KOPIO- JA TULOSTUSALAN TYÖEHTOSOPIMUS

Todettiin, että työmarkkinoiden keskusjärjestöt ovat 14.6.2016 allekirjoittaneet 29.2.2016 saavuttamansa neuvottelutuloksen kilpailukykysopimukseksi, jonka tavoitteena on paran- taa suomalaisen työn ja yritysten kilpailukykyä, lisätä talouskasvua ja luoda uusia työpaik- koja sekä tukea julkisen talouden sopeuttamista.

Todettiin, että sopijaosapuolten välillä on 31.5.2016 saavutettu uutta työehtosopimusta koskeva, kilpailukykysopimuksen mukainen neuvottelutulos, joka päätettiin allekirjoittaa.

Sovittiin, että pöytäkirja tarkastetaan tässä tilaisuudessa ja että se allekirjoitetaan sopijaosapuolten toimesta.

2 Sopimuskausi

Uusi työehtosopimus tulee voimaan 1.2.2017 ja on voimassa 31.1.2018 saakka.

3 Työajan pidentäminen

Vuosittaista työaikaa pidennetään keskimäärin 24 tunnilla vuosittaista ansiotasoa muutta- matta. Vuosittaisen työajan pidentäminen toteutetaan 1.1.2017 lukien alla mainitulla tavalla ja kaikkia työehtosopimuksen työaikamuotoja koskien.

Työajan pidentäminen toteutetaan ensisijaisesti paikallisesti sopien yrityksen ja henkilös- tön tarpeet huomioiden.

Osa-aikaisen työntekijän tämän kohdan mukaisen vuosittaisen työajan pidennyksen tunti- määrä lasketaan työntekijän tammikuun 1. päivän mukaisen työsopimuksessa sovitun tun- timäärän suhteessa vastaavan kokoaikaiseen tuntimäärään. Määräaikaisella työntekijällä tämän kohdan mukainen vuosittainen pidennyksen tuntimäärä lasketaan suhteuttamalla

työsuhteen pituus kyseisenä kalenterivuotena 12 kuukauteen. Työajan lisäyksestä ei mak- seta erillistä korvausta eikä siitä synny korvattavaa lisä- tai ylityötä.

Mikäli pidennyksen toteuttamistavasta ei sovita, toteutetaan vuosittainen 24 tunnin työajan pidennys 40 tunnin viikkotyöaikaa tekevillä siten, että työajan lyhentämissä käytettävä va- paan arvo muutetaan 8 tunnista 6 tuntiin. Mahdolliset paikalliset työaikasopimukset muute- taan tämän kohdan mukaisiksi.

37,5 tuntia viikossa tekeville kuukausipalkkaisille työajan pidennys toteutetaan pidentämäl- lä viikkotyöaikaa 38 tuntiin viikossa. Xxxxxxxx pidennys huomioidaan myös päivittäisessä työajassa. Yksittäinen työpäivä voi olla enintään 8 tunnin mittainen.

Alle 37,5 tuntia viikossa tekevien työntekijöiden työaikaa lisätään 24 tunnin vuosittaisella erällä kalenterivuodessa siten, että työaikaan aiemmin sisältynyt ammatillinen tai muu työn tekemisen edellytyksenä oleva koulutus taikka työnantajan järjestämä muu työntekijän läsnäoloa edellyttävä tilaisuus siirtyy varsinaisen työajan ulkopuolelle palkattomana toteu- tettavaksi.

Työnantaja päättää edellä mainitun koulutuksen tai muun tilaisuuden ajankohdan sijoitta- misesta viimeistään 2 viikkoa aiemmin noudattaen työehtosopimuksen määräyksiä työvuo- roluettelon antamisesta. Vapaapäiväksi sijoitettavan työajan pidennyksen kesto on vähin- tään 6 tuntia, ellei paikallisesti toisin sovita.

4 Paikallinen sopiminen

4.1 Yleistä paikallisen sopimisen edistämisestä

Lisätään työehtosopimukseen (19 §) seuraavat kappaleet:

Paikallinen sopiminen edellyttää avointa ja luottamusta synnyttävää vuoropuhelua työnan- tajan ja henkilöstön välillä. Ensisijaiseksi toimintamalliksi tulee omaksua valmius aloitteelli- suuteen etsiä parhaat mahdolliset ratkaisut, joilla edistetään sekä yrityksen että henkilös- tön etuja ja niiden yhteensovitusta paikalliset tarpeet huomioonottavalla tavalla. Osapuol- ten odotetaan ottavan vastuun oman työpaikkansa menestyksestä.

Yhteistoiminnalla ja paikallisella sopimisella sen osana vaikutetaan yrityksen tuottavuuden, kilpailukyvyn ja työllisyyden ylläpitoon ja kehittämiseen. Samalla luodaan edellytykset myös työhyvinvoinnin parantamiselle. Paikallinen sopiminen tulee ymmärtää erityisesti toiminnan kehittämisen välineeksi.

4.2 Paikallinen sopiminen poikkeustilanteissa – selviytymislauseke

Mikäli sopimuksen piirissä olevat yritykset joutuvat sopimuskauden aikana poikkeukselli- siin taloudellisiin vaikeuksiin, voivat sopijaosapuolet arvioida uudelleen tekemänsä työeh-

tosopimusratkaisun soveltuvuutta vallitsevaan taloudelliseen tilanteeseen ja sopia siihen tehtävistä muutoksista, jotka ovat tarpeen yritysten toimintaedellytysten ja työpaikkojen turvaamiseksi sopimuskaudella.

4.3 Työaikapankki

Sovitaan 31.12.216 mennessä työaikapankkijärjestelmän käyttöönotosta huomioiden so- veltuvin osin Paltan ja PAM:n välisen runkosopimuksen työaikapankkikirjaukset.

5. Ilmoitus lyhytkestoisesta sairauspoissaolosta

Lisätään työehtosopimukseen (9 §) uusi kappale

Osana sairauspoissaolojen seurantaa ja hallintaa yrityksessä voi olla käytössä oma ilmoi- tus –menettely. Oma ilmoitus –menettely tarkoittaa työntekijän mahdollisuutta ilmoittaa omasta työkyvyttömyydestään työnantajalle ilman työkyvyttömyyden todentavaa lääkärin- tai terveydenhoitajan todistusta. Menettely koskee enintään kolme vuorokautta kestäviä työntekijän omia poissaoloja. Työkyvyttömyydestä tulee ilmoittaa työnantajalle viipymättä.

Jos työnantajalla on perusteltu syy epäillä työntekijän työkyvyttömyyttä, työnantaja voi aina pyytää työntekijää toimittamaan poissaolo-oikeuden ja palkanmaksuvelvollisuuden edelly- tyksenä lääkärinlausunnon työterveyslääkäriltä tai muulta nimeämältään lääkäriltä.

