OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JA TURUN YLIOPISTON VÄLINEN SOPIMUS VUOSILLE 2021-2024
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JA TURUN YLIOPISTON VÄLINEN SOPIMUS VUOSILLE 2021-2024
1. Kohti vuoden 2030 tavoitetilaa
Opetus- ja kulttuuriministeriö ja yliopisto ovat yliopistolain (558/2009) 48 §:n 1 momentin nojalla sopineet yliopiston toiminnalle asetettavista tavoitteista. Sopimuksessa asetetut tavoitteet on johdettu hallitusohjelmasta, hallituksen toimintasuunnitelmasta, korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visiosta 2030 sekä korkeakoulun strategiasta.
Korkeakoulut luovat edellytyksiä sivistyksen, kestävän kasvun ja hyvinvoinnin sekä Suomen kilpailukyvyn vahvistamiselle. Ne tuottavat yhteiskuntaa kehittävää uutta tietoa ja osaamista.
Globalisaatio ja rajat ylittävä kilpailu osaamisesta ja osaajista sekä tieteen ja teknologian kehitys yhdistettynä työn murrokseen aiheuttavat korkeakouluissa tarpeen arvioida ja suunnata toimintaa uudelleen. Toiminnan lähtökohtia ovat uusin käytettävissä oleva tieto, kestävä kehitys, kansainvälisyys ja globaali vastuu. Yhteiskunnan eheys ja vahva demokratia edellyttävät korkeakouluilta vastuullista vaikuttamista.
Korkeakoulut ovat aktiivisia globaaleissa edelläkävijäverkostoissa, jotka auttavat ratkaisemaan ihmiskunnan haasteita. Monialainen yhteistyö ja avoimet toimintatavat ovat tutkimuksen, koulutuksen ja innovaatiotoiminnan keskeisiä voimavaroja. Korkeakoulut osallistuvat aktiivisesti kansainvälisesti kilpailukykyisten osaamiskeskittymien ja innovaatioekosysteemien kehittämiseen.
Nostamalla osaamis- ja koulutustasoa vastataan työn muutokseen ja mahdollistetaan erikoistuminen korkeaa osaamista vaativiin tehtäviin. Korkeakoulut toimivat oppijakeskeisesti ja tukevat jatkuvaa oppimista elämän eri tilanteissa.
Korkeakoulut tekevät valtakunnallisesti yhteistyötä avointen, saavutettavien ja joustavien opiskelumahdollisuuksien rakentamiseksi. Toimintatapojen uudistaminen parantaa korkeakoulutuksen saavutettavuutta, yhdenvertaisuutta ja tasa- arvoa. Koulutussisällöt, oppimisympäristöt, opiskelijoiden ohjaus ja korkeakoulujen vahva vuorovaikutus työelämän kanssa tukevat työelämään sijoittumista.
Hyvinvoivat korkeakouluyhteisöt ovat Suomen voimavara ja kilpailutekijä. Korkeakouluja johdetaan hyvin, työhyvinvointiin panostetaan ja osaamisen kehittämisestä huolehditaan systemaattisesti. Korkeakoulut ovat Suomen parhaita työ- ja opiskelupaikkoja.
2. Korkeakoulun strategiset valinnat, profiili ja vahvuusalat
2.1 Strategiset tavoitteet, valinnat ja profiili
Turun yliopiston missiona on olla kansainvälisesti verkostoitunut ja vetovoimainen tiedeyliopisto, jonka vahvuus on korkeatasoisessa ja monialaisessa tutkimuksessa. Yliopisto toimii tiiviissä yhteistyössä suomalaisen yhteiskunnan kanssa ja osallistuu aktiivisesti alueensa kehittämiseen. Yliopisto rakentaa rohkeasti hyvinvointia ja kestävää tulevaisuutta.
Turun yliopiston strategian 2021-2030 neljä päätavoitetta ovat innostava oppimiskokemus ja erinomaiset oppimistulokset, korkealaatuinen ja vetovoimainen tutkimusympäristö, houkutteleva ja vaikuttava kumppani sekä osaava ja hyvinvoiva yhteisö.
Yliopisto on tunnistanut strategiaa läpileikkaaviksi teemoiksi kansainvälisyyden, monitieteisyyden, avoimen tieteen ja vaikuttavuuden, vastuullisuuden ja kestävän kehityksen, yhteistyön ja vuorovaikutuksen, digitalisaation sekä hyvinvoinnin.
Yliopiston temaattiset kokonaisuudet toteuttavat ja edistävät monitieteistä tiedekuntarajat ylittävää tutkimusta ja koulutusta. Kokonaisuudet vahvistavat yliopiston sisäistä yhteistyötä ja luovat alustoja verkostoitumiselle, yritysyhteistyölle ja innovaatioiden synnylle. Kokonaisuuksissa tehtävä työ edistää kestävää kehitystä, tutkittuun tietoon perustuvaa päätöksentekoa, osaamisen vientiä ja muuta tutkimuksen vaikuttavuutta yhteiskunnassa.
2.2 Vahvuusalat ja uudet, nousevat alat
Yliopiston määrittelemät vahvuusalat ovat tutkimuksen ja koulutuksen kuusi temaattista kokonaisuutta: 1) Luonnon monimuotoisuus ja kestävyys, 2) Tulevaisuuden teknologiat ja digitaalinen maailma, 3) Kulttuurinen muisti ja yhteiskunnan muutos, 4) Lapset, nuoret ja oppiminen, 5) Terveys, diagnostiikka ja lääkekehitys, 6) Meri ja merenkulku.
Yliopisto tekee useassa temaattisessa kokonaisuudessa tiivistä yhteistyötä Åbo Akademin ja Turun ammattikorkeakoulun kanssa.
Yliopiston tunnistamat uudet ja nousevat alat ovat tekniikan koulutuksen ja tutkimuksen laajennus, kiinan kieli ja kulttuuri sekä eriarvoisuuden tutkimus ja interventiot (INVEST-lippulaiva). Ne toteuttavat monitieteistä lähestymistapaa ja vaikuttavat niin tutkimukseen kuin koulutukseen. Alat vahvistavat temaattisten kokonaisuuksien toteuttamista ja yliopiston sisäistä yhteistyötä. Tiivis alueellinen, kansallinen ja kansainvälinen yhteistyö ovat oleellinen osa näitä uusia ja nousevia aloja.
3. Korkeakoulun strategiaa tukevat toimenpiteet ja tutkintotavoitteet
Korkeakoulut ja opetus- ja kulttuuriministeriö sitoutuvat korkeakoulutuksen ja tutkimuksen vision 2030 toimeenpanoon. Korkeakoulujen digivisio toteutetaan korkeakoulujen yhteisen tiekartan mukaisesti.
3.1 Korkeakoulun strategiaa tukevat toimenpiteet
Turun yliopiston strategiaa 2021-2030 toteutetaan teemoitetulla toimenpideohjelmalla. Toimenpideohjelmassa nyt esitetyt toimenpiteet toteutetaan pääosin vuoden 2024 loppuun mennessä. Toimenpideohjelmaa tullaan päivittämään säännöllisesti strategiakauden 2021-2030 aikana.
Toimenpiteiden etenemistä tullaan seuraamaan laadullisesti, jonka lisäksi tavoitteiden seurannalle on määritetty numeerisia indikaattoreita.
Strategian perusteella yliopisto on tunnistanut kuusi kehittämiskohdetta.
Innostava oppimiskokemus ja erinomaiset oppimistulokset
Yliopisto kouluttaa monisyisten tieteellisten ja yhteiskunnallisten haasteiden ratkaisijoita ja kestävän maailman rakentajia. Opetus kannustaa opiskelijaa itsenäiseen kriittiseen ajatteluun ja laaja-alaisen sivistyksen hankkimiseen. Yliopistosta valmistuvilla on erinomaiset yhteistyötaidot, valmiudet luoda työtä itselleen ja muille sekä toimia asiantuntijatehtävissä yhteiskunnan eri aloilla. Yliopisto tarjoaa houkuttelevia ja monipuolisia mahdollisuuksia osaamisen jatkuvaan kehittämiseen.
Opiskelijoiden ohjauksen ja hyvinvoinnin edistäminen. Yliopisto lisää hyvinvoinnin seurantaa, kokeilee matalan kynnyksen mielenterveystyön malleja, huomioi yksilölliset ohjaustarpeet sekä huolehtii kansainvälisten opiskelijoiden ohjauksesta ja palveluista.
Opetuksen digitalisaation vahvistaminen. Yliopisto vahvistaa digitaalisia alustoja ja koulutuksen tietovarantoja, kehittää opettajien ja opiskelijoiden digiosaamista sekä kehittää moderneja oppimisen ja opetuksen menetelmiä (esim. ajasta ja paikasta riippumaton opetus).
Yliopistopedagogiikan osaamisen vahvistaminen. Yliopisto tarjoaa osana opetuspainotteisten tehtävien urapolkumallia yliopistopedagogisia opintoja ja opetuksen tukea suomeksi ja englanniksi sekä edellyttää opetuspainotteisten tehtävien täytössä pedagogisia opintoja tai sitoutumista niiden suorittamiseen.
Tekniikan koulutuksen vahvistaminen. Yliopisto panostaa voimakkaasti DI-koulutuksen uusien koulutusalojen käynnistämiseen sekä integroi koulutuksen osaksi monialayliopiston laaja-alaista toimintaa.
Kansainvälisyyden vahvistaminen. Yliopisto rekrytoi aktiivisesti opiskelijoita ja huolehtii kansainvälisten opiskelijoiden integroitumisesta esim. tarjoamalla suomen kielen ja kulttuurin opetusta (ml. SIMHE-kehittämistyö).
