OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JA OPETUSHALLITUKSEN TULOSSOPIMUKSEN TARKISTUS VUOSILLE 2020-2023 SEKÄ VOIMAVARAT VUODELLE

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JA OPETUSHALLITUKSEN TULOSSOPIMUKSEN TARKISTUS VUOSILLE 2020-2023 SEKÄ VOIMAVARAT VUODELLE

2022

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JA OPETUSHALLITUKSEN VÄLINEN TULOSSOPIMUKSEN TARKISTUS VUOSILLE 2020-2023 JA VOIMAVARAT VUODELLE 2022

Sisällys

1. Strategiset valinnat 3

2. Opetushallituksen palvelulupaus 4

3. Tulostavoitteet 4

3.1 Yhteiskunnallinen vaikuttavuus 4

3.2 Toiminnallinen tuloksellisuus 6

3.3 Voimavarojen hallinta 6

4. Riskienhallinta 7

5. Kehittämisen painopisteet vuosille 2022-2023 8

6. Voimassaolo ja seuranta 9

LIITTEET 10

Liite 1. Toimintaympäristön analyysi Liite 2. Yhteiskunnallinen vaikuttavuus Liite 3. Toiminnallinen tuloksellisuus Liite 4. Voimavarojen hallinta

Liite 5. Opetustoimen ja varhaiskasvatuksen henkilöstökoulutuksen painopisteet Liite 6. Digitaalisuuden edistäminen

- Liite 6 a. Opetushallituksen digitaalisten palveluiden hallintamalli

- Liite 6 b. Mahdollisesti kehitettävät digiasiat

1. Strategiset valinnat

Opetushallitus vastaa opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan asiantuntijavirastona koulutukseen, varhaiskasvatukseen ja elinikäiseen oppimiseen sekä kansainvälistymiseen liittyvistä kehittämis-, hallinto- ja palvelutehtävistä Opetushallituksesta annetun lain (564/2016) mukaisesti.

Opetushallitus jatkaa johdonmukaista ja pitkäjänteistä uudistamistyötä vaikuttavuustavoitteidensa mu- kaisesti toiminnan tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden vahvistamiseksi. Uudistamistyö perustuu ulkoisen toimintaympäristön analyysiin (liite 1), asiakastarpeisiin ja valtiokonsernin ohjaukseen.

Opetushallituksen tavoitteena on selkeyttää asiakaspalvelutarjoomaa, vahvistaa vuorovaikutusta, yhteis- kehittämistä ja kumppanuuksia sekä osallistua aktiivisemmin yhteiskunnalliseen keskusteluun.

Opetushallituksen toiminta perustuu henkilöstön kanssa muotoiltuun visioon, missioon ja toimintatapoja koskeviin kirjauksiin.

Visio

Jokainen voi kasvaa potentiaaliinsa.

Missio

Intohimona oppiminen!

Tapamme toimia

− luomme avoimuudella luottamusta

− muotoilemme yhdessä ratkaisuja

− uskallamme uudistua oppijan parhaaksi

− elämme kuten opetamme

Opetushallituksen visiosta ja missiosta johdetut neljä vaikuttavuustavoitetta ovat:

− eriarvoistuminen pysäytetään ja koulutuksen ja kansainvälistymisen tasa-arvoisuus kasvaa

− oppijoiden hyvinvointi paranee, painopisteenä erityisesti lapset ja nuoret

− jatkuva oppiminen nostaa osaamistasoa

− avarakatseisuus lisääntyy.

Opetushallitus tukee hallitusohjelman toimeenpanoa ja valtioneuvoston linjauksia ja niiden toteutta- mista. Opetushallituksen vaikuttavuustavoitteet ja hallinnonalan yhteiset tavoitteet muodostavat yhden- mukaisen kokonaisuuden ja varmistavat johdonmukaisen kehittämisen hallinnonalalla. Strategiset valin- nat pohjautuvat toimintaympäristöstä tehtyyn analyysiin (Kuva 1. Strategiset valinnat Opetushallituksen vaikuttavuustavoitteiden mukaan).

Opetushallitus edistää aktiivisesti Agenda 2030 -ohjelman toteutumista toiminnassaan. Lisäksi Opetushal- litus toteuttaa Terveet tilat 2028 -ohjelmaa opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa yhdessä sovittavalla tavalla.

2. Opetushallituksen palvelulupaus

Opetushallitus kehittää koulutusta, varhaiskasvatusta ja jatkuvaa oppimista sekä edistää kansainväli- syyttä. Opetushallitus parantaa palvelujaan yhdessä asiakkaidensa ja kumppaneidensa kanssa. Opetus- hallitus varmistaa asiakkailleen sujuvan asioinnin ja laadukkaat asiantuntijapalvelut.

Opetushallitus kehittää toimintansa asiakaslähtöisyyttä. Tätä tehdään syventämällä henkilöstön asiakas- osaamista sekä kehittämällä palveluiden ja asiakkuuden johtamista. Keskeisiä asiakkaita ovat oppijat, op- pimisen ja kansainvälistymisen asiantuntijat, varhaiskasvatuksen, opetuksen ja koulutuksen järjestäjät, työelämä sekä koko ympäröivä yhteiskunta päätöksentekijöineen.

3. Tulostavoitteet

3.1 Yhteiskunnallinen vaikuttavuus

Vaikuttavuustavoitteet kuvastavat Opetushallituksen suunnitelmia toiminnan pitkäkestoisiksi yhteiskun- nallisiksi vaikutuksiksi ja tukevat vision saavuttamista. Vaikutustavoitteet ovat neljän vuoden tavoitteita koulutuksen ja kansainvälisyyden saralla. Vaikutustavoitteiden toteutumista seurataan nelivuotisen tulos- sopimuskauden aikana. Vaikuttavuus- ja vaikutustavoitteiden saavuttamiseksi Opetushallitus vahvistaa poikkihallinnollista, eri hallinnon tasojen ja eri toimijoiden kanssa tehtävää yhteistyötä.

Tavoite 1: Yhteisöllinen kehittäminen ja johtaminen vahvistuvat

Arjen työ ja kehittäminen on toimialalla nykyistä yhteisöllisempää ja eri toimijoiden yhdessä ohjautumi- nen vahvempaa. Johtamisosaaminen varhaiskasvatuksessa, kouluissa ja oppilaitoksissa on vahvistunut ja parantaa yhteisöjen kykyä vastata muuttuviin oppimisen, tuen ja hyvinvoinnin tarpeisiin.

Opetushallitus on

− tukenut oppivien yhteisöjen ja yhteiskehittämisen mallien muotoutumista

− uudistanut tapaansa toimia suuntaamalla työn painopistettä ohjaukseen ja tukeen sekä oppimisen johtamiseen

− vahvistanut valmentavaa ja mahdollistavaa johtamista.

Tavoite 2: Hyvinvointi paranee

Oppijoiden ja oppimisyhteisöjen hyvinvointi paranee. Erityisesti lapset ja nuoret voivat paremmin ja osal- listuvat aktiivisesti oman jatkuvan oppimisen ja yhteisen hyvinvoinnin rakentamiseen.

Opetushallitus on

− tukenut oppimisyhteisöjen kykyä ja keinoja vahvistaa lasten ja nuorten osallisuutta ja toimijuutta turvallisissa oppimisympäristöissä

− kehittänyt tietotuotannon sisältöä ja menetelmiä sekä lisännyt tiedon hyödyntämistä hyvinvoinnin edistämisessä ja uusien toimintatapojen luomisessa

− vahvistanut moniammatillisuutta, yhdessä toimimista ja yhteiskehittämistä.

Tavoite 3: Kansainvälisyys lisääntyy

Opetushallitus vahvistaa omalla toimialallaan kansainvälistä osaamista ja luo valmiuksia yksilöille, yhtei- söille ja työelämälle toimia globaalisti verkostoituneessa toimintaympäristössä. Opetushallitus lisää ym- märrystä kansainvälisen osaamisen, kielivarannon ja asenneilmapiirin merkityksestä suomalaiselle yhteis- kunnan uusiutumiselle ja kilpailukyvylle. Opetushallitus toimii osana Talent Boost -ekosysteemiä ja toteut- taa toimenpiteitä, jotka vahvistavat Suomea kansainvälisesti houkuttelevana paikkana opiskella, tutkia, työllistyä ja yrittää.

Opetushallitus on

− Vahvistanut kansainvälistä yhteistyötä, osaamista ja liikkuvuutta Erasmus+ -ohjelman ja muiden vas- tuullaan olevien ohjelmien, toimintojen ja verkostojen tehokkaalla toimeenpanolla

− Edistänyt koulutusvientiä ja rakentanut maakuvaa niin, että Suomi näyttäytyy kiinnostavana ja hou- kuttelevana korkean osaamisen maana

− Vahvistanut toimijuuttaan kansainvälisissä verkostoissa ja kansainvälistymiseen liittyvän tiedon tuot- tajana.

