RAKENNUSALAN TYÖEHTOSOPIMUS URAKKAHINNOITTELUINEEN 2017–2018

ISBN 978-952-267-171-4 (painettu)

ISBN 978-952-267-172-1 (pdf)

Kustantaja: Rakennustieto Oy Taitto: DTPage Oy

Kirjapaino: Oy Fram Ab, Vaasa 2017

Talonrakennusteollisuus ry:n ja Rakennusliitto ry:n välinen

RAKENNUSALAN TYÖEHTOSOPIMUS URAKKAHINNOITTELUINEEN 2017–2018

Tämä työehtosopimus on voimassa 1.3.2017 alkaen.

1. Työehtosopimus

TES

2. Irtisanomissuojasopimus

RISS

3. Vuosilomia koskeva työehtosopimus

VLS

4. Yleissopimus

5. Koulutussopimus

KTS

6. Sopimus ulkopuolisen työvoiman käytöstä

UTS

7. Sopimus työntekijöiden edustus- järjestelmästä

TED

8. Sopimus yhteistoiminnasta

RYTS

9. Sopimus ammattiyhdistysjäsenmaksujen perinnästä

AYM

10. Urakkahinnoittelut

101

Rakennusalan palkkaryhmittelyn mukaiset tuntipalkat

Aikapalkkajärjestelmän mukaiset taulukkopalkat 1.3.2017. Palkka-

ryhmä

I Aloitteleva työntekijä 9,93 € II Vähän kokemusta omaava työntekijä 11,28 € III Aloitteleva ammattilainen 12,44 €

IV Ammattilainen 13,78 €

V Kokenut ammattilainen 15,06 €

VI Erittäin kokenut ammattilainen 16,17 €

SISÄLLYSLUETTELO

Rakennusalan työehtosopimus 13

I Yleiset määräykset 13

1 § Työehtosopimuksen soveltamisala 13

2 § Liitesopimukset 13

3 § Paikallinen sopiminen 14

II Työaika 15

4 § Säännöllisen työajan pituus 15

5 § Työajan lyhennys 15

6 § Arkipyhäkorvaus 16

7 § Työajan lyhennyksestä ja arkipyhäkorvauksesta maksettava erillinen palkanosa 16

8 § Työajan säännönmukainen sijoitus 17

9 § Työajan siirtäminen 17

10 § Tauot 18

11 § Paikallinen sopiminen työajoista 18

12 § Työvuoroluettelot 20

13 § Yli- ja hätätyö 20

14 § Pääsiäislauantai 20

15 § Hälytysluontoinen työ 21

16 § Korvattavia vapaapäiviä 21

17 § Sääolosuhteet 22

III Palkkaus 23

Aika- ja palkkiopalkkaus 23

18 § Palkkaryhmittelyyn perustuvat tuntipalkat 23

19 § Palkkaryhmät 23

20 § Alaikäiset 25

21 § Työntekijän sijoittaminen palkkaryhmään 25

22 § Henkilökohtainen tuntipalkka 26

23 § Työkohtainen palkka 26

Urakkapalkkaus 27

24 § Urakkapalkat 27

25 § Urakan mittaus ja mittauspalkka 29

Palkanmaksu 30

26 § Palkanmaksu 30

IV Työsuhteessa tapahtuvaa harjoittelua koskevia määräyksiä 31

27 § ”Tutustu työelämään ja tienaa” -kesäharjoittelu- ohjelma 31

28 § Koulutus- ja harjoittelupaikkoja koskeva yhteistoiminta 31

V Kulukorvaukset 32

29 § Päiväraha ja matkakustannusten korvaus matkatöissä 32

30 § Työ ulkomailla 33

31 § Päivittäiset matkakustannukset 35

32 § Työkalukorvaukset 36

VI Sosiaaliset määräykset 37

33 § Opastus 37

34 § Sairaus- ja tapaturma-ajan palkka. 38

35 § Lääkärintarkastukset 45

36 § Äitiys- ja isyysvapaa 47

37 § Suojavaatetus ja suojavälineet 47

38 § Erinäiset suojat 48

39 § Majoitus 49

40 § Ryhmähenkivakuutus 50

VII Työehtosopimuksen neuvottelujärjestys ja

voimassaolo 51

41 § Neuvottelujärjestys 51

42 § Voimassaolo 51

Sopimus rakennusalan työehtosopimuksen allekirjoittamisesta ja täytäntöönpanosta 52

1 Voimassaolo 52

2 Teknisen muurauksen alan työehdot 52

3 Palkkaratkaisu 53

4 Kesätyöntekijät 53

5 Torninosturikuljettajan työkohtainen lisä 53

6 Mittamiesten koulutus 54

7 Kokeiluluontoiset määräykset liukuvasta työajasta .54

8 Kulunseurantatietojen käyttö rakennusalalla 54

9 Käytännöstä poikkeavat työajat 56

10 Kehityskeskustelu vuosittain 56

11 Työkokeilua koskeva paikallinen sopiminen 56

12 Tuottavaa ja kannustavaa palkkausta koskeva paikallinen sopiminen 57

13 Työryhmät 57

14 Matkakustannusten korvaaminen 58

15 Työt ulkomailla 59

16 Pyöristyssääntö 59

Sopimus irtisanomissuojasta ja lomauttamisesta rakennusalalla 60

1 § Koeaika 60

2 § Lomauttaminen 60

3 § Irtisanominen 61

4 § Työkunnat 62

5 § Työvoiman vähentämiseen liittyvät neuvottelut 62

6 § Työntarjoamisvelvollisuus työsuhteen aikana 63

7 § Takaisinottaminen 63

8 § Seuraamukset virheellisestä menettelystä 64

9 § Sopimuksen voimassaolo 64

Rakennusalan työntekijäin vuosilomia koskeva työehtosopimus 65

1 § Soveltamisala 65

2 § Vuosiloman pituus 65

3 § Vuosiloman antaminen 65

4 § Palkan erääntyminen vuosiloman yhteydessä 66

5 § Lomaraha 66

5a § Xxxxxxxx perhevapaan ajalta 67

6 § Voimassaoloaika 67

Yleissopimus 68

Koulutussopimus 70

Ulkopuolisen työvoiman käyttöä koskeva sopimus 73

Sopimus työntekijöiden edustajista sekä työntekijöiden ja työnantajan välisestä yhteistoiminnasta rakennusalan

yrityksissä 76

1 § Työnantajan edustajat 77

2 § Työntekijöiden edustajat 77

3 § Työntekijöiden edustajien kelpoisuusvaatimukset 78

4 § Työntekijöiden edustajien alueellinen

toimivalta ja toimikauden kesto 79

5 § Työntekijöiden edustajien valinta 79

6 § Työntekijöiden edustajien tehtävät 80

7 § Työntekijöiden edustajien työstä vapautus ja ansionmenetyksen korvaus 82

8 § Työntekijöiden edustajan palkka 83

9 § Toimitilat ja tarvikkeet 85

10 § Työmaakäynnit 85

11 § Oikeus osallistua koulutukseen 85

12 § Ammattitaidon kehittäminen 85

13 § Työsuhdeturva 86

14 § Oikeus tietojensaantiin 87

15 § Työntekijöiden edustajan vastuu 88

16 § Neuvottelujärjestys 88

17 § Monitoimialayritys ja työyhteenliittymä 89

18 § Sopijapuolten vastuu 89

19 § Voimaantulo 89

Liite 1 Suositus: Työkykyä ylläpitävä toiminta työpaikoilla 90

Sopimus yrityksen ja eri henkilöstöryhmien välisestä yhteistoiminnasta rakennusalan yrityksissä 94

Sopimus ammattiyhdistysjäsenmaksujen perinnästä 99

Urakkahinnoittelut 101

Monitoimityökunnan sopimusohjeisto. 145

TES

Talonrakennusteollisuus ry:n ja Rakennusliitto ry:n välinen

RAKENNUSALAN TYÖEHTOSOPIMUS

I YLEISET MÄÄRÄYKSET

1 § Työehtosopimuksen soveltamisala

1. Tämän työehtosopimuksen määräyksiä sovelletaan jäljempänä mainituin poikkeuksin Talonrakennusteollisuuden piiriyhdistysten jäsenyritysten ja niiden kaikkien työntekijöiden välisiin työsuhtei- siin.

Työehtosopimusta ei sovelleta kuitenkaan siltä osin kuin jäsen- yritys on jonkin yksikkönsä tai osastonsa osalta sidottu toiseen työ- ehtosopimukseen.

2. Jäsenyrityksessä voidaan sopia pääluottamusmiehen suostu- muksella, että jonkin toisen valtakunnallisen työehtosopimuksen tarkoittamia töitä tekeviin yrityksen työntekijöihin sovelletaan rakennusalan työehtosopimuksen sijasta joko vain joidenkin työeh- tojen osalta taikka kokonaisuudessaan tuota toista valtakunnallista työehtosopimusta. Sopimuksessa on todettava, miltä osin em. toista työehtosopimusta noudatetaan.

2 § Liitesopimukset

Tämän työehtosopimuksen ohella noudatetaan seuraavia osapuol- ten välillä solmittuja sopimuksia:

• irtisanomissuojasta ja lomauttamisesta rakennusalalla 22.12. 2000 solmittua sopimusta

• 16.9.1997 solmittua rakennusalan työntekijäin vuosilomia kos- kevaa työehtosopimusta

• 11.12.1997 solmittua yleissopimusta

• 11.12.1997 solmittua koulutussopimusta

• ulkopuolisen työvoiman käytöstä 11.12.1997 solmittua sopi- musta

• työntekijöiden edustajista sekä työntekijöiden ja työnantajan välisestä yhteistoiminnasta rakennusalan yrityksissä 10.12.2002 solmittua sopimusta

• yrityksen ja eri henkilöstöryhmien välisestä yhteistoiminnasta rakennusalan yrityksissä 7.4.2008 solmittua sopimusta

• Ay-jäsenmaksujen perinnästä 21.1.2000 solmittua sopimusta

3 § Paikallinen sopiminen

1. Paikallisella sopimisella tarkoitetaan, ellei sopimiseen valtuutta- vassa määräyksessä ole muuta sovittu, sopimista työehtosopimuk- sen neuvottelujärjestyksen mukaisesti työnantajan ja työntekijän kesken taikka työnantajan ja luottamusmiehen kesken. Työsuoje- luyhteistyötä koskevissa asioissa henkilöstöä edustaa luottamus- miehen sijasta työsuojelusopimuksen määrittelemät henkilöstön edustajat.

2. Luottamusmiehen kanssa tehty sopimus sitoo niitä työnteki- jöitä, joita luottamusmiehen on katsottava edustavan.

3. Sopimus voidaan solmia määräajaksi tai olemaan voimassa toistaiseksi. Toistaiseksi voimassa oleva sopimus voidaan irtisanoa kolmen kuukauden irtisanomisaikaa noudattaen, ellei irtisanomis- ajasta ole muuta sovittu.

4. Sopimus on solmittava kirjallisena, jos jompikumpi sopija- puoli sitä pyytää.

5. Tässä tarkoitettu paikallinen sopimus on työehtosopimuksen osa ja sitä sovelletaan senkin jälkeen kun työehtosopimuksen voi- massaolo muutoin on lakannut.

TES

II TYÖAIKA

Työsuhteissa noudatetaan työaikalain määräysten ohella tässä so- vittuja työaikaa koskevia ehtoja.

4 § Säännöllisen työajan pituus

1. Säännöllinen työaika on enintään 8 tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa.

2. Kolmivuorotyö voidaan järjestää myös siten, että viikoittai- nen säännöllinen työaika ennakolta laaditun työtuntijärjestelmän mukaisesti enintään 5 viikon jakson kestäessä tasoittuu keskimää- rin 40 tuntiin.

3. Kuljetus-, vartiointi- ja vartioinnin ohella tehtävä lämmitys- työ sekä liukuvalutyö voidaan järjestää työaikalain 7 §:n mukaiseksi jaksotyöksi.

5 § Työajan lyhennys

1. Työajan lyhennys on 96 tuntia vuodessa. Jos muusta kertymis- tavasta ei ole sovittu, katsotaan työntekijällä olevan oikeus työajan lyhennykseen siltä osin kuin hänen säännöllinen viikoittainen työ- aikansa on ylittänyt 38 tuntia.

Jollei muuta ole sovittu, työajan lyhennysvapaa annetaan työn- antajan määräämänä aikana vapaapäivinä. Jollei lyhennysvapaata ole huomioitu työtuntijärjestelmässä, tulee vapaan ajankohdasta il- moittaa viimeistään 2 viikkoa ennen.

Jos työajan lyhennys annetaan samanaikaisesti kaikille yrityk- sen tai sen jonkin yksikön, työmaan tai työryhmän työntekijöille, katsotaan jokaisen työntekijän saaneen vapaan riippumatta mah- dollisesta muusta poissaolon syystä, ellei työtuntijärjestelmästä muuta johdu.

Työnantaja ja työntekijä voivat sopia työajan lyhennyksen sääs- tämisestä tai pitämättä jättämisestä. Työntekijälle on maksettava 7

§:n mukainen erillinen palkanosa, vaikka työajan lyhennyspäiviä ei pidetä. Työajan lyhennystä ei voida siirtää työsuhteen ulkopuolella

pidettäväksi. Pitämättä jääneet työajan lyhennyspäivät nollautuvat kertymisvuotta seuraavan vuoden helmikuun lopussa.

Työajan lyhennyksenä annetut vapaapäivät luetaan työssäolo- päivien veroisiksi päiviksi vuosilomapäiviä ansaittaessa.

6 § Arkipyhäkorvaus

1. Työntekijälle maksetaan uudenvuodenpäivältä, loppiaiselta, pit- käperjantailta, toiselta pääsiäispäivältä, vapunpäivältä, helatorstail- ta, juhannusaatolta, jouluaatolta sekä ensimmäiseltä joulupäivältä arkipyhäkorvauksena erillistä palkanosaa jäljempänä 7 §:ssä esite- tyllä tavalla.

2. Itsenäisyyspäivän palkan maksua koskee laki itsenäisyyspäi- vän viettämisestä yleisenä juhla- ja vapaapäivänä. Mikäli työnteki- jällä ei ole oikeutta sairautensa vuoksi itsenäisyyspäivän palkkaan, maksetaan hänelle siltä päivältä palkkaa sairausajan palkkamää- räysten mukaisesti.

7 §

Työajan lyhennyksestä ja arkipyhäkorvauksesta maksettava erillinen palkanosa

1. Työntekijälle maksetaan työajan lyhennyksestä ja arkipyhistä erillistä palkanosaa 7,7 % työssäolon ajalta maksetusta tai makset- tavaksi erääntyneestä palkasta yli- ja hätätyöstä maksettava kor- vaus mukaan lukien. Palkanosaa ei makseta lomansa aikana raken- nustyössä oleville koululaisille ja opiskelijoille.

2. Palkanosaa maksetaan jokaisen säännöllisen palkanmaksun yhteydessä.

3. Palkanosaa maksetaan myös muita työaikamuotoja kuin sään- nöllistä 8 tunnin työpäivää tekeville.

4. Palkanosaa ei saa sisällyttää työntekijän aika-, urakka- tai palkkiopalkkaan. Palkanosa on eriteltävä palkkalaskelmassa.

5. Mikäli työntekijä on työssä uudenvuodenpäivänä, loppiaise- na, pitkäperjantaina, toisena pääsiäispäivänä, vapunpäivänä, hela- torstaina, juhannusaattona, jouluaattona tai ensimmäisenä joulu- päivänä maksetaan hänelle palkka kuten sunnuntaityöstä.

TES

8 §

Työajan säännönmukainen sijoitus

1. Työ alkaa yksivuorotyössä kello 7.00 ja päättyy kello 16.00.

2. Kaksivuorotyössä työ alkaa kello 06.00 ja päättyy viimeistään kello 24.00. Vuorot vaihtuvat viikoittain. Iltavuorossa maksetaan 1,13 € ja yövuorossa 2,11 € suuruinen lisä.

3. Lauantai on vapaapäivä, ellei työn luonteesta tai tuotantotek- nillisistä syistä jotakin työtä ole tarpeen tehdä silloinkin. Jollei muusta vapaapäivästä sovita, lauantaina työssä olevalle annetaan vapaaksi jokin muu päivä samalla taikka seuraavalla viikolla.

Ns. arkipyhäviikolla on kuitenkin lauantain ja juhlapäivän xxxxx säännöllinen työaika kahdeksan (8) tuntia. Pääsiäislauantai, pääsi- äisen jälkeinen lauantai, vapunpäiväviikon lauantai, helatorstain jälkeinen lauantai, juhannusaatto, itsenäisyyspäiväviikon lauantai, jouluaatto, joulun jälkeinen lauantai, uudenvuodenpäiväviikon lau- antai sekä loppiaisen jälkeinen lauantai ovat vapaapäiviä, ellei tuo- tantoteknisistä syistä tai työn luonteesta muuta johdu.

9 § Työajan siirtäminen

1. Milloin aloittamis- ja lopettamistöiden, koneiden tehokkaan käytön tai muuten työn järjestelyn vuoksi on tarpeellista, voidaan työaika järjestää 8 §:n mukaisista yleisistä työn aloittamis- ja päät- tymisajoista poikkeavasti.

Poikkeavasta työajan järjestelystä on ilmoitettava työntekijälle tai työryhmälle niin aikaisin, että yleisestä työajasta poikkeavan työajan noudattamisen ja sitä koskevan ilmoituksen väliin jää aina- kin kolme päivää.

Kiireellisissä tapauksissa työajan siirto voidaan toimeenpanna lyhyemmälläkin ilmoitusajalla. Siirrosta on ilmoitettava viimeis- tään edellisen työvuoron aikana. Tällaisissa tapauksissa työnteki- jälle on maksettava ensimmäiseen viiteen työvuoroon sijoittuvilta, aiemmasta työajasta poikkeavilta työtunneilta 2,11 € suuruinen lisä.

2. Paikallisesti 11 §:n mukaisesti sovittuja työaikoja muutetaan ensisijaisesti sopimalla. Mikäli asiasta ei voida sopia, työnantajalla on oikeus muuttaa työvuoroluetteloa töiden järjestelyyn liittyvästä painavasta syystä. Tällöin tulevat sovellettavaksi edellisen kohdan ja 3. kappaleen määräykset.

3. Ilta- ja yötyössä maksetaan työntekijälle klo 16.00 jälkeen tehdystä työstä 1,13 € ja klo 23.00 jälkeen tehdystä työstä 2,11 € suuruinen lisä.

4. Valmiustyöstä, joka tehdään työmaan yleisestä työajasta poi- keten ja siten, ettei työvuoron aikana synny ylityötä, maksetaan 4,26 € suuruinen lisä.

10 § Tauot

Kahdeksantuntisen työvuoron puoliväliin sijoitetaan tunnin kestä- vä ruokailutauko. Tauko voidaan sijoittaa myös lomittain. Paikalli- sesti sopien voidaan noudattaa puolen tunnin ruokailutaukoa siten, että työntekijä saa sen aikana esteettömästi poistua työpaikalta.

Kahvitauko, pituudeltaan 12 minuuttia, on sekä työvuoron ensimmäisellä että toisella puoliskolla. Xxxxxxx työntekijä joutuu jäämään ylityöhön, pidetään säännöllisen työajan päätyttyä 12 minuuttia kestävä kahvitauko ja työn jatkuessa joka kahden tunnin jälkeen niinikään samanpituinen kahvitauko. Kahvitauot luetaan työaikaan. Jos ylityö kestää lyhyen ajan, ei taukoa pidetä.

11 §

Paikallinen sopiminen työajoista

1. Paikallisesti sopimalla säännöllinen työaika voidaan 4 §:n estä- mättä järjestää myös siten, että se tasoittuu enintään kuuden kuukau- den aikana keskimäärin enintään 40 tuntiin viikossa. Viikoittainen työaika voi tällöin olla enintään 50 tuntia ja päivittäinen enintään 10 tuntia. Sisällytettäessä työajan lyhennys työaikajärjestelmään työaika tasoittuu keskimäärin 38 tuntiin viikossa.

Sovittaessa säännöllinen työaika keskimääräiseksi on työtä var- ten ennakolta määriteltävä aika, jonka kuluessa säännöllinen työ- aika tasoittuu säädettyyn keskimäärään (= tasoittumisjärjestelmä).

TES

Työntekijän lomautus ei voi alkaa ennen kuin työaika on tasoi- tettu sovittuun tuntimäärään. Jos työntekijän työsuhde päättyy kes- ken tasoittumisjakson muusta kuin työntekijästä johtuvasta syystä niin, ettei tasoittumisvapaata anneta ennen työsuhteen päättymistä, maksetaan keskimäärin yli 40 viikkotyötunnin tehdyiltä säännölli- siltä työtunneilta 50 %:lla korotettu palkka.

2. Paikallisesti voidaan sopia säännöllisen työajan alkamis- ja päättymisajoista sekä työajasta johtuvista lisistä 8 ja 9 §:stä poik- keavalla tavalla.

3. Jos työvuoron pituus poikkeaa 8 tunnista, voidaan paikallises- ti sopia taukojen sijoittamisesta 10 §:stä poiketen. Jos työvuoro kestää enintään 6 tuntia, voidaan tauoista sopia myös muilta osin 10

§:stä poiketen.

4. Työntekijällä on oikeus päivittäisten matkakustannusten kor- vauksiin ja työkalukorvauksiin 31 ja 32 §:ien mukaisesti työvuoro- jen pituudesta riippumatta. Oikeus korvauspalkkoihin ja ansion- menetyksen korvauksiin määräytyy työvuoroluettelon mukaisesti. Vapaina annettavat arkipyhät ja itsenäisyyspäivä korvataan 8 tunnin mukaan, ellei ole sovittu lyhyemmästä säännöllisestä työajasta, jol- loin ne korvataan sovitun työajan mukaisesti.

Keskimääräistä työaikaa sovellettaessa voidaan paikallisesti so- pia tasaisesta palkanmaksusta siten, että palkka palkanmaksukau- sittain vastaa keskimääräisen työajan mukaista ansiota.

5. Tämän pykälän mukaiseen paikalliseen sopimiseen sovelle- taan 3 §:n määräyksiä seuraavin tarkennuksin.

Paikallisen sopimuksen tulee olla aina kirjallinen.

Sopimuksen solmiminen yksilötasolla edellyttää, että sopijana on työkunta tai työryhmä. Sopimus voi koskea myös vain työkun- nan tai työryhmän yksittäistä jäsentä, mikäli muut työkunnan tai työryhmän jäsenet antavat siihen kirjallisen suostumuksensa. Työ- ryhmällä tarkoitetaan tässä kahta tai useampaa työntekijää, joiden ammattinsa tai tekemänsä työn perusteella voidaan katsoa muodos- tavan työryhmän. Tällainen sopimus ei saa olla ristiriidassa työnan- tajan ja luottamusmiehen kesken mahdollisesti solmitun työaikoja koskevan ns. raamisopimuksen kanssa. Sopimisesta on tiedotettava työntekijöitä edustavalle luottamusmiehelle ja työmaan työsuoje- luvaltuutetulle.

Työntekijä, joka ei itse ole ollut sopijana, on oikeutettu noudatta- maan aikaisempaa työaikaansa, jos hän ilmoittaa siitä työnantajalle viimeistään kahta päivää ennen paikallisen sopimuksen soveltamista.

12 § Työvuoroluettelot

Työpaikalle on laadittava kirjallinen työvuoroluettelo, mikäli sään- nöllisen työajan alkaminen ja päättyminen taikka lepoaikojen ajan- kohdat määräytyvät 8 ja 10 §:stä poiketen.

Kun työaika on järjestetty keskimääräiseksi, on työvuoroluettelo laadittava siten, että vähintään kolmen viikon työvuorot ovat tiedos- sa etukäteen. Paikallisesti voidaan sopia työvuoroluettelon muut- tamisesta.

Mikäli työntekijälle maksetaan korvauspalkkaa tai ansionmene- tyksen korvausta yli sen ajanjakson, jonka ajaksi työvuoroluettelo on laadittu, katsotaan yli menevien päivien työajan määräytyvän 4 ja 8 §:ien mukaisesti.

13 §

Yli- ja hätätyö

1. Yli- ja hätätyö määritetään ja korvataan työaikalain mukaisesti. Viikoittaisesta ylityöstä maksetaan 8 ensimmäiseltä tunnilta 50 %:lla ja seuraavilta tunneilta 100 %:lla korotettu palkka.

