Toimeksiantosopimussuhteinen perhehoito
Aluehallitus 30.5.2023 § 115
Toimeksiantosopimussuhteinen perhehoito
Toimintaohje
Sisällys
4
5
2.3. Perhekodissa hoidettavien lukumäärä 9
2.4.1. Lyhytaikainen perhehoito / Ikäihmiset ja vammaiset henkilöt 10
2.4.2. Lyhytaikainen perhehoito lastensuojelussa 11
2.4.3. Lyhytaikainen perhehoito asiakkaan kotiin lastensuojelun jälkihuollossa 12
2.4.4. Sukulais- tai lähiverkostoperhehoito 12
2.4.5. Tehostettu perhehoito (lapset) 13
2.4.6. Osavuorokautinen perhehoito 13
2.4.7. Pitkäaikainen perhehoito 13
3. PERHEHOIDON JÄRJESTÄMINEN JA MYÖNTÄMINEN
14
3.1. Perhehoidon koordinaattorit 15
3.2. Lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä 16
3.3. Sosiaalityöntekijä, asiakasohjaaja, sosiaaliohjaaja, palveluohjaaja/ikääntyneet, vammaiset henkilöt 17
4. PERHEHOITAJANA TOIMIMISEN ALOITTAMINEN
18
4.1. Ennen valmennuksen alkamista esitettävät asiakirjat 18
5. PERHEHOIDON PUITESOPIMUS JA TOIMEKSIANTOSOPIMUS
20
5.2.1. Toimeksiantosopimuksen purkaminen ja irtisanominen 23
6. PERHEHOITAJAN OIKEUDET JA VELVOLLISUUDET
24
6.1. Perhehoitajan vastuut, velvoitteet ja oikeudet 24
6.2. Perhehoitajan salassapito- ja vaitiolovelvollisuus 26
6.4. Perhehoitajan juridinen asema suhteessa perhehoitoon sijoitettuun lapseen27
7. Asiakkaan sijoittuminen perhehoitoon
28
7.1.1. Lapsen sijoitus avohuollon tukitoimena 29
7.1.3. Lapsen sijoitus kiireellisesti 30
7.1.4. Täysi-ikäisen jälkihuoltonuoren sijoitus perhehoidossa 31
7.2. Ikääntyneet ja vammaiset henkilöt 32
8. PERHEHOIDON ASIAKKAAN ASEMA
33
8.2. Ikääntyneet ja vammaiset henkilöt 35
8.3. Perhehoidon asiakasmaksut 36
9. PERHEHOITAJAN SOSIAALITURVA
36
9.3. Perhehoitajan sairastuessa maksettavat korvaukset 37
10. PERHEHOIDON ASIAKASTA KOSKEVIA ASIOITA
39
10.1.1. Lapsen ja hänen läheistensä osallisuuden tukeminen 39
10.1.2. Lapsen huoltajuus ja edunvalvonta 40
10.1.3. Lapsen kotikunta ja asuinkunta 40
10.1.4. Lapsen uskonto ja rippikoulu 41
10.1.5. Lapsen päivähoito ja koulu 41
10.1.6. Lapsen passi ja henkilökortti 41
10.1.9. Lapsen opintojen tukeminen 42
10.2. Ikääntynyt / vammainen henkilö perhehoidossa 43
10.2.1. Edunvalvonta perhekodissa 43
10.3. Lääkehoidon toteutuminen perhehoidossa (toimeksiantosuhteinen) 43
44
11.4. Hyvinvointi- ja terveystarkastus 46
11.5. Sijaishoito perhehoitajan kotiin 46
47
12.1. Yhteydenpidon rajoittaminen 48
13. PERHEHOITAJAN OIKEUS VAPAASEEN
48
50
51
16. HYVINVOINTIALUEIDEN VÄLINEN YHTEISTYÖ
52
16.1. Tiedon luovuttaminen, salassapito ja asiakirjojen säilyttäminen 52
16.2. Kriisi- ja väkivaltatilanteet 53
54
55
LIITE Palkkiot ja korvaukset 2023
Laatija(t): Xxxxx Xxxxxxxx Versio 1
Hyväksyjä: Aluehallitus 30.5.2023
1. JOHDANTO
Kymenlaakson hyvinvointialueen perhehoidon toimintaohje on hallinnollinen ohje siitä, miten Kymenlaakson hyvinvointialue toteuttaa toimeksiantosopimussuhteista perhehoitoa. Toimin- taohjeen tavoitteena on tukea laadukasta perhehoidon toteuttamista. Toimintaohjeessa kuva- taan perhehoidon keskeisiä käsitteitä, perhehoidon toteutusta, korvauksiin liittyviä periaat- teita, perhehoitajan asemaa sekä tuen muotoja ja niiden toteutusta. Perhehoidon toimintaohje palvelee perhehoidon kaikkia osapuolia; perhehoidosta vastaavaa hyvinvointialuetta, perhe- hoidossa olevaa asiakasta sekä perhehoitajaa. Toimintaohje käsittää kaikki asiakasryhmät, mutta siinä on huomioitu myös asiakasryhmiä koskevat erityisyydet.
Tässä toimintaohjeessa linjataan yhtenäiset periaatteet toimeksiantosopimussuhteisen perhe- hoidon toteuttamiseen Kymenlaakson hyvinvointialueella. Toimintaohje turvaa asiakaslähtöi- sen perhehoidon laadun edellytykset ja perustan sekä kaikkien osapuolten oikeudet ja velvol- lisuudet. Toimintaohjeen päivittämisestä vastaa Kymenlaakson hyvinvointialueen perhehoidon palveluesimies. Toimintaohjeen päivittämistarve tarkistetaan vuosittain.
Perhehoitaja on Kymenlaakson hyvinvointialueen perhehoitajaksi hyväksymä henkilö, joka koulutuksensa, kokemuksensa tai henkilökohtaisten ominaisuuksien perusteella on sopiva antamaan perhehoitoa. Perhehoitajalta edellytetään perhehoidon ennakkovalmennuksen suorittamista ja tehtävän edellyttämiä valmiuksia.
Xxxxxxxx perhehoitaja toteuttaa lyhytaikaista perhehoitoa asiakkaan kotona ja voi toimia sijaisena perhekodissa perhehoitajan vapaan tai muun poissaolon aikana.
Toimeksiantosopimus on perhehoitajan ja Kymenlaakson hyvinvointialueen välinen sopi- mus, joka tehdään jokaisesta perhehoidossa olevasta asiakkaasta. Siinä sovitaan mm. palkki- osta, kulukorvauksesta ja hoidon kestosta.
Toimeksiantaja on perhehoidon järjestämisestä vastaava hyvinvointialue, eli perhehoidon toimeksiantosopimuksen allekirjoittanut toinen osapuoli. Kymenlaakson hyvinvointialue vas- taa siitä, että asiakkaan sijoittaminen perhehoitoon ja perhehoidon toteuttaminen sujuvat lainmukaisesti.
Perhehoidon koordinaattori on Kymenlaakson hyvinvointialue viranomainen, joka on kou- lutuksen ja kokemuksen myötä perehtynyt perhehoidon järjestämiseen ja toteuttamiseen.
Koordinaattori koordinoi eri asiakasryhmien osalta toimeksiantosuhteista perhehoitoa sosi- aalipalveluissa. Koordinaattori toimii perhehoitajien vastuutyöntekijänä.
Asiakkaan omatyöntekijä vastaa perhehoidossa olevan asiakkaan palvelukokonaisuudesta
(esim. asiakasohjaaja, omaishoidon palveluohjaaja tai vammaispalvelujen sosiaaliohjaaja tai sosiaalityöntekijä, lastensuojelussa sosiaalityöntekijä).
2. PERHEHOITO
20.3.2015/263 Perhehoitolaki 1 § Lain tarkoitus ja tavoite
Tämän lain tarkoituksena on turvata hoidettavalle perheenomainen ja hoidettavan tarpeiden mukainen perhehoito. Perhehoidon tavoitteena on antaa perhehoidossa olevalle henkilölle mahdollisuus kodin- omaiseen hoitoon ja läheisiin ihmissuhteisiin sekä edistää hänen perusturvallisuuttaan ja sosiaalisia suhteitaan.
3 § (8.7.2022/606) Perhehoito
Perhehoito on hoidon tai muun osa- tai ympärivuorokautisen huolenpidon järjestämistä perhehoitajan yksityiskodissa tai hoidettavan kotona. Hyvinvointialue tekee toimeksiantosopimuksen perhehoitajan kanssa tai sopimuksen perhehoidon järjestämisestä yksityisen perhehoidon tuottajan kanssa.
Perhehoidossa kunnioitetaan henkilön itsemääräämisoikeutta, otetaan huomioon yksilölliset tarpeet ja toiveet sekä turvallisuus. Perheen arkeen osallistuminen ja perhehoitajan läsnäolo tukevat henkilön toimintakykyä ja kuntoutumista sekä ylläpitävät hyvää elämänlaatua. Perhe- hoito on kevyempi vaihtoehto palvelutarjonnassa raskaampien tukimuotojen vaihtoehtona. Perhehoito suunnitellaan palvelemaan asiakkaan tarpeita joustavasti, turvallisesti ja asiakkaan edun mukaisesti. Koti ympäristönä tukee asiakkaan toimintakyvyn säilymistä ja lisää elämän- laatua.
Xxxxxxxxxxxx hyvinvointialue tekee perhehoidon toimeksiantosopimuksen perhehoitajan kanssa. Toimeksiantosopimus voidaan tehdä perhehoitajan suoritettua ennakkovalmennuksen ja Kymenlaakson hyvinvointialueen viranhaltija on hyväksyttyä perhekodin. Toimeksiantosopi- muksella hyvinvointialueen viranomainen antaa julkisen hallintotehtävän perhehoitajalle.
Lastensuojelussa perhehoidon tavoitteena on tarjota kodin ulkopuolelle sijoitetulle lapselle perheenomainen, hänen tarpeitaan vastaava turvallinen kasvuympäristö. Perhehoitoa anne- taan lapselle, jonka hoitoa ja kasvatusta tai muuta huolenpitoa ei voida tarkoituksenmukaisesti järjestää hänen omassa kodissaan hyödyntäen muita sosiaali- ja terveyspalveluja.
Perhehoito on laitoshoitoon nähden ensisijainen lapsen sijaishuollon muoto. Laitoshoitoa jär- jestetään, jos lapsen sijaishuoltoa ei voida järjestää lapsen edun mukaisesti riittävien tukitoi- mien avulla perhehoidossa tai muualla. Perhehoito tulee kyseeseen erityisesti silloin, kun lap- sen tasapainoinen kehitys edellyttää kiinteitä ihmissuhteita ja pysyvän perheyhteisön antamaa tukea. Perhehoidolle on ominaista, että sinne sijoitetut lapset jakavat perhehoitajan arkipäivää osallistuen perheen yhteisiin toimintoihin tasavertaisena perheyhteisön jäsenenä. Perhehoi- don soveltuvuutta arvioitaessa on myös huomioitava tarvittavia tukimuotoja lapselle, lapsen perheelle sekä perhehoitoperheille.
Perhehoitoa voidaan käyttää huostaan otettujen ja kiireellisesti sijoitettujen lasten hoidon ja huolenpidon järjestämiseksi tai kun lapsi sijoitetaan avohuollon tukitoimena. Perhehoitoa to- teutetaan myös lastensuojelulain mukaisena jälkihuoltona.
Ikääntyneen ja vammaisen henkilön palvelutarjonnassa perhehoito on yksi vaihtoehto. Se on inhimillisen, kotoisan ja turvallisen arjen mahdollistava hoivan ja huolenpidon sekä tuen ja ohjauksen muoto esimerkiksi silloin, kun toimintakykyyn vaikuttaa vammaisuus tai iän tuoma toimintakyvyn aleneminen, sairaus tai turvattomuuden tunne. Perhehoidolla voidaan vähentää laitoshoidon ja tehostetun palveluasumisen tarvetta ja ehkäistä raskaampien tukimuotojen tar- vetta tarjoamalla vaihtoehtoinen kevyempi hoivan ja huolenpidon muoto.
Perhehoidon perustana ovat yhteisöllisyys ja perheen arkeen osallistuminen perhehoidossa olevan henkilön tarpeet huomioiden. Koti ympäristönä tukee asiakkaan toimintakyvyn säily- mistä ja lisää elämänlaatua. Perhehoito suunnitellaan palvelemaan asiakkaan tarpeita jousta- vasti, turvallisesti ja asiakkaan edunmukaisesti. Perhehoidon myöntämisessä lähtökohtina ovat henkilön ja hänen perheensä elämäntilanne sekä tuen, ohjauksen, hoivan ja huolenpidon tarve. Perhehoitoon sijoittamisessa otetaan huomioon henkilön toiveet, hänen läheistensä mielipide sekä perhehoitajan arvio omista valmiuksistaan suhteessa henkilön tarpeisiin sekä asiakkaan mahdollisesti tarvitsemat muut sosiaali- ja terveyspalvelut. Perhehoito on avohoitoa, joten per- hehoidon asiakkaat ovat oikeutettuja saamaan myös muita tarvitsemiaan sote-palveluja.
2.1. Perhehoitaja
6 § Perhehoitajan kelpoisuus
Perhehoitajaksi voidaan hyväksyä henkilö, joka koulutuksensa, kokemuksensa tai henkilökohtaisten ominaisuuksiensa perusteella on sopiva antamaan perhehoitoa. Ennen 10 §:ssä tarkoitetun toimeksian- tosopimuksen tekemistä perhehoitajaksi aikovan henkilön on suoritettava tehtävän edellyttämä ennak- kovalmennus. Erityisistä syistä ennakkovalmennus voidaan suorittaa vuoden kuluessa sijoituksen alka- misesta. Ammatillisessa perhehoidossa edellytetään 1 momentissa säädetyn lisäksi olevan vähintään kaksi perhehoitajaa, joista ainakin yhdellä perhehoidon hoito- ja kasvatustehtäviin osallistuvista on teh- tävään soveltuva koulutus ja riittävä kokemus hoito- tai kasvatustehtävistä.
Perhehoitajalla tarkoitetaan henkilöä, joka toteuttaa perhehoitolain mukaista perhehoitoa omassa kodissaan tai hoidettavan kotona. Perhehoitaja on tehnyt toimeksiantosopimuksen hoidon järjestämisestä vastaavan hyvinvointialueen kanssa. Alle 18-vuotiaiden henkilöiden perhehoitajaksi aikovan tulee esittää rikosrekisteriote ”Xxxxxx kanssa työskentelevien rikos- taustan selvittämiseksi.”
Perhehoitajana voi toimia;
- Perhehoitajan tulee olla täysi-ikäinen, lastensuojelussa pääsääntöisesti olla iältään lap- sen vanhemmaksi sopiva
- Henkilö/henkilöt, jotka ovat käyneet hyväksytysti perhehoidon ennakkovalmennuksen
- Pariskunta, yksinasuva tai yksinhuoltaja
- Perheen kasvuympäristön tulee olla lapsi/asiakasystävällinen
- Perheen kodin tulee olla riittävän tilava (kts. 2.2.)
- Perheen kaikki jäsenet hyväksyvät perhehoidon ja perhehoidossa olevalla henkilöllä on perheessä tasavertainen asema muiden perheenjäsenten kanssa (kts. 2.2)
- Perhehoitaja kykenee toimimaan monitoimijaisessa verkostossa
- Perheen elämäntilanne tasapainoinen
Perhehoitajan sopivuutta arvioidaan hoidettavan kannalta kokonaisvaltaisesti. Lastensuoje- lussa perhehoidossa korostuu sijoitetun lapsen/nuoren ja perhehoitajan lämmin vastavuoroi- nen suhde sekä perhehoitajan kyky hoivata ja pitää huolta sijoitetusta lapsesta/nuoresta. Mitä vaativampi perheeseen sijoitettavan asiakkaan tilanne on, sitä enemmän huomiota tulee kiin- nittää perhehoitajan mahdollisuuksiin vastata asiakkaan hoivan ja huolenpidon tarpeisiin ja tehtävässään tarvitsemaan tukeen. Lisäksi tulee ottaa huomioon se, miten vaativan tason hoi- toon perhehoitajan edellytetään vastaavan sekä millaista erityisosaamista asiakkaan hoito mahdollisesti edellyttää.
Perhehoitajaksi ryhtymisen ja toimimisen esteitä;
- Puoliso tai joku muu perheenjäsen vastustaa perhehoitajaksi ryhtymistä
- Kriisi omassa elämäntilanteessaan
- Lastensuojelun asiakkuus
- Akuutti mielenterveyden häiriö tai sairaus, tai muu toimintakykyä heikentävä sairaus
- Päihdeongelma ym. toimintakykyyn vaikuttava riippuvuus
- Voimassa oleva toimeentulotuki asiakkuus
- Perhehoitajana toimimisen estävä rikostausta
- Elämään ja arkeen hyvin voimakkaasti vaikuttava elämänkatsomus
- Hylkäävä arvio ennakkovalmennuksesta
Perhehoitaja vastaa perhehoitoon sijoitetun henkilön arjesta asiakassuunnitelman mukaisesti esim.
- Hoitaa ja pitää huolta hoidettavasta hänen yksilöllisten tarpeidensa mukaan
- Auttaa ja tukee hoidettavaa hänen omien voimavarojensa hyödyntämisessä
- Ylläpitää ja edesauttaa asiakkaan toimintakykyä
- Tukee ja mahdollistaa hoidettavan ja hänen läheistensä yhteydenpitoa
Perhehoitajalla tulee olla valmiuksia vastata asiakkaan perhehoidon edellyttämiin vaatimuk- siin. Perhehoitaja sitoutuu perhehoidon tehtävään ja tekee yhteistyötä asiakkaan asioissa.
Perhehoitajilta vaadittava ennakkovalmennus auttaa tulevaa perhehoitoperhettä arvioimaan omia valmiuksia ryhtyä perhehoitajiksi.
2.2. Perhekoti
Perhehoitolaki 5 § Perhekodin olosuhteet
Perhekodin pitää olla terveydellisiltä ja muilta olosuhteiltaan siellä annettavalle hoidolle sopiva. Perhe- kodin sopivuutta harkittaessa on kiinnitettävä erityistä huomiota perhekodin ihmissuhteisiin, perhehoi- tajan mahdollisuuksiin ottaa huomioon ja vastata perhehoitoon sijoitettavan tarpeisiin hänen etunsa mukaisesti.
Lisäksi on selvitettävä, hyväksyvätkö muut perhekodin jäsenet perhehoitoon sijoitettavan ja voiko perhe- hoitoon sijoitettava henkilö saada perhekodin muihin jäseniin nähden tasavertaisen aseman. Perhekodin tulee myös rakenteeltaan, tiloiltaan ja varustetasoltaan olla siellä annettavalle hoidolle sopiva.
Tässä toimintaohjeessa perhekodilla tarkoitetaan perhehoitolain mukaisen toimeksiantosopi- muksen tehneen perhehoitajan yksityiskotia, jossa sekä hoitaja että hoidettava asuvat. Perhe- kodin olosuhteiden tulee olla sellaiset, että ne riittävällä tavalla turvaavat perhehoidon asiak- kaalle turvallisen elinympäristön. Olosuhteilla tarkoitetaan mm. kodin viihtyvyyttä, esteettö- myyttä ja turvallisuutta sekä perheen ihmissuhteita ja kodin ilmapiiriä. Perheen jäsenten tulee hyväksyä ja olla yksimielisiä perhehoitotoiminnasta.
Perhekodin hyväksyy Kymenlaakson hyvinvointialue, joka myös valvoo perhekodin toimintaa.
Lastensuojelussa korostuu vaade sellaisille perhekodin olosuhteille, jotka parhaiten turvaavat juuri kyseiseen perhekotiin sijoitettavalle lapselle turvallisen elinympäristön. Olosuhteilla tar- koitetaan ennen kaikkea henkistä ilmapiiriä, jossa lapsi perhekodissa elää, unohtamatta per- hekodin rakenteellisia fyysisiä olosuhteita, kuten riittävää esteettömyyttä ja lapsen tarvitsemaa varustetasoa. Perhekodin sopivuutta arvioitaessa on kiinnitettävä erityistä huomiota perheko- din ihmissuhteisiin sekä perhehoitajan mahdollisuuksiin ottaa huomioon ja vastata perhehoi- toon sijoitettavan lapsen tarpeisiin hänen etunsa mukaisesti. Lisäksi on selvitettävä, hyväksy- vätkö muut perhekodin jäsenet perhehoitoon sijoitettavan lapsen ja voiko perhehoitoon sijoi- tettava lapsi saada perhekodin muihin jäseniin nähden tasavertaisen kohtelun.
Lastensuojelussa perhehoidon koordinaattori, lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä ja perhehoitaja selvittävät etukäteen yhteistyössä perhekodin jäsenten kanssa sijoitettavan lap- sen soveltuvuuden perheeseen. Tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että muilta perhekodin jäseniltä (mukaan luettuna aiemmin sijoitetut lapset sekä perhehoitajien omat lapset ja muut
kodissa asuvat) kysytään, hyväksyvätkö he perhehoitoon sijoitettavan lapsen siten, että lapsi voi saada perhekodin muihin jäseniin nähden tasavertaisen kohtelun. Tämä toteutetaan selvit- tämällä tasapuolisesti kaikkien osapuolten mielipide, joka dokumentoidaan olosuhdeselvityk- seen tai asiakastietojärjestelmään. Mielipiteen selvittämisessä tulee kuitenkin huomioida eri- tyisen tarkasti salassapitoa koskevat säännökset, kuten esimerkiksi asiakaslain säännökset.
Ikääntyneiden ja vammaisten henkilöiden osalta pitkäaikaisessa perhehoidossa olevalle tulee pääsääntöisesti olla oma huone, tai mahdollisuus yksityisyyteen tulee turvata muulla tavoin. Perhekodin tulee olla perhehoidossa olevan henkilön tarvitsemien palvelujen ja lä- heisten yhteydenpidon kannalta toimiva. Sen tulee olla rakenteeltaan, tiloiltaan ja varusteta- soltaan siellä annettavalle perhehoidolle sopiva. Liikkumisen esteettömyyteen on hyvä kiin- nittää huomiota esim. mahdollisuuteen apuvälineiden käyttöön.
Turvallisuutta koskevissa asioissa perhekoti katsotaan yksityiskodiksi, jossa toimitaan yhteis- työssä pelastusviranomaisten kanssa ja toimitaan heiltä saatujen ohjeiden mukaisesti. Perhe- hoitajan on huolehdittava perhekodin tilojen turvallisuudesta omavalvonnan periaattein. Per- hekodin paloturvallisuus perustuu riskien tunnistamiseen ja arviointiin sekä ennalta ehkäiseviin toimenpiteisiin, kuten; toimivat palo- ja häkävaroittimet, ensisammutusvälineet ja avoimet poistumistiet sekä perhekodin sisäinen ohjaus, valvonta ja muut varotoimet. Perhehoitajaa suositellaan tekevän yhteistyötä pelastusviranomaisten kanssa perhekodin paloturvallisuuteen liittyvissä asioissa.
Ikääntyneiden ja vammaisten henkilöiden osalta asiakasohjaaja/ sosiaaliohjaaja /palveluoh- jaaja /sosiaalityöntekijä, perhehoidon koordinaattori ja perhehoitaja selvittävät yhdessä per- hekodin soveltuvuutta vastaamaan asiakkaan tarpeeseen.
2.3. Perhekodissa hoidettavien lukumäärä
Perhehoitolaki 7 § Perhekodissa hoidettavien määrä
Perhekodissa saadaan samanaikaisesti hoitaa enintään neljää henkilöä hoitajan kanssa samassa talou- dessa asuvat alle kouluikäiset lapset ja muut erityistä hoitoa tai huolenpitoa vaativat henkilöt mukaan luettuina.
Perhekodissa saadaan kuitenkin hoitaa samanaikaisesti enintään kuutta henkilöä, jos perhekodissa an- nettavasta hoidosta, kasvatuksesta tai muusta huolenpidosta vastaa vähintään kaksi hoitopaikassa asu- vaa henkilöä, joista ainakin toisella on 6 §:n 1 momentissa ja toisella 3 momentissa säädetty kelpoisuus. (29.6.2016/510)
Perhehoitolaki 9 § Hoidettavien määrästä poikkeaminen
Jos kyse on hoidon antamisesta sisaruksille tai saman perheen jäsenille, voi perhekodissa tai ammatilli- sessa perhekodissa olla samanaikaisesti hoidettavana useampi henkilö kuin 7 ja 8 §:ssä säädetään.
Lisäksi erityisestä syystä voidaan 7 ja 8 §:ssä säädetyistä samanaikaisesti hoidettavien henkilöiden enim- mäismääristä poiketa. Erityisenä syynä pidetään lähinnä tilannetta, jossa perhehoidossa samanaikaisesti hoidetaan vain täysi-ikäisiä henkilöitä, joiden keskinäinen kanssakäyminen ja perhehoitosijoituksen laatu yhdessä toimintakyvyn ja hoidon tarpeen kanssa tekevät mahdolliseksi poikkeamisen enimmäis- määrästä.
Hoidettavien määrä on kuitenkin suhteutettava perhehoitajien lukumäärään, hoidettavien tarvitsemaan hoitoon ja kasvatukseen sekä toiminnan luonteeseen.
Silloin kun lapsia on sijoitettuna samaan perhekotiin enemmän kuin neljä, on lasten huolenpi- dosta ja arjesta vastaamisen mahdollisuudet arvioitava suhteessa järjestelyihin ja aikaan, jota lasten yksilöllinen hoito ja huolenpito edellyttävät hoitajilta.