− Lisännyt avarakatseisuuden, Agenda 2030:n sekä kotikansainvälistymisen ymmärrystä ja toteutumista yhteiskunnassa.

Tavoite 4: Osaamistaso nousee

Yhteiskunnassa tunnistetaan ja tunnustetaan eri tavoin hankittua osaamista ja vahvistetaan jatkuvaa op- pimista. Opetushallitus toimii ennakoivammin kansainvälisen ja kansallisen tutkimus- ja arviointitiedon perusteella.

Opetushallitus on kumppaneidensa kanssa

− uudistanut koulutuksen ja osaamisen hankkimisen kehittämisprosesseja

− joustavoittanut koulutustarjontaa ja toteuttamistapoja vastaamaan yhteiskunnan osaamistarpeisiin ja yksilöiden mahdollisuuksia kasvaa potentiaaliinsa ennakointitiedon avulla

− kehittänyt strategioita ja keinoja, joilla vahvistetaan toimijoiden osaamista.

Tavoite 5: Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus lisääntyvät

Jokaisella oppijalla on tasa-arvoiset mahdollisuudet saavuttaa potentiaalinsa. Tasa-arvo ja yhdenvertai- suus koulutuksen ja varhaiskasvatuksen sekä kansainvälisyyden saavutettavuudessa ja saatavuudessa pa- ranee. Laadukas varhaiskasvatus ja koulutus maan eri osissa toteutuu. Osaaminen työelämässä vahvistuu.

Opetushallitus on

− tukenut toimijoita niin, että varhaiskasvatus ja koulutus järjestetään tasa-arvoisesti ja laadukkaasti huomioimalla yksilöiden lähtökohdat ja tarpeet, alueelliset ja kielelliset erityispiirteet sekä eriarvoi- suuden vähentäminen.

− kehittänyt opetushallinnon kansallisia digitaalisia palveluita ja niiden vaikuttavuutta tavoitteena kan- sainvälinen edelläkävijyys ja tasa-arvon turvaaminen.

− tukenut toimijoita päättöarvioinnin kriteerien käyttöönotossa.

Opetushallituksen yhteiskunnallista vaikuttavuutta koskevat indikaattorit ovat liitteessä 2.

3.2 Toiminnallinen tuloksellisuus

Opetushallitus toimii laadukkaasti, tehokkaasti ja taloudellisesti ottaen huomioon valtiontalouden toimin- nalle asettamat reunaehdot. Toiminnallista tuloksellisuutta koskevat mittarit ovat liitteessä 3.

3.3 Voimavarojen hallinta

Konsernitavoitteiden mukaisesti Opetushallitus kehittää ja johtaa työyhteisöään tavoitteena henkilöstön hyvä työkyky ja hyvinvointi, asiantuntijuus, vahva osaaminen ja sen kehittäminen, liikkuvuuden edistämi- nen sekä valtion työnantajakuvan uudistaminen. Opetushallitus kehittää toimintakulttuuriaan, pääpro- sessejaan ja organisaatiotaan tukemaan laadukasta vaikutustavoitteiden toteuttamista ja tiukan resurssi- tilanteensa mukaista tehtävien priorisointia.

Henkilöstöjohtamisen uudistusohjelman toteutusta tuetaan siten, että Opetushallitus parantaa kilpailu- kykyään työnantajana. Opetushallitus toteuttaa ja tarvittaessa päivittää vuonna 2020 käyttöönotettua Hyvä työpaikka -ohjelmaa, joka kytkeytyy vaikuttavuustavoitteisiin ja toimintatapoihin.

Opetushallitus ottaa toiminnassaan huomioon lainsäädännön mukaiset yhdenvertaisuus- ja tasa-arvovel- voitteet niin toiminnallisesta kuin henkilöstöpoliittisesta näkökulmasta.

Opetushallituksen toimitilat ovat tehokkaasti käytössä valtion toimitilastrategian mukaisesti. Tavoitteena on, että Opetushallitus siirtyy strategian mukaisesti monitilaympäristöön terveysturvallisesti ja hybridi- työhön päivitettyjen ohjeiden mukaisesti vuosien 2021–2022 aikana. Tavoitteena on synergiaetujen saa- vuttaminen siten, että erillisyksiköiden toiminnallinen riippumattomuus säilyy. Uuden työympäristön ja sisäisten ohjeiden keskeisiä periaatteita on, että fyysinen, digitaalinen ja sosiaalinen työympäristö vahvis- taa vuorovaikutusta, yhteistyötä ja työhyvinvointia sekä kestävän kehityksen periaatteita.

Opetushallitus käynnistää kansallisen hankintastrategian toimeenpanoa edistävän toimintasuunnitelman pohjalta toimet viraston hankintatoimen kehittämiseksi. Toimenpiteistä raportoidaan vuosittain osana ti- linpäätösasiakirjaa.

Rahoitustaulukko vuodelle 2022 liitteenä 4.

4. Riskienhallinta

Opetushallituksen riskienhallintapolitiikan mukaan riskienhallinta on osa johtamista ja päätöksentekoa. Riskienhallinta sisältyy suunnittelun ja seurannan prosesseihin, operatiiviseen toimintaan ja hankkeisiin sekä niihin liittyvään päätöksentekoon. Riskienhallinta on ennakoiva näkökulma toimintaan ja sen tarkoi- tuksena on tuottaa lisäarvoa tukemalla tavoitteiden saavuttamista ja toiminnan kehittämistä.

Opetushallituksessa toteutettiin riskienhallintapolitiikan mukaisesti laaja riskienarviointi vuonna 2019. Tä- män lisäksi riskien arviointia on päivitetty vuosittain tilinpäätösprosessin yhteydessä. Arvioiden mukaan strategisiksi tai merkitykseltään kriittisiksi luokitellut riskit Opetushallituksen toiminnalle ovat:

− Talouteen liittyvät riskit

− Valtionavustustoimintaan liittyvät riskit

− Johtamisjärjestelmään liittyvät riskit

− Maksulliseen palvelutoimintaan liittyvät riskit

− Palvelutuotantoon liittyvät riskit

− Osaamiseen, henkilöstöön ja uudistumiskykyyn liittyvät riskit

− Tietoon liittyvät riskit

Opetushallitus huomioi ja käsittelee riskit riskienhallintapolitiikan mukaisesti osana johtamisjärjestelmää. Selkeä rahoitus ja toimiva työnjako, hyvä yhteistyö sekä ennakointi tehostavat toimintaa ja parantavat ministeriön ja Opetushallituksen työn yhteiskunnallista vaikuttavuutta.

5. Kehittämisen painopisteet vuosille 2022-2023

Kehittämisen painopisteet vuosille 2022–2023 ovat:

- Opetushallitus toteuttaa jatkuvan oppimisen uudistusta tukemalla Jatkuvan oppimisen ja työllisyy- den palvelukeskuksen toiminnan käynnistämistä ja jatkuvan oppimisen uudistuksen etenemistä yh- teistyössä opetus- ja kulttuuri- sekä työ- ja elinkeinoministeriön kanssa. Opetushallitus osallistuu jat- kuvan oppimisen digitaalisen palvelukokonaisuuden kehittämiseen.

- Opetushallitus kehittää ja toteuttaa yhdessä opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa varhaiskasvatuk- sen, esi- ja perusopetuksen sekä vapaan sivistystyön digitalisaation viitekehyksen vuosina 2022- 2024.

- Opetushallitus osallistuu aktiivisesti koulutuksen digitalisaation visiotyöhön, kokonaisarkkitehtuuri- ja yhteentoimivuustyöhön sekä datan hyödyntämisen ja analysoinnin tiekartan valmisteluun.

- Opetushallitus kehittää yhteistyössä opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa varhaiskasvatuksen indi- kaattoreita Opetushallituksen toimialaan liittyen. Opetushallitus kehittää yhteistyössä opetus- ja kult- tuuriministeriön kanssa taiteen perusopetusta koskevia indikaattoreita.

- Opetushallitus edistää ja kehittää yhteistyössä opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa Jatkuvan oppi- misen ja työllisyyden palvelukeskuksen rahoittamassa muussa kuin säännellyssä koulutuksessa ja taiteen perusopetuksessa saavutetun osaamisen tunnistamista ja tunnustamista.

- Opetushallitus ja opetus- ja kulttuuriministeriö tukevat oppivelvollisuuden laajentamisen toimeenpa- noa ja toteuttavat yhteistyössä toimeenpanon seurantaa suunnitelman 2021–2024 mukaisesti.

- Opetushallitus kehittää oppilaan- ja opinto-ohjausta opinto-ohjauksen kehittämisohjelman linjaus- ten pohjalta yhteistyössä opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa.

