaan näin menetetystä ajasta lisätyökorvaus tai sovi- taan hänen kanssaan muunlaisesta lisäkorvauksesta.

15. Sopijapuolet ovat yhtä mieltä siitä, että luottamusmiehelle varataan, mikäli yhteisesti todetaan tarvetta siihen olevan, tilaisuus osallistua sellaiseen koulutukseen, mikä on omiaan lisäämään hänen asiantuntemustaan ja pätevyyttään luottamusmiesteh- tävien hoitamiseen, jolloin Kansallisooppera ja -baletti maksaa koulutukseen osallis- tuvalle luottamusmiehelle palkan koulutusajalta.

16. Luottamusmiehelle varataan mahdollisuuksien mukaan Kansallisoopperan ja - baletin toimesta pysyvä ja tehtävään sopiva kunnollinen tila, jossa voidaan säilyttää luottamusmiestehtäviä varten tarvittavat asiakirjat ja toimistovälineet.

17. Neuvottelujärjestyksen suhteen noudatetaan toimistotyöntekijöiden työehtosopi- muksen määräyksiä.

18. Suomen kansallisooppera ja -baletti korvaa luottamusmiehelle puhelinkuluina pai- kallisesti sovittu summa.

19. Suomen kansallisooppera ja -baletti suorittaa luottamusmiehelle ajankäyttö- ja an- sionmenetyskorvauksena summa, jonka suuruus on 268,14 euroa.

LIITE 2

PALKKALUOKITTELU ‌

Toimistotyöntekijät

I Lipunmyynti

Lipunmyyjä M 12–M 15 II Toimistotyöt

Esimerkiksi: Toimistoapulainen T 7–T 10 Arkistoapulainen T 13–T 15

Myyntisihteeri T 14–T 19 Kirjanpitäjä

Reskontranhoitaja Toimistosihteeri Palkanlaskija Kassanhoitaja

III Itsenäinen suunnittelutyö tai vastaava Esimerkiksi:

Arkistonhoitaja T 18–T 22 Suunnittelusihteeri Tuotantosihteeri Markkinointisihteeri Henkilöstösihteeri

Tiedottaja PR-sihteeri

ATK-pääkäyttäjä Nuotistonhoitaja Mainonnanhoitaja Työterveyshoitaja

IV Johdon sihteerit T 19–T 23

LIITE 3

PAIKALLINEN SOPIMUS LIUKUVASTA TYÖAJASTA ‌

1. SOPIMUKSEN SOVELTAMISALA

Tämä sopimus koskee Suomen kansallisoopperan ja -baletin toimistotyönteki- jöiden työehtosopimuksen soveltamispiirissä olevia kuukausipalkkaisia työnte- kijöitä sekä määräaikaisia kuukausipalkkaisia työntekijöitä, joiden työsuhde kestää yli vuoden.

2. LIUKUVA TYÖAIKA

2.1. Tavoite

Toimistossa otetaan käyttöön ja noudatetaan liukuvan työajan järjestelmä työ- aikalain vuorokautisen liukuma-ajan tai työajan alitusten ja ylitysten enimmäis- kertymän estämättä tai syrjäyttämättä ylityötä koskevia sopimusmääräyksiä. Liukuvan työajan järjestämisen tarkoituksena on työn tekemisen ajankohdan mielekäs sijoittelu. Sopimuksen henkeen kuuluu työruuhkien tasoittaminen yli- töiden välttämiseksi liukumien ja päivittäisen työajan sallimissa rajoissa.

2.2. Liukuvan työajan noudattamisen ehdot

Toimistotyöntekijä noudattaa liukuvaa työaikaa jäljempänä määritellyin ehdoin. Lipunmyynnissä liukuvaa työaikaa noudatetaan soveltuvin osin vain kohdassa

2.7. tarkoitettuna poikkeavana järjestelynä esimiehen kanssa sovittavalla taval- la.