2. Työvuorokauden katsotaan alkavan silloin, kun työntekijän säännönmukainen työvuoro alkaa, ja työviikon silloin, kun sään- nönmukainen työvuoro maanantaina alkaa.

3. Työaikalain mukaisena ylitöiden enimmäismäärän tarkas- telujaksona käytetään kalenterivuotta ja neljää kuukautta, mikäli paikallisesti ei sovita, että tarkastelujaksona käytetään yksinomaan kalenterivuotta.

14 § Pääsiäislauantai

Muussa kuin lämmitys- ja vartiointityössä maksetaan pääsiäislau- antaina tehdystä työstä, vaikka se ei olekaan ylityötä, enintään 8 tunnilta 50 %:lla korotettu palkka. Jos työ on samalla ylityötä, mak- setaan lisäksi ylityökorvaus.

TES

15 § Hälytysluontoinen työ

Mikäli työntekijä työstä kotiin saavuttuaan kutsutaan hälytysluon- toiseen työhön varsinaisen työvuoronsa jälkeen, maksetaan hänelle varsinaisen palkan lisäksi ns. hälytysrahaa 13,36 € . Tämä määräys ei koske säännölliseen työaikaan liittyvää työtä eikä työajan siirtoa.

Hälytysraha ei ole työssäolon ajalta maksettua palkkaa. Häly- tystapauksissa työssä käymisestä maksetaan päivittäisten matka- kustannusten korvaus, mikäli työntekijällä on työehtosopimuksen mukaan muuten siihen oikeus. Jos hälytystyön suoritus kestäisi alle tunnin, maksetaan siitä kuitenkin yhden tunnin palkka.

16 § Korvattavia vapaapäiviä

1. Työntekijällä, joka välittömästi ennen kutsuntapäivää on ollut työnantajansa työssä ainakin yhden kuukauden ajan, on oikeus va- rusmiespalvelun edellyttämään kutsuntaan ja siihen liittyvään eril- liseen lääkärintarkastukseen ensimmäisen kerran osallistuessaan saada korvauksena kutsuntapäivältä palkkaryhmittelyn mukainen taulukkopalkka, enintään IV palkkaryhmän mukaan, kahdeksalta tunnilta ja lääkärintarkastuspäivältä palkkaryhmittelyn mukainen taulukkopalkka, enintään IV palkkaryhmän mukaan, siltä ajalta, minkä hän hyväksyttävän selvityksen mukaan joutuu tarkastuksen takia olemaan poissa työstä säännöllisenä työaikanaan.

2. Työnantaja maksaa työntekijälle, joka on ollut hänen työssään ainakin yhden kuukauden ajan ennen tavanomaisten rauhanaikais- ten kertausharjoitusten alkamista, korvauksena kertausharjoitusten ajalta kahdeksalta tunnilta palkkaryhmittelyn mukaisen taulukko- palkan, enintään IV palkkaryhmän mukaan, jokaiselta harjoitus- aikaan sisältyvältä päivältä, joka työssä oltaessa olisi ollut hänen työpäivänsä. Sanotusta korvauksesta saadaan kuitenkin vähentää valtion maksama reserviläispalkka.

Palvelukseen astumismääräykseen perustuvat vss-kurssit rin- nastetaan ylläsanottuihin kertausharjoituksiin.

Edellytyksenä korvauksen saamiselle on, että työntekijä sekä vss-kursseilta että kertausharjoituksista palattuaan tarjoutuu enti- seen työhönsä.

3. Työntekijälle, joka välittömästi ennen avioliittoon vihkimis- päiväänsä ja 50- ja 60-vuotispäiväänsä on ollut työnantajansa työssä ainakin yhden kuukauden ajan, on oikeus pitää tällainen merkkipäi- vänsä, jos se sattuu hänen työpäiväkseen, vapaapäivänä ja saada sil- tä korvauksena kahdeksalta tunnilta palkkaryhmittelyn mukainen taulukkopalkka, enintään IV palkkaryhmän mukaan.

4. Työnantaja maksaa työntekijälleen, jonka työsuhde on jatku- nut vähintään yhden kuukauden, läheisen omaisen hautauspäivältä, mikäli se sattuu työpäiväksi, palkkaryhmittelyn mukaisen tauluk- kopalkan, enintään IV palkkaryhmän mukaan, hänen työtuntijär- jestelmänsä mukaisilta säännöllisiltä työtunneilta. Läheisenä omaisena pidetään työntekijän aviopuolisoa, veljiä ja sisaria, per- heen lapsia sekä omia ja aviopuolison vanhempia.

Työntekijällä on tarvittaessa oikeus lähiomaisen hautauspäivän lisäksi hautajaisten järjestelyä varten yhteen palkattomaan vapaa- päivään.

17 § Sääolosuhteet

1. Mikäli työntekijä on saapunut työpaikalle, mutta ei voi sopimat- toman sään johdosta aloittaa työtään, korvataan odotusaika palkka- ryhmittelyn mukaisella taulukkopalkalla, enintään IV palkkaryh- män mukaan, mikäli työnantaja on nimenomaan ilmoittanut, että työntekijän on jäätävä työpaikalle.

2. Kun työnjohdon toimesta on todettu, ettei työtä voida jatkaa, maksetaan sateen, pakkasen tai muun luonnonesteen aiheuttamasta keskeytyksestä työnteossa odotusajan palkka työpäivän tai työ- vuoron loppuun, korkeintaan kuitenkin kahdelta tunnilta palkka- ryhmittelyn mukainen taulukkopalkka, enintään IV palkkaryhmän mukaan, mutta ei muuta odotusajan palkkaa.

3. Työpaikalleen saapuneelle työntekijälle maksetaan päivittäis- ten matkakustannusten korvaus, mikäli työnjohdon toimesta tode- taan, ettei työtä voida sopimattoman sään johdosta aloittaa.

4. Turhien työmatkojen välttämiseksi tarpeen vaatiessa määri- tetään talvisin rakennustyövaihe ja työmaan muut olosuhteet huo- mioon ottaen työmaakohtaisesti pakkasraja ja mahdollisesti muut sääolosuhteet, joiden vallitessa ei työpaikalle ole tarpeen saapua.

5. Sateen, pakkasen tai muun luonnonvoiman esim. myrskyn turmelema työntekijän työ korjataan työnantajan määräyksestä ja kustannuksella.

TES

III PALKKAUS

Työ suoritetaan joko urakkapalkalla, aikapalkalla tai palkkiopalkalla.

AIKA- JA PALKKIOPALKKAUS

18 § Palkkaryhmittelyyn perustuvat tuntipalkat

Työntekijöiden sijoittaminen palkkaryhmiin määräytyy hänen am- mattitaitonsa perusteella. Rakennusalan työntekijät voivat sijoittua mihin tahansa palkkaryhmään. Palkkaryhmittelyn mukaiset tunti- palkat ovat seuraavat:

		1.3.2017
Palkkaryhmä I	Aloitteleva työntekijä	9,93 €
Palkkaryhmä II	Vähän kokemusta omaava työntekijä	11,28 €
Palkkaryhmä III	Aloitteleva ammattilainen	12,44 €
Palkkaryhmä IV	Ammattilainen	13,78 €
Palkkaryhmä V	Kokenut ammattilainen	15,06 €
Palkkaryhmä VI	Erittäin kokenut ammattilainen	16,17 €

19 § Palkkaryhmät

Palkkaryhmä I Aloitteleva työntekijä

Työntekijä suorittaa töitä, jotka eivät edellytä rakennusalan käytän- nön kokemusta.

Rakennusalan ammatillisessa koulutuksessa olevat henkilöt, jotka opiskelun ohessa myös työskentelevät, sekä lomiensa aikana työs- kentelevät rakennusalan opiskelijat kuuluvat tähän palkkaryhmään.

Palkkaryhmä II Vähän kokemusta omaava työntekijä

Työtekijä suorittaa töitä, jotka edellyttävät työskentelyä ja työkoke- musta erilaisista rakennustyökohteista. Työntekijä suoriutuu ilman jatkuvaa opastusta avustavista töistä, kuten materiaalin siirto-, pur- kaus-, raivaus- ja suojaustöistä.

Palkkaryhmä III Aloitteleva ammattilainen

Työntekijä suorittaa itsenäisesti vaihtelevia rakennusalan töitä, jotka ovat mm. jonkin ammatin piiriin kuuluvien töiden avustavia töitä tai jonkin ammatin ammattitöitä ilman IV palkkaryhmän am- mattilaiselta vaadittavaa ammattitaitoa.

Tähän palkkaryhmään kuuluvat aloittelevat ammattimiehet kuten aloittelevat kirvesmiehet, helpohkoja muuraustöitä tekevät muurarit, vähäisiä rappaus- ja laatoitustöitä tekevät sementti- ja laattamiehet, aloittelevat torninosturinkuljettajat ja asentaja-kor- jausmiehet, aloittelevat rakennusmiehet ja telineasentajat jne..

Palkkaryhmä IV Ammattilainen

Työntekijä suorittaa itsenäisesti ja monipuolisesti töitä, jotka kuu- luvat jonkin ammatin piiriin, tai suoriutuu itsenäisesti useamman ammatin piiriin kuuluvista töistä, olematta kuitenkaan missään em. ammateissa varsinainen ammattimies.

Tähän palkkaryhmään kuuluvat perusammattitaidon omaavat ammattimiehet, kuten kirvesmiehet, muurarit, laattamiehet, se- menttimiehet, elementtiasentajat, torninosturinkuljettajat, teline- asentajat, kokeneet monipuoliset rakennusmiehet jne..

Palkkaryhmä V Kokenut ammattilainen

Työntekijä suorittaa itsenäisesti ja monipuolisesti töitä, jotka ovat jonkin ammatin vaativia ammattitöitä, tai työntekijä suoriutuu itse- näisesti ja monipuolisesti useamman ammatin piiriin kuuluvista IV palkkaryhmän ammattitaitoa edellyttävistä töistä.

Tähän palkkaryhmään kuuluvat vaativat ammattinsa työt hal- litsevat kokeneet kirvesmiehet, muurarit, laattamiehet, sementti- miehet, elementtiasentajat, torninosturinkuljettajat, telineasentajat, kokeneet monipuoliset rakennusmiehet jne..

Palkkaryhmä VI Erittäin kokenut ammattilainen

Työntekijä suorittaa töitä, jotka vaativat erityistä ammatti-, suunnit- telu- ja soveltamistaitoa ja joihin liittyy suuri vastuu sekä mahdolli- sesti muiden ammattimiesten työn valvontaa ja ohjausta.

Tähän palkkaryhmään kuuluvat vaativimmatkin ammattinsa työt hallitsevat erittäin kokeneet kirvesmiehet, muurarit, laattamie- het, sementtimiehet, elementtiasentajat, torninosturinkuljettajat, telineasentajat, kokeneet monipuoliset rakennusmiehet jne..

TES

Tutkintojen vaikutus palkkaryhmittelyyn

Rakennusalan tutkinnot otetaan huomioon palkkaryhmittelyssä seuraavasti:

Ammattioppilaitoksesta tai ammattikoulun rakennuslinjalta val- mistuneet sekä ammatillisen perustutkinnon (ammattikirja) suorit- taneet työntekijät kuuluvat vähintään palkkaryhmään II.

Ammattitutkinnon suorittaneet työntekijät kuuluvat vähintään palkkaryhmään IV.

Erikoisammattitutkinnon suorittaneet rakennusalan ammatti- miehet kuuluvat palkkaryhmään VI.

20 § Alaikäiset

1. Muiden alaikäisten kuin rakennusalan opiskelijoiden kohdalla edellä 19 §:ssä määritellyistä palkkaryhmistä ja ryhmiin perustuvis- ta vähimmäispalkoista voidaan sopia toisin.

2. Kun oppisopimus koskee lisäkoulutusta, oppilaan vähim- mäispalkka määräytyy yhtä palkkaryhmää alemman palkkaryhmän mukaan kuin mikä vastaa hänen ammattitaitoaan.

21 §

Työntekijän sijoittaminen palkkaryhmään

Palkkaryhmä määritetään työhönottotilanteessa osoitetun pätevyy- den perusteella ja palkkaryhmä merkitään työhönottolomakkee- seen/kirjalliseen työsopimukseen.

Palkkaryhmää tulee korottaa, mikäli työntekijä on kouluttautu- misen tai työssä harjaantumisen kautta saavuttanut sellaisen am- mattitaidon, joka edellyttää ryhmittelyä ylempään palkkaryhmään.

Luokituksen laskeminen on poikkeuksellista ja mahdollista kahdessa tapauksessa:

1. Luokituksessa on tapahtunut virhe: Tällöin ennen palkkaryh- män tarkistusta tulee asiasta kuulla työntekijää.

2. Työntekijä on jostain syystä pysyvästi kykenemätön teke- mään palkkaryhmänsä edellyttämiä töitä. Näissä tapauksissa ennen palkkaryhmän muuttamista työntekijää on kuultava ja tarvittaessa neuvoteltava työntekijää edustavan luottamusmiehen kanssa.

22 § Henkilökohtainen tuntipalkka

Henkilökohtainen tuntipalkka koostuu palkkaryhmittelyyn perus- tuvasta tuntipalkasta ja henkilökohtaisesta palkanosasta. Jokaiselle työntekijälle on aina maksettava henkilökohtaista palkanosaa, jonka suuruudesta työnantaja ja työntekijä sopivat keskenään.

Henkilökohtainen tuntipalkka on työntekijälle aika- ja palkkio- palkkatyössä maksettava vähimmäispalkka.

Työntekijän henkilökohtainen tuntipalkka merkitään työhönot- tolomakkeeseen / kirjalliseen työsopimukseen.

23 § Työkohtainen palkka

Työkohtainen palkka koostuu työntekijän henkilökohtaisesta tunti- palkasta ja työkohtaisesta lisästä tai henkilökohtaisesta tuntipalkas- ta ja palkkiopalkkaosuudesta.

Pääsääntöisesti työkohtainen palkka sovitaan kutakin työtä tai työkohdetta varten erikseen. Mikäli palkkaehdon voimassaoloa ei ole rajattu muutoin, se päättyy työntekijän siirtyessä toiseen työ- kohteeseen.

1) Työkohtainen lisä

Työkohtainen lisä sovitaan ennen työn aloittamista. Työnantajan on työntekijän sitä pyytäessä selvitettävä, kuinka työkohtaiseen lisään vaikuttavat vaativuustekijät on otettu palkassa huomioon. Jos työkohtaisen lisän suuruudesta ei synny sopimusta, työntekijä on velvollinen vastaanottamaan työtä työnantajan tarjoamalla työ- kohtaisella palkalla. Työkohtaisen lisän arvioinnissa on mahdollista käyttää mm. seuraavanlaisia työn vaativuustekijöitä:

• Työn tekninen vaativuus:

Työ on teknisesti vaativaa.

Työlle on asetettu erittäin korkeat laatuvaatimukset.

• Työn fyysinen vaativuus:

Työ on fyysisesti raskasta tai se suoritetaan vaikeissa olosuhteissa kuten esim. saneerauskohteissa.

Työn fyysistä vaativuutta voi lisätä myös työntekijän työnopeu- den välitön riippuvuus urakkatyötä suorittavien muiden työnteki- jöiden etenemisestä.

TES

• Työhön liittyvä vastuu:

Työsuoritukseen liittyy suuria riskejä esim. niin, että muiden työn- tekijöiden työturvallisuus on erittäin paljon riippuvainen työnteki- jän huolellisuudesta ja varovaisuudesta.

Työntekijän työsuoritus rytmittää huomattavassa määrin työ- kohteen muiden työryhmien etenemistä.

Taloudelliset seuraamukset, jotka liittyvät epäonnistumiseen työlle asetetun laatutason saavuttamisessa tai laaditussa aikataulus- sa pysymisessä, ovat suuret.

• Poikkeavien työaikojen korvaaminen:

Epäsäännöllisten taikka sijoittelultaan epätavallisten työaikojen noudattamisesta työntekijälle aiheutuvat haitat korvataan työnan- tajan ja työntekijän keskenään sopimalla tavalla. Jollei muuta ole sovittu sovelletaan työehtosopimuksen 8 ja 9 §:ien lisämääräyksiä.

2) Palkkiopalkka

Palkkiopalkassa henkilökohtaisen tuntipalkan päälle on sovittu palk- kio, jonka suuruus määräytyy työntekijän suorituksen perusteella. Palkkion suuruus voidaan sitoa työsuoritukselle asetettuun määräl- liseen, ajalliseen, laadulliseen tai muuhun vastaavaan tavoitteeseen. Tuotantopalkkiopalkkaus on yksi palkkiopalkkauksen muoto.

Palkkion perusteesta ja rakenteesta sovitaan työnantajan ja työn- tekijän tai työkunnan kesken.

Työehtosopimuksen määräysten mukaisesti palkkio on eriteltä- vä palkkalaskelmassa, eikä sen laskentaperusteeseen saa sisällyttää lomarahaa, erillistä palkanosaa, työpäivittäistä matkakustannusten korvausta, päivärahaa ja matkakustannusten korvausta matkatöissä eikä työkalukorvausta.

URAKKAPALKKAUS

24 § Urakkapalkat

1. Urakkapalkat määräytyvät tähän sopimukseen liittyvien hinnoit- telujen perusteella. Kaikki hinnoiteltu työ suoritetaan etupäässä urakkatyönä. Sellaisesta työstä, jota ei ole hinnoiteltu tässä sopi- muksessa, saavat työnantaja ja työntekijä keskenään sopia. Tavoite-

ansio urakkatyössä pyritään saamaan sellaiseksi, että se muodostuu noin 30 % IV palkkaryhmän henkilökohtaista tuntipalkkaa korke- ammaksi.1

Hinnoittelemattomat urakkatyöt pyritään hinnoittelemaan työ- ehtosopimusosapuolten kesken tarvittaessa työntutkimuksen avulla niin, että tavoiteansioksi tulee edellä mainittu palkkataso.

Urakkahinta voidaan laskea myös siten, että työsopimuksen mu- kaisen työn tekemiseen ennalta laskettu kokonaistyötuntimäärä kerrotaan työkunnan keskimääräisellä tavoiteansiolla.

Työnantaja antaa hyvissä ajoin työkunnan käyttöön urakan las- kennassa tarvittavat määrälaskelmat urakan laskentaa ja seurantaa varten, mikäli ”massat” ovat käytettävissä. Työkunnan tehtäväksi sovitut työt ja niistä sovitut palkkaperusteet merkitään tähän mää- räluetteloon tai sen pohjalta laadittuun työluetteloon tai muuhun kirjalliseen sopimukseen.

Työkunnan jäsenet sopivat keskenään palkanjakoperusteet.

2. Urakkatyössä on maksettava vähintään palkkaryhmän IV suuruista palkkaa. Mikäli todetaan, että työsaavutus ei vastaa tätä palkkaa, voidaan urakka molemmin puolin katkaista.

3. Suoritettaessa vanhojen rakennusten purkamista ja korjaa- mista korotetaan urakkahinnoittelua 15 prosentilla. Edellä mainittu määräys ei koske lisärakennuksia.

4. Jos urakkatyötä suorittava työntekijä joutuu odottamaan työai- neita tai muuten hänestä itsestään riippumattomista syistä olemaan työtä vailla, on hänelle sinä aikana järjestettävä muuta hänen ammat- tiaan vastaavaa urakka- tai tuntityötä ja maksetaan hänelle siitä hä- nen omassa ammatissaan hänen urakka-ansiotaan vastaava palkka, joka maksetaan myöskin urakan yhteydessä ja aikana tehdystä tunti- työstä. Siinäkin tapauksessa, jos muuta työtä ei voida järjestää mak- setaan odotusajalta urakassa saadun keskiansion mukainen palkka. Jos työnseisaus kestää enemmän kuin 3 päivää, voidaan työsopi- mus jommankumman vaatimuksesta purkaa. Täksi 3 päivän ajaksi on järjestettävä muuta työtä tai maksettava odotusajan palkka.

Edellä sanottua odotusajan palkkaa ei makseta, milloin työnte- kijä estyy työstään työpaikan muiden työntekijäin lakon vuoksi.

1 ”Mikäli työkunnan jäseninä olevat työntekijät kuuluvat useampaan kuin yhteen palkkaryhmään, saavat työnantaja ja työkunta keskenään sopia työn urakkapalk- kauksesta siten, että työkunnan keskimääräinen tavoiteansio muodostuu noin 30 % IV palkkaryhmän perustuntipalkkaa korkeammaksi.”

TES

5. Urakkatyön välillä tehdyt tuntityöt ja odotustunnit on pyrittävä selvittämään päivittäin ja ne on selvitettävä viimeistään seuraavana päivänä. Työnantaja tai hänen edustajansa pitää urakkatuntikirjaa. Hän merkitsee siihen päivittäin urakka-, tuntityö- ja odotustunnit. Työsopimuksen osapuolet tai heidän edustajansa allekirjoittavat päivittäin tuntikirjan. Allekirjoitetusta kappaleesta annetaan jäljen- nös työntekijälle viikoittain.

6. Kun urakkatyösopimus on purettu ja työtä joutuu uusi työkunta jatkamaan, voidaan urakkahinnasta sopia erikseen, jos jäljelle jää- nyt työ jostain syystä on jäänyt suhteettoman huonoansioiseksi tai erikoisen hyväansioiseksi.

7. Määräys betonitöitä ja muita rakennusmiesten töitä varten:

Mikäli työn luonteesta johtuu, ettei sovittua urakkatyötä voida yhtäjaksoisesti tehdä ja työntekijä siirretään tekemään muuta työtä tai urakan säännöllinen suorittaminen edellyttää välillä tehtävää tuntityötä, maksetaan tällaiselle työntekijälle suorittamastaan tun- tityöstä sitä vastaava tuntipalkka.

25 §

Urakan mittaus ja mittauspalkka

1. Xxxxxxxxxxxxxxxxx suoritetaan viivyttelemättä työnantajan tai hänen edustajansa ja työntekijän tai hänen edustajansa kesken edel- täkäsin sovittuna ajankohtana. Jos jommankumman edustaja ilman pätevää syytä ei saavu sovittuun mittaustilaisuuteen, on toisella osapuolella oikeus suorittaa mittaus yksinään, ja on näin suoritettu mittaus pätevä.

2. Mikäli urakkatyö vaatii mittausta, maksetaan mittausajalta yhdelle työkunnan edustajalle henkilökohtaista tuntipalkkaa, enin- tään IV palkkaryhmän mukaan. Milloin mittaus tapahtuu työnanta- jan suostumuksella urakkatyön kestäessä, maksetaan mittausajalta keskiansion mukainen palkka.

3. Urakkatyön mittauksesta laaditaan mittauspöytäkirja kahtena kappaleena. Mittauspöytäkirja allekirjoitetaan sekä työnantajan et- tä työntekijän puolesta.

4. Muistutukset työn laadusta ja virheistä, joilla on merkitystä työn vastaanottamiselle ja hyväksymiselle, on tehtävä viimeistään mittaustilaisuudessa joko suullisesti työpaikan luottamusmiehen läsnäollessa tai kirjallisesti työntekijälle.

Xxxxxxx urakkatyöstä osa vastaanotetaan laatunsa puolesta en- nen lopullista mittausta, on työn laatua koskevat muistutukset teh- tävä tältä osin vastaanottotilaisuudessa.

5. Välimittauksia, joissa tarkistetaan palkanmaksukausittainen ennakko, suoritetaan noin kerran kuukaudessa sopivien työvaihei- den valmistuessa.

Jos on sovittu, että välimittaus on osa lopullista mittausta, laadi- taan siitäkin tämän pykälän kohdassa 3 tarkoitettu mittauspöytäkirja sekä noudatetaan mitä kohdassa 4 on sanottu. Tällöinkin jää sisään 10 % suoritetun työn arvosta siksi kunnes työ on täysin valmis.

Mikäli välimittaukset ja urakkatuntikirjanpito sekä näin ollen palkanmaksukausittainen ennakon tarkistus jäävät tekemättä, ei ennakkona maksettua palkkaa voida alentaa enää urakan loppusel- vityksen yhteydessä.