- Opetushallitus kehittää opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa koulutuksen ja kasvatuksen laatua, tasa-arvoa ja saavutettavuutta varhaiskasvatuksessa, esi- ja perusopetuksessa, ammatillisessa koulu- tuksessa ja lukiokoulutuksessa niitä koskevien ohjelmien mukaisesti.

- Opetushallitus toimeenpanee opetusalan kehitysyhteistyön osaamiskeskuksen toimintaa yhteis- työssä ulkoministeriön kanssa.

- Opetushallitus tukee yhteistyössä opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa varhaiskasvatuksen, esi- ja perusopetuksen, lukiokoulutuksen, ammatillisen koulutuksen, taiteen perusopetuksen sekä vapaan sivistystyön lasten, oppilaiden ja opiskelijoiden sekä henkilöstön palautumista koronatilanteesta.

- Osana hallinnonalan hallitusohjelman mukaisia Talent Boost -toimia Opetushallitus vahvistaa rooli- aan koulutus- ja työperusteisessa maahanmuutossa. Opetushallitus vahvistaa Suomen veto- ja pito- voimaa muun muassa sujuvoittamalla kansainvälisen opiskelijan palvelupolkua ja kehittämällä toi- mintansa asiakaslähtöisyyttä ja maakuvatyöhön perustuvaa markkinointia. Opetushallitus osallistuu

Liitteet

Liite 1. Toimintaympäristön analyysi Liite 2. Yhteiskunnallinen vaikuttavuus Liite 3. Toiminnallinen tuloksellisuus Liite 4. Voimavarojen hallinta

Liite 5. Opetustoimen ja varhaiskasvatuksen henkilöstökoulutuksen painopisteet Liite 6. Digitaalisuuden edistäminen

- Liite 6 a. Opetushallituksen digitaalisten palveluiden hallintamalli

- Liite 6 b. Mahdollisesti kehitettävät digiasiat

Liite 1. Toimintaympäristön analyysi

Toimintaympäristön nopeat ja ennakoimattomat muutokset koronavirustaudin aiheuttamassa pandemiati- lanteessa 2020–2021 ovat haastaneet kasvatuksen, koulutuksen ja kansainvälistymisen toimialaa maailman- laajuisesti. Pandemiatilanne on edellyttänyt paljon nopeita päätöksiä ilman, että on ollut käsitystä mihin suuntaan tilanne etenee. Toistaiseksi käytettävissä olevien tutkimustulosten mukaan pandemiatilanteen vai- kutukset oppimiseen ja kansainvälistymiseen sekä lasten ja nuorten hyvinvointiin eivät kuitenkaan ole olleet pelkästään negatiivisia. Toisaalta nämä vaikutukset ovat kohdistuneet eri yksilöihin ja ryhmiin eri tavalla, ja siten ovat voimistaneet polarisaatiokehitystä myös Suomessa.

Koronatilanteen synnyttämä oppimisen, osaamisen ja hyvinvoinnin vaje näkyy mitä todennäköisimmin tule- vina vuosina pitkään. Toisaalta Xxxxxx tekemän äidinkielen ja matematiikan kolmannen luokan oppimisen arvioinnin (Metsämuuronen ja Ukkola) mukaan oppilaiden osaaminen on tasaista eri puolilla maata. Alueiden sisäisessä vaihtelussa oli kuitenkin eroja. Osaaminen oli hieman parempaa taajaan asutuissa kuin kaupunki- maisissa ja maaseutumaisissa kunnissa. Oppilaiden osaaminen oli yhtä hyvää suomen- ja ruotsinkielisissä kouluissa. Sen sijaan suomea tai ruotsia toisena kielenä opiskelevien oppilaiden (S2) osaamistaso oli selvästi matalampi kuin muiden.

Oppiminen ja hyvinvointi liittyvät kiinteästi toisiinsa. Helsingin yliopiston tekemän pitkittäistutkimuksen mu- kaan (professori Salmela-Aro) kouluhyvinvointi väheni 26 prosentilla 12–13–vuotiaista ja lisääntyi 26 prosen- tilla tästä ryhmästä. Yläkoulun lopussa 14–15–vuotiailla kouluhyvinvointi väheni 84 prosentilla ja lisääntyi vain 16 prosentilla. Tutkimukset osoittavat, että opettajien uupumus on myös lisääntynyt ja uupuneista opet- tajista jopa 85 % on miettinyt alan vaihtoa.

Hyvinvointi on edellytys myös oppimiselle. Vuoden 2021 Kouluterveyskyselyn mukaan pandemia on vaikut- tanut lasten ja nuorten elämään ja psyykkiseen hyvinvointiin. Ahdistus- ja masennusoireilu lisääntyi sekä ty- töillä että pojilla 8.–9. luokilla, lukioissa ja ammatillisissa oppilaitoksissa. Selkein muutos koski nuoruusikäisiä tyttöjä, joista kolmannes raportoi kohtalaisesta tai vaikeasta ahdistuneisuudesta. Lisäksi yksinäisyyden koke- mukset ovat yleistyneet huolestuttavasti erityisesti tytöillä vuoden 2019 kyselyyn verrattuna. Kiusaaminen kouluissa on vähentynyt edelleen, mutta perusopetuksen tyttöjen osalta tuloksissa havaittiin hieman nousua. Koronasta huolimatta koulujen ja oppilaitosten vuorovaikutuskulttuurissa on tapahtunut myönteinen muu- tos. Opettajalta saatu välittävä ja oikeudenmukainen kohtelu on lisääntynyt verrattuna aiempaan ja oppijat ovat kokeneet, että opettajat ovat aidosti kiinnostuneita heidän kuulumisistaan. Suurin myönteinen muutos on ollut yläkoulussa ja ammatillisissa oppilaitoksissa. Nuorten elintapoja koskeva hyvä kehitys näkyi vastauk- sissa esimerkiksi päihteiden ja nuuskan käytön vähenemisenä.

Pandemiatilanne on paljastanut toimialaan liittyviä heikkouksia, mutta samanaikaisesti on kehitetty uuden- laisia toimintatapoja ja yhteistyön muotoja, joista opitusta seurannee pysyviä toimintatapojen muutoksia toimialalle. Koronan vaikutuksesta koulutusjärjestelmämme on siirtynyt vauhdilla hyödyntämään digitaalisia välineitä opetuksessa ja oppimisessa. Valmiudet keväällä 2020 olivat ymmärrettävästi vaihtelevat niin laittei- den, ohjelmistojen kuin osaamisen suhteen. Tämä saattoi entisestään korostaa oppimisedellytysten ja –tu- losten eriytymistä. Viime aikoina kuntakentässä on käynnistynyt kokonaisvaltaisiin ratkaisuihin tähtääviä di- gitalisaatiohankkeita, jotka vaativat myös kansallisia toimia ja haastavat valtiota mukaan ekosysteemiin. Sa- manaikaisesti valtionhallinnossa tarve tehdä hallinnonaloja ylittäviä digitaalisia ratkaisuja on konkretisoitu- massa ja palveluita on ryhdytty tarkastelemaan kansalaisten elämäntilanteista käsin. Sekä kansallisten että paikallisten kuin eri hallinnonalojen toimiminen yhteisessä ekosysteemissä on haastavaa nykyisten hallinnol- listen ja päätöksentekorakenteiden puitteissa.

Pandemiasta irtauduttaessa lähitulevaisuuden haasteiksi nousevat myös koulutuksen toimialalla pitkittyneen poikkeustilanteen jättämien pitkäaikaisten vaikutusten ennakoiminen, tunnistaminen ja jälkihoito. Pandemia on jättänyt oppimis-, osaamis- ja hyvinvointivajeiden lisäksi tarpeita arvioida uudelleen esimerkiksi tutkintoja

ja niiden vastaavuutta työelämän muuttuneisiin sekä uusiin tarpeisiin. Yhteiskunnan kompleksisuus, digitali- saatio, väestönkehitys, eriarvoistumiskehitys, arvojen ja asenteiden muutokset sekä yhä lisääntyvät globaalit ongelmat, kuten ilmastonmuutos luovat sekä epävarmuutta että uusia mahdollisuuksia uudistua.

Suomen ennustetun väestökehityksen mukaan 0–2-vuotiaiden ikäluokka pienenee 8 % vuodesta 2017 vuo- teen 2025 ja 12 % vuoteen 2040. Vastaavat luvut 3–5-vuotiaiden osalta on 16 % ja 20 %. Kuusivuotiaiden ikäluokka pienenee 18 % vuodesta 2017 vuoteen 2025 ja 21 % vuoteen 2040 ja lisäksi alueellinen vaihtelu väestökehityksessä on huomattava. Näiden lukujen valossa on selvää, että maamme peruskouluverkko tulee entisestään harvenemaan jo lähitulevaisuudessa. Jyrkimmän arvion mukaan lähes puolet peruskouluista voi kadota vuoteen 2040 mennessä, joissain maakunnissa jopa 60–70 prosenttia. Kouluverkon harvenemisen taustalla vaikuttaa peruskouluikäisten ikäluokkien pienenemisen ohella myös pitkään jatkunut trendi kohti koulujen keskimääräisen koon kasvattamista. Varhaiskasvatuksen ja koulutuksen palveluverkko kohtaa haas- teita väestörakenteen muutoksessa.