6 Sopimuksen sitovuus

Tämä sopimus on voimassa 1.2.2017 alkaen 31.1.2018 saakka ja sen jälkeen vuoden ker- rallaan, ellei sitä viimeistään kahta kuukautta ennen sen päättymistä ole kummaltakaan puolelta kirjallisesti irtisanottu.

Tämän sopimuksen määräykset ovat voimassa siksi, kunnes uusi sopimus on tullut voi- maan tai sopijapuolten väliset neuvottelut jommankumman neuvotteluosapuolen toimesta on todettu päättyneiksi.

PALVELUALOJEN TYÖNANTAJAT PALTA RY

PALVELUALOJEN AMMATTILIITTO PAM RY

1 § Sopimuksen soveltamisala ‌

Tämän työehtosopimuksen määräyksiä sovelletaan Palvelualojen työnantajat PAL- TA:an kuuluvien kopio- ja tulostusalan yritysten ja niiden palveluksessa olevien tä- män sopimuksen palkkaliitteessä mainittujen työntekijöiden välisissä työsuhteissa.

2 § Yleiset sopimukset ‌

Tämän työehtosopimuksen osana noudatetaan seuraavia TT:n ja SAK:n välisiä so- pimuksia:

Yleissopimus 4.6.1997 (muutettu 10.5.2001)

Turvallisuustyön työalatoimikuntia ja työsuojelun keskustoimikuntaa koskevan sopi- muksen allekirjoituspöytäkirja 4.2.1969

Lomapalkkasopimus 21.3.2005

Irtisanomissuojasopimus 10.5.2001

Pöytäkirjamerkintä:

Mikäli TT ja SAK solmivat sopimuskaudella uusia yleisiä sopimuksia noudate- taan niitä tämän työehtosopimuksen soveltamisalalla, ellei näiden uusien yleisten sopimusten soveltamisala ja voimaantulosäännöksistä muuta johdu.

3 § Työsopimus ‌

Työnantajalla on oikeus määrätä työnjohdosta ja valvonnasta sekä oikeus ottaa toi- meen ja siitä erottaa työntekijä. Työnantajan oikeudesta määrätä työnjohdosta seu- raa, että työntekijä on velvollinen suorittamaan työnjohdon hänelle osoittamaa työtä. Jos työntekijä on otettu määrätynlaiseen työhön, hän on kuitenkin velvollinen tilapäi- sesti tekemään muitakin työpaikalla esiintyviä töitä.

Liitot suosittelevat, että työsopimus tehdään aina kirjallisesti.

Työsopimus on myös aina tehtävä kirjallisesti, jos sopijaosapuoli sitä vaatii. Työnteki- jälle työsuhteen keskeisistä ehdoista annettavan kirjallisen selvityksen osalta viita- taan työsopimuslain 2 luvun 4 §:ään.

Työnantaja ilmoittaa työntekijälle työsopimusta solmittaessa, kuka toimii tässä sopi- muksessa tarkoitettuna luottamusmiehenä ja työntekijöiden työsuojeluvaltuutettuna.

4 § Koeaika ‌

Kullakin tämän sopimuksen piiriin kuuluvalla työntekijällä on työsopimuslain mukai- nen koeaika, jonka kuluessa työsopimus voidaan kummaltakin puolen purkaa irtisa-

nomisaikaa noudattamatta. Tällöin lakkaa työsuhde sen työpäivän päättyessä, jonka aikana ilmoitus purkamisesta tehtiin. Koeajasta on työsopimusta solmittaessa xxxx- seen ilmoitettava työntekijälle.

5 § Työsuhteen päättyminen ‌

Työnantajan on irtisanoessaan työsopimuksen noudatettava työsuhteen jatkuttua keskeytyksettä

1. 14 päivän irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut enintään yhden vuoden;

2. yhden kuukauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut yli vuoden mutta enintään 4 vuotta;

3. kahden kuukauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut yli 4 vuotta mutta enintään 8 vuotta;

4. neljän kuukauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut yli 8 vuotta mutta enintään 12 vuotta; ja

5. kuuden kuukauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut yli 12 vuotta.

Työntekijän on puolestaan irtisanoessaan työsopimuksen noudatettava työsuhteen jatkuttua keskeytyksettä

1. 14 päivän irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut enintään 5 vuotta;

2. yhden kuukauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut yli 5 vuotta.

Määräaikaiseen työsuhteeseen palkatun työntekijän työsuhde päättyy ilman irtisa- nomisaikaa sovitun työkauden päättyessä.

Pöytäkirjamerkintä:

1. Irtisanomisesta on annettava asianomaiselle työntekijälle kirjallinen ilmoi- tus, josta ilmenee vaadittaessa irtisanomisen syy ja työsuhteen päättymi- sen ajankohta.

2. Xxxxxxx henkilölle hänen rikkomuksensa tai laiminlyöntinsä vuoksi on annet- tu varoitus, osapuolet suosittelevat, että siitä ilmoitetaan myös asianomai- selle luottamusmiehelle.

6 § Työaika ‌

6.1. Säännöllinen työaika

Työaikaan nähden noudatetaan voimassaolevaa työaikalakia, mikäli tästä sopimuk- sesta ei muuta ilmene.

Työaika voidaan järjestää myös siten, että se on enintään 7,5 tuntia päivässä ja 37,5 tuntia viikossa.

Paikallisesti voidaan sopia, että säännöllinen työaika tasoittuu käytössä olevan työai- kamuodon keskimäärään, enintään 40 tuntiin tai 37,5 tuntiin enintään 26 viikon ajan- jaksossa. Tällöin saa vuorokautinen säännöllinen työaika olla enintään 10 tuntia ja viikoittainen säännöllinen työaika enintään 50 tuntia.

Työtä varten on laadittava ennakolta työajan tasoittumisjärjestelmä vähintään ajaksi, jonka kuluessa säännöllinen työaika tasoittuu sanottuun keskimäärään.

Työmarkkinakeskusjärjestöjen 14.6.2016 solmima kilpailukykysopimus 24 tun- nin vuosittaisen työajan lisäämiseksi:

Vuosittaista työaikaa pidennetään 1.1.2017 lukien keskimäärin 24 tunnilla ansio- tasoa muuttamatta. Työajan lisäyksestä ei makseta erillistä korvausta eikä siitä synny korvattavaa lisä- tai ylityötä.

Osa-aikaisen työntekijän vuosittaisen työajan pidennyksen tuntimäärä lasketaan työntekijän tammikuun 1. päivän mukaisen työsopimuksessa sovitun säännölli- sen työajan suhteessa vastaavan kokoaikaiseen tuntimäärään. Määräaikaisella työntekijällä tämän kohdan mukainen vuosittainen pidennyksen tuntimäärä laske- taan suhteuttamalla työsuhteen pituus kyseisenä kalenterivuotena 12 kuukau- teen.