Kymenlaakson hyvinvointialueen viranhaltija päättää perhehoidon sijoituksista, arvioiden aina sijoitettavien henkilöiden määrän huomioimalla perhehoitajan valmiudet ja mahdollisuudet vastata asiakkaiden hoidon tarpeeseen. Sijoitusta tehtäessä tulee niin perhehoitolain kuin mui- denkin asiakkaan asemaa turvaavien säännösten perusteella ottaa ensisijaisesti huomioon asi- akkaan etu sekä muiden jo aiemmin perheeseen sijoitettujen henkilöiden sekä perheen omien lasten etu.
2.4. Perhehoidon muodot
Perhehoito voi olla lyhytaikaista tai pitkäaikaista perustuen yksilöllisiin asiakassuunnitelmiin. Perhehoitoa voidaan toteuttaa myös osavuorokautisena. Perhehoito tapahtuu perhehoitajan tai asiakkaan yksityiskodissa. Perhehoito voi olla lapsen, nuoren, aikuisen tai ikääntyneen asi- akkaan kohdalla lyhytaikaista ja säännöllistä tai pitkäkestoista kestäen vuosia. Perhehoitoon sijoittamisen lähtökohtana ovat asiakkaan elämäntilanne sekä tuen, ohjauksen, hoivan ja huo- lenpidon tarve. Perhehoito on tavallista perhe-elämää, jossa eheän arjen perustana ovat tois- tuvat ja säännölliset arkirutiinit. Sen vahvuutena ovat pysyvät ihmissuhteet, niiden luoma turva ja mahdollisuus kiintymyssuhteisiin.
2.4.1. Lyhytaikainen perhehoito / Xxxxxxxxxx ja vammaiset henkilöt
Lyhytaikaisessa perhehoidossa oleva henkilö ei asu vakituisesti perhekodissa. Lyhytaikainen perhehoito voi tarkoittaa joko säännöllistä jaksohoitoa tai yksittäistä, määräaikaista hoitojak- soa esim. toipilasajalle. Lyhytaikaisesta perhehoidosta voidaan tehdä toistaiseksi voimassa oleva toimeksiantosopimus (esim. säännöllinen jaksohoito) tai määräaikainen toimeksianto-
sopimus. Mikäli perhehoito kestää yli 15 vrk yhtäjaksoisesti, tai kuukauden aikana hoitovuo- rokausia kertyy yli 15vrk, perhehoitajalle maksetaan hoitojaksosta pitkäaikaisen perhehoidon kuukausipalkkio.
Lyhytaikainen perhehoito
- voi toteutua myös asiakkaan kotona (ns. kiertävä perhehoitaja)
- voidaan järjestää esimerkiksi omaishoitajan lakisääteisten vapaiden ajaksi
- voidaan järjestää toisen perhehoitajan sijaistamiseksi
- voi toteutua koko vuorokautisena tai osavuorokautisena.
Omaishoidon lakisääteisten vapaiden ja virkistysvapaiden aikaisesta hoidettavan hoidon to- teuttamisesta perhehoitona päättää omaishoidon palveluohjaaja.
Vammaispalveluna myönnettävä lyhytaikainen perhehoito on joustava, usein muita palveluita täydentävä palvelu, jonka avulla voidaan mahdollistaa perheen toimiva arki ja esimerkiksi vammaisen lapsen vanhempien työssäkäynti. Kymenlaakson hyvinvointialueella vammainen lapsi voi saada erityishuoltolain nojalla lyhytaikaista perhehoitoa osavuorokautisesti kuntout- tavana aamu- tai iltapäivähoitona (APIP) ja tilapäisesti esimerkiksi koulujen loma-aikoina tai silloin, jos ei pärjää yksin kotona kouluaamuina tai koulun jälkeen iltapäivisin. Lyhytaikaista huolenpitoa tai hoitoa voidaan järjestää erityishuoltona kehitysvammalain perusteella tai vammaispalvelulain muuta lain tarkoituksen toteuttamiseksi tarpeellisena palveluna.
2.4.2. Lyhytaikainen perhehoito lastensuojelussa
Lyhytaikaista perhehoitoa käytetään lastensuojelussa ensisijaisesti avohuollollisena toimenpi- teenä. Sijoitukset lyhytaikaiseen perhehoitoon ovat joko kiireellisiä tai avohuollon lyhytaikaisia sijoituksia, joiden kesto on enintään 3 kuukautta. Huostaan otettu lapsi voidaan sijoittaa lyhyt- aikaiseen perhehoitoon kriisitilanteissa tai silloin, kun lapselle vielä etsitään pitkäaikaista sijais- perhettä. Tilannekohtaisista ratkaisuista päättää lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä.
Perhehoitoperheet toimivat lyhytaikaisina sijaishuoltopaikkoina esimerkiksi seuraavissa tilan- teissa:
• Kiireellisissä sijoituksissa
• Arviointivaiheessa ennen pitkäaikaista sijoitusta
• Lastensuojelun avohuollon sijoituksissa
• Toisen perhehoitajan vapaan sijaisena
• Hoitoperheinä adoption harkinta-aikana
2.4.3. Lyhytaikainen perhehoito asiakkaan kotiin lastensuojelun jälkihuollossa
Nuoren tukeminen esimerkiksi siirtymävaiheessa omaan asuntoon tai muussa haastavassa elä- mäntilanteessa. Nuorella ei esimerkiksi muuta tukiverkostoa tai on toiminnanohjauksen haas- teita. Nuori asuu omassa kodissaan, mutta tarvitsee vahvaa tukea esimerkiksi viranomaisasioin- neissa, rahankäytön hallinnassa, opintojen loppuunsaattamisessa / työelämään siirtymisessä, ko- dinhoidollisissa asioissa, sosiaalisen verkoston ja vapaa-ajan sisällön löytämisessä omatoimisen elämän alkuun saattamiseksi.
Tuen tavoitteet ja määrä sovitaan asiakassuunnitelmassa, tuen kesto määräaikainen. Tuen muo- toina ohjaus, neuvonta, tuki. Perhehoitajalta edellytetään mahdollisuutta olla nuoren tukena tii- viisti hänen tarvitsemissaan asioissa.
Perhehoitajalle maksettava palkkio määräytyy nuoren asiakassuunnitelmaan määritellyn ohjauk- sen, neuvonnan ja tuen määrän mukaan. Esimerkiksi nuoren arvioidaan tarvitsevan viikon aikana
n. 16 tuntia perhehoitajan tukea ja ohjausta maksetaan perhehoitajalle viikosta kahdelta päivältä lyhytaikaisen perhehoidon (lapset/nuoret) palkkio (eli 8 lyhytaikaisen päiväpalkkiota kuukau- dessa).
2.4.4. Sukulais- tai lähiverkostoperhehoito
Lastensuojelulaki 32 § Läheisverkoston kartoittaminen
Ennen lapsen sijoittamista kodin ulkopuolelle on selvitettävä lapsen vanhemman, jonka luona lapsi ei pää- asiallisesti asu, sukulaisten tai muiden lapselle läheisten henkilöiden mahdollisuudet ottaa lapsi luokseen asumaan tai muutoin osallistua lapsen tukemiseen. Selvittäminen voidaan jättää tekemättä, jos sitä ei asian kiireellisyyden tai muun perustellun syyn vuoksi ole tarpeen tehdä. Lapsen asumista ja sijoituspaikkaa kos- keva asia on ratkaistava aina lapsen edun mukaisella tavalla.
Sosiaalihuollosta vastaavan toimielimen tulee ryhtyä toimenpiteisiin lapsen huollon järjestämiseksi van- hempien välisellä sopimuksella tai tuomioistuimen päätöksellä, jos tätä on lapsen edun kannalta pidettävä aiheellisena. Xxxxxxxxxx, jolle on uskottu lapsen huolto lapsen vanhempien ohella tai sijasta ja jonka luona lapsi asuu, tulee tarvittaessa turvata perhehoitajalain (263/2015) 10 § mainitut edellytykset lapsen hoita- miseksi ja kasvattamiseksi.
Tarkoittaa lapsen sijoittamista perhehoitoon oman biologisen tai muun lähiverkostoon kuulu- van luokse. Perhe voi toimia lyhytaikaisena tai pitkäaikaisena. Perheiden osallistuminen ennak- kovalmennus tapahtuu ennakkoon tai vuoden kuluessa tehtävän aloittamisesta.
Lapsen läheisverkostoon voi kuulua muitakin ihmisiä kuin lapsen sukulaisia. Lapselle läheisiä henkilöitä voivat olla esimerkiksi kummit, naapurit tai hoitajat. Olennaista on selvittää lapsen oma kokemus siitä, ketkä ovat hänelle läheisiä ihmisiä. Mikäli lapsen läheisverkostosta löytyy
henkilö, joka on halukas ryhtymään lapsen perhehoitajaksi, tekevät lastensuojelun sosiaalityön- tekijä ja perhehoidon koordinaattori selvityksen perheen valmiuksista sekä olosuhteista.
Sijoitettaessa huostaan otettu lapsi läheisverkostoon kuuluvan henkilön tai perheen luokse, on kyse läheisverkostosijoituksesta. Läheisverkostosijoitus voi tulla kyseeseen myös avohuollon tu- kitoimena. Sijoitus on tällöin määräaikainen. Lyhytaikainen läheisverkostosijoitus voi olla mah- dollinen esimerkiksi, kun vielä arvioidaan vaihtoehtoja lapsen huostaanotolle ja tarvetta tehdä huoltajuusjärjestelyjä.
Läheisperhehoitajat ovat toimeksiantosuhteessa Kymenlaakson hyvinvointialueeseen ja he ovat perhehoitajina yhdenvertaisessa asemassa muiden perhehoitajien kanssa.
2.4.5.Tehostettu perhehoito (lapset)
Tehostettu perhehoito on toimeksiantosuhteista perhehoitoa, jossa annettavasta hoidosta vas- taa ennakkovalmennuksen suorittanut, hoitopaikassa asuva henkilö, jolla on tehtävään sovel- tuva ammatillinen sosiaali- tai terveysalan perustutkinto sekä riittävä soveltuva työkokemus. Perhehoitaja toimii päätoimisena kotona (ei ansiotyössä).
Tehostettu perhehoito on tarkoitettu erityishoitoa vaativille lapsille, jotka tarvitsevat kodin- omaista hoitoa ja jotka muutoin sijoitettaisiin laitoksiin.
2.4.6.Osavuorokautinen perhehoito
Ikääntyneet ja vammaiset henkilöt: Osavuorokautinen perhehoito kestää enintään 12 tuntia. Osavuorokautisen perhehoidon kesto määräytyy asiakkaan tarpeen perusteella. Alle 3 tuntia kestävä perhehoito on lähinnä vammaisen henkilön ilta-/aamupäivähoitoa tai omaishoidon virkistysvapaan aikaista hoidettavan hoidon toteutusta.
Lastensuojelu: Sijaishoito voi toteutua myös osa-vuorokautisena. (kts. 11.6)
2.4.7. Pitkäaikainen perhehoito
Pitkäaikainen perhehoito on toistaiseksi voimassa olevaa. Pitkäaikaisessa perhehoidossa ollees- saan asiakas asuu oman kodin ulkopuolella. Pitkäaikainen perhehoito tarjoaa turvallisen ja ko- dinomaisen perhe-elämän. Se tarjoaa turvallisen vaihtoehdon silloin kun ihminen ei voi asua tai ei selviydy tukitoimien avulla omassa kodissaan. Lastensuojelussa pitkäaikaiseen perhehoitoon sijoitettu lapsi on usein huostaan otettu. Sijoituksen tarvetta ja kestoa arvioidaan tarpeen mu- kaisesti.
Pitkäaikaista vammaisen lapsen perhehoitoa voidaan järjestää esimerkiksi tilanteissa, joissa lapsi tarvitsee hoitoa ja huolenpitoa, johon vanhempien elämäntilanne ja voimavarat eivät anna mah- dollisuutta. Tarvittaessa on tehtävä yhteistyötä lastensuojelun kanssa. Niissä tilanteissa, joissa on kysymys lastensuojelun tarpeesta, myös vammaisen lapsen asia on ratkaistava lastensuoje- lulain nojalla.
Ikääntyneille ja aikuisille vammaisille henkilöille perhehoito voi olla ratkaisu pitkäaikaisen asu- misen ja tarvittavan hoidon ja huolenpidon järjestämiseen esimerkiksi tilanteissa, joissa vam- mainen henkilö on asunut pitkään lapsuudenkodissaan ja hän tarvitsee perhetilanteen muuttu- essa uuden kodin. Perhehoidossa oleva ikäihminen tai vammainen henkilö voi tarvittaessa saada asumisen ja ylläpidon lisäksi yksilölliseen tarpeensa mukaiset sosiaali- ja terveyspalvelut mukaan lukien vammaispalvelut, kuten kuljetuspalvelut ja henkilökohtaisen avun sekä kotihoidon ja ko- tisairaanhoidon palvelut.
3. PERHEHOIDON JÄRJESTÄMINEN JA MYÖNTÄMINEN
Kymenlaakson hyvinvointialueen tehtävänä on järjestää ja tuottaa kaikille maakunnan asukkaille yhdenvertaiset ja helposti saavutettavat sote-palvelut. Perhehoito on yksi sosiaalipalvelu, jolla voidaan vastata asiakkaan palvelutarpeeseen. Sen myöntäminen perustuu palvelutarpeen arvi- ointiin ja sen pohjalta laadittuun asiakassuunnitelmaa. Perhehoito on sosiaalihuoltolain mu- kaista avohoitoa. Perhehoitoa voidaan järjestää sosiaalihuoltolain, erityishuollosta annetun lain, lastensuojelulain, vanhuspalvelulain tai omaishoidon tuesta annetun lain perusteella. Kymen- laakson hyvinvointialue vastaa perhehoidon asiakkaiden valinnasta, palvelusta tiedottamisesta asiakkailleen sekä viranomaispäätösten tekemisestä. Hyvinvointialueen perhehoidon järjestämi- sestä vastaavat viranomaiset laativat perhehoidon toimeksiantosopimukset sekä perhehoitoon liittyvät asiakaskohtaiset asiakassuunnitelmat. Lyhytaikainen perhehoito liitetään usein palve- luna osaksi asiakkaan muuta jo olemassa olevaa asiakaskohtaista suunnitelmaa (esim. omais- hoidon tuen suunnitelma tai vammaispalvelun asiakassuunnitelma) tai tarvittaessa siitä laadi- taan oma suunnitelma.
Kymenlaakson hyvinvointialue järjestää perhehoitajaksi aikoville ennakkovalmennuksen, jonka jälkeen perhehoidon koordinaattori tekee kotikäynnin perhehoitajan luokse arvioiden perheko- din sopivuuden perhekodiksi. Hyväksytysti suoritetun ennakkovalmennuksen ja perhekodin hy- väksynnän jälkeen perhehoidon palveluesimies/ koordinaattori hyväksyy perhehoitajan. Lasten- suojelussa perhehoidon vastuuhenkilöiksi nimetyt perhehoidon koordinaattorit, lasten asioista vastaavat sosiaalityöntekijät sekä ikäihmisten/ vammaisten henkilöiden osalta sosiaalityöntekijä, asiakasohjaaja/palveluohjaaja/sosiaaliohjaaja ja perhehoidon koordinaattori tekevät yhteistyötä perhehoidon suunnittelussa, koordinoinnissa ja järjestämisessä. Kymenlaakson hyvinvointialu-
een velvollisuutena on vastata ja järjestää perhehoidon lakisääteinen tuki sekä seurata ja arvi- oida perhehoidon toteutumista yhdessä perhehoitajan kanssa (Perhehoitolaki 22 §). Hyvinvoin- tialueen perhehoidon omavalvontasuunnitelmat ovat saatavilla perhehoidon toimintayksikössä. Omavalvontasuunnitelma toimitetaan perhehoitajalle.
Perhehoitoon sijoittamisessa korostuu asiakkaan yksikölliset tarpeet, tuen, ohjauksen sekä hoi- van ja huolenpidon tarve. Perhehoidon toteutuksen kannalta on tärkeää, että asiakkaalle löyde- tään juuri hänelle parhaiten sopiva perhehoitaja tai perhekoti ja perhehoidon toteutustapa. Las- tensuojelussa perhehoidossa voidaan vastata myös kiireellisen sijoituksen tarpeeseen. Xxxxxx perhehoidossa on huomioitava sijoituksen perusteet, hoidon jatkuvuus ja ihmissuhteiden yllä- pitäminen.
Aikuisten (ikääntyneet/vammaiset) osalta tulee huomioida, ettei perhehoitoon sovellu asiakas, joka tarvitsee;
▪ jatkuvaa sairaalatasoista hoitoa, valvoo öisin ja käyttäytyy häiritsevästi muita kohtaan eikä sitä saada hallintaan,
▪ valvoo öisin ja häiritsee muita
▪ tarvitsee säännöllisesti apua öiseen aikaan
▪ on aggressiivinen, eikä käyttäytymistä saada hallintaan niin, että perhehoitajan tai mui- den perhekodissa asuvien henkilöiden turvallisuus voitaisiin turvata
▪ Pyrkii määrätietoisesti pois minkä johdosta valvonta ja turvallisuus vaarantuvat
▪ Tarvitsee siirtymiseen tai liikkumiseen sellaisia apuvälineitä, joiden käyttäminen ei ole mahdollista perhekodissa
▪ Tarvitsee jatkuvasti päivittäisissä toimissa kahden henkilön apua
▪ On oikeustoimikelpoinen ja ymmärtää hoidontarpeensa, mutta ei halua vastaanottaa perhehoitoa
▪ ei sitoudu yhteistyöhön tai jonka omaiset eivät sitoudu yhteistyöhön
▪ henkilö, joka tarvitsee rajoitustoimenpiteitä (EHL)
Perhehoidon järjestäminen on tiimityötä, jossa jokaisella on omat vastuualueet sekä myös työ- tehtävät, joista vastataan yhdessä. Koordinaattorit ja sosiaalityöntekijät/asiakasohjaajat/ sosiaa- liohjaajat/palveluohjaajat työskentelevät tarvittaessa työpareina. Seuraavana on lueteltuna koordinaattoreiden ja sosiaalityöntekijöiden, asiakasohjaajien/sosiaaliohjaajien/ palveluohjaa- jien työtehtäviä, joista osa on siis yhteisiä jaettuja työtehtäviä.
3.1. Perhehoidon koordinaattorit
Perhehoidon koordinaattorit toimivat Kymenlaakson hyvinvointialueella perhehoitajille nimet- tyinä vastuutyöntekijöinä. Koordinaattorin yhteystiedot on kirjattu toimeksiantosopimukseen.
Koordinaattori vastaa perhehoitajille annettavasta tuesta ja perhehoidon valvonnasta. Koordi- naattorin valvontatehtävä on lähtökohtaisesti ennaltaehkäisevää ja ohjaavaa valvontaa, jonka tarkoituksena on ohjata perhehoitajia toimimaan tehtävässään lakien ja asetusten mukaisesti. Sosiaalityöntekijä/asiakasohjaaja/palveluohjaaja valvoo asiakkaan asemaa, oikeuksia ja etua perhehoidossa.
Perhehoidon koordinaattorin keskeisiin tehtäviin kuuluu:
• Toimeksiantosopimuksen valmistelu sekä puitesopimuksen valmisteluun osallistuminen
• Perhehoitajien tukeminen
• Perhehoidon ohjaus- ja valvontatehtävät yhteistyössä sosiaalityöntekijän/asiakasohjaa- jan/palveluohjaajan kanssa
• Perhehoitoa koskevien yleisten ja ajankohtaisten asioiden tiedottaminen perhehoita- jalle
• Perhehoitajien aseman ja oikeuksien vahvistaminen
• Perhehoidossa olevien asiakkaiden tilapäishoidon (tilapäishoitaja) suunnitteleminen ja järjestäminen
• Perhehoitajien vapaiden järjestäminen
• Perhehoitajien yhteyshenkilönä toimiminen perhehoitoa koskevissa asioissa
• Perhehoitajien tietojen ylläpitäminen ja kirjaaminen sähköiseen järjestelmään
• Ryhmätapaamisten ja täydennyskoulutusten järjestäminen
• Neuvojen, ohjauksen ja tiedon antaminen perhehoidosta ja perhehoitajuudesta kiin- nostuneille
• Läheisverkostosijoituksien olosuhdeselvityksissä sosiaalityöntekijän työparina toimimi- nen
• Perhehoidon kehittäminen
3.2. Lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä
Lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä toteuttaa sosiaalihuoltolain 15 § mukaista sosiaali- työtä, joka on lastensuojelun asiakkaana olevalle lapselle turvattu sosiaalipalvelu. Lapsen asi- oista vastaavalla sosiaalityöntekijällä on virkavastuu, jonka nojalla hän ohjaa, suunnittelee ja seuraa lapsen lastensuojelun tukitoimenpiteiden ja palvelujen vaikuttavuutta ja toteuttamista lapsen edun mukaisesti. Lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä ja hänen toteuttamansa sosiaalityö ovat keskeisessä asemassa koko lapsen lastensuojelun asiakkuuden ajan.
Perhehoitoon sijoitetun lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän keskeisiin tehtäviin kuu- luu:
• Sijoitusten valmistelu ja kaikki lasta koskeva päätöksenteko
• Lasta koskevan lastensuojelun asiakasprosessin johtaminen
• Lapsen lastensuojelun asiakkuuden suunnittelu, toteutus ja seuranta
• Lapsen kokonaisvaltaisen edun toteutumisen valvominen perhehoidossa
• Lapsen yhteydenpito-oikeuden laadun ja laajuuden määrittäminen perhehoidon aikana
• Lapsen asiakassuunnitelman laatimisesta, tarkistamisesta ja päivittämisestä vastaami- nen
• Perhehoidossa olevan lapsen säännöllinen ja henkilökohtainen tapaaminen
• Perhehoitajan kuuleminen lapsen asioissa
• Perhehoidon olosuhdeselvitysten tekeminen läheisverkostosijoituksen yhteydessä
• Perhehoidon valvonta ja mahdollisiin epäkohtiin puuttuminen
• Perhehoidon kehittäminen
3.3. Sosiaalityöntekijä, asiakasohjaaja, sosiaaliohjaaja, palveluohjaaja / ikääntyneet, vammaiset henkilöt
Sosiaalityöntekijä/asiakasohjaaja/sosiaaliohjaaja/palveluohjaaja vastaa ikääntyneille ja vam- maisille henkilöille perhehoidon järjestämisestä ja tekee päätöksen perhehoidon palvelun myöntämisestä sekä siitä perittävistä maksuista. Sosiaalityöntekijä/asiakasohjaaja/palveluoh- jaaja yhdessä perhehoidon koordinaattorin kanssa etsii asiakkaalle hänen tarpeitaan vastaa- van perhehoitajan. Sosiaalityöntekijä/asiakasohjaaja/sosiaaliohjaaja/palveluohjaaja vastaa asiakkaan asiakassuunnitelman laatimisesta sekä järjestää asiakkaalle hänen muut mahdolli- sesti tarvitsemat sosiaalihuollon palvelut ja koordinoi asiakkaan palveluita.
Perhehoidossa olevan asiakkaan sosiaalityöntekijän/asiakasohjaaja/sosiaaliohjaaja/ palve- luohjaajan keskeisiä tehtäviä ovat:
• Perhehoidon palvelun myöntäminen ja päätöksenteko
• Asiakkaan perhehoidon ohella tarvitsemien muiden palveluiden järjestäminen/koordi- nointi
• Perhehoidon palvelun toteutumisen seuranta ja asiakkaan oikeuksien toteutumisen valvonta
• Asiakkaan asiakassuunnitelman laatimisesta, tarkistamisesta ja päivittämisestä vastaa- minen
• Perhehoidossa olevan asiakkaan säännölliset tapaamiset
• Tiivis yhteistyö perhehoitajan kanssa ja perhehoitajan kuuleminen asiakkaan asioissa
• Perhehoidon valvonta ja mahdollisiin epäkohtiin puuttuminen
• Perhehoidon kehittämiseen osallistuminen
4. PERHEHOITAJANA TOIMIMISEN ALOITTAMINEN
Perhehoidosta kiinnostuneet perheet ohjataan ottamaan yhteyttä Xxxxxxxxxxxx hyvinvointi- alueen perhehoidon koordinaattoreihin, joilta saa neuvontaa ja ohjausta sekä tietoa perhehoi- dosta ja toteutettavista ennakkovalmennuksista. Lisätietoa perhehoidosta saa myös Kymen- laakson hyvinvointialueen nettisivuilta.
Kun perhehoitajaksi ryhtymistä harkitseva on palauttanut esitietolomakkeen ennakkovalmen- nuksesta vastaavalle, perheeseen ollaan yhteydessä, ja ilmoitetaan seuraavan ennakkovalmen- nuksen ajankohta. Ennen ennakkovalmennukseen hyväksymistä valmennuksesta vastaava ta- paavat perhettä, jotta perheen mahdolliset ehdottomat esteet perhehoitajaksi ryhtymisestä voidaan selvittää. Mikäli perheeseen kuuluu kaksi vanhempaa, on molempien osallistuttava valmennukseen ja esitettävä esteettömyytensä toimia perhehoitajana. Myös yhden vanhem- man perheet voidaan hyväksyä valmennukseen. Xxxxxxx valmennuksen yhteydessä selvite- tään kaikkien perheenjäsenten mielipide perhekotiperheeksi ryhtymisestä.
4.1. Ennen valmennuksen alkamista esitettävät asiakirjat
Perhehoitajiksi aikovien henkilöiden on esitettävä perhehoidosta vastaavalle esimiehelle en- nen valmennuksen alkamista:
• terveydentilaa koskeva T-lausunto
• rikosrekisteriote (Xxxx lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä 14.6.2002/504 5 §)
4.2. Ennakkovalmennus
Kymenlaakson hyvinvointialueella perhehoidon ennakkovalmennus toteutetaan yhteistyönä Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun kanssa. Ennakkovalmennus on tarkoitettu Perhehoi- dosta kiinnostuneille ja/tai perhehoitajiksi aikoville. Perhehoitajaksi voidaan hyväksyä henkilö, joka koulutuksensa, kokemuksensa tai henkilökohtaisten ominaisuuksiensa perusteella on so- piva antamaan perhehoitoa. Koulutus tarjoaa mahdollisuuden valmentautua niin lasten, nuor- ten, ikäihmisten kuin vammaistenkin perhehoitajaksi. Ennakkovalmennus koostuu seitsemästä koko päivän kestävästä koulutus kokonaisuudesta, joissa aiheina ovat:
• Perhehoitoa ohjaava lainsäädäntö ja perhehoidon eri muodot, perhe-hoitajan asema ja velvollisuudet.