Sote–uudistus on yksi merkittävistä hallinnon muutoksista. Se tulee muuttamaan merkittävästi kuntien teh- täväkenttää. Tällä muutoksella tulee olemaan vaikutusta myös opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuusrahoi- tukseen. Uudistuksen jälkeen varhaiskasvatus ja esi- ja perusopetus painottuvat kuntien tehtävissä. Varhais- kasvatus ja esi- ja perusopetus kuuluvat peruspalvelujen valtionosuusjärjestelmän piiriin ja nämä toiminnot muodostavat jatkossa pääosan valtionosuusjärjestelmästä. Sote-uudistuksen myötä korostuvat opetustoi- men tehtävien lisäksi myös muut sivistyksen toimialan tehtävät – kulttuuri, liikunta ja nuorisopalvelut – ja näiden keskinäinen yhteistyö.

Koulutuksellista tasa-arvoa haastaa lisäksi vieraskielisten oppijoiden heikommat oppimistulokset. Ruotsin- kielisen opetuksen ja koulutuksen osalta haasteina ovat mm. kelpoisten opettajien ja oppimateriaalien saa- tavuus sekä ammatillisen koulutuksen saavutettavuus tietyillä aloilla ja alueilla. Opetushallituksen Tietopal- velujen selvitys Ruotsinkielinen perusopetus Suomessa: Ruotsinkielisten peruskoulujen opettajien kelpoi- suusaste on alhaisempi kuin suomenkielisten. Kelpoisuusaste on kuitenkin viime vuosina kohonnut, mutta siinä on alueellista vaihtelua. Eroja on myös eri oppiaineiden opettajien kelpoisuudessa, lisäksi haasteena on saada riittävästi hakijoita ruotsinkieliseen aineenopettajakoulutukseen. Myös sukupuolten väliset erot oppi- mistuloksissa ja alueelliset erot oppimisen tuessa koettelevat peruskoulujärjestelmäämme.

Sukupuolten välinen ero näkyy edelleen koulutuksessa. 53 prosentilla 25–34-vuotiaista naisista oli korkea- asteen tutkinto vuonna 2020, miehistä 37 prosentilla. Luvut ovat lähellä OECD-maiden keskiarvoa, mutta sukupuolten välinen ero on OECD-maissa keskimäärin hieman pienempi. Opiskelualat ovat Suomessa vah- vasti sukupuolen mukaan eriytyneet, kasvatus- ja hoitoalat suosituimpia naisilla, tekniset alat miehillä. Tämä ei kuitenkaan ole kansainvälisesti poikkeavaa, sillä kansainvälisissä vertailuissa on tullut esiin, että mitä tasa- arvoisempi yhteiskunta yleisesti on, sitä suuremmat erot koulutusvalinnoissa sukupuolten välillä. Sukupuol- ten epätasa-arvo näkyy myös siinä, että ilman toisen asteen tutkintoa olevista 25–34-vuotiaista naisista 30 % oli työllisiä vuonna 2020, kun miehistä vastaava osuus oli 62 %. Sukupuolten välinen ero on meillä suurempi kuin OECD-maissa keskimäärin; vastaavaan ryhmään kuuluvista naisista 43 % ja miehistä 69 % oli työllisiä.

Väestön koulutustaso Suomessa ei ole enää juuri noussut. Vuodesta 2008 vuoteen 2018 korkeakoulutettujen osuus on noussut vain 3 % ja on nyt 41 %. Aikuiskoulutukseen osallistuminen on Tilastokeskuksen tuoreim- man tiedon mukaan vuodelta 2017 samalla tasolla kuin 1990-luvulla. Olemme kuitenkin onnistuneet vähen- tämään koulutuksen ja työn ulkopuolelle jäävien nuorten osuutta, ja toimet oppivelvollisuuden laajenta- miseksi tullevat vielä parantamaan tilannetta.

Ikäluokkien pienentyminen ja työvoiman saatavuuden ja kohtaannon ongelmat eivät kuitenkaan helpota osaamistason nostamista ja asettavat uusia vaatimuksia koko koulutusjärjestelmälle. Tarvitsemme koulutus- järjestelmän, joka mahdollistaa joustavat opintopolut sekä nuoruudessa että työuran aikana ja yhteiskunnan,

joka mahdollistaa jatkuvan oppimisen ja osaamisen hankkimisen eri tavoin — entistä enemmän myös for- maalin koulutuksen ulkopuolella. Tämä edellyttää hallinnonalat ylittävää tiiviistä yhteistyötä sekä erilaisen kansainvälisen osaamisen hyödyntämistä suomalaisessa työelämässä ja laajemminkin yhteiskunnassa.

Suomella on mahdollisuus vahvistaa rooliaan globaalin oppimiskriisin ratkaisemisessa mm. edistämällä kou- lutusta ja osaamista kehitysyhteistyössä, koulutusviennillä sekä digitaalisilla ratkaisuilla. Pandemiatilanteesta selviäminen ja sen aikana kehitetyt ratkaisut korostavat kansainvälisten verkostojen ja tiedonvaihdon merki- tystä toimialalla.

Kansainvälisyyden tasa-arvon kannalta on huolestuttavaa, että nuorten liikkuvuus on osin vähentynyt ja pan- demiatilanne on yhä syventänyt tilannetta. Samalla kuitenkin kansainväliseen yhteistyöhön on tullut vah- vemmin esille uusia painotuksia ja toimintamalleja, kuten digitaalisten ratkaisujen kehittäminen, virtuaaliset vaihdot ja yhteistyö, jotka myös laajentavat toimijoiden osallistumis- ja toimintamahdollisuuksia. Kriisin jäl- keisenä aikana kansainvälisellä opiskelija- ja nuorisoliikkuvuudella sekä ulkomaan harjoittelulla nähdään EU- tasolla olevan iso rooli turvattaessa nuorison tulevaisuuden näkymiä. Erityiset panostukset osallistavaan kan- sainväliseen toimintaan sekä kestävään ja vastuulliseen kansainvälistymiseen edistävät myös tätä tavoitetta tulevien vuosien yli.

Liite 2. Yhteiskunnallinen vaikuttavuus

Tavoite/ toimenpide sekä mittarit	2019 toteuma	2020 toteuma	2021 toteuma (tavoite)	2022 tavoite	2023 tavoite
Vaikutustavoite 1: Yhteisöllinen kehittäminen ja johtaminen vahvistuvat
Opetushallitus on − tukenut oppivien yhteisöjen ja yhteiskehittämisen mallien muotoutumista − uudistanut tapaansa toimia suuntaamalla työn painopistettä ohjaukseen ja tukeen sekä oppimisen johtamiseen − vahvistanut valmentavaa ja mahdollistavaa johtamista
1.1 Osallisuus ja vaikuttamis- mahdollisuudet oppilaitoksissa: Hyvät vaikutusmahdollisuudet kou- lussa, %
Perusopetuksen 8.-9. -luokat	12,4		10,8 (13,0)		14,0
Lukio 1. ja 2. vuosi	13,8		10,5 (14,5)		15,0
Ammatillinen koulutus	27,8		25,9 (28,5)		29,0
1.2. Kasvuympäristön turvallisuus: ta- voitteena vähentää koulukiusaa- mista. Kokemukset koulukiusaami- sesta, %
Perusopetuksen 8.-9. -luokat	5,5		6,0 (5,2)		4,9
Lukio 1. ja 2. vuosi	1,1		(1,1) 1,0		0,9
Ammatillinen koulutus	3,6		2,9 (3,3)		3,0
1.3 Oppivan yhteisön ja oppilaitos- johtamisen tilannekuva	Selvityk- sen perus- teella laa- dittu tilan- nekuva	Johtajuus- selvitys val- mistunut (n=1603)			Kehitys edennyt myöntei- seen suun- taan tilan- nekuvasta
Vaikutustavoite 2: Hyvinvointi paranee
Opetushallitus on − tukenut oppimisyhteisöjen kykyä ja keinoja vahvistaa lasten ja nuorten osallisuutta ja toimijuutta tur- vallisissa oppimisympäristöissä − kehittänyt tietotuotannon sisältöä ja menetelmiä sekä lisännyt tiedon hyödyntämistä hyvinvoinnin edistämisessä ja uusien toimintatapojen luomisessa