Työajan pidentäminen toteutetaan ensisijaisesti paikallisesti sopien, yrityksen ja hen- kilöstön tarpeet huomioiden.

Esimerkkejä:

Henkilöille, joille kertyy työajan lyhennysvapaata, voidaan vapaata leikata vähen- tämällä 3 vapaata 1.1.1995 taulukosta tai vaihtoehtoisesti siirtyä soveltamaan 1.1.2017 voimaan tulevaa rinnakkaista taulukkoa, jossa yhden kertyneen vapaan arvo on muutettu 8 tunnista 6 tuntiin. Osa-aikaisten osalta lyhennysvapaiden leikkaus toteutetaan osa-aikaisuuden suhteessa.

Työajan pidennys voidaan toteuttaa myös siten, että työaikaan aiemmin sisälty- nyt ammatillinen tai muu työn tekemisen edellytyksenä oleva koulutus taikka työnantajan järjestämä muu työntekijän läsnäoloa edellyttävä tilaisuus siirretään järjestettäväksi varsinaisen työajan ulkopuolelle palkattomana toteutettavaksi.

Uusien työntekijöiden osalta työajan pidennys voidaan käyttää myös työhön pe- rehdyttämiseen. Pidennyksen tuntimäärä suhteutetaan sovitun työajan mukaan esimerkiksi siten, että 50 prosentin työajassa voidaan järjestää perehdytystä yh- teensä 12 tuntia kolmessa 4 tunnin erässä.

Mikäli työajanpidennystavasta ei sovita paikallisesti, toteutetaan pidennys alla maini- tulla tavoilla:

Täyttä viikkotyöaikaa tekevien työajan pidennys toteutetaan käyttämällä työajan lyhennysvapaiden kertymisessä 1.1.2017 voimaan tullutta uutta taulukkoa (liite 3)

37,5 tuntia viikossa tekeville kuukausipalkkaisille, työajan pidennys toteutetaan pidentämällä viikkotyöaikaa 38 tuntiin viikossa.

Alle 38 tuntia viikossa tekevien työntekijöiden työaikaa lisätään sovittuun työai- kaan suhteutetulla vuosittaisella erällä kalenterivuodessa siten, että työaikaan aiemmin sisältynyt ammatillinen tai muu työn tekemisen edellytyksenä oleva kou- lutus taikka työnantajan järjestämä muu työntekijän läsnäoloa edellyttävä tilai- suus siirtyy varsinaisen työajan ulkopuolelle palkattomana toteutettavaksi.

Työnantaja päättää edellä mainitun koulutuksen tai muun tilaisuuden ajankohdan sijoittamisesta viimeistään 2 viikkoa aiemmin noudattaen työehtosopimuksen määräyksiä työvuoroluettelon antamisesta. Vapaapäiväksi sijoitettavan työajan pidennyksen kesto on vähintään 6 tuntia, ellei paikallisesti toisin sovita.

Pöytäkirjamerkintä 1:

Työajan lyhentämisen osalta noudatetaan liittojen välillä solmittua työajan ly- hentämispöytäkirjaa, joka on tämän sopimuksen liitteenä.

Työajan lyhentämisessä tulee huomioida myös edellä kuvattu työmarkkina- keskusjärjestöjen 14.6.2016 sopima 24 tunnin pidennys vuosittaiseen työai- kaan.

Pöytäkirjamerkintä 2:

Vain työnantaja ja työntekijä voivat keskenään sopia siirtymisestä 40 tunnin työviikosta 37,5 tunnin työviikkoon, jos työntekijän työsuhde on alkanut ennen työehtosopimuksen voimaantuloa.

Pöytäkirjamerkintä 3:

Työvuoroluettelo on saatettava kirjallisesti työntekijöiden tietoon hyvissä ajoin, viimeistään viikkoa ennen siinä tarkoitetun ajanjakson alkamista. (TAL 35.2 §)

Pöytäkirjamerkintä 4:

Työpaikoilla suositellaan noudatettavaksi periaatetta, että työvuoroluetteloa laadittaessa tulee välttää epätarkoituksenmukaisen lyhyitä työvuoroja. Laa- dinnassa otetaan huomioon kysyntä, työn luonne sekä työntekijän olosuhteet. Työvuorojen sijoittelun osalta on otettava huomioon, että työ on järjestettävä niin, että työntekijä saa tarpeeksi aikaa lepoa, virkistystä ja kehitystä varten.

6.2. Lepoajat

1. Vuorokautisen työajan ollessa 7 tuntia pitempi, työntekijälle annetaan työn ai- kana vähintään puoli tuntia kestävä lepoaika, jonka aikana hän saa esteettö- mästi poistua työpaikalta ja jota ei lueta työaikaan.

2. Työntekijällä on oikeus nauttia työpaikalla taukotilassa kahvia tai virvokkeita si- ten, että se mahdollisimman vähän häiritsee tuotannollista toimintaa.

6.3. Vapaapäivät

1. Loppiaisviikon lauantai, helatorstaiviikon lauantai sekä juhannus ja jouluaatto ovat työntekijöiden vapaapäiviä.

Säännöllisesti työskentelevälle työntekijälle, jolle työsopimuksen perusteella maksetaan kuukausipalkan sijasta tuntipalkkaa, maksetaan loppiaiselta, hela- torstailta sekä juhannus- ja jouluaatolta menetettyä ansiota vastaava korvaus.

2. Työntekijällä on oikeus palkalliseen vapaapäivään omana 50- ja 60- vuotispäivänään, omana vihkiäispäivänään, parisuhteen rekisteröimispäivä- nään ja lähiomaisen kuolin- ja hautajaispäivänä silloin, kun mainitut päivät muutoin olisivat työpäiviä.

Pöytäkirjamerkintä:

Läheisenä omaisena pidetään työntekijän avio- ja avopuolisoa, lapsia, avio- ja avopuolison lapsia ja xxxxxxxxxx, hänen vanhempiaan ja isovanhempiaan, velji- ään ja xxxxxxxxx sekä xxxx ja avopuolison vanhempia.

7 § Ylityö ‌

Ylityökorvaukset maksetaan työaikalain mukaan. Vuorokautisesta ylityöstä makse- taan kahdelta ensimmäiseltä tunnilta ja viikoittaisesta ylityöstä kahdeksalta ensim- mäiseltä tunnilta 50 %:lla korotettu palkka ja niitä seuraavilta tunneilta 100 %:lla koro- tettu palkka.

8 § Palkkamääräykset ‌

Palkkojen osalta noudatetaan erillistä palkkaliitettä.

