SIIRTYMÄAJAN LIPPUYHTEISTYÖTÄ KOSKEVA SOPIMUS

SIIRTYMÄAJAN LIPPUYHTEISTYÖTÄ KOSKEVA SOPIMUS

1 Sopijapuolet

Toimivaltaiset viranomaiset:

Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELY)

Kunta:

Loviisan kaupunki (jäljempänä kunta)

2 Sopimuksen kohde ja tarkoitus

Sopimuksessa sovitaan periaatteista ja menettelytavoista, joiden mukaan ELY ja kunta korvaavat liikenteenharjoittajille palvelusopimusasetuksen (EY 1370/2007) mukaisesti asetetun hintavelvoitteesta aiheutuvan tulon aleneman. Tämä sopimus koskee siirtymäajan liikennöintisopimuksia, yksinoikeussopimuksia, julkisista hankinnoista annetun lain 348/2007 mukaisia liikennöintisopimuksia sekä joukkoliikennelain 869/2009 mukaisia sopimuksia (jäljempänä liikennöintisopimukset).

Liite 1. Seutulippujärjestelmän kuvaus, joka perustuu 1.8.1998 alkaen voimassa olleeseen Loviisan seudun seutulippusopimukseen.

Liite 2. Kaupunkilippujärjestelmän kuvaus, joka perustuu 1.8.1998 alkaen voimassa olleeseen Porvoon seutulippusopimukseen, joka laajennettiin koskemaan koko uuden Loviisan aluetta 1.3.2010 alkaen.

3 Osapuolten tehtävät ja vastuut

3.1 ELY:n tehtävät ja vastuut

− tekee liikenteenharjoittajien kanssa siirtymäajan liikennöintisopimuksiin liitettävän lisäasiakirjan ja sisällyttää siihen tässä sopimuksessa sovitun hintavelvoitteen.

− sisällyttää lisäasiakirjaan raportointi- ja laskutusperiaatteet, joiden perusteella osapuolet korvaavat hintavelvoitteita (kuukausimaksut ja jälkilaskelma).

− tekee yhteistyössä kunnan kanssa hintavelvoitteen korvaamista koskevan ennakkolaskelman kunnalle seutulipun asiakashinnan päättämistä varten.

− vastaa seutulippujärjestelmän valvonnasta ja raportoinnista ja jälkilaskelman tarkistamisesta

− kokoaa Itä-Uudenmaan alueellisen joukkoliikennetyöryhmän. Työryhmä nimeää oman puheenjohtajansa.

− myöntää kunnalle valtionavustusta joukkoliikenteen valtionavustusasetuksen 275/2010 mukaisesti hintavelvoitteesta aiheutuvasta tulon alenemasta enintään 48 %, jos lipun hinnan alennus on korkeintaan 50 %. Kunnalla on omalla kustannuksellaan mahdollisuus alentaa lipun hintaa kyseistä hintasuhdetta enemmän. Valtionavustuksen maksamisesta tehdään erillinen päätös vuosittain.

3.2 Kunnan tehtävät ja vastuut

Sen lisäksi, mitä kohdassa 4 on sovittu kunnan tehtävistä ja vastuista, kunta

- sisällyttää kunnan tekemiin ostosopimuksiin vastaavan hintavelvoitteen.

- nimeää edustajansa alueelliseen joukkoliikennetyöryhmään.

- tarkistaa tarvittaessa seutulipun ostaneiden henkilöiden kuntalaisuuden jälkikäteen.

- irtisanoo Loviisan seudun seutulippusopimuksen ja Loviisan kaupunkilippusopimuksen päättymään 31.12.2010.

- anoo valtionavustusta lippuihin.

4 Seutu- ja kaupunkilipun hintarakenne ja hinnan tarkistukset

4.1 Asiakashinta

Xxxxx päättää oman kuntansa asiakashinnat pääsääntöisesti kalenterivuodeksi kerrallaan. Erityisestä syystä asiakashintoja voidaan tarvittaessa muuttaa myös kesken kalenterivuoden siten, että muutos tulee voimaan kalenterikuukauden alussa. Hinnoittelun yhtenäistämiseksi asiaa valmistellaan Itä-Uudenmaan alueellisessa joukkoliikennetyöryhmässä ELY:n laatimien ennakkolaskelmien perusteella.

