Harjoittelukoulut

Tässä sopimuksessa tarkoitetaan perusopetuksen luokanopetuksella 1 – 6 vuo- siluokilla annettavaa opetusta ja perusopetuksen aineenopetuksella 7 – 9 vuosi- luokilla annettavaa opetusta. Koulutusasteilla tarkoitetaan perusopetuksen vuosi- luokkia 1 – 9 ja lukiota. Erityisopetuksella tarkoitetaan perusopetuslain 17 §:ssä säädettyä erityisopetusta.

Opetus- ja koulutustyöpäivien lukumäärä, oppitunnin pituus, opettajan opetus- ja muun työnajan sijoitus määräytyvät 31.12.1998 voimassa olleen lainsäädännön ja työsuunnitelmasta tai sitä vastaavasta asiakirjasta ilmenevän vakiintuneen käytännön mukaisesti.

Sikäli kuin tässä sopimuksessa on sovittu tietyn yksilöidyn tehtävän palkkiope- ruste, sovelletaan samaa palkkioperustetta myös, milloin opettaja on määrätty te- kemään vastaavaa tehtävää, jota paikallisesti kutsutaan sopimuksesta poikkea- valla nimellä.

PALKKAUSJÄRJESTELMÄ

2§ Palkkausjärjestelmän tavoitteet ‌

Yliopistojen palkkausjärjestelmän (YPJ) tavoitteena on edistää palkkauksen oi- keudenmukaisuutta, parantaa harjoittelukoulujen palkkakilpailukykyä työnanta- jana sekä tukea henkilöstön osaamisen kehittymistä ja entistä vaativampiin teh- täviin hakeutumista, kannustaa henkilöstöä parempiin työsuorituksiin sekä kehit- tää ja parantaa esimiestyötä ja johtamista.

3§ Soveltamisala ‌

Tätä palkkausjärjestelmää sovelletaan harjoittelukouluissa toimivaan vakitui- sessa työsuhteessa olevaan opetushenkilöstöön mukaan luettuna rehtorit ja va- rarehtorit, ei kuitenkaan henkilöihin, jotka toimivat työnantajan edustajina. Palk- kausjärjestelmän soveltamisalan ulkopuolella ovat myös harjoittelijat, tukityölliste- tyt sekä näissä määräyksissä määritellyt harjoittelukoulujen sivutoimiset tun- tiopettajat.

Palkkausjärjestelmää sovelletaan sen lisäksi määräaikaisissa työsuhteissa, jotka yhdessä osassa tai toisiinsa keskeytyksettä liittyvissä osissa kestävät yli 6 kuu- kautta. Palkkausjärjestelmää sovelletaan sen työsuhteen alusta, jonka aikana 6 kuukautta täyttyy.

Työsuhteen katsotaan jatkuneen keskeytyksettä, jos keskeytys on enintään 30 kalenteripäivää tai jos työsuhde päättyy lukukauden lopussa tai sitä seuraavan loman aikana ja jatkuu seuraavan lukukauden työkauden alussa.

Enintään 6 kuukautta kestävissä määräaikaisissa työsuhteissa työnantaja vah- vistaa euromääräiset palkat siten, että ne vastaavat tämän sopimuksen mukaisia palkkoja tehtävien vaativuuden ja henkilökohtaisen työsuorituksen osalta vastaa- vissa tehtävissä.

4§ Arviointiryhmä ‌

Jokaisessa yliopiston harjoittelukoulussa on työnantaja- ja palkansaajaosapuol- ten muodostama opetushenkilöstön arviointiryhmä.

Ryhmän koon päättää kukin yliopisto. Opetushenkilöstöä edustavan allekirjoittajajär- jestön nimeämiä edustajia tulee olla vähintään yhtä monta kuin työnantajan ni- meämiä edustajia. Arviointiryhmän kokoonpanossa otetaan mahdollisuuksien mu- kaan huomioon tasa-arvonäkökulma.

Yliopisto nimeää arviointiryhmään työnantajan edustajat ja näille varaedustajat. Jär- jestö nimeää omat edustajansa ja näille varaedustajat.

Ryhmän puheenjohtajana toimii yliopiston nimeämä työnantajan edustaja. Arvi- ointiryhmän jäsenenä voi olla vain kyseiseen yliopistoon palvelussuhteessa oleva työntekijä tai yliopiston rehtori.

5§ Palkkatekijät ‌

Järjestelmän mukainen varsinainen palkka muodostuu tehtävien vaativuuteen pe- rustuvasta tehtäväkohtaisesta palkanosasta, henkilökohtaiseen työsuoritukseen perustuvasta henkilökohtaisesta palkanosasta sekä 31.12.2009 voimassa ol- leesta, aikaisemmin voimassa olleeseen sopimukseen perustuvasta takuupal- kasta tai vastaavasta palkkatekijästä.

6§ Tehtäväkohtaisen palkanosan määräytyminen ‌

6.1 Tehtäväkohtainen palkanosa

Tehtäväkohtainen palkanosa määräytyy tehtävien vaativuustason perusteella har- joittelukoulujen opetushenkilöstön arviointijärjestelmän mukaisesti (liite 1).

Tehtävien vaativuusarviointi perustuu työnantajan määrittelemään tehtävään ja tehtäväkuvaukseen.

Tehtävien vaativuuden arvioinnissa käytettävät päävaativuustekijät ovat työn luonne ja vastuu, vuorovaikutustaidot sekä tiedolliset ja taidolliset valmiudet.

Tehtäväkohtaisen palkanosan euromääräinen taulukko on liitteenä (liite 3).

6.2 Tehtävän vaativuuden arviointimenettely

Arviointimenettelyssä arvioidaan uusi tai muuttunut tehtävä. Tehtävien vaati- vuutta ja vaativuustasoa tarkastellaan työntekijän ja hänen esimiehensä välisissä arviointikeskusteluissa. Esimies tekee suorittamansa arvioinnin perusteella kirjal- lisen ehdotuksen vaativuustasosta.

Arviointiryhmä käsittelee uusien ja muuttuneiden tehtävien vaativuusarvioinnit seu- raavassa arviointiryhmän kokouksessa ja määrittelee kantansa niihin.

Työnantaja vahvistaa tehtävän vaativuustason esimiesten ja arviointiryhmän ehdo- tukset saatuaan.

6.2.1 Uusi tehtävä

Uutena pidetään sellaista tehtävää, jonka tehtävien vaativuutta tai joita vastaa- vien tehtävien vaativuutta ei ole aikaisemmin käsitelty arviointiryhmässä. Vastaa- vina tehtävinä pidetään toisiaan olennaisesti vastaavia tehtäviä.

Uusien tehtävien osalta työnantaja tekee alustavan arvion tehtävän vaativuusta- sosta. Uuden tehtävän vaativuutta ja vaativuustasoa tarkastellaan työntekijän ja hänen esimiehensä välisessä arviointikeskustelussa 6 kuukauden kuluessa työ- suhteen alkamisesta.

6.2.2 Aikaisemmin arvioitu tehtävä

Tehtävässä, jossa tehtävien vaativuus tai joita vastaavien tehtävien vaativuus on määritelty arviointiryhmässä, esimies määrittelee tehtävään aiemmin vahvistetun vaativuustason. Vaativuustaso tulee määritellä työsopimusta solmittaessa. Työn- antaja voi nostaa esimiehen määrittelemää vaativuustasoa. Työnantaja vahvistaa vaativuustason.

6.2.3 Muuttunut tehtävä

Tehtävän vaativuus otetaan uudelleen arvioitavaksi, jos esimies katsoo tehtävän muuttuneen niin, että uusi arviointi on tarpeen sen selvittämiseksi, tuleeko vaati- vuustasoa muuttaa. Tehtävän vaativuus otetaan uudelleen arvioitavaksi myös, kun työntekijä itse tai häntä edustava luottamusmies sitä pyytää.

Muuttuneena käsitellään myös tehtävää, joka on nykyisen vaativuustason vahvista- misen jälkeen vähitellen kehittynyt vaativammaksi.

Arvioinnin käynnistämistä tulee pyytää kirjallisesti. Pyynnössä on yksilöitävä, millä tavalla tehtävä on muuttunut sen jälkeen, kun nykyinen vaativuustaso on ensim- mäisen kerran vahvistettu ja millä perusteella muutos nostaa tehtävän vaativuutta.

Esimies tekee suorittamansa arvioinnin perusteella kirjallisen ehdotuksen vaati- vuustasosta mahdollisimman pian työntekijän tai luottamusmiehen esittämän pyynnön jälkeen, kuitenkin viimeistään kahden kuukauden kuluessa pyynnön esit- tämisestä.

Mikäli työnantaja tekee työsuhteen aikana aloitteen työtehtävien muuttamiseksi siten, että muutoksen seurauksena tehtävän vaativuustaso alenisi, työnantajan on selvitettävä mahdollisuus järjestää tehtävät siten, että tehtävän vaativuustaso säi- lyy ennallaan. Mikäli selvityksen jälkeenkin tehtävän vaativuus on olennaisesti alentunut, työnantaja ja työntekijä voivat sopia kirjallisesti tehtävän vaativuuden alentamisesta.

6.3 Vaativuuslisä

Tehtäväkohtaisen palkanosan lisäksi työnantaja voi maksaa vaativuuslisää, joka on 50 % työntekijän tehtävän vaativuustason ja sitä seuraavan ylemmän vaati- vuustason välisestä palkkaerosta, ottaen huomioon myös henkilökohtainen pal- kanosa. Vaativuuslisä voi olla määräaikainen.

Soveltamisohje: Vaativuuslisän käyttöönottamisella palkkausjärjestel- mässä ei ole vaikutusta vaativuuskarttojen sisältöön tai tulkintaan.

Tehtävät määritellään edelleenkin tietylle vaativuustasolle palkkaus- järjestelmän mukaisesti.

Koska päätös vaativuuslisän maksamisesta ei muuta tehtävän vaati- vuustasoa, henkilökohtaista suoriutumista ja suoritusprosenttia ei ar- vioida uudelleen tässä yhteydessä sopimuksen 7.3.2 kohdan tarkoit- tamalla tavalla.

Arviointiryhmällä on tehtävän vaativuuden tullessa arviointiryhmän käsittelyyn oikeus saada tietää, onko työntekijällä tehtävään kohden- nettu vaativuuslisä. Jos arviointiryhmä on esittänyt vaativuuslisää, annetaan sille tieto siitä, onko lisä esityksen perusteella myönnetty.

7§ Henkilökohtaisen palkanosan määräytyminen ‌

7.1 Henkilökohtainen palkanosa

Henkilökohtainen palkanosa määräytyy työntekijän suorituskategorian ja -prosentin perusteella (liite 2).

7.2 Henkilökohtaisen suoriutumisen arviointitekijät

Arviointijärjestelmän pääarviointitekijät ovat ammatinhallinta, laatu ja työn tulok- set sekä vastuullisuus työssä ja toiminta työyhteisössä.

7.3 Henkilökohtaisen suoriutumisen arviointimenettely

Henkilökohtaista työsuoritusta ja suoritusprosenttia tarkastellaan työntekijän ja hä- nen esimiehensä välisissä arviointikeskusteluissa.

Suoritusarviointi koskee työntekijän suoriutumista tehtävässään ja hänelle asete- tuista tavoitteista. Xxxxxxx tekee suorittamansa arvioinnin perusteella henkilökoh- taisen palkanosan suuruudesta ehdotuksensa, jossa määritellään suorituskategoria ja henkilökohtainen suoritusprosentti. Työnantaja vahvistaa ehdotuksen henkilökoh- taiseksi palkanosaksi. Työnantaja voi perustellusta syystä poiketa esi- miehen suo- ritusarvioinnista.

Käytännön arviointimenettelyt voivat poiketa harjoittelukoulukohtaisesti järjestel- män puitteissa.

Esimiehet toteuttavat suoritusarviointia vuosittain.

Työntekijä voi itse pyytää henkilökohtaisen suoriutumisen uudelleen arviointia kah- den vuoden kuluttua edellisestä arvioinnista. Työntekijän kanssa käydään arviointi- keskustelu kuitenkin 5 vuoden kuluttua edellisestä arviointikeskustelusta.

Soveltamisohje: Arviointikeskustelun ajankohtaa sijoitettaessa tulee huomioida työntekijän arviointiajankohtaa edeltävä, vähintään kuu- den kuukauden mittainen poissaolo, jolloin arviointi suositellaan tehtä- väksi aikaisintaan kuuden kuukauden kuluttua työhön paluusta.