Työntekijä on velvollinen liukuvaa työaikaa soveltaessaan ottamaan huomioon työnsä asiakaspalvelun vaatimukset ja kuormitushuiput sekä sijoittamaan työ- aikansa siten, että työajan sijoittelu edesauttaa tehtävien suorittamista sään- nöllisen työajan puitteissa. Työntekijä on velvollinen kuulemaan työnjohdon esityksiä työajan sijoittelun suhteen.

Työehtosopimuksen mukainen säännöllinen työaika ei muutu noudatettaessa liukuvaa työaikaa. Työntekijän omasta aloitteestaan toimiston aukioloajan tai muun asianomaiselle määrätyn normaalin työskentelyajan ulkopuolella taikka päivittäistä lepoaikaa lyhentäen työskentelemää aikaa ei oteta mukaan lasket- taessa näiden määräysten mukaisiin korvauksiin oikeuttavaa aikaa. Järjestel- mässä ei ole rajoitettu päivittäisen eikä viikoittaisen työajan enimmäismääriä. Määräyksiä sovellettaessa otetaan kuitenkin huomioon lepoaikoja koskevat säännökset ja määräykset.

Liukuvan työajan järjestelmässä työajan ylitysten ja alitusten enimmäiskerty- mät ja tasoitusjaksojen pituudet on suunniteltu ottaen huomioon Kansallisoop- peran ja -baletin toiminnan tarpeet, työmäärien vaihtelun ja työsuojelunäkö- kohdat seuraavasti:

2.3 Päivittäinen työaika

• Päivittäinen työaika voi olla enintään 4 tuntia 45 minuuttia säännöl- listä työaikaa pitempi. Liukuvaa työaikaa voi olla ajalla klo 07.00 – klo 19.00.

• Kiinteä työaika, jolloin työntekijän on oltava työpaikalla, on päivit- täin klo 9.30 – klo 15.00 välinen aika, ellei työtekijä- tai osastokoh- taisesti toisin sovita.

• Työnantajalla on oikeus poikkeuksellisesti määrätä työntekijä työ- hön liukumaan sisältyvällä työaikajaksoilla klo 08.00 – klo 18.00 välisenä aikana mm. työhön liittyvien kokousten aikataulun tai muiden työn suorittamiseen liittyvien perusteltujen syiden vuoksi. Tällaisesta tarpeesta työnantaja ilmoittaa mahdollisimman pian, kuitenkin viimeistään edellistä päivää edeltävänä päivänä klo

15.00 mennessä.

2.4 Tasoitusjakso

Työntekijällä on mahdollisuus työskennellä enintään 4 tuntia 45 minuuttia säännöllistä työaikaa pitempään noudattaen 36 tunnin 15 minuutin enimmäis- kertymää ja enintään 12 kuukauden tasoitusjaksoa.

Työaika tasataan työehtosopimuksen mukaiseen enimmäismäärään 7 tuntia 15 minuuttia päivässä ja 36 tuntia 15 minuuttia viikossa 12 kuukauden tasoi- tusjaksona, jona käytetään ajanjaksoa 1.8. – 31.7.

Työntekijät huolehtivat itse työtuntiensa tasoittamisesta järjestelmän puitteissa tasoitusjakson kuluessa. Mikäli työtuntien tasoittaminen ei kuitenkaan ole mahdollista ja se, sekä työtuntien kertymä johtuvat työnantajan hyväksymistä työtehtäviin liittyvistä syistä, kertymää voidaan vähentää työnantajan määräyk- sellä annettavalla vapaa-ajalla.

2.5 Vapaan pitäminen

Työntekijä voi tehdä aloitteen työantajalle vapaa-ajan antamisesta. Xxxxxxx- vapaa on pyrittävä antamaan kokonaisina vapaapäivinä, ellei töiden järjeste- lystä muuta johdu. Vapaan ajankohta on määrättävä yhteisymmärryksessä työntekijän kanssa, ottaen huomioon toimiston toiminnalliset tarpeet ja työnte- kijän toiveet ja esitys. Ellei yhteisymmärrykseen päästä, työnantaja määrää vapaan ajankohdan, jos työaikaa ei saada tasaantumaan tasoitusjakson aika- na.