Kunnan tulee ilmoittaa asiakashinnat toimivaltaiselle viranomaiselle ja selvittäjälle edellisen vuoden lokakuun loppuun mennessä. Kunnan muuttaessa asiakashintoja kesken vuoden uusi hinta tulee ilmoittaa toimivaltaiselle viranomaiselle ja selvittäjälle viimeistään 2 kuukautta ennen uuden asiakashinnan voimaantuloa.

4.2 Kuukausimaksut liikenteenharjoittajalle

Kunta korvaa liikenteenharjoittajille asetetun hintavelvoitteen aiheuttaman tulon aleneman kuukausittain ao. kunnan asukkaiden seutu- ja kaupunkilipulla tekemien matkojen osalta, kustakin erillisen laskutuksen mukaisesti. ELY myöntää kunnalle valtionavustusta joukkoliikenteen valtionavustusasetuksen 275/2010 mukaisesti.

Seutu- ja kaupunkilippujärjestelmään kuuluvien tietojen kokoamisen ja korvausosuuksien perimisen hoitaa liikenteenharjoittajan valitsema selvittäjä erillisen sopimuksen mukaisesti.

Kuukausimaksuna suoritetaan korvaus, jonka perustana on liikenne- ja viestintäministeriön 1.7.2008–2.12.2009 voimassa ollut taksa (korvaus = liikenne- ja viestintäministeriön taksan alentamaton perushinta – 25 %). Liikenne- ja viestintäministeriön taksan alentamaton perushinta sidotaan Tilastokeskuksen tuottamaan linja-autoliikenteen kustannusindeksin kokonaisindeksiin. Perusindeksinä käytetään huhtikuun 2008 kokonaisindeksiä (pisteluku 116,2), joka on ollut liikenne- ja viestintäministeriön viimeisimmän taksanvahvistuksen pohjana. Korvausta tarkistetaan vuosittain helmikuussa linja-autoliikenteen edellisen vuoden joulukuun indeksin mukaiseksi. Vuonna 2011 korvaus määräytyy kuitenkin lokakuun 2010 indeksin mukaisesti. Korvauksen määrittelyssä huomioidaan 1.7.2010 tapahtunut arvonlisäverokannan muutos.

Indeksillä korjattu perushinta, jossa on huomioitu alv-kannan muutos, on:

per.hin. = Liikenne- ja viestintäministeriön 2.12.2009 voimassa ollut taulukon mukainen kilometriporrasteinen alentamaton perushinta

ind. = edellisen vuoden joulukuun (vuonna 2011 lokakuun) kokonaisindeksin pisteluku

Jos kustannusindeksi muuttuu olennaisesti ennen seuraavaa tarkistusajankohtaa, voidaan sopia ennakkomaksun tarkistamisesta aiemmin.

Kunta maksaa liikenteenharjoittajan valtuuttamalle selvittäjälle kuukausittain liikenteenharjoittajalle kuuluvan korvauksen seutu- ja kaupunkilippujen osalta, kustakin erillisen laskutuksen mukaisesti. Korvaus on edellä esitetyn mukaisesti yhteenlaskettujen ao. kunnan asukkaiden seutu- ja kaupunkilipuilla tekemien (toteutuneiden) matkojen korvausten summa (alentamattomat perushinnat – 25 %) ja vastaavaan aikaan näistä lipuista kertyneiden asiakastulojen välinen erotus.

4.3 Jälkilaskelma

ELY ja toimivaltaisena viranomaisena toimiva kunta huolehtivat omien liikennöintisopimustensa osalta, ettei korvausta makseta liikaa. Toimivaltaiset viranomaiset sopivat liikenteenharjoittajien kanssa palvelusopimusasetuksen mukaisista jälkilaskelmista ja tarkistusmenettelystä.

Jälkilaskennassa hyödynnetään Palko-mallia.