Yliopistoissa määritellään vuosittainen arviointijakso / arviointijaksot, jolloin esi- miehet suorittavat tarvittavat suoritusarvioinnit. Arviointeja voidaan tarpeen mu- kaan suorittaa muulloinkin kuin arviointijaksojen aikana.

7.3.1 Henkilökohtaisen suoriutumisen arviointi työsuhteen alkaessa tai uudessa tehtävässä

Työntekijän tullessa uutena yliopiston harjoittelukoulun palvelukseen maksetaan henkilökohtainen palkanosa sellaisen henkilökohtaisen työsuorituksen ja suoritus- prosentin mukaisesti, jonka arvioidaan vastaavan hänen pätevyyttään, työkokemus- taan ja aikaisempaa suoriutumistaan.

Tämän mukaisesti menetellään myös silloin, kun työntekijä siirtyy aikaisempaan tehtävään verrattuna uuteen tehtävään yliopiston sisällä.

Soveltamisohje: Mikäli määräaikaisessa työsuhteessa oleva työnte- kijä jatkaa saman yliopiston palveluksessa vaativuustasoltaan vastaa- vassa tai vastaavan sisältöisessä tehtävässä, ei henkilökohtaisen pal- kanosan suuruus voi alentua.

Työntekijä voi pyytää edellä mainituissa tilanteissa arvioinnin suorittamista kuu- den kuukauden kuluttua työsuhteen alkamisesta. Määräaikaisen työsuhteen jat- kuessa 1 luvun 2 §:n 2 ja 3 kohtien mukaisella tavalla, arviointi suoritetaan mah- dollisimman pian pyynnön esittämisestä.

7.3.2 Henkilökohtaisen suoriutumisen arviointi tehtävien vaativuustason muuttuessa

Työntekijän suoriutumista muuttuneessa tehtävässä arvioidaan muutoshetkestä lähtien kuten uudessa tehtävässä niin, että se vastaa sellaista työsuoritusta ja suo- ritusprosenttia, jonka arvioidaan vastaavan hänen pätevyyttään, työkokemustaan ja aikaisempaa suoriutumistaan suhteessa muuttuneeseen vaativuustasoon ja tehtävään.

Kokonaispalkka ei tässä vaiheessa kuitenkaan saa alentua, jos tehtävän vaativuus- taso nousee.

Työntekijä voi pyytää arvioinnin suorittamista muuttuneessa tehtävässä kuuden kuukauden kuluttua tehtävänmuutoksen voimaantulosta.

7.3.3 Henkilökohtainen palkanosa suoritustason alentuessa samassa tehtävässä

Jos arviointikeskustelussa todetaan henkilökohtaisen suoriutumisen alentuneen niin, että se johtaisi suoritusprosentin laskuun, hyväksytään ja kirjataan yhteisesti työsuorituksen parantamista tukevat toimenpiteet. Uusi arviointi tehdään viimeis- tään 12 kuukauden kuluttua edellisestä arvioinnista. Mikäli henkilökohtainen suo- riutuminen ei uuden arvioinnin mukaan ole parantunut ennalleen, tarkistetaan hen- kilökohtainen palkanosa uutta arviointia vastaavaksi.

8§ Palkan maksaminen ja muutosten voimaantulo ‌

Vaativuustason muuttuessa palkka maksetaan työnantajan vahvistaman vaati- vuusarvioinnin perusteella esimiehen tekemää kirjallista ehdotusta seuraavan kuu- kauden alusta lukien, ellei työnantaja osoita muuta ajankohtaa tehtävämuutokselle.

Henkilökohtaisen palkanosan muuttuessa maksetaan työnantajan vahvistama hen- kilökohtainen palkanosa arviointijakson päättymistä seuraavan kalenterikuukauden alusta lukien. Mikäli arviointi suoritetaan muulloin kuin arviointijakson yhteydessä, palkka maksetaan esimiehen tekemää kirjallista ehdotusta seuraavan kalenterikuu- kauden alusta lukien.

9§ Takuupalkka ‌

Henkilö, joka on saanut oikeuden takuupalkkaan 20.2.2007 tehdyn, uuden palk- kausjärjestelmän käyttöönottoa yliopistojen harjoittelukouluissa koskevan tarkenta- van virkaehtosopimuksen mukaan, säilyttää oikeuden takuupalkkaan kyseisen so- pimuksen mukaisesti seuraavasti:

Oikeus takuupalkkaan säilyy niin kauan, kuin henkilö on 1.1.2010 jälkeen kes- keytyksettä saman yliopiston harjoittelukoulun vakinaisessa työsuhteessa. Ta- kuupalkkaa maksetaan siltä ajalta, jona se on korkeampi kuin tämän sopimuksen mukaisen palkkausjärjestelmän mukainen palkka. Takuupalkan määrä määräy- tyy sen mukaisesti, mikä se on ollut virkasuhteen päättyessä 31.12.2009. Jos kyse on ollut määräaikaisesta etuudesta, joka lakkaa tai alentuu, takuupalkka alentuu vastaavasti.

9.1 Takuupalkka määräaikaisessa palvelussuhteessa olevalla

Jos henkilö on ollut määräaikaisessa palvelussuhteessa 31.12.2009, oikeus ta- kuupalkkaan säilyy niin kauan, kuin hän keskeytyksettä jatkaa työsuhteessa sa- massa harjoittelukoulussa sellaisissa tehtävissä, jotka ovat vähintään samalla vaativuustasolla kuin hänen tehtävänsä 31.12.2009 olivat. Jos hänen työsuh- teensa muuttuu toistaiseksi voimassa olevaksi, takuupalkka määräytyy vakituisen tehtävän palkan mukaan.

9.2 Takuupalkan korottuminen ja alentuminen

Takuupalkka korottuu yleiskorotuksella. Yleiskorotus määräytyy henkilön uuden palkkausjärjestelmän mukaisen palkan perusteella, jos korotus siten on suurempi.

Takuupalkkaa saavan henkilön tehtävien vaativuus ja henkilökohtainen työsuoritus arvioidaan kuten muillakin. Siinä tapauksessa, että henkilö itse hakeutuu tehtäviin, joiden vaativuustaso on alempi kuin aikaisemmin, takuupalkka alenee vastaavalla määrällä.

9.3 Lisätehtävät ja takuupalkka

Jos henkilöllä on 31.12.2009 ollut sellaisia lisätehtäviä, joiden perusteella hän on saanut tarkentavan virkaehtosopimuksen 8 § 10 momentin mukaista takuupalkkaa, vastaava palkanosuus luetaan hänen takuupalkkaansa niin kauan kuin kyseessä olevat lisätehtävät jatkuvat.

10§ Tietojen saanti ‌

Henkilöllä on oikeus saada kirjallinen tieto tehtäviensä vaativuuden ja henkilökoh- taisen suorituksensa arviointituloksista ja niiden perusteista sekä tehtäväkohtaisesta ja henkilökohtaisesta palkanosastaan samoin kuin muistakin tämän sopimuksen mukaisista palkkatekijöistään ja niiden perusteista.

11§ Erimielisyyksien ratkaiseminen ‌

Jos työntekijä on tyytymätön työnantajan tekemään tehtävän vaativuutta tai hen- kilökohtaista suoriutumista koskevaan päätökseen, hän voi tehdä asiassa kirjalli- sen erimielisyysilmoituksen. Erimielisyysilmoitus on tehtävä ilman aiheetonta vii- vytystä.

Vaativuusarviointia koskeva asia käsitellään työntekijän ja hänen pyynnöstään myös häntä edustavan luottamusmiehen vaatimuksesta työntekijän esimiehen tai muun työnantajan edustajan kanssa ja jommankumman osapuolen aloitteesta arviointiryh- mässä.

Henkilökohtaisen työsuorituksen arviointia koskeva erimielisyys käsitellään työn- tekijän tai hänen pyynnöstään häntä edustavan luottamusmiehen vaatimuksesta työntekijän esimiehen tai esimiehen käsiteltyä asian ylemmän esimiehen tai muun työnantajan edustajan kanssa.

Mikäli asia jää edelleen erimieliseksi, se voidaan saattaa ratkaistavaksi tämän työ- ehtosopimuksen mukaisella neuvottelumenettelyllä.

Soveltamisohje: Henkilökohtaisen suoriutumisen arviointia on tarkoi- tuksenmukaista käsitellä liittotason erimielisyysmenettelyssä vain siltä osin, kun se ei koske esimiehen suorittaman arvioinnin oikeelli- suutta.

2 LUKU HARJOITTELUKOULUJA KOSKEVAT TYÖAIKA- JA MUUT MÄÄRÄYKSET JOHTAVA REHTORI JA REHTORI ‌

1§ Työaika, vuosiloma ja ylitunnit ‌

Johtava rehtori ja rehtori noudattavat kokonaistyöaikaa ja työskentelevät soveltu- vin osin yliopistojen toimistotyöaikaa koskevien määräysten mukaisesti, kuitenkin työn erikoisluonne huomioon ottaen.

Työn erikoisluonteesta johtuu, että johtavan rehtorin ja rehtorin tehtäväkokonai- suus muodostuu osittain tehtävistä, joiden sijoittaminen tarkasti rajattuun työaika- järjestelmään tai päivittäiseen työaikaan on vaikeaa, sekä osittain tehtävistä, jotka voidaan suorittaa muuallakin kuin varsinaisella työpaikalla. Lisäksi työ- määrä vaihtelee lukuvuoden eri aikoina huomattavasti. Näistä syistä johtavan rehtorin ja rehtorin työaika muodostuu joustavaksi lukuvuoden eri aikoina ja päivittäinkin poi- keten tältä osin edellä mainitusta työajasta.

Johtavan rehtorin ja rehtorin oikeus vuosilomaan määräytyy yliopistojen työehtoso- pimuksen vuosilomaa koskevien määräysten mukaisesti.

Johtavalla rehtorilla ja rehtorilla ei ole oikeutta palkallisten ylituntien pitämiseen. JOHTAVA REHTORI

- opetusvelvollisuus yhden kouluasteen johtavalla rehtorilla on vähintään 114 tuntia lukuvuodessa

REHTORI

- opetusvelvollisuus lukuvuodessa on

o lukiossa 5 – 7 tuntia / viikko eli

o perusopetuksen vuosiluokilla 1 – 9 4 – 7 tuntia / viikko eli

o perusopetuksen vuosiluokilla 7 – 9 5 – 8 tuntia / viikko eli

o perusopetuksen vuosiluokilla 1 – 6 8 – 11 tuntia / viikko eli

Jos rehtorin johtama kouluaste toimii selvästi erillään johtavan rehtorin varsinaisesta toimipaikasta, opetusvelvollisuutta voidaan, ottaen huomioon kouluasteen koko ja sijainti, vähentää lukioasteella ja perusopetuksen vuosiluokilla 7 – 9 enintään yhdellä ja perusopetuksen vuosiluokilla 0 – 6 enintään kahdella tunnilla viikossa.

2§ Johtavan rehtorin tehtäviä hoitavan rehtorin palkkio ‌

Jos rehtori määrätään oman tehtävänsä ohella hoitamaan johtavalle rehtorille kuu- luvat tehtävät johtavan rehtorin työnteon keskeytysaikana siltä ajalta, kun johtava rehtori on vapaana tehtävistään, maksetaan hänelle, jos määräys on annettu vä- hintään kolmen päivän ajaksi, yleensä enintään viikon pituiselta ajalta kyseisten tehtävien vähentämättömien opetusvelvollisuuksien välyksen keskikohdan mu- kaan laskettu tuntimäärien erotus ylitunteina rehtorin oman yli- tuntipalkkioperus- teen mukaisesti.

3§ Opetusvelvollisuuteen luettavat tehtävät ‌

Rehtori saa xxxxx opetusvelvollisuuteensa tehtäviä lehtoreita koskevien määräys- ten mukaisesti.

Lukion tai perusopetuksen 7 – 9 vuosiluokkien rehtorin opetusvelvollisuudesta tulee vähintään 4 tuntia viikossa ja vuosiluokkien 0 – 6 rehtorin opetusvelvolli- suudesta vähintään 6 tuntia viikossa olla luokkatunteja.