• Perhehoitajuuden tuomaan muutokseen valmistautuminen.
• Xxxxxx ja nuorten perhehoito – lapsen oikeus perheeseen ja jatkuvuuteen, lapsen tarve kiintymykseen ja perhesuhteisiin, lapsen oikeus hoivaan, kasvatukseen ja turvaan. (2pv)
• Ikäihmisten perhehoito – ikääntyminen, turvallinen ja hyvä arki, ikääntyneen voimava- ralähtöinen toimijuuden tukeminen.
• Vammaisten perhehoito – vammaisuus, lapsen, nuoren ja aikuisen tuki, hyvän elämän ja toimintakyvyn voimavaralähtöinen tukeminen.
• Koulutuksen ja oman perhehoitajuuden loppureflektio. (1/2pv)
Ennakkovalmennuksessa kouluttajina toimivat ammattikorkeakoulut lehtorit sekä perhehoi- don asiantuntijat. Ennakkovalmennuksia tullaan järjestämään 2 x vuodessa.
Valmennuksessa jaetaan keskeistä perhehoitajuuteen liittyvää tietoa sekä kokemuksellisen op- pimisen kautta eläydytään omiin tunteisiin perhehoidon toteutukseen liittyen. Lastensuojelun osalta korostuu myös lapsen ja hänen vanhempiensa tilanteisiin ja tunteisiin eläytyminen si- joitusprosessin eri vaiheissa. Valmennuskurssin aikana osallistujat arvioivat omia vahvuuksiaan ja kehittämistarpeitaan. Lisäksi osallistujat ja kouluttajat yhdessä arvioivat perheen valmiuksia toimia perhehoitajina.
Valmennuksen jälkeen perhehoitajaksi haluavien osalta Xxxxxxxxxxxx hyvinvointialueen per- hehoidon palveluesimies yhdessä perhehoidon koordinaattorin kanssa tekevät kotikäynnin perhehoitokotiin ja arvioivat kodin sopivuuden perhehoitoon. Ennakkovalmennuksen hyväk- sytysti suorittaneiden, perhehoitajaksi hyväksyttyjen kanssa tehdään puitesopimus ja he jäävät odottamaan heille sopivaa asiakasta.
4.3. Sijaissisaruus
Lapsia, joita ei yhdistä biologinen sisaruus, mutta jotka asuvat samassa perhekotiperheessä, kutsutaan sijaissisaruksiksi. Kun perheen vanhemmat ryhtyvät perhehoitajaksi, muuttaa se koko perheen elämää. Perheen lasten huomioiminen jo valmennus- ja tutustumisvaiheessa vähentää mahdollisia sijoituksen onnistumiseen liittyviä uhkatekijöitä. Sijoitetun lapsen aiem- mat kokemukset voivat vaikuttaa hänen käyttäytymiseensä. Perhehoitajan tärkeä tehtävä on luoda tasa-arvoinen ja tasapuolinen suhde jokaiseen lapseen. Myös sijaissisaruksilla on iso merkitys siihen, miten sijoitettu lapsi sopeutuu perheeseen. Sijoitettu lapsi oppii sijaissisaruk- silta perheen tavat, säännöt ja käytännöt. Parhaimmillaan sijaissisaruus on elinikäinen suhde.
Kymenlaakson hyvinvointialueella perhehoitoperheen lapsille kerrotaan jo ennakkovalmen- nuksen kotikäynnin yhteydessä, mitä sijaisperheenä toimiminen tarkoittaa perheen lapsille. Heidän ajatuksiaan kuullaan ja heidän kysymyksiinsä pyritään vastaamaan mahdollisimman selkeästi. Ennen perheeseen suunnitellun sijoituksen toteutumista, perhehoidon koordinaat- torit tai lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä selvittävät perheen lasten sen hetkisen mie- lipiteen uuden perheenjäsenen tulemisesta perheeseen. Tarvittaessa pyydetään perhehoitajaa selvittämään perheen lasten ajatukset siitä, ovatko he valmiita ottamaan vastaan uuden jäse- nen perheeseen.
5. PERHEHOIDON PUITESOPIMUS JA TOIMEKSIANTOSOPIMUS
5.1. Puitesopimus
Kymenlaakson hyvinvointialueen ja perhehoitajan välille solmitaan puitesopimus, kun perhe on hyväksytty perhehoitoperheeksi. Sopimus tehdään ennakkovalmennuksen hyväksytysti suorittaneiden kanssa sekä läheisverkostosijoitusten yhteydessä. Puitesopimuksen lisäksi jo- kaisen sijoituksen yhteydessä laaditaan asiakaskohtainen perhehoitajan ja Kymenlaakson hy- vinvointialueen välinen toimeksiantosopimus. Puitesopimus ei oikeuta perhehoitajaa saa- maan tai velvoita ottamaan asiakkaita tai tiettyä asiakasmäärää. Ennakkovalmennuksen käy- neet ja puitesopimuksen allekirjoittaneet perhehoitajat sitoutuvat toimimaan Kymenlaakson hyvinvointialueen perhehoitajina vähintään kahden (2) vuoden ajan ennakkovalmennuksen päättymisestä. Puitesopimuksen voimassaolon aikana Xxxxxxxxxxxx hyvinvointialue tukee perhehoitajaa järjestämällä koulutuksia ja mahdollisia muita tapaamisia sekä sijoituksen ai- kana alkutuen, perustuen ja tehostetun tuen eri muodoin. Puitesopimuksella perhehoitaja sitoutuu noudattamaan salassapitoon ja vaitioloon sekä tietosuojaan liittyviä ohjeistuksia, jo asiakkuuden käynnistämisen valmisteluvaiheessa.
Puitesopimuksilla pyritään varmistamaan ajantasainen tieto ennakkovalmennuksen käynneistä ja hyväksytyistä perhehoitajista asiakkaan perhehoidon sijoitusta valmisteltaessa. Puitesopi- muksen valmistelee Kymenlaakson hyvinvointialueen perhehoidon palveluesimies yhdessä perhehoidon koordinaattorin kanssa ja hyvinvointialueen puolesta sen allekirjoittaa tulosalue- johtaja.
5.2. Toimeksiantosopimus
Perhehoitolaki 10 §
Perhehoitajan ja hyvinvointialueen välisessä toimeksiantosopimuksessa tulee sopia: (8.7.2022/606)
1) perhehoitajalle xxxxxxxxxxx xxxxxxxx määrästä ja suorittamisesta;
2) perhehoidosta ja hoidon käynnistämisestä aiheutuvien kustannusten korvaamisesta sekä per- hehoidossa olevan kalenterikuukausittaisten käyttövarojen maksamisesta;
3) perhehoidossa olevan yksilöllisistä tarpeista johtuvien erityisten kustannusten korvaamisesta;
4) hoidon arvioidusta kestosta;
5) perhehoitajan oikeudesta vapaaseen, vapaan toteuttamisesta sekä palkkion maksamisesta ja kustannusten korvaamisesta vapaan ajalta;
6 a) hyvinvointi- ja terveystarkastusten järjestämisestä; (29.6.2016/510)
6) perhehoitajalle annettavasta valmennuksesta, työnohjauksesta ja koulutuksesta sekä näiden toteuttamisesta; (29.6.2016/510)
7) toimeksiantosopimuksen irtisanomisesta; (29.6.2016/510)
8) tarvittaessa muista perhekotia ja perhehoitoa koskevista seikoista; (29.6.2016/510)
9) yhteistyöstä hyvinvointialueen ja perhehoitajan kesken. (8.7.2022/606) Toimeksiantosopimusta tarkistetaan hoidon kestoa tai sisältöä koskevien muutosten vuoksi sekä myös, kun sen tarkistamiseen muutoin on aihetta.
Tässä laissa tarkoitetun toimeksiantosopimuksen tehnyt ei ole työ-sopimuslain (55/2001) 1 lu- vun 1 §:ssä tarkoitetussa työsuhteessa sopimuksen tehneeseen hyvinvointialueeseen. (8.7.2022/606)
Toimeksiantosopimus tehdään jokaisen perhehoitoon sijoitettavan asiakkaan osalta erikseen ja se laaditaan aina ennen sijoituksen alkamista. Poikkeuksena voi olla esimerkiksi viikonlopun aikana tehdyt kiireelliset sijoitukset. Perhehoito perustuu sosiaalityöntekijän/asiakasohjaa- jan/sosialiohjaajan/palveluohjaajan kartoittamiin asiakkaan tarpeisiin. Kymenlaakson hyvin- vointialueen perhehoidossa on yhtenäinen toimeksiantosopimuspohja. Toimeksiantosopi- mukseen kirjattavista asiakaskohtaisiin tarpeisiin perustuvista asioista (esimerkiksi sijoituksen kestosta, perhehoidon muodoista) sovitaan hyvinvointialueen sosiaalityöntekijän/asiakasoh- jaajan/sosiaaliohjaajan/palveluohjaajan, perhehoitajan sekä perhehoidon koordinaattorin yh- teistyöpalaverissa.
Toimeksiantosopimus on asiakirja, jossa sovitaan hoitosuhteeseen liittyvät velvollisuudet ja oi- keudet. Toimeksiantosopimuksessa ilmenee myös mm. perhehoitajalle maksettavat palkkiot ja korvaukset, perhehoitajan tuki sekä sopimuksen irtisanomiseen liittyvät asiat. Pitkäaikaisessa perhehoidossa olevalle asiakkaalle toimeksiantosopimus tehdään toistaiseksi voimassa ole- vana. Lyhytaikaisesta perhehoidosta voidaan tehdä määräaikainen toimeksiantosopimus tai toistaiseksi voimassa oleva toimeksiantosopimus (esim. säännöllinen jaksohoito). Jälkihuollon sopimukset tehdään pääsääntöisesti määräaikaisina.
Ennen toimeksiantosopimuksen laatimista perhehoitajaksi aikova henkilö ei ole kyseisen asi- akkaan perhehoitaja. Toimeksiantosopimus on virallinen, kahden osapuolen välinen sopimus, jonka sisältöä kumpikaan osapuoli ei yksin voi muuttaa. Toimeksiantosopimus on voimassa sovitusta ajankohdasta lähtien, molemmat osapuolet allekirjoittavat sen sovitusti.
Asiakkaan asioista vastaavan viranhaltijan arvioin perusteella voidaan toteuttaa asiakkaan tu- tustumiskäynti. Sosiaalityöntekijä/asiakasohjaaja/sosiaaliohjaaja/palveluohjaaja sopii tutustu- miskäynnistä perhehoitajan ja asiakkaan kanssa etukäteen ja kirjaa sovitun asiakastietoihin. Perhehoitajalle maksettava palkkio ja korvaus määräytyvät sovitun tai sen sisällä toteutuneen ajan perusteella voimassa olevien perhehoidon palkkioiden ja mukaisesti (esim. osa-vuoro- kautinen palkkio).
Asiakaskohtainen toimeksiantosopimus tehdään yhteistyössä sopijaosapuolten kesken. Sopi- muksiin liittyvistä asioista on keskusteltava ja sovittava mahdollisuuksien mukaan hyvissä ajoin ennen asiakkaan siirtymistä perheeseen/perhehoidon käynnistymistä. Toimeksiantosopimus tehdään hyvinvointialueen toimeksiantosopimuspohjalle. Toimeksiantosopimuksessa tulee kirjata sovittavat asiat selkeästi ja yksiselitteisesti tulkittavina.
Toimeksiantosopimuksessa viitataan päivämäärällä vahvistettuun toimintaohjeeseen, jota hy- vinvointialueella noudatetaan ja joka on jokaisen perhehoitajan käytettävissä oleva asiakirja. Kymenlaakson hyvinvointialueen perhehoidon toimintaohjeen sisältöä tarkastetaan tarvitta- essa. Toimintaohjeen muutos ei automaattisesti muuta toimeksiantosopimuksen sisältöä, vaan muutoksista on sovittava toimeksiantosopimus uusimalla.
Toimeksiantosopimuksessa perhehoitajat sitoutuvat antamaan hyvää asiakas-, jälkihuolto- ja/tai hoito- ja palvelusuunnitelman mukaista hoitoa. Toimeksiantosopimuksella allekirjoitta- neet osapuolet sitoutuvat yhteistyöhön laadukkaan perhehoidon takaamiseksi. Mikäli asiak- kaan hoivan ja tuen tarve muuttuu, tehdään uusi toimeksiantosopimus. Kumpikin osapuoli voi tuoda esille tarpeen toimeksiantosopimuksen ajantasaisuuden tarkistamiselle.
Erityistä hoitoa ja huolenpitoa tarvitsevasta lapsesta tai nuoresta maksettavasta lisäpalkkiosta laaditaan erillinen määräaikainen toimeksiantosopimus. Lisäpalkkion maksaminen perustuu sosiaalityöntekijän asiakaskohtaiseen arvioon ja harkintaan lapsen/nuoren tarvitseman hoidon ja huolenpidon erityisestä vaativuudesta.
Perhehoitaja ei ole työsopimuslain (55/2001) 1 luvun 1 §:ssä tarkoitetussa työsuhteessa sopi- muksen tehneeseen kuntaan tai kuntayhtymään.
Jos perhehoitajina toimii yhdessä asuva pariskunta, tulee molempien allekirjoittaa toimeksian- tosopimus. Kun molemmat ovat allekirjoittaneet sopimuksen, niin perhehoitolain ja työtapa- turma- ja ammattitautilain edellyttämät vakuutukset ovat voimassa molempien osalta ja mo- lemmilla on juridisesti samat oikeudet ja velvollisuudet osallistua perhehoidossa olevan lapsen hoitoon. Mikäli perhehoitajan elämäntilanne muuttuu ja esimerkiksi parisuhteen myötä per- hehoitokotiin muuttaa uusi aikuinen, tulee perhehoitajan ilmoittaa tästä viipymättä oman kun- nan perhehoidosta vastaavalle työntekijälle. Pariskunnan on osallistuttava yhdessä seuraavaan mahdolliseen ennakkovalmennukseen.
5.2.1. Toimeksiantosopimuksen purkaminen ja irtisanominen
Toimeksiantosopimuksen irtisanominen ja purkaminen 12§
Jos toimeksiantosopimuksessa ei ole toisin sovittu, voidaan toimeksiantosopimus irtisanoa päättymään irtisanomista seuraavan kahden kuukauden kuluttua.
Jos valvonnan yhteydessä perhekoti tai siellä annettava hoito todetaan sopimattomaksi tai puutteelliseksi, hoidon järjestämisestä vastaavan hyvinvointialueen tulee pyrkiä saamaan ai- kaan korjaus. Jos puutetta ei korjata asetetussa määräajassa tai jos puutetta ei voida korjata ilman kohtuutonta vaivaa tai kohtuullisessa ajassa, toimeksi-antosopimus voidaan purkaa vä- littömästi. (8.7.2022/606)
Irtisanomisaika 2 kk siitä päivästä, kun asiakkaan perhehoidon tarpeen muuttuminen tai pois- tuminen on tullut ilmi ja irtisanominen on annettu kirjallisesti tiedoksi. Myös lisäpalkkio mak- setaan irtisanomisajalta. Kulukorvauksia ja ansionmenetyskorvauksia ei makseta irtisanomis- ajalta, mikäli asiakas ei asu perhehoitajan luona.
Perhehoidon tarpeen päättyessä kesken määräaikaisen toimeksiantosopimuksen jakson, maksetaan perhe-hoitajalle päättymistä seuraavasta päivästä alkaen puolelta toteutumatto- masta jaksosta, kuitenkin enintään 7 päivän ajalta 50 % hoitopalkkiosta ja kulukorvauksesta. Sopimus voidaan purkaa välittömästi, mikäli sopimusosapuoli rikkoo sopimusehtoja tai asi- akkaan oikeuksia vastaan. Sopimus katsotaan purkautuneeksi siitä päivästä, kun asiakas tosi- asiallisesti muuttaa pois perhe-hoitoperheestä. Perhehoidon toimeksiantosopimus päättyy kuitenkin viimeistään silloin, kun lapsi täyttää 18 vuotta. Perhehoidon toimeksiantosopimus lakkaa nuoren jälkihuollon sijoituksen päättyessä, jolloin noudatetaan edellä mainittua 2 kk irtisanomisaikaa, mikäli toimeksiantosopimus on tehty toistaiseksi voimassaolevana.
6. PERHEHOITAJAN OIKEUDET JA VELVOLLISUUDET
Perhehoito on julkinen hallintotehtävä, jonka sisältönä on perhehoidossa olevan asiakkaan hoiva, hoito ja huolenpito sekä lasten/nuorten kasvatus. Perhehoitajan vastuisiin kuuluvat asia- kassuunnitelman mukainen hyvän perhehoidon toteuttaminen, perheenjäsenenä olemisen turvaaminen asiakkaalle, sitoutuminen toimimaan yhteistyössä sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijöiden sekä asiakkaan läheisten kanssa. Perhehoitaja sitoutuu perhehoidon tehtävään.
6.1. Perhehoitajan vastuut, velvoitteet ja oikeudet
Vastuut
o asiakkaan arkipäivän hoidosta, kasvatuksesta ja huolenpidosta asiakassuunnitelman ja asiakkaan asioista vastaavan sosiaalityöntekijän/asiakasohjaajan/palveluohjaajan muun ohjauksen/päätösten mukaisesti
o lapsen hoito ja kasvatustehtävän sujuvuuden edellyttämät lapsen tavanomaiseen ar- keen liittyvät ratkaisut, rajat, ohjeet ja neuvot lapsen edun mukaisen tosiasiallisen huol- lon toteutumisen turvaamiseksi
▪ Hoitaa ja pitää huolta asiakkaasta hänen yksilöllisten tarpeidensa mukaan
▪ Auttaa ja tukee asiakasta hänen omien voimavarojensa hyödyntämisessä
▪ Ylläpitää ja edesauttaa asiakkaan toimintakykyä
▪ Tukee ja mahdollistaa asiakkaan ja hänen läheistensä yhteydenpitoa
Velvoitteet
o antaa asiakkaalle laadultaan hyvää sosiaalihuoltoa ja hyvää kohtelua ilman syrjintää
o kunnioittaa asiakkaan ihmisarvoa, vakaumusta, yksityisyyttä, ihmis- ja perusoikeuksia sekä oikeusturvaa
o tukea ja edistää asiakkaan yhteydenpito-oikeuden toteutumista
o yhteistoimintaan asiakkaan asioista vastaavaan sosiaalityöntekijän/asiakasohjaajan/ palveluohjaajan kanssa
o turvata asiakkaalle hyvä hoito ja kasvatus sekä huolenpito ja valvonta
o edistää asiakkaan oikeuksien toteutumista
o edistää yhteydenpitoa asiakassuunnitelmassa sovitulla tavalla
o edistää asiakkaan pääsemistä hoitoon ja erityisen tuen järjestämistä
o edistää asiakkaan osallisuutta
o pitää salassa asiakasta ja hänen läheisiään koskevat tiedot
o ilmoittaa perhehoitoon liittyvissä olosuhteissa tapahtuneista muutoksista
o hakea ja ottaa itselleen vastaan apua ja tukea, mikäli sen katsotaan olevan asiakkaan hyvän hoidon ja huolenpidon edistämiseksi tarpeellista
o tuottaa tietoa perhehoitoon sijoitetun asiakkaan arjesta
Xxxxxx perhehoitaja laiminlyö velvollisuuksiaan perhehoitajana eli hoito tai perhekoti todetaan sopimattomaksi tai puutteelliseksi, tulee asiassa pyrkiä saamaan aikaan korjaus. Mikäli tilanne ei korjaannu tai korjaantuminen ei ole mahdollista, hyvinvointialue voi purkaa toimeksianto- sopimuksen välittömästi.
Oikeudet
Perhehoitajalla on oikeus saada sellaiset hoidettavaa koskevat tiedot, jotka ovat välttämättö- miä hoivan ja huolenpidon onnistumiseksi (Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oi- keuksista 17§). Perhehoidossa olevaa henkilöä koskevat asiakirjat ja muut kirjalliset tiedot säi- lytetään asianmukaisesti lukitussa paikassa.
Perhehoitajalla on oikeus saada itseään koskevat asiakirjat sekä asiakkaan asiakirjat itseään koskevin osin tiedoksi (Laki viranomaisen toiminnan julkisuudesta 12 §). Kymenlaakson hyvin- vointialueen toimintamallin mukaan perhehoitajan tulee pyytää itseään koskevat tiedot kirjal- lisesti (joko vapaamuotoisesti tai rekisteritietopyyntölomakkeella). Asiakirjat toimitetaan per- hehoitajalle viimeistään kuukauden kuluessa pyynnön saapumisesta vastaanottajalle. Asiakirjat toimitetaan postitse tai perhehoitaja voi noutaa ne erikseen sovitusta paikasta.
Mikäli perhehoitajan näkemyksen mukaan asiakirjoissa on virheellistä tietoa, hänen tulee esit- tää eriävä näkemyksensä kirjallisesti. Tämä perhehoitajan esittämä korjaus kirjataan asiakas- tietojärjestelmään. Mikäli perhehoitaja pyytää asiakirjoja, joita hänelle ei voida luovuttaa, niistä laaditaan kielteinen päätös. Tämä päätös on muutoksenhakukelpoinen.
Perhehoitajalla on oikeus tulla kuulluksi asiaan osallisena. Lastensuojelulain mukaan 12 vuotta täyttäneelle lapselle, lapsen vanhemmalle, huoltajalle ja henkilölle, jonka hoidossa ja kasvatuksessa lapsi on tai on välittömästi ennen asian valmistelua ollut, on varattava tilaisuus tulla kuulluksi ennen päätöstä lapsen huostaanotosta, sijaishuollosta, sijaishuollon muutok- sesta tai huostaanoton lopettamisesta. Ennen päätöstä lapsen kiireellisestä sijoituksesta, sen jatkamisesta tai lopettamisesta, täytyy selvittää lapsen, vanhemman, huoltajan sekä muun lapsen huollosta vastaavan henkilön mielipide ja käsitys asiasta. Perhehoitajalla on oikeus saada kuulemiseen liittyvät tarpeelliset tiedot etukäteen ennen kuulemistilaisuutta tai vii- meistään kuulemistilaisuuden yhteydessä. Kuuleminen voidaan toteuttaa joko kirjallisesti tai suullisesti. Kuulemisen suorittaa lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä.
Perhehoitajalla on muutoksenhakuoikeus asioissa, jotka koskevat kiireellistä sijoitusta ja sen jatkamista, huostaanottoa ja siihen liittyvää sijaishuoltoa ja huostaanoton tai kiireellisen sijoi- tuksen aikana tehtävää sijaishuoltopaikan muuttamista tai huostassa pidon lopettamista.
Perhehoitajalla ja perhehoitoperheellä on oikeus yksityisyydensuojaan. Perhehoitajuus on jul- kinen hallintotehtävä, joka toteutuu yksityiskodissa. Yksityiselämän suoja koskee kuitenkin myös perhehoitajia ja heidän lapsiaan. Tiedot perhehoitajan sekä hänen perheensä henkilö- historiasta, parisuhteesta, terveys- ja taloustilanteesta sekä muut perhehoitajien yksityisasiat on säilytettävä erillään sijoitetun asiakkaan tiedoista. Perhehoitajan ja hänen perheensä yksi- tyisyydensuoja on huomioitava myös erilaisissa neuvottelutilanteissa ja lausuntoja annetta- essa.
Erityisissä tilanteissa asiakkaan asioista vastaava viranhaltija voi suojata perhehoitoperhettä esimerkiksi häirinnältä salaamalla perhekodin yhteystiedot asiakkaan omaisilta tai muilta asian osaisilta. Perhekotiperhe voi huolehtia yksityisyydestään määrittelemällä yhdessä asiak- kaan asioista vastaavan viranhaltijan kanssa asiakkaan asioissa tehtävän yhteistyön muo- dosta, määrästä ja laadusta. Tarvittaessa esimerkiksi lapsen ja vanhemman väliset tapaamiset voidaan järjestää muualla kuin perhekotiperheessä. Asiakassuunnitelmassa sovitut tapaami- set muualla kuin sijaisperheessä voivat tarpeen mukaan olla tuettuja tai valvottuja.
6.2. Perhehoitajan salassapito- ja vaitiolovelvollisuus
Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (812/2000 §15) sisältää säädökset sa- lassapidosta ja vaitiolovelvollisuudesta. Perhehoitajalla on elinikäinen vaitiolovelvollisuus, mikä tarkoittaa sitä, että perhehoidossa olevaa henkilöä ja hänen läheisiään koskevia salassa pidettäviä tietoja ei saa ilmaista sivullisille. Xxxxxxx pidettäviä tietoja ei saa käyttää myöskään omaksi tai toisen hyödyksi tai vahingoksi. Allekirjoittaessaan toimeksiantosopimuksen perhe- hoitaja sitoutuu noudattamaan salassapitovelvollisuutta.
Perhehoidossa olevaa henkilöä koskevat asiakirjat ja muut kirjalliset tiedot tulee säilyttää per- hekodissa asiakaskohtaisissa kansioissa lukitussa kaapissa. Perhehoitajan tulee palauttaa hoi- dettavaa koskevat asiakirjat, mukaan lukien asiakkaan hoidosta laadittu toimeksiantosopi- mus, perhehoidon päättyessä hyvinvointialueen perhehoidonkoordinaattorille.