Mahdollisesti liikaa maksettu korvaus käytetään seuraavana vuonna maksettavien ennakkomaksujen maksamiseen, jos sopimus jatkuu. Muussa tapauksessa ELY ja/tai kunta perii mahdollisesti liikaa maksetun korvauksen takaisin. Liikaa maksetut korvaukset kohdistetaan kunnille maksettujen lippukorvausten suhteessa.

Jos jälkilaskelmaa ei toimiteta asetetussa määräajassa, hintavelvoitteen korvausta ei voida enää maksaa liikenteenharjoittajalle.

5 Raportointi

Raporttien tulee sisältää kuukausiraportit ja kumulatiiviset kertymätiedot kalenterivuoden alusta. Vertailuna käytetään vastaavaa vuoden takaista ajanjaksoa.

Kunta toimittaa 6 kuukauden välein seuraavat oman alueensa raportit ELYlle:

1. myytyjen lippujen määrä

2. tehdyt kokonaismatkat ja matkojen keskipituudet yhteensä ja liikenteenharjoittajittain

3. kunnan maksuosuus

4. kaikki edelliset lipputyypeittäin, mikäli käyttöön on otettu useampi julkista tukea saava lipputyyppi.

5. lippujärjestelmän liikevaihto eriteltynä julkisen tuen ja asiakastulojen mukaan

6 Joukkoliikennetyöryhmä

Seutu- ja kaupunkimatkalippujärjestelmien seurannasta ja valvonnasta vastaa ELY yhdessä Itä-Uudenmaan alueellisen joukkoliikennetyöryhmän kanssa.

Joukkoliikennetyöryhmään kuuluvat yksi edustaja kustakin alueen kunnasta sekä selvittäjän ja linja-autoalan edustajat. Tarvittaessa työryhmä kuulee muitakin alan asiantuntijoita ja toimii tiiviissä yhteistyössä alueellisen liikennejärjestelmätyöryhmän kanssa.

Alueellisen joukkoliikennetyöryhmän tehtävät:

1. Seuraa ja valvoo Itä-Uudenmaan alueen seutu-, kaupunki- ja työmatkalippujärjestelmien toteuttamista.

2. Päättää työmatkalippujen lippuylijäämän käyttämisestä markkinointiin, tiedotukseen ja tuotteen kehittämiseen.

3. Vastaa lippujärjestelmiä koskevasta tiedottamisesta. Markkinoinnista sovitaan yhteistyössä kuntien, liikenteenharjoittajien ja selvittäjän kesken.

4. Tekee lippujärjestelmien sopijaosapuolille esityksiä niiden kehittämiseksi mm. lipputyyppien, lippujen käytön, seutulippualueen sekä asiakkaiden ja kuntien maksuosuuksien määräytymisen osalta.

5. Seuraa jatkuvasti lipputyyppien käyttöä sekä hinnoittelu- ja korvausperiaatteiden oikeellisuutta ja tekee niitä koskevia kehittämis- ja muutosehdotuksia.

6. Käsittelee asiakashintamuutokset.

7. Tekee aloitteita alueensa joukkoliikenteen kehittämiseksi.

8. Tekee sopimusosapuolille aloitteita yhteistyösopimuksen, lisäasiakirjan ja selvittäjäsopimuksen kehittämiseksi.

9. Käsittelee uusien kuntien ja liikenteenharjoittajien ottamista seutulippujärjestelmään sekä toimijoiden poistumista yhteistyöjärjestelmästä.

Työryhmällä voi olla myös muita tehtäviä. Tarvittaessa työryhmä voi nimetä alaryhmiä.

Alueellinen joukkoliikennetyöryhmä kokoontuu puheenjohtajan kutsusta. Työryhmä kokoontuu tarvittaessa, mutta vähintään kaksi kertaa vuodessa.

7 Erimielisyyksien ratkaiseminen

Sopimuksen soveltamista ja tulkintaa koskevat erimielisyydet, joista sopijapuolet eivät keskinäisin neuvotteluin pääse yksimielisyyteen, jätetään Helsingin käräjäoikeu- den ratkaistavaksi.

8 Sopimuksen voimassaoloaika ja irtisanominen

Tämä sopimus tulee voimaan 1.1.2011 ja on voimassa toistaiseksi.