OPETTAJAT

4§ Opetusvelvollisuus ‌

Aineenopettajana toimivan opettajan opetusvelvollisuudet

- äidinkieli ja kirjallisuus	16
- suomi toisena kielenä	16
- 2. kotimainen kieli, vieras kieli	19
- tietotekniikka	19
- matematiikka, fysiikka ja kemia	20
- kuvataide ja musiikki	20
- uskonto, elämänkatsomustieto, psykologia	21
historia, yhteiskuntaoppi, taloustieto	21
- biologia ja maantieto	21
- kotitalous, tekstiilityö ja tekninen työ	22
- liikunta	23
- terveystieto, perusopetus	23
- terveystieto, lukio	21
- opinto-ohjaus	23

Lehtori, joka toimii

- luokanopettajana 24

- erityisopettajana 24

- erityisluokan opettajana 22

Painotettu opetusvelvollisuus

Jos aineenopettajana toimiva lehtori opettaa kahta tai useampaa oppiainetta, joissa opetusvelvollisuus on erilainen, on hänen opetusvelvollisuutensa opetta- miensa aineisiin käyttämillä viikkotuntimäärillä painotettu keskimääräinen opetus- velvollisuus. Vastaavasti painotettu opetusvelvollisuus lasketaan kaksoiskelpoi- selle luokanopettajalle, joka antaa aineenopetusta vuosiluokilla 7-9 tai lukiossa. Jos keskimääräiseksi opetusvelvollisuudeksi ei tule kokonaislukua, opetusvelvol- lisuuden määrä tasoitetaan lähimpään kokonaislukuun. Jos kaksi kokonaislukua on yhtä lähellä, tasoittaminen tapahtuu pienimpään lukuun.

A- ja B- kielen opetusvelvollisuus

A1, A2 ja B1 -kielten opetusvelvollisuus lehtorilla, jonka opetusharjoittelun ohjauk- sena vähennetystä opetusvelvollisuudesta vähintään puolet täyttyy lukiossa, on yhtä viikkotuntia alhaisempi kuin 3 momentissa on sovittu.

Yhteissuunnittelu (siirretty 13 §:ään)

5§ Lukion kerrointunnit ‌

Lukion kerrointunnit muodostuvat opettajakohtaisesta ja koulukohtaisesta kertoi- mesta.

Opettajakohtainen kerroin

Opettajan luokkaopetustuntimäärä kerrotaan luvulla 1,1 palkanmaksun perus- teena olevan kokonaistuntimäärän saamiseksi.

Luokkaopetustunneilla tarkoitetaan tässä yhteydessä oppiaineen luokkatunteja, op- pilaan ohjauksen luokkatunteja, tukiopetustunteja sekä demonstraatioiden valmiste- lutunteja.

Demonstraatioiden kerrointunnit lasketaan 1,1:llä korottamattomasta demonstraa- tioiden tuntimäärästä. Demonstraatioiden valmistelutuntien määräytymisessä noudatetaan mitä 11 § 7 kohdassa on sovittu. Tukiopetuksen palkkaperuste mää- räytyy 11 § 9 kohdassa mukaisesti.

Koulukohtainen kerroin

Opettajakohtaisen kertoimen lisäksi osoitetaan työsuunnitelmassa opettajien pal- kanmaksun perusteeksi 19 viikkotuntia lukiota kohden ja 0,20 viikkotuntia lukion opiskelijaa kohden. Työsuunnitelmassa osoitettavien tuntien määräämisessä ote- taan huomioon työn vaativuus ja vastuullisuus sekä opettajan osallistuminen lukion päättötutkintoon liittyviin suullisiin kuulusteluihin ja ylioppilaskirjoituksiin kuuluvien kokeiden valmistavaan tarkistamiseen sekä opettajalle määrättäviin erityistehtäviin. Erityistehtävien korvausperuste on 1.6.2022 lukien 146,16 € / vuosiviikkotunti. Euro- määräinen korvaus korotetaan yleiskorotuksella. Edellä mainittuihin ylioppilastutkin- toon liittyvien tehtävien korvaamiseen käytetään opettajan omaa ylituntipalkkiope- rustetta.

Siltä osin kuin koulukohtaista resurssia käytetään lukion ryhmänohjaajan tehtäviin, palkkioperuste määräytyy kuten 2 luvun 11.4 §:n luokanvalvojan tehtävän palkkio- peruste.

5a § Perusasteen oppilaskohtainen kerroin ‌

Työsuunnitelmassa osoitetaan opettajien palkanmaksun perusteeksi 0,01 viikko- tuntia perusasteen oppilasta kohden. Työsuunnitelmassa osoitettavien tuntien mää- räämisessä otetaan huomioon opettajan osallistuminen hänelle määrättäviin erityis- tehtäviin tai työhön liittyvä erityisluonne.

6§ Kerrointuntien lukeminen opetusvelvollisuuteen ja poissaoloajan palkkaan ‌

Edellä 5 ja 5a §:ssä mainitut kerrointunnit luetaan, ellei opetusvelvollisuus tule luokkaopetustunneista täyteen, opetusvelvollisuuteen.

Edellä 5 ja 5a §:ssä mainitut kerrointunnit luetaan yliopistojen työehtosopimuksen 1 luvun 7 §:n mukaan määräytyvään palkkaan.

7§ Epäpätevyysalennukset ‌

Jos erityisopettajana toimivalta lehtorilta puuttuu erityisopettajan kelpoisuus, palkka maksetaan 10 % alempana kuin muutoin.

Jos luokanopettajana tai erityisopettajana toimivalta lehtorilta puuttuu peruskoulun ja/tai lukion opettajan kelpoisuus, palkka maksetaan 10 % alempana kuin muutoin.

8§ Johtavan rehtorin tai rehtorin tehtäviä hoitavan opettajan palkkio ‌

Jos opettaja tai vararehtori määrätään oman tehtävänsä ohella hoitamaan johta- van rehtorin tai rehtorin hallinnolliset tehtävät tämän työnteon keskeytysaikana, hänelle maksetaan, jos määräys on annettu vähintään 3 päivän ajaksi, yleensä enintään viikon pituiselta ajalta kyseisten tehtävien vähentämättömien opetusvel- vollisuuksien välysten keskikohdan mukaan laskettu tuntimäärien erotus ylitun- teina opettajan oman ylituntipalkkioperusteen mukaisesti.

Jos opettaja tai vararehtori määrätään hoitamaan ylioppilaskirjoituksiin liittyvät reh- torin tehtävät johtavan rehtorin tai rehtorin ollessa jäävi, palkkio kultakin tehtä- vään käytetyltä tunnilta on ko. opettajan tai vararehtorin varsinainen xxxxxx xxxx- tuna luvulla 153.

9§ Yhdysluokan opettajan huojennus ‌

Luokanopettajana toimivan lehtorin, jonka luokkaan kuuluu kahden tai useamman vuosiluokan oppilaita, viikoittaista opetusvelvollisuutta vähennetään yhdellä tun- nilla.

10§ Kahdessa tai useammassa toimipaikassa opettavat opettajat ‌

Kahdessa tai useammassa toimipaikassa opettavan opettajan opetusvelvolli- suutta huojennetaan yhdellä viikkotunnilla, jos hän työsuunnitelman mukaan vaih- taa toimipaikkaa kesken päivän. Jos toimipaikkojen välinen matka on alle yksi ki- lometri, huojennusta ei tehdä.

Jos opettaja työsuunnitelman mukaan vaihtaa toimipaikkaa kesken päivän viikossa vähintään kolme kertaa, on huojennus 1 ½ viikkotuntia. Jos vaihtoja on viikossa kes- kimäärin vähintään viisi, huojennus on 2 viikkotuntia, ja jos vaihtoja on vähintään keskimäärin kahdeksan, huojennus on 2 ½ viikkotuntia.

Jos hän asunnostaan tai asuntoaan lähinnä olevasta toimipaikasta toiseen tai toi- siin toimipaikkoihin matkustaessaan joutuu oppituntien pitämistä varten matkusta- maan lyhintä käyttökelpoista matkareittiä käyttäen yhteensä vähintään 30 kilomet- riä viikossa, on opetusvelvollisuuden huojennus 1 viikkotunti, ja sen lisäksi ½ viik- kotuntia jokaista seuraavaa täyttä 50 kilometriä kohti.

11§ Opetusvelvollisuuteen luettavat tehtävät ‌

11.1. Opetustunnit

Lehtorin opetusvelvollisuuteen luetaan harjoittelukoulun opetustunnit.

11.2. Opettajankoulutuksesta johtuvat tehtävät

Harjoittelukoulun lehtorin opetusvelvollisuuteen voidaan lukea opetusharjoittelun ohjaamista ja muita harjoittelukoulun opettajankoulutustehtäviä koulukohtaisen opettajankoulutuksen tuntikiintiön rajoissa. Tuntikiintiö on opettajankoulutuksesta johtuviin tehtäviin käytettävien tuntien enimmäismäärä.

Tuntikiintiöön lasketaan lukuvuodessa enintään 1 ½ vuosiviikkotuntia jokaista opis- kelijaa kohti, joka suorittaa opettajan pedagogisten opintojen opetussuunnitelman mukaisen harjoittelun harjoittelukoulussa.

Harjoittelukoulukohtaisten kokonaistuntikiintiöiden tarkempi opettajakohtainen jako tehdään harjoittelukoulun työsuunnitelmassa. Harjoittelukoulukohtainen opetusharjoittelun ohjaukseen harjoittelukoulussa kohdennettava tuntikiintiö ei voi olla pienempi kuin se aiempien ennen 1.1.1999 voimassa olleiden määräys- ten perusteella laskettuna olisi ollut.

Harjoittelukoulun työsuunnitelmassa päätetään, miten tuntikiintiön käyttämiseen vaikuttavat opetusharjoittelun mahdollinen osittainen sijoittaminen muualle kuin harjoittelukouluun, opiskelijan harjoittelun jakautuminen kahdelle tai useammalle lukuvuodelle opetussuunnitelman mukaan tai muusta syystä sekä mahdolliset muut opetusharjoittelun järjestämiseen kuuluvat seikat. Koulun työsuunnitelmassa päätetään myös opettajankoulutuksen tuntikiintiön opettajakohtaisesta käytöstä.

Opettajankoulutuksesta johtuvat tehtävät luetaan opetusvelvollisuuteen vuosiviikko- tunteina.

Aineenopettajana, erityisopettajana ja luokanopettajana toimivalle lehtorille korva- taan opettajankoulutuksesta johtuvista tehtävistä tuntimäärä, joka saadaan kerto- malla lehtorin osuus opettajankoulutuksen tuntikiintiöstä luvulla, joka on lehtorin vii- koittaisen opetusvelvollisuuden suhde 19:ään. Jos lehtorin opetusvelvollisuus on enintään 19 tuntia viikossa, kerrointa ei käytetä.

11.3. Muu opettajankoulutukseen kuuluva opetus

Muuta opettajankoulutukseen kuuluvaa opetusta (luento-opetus, muu ryhmälle an- nettava opetus) voidaan laskea lehtorin opetusvelvollisuuteen hänen suostumuk- sellaan siten, että lehtorin pitämät opetustunnit luetaan hänen opetusvelvollisuu- teensa samassa suhteessa kuin mitä lehtorin opetusvelvollisuus lukuvuodessa (38 x opetusvelvollisuus vuodessa) suhtautuu korkeakoulun lehtorin opetusvelvolli- suuteen (448 t lukuvuodessa). Tätä opetusta saa lukuvuodessa olla enintään sel- lainen tuntimäärä, jonka 114 tuntia harjoittelukoulun lehtorin opetusvelvollisuus edellyttää.

11.4. Luokanvalvojan tehtävät vuosiluokilla 7 – 9

Luokanvalvojana toimivalle lehtorille maksetaan luokanvalvojan tehtävästä kuu- kausipalkkio, joka on 1.6.2022 lukien 174,95 € kuukaudessa / vuosiviikkoylitunti ja 1.12.2022 lukien 175,74 € kuukaudessa / vuosiviikkoylitunti

Soveltamisohje: Jos tehtävää ei lueta opetusvelvollisuuteen, siitä mak- setaan palkkio yllä mainitun palkkioperusteen mukaisesti.

11.5. Musiikkiesitysten hoito perusopetuksessa

Perusopetuksen vuosiluokkien 7 – 9 koulun yhteisten musiikkiopetusten hoitami- sesta ja vuosiluokkien 0 - 6 koulun yhteisten musiikkiesitysten hoitamisesta saa asi- anomainen lehtori xxxxx opetusvelvollisuuteensa yhden vuosiviikkotunnin lukuvuo- dessa.