PALKANMAKSU

26 § Palkanmaksu

1. Palkka ja kustannusten korvaukset maksetaan joka toinen perjan- tai taikka, jos silloin on pyhä, edellisenä arkipäivänä (palkanmak- supäivä). Palkan laskemista varten saadaan jättää sisään 5 päivän palkka (laskenta-aika). Jos tilikatkon (perjantai) jälkeen tehdään viikonloppuna töitä, voidaan sen osalta palkka maksaa seuraavassa tilissä. Kustannusten korvaukset voidaan maksaa kerran kuussa, jos siitä sovitaan.

2. Palkka maksetaan työntekijän osoittamalle pankkitilille Suo- messa toimivan rahalaitoksen välityksellä. Maksaessaan palkan työnantajan on annettava työntekijälle euromääräinen kirjallinen laskelma, josta käyvät ilmi palkan suuruus ja sen määräytymisen perusteet.

3. Talonrakennusteollisuus ry:n jäsenyritykset voivat maksaa lopputilin seuraavan säännöllisen palkanmaksun yhteydessä.

Talonrakennusteollisuus ry:n jäsenyrityksissä voidaan paikalli- sesti sopien poiketa palkan maksuajankohdasta silloin, kun se va- paiden keskittämisen ja arkipyhien vuoksi on tarpeellista.

4. Urakkatyötä suorittavalle työntekijälle maksetaan ennakkoa noin 90 prosenttia suoritetun työn arvosta.

TES

Sisälle jäänyt erä maksetaan heti kun työ on valmis ja vastaan- otettu tai kuitenkin viimeistään seuraavan normaalin palkanmak- sun yhteydessä.

5. Työnantaja perii, mikäli työntekijä on antanut siihen valtuu- tuksen, Rakennusliiton jäsenmaksut ja tilittää ne palkanmaksukau- sittain edellä mainitun liiton nimeämälle pankkitilille.

IV TYÖSUHTEESSA TAPAHTUVAA HARJOITTELUA KOSKEVIA MÄÄRÄYKSIÄ

27 §

”Tutustu työelämään ja tienaa” -kesäharjoitteluohjelma

1. Tämän pykälän määräyksiä sovelletaan peruskoululaisiin ja lu- kiolaisiin, joiden työsuhde perustuu ”Tutustu työelämään ja tienaa”

-kesäharjoitteluohjelmaan.

2. Kaksi viikkoa tai kymmenen työpäivää kestävän kesähar- joitteluohjelman mukainen työsuhde voidaan sijoittaa 1.6.–31.8. väliseen aikaan. Tutustumisjakso voi olla myös kolmen tai neljän viikon mittainen.

3. ”Tutustu työelämään ja tienaa” -kesäharjoitteluohjelman suo- rittamisesta maksetaan kertakaikkisena palkkana 335 €, joka sisäl- tää tutustumisjaksolta kerääntyneen lomakorvauksen. Vastaavasti, jos tutustumisjakso on kolme tai neljä viikkoa, maksetaan kerta- kaikkisena palkkana 502,50 € tai 670 €.

4. Voimassa olevan työehtosopimuksen palkkoja, palkanmääräy- tymisperusteita ja muita rahanarvoisia etuja koskevia määräyksiä ei sovelleta niihin peruskoululaisiin ja lukiolaisiin, joiden työsuhde perustuu tässä pykälässä tarkoitettuun kesäharjoitteluohjelmaan. Lukuun ottamatta säännöllisen työajan pituutta heihin ei sovelleta työehtosopimuksen työaikaa koskevia määräyksiä, mikäli ne vai- keuttaisivat kesäharjoitteluohjelman käytännön toteutusta.

28 §

Koulutus- ja harjoittelupaikkoja koskeva yhteistoiminta

Paikallisesti tulee yhteisesti todeta, joko ennen työharjoittelun järjestämistä taikka yhteistoimintalain mukaisen koulutus- ja hen-

kilöstösuunnitelman käsittelyn yhteydessä, yrityksessä käytössä olevat työharjoittelu- ja työpaikkakoulutusmuodot ja se, ettei har- joittelulla ole tarkoitus vaikuttaa yrityksen palveluksessa olevan henkilöstön työsuhteisiin. Työsopimuslain ja RISS:n työvoiman vähentämistä, lisätyön tarjoamisvelvollisuutta tai takaisinottoa koskevat määräykset eivät näin ollen aseta harjoittelupaikkojen tar- joamiselle esteitä.

Muissa tapauksissa työnantajan RISS 6 ja 7 §:n mukainen työn- tarjoamisvelvollisuus ei estä työnantajaa solmimasta määräaikaista työsopimusta työpaikkakoulutukseen tai työharjoitteluun tulevien kanssa jos heidän yhteismääränsä on yrityksen (RISS 6 §:n mukai- sen työssäkäyntialueen) työvoimasta enintään 5 prosenttia.

Pääluottamusmiehellä on oikeus saada ajan tasalla olevat tiedot työharjoittelun piirissä olevista henkilöistä, heidän sijoituspaikas- taan ja heihin sovellettavasta työharjoittelu- tai työpaikkakoulutus muodostaan.

Työssäoppijoiden ja oppisopimusoppilaiden työn ohjaamisesta sovitaan työnantajan ja työntekijän kesken. Samassa yhteydessä selvitetään työpaikkaohjaajan mahdollisuudet tehtävän suorittami- seen, vaikutus hänen omien työtehtäviensä hoitamiseen ja tehtävän vaikutus hänen palkkaukseensa.

V KULUKORVAUKSET

29 §

Päiväraha ja matkakustannusten korvaus matkatöissä

1. Mikäli työntekijä työnantajansa määräyksestä matkustaa työ- hön kotipaikkakuntansa ulkopuolelle, josta hän ei voi saapua yök- si kotiin, on työnantajan ennen matkan alkua selvitettävä asun- nonsaantimahdollisuudet asianomaisella paikkakunnalla ja sen lähistöllä sekä mikäli mahdollista varattava tarvittaessa työnteki- jälle asunto.

2. Työntekijälle maksetaan jokaiselta edellisessä kohdassa tar- koitetulta vuorokaudelta päivärahaa 41 €.

Päivärahan määrää muutetaan 1.1.2018 lukien liittojen sopimalla tavalla.

TES

Lisäksi työntekijälle maksetaan majoituskorvausta majoituspai- kan laskun mukaan, kuitenkin enintään 57 € vuorokaudelta.

Majoituskorvauksen määrää muutetaan 1.1.2018 lukien liittojen sopimalla tavalla.

Mikäli työntekijä ei esitä edellisessä kappaleessa sanottua las- kua, maksetaan hänelle yöpymisrahaa 12 € vuorokaudelta.

Mikäli työnantaja kustantaa tämän työehtosopimuksen 39 §:ssä sanotun tai sitä vastaavan majoituksen, ei majoituskorvausta eikä yöpymisrahaa suoriteta.

Mikäli työnantajan puolesta järjestetään työntekijälle muita etu- ja, vähennetään päivärahasta niitä vastaava kohtuullinen osa.

3. Matkoista, jotka tehdään työnantajan pyynnöstä, maksaa työnantaja sekä matkakustannukset II luokassa että palkan kultakin matkapäivältä korkeintaan 12 tunnilta. Matka-ajan palkkana mak- setaan palkkaryhmittelyn mukaista taulukkopalkkaa, enintään IV palkkaryhmän mukaan. Mikäli matka tapahtuu yön aikana, makse- taan myös makuupaikan hinta, mutta matka-ajan korvausta ei mak- seta kello 21.00–06.00 väliseltä ajalta.

Päiväraha maksetaan myöskin matkapäiviltä, mutta ensimmäi- seltä matkapäivältä vain siinä tapauksessa, että matka alkaa ennen kello 12.00 päivällä.

4. Matkatyössä korvataan työntekijälle juhannuksena, pääsiäise- nä ja jouluna matka kotiin ja takaisin, jos hän on ollut päivärahaan oi- keuttavassa työssä vähintään 6 viikkoa. Samoin korvataan sairauden johdosta tai vuosiloman sattuessa matkatyön aikana matka kotiin.

30 §

Työ ulkomailla

1. Milloin työkohde sijaitsee Suomen rajojen ulkopuolella, työsuh- teessa noudatetaan Suomen työoikeutta ja työntekijäin sosiaalitur- vaa koskevaa lainsäädäntöä sekä rakennusalan kulloinkin voimassa olevaa työehtosopimusta niin kuin Suomen alueella suoritettavassa työssä, mikäli paikallisista olosuhteista tai niiden asettamista eri- tyisvaatimuksista ei muuta johdu.

2. Työntekijälle maksetaan, paitsi työehtosopimuksessa määrät- tyä palkkaa, myös erityisten olosuhteiden aiheuttamien kustannus- ten korvausta siltä osin kuin ne ylittävät vastaavat kustannukset

kotimaassa. Korvauksen suuruudesta on sovittava Rakennusliiton kanssa kussakin tapauksessa erikseen.

3. Suomen työmarkkinajärjestöjen mahdollisesti julistamat työ- taistelutoimenpiteet eivät koske Suomen rajojen ulkopuolella suo- ritettavia työkohteita.

Työ Pohjoismaissa ja Euroopan Unionin jäsenmaissa

1. Milloin työkohde sijaitsee Pohjoismaassa tai toisessa Euroopan Unionin jäsenmaassa voivat työnantaja ja työntekijä työsopimuk- sella sopia työsopimukseen sovellettavasta laista myös seuraavasti:

a. Työsopimukseen sovelletaan työntekomaan lakia ja työnteko- maassa noudatettavia yleisiä työehtoja.

b. Työsopimukseen sovelletaan Suomen lakia ja voimassa olevaa rakennusalan työehtosopimusta. Työaikojen ja työajasta johtu- vien lisien osalta sovelletaan työntekomaan lakia ja työnteko- maassa noudatettavia yleisiä työaikaa koskevia työehtoja.

Työntekijöiden sosiaaliturva määräytyy näissä maissa lakien ja kansainvälisten sopimusten perusteella.

2. Työntekijällä on oikeus päivärahaan, jonka suuruus on 41 € ja joka maksetaan normaalin palkanmaksun yhteydessä.

Päivärahan määrää muutetaan 1.1.2018 lukien liittojen sopimalla tavalla.

Työnantaja kustantaa työntekijälle matkat työkohteeseen ja ta- kaisin työntekijän kotipaikkakunnalta työsuhteen alkaessa ja päät- tyessä. Muista työnantajan kustantamista kotimatkoista, matkusta- misajan palkasta sekä matkakustannusten korvaamisesta työsken- telypaikkakunnalla työnantaja ja työntekijä sopivat erikseen.

Työnantaja antaa työntekijän käyttöön korvauksetta paikalliset olosuhteet huomioon ottaen kohtuullisen asunnon.

3. Suomen työaikamääräyksiä sovellettaessa työaika voidaan järjestää myös siten, että työtuntien määrä tasoittuu keskimäärin neljäänkymmeneen (40) tuntiin viikossa enintään kuuden (6) kuu- kauden tasoittumisjaksolla. Mikäli ulkomaantyön kesto on alle kuusi (6) kuukautta, tasoittumisjakson pituus voi olla kuitenkin enintään ulkomaantyön keston mittainen.

Työnantaja ja työntekijä eivät voi sopia sellaisesta työaikajärjes- telystä, joka on työntekomaan pakottavien työaikamääräysten vas- tainen.

TES

Käytettäessä keskimääräistä neljänkymmenen (40) tunnin viik- kotyöaikaa työtuntijärjestelmä on laadittava etukäteen kirjallisesti koko tasoittumisjakson ajaksi. Työtuntijärjestelmän muuttaminen kesken tasoittumisjakson voi tapahtua vain molemminpuolisella sopimuksella.

Ylityöstä ja hätätyöstä, jota tehdään työtuntijärjestelmän mu- kaisen vuorokautisen työajan lisäksi, on kahdelta ensimmäiseltä tunnilta maksettava viidelläkymmenellä prosentilla ja seuraavilta tunneilta sadalla prosentilla korotettu palkka.

Ylityöstä ja hätätyöstä, jota tehdään työtuntijärjestelmän mu- kaisen viikoittaisen työajan lisäksi, on kahdeksalta ensimmäiseltä tunnilta maksettava viidelläkymmenellä prosentilla ja seuraavilta tunneilta sadalla prosentilla korotettu palkka.

4. Työsopimus on tehtävä aina kirjallisesti ennen työntekijän läh- töä työntekomaahan. Työsopimuksesta tulee ilmetä työsopimuslain 2 luvun 4 §:n edellyttämien seikkojen lisäksi päivärahan suuruus ja sen määräytymisperuste (miltä päiviltä päiväraha maksetaan), työn- antajan kustantamat kotimatkat ja matkakustannusten korvaus työn- tekomaassa sekä majoitusjärjestelyt ja niiden arvioitu laatu.

31 §

Päivittäiset matkakustannukset

1. Työntekijän oikeus työpäivittäiseen matkakustannusten kor- vaukseen määräytyy seuraavasti:

Oikeutta korvaukseen ei ole, jos työntekijän asunto on enintään 5 kilometrin etäisyydellä työmaasta.

Mikäli työntekijän asunto sitä vastoin on yli 5 kilometrin etäi- syydellä työmaasta, määräytyy hänen matkakustannusten korvauk- sensa alla olevan taulukon mukaan

Asunnon ja työmaan välinen etäisyys	Työpäivittäinen matkakustannusten korvaus
yli 5 km	1,89 €
yli 10 km	3,05 €
yli 20 km	5,49 €
yli 30 km	8,00 €
yli 40 km	9,85 €

yli 50 km	11,94 €
yli 60 km	15,69 €
yli 70 km	17,76 €
yli 80 km	20,18 €
yli 90 km	22,98 €
yli 100 km	25,76 €

Asunnon ja työmaan välinen etäisyys mitataan yleisen liikenteen käytössä olevaa lyhintä reittiä myöten.

Edellä mainittuja matkakustannusten korvausten määriä muute- taan 1.1.2018 liittojen sopimalla tavalla.

2. Työntekijän tulee antaa selvitys asuinpaikastaan työsopimus- ta tehtäessä. Mikäli selvitys annetaan myöhemmin, oikeus päi- vittäiseen matkakorvaukseen alkaa vasta selvityksen antamisesta lähtien.

3. Vesitse tapahtuvista matkoista sovitaan kussakin tapauksessa erikseen.

4. Mikäli työnantaja on järjestänyt työntekijöiden kuljetukset ja työntekijä käyttää sitä hyväkseen, ei mitään korvausta suorite- ta. Kuljetukset tapahtuvat työajan ulkopuolella ja työaika on tässä työehtosopimuksessa mainittu säännöllinen työaika. Kuljetus- tai kulkuajalta ei muuta korvausta makseta.

32 § Työkalukorvaukset

1. Korvauksena omien työkalujen käyttämisestä maksetaan: Kirvesmiehelle 1,68 € päivältä

Sementtityöntekijälle 1,01 € päivältä

Laattatyöntekijälle 1,01 € päivältä

Muurarille 1,01 € päivältä

Rapparille 1,01 € päivältä

Raudoittajalle 1,01 € päivältä

Tasoitemiehelle 1,01 € päivältä

TES

2. Mikäli muut kuin edellä mainitut työntekijät käyttävät omia työkaluja, maksetaan siitä korvausta sopimuksen mukaan.

3. Työnantaja hankkii työssä tarvittavat alla olevan listan mukai- set ja vastaavat työkalut. Mikäli työntekijän kanssa sovitaan, että hän käyttää omia listan mukaisia tai vastaavia työkaluja, sovitaan myös niiden käyttöajan korvaamisesta.

• ketjusahat

• kuviosahat ja -jyrsimet

• porakoneet ja ruuvinvääntimet

• jiiri- ja pöytäsirkkelit

• paineilmakompressorit ja naulaimet

• iskuvasarat ja piikkauskoneet

• elektroniset mittalaitteet

VI SOSIAALISET MÄÄRÄYKSET

33 § Opastus

Työnantaja antaa työsuhteen syntyessä työntekijälle tietoja raken- nustyön tapaturma- ja terveysvaaroista sekä ohjeita tapaturmien ja sairauksien välttämiseksi, mikäli mahdollista työsuojeluvaltuute- tun tai -asiamiehen läsnä ollessa. Ohjeiden antamisessa tulee tuoda esiin varsinkin rakennustyön tyypillisimmät tapaturma- ja terveys- vaarat. Rakennustyössä täysin kokemattomalle ohjauksen tulee ol- la seikkaperäisempi kuin muulle työhön tulevalle.

Niinikään työnantajan on annettava uusille työntekijöille opas- tusta työpaikan neuvottelusuhteissa ja muissa työsuhteeseen liitty- vissä kysymyksissä. Työkohteen pääluottamusmiehelle on varattava mahdollisuus osallistua tähän tilaisuuteen, mikäli se vaikeuksitta käy päinsä.

Työnantajan tulee työsopimuksen solmimisen yhteydessä var- mistaa, että työntekijällä on oma henkilökohtainen työterveys- kortti.

Työntekijän on pidettävä työterveyskortti mukanaan rakennus- työmaalla. Työterveyshuollon järjestämisen valvomiseksi työnteki- jän on näytettävä työterveyskortti työnantajalle.

34 §

Sairaus ja tapaturma-ajan palkka

I Oikeus palkkaan työkyvyttömyysajalta

1. Oikeus palkkaan työkyvyttömyysajalta

Työnantaja maksaa työntekijälle, joka on estynyt tekemästä työtä sairauden, tapaturman tai ammattitaudin vuoksi, palkkaa työkyvyt- tömyysajalta.

2. Työkyvyttömyys todetaan työnantajan hyväksymällä todistuk- sella

Työkyvyttömyys todetaan ensisijaisesti yrityksen työterveyslääkä- rin todistuksella, mutta perustellusta syystä myös muun lääkärin antama todistus kelpaa todisteeksi työkyvyttömyydestä.

Perusteltu syy voi olla esimerkiksi työterveysyksikön pitkä etäi- syys työntekijän työ-, koti- tai oleskelupaikasta tai vastaanottoajan kohtuuttoman pitkä odotus.

Taannehtiva lääkärintodistus hyväksytään, mikäli lääkäri on kir- joittanut todistukseen hyväksyttävät perusteet taannehtivuudelle.

Työkyvyttömyys voidaan osoittaa myös muun terveydenhuol- lon ammattilaisen antamalla todistuksella yrityksessä yhteisesti sovitun käytännön mukaisesti.

Työkyvyttömyys voidaan flunssatyyppisissä lyhytaikaisissa, enintään 3 vuorokautta kestävissä sairauspoissaoloissa osoittaa yri- tyksen työterveyshoitajan todistuksella. Perustellusta syystä myös muun terveydenhoitajan antama todistus kelpaa todistukseksi työ- kyvyttömyydestä.

Sairauden uusiutumistapauksissa todistuksen antajan tulee olla sama terveydenhoitaja. Tällöin on kiinnitettävä erityistä huomiota mahdolliseen lääkärinhoidon tarpeeseen.

3. Sairauspoissaolo työntekijän ilmoituksella

1. Osapuolet suosittelevat, että yrityksissä sovitaan paikallisesti menettelystä, jossa työnantaja tai tämän edustaja hyväksyy työn- tekijän ilmoituksen selvitykseksi työkyvyttömyydestä flunssatyyp- pisissä enintään kolme vuorokautta kestävissä sairauspoissaoloista. Osapuolet suosittelevat lisäksi, että tähän paikalliseen sopimukseen

TES

sisällytetään menettelytavat lapsen tilapäisestä hoidosta aiheutu- vista poissaoloista. Samalla voidaan sopia:

• ilmoituksen muodosta ja ajankohdasta, kenelle se tehdään ja mi- ten se kirjataan

• rajoituksista työntekijän ilmoituksella hyväksyttävien poissa- olojen määrään

• hyväksymisen edellytykseksi, että ilmoitus tehdään välittömästi tai viimeistään ennen työvuoron alkua

• työnantajan oikeudesta aina vaatia lääkärintodistus

Soveltamisohje:

Töiden järjestelyn vuoksi työntekijän on ilmoitettava sairaudestaan heti kun se on mahdollista. Mikäli työntekijä ilman perusteltua syytä jättää ilmoituksen tekemättä, käsitellään poissaoloa luvattomana pois- saolona.

Mikäli työntekijän ilmoituksella hyväksytty poissaolo toistuu enintään 30 päivän kuluessa edellisestä hyväksytystä poissaolosta, sovelletaan siihen työkyvyttömyyden uusiutumista koskevia määräyksiä.

Tässä kohdassa tarkoitetulla sopimuksella sovitaan ainoastaan yrityk- sessä paikallisesti sovittavasta työkyvyttömyyttä koskevasta selvityk- sestä. Sopimuskohdalla tai soveltamisohjeella ei puututa muualla työ- ehtosopimuksessa oleviin sairausajan palkkaa koskeviin määräyksiin ja vakiintuneisiin tulkintoihin.

2. Mikäli työnantaja ei ole järjestänyt työterveyshuoltolain edellyttämää vähimmäistasoista työterveyshuoltoa, selvityksek- si lyhytaikaisista, enintään kolme vuorokautta kestävistä sairaus- poissaoloista riittää työnantajalle tai tämän edustajalle tehty oma ilmoitus. Ilmoituksen saatuaan työnantaja voi osoittaa työntekijän menemään lääkärin vastaanotolle. Tästä aiheutuvat kustannukset maksaa työnantaja.

3. Kohdissa 1 ja 2 olevia määräyksiä sovelletaan myös alle 10-vuotiaan lapsen sairastumista koskeviin määräyksiin.

4. Lääkärintodistuksiin liittyvät epäselvyydet

Työnantaja on velvollinen maksamaan sairausajan palkkaa, kun työntekijä on esittänyt työkyvyttömyydestä hyväksyttävän selvi- tyksen.

Mikäli työnantaja ei ole hyväksynyt työntekijän esittämää lää- kärintodistusta siihen liittyvän epäselvyyden takia, on hänellä oi- keus osoittaa työntekijä nimetyn lääkärin tarkastettavaksi. Tällöin

työnantaja suorittaa lääkärintodistuksen hankkimisesta aiheutuvat kustannukset.

Lääkärintodistuksiin liittyvät epäselvyydet selvitetään työehto- sopimuksen neuvottelujärjestyksen mukaisesti.

5. Sairastumisesta tulee tehdä ilmoitus lähimmälle esimiehelle ennen työvuoron alkua, milloin se on mahdollista

Työntekijän tulee ilmoittaa sairastumisestaan lähimmälle esimie- helleen tai työnantajan ilmoittamalle muulle henkilölle jo ennen työvuoron alkua, milloin se olosuhteet huomioon ottaen on mah- dollista.

Tähän liittyvät menettelytavat työnantajan tulee saattaa työnte- kijöiden tietoon.

Ajoissa tehty ilmoitus on tärkeä sen vuoksi, että työpaikalla jo työvuoron alkaessa tiedetään, onko joku mahdollisesti poissa ja miten poissaolotapauksessa työt sinä päivänä järjestetään.

6. Työnantajan ja luottamusmiesten tulee ohjata työntekijöitä työehtosopimuksen säännösten oikeaan noudattamiseen ja pyrkiä ehkäisemään väärinkäytöksiä

Työnantajan ja luottamusmiesten tulee yhdessä pyrkiä ohjaamaan työntekijöitä työehtosopimuksen sairausajanpalkkaa koskevien määräysten oikeaan noudattamiseen.

Perehdyttämisen yhteydessä uusille työntekijöille tulee antaa asiaa koskevaa valistusta ja ohjausta.

Sekä työnantaja- että työntekijäpuolen edun mukaista on sairas- poissaolojen saaminen mahdollisimman vähäisiksi. On suositelta- vaa, että paikalliset osapuolet yhdessä seuraavat työpaikan sairaus- poissaolojen kehitystä ja tarvittaessa etsivät keinoja niiden ennalta ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi.

7. Työkyvyn ylläpito ja sairauspoissaolojen hallinta

Yrityksissä voidaan työterveyshuoltoa apuna käyttäen sopia me- nettelytavoista, joilla ylläpidetään työntekijöiden terveyttä ja toi- mintakykyä. Tavoitteena on työkyvyn ylläpitäminen, työssä jaksa- minen ja sairauspoissaolojen vähentäminen.

TES

II Ei oikeutta palkkaan työkyvyttömyysajalta

1. Työkyvyttömyyttä ei korvata, mikäli työntekijä on aiheuttanut työkyvyttömyytensä tahallisesti, rikollisella toiminnallaan, kevyt- mielisellä elämällään tai muulla törkeällä tuottamuksella.