Jatkuvan oppimisen vahvistaminen. Yliopisto toteuttaa jatkuvan oppimisen ohjelmaa, tuo opintotarjonnan korkeakoulujen yhteiselle alustalle, tarjoaa tutkintojen täydentämistä joustavien väylien avulla sekä panostaa kansalliseen yhteistyöhön (esimerkkinä SOTE-akatemia Itä-Suomen yliopiston kanssa).
Seurantaindikaattorit:
- Valtakunnallisen opiskelijapalautekyselyn keskiarvopisteet (rahoitusmalli) v. 2024: 3,84 (KA 2017-2019: 3,81, 2022:
3,83)
- DI-tutkintojen lukumäärä v. 2024: 140 (KA 2017-2019: 83, 2020: 120)
- Jatkuvan oppimisen opintopisteet (rahoitusmalli) v. 2024: 64 000 (KA 2017-2019: 60 831, 2022: 62 000)
- Ulkomaalaisten suorittamien ylempien tutkintojen lukumäärä v. 2024: 160 (KA 2016-2018: 129, 2022: 150)
Korkealaatuinen ja vetovoimainen tutkimusympäristö
Yliopiston tutkimus on eettistä, tieteellisesti korkeatasoista ja vaikuttavaa. Tutkimus vastaa tulevaisuuden globaaleihin haasteisiin. Tiivis kansallinen ja kansainvälinen tutkimusyhteistyö vahvistaa Turun yliopiston asemaa merkittävien tutkimusyliopistojen joukossa.
Temaattisten kokonaisuuksien ja INVEST-lippulaivan vahvistaminen. Yliopisto edistää monitieteistä ja tieteidenvälistä tutkimusta ottamalla käyttöön kansainvälisten mallien mukaisen koordinaation temaattisissa kokonaisuuksissa sekä hyödyntää INVEST-tutkimuksen vaikuttavuusanalyysiä ja -osaamista temaattisissa kokonaisuuksissa ja muissa tutkimusohjelmissa.
Avoimen julkaisemisen ja datapalveluiden kehittäminen. Yliopisto päivittää avoimen tieteen politiikat ja toimenpidesuunnitelmat, tukee tutkimusaineistojen hankintaa, yhteiskäytettävyyttä, datan käsittelyä ja aineistojen hallintaa sekä hyödyntää tekoälyä ja laskennallisia tieteitä aineistojen hallinnassa.
Tutkijanuran kehittäminen. Yliopisto selkiyttää alkuvaiheen tutkijoiden urapolkua (ml. postdoc-vaihe), vahvistaa mentorointia ja urasuunnittelua, kehittää monitieteistä yhteistyötä tutkijanuran eri vaiheissa, kehittää kansainvälisten tohtorikoulutettavien ja tutkijoiden integroitumista, lisää tohtorikoulutettavien
kansainvälistä liikkuvuutta kaksoistutkintojen ja Cotutelle-yhteistyön kautta, parantaa apurahatutkijoiden asemaa sekä tukee uran ja perheen yhdistämistä.
Kansainvälisen täydentävän rahoituksen kasvun vahvistaminen. Yliopisto tukee kansainvälisen tutkimusrahoituksen, erityisesti Horizon Europe -rahoituksen, hakupalveluja ja tekee tutkimusrahoituspalveluissa tiivistä yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa. Yliopisto vahvistaa tukea ja palveluita uusien rahoituslähteiden käyttöönottoon.
Tutkimuksen infrastruktuurien vahvistaminen. Yliopisto huolehtii tutkimuslaitteistojen ajantasaisuudesta ja niiden tehokkaasta yhteiskäytöstä yliopiston sisällä ja alueellisten kumppaneiden kanssa sekä rakentaa aineistoinfrastruktuuria, kehittää aineistojen ja materiaalin hallintaa sekä niiden pitkäaikaista säilyttämistä.
Tekniikan tutkimuksen edistäminen. Yliopisto edistää uusien tekniikan koulutusalojen tutkimuksen edellytyksiä sekä hyödyntää tekniikan laajennuksen mukanaan tuomia uusia osaamisalueita, mm. terveysteknologian ja materiaaliteknologian tutkimuksessa.
Tutkimuksen kokonaisarvioinnin toteuttaminen ja tulosten hyödyntäminen. Yliopisto toteuttaa kattavan tutkimuksen arvioinnin 2021-2022 Arvioinnin tuloksia hyödynnetään toiminnan kehittämisessä 2023 alkaen.
Seurantaindikaattorit:
- Tieteellisten vertaisarvioitujen julkaisujen lukumäärä (julkaisutyyppiluokat A ja C, jufot 2 ja 3) v. 2024: 1 600 (KA
2016-2018: 1168, 2022: 1 400)
- Avoimesti saatavilla olevien julkaisujen osuus (julkaisutyyppiluokat A ja C) v. 2024: 90 % (KA 2016-2018: 41,3 %, 2022: 70%)
- Kansainvälinen kilpailtu tutkimusrahoitus v. 2024: 13 M€ (KA 2017-2019: 7,8 M€, 2022: 11 M€)
- Ulkomaalaisen opetus- ja tutkimushenkilökunnan osuus v. 2024: 21 % (KA 2017-2019: 15,6 %, 2022: 18 %)
- Ulkomaalaisten suorittamien tohtorintutkintojen lukumäärä: v. 2024: 65 (KA 2017-2019: 40, 2022: 55)
Houkutteleva ja vaikuttava kumppani
Yliopisto on globaali vastuunkantaja ja aloitteellinen kehittämiskumppani. Tutkimuksen ja koulutuksen korkea laatu luovat pohjan yliopiston vaikuttavuudelle. Yliopisto kouluttaa uudistumiskykyisiä osaajia, jotka rakentavat kestävää tulevaisuutta yhteiskunnan eri aloilla.
Strategisten kumppanuuksien vahvistaminen. Yliopisto kehittää strategisten kumppanuuksien toimintamallia, edistää kumppanuuksien hallintaa ja siihen liittyvää osaamista sekä kehittää kumppanuuksienhallintajärjestelmää.
International Advisory Boardin perustaminen. Yliopisto perustaa kansainvälisen neuvottelukunnan tukemaan yliopiston strategista johtamista sekä yliopiston koulutus- ja tutkimustoiminnan ja yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen kehittämistä.
Alumnitoiminnan vahvistaminen. Yliopisto rakentaa kansainvälistä alumniverkostoa ja käynnistää kansainvälisen alumnitoiminnan sekä lisää englanninkielistä alumniviestintää.
Valmistuneiden työllistymisen edistäminen. Yliopisto kehittää ohjauskeskustelukäytäntöjä ja koko opintojen aikaista ohjausta, parantaa kansainvälisten opiskelijoiden harjoittelu- ja työelämäyhteyksiä sekä kehittää yrittäjyysyliopistoa toteuttamalla yrittäjyysopintoja ja kehittämällä yrittäjämäistä ajattelua.
Seurantaindikaattorit:
- Suurelle yleisölle ja ammattiyhteisölle suunnattujen julkaisujen lukumäärä (julkaisutyyppiluokat D ja E) v. 2024: 1 500 (KA 2016-2018: 1277, 2022: 1450)
- Innovaatioaihioiden lukumäärä v. 2024: 145 (KA 2017-2019: 131, 2022: 140)
- Koulutusviennin liikevaihto v. 2024: 1,7 M€ (KA 2018-2019: 1,42 M€, 2022: 1,6 M€)
- Kansainvälisten strategisten tutkimus- ja koulutuskumppanuuksien lukumäärä v. 2024: 3 (2019: 0, 2022: 2)
- Mediamainintojen lukumäärä (uutismediat ja sosiaalinen media) v. 2024: 75 000 (KA 2018-2019: 58 593, 2022: 70 000)
Osaava ja hyvinvoiva yhteisö
Yliopiston henkilöstö ja opiskelijat ovat ylpeitä työ- ja opiskelupaikastaan ja yhdessä saavutetuista tavoitteista. Yhdenvertainen ja moniarvoinen yliopisto toimii kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti.
Hyvän johtamisen vahvistaminen. Yliopisto kehittää tiedolla johtamista, edellyttää esimiesvalmennukseen osallistumista esimiestehtävissä toimivilta, vahvistaa esimiesten kykyä edistää työkykyä ja -hyvinvointia, lisää päätöksenteon avoimuutta ja vahvistaa yhteisön jäsenten osallistumismahdollisuuksia sekä toteuttaa yhteisten palvelujen kehittämistoimet vuosina 2019-2020 toteutetun arvioinnin pohjalta.
Henkilöstön osaamisen, erityisesti yhteisön digiosaamisen, kehittäminen. Yliopisto tukee henkilöstön jatkuvaa oppimista ja työelämätaitojen kehittämistä, edistää digitaalista, saavutettavaa, yhdenvertaista ja tasa-arvoista työkulttuuria, tukee henkilöstön urasuunnittelua sekä tarjoaa työhöntulo-ohjausta, valmennusta, mentorointia ja vertaiskouluttautumista.
Kansainvälisten rekrytointien kehittäminen. Yliopisto käyttää opetus- ja tutkimushenkilöstön rekrytoinnissa pääosin kansainvälistä rekrytointia, kehittää rekrytointiviestintää sekä vahvistaa työnantajamielikuvaa.