11.6. Kerhotunnit

Koulun päivittäisen työajan ulkopuolella oppilaille järjestetyn koulun työsuunnitel- massa hyväksytyn ja vahvistetun, koulun työtä edistävän vapaaehtoisen kerhon johtamisesta, jos kerhossa on pysyvästi vähintään kymmenen oppilasta, saa asi- anomainen lehtori lukea pitämänsä tunnin opetusvelvollisuuteensa.

11.7. Demonstraatiot ja laboroinnit perusopetuksessa

1. Fysiikan ja kemian demonstraatioiden viikoittaiset valmistelutunnit, enintään viidesosa pidetyistä fysiikan ja kemian opetustunneista viikossa.

2. Biologiaa, maataloutta, metsätaloutta ja puutarhanhoitoa opettavan opettajan opetusvelvollisuuteen luetaan opetuksessa käytettävien demonstraatioiden ja laborointien valmistelutunnit, kuitenkin enintään kahdenteenkymmenenteen osaan pidetyistä em. aineiden tunneista.

3. Demonstraatio- ja laborointitunnit on merkittävä asianomaisen opettajan luku- järjestykseen.

11.8. Työelämään tutustuttaminen

Lehtori, joka järjestää työelämään tutustuttamisjakson vuosiluokkien 7 – 9 oppi- laille, saa lukea opetusvelvollisuuteensa 0,5 vuosiviikkotuntia lukuvuodessa kuta- kin tutustuttamisjaksoon osallistuvaa oppilasryhmää kohti.

11.9. Tukiopetus perusopetuksessa

Palkka tukiopetuksesta perusopetuksessa maksetaan pidettyjen tuntien mukaan. Tukiopetus rinnastetaan luokkaopetukseen, joten palkka maksetaan ylituntipalk- kion mukaan.

11.10. ATK-laitteistot perusopetuksessa

ATK-laitteiston hoidosta ja valvonnasta saadaan perusopetuksen sekä vuosi- luokilla 1 – 6 että vuosiluokilla 7 – 9 lukea opetusvelvollisuuteen kaksi vuosi- viikkotuntia.

11.11. Oppilaskunnan ohjaus perusopetuksessa

Koulussa toimivan oppilaskunnan ohjaajan tehtävistä perusopetuksen vuosiluokilla 1 – 6 ja/tai vuosiluokilla 7 – 9 luetaan opetusvelvollisuuteen yksi vuosiviikkotunti.

11.12. Etäopetukseen liittyvä työ

Xxxxxx opiskelijan etäopetuksesta opetustuntimäärään luetaan opettajalle määrä- tystä luokan ulkopuolisesta työstä työnantajan ja opettajan etukäteen yhdessä arvi- oimaa työnantajan työsuunnitelmassa vahvistamaa tuntimäärää. Palkanmaksun pe- rusteena puolitoista (1,5) tuntia etäopetustyötä vastaa yhtä oppituntia.

Soveltamisohje: Lukiolain (629/1998) 12 § 1 momentin mukaan kou- lutus voidaan järjestää osaksi tai kokonaan lähiopetuksena tai etä- opetuksena. Perusopetuslaissa (628/1998) vastaavaa säännöstä ei ole.

Samalla perusteella korvataan lukiodiplomin ja suullisten kokeiden aiheuttama työ.

11.13.Ylitunneiksi muuttaminen

Lehtorin opetusvelvollisuuteen luettavia tehtäviä voidaan edellä tässä pykälässä mainituin perustein lukea myös lehtorille korvattaviksi ylitunneiksi.

12§ Erikseen korvattavat tehtävät ‌

Johtokunnan tai sitä vastaavan toimielimen kokouspalkkio

Koulun johtokunnan tai sitä vastaavan toimielimen kokouspalkkiot maksetaan val- tionvarainministeriön komitean ja niitä vastaavien toimielinten kokouspalkkiosta antaman suosituksen mukaisesti (VM 6/2003, jatkettu VM 10/2005).

Kielistudion esimiehen palkkio vuosiluokilla 7 – 9

Kielistudion esimiehen tehtävien suorittamisesta vuosiluokilla 7 – 9 maksetaan opet- tajalle tuntipalkkio, joka saadaan jakamalla opettajan varsinainen palkka luvulla 153. Palkkio maksetaan enintään 150 työtunnilta lukuvuodessa

Laboratorioiden ja kokoelmien esimiehen palkkio vuosiluokilla 7 – 9

Vuosiluokkien 7 – 9 fysiikan ja kemian sekä biologian laboratorioiden ja kokoel- mien esimiehen tehtävistä maksetaan kummastakin enintään viideltäkymmeneltä tunnilta vuodessa tuntipalkkio, joka saadaan jakamalla asianomaisen opettajan palkka luvulla 153.

13§ Opinto- ja suunnittelutyö ‌

Työvelvollisuuteen kuuluvien tehtävien suorittamiseksi koulukohtaisesta toteutuk- sesta riippuen opettajan tulee osallistua yhteissuunnitteluun siten, että opettajan- kokouksiin, aineryhmäkokouksiin ja neuvotteluihin varattava yhteissuunnittelu- työ- ajan kokonaismäärä oppilastyöpäivien aikana on 69-107 tuntia. Yhteissuunnittelu- työaika suunnitellaan vuosittain eikä työaika voi lisätä lukuvuoden opettaja- työpäi- vien määrää. (Tämä kappale siirretty 4 §:stä)

Harjoittelukouluun työsuhteeseen otetulla opettajalla on velvollisuus varsinaisten koulupäivien ja työehtosopimuksella määritellyn työvelvollisuuden lisäksi osallis- tua opinto- ja suunnittelutyöhön kolmena päivänä lukuvuodessa. Näistä päivistä yksi voidaan erityisestä syystä yliopiston luvalla pitää kahtena yhteensä vähintään kuusi tuntia kestävänä eri tilaisuutena.

Jos opettaja on työnantajan suostumuksella osallistunut yliopiston järjestämään viisi päivää kestäneeseen opettajille tarkoitettuun täydennyskoulutukseen, on hä- nellä edellä mainittu velvollisuus viiden lukuvuoden aikana osallistua kahteen opinto- ja suunnittelupäivään lukuvuodessa.

Työnantaja voi määrätä, että 2 momentissa mainitun opinto- ja suunnitteluajan li- säksi lehtori ja tuntiopettaja osallistuu suunnittelu-, koulutus ja työyhteisön kehittä- miseen varsinaisten koulutuspäivien ja muun määrätyn työvelvollisuuden lisäksi enintään kaksi päivää (enintään 12 tuntia) lukuvuodessa.

Edellä 4 momentissa tarkoitetun päivän työajan pituus on 6 tuntia ja kehittämis- päivä on ajoitettava välittömästi lukukauden työajan päättymisen / alkamisen yh- teyteen. Jos kehittämispäiviä on lukuvuodelle määrätty kaksi, toinen niistä saa- daan järjestää kahtena kolmen tunnin oppilastyöpäiville sijoitettavana tilaisuutena, jos työnantaja katsoo sen tarkoituksenmukaiseksi. Kehittämispäivästä opettajalle maksetaan päiväpalkka. Maksatus tapahtuu ko. työpäivää seuraavan kuukauden palkanmaksun yhteydessä.

Työnantaja voi määrätä opettajalle, mikäli katsoo tarvitsevansa, opetuksen kehit- tämiseen ja hallintoon liittyviä tai muita vastaavia erikseen määrättäviä tehtäviä, ja niistä maksetaan ylituntipalkkioperusteen mukainen palkkio siten, että 1,5 tun- nin työmäärä vastaa yhtä ylituntipalkkiota. Tuntimäärä arvioidaan työnantajan ja opettajan kanssa yhteisesti etukäteen. Palkkio voidaan maksaa vain niistä erillis- tehtävistä, joita ei ole otettu huomioon tehtävien vaativuutta määrättäessä.

14§ Opettajakoulutukseen opiskelijoiden valintakokeisiin osallistuminen ‌

Harjoittelukoulun opettaja voi osallistua rehtorin kanssa sopien OKL:n opiskelijava- lintoihin liittyviin kokeiden järjestämiseen. Jos valintakokeiden järjestäminen edellyt- tää kouluttautumista, voidaan yksi 13 §:n mukaisista koulutuspäivistä käyttää tähän. Koulutus tulee sijoittua viikolle 23.

Opiskelijoiden valintakokeiden arviointityöhön osallistuvalle opettajalle maksetaan 1.6.2022 lukien 35,51 euron korvaus jokaiselta työtunnilta. 12.2022 lukien korvaus on 35,61 euroa jokaiselta työtunnilta.

15§ Ylituntipalkkio ‌

Opetusvelvollisuuden ylittäviltä tunneilta opettajalle maksetaan ylituntipalkkio.

Opettajan ylituntipalkkio perustuu vuotuiseen perusosaan, joka lasketaan seuraa- vasti:

Harjoittelukoulut Ylituntipalkkiot

Vaativuustaso

1 - 3

8 - 11

prosenttia vuotuisesta tehtäväkohtaisesta pal- kasta

100 %

96 %

84 %

81 %

79 %

73 %

Ylituntipalkkio saadaan siten, että vuotuinen perusosa jaetaan asianomaisen opet- tajan opetusvelvollisuudeksi vahvistetulla vähentämättömällä viikkotuntimäärällä ja näin saatu luku pyöristetään kymmeniksi senteiksi. Tästä viikkoylituntipalkkiosta saadaan kuukausittain maksettava palkkio jakamalla se 12:lla sekä yhden ylitunnin palkkio jakamalla se 38:lla.

Ylituntipalkkiota laskettaessa otetaan huomioon epäpätevyysalennusten aiheutta- mat palkan alennukset.

Jos ylitunteina hoidettava opetus ei kestä lukuvuoden koko työaikaa, maksetaan palkkio pidettyjen tuntien mukaan, jolloin oppilaitoksen työviikkojen lukumäärän suu- ruinen tuntimäärä oikeuttaa yhteen vuosiviikkoylituntipalkkioon ja pienempi tuntien määrä vastaavaan osaan siitä. Pitämättä jääneiden ylituntien osuus vähennetään opettajan palkasta edellä määrättyä perustetta noudattaen.

16§ Toisen opettajan tunnin hoitopalkkio ‌

Jos opettajalle annetaan määräys oman oppituntinsa tai muun palkatun tehtävän kanssa samanaikaisesti huolehtia toisen opettajan luokasta, maksetaan hänelle tun- nilta 30 % oman tehtävän tai tehtävän ylituntipalkkiosta.

OPINTO-OHJAAJAT JA ERITYISOPETTAJAT VUOSITYÖAIKA

17§ Opinto-ohjaajana tai erityisopettajana toimivan lehtorin palkka ‌

Opinto-ohjaajana toimivalle lehtorille tai erityisopettajalle ei makseta ylituntipalk- kiota.

18§ Opinto-ohjaajana toimivan lehtorin työaika ‌

Opinto-ohjaajana toimivan lehtorin työaika jakautuu aikaan ja paikkaan sidottuun työaikaan (sidottu työaika) sekä ajan ja paikan suhteen vapaavalintaiseen työai- kaan (luottotyöaika).

Vuotuinen sidottu työaika on 1 230 tuntia vuodessa. Jos itsenäisyyspäivä, loppiai- nen tai vapunpäivä ajoittuu maanantaista perjantaihin, vuotuinen työaika lyhenee seitsemän tuntia kutakin mainittua arkipyhää kohden. Mikäli sidottu työaika opettajan suostumuksella työnantajan määräyksestä ylittää 1230 tuntia, maksetaan jokaiselta tunnilta kuukausipalkan 1/153.

Sidottuna työaikana lehtori hoitaa hänelle määrätyt oppitunnit, opinto-ohjaukseen kuuluvat muut tehtävät, opetusharjoittelun ohjaukseen sekä koulun opetus-, kas- vatus- ja koulutustoimintaan liittyvät muut tehtävät. Luottotyöaika on lehtorin oppi- tuntien valmistelemiseen tarvittavaa aikaa, jonka lehtori voi suorittaa valitse- mas- saan paikassa valitsemanaan aikana.

Lehtori voidaan määrätä pitämään enintään 494 luokkaopetustuntia vuodessa.