2. Työnantajalla ei ole velvollisuutta korvata työkyvyttömyyttä, joka aiheutuu muualla tehdystä ansiotyöstä.

III Palkanmaksujakson pituus

1. Sairausajan palkkaa maksetaan toisen sellaisen työkyvyttömyys- päivän alusta lukien, joka työssä oltaessa olisi ollut työntekijän työ- päivä.

2. Sairausajan palkka maksetaan kuitenkin ensimmäisen työ- päivän alusta lukien, jos työntekijän työsuhde on ennen sairauden alkua jatkunut yhdenjaksoisesti vähintään vuoden tai jos työkyvyt- tömyys kestää sairastumispäivän jälkeen yli sairausvakuutuksen karenssiajan (9 arkipäivää).

3. Sairastumisen tai tapaturman sattuessa kesken työvuoron maksetaan varsinainen palkka työvuoron loppuun.

4. Tapaturmasta ja ammattitaudista aiheutuneen työkyvyttö- myyden ajalta maksetaan palkkaa ensimmäisen sellaisen työkyvyt- tömyyspäivän alusta lukien, joka olisi ollut työntekijän työpäivä.

5. Työkyvyttömyysajan palkanmaksun kesto määräytyy työnte- kijän ennen työkyvyttömyyden alkamista jatkuneen yhdenjaksoi- sen työsuhteen keston perusteella.

Sairausajan palkkaa maksetaan seuraavanpituisen ajanjakson työpäiviltä:

työsuhteen kesto ajanjakso

• alle kaksi viikkoa -

• yli kaksi (2) viikkoa sairausvakuutuksen mutta alle yksi (1) kuukausi karenssiaika

• yli yksi (1) kuukausi

mutta alle kolme (3) vuotta 28 kalenteripäivää

• yli kolme (3) vuotta

mutta alle viisi (5) vuotta 35 kalenteripäivää

• yli viisi (5) vuotta mutta

alle kymmenen (10) vuotta 42 kalenteripäivää

• yli kymmenen (10) vuotta

tai kauemmin 56 kalenteripäivää

Tapaturma-ajan palkkaa maksetaan seuraavanpituisen ajanjak- son työpäiviltä:

työsuhteen kesto ajanjakso

• alle kolme (3) vuotta 28 kalenteripäivää

• yli kolme (3) vuotta

mutta alle viisi (5) vuotta 35 kalenteripäivää

• yli viisi (5) vuotta mutta

alle kymmenen (10) vuotta 42 kalenteripäivää

• yli kymmenen (10) vuotta

tai kauemmin 56 kalenteripäivää

IV Työkyvyttömyysajalta maksettavan palkan määrä

1. Aikatyössä palkka on työntekijän kesken olevan työn perusteel- la taikka muutoin määräytyvä tuntipalkka ilman työajasta johtuvia lisiä.

2. Tuotantopalkkiotyössä palkka on perusosa lisättynä keski- määräisellä tuotantopalkkio-osuudella.

3. Urakkatyössä palkka on kesken olevan urakan keskituntian- sio niin kauan kuin urakka on kesken. Mikäli työkyvyttömyys ura- kan päätyttyä edelleen jatkuu, muuttuu palkka työntekijän ennen urakkaa voimassa olleeksi palkaksi.

4. Työkyvyttömyyden johtuessa sairaudesta maksettava palkka on enintään 16,17 € tunnilta sairausvakuutuksen karenssiajalta (9 arkipäivää) ja 20,26 € tunnilta työkyvyttömyyden palkalliselta lop- pujaksolta. Työkyvyttömyyden johtuessa tapaturmasta tai ammatti- taudista maksetaan työntekijän palkka täysimääräisesti.

V Vähennykset työkyvyttömyyden ajalta maksettavasta palkasta

1. Työnantajalla on oikeus saada palautuksena se korvaus, minkä työntekijä saa saman työkyvyttömyyden takia samalta ajanjaksolta päivärahaa taikka siihen verrattavaa muuta korvausta lain tai sopi- muksen perusteella, ei kuitenkaan enempää kuin työkyvyttömyys- ajan palkkana maksamansa määrän. Mikäli korvaus on maksettu suoraan työntekijälle, työnantajalla on oikeus vähentää tämä määrä maksettavasta työkyvyttömyysajan palkasta.

2. Työnantajalla ei kuitenkaan ole oikeutta saada palautuksena em. korvausta tai vähentää sitä maksamastaan työkyvyttömyys-

TES

ajan palkasta, mikäli korvaus maksetaan työntekijälle hänen ko- konaan tai osaksi itse kustantamansa vapaaehtoisen vakuutuksen perusteella.

3. Jos päivärahaa tai siihen verrattavaa korvausta ei työntekijästä itsestään johtuvista syistä makseta tai jos se maksetaan vähäisem- pänä kuin mihin hänellä lain mukaan olisi ollut oikeus, on työnan- tajalla oikeus vähentää työkyvyttömyysajan palkasta se päiväraha tahi sen osa, mikä työntekijän laiminlyönnin johdosta on jäänyt suorittamatta.

VI Erityistilanteet

Työkyvyttömyyden uusiutuminen

1. Työkyvyttömyyden uusiutumisella tarkoitetaan samasta perus- teesta aiheutuvan työkyvyttömyyden alkamista enintään 30 päivän kuluessa siitä, kun työntekijälle on maksettu työkyvyttömyysajan palkkaa tai sairauspäivärahaa. Tällaisessa tapauksessa työkyvyttö- myysajan palkanmaksun kesto määräytyy ensimmäisen samasta perusteesta aiheutuneen työkyvyttömyyden alusta lukien.

2. Työkyvyttömyyden uusiutumistapauksessa aloitetaan työky- vyttömyysajan palkan maksu heti ensimmäisen sellaisen työpäivän alusta lukien, joka olisi ollut työntekijän työpäivä (ei karenssipäi- vää), mikäli palkallinen työkyvyttömyysajan ajanjakso ei ole en- nättänyt aiemmin jo täyttyä.

3. Mikäli uusiutumiseen kuluu yli 30 päivää siitä päivästä, jolloin työntekijälle on viimeksi suoritettu sairauspäivärahaa tai työkyvyttö- myysajan palkkaa, menetellään työkyvyttömyysajan palkan maksa- misen suhteen niin kuin kyseessä olisi uusi työkyvyttömyys.

Äkillinen hammassairaus

4. Jos äkillinen hammassairaus aiheuttaa työkyvyttömyyden ja vaatii hoitotoimenpiteitä saman päivän tai saman työvuoron aika- na, maksaa työnantaja työntekijälle hoitotoimenpiteen ajalta pal- kan, ei kuitenkaan enemmän kuin 16,17 € tunnilta. Työkyvyttö- myys ja hoidon kiireellisyys osoitetaan hammaslääkärin antamalla todistuksella.

5. Oikeus korvaukseen edellyttää, että työntekijän työsuhde on ennen työkyvyttömyyttä kestänyt vähintään kahden viikon ajan.

Alle 10-vuotiaan lapsen sairastuminen

6. Työntekijän alle 10-vuotiaan lapsen sairastuessa äkillisesti mak- setaan työntekijälle tämän pykälän sairausajan palkkaa koskevien määräysten mukaisesti korvaus lapsen hoidon järjestämiseksi tai hoitamiseksi välttämättömästä lyhyestä tilapäisestä poissaolosta. Korvauksen maksamisen edellytyksenä on, että molemmat van- hemmat ovat ansiotyössä ja että poissaolosta annetaan työehtoso- pimuksen sairausajan palkan maksamista koskevien määräysten mukaan selvitys sekä että työntekijän työsuhde on kestänyt vähin- tään kahden viikon ajan. Edellä sanottua sovelletaan myös yksin- huoltajiin ja samassa taloudessa asuviin puolison lapsiin.

7. Saman sairauden johdosta korvausta maksetaan vain toiselle vanhemmista. Korvaus sairaan lapsen hoidon järjestämiseksi tai hoitamiseksi välttämättömästä lyhyestä tilapäisestä poissaolosta maksetaan myös siinä tapauksessa, että toinen vanhempi on estynyt hoitamasta sairasta lasta sairauden, opiskelun tai toisella paikka- kunnalla asumisen taikka siihen verrattavan pysyvän oleskelun vuoksi ja esteestä on toimitettu pyydettäessä työnantajan hyväksy- mä selvitys.

Vaikeasti sairaan lapsen hoito ja kuntoutus

8. Työntekijällä, jonka oma tai samassa taloudessa elävä puolison lapsi sairastaa valtioneuvoston sairausvakuutuslain täytäntöön- panosta antaman asetuksen (1335/04) 4 §:n tarkoittamaa vaikeaa sairautta, on oikeus olla poissa työstä osallistuakseen sairausva- kuutuslain (1224/04) 10 luvussa tarkoitettuun lapsensa hoitoon, kuntoutukseen tai hoidon opastukseen sovittuaan poissaolosta etu- käteen työnantajan kanssa.

Syöpäsairauden aiheuttama hoito

9. Työntekijällä on oikeus tämän pykälän sairausajan palkkaa kos- kevien määräysten mukaiseen sairausajan palkkaan syöpäsairau- den edellyttämän hoitotoimenpiteen aiheuttaman työkyvyttömyy- den ajalta.

TES

35 § Lääkärintarkastukset

1. Lakisääteiset terveystarkastukset

Työnantaja maksaa työntekijälle korvauksen ansionmenetyksestä lakisääteiseen työterveyshuoltoon kuuluvissa terveystarkastuksissa sekä niihin liittyvissä matkoissa menetettyjä säännöllisiä työtunteja vastaavalta ajalta.

Työntekijälle, joka lähetetään em. lakisääteiseen työterveys- huoltoon kuuluviin tutkimuksiin tai määrätään tällaisessa tarkas- tuksessa jälkitarkastukseen, suorittaa työnantaja myös korvauksen välttämättömistä matkakustannuksista. Mikäli tutkimukset tai jälkitarkastus tehdään muulla paikkakunnalla, maksaa työnantaja myös päivärahan siten kuin työehtosopimuksessa määrätään.

Mikäli tarkastus tapahtuu työntekijän vapaa-aikana, maksetaan työntekijälle korvauksena ylimääräisistä kuluista 15,00 €.

2. Muut lääkärissä käynnit

Ansionmenetys korvataan seuraavilla edellytyksillä:

1. Kyseessä on sairastumis- tai tapaturmatapaus, jossa on välttämä- töntä päästä lääkärintarkastukseen työaikana. Tällaisina tilanteina pidetään

• sairastumista tai tapaturmaa, jonka vuoksi on päästävä nopeasti lääkäriin, taikka

• tilannetta, jolloin vastaanottoaikaa ei ole saatavissa työajan ulkopuolella kohtuullisen ajan (esim. normaalitapauksessa vii- kon) kuluessa.

Lääkärintarkastus on järjestettävä työajan tarpeetonta menetystä välttäen.

2. Työntekijän on esittävä hyväksyttävä selvitys lääkärintarkas- tuksessa käynnistä (esim. lääkärintodistus tai lääkärinpalkkiokuitti) sekä muissa kuin kiireellisissä tapauksissa selvitys siitä, ettei hän ole voinut saada vastaanottoaikaa työajan ulkopuolella.

Pyydettäessä työntekijän on esitettävä selvitys tarkastuksen kes- tosta odotus- ja kohtuullisine matka-aikoineen.

3. Työntekijän on ilmoitettava työaikana tapahtuvasta lääkärin- tarkastuksesta työnantajalle etukäteen. Jos ilmoitusta ei ylivoimai-

sen esteen takia voida etukäteen tehdä, on ilmoitus tehtävä välittö- mästi, kun se on mahdollista.

Ansionmenetystä ei kuitenkaan korvata:

1. Mikäli työntekijä saa lääkärintarkastuksen ajalta työkyvyttö- myysajan palkkaa tai kyse on sairausajan palkkamääräysten mu- kaisesta karenssipäivästä.

2. Xxxxxxx sairaus tai tapaturma on johtunut työntekijän omasta törkeästä tuottamuksesta tai tahallisuudesta.

Jos edellä mainitut korvattavuuden edellytykset täyttyvät, korvataan ansionmenetys seuraavien lääkärintarkastusten osalta:

1. Uusi tai uusiutuva sairaus

• Sellaisen lääkärintarkastuksen ajalta, jossa todetaan työntekijän sairaus.

• Lääkärin tutkimustoimenpiteestä johtuneen, enintään vuorokau- den kestävän työkyvyttömyyden ajalta.

• Xxxxxxx työntekijä sairausoireiden vuoksi on otettu sairaalaan tarkkailtavaksi tai tutkittavaksi.

2. Aikaisemmin todettu sairaus

• Kroonisen sairauden edellyttämän lääkärintarkastuksen ajal- ta silloin, kun kyseessä on ao. erikoisalan lääkärin suorittama tarkastus hoidon määrittelemiseksi (ml. määräys apuvälineen esim. silmälasien hankkimiseksi).

• Sairauden olennaisesti pahentuessa, minkä vuoksi työntekijän on ollut tarpeen hakeutua lääkärintarkastukseen.

• Muun aikaisemmin todetun sairauden hoidon määrittelemiseksi tarpeellisen lääkärintarkastuksen ajalta vain, jos lääkärinpalve- luja ei ole saatavissa työajan ulkopuolella.

3. Laboratorio- ja röntgentutkimukset

• Korvattavaan lääkärintarkastukseen välittömästi liittyvän labo- ratorio-, röntgen- tai siihen rinnastettavan tutkimuksen ajalta. Tutkimuksen tulee olla lääkärin määräämä ja siten osa tarkas- tusta.

• Erillisen em. tutkimuksen ajalta aiheutuva ansionmenetys kor- vataan vain, jollei tutkimusta ole mahdollista suorittaa työajan ulkopuolella tai jos sairaus edellyttää tutkimuksen suorittamista ainoastaan tiettynä vuorokaudenaikana.

TES

4. Xxxxxxxxxx liittyvät lääkärintarkastukset ja tutkimukset

• Sairausvakuutuslain mukaisen äitiysrahan saamisen edellytyk- senä olevan lääkärin tai terveyskeskuksen todistuksen hankki- miseksi välttämättömän tarkastuksen ajalta.

3. Korvausten palkkaperuste

Pykälässä mainitut korvaukset ansionmenetyksestä suoritetaan sa- moin palkkaperustein kuin sairausajan palkka.

36 §

Äitiys- ja isyysvapaa

Työntekijälle, jonka työsuhde on jatkunut vähintään 6 kuukautta en- nen lapsen syntymää, maksetaan hänen äitiysvapaansa ajalta 56 ja isyysvapaansa ajalta 6 sairausvakuutuslain mukaisen arkipäivän pi- tuisen kalenteriajanjakson työtuntijärjestelmän mukaisilta työpäi- viltä laskettava työntekijän palkan ja sairausvakuutuslain mukaisen äitiys- tai isyyspäivärahan tai siihen verrattavan muun lain tai sopi- muksen perusteella tulevan korvauksen välinen erotus työsopimus- lain 4 luvun 1 §:n mukaisen äitiys- tai isyysvapaan alkamispäivästä lukien.

Jos uusi äitiysvapaa alkaa edellisen perhevapaan aikana siten, että työntekijä ei palaa välillä työhön, työnantajalla ei ole 1 mo- mentissa mainittua palkanmaksuvelvollisuutta uuden äitiysvapaan osalta.

37 § Suojavaatetus ja suojavälineet

1. Työnantaja antaa työntekijän käyttöön työtehtäviin soveltuvat haalarit tai takin ja housut sekä turvajalkineet. Suojavaatteita an- netaan keskimäärin kahdet ja turvajalkineita yhdet vuodessa, ellei olosuhteista tai käyttötarpeesta johtuen muu menettely ole perus- teltua (esimerkiksi suojavaatetuksen poikkeavan voimakas tai vä- häinen kuluminen, turvajalkineiden vähäinen käyttötarve).

Työnantajan harkinnassa on, minkälaiset suojavaatteet ja turva- jalkineet hän katsoo tarkoituksenmukaisemmiksi ja kuinka niiden jako käytännössä suoritetaan. Suojavaatetuksen ja turvajalkineiden tulee olla kuhunkin vuodenaikaan sopivat. Suojavaatteet ja turvajal- kineet ovat työnantajan omaisuutta. Saadessaan uudet suojavaatteet

tai turvajalkineet työntekijän on palautettava entiset työnantajalle. Samoin työsuhteen päättyessä työntekijän on palautettava hallussaan olevat suojavaatteet ja turvajalkineet. Työntekijä huolehtii itse suoja- vaatteiden ja turvajalkineiden kunnossaja puhtaanapidosta.

Työnantaja voi pääluottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun kanssa paikallisesti sopia yrityskohtaisesta menettelystä, jolla ne työntekijät, jotka haluavat turvajalkineet omakseen, osallistuvat niiden hankintakustannuksiin.

2. Työnantaja luovuttaa työntekijän käyttöön suojakypärän alus- suojuksen (kypärämyssy). Sen tulee suojata päätä kylmyydeltä ja vedolta. Työntekijä huolehtii myssyn puhtaanapidosta. Työsuhteen lakatessa työntekijän tulee palauttaa kypärämyssy työnantajalle.

3. Työnantaja antaa öljyttyjen suurmuottien puhdistus- ja öljy- ämistöitä suorittaville työntekijöille käytettäväksi öljyä läpäise- mättömän suojapuvun sekä tervaus- ja pikeämistöitä suorittavalle työntekijälle muuta vaatetusta suojaavan suojapuvun ja betoni- miesten käyttöön sadepuvut.

4. Työnantaja hankkii tarkkuutta vaativissa tehtävissä työsken- televille työn niin vaatiessa optisesti hiotut suojalasit, mikäli työter- veyshuolto on todennut ne tarpeelliseksi.

5. Työnantaja hankkii optisesti hiotut häikäisyn estävät suojalasit niitä työssään tarvitseville, ellei häikäisyvaaraa muutoin voida tor- jua (esim. asentamalla työkoneisiin häikäisysuojakalvot).

6. Työnantaja hankkii huomioväriset turvavaljaisiin integroidut työkaluliivit niitä työssään tarvitseville.

38 § Erinäiset suojat

1. Rakennustyömaiden henkilöstötilat tulee järjestää työministe- riön päätöksen (977/94) rakennustyömaiden henkilöstötiloista mu- kaisesti. Työministeriön päätöstä noudatetaan tämän työehtosopi- muksen osana.

Pöytäkirjamerkintä:

Edellisessä kappaleessa mainitun päätöksen rikkomisesta voidaan vaatia työtuomioistuimessa hyvityssakkoseuraamuksia vain jos työsuojeluvaltuutettu tai luottamushenkilö on tehnyt puutteista il- moituksen työnantajalle ja toimivaltaiselle työsuojelutarkastajalle eikä työnantaja ole korjannut puutteita viipymättä.

TES

2. Työkalusuojat

Työkalujen säilyttämistä varten on varattava riittävä, ruokailu- ja vaatesuojasta eristetty lukittava tila.

3. Vakuutusvelvollisuus ja vastuu työkaluista

Työnantaja vakuuttaa murron ja tulipalon varalta työntekijäin vaatteet ja työkalut, joiden arvosta sovitaan paikallisesti. Työnanta- jan työkalut on vietävä niille varattuun paikkaan, jolloin niistä vas- taa työnantaja.

Työnantaja vastaa myös työntekijäin työkaluista, milloin ne on säilytetty työkalusuojassa. Muun rikoksen kuin murron kautta ka- donneesta omaisuudesta ei työnantaja vastaa.

39 § Majoitus

1. Majoitustyömaalla tarkoitetaan tiettyä rakennushanketta varten perustettua tilapäismajoitusta. Työnantaja järjestää tässä säännök- sessä mainitun majoituksen majoitustyömaalla maksutta.

2. Majoitus on järjestettävä niin, että eri työvuoroissa työskente- levät eivät häiritse toisten lepoa.

3. Huoneeseen majoitetaan enintään yksi henkilö. Asumistilaa on oltava kutakin majoitettavaa henkilöä kohden n. 10 m2.

4. Lyhytkestoisissa alle kuukauden kestävissä rakennus- tai asennusurakoissa voidaan poikkeuksellisesti samaan huoneeseen majoittaa kaksi henkilöä. Tällöin asumistilaa on oltava n. 13 m2.

5. Lukittavassa ikkunallisessa huoneessa tulee olla valaistus, työpöytä, selkänojallinen istuin, kiinteäpohjainen sänky sekä patja, tyyny ja peitto sekä liinavaatteet, jotka vaihdetaan kerran viikossa puhtaisiin ilman erillistä korvausta. Asumistilassa tulee olla lukit- tava, riittävän tilava säilytystila henkilökohtaisille tavaroille sekä vaatteille. Huoneessa tulee olla jääkaappi pakastelokerolla.

6. Majoitustilat ovat savuttomia. Majoitustiloissa tulee olla oleskelutila, jossa kukaan ei majoittaudu. Oleskelutilassa on olta- va riittävä määrä käsinojallisia nojatuoleja, sohvia ja sohvapöytä sekä tv-vastaanotin. Työnantaja huolehtii oleskelutilassa olevan tv- vastaanottimen tv-luvan maksamisesta. Oleskelutilassa tulee olla maksuton internetyhteys. Oleskelutilassa tulee olla siivousvälineet henkilökohtaisten huoneiden siivoamista varten.

7. Majoitustiloissa tulee olla keittiö, joka on varusteltu seuraa- vasti: juokseva kylmä ja kuuma vesi, riittävillä ruuanvalmistus- ja ruokailuastioilla sekä ruokailuvälineillä varustettu astia- ja kuiva- tuskaappi, kuiva-ainekaappi, jääkaappi, pakastin, liesi, astianpesu- kone, mikroaaltouuni, kahvinkeitin ja vedenkeitin.

8. Keittiössä tai sen yhteydessä on oltava ruokailutila, jossa on riittävästi pöytiä ja selkänojallisia istuimia.

9. Majoitustiloissa tulee olla yksi vesikäyttöinen wc kolmea henkilöä kohden ja yksi suihku kylmällä ja kuumalla vedellä kuutta henkilöä kohden. Majoitustilojen läheisyydessä tulee olla erillinen sauna ja sen yhteydessä peseytymistila suihkulla ja yksi pyykin- pesukone kahdeksaa henkilöä kohden sekä tarkoituksenmukainen pyykin kuivatustila.

10. Majoitustyömaalla, jossa on majoitettu vähintään 25 työn- tekijää, tulee tarpeen vaatiessa olla yllä mainittujen tilojen, kalus- teiden ja tarvikkeiden lisäksi, ruokalanpitäjän käyttöön tarkoitettu, tarkoituksenmukaisesti varustettu keittiö sekä ruokailua varten va- rattu sisustettu huonetila.

11. Työnantaja huolehtii kaikkien yhteisten tilojen siivouksesta päivittäin sekä kohdassa 5 mainitun tilan siivouksesta kerran vii- kossa ilman erillistä korvausta.

40 § Ryhmähenkivakuutus

Työnantajan on otettava työntekijöilleen ryhmähenkivakuutus sel- laisena kuin sen kulloinkin keskusjärjestöt (EK/SAK) ovat sopineet. Vakuutuksen perusteella vakuutuksen antanut yhtiö maksaa va- kuutetun työntekijän kuoltua keskusjärjestöjen kulloinkin sopiman summan. Edunsaajana on keskusjärjestöjen välisen sopimuksen perusteella työntekijän puoliso ja lapset.

Tarkempia tietoja ryhmähenkivakuutuksen kulloisestakin sisäl- löstä saa allekirjoittaneista liitoista, ryhmähenkivakuutuspoolin jä- senyhtiöistä sekä korvausasioita käsittelevästä Retro Henkivakuu- tus Oy:sta, os. Xxxxxxxxx 00 X, 00000 Xxxxxxxx, puh 020 7631 690.

TES

VII TYÖEHTOSOPIMUKSEN NEUVOTTELUJÄRJESTYS JA VOIMASSAOLO

41 § Neuvottelujärjestys

Rakennuskohteessa syntynyt erimielisyys pyritään ratkaisemaan työpaikkatasolla. Mikäli tässä ei onnistuta, kiistanalainen asia siir- retään yritys- tai alueyksikön työntekijöiden edustajan ja nimetyn yrityksen edustajan välisiin neuvotteluihin. Erimielisyys, jota ei yrityksessä saada ratkaistuksi, siirretään liittojen piiriyhdistysten ja aluejärjestöjen sekä tarvittaessa edelleen liittojen välisiin neuvot- teluihin.