Sopimuksen irtisanomisaika on kuusi (6) kuukautta. Irtisanomisaika lasketaan siitä, kun kirjallinen irtisanoutuminen on toimitettu toiselle osapuolelle.

9 Sopimusmuutokset

Mahdolliset muutokset sopimustekstiin tai sopimuksen liitteeseen tehdään ja vahvistetaan kirjallisesti, minkä jälkeen ne ovat osapuolia sitovia.

10 Allekirjoitukset

Tätä sopimusta on tehty kaksi (2) samansanaista kappaletta, yksi kullekin sopijaosapuolelle.

Helsingissä lokakuun . . päivänä 2010

Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Xxxxx Xxxxxxxxxx Xxxxx Xxxxxx

Suunnittelupäällikkö Erikoissuunnittelija

Loviisan kaupunki

Xxxxx Xxxxxx Xxxxx Xxxxxxxx

Kaupunginjohtaja Kehittämisjohtaja

LIITTEET 1. Kuvaus seutulippujärjestelmästä

2. Kuvaus kaupunkilippujärjestelmästä

Liite 1: ITÄ-UUDENMAAN SEUTULIPPUJÄRJESTELMÄN KUVAUS

1: Alueellinen ulottuvuus (lipun kelpoisuusalue)

Itä-Uudenmaan seutulipun kelpoisuusalueeseen kuuluvat Askolan, Lapinjärven, Loviisan, Mäntsälän, Myrskylän, Pornaisen, Porvoon, Pukkilan ja Sipoon kunnat.

2: Liikenteellinen ulottuvuus

Yhteistyösopimuksen kohdassa 2. on kerrottu ne liikenteet, joissa Itä-Uudenmaan seutulippu käy maksuvälineenä.

3: Lippujärjestelmä

3.1 Korttityyppi

Seutulippuna käytetään joukkoliikenteen valtionavustuksista annetun asetuksen (275/2010) 5 §:n 1 mom. 3 kohdan mukaista älykorttia, joka tukee elektronisten maksujärjestelmien avoimuutta ja yhteensopivuutta.

Seutulipun ulkoasusta päättää Itä-Uudenmaan joukkoliikennetyöryhmä.

3.2. Käyttöoikeus

Seutulipun käyttöoikeus on henkilökohtainen ja kuuluu sille, jonka nimiin lippu on lunastettu (kortin haltija).

Seutulippua myydään vain kohdassa 1 lueteltujen kuntien asukkaille lukuun ottamatta Lapinjärven kunnan asukkaita.

Seutulippua ei myydä kunnan tukemaksi koulumatkalipuksi, eikä toisen asteen opiskelijoille, joiden opiskelumatkaa KELA tukee. Myös muut erityistä tukea saavat asiakasryhmät voidaan sulkea kunnan päätöksellä pois.

3.3. Matkustusoikeus ja lipun voimassaolo

Seutulippuun voi ostaa matkustusoikeutta 30 vuorokauden erissä. Seutulipussa voi olla ostettuna yhteensä enintään 59 vuorokautta. Matkustusoikeus oikeuttaa seutuliikenteessä rajattomaan määrään matkoja.

Seutulippu on voimassa sen ajan kun lippuun on ostettu matkustusoikeutta. Seutulippua perustettaessa lipun voimassaoloaika on perustamispäivä lisättynä 30 vuorokaudella.

Milloin lisämatkustusoikeutta ostetaan lipun voimassaoloaikana, pidennetään voimassaoloaikaa ostetun matkustusoikeuden verran.

Mikäli lipun aikaisempi voimassaoloaika on päättynyt ennen lisämatkustusoikeuden ostamista, uusi voimassaoloaika alkaa lisämatkustusoikeuden ostopäivästä.

3.4 Erilliset lisät

Seutulipun käyttäjiltä voidaan periä erillisiä maksuja, kuten esimerkiksi pikavuoro- tai yövuorolisä tai maksu lastenvaunujen kuljettamisesta.