9 § Sairausajan palkka ‌

Työnantaja maksaa työntekijälle, joka työnantajan hyväksymän selvityksen mukaan on sairauden tai tapaturman vuoksi estynyt työtä tekemästä, sairausajan palkkana täyden palkan toisen sellaisen sairauspäivän alusta, joka työssä oltaessa olisi ollut työntekijän työpäivä, sen pituisen ajanjakson työpäiviltä kuin seuraavasta käy ilmi:

Työsuhde, joka ennen työkyvyttömyyden Ajanjakso alkua on jatkunut yhdenjaksoisesti:

vähintään 1 kuukauden mutta alle 3 vuotta 28 päivää

3 vuotta mutta alle 5 vuotta 35 päivää

5 vuotta mutta alle 10 vuotta 42 päivää

yli 10 vuotta 56 päivää

Pöytäkirjamerkintä:

Liitot suosittelevat, että paikallisesti sovittaisiin työnantajan ja luottamusmie- hen kesken siitä, missä tilanteissa sairausajan palkan maksamisen perus- teeksi riittää terveydenhoitajan tai muun luotettavan tahon selvitys ja kuka voi antaa tässä tarkoitetun hyväksyttävän selvityksen.

Paikallisesti voidaan sopia työnantajan ja luottamusmiehen kesken siitä, että sairausajan palkan maksamisen perusteeksi enintään kolmen vuorokauden pi- tuiselta ajanjaksolta riittää työntekijän oma ilmoitus. Työnantaja ja luottamus- mies sopivat ilmoitusmenettelyn käytännön toteuttamisesta.

Liitot keräävät paikallisten sopimusten kokemukset ennen sopimuskauden päättymistä.

Jos sairauden aiheuttama työkyvyttömyys on jatkunut sairastumispäivän jälkeen vä- hintään kuusi (6) arkipäivää tai jos työkyvyttömyys on johtunut työtapaturmasta, mak- saa työnantaja palkan myös odotuspäivältä.

Pöytäkirjamerkintä:

Työntekijälle, jonka työsuhde on ennen sairauden alkua jatkunut yhdenjaksoi- sesti vähintään kaksi vuotta, sairausajan palkka maksetaan ensimmäisen sel- laisen sairauspäivän alusta lukien, joka työssä oltaessa olisi ollut työntekijän työpäivä.

Mikäli työntekijän työkyvyttömyys alkaa kesken työpäivän tai vuoron, makse- taan hänelle palkkaa tämän §:n mukaisesti työpäivän tai vuoron loppuun.

Sairausajan täydellä palkalla tarkoitetaan työntekijän palkkaa luontoisetuineen ja iltavuoro- sekä iltatyölisineen sen suuruisena, kuin hän työssä ollessaan oli- si säännöllisenä työaikana ansainnut.

Sairausajan palkkaa ei kuitenkaan makseta, milloin sairaus on johtunut omas- ta törkeästä tuottamuksesta tai tahallisuudesta.

Sairausajan palkasta vähennetään, mitä työntekijä saa saman työkyvyttömyy- den takia, samalta ajanjaksolta päivärahaa tai siihen verrattavaa korvausta sairausvakuutuskassalta, joka saa kannatusmaksua työnantajalta, taikka tapa- turmavakuutuslain, työntekijäin eläkelain tai liikennevakuutuslain perusteella. Jos sairausajan palkka on maksettu ennen kuin jokin edellä mainituista kor- vauksista on suoritettu, työnantajalla on oikeus nostaa korvaus tai saada sen määrä takaisin työntekijältä, ei kuitenkaan enempää kuin maksamansa mää- rän.

Mikäli työpaikalla toimii sairausvakuutuslain alainen kassa, voi työnantaja to- teuttaa edellä oleviin kohtiin perustuvat velvollisuutensa siten, että kassa maksaa myös sairausvakuutuslain ulkopuolella suoritettavat avustukset ja työnantaja suorittaa kassalle kannatusmaksun, joka vastaa puheena olevasta sairausvakuutuslain ulkopuolella suoritettavasta avustuksesta aiheutuvia kus- tannuksia.

Työntekijä on velvollinen viipymättä ilmoittamaan työnantajalle sairastumises- taan.

Sairausajan palkanmaksuun liittyvät menettelytapaohjeet

1. Työkyvyttömyyden toteaminen

Työkyvyttömyys todetaan työnantajan hyväksymän selvityksen perusteella, vaa- dittaessa yrityksen työterveyslääkärin tai muulla työnantajan hyväksymällä lääkä- rintodistuksella.

Taannehtiva lääkärintodistus hyväksytään, mikäli lääkäri on kirjoittanut todistuk- seen hyväksyttävät perusteet taannehtivuudelle.

2. Lääkärintodistuksiin liittyvät epäselvyydet

Työnantaja on velvollinen maksamaan sairausajan palkkaa, kun sairausajan pal- kan perusteet ja määrä on hyväksyttävästi selvitetty.

Mikäli työnantaja ei ole hyväksynyt työntekijän esittämää lääkärintodistusta, on hänellä oikeus osoittaa työntekijä nimetyn lääkärin tarkastettavaksi. Tällöin työn- antaja suorittaa lääkärintodistuksen hankkimisesta aiheutuvat kustannukset.

Lääkärintodistuksiin liittyvät epäselvyydet selvitetään työehtosopimuksen neuvot- telujärjestyksen mukaisesti.

3. Yrityksen työterveyspalvelujen hyväksikäytön tulee olla ensisijaista

Työntekijän tulee käydä ensisijaisesti yrityksen työterveyslääkärin vastaanotolla.

Muun lääkärin kuin työterveyslääkärin antama todistus työkyvyttömyydestä kel- paa perusteeksi sairausajan palkan maksamiselle, mikäli työntekijä esittää työn- antajalle hyväksyttävän syyn muun lääkärin käyttöön.

4. Luottamusmiesten tulee ohjata työntekijöitä työehtosopimuksen säännös- ten oikeaan soveltamiseen ja pyrkiä omalta osaltaan ehkäisemään väärin- käytöksiä

Työnantajan ja luottamusmiesten tulee yhdessä pyrkiä ohjaamaan työntekijöitä työehtosopimuksen sairausajan palkkaa koskevien määräysten oikeaan sovelta- miseen.

Uusille työntekijöille asiaa koskevaa valistusta ja ohjausta on suositeltavaa jakaa heti työsuhteen alkaessa.

Sekä työnantaja että työntekijäpuolen edun mukaista on sairauspoissaolojen saaminen mahdollisimman vähäisiksi.

On suositeltavaa, että paikalliset osapuolet yhdessä seuraavat työpaikan sai- rauspoissaolojen kehitystä ja tarvittaessa etsivät keinoja niiden vähentämiseksi.

5. Selvä väärinkäyttö on työsopimuksen purkamisperuste

Mikäli sairausajan palkkaetuja käytetään tahallaan väärin, ei sairausajan palkkaa luonnollisestikaan makseta. Tahallinen väärinkäyttö saattaa lisäksi johtaa työso- pimuslain säännösten perusteella tapahtuvaan työsopimuksen päättämiseen.