Osallisliittojen asiamiehillä, toimitsijoilla tai muilla niiden ni- meämillä edustajilla on oikeus työehtosopimuksen soveltamista koskevissa asioissa käydä työpaikoilla sovittuaan tarkoitukseen so- pivasta ajasta paikalla olevan tai muutoin työmaasta vastaavan asian- omaisen työnantajan edustajan kanssa.

42 § Voimassaolo

Tämän työehtosopimuksen määräykset tulevat voimaan 1.3.2017 ja ovat voimassa 28.2.2018 asti.

Helsingissä 6. päivänä helmikuuta 2017

Talonrakennusteollisuus ry Rakennusliitto ry

SOPIMUS RAKENNUSALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN

ALLEKIRJOITTAMISESTA JA TÄYTÄNTÖÖNPANOSTA

Aika 6.2.2017

Paikka Rakennusliitto ry, Helsinki Läsnä Talonrakennusteollisuus ry:

Xxx Xxxxxxxx

Xxxxx Xxxxxxx

Rakennusliitto ry:

Xxxxx Xxxxxxxxxx Xxxxxx Xxxxxx Xxxx Xxxxxxx

1 Voimassaolo

Tämä työehtosopimus tulee voimaan 1.3.2017 ja on voimassa 28.2.2018 asti.

2 Teknisen muurauksen alan työehdot

Työehtosopimuksen 1 §:n 1 kohtaa sovellettaessa Talonrakennus- teollisuus ry:n piiriyhdistysten jäsenyrityksillä tarkoitetaan myös Teollisuuden Muurausurakoitsijat ry:n jäsenyrityksiä.

Teknisen muurauksen alalla sovelletaan lisäksi 26.3.2009 alle- kirjoitettua liitettä.

TES

3 Palkkaratkaisu

Palkankorotukset 2017

Vuonna 2017 palkkoja ei koroteta.

Uudet palkkaryhmittelyn mukaiset tuntipalkat ovat:

palkkaryhmä	tuntipalkka
I	9,93 €
II	11,28 €
III	12,44 €
IV	13,78 €
V	15,06 €
VI	16,17 €

Urakkapalkat

Kesken olevia urakoita tai urakkahinnoittelun hintoja ei koroteta.

Rahamääräiset lisät

Rahamääräisiä lisiä ei koroteta.

Työntekijöiden erilliskorvaukset

Työntekijöiden edustajien erilliskorvauksia ei koroteta.

4 Kesätyöntekijät

Osapuolten välillä 26.3.2009 allekirjoitettu koulutus- ja harjoitte- lupaikkoja koskeva ohje uudistetaan olemaan voimassa nyt sovitta- van työehtosopimuksen voimassaolon ajan.

5 Torninosturikuljettajan työkohtainen lisä

Torninosturinkuljettajan työkohtainen lisä on aina vähintään nostu- rin korkeus (= kiskosta puomin alapintaan) + puomin pituus (=run- gon keskeltä puomin kärkeen) kertaa 0,064 euroa.

6 Mittamiesten koulutus

Työnantajan tulee järjestää mittamiehille uusista mittalaitteista ja mittaohjelmista, ja suurimmista ohjelmapäivityksistä koulutusta työajalla.

7 Kokeiluluontoiset määräykset liukuvasta työajasta

Liukuvalla työajalla tarkoitetaan menettelyä, jossa työntekijä voi sovituissa rajoissa määrätä itse työnsä päivittäisen alkamis- ja päät- tymisajankohdan. Liukuvan työajan käytöstä voidaan sopia paikal- lisesti. Sopimus on tehtävä kirjallisesti ja siitä on ilmettävä kiinteä työaika, päivittäisen työajan xxxxxxxxxxx eli työajan aikaisin alka- misajankohta ja myöhäisin päättymisajankohta sekä säännöllisen työajan ylityksen ja alituksen enimmäiskertymät. Vuorokautista työaikaa voidaan tällaisella sopimuksella lyhentää tai pidentää enintään kaksi tuntia. Samoin säännöllisen työajan ylitysten enim- mäiskertymä on enintään + 10 tuntia ja alitusten enimmäiskertymä enintään – 10 tuntia. Lisäksi on otettava huomioon liukuvaa työ- aikaa koskevat työaikalain määräykset.

8 Kulunseurantatietojen käyttö rakennusalalla

Työnantajalla ja päätoteuttajalla on lakiin perustuva velvollisuus kerätä, pitää hallussaan ja ilmoittaa Verohallinnolle sen edellyttä- mät tiedot. Verohallinto suosittelee ilmoittamaan myös työnteki- jöiden tuntitiedot. Työnantaja tai päätoteuttaja ei tarvitse tietojen keräämistä tai luovuttamista varten työntekijältä tai tämän työnan- tajalta erillistä lupaa. Päätoteuttajan tulee huolehtia siitä, että kerät- tyjä tietoja käsittelevät vain sellaiset henkilöt, joiden työtehtäviksi se on annettu.

Päätoteuttaja voi luovuttaa sähköisen kulunvalvonnan – tai seu- rannan tietoja työmaan ali- ja sivu-urakoitsijoille näiden työmaal- la olevan työvoiman osalta. Luovutettavia tietoja voivat olla mm.

TES

työntekijän nimi, työnantaja sekä töiden päivittäinen aloitus- ja päättymisaika. Päätoteuttajan luottamusmiehillä, työsuojeluvaltuu- tetuilla sekä yhteysmiehillä on oikeus saada vastaavat tiedot toimi- alueensa urakoitsijoista, työvoimaa vuokraavista yrityksistä sekä näiden henkilöstöstä.

Tekninen valvonta kuten kulunvalvonta ja kulunseuranta kuu- luvat yhteistoimintalain tarkoittaman yhteistoimintamenettelyn piiriin ja sen käyttöönotossa on meneteltävä lain mukaisesti. Kun teknisen valvonnan yhteydessä kerätään työntekijöitä koskevia tietoja, yhteistoimintaneuvotteluissa on käsiteltävä myös tietojen keräämisen periaatteet ja käytännöt. Sopijaosapuolet suosittelevat, että kulunvalvonnan ja kulunseurannan sekä työntekijöitä koske- vien tietojen keräämisen periaatteista ja käytännöistä keskustellaan myös niissä yrityksissä, jotka kokonsa puolesta eivät kuulu YT-lain soveltamisalan piiriin.

Työmaan henkilöluettelon pitäminen ja Verohallinnolle tehtävä ilmoitus edellyttävät tietoa työmaalla olevista henkilöistä ja mah- dollinen sähköinen järjestelmä on tarpeen työmaalle saapumisen ja sieltä poistumisen valvontaa varten. Työmaan sisällä tapahtuvan tai muun valvonnan tarpeellisuus on harkittava erikseen. Työnte- kijät ovat velvollisia kirjaamaan työmaalle saapumisensa ja pois- tumisensa sähköiseen kulunvalvonta- tai seurantajärjestelmään. Kulunvalvonta- tai seurantajärjestelmä on oltava käytössä aina kun työmaalla työskennellään, myös iltaisin ja viikonloppuisin. Kesken työpäivän pidettävien taukojen kirjaaminen ei ole Verohallinnolle kerättävien tietojen kannalta tarpeellista.

Jos sähköinen kulunvalvonta- tai seurantajärjestelmä edellyttää henkilökohtaisten välineiden hankkimista, työnantaja maksaa niis- tä aiheutuvat ylimääräiset kustannukset.

Kulunvalvontatietoja ei voida sellaisenaan käyttää yksinomaise- na palkanmaksun perusteena. Osapuolet suosittelevat, että yrityk- sessä käsitellään etukäteen kulunvalvonnan käyttöä työaikaseuran- nassa ja sovitaan, miten menetellään mahdollisten työajan ylitysten ja alitusten suhteen.

9 Käytännöstä poikkeavat työajat

Alalla toimivien yritysten palveluksessa olevien työntekijöiden työsopimuksissa työpäivät ja työtunnit määritellään siten, että työntekijä tietää etukäteen kuluvan ja seuraavan tilikauden työpäi- vät ja työtunnit.

10 Kehityskeskustelu vuosittain

Liitot suosittelevat, että yrityksissä käydään kehityskeskustelut kerran vuodessa. Yrityksissä sovitaan kehityskeskustelun sisällöstä (kehityskeskustelut ovat esimiehen ja alaisen välisiä, alaisen työtä, työtilannetta, osaamista, työssä jaksamista yms. koskevia säännöl- lisin välein käytäviä keskusteluja).

11 Työkokeilua koskeva paikallinen sopiminen

Rakennusalalla voidaan paikallisesti luottamusmiehen kanssa so- pia yrityksessä noudatettavasta menettelystä alalle ensimmäistä kertaa tulevan henkilön työkokeilusta. Tämä yrityskohtainen sopi- mus on voimassa työehtosopimuskauden loppuun asti.

Yrityskohtaisessa sopimuksessa on sovittava seuraavista eh- doista:

• Työkokeiluun osallistuvan työntekijän työkokeilusopimus teh- dään kuudeksi kuukaudeksi. Työkokeilusopimus voidaan tänä aikana molemmin puolin purkaa kuten koeaikainen työsopimus.

• Työkokeiluaikana työntekijän tuntipalkka voidaan sopia työeh- tosopimuksen aikapalkoista poiketen kuitenkin niin, että se on vähintään 6,00 euroa tunnilta. Tuntipalkan lisäksi työehtosopi- muksessa maksettavaksi määrätyt lisät maksetaan normaalisti työehtosopimuksen mukaan.

• Samalla kun yrityksessä työnantajan ja luottamusmiehen välil- lä sovitaan yrityskohtaisesta työkokeilumenettelystä, nimetään myös ammattityöntekijä, jonka tehtävänä on työkokeilijan opas- taminen ja perehdyttäminen. Samalla sovitaan miten opastami- nen ja perehdyttäminen toteutetaan.

TES

12 Tuottavaa ja kannustavaa palkkausta koskeva paikallinen sopiminen

Rakennusalalla voidaan työntekijän tai työntekijäryhmän kanssa sopia tuottavasta ja kannustavasta palkkauksesta. Sopimuksessa voidaan sopia mm. seuraavista asioista:

• Sopimuksen kohteena olevan työn tavoiteaikataulu

• Työtä koskevista työaikajärjestelyistä;

− Työn sujuvuuden ja tuottavuuden parantamiseksi voidaan keskelle viikkoa osuvana arkipyhänä tehdä töitä. Pitämätön arkipyhä korvataan vapaa-aikana tai rahana työaikalain mu- kaisesti eikä erillistä arkipyhäkorvausta makseta.

− Tuottavaa ja kannustavaa palkkausta koskevassa sopimuk- sessa voidaan sopia työehtosopimuksen ja työaikalain mah- dollistamista työajan joustoista kuten liukuvasta työajasta ja keskimääräisestä työajasta.

• Työn lopputulokselta edellytettävä laatu

• Työssä käytettävän materiaalin määrästä ja laadusta

• Palkkion suuruus ja em. tekijöiden vaikutus palkkion suuruuteen

• Palkkion maksamisen ajankohta

• Takuupalkasta, joka maksetaan siinäkin tapauksessa, että sovi- tut tavoitteet tai työ ei valmistunut työntekijästä tai työntekijöis- tä riippumattomista syistä johtuen.

Rakennusalan työehtosopimusosapuolet ovat valmiita paranta- maan alan tuottavuutta yhteisin toimenpitein, esimerkiksi yhteisin koulutustilaisuuksin, joissa opastetaan tuottavien ja kannustavien palkkausjärjestelmien sekä joustavien työaikojen käyttöön.

13 Työryhmät

Osapuolet ovat sopineet seuraavista periaatteista, joiden saavut- tamiseksi osapuolet perustavat tarvittaessa työryhmän tai muuten edistävät yhdessä tavoitteiden toteutumista:

• Valttikortin ja RL:n jäsenkortin yhdistäminen niin, että kaikki RL:n jäsenet ovat automaattisesti Valttikortin tietokannassa.

• Kansalaistilin tulon huomioon ottaminen niin, että valtti- ja jä- senkortilla voidaan automaattisesti siirtää tiedot tulorekisteriin ja automaattisesti olisi saatavissa työttömyyskassan edellyttä- mät asiakirjat.

Osapuolet toimivat yhteisesti niin, että erilaisten pätevyyksien ylläpitäminen taitorekisterissä helpottuu ja myös pätevyyksien edellyttämiä koulutuksia järkiperäistettäisiin.

Rakennusalan urakkatyön lisäämistä, kehittämistä ja seurantaa varten perustettu yhteinen työryhmä jatkaa työtään. Työryhmä vas- taa urakkatyön edellytysten kaikinpuolisesta kehittämisestä. Liit- tojen yhteisenä tavoitteena on yritysten työmaatuottavuutta ja sitä kautta työntekijöiden ansiomahdollisuuksia parantavan urakkatyön lisääminen. Hinnoittelun kehittämisessä otetaan huomioon työme- netelmissä, materiaaleissa ym. tapahtuvat muutokset.

Urakkatyöryhmä laati lisäksi hinnoittelujen kehitysesitykset sementtityöhön, elementtityöhön, muottityöhön, ovien ja ikkunoi- den asennustyöhön, väliseinätyöhön, muuraus-, laatoitus-, rappaus, saumaus- sekä julkisivuverhous-työhön uusien materiaalien ja ra- kenteiden osalta, ja selvittää mahdollisuuksia uudistaa urakkatyö- määräyksiä siten, että urakkatyön kiinnostavuus lisääntyy.

Myös seuraavat työryhmät jatkavat työtään:

• torninostureiden hissien eurooppalaisen standardin valmistu- mista seuraava työryhmä

• sähköisen kulunvalvonnan ja -seurannan käyttöönottoa yrityk- sissä seuraava työryhmä

14 Matkakustannusten korvaaminen

Työehtosopimuksen ja tämän allekirjoituspöytäkirjan mukaista päivärahaa muutetaan verohallituksen vahvistaman verovapaan päivärahan suuruiseksi.

Työehtosopimuksen majoituskorvausta ja yöpymisrahaa muute- taan sopimuskauden aikana samalla prosentilla ja samoista ajan- kohdista kuin verohallitus muuttaa verovapaiksi katsottavien kor- vausten määriä.

TES

Työehtosopimuksen 31 §:n mukaisia päivittäisiä työmatkakor- vauksia tarkistetaan 1.1.2018 erillisen sopimuksen mukaisesti.

15 Työt ulkomailla

Liitot ovat yhtä mieltä siitä, että työehtosopimuksen 30 §:n mää- räyksiä sovelletaan myös niihin työntekijöihin, jotka komennus- miehinä tulleina siirtyvät suoraan toisen suomalaisen työnantajan palvelukseen solmimalla uuden kirjallisen sopimuksen, vaikka so- pimusta ei solmitakaan muodollisesti Suomessa.

Mikäli sopimuskauden aikana alkavien työkohteiden osalta ei erityisten kustannusten korvaamisesta päästä yhteisymmärrykseen työehtosopimuksen 30 §:n 2 kohdan mukaisesti, maksetaan työn- tekijälle 41 euron suuruinen päiväraha asianomaisen maan valuut- tana.

16 Pyöristyssääntö

Euromääriä pyöristettäessä palkkojen korotuksissa noudatetaan pyöristyssääntöä, jonka mukaan 50/100 senttiä tasoitetaan lähinnä alempaan ja 51/100 senttiä lähinnä ylempään senttilukuun.

Helsingissä 6.2.2017

TALONRAKENNUSTEOLLISUUS RY RAKENNUSLIITTO RY

SOPIMUS IRTISANOMISSUOJASTA JA LOMAUTTAMISESTA RAKENNUSALALLA

Allekirjoittaneet liitot ovat sopineet, että rakennus-, vedeneristys-, lattianpäällystys-, maalaus ja teknisen muurauksen aloilla työsken- televien työntekijöiden työsuhdeturva ja siihen liittyvät menette- lytavat määräytyvät tämän sopimuksen osana noudatettavan työ- sopimuslain mukaan jäljempänä olevin poikkeuksin. Sopimuksen 5 §:ssä on lisäksi poikettu siitä, mitä on säädetty yhteistoiminnasta yrityksissä annetussa laissa yhteistoimintamenettelyn piiriin kuu- luvista asioista sekä työsopimuslain 5 luvun 3 §:ssä ja 9 luvun 3

§:ssä selvitysvelvollisuuden piiriin kuuluvista asioista.

1 § Koeaika

Koeajan pituus on toistaiseksi voimassaolevissa tai vähintään 6 kuukautta kestävissä määräaikaisissa työsuhteissa enintään 3 kuu- kautta, ellei työnantaja järjestä työntekijälle työsopimuslain 1 lu- vun 4 §:ssä tarkoitettua koulutusta. Kuutta kuukautta lyhyemmissä määräaikaisissa työsuhteissa koeaika saa olla enintään puolet työ- sopimuksen kestoajasta.

Työsopimusta ei voi solmia koeajaksi silloin, kun työntekijä tu- lee 5 vuoden kuluessa saman työnantajan palvelukseen vastaavan kaltaisiin tehtäviin, missä hän on jo aikaisemmin ollut.

2 § Lomauttaminen

1. Lomautuksen alku voidaan sitoa tietyn työn valmistumiseen tai työkauden päättymiseen.

2. Työnantaja voi peruuttaa lomautusilmoituksen tai siirtää ker- ran lomautuksen toimeenpanoa tarvitsematta noudattaa uutta lo- mautusilmoitusaikaa. Ilmoitus peruutuksesta tai siirrosta on tehtävä viimeistään työn päättymispäivää edeltävänä työpäivänä.

3. Työnantaja ja työntekijä voivat sopia tilapäisestä työstä lo- mautuksen kestäessä, jolloin lomautus voi jatkua välittömästi työn tekemisen jälkeen ilman eri lomautusilmoitusaikaa.

RISS

4. Paikallista sopimista koskevia työehtosopimusmääräyksiä noudattaen voidaan solmia yritystä tai sen osaa koskevia lomautus- sopimuksia. Tällaisella sopimuksella voidaan poiketa työnantajan aloitteesta tapahtuvissa lomautuksissa työsopimuslain ja tämän so- pimuksen lomautusta koskevista määräyksistä.

3 § Irtisanominen

1. Irtisanoessaan työntekijän työnantajan on noudatettava vähin- tään seuraavia irtisanomisaikoja:

Työsuhde on jatkunut keskeytyksettä irtisanomisaika enintään 2 vuotta 2 viikkoa

yli 2 mutta enintään 4 vuotta 4 viikkoa

yli 4 mutta enintään 8 vuotta 8 viikkoa

yli 8 mutta enintään 12 vuotta 12 viikkoa

yli 12 vuotta 16 viikkoa

2. Työntekijän irtisanomisaika on 5 työpäivää.

3. Työsopimuksen lakkaaminen voidaan sitoa tietyn työn val- mistumiseen tai työkauden päättymiseen. Tällainen irtisanomisil- moitus on annettava siten, että irtisanomisesta työsuhteen lakkaa- miseen mennessä kuluu vähintään irtisanomisaika. Työsuhteen päättyminen täsmennetään viimeistään työsuhteen päättymistä edeltävänä työpäivänä.

4. Mikäli työsopimus on jo lomautusilmoituksen antamisen yhteydessä ehdollisesti irtisanottu, lomautus ja työsuhde päättyvät irtisanomisilmoituksen mukaisesti, jos työnantaja ei 180 päivän kuluessa lomautuksen alkamisesta ole voinut järjestää työnteki- jälle tämän ammattitaitoa vastaavaa työtä tämän sopimuksen 6 §:n mukaisesti. Työsuhteen päättymisestä tulee lähettää työntekijälle ilmoitus 180 päivän määräajan kuluttua. Työntekijällä on työsuhteen päättyessä oikeus vahinkonsa korvauksena irtisanomisajan palk- kaan siltä osin kuin hänen irtisanomisaikansa ylittää ilmoitusajan, jolla ehdollisesta irtisanomisesta ilmoitettiin.

5. Paikallista sopimista koskevia työehtosopimusmääräyksiä noudattaen voidaan sopia irtisanomisilmoituksen peruutuksesta tai irtisanomisen toimeenpanon siirtämisestä.

4 § Työkunnat

1. Xxxxxxx määrätystä työstä sopimuksen tehnyttä työkuntaa jou- dutaan sanotun työn vähenemisen vuoksi supistamaan, työnantajan tulee ilmoittaa työkunnan vähentämisestä ja vähennettävien luku- määrä ainakin 2 päivää ennen vähentämistä työkunnalle. Ellei työ- kunta ohjesääntönsä perusteella pääse sopimukseen siitä, ketä tai keitä vähennys koskee, työnantaja valitsee vähennettävät työnteki- jät lähinnä työkuntaa viimeksi tulleiden joukosta.

2. Työnantajan on esitettävä työkunnan jäseniksi työntarjoamis- tai takaisinottovelvoitteen piirissä olevia työntekijöitä.

Työntarjoamis- tai takaisinottovelvollisuudesta voidaan kuiten- kin poiketa, jos työkunta pitää poikkeamista tarkoituksenmukaise- na työkunnan muotoutumisesta johtuvan tai muun siihen rinnastet- tavan syyn vuoksi.

5 §

Työvoiman vähentämiseen liittyvät neuvottelut

1. Silloin, kun kyseessä on alalla tavanomainen työvoimatarpeen vaihtelu, tuotannollisin ja taloudellisin perustein toimeenpantavat lomautukset tai irtisanomiset eivät kuulu yhteistoimintalain mu- kaisten neuvotteluvelvoitteiden eivätkä työsopimuslain 5 luvun 3

§:n ja 9 luvun 3 §:n mukaisten selvitysvelvoitteiden piiriin.

Tällöin työnantajan tulee lomautus- tai irtisanomisilmoitusta antaessaan selvittää työntekijälle toimenpiteet perusteet, vaikutuk- set ja vaihtoehdot. Toimenpiteestä tulee ilmoittaa mahdollisimman pian työntekijää edustavalle luottamusmiehelle.

2. Yhteistoimintalakia ja työsopimuslain 5 luvun 3 §:ää ja 9 lu- vun 3 §:ää sovelletaan sen sijaan yrityksen tavanomaisesta toimin- nasta poikkeavaan päätökseen, jolla on henkilöstövaikutuksia pää- sääntöisesti useassa työkohteessa.

6 § Työntarjoamisvelvollisuus työsuhteen aikana

RISS

1. Työnantajan velvollisuus tarjota työtä toistaiseksi voimassaole- vassa työsuhteessa olevalle työntekijälle (myös lomautetulle) ra- joittuu työkohteisiin, joissa työntekijä voi, paikkakunnalla tavan- omaiset työmatkat huomioon ottaen, päivittäin käydä työssä vakitui- sesta asunnostaan käsin.

Työntarjoamisvelvoitteen piiriin kuuluu myös työ, jonka teke- miseen työntekijä voidaan, hänen ammattitaitonsa, työkokemuk- sensa ja -kykynsä huomioon ottaen, rakennusalan luonteeseen ja yrityksen kokoon nähden tavanomaisin järjestelyin kouluttaa ja jota työnantaja kykenee koulutuksen päätyttyä tarjoamaan.

Paikallisesti sopien voidaan poiketa alle kahden viikon tilapäi- sen työn tarjoamisvelvollisuudesta.

2. Mikäli julkinen viranomainen on urakkasopimuksessa tai muutoin asettanut työvoiman käyttöä koskevia ehtoja, määräytyy työnantajan velvollisuus tarjota työtä työllistämisehtojen asettami- en rajoitusten mukaisesti.

3. Jos alaurakkaa tai alihankintaa koskeva sopimus joudutaan purkamaan ko. palvelua tarjoavan yrityksen palkkojen maksuky- vyttömyyden vuoksi, tilaajalla on oikeus ottaa alaurakoitsijan tai alihankkijan työntekijät määräaikaiseen työsuhteeseen suoritta- maan ko. työ valmiiksi omiin työntekijöihin kohdistuvan työntar- joamisvelvoitteen tai 7 §:n mukaisen takaisinottovelvoitteen sitä estämättä.