4: Laitteisto

Liikenteenharjoittaja hankkii kustannuksellaan liikenteessä käyttämiinsä kulkuneuvoihin seutulippujärjestelmän edellyttämät kortin lukemiseen ja lataamiseen tarvittavat laitteet ja ohjelmistot. Näiden tulee olla sopivat ainakin kontaktillisen kortin lukemiseen.

Liikenteenharjoittaja vastaa siitä, että hänen seutulippujärjestelmässä käyttämänsä laitteet ja ohjelmistot toimivat virheettömästi.

5: Seutulipun lunastaminen

5.1 Kortin tilaaminen ja lunastaminen

Asiakas voi ostaa seutulippujärjestelmässä käytettävän älykortin myyntipisteestä, joista päätetään Itä-Uudenmaan joukkoliikennetyöryhmässä. Osassa myyntipisteitä kortteja ei heti voida alustaa käyttökuntoon, vaan kortti täytyy tilata. Tilaamisen/Ostamisen yhteydessä asiakkaalle annetaan kortin ja lipun käyttöä ja säilyttämistä koskevat kirjalliset ohjeet ja lomake, johon hän merkitsee nimensä, syntymäaikansa ja kotikuntansa. Asiakkaan henkilöllisyys tarkistetaan kortin ostamisen yhteydessä. Tilattu kortti toimitetaan seutulipun perustamisen jälkeen samaan myyntipisteeseen, josta ostaja lunastaa sen. Myyjä merkitsee kortin nimikenttään ostajan nimen ja syntymävuoden kaksi viimeistä numeroa.

Kortti on asiakkaalle maksullinen. Korttien myynnissä noudatetaan kulloinkin voimassa olevia seutulipun selvittäjän määräyksiä.

5.2. Matkustusoikeuden ostaminen

Kortin lunastamisen yhteydessä seutulipun ostajan tulee ostaa seutulippuun matkustusoikeutta vähintään 30 vuorokautta. Asiakas voi ostaa seutulippuunsa lisää matkustusoikeutta tilauspisteistä tai kulkuneuvoista, joissa on latauksen mahdollistavat laitteet.

6. Seutulipun käyttö

6.1 Kortin vaurioituminen

Mikäli älykortissa ilmenee tekninen vika tai se on muutoin vioittunut, ja tämän voidaan katsoa johtuvan ostajasta riippumattomasta syystä, on asiakas oikeutettu saamaan uuden kortin korvauksetta. Kortin teknisen iän päätyttyä asiakas lunastaa uuden kortin. Mikäli seutulipun ostaja vaihtaa vaurioituneen kortin uuteen, hänelle hyvitetään palautushetkellä seutulipussa voimassa ollut käyttämätön matkustusoikeus.

6.2. Seutulipun ostajan kotikunnan vaihtuminen

Mikäli seutulipun ostajan kotikunta vaihtuu, hänellä on oikeus käyttää tätä ennen seutulippuun ostamansa matkustusoikeus loppuun. Tämän jälkeen kortti tulee palauttaa myyntipisteeseen.

6.3. Kortin kadottaminen

Mikäli seutulipun ostaja kadottaa korttinsa, hänen tulee ilmoittaa siitä myyntipisteeseen. Asiakkaalle ei korvata käyttämätöntä matkustusoikeutta, eikä matkakorttia.

6.4 Matkan pituuden määrittäminen

Autonkuljettaja rekisteröi matkan pituutta koskevan tiedon lukijalaitteelle, ellei kortille ole tallennettu perusmatkaa.

6.5 Lipun käytön valvonta

Liikenteenharjoittajan tulee valvoa, ettei seutulippua käytetä vastoin tämän sopimuksen määräyksiä. Mikäli seutulippua käytetään vastoin tämän sopimuksen määräyksiä ja lipun käyttöä koskevia ohjeita, liikenteenharjoittajan edustajalla on oikeus ottaa kortti haltuunsa. Haltuun otettu kortti toimitetaan välittömästi selvittäjälle.

Mikäli väärinkäytökseen syyllistyy henkilö, joka ei ole kortin oikea haltija, kortti toimitetaan selvittäjälle. Mikäli kortin oikea haltija syyllistyy väärinkäytökseen, hänellä ei ole oikeutta saada hyvitystä lipussa olevasta käyttämättömästä matkustusoikeudesta.