2.6 Liukumasaldojen maksimit

Työajan liukumasaldot voivat olla enintään – 7 tuntia 15 minuuttia ja enintään

+ 36 tuntia 15 minuuttia. Liukumarajan ylimenevä plusmerkkinen saldo nolla- taan eikä sitä korvata työntekijälle rahana. Mikäli liukumasaldo alittaa sallitun miinusrajan, on työntekijä velvollinen tekemään puuttuvan työajan ensi tilassa, mikäli työntekijällä on tarkoituksenmukaisia töitä tehtävänä, tai miinussaldo vähennetään palkasta.

2.7 Liukuvan työajan poikkeavat järjestelyt

Työntekijä ja työnantaja voivat työntekijäkohtaisesti sopia edellä esitetystä poikkeavan järjestelyn. Tällaisia poikkeavia järjestelyjä voi olla:

▪ Työn tekeminen lauantaina liukuman puitteissa.

▪ Työn tekeminen kuutena päivänä viikossa liukuman puitteissa.

▪ Lipunmyynnissä ylimääräisten työvuorojen tekeminen

2.8 Työajan seuranta

Työntekijä on velvollinen käyttämään kulunvalvonnan seurantalaitetta xxxx- seen annettavien ohjeiden mukaisesti. Työaikaa seurataan kulunvalvontajär- jestelmällä ja tarvittaessa erillisillä Excel-raporteilla työntekijäkohtaisesti siten, että jokainen esimies saa oman osastonsa työntekijöiden raportit kuukausit- tain tai pyydettäessä muulloinkin. Työntekijä on velvollinen tarvittaessa anta- maan asianmukaisen selvityksen käyttämästään työajasta, sairas- ja muista poissaoloista sekä vuosilomien ja muiden vapaiden käytöstä kuukausittain. Työntekijä on lisäksi pyydettäessä velvollinen selvittämään, mitä töitä hän on liukuman plussatuntien aikana tehnyt.

Mikäli työntekijä ei ole leimannut kulunvalvontalaitetta ohjeiden mukaisesti, on hän velvollinen selvittämään tekemänsä työajan erikseen.

Työaikaseurannan käytännön toteutus samoin kuin eri tarkoituksiin tarvittavien seurantakoodien käyttö, mm. työn tekeminen oopperatalon ulkopuolella, kou- lutus yms. ohjeistetaan tarvittaessa erikseen.

Esimiesten ja työntekijöiden välillä on tarvittaessa kiinnitettävä huomiota mah- dollisiin liukuvan työajan päivittäisten liukumarajojen tai tuntien enimmäisker- tymien tasoitusjaksottaisiin ylityksiin ja niiden syihin. Annettaessa työntekijälle uusia tehtäväkokonaisuuksia tai lisätöitä on harkittava niiden vaikutuksia hä- nen mahdollisuuksiinsa olla ylittämättä liukuvan työajan järjestelmän rajoja ja enimmäiskertymiä.

Esimiehet saavat välittömien alaistensa osalta tarvittavat tiedot tilanteesta liu- kuvan työajan järjestelmässä. Tällöin esimiesten tulee tasoitusjaksoittain ja tarvittaessa useamminkin tarkastella erityisesti työtuntikertymiä sekä selvittää enimmäiskertymien ylitysten syitä ja ryhtyä toimenpiteisiin niiden välttämiseksi jatkossa.

Luottamusmies voi osallistua liukuvan työajan järjestelmän seurantaan.

2.9 Liukumasaldojen tasoittaminen työsuhteen päättyessä

Mikäli työntekijän työsuhde päättyy, on työntekijän tasattava työaikansa ennen työsuhteen päättymistä irtisanomisaikana. Työajan liukuman plusmerkkistä työaikasaldoa ei korvata työsuhteen päättyessä. Miinusmerkkinen liukumasal- do sen sijaan vähennetään loppupalkasta. Tehtävästä ja työtilanteesta riippu- en esimies ja työntekijä voivat sopia työsuhteen päättymisen yhteydessä myös toisin.