Vuotuisesta sidotusta työajasta vähintään 40 ja enintään 80 tuntia ajoitetaan muuksi ajaksi kuin oppilaiden / opiskelijoiden koulutyöpäiviksi. Tähän työaikaan ei lueta mahdollista OKL:n opiskelijoiden valintakokeiden arviointityötä (14 §).

18b § Erityisopettajan vuosityöaika ‌

Erityisopettajan työaika jakautuu aikaan ja paikkaan sidottuun työaikaan (sidottu työ- aika) sekä ajan ja paikan suhteen vapaavalintaiseen työaikaan (luottotyöaika).

Vuotuinen sidottu työaika on 1 230 tuntia vuodessa. Jos itsenäisyyspäivä, loppiai- nen tai vapunpäivä ajoittuu maanantaista perjantaihin, vuotuinen työaika lyhenee seitsemän tuntia kutakin mainittua arkipyhää kohden. Mikäli sidottu työaika opet- tajan suostumuksella työnantajan määräyksestä ylittää 1230 tuntia, maksetaan jo- kaiselta tunnilta kuukausipalkan 1/153.

Erityisopettajan tehtäviä ovat muun muassa erityisopetus, oppimisen tukeen liit- tyvä aineenopettajien konsultointi, yhteistyö opinto-ohjaajan sekä oppilashuollon kanssa.

Erityisopettaja voidaan määrätä pitämään enintään 494 luokkaopetustuntia vuodessa.

Vuotuisesta sidotusta työajasta vähintään 40 ja enintään 80 tuntia voidaan sijoittaa muuksi ajaksi kuin oppilaiden / opiskelijoiden koulutyöpäiviksi.

TUNTIOPETTAJAT

Päätoimiset tuntiopettajat

19§ Päätoimista tuntiopettajaa koskevat yleiset määräykset ‌

Tuntiopettaja on päätoiminen, jos hän opettaa yhdessä tai useammassa ammatti- korkeakoulussa, korkeakoulutasoa alemmassa valtion oppilaitoksessa, kunnalli- sessa lukiossa tai peruskoulussa, yksityisessä lukiossa tai peruskoulua korvaa- vassa tai vastaavassa koulussa tai lain perusteella valtionosuutta tai - avustusta saavassa kunnallisessa tai yksityisessä ammatillisessa tai musiikkioppilaitoksessa yhteensä keskimäärin vähintään 16 luokkatuntia, kuusipäivästä kouluviikkoa nou- dattavissa oppilaitoksissa 20 luokkatuntia, iltalukiossa/lukion iltalinjalla 14

luokkatuntia tai teknillisissä oppilaitoksissa 18 luokkatuntia viikossa. Luokkatun- neiksi tässä yhteydessä katsotaan myös sellaiset luokan ulkopuoliset tehtävät, joista palkkio maksetaan vuosiviikkotuntipalkkiona.

Jos tuntiopettaja opettaa kahdessa tai useammassa oppilaitoksessa siten, että hänen laskennallista opetusvelvollisuuttaan vastaava tuntimääränsä, kuitenkin vä- hintään 16 (tai 20, 18 tai 14 ks. edellinen momentti) viikkotuntia, tulee täyteen jos- sakin näistä oppilaitoksista, on hän muissa oppilaitoksissa sivutoiminen tuntiopet- taja.

Jos tuntiopettajan tuntien lukumäärä jää alle vastaavan opettajan opetusvelvolli- suustuntimäärän, maksetaan hänelle palkasta osuus, joka vastaa hänen tunti- määräänsä vastaavan opettajan opetusvelvollisuudesta.

Jos tuntiopettaja opettaa aineita, joissa opetusvelvollisuus on erilainen, laske- taan hänelle painotettu laskennallinen opetusvelvollisuus.

Laskennallisen opetusvelvollisuuden ylittäviltä tunneilta maksetaan ylituntipalk- kio, jonka palkkioperusteen palkkaluokka määräytyy samojen perusteiden mu- kaan kuin opettajalla ja 2 momentin määräykset huomioon ottaen.

Kahden tai useamman eri oppilaitoksen tuntien varassa päätoimiseksi tulevalle tuntiopettajalle määrätään laskennallinen opetusvelvollisuus kuten edellä on mää- rätty. Kussakin oppilaitoksessa lasketaan se oppilaitoksen tuntien osuus, joilta maksetaan peruspalkka, ja se tuntien osuus, joilta maksetaan 5 momentin mukai- nen ylituntipalkkio.

Päätoimiselle tuntiopettajalle maksetaan lomaraha samojen perusteiden mukaan kuin vastaavalle opettajalle.

Tuntiopettajan palvelussuhde, joka päättyy lukukauden lopussa tai sitä seuraa- van loman aikana, katsotaan yhdenjaksoiseksi, jos se alkaa seuraavan lukukau- den työkauden alussa joko samassa tai toisessa oppilaitoksessa.

20§ Opetusvelvollisuudet ‌

Opetusvelvollisuus määräytyy ensisijaisesti harjoittelukoulun vastaavaa opetusta hoitavan lehtorin opetusvelvollisuuden mukaan.

Jos harjoittelukoulussa ei ole vastaavaa opetusta hoitavan lehtorin tehtävää eikä vanhemman lehtorin kelpoisuusvaatimuksia ole säädetty vastaavan opetuksen osalta, tuntiopettajan laskennallinen opetusvelvollisuus määräytyy ensisijaisesti kunnan perusopetuksen vastaavaa opetusta hoitavan lehtorin ja toissijaisesti luo- kanopettajan opetusvelvollisuudeksi vahvistetun vähentämättömän viikkotuntimää- rän mukaisesti.

Lukion kerrointuntien osalta noudatetaan, mitä lehtorin osalta on sovittu 5 ja 6 §:ssä.

21§ Epäpätevyysalennukset ‌

Jos aineenopettajana toimivalta tuntiopettajalta puuttuu peruskoulun ja/tai lukion opettajan kelpoisuus, maksetaan palkka 15 % alempana.

Jos erityisopettajana toimivalta tuntiopettajalta puuttuu erityisopettajan kelpoisuus, palkka maksetaan 10 % alempana.

Jos luokanopettajana, erityisopettajana tai opinto-ohjaajana toimivalta tuntiopet- tajalta puuttuu peruskoulun ja/tai lukion opettajan kelpoisuus, palkka maksetaan 10 % alempana.

22§ Useampaa vuosiluokkaa opettavan tuntiopettajan opetusvelvollisuuden huojennus ‌

Opetusvelvollisuutta huojennetaan samojen perusteiden mukaisesti kuin lehtorei- den osalta on sovittu (9 §).

23§ Opetusvelvollisuuteen luettavat tehtävät ‌

Harjoittelukoulun lehtorin opetusvelvollisuuteen luettavia tehtäviä voidaan lukea tun- tiopettajan opetusvelvollisuuteen samojen perusteiden mukaan kuin niitä luetaan harjoittelukoulun lehtorin opetusvelvollisuuteen.

24§ Opinto- ja suunnittelutyö ‌

Päätoimisella tuntiopettajalla on velvollisuus osallistua opinto- ja suunnittelutyö- hön vastaavasti kuin lehtoreiden osalta on sovittu (13 §).

Sivutoimiset tuntiopettajat

25§ Sivutoimisen tuntiopettajan tuntipalkkio ‌

Sivutoimisen tuntiopettajan palkkiojärjestelmä on palkkio kultakin pidetyltä tunnilta. Tuntiopettajan opetusvelvollisuus on vastaavan päätoimisen tuntiopettajan palkan perusteena oleva painottamaton opetusvelvollisuus.

Tuntiopettajan tuntipalkkio perustuu vuotuiseen perusosaan. Perusosa lasketaan kuten ylituntien laskemisesta on 15 § 2 momentissa mainittu.

Sivutoimisen tuntiopettajan tuntipalkkio saadaan siten, että vuotuinen perusosa jae- taan asianomaisen opettajan opetusvelvollisuudeksi vahvistetulla vähentämättö- mällä viikkotuntimäärällä ja näin saatu luku pyöristetään kymmeniksi senteiksi. Tästä viikkoylituntipalkkiosta saadaan kuukausittain maksettava palkkio jakamalla se 12:lla sekä yhden ylitunnin palkkio jakamalla se 38:lla.

Jos sivutoiminen tuntiopettaja osallistuu reservin kertausharjoituksiin, väestönsuo- jelukoulutukseen tai työnantajan määräyksestä täydennyskoulutukseen, maksetaan hänelle tältä ajalta työjärjestyksen osoittaman tuntimäärän mukainen palkkio.

MUUT MÄÄRÄYKSET

26§ Määräaikaiseen työsuhteeseen nimitetyn muun opettajan kuin sivutoimisen tuntiopettajan lomapäiväkorvaus ‌

Jos määräaikaiseen työsuhteeseen nimitetyn muun harjoittelukoulun opettajan kuin sivutoimisen tuntiopettajan palvelussuhde on kestänyt lukuvuoden koko työ- ajan, maksetaan hänelle palvelussuhteen päättyessä lomapäiväkorvauksena yli- opistoja koskevan työehtosopimuksen vuosilomaa koskevan luvun mukaan mää- räytyvää kutakin täyttä lomanmääräytymiskuukautta kohden kahdelta päivältä työ- ehtosopimuksen 1 luvun 7 §:n mukainen palkka. Lomapäiväkorvausta vähentävät palvelussuhteeseen sisältyvät kesäkeskeytyspäivät.

Jos 1 momentissa tarkoitetun opettajan palvelussuhde ei ole kestänyt lukuvuoden koko työaikaa, 1 momentin mukaisesti määräytyvää lomapäiväkorvausta vähentä- vät palvelussuhteeseen sisältyvien syys-, joulu-, talvi- ja pääsiäislomien arkipäivät sekä kesäkeskeytyspäivät.

Tämän pykälän perusteella maksettava palkka määräytyy palvelussuhteen päätty- mishetken mukaisena.

27§ Yksityisoppilaiden tentti perusopetuksessa ‌

Yksityisoppilaiden tentin järjestävälle opettajalle maksetaan palkkio, jonka suu- ruus on 42,99 € (1.6.2022 alkaen). Palkkio korottuu yleiskorotuksella.

Palkkio sisältää korvauksen tentin valmistelemisesta, korjaus- ja arviointityöstä sekä tarvittaessa valvonnasta. Tentti käsittää kirjallisen ja suullisen kyselyn, työnäytteet sekä uusintakokeen.

Jos samassa tilaisuudessa tentittävänä on useampi kuin yksi yksityisoppilas, tentin järjestävälle opettajalle maksetaan

1 – 3 oppilasta täysi palkkio ja jokaisesta seuraavasta lisäksi 4 – 9 oppilasta 1/2 palkkiosta

10 – oppilasta 1/4 palkkiosta 28§ Yksityisopiskelijoiden tentit lukiossa ‌

Kuulustelua kohti maksetaan kuulustelun vastaanottavalle lukion opettajalle palk- kio, jonka suuruus on 48,94 € (1.6.2022 alkaen).

Palkkiota korotetaan yleiskorotuksella. Palkkio sisältää kirjallisen kuulustelun, suulli- sen kuulustelun ja uusintakuulustelun.

Jos saman oppiaineen samaa vuosikurssia on tutkinnossa suorittamassa use- ampi kuin yksi yksityisopiskelija, maksetaan kuulusteltavaa kohti

1 – 3 opiskelijaa täysi palkkio ja jokaisesta seuraavasta lisäksi 4 – 9 opiskelijaa 1/2 palkkiosta

10 – 20 opiskelijaa 1/4 palkkiosta ja 21 – opiskelijaa 1/6 palkkiosta

Kirjallisen kuulustelun valvojana toimivalle opettajalle tai tuntiopettajalle maksetaan tunnilta valvontapalkkio, jonka suuruus määräytyy siten, että asianomaisen opetta- jan varsinainen palkka, johon luetaan tehtävä- ja suorituskohtainen palkkaus kuu- kaudessa, jaetaan luvulla 153.

Rehtorille maksetaan 1 momentissa mainittu palkkio momentin 1, 5 ja 6 momentin mukaista kuulusteltavaa kohti porrastusta suorittamatta.

Ylioppilastutkinnon korjauksesta maksetaan palkkio 1 momentissa mainituin perus- tein kutakin koetta kohti.

Vieraan kielen osalta korjaus katsotaan yhdeksi kokeeksi.