6. Sairastumisesta tulee tehdä ilmoitus työnantajalle ennen työvuoron alkua, milloin se on mahdollista

Työntekijän tulee ilmoittaa sairastumisestaan lähimmälle esimiehelleen tai työn- antajan ilmoittamalle muulle henkilölle jo ennen työvuoron alkua, milloin se olo- suhteet huomioon ottaen on mahdollista. Tähän liittyvät menettelytavat työnanta- jan tulee saattaa työntekijöiden tietoon.

Ajoissa tehty ilmoitus on tärkeä sen vuoksi, että työpaikalla jo työvuoron alkaessa tiedetään, onko joku mahdollisesti poissa ja miten poissaolotapauksessa työt sinä päivänä järjestetään.

Jos työntekijä tahallisesti laiminlyö ilmoittaa viipymättä sairastumisestaan työnan- tajalle, alkaa sairausajan palkan maksuvelvollisuus aikaisintaan sinä päivänä, jo- na ilmoitus on tehty.

7. Vapaa ajan harrastusten aiheuttamien vammojen käsittely järjestelmässä

Esimerkiksi urheilusta johtuvat, varsinkin vaikeamman asteiset vammat aiheutta- vat toistuessaan työnantajalle lisääntyviä sairausajan palkkakustannuksia ja vai- keuksia työntekijän työhön sijoittamisessa.

Liitot kiinnittävät paikallisten osapuolten huomiota yllä mainittujen ongelmien en- nalta ehkäisemiseen ja vähentämiseen.

8. Sairauspoissaolojen ennaltaehkäisy

Liitot kiinnittävät paikallisten osapuolten huomiota sairauspoissaolojen ennalta ehkäisevään toimintaan.

Perhevapaat

Palkallinen äitiys-, isyys- ja adoptiovapaa

Työntekijälle maksetaan keskituntiansion mukainen palkka äitiysvapaan ajalta 3 kuu- kaudelta ja isyysvapaan ajalta 6 päivältä.

Pöytäkirjamerkintä:

Tässä tarkoitettu keskituntiansio lasketaan vuosineljännekseltä siten, että siltä ajalta tehdystä työstä maksettu palkka jaetaan saman kalenterivuoden vuosi- neljänneksen aikana tehtyjen tuntien määrällä. Keskituntiansioon otetaan huomioon työssäoloajan työtunneilta ansaittu palkka lisineen, silloin kun ne kohdistuvat tehtyihin työtunteihin. Keskituntiansioon ei lasketa lisä-, yli- ja sunnuntaityön korotusosia.

Palkanmaksun edellytyksenä on, että

• Työntekijällä on oikeus äitiys- tai isyyspäivärahaan ja hän noudattaa sen nosta- mista koskevia määräyksiä,

• Työntekijän työsuhde on jatkunut yhdenjaksoisesti vähintään vuoden äitiys- tai isyysvapaan alkaessa ja

• Työntekijä palaa takaisin töihin perhevapaan jälkeen.

Jos työntekijä päättää työsuhteensa siten, ettei palaa takaisin työhön perhevapaan jälkeen, on työnantajalla oikeus periä takaisin maksamansa äitiys-, isyys- tai adoptio- vapaa-ajan palkan ja vastaavalta ajalta maksettujen päivärahojen erotus.

Jos työntekijä adoptoi alle 7-vuotiaan lapsen, hänelle maksetaan edellä mainituin edellytyksin säännöllisen työajan palkka ilman lisiä 3 kuukaudelta. Palkan maksami- sen edellytyksenä on lisäksi, että työntekijällä on oikeus vanhempainrahaan ja että hän noudattaa sen nostamista koskevia säännöksiä.

10 § Lapsen sairastuminen ‌

Työntekijän alle 10-vuotiaan lapsen tai muun hänen taloudessaan vakituisesti asuvan alle 10-vuotiaan lapsen sairastuessa äkillisesti, maksetaan työntekijälle palkka tämän työehtosopimuksen 9 §:n mukaan, jos:

• lyhyt poissaolo on välttämätöntä lapsen hoidon järjestämiseksi tai lapsen hoita- miseksi,

• hoidon järjestäminen tai hoitaminen kestää 1,2,3 tai 4 päivää,

• työntekijä on viipymättä ilmoittanut poissaolosta ja jos mahdollista sen kestosta sekä toimittanut lapsen sairaudesta saman selvityksen, joka vaaditaan työntekijän omasta sairaudesta.

Sama oikeus on myös vanhemmalla, joka ei asu lapsen kanssa samassa taloudessa.

Palkan maksamisen edellytyksenä muulle kuin yksin asuvalle yksinhuoltajalle on, et- tä

• molemmat lapsen kanssa vakituisesti asuvat henkilöt ovat ansiotyössä eikä toisel- la ole ansiotyönsä ja työaikansa vuoksi mahdollisuutta järjestää hoitoa tai itse hoi- taa lasta tai

• toinen on estynyt osallistumasta lapsen hoitoon asevelvollisuuden suorittamisen tai reservin harjoitusten vuoksi ja

• toisen esteestä hoitaa lasta on annettu selvitys.

Yksinhuoltajaksi rinnastetaan myös henkilö, joka ilman avioeropäätöstä on pysyvästi muuttanut asumaan erilleen aviopuolisostaan.

Sairasta lasta voi palkallisesti hoitaa vain yksi henkilö kerrallaan.

Pöytäkirjamerkintä:

Työntekijällä, jonka lapsi sairastaa valtioneuvoston päätöksen sääd.kok. n:o 130/85 (VNp vaikeasti sairaan lapsen hoitoa ja kuntoutusta varten myönnettä- västä avustuksesta) 4 §:n tarkoittamaa vaikeaa sairautta, on oikeus olla pois- sa työstä osallistuakseen VNp:n 3 §:ssä tarkoitettuun lapsen hoitoon, kuntou- tukseen tai hoidon opastukseen sovittuaan poissaolosta etukäteen työnanta- jan kanssa.

11 § Lääkärintarkastukset ‌

1. Lakisääteiset lääkärintarkastukset

Työnantaja korvaa henkilölle ansionmenetyksen lakisääteistä työterveyshuoltoa koskevan valtioneuvoston päätöksen (1009/78) tarkoittamissa ja työterveyshuol- lon toimintasuunnitelmassa hyväksytyissä työsuhteen aikana suoritettavissa ter- veystarkastuksissa sekä niihin liittyvissä matkoissa hänen menettämiään säännöl- lisiä työtunteja vastaavalta ajalta.

Samoin menetellään tapauksissa, joissa on kysymys nuorten työntekijäin suoje- lusta annetussa laissa (669/67), ja säteily-suojauslaissa (174/57) tarkoitetuista tutkimuksista. Samaa sääntöä noudatetaan lisäksi niissä terveydenhoitolain (469/65) edellyttämissä tutkimuksissa, jotka johtuvat henkilön siirtymisestä saman yrityksen sisällä työtehtävään, jossa kyseinen lääkärintarkastus vaaditaan.