Yliopiston kampuksien kehittäminen. Yliopisto kehittää fyysisiä ja virtuaalisia työ- ja opiskeluympäristöjä huomioiden kestävyyden näkökulmat, edistää tilatehokkuutta, käyttäjäystävällisyyttä ja yhteisöllistä työkulttuuria sekä parantaa opetustilojen käyttöasteita, tilojen muunneltavuutta ja joustavaa käyttöä.
Seurantaindikaattorit:
- Työhyvinvointikyselyn kaikkien aihealueiden keskiarvo v. 2024: vähintään 3,75 (2019: 3,64, 2022: 3,66)
- Valtakunnallisen opiskelijapalautekyselyn hyvinvointikysymyksien keskiarvo v. 2024: vähintään 3,2 (KA 2017-2019:
3,0, 2022:3,1)
- Yliopiston johtamis- tai esimieskoulutukseen osallistuneiden esimiesten osuus v. 2024: vähintään 65 % (2020: 44%, 2022: 55 %)
Monitieteisyyden ja yhteistyön yleinen vahvistaminen, erityisesimerkkinä tekniikan koulutuksen ja tutkimuksen kehittäminen
Yliopisto tunnetaan korkealaatuisena ja vaikuttavana tutkimuksen ja koulutuksen toteuttajana kansallisesti ja kansainvälisesti, erityisesti monitieteisyydestään ja tieteidenvälisestä yhteistyöstään. Tekniikan koulutus ja tutkimus vahvistavat entistä monitieteisemmän yliopiston rakentamista ja luo uusia mahdollisuuksia sisäiselle yhteistyölle sekä kumppanuuksille eri toimijoiden kanssa. Tekniikan koulutuksen laajennus ja tekniikkaa monitieteisesti hyödyntävä tutkimus tulevat valtakunnallisesti luomaan yliopistolle uuden ja merkittävän lisän sen koulutus- ja tutkimusprofiilin.
Monitieteisten koulutuskokonaisuuksien edistäminen. Yliopisto edistää tiedekuntien välistä yhteistyötä, ottaa huomioon monitieteisyyden näkökulman opetussuunnitelmien kehittämisessä ja opettajien pedagogisten taitojen vahvistamisessa sekä kehittää opetuksen digitaalisia alustoja ja koulutuksen tietovarastoja tiedekuntien ja korkeakoulujen välisessä yhteistyössä.
Alueellisen, kansallisen ja kansainvälisen korkeakouluyhteistyön edistäminen. Yliopisto vahvistaa strategisia kumppanuuksia ja verkostoja, tukee kansainvälisen henkilöstön ja opiskelijoiden palveluja ja integroitumista yliopistoyhteisöön sekä parantaa opiskelijoiden harjoittelu- ja työelämäyhteyksiä.
Monitieteisten osaamiskeskittymien vahvistaminen. Yliopisto hyödyntää alueen vahvoja biotieteiden, lääketieteen, kuvantamisen ja materiaalitieteen tutkimuslaitekokonaisuuksia, tukee mm. Terveyskampuksen, Teknologiakampuksen, SOTE-akatemian, Tekoälyakatemian ja Kulttuurikampuksen työtä sekä toimii aktiivisesti kansallisessa ja kansainvälisessä yhteistyössä, kuten biopankki- ja lääkekehityskeskus -yhteistyössä.
Seurantaindikaattorit:
- Osaamiskeskittymiä tukevien strategisten yrityskumppanuuksien lukumäärä v. 2024: 4 (2020: 1, 2022: 2)
- Tiedekuntarajat ylittävien yhteisjulkaisujen lukumäärä (kaikki julkaisutyyppiluokat) v. 2024: 425 (KA 2016-2018:401, 2022: 410)
- Kansainvälisten yhteisjulkaisujen lukumäärä (julkaisutyyppiluokat A ja C) v. 2024: 2 000 (KA 2017-2018: 1636,2022:
1 900)
Vastuullisuuden ja kestävyyden edistäminen
Yliopisto on globaali vastuunkantaja. Monisyisten tieteellisten ja yhteiskunnallisten haasteiden tutkimus ja siihen pohjautuva opetus rakentaa kestävää tulevaisuutta ja uusia innovaatioita. Yliopiston tutkimus- ja koulutusprofiili mahdollistaa rohkeat avaukset liittyen kestävään kehitykseen ja vastuullisuuteen. Yliopiston kilpailukyky syntyy yhteisön osaamisesta ja hyvinvoinnista sekä kampuksien elinvoimaisuudesta. Yliopisto on hiilineutraali vuonna 2025.
Kestävän kehityksen koulutuksen ja vastuullisen tutkimuksen toteuttamisen edistäminen. Yliopisto suuntaa koko yliopistoyhteisölle laaja-alaista opintotarjontaa, kehittää opettajien tietoja ja taitoja, noudattaa hyvää tieteellistä käytäntöä, mahdollistaa tutkimuksen eettisen ennakkoarvioinnin sekä toteuttaa monipuolisesti täydennyskoulutusta, osaamisen vientiä ja sidosryhmille suunnattuja koulutuspalveluja.
Kestävän kehityksen tutkimuksen edistäminen. Yliopisto kehittää vastuullisia ja kestävän kehityksen periaatteiden mukaisia tutkimuksen toteuttamistapoja sekä toteuttaa korkeatasoista ja vaikuttavaa tutkimusta YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden (SDG) mukaisesti mm. bioenergia- ja biodiversiteettitutkimuksessa.
Hiilineutraalisuustavoitteen edistäminen. Yliopisto kehittää edelleen hiilijalanjälkensä laskentaa sekä noudattaa laatimaansa tiekarttaa hiilijalanjäljen pienentämiseksi ja kompensaation toteuttamiseksi. Yliopisto kehittää kestäviä fyysisiä ja virtuaalisia työ- ja opiskeluympäristöjä sekä toteuttaa ilmastoyhteistyötä eri toimijoiden kanssa.
Globaalin vastuullisuuden edistäminen. Yliopisto toteuttaa Maailmanpankin (World Bank) kanssa Resilience Academy - yhteistyötä Tansaniassa ja muualla Afrikassa, SDG-yhteistyötä UNECAn (United Nations Economic Commission for Africa) kanssa sekä Carbon Garden -tutkimusyhteistyötä UNAMin (University of Namibia) kanssa. Yliopisto kehittää vastuullista osaamisen vientiä asiakkaidensa kanssa ja hyödyntää globaalin vastuullisuuden tukemiseen suunnattuja
rahoituslähteitä.
Seurantaindikaattorit:
- Yliopiston hiilijalanjälki (aito vähennys ilman kompensaatiota) vuonna 2024 -20 % vuoden 2019 tasosta (2019: 21 680 t
CO2ekv, 2022: -10 % vuoden 2018 tasosta).
3.2 Tutkintotavoitteet
Tavoitteena on, että korkeakoulutettujen määrä nousee vähintään 50 prosenttiin nuorista aikuisista vuoteen 2030 mennessä. Uuden työvoiman tarpeen näkökulmasta kasvu painottuu korkeakoulutettuihin. Vuonna 2030 suoritettaisiin ammattikorkeakoulututkintoja ja yliopistojen ylempiä korkeakoulututkintoja yhteensä noin 49 000. Koulutustason nostoon, hakijasuman purkamiseen sekä alojen ja alueiden osaajapulaan vastataan läpäisyä parantamalla ja lisäämällä korkeakoulutuksen aloituspaikkoja sekä suomen ja ruotsinkielisessä että vieraskielisessä koulutuksessa. Korkeakoulut ennakoivat työvoima- ja koulutustarpeita yhteistyössä eri sidosryhmiensä kanssa.
Korkeakoulut kasvattavat merkittävästi aidosti ensimmäistä opiskelupaikkaa hakevien osuutta opiskelemaan valittavista sopimuskauden loppuun mennessä. Korkeakoulut tehostavat siirto-opiskelijoiden valintaa vastaamaan kysyntään.
Korkeakoulut tiivistävät työ- ja elinkeinoelämäyhteistyötä ja parantavat opiskelijoiden työelämävalmiuksia kaikilla tutkintotasoilla. Korkeakoulut edistävät tohtoritutkinnon suorittaneiden liikkuvuutta ja sijoittumista myös muihin kuin korkeakoulujen tehtäviin. Korkeakoulut edistävät yhdessä eri toimijoiden kanssa ulkomaalaisten tutkijoiden, opiskelijoiden ja tutkinnon suorittaneiden integroitumista Suomeen ja suomalaisille työmarkkinoille.
Tavoitteet | Vuosina 2021 - 2024 keskimäärin |
Ylemmät korkeakoulututkinnot | 1 980 |
Kasvatusalat | 280 |
Taiteet ja kulttuurialat | 15 |
Yhteiskuntatieteet ja humanistiset alat | 500 |
Liiketalous, hallinto- ja oikeustieteet | 500 |
Luonnontieteet sekä maatalous- ja metsätieteelliset alat | 220 |
Tietojenkäsittely ja tietoliikenne sekä tekniikan alat | 220 |
Lääketiede ja hammaslääketiede | 185 |
Terveys- ja hyvinvointialat sekä palvelualat | 60 |
Yliopistokohtaiset tavoitteet | |
Tohtorin tutkinnot | 184 |
Alemmat korkeakoulututkinnot | 1 800 |
Yliopiston opettajankoulutuksen koulutustavoitteet kaudella 2021-2024 ovat vuosittain: varhaiskasvatuksen opettajat 140, varhaiskasvatuksen erityisopettajat 35, luokanopettajat 170, erityisluokanopettajat ja erityisopettajat 80.
Yliopisto lisää logopedian koulutuksen sisäänottoa työvoimatarpeita vastaavasti. Yliopisto suuntaa yhteiskuntatieteellisen alan koulutustarjontaa vahvemmin sosiaalityön kelpoisuuden tuottavaan koulutukseen.