4. Työnantaja voi ottaa oppisopimusoppilaita työsuhteeseen omiin työntekijöihin kohdistuvan työn tarjoamisvelvollisuuden tai 7 §:n takaisinottovelvollisuuden sitä estämättä, mikäli yrityksessä on näin YT-menettelyssä sovittu.

7 § Takaisinottaminen

Työsopimuslain 6 luvun 6 §:n mukainen määräaika lasketaan laista poiketen työnteon lopettamisesta. Tiedustelu- ja takaisinotto- vel- vollisuuden piirissä ovat tämän määräajan puitteissa ne työntekijät, joiden vakituinen asunto sijaitsee 6 §:n mukaisella etäisyydellä tar- jolla olevasta työkohteesta.

8 §

Seuraamukset virheellisestä menettelystä

Menettelyä koskevien määräysten noudattamatta jättämisestä ei ai- heudu työehtosopimuslain tarkoittamaa hyvityssakkoseuraamusta. Hyvityssakkoa ei voida tuomita työnantajalle myöskään sellaisten velvollisuuksien rikkomisesta, josta voidaan tuomita vahingonkor- vausta, korvausta tai hyvitystä.

9 § Sopimuksen voimassaolo

1. Tämän sopimuksen määräykset tulevat voimaan samanaikaisesti työsopimuslain (HE157/2000) voimaantulon kanssa.

2. Tämä sopimus voidaan irtisanoa yhden (1) kuukauden irtisa- nomisajalla päättymään samaan aikaan työehtosopimuksen kanssa.

Helsingissä 22. päivänä joulukuuta 2000

RAKENNUSTEOLLISUUDEN KESKUSLIITTO

KATTOLIITTO LATTIANPÄÄLLYSTEYHDISTYS SUOMEN MAALARIMESTARILIITTO RAKENNUSLIITTO

RAKENNUSALAN TYÖNTEKIJÄIN VUOSILOMIA KOSKEVA TYÖEHTOSOPIMUS

1 § Soveltamisala

VLS

Maaliskuun 30 päivänä 1973 annetun vuosilomalain 16 §:n 2 kap- paleen perusteella sovitaan noudatettavaksi toiselta puolen Suomen Rakennusteollisuuden Keskusliiton ja toiselta puolen Rakennuslii- ton välillä solmitun työehtosopimuksen piiriin kuuluvien työnteki- jäin vuosilomista ja vuosilomakorvauksista seuraavia määräyksiä, joiden tarkoituksena on luoda edellytykset työntekijän lomanvietol- le vuosilomalaissa tarkoitettuna lomakautena.

2 § Vuosiloman pituus

Työntekijän oikeus vuosilomaan ja loman pituus määräytyvät vuo- silomalain mukaan.

3 § Vuosiloman antaminen

Vuosiloma annetaan ja siitä ilmoitetaan vuosilomalain mukaisesti.

Osapuolet suosittavat kesälomien antamista heinäkuussa.

Samalla osapuolet suosittavat, että sellaiselle työntekijälle, jolla ei ole täyttä lomaoikeutta, annettaisiin, jos hän sitä pyytää, ylimää- räistä vapaata, kuitenkin niin, että se muodostaa yhdessä kesälo- man kanssa enintään neljän (4) viikon ja talviloman kanssa enin- tään yhden (1) viikon pituisen jakson.

Työntekijän tulee ilmoittaa halukkuudestaan ylimääräiseen vapaa-aikaan ennen ao. lomakauden alkamista tai työsuhteen alka- essa.

Mikäli työmaa tai yritys suljetaan vuosiloman ajaksi, ovat ne työntekijät, jotka eivät ole vuosilomalla tai edellisessä kappaleessa

tarkoitetulla ylimääräisellä vapaalla ja joita ei ole tilapäisesti sijoi- tettu käynnissä oleviin työkohteisiin, lomautettuina.

4 §

Palkan erääntyminen vuosiloman yhteydessä

Milloin työmaan tai yrityksen työntekijät ovat samanaikaisesti vuosilomallaan, on vuosiloman alkamista lähinnä oleva perjantai palkanmaksupäivä. Sisään jäänyt laskenta-ajan palkka maksetaan loman päättymistä lähinnä seuraavana perjantaina.

Xxxxxxx yllä mainitun työmaan tai yrityksen työntekijä irtisa- noutuu työmaan lomajakson kestäessä, maksetaan hänen lopputi- linsä työmaan lomajakson päätyttyä viimeistään kolmannen työ- päivän päättyessä.

5 § Lomaraha

Tässä sopimuksessa lomarahalla tarkoitetaan lomapalkan, loma- korvauksen ja lomaltapaluurahan muodostamaa kokonaisuutta.

Xxxxxxxxx määrä on 18,5 % lomanmääräytymisvuonna työs- säolon ajalta maksetusta tai maksettavaksi erääntyneestä palkasta yli- ja hätätyöstä maksettu korvaus mukaan lukien. Kesken ole- vassa urakassa toimitetaan väliarvio. Koululaisten ja opiskeli- joiden lomaraha on 14,0 %. Xxxxxxxxx kertyy myös sairaus- ja tapaturma-ajalta maksetusta palkasta, enintään kuitenkin 75 työpäi- vää lomanmääräytymisvuodessa, taikka jos työkyvyttömyys jatkuu yhdenjaksoisena lomanmääräytymisvuoden päättymisen jälkeen, enintään 75 työpäivää tätä sairautta tai tapaturmaa kohden.

Lomarahasta maksetaan kesälomaosuutta vastaava määrä (14

%) ennen kesäloman alkamista ja talvilomaosuutta vastaava määrä (4,5 %) ennen talviloman alkamista. Työsuhteen päättyessä työnte- kijälle maksetaan lopputilin yhteydessä siihen mennessä ansaittu lomaraha kokonaisuudessaan.

Pöytäkirjamerkintä:

Xxxxxxxxx ei saa edes lyhytaikaisissa työsuhteissa sisällyttää aika- palkkoihin tai urakkahintoihin.

Työntekijällä, joka työsuhteensa kestäessä on ollut työssä vä- hemmän kuin neljänätoista (14) päivänä, ei ole oikeutta lomara- haan, jos hän itse päättää työsuhteensa tai jos työnantaja purkaa hä- nen työsuhteensa työsopimuslain 8 luvun 1 §:n nojalla.

5 a §

VLS

Xxxxxxxx perhevapaan ajalta

Perhevapaiden ajalta (erityisäitiys-, äitiys-, isyys- tai vanhempain- vapaan) työntekijälle kertyy vuosilomaa vuosilomalain mukaisesti. Tältä ajalta kertyneiden vuosilomapäivien lomapalkka ja xxxxxxxx määräytyy seuraavasti: Jokaiselta perhevapaan aikana kertyneelle lomapäivälle työntekijä saa lomarahaa 12 kertaa henkilökohtaisen tuntipalkkansa.

Esimerkki

Työntekijä, jolla perhevapaan ajalta kertyy 2,5 lomapäivää kuukaudes- sa. 2,5 lomapäivää x henkilökohtainen tuntipalkka x 12 = kuukauden ajalta kertyvä lomarahan määrä.

Jos täydessä lomamääräytymiskuukaudessa on sekä työpäiviä että perhevapaapäiviä, maksetaan työntekijälle perhevapaan perus- teella kertyneestä lomarahasta suhteellinen osuus.

Esimerkki

Kuukauden aikana on 21 työpäivää, josta työntekijä on ollut perheva- paalla 5. Lomarahana kyseisen kuukauden perhevapaalta maksetaan: 2,5 lomapäivää x henkilökohtainen tuntipalkka x 12 x 5/21 (23,8 %).

6 § Voimassoloaika

Tämä sopimus voidaan irtisanoa vain työehtosopimuksen irtisano- misen yhteydessä päättymään seuraavan maaliskuun 31 päivänä.

Tämä työehtosopimus tulee voimaan 1. huhtikuuta 1998 lukien.

Helsingissä 16. päivänä syyskuuta 1997

TALONRAKENNUSTEOLLISUUS RY RAKENNUSLIITTO RY

YLEISSOPIMUS

Lähtökohtia

Rakennusteollisuuden Keskusliitto ja Rakennusliitto pyrkivät edis- tämään neuvottelusuhteita ja sopimustoimintaa niin liittojen välillä kuin työpaikoillakin sekä valvomaan osaltaan tehtyjä sopimuksia.

Perusoikeudet

Kansalaisten perusoikeuksiin kuuluva yhdistymisvapaus on louk- kaamaton. Tämä koskee niin työnantajia kuin työntekijöitä. Työn- tekijöillä on oikeus perustaa ja toimia ammattiyhdistysorganisaati- oissa, eikä heitä saa tämän johdosta irtisanoa tai syrjiä työssään. Yritysten henkilöstöllä on oikeus valita edustajia edustamaan heitä yritysten sisällä käsiteltävissä asioissa. Edustajien valintaoike- us sekä heidän oikeutensa ja velvollisuutensa on määritelty laeissa sekä muissa sopimuksissa. Yksittäisen työntekijän turvallisuus ja terveys, syrjimättömyys ja tasa-arvoinen kohtelu ovat lähtökohtana sopimusmääräyksille.

Työnjohto-oikeus

Työnantajalla on oikeus ottaa toimeen ja erottaa työntekijä ja mää- rätä työn johtamisesta.

Osapuolten neuvottelut

Jommankumman liiton esittäessä työmarkkinaneuvotteluja tulee ne mahdollisuuksien mukaan aloittaa viivytyksettä.

Ennakkoilmoitus työtaisteluista

Ennen poliittiseen tai myötätuntotaisteluun ryhtymistä siitä ilmoi- tetaan valtakunnansovittelijalle sekä asianomaiselle työnantaja- tai työntekijäliitolle mahdollisuuksien mukaan vähintään neljä päivää aikaisemmin. Ilmoituksessa on mainittava aiotun työtaistelun syyt, alkamishetki ja laajuus.

Voimassaolo

Tämä sopimus tulee voimaan 1.1.1998 ja on voimassa toistaiseksi. Sopimus voidaan irtisanoa kolmen (3) kuukauden irtisanomisajoin päättymään samaan aikaan työehtosopimuksen kanssa.

Helsingissä joulukuun 11 päivänä 1997

RAKENNUSTEOLLISUUDEN KESKUSLIITTO RAKENNUSLIITTO

KOULUTUSSOPIMUS

1 Ammatillinen koulutus

Työnantajan antaessa työntekijälle ammatillista koulutusta tai lä- hettäessä työntekijän hänen ammattiinsa liittyviin koulutustilai- suuksiin, korvataan koulutuksen aiheuttamat suoranaiset kustan- nukset ja säännöllisen työajan ansionmenetys keskituntiansion mu- kaan laskettuna, ellei ao. työehtosopimuksessa ole toisin sovittu. Jos koulutus tapahtuu kokonaan työajan ulkopuolella, korvataan siitä johtuvat suoranaiset kustannukset. Se, että kysymyksessä on tämän pykälän mukainen koulutus, todetaan ennen koulutustilai- suuteen ilmoittautumista.

Suoranaisilla kustannuksilla tarkoitetaan matkakustannuksia, kurssimaksuja, kustannuksia kurssiohjelman mukaisesta opetus- materiaalista, internaattikurssien täysihoitomaksua ja muiden kuin internaattikurssien osalta ao. työehtosopimuksen mukaan määräy- tyviä matkakustannusten korvauksia. Säännöllisen työajan ansion- menetys korvataan sekä kurssi- että matka-ajan osalta. Työajan ul- kopuolella koulutukseen tai sen edellyttämiin matkoihin käytetystä ajasta ei korvausta suoriteta. Viikko- ja kuukausipalkkaisen henkilön palkkaa ei kurssin eikä sen vaatimien matkojen ajalta vähennetä.

2 Yhteinen koulutus

Työpaikan yhteistoimintaa edistävän koulutuksen järjestävät kes- kusjärjestöt tai niiden jäsenliitot yhteisesti, keskusjärjestöjen tai nii- den jäsenliittojen yhteistoimintaelimet tai työnantaja- ja työntekijä- puoli yhteisesti työpaikalla tai muussa paikassa.

Osapuolet toteavat, että yhteinen koulutus yleensä tapahtuu tar- koituksenmukaisimmalla tavalla työpaikkakohtaisesti, jolloin pai- kalliset olosuhteet tulevat parhaiten huomioonotetuiksi.

Työsuojelun yhteistoiminnan peruskurssit ja työsuojeluyh- teistyön kannalta tarpeelliset erikoiskurssit ovat tässä tarkoitettua yhteistä koulutusta. Peruskurssille voivat tämän sopimuksen edel- lytyksin osallistua työsuojelutoimikunnan jäsen, työsuojeluvaltuu- tettu, varavaltuutettu ja työsuojeluasiamies sekä erikoiskurssille työsuojeluvaltuutettu.

Koulutukseen osallistuvalle suoritetaan korvaus kuten 1 kohdas- sa on määrätty. Koulutukseen osallistumisesta sovitaan paikallisesti koulutuksen luonteesta riippuen kysymykseen tulevassa yhteistyö- elimessä tai työnantajan ja luottamusmiehen kesken.

Yhteistä koulutusta koskevia määräyksiä sovelletaan myös osallistumisjärjestelmiä ja paikallista sopimista koskevana koulu- tukseen. Koulutukseen osallistumisesta voidaan sopia myös työn- antajan ja asianomaisen henkilön kesken. Osapuolet suosittelevat, että niiden ja jäsenliittojen koulutuslaitokset sekä jäsenliitot ryhtyvät yhteistyössä toimenpiteisiin osallistumisjärjestelmiä ja paikallista sopimista koskevan koulutustarjonnan järjestämiseksi. Osapuolten koulutustyöryhmä seuraa em. koulutustarjonnan toteutumista.

3

KTS

Ay-koulutus, työsuhteen säilyminen ja ilmoitusajat SAK:n ja sen jäsenliittojen järjestämille kuukauden tai sitä lyhy- emmän ajan kestäville kursseille annetaan työntekijöille tilaisuus

osallistua työsuhteen katkeamatta, milloin se aiheuttamatta tuntu-

vaa haittaa tuotannolle tai yrityksen toiminnalle käy päinsä. Edellä mainittua haittaa arvioitaessa kiinnitetään huomiota työpaikan ko- koon. Kielteisessä tapauksessa ilmoitetaan pääluottamusmiehelle viimeistään 10 päivää ennen kurssin alkua syy, jonka takia vapaan myöntäminen tuottaisi tuntuvaa haittaa. Tällöin olisi suotavaa yh- teisesti pyrkiä selvittämään muu mahdollinen ajankohta, jolloin kurssille osallistumiselle ei olisi estettä.

Ilmoitus aikomuksesta lähteä kurssille on tehtävä mahdollisimman varhain. Milloin kurssi kestää enintään yhden viikon, on ilmoitus an- nettava vähintään kolme viikkoa ennen kurssin alkua sekä milloin on kysymys pitemmästä kurssista, vähintään kuusi viikkoa ennen.

Ennen kuin henkilö osallistuu edellä tarkoitettuun koulutustilai- suuteen, on osallistumisen aiheuttamista toimenpiteistä sovittava työnantajan kanssa sekä nimenomaisesti etukäteen todettava, on- ko kyseessä sellainen koulutustilaisuus, josta työnantaja suorittaa työntekijälle korvauksia tämän sopimuksen mukaisesti. Samalla on todettava, mikä on näiden korvausten laajuus.

4 Korvaukset

Kurssilta, joka järjestetään SAK:n tai sen jäsenliiton koulutuslai- toksissa tai muussa Rakennusliiton organisoimassa koulutustapah- tumassa ja jonka koulutustyöryhmä on hyväksynyt, työnantaja on

velvollinen maksamaan luottamusmiehelle, varapääluottamusmie- helle, työsuojeluvaltuutetulle, -varavaltuutetulle, työsuojelutoimi- kunnan jäsenelle, työsuojeluasiamiehelle ja työsuojeluvaltuutettu/ yhteysmiehille heidän tehtäviensä edellyttämän koulutuksen osalta korvauksen ansionmenetyksestä, edellä mainituille luottamusmie- hille enintään kuukauden, työsuojeluluottamustehtävissä oleville enintään kahden viikon ja työsuojeluvaltuutettu/yhteysmiehille osa- puolten asettaman työryhmän työn tarkemmin määrittämä koulutus enintään kahden päivän ajalta. Samoin maksetaan korvaus edellä mainituissa koulutuslaitoksissa järjestettyjen luottamusmiestoi- mintaan liittyvien koulutustilaisuuksien osalta ammattiosaston pu- heenjohtajalle enintään kuukauden ajalta, mikäli hän työskentelee yrityksessä, jossa on vähintään 100 asianomaisen alan työntekijää ja hänen johtamassaan ammattiosastossa on vähintään 50 jäsentä.

Lisäksi maksetaan edellisessä kappaleessa tarkoitetuista työnte- kijöistä kultakin sellaiselta kurssipäivältä, jolta ansionmenetyksen korvausta suoritetaan, kurssista sen järjestäjälle aiheutuvien ruo- kailukustannusten korvaukseksi keskusjärjestöjen välillä sovittu ateriakorvaus.

Edellä tässä kohdassa tarkoitettuja korvauksia työnantaja on velvollinen maksamaan samalle henkilölle vain kerran samasta tai sisällöltään vastaavasta koulutustilaisuudesta.

5 Sosiaaliset edut

Osallistuminen sopimuksessa tarkoitettuun ay-koulutukseen ei yhden kuukauden rajaan asti aiheuta vuosiloma-, eläke- tai muiden niihin verrattavien etuuksien vähenemistä.

6 Voimassaolo

Tämä sopimus tulee voimaan 1.1.1998 ja on voimassa toistaiseksi. Tämä sopimus voidaan irtisanoa yhden (1) kuukauden irtisanomis- ajalla päättymään samaan aikaan työehtosopimuksen kanssa.

Helsingissä joulukuun 11 päivänä 1997

RAKENNUSTEOLLISUUDEN KESKUSLIITTO RAKENNUSLIITTO

ULKOPUOLISEN TYÖVOIMAN KÄYTTÖÄ KOSKEVA SOPIMUS

1 Yleistä

Ulkopuolisen työvoiman käyttöä tapahtuu yritysten piirissä kahdes- sa muodossa. Se perustuu toisaalta kahden itsenäisen yrittäjän väli- seen kauppa-, hankinta-, urakka-, vuokraus-, toimeksianto-, työnte- ko-, jne. sopimukseen, jolloin tarvittavan työn tekee ulkopuolinen yrittäjä ilman, että toisella sopijapuolella on mitään tekemistä työ- suoritukseen nähden. Käytännössä tällaiseen sopimukseen perustu- vaa toimintaa nimitetään yleensä alihankinnaksi tai aliurakoinniksi.

Toisaalta vieraan työvoiman käyttö perustuu ns. työvoiman vuokraukseen, jolloin työvoimaa hankkivien liikkeiden toimitta- mat lainamiehet (vuokramies), tekevät työtä toiselle työnantajalle tämän johdon ja valvonnan alaisena.

UTS

Edellä ensimmäisessä kappaleessa mainittuja tilanteita kutsu- taan jäljempänä alihankinnaksi ja edellä toisessa kappaleessa mai- nittuja tilanteita kutsutaan jäljempänä vuokratyövoimaksi.

Alihankintaa tai työvoiman vuokrausta koskeviin sopimuksiin otetaan ehto, jossa alihankkija tai työvoimaa vuokraava yritys si- toutuu noudattamaan alansa yleistä työehtosopimusta sekä työ- ja sosiaalilainsäädäntöä.

2 Alihankinta

Xxx xxxxxxxxxxxx vuoksi yrityksen työvoimaa poikkeuksellisesti joudutaan vähentämään, on yrityksen pyrittävä sijoittamaan ko. työntekijät yrityksen muihin tehtäviin ja ellei se ole mahdollista, kehotettava alihankkijaa, jos tämä tarvitsee työvoimaa, ottamaan vapautuneet alihankintatyöhön sopivat työntekijät työhönsä entisin palkkaeduin.

Työsopimukselle ei saa antaa sellaista muotoa, jonka mukaan kysymyksessä olisi itsenäisten yrittäjien välinen urakkasopimus silloin kun kyseessä itse asiassa on työsopimus.

3 Vuokratyövoima

Yritysten on rajoitettava vuokratyövoiman käyttö vain työhuippu- jen tasaamiseen tai muutoin sellaisiin ajallisesti taikka laadullisesti rajoitettuihin tehtäviin, joita työn kiireellisyyden, rajoitetun kesto- ajan, ammattitaitovaatimusten, erikoisvälineiden tai muiden vas- taavien syiden vuoksi ei voida teettää omilla työntekijöillä.

Työvoiman vuokraus on epätervettä, jos eri työvoimaa hankkivi- en yritysten toimittamat vuokratyöntekijät työskentelevät yrityksen normaalissa työssä sen vakinaisten työntekijöiden rinnalla ja sa- man työnjohdon alaisena pidemmän ajan.

Vuokratyövoimaa käyttävien yritysten tulee pyydettäessä selvit- tää pääluottamusmiehelle tällaisten työntekijöiden työskentelyyn liittyvät kysymykset.

Vuokratyövoiman käytön periaatteet käsitellään YT-menettelys- sä. Yhteistoimintalain 17 §:n 2 ja 3 momenttia ei noudateta raken- nusalalla silloin, kun vuokratyöntekijöitä on tarkoitus ottaa UTS- sopimuksen 3 kohdan mukaiseen tarpeeseen vähintään viikoksi ja enintään kahdeksi kuukaudeksi. Muissa tapauksissa menettelytavat sovitaan YT -menettelyssä.

Yritysten tulee luopua vuokratyövoiman käytöstä ennen omien työntekijöiden lomauttamista tai irtisanomista.

4 Tilaajan vastuu

Aliurakan ja -hankinnan antajan, jäljempänä tilaaja, vastuu sopi- muskumppaninsa työntekijän työsuhteesta johtuvista saatavista määräytyy seuraavasti:

Tilaaja vastaa viime kädessä siitä, että aliurakoitsijan tai -hank- kijan työntekijän palkka, jonka työntekijä on ansainnut tilaajan työ- maalla, tulee maksetuksi.

Tilaaja vastaa niinikään siitä, että aliurakoitsijan tai -hankkijan työntekijän tilaajan työmaalla ansaitsema lomakorvaus ja mahdol- liset urakan pohjarahat tulevat maksetuksi.

Tilaaja vastaa vain sellaisista saatavista, joista työntekijä tai luottamusmies ilmoittaa tilaajalle tai tämän edustajalle viimeistään seitsemäntenä kalenteripäivänä sen jälkeen kun saatava työehtoso- pimuksen mukaan olisi tullut työntekijälle maksaa.

5 Voimassaolo

Tämä sopimus tulee voimaan 1.1.1998 ja on voimassa toistaiseksi. Tä- mä sopimus voidaan irtisanoa yhden (1) kuukauden irtisanomisajalla päättymään samaan aikaan työehtosopimuksen kanssa.

Helsingissä joulukuun 11 päivänä 1997

UTS

RAKENNUSTEOLLISUUDEN KESKUSLIITTO RAKENNUSLIITTO

SOPIMUS TYÖNTEKIJÖIDEN EDUSTAJISTA SEKÄ TYÖNTEKIJÖIDEN JA TYÖNANTAJAN VÄLISESTÄ YHTEISTOIMINNASTA RAKENNUSALAN YRITYKSISSÄ

Johdanto

Yrityksen jatkuva toiminta ja sitä kautta henkilökunnan työsuhtei- den pysyvyys edellyttää jatkuvaa yhteistyötä yrityksen johdon ja henkilöstön välillä. Yhteistyöllä voidaan tehostaa yrityksen kilpai- lukykyä ja kannattavuutta, mahdollistaa yrityksen sopeutuminen alati muuttuviin markkinoihin sekä edesauttaa työympäristön ja työmenetelmien kehittämistä.

Työturvallisuus työpaikoilla ja yrityksessä edellyttää työsuoje- lutoiminnalle myönteistä ilmapiiriä, joka saavutetaan parhaiten työnantajan ja työntekijän välisellä yhteistyöllä.