Henkilölle, joka lähetetään edellä mainituissa lainkohdissa tarkoitettuihin tutki- muksiin tai määrätään tällaisessa tarkastuksessa jälkitarkastukseen, suorittaa työnantaja myös korvauksen välttämättömistä matkakustannuksista. Mikäli tutki- mukset tai jälkitarkastus tehdään muulla paikkakunnalla, maksaa työnantaja myös päivärahan.

Mikäli em. lainkohdissa tarkoitettu tarkastus tapahtuu työntekijän vapaa-aikana, maksetaan työntekijälle korvauksena ylimääräisistä kuluista summa, joka vastaa sairausvakuutuslain mukaista vähimmäispäivärahaa.

2. Muut lääkärintarkastukset

Ansionmenetyksen korvattavuuden edellytykset ovat seuraavat:

Perusedellytykset (koskevat kaikkia a e kohtia)

Kysymyksessä on oltava sairastumis- tai tapaturmatapaus, jossa on välttämätöntä päästä nopeasti lääkärintarkastukseen. Työntekijän on esitettävä lääkärintarkastuk- sesta työnantajan hyväksymä selvitys (esim. lääkärintodistus tai lääkärinpalkkiokuitti)

sekä työnantajan pyytäessä selvitys, siitä kuinka kauan lääkärintarkastus odotus ja kohtuullisine matka aikoineen kesti.

Muissa kuin edellisessä kappaleessa tarkoitetuissa sairastumis- tai tapaturmata- pauksissa edellytetään, että työntekijä varaa vastaanottoajan työaikana vain, jos se ei ole kohtuullisen ajan (esim. normaalitapauksissa viikon) kuluessa saatavissa työ- ajan ulkopuolella. Työntekijän on esitettävä luotettava selvitys siitä, ettei hän ole voi- nut saada vastaanottoa työajan ulkopuolella.

Työntekijän on ilmoitettava lääkäriin menostaan etukäteen työnantajalle. Jos ilmoitus- ta ei ylivoimaisen esteen takia voida etukäteen tehdä, on ilmoitus tehtävä välittömäs- ti, kun se on mahdollista.

Lääkärintarkastus on järjestettävä työajan tarpeetonta menetystä välttäen.

Mikäli työntekijä saa lääkärintarkastuksen ajalta sairausajan palkkaa, ei korvausta ansionmenetyksestä lääkärintarkastusta koskevien sopimusmääräysten nojalla suori- teta.

Korvausta ei suoriteta myöskään sairausajan palkkamääräysten edellyttämänä ka- renssipäivänä suoritetun lääkärintarkastuksen ajalta.

Xxxxxxx sairaus on johtunut omasta törkeästä tuottamuksesta tai tahallisuudesta, ei ansionmenetystä korvata.

Erityisedellytykset Ansionmenetys korvataan:

a) Uusi tai uusiutuva sairaus

Ansionmenetys korvataan sellaisen lääkärintarkastuksen ajalta, jossa todetaan työntekijän sairaus.

Lääkärin tutkimustoimenpiteestä johtuneen, enintään vuorokauden kestäneen työkyvyttömyyden ajalta.

Xxxxxxx työntekijä sairausoireiden vuoksi on otettu sairaalaan tarkkailtavaksi tai tutkittavaksi. Tällöin noudatetaan sairausajan palkkamääräyksiä.

b) Aikaisemmin todettu sairaus

Xxxxxxxxx sairauden edellyttämän lääkärintarkastuksen ajalta edellyttäen, että kysymyksessä on ao. erikoisalan lääkärin suorittama tarkastus hoidon määritte- lemiseksi.

Sairauden olennaisesti pahentuessa, minkä vuoksi työntekijän on ollut tarpeen hakeutua lääkärintarkastukseen.

Xxxxxx määrittelemiseksi tarpeellisen ao. erikoisalan lääkärin tarkastuksen ajalta, jossa annetaan määräys apuvälineen esim. silmälasien hankkimiseksi.

Muun aikaisemmin todetun sairauden hoidon määrittelemiseksi tarpeellisen lää- kärintarkastuksen ajalta vain, jos lääkärinpalveluja ei ole saatavissa työajan ulko- puolella.

syöpäsairauden edellyttämän hoitotoimenpiteen aiheuttaman työkyvyttömyyden ajalta. Tällöin noudatetaan sairausajan palkkamääräyksiä.

c) Laboratorio- ja röntgentutkimukset

Korvattavaan lääkärintarkastukseen välittömästi liittyvän laboratorio- ja röntgen- tutkimuksen ajalta. Laboratorio- ja röntgentutkimuksen tulee olla lääkärin mää- räämä ja siten osa tarkastusta.

Erillisen laboratorio- tai röntgentutkimuksen ajalta aiheutuva ansionmenetys kor- vataan vain, jos työntekijällä ei ole mahdollisuutta päästä em. laboratorio- tai röntgentutkimukseen työajan ulkopuolella tai jos sairaus edellyttää tutkimuksen suorittamista ainoastaan tiettynä vuorokauden ajankohtana. Tällainen ajankohta- vaatimus tulee selvittää lääkärintodistuksella.

d) Xxxxxxxxxx liittyvät lääkärintarkastukset ja tutkimukset

Sairausvakuutuslain mukaisen äitiysrahan saamisen edellytyksenä olevan lääkä- rin tai terveyskeskuksen todistuksen hankkimiseksi välttämättömän tarkastuksen ajalta.

Pöytäkirjamerkintä:

Liitot toteavat, että työsopimuslain 2 luvun 8 §:n perusteella työnantajan on korvattava raskaana olevalle työntekijälle synnytystä edeltävistä lääketieteelli- sistä tutkimuksista aiheutuva ansion menetys, jos tutkimuksia ei voida suorit- taa työajan ulkopuolelle.

e) Seulontatutkimukset

Terveyden ja hyvinvoinnin kartoittamiseen ja terveysongelmien ennaltaehkäise- miseen liittyvät seulontatutkimukset (Valtioneuvoston asetus seulonnoista 1339/2006, mammografia ja papa) ja muut kuntakohtaiset seulontatutkimukset voidaan suorittaa palkallisella työajalla, mikäli tutkimuksiin ei ole mahdollista päästä työajan ulkopuolella.

f) Äkillinen hammassairaus

Jos äkillinen hammassairaus ennen hoitotoimenpiteitä aiheuttaa työntekijän työ- kyvyttömyyden, joka vaatii samana päivänä tai saman työvuoron aikana annetta- vaa hoitoa, hoitotoimenpiteen ajalta, mikäli hänen ei onnistu saada hoitoa työajan ulkopuolella. Työkyvyttömyys ja hoidon kiireellisyys osoitetaan hammaslääkärin antamalla todistuksella.