Kunnilla ja ELYllä on oikeus tutustua ja saada käyttöönsä seutulippujärjestelmän selvitykseen ja rahanjakoon liittyvät tiedot. Asiakkaiden kotikunnan tarkistamiseksi selvittäjä toimittaa kunnille tarvittavat tiedot seutulippujen myynnistä.

6.6 Lipun käytön estyminen

Mikäli liikennöinti estyy lakon, työsulun tai muun niihin verrattavan työtaistelutoimenpiteen tai ylivoimaisen esteen johdosta, eikä seutulipun haltija voi käyttää matkustusoikeutta, tämän mahdollisesta hyvittämisestä sovitaan tilannekohtaisesti erikseen.

Liite 2: LOVIISAN KAUPUNKILIPPUJÄRJESTELMÄN KUVAUS

1: Alueellinen ulottuvuus (lipun kelpoisuusalue)

Loviisan kaupunkilipun kelpoisuusalueeseen kuuluu Loviisan kaupungin alue.

2: Liikenteellinen ulottuvuus

Yhteistyösopimuksen kohdassa 2. on kerrottu ne liikenteet, joissa Loviisan kaupunkilippu käy maksuvälineenä.

3: Lippujärjestelmä

3.1 Korttityyppi

Kaupunkilippuna käytetään joukkoliikenteen valtionavustuksista annetun asetuksen (275/2010) 5 §:n 1 mom. 3 kohdan mukaista älykorttia, joka tukee elektronisten maksujärjestelmien avoimuutta ja yhteensopivuutta.

3.2. Käyttöoikeus

Kaupunkilipun käyttöoikeus on henkilökohtainen ja kuuluu sille, jonka nimiin lippu on lunastettu (kortin haltija).

Kaupunkilippua myydään vain Loviisan kaupungin asukkaille.

Kaupunkilippua ei myydä kunnan tukemaksi koulumatkalipuksi, eikä toisen asteen opiskelijoille, joiden opiskelumatkaa KELA tukee. Myös muut erityistä tukea saavat asiakasryhmät voidaan sulkea kaupungin päätöksellä pois.

3.3. Matkustusoikeus ja lipun voimassaolo

Kaupunkilippuun voi ostaa matkustusoikeutta 30 vuorokauden erissä. Kaupunkilipussa voi olla ostettuna yhteensä enintään 59 vuorokautta. Matkustusoikeus oikeuttaa kaupunkiliikenteessä rajattomaan määrään matkoja.

Kaupunkilippu on voimassa sen ajan kun lippuun on ostettu matkustusoikeutta. Kaupunkilippua perustettaessa lipun voimassaoloaika on perustamispäivä lisättynä 30 vuorokaudella.

Milloin lisämatkustusoikeutta ostetaan lipun voimassaoloaikana, pidennetään voimassaoloaikaa ostetun matkustusoikeuden verran.

Mikäli lipun aikaisempi voimassaoloaika on päättynyt ennen lisämatkustusoikeuden ostamista, uusi voimassaoloaika alkaa lisämatkustusoikeuden ostopäivästä.

3.4 Erilliset lisät

Kaupunkilipun käyttäjiltä voidaan periä erillisiä maksuja, kuten esimerkiksi pikavuoro- tai yövuorolisä tai maksu lastenvaunujen kuljettamisesta.

4: Laitteisto

Liikenteenharjoittaja hankkii kustannuksellaan liikenteessä käyttämiinsä kulkuneuvoihin kaupunkilippujärjestelmän edellyttämät kortin lukemiseen ja lataamiseen tarvittavat laitteet ja ohjelmistot. Näiden tulee olla sopivat ainakin kontaktillisen kortin lukemiseen.

Liikenteenharjoittaja vastaa siitä, että hänen kaupunkilippujärjestelmässä käyttämänsä laitteet ja ohjelmistot toimivat virheettömästi.