Perhehoitajan on julkista hallintotehtävää hoitaessaan kunnioitettava asiakkaan ja tämän lä- heisten yksityisyyttä ja pidättäydyttävä loukkaamasta sitä. Rikoslaki (39/1889) tarjoaa myös konkreettista suojaa lapsen, huoltajan ja vanhemman yksityiselämää koskeville tiedoille. Lap- sella, huoltajalla ja vanhemmalla/asiakkailla on perustuslain 118 § mukainen oikeus vaatia ran- gaistusta myös julkista hallintotehtävää hoitavalle perhehoitajalle, jos tämä rikkoo tahallisesti ja tuottamuksellisesti salassapitovelvoitettaan.
6.3. Ilmoitusvelvollisuus
Perhehoitolaki 21 § (8.7.2022/606) Ilmoittamisvelvollisuus
Perhehoitaja on velvollinen ilmoittamaan perhehoidossa tapahtuneista muutoksista vastuutyöntekijälle sille hyvinvointialueelle, joka on sijoittanut hoidettavan sekä hyvinvointialueelle, jossa perhekoti sijaitsee.
Perhehoitaja on velvollinen ilmoittamaan perhehoidossa tapahtuneista muutoksista asiakkaan asioista vastaavalle sosiaalityöntekijälle/asiakasohjaajalle/palveluohjaajalle, sekä perhehoidon vastuutyöntekijälle. Perhehoitajan on ilmoitettava, jos perheellä on aikomus ottaa uusia sijoitet- tuja asiakkaita, perheeseen sijoitetaan uusia asiakkaita, joko Kymenlaakson hyvinvointialueelta tai muilta alueilta tai perhehoitajan elämässä ja hänen perheessään tapahtuu elämänmuutoksia (esimerkiksi sairastuminen, parisuhteen muutokset, muutto, biologisen lapsen syntymä). Perhe- hoitajan on ilmoitettava tukiperheenä toimimisesta. Sijoitetun asiakkaan tapaturmista, väkival- lanteosta tai muista vahingoista tulee aina ilmoittaa kirjallisesti lapsen asioista vastaavalle sosi- aalityöntekijälle/asiakasohjaajalle/palveluohjaajalle.
Perhehoitaja on ilmoitusvelvollinen seuraavista asioista:
• Palkkioiden ja korvausten maksuperusteissa tapahtuneet muutokset
• Perheeseen sijoitettujen asiakkaiden määrässä tapahtuvat muutokset
• Perhehoitoon vaikuttavien elämäntilanteen ja perhesuhteiden muutokset
• Ulkomaan matkat perhehoitoon sijoitetun lapsen/asiakkaan kanssa (huom. Lupa)
• sattuneet tapaturmat ja sairaudet, väkivallanteot ja sairaalassa xxx
• Xxxxxxxxxxxx perhehoitajaa kohtaan
• Muut mahdollisesti tärkeät perhehoitoon vaikuttavat tekijät
• Ilmoitusvelvollisuus epäkohdasta tai ilmeisen epäkohdan uhkasta hyvinvointialueen sosi- aalihuollon johtavalle viranhaltijalle.
6.4. Perhehoitajan juridinen asema suhteessa perhehoitoon sijoitettuun lapseen
Huostaanoton yhteydessä lapsen oikeudellinen huolto siirtyy lapsen julkisena huoltajana toi- mivalle lapsen asioista vastaavalle sosiaalityöntekijälle vain siinä määrin kuin huostaanoton tar- koituksen toteuttaminen edellyttää. Lapsen huoltajan päätäntävallan laajuutta harkittaessa on noudatettava suhteellisuusperiaatetta, jonka mukaan huoltajan lapsenhuoltolain 4 §:n mukaisia oikeuksia ei saa kaventaa enempää kuin on välttämätöntä huostaanoton tarkoituksen toteut- tamiseksi eikä lapsen huoltoa voida osaksikaan siirtää perhehoitajalle toimeksiantosopimuk- sella tai muutoin.
Avohuollon tukitoimena tehdyn sijoituksen aikana vanhemmilla on täydet huoltajan oikeudet lapsen asioissa. Huostaanoton yhteydessä huoltajan oikeudet säilyvät lapsen nimen ja uskon- tokunnan suhteen, kun muiden lasta koskevien asioiden (olinpaikka, hoito, terveydenhuolto, yhteydenpito) päätäntävalta siirtyy lapsen asioista vastaavalle sosiaalityöntekijälle. Huoltajalla on kuitenkin oikeus päättää talouteen liittyvissä asioissa, edustaa lasta juridisissa prosesseissa, ellei lapsen ja huoltajan edut vastakkaiset sekä päättää lapsen esiintymisestä julkisuudessa ja sosiaalisessa mediassa?
Perhehoitajan tulee neuvotella esimerkiksi lapsen terveydenhoitoon liittyvistä asioista lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän kanssa. Lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä on vas- tuussa lapsen terveydenhoitoon liittyvistä asioista. Kiireellistä hoitoa vaativissa tilanteissa ter- veydenhuoltohenkilöstö tekee hoitopäätökset omaa toimintaansa ohjaavan lainsäädännön no- jalla.
7. Asiakkaan sijoittuminen perhehoitoon
7.1. Lastensuojelu
Lastensuojelulaki 50 § Sijaishuoltopaikan valinta
Sijaishuoltopaikan valinnassa tulee kiinnittää erityistä huomiota huostaanoton perusteisiin ja lapsen tar- peisiin sekä lapsen sisarussuhteiden ja muiden läheisten ihmissuhteiden ylläpitämiseen ja hoidon jatku- vuuteen. Lisäksi tulee mahdollisuuksien mukaan ottaa huomioon lapsen kielellinen, kulttuurinen sekä us- konnollinen tausta. Laitoshuoltoa järjestetään, jos lapsen sijaishuoltoa ei voida järjestää lapsen edun mu- kaisesti riittävien tukitoimien avulla perhehoidossa tai muualla.
Perhehoidon onnistumisen kannalta on tärkeää, että sijoitusta tarvitseva lapsi sijoitetaan hä- nelle parhaiten sopivaan perheeseen. Perhehoidon koordinaattori ja lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä yhdessä arvoivat perhehoidon sekä perheen soveltuvuutta lapselle. Perhe- hoito on aina ensisijainen sijaishuollon sijoitusmuoto.
Lapsen soveltuvuus perhehoitoon arvioidaan yksilöllisesti. Lapsi, joka tarvitsee sijaishuollon rajoitustoimenpiteitä, ei sovellu perhehoitoon. Esteenä perhehoidolle voi olla myös lapsen lä- heisverkoston kanssa tehtävän yhteistyön haasteellisuus. Koordinaattori toimii lastensuoje- lussa perhehoitajan vastuutyöntekijänä. Yhteistyö perhehoitajien kanssa on tiivistä, ja sillä var- mistetaan ajantasainen tuntemus ja tietämys perhehoitajien tilanteista.
Koordinaattorin tehtävänä on etsiä lapselle soveltuvaa/soveltuvia perhehoitoperheitä ja esit- tää niitä lapsen asioista vastaavalle sosiaalityöntekijälle. Sosiaalityöntekijä ottaa yhteyttä mah-
dolliseen perhehoitajaan ja kertoo tarkemmin sijoituksen tarpeessa olevasta lapsesta. Sosiaa- lityöntekijä, koordinaattori ja perhehoitaja arvioivat yhdessä perheen mahdollisuuksia vastata juuri tämän lapsen tarpeisiin. Sosiaalityöntekijä tekee päätöksen lapsen sijoittumisesta perhee- seen, jonka jälkeen aloitetaan tutustumisvaihe. Lapsi voi vierailla perhehoitajan luona suunni- telmallisesti ennen sijoitusta. Lapsen vierailusta ja sen kestosta sovitaan etukäteen, joka näkyy asiakaskirjauksissa. Perhehoitajat voivat myös vierailla lapsen kotona tai lastensuojelulaitok- sessa ennen sijoitusta.
Lapsen vieraillessa tulevan perhehoitajansa luona ennen sijoituksen alkua, perhehoitajalle maksetaan osavuorokautiselle perhehoidolle (ikääntyneet/vammaiset) määriteltyjen tuntimää- rien mukaisesti. Perhehoitajan vieraillessa lapsen kotona tai lastensuojelulaitoksessa makse- taan kilometrikorvaus. Palkkioiden ja korvausten maksamisesta koordinaattori tekee sosiaali- työntekijän laatimaan suunnitelman mukaisen palkkiomaksulomakkeen. Mikäli tutustuminen perhehoitoperheeseen kestää yli vuorokauden tulee vierailusta laatia toimeksiantosopimus.
7.1.1. Lapsen sijoitus avohuollon tukitoimena
Lastensuojelulaki 37 §
Avohuollon tukitoimena tapahtuva sijoitus on rajattu, tuen tarvetta arvioiva tai kuntouttava jakso. Se on suunnitelmallinen tukitoimi, joka järjestetään asiakassuunnitelmassa tarkoitetulla tavalla.
Avohuollon tukitoimena tapahtuvan sijoituksen aikana ei voida rajoittaa lapsen ja hänen huoltajansa välistä yhteydenpitoa eikä käyttää muitakaan lastensuojelulain 11 luvun mukaisia rajoitustoimenpiteitä.
Lastensuojelulaki 37 a § 1
Lasta ei saa sijoittaa toistuvasti avohuollon tukitoimena, jos lapsen etu ei välttämättä vaadi uutta lyhyt- aikaista sijoitusta. Huostaanoton edellytykset täytyy arvioida, jos lapsen sijoittaminen avohuollon tuki- toimena on toistuvasti tarpeen.
Lapsen sijoittamista yksin avohuollon tukitoimena ei saa käyttää pitkäaikaisesti lapsen hoidon järjestä- miseen esimerkiksi tilanteissa, joissa lapsi ei vanhemmista tai huoltajista johtuvista syistä voi palata kotiin. Jos on todennäköistä, ettei lapsi voi pitkään aikaan, esimerkiksi puoleen vuoteen, palata kotiinsa, täytyy selvittää huostaanoton ja sijaishuollon järjestämisen edellytykset.
Lastensuojelulain mukaan avohuollon tukitoimet ovat aina ensisijaisia. Mikäli lapsen ongel- miin voidaan vastata riittävällä tavalla avohuollon keinoin, on niitä järjestettävä. Sijoitus on suunnitelmallinen tukitoimi, joka järjestetään asiakassuunnitelmassa tarkoitetulla tavalla. Avo- huollon tukitoimena tapahtuva sijoitus voidaan toteuttaa myös perhehoitona.
Avohuollon sijoitukseen vaaditaan lähtökohtaisesti lapsen huoltajan ja 12 vuotta täyttäneen lapsen suostumus. Avohuollon tukitoimena tapahtuvan sijoituksen yhteydessä lapsen huolto ja hänen asioistaan päättäminen säilyvät kokonaan huoltajilla. Huoltajalla on oikeus päättää
lapsen hoidosta, kasvatuksesta, asuinpaikasta sekä muista henkilökohtaisista asioista. Perhe- hoitoon liittyvistä asioista sovitaan asiakassuunnitelmassa.
7.1.2. Lapsen huostaanotto
Huostaanotto on lastensuojelun viimesijaisin keino turvata lapsen kasvu ja kehitys. Ennen kuin huostaanottoon päädytään, tulee lapsen ja perheen tilannetta arvioida monipuolisesti ja en- sisijaisesti on pyrittävä siihen, että lapsi voisi asua vanhempiensa luona. Jos paras ratkaisu lapselle on sijoitus kodin ulkopuolelle, on huostaanotto valmisteltava mahdollisimman nope- asti. Perhehoito on ensisijainen vaihtoehto huostaan otetun lapsen sijoitukselle.
Huostaanottotilanteissa asiasta neuvotellaan tiiviisti lapsen, hänen vanhempiensa ja huolta- jiensa kanssa. Kuten kaikessa lastensuojelutyössä, myös huostaanoton tilanteessa pyritään hy- vään yhteistyöhön lapsen perheen kanssa.
7.1.3. Lapsen sijoitus kiireellisesti
Lastensuojelulaki 38 § Lapsen kiireellinen sijoitus
Jos lapsi on jäljempänä 40 §:ssä mainituista syistä välittömässä vaarassa, lapselle voidaan järjestää kii- reellisesti sijaishuoltona hänen tarvitsemansa hoito ja huolto.
Kiireellisestä sijoituksesta päättää 13 §:n 1 momentin mukaan määräytyvä viranhaltija, jonka päätöksen perusteella kiireellinen sijoitus voi kestää korkeintaan 30 päivää. Määräaikaan luetaan se päivä, jona lapsi on tosiasiallisesti sijoitettu kiireellisesti. Jos päätös kiireellisestä sijoituksesta on tehty ennen sitä vuorokautta, jonka aikana lapsi on tosiasiallisesti sijoitettu, luetaan määräaikaan päätöksentekopäivä.
Sen estämättä, mitä 1 momentissa säädetään, kiireellinen sijoitus voi jatkua ilman eri päätöstä yli 30 päivää, jos:
1) 13 §:n 2 ja 3 momentin mukaan määräytyvä viranhaltija tekee 30 päivän kuluessa kiireellisen sijoi- tuksen alkamisesta 43 §:n 2 momentissa tarkoitetun huostaanottoa koskevan hakemuksen hallinto-oi- keudelle; tai
2) ennen päätöstä lapsen kiireellisestä sijoituksesta lapsen huostaanottoa koskeva asia on jo vireillä hallinto-oikeudessa tai korkeimmassa hallinto-oikeudessa.
Xxxxxxxxxxxx sijoituksen aikana sosiaalihuollosta vastaavalla toimielimellä on oikeus päättää lapsen asi- oista kiireellisen sijoituksen tarkoituksen edellyttämässä laajuudessa siten kuin 45 §:ssä säädetään.
Xxxxxxxxxxxx sijoituksen aikana johtavalla sosiaalityöntekijällä ja lapsen asioista vastaavalla sosi- aalityöntekijällä on oikeus päättää lapsen olinpaikasta, hoidosta, välttämättömästä terveyden- huollosta ja lapsen yhteydenpidosta.
Lapsen sosiaalihuollosta vastaavilla on viime kädessä kokonaisvaltainen vastuu hoidon ja huol- lon järjestämisestä. Xxxxxxxxxxxxx sijoituksena lapsi voidaan sijoittaa myös perhehoitoon. Perhe- hoitajien kanssa on etukäteen keskusteltu heidän mahdollisuudestaan vastata kiireelliseen si- joitustarpeeseen. Kiireellisissä sijoituksissa perhehoito toteutuu lyhytaikaisena perhehoitona. Xxxxxxxxxxxx sijoituksen aikana on lapsen asioista neuvoteltava ja kuultava lasta, huoltajia ja van- hempia sekä pyrittävä heidän kanssa hyvään yhteistoimintaan päätettäessä lapsen asioista.
7.1.4. Täysi-ikäisen jälkihuoltonuoren sijoitus perhehoidossa
Lastensuojelulaki 75 § (12.4.2019/542) Xxxxxx ja nuoren oikeus jälkihuoltoon
Sosiaalihuollosta vastaavan toimielimen on järjestettävä lapselle tai nuorelle tämän luvun mukainen jälkihuolto 40 §:ssä tarkoitetun sijaishuollon päättymisen jälkeen. Jälkihuolto on järjestettävä myös 37
§:ssä tarkoitetun avohuollon tukitoimena tapahtuneen sijoituksen päättymisen jälkeen, jos sijoitus on kestänyt yhtäjaksoisesti vähintään puoli vuotta ja kohdistunut lapseen yksin.
Jälkihuoltoa voidaan järjestää myös muulle kuin 1 momentissa tarkoitetulle lastensuojelun asiakkaana olleelle nuorelle.
Kunnan velvollisuus jälkihuollon järjestämiseen päättyy viiden vuoden kuluttua siitä, kun lapsi on ollut 1 momentissa tarkoitetun kodin ulkopuolisen sijoituksen päättymisen jälkeen viimeksi lastensuojelun asiakkaana. Velvollisuus jälkihuollon järjestämiseen päättyy viimeistään, kun nuori täyttää 25 vuotta.
Lapsella on oikeus jälkihuoltoon sijaishuollon päättymisen jälkeen. Huostassapito ja sijaishuolto päättyvät viimeistään täysi-ikäistymiseen. Jälkihuolto-oikeus päättyy nuoren täytettyä 25 vuotta. Jälkihuoltoa voidaan järjestää myös perhehoitona. Perhehoitona toteutettavasta jälki- huollosta tehdään päätös, ja perhehoitajan kanssa tehdään pääsääntöisesti määräaikainen toi- meksiantosopimus.
Täysi-ikäisen nuoren jälkihuollon keskeisin tavoite myös perhehoidossa on tukea nuorta it- senäistymisessä ja itsenäisessä elämässä. Perhehoitajan tulee siten osana lapsen kasvatusta val- mistaa häntä itsenäisessä asumisessa, elämässä ja taloudenpidossa tarvittaviin taitoihin. Nuo- ren kanssa tulee keskustella jo ennen täysi-ikäistymistä hänen omista tavoitteistaan ja tulevai- suuden toiveistaan sekä auttaa nuorta hahmottamaan niitä taitoja, joita nuori tarvitsee tavoit- teidensa saavuttamiseksi. Jälkihuoltoa perhehoitona voidaan toteuttaa myös jaksottaisena per- hehoitokodissa tai käynteinä nuoren kotiin. Jaksottainen tarkoittaa esimerkiksi muutoin itse- näisesti elävä nuori viettää viikonloppuja ja tai loma-aikoja perhehoidossa. Jälkihuollossa ole- valle lapselle tai nuorelle on laadittava jälkihuollon asiakassuunnitelma. Jälkihuollon sosiaali- työntekijä arvioi yhdessä nuoren sekä perhehoitajan kanssa nuoren perhehoidon tarvetta esi- merkiksi toisen asteen opintojen aikana tai asevelvollisuuden alkaessa. Perhehoitaja tukee nuorta itsenäistymisessä esimerkiksi konkreettisesti asioiden hoitamisessa opastamisessa ja eri
viranomaistahoilla asioinnissa. Asiakassuunnitelmassa sovitaan tarkemmin perhehoitajan anta- masta tuesta ja ohjauksesta. Nuori sitoutuu jälkihuollolle yhdessä sovittuihin tavoitteisiin.
Jälkihuoltoon siirtyvän nuoren asioista vastaavat sosiaalityöntekijät ja perhehoidon koordinaat- tori arvioivat yhdessä perusteita perhehoidon jatkumiselle, tämän jälkeen asiasta keskustellaan nuoren ja perhehoitajan kanssa. Perhehoidon jatkuessa laaditaan perhehoitajan kanssa uusi toimeksiantosopimus. Sopimuksessa määritellään perhehoitajalle maksettava perhehoidon palkkio ja kulukorvaus Kymenlaakson hyvinvointialueen aluehallituksen hyväksymien palkkioi- den ja korvausten perusteella.
7.2. Ikääntyneet ja vammaiset henkilöt
Perhehoidon onnistumisen kannalta on tärkeää, että asiakas sijoitetaan hänelle parhaiten so- pivaan perheeseen. Perhehoidon koordinaattori ja asiakkaan asioista vastaava sosiaalityönte- kijä/palveluohjaaja/sosiaaliohjaaja/asiakasohjaaja yhdessä arvioivat perhehoidon sekä perheen soveltuvuutta asiakkaalle. Perhehoidolla voidaan vastata asiakkaan lyhytaikaiseen, osa-vuoro- kautiseen, pitkäaikaiseen sekä ympärivuorokautiseen palvelutarpeeseen. Asiakkaan tarvitsema palvelu ja soveltuvuus perhehoitoon arvioidaan aina yksilöllisesti. Asiakkaaseen liittyviä esteitä perhehoidon toteutumiselle on käsitelty tarkemmin luvussa 3. Myös perhekodin fyysiset tilat voivat tuoda esteen perhehoitoon sijoittamiselle.
Xxxxxxx perhehoitopaikan löytyminen varmistetaan sillä, että koordinaattorilla on hallussaan tarvittavat tiedot sekä sijoitettavasta asiakkaasta että tulevasta perhehoitoperheestä. Koordi- naattori toimii perhehoitajan vastuutyöntekijänä. Yhteistyö perhehoitajien kanssa on tiivistä, ja sillä varmistetaan ajantasainen tuntemus ja tietämys perhehoitajien tilanteista.
Koordinaattorin tehtävänä on etsiä asiakkaalle soveltuvaa/soveltuvia perhehoitoperheitä, joita hän esittää asiakkaan asioista vastaavalle sosiaalityöntekijälle/asiakasohjaajalle/sosiaaliohjaa- jalle/palveluohjaajalle. Viranhaltija ottaa yhteyttä mahdolliseen perhehoitajaan ja kertoo tar- kemmin perhehoitoon sijoitettavasta asiakkaasta. Sosiaalityöntekijä/asiakasohjaaja/palveluoh- jaaja, koordinaattori ja perhehoitaja arvioivat yhdessä perheen mahdollisuuksia vastata juuri tämän asiakkaan tarpeisiin. Sosiaalityöntekijä/asiakasohjaaja/sosiaaliohjaaja/palveluohjaaja te- kee päätöksen asiakkaan sijoittumisesta perheeseen. Mikäli sosiaalityöntekijä/asiakasoh- jaaja/sosiaaliohjaaja/palveluohjaaja arvioi tarkoituksenmukaisena asiakkaan vierailun perhe- hoitajan luona ennen varsinaista perhehoidon käynnistymistä tulee vierailusta sekä sen kes- tosta sopia etukäteen. Xxxxxxxxx mukaan perhehoitajan on mahdollisuus vierailla myös asiak- kaan kotona ennen perhehoidon aloitusta. Vierailusta laadittu suunnitelma tulee ilmetä asia- kaskirjauksissa.
Asiakkaan vieraillessa tulevan perhehoitajansa luona ennen sijoituksen alkua, perhehoitajalle maksetaan toteutuneen (enintään laaditun suunnitelman) mukaisesti osavuorokautiselle per- hehoidolle määriteltyjen tuntimäärien mukaisesti. Perhehoitajan vieraillessa asiakkaan kotona maksetaan kilometrikorvaus. Palkkioiden ja korvausten maksamisesta koordinaattori tekee so- siaalityöntekijän laatimaan suunnitelman mukaisen palkkiomaksulomakkeen. Perhehoidon käynnistyessä tutustumisjaksolla, asiakkaan asioista vastaava viranhaltija sopii sen kestosta ja ajankohdasta asiakkaan ja perhehoitajan kanssa. Perhehoitajan kanssa tehdään toimeksianto- sopimus ennen jakson alkua.
8. PERHEHOIDON ASIAKKAAN ASEMA
Asiakkaalla on oikeus saada sosiaalihuollon toteuttajalta laadultaan hyvää sosiaalihuoltoa ja hyvää kohtelua ilman syrjintää. Asiakkaan ihmisarvoa, vakaumusta ja yksityisyyttä tulee kun- nioittaa. Sosiaalihuoltoa toteutettaessa on otettava huomioon asiakkaan toivomukset, mieli- pide, etu ja yksilölliset tarpeet sekä hänen äidinkielensä ja kulttuuritaustansa. (Laki sosiaali- huollon asiakkaan asemasta ja oikeudesta 812/2000 8§).
8.1. Lastensuojelu
Lastensuojelulaki 30 § Asiakassuunnitelma
Lastensuojelun asiakkaana olevalle lapselle on tehtävä asiakassuunnitelma, jollei asiakkuus pääty lasten- suojelutarpeen selvityksen jälkeen tai kysymyksessä ole tilapäinen neuvonta ja ohjaus.
Asiakassuunnitelma on laadittava ja tarkistettava, ellei siihen ole ilmeistä estettä, yhteistyössä lapsen ja huoltajan sekä tarvittaessa lapsen muun laillisen edustajan, vanhemman, muun lapsen hoidosta ja kas- vatuksesta vastaavan taikka lapselle läheisen henkilön sekä lapsen huoltoon keskeisesti osallistuvan tahon kanssa. Asiakassuunnitelmaan kirjataan ne olosuhteet ja asiat, joihin pyritään vaikuttamaan, lapsen ja hänen perheensä tuen tarve, palvelut ja muut tukitoimet, joilla tuen tarpeeseen pyritään vastaamaan, sekä arvioitu aika, jonka kuluessa tavoitteet pyritään toteuttamaan. Asiakassuunnitelmaan on kirjattava myös asianomaisten eriävät näkemykset tuen tarpeesta ja palvelujen sekä muiden tukitoimien järjestä- misestä. Asiakassuunnitelma on tarkistettava tarvittaessa, kuitenkin vähintään kerran vuodessa.
Huostaanotettua lasta koskevaan asiakassuunnitelmaan kirjataan lisäksi sijaishuollon tarkoitus ja tavoit- teet, erityisen tuen ja avun järjestäminen lapselle, hänen vanhemmilleen, huoltajilleen tai muille lapsen hoidosta ja kasvatuksesta vastaaville henkilöille. Lisäksi suunnitelmaan kirjataan, miten toteutetaan lap- sen yhteydenpito ja yhteistoiminta lapsen vanhempien ja muiden hänelle läheisten henkilöiden kanssa ja miten samalla otetaan lapsen edun mukaisella tavalla huomioon tavoite perheen jälleenyhdistämisestä sekä miten hänen varhaiskasvatuksensa, perusopetuksensa tai muu lapsen opetus järjestetään sijaishuol- lon aikana (Lsl 52a§).
Huostaanotetun lapsen vanhemmille on laadittava vanhemmuuden tukemiseksi erillinen asiakassuunni- telma, jollei sen laatimista ole pidettävä tarpeettomana. Suunnitelma laaditaan tarvittaessa yhteistyössä muun sosiaali- ja terveydenhuollon kuten päihde- ja mielenterveyshuollon kanssa.