12 § Vuosiloma ja lomaraha ‌

1. Työntekijä saa vuosiloman vuosilomalain mukaan.

Paikallisesti voidaan sopia, että lomapalkka maksetaan normaalina palkanmak- supäivänä.

2. Lomaraha on 50 prosenttia vuosilomapalkasta.

Puolet lomarahasta maksetaan vuosilomapalkan maksamisen yhteydessä. Puolet maksetaan kuukauden kuluessa vuosiloman päättymisestä.

Lomarahan maksamisesta voidaan sopia paikallisesti kirjallisesti toisin. Paikalli- sesti voidaan sopia myös lomarahan vaihtamisesta vastaavaan vapaaseen.

Saadakseen lomarahan jälkimmäisen osan tulee työntekijän työsuhteen kuitenkin olla voimassa vielä vuosiloman viimeisenä päivänä.

Xxxxxxxx maksetaan myös mahdollisen lomakorvauksen yhteydessä, mikäli työ- suhde lomakautena päättyy muusta kuin työntekijästä itsestään johtuvasta syystä. Xxxxxxxx maksetaan tällöin edellisen päättyneen lomanmääräytymisvuoden lo- makorvauksesta, mutta ei viimeisen kesken jääneen lomanmääräytymisvuoden lomakorvauksesta.

Soveltamisohje:

Määräaikaisen työsopimuksen päättyminen ei ole työntekijästä itsestään joh- tuva syy.

Jos työnantaja xxxxxxxxxxx päättää työntekijän työsuhteen muusta kuin työnteki- jästä itsestään johtuvasta syystä kesken tämän vuosiloman, maksetaan työnteki- jälle myös lomarahan jälkimmäinen osa. Mikäli työntekijälle ei ole annettu vuosi- lomaa ennen tällä tavoin tapahtunutta työsuhteen päättymistä, maksetaan työnte- kijälle koko lomaraha.

Vanhuus-, työkyvyttömyys-, varhennetulle vanhuus- tai yksilölliselle varhaiseläk- keelle siirtyvälle työntekijälle maksetaan lomaraha siitä vuosilomapalkasta ja mahdollisesta vuosilomakorvauksesta, johon työntekijä on oikeutettu.

Soveltamisohje:

Eläkkeelle siirtyvälle työntekijälle maksetaan lomaraha myös mahdollisesti kesken jääneen lomanmääräytymisvuoden lomakorvauksesta.

Työntekijän astuessa vakinaiseen palvelukseen asevelvollisuuden suorittamiseksi lasketaan lomaraha siitä lomapalkasta ja lomakorvauksesta, johon hän on oikeu- tettu palvelukseen astuessaan. Lomaraha maksetaan asevelvollisuuden jälkeen työhön palattaessa.

13 § Ammattiyhdistysjäsenmaksut ‌

Työnantaja pidättää, mikäli työntekijä on antanut siihen valtuutuksen, Palvelualojen ammattiliitto PAM ry:n jäsenmaksut ja tilittää ne palkanmaksukausittain liiton nimeä- mille pankkitileille. Pidättäminen suoritetaan siten kuin Suomen Työnantajain Keskus- liiton ja Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestön 13.1.1969 allekirjoittamassa sopi- muspöytäkirjassa on erikseen sovittu. Työntekijälle annetaan kalenterivuoden tai työ- suhteen päätyttyä verotusta varten todistus pidätetystä summasta.

14 § Ryhmähenkivakuutus ‌

Työnantaja toteuttaa kustannuksellaan työntekijöitä koskevan ryhmähenkivakuutuk- sen siten kuin siitä on keskusjärjestöjen välillä sovittu.

15 § Luottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu ‌

1. Luottamusmiehelle maksetaan yleissopimuksen 4 luvun tarkoittamaa lisäkorvaus- ta kuukausittain seuraavasti:

Työntekijöiden lukumäärä Korvaus/kk

10 – 49 80,31 euroa

50 tai yli 98,38 euroa

Työsuojeluvaltuutetulle maksetaan 70 % luottamusmiehelle maksettavasta kor- vauksesta. Korvauksen maksaminen edellyttää, että työsuojeluvaltuutetun edus- tamien työntekijöiden lukumäärä on vähintään 20.

2. Luottamushenkilön ja työnantajan välille voi syntyä eri syistä ongelmia, jotka kär- jistyessään voivat johtaa siihen, että työnantaja harkitsee luottamushenkilön työ- suhteen päättämistä.

Kun liitot ovat saaneet edellä todetusta tiedon, niiden välille luodaan pikaisesti neuvotteluyhteys sen selvittämiseksi, mitkä syyt, olosuhteet ja tosiseikat ovat ai- heuttaneet ongelman. Tarpeellisia muita toimenpiteitä harkitessaan liitot tiedosta- vat, että niillä on vastavuoroisesti tehostettu valvontavelvollisuus työehtosopimuk- sen ja sen sisältämän työrauhavelvoitteen noudattamisesta tällaisessa asiayhtey- dessä.

Liittojen tulee toimia asiassa ilman aiheetonta viivytystä. Liittojen tavoitteena on pyrkiä yhteiseen kannanottoon niistä edellytyksistä, joilla luottamushenkilön ja työnantajan keskinäinen, työsuhteen perustana oleva luottamus voitaisiin palaut- taa.

3. Luottamusmiehellä ja työsuojeluvaltuutetulla on oikeus tehtäviensä hoitamiseksi käyttää yrityksessä käytössä olevia henkilökohtaisia viestintävälineitä (sähköposti,

puhelin ja fax). Luottamusmiehellä on oikeus näitä välineitä käyttäen tarjota am- mattiosaston ja liiton jäsenyyttä.

16 § Työrauhavelvoite ‌

1. Tämä työehtosopimus sitoo allekirjoittaneita liittoja ja niiden alayhdistyksiä sekä työnantajia ja työntekijöitä, jotka ovat tai sopimuksen voimassaoloaikana ovat ol- leet näiden yhdistysten jäseniä.

2. Kaikki työtaistelutoimenpiteet, jotka kohdistuvat tähän työehtosopimukseen ja palkkaliitteeseen kokonaisuudessaan tai joihinkin niiden yksityiseen määräyk- seen, ovat kielletyt.

17 § Neuvottelujärjestys ‌

Tämän sopimuksen tulkintaa tai rikkomista koskevista erimielisyyksistä on työrauha säilyttäen neuvoteltava työnantajan ja työntekijäin luottamusmiehen kesken ja, ellei tässä sovintoa synny, asianomaisten liittojen kesken. Jollei yksimielisyyteen näin päästä, voi kumpikin sopijapuoli saattaa asian työtuomioistuimen ratkaistavaksi. Niis- sä tapauksissa, jolloin paikalliset neuvottelut eivät johda tulokseen, ja toinen osapuoli haluaa alistaa asian liittojen ratkaistavaksi, on asiasta (mikäli mahdollista), laadittava muistio, jonka molemmat osapuolet allekirjoittavat ja jossa on lyhyesti mainittu erimie- lisyyttä koskeva asia ja tosiseikat sekä molempien osapuolten kanta.