Yksityisoppilaaksi katsotaan myös henkilö, joka varsinaisen ylioppilastutkinnon jäl- keen tai omassa koulussa varsinaista ylioppilastutkintoa seuraavan tutkinnon jäl- keen erillisessä kokeessa uusii hyväksytyn kokeen tai täydentää ylioppilastutkinto- aan, taikka joka osallistuu ylioppilastutkintoon tai siihen kuuluvaan erilliseen kokee- seen ylioppilastutkinnon järjestämistä koskevan lain (502/2019) 5 §:ssä 2 ja 3 koh- dan mukaan.

29§ Yhteiset opettajat ‌

Jos työnantaja on määrännyt opettajalle eri opetuslakien mukaista opetusta ja/tai muuta työtä (muussa kuin omassa oppilaitoksessa) taikka saman opetuslain mu- kaista opetusta ja/tai muuta työtä useammassa hallinnollisesti itsenäisessä oppi- laitoksessa, häneen sovelletaan tämän kohdan mukaisia määräyksiä, jollei 2 mo- mentista muuta johdu. Opettajan työsuhteen ehdot määräytyvät sen koulun/oppi- laitoksen mukaan, johon tehtävä on perustettu (ensisijainen oppilaitos).

Tätä kohtaa sovelletaan harjoittelukoulun yhteiseen opettajaan vain, jos hän opettaa harjoittelunkoulun lisäksi 1 momentin mukaisesti muussa korkeakoulutasoa alem- massa oppilaitoksessa.

Kahdessa useammassa toimipaikassa, joiden välinen matka on vähintään yksi ki- lometri, opettavalle yhteiselle opettajalle maksetaan palkka 10 % korkeampana.

Jos yhteinen opettaja oppituntien pitämistä varten joutuu vaihtamaan toimipaikkaa kesken päivän keskimäärin vähintään neljä kertaa viikossa ja toimipaikkojen etäi- syys on vähintään yksi kilometri taikka jos hän joutuu oppituntien pitämistä varten kulkemaan asunnostaan tai asuntoaan lähimmästä toimipaikasta toiseen tai toisiin toimipaikkoihin lyhyintä käyttökelpoista matkareittiä käyttäen yhteensä vähintään 140 kilometriä viikossa, hänelle maksetaan palkka 15 % korkeampana.

Jos ensisijaisen ja toissijaisen oppilaitoksen vuotuinen työviikkojen lukumäärä poik- keavat toisistaan, lasketaan opettajan opetusvelvollisuus vuotuisena opetustunti- määränä.

Yhteinen opettaja, joka opettaa vähintään yhden kolmasosan opetusvelvollisuudes- taan toissijaisessa oppilaitoksessa, on velvollinen tekemään tuossa toissijaisessa oppilaitoksessa oppituntiensa mukaisen suhteellisen osuuden asianomaisen oppi- laitoksen opettajia koskevien säännösten ja määräysten mukaista muuta työtä.

Yhteisen opettajan matkakustannusten korvaukset määräytyvät tämän työehtosopi- muksen matkakustannusten korvauksia koskevien määräysten mukaisesti.

Jos yhteisen opettajan ensisijainen oppilaitos on harjoittelukoulu, sovelletaan tä- män harjoittelukoulujen opetushenkilöstöä koskevan sopimuksen 10 §:n mukaisia määräyksiä (kahdessa tai useammassa oppilaitoksessa opettavat opettajat) vain harjoittelukoulussa annettavan opetuksen osalta, ei sen sijaan muissa oppilaitok- sissa annettavan opetuksen osalta.

30§ Pääluottamusmiehenä tai luottamusmiehenä toimivan opettajan korvaus ja palkkio sekä opetusvelvollisuuden huojennus ‌

Pääluottamusmiehenä tai luottamusmiehenä toimivalle opettajalle maksetaan las- kua vastaan opetusvelvollisuuden ulkopuolella tehdyistä, luottamusmiessopimuk- sen mukaisista, luottamusmiestehtävistä tuntikorvaus, jonka suuruus määräytyy si- ten, että opettajan varsinainen palkka, johon luetaan tehtäväkohtainen ja suoritus- kohtainen osa sekä siirtymäkauden tasaus kuukaudessa, jaetaan luvulla

153. Korvausta maksetaan enintään 7 tunnilta viikossa.

Vastaanottotunti

Pääluottamusmiehenä tai luottamusmiehenä toimivalle opettajalle saadaan sopia yksi opetusvelvollisuustuntien ulkopuolella pidettävä viikoittainen vastaanotto- tunti. Vastaanottotunti luetaan edellä mainittuun 7 tunnin enimmäisaikaan.

Opetusvelvollisuuden huojennus

Pääluottamusmiehenä tai luottamusmiehenä toimivan opettajan opetusvelvolli- suutta huojennetaan yhdellä viikkotunnilla. Jos pääsopijajärjestöjen edustetta- vien lukumäärä on vähintään 60, luottamusmiehen tai luottamusmiesten huo- jennustuntimäärä on yhteensä seuraava:

Edustettavien määrä	huojennustunnit
60 – 99	2
100 – 129	3
130 – 159	4
160 –	5

Edustettavien lukumäärä vahvistetaan lukuvuosittain.

Luottamusmiespalkkio

Pääluottamusmiehenä tai luottamusmiehenä toimivalle opettajalle maksetaan palk- kiota luottamusmiestehtävien hoitamisesta seuraavasti:

Edustettavien lukumäärä todetaan lukuvuosittain. Palkkio luetaan työehtosopimuk- sen yleisten määräysten 7 § mukaiseen palkkaan.

Jos luottamusmiehen varamies työnantajalle tehdyn ilmoituksen nojalla luotta- musmiehen estyneenä ollessa hoitaa luottamusmiestehtävää vähintään kahden viikon jakson, maksetaan korvaus kyseisen kuukauden ajalta luottamusmiehen asemesta varamiehelle.

Yliopistojen yleisen työehtosopimuksen mukaisena pääluottamusmiehenä toimi- valle opettajalle maksetaan palkkio yliopistojen yleisen työehtosopimuksen 11§:n luottamusmiehiä koskevien palkkiomääräysten mukaan.

31§ Työsuojeluvaltuutettuna ja työsuojelun piirivaltuutettuna toimiville sekä eräille muille yhteis- toimintatehtäviin osallistuville opettajille opetusvelvollisuustuntien ulkopuolella suoritetusta työstä maksettava palkkio ja huojennus ‌

Työsuojeluvaltuutettuna ja työsuojelun piirivaltuutettuna toimiville opettajille saa- daan maksaa yksilöityä laskua vastaan opetusvelvollisuustuntien ulkopuolella suoritetuista valmistelu- ja kirjoitus- sekä työsuojelutehtävistä tuntipalkkio, jonka suuruus määräytyy siten, että asianomaisen opettajan varsinainen palkka, johon luetaan tehtäväkohtainen ja suorituskohtainen osa sekä siirtymäkauden tasaus kuukaudessa, jaetaan luvulla 153. Palkkio maksetaan enintään 5 tunnilta vii- kossa.

Yhteistoimintalain 5 §:ssä tarkoitetulle, lain mukaisiin yhteistoimintatehtäviin osal- listuvalle opettajalle korvataan opetusvelvollisuustuntien ulkopuolella suoritettu työ 1 momentin mukaisesti. Momentti ei koske edellä (pääluottamusmies ja luot- tamusmies) 30 §:ssä eikä tämän pykälän 1 momentin tarkoitettua henkilöstön edustajaa.

Työsuojeluvaltuutetulle ja työsuojelun piirivaltuutetulle maksetaan 5 tuntia ylittä- vältä työsuojelutehtäviin käytetyltä ajalta palkkio komiteakokouspalkkiosäännös- ten mukaisesti.

Työsuojeluvaltuutetun opetusvelvollisuutta huojennetaan yhdellä tunnilla vii- kossa.

Työsuojeluvaltuutetun kuukausipalkkiosta on sovittu erikseen luottamusmiehiä ja työsuojeluvaltuutettuja koskevissa sopimusmääräyksissä.

HARJOITTELUKOULUJA KOSKEVAT LIITTEET ‌

Liite 1 Yliopistojen harjoittelukoulujen tehtävien vaativuuden arviointijärjestelmä Liite 2 Harjoittelukoulujen opetushenkilöstön henkilökohtaisen työstä suoriutumisen

arviointijärjestelmä

Liite 3 Palkkataulukot

Yliopistojen harjoittelukoulujen opetushenkilöstön uusi palkkausjärjestelmä (Liite 1) Tehtävän vaativuuden arviointijärjestelmä

LIITE 1 YLIOPISTOJEN HARJOITTELUKOULUJEN TEHTÄVIEN VAATIVUUDEN ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ ‌

Opetushenkilöstön tehtävien vaativuuden arviointijärjestelmää käytetään harjoittelukouluissa tehtävän nimikkeestä riippumatta arvioitaessa ope- tus- ja johtotehtävissä työskentelevien henkilöiden tehtävien vaativuutta.

Taso	Työn luonne ja vastuu	Vuorovaikutustaidot	Tiedolliset ja taidolliset valmiudet
1	Vastuu opetustilanteesta, ei kokonaisvaltaista vastuuta opetusryhmästä	Yhteistyö kodin ja muiden sidosryhmien kanssa satunnaista	Opetustaito ja aineenhallinta
2	Vastuu opetustilanteesta, mahdollisesti vastuuta oppilaista/opiskelijoista tai opetusryhmistä myös opetustilanteen ulkopuolella	Yhteistyötä kotien ja muiden sidos-ryh- mien kanssa Työyhteisön sisäinen yhteistyö	Opetustaito ja aineenhallinta
2	Keskeinen ero edelliseen (1->2): Yhteistyö kotien ja muiden sidosryhmien kanssa voi lisääntyä. Työyhteisön sisäinen yhteistyö ja opetuskokemus lisääntyvät
3	Opetusta vähintään yhdessä opetettavassa oppiaineessa yhden opetussuunnitelmien mu- kaan Kokonais- ja kasvatusvastuu oppilaista ja opetusryhmästä Vas- tuu perusvalmiuksien luomisesta koulunkäyntiin Opetusharjoit- telun ohjaukseen liittyviä tehtäviä satunnaisesti	Oppilas/opiskelijaryhmien ohjaus Kiinteä ja toistuva yhteistyö kodin kanssa Työelämä yhteistyö	Opetustaito ja oppiaineksen hallinta Kyky hallita normaalia tai pientä ryh- mää
3	Keskeinen ero edelliseen (2->3): Päätoiminen tai lähes päätoiminen opetustyö. Kokonaisvastuu oppilasryhmästä ja aineenhallinta korostuvat. Normaali tavanomainen opetus- ryhmä ilman erityisiä vaativuutta lisääviä tekijöitä. Opetusharjoittelun ohjaus satunnaista
4	Opetusta vähintään yhdessä opetettavassa oppiaineessa yhden opetussuunnitelman mu- kaan Kokonais- ja kasvatusvastuu oppilaista ja opetusryhmistä Vas- tuu perusvalmiuksien luomisesta koulunkäyntiin Opetusharjoittelun ohjausta yhden pedagogisten opintojen opetussuunnitelman mukaan Erityisopetustehtävät ja erityisopetuksessa olevien oppilaiden opetus ja erityisopetuksen harjoittelun ohjaustehtäviä satunnaisesti Kahden vuosiluokan yhdysluokkaopetusta Oppilaanohjaustehtäviä	Oppilas/opiskelijaryhmien ohjaus Kiinteä ja runsas yhteistyö kotien kanssa Oppilailla/opiskelijoilla heterogeeninen tausta Työelämä yhteistyö Toi- sen asteen yhteistyö	Opetustaito ja aineenhallinta Kyky hallita normaalia ryhmää
4	Keskeinen ero edelliseen (3->4): Kokonaisvastuu oppilasryhmästä korostuu edelleen ja aineenhallinta syvenee tai nämä yhdistyvät samassa tehtävässä. Työhön vaikuttaa joita- kin sen vaativuutta lisääviä tekijöitä. Yhteistyön muodot monipuolistuvat ja yhteistyö kotien kanssa on vaativampaa. Opetusharjoittelun ohjaus säännöllistä.