Jälkihuollossa olevaa lasta tai nuorta koskevaan asiakassuunnitelmaan kirjataan jälkihuollon tarkoitus ja tavoitteet sekä erityisen tuen ja avun järjestäminen lapselle tai nuorelle sekä hänen vanhemmilleen, huol- tajilleen tai muille hänen hoidostaan ja kasvatuksestaan vastaaville henkilöille.
Asiakassuunnitelmaa täydennetään tarvittaessa erillisellä hoito- ja kasvatussuunnitelmalla.
Lastensuojelun sijaishuollon asiakassuunnitelma on toimeksiantosopimuksen lisäksi perhehoi- don toteutusta tukeva ja ohjaava asiakirja. Ennen asiakassuunnitelman laatimista lapsen asi- oista vastaava sosiaalityöntekijä tapaa lapsen. Lapsella on oikeus osallistua asiakassuunnitel- man laadintaan ikänsä, oman tahtonsa ja kehitystasonsa mukaisesti. Asiakassuunnitelma laa- ditaan lapselle vähintään kerran vuodessa. Perhehoidon koordinaattori osallistuu tarvittaessa asiakassuunnitelman laadintaan. Perhehoitoon sijoitettu lapsi on lastensuojelulain mukaan oi- keutettu asuinkunnassa tarpeen mukaisiin julkisiin palveluihin, kuten julkisiin terveydenhuol- topalveluihin ja koulupalveluihin. Kustannusvastuu on sijoittavalla kunnalla.
Asiakassuunnitelmaan tulee olla keskeisesti kirjattuna seuraavat asiat:
• lapsen ja perheen palvelujen ja tuen tarve
• lapsen terveydentila ja mahdolliset lääkitykset
o perhehoidossa olevan lapsen henkilökohtaiseen asiakassuunnitelmaan kirjataan lapsen tarvitseman tilapäisen tai jatkuvan lääkehoidon toteuttamisen ja seuraa- misen edellyttämät toimet ja vastuut. Lapsen sijoittava kunta on vastuussa siitä, että perhehoitopaikassa on turvallisen lääkehoidon kannalta riittävästi osaamista.
• olosuhteet ja asiat, joihin pyritään vaikuttamaan
• palvelut ja muut tukitoimet, joilla tuen tarpeeseen pyritään vaikuttamaan
• arvioitu aika, jonka kuluessa tavoitteet pyritään toteuttamaan
• asianosaisten eriävät näkemykset tuen tarpeesta ja tukitoimien järjestämisestä
• sosiaalityöntekijän tai muun lastensuojelun työntekijän henkilökohtaiset tapaamiset
• sijaishuollon tarkoitus ja tavoitteet
• erityisen tuen ja avun järjestäminen lapselle
• erityisen tuen ja avun järjestäminen vanhemmille, huoltajille tai muille lapsen hoidosta ja kasvatuksesta vastaaville henkilöille
• miten toteutetaan lapsen yhteydenpito ja yhteistoiminta lapsen vanhempien ja muiden lapselle läheisten henkilöiden kanssa
• miten tietojen antaminen lapselle toteutetaan
• lapselle maksettavat käyttövarat
• miten otetaan huomioon lapsen edun mukaisella tavalla tavoite perheen jälleen yhdis- tämisestä
• miten hänen varhaiskasvatuksensa, perusopetuksensa tai muu lapsen opetus järjeste- tään sijaishuollon aikana (Lsl 52a§)
• muut erikseen sovittavat asiat
Sijoitetulla lapsella on sama oikeus turvallisuuteen kuin muilla lapsilla. Tämän lisäksi hänellä on oikeus erityiseen suojeluun. Sijoitetulla lapsella on oikeus saada osakseen ymmärtämistä, turvaa ja hellyyttä. Lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän tehtävänä on huolehtia sijoi- tetun lapsen oikeuksien toteutumisesta.
Turvallisen lastensuojelun perhehoidon teesit:
• Lapsella on oikeus huolettomaan lapsuuteen.
• Lapsen ei tarvitse kantaa vastuuta aikuisten asioista.
• Lapsella on oikeus riittävään huolenpitoon.
• Ruuasta huolehtiminen, turvallinen uni ja syli lisäävät turvallisuuden tunnetta.
• Aikuisten toimivat suhteet luovat turvallisuutta Xxxxxxx.xx
8.2. Ikääntyneet ja vammaiset henkilöt
Perhehoito on sosiaalipalvelua ja perhehoidon asiakkaaseen sovelletaan lakia sosiaalihuollon asiakkaasta. Perhehoidon asiakkaalla on oikeus hyvään palveluun ja kohteluun. Sosiaalihuollon johtavia periaatteita on itsemääräämisoikeus, joka tulee huomioida perhehoidon suunnitte- lussa ja toteutuksessa. Itsemääräämisellä tarkoitetaan omasta elämästä määräämistä ja omaa elämää koskevien päätösten toteuttamista. Itsemääräämisoikeus ulottuu myös jokapäiväisiin toimiin ja se on otettava huomioon niin pitkälle kuin se on mahdollista.
Perhehoito perustuu asiakkaan yksilölliseen asiakassuunnitelmaan, joka laaditaan yhdessä asi- akkaan, asiakkaan vastuutyöntekijän, omaisen, perhehoitajan ja muiden tarvittavien asiantun- tijoiden kanssa. Velvoite sosiaalihuollon asiakkaalle laadittavasta asiakassuunnitelmasta tulee esille sosiaalihuoltolain (1301/2014) 39:ssä, vanhuspalvelulain (980/2012) 16 §:ssä sekä vam- maispalvelulain (380/1987) 3a (19.12.2008/981) §:ssä. Suunnitelmaan kirjataan perhehoidon tavoitteet, keinot, toteutuminen ja seuranta. Suunnitelmaa arvioidaan ja päivitetään asiakkaan toimintakyvyn muuttuessa kuitenkin vähintään kerran vuodessa.
Jos asiakas on tyytymätön perhehoidossa saamaansa palveluun tai kohteluun, hän voi kääntyä asiassa ensisijaisesti perhehoidon järjestämisestä vastaavan Kymenlaakson hyvinvointialueen viranomaisen, hänelle nimetyn omatyöntekijän tai perhehoidon koordinaattorin puoleen. Asi- akkaalla on oikeus tehdä saamastaan
hoivasta- ja huolenpidosta sekä kohtelusta valitus. Asiakkaalla on sen lisäksi mahdollisuus olla yhteydessä sosiaaliasiamieheen sekä tehdä sosiaalihuollon asiakaslain (2000/812) mukainen muistutus. Hoidettavalla on tasavertainen asema muihin perhekodin jäseniin nähden. Kymen- laakson hyvinvointialue arvioi perhehoidon soveltuvuuden asiakkaalle. Perhehoitoa suunnitel-
taessa huomioidaan asiakkaan toiveet. Perhehoidon aloitus valmistellaan siten, että asiak- kaalla, hänen omaisillaan ja perhehoitajalla on mahdollisuus tutustua toisiinsa jo perhehoidon suunnitteluvaiheessa.
8.3. Perhehoidon asiakasmaksut
Perhehoidon asiakasmaksuista säädetään sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista an- netussa laissa (734/1992).
Ikääntyneiden ja vammaisten henkilöiden Perhehoidosta perittävät asiakasmaksut määräyty- vät kymenlaakson hyvinvointialueen aluehallituksen vuosittain vahvistamien sosiaalihuollon asiakasmaksujen mukaisesti.
Perhehoitajan vapaan johdosta asiakkaalle ei saa tulla lisäkuluja. Perhehoitajan pitäessä laki- sääteisiä vapaita ja asiakkaan ollessa tilapäishoitojaksolla, maksaa asiakas perhehoidon asia- kasmaksun eikä tilapäishoidosta peritä maksua.
Sosiaali- terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain 11 §:n mukaan määrätty asiakas- maksu on jätettävä perimättä tai sitä on alennettava siltä osin kuin maksun periminen vaa- rantaa henkilön tai perheen toimeentulon edellytyksiä tai henkilön lakisääteisen elatusvelvol- lisuuden toteutumista.
9. PERHEHOITAJAN SOSIAALITURVA
9.1. Vakuutukset
Toimeksiantosopimuksen tehneiden perhehoitajien tapaturmavakuuttaminen kuuluu sijoitta- jakunnan lakisääteisiin tehtäviin. Kymenlaakson hyvinvointialue on vakuuttanut perhehoitajat perhehoitolain 20 §:n mukaisesti työtapaturma- ja ammattitautilain (459/2015) 3 §:n 1 momen- tin mukaisella vakuutuksella.
Perhehoitajan tehtävässä tapahtuneen tapaturman lisäksi perhehoitaja on oikeutettu saamaan korvausta myös ammattitaudista. Tapaturmavakuutus kattaa kaikki sellaiset vammat tai sai- raudet, joilla on selvä yhteys perhehoitajan tehtävän suorittamiseen tai siitä johtuviin olosuh- teisiin: perhehoitaja esimerkiksi loukkaantuu nostaessaan perhehoidossa olevaa henkilöä.
Tapaturman sattuessa perhehoitaja ottaa yhteyttä perhehoidon koordinaattoriin.
Kymenlaakson hyvinvointialue on vakuuttanut perhehoidossa olevat asiakkaat henkilövahin- gon osalta. Vakuutuksen kattavuus eri harrastuslajeissa tulee tarkistaa erikseen.
Perhehoidossa olevan asiakkaan aiheuttamiin vahinkoihin, kuten jonkin esineen rikkoutumisen varalle, ei Kymenlaakson hyvinvointialueella ole lakisääteistä velvollisuutta ottaa vahingonkor- vausvastuuvakuutusta. On suositeltavaa, että perhekodissa asiakkaita hoitava perhehoitaja hankkii kotivakuutuksen laajalla turvalla. Perhehoitajan tulee varmistaa, että vastuuvakuutus kattaa myös muut perheeseen pitkäaikaisesti sijoitetut perheenjäsenet.
Perhehoitajan omassa vapaa-ajan vietossa tapahtuvat vahingot eivät kuulu sijoittajan ottaman tapaturmavakuutuksen piiriin. Vapaa-ajan vakuutusturva on perhehoitajan omalla vastuulla.
9.2. Verotus
Perhehoitajalle maksettavat hoitopalkkio ja kulukorvaus sekä muut kustannusten korvaukset ovat veronalaista tuloa. Perhehoitaja hakee verottajalta toimeksiantosopimuksen mukaiselle työkorvaukselle erillisen verokortin. Kymenlaakson hyvinvointialue ilmoittaa perhehoitajalle maksamansa hoitopalkkion ja kustannusten korvaukset tulorekisteriin siitä annetun ohjeistuk- sen mukaisesti.
Hyvinvointialue toimittaa ennakonpidätyksen hoitopalkkion ja kustannusten korvausten yh- teismäärästä verokortin perusteella. Sairaanhoitomaksun ja päivärahamaksun sisältävä sai- rausvakuutusmaksu on laskettu mukaan verokortin pidätysprosenttiin. Kulukorvauksesta mak- setun veron osuuden saa verotuksessa takaisin, kunhan muistaa ilmoittaa kulukorvausten osuuden verovähennyksissä joka vuosi veroehdotuslomakkeen kohdassa ”muut tulonhankki- miskulut”.
9.3. Perhehoitajan sairastuessa maksettavat korvaukset
Perhehoitajan tulee ilmoittaa perhehoidon koordinaattorille välittömästi sairastumisestaan. Perhehoidon koordinaattorin tulee yhdessä asiakkaan asioista vastaavan sosiaalityönteki- jän/asiakasohjaajan/palveluohjaajan kanssa arvioida, millä tukitoimenpiteillä perhehoito voi jatkua. Jos perhehoidon jatkumista ei voida turvata tukitoimenpitein, on arvioitava perhehoi- topaikan muutosta perhehoitajan sairausloman ajaksi ja tarvittaessa järjestää tilapäinen sijais- huoltopaikka.
Mikäli hoito jatkuu perhekodissa perhehoitajan vastuulla sairausloman ajan, on perhehoitaja oikeutettu saamaan sairauspäivärahan, kulukorvauksen ja hoitopalkkion. Perhehoitaja on oi- keutettu saamaan sairauspäivärahaa omavastuuajan (sairastumispäivä + 9 arkipäivää) jälkeen verotettavien tulojensa perusteella. Sairauspäivärahan tarkoituksena on korvata niitä tuloja,
jotka perhehoitaja menettää sairauden takia. Jos perhehoidon hoitopalkkion maksaminen jat- kuu sairausloman aikana, hän ei menetä tätä tuloa. Tällöin vuositulossa ei huomioida perhe- hoidon hoitopalkkiota.
Perhehoitajan tulee päivärahahakemuksessa osoittaa, kuinka perhehoidossa olevien henkilöi- den hoito on järjestetty perhehoitajan sairausloman aikana. Perhehoitaja voi saada yhtä aikaa sekä perhehoidon hoitopalkkiota, että sairauspäivärahaa.
Sairausloma ja -päiväraha antavat mahdollisuuden hoidolle ja toipumiselle. Hyvinvointialue maksaa sairausloman omavastuuajan hoitopalkkion.
Sairausloman pitämättömyydellä saattaa olla vaikutusta vakuutuskorvauksiin silloin, jos sairaus tai vamma uusiutuu eikä niiden alkuperää voida osoittaa viittaamalla sairauslomaan.
Päätoiminen perhehoitaja
Päätoimisen perhehoitajan sairauspäivärahan suuruuteen vaikuttaa se, saako hän samanaikai- sesti perhehoidon hoitopalkkiota. Jos perhehoidon hoitopalkkion maksaminen jatkuu sairaus- loman aikana, perhehoitajalle maksetaan sairausloman ajalta sairauspäivärahaa vähimmäis- määräisenä.
Päätoimisen perhehoitajan on mahdollista siirtää hoitopalkkio sairauslomansa ajaksi perheen toiselle perhehoitajalle, mikäli perheessä on kaksi perhehoitajaa. Jos perheen toinen perhehoi- taja jää kotiin päätoimisen perhehoitajan sairausloman ajaksi, hänelle voidaan maksaa ansion- menetyskorvausta. Mikäli perhehoitaja, jolle hoitopalkkio siirretään sairausloman ajaksi, käy palkkionsiirron aikana ansiotyössä kodin ulkopuolella, ei ansionmenetyskorvausta makseta siirron ajalta.
Sivutoiminen perhehoitaja
Mikäli perhehoitajalla on perhehoidon hoitopalkkion lisäksi muuta tuloa, lasketaan sairauspäi- väraha ko. tulon perusteella. Koska perhehoidon hoitopalkkion maksaminen jatkuu sairauslo- man aikana, sitä ei huomioida sairauspäivärahan määrässä.
Sairauspäivärahan hakeminen
Sairauspäivärahaa haettaessa perusteena on lääkärintodistus. Xxxx arvioi sairauspäivärahan myöntämisessä perhehoitajan työkyvyttömyyttä perhehoitajan esittämän selvityksen pohjalta. Perhehoitajan tulee sairauspäivärahahakemuksessaan selvittää, mitä perhehoitajan tehtäviä hän on estynyt hoitamasta sairauden tai vamman takia sekä kuka tehtäviä hoitaa hänen sai- rauslomansa aikana.
9.4. Eläke
Perhehoito kuuluu eläketurvan piiriin. Perhehoitajan eläketurva määräytyy peruseläketurvan mukaisesti ja kertyvän eläkkeen suuruus määräytyy hoitopalkkion perusteella.
Lisätietoja: xxx.xxxx.xx, xxx.xxxx.xx, xxx.xxxxxxxxxxxxx.xx
Perhehoitajan eläke-eduista säädetään julkisten alojen eläkelaissa 81/2016. Vanhuuseläkkeellä voi edelleen toimia perhehoitajana.
10. PERHEHOIDON ASIAKASTA KOSKEVIA ASIOITA
10.1. Lastensuojelu
Lastensuojelun perhehoidossa lapsen etuun ja hänen kasvunsa tukeen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Tavoitteena on turvata lapselle pysyviä ja läheisiä ihmissuhteita ja turvalliset kasvu- olosuhteet. Xxxxxx perhehoitaja on erityisessä vastuussa, sillä hänen tehtäviinsä kuuluu omalta osaltaan hoivan lisäksi myös lapsen kasvattaminen. Xxxxxx perhehoito asettaa perhehoitajalle erityisiä osaamisvaatimuksia myös osallisuuden tukemisen suhteen, sillä lapsen osallisuuden tukeminen linkittyy aina lapsen ikään ja kehitystasoon. Pienen vauvan osallisuuden tukeminen vaatii esimerkiksi hyvin erilaista osaamista kuin nuoren osallisuuden tukeminen. Osallisuutta voidaan lisätä lasten ja nuorten kohdalla esimerkiksi huomioimalla se, että lapsi tai nuori ym- märtää häntä koskevien toimenpiteiden merkityksen ja hänelle kerrotaan ymmärrettävästi häntä koskevista asioista. Myös lasten kohdalla osallisuus tulee kuitenkin nähdä laajana oikeu- tena osallistua itseä koskevaan päätöksentekoon eikä vain oikeutena saada tietoa.
10.1.1. Lapsen ja hänen läheistensä osallisuuden tukeminen
Perhehoidon järjestämisessä on tärkeää turvata lapsen ja hänen läheistensä osallisuus perhe- hoitoa suunniteltaessa ja perhehoidon aikana. Tämä tarkoittaa, että perhehoidossa oleva lapsi saa ikänsä, kehitystasonsa ja toimintakykynsä mukaisesti ja tarvittavin tukitoimin olla mukana tekemässä elämäänsä liittyviä suunnitelmia ja päätöksiä niin, että hänen tahtonsa ja etunsa otetaan huomioon.
Perhehoidossa olevan lapsen osallisuuden kokemukseen vaikuttavat perhekodin sosiaaliset ja tunnesuhteet, vuorovaikutuksen tavat ja laatu sekä hänen aiemmat kokemuksensa. Tärkeää on huolehtia myös lapsen ja hänen vanhempiensa, sisarustensa, omaistensa ja muiden läheistensä välisestä yhteydenpidosta, jotta sosiaaliset suhteet säilyvät. Edellä mainituilla läheissuhteilla on
myös tärkeä merkitys lapsen henkilöllisyyden ja identiteetin rakentumisen kannalta. Perhehoi- taja ja perhehoitoperheen muut jäsenet voivat omalla toiminnallaan tukea henkilön/lapsen ja hänen läheistensä osallisuutta. Koko perheen yhteenkuuluvuuden osalta on tärkeää huomi- oida myös perheessä jo asuvien lasten osallisuus.
Lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän tulee mahdollistaa lapsen, lapsen perheen ja muiden läheisten sekä lapselle tärkeiden ihmisten mahdollisuus jatkuvaan ja luottamukselli- seen vuorovaikutukseen. Lisäksi lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän vastuulla on, että lapsen läheiset ovat mahdollisuuksien mukaan osallisena lapsen asioissa kaikissa sijaishuollon vaiheissa.
10.1.2. Lapsen huoltajuus ja edunvalvonta
Huostassa olevan lapsen huoltajia ovat hänen omat vanhempansa, jollei huoltajuudesta ole tehty muuta sopimusta tai oikeuden päätöstä. Lapsen vanhempia tulee kuulla lasta koskevissa ratkaisuissa. Vanhemmalla, joka on huoltaja, on vireillepano- ja muutoksenhakuoikeus lasta koskevissa päätöksissä, kuten huostassa pidon lopettamista tai yhteydenpitoa koskevissa asi- oissa. Jos lapsi jää kuolemantapauksen tai muun syyn takia ilman huoltajaa, hänelle määrätään oikeuden päätöksellä uusi huoltaja. Ensisijaisesti huoltajaksi sopivaa henkilöä haetaan hänen omaisistaan.
Kiireellisesti sijoitetun ja huostaan otetun lapsen kokonaisvaltainen vastuu hoidon ja huollon järjestämisestä on lapsen asioista vastaavalla sosiaalityöntekijällä.
Lapselle tulee lastensuojeluasioissa määrätä edunvalvoja käyttämään huoltajan sijasta lapsen puhevaltaa, jos on perusteltu syy olettaa, ettei huoltaja voi puolueettomasti valvoa lapsen etua asiassa ja edunvalvojan määrääminen on tarpeen asian selvittämiseksi tai muutoin lapsen edun turvaamiseksi. Lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän tehtävänä on arvioida edunvalvo- jan tarvetta ja tarvittaessa hakea edunvalvoja turvaamaan lapsen etua.
Perhehoitaja voi sähköisen järjestelmän kautta hoitaa lapsen päivähoidon ja koulun arkeen liittyviä asioita esimerkiksi Wilma-järjestelmän kautta. Toimivalta voidaan tarvittaessa esittää sosiaalityöntekijän antamalla erillisellä luvalla. Perhehoitaja on velvollinen toimittamaan lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän tietoon esimerkiksi lapsen koulunkäyntiin liittyvät muut kuin päivittäiset asiat.
10.1.3. Lapsen kotikunta ja asuinkunta
Lapsen sijoittajakunta pysyy lapsen kotikuntana hänen täysi-ikäisyyteensä asti. Kun lapsi muut- taa perhehoitoon sijoituskunnan ulkopuolelle, merkitään perhehoitajan asuinkunta lapsen
muuttoilmoitukseen tilapäiseksi asuinkunnaksi. Lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä te- kee sijoittamastaan lapsesta muuttoilmoituksen.
Lapsen tultua täysi-ikäiseksi muuttoilmoitus aktivoidaan ja nuoren asuinkunnaksi tulee se paikkakunta, jossa hän tosiasiallisesti asuu.
10.1.4. Lapsen uskonto ja rippikoulu
Käytännössä alle 15-vuotias kirkkoon kuulumaton nuori ei ilman huoltajan suostumusta voi osallistua uskonnon opetukseen tai käydä rippikoulua. Nuori ei myöskään saa ilman huoltajan suostumusta osallistua muun kuin huoltajan hänelle valitseman uskonnollisen suuntauksen rippikouluun.
10.1.5. Lapsen päivähoito ja koulu
Lapsen päivähoidon tarpeesta päättää lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä. Jos lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä arvioi lapsen edun mukaista olevan, että hän on perhekodin ulkopuolisessa päivähoidossa. Varhaiskasvatuspaikan hakee sosiaalityöntekijä. Hakemisvai- heessa on ilmoitettava, että paikkaa haetaan perhehoitoon sijoitetulle lapselle. Perhehoitajalta ei peritä asiakasmaksua.
Lapsella on oikeus käydä koulua asuinpaikkakunnallaan. Sosiaalityöntekijä hakee lapselle kou- lupaikkaa. Jos lapsen koulupaikka muuttuu perhehoitosijoituksen myötä, lastensuojelun ja koulutoimen viranomaiset hoitavat yhteistyössä lapsen koulupaikan vaihtumiseen liittyvät sel- vittelyt.
Lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän tulee antaa päivähoitoon sekä kouluun tiedoksi oleelliset lapsen hoitoon tai koulunkäyntiin vaikuttavat asiat ja perhehoitajan tulee tiedottaa lapsen arkeen liittyvät asiat. Sekä päiväkoti että koulu ovat lasta koskevista tiedoista vaitiolo- velvollisia. Lapsen vanhemman on mahdollista osallistua varhaiskasvatussuunnitelmaan päivä- kodissa ja vastaaviin palavereihin koulussa.
10.1.6. Lapsen passi ja henkilökortti
Hakemus huostaan otetun lapsen passista tai henkilökortista jätetään lapsen asuinpaikkakun- nan passiviranomaiselle ja siihen tulee toimittaa liitteeksi lapsen asioista vastaavan sosiaali- työntekijän lupa passin tai henkilökortin myöntämiseksi. Passin tai henkilökortin hankkimisku- lut sisältyvät perhehoitajalle maksettavaan kulukorvaukseen.
10.1.7. Matkustuslupa
Perhehoitajalla on velvollisuus ilmoittaa ulkomaanmatkoista lapsen asioista vastaavalle sosi- aalityöntekijälle. Lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä voi myöntää huostaan otetulle lap- selle matkustusluvan, jos lapsi on lähdössä perhekotiperheen mukana ulkomaan matkalle. Matkustuslupa myönnetään erikseen jokaista matkaa varten.
Jos lapsi matkustaa esimerkiksi koululuokan kanssa ulkomaille, matkustuslupaan nimetään lapsesta matkan aikana huolehtiva ja vastuussa oleva aikuinen (yleensä lapsen opettaja). Sa- moin toimitaan, jos lapsi matkustaa esimerkiksi harrastukseen liittyvälle kilpailumatkalle.
10.1.8. Lapsen pankkitili
Lapsen huoltajat säilyvät huostaanotosta huolimatta edelleen lapsen taloudellisten asioiden edunvalvojina. Käytännössä he voivat nostaa varoja alle 18-vuotiaan lapsensa nimissä olevalta pankkitililtä. Hyvinvointialueen viranomainen voi avata sijaishuollossa olevan lapsen käyttöva- roja varten tilin, johon lapsella on käyttöoikeus. Näin meneteltäessä lapsen huoltajat eivät pysty nostamaan lapsen tililtä rahaa. Perhehoitaja ei voi toimia lapsen taloudellisena edunval- vojana, ellei häntä ole määrätty edunvalvojaksi ko. tehtävään oikeuden päätöksellä.