Työehtosopimusjärjestelmän ylläpitäminen ja kehittäminen perustuu työnantaja- ja työntekijäpuolen välisiin neuvottelusuh- teisiin, joilla turvataan osapuolten välillä solmittujen sopimusten noudattaminen, työnantajan ja työntekijän välillä syntyvien erimie- lisyys- ym. kysymysten nopea käsittely sekä työrauhan ylläpitämi- nen työehtosopimusjärjestelmän edellyttämällä tavalla.

Edellä mainittujen päämäärien toteuttamiseksi Rakennusteolli- suus RT ja Rakennusliitto ovat tehneet sopimuksen työntekijöiden edustajista ja työntekijöiden ja työnantajan välisestä yhteistyöstä rakennusalan yrityksissä. Sopimuksella määritellään luottamus- miestoimintaa, työsuojeluyhteistoimintaa sekä laissa yhteistoimin- nasta yrityksissä säädettyä työnantajan ja työntekijän välistä yh- teistoimintaa sikäli kun kyse ei ole eri henkilöstöryhmien välisestä yhteistyöstä.

Työturvallisuuslain 52 §:n nojalla pääurakoitsija, tai ellei työ- maalla toimi pääurakoitsijan asemassa olevaa työnantajaa, raken- nuttaja tai muu rakennushanketta ohjaava tai valvova taho (pääto- teuttaja) on velvollinen huolehtimaan työsuojeluyhteistoiminnasta yhteisellä rakennustyömaalla. Sopijaosapuolet suosittelevat, että edellä tarkoitettu päätoteuttaja huolehtii siitä, että yhteisen työ-

maan yhteysmieheksi valittavalla työsuojeluvaltuutetulla on mah- dollisuus hoitaa tehtävänsä tämän sopimuksen edellyttämällä ta- valla myös silloin, kun päätoteuttaja on muu kuin tähän sopimuk- seen sidottu rakennusalan yritys.

Siltä osin kuin tällä sopimuksella ei muuta ole sovittu noudate- taan työnantajan ja työntekijöiden välisessä yhteistoiminnassa la- kia yhteistoiminnasta yrityksissä, työsuojelun valvontalakia, lakia muutoksenhausta työsuojeluasioissa sekä sopimusta työnantajan ja eri henkilöstöryhmien välisestä yhteistoiminnasta rakennusalan yrityksissä.

1§ Työnantajan edustajat

Työnantajan edustajia tämän sopimuksen tarkoittamassa yhteistyös- sä ovat työnjohto ja työsuojelupäälliköt.

2§ Työntekijöiden edustajat

TED

1. Yrityskohtainen järjestelmä on ensisijainen tapa hoitaa työnte- kijöiden edustus rakennusalan yrityksissä. Työntekijät voivat valita keskuudestaan yrityksen pääluottamusmiehen ja yrityksen työsuo- jeluvaltuutetun.

2. Yrityksessä, jonka toiminta on jaettu alueyksiköihin, voidaan paikallisesti sopia valittavaksi alueyksikön pääluottamusmies ja alueyksikön työsuojeluvaltuutettu. Alueyksikön pääluottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu valitaan yrityksen pääluottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun lisäksi tai sijasta.

Yrityksen pääluottamusmiehenä ja työsuojeluvaltuutettuna sekä alueyksikön pääluottamusmiehenä ja työsuojeluvaltuutettuna voi toimia sama henkilö.

3. Työpaikalle, jossa työskentelee yli 10 työntekijää toimihenki- löt mukaanluettuna taikka jossa työskentelee yhtäaikaa kahden tai useamman työnantajan työntekijöitä, on aina valittava työsuojelu- valtuutettu.

Työpaikalla tarkoitetaan toiminnallista kokonaisuutta, joka käsittää vas- taavan työnjohtajan valvontapiiriin sisältyvät toiminnat.

4. Yhteisen työpaikan työsuojeluvaltuutettu voidaan valita kaik- kien työpaikan työntekijöiden yhteysmieheksi.

Yhteisellä työpaikalla tarkoitetaan työkohdetta, jossa työskentelee yh- täaikaa kahden tai useamman työnantajan työntekijöitä.

5. Työkohteeseen voidaan valita työpaikan luottamusmies, mikäli se on perusteltua, kun otetaan huomioon yrityksen koko, toimintaperiaate ja työkohteessa työskentelevien saman yrityksen työntekijöiden lukumäärä. Työpaikan luottamusmieheksi voidaan valita myös työsuojeluvaltuutettu.

6. Kaikille työntekijöiden edustajille valitaan myös varamiehet. Työsuojeluvaltuutetulle on valittava kaksi varamiestä.

3§

Työntekijöiden edustajien kelpoisuusvaatimukset

1. Pääluottamusmieheksi yritykseen ja alueyksikköön voidaan valita toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa ja työssä oleva henkilö, joka on Rakennusliiton jäsen, perehtynyt rakennusalan ja yrityksen olosuhteisiin ja jonka työsuhde ao. yritykseen on kestänyt vähintään 12 kuukautta. Kelpoisuusehdoista voidaan poiketa, mi- käli yrityksessä ei ole työssä useampia henkilöitä, joiden työsuhde yritykseen on kestänyt vähintään 12 kuukautta taikka se muusta syystä työnantajan ja työntekijöiden kesken todetaan välttämättö- mäksi.

2. Työsuojeluvaltuutetuksi yritykseen voidaan valita yritykses- sä työssä oleva henkilö ja työsuojeluvaltuutetuksi alueyksikköön alueyksikön toiminta-alueella työssä oleva henkilö. Työpaikan työ- suojeluvaltuutetuksi voidaan valita työpaikalla työssä oleva työnte- kijä.

3. Yhteysmieheksi yhteiselle työpaikalle voidaan valita työsuo- jeluvaltuutettu, joka on Rakennusliiton jäsen ja perehtynyt raken- nusalan olosuhteisiin.

4. Työpaikan luottamusmieheksi voidaan valita ao. työkohteessa työssä oleva henkilö, joka on Rakennusliiton jäsen ja perehtynyt ra- kennusalan olosuhteisiin.

4§

Työntekijöiden edustajien alueellinen toimivalta ja toimikauden kesto

1. Yrityksen pääluottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun toimi- alueena on koko yritys ja toimikausi on kaksi vuotta.

2. Alueyksikön pääluottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun toimialueena on sopimuksen mukainen alue ja toimikausi on kaksi vuotta.

3. Yhteisen työpaikan yhteysmiehen toimialue on ao. yhteinen työpaikka ja toimikausi päättyy samanaikaisesti kuin toimikausi työsuojeluvaltuutettuna päättyy.

4. Työpaikan luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun toimi- alueena on ao. työkohde ja toimikausi kestää enintään kohteen val- mistumiseen saakka.

5. Mikäli tehtävään valitun henkilön työsuhde päättyy tai hän luopuu tehtävästään kesken toimikauden, varamies hoitaa hänen tehtäviään toimikauden jäljellä olevan ajan. Muissa tapauksissa va- ramies hoitaa estyneen työntekijöiden edustajan tehtäviä vain es- teen ajan.

TED

Työnantajalle on tehtävä ilmoitus siitä, että varamies ryhtyy hoi- tamaan työntekijöiden edustajan tehtäviä.

5§ Työntekijöiden edustajien valinta

1. Työntekijöiden edustajien vaalin toimittamista varten työnantajan on annettava käytettäväksi luettelo yrityksessä, alueyksikössä tai työkohteessa työskentelevistä työntekijöistä.

2. Työntekijöiden on saatava käyttää maksutta työnantajan hallinnassa olevia tarkoitukseen soveltuvia tiloja vaalin toimitta- miseen. Vaalista ei saa aiheutua tarpeettomasti häiriötä työpaikan toiminnalle.

3. Vaali on järjestettävä siten, että kaikilla yrityksen, alueyksi- kön tai työkohteen työntekijöillä on mahdollisuus osallistua siihen.

4. Vaalien ehdokasasettelusta sekä ajasta ja paikasta on sovittava ennakolta työnantajan kanssa ja niistä on ilmoitettava kaikille työn- tekijöille toimitettavalla tiedonannolla vähintään 7 päivää ennen ehdokasasettelun alkamista.

5. Ehdokkaita ovat oikeutettuja asettamaan kaikki yrityksen, alueyksikön tai työpaikan työntekijät ja ehdokasasettelulle on va- rattava aikaa 7 päivää. Ehdokasasettelun määräajan päättymisen ja vaalitoimituksen alkamisen välille tulee jäädä vähintään 7 päivää.

6. Työpaikan ja yhteisen työpaikan edustajia valittaessa voidaan edustajan vaali järjestää edellä mainittuja määräaikoja noudatta- matta. Vaaliin voivat osallistua työkohteessa vaaliajankohtana työs- sä olevat työntekijät.

7. Vaalin tuloksesta on ilmoitettava kirjallisesti työnantajalle, jonka tulee työpaikan työsuojeluvaltuutetun vaalin kyseessä ollessa ilmoittaa vaalin tulos edelleen työturvallisuuskeskukselle. Yhteisen työpaikan työsuojeluvaltuutetun valinnasta yhteysmieheksi on il- moitettava kirjallisesti työnantajalle ja päätoteuttajalle.

6§

Työntekijöiden edustajan tehtävät

Yrityksen pääluottamusmies

• toimii yrityksen työntekijöiden edustajana henkilöstöpolitiik- kaan ja työsuhteisiin liittyvissä asioissa sekä tiedonvälittäjänä yrityksen ja edustamiensa työntekijöiden välillä

• on yhteyshenkilö alueyksiköiden luottamusmiesten, työpaikan luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettu/yhteysmiesten välillä

• edustaa työntekijöitä työehtosopimukseen perustuvassa paikal- lisessa sopimisessa

• valvoo työehtosopimuksen ja työlainsäädännön noudattamista sekä työrauhaa

• on Rakennusliiton edustaja suhteessa työnantajaan neuvottelu- järjestelmän mukaisesti ja pitää yhteyttä liiton ammattiosastoi- hin ja alueorganisaatioon

Alueyksikön pääluottamusmies

• suorittaa edellä tarkoitettuja pääluottamusmiehelle kuuluvia tehtäviä paikallisesti sovitulla toimialueella

Yrityksen työsuojeluvaltuutettu

• edustaa työntekijöitä työsuojelua koskevassa yhteistoiminnassa koko yritystä koskevien asioiden osalta ja toimii tiedonvälittäjä- nä työsuojeluun liittyvissä asioissa

• tutustuu alkavien rakennuskohteiden työsuojeluun liittyviin suunnitelmiin

• seuraa yrityksen työterveyshuoltoa

• on yhteyshenkilö alueyksiköiden työsuojeluvaltuutettujen ja työpaikkojen työsuojeluvaltuutettujen välillä

• hoitaa työsuojelulainsäädännön edellyttämiä työsuojeluvaltuu- tetulle kuuluvia tehtäviä sikäli kun ne eivät kuulu työpaikan työ- suojeluvaltuutetun toimenkuvaan

Alueyksikön työsuojeluvaltuutettu

• suorittaa edellä tarkoitettuja yrityksen työsuojeluvaltuutetulle kuuluvia tehtäviä paikallisesti sovitulla toimialueella

Työpaikan työsuojeluvaltuutettu

• hoitaa työsuojelulainsäädännön edellyttämiä työpaikan työsuo- jeluvaltuutetulle kuuluvia tehtäviä

Työsuojeluvaltuutettu/yhteysmies

hoitaa työsuojeluvaltuutetun tehtävien lisäksi seuraavia tehtäviä:

TED

• välittää tietoa työkohteen työntekijöiden, työkohteessa työsken- televien yritysten ja näiden yritysten työntekijöiden edustajien välillä

• on työntekijöiden edustaja keskusteltaessa työkohteen työsuh- teisiin liittyvistä yleisistä pelisäännöistä

• avustaa tarvittaessa työntekijöitä, joiden edustajana ei ole luot- tamusmiestä

Työpaikan luottamusmies

• edustaa yrityksen työkohteessa työskenteleviä työntekijöitä työnantajaan päin työsuhteisiin ja henkilöstöpolitiikkaan liitty- vissä asioissa sekä toimii tiedonvälittäjänä yrityksen ja edusta- miensa työntekijöiden välillä

• valvoo työehtosopimuksen ja työlainsäädännön noudattamista sekä työrauhaa

• edustaa työntekijöitä työehtosopimukseen perustuvassa paikal- lisessa sopimisessa

• on Rakennusliiton edustaja suhteessa työnantajaan neuvottelu- järjestelmän mukaisesti

7§

Työntekijöiden edustajien työstä vapautus ja ansionmenetyksen korvaus

1. Työntekijöiden edustajalla on oikeus saada työstä vapautusta edustajatehtävän hoitamiseen tarpeen mukaan. Mikäli olosuhteet eivät anna aihetta muuhun, arvioidaan pääluottamusmiehen, työ- suojeluvaltuutetun, työsuojeluvaltuutettu/yhteysmiehen ja työpai- kan luottamusmiehen työstä vapautus seuraavasti:

Pääluottamusmies ja luottamusmies

12 – 50 työntekijää 4 h/4 viikon jakso

51 – 150 työntekijää 4 – 32 h/4 viikon jakso

151 – 300 työntekijää 32 – 64 h/4 viikon jakso

301 – 500 työntekijää 64 – 96 h/4 viikon jakso

Pääluottamusmies voi olla kokonaan työstä vapautettu, kun hän edustaa yli 500 työntekijää.

Työpaikan luottamusmiehen työstä vapautus määräytyy sovel- tuvin osin edellä olevan taulukon mukaan. Työpaikan luottamus- miehen hoitamat tehtävät vähentävät pääluottamusmiehen vapau- tuksen määrää taulukon rajoissa.

Mikäli pääluottamusmies tai luottamusmies on vapautettu sään- nöllisesti toistuviksi määräajoiksi työstään, tulee hänen hoitaa luot- tamusmiestehtävät sinä aikana. Kiireellisten asioiden hoitamista varten tulee työnjohdon kuitenkin antaa luottamusmiehelle vapau- tusta muunakin työn kannalta sopivana ajankohtana.

Työsuojeluvaltuutettu

Työsuojeluvaltuutetun vapautus tehtävien hoitamista varten laske- taan siten, että työsuojeluvaltuutetun edustamien työntekijöiden lu- kumäärä kerrotaan luvulla 0,291 (TOL). Näin saatu luku ilmoittaa työstä vapautuksen tuntimäärän neljän viikon jaksona.

Yrityksen tai alueyksikön työsuojeluvaltuutetun, jonka tehtäviin ei kuulu työpaikan työsuojeluvaltuutetun tehtävät, työstä vapautus lasketaan kertomalla hänen toimialueellaan työskentelevien työn- tekijöiden lukumäärä luvulla 0,115.

Työsuojeluvaltuutettu/yhteysmies

Työstä vapautuksen aika lasketaan samoin kuin työsuojeluvaltuute- tulla käyttäen kertoimena lukua 0,350.

2. Työnantaja korvaa sen ansion, jonka työntekijöiden edustaja menettää työaikana tehtäviensä hoitamisen takia.

3. Jos työntekijöiden edustaja suorittaa työnantajan kanssa so- vittuja tehtäviä säännöllisen työaikansa ulkopuolella, maksetaan käytetyltä ajalta ylityökorvaus, mikäli muusta lisäkorvauksesta ei ole sovittu.

4. Korvattavalla ansiolla tarkoitetaan työntekijän edustajan omaa keskituntiansiota ilman yli- tai sunnuntaityökorotusta.

8§ Työntekijöiden edustajien palkka

1. Täysin työstä vapautetulle yrityksen tai alueyksikön pääluotta- musmiehelle ja työsuojeluvaltuutetulle maksetaan vähintään IV palkkaryhmän mukaista palkkaa 33 %:lla korotettuna.

TED

2. Osittain työhön osallistuvalle yrityksen tai alueyksikön pää- luottamusmiehelle ja työsuojeluvaltuutetulle sekä yli 20 työnteki- jää edustavalle työmaan työsuojeluvaltuutetulle maksetaan vähin- tään palkkaryhmän IV mukaista palkkaa 12 %:lla korotettuna.

3. Yrityksen tai alueyksikön pääluottamusmiehenä tai työsuo- jeluvaltuutettuna toimivaa työntekijää ei tätä tehtävää hoitaessaan tai sen tähden saa siirtää huonompipalkkaiseen työhön kuin missä hän oli edustajaksi valituksi tullessaan eikä häntä edustajatehtä- vän takia saa erottaa työstä. Häntä ei myöskään saa siirtää vähem- piarvoiseen työhön, jos työnantaja voi tarjota hänelle muuta hänen ammattitaitoaan vastaavaa työtä. Edellä mainittujen työntekijöiden edustajien ansiokehityksen tulee vastata yrityksessä tai sen alueyksi- kössä tapahtuvaa ansiokehitystä.

4.a Yrityksen pääluottamusmiehelle ja alueyksikön pääluot- tamusmiehelle maksetaan erilliskorvausta sen mukaan montaako työntekijää hän edustaa.

Edustettavien Euroa/kahden viikon

työntekijöiden määrä tilijakso

10 – 50 työntekijää 32,18 €

51 – 100 työntekijää 40,25 €

yli 100 työntekijää 60,32 €

4.b Työkohteen yhteysmiehelle maksetaan erilliskorvausta sen mukaan montaako työntekijää hän edustaa.

Edustettavien Euroa/kahden viikon

työntekijöiden määrä tilijakso

10 – 50 työntekijää 32,18 €

51 – 100 työntekijää 40,25 €

yli 100 työntekijää 60,32 €

4.c Yrityksen tai alueyksikön työsuojeluvaltuutetulle, joka on Rakennusliiton jäsen, maksetaan erilliskorvausta sen mukaan mon- taako työntekijää hän edustaa.

Edustettavien Euroa/kahden viikon

työntekijöiden määrä tilijakso

10 – 50 työntekijää 32,18 €

51 – 100 työntekijää 40,25 €

yli 100 työntekijää 60,32 €

Mikäli työntekijä hoitaa useampia edustajantehtäviä, on hän oi- keutettu vain yhteen erilliskorvaukseen.

4.d Edellä mainitut korvaukset ovat työssäoloajan ajalta makset- tua palkkaa.

4.e Silloin kun pääluottamusmiehen tai yhteysmiehen varamies varsinaisen edustajan vuosiloman, sairauden tai vastaavan syyn ai- kana hoitaa edustajan tehtäviä vähintään kahden viikon ajan, mak- setaan erilliskorvausta tältä ajalta hänelle.

9§

Toimitilat ja tarvikkeet

Työnantaja osoittaa työntekijöiden edustajalle tämän tehtävien hoi- tamiseen tarvittavat tilat tarpeellisine toimistotarvikkeineen ottaen huomioon rakennuskohteen olosuhteet. Monistus-, postitus- ja atk- palvelujen käyttämisestä sovitaan erikseen yrityksessä.

10§ Työmaakäynnit

1. Yrityksen ja alueyksikön pääluottamusmiehillä ja työsuojeluval- tuutetuilla on oikeus käydä toimialueensa työmailla, milloin se teh- tävien suorittamiseksi on tarpeellista. Työmaakäynnistä on sovitta- va etukäteen esimiehen kanssa ja siitä on ilmoitettava asianomaisen työmaan johdolle.

2. Työnantaja korvaa työntekijöiden edustajalle sovittua mat- kustustapaa käyttäen syntyneet matkakustannusten korvaukset ja maksaa matkapäiviltä säännöllisen työajan palkan.

11§

TED

Oikeus osallistua koulutukseen

1. Työntekijöiden edustajille varataan RL:n ja RT:n välisen koulu- tussopimuksen mukaisesti tilaisuus osallistua koulutukseen, mikä on omiaan lisäämään heidän pätevyyttään edustajatehtävän hoita- misessa.

2. Yli 500 työntekijää edustavalla yrityksen pääluottamusmie- hellä on oikeus järjestää yrityksen muille luottamusmiehille ja työ- suojeluvaltuutetuille koulutus- tai muu yhteinen tilaisuus kaksi ker- taa vuodessa.

12§ Ammattitaidon kehittäminen

Kokonaan työstä vapautetun pääluottamusmiehen tai työsuojelu- valtuutetun tehtävän päättymisen jälkeen tulee yrityksessä selvittää, edellyttääkö työntekijän paluu entiseen tai sitä vastaavaan työhön ammatillista koulutusta.

13§ Työsuhdeturva

1. Yrityksen ja alueyksikön pääluottamusmies ja työsuojeluvaltuu- tettu voidaan irtisanoa tai lomauttaa taloudellisilla ja tuotannollisil- la syillä vain siinä tapauksessa, että heille ei voida tarjota ammatti- taitoa vastaavaa tai muuten sopivaa työtä toimialueella.

Työntarjoamisvelvollisuus yrityskohtaista varaluottamusmies- tä ja varatyösuojeluvaltuutettua lomautettaessa tai irtisanottaessa määräytyy irtisanomisesta ja lomauttamisesta sovittujen määräys- ten mukaan kuitenkin niin, että tarkastellaan onko heille mahdol- lisuutta tarjota työtä työssäkäyntialueella. Tarkastelusta annetaan kirjallinen selvitys. Tähän menettelyä koskevaan määräykseen noudatetaan RISS 8 §:n määräyksiä.

2. Työpaikan luottamusmies tai työsuojeluvaltuutettu voidaan irtisanoa tai lomauttaa taloudellisilla ja tuotannollisilla syillä vain siinä tapauksessa, että hänelle ei voida tarjota ammattitaitoa vastaa- vaa tai muuten sopivaa työtä toimialueella. Toimikauden päätyttyä työntarjoamisvelvollisuus määräytyy RISS:n mukaan kuitenkin si- ten, että työmaan luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun osalta tarkastellaan onko heille mahdollisuutta tarjota työtä työssäkäyn- tialueella.

3. Henkilökohtaisella syyllä ei luottamusmiestä tai työsuojelu- valtuutettua saa irtisanoa ilman työsopimuslain 7 luvun 10 §:n 1 momentin mukaista työntekijöiden enemmistön suostumusta eikä työsopimusta saa purkaa järjestysmääräysten rikkomisen perus- teella ilman toistuvaa ja olennaista varoituksesta huolimatta tapah- tuvaa työsopimuslain 7 luvun 2 §:n 1 momentin velvoitteen laimin- lyömistä.

4. Luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun työsopimuksen purkuperusteita arvioitaessa häntä ei saa asettaa huonompaan ase- maan muihin työntekijöihin nähden.

5. Jos luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun työsopimus on lakkautettu tämän sopimuksen vastaisesti, työnantajan on suoritettava korvauksena hänelle vähintään 10 ja enintään 30 kuukauden palk- ka. Yrityksen ja alueyksikön työsuojeluvaltuutetun kohdalla edellä tarkoitettu korvaus on vähintään 4 ja enintään 24 kuukauden palk- ka, mikäli tämän edustamien työntekijöiden lukumäärä on alle 90

ja työpaikan työsuojeluvaltuutetun kohdalla samoin vähintään 4 ja enintään 24 kuukauden palkka, mikäli tämän edustamien työnteki- jöiden lukumäärä on alle 20. Korvaus on määrättävä työsopimuslain 12 luvun 2 §:n perusteiden mukaan. Korvausta lisäävänä tekijänä on otettava huomioon se, että tämän sopimuksen oikeuksia on loukattu. Jos tuomioistuin harkitsee, että edellytykset työsuhteen jatkamiselle tai jo päättyneen työsuhteen palauttamiselle ovat olemassa, eikä työ- suhdetta siitä huolimatta jatketa, on tämä otettava erittäin painavana syynä huomioon korvauksen suuruutta määrättäessä.

6. Tämän sopimuksen määräyksiä sovelletaan luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun varamieheen sinä aikana, kun he tämän so- pimuksen edellyttämän ilmoituksen mukaisesti toimivat sijaisina.

7. Tämän sopimuskohdan työsuhdeturvaa koskevia määräyksiä on sovellettava myös 5. kohdan mukaisesti asetettuihin ehdokkai- siin yritys- tai alueyksikön pääluottamusmieheksi ja työsuojeluval- tuutetuksi. Ehdokassuoja alkaa aikaisintaan kuusi viikkoa ennen vaalin toimittamista ja päättyy muun kuin vaalissa valituksi tulleen osalta vaalituloksen tultua vahvistetuksi.