− vahvistanut moniammatillisuutta, yhdessä toimimista ja yhteiskehittämistä
2.1 Osallisuus: Kokee olevansa tärkeä osa luokkayhteisöä, %
Perusopetuksen 8.-9. -luokat	56,6		54,7 (57,2)		58,0
Lukio 1. ja 2. vuosi	56,6		52,4 (57,1)		58,0
Ammatillinen koulutus	64,8		62,3 (65,7)		66,3
2.2 Oppilaiden ja opiskelijoiden hy- vinvointi
2.2.1 Koettu terveydentila keskinker- tainen tai huono, %)
Perusopetuksen 8.-9. -luokat	20,9		25,7 (20,3)		19,5
Lukio 1. ja 2. vuosi	21,2		26,5 (20,5)		19,7
Ammatillinen koulutus	23,2		27,9 (22,5)		21,7
2.2.2 Vähintään tunnin päivässä liikku- vat, %
Perusopetuksen 8.-9. -luokat	21,9		24,3 (23,2)		24,5
Lukio 1. ja 2. vuosi	13,9		17,5 (14,8)		15,5
Ammatillinen koulutus	15,0		15,4 (16,2)		17,4
2.2.3 Kouluruokailun ulkopuolelle jää- misen vähentäminen (ei kouluruokai- luun osallistuneet, %)
Perusopetuksen 8.-9. -luokat	36,5		33,0		30,0
Lukio 1. ja 2. vuosi	30,3		26,5		23,0
Ammatillinen koulutus	36,4		31,5		27,0
2.2.4 Kokee, että asuinalueella järjes- tetään kiinnostavaa vapaa-ajan toi- mintaa nuorille, %
Perusopetuksen 8.-9. -luokat	31,4		30,8 (32,0)		32,5
Lukio 1. ja 2. vuosi	28,7		28,7 (29,3)		30,0

Ammatillinen koulutus	29,7		29,1 (30,4)		31,0
2.2.5 Pitää koulunkäynnistä, %
Perusopetuksen 8.-9. -luokat	60,0		58,0 (60,8)		62,0
Lukio 1. ja 2. vuosi	70,8		65,8 (72,5)		73,0
Ammatillinen koulutus	81,5		76,9 (82,3)		83,0
Vaikutustavoite 3: Kansainvälisyys lisääntyy
Opetushallitus on − vahvistanut kansainvälistä yhteistyötä, osaamista ja liikkuvuutta Erasmus+ -ohjelman ja muiden vas- tuullaan olevien ohjelmien, toimintojen ja verkostojen tehokkaalla toimeenpanolla − edistänyt koulutusvientiä ja rakentanut maakuvaa niin, että Suomi näyttäytyy kiinnostavana ja hou- kuttelevana korkean osaamisen maana − vahvistanut toimijuuttaan kansainvälisissä verkostoissa ja kansainvälistymiseen liittyvän tiedon tuot- tajana − lisännyt avarakatseisuuden, Agenda 2030:n sekä kotikansainvälistymisen ymmärrystä ja toteutumista yhteiskunnassa.
3.1 Liikkuvuusohjelmiin osallistunei- den määrä	32 601	24 702	34 000*	37 000*	40 000*
Kansainvälinen opiskelija- ja oppilas- liikkuvuus - yliopistot - ammattikorkeakoulut - ammatilliset oppilaitokset - lukiot	4 465 3 428 4 426 6 604	2 434(2800) 1432(1 900) 600 2 233	2 800 1 900 1 000 45 (200)	4 500 3 400 4 500 6 900	4 725 3 570 4 725 7 300
Korkeakouluissa tai ammatillisessa koulutuksessa* tutkinnon suorittanei- den kansainvälisten opiskelijoiden työllistyminen (*1. ylempi korkeakoulututkinto, 2. korkeakou- lututkinto, 3. ammatillinen tutkinto; ** luvut vuonna 2017 valmistuneet ja 2018 työllisty- neet)	1) 47** 2) 51 ** 3) 69**	1) 49** 2) 57 ** 3) 70**
Uudet ulkomaiset opiskelijat (vuosittain) - Ammattikorkeakoulu - Yliopisto	2 904 1 926	3225 2586

Peruskoulujen ja lukioiden osallistumi- nen kansainväliseen opettajaliikku- vuuteen % kouluista - peruskoulut - lukiot* (* vuodesta 2021 eteenpäin)	18,7	11,9	0,3 1,0
3.2 Osuus EU-komission jakamasta, kes- kitetystä Erasmus+ -rahoituksesta (%)	3,0	3,4	3,5	4,0	4,0
3.3 Koulutusvienti
Education Finland -ohjelmaan hyväk- syttyjen ja jäsenmaksun maksaneiden yritysten ja organisaatioiden määrä	120	122	133 (150)	150	150
Asiakkaiden (jäsenyritysten) tyytyväi- syys palveluiden laatuun (1-5)	4,0	4,0	3,8 (4,0)	4,0	4,0
Koulutusviennin arvo Suomen talou- dessa (mittari laaditaan vuoden 2021 aikana)
Vaikutustavoite 4: Osaamistaso nousee
Opetushallitus on kumppaneidensa kanssa − uudistanut koulutuksen ja osaamisen hankkimisen kehittämisprosesseja − joustavoittanut koulutustarjontaa ja toteuttamistapoja vastaamaan yhteiskunnan osaamistarpeisiin ja yksilöiden mahdollisuuksia kasvaa potentiaaliinsa ennakointitiedon avulla − kehittänyt strategioita ja keinoja, joilla vahvistetaan toimijoiden osaamista.
4.1 Varhaiskasvatukseen osallistunei- den osuus 1-6 -vuotiaista (31.12.2020)	73,9	77,0	77,4 (74,6)	74,8	75,0
4.2 Esiopetusta saavien lasten osuus esiopetusikäisten ikäluokasta (2020), %	99,0	99,3	99,2 (99,4)	99,6	99,6
4.3 Keskeyttäminen 2018/2019 (tuo- rein), %
Lukiokoulutus	1,6	1,6	1,6 (1,2)	1,1	1,0
Ammatillinen koulutus	6,7	7,8	8,7 (6,3)	6,1	5,9
Ammattikorkea- koulutus	6,1	6,1	6,6 (5,7)	5,6	5,5
Yliopistokoulutus	5,2	5,2	5,1 (4,8)	4,7	4,6
4.4 Läpäisy: koulutuksen suorittanei- den osuus kolmen vuoden päästä aloittamisesta (aloituslukuvuosi 2015/2016)

Lukiokoulutus	69,5	70,5	69,8	69,9	70,0
Ammatillinen koulutus	64,1	54,6	65,0	65,5	66,0
4.5 Ammatillisen koulutuksen opiske- lijapalaute (30.6.2021): Opintojen ai- kana muualla hankkimani osaaminen (muut opinnot, työkokemus, harras- tukset, muutoin hankittu osaaminen) selvitettiin ja sen perusteella HOKSia tarvittaessa päivitettiin. (1-5)	3,8	3,9	3,9 (4,0)	4,1	4,2
Vaikutustavoite 5: Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus lisääntyvät
Opetushallitus on − tukenut toimijoita niin, että varhaiskasvatus ja koulutus järjestetään tasa-arvoisesti ja laadukkaasti huomioimalla yksilöiden lähtökohdat ja tarpeet, alueelliset ja kielelliset erityispiirteet sekä eriarvoi- suuden vähentäminen. − kehittänyt opetushallinnon kansallisia digitaalisia palveluita ja niiden vaikuttavuutta tavoitteena kan- sainvälinen edelläkävijyys ja tasa-arvon turvaaminen − tukenut toimijoita päättöarvioinnin kriteerien käyttöönotossa
5.1 Varhaiskasvatukseen osallistumi- nen alueittain (2020) Varhaiskasva- tukseen osallistuneiden osuudet 1-6 - vuotiaista, maakuntien osuuksien keskihajonta (vuonna 2020 maakuntaosuuk- sien vaihteluväli 65,9 – 82,35%; valtakunnan kes- kiarvo 77,4)	4,5	4,2	3,6 (4,3)	4,2	4,1
5.2 Koulutukseen siirtyminen perus- asteen jälkeen alueittain
Lukiokoulutukseen siirtyminen. Perus- opetuksesta suoraan lukiokoulutuk- seen siirtyneiden osuudet (2019), maakuntien keskihajonta (vuonna 2018 maakuntien vaihteluväli oli 45,1– 59,6 %, pl. Ahve- nanmaa, valtakunnan keskiarvo 53,1, %,)	3,2	4,1	3,1 (3,2)	3,2	3,2
Ammatilliseen koulutukseen siirtymi- nen. Perusopetuksesta suoraan am- matilliseen koulutukseen siirtyneiden osuudet (2019), maakuntien keskiha- jonta (vuonna 2019 maakuntien vaihteluväli oli 32,6 – 49,0 %, pl. Ahvenanmaa, valtakunnan kes- kiarvo 40,3%)	3,4	4,5	3,4 (3,0)	2,7	2,5
Perusopetuksen päättäneiden osuu- det (2019), jotka eivät välittömästi siirtyneet mihinkään koulutukseen, maakuntien keskihajonta (vuonna 2019 maakuntien vaihteluväli oli 1,7 – 5,4%, pl. Ah- venanmaa, valtakunnan keskiarvo oli 3,2 %)	0,8	1,2	1,0 (0,7)	0,6	0,6
5.3 Digilaitteiden, välineiden ja oppi- materiaalien käyttö opettajilla ja op- pilailla yleisopetuksessa