3. TYÖAIKAPANKKI

Työaikapankkijärjestelmän käyttöönottamisella pyritään edistämään toimiston toiminnan tarkoituksenmukaista ja tuloksellista järjestämistä ja henkilöstön työaikatoiveiden huomioon ottamista. Työaikapankki otetaan käyttöön myös lipunmyynnissä.

Työaikapankin käyttö edellyttää työntekijän suostumusta.

Työntekijä voi sopia esimiehen kanssa, että xxxxxxxxxxxx siirretään työaika- pankkiin. Työaikapankkiin voi siirtää enintään 36 tuntia 15 minuuttia pidettä- väksi kesävapaana vuosiloman yhteydessä, kuitenkin siten, että vuosiloman ja kesävapaan yhteispituus voi olla enintään kaksi kuukautta. Työaikapankkiin siirretyt tunnit annetaan vastaavana korottamattomana vapaana eivätkä ne ole lisä- tai ylityötä.

Työaikapankkiin siirretyt työtunnit pidetään ensisijaisesti kesävapaana vuosi- loman yhteydessä esimiehen kanssa sovittavalla tavalla. Vuosiloma ja vuosi- vapaa pidetään, mikäli mahdollista, yhtäjaksoisesti. Työntekijäkohtaisesti voi- daan sopia vapaan pitämisestä erillisissä jaksoissa. Työnantajalla on ensisi- jainen oikeus määrätä vuosiloman ja vuosivapaan pitämisen ajankohta.

Työntekijän sairastuminen ei oikeuta liukumavapaan ajankohdan siirtämiseen.

Mikäli työntekijä haluaa muulloin kuin palvelussuhteen päättymisen yhteydes- sä irtautua työaikapankin soveltamispiiristä, tulee tästä ilmoittaa vähintään kuusi kuukautta ennen soveltamisen päättymistä. Tätä koskeva irtisanomisai- ka alkaa sitä koskevan ilmoituksen jälkeisen seuraavan kalenterikuukauden 1. päivä, ellei toisin sovita työntekijäkohtaisesti. Irtisanomisilmoituksen jälkeisenä aikana tunteja ei enää siirretä työaikapankkiin ja aikaisemmin siirretyt tunnit pyritään antamaan ensisijaisesti vapaana. Ellei vapaata edellä mainituissa tai muissa tilanteissa kuten työsuhteen päättyessä voida antaa, työaikapankissa olevat tunnit korvataan rahana maksamalla kultakin tunnilta yksinkertainen tuntipalkka.

4. SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO

Sopimus tulee voimaan 1.4.2014.

Sopimus on voimassa ja irtisanottavissa kuten kulloinkin voimassa oleva Pal- velualojen työnantajat PALTA ry:n ja Suomen Muusikkojen Liitto ry:n välinen Suomen kansallisoopperan ja -baletin toimistotyöntekijöitä koskeva työehtoso- pimus.

4. ALLEKIRJOITUKSET

Tätä sopimusta on laadittu kaksi yhtäpitävää kappaletta, yksi kummallekin osapuolelle.

Helsingissä 20. päivänä tammikuuta 2014 SUOMEN KANSALLISOOPPERAN SÄÄTIÖ

Xxxxx Xxxxxxxxxx Xxxxx Xxxxxxx Xxx Xxxxxxxxx

pääjohtaja lakimies luottamusmies

PALKKATAULUKOT ‌

M-TAULUKKO 1.2.2016 LIPUNMYYJÄT

TOIMISTO 1.2.2016 ‌

Palvelualojen työnantajat PALTA ry

Eteläranta 10 6. krs, PL 62, 00131 Helsinki

Vaihde 020 595 5000

Faksi 020 595 5001

xxx.xxxxx.xx

Suomen Muusikkojen liitto ry

Xxxxx Xxxxxxxxxxxx 00, 00000 Xxxxxxxx

Vaihde 09 680 340 70 xxx.xxxxxxxxxxxxxxxxx.xx

Document Metadata

Table of Contents

TYÖEHTOSOPIMUS

Document Metadata