Hyvinvointialueen lastensuojelun toimistosihteeri täyttää pankin tilinavauslomakkeen, jonka johtava sosiaalityöntekijä allekirjoittaa ja toimii näin tilin hakijana lapselle. Lapselle voidaan avata tili käyttövaroja varten. Käyttövarat ovat lapselle maksettavia varoja, joita hänellä on oi- keus hallita itse. Sosiaalitoimella ei ole oikeutta seurata, mihin lapsi käyttää varoja. Tällöin lapsi saa itselleen asiaan kuuluvan pankkikortin ja lapsella on käyttöoikeus hänelle avattuun pank- kitiliin. Myös verkkopankkitunnukset voidaan tilata lapsen käyttöön lapsen huoltajan suostu- muksella. Lisäksi lapselle avataan hyvinvointialueen toimesta erillinen tili hänelle kertyviä it- senäistymisvaroja varten tai mikäli hän perii tai saa lahjaksi rahavaroja. Jälkihuoltoon siirryttyä lapsi neuvottelee itsenäistymisvarojensa käytöstä jälkihuollon sosiaalityöntekijän kanssa.
10.1.9. Lapsen opintojen tukeminen
Perhehoitajalle korvataan lapsen peruskoulun jälkeisistä opinnoista aiheutuvat välttämättömät opiskelukustannukset, joita koulu ei kustanna. Kaikista opiskeluun vaadittavista hankinnoista on perhehoitajan toimitettava koordinaattorille kuitit. Lapsen asioista vastaava sosiaalityönte- kijä tekee lapselle asianmukaisen taloudellisen tuen päätöksen, jonka perusteella kyseiset vält- tämättömät hankinnat korvataan perhehoitajalle kuukausittaisen palkkionmaksun yhteydessä.
Koululaisen tai opiskelijan oikeus opintotukeen alkaa hänen täyttäessään 17 vuotta. Perhehoi- dossa asuva nuori saa täysimääräisen opintorahan, koska hän ei asu omien vanhempiensa
luona. Nuori hakee opintotukea itse, alle 17-vuotiaalla nuorella voi olla mahdollisuus saada opintotuen oppimateriaalilisää. Opintotukea haetaan Kelasta.
Asiakassuunnitelmassa sovitaan, mitä kustannuksia nuoren tulee opintorahallaan kattaa (esim. puhelinkulut). Perhehoitajan tehtävänä on opastaa lasta tai nuorta rahan käyttöön niin, että lapsi tai nuori oppii huolehtimaan niistä hankinnoista, jotka hänen omalle vastuulleen asiakas- suunnitelmassa sovitaan.
10.2. Ikääntynyt / vammainen henkilö perhehoidossa
Perhehoidossa korostuu asiakkaan tarpeisiin vastaavan, laadukkaan ja turvallisen hoivan ja huolenpidon toteutuminen perhe arjessa. Asiakkaan osallistumisella yhdessä perheen jäsen- ten kanssa arjen askareisiin tuetaan hänen toimintakykyään sekä osallisuutta. Ikäänty- neellä/vammaisella henkilöllä on monesti useita sosiaali- ja terveyspalveluja, joten perhehoi- don toteutuksessa korostuu tiivisyhteistyö eritahojen kanssa. Tämä tulee huomioida myös asiakkaan itsemääräämisoikeuden toteutumisessa.
10.2.1. Edunvalvonta perhekodissa
Jos asiakkaalla on edunvalvoja, tulee perhehoitajan sopia asiakkaan varojen ja omaisuuden käytöstä liittyvistä asioista edunvalvojan kanssa. Perhehoitoasiakkaalle haetaan tarvittaessa edunvalvojaa, mikäli henkilö ei kykene itse huolehtimaan itsestään ja valvomaan etujaan. Per- hehoitaja ei voi toimia asiakkaan edunvalvojana tai yksityisvarojen hoitajana. Hoidettavan si- joittaneen kunnan tehtävänä on valvoa, että sijoitus perhehoitoon toteutuu perhehoitolain mukaisesti ja hoidettava saa tarvitsemansa palvelut ja tukitoimet.
10.3. Lääkehoidon toteutuminen perhehoidossa (toimeksiantosuhteinen)
Perhehoidon asiakkaan lääkehoidon toteutumisesta sovitaan aina asiakaskohtaisesti asiakas- suunnitelmassa huomioiden asiakkaan terveydentila ja hoidon tarve. Asiakkaan lääkehoidon toteuttaminen pohjautuu asiakaskohtaiseen lääkehoitosuunnitelmaan. Asiakkaan lääkehoi- toon liittyvät vastuut määritellään perhehoidon asiakassuunnitelmassa. Lääkehoidon toteutu- minen perustuu Kymenlaakson hyvinvointialueen alueelliseen lääkehoitosuunnitelmaan. Per- hehoidon asiakkaat käyttävät julkisen terveydenhuollon lääkäripalveluja tai omakustanteisesti yksityislääkäreitä. Perhehoidossa olevan asiakkaan lääkehoidon toteutuksesta voi vastata myös kotihoito. Tällöin asiakas on kotihoidon säännöllisenä asiakkaana kotihoidon lääkärin palveluiden piirissä.
Toimeksiantosuhteisessa perhehoidossa luonnollista tietä toteutettavaan lääkehoitoon osal- listuminen ei edellytä perhehoitajalta tutkinnossa hankittua lääkehoito-osaamista. Vaativan lääkehoidon toteuttaminen edellyttää lääkelupaa, jota ennen perhehoitajien lääkehoito-
osaaminen tulee varmistaa. Osaamisen varmistamisen toteutus määritellään osana hyvin- vointialueen lääkehoitosuunnitelmaa. Kymenlaakson hyvinvointialue järjestää toimeksianto- suhteisille perhehoitajille lääkehoidon koulutusta ja tarvittaessa varmistaa riittävän osaami- sen.
11. PERHEHOITAJIEN TUKI
Perhehoitolaki 15 § (8.7.2022/606) Koulutus ja tuki
Perhehoidon järjestämisestä vastaava hyvinvointialue vastaa toimeksiantosopimukseen kirjat- tavalla tavalla perhehoitajalle annettavasta tarvittavasta valmennuksesta, työnohjauksesta ja koulutuksesta sekä perhehoitajaksi aikovalle henkilölle annettavasta ennakkovalmennuksesta. Perhehoidon aikana tarvittavan tuen järjestämiseksi perhehoitajalle on nimettävä jokaista hoi- dettavaa varten vastuutyöntekijä. Perhehoitajalle on järjestettävä riittävä mahdollisuus saada tukea ja tavata vastuutyöntekijää.
Sijoituksen alkaessa perhehoitajalle nimetään Xxxxxxxxxxxx hyvinvointialueen perhehoidon koordinaattoreista perhehoitolain mukainen vastuutyöntekijä, joka vastaa perhehoitajalle koh- distettavista lakisääteisistä tukimuodoista asiakkaan sijoituksen aikana. Hyvinvointialue tukee perhehoitajia järjestämällä heille yksilö- ja ryhmätapaamisia sekä tekemällä sovitusti käyntejä perhekoteihin. Perhehoitajat saavat ohjausta ja tukea myös aina tarvittaessa puhelimitse ja/tai etäyhteyksin. Kymenlaakson hyvinvointialueella käynnistyy kesällä 2023 kehittämishanke per- hehoitotoiminnan vahvistamiseksi. Hankkeessa painottuu perhehoitajien ennakkovalmennuk- sen toimintamallin kehittäminen, perhehoitajien rekrytointi sekä perhehoitajien tukeen liittyen Mentori-toiminnan kehittäminen.
11.1. Tiedollinen tuki
Kymenlaakson hyvinvointialue vastaa perhehoitajille annettavasta ennakkovalmennuksesta, työnohjauksesta ja koulutuksesta. Koordinaattorit tiedottavat perhehoitajia perhehoitoon liit- tyvistä ajankohtaisista asioista pääsääntöisesti sähköpostitse. Perhehoitajille tarjotaan vuosit- tain täydennyskoulutusta mahdollisuuksien mukaan. Perhehoitajien toiveita koulutusten ai- heista pyritään toteuttamaan tai koulutusten aiheet määrittyvät ajankohtaisen teeman tai ai- heen mukaan. Perhehoitajien toivotaan osallistuvan heille järjestettyihin lakisääteisiin koulu- tuksiin ajantasaisen ja yhteisen tiedonsaannin turvaamiseksi. Kymenlaakson hyvinvointialue tarjoaa vuosittaisen täydennyskoulutuspäivän perhehoitajille.
Kymenlaakson hyvinvointialue tukee perhehoitajaa alku-, perus- ja tehostetun tuen muodoin. Alkutuki kuuluu kaikille perhehoitajille jokaisen uuden sijoituksen alkaessa. Tavoitteena on an-
taa vahva tuki perhehoitoperheelle, jotta lähtökohdat sijoituksen kokonaisvaltaiselle onnistu- miselle olisivat mahdollisimman hyvät. Alkutuki muodostuu perhehoidon koordinaattorin, so- siaalityöntekijän, sosiaaliohjaajan/palveluohjaajan/asiakasohjaajan käynneistä, konsultaatiosta ja tiiviistetystä yhteydenpidosta sekä asiakkaan tilanteen vaatiman erityisasiantuntijan tiiviistä konsultaatiosta. Perustuki on kaikille perhehoitajille kuuluvaa säännöllistä tukea sijoituksen aikana perhehoidon koordinaattorin ja asiakkaan asioista vastaavan viranhaltijan yhteydenpi- toa, käynteinä ja konsultaationa. Perustukeen kuuluu vuosittaista täydennyskoulutusta. Tehos- tettu tuki täydentää tarvittaessa alku- ja perustukea. Se on suunnitelmallista, tavoitteellista ja määräaikaista. Tehostettua tukea voi antaa perhehoidon koordinaattori, sosiaalityöntekijä, so- siaaliohjaaja/palveluohjaaja/asiakasohjaaja tai muu asiakkaan tilanteen mukaan tarvittava asi- antuntija.
Kymenlaakson hyvinvointialue tarjoaa perhehoitajille lain mukaista työnohjausta, joka toteu- tetaan yksilötyönohjauksena tai ryhmätyönohjauksena. Xxxxxxxxxx on luottamuksellista ja vuorovaikutuksellista perhehoitajana toimisen tukemista, arviointia ja kehittämistä. Työnoh- jaukselle sovitaan yhdessä tavoitteet. Perhehoitajalla on oikeus työnohjaukseen pääsääntöi- sesti kerran kuukaudessa toimeksiantosopimuksen voimassa oloaikana. Työnohjaaja valitaan hyvinvointialueen kilpailuttamista työnohjaajista, hyvinvointialueen toimintamallin mukaisesti. Työnohjaajan valinnassa korostuu työnohjaajan mahdollisuus vastata perhehoitajan tarpeisiin. Perhehoitajan toiveet työnohjaajasta pyritään huomioimaan mahdollisuuksien mukaan. Työn- ohjaukselle asetettujen tavoitteiden toteutumista arvioidaan yhdessä perhehoitajan, työnoh- jaajan ja hyvinvointialueen edustajan kanssa. Seurannan toteutumisesta sovitaan työnohjauk- sen alkaessa.
Perhehoitajille järjestetään yhteinen tapaaminen hyvinvointialueen edustajien kanssa 2 x vuo- dessa. Tapaamisessa käydään läpi ajankohtaisia asioita ja kuullaan perhehoitajia.
11.2. Vertaistuki
Vertaistuki on yksi keskeisimmistä perhehoitajien hyväksi kokemista emotionaalisen tuen muodoista. Vertaisryhmässä samankaltaisessa elämäntilanteessa olevilla on mahdollisuus koordinaattorin tukemana jakaa kokemuksiaan ja oppia toisiltaan. Kokemusten ja tunteiden jakaminen vertaisten kanssa helpottaa joskus rankoiltakin tuntuvissa perhehoidon tilanteissa ja ehkäisee uupumista. Vertaisryhmä ei kuitenkaan voi korvata perhehoitajan tarvitsemaa ammatillista, työnohjauksellista tukea. Vertaisen tukea voi löytää esim. yhdistystoiminnan kautta, vertaisryhmistä, vertaispäiviltä ja -viikonlopuista. Netin kautta on myös saatavissa ver- taistukea asuinpaikasta riippumatta.
Kymenlaakson hyvinvointialue järjestää toimeksiantosopimussuhteisille perhehoitajille vertais- ryhmätoimintaa ohjatusti (esimerkiksi säännöllisesti kokoontuvat perhekahvilat). Vertaistuki- tapaamisessa on tärkeää muistaa vaitiolovelvollisuus.
11.3. Mentorointi
Mentorointi on perhehoidon tukimuoto, jossa tuetaan perhehoidon alussa tai yllättävissä ti- lanteissa olevia perhehoitajia. Xxxxxxxxx toimii pitkäaikainen, mentorikoulutuksen käynyt per- hehoitaja. Mentori on hiljaisen tiedon ja kokemuksen välittäjä ja arjen tilanteiden avaaja. Men- toritoiminta on tavoitteellista ja määräaikaista toimintaa, josta sopivat perhehoidon koordi- naattori, perhehoitaja ja mentori.
Mentoritoiminta täydentää perhehoidon tukimuotoja, mutta ei korvaa esimerkiksi perehdy- tyksen, työnohjauksen tai vertaistuen tarvetta. Mentorointia voidaan tarjota perhehoitajalle esimerkiksi alkutukijakson jälkeisenä tukena tai perhekotiperheen erityis- tai kriisitilanteissa. Mentorointiin ei kuitenkaan välttämättä tarvita mitään erityistilannetta, vaan sitä voidaan tar- jota kaikille sitä vastaanottaville perhehoitajille. Hyvinvointialueella on käytettävissä koulutet- tuja mentoreita. Mentorointisuhde kestää noin puoli vuotta ja käsittää kahdeksan tapaamista. Mentorointia on tarkoituksenmukaisinta toteuttaa perhehoitajan kodissa.
11.4. Hyvinvointi- ja terveystarkastus
Hyvinvointialue järjestää lakisääteisen hyvinvointi- ja terveystarkastuksen joka toinen vuosi (parittomina vuosina) muun työterveyshuollon piiriin kuulumattomalle perhehoitajalle.
Terveystarkastus käsittää alkukartoituksen nettikyselynä. Kyselyn perusteella työterveyshoitaja on tarvittaessa yhteydessä perhehoitajaan. Terveystarkastus voi tarvittaessa sisältää 1 h tarkas- tuksen työterveyshoitajalla, lääkärin vastaanottoajan 20 min ja peruslaboratoriotutkimukset.
11.5. Sijaishoito perhehoitajan kotiin
Perhehoitolaki 14 § Sijaishoito perhehoitajan vapaan ja muun poissaolon aikana
Hyvinvointialue voi järjestää perhehoitajan vapaan tai muun tilapäisen poissaolon ajaksi tarvitta- van sijaishoidon tekemällä 6 §:ssä säädetyt edellytykset täyttävän henkilön kanssa toimeksianto- sopimuksen, jolla tämä sitoutuu huolehtimaan sijaishoidosta perhehoitajan tai hoidettavan ko- tona. Sijaishoito voidaan järjestää edellä tarkoite-tulla tavalla, jos perhehoitaja suostuu siihen ja järjestely arvioidaan hoidettavan edun mukaiseksi. (8.7.2022/606)
Xxxxxxxxxxxxxx kanssa tehtävässä toimeksiantosopimuksessa sovitaan:
1) sijaishoitajalle maksettavan hoitopalkkion määrästä ja suorittamisesta;
2) tarvittaessa sijaishoitajalle aiheutuvien kustannusten korvaamisesta;
3) toimeksiantosopimuksen voimassaolosta;
4) tarvittaessa muista sijaishoitoa koskevista seikoista.
Sijaishoitaja ei ole työsuhteessa sopimuksen tehneeseen hyvinvointialueeseen. Sijaishoitajalle jär- jestettävään koulutukseen ja tukeen sovelletaan 15 §:ää ja hänen sosiaaliturvaansa 20 §:ää. (8.7.2022/606)
Perhehoitajalle voidaan järjestää sijaishoitaja vapaan tai muun tilapäisen poissaolon ajalle. Si- jaishoito järjestetään perhehoidossa olevan hoidettavan hoidon järjestämiseksi. Tilapäinen poissaolo voi olla esimerkiksi, jos perheen jäsen tai toinen perhehoitoon sijoitettu asiakas tar- vitsee perhehoitajan mukaan lääkärikäynnille, eikä perheen toisen aikuisen ole mahdollista vastata kotiin jäävien perhehoidon asiakkaiden hoidosta sinä aikana. Poissaoloista ja niiden aikaisesta hoidettavan hoidon toteutumisesta sijaishoitajana sovitaan aina etukäteen perhe- hoidon koordinaattorin kanssa. Sijaishoitajan kanssa tehdään toimeksiantosopimus, jossa so- vitaan muun muassa sijaistamisen kestosta, määrästä, hoitopalkkiosta sekä muista sijaishoita- jalle korvattavista kustannuksista. Sijaishoitajalle maksettavat palkkiot ja korvaukset määräy- tyvät kymenlaakson aluehallituksen vahvistamien palkkioiden ja korvausten perusteella (lyhyt- aikainen perhehoito/osa-vuorokautinen perhehoito).
11.6. Muu tuki
Kymenlaakson hyvinvointialueen perhehoidon koordinaattorit ovat perhehoitajien käytettä- vissä eri elämäntilanteissa ja sijoituksen vaiheissa. Xxxxxxxxxxxxxx suunnittelee tarvittavan per- hehoidon tuen yhdessä perhehoitajan kanssa ja sopii käytännöistä perhehoitajan kanssa. Asi- akkaan asioista vastaava viranhaltija on myös tarvittaessa perhehoitajan tukena asiakkaaseen liittyvissä haasteellisissa tilanteissa.
12. YHTEISTYÖ JA YHTEYDENPITO
Julkista hallintotehtävää hoitavan perhehoitajan yhteistyökyky sosiaalihuollosta vastaavan toi- mielimen ja lapsen vanhempien kanssa on paitsi toimeksiantosopimukseen kirjoitettu ehto myös lakiin perustuva vaatimus (LSL 52 ja 79§). Siksi myös perhehoitajan yhteistyövalmiudet ovat keskeisessä asemassa, kun arvioidaan perhekodissa annettavan hoidon kokonaisvaltaista lapsen edun mukaisuutta.
Perhehoitaja ja asiakkaan asioista vastaava sosiaalityöntekijä/asiakasohjaaja/palveluohjaaja te- kevät yhteistyötä asiakkaan edun toteutumiseksi sijoituksen aikana. Asiakkaalle järjestetään säännöllisesti asiakassuunnitelmaneuvottelu, johon perhehoitaja osallistuu. Perhehoidon koordinaattori osallistuu asiakassuunnitelmaneuvotteluihin tarvittaessa perhehoitajan tai asi- akkaan asioista vastaavan sosiaalityöntekijän toiveesta.
Perhehoitaja tekee yhteistyötä perhehoidossa olevan asiakkaan läheisten, perhehoidon koor- dinaattorin ja muiden yhteistyötahojen kanssa asiakassuunnitelmassa sovitulla tavalla.
Perhehoitajan tulee pitää asiakkaan asioista vastaava sosiaalityöntekijä/asiakasohjaaja/palve- luohjaaja ajan tasalla perhehoitoon sijoitettuun asiakkaaseen liittyvissä asioissa.
12.1. Yhteydenpidon rajoittaminen
Vastuu lapsen yhteydenpito-oikeuden laadun ja laajuuden määrittämisestä sijaishuollon ai- kana kuuluu lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän tehtäviin (LSL 45.2 ja 54 §). Lapsen ja hänelle läheisten henkilöiden välisestä yhteydenpidosta pyritään lähtökohtaisesti sopimaan huostaan otetun lapsen asiakassuunnitelmassa (LSL 30.3 §). Mikäli sopimukseen ei päästä ja jos jokin lastensuojelulain 62 §:n 1 momentissa säädetyistä edellytyksistä täyttyy, voidaan lap- sen ja vanhemman tai muun lapselle läheisen henkilön välistä yhteydenpitoa rajoittaa. Tämä vaatii valituskelpoisen hallintopäätöksen.
Lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän on kuitenkin pyrittävä aktiivisesti tukemaan ja edistämään lapsen yhteydenpito-oikeuden toteutumista rajoitustoimenpiteen sallimissa puit- teissa. Lisäksi sosiaalityöntekijän on virkansa puolesta valvottava, että perhehoitaja tukee ja edistää lapsen yhteydenpitoa vanhempien ja muiden lapselle läheisten henkilöiden kanssa asi- anmukaisella tavalla (LSL 54.2 § ja 79 §).
13. PERHEHOITAJAN OIKEUS VAPAASEEN
Perhehoitolaki 13 § (8.7.2022/606) Oikeus vapaaseen
Jollei toimeksiantosopimuksessa ole toisin sovittu, hyvinvointialueen tulee järjestää perhehoitajalle mahdollisuus vapaaseen, jonka pituus on kaksi vuorokautta kutakin sellaista kalenterikuukautta kohden, jona hän on toiminut toimeksiantosopimuksen perusteella vähintään 14 vuorokautta per- hehoitajana. Perhehoidon järjestämisestä vastaavan hyvinvointialueen tulee huolehtia tai tarvitta- essa avustaa perhehoidossa olevan henkilön hoidon tarkoituksenmukaisessa järjestämisessä perhe- hoitajan vapaan ajaksi.
Perhehoitajalla on oikeus vapaaseen, jonka pituus on kaksi vuorokautta kuukaudessa, mikäli perhehoitaja on toiminut kuukaudessa vähintään14 vuorokauden ajan perhehoitajana.
Perhehoitajan tulee olla yhteydessä perhehoidon koordinaattoriin ja kertoa toiveensa vapaan toteuttamisen suhteen. Vapaan aikainen hoito voidaan toteuttaa esimerkiksi toisen perhehoi-
tajan luona, lastensuojelussa lapsen tukiperheessä tai siten, että sijaishoitaja hoitaa lasta per- hehoitoperheessä. Viime kädessä Xxxxxxxxxxxx hyvinvointialueen viranhaltijalla on oikeus päättää perhehoitajan vapaan aikaisesta asiakkaan hoitopaikasta. Perhehoitajan vapaat ovat asiakaskohtaisia ja sen mukaan perhehoitajan käyttämättömät vapaat korvataan asiakaskoh- taisesti. Asiakkaan asiakassuunnitelmassa on hyvä sopia perhehoitajan vapaiden ajankohdasta niin, että perhehoitajan on mahdollista tosiasiallisesti irrottautua perhehoitajan tehtävästä.
Kymenlaakson hyvinvointialue voi järjestää perhehoitajan vapaan tai muun tilapäisen poissa- olon ajaksi tarvittavan sijaishoidon tekemällä sijaishoitajan kanssa toimeksiantosopimuksen. Sijaishoitajaksi voidaan hyväksyä henkilö, joka koulutuksensa, kokemuksensa tai henkilökoh- taisten ominaisuuksien perusteella on sopiva antamaan perhehoitoa ja voidaan katsoa olevan hoidettavan lapsen kannalta sopivin.
Sijaisjärjestely edellyttää sekä perhehoitajan että asiakkaan asioista vastaavan viranhaltijan suostumusta. Sijaishoitajajärjestely ei edellytä perhehoitajan suostumusta, jos sijaishoitaja hoitaa lasta omassa kodissaan eikä perhehoitajan kodissa.
Toimeksiantosopimus tehdään jokaista asiakasta kohti siltä hoitoajalta, jolloin sijaishoitaja toi- mii perhehoitajan sijaisena. Sopimuksen tulee sisältää palkkion määrä, kustannusten korvaa- minen ja niiden suorittamisajankohta sekä sopimuksen voimassaoloaika. Sijaishoitaja ei ole työsuhteessa hyvinvointialueeseen.
Kymenlaakson hyvinvointialueelle toimivalle perhehoitajalle kertyy vapaita vähintään 24 vuo- rokautta vuodessa. Perhehoitajan vapaa ei vähennä palkkiota eikä kulukorvausta. Kertyneen vapaan voi jättää käyttämättä kokonaan tai osittain, vapaiden pitäminen on siis perhehoitajalle vapaaehtoista.
Hyvinvointialue maksaa toimeksiantosopimukseen kirjatun, käyttämättä jääneen vapaan mää- rän perusteella rahallisen lapsikohtaisen korvauksen. Jos perhehoitaja on toiminut vuotta ly- hyemmän ajan, käyttämättömän vapaan korvaussumma jaetaan 12 ja kerrotaan perhehoita- jana toimittujen kuukausien lukumäärällä. Vapaavuorokaudet lasketaan kalenterivuosittain. Vapaita suositellaan käytettäväksi kertyneiden vapaapäivien mukaisesti.
Perhehoitajan vapaaksi ei lasketa sitä päivää, kun asiakas tai sijaishoitaja saapuu hyvinvointi- alueen järjestämään hoitopaikkaan eikä sitä päivää, kun asiakas tai sijaishoitaja poistuu hoito- paikasta. Korvaus edellisen vuoden käyttämättömistä vapaista maksetaan kalenterivuosittain helmikuun palkkion yhteydessä.
14. PERHEHOIDON VALVONTA
Perhehoitolaki 22 § Valvonta Ohjaus ja valvonta (8.7.2022/606)
Hoidettavan sijoittaneen hyvinvointialueen tehtävänä on valvoa, että sijoitus perhehoitoon toteutuu tä- män lain mukaisesti ja hoidettava saa sijoituksen aikana ne tarvitsemansa palvelut ja tukitoimet, jotka järjestetään sen hyvinvointialueen toimesta, jonka alueelle henkilö on sijoitettu. Sekä sijoituksen tehnyt hyvinvointialue, että se hyvinvointialue, jonka alueelle sijoitus on tehty, voi tarkastaa perhe-hoitopaikan tässä laissa tarkoitetun toiminnan sekä toiminnan järjestämisessä käytettävät toimintayksiköt ja toimitilat silloin, kun tarkastuksen tekemiseen on perusteltu syy. Pysyväisluonteiseen asumiseen käytettävät tilat voidaan tarkastaa ainoastaan, jos tarkastaminen on välttämätöntä asiakkaan aseman ja asianmukaisten palvelujen turvaamiseksi. (8.7.2022/606)
Tarkastus voidaan tehdä ennalta ilmoittamatta. Tarkastaja on päästettävä kaikkiin perhehoitopaikan ti- loihin. Tarkastuksesta on pidettävä pöytäkirjaa. Tarkastajalla on oikeus ottaa valokuvia tarkastuksen ai- kana. Jos perhekoti tai siinä annettu hoito ja kasvatus todetaan sopimattomaksi tai puutteelliseksi, toi- mielimen on pyrittävä ohjauksen avulla saamaan aikaan korjaus asiassa. Jollei korjausta ole asetetussa määräajassa tapahtunut, toimielimen on tällöin huolehdittava, että hoidettavan hoito järjestetään hänen etunsa ja tarpeidensa mukaisella tavalla. Tarvittaessa hoidettavat siirretään heidän tarpeitaan vastaavaan muuhun hoitopaikkaan.