4. Rahoitus
Opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää yliopistolle perusrahoitusta yliopistolaissa säädettyjen tehtävien toteuttamiseksi yliopistolain (558/2009) 49§:n, yliopistoista annetun valtioneuvoston asetuksen (770/2009) 5, 6 ja 7 §:n ja yliopistojen perusrahoituksen laskentakriteereistä annetun opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksen (119/2019) perusteella yhteensä 185 321 000 euroa momentilta 29.40.50 seuraavasti:
Laskennallisin perustein määräytyvään perusrahoitukseen 140 610 000 euroa.
Yliopiston valtakunnallisina tehtävinä on otettu huomioon PET -keskus, ESO-keskus, tulevaisuuden tutkimus ja harjoittelukoulu. Perusrahoitukseen sisältyy vuosittain yhteensä 7 728 000 euroa (rahoitustaso vuonna 2021) kauden 2021-2024 valtakunnallisten tehtävien perusteella.
Strategiaperusteistarahoitusta kohdennetaan yliopistolle yhteensä 21 336 000 euroa vuonna 2021 ja 21 240 000 euroa/v
vuosina 2022-2024.
- Rahoituksesta kohdennetaan yliopiston strategian mukaiseen toimintaan 14 467 000 euroa vuonna 2021 ja 13 000 000 euroa/v vuosina 2022-2024 ottaen huomioon yliopiston strategia ja sopimuksessa kohdassa 3.1 nimetyt strategisen kehittämisen toimenpiteet.
- Rahoituksesta kohdennetaan strategiaperusteisen rahoituksen ohjelmaosuuden (liite) mukaisesti:
a) Koulutus- ja osaamistason nostamiseen 3 459 000 euroa vuonna 2021 ja 4 830 000 euroa/v vuosina 2022-2024. Lisäksi yliopistolle osoitetaan helmikuussa 2021 erillisellä päätöksellä vuosien 2021-2022 lisäaloituspaikkojen osarahoituksena vuoden 2020 määrärahoista 1 371 000 euroa.
b) Korkeakoulujen kansainvälisyyden ja koulutusperäisen maahanmuuton ja integroitumisen edistämiseen 3 410 000 euroa/v vuosina 2021-2024.
c) Korkeakoulujen digitaalisen palveluympäristön kehittämisen rahoitus (3 673 000 euroa/v vuosina 2021-2024) on yliopistojen osalta osoitettu koordinaatiosta vastaavalle Aalto-yliopistolle.
Yliopiston valtionrahoitukseen sisältyy vuonna 2021 lisäksi 15 647 000 euroa arvonlisäverolain (1501/1993) 39 §:ssä ja 40 §:ssä tarkoitettuihin koulutuspalveluihin sekä yliopistojen muuhun kuin liiketaloudelliseen toimintaan liittyviin hankintoihin ja toimitilavuokriin sisältyvien arvonlisäverojen osuus yliopistoille aiheutuneista kustannuksista.
Myönnettyä rahoitusta ei käytetä elinkeinotoiminnan tukemiseen.
5. Seuranta
Ministeriö seuraa korkeakoulujen toimintaa, maksuvalmiutta ja vakavaraisuutta tilinpäätösten, tilastoseurannan ja ohjaukseen liittyvien korkeakouluvierailujen kautta.
Yliopisto raportoi toiminnastaan tilinpäätöksessä ja siihen kuuluvassa toimintakertomuksessa sekä vuosittain sovittavalla tavalla sopimuksen tavoitteiden ja yliopiston strategian toteuttamisen keskeisten toimenpiteiden toteutumisesta. Yliopisto myös perustelee mahdolliset poikkeamat sovittujen tavoitteiden toteutumisessa tai toimenpiteiden ajoituksessa.
Rahoituksen käytöstä raportoidaan korkeakoulujen taloushallinnon koodiston mukaisesti. Yliopisto informoi ennakoivasti ministeriötä rakenteellisista uudistuksista, joilla on merkittäviä henkilöstövaikutuksia.
Ministeriö varmistaa sopimuskauden aikana, että yliopisto on käynnistänyt tai edennyt sopimuksen mukaisissa toimenpiteissä. Mahdollisissa ongelmatilanteissa ministeriö käy tarkentavan keskustelun yliopiston kanssa aiemmin päätetyn strategiarahoituksen tason tarkistamiseksi.
Allekirjoitukset
Tätä sopimusta on tehty kaksi saman sisältöistä kappaletta, yksi kummallekin osapuolelle.
Xxxx Xxxxxxxxxxxx Xxxxx Xxxxxxxx
Ylijohtaja Hallituksen puheenjohtaja
Xxxxx Xxxxx Xxxxx Xxxx
Opetusneuvos Rehtori
Liitteet
Liite1 Valtioneuvoston korkeakoulu- ja tiedepoliittisia tavoitteita tukeva strategiaperusteinen rahoitusosuus 2021-2024 Liite 2 Korkeakoulujen kansainvälisyysohjelma 2021-2024, Turun yliopisto
Valtioneuvoston korkeakoulu- ja tiedepoliittisia tavoitteita tukeva strategiaperusteinen rahoitusosuus 2021-2024
Korkeakoulujen strategiaperusteisella ohjelmarahoituksella käynnistettävillä toimenpiteillä toteutetaan pääministeri Xxxxx Xxxxxxx hallituksen ohjelmaan kirjattuja korkeakoulutuksen ja tutkimuksen vision 2030 tavoitteita sekä tavoitteita, joiden mukaan Suomi kantaa globaalia vastuutaan sekä on kansainvälisesti houkutteleva paikka opiskella, tutkia ja investoida. Sopimuskaudella 2021-2024 valtioneuvoston korkeakoulu- ja tiedepoliittisia tavoitteita tukeva strategiaperusteisen rahoituksen osuus kohdennetaan a) koulutus- ja osaamistason nostamiseen,
b) korkeakoulujen digitaalisen palveluympäristön kehittämiseen sekä c) korkeakoulujen kansainvälisyyden ja koulutusperäisen maahanmuuton ja integroitumisen edistämiseen (TalentBoost).
Taulukko 1. Korkeakoulujen ohjelmarahoitus 2021-2024, varauma milj. euroa/v
Ammatti- korkeakoulut | Yliopistot | |
Koulutus- ja osaamistason nostaminen | 6 | 40 |
Korkeakoulujen kansainvälisyysohjelma | 6,2 | 40 |
Korkeakoulujen digitaalisen palveluympäristön kehittäminen (+ 20 milj. euron kertaluonteinen valtionavustushaku) | 0,8 | 3,6 |
Yhteensä | 13 | 83,6 |
Koulutus- ja osaamistason nosto- ohjelman koulutuslaajennukset vuosina 2021 ja 2022
Korkeakoulut jättivät esityksensä koulutuslaajennusten toteuttamiseen 8.5.2020 (OKM ohje 2.4.2020). Esityksiä oli mahdollista muuttaa vuoden 2020 lisäaloituspaikkojen kohdentamisen yhteydessä. Lisäksi erikseen pyydettiin lääketieteellisen tiedekunnan omaavia yliopistoja harkitsemaan uudelleen lisäyksiä myös tälle alalle. Ammattikorkeakoulujen esitysten euromäärä oli suurempi kuin ammattikorkeakoulujen lisäaloituspaikkoihin varattu määräraha.
2
Opetus- ja kulttuuriministeriö päätti 31.8.2020 korkeakoulujen vuosina 2021-2022 toteutettavista koulutusten laajennuksista tutkintonimikkeittäin, mutta seuranta tapahtuu koulutusalatasolla1 vuoden 2021 valtion rahoituspäätöksessä olevan liitteen mukaisesti (ks. korkeakoulukohtainen kooste taulukoissa 2 ja 3). Rahoituksen määräytymisperusteet määriteltiin OKM ohjeessa 2.4.2020. Ammattikorkeakoulujen osalta lisäaloituspaikat kohdentuvat ensisijaisesti terveys- ja hyvinvointialalle, tietojenkäsittelyyn ja tietoliikenteeseen sekä tekniikan alalle. Yliopistojen osalta lisäaloituspaikat kohdentuvat laajemmin eri aloille.
Aloituspaikkalisäykset toteutetaan I syklin valinnoissa valittaessa opiskelijoita suomen- ja ruotsinkielisiin korkeakouluopintoihin. Korkeakoulu päättää, millä valintatavalla paikat täytetään. Siirtohakujen perusteella valittuja opiskelijoita ei sisällytetä laskentaan.