TED

8. Tämän sopimuskohdan työsuhdeturvaa koskevia määräyk- siä on sovellettava yritys- tai alueyksikön pääluottamusmiehenä tai työsuojeluvaltuutettuna toimineeseen työntekijään myös kuusi kuukautta hänen tehtävänsä päättymisen jälkeen. Ilmoitus irtisano- misesta tai lomauttamisesta voidaan kuitenkin antaa kuuden kuu- kauden määräajan kuluessa niin, että ilmoituksen tarkoittama toi- menpide astuu voimaan jälkisuojan päättymisen jälkeen.

14§

Oikeus tietojensaantiin

1. Pääluottamusmiehellä on oikeus saada neljännesvuosittain tie- toonsa yrityksen työntekijöiden nimet ja palkkaryhmät sekä työsuh- teitten alkamisajat. Tiedot tulee saada myös mies- ja naispuolisten työntekijöiden ansiotasosta, sen koostumuksesta ja kehityksestä siten, että selvitys annetaan työntekijöiden keskituntiansiosta aika- työssä, keskituntiansiosta urakkatyössä ja keskituntiansiosta tehdyl- tä työajalta.

Tiedonantovelvollisuus voidaan, yrityksessä erikseen sovittaessa, täyttää luovuttamalla pääluottamusmiehelle EK:n palkkatilastot.

Yrityksissä, joihin on valittu useampia pääluottamusmiehiä, py- ritään em. tiedot antamaan myös toimintayksiköittäin työntekijöitä edustavalle pääluottamusmiehelle.

2. Pääluottamusmiehellä on oikeus saada RISS:n, UTS:n ja AYM:n perusteella näissä sopimuksessa tarkoitettuja tietoja ja sel- vityksiä. Lisäksi pääluottamusmiehellä on oikeus saada tieto toimi- alueensa rakennuskohteista.

3. Työsuojeluvaltuutetulla on oikeus saada tehtävänsä hoitoa varten tarpeelliset tiedot

4. Työntekijän työsuhteeseen liittyvän epäselvyyden ja erimieli- syyden selvittämiseksi on luottamusmiehelle annettava kaikki ta- pauksen selvittämiseen vaikuttavat tiedot.

5. Pääluottamusmiehellä, luottamusmiehellä sekä työsuoje- luvaltuutetulla on oikeus saada tiedot toimialueellaan toimivista aliurakoitsijoista ja niiden palveluksessa työpaikalla olevasta työ- voimasta. Tietojen tulee olla kirjallisesti saatavilla, mikäli tämä on mahdollista, ennen aliurakoitsijan töiden aloittamista.

6. Pääluottamusmiehellä ja työsuojeluvaltuutetulla on oikeus tu- tustua työaikakirjanpitoon siten, kun työaikalaissa (9.8.1996/ 605) on säädetty.

7. Työnantaja hankkii luottamusmiehen, työsuojeluvaltuutetun ja yhteistoimintaelimien käyttöön näille kuuluvien tehtävien hoi- tamista varten tarpeelliset lait, asetukset ja työsuojelumääräykset.

15§ Työntekijöiden edustajan vastuu

1. Työntekijöiden edustaja on työsuhteessa työnantajaan samassa asemassa kuin muut työntekijät. Hänellä on velvollisuus henkilö- kohtaisesti noudattaa yleisiä työehtoja, työaikoja, työnjohdon mää- räyksiä ja muita järjestysmääräyksiä.

2. Työntekijän edustaja vastaa siitä, että työnantajan hänelle an- tamia tietoja käytetään ainoastaan siihen tarkoitukseen, jota varten ne on annettu.

16§ Neuvottelujärjestys

Rakennuskohteessa syntynyt erimielisyys pyritään ratkaisemaan työpaikkatasolla. Mikäli tässä ei onnistuta, kiistanalainen asia siir-

retään yritys- tai alueyksikön työntekijöiden edustajan ja nimetyn yrityksen edustajan välisiin neuvotteluihin. Erimielisyys, jota ei yrityksessä saada ratkaistuksi, siirretään liittojen piiriyhdistysten ja aluejärjestöjen sekä tarvittaessa edelleen liittojen välisiin neuvot- teluihin.

17§ Monitoimialayritys ja työyhteenliittymä

1. Paikallisesti voidaan sopia, että tätä sopimusta noudatetaan ko- konaisuudessaan myös sellaisessa yrityksessä, joka on sidottu lisäk- si johonkin toiseen Rakennusteollisuus RT ry:n jäsenyhdistyksen Rakennusliiton kanssa solmimaan työehtosopimukseen.

2. Työyhteenliittymän rakennustyökohteisiin sovelletaan sovel- tuvin osin tätä sopimusta kuin itsenäiseen yritykseen.

18§ Sopijapuolten vastuu

TED

Työehtosopimuksen osapuolet sitoutuvat omalta ja edustamiensa jä- senten osalta noudattamaan työehtosopimusosapuolten välillä sekä tämän sopimuksen perusteella tehtyjä sopimuksia, noudattamaan työehtosopimuksen mukaista työrauhaa sekä selvittämään erimie- lisyydet neuvottelujärjestelmän mukaisesti.

19§ Voimaantulo

Tämä sopimus tulee voimaan helmikuun 1 päivänä 2003 ja on voi- massa toistaiseksi. Sopimus voidaan irtisanoa yhden (1) kuukau- den irtisanomisajoin päättymään samaan aikaan työehtosopimuk- sen kanssa.

Helsingissä joulukuun 10 päivänä 2002

TALONRAKENNUSTEOLLISUUS RY RAKENNUSLIITTO RY

Liite

SUOSITUS: TYÖKYKYÄ YLLÄPITÄVÄ TOIMINTA TYÖPAIKOILLA

Työkunnon ja työssä menestymisen eräänä edellytyksenä on, että henkilö on sijoittunut sellaiseen työhön, josta terveydenvaarat on pyritty poistamaan ja jossa mahdollinen sairaus, vika tai vamma ei pahene eikä haittaa työn suorittamista. Samalla kiinnitetään huomi- ota työpaikoilla mahdollisesti esiintyviin terveysvaaroihin ja nii- den poistamiseen. Työpaikoilla tulisi kiinnittää jatkuvasti huomiota työolojen parantamiseen, palveluksessa olevien henkilöiden työssä selviytymiseen ja mahdollisiin sairauksien aiheuttamiin rajoituk- siin. Samalla tulisi ryhtyä toimenpiteisiin tilanteen korjaamiseksi ja työkykyä ylläpitävän toiminnan tukemiseksi.

1. Toiminnan perusedellytykset

Yksilöitä tukevan toiminnan onnistuminen edellyttää myönteisen ilmapiirin lisäksi työpaikkaselvitysten suorittamista mahdollisine toimenpide-ehdotuksineen sekä seurannan järjestämistä. Lisäksi edellytetään muun muassa seuraavaa:

• työpaikkaselvityksiin liittyen arvioidaan työrajoitteisten työ- hönsijoitusmahdollisuudet eri työkohteissa ja otetaan huomioon tarpeelliset muutosehdotukset, joiden toteutumista seurataan

• työterveyshuollolla on riittävästi voimavaroja ja ne kohdistetaan myös työpaikalla suoritettavaan työkykyä ylläpitävään toimin- taan

• palveluksessa olevien poissaolotiedot toimitetaan sovituin vä- liajoin työterveyshuoltoon

• työpaikoille luodaan valmius työpaikan muutoksiin esimerkiksi ergonomiaan liittyen

• selvitetään elpymisliikunnan tarve ja toteutetaan sitä tarvittaessa

• työterveyshuolto varmistaa nopeat toimintayhteydet eri palvelu- järjestelmiin mm. terveydenhuollossa ja kuntoutuksessa

• työterveyshuollon toimintasuunnitelmassa esitetään työkykyä ylläpitävän toiminnan periaatteet.

2. Kohderyhmät

Työkykyä ylläpitävän toiminnan piiriin kuuluvat kaikki palvelukses- sa olevat. Näin ollen ei tule asettaa

• ikärajoitusta eikä

• ammattirajoitusta.

3. Työkyvyn ylläpitämistä tarvitsevien työntekijöiden ja toimihenkilöiden löytäminen

Tuloksellisen toiminnan edellytyksenä on, että tukitoimia tarvitsevat henkilöt löydetään mahdollisimman varhain.

3.1 Aloite työ- ja toimintakyvyn arvioimiseksi voi tulla mm. seuraavista lähteistä:

• oma aloite

• esimiehet

• työterveyshenkilöstö

TED

• luottamushenkilöt

• sairausvakuutus

• eläkelaitokset

• terveydenhuolto

• sosiaalihuolto.

3.2 Syitä aloitteen tekemiseen

Mikäli työntekijällä tai toimihenkilöllä on runsaasti tai toistuvasti sairaus- tai muita poissaoloja, työssä selviytyminen on heikenty- nyt, terveystarkastuslöydökset tai todettujen sairauksien ennuste viittaavat työkykyä ylläpitävien toimenpiteiden tarpeeseen, ryhdy- tään suunnittelemaan työkykyä ylläpitävää toimintaa tai ohjataan henkilö tarvittaessa lisätutkimuksiin.

3.3 Toimenpiteet arvioinnissa

Sairaustapauksissa suoritetaan työ- ja toimintakyvyn arviointi työ- terveyshuollossa. Tarvittaessa suoritetaan edellistä laajempi selvi-

tys esimerkiksi ulkopuolisen terveydenhuollon asiantuntemuksen toimesta.

4. Toimenpiteet työkelpoisuuden säilyttämiseksi Lähtökohtana toimenpiteille on jatkaminen omassa työssä. Tukitoi- menpiteistä vastuussa oleva henkilö laatii yhdessä työntekijän tai

toimihenkilön ja tarvittaessa yrityksen yhteistoimintatahojen kanssa

yksilöllisen toimenpidesuunnitelman, jossa voivat tulla kysymyk- seen:

• työn suorittamiseen liittyvät muutokset, jotka selvitetään työ- osastolla, esim. ergonomiset parannukset

• työaikamuutoksina tulevat kysymykseen mm. osa-aikatyö, osa- keläke, osa-aikaeläke, siirtyminen yötyöstä päivätyöhön

• uudelleen työhönsijoitus

• ammatillinen työpaikkakoulutus työosaston ja koulutusorgani- saation yhteistyönä

• lääkinnällinen kuntoutus tarvittaessa työterveyshuollon aloit- teesta

• sellaiset ammatillisen kuntoutuksen muodot työpaikalla tai työ- paikan ulkopuolella, jotka tukevat työkykyä ylläpitävää toimintaa

• kehitetään työpaikkatason tiedotusta ja koulutusta tuki- ja lii- kuntaelinten kunnon ylläpitämisen tärkeydestä.

Käytännössä joudutaan usein toteuttamaan monia esitettyjä toi- menpiteitä, varsinkin kroonisten sairauksien aiheuttaessa työkyvyn heikkenemistä.

5. Seuranta

Työrajoitteisuus on useissa tapauksissa pysyvää. Tämän vuoksi on välttämätöntä, että tukitoiminnan tuloksellisuutta seurataan jatku- vasti ja että työkykyä ylläpitäviä toimenpiteitä uusitaan tarvittaessa. Erityisesti seurantaa suorittavat

• kuntoutettava

• esimiehet

• työterveyshenkilöstö

• luottamushenkilöt.

6. Yhteistoiminta työpaikalla työterveyshuollon kanssa

Työkykyä tukevat toimenpiteet vaativat usein monipuolista ongel- mien selvittelyä ja vaihtoehtojen etsimistä. Työnteon ja työolo- suhteiden muuttaminen liittyvät sekä yksittäiseen työntekijään tai toimihenkilöön että työympäristöön. Tämän vuoksi on tarpeen, että muutokset suunnitellaan ja toteutetaan yhteistyössä.

6.1 Työsuojeluorganisaation tehtävänä on

• arvioida työkykyä ylläpitävän toiminnan yleiset periaatteet

• osallistua yhdessä työterveyshenkilöstön kanssa työkykyä yllä- pitävän toiminnan edistämiseen

• edistää toiminnalle myönteisen ilmapiirin muodostumista

• seurata osaltaan toimenpiteiden tuloksellisuutta

• arvioida tarvittaessa uudelleensijoituskohteita.

6.2 Henkilöstöhallinnon, linjajohdon, työterveyshenkilöstön ja työsuojeluorganisaation tehtävänä on

• seurata palveluksessa olevien työssä selviytymistä

• huolehtia työrajoitteisten asianmukaisesta työhön sijoituksesta

TED

• arvioida ammatillisen koulutuksen tarpeellisuutta ja edistää sen

toteutumista

• pitää yhteyttä viranomais- ym. organisaatioihin yhteistoiminnan aikaansaamiseksi.

SOPIMUS YRITYKSEN JA ERI HENKILÖSTÖRYHMIEN VÄLISESTÄ YHTEISTOIMINNASTA

RAKENNUSALAN YRITYKSISSÄ

Yhteistoiminnasta yrityksissä annetun lain mukaan yrityksissä tulee neuvotella yrityksen tai sen henkilöstön kannalta olennaisista ja tärkeistä asioista. Eräissä laissa luetelluissa asioissa henkilöstöllä on lisäksi tehostettu vaikuttamismahdollisuus tai päätösvalta. Lain tarkoituksena on kehittää yritysten toimintaa ja työolosuhteita sekä tehostaa työnantajan ja henkilöstön välistä sekä henkilöstön keski- näistä yhteistoimintaa. Laki työsuojelun valvonnasta ja muutok- senhausta työsuojeluasioissa puolestaan velvoittaa yritystä ja sen henkilöstöä yhteistoimintaan työsuojelua koskevissa asioissa.

Tämän sopimuksen tarkoituksena on edistää rakennusalan yri- tysten ja niiden henkilöstön välistä yhteistoimintaa määrittelemällä edellä mainittujen lakien tarkoituksen toteutumista edistävien neu- vottelu- ja toimikuntien perustamista ja toimintaa koskevat sään- nöt.

1 § Soveltamisala

Tätä sopimusta sovelletaan niissä Talonrakennusteollisuus ry:n jä- senyrityksissä, joiden työsuhteessa olevan henkilöstön määrä sään- nöllisesti on vähintään 20.

2 §

Yhteistoimintalain mukainen neuvottelukunta

1. Mikäli jokin yrityksen henkilöstöryhmä sitä vaatii, sovitaan työnantajan ja henkilöstöryhmien edustajien kesken yritykseen tai sen kiinteään aluetoimipaikkaan perustettavaksi yhteistoimintalain 2 luvun 9 §:n mukainen neuvottelukunta.

2. Neuvottelukuntaa perustettaessa sovitaan samalla, mitkä yh- teistoimintalain mukaiset asiat ensisijaisesti käsitellään neuvotte- lukunnassa.

3. Vuosittain vahvistettavan henkilöstösuunnitelman lisäksi on suositeltavaa, että neuvottelukunnassa tai työnantajan ja henki- löstön edustajien kesken muutoin käsitellään kolmesti vuodessa henkilöstön määrässä ja laadussa edellisen selvityksen antamisen jälkeen tapahtuneet sekä lähikuukausina odotettavat muutokset.

Jos työvoiman vähentämistarve on käsitelty tällaisten henkilös- tösuunnitelmien yhteydessä, ei erillistä yhteistoimintamenettelyä suunnitelmissa huomioon otettujen yhteistoimintamenettelyn pii- riin kuuluvien toimenpiteiden myöhemmin aiheuttamien lomautta- misten ja irtisanomisten osalta tarvita.

4. Yhteistoimintalain 7 luvun 41 §:ää sekä 8 luvun 45 §:ää ei noudateta rakennusalalla tämä sopimuksen mukaisen neuvottelu- kunnan käsittelemissä asioissa.

3 §

Työsuojelun yhteistoimintaelimet

1. Yritykseen tai sen kiinteään aluetoimipaikkaan, jonka piirissä yrityksellä on säännöllisesti vähintään kaksi työkohdetta, voidaan perustaa työsuojelun keskustoimikunta.

Työsuojelun keskustoimikunta käsittelee mm. seuraavia yrityk- sen työpaikkoja yhteisesti koskevia asioita ja tekee niistä esityksiä:

• työsuojelu, tapaturmien ja terveysvaarojen ehkäisy sekä työno- pastus

• työsuojeluyhteistoimintaan liittyvä tiedottaminen

RYTS

• työsuojeluun liittyvä yhteiskoulutus koulutussopimusten mu- kaisesti

• työkykyä ylläpitävän toiminnan suunnittelu sekä toteutuksen seuranta yhteistyössä työterveyshenkilöstön kanssa

• henkinen hyvinvointi, työssä viihtyminen sekä päihteiden liika- käyttöön sekä hoitoonohjaamiseen liittyvät kysymykset.

2. Työsuojelua edistävien yhteistoimintaelinten perustamisesta työpaikalle sovitaan paikallisesti tarkoituksen mukaisella tavalla. Ellei muusta ole sovittu, työpaikan työsuojelutoimikunnan muo- dostavat työsuojelupäällikkö, työsuojeluvaltuutettu, ensimmäinen varavaltuutettu sekä toimihenkilöiden työsuojeluvaltuutettu, mikäli sellainen on valittu.

4 §

Henkilöstön edustajat yhteistoimintaelimissä

1. YT-neuvottelukunta

1. Neuvottelukuntaan kuuluu yrityksen koon mukaan vähintään kuusi ja enintään 12 jäsentä. Työnantajan edustajien lukumäärä on neuvottelukunnassa enintään puolet eri henkilöstöryhmien edusta- jien kokonaismäärästä.

2. Työntekijöiden edustajina toimivat neuvottelukunnan toimi- alueen pääluottamusmiesten, luottamusmiesten ja työsuojeluval- tuutettujen keskuudestaan valitsemat edustajat ja heidän varamie- hensä. Teknisten toimihenkilöiden edustajana toimii yhdysmies ja teollisuustoimihenkilöiden edustajana heidän luottamusmiehensä. Varamiehinä toimivat heille valitut varamiehet. Xxxxxxx toimihen- kilöt valitsevat edustajansa ja hänelle varamiehen keskuudestaan toimikaudeksi.

2. Työsuojelun keskustoimikunta

Työsuojelun keskustoimikuntaan kuuluu työntekijöiden edustajina yrityksen tai ao. alueyksikön työsuojeluvaltuutettu ja hänen vara- miehensä, toimihenkilöiden työsuojeluvaltuutettu sekä työnantajan edustajana työsuojelupäälliköiden “yhteysmies”.

3. Henkilöstöryhmien edustajien valinta

1. YT-neuvottelukunnan ja työsuojelun keskustoimikunnan toimi- kausi on kaksi kalenterivuotta. Työntekijäin edustajien vaali toimi- tetaan marras- tai joulukuun aikana.

2. Henkilöstöryhmien edustajat voivat toimia neuvottelukunnas- sa toimikauden loppuun asti, vaikka edustaja menettäisi luottamus- mies-, yhdysmies- tai työsuojeluvaltuutetun asemansa, ellei henki- löstöryhmä siitä toisin päätä.

3. Varamies tulee varsinaisen edustajan tilalle tämän työsuhteen päättyessä taikka tämän ollessa sairauden, vuosiloman, työnantajan määräämän matkatyön/työmatkan tai muun sellaisen syyn vuoksi estynyt edustustaan hoitamasta. Mikäli myös varamiehen työsuhde lakkaa kesken neuvottelukunnan toimikauden, asianomaisella hen- kilöstöryhmällä on oikeus valita neuvottelukuntaan jäljellä olevak- si toimikaudeksi uusi jäsen varamiehineen keskuudestaan.

5 §

YT-neuvottelukunnan ja työsuojelun keskustoimikunnan yhdistäminen

1. Paikallisesti voidaan sopia, että sama neuvottelukunta hoitaa sekä yhteistoimintalain mukaiset että työsuojelun keskustoimikun- nalle kuuluvat yhteistoiminta-asiat. Tällaisessa tapauksessa työnte- kijöiden edustajiksi neuvottelukuntaan tulee valita sekä luottamus- miehiä että työsuojeluvaltuutettuja.

6 § Järjestäytyminen ja kokoukset

YT-neuvottelukunnan ja työsuojelun keskustoimikunnan järjestäy- tymisen ja kokoontumisen osalta noudatetaan seuraavia menette- lytapoja, ellei työnantajan ja henkilöstön edustajien kesken muuta sovita:

1. Neuvottelukunta ja keskustoimikunta valitsevat keskuudes- taan kalenterivuodeksi puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan, joista toinen edustaa työnantajaa ja toinen henkilöstöä. Tätä asetelmaa vaihdetaan vuorovuosina. Työnantaja järjestää sihteerin, joka ei ole neuvottelukunnan/keskustoimikunnan jäsen.

RYTS

2. Työnantajan tulee kutsua neuvottelukunta ja keskustoimikunta koolle tarvittaessa ja ainakin neljästi vuodessa. Lisäksi neuvottelu- kunta tai keskustoimikunta on kutsuttava koolle, jos yksi henkilös- töryhmä tai ¼ jäsenistä on sitä ennalta ilmoittamaansa, neuvotte- lukunnan / keskustoimikunnan käsiteltäviin kuuluvaa asiaa varten esittänyt. Työnantaja laatii kokoukselle esityslistan. Henkilöstö- ryhmän edustaja voi tehdä aloitteen jonkin asian käsittelemiseksi neuvottelukunnassa. Kokouskutsu esityslistoineen toimitetaan jä- senille niin hyvissä ajoin, että heillä on riittävä aika valmistautua kokousta varten.

3. Sihteeri laatii neuvottelukunnan/keskustoimikunnan kokouk- sesta pöytäkirjan, jonka hän allekirjoittaa ja kaksi kokouksessa läs- nä ollutta edustajaa tarkastavat.

7 § Voimassaolo

Tämä sopimus tulee voimaan 1.3.2008 ja on voimassa toistaiseksi. Sopimus voidaan irtisanoa yhden (1) kuukauden irtisanomisajoin päättymään samaan aikaan työehtosopimuksen kanssa.

Helsingissä huhtikuun 7. päivänä 2008

TALONRAKENNUSTEOLLISUUS ry

RAKENNUSLIITTO ry TOIMIHENKILÖUNIONI TU ry YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN ry

SOPIMUS AMMATTIYHDISTYSJÄSENMAKSUJEN PERINNÄSTÄ

Rakennusteollisuuden Keskusliitto ja Rakennusliitto ovat sopineet Suomen Työnantajien Keskusliiton ja Suomen Ammattiyhdistysten Keskusliiton välillä 13. päivänä tammikuuta 1969 sovitun pohjalta ammattiyhdistysjäsenmaksujen perinnästä seuraavaa:

1 §

Jäsenmaksujen perinnän perusteena on ennakonperinnän alainen palkka.

2 §

Työnantaja perii ammattiyhdistysjäsenmaksut palkkakausittain Rakennusliiton kulloinkin päättämän jäsenmaksuprosentin perus- teella. Perittyjen jäsenmaksujen tilitys tehdään työnantajan harkin- nan mukaan palkkakausittain tai kuukausittain siten, että kunkin kalenterikuukauden aikana perityt ammattiyhdistysjäsenmaksut tilitetään ao. kuukauden loppuun mennessä. Työnantaja tilittää pe- rityt varat erittelemättömänä yhteissummana perintäsopimuksessa mainitulle Rakennusliiton postisiirtotilille.

3 §

AYM

Työnantaja toimittaa neljännesvuosittain Rakennusliitolle jäsen- kohtaisen selvityksen ao. vuosineljänneksen aikana perimistään jä- senmaksuista vuosineljänneksen päättymistä seuraavan kuukauden kuluessa. Jäsenkohtaisesta selvityksestä ilmenee perityt ammatti- yhdistysjäsenmaksut tilikausittain eriteltynä. Mikäli selvitykses- sä on tietoa työntekijöistä, jotka ovat tehneet perintäsopimuksen työnantajan kanssa mutta, joilta työnantaja ei perintää ole suorit- tanut, on näiden työntekijöiden osalta merkittävä selvitykseen syy perimättä jättämiseen. Jäsenmaksujen perinnästä verotusta varten annettavaa selvitystä lukuunottamatta työnantaja ei ole velvollinen laatimaan tämän kohdan vuosineljännesselvityksen lisäksi muuta selvitystä.

Document Metadata

Table of Contents

RAKENNUSALAN TYÖEHTOSOPIMUS URAKKAHINNOITTELUINEEN 2017–2018

Document Metadata