5: Kaupunkilipun lunastaminen

5.1 Kortin tilaaminen ja lunastaminen

Asiakas voi ostaa kaupunkilippujärjestelmässä käytettävän älykortin myyntipisteestä. Ostamisen yhteydessä hänelle annetaan kortin ja lipun käyttöä ja säilyttämistä koskevat kirjalliset ohjeet ja lomake, johon hän merkitsee nimensä, syntymäaikansa ja kotikuntansa. Asiakkaan henkilöllisyys tarkistetaan kortin ostamisen yhteydessä. Myyjä merkitsee kortin nimikenttään ostajan nimen ja syntymävuoden kaksi viimeistä numeroa.

Kortti on asiakkaalle maksullinen. Korttien myynnissä noudatetaan kulloinkin voimassa olevia kaupunkilipun selvittäjän määräyksiä.

5.2. Matkustusoikeuden ostaminen

Kortin lunastamisen yhteydessä kaupunkilipun ostajan tulee ostaa kaupunkilippuun matkustusoikeutta vähintään 30 vuorokautta. Asiakas voi ostaa kaupunkilippuunsa lisää matkustusoikeutta tilauspisteistä tai kulkuneuvoista, joissa on latauksen mahdollistavat laitteet.

6. Kaupunkilipun käyttö

6.1 Kortin vaurioituminen

Mikäli älykortissa ilmenee tekninen vika tai se on muutoin vioittunut, ja tämän voidaan katsoa johtuvan ostajasta riippumattomasta syystä, on asiakas oikeutettu saamaan uuden kortin korvauksetta. Kortin teknisen iän päätyttyä asiakas lunastaa uuden kortin. Mikäli kaupunkilipun ostaja vaihtaa vaurioituneen kortin uuteen, hänelle hyvitetään palautushetkellä kaupunkilipussa voimassa ollut käyttämätön matkustusoikeus.

6.2. Kaupunkilipun ostajan kotikunnan vaihtuminen

Mikäli kaupunkilipun ostajan kotikunta vaihtuu, hänellä on oikeus käyttää tätä ennen kaupunkilippuun ostamansa matkustusoikeus loppuun. Tämän jälkeen kortti tulee palauttaa myyntipisteeseen.

6.3. Kortin kadottaminen

Mikäli kaupunkilipun ostaja kadottaa korttinsa, hänen tulee ilmoittaa siitä myyntipisteeseen. Asiakkaalle ei korvata käyttämätöntä matkustusoikeutta, eikä matkakorttia.

6.4 Matkan pituuden määrittäminen

Autonkuljettaja rekisteröi matkan pituutta koskevan tiedon lukijalaitteelle, ellei kortille ole tallennettu perusmatkaa.

6.5 Lipun käytön valvonta

Liikenteenharjoittajan tulee valvoa, ettei kaupunkilippua käytetä vastoin tämän sopimuksen määräyksiä. Mikäli kaupunkilippua käytetään vastoin tämän sopimuksen määräyksiä ja lipun käyttöä koskevia ohjeita, liikenteenharjoittajan edustajalla on oikeus ottaa kortti haltuunsa. Haltuun otettu kortti toimitetaan välittömästi selvittäjälle.

Mikäli väärinkäytökseen syyllistyy henkilö, joka ei ole kortin oikea haltija, kortti toimitetaan selvittäjälle. Mikäli kortin oikea haltija syyllistyy väärinkäytökseen, hänellä ei ole oikeutta saada hyvitystä lipussa olevasta käyttämättömästä matkustusoikeudesta.

Kunnilla ja ELYllä on oikeus tutustua ja saada käyttöönsä kaupunkilippujärjestelmän selvitykseen ja rahanjakoon liittyvät tiedot. Asiakkaiden kotikunnan tarkistamiseksi selvittäjä toimittaa kunnille tarvittavat tiedot kaupunkilippujen myynnistä.

6.6 Lipun käytön estyminen

Mikäli liikennöinti estyy lakon, työsulun tai muun niihin verrattavan työtaistelutoimenpiteen tai ylivoimaisen esteen johdosta, eikä kaupunkilipun haltija voi käyttää matkustusoikeutta, tämän mahdollisesta hyvittämisestä sovitaan tilannekohtaisesti erikseen.