Taulukko 2. Yliopistojen lisäaloituspaikat vuosina 2021-2022 ja näiden perusteella kohdennettava lisärahoitus vuosina 2021-2024 (edellyttää lisäyksen toteutumista suunnitellusti)
Lisäaloituspaikat 2021 yhteensä | Lisäaloituspaikat 2022 yhteensä | Rahoitus (euroa), 2021-2024 yhteensä | |
Aalto-yliopisto | 272 | 396 | 20 040 000 |
Helsingin yliopisto | 130 | 124 | 7 428 000 |
Itä-Suomen yliopisto | 272 | 272 | 16 008 000 |
Jyväskylän yliopisto | 268 | 131 | 11 970 000 |
Lapin yliopisto | 108 | 78 | 5 340 000 |
Lappeenrannan-Lahden teknillinen yliopisto | 100 | 100 | 6 000 000 |
Oulun yliopisto | 350 | 361 | 21 450 000 |
Svenska handelshögskolan | 38 | 38 | 2 280 000 |
Taideyliopisto | 14 | 14 | 840 000 |
Tampereen yliopisto | 225 | 240 | 13 830 000 |
Turun yliopisto | 320 | 320 | 19 320 000 |
Vaasan yliopisto | 22 | 22 | 1 320 000 |
Åbo Akademi | 41 | 0 | 1 170 000 |
Yhteensä | 2 160 | 2 071 |
1 Koulutusalla tarkoitetaan tässä yhteydessä korkeakoulujen ohjauksen alaa 1) kasvatusalat, 2) taiteet ja kulttuurialat, 3) humanistiset alat, 4) yhteiskunnalliset alat, 5) kauppa, hallinto ja oikeustieteet, 6) luonnontieteet, 7) tietojenkäsittely ja tietoliikenne, 8) tekniikan alat, 9) Maa- ja metsätalousalat, 10) lääketieteet, 11) terveys- ja hyvinvointialat, 12) Palvelualat
2 Lisäksi vuosien 2021-2024 aikana kohdennetaan sovittujen vuosierien mukaisesti Oulun yliopistolle psykologian koulutuksen laadukkaan käynnistämisen turvaamiseksi yhteensä 4,2 miljoonaa euroa ja Itä-Suomen yliopistolle vastaavasti logopedian koulutuksen käynnistämiseen 3 miljoonaa euroa.
3
Taulukko 3. Ammattikorkeakoulujen lisäaloituspaikat vuosina 2021-2022 ja näiden perusteella kohdennettava lisärahoitus vuosina 2021-2024 (edellyttää lisäyksen toteutumista suunnitellusti)
Lisäaloituspaikat 2021 yhteensä | Lisäaloituspaikat 2022 yhteensä | Rahoitus (euroa), 2021-2024 yhteensä | |
Centria-ammattikorkeakoulu | 25 | 20 | 975 000 |
Diakonia-ammattikorkeakoulu | 30 | 30 | 1 260 000 |
Haaga-Helia ammattikorkeakoulu | 30 | 30 | 1 260 000 |
Humanistinen ammattikorkeakoulu | 20 | 20 | 840 000 |
Hämeen ammattikorkeakoulu | 15 | 10 | 525 000 |
Jyväskylän ammattikorkeakoulu | 45 | 35 | 1 740 000 |
Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu | 70 | 30 | 2 100 000 |
Kajaanin ammattikorkeakoulu | 10 | 10 | 360 000 |
Karelia-ammattikorkeakoulu | 30 | 15 | 975 000 |
LAB-ammattikorkeakoulu | 50 | 45 | 2 160 000 |
Lapin ammattikorkeakoulu | 35 | 35 | 1 500 000 |
Laurea-ammattikorkeakoulu | 95 | 93 | 3 948 000 |
Metropolia Ammattikorkeakoulu | 115 | 82 | 4 257 000 |
Oulun ammattikorkeakoulu | 30 | 80 | 2 520 000 |
Satakunnan ammattikorkeakoulu | 43 | 48 | 1 986 000 |
Savonia-ammattikorkeakoulu | 20 | 25 | 1 005 000 |
Seinäjoen ammattikorkeakoulu | 30 | 15 | 945 000 |
Tampereen ammattikorkeakoulu | 90 | 35 | 2 625 000 |
Turun ammattikorkeakoulu | 85 | 80 | 3 705 000 |
Vaasan ammattikorkeakoulu | 40 | 0 | 900 000 |
Yrkeshögskolan Arcada | 20 | 15 | 840 000 |
Yrkeshögskolan Novia | 27 | 15 | 882 000 |
Yhteensä | 955 | 768 | 37 308 000 |
Vuosien 2021-2022 aloituspaikkalaajennusten rahoitustarve katetaan kokonaisuudessaan sopimuskaudella 2021-2024 riippumatta koulutuksen kestosta. Koulutus- ja osaamistason nostamisen ohjelmarahoitus maksetaan toteutuneen opiskelijamäärän lisäyksen perusteella neljässä osassa vuosina 2021-2024. Vuosina 2021 ja 2022 varmistetaan Opintopolusta, että laajennus on toteutunut suunnitellusti koulutusalatasolla. Tarvittaessa rahoituksen vuosieriä pienennetään vastaamaan toteutunutta korkeakoulujen alakohtaista laajennusta. Mikäli vuosina 2021-2022 on tehty muita opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamia tutkintoon johtavan koulutuksen laajennuksia, ministeriö ei ota niitä huomioon lisäaloittajamäärän tarkastelussa.
Laskettaessa vuosien 2017-2019 vertailulukua, johon vuosien 2021- 2022 toteutunutta lisäystä verrataan, otetaan huomioon korkeakoulujen ilmoittamat erillisrahoituksella rahoitetut aloituspaikat. Vertailulukuihin ei myöskään lasketa siirto-opiskelijoita tai opiskeluoikeuksien palautuksia. Jotta vertailuluku varmasti saadaan yhteneväksi, pyydetään niistä vielä jatkossa kommentti korkeakouluilta.
4
Taulukko 4. Lisäaloituspaikkojen perusteella kohdennettavien määrärahojen laskenta
Vuosi 2021 | Tiedossa koulutuslaajennuksiin tarvittavan rahoituksen enimmäismäärä 2021-2022 suunniteltujen lisäaloituspaikkojen mukaan. Yliopistojen vuoden 2021 rahoitus on 1/4 rahoitustarpeesta. Tästä vähennetään vuoden 2020 lisätalousarvion määrärahoista 2021-2022 aloituspaikkoihin kohdennettava yliopistolain mukainen harkinnanvarainen rahoitus 8,96 milj. euroa. Ammattikorkeakouluille vuosien 2021-2022 lisäaloituspaikkojen rahoitus maksetaan etupainotteisesti. Vuoden 2020 lisätalousarvion määrärahoista kohdennetaan ammattikorkeakoulujen 2021-2022 aloituspaikkoihin 13,568 milj. euroa vuonna 2021. Lisäksi vuoden 2021 ohjelmarahoituksen 6 milj. euron varauma käytetään vuosien 2021-2022 lisäaloituspaikkojen rahoituksena vuonna 2021 (52 % suunnitellusta rahoitustarpeesta 25 % sijaan). |
Vuosi 2022 | Tarkistetaan toteutuneiden lisäpaikkojen määrä 2021 (hakuohjeen mukaisesti, tarkistuskierros syksyllä 2021). Rahoitustarve lasketaan uudelleen 2021 toteutuneiden ja 2022 suunniteltujen lisäpaikkojen mukaan. Tästä vähennetään aiemmin maksettu osuus. Vuoden 2022 rahoitus 1/3 jäljelle jäävästä kokonaisuudesta. |
Vuosi 2023 | Tarkistetaan toteutuneiden lisäpaikkojen määrä 2022 (hakuohjeen mukaisesti, tarkistuskierros syksyllä). Rahoitustarve lasketaan uudelleen 2021-2022 toteutuneiden lisäpaikkojen mukaan. Tästä vähennetään aiemmin maksettu osuus. Vuoden 2023 rahoitus 1/2 jäljelle jäävästä kokonaisuudesta. |
Vuosi 2024 | Vastaava euromäärä kuin vuonna 2023. |
Ammattikorkeakoulujen kohdalla ohjelmarahoitusvarauma tarvitaan kokonaisuudessaan jo päätettyihin aloituspaikkalisäyksiin. Yliopistojen koulutus- ja osaamistason ohjelmarahoitusvarauman kohdentamaton osuus - yhteensä 26,554 miljoonaa euroa vuosina 2021- 2024 - jätetään sopimuskauden loppupuolelle kohdennettavaksi mm. työvoimatarpeisiin vastaavan koulutuksen laajentamiseen. Yliopistoille voidaan tarjota mahdollisuus vielä tarkentaa vuoden 2022 esitystä tai vuodelle 2023 tehdään vielä lisälaajennus. On mahdollista, että myös ammattikorkeakouluille tulee liikkumatilaa vuosina 2022-2024, koska rahoitus määräytyy viime kädessä toteumien perusteella.
Ohjelmarahoitus sisällytetään vuotuisiin valtionrahoituspäätöksiin. Vuosien 2021-2022 aloituspaikkoihin kohdennettavasta vuoden 2020 lisätalousarvion harkinnanvaraisesta määrärahasta tehdään erillinen rahoituspäätös vuoden 2021 helmikuussa.
Korkeakoulujen digitaalisen palveluympäristön kehittäminen
Korkeakoulujen digitaalisen palveluympäristön kehittämisen lähtökohtana on Suomen yliopistojen rehtorineuvosto Unifi ry:n ja ammattikorkeakoulujen rehtorineuvoston Arene ry:n digivisio, joka toteuttaa korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visiota.
Strategiaperusteisesta ohjelmarahoituksesta kohdennetaan yliopistosektorilla vuosittain 3,673 milj. euroa ja ammattikorkeakoulusektorilla 0,8 milj. euroa korkeakouluja yhteisesti hyödyttävän digitaalisen palveluympäristön kehittämiseen. Strategiaperusteinen rahoitus kohdennetaan koordinaatiokorkeakoulujen kautta digivision hanketoimiston käyttöön. Yliopistojen
5
koordinaatiokorkeakoulu on Aalto-yliopisto ja ammattikorkeakoulujen koordinaattorina toimii Metropolia-ammattikorkeakoulu.