Opeka -itsearvioinnin perusteella (val- takunnallinen keskiarvo)
Arvio yleissivistävien oppilaitosten teknologisista valmiuksista (0-4)	2,99	3,03	3,1 (3,3)	3,35	3,40
Arvio yleissivistävien oppilaitosten tieto- ja viestintätekniikan opetuskäy- töstä (0-4)	1,63	1,65	1,67 (1,75)	1,8	1,85
5.4 Muodollisesti kelpoisten opetta- jien osuus, % (2019)
Esi- ja perusopetus	95,1		96,0		96,5
Lukiokoulutus	97,0		98,5		99,0
Ammatillinen koulutus	93,1		91,0		92,0
Vapaa sivistystyö	82,2		83,0		83,5
5.5 Tasa-arvoinen arviointi: Perus- opetuksen päättötodistuksessa annet- tujen arvosanojen vastaavuus oppi- mistulosten arvioinneissa saatuihin tu- loksiin	Oppimis- tulosten arvioinnit osoittavat eroja	Perusteita uudistettu arvioinnin osalta.	Toimeen- panon tuen saa- vutetta- vuutta vahvis- tettu.		Erot ovat pienenty- neet oppi- mistulos- ten arvi- ointien perus- teella
5.6 Vapaan sivistystyön koulutukseen osallistuneet:	miehet 27 %, naiset 73 %;				miehet 30 %, naiset 70 %

Liite 3. Toiminnallinen tuloksellisuus

Kaikkien taulukoiden indikaattorit on päivitetty vastaamaan vuoden 2022 TAE:n mukaisiksi. Koronan vuoksi rinnalle on jätetty poikkeuksellisesti kaksi vertailuvuotta, vuodet 2019–2020. Tulossopimuksen laatimisen yhteydessä sopimukseen otettiin lukuisia uusia mittareita, joiden tavoitearvojen asetanta oli haastavaa pal- velun käyttöönoton alkaessa, joten näiltä osin myös vuoden 2023 tavoitteita on tarkistettu.

Tuotokset ja laadunhallinta

Suoritteet ja julkishyödykkeet

Mittarit	2019 toteuma	2020 toteuma	2021 arvio	2022 tavoite	2023 tavoite
Opintopolku- palvelun kävi- jämäärä (lkm)	12 400 000	14 950 000	15 500 000	16 000 000	16 500 000
Opintopolku- palvelussa jul- kaistujen kou- lutusten määrä (lkm)	17 848	18 500	20 000	24 000	30 000
Oma Opinto- polussa tar- jolla olevat palvelut (lkm)	3	4	5	6	8
KOSKI, kansa- laisten kirjau- tumiset (lkm)	515 786	936 606	1 000 000	1 100 000	1 200 000
XXXXX, kansa- lainen jakanut tietojaan lin- killä	28 745	81 147	88 000	96 000	105 000
Asiakaspalve- luratkaisussa käsiteltävät asiat (lkm)	15 800	29 800	36 000	38 000	35 000
Myynnissä olevien julkai- sujen ja vähä- levikkisten op- pimateriaalien määrä (kpl)	417	430	450	465	500
Saatavilla ole- vien oppimista tukevien kus- tannettujen digimateriaa- lien määrä (kpl)	216	227	155	155	155

Maksullisten koulutusten ja tapahtumien koulutettava- päivät (kpl)	6 572	5 722	6 500	8 000	8 000
Julkaistu- jen opsien määrä ePerus- teet -palve- lussa (lkm)	625	819	2 650	3 550	4 500

Palvelukyky ja laatu

Mittarit	2019 toteuma	2020 toteuma	2021 arvio	2022 tavoite	2023 tavoite
Tutkinnon tunnustami- nen (päätös- ten käsittely- aika, kk)	3	2,6	2,5	2,5	2,5
Kansainväli- nen ohjelma- toiminta (joka 3. vuosi; 1-100)	-	-	92	-	-
Maksullinen koulutus (1-5)	4,1	4,3	4,1	4,1	4,1
Hakijapalaute Opintopolusta (1-5)	4,0	4,1	4,2	4,2	4,3
Kuljettajakou- lutuksen tar- kastusten määrä (lkm) perustaso ja jatkokoulutus	20	19	20	20	20

Kansainvälisyys

Mittarit	2019 toteuma	2020 toteuma	2021 arvio	2022 tavoite	2023 tavoite
Ulkomaan kansalaisten määrä, opiskele- maan valittujen suhde hakijoihin. Mukana luvuissa sekä yhteishaut että erillishaut. Vuosi tarkoittaa aina sinä vuonna (joko ke- väällä tai syksyllä) alkanutta koulutusta.	0,33	0,36	0,34	0,35
Study in Finland -verkkosivun kävijät *	370 000	390 000	400 000	405 000	410 000

Linkkisiirtymät Study in Finland -verkkosi- vulta Studyinfoon ja korkeakoulujen haku- sivuille**
(* Tämäntyyppisten verkkosivujen kävijä- määrissä laskeva trendi, koska on paljon muitakin digitaalisia alustoja. ** Aloitetaan 2022. Tulevan ennustaminen ei mahdollista, kun ei ole vertailutietoa.)
-
-
-
-
-

Toiminnallinen tehokkuus

Tuottavuus

Mittarit	2019 toteuma	2020 toteuma	2021 arvio	2022 tavoite	2023 tavoite
Valtionavus- tuspäätökset kpl/htv	257	265	250	250	250
Kansainvälis- ten toiminto- jen apuraha- päätökset kpl/htv	41	43	60	60	60
Koulutettava- päivät/htv	000	000	000	860	860

Taloudellisuus 1)

Mittarit	2019 toteuma	2020 toteuma	2021 arvio	2022 tavoite	2023 tavoite
Valtionavus- tusprosessi 1 000 euroa/htv	78	95	80	75	75
Kansainväliset liikkuvuus- ja yhteistyöoh- jelmat 1 000 euroa/htv	120	101	100	95	95

1) Mittari kuvaa kyseiseen toimintoon käytettyjä toimintamenojen bruttoeurojen sekä toimintoon käytettyjen henkilötyövuosien suhdetta. Tietolähde: toimintolaskenta.

Kustannusvastaavuuslaskelmat

Maksullinen palvelutoi- minta, liiketaloudellinen, vähälevikkinen (1 000 euroa)	2019 toteuma	2020 toteuma	2021 TAE	2022 TAE	2023 kehys
Maksullisen toiminnan tuotot	1 281	1 531	1 200	1 200	1 200
Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset	2 358	2 263	1 820	1 820	1 820
Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset)	- 1 077	- 732	- 620	- 620	- 620
Kustannusvastaavuus, %	54	68	66	66	66
Hintatuki	620	620	620	620	620
Kustannusvastaavuus hintatuen jälkeen, %	- 457	95	100	100	100

Maksullinen palvelutoi- minta, muut liiketaloudel- liset suoritteet (1 000 euroa)	2019 toteuma	2020 toteuma	2021 TAE	2022 TAE	2023 kehys
Maksullisen toiminnan tuotot	1 615	1 082	1 000	1 000	1 000
Maksullinen palvelutoi- minta, julkis- oikeudelliset suoritteet (1 000 euroa)	2019 toteuma	2020 toteuma	2021 TAE	2022 TAE	2023 kehys
Maksullisen toiminnan tuo- tot	534	524	500	500	500
Maksullisen toiminnan ko- konaiskustannukset	632	728	900	900	900
Kustannusvastaavuus (tuo- tot - kustannukset)	- 98	- 204	- 400	- 400	- 400
Kustannusvastaavuus, %	84	72	56	56	56

Maksullisen toiminnan

kokonaiskustannukset Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) Kustannusvastaavuus, %

1 774

- 160

91

1 273

- 191

85

880

120

112

880

120

112

880

120

112

Liite 4. Voimavarojen hallinta

Konsernitavoitteet (henkiset voimavarat, toimitilat ja infrastruktuuri, muut konsernitavoitteet)

Mittari	2019 toteuma	2020 toteuma	2021 arvio	2022 tavoite	2023 tavoite
Henkilötyövuodet (perustoiminta- menot, htv)	326	307	327	327	320
Työtyytyväisyys- indeksi (VM Baro)	3,3	3,4	3,6	3,6	3,6
Sairauspoissaolot (pv/htv)	6,8	4,7	6,0	6,0	6,0
Koulutuspäivät (työpäiviä/htv)	1	1	3	3	3
Johtaminen (VM Baron johta- juusindeksi)	3,1	3,3	3,6	3,6	3,6
Tilat (tilatehokkuus m2/hlö)	22,1	22,1	15,5	15,5	15,5
Sopimuksista Hanselin kilpailut- tamia (%)	21	tietoa ei saatavilla	30	30	30
Yhdenvertai- suutta ja tasa-ar- voa koskeva mit- tari (onko laadittu yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuun- nitelmat sekä konkreettiset toi- met)	kyllä	kyllä
Kestävää kehi- tystä koskeva mittari (konkreet- tiset toimet)	ei	ei
Digitaalisuutta koskeva mittari (konkreettiset toimet)	ei	kyllä

*) Htv-kehitys on pitkälti riippuvainen mm. nettoutuksen piirissä olevista projekteista, niiden kestosta sekä perustoi- mintamenojen rahoituksesta.