Yliopistojen harjoittelukoulujen opetushenkilöstön uusi palkkausjärjestelmä (Liite 1) Tehtävän vaativuuden arviointijärjestelmä

Taso	Työn luonne ja vastuu	Vuorovaikutustaidot	Tiedolliset ja taidolliset valmiudet
5	Päävastuu opetuksesta ryhmässä vähintään yhdessä opetettavassa oppiaineessa ja/tai eri opetussuunnitelmien mukaan Kokonais- ja kasvatusvastuu oppilaista tai opetusryhmistä Opettaminen useammalla asteella tai useamman opetussuunnitelman mukaan Use- ampi opetettava aine Opettaminen vieraalla kielellä (ei kielenopetus) Oppilaanohjaus- tehtäviä ja harjoittelun ohjausta Opetusharjoittelun ohjausta yh- den opetussuunnitelman mukaan Erityisopetusta ja monipuolisia erityisopetuksen harjoittelun ohjaustehtäviä ja/tai kehittämi- sen vastuutehtäviä Opetusharjoittelun kehittäminen osana pedagogisia opintoja ja/tai opetusharjoittelussa reh- toria avustavat tehtävät Usean vuosiluokan yhdysluokkaopetusta Eri kulttuuritaustaisten oppilaiden opetus	Oppilas/opiskelijaryhmien ohjaus Yhteistyö kotien kanssa erityisen haastavaa Erittäin vaikeataustaisia oppilaita/opiskeli- joita Työelämä yhteistyö Toi- sen asteen yhteistyö	Aineopinnot opetettavassa oppiai- neessa Laajempi opetustaito Yhden tai useamman aineen hallinta ko- rostuu Kokemusta opettajan työstä Kyky hallita suurta tai vaikeaa ryhmää
5	Keskeinen ero edelliseen (4->5): Kyky / taito ohjata erilaisten oppilaiden opiskeluprosessia paranee kokemuksen myötä. Aineenhallinta syvenee. Erityisopetuksen oppilaat ovat vaativampia ja oppilaiden taustat vaikeampia. Opetuksen muodot ja sisällöt muuttuvat oleellisesti haastavammiksi. Opetusharjoittelun vaativuus ja/tai määrä lisääntyy. Työhön sisältyy yhä enemmän työtä vaativoittavia tekijöitä. Opetusta voi olla useammalla asteella / useamman opetussuunnitelman mukaan.
6	Vaativaa opetusta yhdessä ryhmässä tai yhdessä oppiaineessa ja/tai eri opetussuunnitel- mien mukaan Osavastuita koulun sisäisissä hankkeissa, projekteissa ja/tai täydennyskoulutustehtävistä Kokonais- ja kasvatusvastuu oppilaista tai opetusryhmistä Opettaminen vieraalla kielellä (ei kielenopetus) Vaati- vaa ja monipuolista opetusharjoittelun ohjausta Opetusharjoittelun kehittäminen osana pedagogisia opintoja ja opetusharjoittelussa rehtoria avustavat tehtävät Opetusharjoittelun ohjausta eri pääaineopiskelijoille tai eri opetussuunnitelmien mukaan Opetusharjoittelun didaktinen opetus pedagogisten opintojen opetussuunnitelman mukai- sesti Xxxxxxxxx, opetusmenetelmien ja -materiaalien kehittäminen Vaativaa erityisopetusta ja/tai erityisopetuksen harjoittelun ohjaustehtävien ja kehittämisen päävastuu Erityisopetusta eri opetussuunnitelmien mukaan Avus- taminen hallinnollisissa tehtävissä	Oppilas/opiskelijaryhmien ohjaus moni- puolistuu Yhteistyö kotien kanssa erityisen haasta- vaa Erittäin vaikeataustaisia oppilaita/opiskeli- joita Työelämä yhteistyö Toi- sen asteen yhteistyö	Syventävät opinnot opetettavassa op- piaineessa. Opetustaito ja syvällinen aineenhal- linta yhdessä tai useammassa oppiai- neessa korostuu Kokemus opettajan työstä Kyky hallita erittäin vaikeaa ryhmää
6	Keskeinen ero edelliseen (5->6): Erinomainen kyky / taito ohjata erilaisten oppilaiden opiskeluprosessia. Vastuu työn kehittämisestä ja/tai hallinnolliset tehtävät lisääntyvät. Ope- tusryhmät ja oppilaat voivat olla erityisen vaativia. Hyvissä ryhmissä erityisen syvällinen aineenhallinta voi korostua. Vastuu opetustyön, -menetelmien ja -materiaalin sekä opetus- teknologian kehittämisestä laajenee. Oppilasryhmien ohjaaminen ja tukeminen on monipuolista ja vaativaa.

Yliopistojen harjoittelukoulujen opetushenkilöstön uusi palkkausjärjestelmä (Liite 1) Tehtävän vaativuuden arviointijärjestelmä

Taso	Työn luonne ja vastuu	Vuorovaikutustaidot	Tiedolliset ja taidolliset valmiudet
7	Erittäin vaativa opetustyö ryhmässä ja/tai erittäin vaativaa aineenopetusta yhdessä tai useammassa oppiaineessa eri opetussuunnitelmien mukaan Omaa työtä laajempi opetustyön kehittäminen Hallinnolli- sia tehtäviä Osavastuita koko koulun sisäisissä hankkeissa, projekteissa ja/tai täydennyskoulutuksesta useam- man opetussuunnitelman mukaan Kokonais- ja kasvatusvastuu oppilaista tai opetusryhmistä Opettami- nen useammalla asteella Opettaminen vieraalla kielellä (ei kielenopetus) Hyvin vaativaa ja monipuolista opetusharjoittelun ohjausta Opetusharjoittelun kehittäminen osana pedagogisia opintoja ja opetusharjoittelussa rehtoria avusta- vat tehtävät määrällisesti laajoissa opetusharjoitteluryhmissä Opetusharjoittelun ohjausta eri pääaineopiskelijoille tai eri opetussuunnitelmien mukaan Didaktinen opetus useamman pedagogisten opintojen opetussuunnitelman mukaan Omaa työtä laajempi opetuksen kehittäminen Opetusmenetelmien ja -materiaalien kehittäminen	Hyvin monipuolista opetusryhmien ohjausta Yhteistyö kotien kanssa erityisen haastavaa Erittäin vaikeataustaisia oppi- laita/opiskelijoita Työelämä yhteistyö Toi- sen asteen yhteistyö	Syventävät opinnot opetettavassa op- piaineessa Opetustaito ja syvällinen aineenhal- linta yhdessä tai useammassa oppiai- neessa korostuu Monipuolinen kokemus opettajan työstä Kyky hallita erittäin vaikeaa ryhmää Hallinnon tuntemus
7	Keskeinen ero edelliseen (6->7): Opettajalle on määrätty erityisen monia tehtävän vaativuutta ja monipuolisuutta lisääviä tekijöitä ja tason 7 kriteerit pääsääntöisesti täyttyvät. Opet- tajalla on poikkeuksellisen hyvät tiedolliset ja taidolliset valmiudet selviytyä vastaan tulevista tehtävistä.
8	Tason 7 lisäksi Xxxxxxxx vaativa opetustyö ja päävastuu opetustyön kehittämisestä Joh- tamistyötä yhdellä kouluasteella Aineenopetusta useammassa oppiaineessa eri opetussuunnitelmien mukaan Hallinnolli- nen ja pedagoginen päävastuu osakokonaisuuksista Opetusharjoittelun ohjausta eri pääaineopiskelijoille tai eri opetussuunnitelmien mukaan Didakti- nen opetus useamman pedagogisten opintojen opetussuunnitelman mukaan Koordinointivastuu opetusharjoitteluiden opetussuunnitelmien kehittämisestä ja järjestämisestä Päävastuu täydennys- koulutuksen koordinoinnista Vastuu koko koulun kokeilu- ja kehittämishankkeissa useamman opetussuunnitelman mukaan Henki- löstövastuuseen liittyviä tehtäviä	Vaativa sisäinen ja ulkoinen vuoro- vaikutus Erilaiset hankkeet sidostahojen kanssa yleistyvät	Syventävät opinnot opetettavassa oppiaineessa Hallinnon koulutus, tuntemus ja/tai kokemus Apulais- tai vararehtorin kokemus Monipuolinen kokemus vaativasta opettajan työstä
8	Keskeinen ero edelliseen (7->8): Hallinnollinen ja pedagoginen vastuu korostuu ja vuorovaikutuksen merkitys laajenee ja syvenee. Opetustehtävien määrä on pienempi. Vastuu koulun johdon kanssa sovituista erillisistä tehtävistä ja henkilöstöstä korostuu. Opetusharjoitteluun liittyvät tehtävät ovat erittäin vaativia.

Yliopistojen harjoittelukoulujen opetushenkilöstön uusi palkkausjärjestelmä (Liite 1) Tehtävän vaativuuden arviointijärjestelmä

Taso	Työn luonne ja vastuu	Vuorovaikutustaidot	Tiedolliset ja taidolliset valmiudet
9	Koulun tai kouluasteen strateginen johtaminen ja tulosvastuu Koulun tai kouluasteen opetussuunnitelmavastuu Koulun kokoon liittyvät tekijät painottuvat Pedagoginen ja yleishallinnollinen vastuu Taloudellinen vastuu Laaja henkilöstövastuu Koululla erityistehtäviä Vastuu opetusharjoittelun järjestämisestä Opetusharjoitteluun ja sen kehittämiseen ja järjestämiseen liittyvät vastuutehtävät monipuolistuvat Täydennyskoulutuksen järjestäminen Vastuu kokeilu- ja kehittämistoiminnasta lisääntyy	Vaativa sisäinen ja ulkoinen vuoro- vaikutus Koululla alueellista yhteistyötä Koti- maisia ja kansainvälisiä projekteja Verkostotyötaidot	Hallinnon koulutus, tuntemus ja/tai koke- mus Monipuolinen kokemus rehtorin työstä
	Keskeinen ero edelliseen (8->9): Toimintaan liittyy taloudellinen vastuu ja hallinnollinen kokonaisvastuu lisääntyy. Yhteistyö sidosryhmien kanssa laajenee edelleen ja projektit muuttuvat monitahoisemmiksi. Koululla voi olla erityistehtävä. Opetusharjoittelussa myös vastuu järjestelyistä korostuu.
10	Yhtä kouluastetta laajempi strateginen johtaminen ja tulosvastuu Yhtä kouluastetta laajempi kokonaisvastuu Laajempi opetussuunnitelmavastuu Pedagoginen ja yleishallinnollinen vastuu laajenee Laajempi taloudellinen vastuu Laajempi henkilöstövastuu Monipuoliset opettajankoulutukseen liittyvät tehtävät Vastuu opetusharjoittelun kehittämisestä ja järjestämisestä osana pedagogisia opintoja useam- malla kouluasteella Täydennyskoulutuksen järjestäminen Kokeilu- ja kehittämistoiminnan määrä merkittävä	Johtamismenetelmät korostuvat Vaativa sisäinen ja ulkoinen vuorovaikutus Koululla aktiivista alueellista yhteis- työtä Kotimaisia ja kansainvälisiä projek- teja Ulkoisia asiantuntijatehtäviä Verkostotyötaidot	Hallinnon koulutus, tuntemus ja/tai koke- mus Merkittävä kokemus rehtorin työstä
	Keskeinen ero edelliseen (9->10): Hallinnollinen kokonaisvastuu lisääntyy. Varsinkin ulkoisen vuorovaikutuksen merkitys korostuu. Syvällinen opetus- ja yliopistohallinnon tunte- mus.
11	Koulun strateginen johtaminen ja tulosvastuu sekä suunnittelu Hy- vin laaja kokonaisvastuu Hyvin laaja taloudellinen vastuu Hy- vin laaja henkilöstövastuu Monipuoliset opettajankoulutukseen liittyvät tehtävät Valtakunnallisen opettajankoulutuksen kehittäminen Vastuu opetusharjoittelun järjestämisestä Täyden- nyskoulutuksen järjestäminen Kokonaisvastuu ko- keilu- ja kehittämistoiminnasta Ulkopuolisen rahoi- tuksen hankkiminen Päävastuu alueellisesta yhteistyöstä	Erittäin vaativaa sisäistä ja ulkoista vuorovaikutusta Yhteistyö koulutuksen kehittämi- sessä yliopiston sisällä ja ulko- puo- lella Asiantuntijatehtävät monipuolisia ja laajoja Alueellisen yhteistyön koordinointi Kehittämisprojektit laajoja Erinomai- set verkostotyötaidot	Hallinnon koulutus, tuntemus ja/tai koke- mus Pitkäaikainen tai muutoin merkittävä ko- kemus rehtorin tehtävistä Laaja korkeakoulu- ja opetushallinnon tuntemus
	Keskeinen ero edelliseen (10->11): Poikkeuksellisen vaativat ja laajat hallinnolliset ja/tai taloudelliset vastuut. Toiminnalla on vaikutusta myös oman lähiympäristön ja sidosryh- mien ulkopuolella. Tehtävässä korostuu laaja ja monipuolinen asiantuntemus koulussa ja koulun ulkopuolella.