Korkeakoulujen kansainvälisyysohjelma
Korkeakoulujen kansainvälisyyden ja koulutusperäisen maahanmuuton ja integroitumisen edistäminen (TalentBoost)
Strategiaperusteisen rahoituksen kansainvälisyysohjelmalla toimeenpannaan hallitusohjelman korkeakoulu- ja tiedepolitiikan kansainvälistymislinjauksia ja Talent Boost –ohjelmaa vahvistamalla Suomen korkean osaamisen brändiä ja houkuttelevuutta globaalisti sekä laatimalla toimintamallit kansainvälisten opiskelijoiden ja tutkijoiden Suomeen kiinnittymiselle.
Talent Boost –palvelulupaus rakentuu korkeakoulukohtaisista toimenpiteistä, joilla korkeakoulu vahvistaa kansainvälisten opiskelijoiden ja tutkijoiden suomalaiseen yhteiskuntaan integroitumista ja Suomen työmarkkinoille siirtymistä. Korkeakoulujen palvelulupauksen toteutukseen tarvitaan myös vahvaa alueellista yhteistyötä kaupunkien, julkisten toimijoiden ja alueen elinkeinoelämän kesken. Korkeakoulujen Talent Boost –palvelulupauksen rahoitusperusteena on kolme rahoitusluokkaa, jotka muodostuvat kv-opiskelijoiden kolmen vuoden keskimääräisistä tutkintomääristä (AMK: amk- tutkinnot, YO: BA, MA, PhD) kuvaten korkeakoulun kansainvälistä vetovoimaa ja kykyä ohjata ja palvella kv. opiskelijoita niin, että opinnot ovat edenneet tutkintoon saakka.
Talent Boost –toimiin sisältyy myös joidenkin korkeakoulujen erityisvastuulla olevia kansainvälisten osaajien ja opiskelijoiden integroitumista tukevia toimia, kuten toimiminen SIMHE-korkeakouluna (Supporting Immigrants in Higher Education in Finland, SIMHE) tai alueensa kv.osaajapalveluita koordinoivana TalentHubina. Useamman korkeakoulun yhteisenä toteutuksena kehitetään lisäksi koko korkeakoulukenttää palvelevia toimenpidekokonaisuuksia, kuten esimerkiksi S2- koulutustarjontaa tai muutamien koulutusalojen yhteisiä digitaalisia polkuopintokokonaisuuksia.
Osana Talent Boost –toimia kehitetään lisäksi kansallinen Suomi-stipendi parhaiden kansainvälisten maisteri- ja tohtorinkoulutettavien saamiseksi opiskelemaan suomalaisiin yliopistoihin. Yliopistojen maisterivaiheen opiskelijoille tarkoitetun Finland Scholarship –stipendin (60 % kokonaisuudesta) perusteella kohdennettavan rahoituksen jakoperusteena on kolme rahoitusluokkaa, jotka muodostuvat EU-/ETA-maiden ulkopuolelta tulevien maisteri- ja tohtorivaiheen kansainvälisten opiskelijoiden kolmen vuoden keskimääräisistä lukumääristä. Tohtorinkoulutettaville tarkoitetun Finland Fellowship- stipendin rahoitusperusteena on kaksi rahoitusluokkaa, jotka muodostuvat EU-
/ETA-maiden ulkopuolisten maisteri- ja tohtorivaiheen opiskelijoiden kolmen vuoden keskimääräisisitä lukumääristä.
6
Taulukko 5. Yliopistojen kansainvälisyysohjelman Talent Boost –osion kohdentuminen vuosina 2021—2024, euroa/v
TALENT BOOST -osio | |||||||||
Palvelulupaus (luokat I-III) | Yhteiset TB-toimet: Talent Hub | Yhteiset TB-toimet: SIMHE-toimintamallit | Yhteiset TB-toimet: Pätevöitymiskoul. lääkärit + hammasl. | Yhteiset TB-toimet: S2-tarjonta yo+amk | Yhteiset TB-toimet: Alakohtaiset yhteiset polkuopinnot | Suomi-stipendi: MA, luokat I-III | Suomi-stipendi: PhD, luokat I-II | YHTEENSÄ | |
AYO | 1 200 000 | 1 750 000 | 1 505 000 | 800 000 | 350 000 | 5 605 000 | |||
HY | 1 200 000 | 375 000 | 400 000 | 1 750 000 | 300 000 | 200 000 | 4 225 000 | ||
ISY | 000 000 | 000 000 | 400 000 | 800 000 | 350 000 | 2 800 000 | |||
JY | 000 000 | 000 000 | 375 000 | 300 000 | 200 000 | 2 125 000 | |||
LY | 500 000 | 450 000 | 200 000 | 200 000 | 1 350 000 | ||||
LTY | 800 000 | 300 000 | 200 000 | 1 300 000 | |||||
OY | 000 000 | 000 000 | 300 000 | 200 000 | 1 750 000 | ||||
SHH | 500 000 | 200 000 | 200 000 | 900 000 | |||||
TaiYO | 500 000 | 200 000 | 200 000 | 900 000 | |||||
TaY | 1 200 000 | 200 000 | 800 000 | 350 000 | 2 550 000 | ||||
TY | 800 000 | 375 000 | 200 000 | 300 000 | 200 000 | 1 875 000 | |||
VY | 500 000 | 450 000 | 375 000 | 200 000 | 200 000 | 1 725 000 | |||
ÅA | 500 000 | 200 000 | 200 000 | 900 000 | |||||
Yhteensä | 10 100 000 | 2 250 000 | 1 500 000 | 1 200 000 | 3 500 000 | 1 505 000 | 4 900 000 | 3 050 000 | 28 005 000 |
Taulukko 6. Ammattikorkeakoulujen kansainvälisyysohjelman Talent Boost –osion kohdentuminen vuosina 2021—2024, euroa/v
TALENT BOOST -osio | |||||||
Palvelulupaus (luokat I-III) | Yhteiset TB- toimet: Talent Hub | Yhteiset TB- toimet: SIMHE- toimintamallit | Yhteiset TB- toimet: Toiminnallisesti 2- kielinen tutkintopilotti, sairaanhoitaja | Yhteiset TB- toimet: Alakohtaiset polkuopinnot | Yhteiset TB- toimet: S2-tarjonta yo+amk | YHTEENSÄ | |
Hämeen amk | 150 000 | 150 000 | |||||
Karelia | 100 000 | 55 000 | 155 000 | ||||
Oulun seudun amk | 150 000 | 55 000 | 205 000 | ||||
Seinäjoen amk | 100 000 | 40 000 | 140 000 | ||||
Kajaanin amk | 100 000 | 155 000 | 255 000 | ||||
Jyväskylän amk | 180 000 | 180 000 | |||||
Satakunnan amk | 100 000 | 100 000 | |||||
Turun amk | 150 000 | 150 000 | |||||
Arcada | 150 000 | 55 000 | 205 000 | ||||
Centria | 150 000 | 40 000 | 190 000 | ||||
Savonia | 100 000 | 40 000 | 55 000 | 195 000 | |||
Diakonia-amk | 100 000 | 100 000 | |||||
Vaasan amk | 100 000 | 100 000 | |||||
Laurea | 150 000 | 100 000 | 250 000 | ||||
Tampereen amk | 150 000 | 55 000 | 140 000 | 345 000 | |||
Humanistinen amk | 100 000 | 100 000 | |||||
Haaga-Helia | 180 000 | 100 000 | 280 000 | ||||
Metropolia | 180 000 | 55 000 | 140 000 | 100 000 | 475 000 | ||
Yh Novia | 100 000 | 100 000 | |||||
Lapin amk | 150 000 | 150 000 | |||||
Kaakkois-Suomen amk | 180 000 | 180 000 | |||||
LAB-amk | 180 000 | 155 000 | 335 000 | ||||
Yhteensä | 3 000 000 | 120 000 | 330 000 | 280 000 | 310 000 | 300 000 | 4 340 000 |
7
Globaalipilotit
Globaaliohjelman tavoitteena ovat uudenlaiset toimenpiteet, jotka johtavat Suomen korkeakoulutus- ja osaamisbrändin ja kumppanuuksien vahvistumiseen globaalisti. Globaaliohjelma tukee myös korkeakoulujen omien, vahvasti kansainvälisyyttä ja laatua korostavien strategisten tavoitteiden toteutumista. Käynnistettävän globaaliohjelman tavoitteena on edistää valittuihin TFK-maihin ja – alueille kohdentuvien yhteisten, korkeakoulujen toimintaa kokoavien ison mittaluokan osaamiskokonaisuuksien tarjooman muodostamista, käynnistää yhteiskampanjoita opiskelija- ja tutkijarekrytointiin sekä tutkimus- ja TKI-yhteistyöhön.