Määrärahat erillisessä excel-taulukossa.

Liite 5. Opetustoimen ja varhaiskasvatuksen henkilöstökoulutuksen painopisteet

Opetustoimen ja varhaiskasvatuksen henkilöstökoulutuksen painopisteet vuosille 2020–2023:

- Oppivelvollisuuden laajentamisen toimeenpanon tukeminen

- Jatkuvan oppimisen ja osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen vahvistaminen

- Tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistäminen mukaan lukien digitalisaation tasa-arvon lisääminen

- Osallisuuden, hyvinvoinnin ja turvallisuuden edistäminen ja kiusaamisen ehkäisy oppimisyhteisöissä

- Oppimisen tuen ja yksilöllisten oppimispolkujen uudistaminen

- Oppilaan- ja opinto-ohjauksen kehittäminen

- Opettajankoulutuksen kehittämisohjelman toimeenpano

- Arviointiosaamisen ja laadunhallinnan vahvistaminen

- Oppilaan ja opiskelijan arviointiin liittyvän osaamisen vahvistaminen

- Kielellisen ja kulttuurisen osaamisen vahvistaminen

- Kestävän elämäntavan vahvistaminen

Liite 6a: Opetushallituksen digitaalisten palveluiden hallintamalli

Sisällys

1. Tausta, periaatteet ja rajaukset 27

2. Hallintamallin kuvaus 27

2.1. Johtoryhmä 28

2.2. Koordinaatioryhmä 28

2.3. Yhteys tulossopimusprosessin ja vuosikello 29

3. Hallintamallin soveltaminen 29

3.1. Kehitysaihioiden käsittely ja hankkeistaminen 29

3.2. Kehityksen hankkeistaminen 30

3.3. Olemassa olevien palveluiden ylläpito 30

3.4. Palveluihin liittyvä dokumentaatio 30

3.5. Sidos- ja asiakasryhmät 31

1. Tausta, periaatteet ja rajaukset‌

Opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) ja Opetushallituksen (OPH) ylläpitämien ja kehittämien digi- taalisten palveluiden ohjausmekanismi pohjautuu tulossopimukseen. Tulossopimuksen kirjaukset eivät yksin riitä varmistamaan, että eri palveluiden ja hankkeiden toteutus saataisiin parhaimmalla tavalla vastamaan hallitusohjelmien ja kehittämisen tavoitteita. Digitaalisten palveluiden hallinta- malli vastaa näihin tulossopimusta tarkentaviin ja täydentäviin ohjauksen ja vuoropuhelun tarpei- siin. Sen laatimiseen on osallistunut asiantuntijoita OKM:stä ja OPH:sta.

Digitaalisten palveluiden kehittämistä tehdään myös hankkeissa tai kehittämisohjelmissa, jolloin ohjaus ja vastuut, sekä resurssien käyttö, priorisointi ja seuranta ovat yleensä hankkeen ohjausryh- män ja mahdollisten muiden ryhmien vastuulla. Hallintamalli ei määrittele hankkeiden aikaista oh- jausta, mutta kuvaa hankkeiden ja yhteisten ryhmien välisiä rajapintoja. Hallintamallissa esitetään, milloin palveluiden kehitys on hyvä hankkeistaa riittävän ohjauksen ja vuoropuhelun varmista- miseksi.

Olemassa olevien palveluiden osalta palvelukohtainen sidos- ja asiakasryhmäkohtainen työ koros- tuu. Näiden ryhmien kautta voi syntyä palveluihin kohdistuvia kehittämistarpeita ja uusien palve- luiden kehittämistarpeita. Näiden ryhmien osalta kuvataan rajapinnat yleisiin ryhmiin sekä tavat, joilla ryhmissä syntyneet kehittämistarpeet tuodaan kehittämisestä päättävien ryhmien tietoon.

Hallintamallin eri ryhmiin ja ohjaukseen liittyvinä yleisinä periaatteita on läpinäkyvyys ja avoimuus. Periaatteiden toteutuminen edellyttää tietojen löydettävyyden ja hyödynnettävyyden varmista- mista ja esittämistapojen yhdenmukaistamista. Tämä koskee OPH:n ja OKM:n välistä viestintää, teknistä dokumentaatiota, raportointia sekä muita erikseen kirjallisesti sovittuja asioita. Tarkem- mat raportointi- ja dokumentointikäytänteet sovitaan johtoryhmässä koordinaatioryhmän esityk- sen pohjalta.

Hallintamalli kattaa OPH:n kehittämät ja ylläpitämät digitaaliset palvelut sisältäen rekisterit ja tie- tovarannot. Hallintamallilla varmistetaan hallinnonalan tiedon ja palveluiden yhteentoimivuus ja ohjataan palveluiden kehittämistä. Hallintamallissa on kuvattu yhteydet tulosopimusprosessiin. Lisäksi OKM:n kansliapäällikön johtoryhmä ja OPH:n johtotiimi ohjaavat strategisesti digitaalisten palveluiden kokonaisuutta.

Hallintamallin toimivuutta arvioidaan vuoden 2021 lopussa ja siihen tehdään arvioinnin pohjalta tarvittavat muutokset.

2. Hallintamallin kuvaus‌

Hallintamalli jakaantuu strategiseen, taktiseen ja operatiiviseen tasoon. Johtoryhmä toimii strate- gisella tasolla ja koordinaatioryhmä taktisella tasolla.

Strateginen	Strategiset painopisteet, kyvykkyyksien Johtoryhmä ennakointi ja varmistaminen tulevaisuuden tarpeista
Taktinen	Valmistelu, seuranta, raportointi Koordinaatioryhmä
Operatiivinen	Toteutukset ja palveluiden hallinta, raportointi

Kuva 1. Digitaalisten palveluiden hallintamallin rakenne.

2.1. Johtoryhmä‌

Johtoryhmä koostuu OKM:n kansliapäälliköstä ja koulutusosastojen johdon edustajista sekä OPH:n pääjohtajasta ja johdon edustajista. Johtoryhmä voi tarpeen mukaan kuulla kokouksissaan asian- tuntijoita.

Johtoryhmä varmistaa, että strategiset tavoitteet mm. hallitusohjelmasta tulevat otetuksi huomi- oon digitaalisten palveluiden kehityksessä. Johtoryhmä varmistaa myös yhteentoimivuuden ja so- vittujen tavoitteiden saavuttamisen. Johtoryhmä varmistaa molempien organisaatioiden johdon yhteisen tilannekuvan syntymisen, ylläpitämisen sekä siitä organisaatioiden sisällä viestimisen ja koordinoimisen.

Strategista digitaalisten palveluiden suunnittelua varten voidaan lisäksi perustaa väliaikaisia yhteis- työryhmiä tai hyödyntää jo olemassa olevia ryhmiä.

Johtoryhmän tehtäviin kuuluu tulossopimuksen valmistelu ryhmälle annettujen vastuiden osalta, vuosisuunnitelmasta päättäminen sekä yhteistyön aktiivinen ohjaus ja tuki. Johtoryhmä seuraa hankkeiden ja palveluiden kehitystä, linjaa merkittävimmistä muutoksista palveluihin ja niiden ke- hittämiseen ja voi päättää uusien hankkeiden käynnistämisestä. Johtoryhmä päättää merkittävistä muutoksista hankkeisiin ja niiden resursointiin.

2.2. Koordinaatioryhmä‌

Koordinaatioryhmä koostuu OKM:n ja OPH:n edustajista. Ryhmää muodostettaessa huolehditaan organisaatioiden sisäisen viestinnän ja koordinoimisen kannalta riittävä edustavuus.