Palvelujen valvontaan ja toimenpiteisiin valvonnan yhteydessä havaittujen puutteiden korjaamiseksi so- velletaan ammatillisten perhekotien ja muiden yksityisten perhehoidon palveluntuottajien osalta, mitä yksityisistä sosiaalipalveluista annetun lain 4 luvussa säädetään.
Kymenlaakson hyvinvointialueella toteutettava perhehoidon valvonta on ennalta sovittua ja sitä toteutetaan koko sijoituksen ajan sekä perhehoidon koordinaattorin, että lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän toimesta. Valvontakäynti voidaan tehdä myös ennalta sopimatta. Valvonta liittyy tiiviisti perhehoidon ohjaukseen ja tukeen sekä toteutetun perhehoidon laadun arviointiin. Perhehoidon koordinaattorin kanssa tehtävä yhteistyö, yhteydenpito sekä oikea- aikainen ja oikeanlainen tuki ovat tärkeässä roolissa perhehoidon valvonnan ja tuen kokonai- suudessa. Perhehoidon valvonnan painopisteenä on perhehoidon riittävän tuen järjestäminen, jotta puutteiden tai epäkohtien ilmaantuminen pystytään ehkäisemään ennalta.
Perhehoitajan tuen tarpeen ajantasainen tai ennakollinen arviointi sekä asiakkaan edun toteu- tuminen perhehoidossa kuuluvat perhehoidon valvontaan. Asiakkaan asiakassuunnitelmassa nostetaan esille asiakkaan tarpeet ja asetetaan niiden mukaiset tavoitteet perhehoidolle. Per- hehoitajalla on oikeus saada riittävästi tukea asiakkaan tarpeisiin ja perhehoidolle asetettuihin tavoitteisiin vastaamiseen.
Jos valvontatehtävä liittyy perhehoitoon liittyvään epäkohtailmoitukseen, perhehoitoperhee- seen tehdään valvontakäynti. Tarvittaessa valvontakäynti voidaan tehdä ennalta ilmoittamatta.
Tällöin perhehoitajalle kerrotaan, että kyseessä on valvontakäynti, josta tehdään pöytäkirja. Mahdolliset epäkohdat kirjataan ja niiden korjaamiseen annetaan määräaika. Perhehoitoper- heen kanssa laaditaan yhteinen kirjallinen suunnitelma epäkohtien korjaamiseen määräajassa. Mikäli määräajan jälkeen epäkohtaan ei ole saatu suunnitelman mukaista korjausta/muutosta, on Kymenlaakson hyvinvointialueella oikeus purkaa toimeksiantosopimus sekä tarvittaessa myös puitesopimus välittömästi. Hyvinvointialueella perhehoidon valvontaa toteutetaan yh- teistyössä hyvinvointialueen ohjaus- ja valvontayksikön kanssa.
15. ITSENÄISTYMISVARAT
Kymenlaakson hyvinvointialue perii alaikäisen lapsen sijoituksen aikana lapselle myönnetyt etuudet, kuten esimerkiksi eläkkeet, vammaistuet tai elatusavut ja -tuet hoidon korvauksena. Näistä etuuksista hyvinvointialue tallettaa kalenterikuukausittain 40 % lapselle itsenäistymis- varoiksi. Itsenäistymisvaroilla hankitaan ensisijaisesti nuoren ensimmäisen oman kodin varus- teet.
Sosiaalihuollosta vastaavalla toimielimellä on oikeus päättää itsenäistymisvarojen maksamisen ajankohdasta. Lähtökohtaisesti itsenäistymisvarat on annettava lapselle tai itsenäistymässä olevalle nuorelle
• jälkihuollon päättyessä tai
• muusta erityisestä syystä, joka liittyy lapsen tai nuoren itsenäistymisen tukemiseen tai turvaamiseen.
Itsenäistymisvarat täytyy maksaa nuorelle viimeistään hänen täyttäessään 25 vuotta. Nuorta ohjataan ja tuetaan itsenäistymisvarojen käytön suunnittelussa. Jälkihuollossa olevien nuorten tilanteet vaihtelevat huomattavasti, jolloin myös tarkoituksenmukainen maksuajankohta vaih- telee. Itsenäistymisvarojen maksuajankohdassa pitää ottaa huomioon kunkin nuoren yksilölli- set tarpeet ja tilanne sekä täysi-ikäistymisen vaikutus oikeuteen hallinnoida omia varoja. Jos nuori ja sosiaalityöntekijä ovat erimielisiä itsenäistymisvarojen käytöstä tai niiden maksami- sesta, asiasta täytyy tehdä muutoksenhakukelpoinen päätös.
Itsenäistymisvarojen määrä vaihtelee sen mukaan, kuinka suuret tulot lapsella on ollut sijoi- tuksen aikana. Jos lapselle ei ole kertynyt sijoituksen aikana itsenäistymisvaroja, hyvinvointi- alue voi tukea nuorta harkinnanvaraisilla itsenäistymisvaroilla.
16. HYVINVOINTIALUEIDEN VÄLINEN YHTEISTYÖ
Jos perhekotiin on sijoitettu hoidettavia myös toisilta hyvinvointialueilta, tulee hyvinvointialu- eiden tehdä yhteistyötä, jotta perhehoidossa olevan asiakkaan edun mukainen perhehoito voi- daan parhaalla mahdollisella tavalla turvata. Tämä tarkoittaa sitä, että perhehoidon koordi- naattori ja sosiaalityöntekijä/asiakasohjaaja pyrkivät tarvittaessa sopimaan muiden sijoittanei- den hyvinvointialueiden kanssa perhehoitoon liittyvistä järjestelyistä. Tällaisia järjestelyjä ovat esimerkiksi työnohjauksen, perhehoitajan vapaan pitämisen, vapaanaikaisen sijaishoidon jär- jestämisen sekä hyvinvointi- ja terveystarkastusten järjestämisen mahdollistaminen tarkoituk- senmukaisella tavalla.
Hyvinvointialueet voivat esimerkiksi sopia, että hyvinvointialue, jossa perhekoti sijaitsee, sopii perhehoitajan kanssa edellä mainittujen asioiden järjestämisestä. Kustannukset jakautuvat per- hekotiin asukkaita sijoittaneiden hyvinvointialueiden kesken niiden keskenään sopimalla ta- valla.
Lisäksi perhehoidon tukea ja valvontaa voidaan toteuttaa yhteistyössä sijoittaja hyvinvointi- alueiden kanssa. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että hyvinvointialueiden perhehoidosta vastaavat viranhaltijat voivat sopia yhdessä perhekotiin toteutettavista perhehoidon tukeen ja valvontaan liittyvistä kotikäynneistä. Perhehoitolaissa ei ole säännöksiä hyvinvointialueiden keskinäisestä sopimisesta vaan yhteistoiminnassa sovelletaan Lakia hyvinvointialueesta.
Hyvinvointialueiden keskinäinen yhteistyö on tarpeen myös tilanteessa, jossa perhekodin olo- suhteissa tapahtuu muutoksia. Olosuhteissa tapahtuvana muutoksena pidetään muun muassa hoidettavien määrässä sekä kodissa asuvien perhesuhteissa tapahtuvia muutoksia. Hyvinvoin- tialueilla voi olla perhehoidon toimintaohjeissa keskenään erilaisia linjauksia esimerkiksi per- hekodissa hoidettavien enimmäismäärästä, jolloin muutoksia suunniteltaessa on syytä olla yh- teydessä kaikkiin hoidettavia sijoittaneisiin hyvinvointialueisiin jo etukäteen. Perhehoitaja on velvollinen ilmoittamaan perhekodin olosuhteissa tapahtuvista muutoksista perhehoitolain 21
§:n mukaan hoidettavan sijoittaneelle hyvinvointialueelle sekä siihen hyvinvointialueelle, jossa perhekoti sijaitsee.
Perhehoitajan tulee mahdollisuuksien mukaan huolehtia siitä, että eri hyvinvointialueilta sijoi- tetut asiakkaat saavat tasa-arvoisen aseman perhekodin arjessa.
16.1. Tiedon luovuttaminen, salassapito ja asiakirjojen säilyttäminen
Lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä tapaa perhekotiperheeseen sijoitettua lasta ja kes- kustelee lapsen kanssa ikätason mukaisesti häntä koskevista merkityksellisistä asioista, kuten
esimerkiksi huostaanoton perusteista. Lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä on velvolli- nen antamaan perhehoitajalle kaiken sen tiedon, joka on välttämätöntä lapsen tarpeiden mu- kaisen hoidon turvaamiseksi. Samoin perhehoitaja on velvollinen kertomaan lapsen asioista vastaavalle sosiaalityöntekijälle lasta koskevat tietoon tulleet asiat.
Sijoitettua lasta koskevat tiedot ovat salassa pidettävää tietoa, jota ei luovuteta ulkopuolisille tahoille. Myös perhekodissa olevat lasta koskevat asiakirjat tulee säilyttää asianmukaisesti lu- kitussa paikassa salassapitovelvollisuuden turvaamiseksi. Lasta koskevat kaikki asiakirjat tulee palauttaa lapsen asioista vastaavalle sosiaalityöntekijälle tai perhehoidon koordinaattorille si- joituksen päättyessä.
16.2. Kriisi- ja väkivaltatilanteet
Asiakasta voidaan hoitaa perhehoidossa vain, jos hänen hyvinvointinsa turvaamiseen ei tar- vita mitään fyysistä kiinnipitoa tai muuta fyysistä rajoittamista. Esimerkiksi pienen lapsen kohdalla on luvallista rajaustarpeen tilanteessa ottaa hänet syliin ja antaa lapsen rauhoittua. Toistuvat kiinnipidon tarpeet tarkoittavat kuitenkin sitä, että lasta ei voida perhehoidossa hoitaa, koska lain mukaan perhehoidossa ei ole mahdollisuutta fyysisiin rajoittamisiin. Tällai- sessa tilanteessa perhehoitajan tulee olla yhteydessä välittömästi lapsen omatyöntekijään ja perhehoidosta vastaavaan hyvinvointialueen viranomaiseen. Perhehoitajalle voidaan tarjota esimerkiksi keskustelutukea ym. tukea tarpeen mukaan.
Mikäli esim. lastenpsykiatria tai perheneuvola ei voi riittävästi auttaa lasta ja tarvittavaa muu- tosta lapsen voinnissa ei ole nähtävissä, tulee lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän arvioida sijaishuoltopaikan muutosta lasta tukevampaan sijaishuoltopaikkaan. Samoin, jos lapsi karkailee perhekotiperheestä, on lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän arvioitava sijaishuollon muutoksen tarvetta lasta tukevampaan sijaishuoltopaikkaan.
Aikuisen henkilön perhehoitoa koskee samat säännöt rajoittamistoimenpiteiden osalta. Mi- käli aikaisemmin hyvin perhehoidossa pärjännyt asiakas muuttuu äkillisesti käyttäytymisel- tään haasteelliseksi, tulee perhehoitajan ilmoittaa tilanteen muutoksesta perhehoidosta vas- taavalle hyvinvointialueen viranomaiselle ja asiakkaan hoitotaholle. Akuutissa tilanteessa per- hehoitajan tulee olla yhteydessä hyvinvointialueen sosiaali- ja kriisipäivystykseen. Mikäli mahdollista, tulisi yhdessä asiakkaan hoitavan tahon (kotisairaanhoito ja lääkäri) kanssa sel- vittää, onko haastavan käyttäytymisen taustalla esim. akuutti infektio, kiputila tai joku muu hoidettavissa oleva asia. Mikäli tilanne ei ole hoidettavissa, tulee asiakkaalle viipymättä etsiä muu, hänen tarpeitaan vastaava hoitojärjestely.
Perhehoito ei sovellu haastavasti käyttäytyville asiakkaille.
17. PERHEHOIDON PÄÄTTYMINEN
Asiakkaan perhehoitosijoitus voi olla määräaikainen tai pitkäaikainen. Toistaiseksi voimassa olevassa toimeksiantosopimuksessa on määritelty irtisanomisajat. Lastensuojelun osalta per- hehoidon päättyessä lapsella käytössä olevat tarvikkeet, kuten vaatteet, harrastusvälineet yms. luovutetaan lapsen käyttöön uuteen asuinpaikkaan. Jos lapsi siirtyy sijaishuollon muutospää- töksellä uuteen sijaishuoltopaikkaan, tulee häntä valmistella muutokseen hyvissä ajoin ja lap- sen tulee saada tutustua uuteen sijaishuoltopaikkaansa mahdollisimman hyvin ja suunnitel- mallisesti. Sekä lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän, että perhehoitajan tulee avoi- mesti kertoa lapselle perustelut sijaishuoltopaikan muuttamisen tarpeelle. Sijaishuoltopaikan muutos voi myös olla tarpeen toteuttaa pikaisesti, jos lapsen turvallisuus on muutoin vaarassa. Lapsen sijaishuoltopaikan muutoksen yhteydessä tehdään aina muutoksenhakukelpoinen si- jaishuollon muutospäätös, johon kuullaan myös lapsen perhehoitajien mielipide. Ikääntynei- den ja vammaisten henkilöiden osalta perhehoidon päättyessä asiakkaan siirtyessä esimerkiksi ympärivuorokautiseen asumiseen tulee asiasta keskustella mahdollisuuksien mukaan asiak- kaan kanssa hyvissä ajoin ja sopia käytännön järjestelyyn liittyvistä asioista. Asiakkaan asioista vastaava viranhaltija vastaa asiakkaan siirtymisestä mahdollisimman jouhevasti yhteistyössä perhehoidon koordinaattorin ja perhehoitajan kanssa. Asiakkaan siirtymisen tulee tapahtua suunnitelmallisesti ja asiakasta kuullen.
Lastensuojelussa perhehoidon päättyminen huostaanoton purkamisen ja perheen jälleen yh- distämisen vuoksi toteutetaan suunnitelmallisesti ja lapselle turvallisella aikataululla. Lapsen tulee saada valmistautua muutokseen omaan tahtiinsa. Sijaisperheestä irrottautuminen ja syn- tymäperheeseen liittyminen vaatii aikaa ja aikuisten tukea lapselle. Lapsen edun mukaista on, jos sijaisperhe sitoutuu perhehoidon päättymisen jälkeen toimimaan lapselle esimerkiksi tuki- perheenä varmistaen näin lapsen jatkuvuuden kokemuksen suhteessa perhehoitoperheeseen.
Haasteellisen perhehoidon päättymisprosessin aikana perhehoitajaa tuetaan tarvittaessa per- hehoidon koordinaattorien sekä asiakkaan asioista vastaavan viranhaltijan, mentorin tehoste- tulla tuella. Erityisen haasteellisessa tilanteessa voidaan perhehoitajalle järjestää työnohjaus- kerta toimeksiantosopimuksen voimassaoloaikana.
18. PERHEHOIDON SÄÄDÖSTAUSTA
Perhehoidon järjestämisessä ja toteuttamisessa Perhehoitolain lisäksi noudatetaan useita muitakin lakeja ja säädöksiä, jotka myös määrittävät perhehoitoa.
Perhehoitoon liittyviä ja perhehoitoa määrittäviä säädöksiä ovat:
• Perhehoitolaki (263/2015) sekä muutokset (510/2016)
• Sosiaalihuoltolaki (1301/2014) ja sosiaalihuoltoasetus (607/1983)
• Lastensuojelulaki (417/2007)
• Laki lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä (504/2002)
• Yhdenvertaisuuslaki (1325/2014)
• Perustuslaki (11.6.1999/731)
• Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (812/2000)
• Laki (734/1992) sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista
• Julkisten alojen eläkelaki (81/2016)
• Työtapaturma- ja ammattitautilaki (459/2015)
• Sairausvakuutuslaki (1224/2004)
• Vahingonkorvauslaki (412/1974)
• Pelastuslaki (79/2011)
• Hallintolaki (434/2003)
• Laki oikeudenkäynnistä hallintoasioissa (808/2019)
• EU:n tietosuoja-asetus (GDPR)
• Tietosuojalaki (1050/2018)
• Kotikuntalaki (201/1994)
• Laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta (361/83)
• Asetus lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta (556/94)
• Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista (380/1987)
• Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja ter- veyspalveluista (980/2012)
• Valvira: Valvontaohjelmat
• STM 2021Turvallinen lääkehoito: Opas lääkehoitosuunnitelman laatimiseen
• Valtion ravitsemusneuvottelukunta 2010: Ravitsemussuositukset ikääntyneille
• Hyvän perhehoitoarjen suositukset ikäihmisten perhehoitoon. xxxxx_xxxxxxxxxxxx- jen_suositukset_verkko.pdf (xxxxxxxxxxxxxxxx.xx)
• Laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi 2020– 2023. Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaa- miseksi ja palvelujen parantamiseksi 2020–2023 (xxxxxxxxxxxxxx.xx)
• Lisäksi ikäihmisten perhehoidon järjestämisessä noudatetaan sosiaali- ja terveysminis- teriön Hyvä perhehoito -työryhmän raporttia perhehoitolain toimeenpanon tueksi 2017. Xxxx://xxx.xx/xxxxxxxx?xxxxxxXXX:XXXX:000-000-00-0000-0
Perhehoito
Toimintaohjeen liite
Palkkiot ja korvaukset 2023
Sisällys
1. PERHEHOIDON PALKKIOT JA KORVAUKSET
2
1.3. Lisäpalkkio - erityistä hoitoa ja huolenpitoa tarvitsevasta lapsesta ja nuoresta 4
1.4. Palkkion maksu perhehoitojakson peruuntuessa 4
1.5. Perhehoitajan ansiotyöstä poissaolon aikainen hoitopalkkio 5
1.7. Erityisten kustannusten korvaaminen 8
1.8. Terapia ja terveydenhuolto 8
1.9. Harrastuskulujen korvaaminen 8
1.10. Sijoitetun lapsen käyttövarat 9
2. KYMENLAAKSON HYVINVOINTIALUEEN PERHEHOIDON PALKKIOT JA KORVAUKSET PERHEHOITOLAIN (263/2015) MUKAISESTI 1.5.2023 (Aluehallitus 18.4.2023) 11
1. PERHEHOIDON PALKKIOT JA KORVAUKSET
Perhehoitolaki 16 § Hoitopalkkio
Jollei toimeksiantosopimuksessa ole toisin sovittu, perhehoitajalla on oikeus saada hoidosta palk- kiota (hoitopalkkio). Hoitopalkkiota maksetaan perhehoidossa olevaa henkilöä kohti kalenterikuu- kaudessa vähintään 775,00 euroa. Hoitopalkkion määrän tulee vastata henkilön hoidettavuutta ja sitä arvioidessa tulee ottaa huomioon toiminnan luonne. (29.6.2016/510)
Hoitopalkkiota ei makseta perhehoitajan omasta alle 18-vuotiaasta lapsesta. Hoitopalkkio voidaan erityisestä syystä sopia maksettavaksi myös 1 momentissa säädettyä vähimmäismäärää pienem- pänä.
Kun lapsen hoito ja huolenpito on järjestetty kodin ulkopuolisen sijoituksen sijasta läheisverkoston kartoituksen perusteella huoltajuus- tai oheishuoltajuusmääräyksellä muun kuin biologisen van- hemman luona, tulee lasta hoitavalle henkilölle maksaa tämän lain mukainen hoitopalkkio, 17 §:n mukainen kulukorvaus ja 18 §:n mukainen käynnistämiskorvaus. Lasta hoitavalle henkilölle on tar- vittaessa järjestettävä myös 10 §:ssä tarkoitettuja palveluja ja tukitoimia. (29.6.2016/510)
Edellä 1 momentissa mainittu ja toimeksiantosopimuksessa sovittu hoitopalkkion määrä on tarkis- tettava kalenterivuosittain työntekijän eläkelain (395/2006) 96 §:ssä tarkoitetulla palkkakertoimella.
Kymenlaakson hyvinvointialueella perhehoitajalle maksettava hoitopalkkio perustuu Kymen- laakson hyvinvointialueen hallituksen vuosittain vahvistamaan, indeksikorotuksen mukaiseen palkkion määrään. Palkkio maksetaan perhehoitajalle aina kuukauden lopussa.
1.1. Käynnistämiskorvaus
Käynnistämiskorvausta voidaan myöntää silloin, kun korvausta ei voi saada muun lainsäädän- nön nojalla (vammaispalvelulaki tai lääkinnällinen kuntoutus). Lyhytaikaisessa perhehoidossa ei pääsääntöisesti makseta käynnistämiskorvauksia. Perhehoitajalle maksetaan pitkäaikai- sessa perhehoidossa hoidon käynnistämisestä aiheutuvista välttämättömien hankintojen kus- tannuksista korvaus. Käynnistämiskorvauksen suuruus määritellään perhehoitolaissa ja se on indeksisidonnainen. (Perhehoitolaki §18 ja §19).
Käynnistämiskorvauksella tehtävät hankinnat kohdennetaan aina perhehoidossa olevaan asi- akkaaseen. Käynnistämiskorvauksella on tarkoitus kattaa perhehoidon käynnistämisen kan- nalta välttämättömät henkilökohtaiset ja yhteiseen perhekodin talouteen liittyvät hankinnat. Käynnistämiskorvauksen tarkoituksena on varmistaa, että asiakkaalla on kaikki ne välttämät- tömät tarvikkeet, joita hän arjessaan tarvitsee siirryttyään asumaan uuteen perheeseen. Kor- vattavia kohteita voivat olla mm. asuntoon kohdistuvat välttämättömät korjaus- ja muutos-
työt (luiskat, tukikahvat, korotettu wc-istuin, turvaistuin), kalustaminen (sänky). Myös perhe- kodin piha-alueeseen tarvittavia muutoksia voidaan joissain tilanteissa kattaa käynnistyskor- vauksella (esim. piha-alueen aitaaminen turvalliseksi).
Käynnistämiskorvauksella katettavat kustannukset perustuvat asiakaskohtaiseen harkintaan. Niistä tehdään hankintasuunnitelma ja kustannusarvio. Käynnistämiskorvauksella kustannet- taviksi suunnitelluista hankinnoista on sovittava etukäteen hyvinvointialueen perhehoidon jär- jestämisestä vastaavan viranomaisen kanssa. Käynnistämiskorvauksesta tehdyn hankintasuun- nitelman mukaiset kustannukset korvataan perhehoitajalle kuitteja vastaan. Joissain tilanteissa perhehoidon palveluesimies voi kokonaistilanteen harkintaan perustuen myöntää perhehoita- jalle kokonaissumman (enintään 1000 euroa) käynnistämiskorvausta. Käynnistämiskorvauk- sella tehdyt kiinteät hankinnat ovat hyvinvointialueen omaisuutta ja niiden poistoaika on neljä vuotta siten, että hankinnan arvosta poistuu kunakin vuonna neljäsosa (25 %). Mikäli perhe- hoito päättyy lyhyemmän ajan kuluessa, voidaan sopia osan takaisinmaksusta, esimerkiksi pyy- tämällä perhehoitajalta ostotarjous, tai osa hankinnoista palautetaan hyvinvointialueelle. Kiin- teisiin hankintoihin eivät kuulu kulutustavarat (esim. astiat ja liinavaatteet), joiden käyttöikä on 1-3 vuotta.
Käynnistämiskorvausta on mahdollista käyttää sijoituksen ensimmäisen puolen vuoden ajan ja sinä aikana perhehoitajalla on mahdollisuus tehdä asiakaskohtaisia tarvittavia alkuhankintoja Kymenlaakson hyvinvointialueen hallituksen määrittelemän käynnistämiskorvauksen mukai- sesti.
Avohuollon tai kiireellisen sijoituksen alkaessa perhehoitajalle ei pääsääntöisesti myönnetä käynnistämiskorvausta sijoituksen lyhytaikaisuuden vuoksi. Tarvittaessa voidaan perhehoidon palveluesimiehen harkinnalla myöntää sijoituksen alkuvaiheen hankintoihin käynnistämiskor- vausta. Jos sijoitus muuttuu pitkäaikaiseksi sijoitukseksi (huostaanotto), perhehoitajalle mak- settavasta käynnistämiskorvauksesta vähennetään avohuollon sijoituksen alkuhankintojen määrä.
1.2. Hoitopalkkio
Perhehoitajalle maksetaan hoitopalkkiota ja kulukorvausta perhehoitolain ja Kymenlaakson hyvinvointialueen hallituksen vahvistamien palkkioiden ja kulukorvausten mukaisesti. Hoito- palkkio voidaan erityisestä syystä sopia maksettavaksi myös säädettyä vähimmäismäärää pie- nempänä, esimerkiksi perhehoitajan osa-aikaeläkkeen tulorajaan sopeuttamiseksi. Hoitopalk- kio ja kulukorvaus maksetaan pitkäaikaisessa perhehoidossa kuukausiperusteisesti. Lyhytaikai- sessa perhehoidossa hoitopalkkio ja kulukorvaus maksetaan jälkikäteen toteutuneiden hoito- päivien mukaan. Lyhytaikaisessa perhehoidossa vuorokausi katsotaan alkavaksi klo 00.00 ja päättyy klo 24.00.