Globaaliohjelman pilotteina käynnistyvät seuraavat kansainväliset kumppanuushankkeet ja verkostot, joiden tavoitteet ja osallistujakorkeakoulut on kuvattu tarkemmin kunkin pilotin koordinaatiokorkeakoulun kansainvälisyysohjelmaa koskevassa sopimusliitteessä:
Yliopistot
• Indian Institutes of Technology (IITs) –kumppanuus (Aalto yliopisto koordinoi)
• Oppimisen ja opettamisen globaali innovaatioverkosto
o Afrikka ja Kiina (Helsingin yliopisto koordinoi)
o Intia (Jyväskylän yliopisto koordinoi)
• Finland-Africa Platform for Innovation (SDG 9) (Turun yliopisto koordinoi)
• Finnish and Southern African Higher Education Institutions Network for Health and Well- being –verkosto (Tampereen yliopisto koordinoi)
• Finland-China Network in Food and Health Sciences –verkosto (Turun yliopisto koordinoi)
• Kestävän kehityksen ja vastuullisuuden alusta (Case Platform) (Aalto yliopisto koordinoi)
• USA-pilotti: Lippulaivateemat kärkinä Michiganin ja Mainen yhteistyöalustoille (Helsingin yliopisto ja Aalto-yliopisto koordinoivat)
Taulukko 7. Yliopistojen kansainvälisyysohjelman globaalipilotit –osion kohdentuminen vuosina 2021—2024, euroa/v
GLOBAALIPILOTIT | |||||||||
Intia-pilotti: IIT MoU (Aalto) 2M€ | Intia-pilotti: Oppiminen ja opettaminen (JY) 1M€ | Afrikka- ja Kiina- pilotit: Oppiminen ja opettaminen (HY) 3M€ | Afrikka-pilotti: Finland-Africa Platform for Innovation (TY) 1M€ | Afrikka-pilotti: Finnish and Southern African HEIs Network for Health and Well- being (TAU) 1M€ | Afrikka/Aasia: YO-AMK -alusta kestävän kehityksen ja vastuullisuude n teemojen edistämiselle (Aalto) 1M€ | Kiina-pilotti: Finland-China Network in Food and Health Sciences (TY) 1 M€ | USA-pilotti: Lippulaiva- tutkimusalat Michigan, Maine ja Piilaakso (HY, Aalto) 2M€ | Yliopisto yhteensä | |
AYO | 700 000 | 100 000 | 200 000 | 75 000 | 400 000 | 450 000 | 7 530 000 | ||
HY | 250 000 | 100 000 | 1 000 000 | 60 000 | 85 000 | 350 000 | 6 070 000 | ||
ISY | 100 000 | 200 000 | 75 000 | 75 000 | 60 000 | 85 000 | 100 000 | 3 495 000 | |
JY | 100 000 | 400 000 | 200 000 | 75 000 | 75 000 | 60 000 | 85 000 | 100 000 | 3 220 000 |
LY | 100 000 | 200 000 | 75 000 | 100 000 | 1 825 000 | ||||
LTY | 100 000 | 75 000 | 60 000 | 100 000 | 1 635 000 | ||||
OY | 250 000 | 100 000 | 200 000 | 75 000 | 75 000 | 60 000 | 85 000 | 200 000 | 2 795 000 |
SHH | 60 000 | 100 000 | 1 060 000 | ||||||
TaiYO | 200 000 | 75 000 | 75 000 | 60 000 | 1 310 000 | ||||
TaY | 100 000 | 100 000 | 200 000 | 400 000 | 60 000 | 85 000 | 100 000 | 3 595 000 | |
TY | 100 000 | 100 000 | 200 000 | 400 000 | 75 000 | 60 000 | 400 000 | 200 000 | 3 410 000 |
VY | 100 000 | 100 000 | 200 000 | 75 000 | 75 000 | 60 000 | 85 000 | 100 000 | 2 520 000 |
ÅA | 100 000 | 200 000 | 75 000 | 75 000 | 85 000 | 100 000 | 1 535 000 | ||
OKM | 0 | ||||||||
Yhteensä | 2 000 000 | 1 000 000 | 3 000 000 | 1 000 000 | 1 000 000 | 1 000 000 | 995 000 | 2 000 000 | 40 000 000 |
8
Ammattikorkeakoulut
• Ammattikorkeakoulujen Kiina-verkosto (koordinaattorit Haaga-Helia, Metropolia, Laurea)
• Osallistuminen kumppanina Oppimisen ja opettamisen globaalin innovaatioverkoston toimintaan
Tavoitteena on, että ammattikorkeakoulut osallistuvat kumppaneina em. yliopistojen koordinoimiin globaaliverkostoihin.
Taulukko 8. Ammattikorkeakoulujen kansainvälisyysohjelman globaalipilotit –osion kohdentuminen vuosina 2021—2024, euroa/v
Globaalitoimet -osio | ||||
Afrikka- ja Kiina-pilotit: Opettaminen ja oppiminen (400 000 €) | Kiina-pilotti: Yhteistyöverkosto, järjestelmäuudistukset (koord. 3AMK 0,4M€) (1,46 M€) | Tasaus (82 000 €) | Ammatti- korkeakoulu yhteensä | |
Hämeen amk | 50 000 | 62 000 | 4 000 | 116 000 |
Karelia | 30 000 | 62 000 | 3 000 | 95 000 |
Oulun seudun amk | 50 000 | 62 000 | 4 000 | 116 000 |
Seinäjoen amk | 62 000 | 3 000 | 65 000 | |
Kajaanin amk | 62 000 | 4 000 | 66 000 | |
Jyväskylän amk | 50 000 | 62 000 | 4 000 | 116 000 |
Satakunnan amk | 62 000 | 2 000 | 64 000 | |
Turun amk | 30 000 | 62 000 | 3 000 | 95 000 |
Arcada | 0 | 3 000 | 3 000 | |
Centria | 62 000 | 3 000 | 65 000 | |
Savonia | 62 000 | 3 000 | 65 000 | |
Diakonia-amk | 0 | 1 000 | 1 000 | |
Vaasan amk | 62 000 | 2 000 | 64 000 | |
Laurea | 30 000 | 135 000 | 6 000 | 171 000 |
Tampereen amk | 50 000 | 62 000 | 6 000 | 118 000 |
Humanistinen amk | 62 000 | 2 000 | 64 000 | |
Haaga-Helia | 50 000 | 136 000 | 6 000 | 192 000 |
Metropolia | 30 000 | 135 000 | 9 000 | 174 000 |
Yh Novia | 30 000 | 62 000 | 3 000 | 95 000 |
Lapin amk | 62 000 | 3 000 | 65 000 | |
Kaakkois-Suomen amk | 62 000 | 3 000 | 65 000 | |
LAB-amk | 62 000 | 5 000 | 67 000 | |
OKM | 0 | |||
Yhteensä | 400 000 | 1 460 000 | 82 000 | 1 942 000 |
Korkeakoulujen kansainvälisyysohjelma 2021-2024
Turun yliopisto
TALENT BOOST –PALVELULUPAUS
Talent Boost –palvelulupaus rakentuu toimenpiteistä, joilla korkeakoulu vahvistaa kansainvälisten opiskelijoiden ja tutkijoiden suomalaiseen yhteiskuntaan integroitumista ja Suomen työmarkkinoille siirtymistä. Korkeakouluissa yksi Talent Boost –toiminnan muoto on SIMHE-toiminta (Supporting Immigrants in Higher Education in Finland, SIMHE). Palvelulupauksen toteutukseen tarvitaan myös vahvaa alueellista yhteistyötä kaupunkien, julkisten toimijoiden ja alueen elinkeinoelämän kesken. Talent Boost -palvelulupaus tukee strategiaperusteisen rahoituksen globaaliohjelmaosion toimenpiteitä.
Turun yliopiston palvelulupaus
Vahvistamme kansainvälisten opiskelijoiden yhteyksiä työelämään siten, että heidän edellytyksensä työllistyä Suomeen vahvistuvat.
• Lisäämme kansainvälisten opiskelijoiden työllistämistavoitteet osaksi yritys- ja työelämäyhteistyön kokonaisuuttamme mm. tarjoamalla elinkeinoelämälle tukea työyhteisön kansainvälisyysvalmiuksien vahvistamiseen ja kansainvälisten harjoittelijoiden palkkaamiseen sekä lisäämällä kansainvälisen opiskelijan harjoittelu- ja/tai lopputyöjakson osaksi erilaisia yritysyhteistyöpaketteja sekä mahdollistamme kansainvälisten opiskelijoiden ja työelämän toimijoiden kohtaamisia.
• Sisällytämme soveltuvin osin vieraskielisiin tutkinto-ohjelmiin harjoittelujakson.
o Huolehdimme siitä, että kaikissa yliopiston vieraskielisissä ohjelmissa on mahdollista suorittaa harjoittelujakso, mutta se on pakollinen vain muutamissa vieraskielisissä ohjelmissa.
• Parannamme palveluita ja kehitämme erilaisia tukimuotoja, jotka edistävät kansainvälisten opiskelijoiden harjoittelu- ja työpaikan löytämistä.
o Yliopiston työelämäpalvelut tarjoavat asiantuntijatukea kansainvälisille tutkinto-ohjelmille alaspesifimpien ja tuetumpien harjoittelu- ja työnhakuprosessien luomiseen esimerkiksi koulutusten ja vertaisverkostojen luomisen kautta.
• Otamme käyttöön SIMHE-korkeakouluissa kehitettyjä ohjauksen ja neuvonnan menettelyjä ja palveluita korkeasti koulutettujen ja tai korkeakouluihin hakeutuvien maahanmuuttajien tukemiseksi.
Korkeakoulun tai korkeakouluryhmien vetovastuulla olevat toimet
Tarjoamme palveluita tukemaan maahanmuuttajien tarkoituksenmukaisia koulutus- ja urapolkuja, osaamisen tunnistamista ja täydentämistä sekä Suomeen integroitumista
• Toimimme SIMHE-korkeakouluna, jossa ohjaamme ja neuvomme korkeakoulukelpoisia ulkomaalaissyntyisiä henkilöitä valtakunnallisesti ja alueellisesti. Työssämme tuemme hyvien SIMHE- käytänteiden jalkauttamista muihin korkeakouluihin yhteistyössä muiden SIMHE-korkeakoulujen kanssa.