Koordinaatioryhmä seuraa hankkeiden, osahankkeiden ja palveluiden kehittämiseen liittyviä asi- oita. Koordinaatioryhmä valmistelee johtoryhmän kokoukset ja siellä käsiteltävät asiat sekä ko- kouksiin vietävät päätösehdotukset liittyen digipalveluiden muutoksiin, hallintaan, seurantaan tai ristiriitatilanteisiin. Koordinaatioryhmä voi sopia pienemmistä kehitykseen vaikuttavista asioista johtoryhmän linjausten mukaisesti. Koordinaatioryhmä huolehtii omien organisaatioiden sisällä tapahtuvasta viestinnästä ja yhteistyöstä niiden asioiden osalta, jotka kuuluvat seuranta- ja johto- ryhmän seurantaan tai päätäntään.

Jos kehittämistä ei ole hankkeistettu, koordinaatioryhmä voi toimia kehittämisen ohjausryhmänä yhteisten ja yleiskäyttöisten palveluiden osalta ja sovittaessa myös muiden palveluiden osalta.

Koordinaatioryhmä voi myös tehdä muita johtoryhmän määräämiä tehtäviä.

2.3. Yhteys tulossopimusprosessin ja vuosikello‌

Johto- ja koordinaatioryhmän kokousaikataulut on suunniteltu niin, että ne tukevat OKM–OPH- tulossopimusprosessia. Johtoryhmä kokoontuu lähtökohtaisesti kolme kertaa vuodessa ja tarvitta- essa useammin. Ryhmien kokousajankohdat tarkistetaan, kun tulossopimusprosessin ohjekirje jul- kaistaan virastoille kesäkuussa, jotta kokoukset tukevat valmistelua. Ryhmät käyvät tarvittavat keskustelut ennen OPH:n ehdotusta tulossopimukseksi ja tarvittaessa jatkavat keskustelua ehdo- tuksen antamisen jälkeen. Tulossopimuksen allekirjoituksen jälkeen johtoryhmä ja koordinaatio- ryhmä kokoontuvat ja mm. tarkentavat vuosisuunnitelman sopimuksen mukaiseksi.

Hallintamallia tarkentavassa vuosikellossa kuvataan tärkeimmät kokousajankohdat ja ryhmien toi- minnan yhteys tulossopimusprosessin aikatauluihin. Vuosikellon päivittäminen on koordinaa- tioryhmän vastuulla.

3. Hallintamallin soveltaminen‌

3.1. Kehitysaihioiden käsittely ja hankkeistaminen‌

Uusien palveluiden tai palvelukokonaisuuksien kehittämisideoita ja tarpeita voi syntyä useasta eri lähteestä. OPH kerää olemassa oleviin palveluihin liittyvät, sidos- ja asiakasryhmiltä tulevat palaut- teet ja ehdotukset ja tuo ne koordinaatioryhmän käsiteltäväksi. Koordinaatioryhmä ja muut ryh- mät koostavat kehittämisaihiot johtoryhmän käsiteltäväksi.

OKM ja OPH tekevät kehittämisaihioiden vaikutusarvioinnit (ml. lainsäädännön muutostarpeet) ja muun valmistelun yhteistyössä. OKM ja OPH rakentavat yhdessä kehittämisideoiden käsittelyä var- ten ns. ideapankin eri tarpeiden ja ehdotusten systemaattista käsittelyä ja päätöksentekoa varten. OKM päättää edistettävät kokonaisuudet ja ohjaa tarvittaessa mm. lausuntomenettelyiden läpi- vientiä.

3.2. Kehityksen hankkeistaminen‌

Uusien palveluiden kehittäminen suositellaan aina hankkeistettavaksi. Näin voidaan varmistaa riit- tävä osaaminen ja ohjaus uuden palvelun kehittämiseen. Xxxxxxxxxxxxxxx on tarpeellista myös seurantaan ja raportointiin liittyvien velvollisuuksien vuoksi.

Olemassa olevien palveluiden jatkokehittämisen hankkeistaminen riippuu tehtävän kehittämisen laajuudesta. Jos kehittämishankkeen arvioidut kokonaiskustannukset ylittävät 300 000 € arvioi- daan tarve hankkeistamiselle ja jos ne ylittävät 500 000 € kehittäminen hankkeistetaan aina.

Jos valittujen kehittämisideoiden toteutus hankkeistetaan, vastuu siirtyy pääosin hankeorganisaa- tiolle. Hankkeet sisältävät vähintään yhden asetetun ryhmän. Ryhmä tai ryhmät tekevät päätökset itsenäisesti, mutta raportoivat sovitun mukaisesti koordinaatioryhmälle ja tarvittaessa johtoryh- mälle. Jos digitaalisen palvelun kehittäminen tapahtuu jonkin hankekokonaisuuden osana, ohjaus tapahtuu kyseisessä hankkeessa, jos erikseen ei muuta sovita.

Johtoryhmä vastaa hankkeiden tavoitteiden ja tekemisen yhteensovittamisesta yhteisten linjaus- ten mukaisesti. Seuranta- ja johtoryhmää informoidaan hankkeen aikana erikseen sovitussa laa- juudessa ja tavoilla ja ne voivat sovittaa yhteen esim. palvelukehitystä useamman eri hankkeen osalta.

Xxxxxxxxxxxxxxxxxxx palveluiden kehityksen osalta koordinaatioryhmä vastaa yhteensovittami- sen lisäksi kehityksen priorisoinnista, tarpeiden ja tavoitteiden asettamisesta, rahoituksen ja re- surssien (ml. ylläpito) varmistamisesta ja vaikutusten/vaikuttavuuden arvioinnista.

3.3. Olemassa olevien palveluiden ylläpito‌

Johto- ja koordinaatioryhmät linjaavat ja päättävät ylläpidon resursseista. OPH vastaa pääsääntöi- sesti palveluiden ylläpitoon liittyvistä kysymyksistä ja ylläpitoon liittyvästä ns. pienkehityksestä.

Keskeisten palveluiden ylläpitoon liittyvät juridiset kysymykset tuodaan johtoryhmän käsiteltä- väksi.

OPH vastaa ylläpidettävien palveluiden seurannasta ja tekee pienkehittämiseen liittyvät päätökset. OPH raportoi ylläpidon kustannuksista ja resurssien käytöstä yhteisesti sovitulla tavalla ja tuo yllä- pidosta syntyneet kehittämistarpeet käsiteltäväksi seuranta- ja johtoryhmälle.

3.4. Palveluihin liittyvä dokumentaatio‌

Kaiken palveluihin liittyvän dokumentaation tulee noudattaa johto- ja koordinaatioryhmässä sovit- tuja ja kirjattuja käytänteitä.

3.5. Sidos- ja asiakasryhmät‌

Sidos- ja asiakasryhmiin kuuluvat palveluiden ja palvelukokonaisuuksien asiakasryhmät ja oleelli- simmat sidosryhmät. Palveluiden osalta tämä voi tarkoittaa mm. eri virastoja (kuten Tilastokes- kus).

Koulutuksen ja tutkimuksen tietotuotannon ja tietoarkkitehtuurin ryhmistä merkittävimpiä sidos- ryhmiä ovat

- Tietovirta- ja sanastotyön koordinaatioryhmä: ryhmän tehtävänä on tukea koulutuksen ja tutkimuksen tietojen yhteismitallisuuttaa ja yhteentoimivuutta luomalla yhteisiä määri- telmä ja pelisääntöjä.

- Kokonaisarkkitehtuuriryhmä: ryhmä tulee vastaamaan eri viite- ja ratkaisuarkkitehtuurien yhteensovittamisesta ja yhteisen varhaiskasvatuksen, koulutuksen ja opetuksen kokonais- arkkitehtuurista. Ryhmä tullaan asettamaan vuoden 2020 aikana.

- Koulutussektori/-astekohtaiset ryhmät: ryhmät tukevat esim. tilastoihin, luokitteluun ja arkkitehtuuriin liittyvää työtä. Ne tarjoavat mahdollisuuden suoraan vuorovaikutukseen esim. kentän toimijoiden ja ministeriön välillä.

- OKM:n hallinnonalan muut ryhmät, kuten tietohallinnon ohjausryhmä sekä tiedonhallinnan toimeenpanoon liittyvät ryhmät.

Liite 6 b

Erillisellä rahoituksella 2021 tehtävät digipalveluiden kehittämistoimet

Seuraavien kehittämiskokonaisuuksien toteuttaminen aloitetaan vuonna 2021, mikäli opetus- ja kulttuuri- ministeriö saa järjestettyä tarvittavan rahoituksen ja/tai kehittämistoimen sisältö täsmentyy riittävästi.

- Jatkuvan oppimisen digitaalisen palvelukokonaisuuden kehittämistoimet

- Ennakoinnin palveluiden kehittäminen

- Kansainvälisten opiskelijoiden maahantuloprosessin sujuvoittamisen pilottihanke