Hoitopalkkion määrää tarkistetaan kalenterivuosittain vuoden alusta työntekijän eläkelain (395/2006) 96 §:ssä tarkoitetulla palkkakertoimella.
Lapsen päivähoidossa tai koulussa oleminen ei pienennä hoitopalkkiota, sillä perhehoitajalla on kuitenkin ympärivuorokautinen vastuu sijoitetusta lapsesta.
Perhehoitajalle voidaan järjestää sijaishoitaja vapaan tai muun tilapäisen poissaolon ajalle.
Poissaoloista ja niiden aikaisesta hoidettavan hoidon toteutumisesta sijaishoitajana sovitaan aina etukäteen perhehoidon koordinaattorin kanssa. Sijaishoitajan kanssa tehdään toimeksi- antosopimus, jossa sovitaan muun muassa sijaistamisen kestosta, määrästä, hoitopalkkiosta sekä muista sijaishoitajalle korvattavista kustannuksista. Sijaishoitajalle maksettavat palkkiot ja korvaukset määräytyvät kymenlaakson aluehallituksen vahvistamien palkkioiden ja kor- vausten perusteella (lyhytaikainen perhehoito/osa-vuorokautinen perhehoito).
1.3.Lisäpalkkio - erityistä hoitoa ja huolenpitoa tarvitsevasta lapsesta ja nuoresta
Erityistä hoitoa ja huolenpitoa tarvitsevasta lapsesta ja nuoresta voidaan pitkäaikaisessa per- hehoidossa maksaa lisäpalkkio. Lisäpalkkion maksaminen perustuu hyvinvointialueen sosiaa- lityöntekijän asiakaskohtaiseen arvioon ja harkintaan lapsen/nuoren tarvitseman hoidon ja huolenpidon erityisestä vaativuudesta.
Lisäpalkkio korotusten (30% ja 50%) euromäärät ja niiden myöntämisen perusteita näkyy liit- teenä olevassa aluehallituksen 18.4.2023 hyväksymässä palkkio ja korvaukset otteessa. (Kts. Luku 2)
Hoitopalkkion (myös lisäpalkkio) määrä tarkistetaan kalenterivuosittain työntekijän eläkelain (395/2006) 96 §:ssä tarkoitetulla palkkakertoimella.
1.4. Palkkion maksu perhehoitojakson peruuntuessa
Mikäli lyhytaikainen tai osavuorokautinen jakso peruuntuu, se voidaan sopimalla siirtää toi- seen ajankohtaan, jolloin perhehoitajalle maksetaan toteutuneiden jaksojen palkkiot ja kulu- korvaukset. Jos perhehoitaja saa tiedon sovitun jakson peruuntumisesta alle 24 h ennen jakson alkamista, perhehoitajalle maksetaan suunnitellun jakson palkkiosta puolet (kuitenkin enintään kolmelta päivältä/hoitokerralta). Kulukorvausta ei peruuntuneelta jaksolta makseta.
1.5. Perhehoitajan ansiotyöstä poissaolon aikainen hoitopalkkio
Ansionmenetyskorvausta voidaan maksaa määräaikaisesti tilanteessa, jossa sosiaalityönteki- jän arvion mukaan perhehoitajan jääminen kotiin hoitamaan sijoitettua lasta esimerkiksi sijoi- tuksen alkuvaiheessa on lapsen edun mukaista (palkaton työloma tms.). Ansionmenetyskor- vauksen maksaminen merkitään toimeksiantosopimukseen.
Harkinnan varaista ansionmenetyskorvausta voidaan maksaa, mikäli perhehoitajalla ei ole hoi- topalkkion ohella ansiotuloja tai niihin rinnastettavia tuloja (esimerkiksi eläke, äitiyspäiväraha, sairaspäiväraha, työttömyyspäiväraha, opintoetuudet). Lisäksi ansionmenetyskorvauksen mak- samisen edellytyksenä on, että perhehoitaja on päivisin kotona eikä sijoitettu lapsi ole koko- päivähoidossa kodin ulkopuolella (enintään 84 h/kk) tai toisella paikkakunnalla opiskelemassa. Ansiomenetyskorvaus koskee pääsääntöisesti lastensuojelua eikä siihen sisälly indeksikoro- tusta. Ansionmenetyskorvauksen määrä on 0 - 17 vuotiailla 581,40 e/kk.
Perhehoitaja voi tehdä ansiotyötä enintään 20 h/kk menettämättä ansionmenetyskorvaus- taan, edellyttäen, ettei tästä aiheudu hyvinvointialueelle mitään lisäkustannuksia, kuten esi- merkiksi lapsen varhaiskasvatuksen kustannuksia.
1.6. Kulukorvaus
Perhehoitolaki 17 § Kustannusten korvaaminen
Perhehoidossa olevan henkilön hoidosta ja ylläpidosta aiheutuvista kustannuksista perhehoita- jalle maksetaan todellisten kustannusten mukainen korvaus (kulukorvaus), kuitenkin vähintään 410,66 euroa perhehoidossa olevaa henkilöä kohti kalenterikuukaudessa, jollei toimeksiantoso- pimuksessa ole toisin sovittu. Kulukorvaus voidaan erityisestä syystä maksaa myös säädettyä vähimmäismäärää pienempänä.
Kulukorvaus kattaa perhehoidossa olevan ravinnosta, asumisesta, harrastuksista, henkilökoh- taisista tarpeista ja muusta elatuksesta aiheutuvat tavanomaiset menot sekä ne tavanomaiset terveydenhuollon kustannukset, joita muun lainsäädännön nojalla ei korvata. Lisäksi kulukor- vaus sisältää lastensuojelulain (417/2007) nojalla perhehoitoon sijoitetulle lapselle tai nuorelle hänen omaan käyttöönsä mainitun lain nojalla annettavat käyttövarat.
Kulukorvauksen lisäksi perhehoitajalle maksetaan korvaus sellaisista perhehoidossa olevan yk- silöllisistä tarpeista johtuvista terapian ja terveydenhuollon sekä alle 21-vuotiaan lapsen tai nuo- ren opinnoista aiheutuvista erityisistä kustannuksista, joita muun lainsäädännön nojalla ei kor- vata.
Edellä 2–4 momentissa tarkoitettujen kustannusten lisäksi voidaan korvata perhehoidossa olevan lomanvietosta johtuvat ja erityisten harrastusten tai harrastusvälineiden aiheuttamat ja muut jat- kuva-luontoiset tai kertakaikkiset erityiset kustannukset.
19 § Indeksisidonnaisuus Tämän lain 17 ja 18 §:ssä mainitut määrät sekä toimeksiantosopi- muksessa sovitut kulukorvausten määrät on tarkistettava kalenterivuosittain vuoden alusta elin- kustannusindeksin (lokakuu 1951=100) edellisen vuoden lokakuun vuosimuutoksen mukaisesti.
Perhehoidossa olevan hoidosta ja ylläpidosta aiheutuvat kulut korvataan perhehoitajalle Ky- menlaakson hyvinvointialueen hallituksen vuosittain määrittelemän summan mukaisesti. Tois- taiseksi voimassaolevassa toimeksiantosopimuksessa kulukorvaus maksetaan perhehoitajalle edellisen kuukauden hoitopalkkion maksun yhteydessä etukäteen.
Perhehoidossa olevan kulukorvaukseen sisältyvät seuraavat kulut:
• ravinto
• tavanomaiset asumiseen liittyvät kulut
• tavanomainen vaatetus
• tavanomainen hygienia
• kulut oman auton käytöstä tavanomaiseen arkeen liittyvissä matkoissa
• perusliikuntavälineet, esim. polkupyörä, kausiliikuntavälineet
• harrastuksista johtuvat matkakulut alle 20 km yhteen suuntaan
• vapaa-ajan viettoon liittyvät välineet ja matkakulut
• lapsen käyttövarat
• lapsen leireihin ja matkoihin liittyvät kustannukset, esimerkiksi rippileirit, kesäleirit, kou- luun ja opiskeluihin liittyvät paikallisliikenteen matkakulut
• ilman lääkärin määräystä myytävät lääkkeet
• viestintävälineet ja niistä aiheutuvat kohtuulliset kustannukset (esim. puhelin, tietokone)
• perhehoitajan lapselle ottamista vakuutuksista aiheutuvat kulut
Kulukorvaus voidaan maksaa vähimmäismäärää pienempänä jälkikäteen läsnäolopäivien (ly- hytaikaisen mukaan) mukaan, jos perhehoidossa oleva on esimerkiksi opiskelemassa toisella paikkakunnalla, suorittamassa varusmiespalvelustaan tai muusta syystä ei ole perheessä läsnä kokoaikaisesti.
Erikseen mahdollisesti korvataan, (perustuu asiakkaan asioista vastaavan viranhaltijan asiak- kaan yksilöllisen tilanteen perusteella tekemään arvioon):
• Julkisen terveydenhuollon poliklinikkamaksut ja sairaalamaksut, sekä lääkärin määräämät reseptilääkkeet
• Terapiaan ja terveydenhoitoon liittyvät Kelan omavastuuosuudet, kaikkien terapioiden ja terveydenhoidon kuluihin tulee ensisijaisesti hakea Kelan korvauksia
• Asiakassuunnitelmassa sovitut matkakulut yhteydenpidosta perhehoidossa olevan lähei- siin
• Kohtuulliset kustannukset (noin 200 euroa, yksilöllisen tarpeen mukaan) silmälaseista tai piilolinsseistä.
• Asiakkaan tutustuminen tulevaan perhekotiin: tutustumiskäynneistä (kesto, ajankohta) sovitaan etukäteen. Tulee kirjata asiakas-/toteuttamissuunnitelmaan. Perhehoitajalle maksetaan osavuorokautiselle perhehoidolle määriteltyjen tuntimääräisten korvausten
mukaisesti. Perhehoitajan vieraillessa lapsen kotona tai lastensuojelulaitoksessa makse- taan kilometrikorvaus. Palkkioiden ja korvausten maksamisesta perhehoidon koordinaat- tori tekee sosiaalityöntekijän laatiman suunnitelman mukaisen palkkionmaksulomak- keen.
• Peruskoulun jälkeisistä opinnoista aiheutuvat välttämättömät opiskelukustannukset, mi- käli oppilaitos ei järjestä opetukseen liittyviä välineitä, kuten oppikirjat, opiskelun vaa- tima erityisvaatetus ja välineet (esim. turvakengät, ammattiin liittyvät työkalut ja tieto- kone, josta kertakorvaus enintään 500 euroa). Lapsen koulumatkoista suoritetaan perhe- hoitajan 50 euron omavastuun ylittävä korvaus kuukaudessa, mikäli opetukseen ei kuulu koulumatkakustannukset. Huomioi Kelan koulumatkatuki (xxxx.xx)
• Perhehoitajalle maksetaan lapsilisä pääsääntöisesti kolmen kuukauden sijoituksen jäl- keen
• Lapsen ollessa päivähoidossa Kymenlaakson hyvinvointialue maksaa lapsen päivähoito- maksut. Koululaisten iltapäivähoidosta aiheutuvat kustannukset korvataan, mikäli perhe- hoitaja ei ole oikeutettu ansionmenetyskorvaukseen
• Asiakkaan harrastuksista johtuvista matkakuluista korvataan yhteen suuntaan 20 kilo- metriä ylittävä osuus
• Muut erikseen sovittavat korvaukset
Seuraavia kuluja ei korvata:
• Ajokortti
• Mopot, auto
• Perheen lomamatka sekä lapsen passi/henkilökortti
• Yksityislääkärin kulut
• Vapaaehtoiset vakuutukset
Perhehoidossa olevan lomanvietosta aiheutuvia kustannuksia ei erikseen korvata perhehoita- jalle. Esim. leirit ja lomamatkat sekä passi sisältyvät perhehoitajalle maksettavaan kulukor- vaukseen.
Jälkihuollon perhehoidon kulukorvaus kattaa asumisen, ravinnon, tarpeen mukaisen vaatetuk- sen ja tavanomaisen hygienian. Nuori itse vastaa muista henkilökohtaisista menoistaan tulo- jensa mukaisesti. Nuoren saamat etuudet voidaan vähentää perhehoitajalle maksettavan ku- lukorvauksen määrää, kuitenkin niin, että perhehoitajalle maksetaan kulukorvauksen vähim- mäismäärä. Tällaisia kulukorvausta vähentäviä nuoren etuuksia ovat esimerkiksi varusmiehen päiväraha, opintoetuudet ja oppimateriaalilisä. Asiakassuunnitelmassa sovitaan nuoren itse kustantamista menoista ja kulukorvauksen määrästä sovitaan toimeksiantosopimuksessa.
1.7. Erityisten kustannusten korvaaminen
Asiakkaan asioista vastaava sosiaalityöntekijä/asiakasohjaaja/palveluohjaaja ja perhehoidon koordinaattori voivat käyttää harkintaa hoidosta aiheutuvien erityisten kustannusten korvaa- miseksi. Erityisten kustannusten korvaamisesta tulee aina erikseen sopia perhehoidon palve- luesimiehen kanssa. Erityisten kustannusten korvaamisesta voidaan sopia myös toimeksianto- sopimuksessa.
1.8. Terapia ja terveydenhuolto
Kaikkiin terveydenhuolto- ja terapiakuluihin (esimerkiksi terveydenhuoltoon tai terapiaan liit- tyvät matkakulut) tulee ensisijaisesti hakea Kelan korvauksia.
Perhehoitajalle korvataan julkisesta terveydenhuollosta aiheutuvat lapsen terveydenhoidon kustannukset, kuten esimerkiksi poliklinikkamaksut ja reseptilääkkeet. Lisäksi korvataan tera- piaan ja terveydenhoitoon liittyvät Kelan omavastuuosuudet. Perhehoitajalle maksetaan kor- vaus sellaisista perhehoidossa olevan lapsen yksilöllisistä tarpeista johtuvista terapiasta, ter- veydenhuollosta sekä opinnoista aiheutuvista erityisistä kustannuksista, joita muun lainsää- dännön nojalla ei korvata. Korvaukset tulee hakea mahdollisimman pian kulujen syntymisen jälkeen, edellisen vuoden osalta kuitenkin viimeistään tammikuun loppuun mennessä.
Ikääntyneiden ja vammaisten henkilöiden osalta perhehoidossa olevan asiakkaan terapia- ja terveydenhuollon kustannuksien korvaamisesta sovitaan asiakas-/toteuttamissuunnitelmassa. Asiakkaan oma osuus kustannusten suorittamisesta on ensin selvitettävä.
1.9. Harrastuskulujen korvaaminen
Lapsen/ikääntyneen/vammaisen säännöllisestä harrastuksesta aiheutuvia kuluja korvataan kuitteja vastaan (lapsilla ikäluokituksen mukaisesti). Harrastukseen liittyvien hankintojen kor- vattavuudesta tulee keskustella ja sopia koordinaattorin kanssa etukäteen.
Vuosittaisen harrastusrahan ylittävältä osalta lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä voi myöntää harkinnanvaraista lisäkorvausta. Jos harrastuskulut ylittävät tämän harkinnanvaraisen lisäkorvauksen, voi perhehoitaja halutessaan selvittää yleishyödyllisten järjestöjen avustus- ten/stipendien hakemista lapselle harrastuksen tukemiseksi.
Jälkihuollon sijoituksen aikana nuoren harrastuskuluja korvataan jälkihuollon ohjeiden mukai- sesti.
1.10. Sijoitetun lapsen käyttövarat
Lastensuojelulain 55 §:n mukaan kodin ulkopuolelle avohuollon tukitoimena, sijaishuoltona tai jälkihuoltona sijoitettu lapsi on oikeutettu saamaan käyttövaroja. Käyttövarat on tarkoitettu lapsen omaan käyttöön ja henkilökohtaisia tarpeita varten.
Lapselle maksettavia käyttövaroja ei ole tarkoitettu kattamaan lapsen koulunkäyntiä tai har- rastuksia, vaan kyse on taskurahan luonteisista varoista. Käyttövaroja ei ole myöskään tarkoi- tettu käytettäväksi sellaisten hygieniatuotteiden hankkimiseen, joiden katsotaan kuuluvan osaksi perhehoitoa.
Lapsella on oikeus itse päättää henkilökohtaiseen käyttöön saamistaan käyttövaroista ja ope- tella itsenäistä rahan käyttöä. Käyttövarojen määrään ja maksamiseen ei vaikuta myöskään lapsen tai nuoren käyttäytyminen perhekodissa.
Käyttövaroja maksetaan alle 15-vuotiaalle lapselle tarveharkinnan mukaan ja 15 vuotta täyttä- neelle vähintään määrä, joka vastaa yhtä kolmasosaa elatustukilain (2008/580 9§) 9 §:ssä sää- detystä yhdelle lapselle suoritettavasta elatustuen määrästä. Vuonna 2023 käyttövarojen määrä 15 vuotta täyttäneelle ja sitä vanhemmalle nuorelle on 64 e/kk.
Kymenlaakson hyvinvointialueen suosituksen mukaan käyttövarat alle 15-vuotiaalle seuraa- vasti:
- alle 7-vuotias xxxxxxxxxxxxxx mukaan
- 7-10 -vuotias 16 €/kk
- 11-14 -vuotias 32 €/kk
Sijoituspaikan tulee pitää kirjaa lapselle annettujen käyttövarojen toteutumisesta. Käyttövaro- jen maksamisesta tulee raportoida sosiaalityöntekijälle vuosittain. Lastensuojelulain mukaan käyttövara pitää maksaa myös jälkihuoltona sijoitetulle nuorelle (Lsl 55§).
1.11. Matkakorvaukset
Perhehoitajalle korvataan matkakuluja asiakassuunnitelman mukaisiin tapaamisiin vanhem- pien tai muiden asiakkaan läheisten henkilöiden luokse sekä asiakkaan hoivan, hoidon ja kas- vatuksen järjestämiseen liittyviin kokouksiin. Terveydenhoidosta aiheutuvat matkakulut korva- taan siltä osin, kun Kela ei niitä korvaa. Julkisen liikenteen matkakulut korvataan todellisen suuruisena (kuitit) tai omaa autoa käytettäessä Kelan korvausten mukaisesti. Asiakkaan kanssa tehtävien matkojen osalta tulee huomioida asiakkaalla mahdollisesti oleva kuljetuspalvelukor- tin käyttö.
Perhehoitajan tulee ilmoittaa matkakuluista siihen tarkoitetulla erillisellä lomakkeella. Ilmoi- tus tulee tehdä kahden kuukauden välein. Perhehoitaja toimittaa matkakululomakkeen ensi- sijaisesti sähköpostitse ilman asiakkaan henkilötietoja perhehoidon sähköpostiosoitteeseen. Lomakkeen voi toimittaa myös postitse koordinaattorille. Koordinaattori huolehtii matkaku- lujen ilmoittamisesta toimistosihteerille, joka laittaa korvattavat matkakulut maksuun.
1.12. Lapsilisä
Kun lapsi on perhehoitolaissa tarkoitetulla tavalla sijoitettu perhehoitoon, voidaan lapsesta maksettava lapsilisä myöntää perhehoitajalle (LLL 796/1992 11 § 2 mom.). Xxxxxxxxxxxx hy- vinvointialue oikeuttaa perhehoitajan hakemaan perhehoitoon sijoitetusta lapsesta makset- tavan lapsilisän Kelasta. Lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä laatii esityksen lapsilisän maksamisesta perhehoitajalle Kelan lomakkeella LL 2.
2. KYMENLAAKSON HYVINVOINTIALUEEN PERHEHOIDON PALKKIOT JA KORVAUKSET PERHEHOITOLAIN (263/2015) MUKAISESTI 1.5.2023
(Aluehallitus 18.4.2023)
Hoitopalkkio pitkäaikainen perhehoito
alle 18-vuotias | 1 160,90 €/kk |
lastensuojelun jälkihuolto (ei lisäpalkkiota) | 1 160,90 €/kk |
ikäihmiset ja vammaispalvelun asiakkaat (yli 18 v.), kun Kelan perushoi- totuki | 1 500,53 €/kk |
ikäihmiset ja vammaispalvelun asiakkaat (yli 18 v.), kun Kelan korotettu hoitotuki | 1 764,39 €/kk |
Ansionmenetyskorvaus
0-17 -vuotias | 581,40 €/kk |
Lyhytaikaisen perhehoidon hoitopalkkio / lastensuojelu
Kiireellinen sijoitus/avohuollon tukitoimenpiteenä tehty sijoitus (enint. 3 kk)+ kulukorvaus | 78 €/vrk |
kulukorvaus ja kilometrikorvaus
kulukorvaus | 27,08 €/pvä 15,71 €/hoitokerta (osavuorokautinen) Kulukorvaus maksetaan täy- simääräisenä 27,08 €, mikäli hoitokerta kestää yli 8 h |
kilometrikorvaus | 0,46 €/km |
Lisäpalkkio erityistä hoitoa ja huolenpitoa tarvitsevasta lapsesta tai nuoresta
30% korotuksen myöntämisen perusteena voi olla esimerkiksi: ° lapsi saa Kelan maksamaa korotettua vammaistukea ja/tai jos lapsen hoitotahon asiantuntijan tai asiantuntijaryhmän lausunnon mukaan lapsi vaatii erityistä hoitoa ja/tai ° lapsen läheisverkoston kanssa tehtävä yhteistyö on erittäin haasteellista ja/tai ° sijoitettava lapsi on sijoituksen alkaessa yli 10-vuotias ja lapsen hoitotahon asiantuntijaryhmän xxxxxxxxx mukaan lapsi vaatii erityistä hoitoa | 348,27 €/kk |
50 % korotuksen myöntämisen perusteena voi olla esimerkiksi: ° lapsi saa Kelan ylintä vammaistukea ja/tai ° sijoitettava lapsi on sijoituksen alkaessa yli 10-vuotias ja lapsen hoitotahon asiantuntijaryhmän lausunnon mukaan si- joitusvaihtoehtona olisi sijoitus laitokseen | 580,45 €/kk |
Tehostetun perhehoidon hoitopalkkio
Lastensuojelun perhehoito, kokonaispalkkio (ei lisäpalkkiota) | 2 532,82 €/kk |
Kulukorvaus
Lyhytaikainen perhehoito | 27,08 €/vrk |
Perhehoito | |
0-10-vuotias | 499,08 €/kk |
11-17-vuotias | 681,83 €/kk |
18 vuotta täyttänyt nuori (jälkihuolto) | 681,83 €/kk* |
ikääntynyt tai vammaisasiakas | 541,65 €/kk |
*Kulukorvaus voidaan makssa vähimmäismäärää pienempänä jälkikäteen läsnäolopäivien mukaan (lyhytaikaisen kulukorvaus), jos perhehoidossa oleva on esimerkiksi opiskelemassa toisella paikkakunnalla tai suorittamassa varusmiespalvelustaan eikä tällöin ole perheessä läsnä kokoaikaisesti.
Lyhytaikainen perhehoito / ikäihmiset ja vammaiset henkilöt
lyhytaikainen perhehoito per- hehoitajan kotona | 105 €/12-24 h/asiakas + kulukorvaus 27,08 € osavuorokautinen: yli 6 h enintään 12 h 85/hoitokerta/asiakas yli 3 h enintään 6 h 50 €/hoitokerta/asiakas alle 3 h 25 €/hoitokerta/asiakas + kulukorvaus 15,71 e | Kulukorvaus maksetaan täysi- määräisenä 27,08 €, mikäli hoitokerta kestää yli 8 h |
lyhytaikainen perhehoito asiak- kaan kotona (kiertävä per- hehoitaja) | 105 €/12-24 h/asiakas osavuorokautinen: yli 6 h enintään 12 h 85 €/hoitokerta/asiakas yli 3 h enintään 6 h 50 €/hoitokerta/asiakas alle 3 h 25 €/hoitokerta/asiakas |
toisen perhehoitajan sijaista- minen (perhekodissa tai asiak- kaan kotona) | 105 €/12-24 h/asiakas osavuorokautinen: yli 6 h enintään 12 h 85 €/hoitokerta/asiakas yli 3 h enintään 6 h 50 €/hoitokerta/asiakas alle 3 h 25 €/hoitokerta/asiakas | Kulukorvaus maksetaan sijaistet- tavalle perhehoitajalle, mikäli si- jaistaminen toteutuu hänen ko- tona. Asiakkaiden mennessä si- jaistavan perhehoitajan kotiin maksetaan kulukorvaus sijaiselle. Kulukorvaus yli 8 h hoitokerralta 27,08 €, alle 8 h hoitokerralta 15,71 €. Asiakkaan kotona tapahtuvasta si- jaistamisesta ei makseta ku- lukorvausta. |
Käynnistämiskorvaus
Käynnistämiskorvaus maksetaan ainoastaan välttämättömien todellisten tarpeelliseksi katsottavien hankintojen ja kulujen perusteella. Tarkempi ohjeistus toimintaohjeessa. | enintään 3 365,30 € perhehoidossa olevaa henkilöä kohden |
Harrastusraha / lapsiasiakkaat (ei indeksikorotusta)
0-5-vuotias | enintään 150 €/vuosi |
6-9-vuotias | enintään 350 €/vuosi |
10-17-vuotias | enintään 600 €/vuosi |
Xxxxxxx kun perhehoitaja ei käytä Xxxxxxxxxxxx hyvinvointialueen järjestämää vapaata
(ei indeksikorotusta)
Kun perhehoitaja ei käytä Kymenlaakson hyvinvoin- tialueen järjestämää vapaata, maksetaan helmikuun palkkion yhteydessä | palkkio 33,33 €/vrk tai 800 €/vuosi |
Lähtökohtaisesti perhehoitajalle mahdollistetaan lakisääteisten vapaiden pitäminen, mikäli tämä ei jostain syystä ole mahdollista maksetaan pitämättömistä vapaista rahallinen korvaus. Korvaus mak- setaan jälkikäteen seuraavan vuoden helmikuun palkkion maksun yhteydessä. Korvaukseen ei tule indeksikorotusta.