• Tarjoamme EU/ETA-maiden ulkopuolella tutkinnon suorittaneille hammaslääketieteen pätevöitymiskoulutusta ja siihen kiinteästi liittyviä kieliopintoja. Kehitämme muiden korkeakoulujen kanssa yhteistä koulutustarjontaa tukemaan ulkomaisen tutkinnon suorittaneiden sosiaali- ja terveysalan ammattihenkilöiden laillistamisprosessia. Kytkemme kielikoulutuksen pätevöitymiskoulutuksen yhteyteen siten, että osaamistaan täydentäneen kielitaito vastaa vähintään kansalaisuuteen edellytettävää ja työllistymiseen vaadittavaa kielitaitoa, joka on voitu koulutuksen aikana osoittaa. Tarjoamme kielikoulutusta myös EU-alueella tutkinnon suorittaneille.
Suomi-stipendi
Yliopisto ottaa käyttöön Suomi-stipendin parhaiden tutkinto- ja jatko-opiskelijoiden houkutteluun.
• Suomi-stipendi on suomalaisten yliopistojen globaalia kiinnostavuutta lisäävä, yhtenäisiin käytäntöihin perustuva markkinointityökalu. Suomi-stipendi kytketään korkeakoulujen globaaliohjelmassa käynnistettäviin kampanjoihin ja pilottitoimiin.
• Yliopisto kohdistaa Suomi-stipendit parhaille EU-ETA-maiden ulkopuolisille opiskelijoille (maisterivaihe ja tohtorinkoulutus). Suomi-stipendiohjelmaan sisällytetään palvelukokonaisuudet stipendiaattien työelämäyhteyksien muodostamiseksi sekä alumnitoiminnoille.
GLOBAALITOIMET
Yliopisto koordinoi seuraavia globaalipilottiverkostoja:
Finland-Africa Platform for Innovation (SDG 9)
Finland-Africa Platform for Innovation (SDG 9) -verkosto edistää YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttamista keskittyen uusien näkökulmien edistämiseen innovaatiotoiminnassa yhdessä afrikkalaisten osapuolten kanssa. Verkostoon osallistuvat korkeakoulut vahvistavat monitieteistä yhteistyötä ja mahdollistavat teknologisia, sosiaalisia ja muita innovaatioita. Verkosto tekee tiivistä yhteistyötä YK:n Afrikan talouskomission (UNECA) kanssa.
Verkostomainen yhteistyö tuottaa monialaista Afrikan innovaatiokehitykseen liittyvää uutta osaamista, korkeatasoisia yhteisjulkaisuja, opetussuoritteita, innovaatioita sekä yhteistyötä vahvistavia uusia monimuotoisia toimintamalleja. Kestävän kehityksen innovaatiotavoitteen mukaisesti verkosto vahvistaa korkeakoulujen ja yritysten yhteistyötä ja yrittäjyyskoulusta. Verkosto edistää paikallisyhteisöjen ja järjestöjen tarpeiden tunnistamista ja tukee näiden osallistumista innovaatioprosesseihin.
Verkosto toteuttaa omalta osaltaan EU:n Afrikka-strategiaa. Verkosto on mukana Suomen Afrikka-strategian käytännön toteuttamisessa. Verkoston toimintasuunnitelma laaditaan UNECA:n asiantuntemusta kuullen.
Verkosto laajentaa ja tukee suomalaisten korkeakoulujen toimintaa Afrikassa ja lisää jäsenten keskinäistä yhteistyötä. Yhteistyö koko maanosan kattavan YK:n talouskomission UNECA:n kanssa lisää yhteiskunnallista vaikuttavuutta ja vahvistaa afrikkalaisten näkökulmien ja innovaatiokehityksen huomioimista verkoston toiminnassa. Yhteistyö lisää suomalaisten korkeakoulujen tunnettuutta korkeatasoisena ja sitoutuneena kumppanina Afrikassa. Näin ollen se lisää myös mahdollisuuksia osallistua laajempiin kansainvälisiin verkostoihin ja hankkeisiin.
Kukin osallistuva korkeakoulu päättää osallistumisestaan eri osakokonaisuuksiin ja aktiviteetteihin omien strategisten tavoitteidensa mukaisesti.
Verkosto seuraa tavoitteidensa toteutumista säännöllisesti ja raportoi niistä osana OKM:n normaalia raportointikäytäntöä. Verkostoa koordinoi Turun yliopisto.
Verkostoon osallistuvat yliopistot:
• Turun yliopisto (koordinaattori)
• Aalto-yliopisto
• Itä-Suomen yliopisto
• Jyväskylän yliopisto
• LUT-yliopisto
• Oulun yliopisto
• Taideyliopisto
• Vaasan yliopisto
• Åbo Akademi
Verkostoon osallistuvat ammattikorkeakoulut
• Centria-ammattikorkeakoulu
• Haaga-Helia ammattikorkeakoulu
• Humanistinen ammattikorkeakoulu
• Hämeen ammattikorkeakoulu
• Jyväskylän ammattikorkeakoulu
• Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu
• Kajaanin ammattikorkeakoulu
• Karelia-ammattikorkeakoulu
• LAB-ammattikorkeakoulu
• Laurea ammattikorkeakoulu
• Lapin ammattikorkeakoulu
• Metropolia ammattikorkeakoulu
• Satakunnan ammattikorkeakoulu
• Savonia-ammattikorkeakoulu
• Tampereen ammattikorkeakoulu
• Turun ammattikorkeakoulu
• Vaasan ammattikorkeakoulu
• Yrkeshögskolan Novia
Finland-China Network in Food and Health Sciences
Finland-China Network in Food and Health Sciences on tutkimus- ja koulutusyhteistyölle rakentuva Turun yliopiston koordinoima monitieteinen verkosto, joka yhdistää yliopistot ja ammattikorkeakoulut ja tukee korkeakoulujen ja yritysten välistä yhteistyötä. Tavoitteena on monitieteinen ja tieteiden välinen tutkimus ja yhteistyö, joka luo pohjaa sekä uusille innovaatioille ja TKI-toiminnalle. Yhteistyö rakentuu tutkimusyhteistyölle ja osallistuvien korkeakoulujen vahvuusalueille erityisesti terveystieteiden, lääketieteen ja biotieteiden aloilla. Mahdollisia yhteistyöaloja ja -alueita voivat ovat esimerkiksi elintarviketiede, biolääketiede, kliininen lääketiede, ravitsemustieteet, terveysteknologia ja hoitotiede. Verkostoon osallistuvat korkeakoulut voivat tuoda toimintaan mukaan myös muita aloja, jotka vahvistavat yhteistyötä ja innovaatioita.
Kiinasta valikoidaan ja kutsutaan mukaan verkoston korkeakoulujen identifioimat ja tavoitteeseen parhaiten sopivat tasokkaat yliopistot, muut korkeakoulut sekä tutkimuslaitokset, joiden kanssa neuvottelut aloitetaan alkuvuonna 2021. Verkoston toiminnan kantavana arvona on aito ja vastavuoroinen yhteistyö toimijoiden kesken sekä toiminnan laadun ja vaikuttavuuden varmistaminen.
Verkosto tukee myös Suomen maabrändiä tutkimuksen kärkimaana sekä osaajien rekrytointia Suomeen. Verkoston tutkimusalat vastaavat sellaisiin globaaleihin haasteisiin kuten esimerkiksi elintarviketurvallisuus, kestävä kehitys ml. ympäristö ja kestävät ruokaketjut. Ruokaan liittyvät tutkimusteemat terveysteemat voivat linkittyä esimerkiksi elämäntapasairauksiin ja ruokakäyttäytymiseen. Yhteistyötä tukeva koulutusyhteistyö tukee osaltaan osaajien rekrytointia tutkimuksen ja elinkeinoelämän tarpeisiin.
Verkoston toiminnan edistymistä seurataan säännöllisesti ja siitä viestitään aktiivisesti. Osallistuvien korkeakoulujen oma aktiivisuus verkoston toiminnassa ja kehittämisessä on tärkeää. Verkoston toiminnan ja tulosten raportointi kytketään osaksi korkeakoulujen vuosittaista raportointia opetus- ja kulttuuriministeriölle.
Mukana olevat yliopistot:
• Turun yliopisto, koordinaattori
• Helsingin yliopisto
• Itä-Suomen yliopisto
• Jyväskylän yliopisto
• Oulun yliopisto
• Tampereen yliopisto
• Vaasan yliopisto
• Åbo Akademi
Mukana olevat ammattikorkeakoulut:
• Seinäjoen ammattikorkeakoulu
• Centria ammattikorkeakoulu
• Laurea ammattikorkeakoulu
• Hämeen ammattikorkeakoulu
• Savonia ammattikorkeakoulu
• Jyväskylän ammattikorkeakoulu
• LAB ammattikorkeakoulu
• Metropolia ammattikorkeakoulu
• Satakunnan ammattikorkeakoulu
• Tampereen ammattikorkeakoulu
• Lapin ammattikorkeakoulu
• Vaasan ammattikorkeakoulu
• Kajaanin ammattikorkeakoulu
• Karelia ammattikorkeakoulu
• Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu
Yliopisto on mukana kumppanina seuraavissa globaaliohjelman piloteissa:
• Indian Institutes of Technology (IIT) –kumppanuus (Aalto-yliopisto koordinoi)
• Oppimisen ja opettamisen globaali innovaatioverkosto, Afrikka (Helsingin yliopisto koordinoi) ja Intia (Jyväskylän yliopisto koordinoi)
• Finnish and Southern African Higher Education Institutions Network for Health and Well-being (Tampereen yliopisto koordinoi)
• Kestävän kehityksen ja vastuullisuuden alusta (Case Platform) (Aalto yliopisto koordinoi)
• USA-pilotti (Helsingin yliopisto ja Aalto-yliopisto koordinoivat)