Yliopistojen harjoittelukoulujen opetushenkilökunnan uusi palkkausjärjestelmä (Liite 2) Henkilökohtaisen palkanosan prosentit

LIITE 2 HARJOITTELUKOULUJEN OPETUSHENKILÖSTÖN HENKILÖKOHTAISEN TYÖSTÄ SUORIUTUMISEN ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ ‌

Henkilökohtaisen työstä suoriutumisen arviointijärjestelmä sisältää ne menettelytavat, joilla henkilön työstä suoriutumista arvioidaan, arvioinnissa käytettävät arviointitekijät ja arviointi- asteikon.

Arviointikeskustelu on tärkeä osa esimiestyötä ja henkilöstöjohtamista sekä työntekijän ja hä- nen esimiehensä välistä vuorovaikutusta. Onnistunut arviointikeskustelu edellyttää huolellista valmistautumista.

1. Henkilökohtaisen työstä suoriutumisen arviointi

Työntekijän henkilökohtaista työstä suoriutumista arvioidaan arviointikeskustelun yhtey- dessä. Työntekijän henkilökohtaista työstä suoriutumista arvioidaan arviointikeskustelussa sen perusteella, miten hän on suoriutunut työtehtävistään ja asetetuista tavoitteista. Asete- tuilla tavoitteilla tarkoitetaan työntekijälle kehityskeskustelussa, arviointikeskustelussa tai työnjohdollisesti asetettuja tavoitteita.

Työntekijän työstä suoriutumista arvioidaan kolmen jäljempänä määritellyn pääkriteerin osalta. Alakriteereitä käytetään kunkin pääkriteerin arvioinnin perusteena, mutta niitä ei arvi- oida itsenäisesti.

Työntekijän työstä suoriutumisen arvioi esimies. Esimies kirjaa arvioinnin tuloksen ja perus- telut, jotka työntekijä saa tietoonsa. Erityisesti tehtävän vaatimukset täyttävästä työstä suo- riutumisesta poikkeavat arviot on perusteltava. Xxxxxxx tekee suorittamansa arvioinnin pe- rusteella ehdotuksen suorituskategoriaksi ja suoritusprosentiksi. Mikäli arviointi ei työntekijän mielestä vastaa hänen omaa käsitystään työstä suoriutumisesta, työntekijä kirjaa oman kä- sityksensä perusteluineen. Suorituskategorian ja suoritusprosentin vahvistaa työnantaja mm. suhteessa suoritusarvioinnin perusteluihin ja yleiseen arviointilinjaan ja yhtä vaativissa tehtä- vissä toimivien henkilöiden suoritukseen.

2. Arviointikriteerit / tekijät

Henkilökohtaisen työsuorituksen arvioinnin pääkriteerit ovat:

2.1 Ammatinhallinta

Suoriutumisessa arvioitavia tekijöitä opettajan/rehtorin ammattiosaamisessa ja amma- tinhallinnan edistämisessä:

- suoritetut tutkinnot ja opettajakelpoisuus

- muu opettajan työtä edistävä koulutus

- opetuskokemus

- laaja-alaisuus osaamisessa esim. erityisosaaminen / asiantuntijuus

- työn hallinta

- ammattitaidon kehittäminen ja ylläpitäminen

Yliopistojen harjoittelukoulujen opetushenkilökunnan uusi palkkausjärjestelmä (Liite 2) Henkilökohtai- sen palkanosan prosentit

- hallinnollinen osaaminen

- oman alan osaamista ilmentävä julkaisutoiminta

2.2. Vastuullisuus työssä ja toiminta työyhteisössä

Suoriutumisessa arvioitavia tekijöitä työhön sitoutumisen ja vastuunkantamisen osalta:

- yhteistyötaidot ja kansainvälinen yhteistyö

- esimiestaidot

- sitoutuminen työhön ja työyhteisöön

- sidosryhmäosaaminen

- ulkopuolisen rahoituksen hankkiminen

- asiantuntijatehtävät

- oma-aloitteisuus

- alaisten ja työtovereiden sekä oppilaiden ja opiskelijoiden motivointi

- koulun ilmapiiriin vaikuttaminen

2.3. Laatu ja työn tulokset

Suoriutumisessa arvioitavia tekijöitä tehtävien, opetustyön tai rehtorin työn sisällön pai- notusten mukaan:

- opetukselliset ansiot

- hallinnon kehittäminen

- tulosvastuu

- opetusmenetelmien, materiaalien ja opetussuunnitelmien kehittäminen

- toiminta opetusharjoittelutehtävissä, niiden kehittäminen ja suunnittelu

- kyky toimia opettaja- ja materiaaliverkostojen yhteydessä

- ansiot opiskelijoiden ohjaukseen liittyvissä tehtävissä

- osallistuminen tiimityöskentelyyn ja projekteihin

- innostavuus, oma-aloitteisuus

3. Arviointiasteikko

Sovellettavat suorituskategoria määräytyvät seuraavasti:

Suorituskategoria XX Henkilön työstä suoriutuminen on erinomaista ja ylittää kaikki teh- tävän vaatimukset ja henkilölle asetetut tavoitteet sekä määrälli- sesti että laadullisesti.

Suorituskategoria XXX Henkilön työstä suoriutuminen täyttää erittäin hyvin kaikki tehtä- vän vaatimukset. Työstä suoriutuminen ylittää joiltakin osin henki- lölle asetetut tavoitteet sekä määrällisesti että laadullisesti.

Suorituskategoria II Henkilön työstä suoriutuminen täyttää hyvin tehtävän vaatimukset ja suurimman osan henkilölle asetetuista tavoitteista. Suoriutumi- nen on laadullisesti tasokasta keskeisimmillä tehtäväalueilla.

Suorituskategoria I Henkilön työstä suoriutuminen täyttää tehtävän perusvaatimukset ja osan henkilölle asetetuista tavoitteista. Työstä suoriutumisessa on kuitenkin kehittämistarpeita joillakin osa-alueilla.

Yliopistojen harjoittelukoulujen opetushenkilökunnan uusi palkkausjärjestelmä (Liite 3) Palkkataulukot

LIITE 3 PALKKATAULUKOT ‌

Vaativuusryhmien mukaiset palkat 1.6.2021:

Tehtävän vaativuus- taso		Suorituskategoria I			Suoritusategoria II			Suorituskategoria III			Suorituskategoria IV
		Xxxxxxx		Xxxxxxx	Xxxxxxx		Xxxxxxx	Xxxxxxx		Xxxxxxx	Xxxxxxx		Yläraja
		Väh. 6 %		Kork. 19 %	Yli 19 %		Kork. 31 %	Yli 31 %		Kork. 42 %	Yli 42 %		Kork. 50 %
1 Vaativuuslisä	2 021,55 €	2 142,84 €	-	2 405,64 €	2 405,65 €	-	2 648,23 €	2 648,24 €	-	2 870,60 €	2 870,61 €	-	3 032,33 €
1 Vaativuuslisä	2 093,51 €	2 219,11 €	-	2 491,27 €	2 491,28 €	-	2 742,49 €	2 742,50 €	-	2 972,78 €	2 972,79 €	-	3 140,26 €
2 Vaativuuslisä	2 165,46 €	2 295,39 €	-	2 576,90 €	2 576,91 €	-	2 836,75 €	2 836,76 €	-	3 074,95 €	3 074,96 €	-	3 248,19 €
2 Vaativuuslisä	2 312,90 €	2 451,68 €	-	2 752,35 €	2 752,36 €	-	3 029,90 €	3 029,91 €	-	3 284,32 €	3 284,33 €	-	3 469,35 €
3 Vaativuuslisä	2 460,34 €	2 607,96 €	-	2 927,80 €	2 927,81 €	-	3 223,05 €	3 223,06 €	-	3 493,68 €	3 493,69 €	-	3 690,51 €
3 Vaativuuslisä	2 710,08 €	2 872,68 €	-	3 224,99 €	3 225,00 €	-	3 550,20 €	3 550,21 €	-	3 848,31 €	3 848,32 €	-	4 065,12 €
4 Vaativuuslisä	2 959,81 €	3 137,40 €	-	3 522,17 €	3 522,18 €	-	3 877,35 €	3 877,36 €	-	4 202,93 €	4 202,94 €	-	4 439,72 €
4 Vaativuuslisä	3 141,13 €	3 329,60 €	-	3 737,95 €	3 737,96 €	-	4 114,88 €	4 114,89 €	-	4 460,41 €	4 460,42 €	-	4 711,70 €
5 Vaativuuslisä	3 322,45 €	3 521,80 €	-	3 953,72 €	3 953,73 €	-	4 352,41 €	4 352,42 €	-	4 717,88 €	4 717,89 €	-	4 983,68 €
5 Vaativuuslisä	3 403,51 €	3 607,72 €	-	4 050,18 €	4 050,19 €	-	4 458,60 €	4 458,61 €	-	4 832,99 €	4 833,00 €	-	5 105,27 €
6 Vaativuuslisä	3 484,57 €	3 693,64 €	-	4 146,64 €	4 146,65 €	-	4 564,79 €	4 564,80 €	-	4 948,09 €	4 948,10 €	-	5 226,86 €
6 Vaativuuslisä	3 569,60 €	3 783,78 €	-	4 247,83 €	4 247,84 €	-	4 676,18 €	4 676,19 €	-	5 068,83 €	5 068,84 €	-	5 354,41 €
7 Vaativuuslisä	3 654,63 €	3 873,91 €	-	4 349,01 €	4 349,02 €	-	4 787,57 €	4 787,58 €	-	5 189,57 €	5 189,58 €	-	5 481,95 €
7 Vaativuuslisä	3 764,91 €	3 990,81 €	-	4 480,25 €	4 480,26 €	-	4 932,04 €	4 932,05 €	-	5 346,17 €	5 346,18 €	-	5 647,37 €
8 Vaativuuslisä	3 875,19 €	4 107,70 €	-	4 611,48 €	4 611,49 €	-	5 076,50 €	5 076,51 €	-	5 502,77 €	5 502,78 €	-	5 812,79 €
8 Vaativuuslisä	4 100,39 €	4 346,41 €	-	4 879,46 €	4 879,47 €	-	5 371,51 €	5 371,52 €	-	5 822,55 €	5 822,56 €	-	6 150,58 €
9 Vaativuuslisä	4 325,58 €	4 585,11 €	-	5 147,44 €	5 147,45 €	-	5 666,51 €	5 666,52 €	-	6 142,32 €	6 142,33 €	-	6 488,37 €
9 Vaativuuslisä	4 494,25 €	4 763,90 €	-	5 348,15 €	5 348,16 €	-	5 887,46 €	5 887,47 €	-	6 381,83 €	6 381,84 €	-	6 741,37 €
10 Vaativuuslisä	4 662,91 €	4 942,68 €	-	5 548,86 €	5 548,87 €	-	6 108,41 €	6 108,42 €	-	6 621,33 €	6 621,34 €	-	6 994,37 €
10 Vaativuuslisä	4 992,49 €	5 292,04 €	-	5 941,06 €	5 941,07 €	-	6 540,16 €	6 540,17 €	-	7 089,34 €	7 089,35 €	-	7 488,74 €
11	5 322,07 €	5 641,39 €	-	6 333,26 €	6 333,27 €	-	6 971,91 €	6 971,92 €	-	7 557,34 €	7 557,35 €	-	7 983,11 €

Yliopistojen harjoittelukoulujen opetushenkilökunnan uusi palkkausjärjestelmä (Liite 3) Palkkataulukot

Jälkipainos kielletään.

Sivistystyönantajat • Eteläranta 10, 00130 Helsinki

p. 09 1728 5700 • xxx.xxxxxxx.xx

Document Metadata

Table of Contents

Harjoittelukoulut

Document Metadata