18 § Ammatillinen koulutus ‌

Liitot suosittelevat, että paikallisesti selvitetään vuosittain, minkälainen ammatillinen koulutus on välttämätöntä työntekijän ammattitaidon ylläpitämiseksi tai kehittämisek- si. Työnantaja korvaa tässä tarkoitetusta koulutuksesta, jonka antamisesta on sovittu työnantajan ja työntekijän välillä, aiheutuvat suoranaiset kustannukset ja säännöllisen työajan ansionmenetyksen TT-SAK yleissopimuksen mukaisesti.

Työnantajan on noudatettava työsopimuslain tasapuolisuusvelvoitetta koulutusasi- oissa.

19 § Paikallinen sopiminen ‌

Paikallinen sopiminen edellyttää avointa ja luottamusta synnyttävää vuoropuhelua työnantajan ja henkilöstön välillä. Ensisijaiseksi toimintamalliksi tulee omaksua val- mius aloitteellisuuteen etsiä parhaat mahdolliset ratkaisut, joilla edistetään sekä yri- tyksen että henkilöstön etuja ja niiden yhteensovitusta paikalliset tarpeet huomioonot- tavalla tavalla. Osapuolten odotetaan ottavan vastuun oman työpaikkansa menestyk- sestä.

Yhteistoiminnalla ja paikallisella sopimisella sen osana vaikutetaan yrityksen tuotta- vuuden, kilpailukyvyn ja työllisyyden ylläpitoon ja kehittämiseen. Samalla luodaan edellytykset myös työhyvinvoinnin parantamiselle. Paikallinen sopiminen tulee ym- märtää erityisesti toiminnan kehittämisen välineeksi.

Työehtosopimusmääräyksissä mainittu paikallinen sopiminen on mahdollista työeh- tosopimuksen neuvottelujärjestyksen mukaisesti joko työnantajan ja työntekijän kes- ken tai työnantajan ja luottamusmiehen kesken. Luottamusmiehen kanssa tehty so- pimus sitoo niitä työntekijöitä, joita luottamusmiehen on katsottava edustavan. Sopi- mus voidaan solmia määräajaksi tai olemaan voimassa toistaiseksi.

Toistaiseksi voimassa oleva sopimus voidaan irtisanoa kolmen kuukauden irtisano- misaikaa noudattaen, ellei irtisanomisajasta ole muuta sovittu. Sopimus on tehtävä kirjallisena, jos jompikumpi sopijapuoli sitä pyytää. Tässä tarkoituksessa paikallinen sopimus on voimassa olevan työehtosopimuksen osa.

20 § Muita määräyksiä ‌

1. Työntekijän tulee noudattaa vaiteliaisuutta työnantajan liiketoimintaan liittyvissä asioissa.

2. Työntekijän on noudatettava liikkeessä kulloinkin voimassa olevaa ohjesääntöä ja työjärjestystä, mikäli ne eivät ole ristiriidassa tämän sopimuksen kanssa.

3. Työntekijäliiton sopimusalatoimikunnan, valiokuntien, hallituksen ja edustajiston kokouksiin sekä liittokokoukseen työnantaja antaa oikeuden osallistua, ellei osal- listumiselle ole erityistä estettä. Työntekijän on ilmoitettava kokoukseen osallistu- misestaan niin pian kuin mahdollista ja esitettävä asianmukainen selvitys osallis- tumiseen tarvitsemasta ajasta.

4. Osapuolet ovat yhtä mieltä, että henkilön, jonka tehtävänä on perehdyttää uusia työntekijöitä tai työssäoppijoita ja harjoittelijoita tai valvoa näyttötutkintoja, on olta- va ennalta määrätty ja riittävästi tehtävään perehdytetty. Lisäksi henkilölle tulee varata riittävästi aikaa tehtävän hoitamiseksi.

21 § Sopimuksen voimassaoloaika ‌

Tämä sopimus on liitteineen voimassa 1.2.2017 alkaen 31.1.2018 saakka ja sen jäl- keen vuoden kerrallaan, ellei sitä viimeistään kahta kuukautta ennen sen päättymistä ole kummaltakaan puolelta kirjallisesti irtisanottu.

Tämän sopimuksen määräykset ovat voimassa siksi, kunnes uusi sopimus on tullut voimaan tai sopijapuolten väliset neuvottelut jommankumman neuvotteluosapuolen toimesta on todettu päättyneiksi.

Helsingissä 25.10.2016

PALVELUALOJEN TYÖNANTAJAT PALTA RY

PALVELUALOJEN AMMATTILIITTO PAM RY

PALKKALIITE ‌

Kopio- ja tulostusalaa koskevan työehtosopimuksen 8 §:n mukainen palkkaliite:

1 § Kuukausipalkan määrittely ‌

Kopio- ja tulostusalan työntekijän palkka määritellään tehtävän vaativuuden ja työnte- kijän henkilökohtaisten ominaisuuksien perusteella. Palkan määrittelyssä käytetään oheisia tyyppitehtäväkuvauksia sekä henkilökohtaisia palkanmääräytymisperusteita. Mikäli työtehtävien vaativuudessa ja/tai työntekijän henkilökohtaisissa palkanmääräy- tymisperusteissa tapahtuu olennainen ja pysyvä muutos, tulee palkan määrittely suo- rittaa uudelleen.

Pöytäkirjamerkintä:

Uuden palkkausjärjestelmän toimivuuden varmistamiseksi liitot pitävät tarpeel- lisena, että työntekijän palkkaperusteet tarkistetaan työnantajan ja työntekijän välisissä kehityskeskusteluissa kerran vuodessa.

2 § Tyyppitehtäväkuvaukset Taso A. Xxxxxx- ja lähettitoiminnot ‌

Tehtävät edellyttävät

• riittävää ajokokemusta, liikennemääräysten tuntemista

• yrityksen jakelualueen tuntemusta

Tehtäviin kuuluu

• toimia asiakaspalvelutehtävissä ja hoitaa töiden nouto ja jakelu

• avustaminen kuljetusten järjestelyissä

Vastuualue

• toimiminen annettujen ohjeiden ja vakiintuneiden käytäntöjen mukaisesti

• hyvä liikennekäyttäytyminen

• käytössä olevan auton päivittäinen siisteys sekä tarvittavat pienemmät huollot

Taso B. Kopiointi-, käsittely-, ja postituspalvelut

Tehtävät edellyttävät

• järjestelmällisyyttä ja tarkkuutta

• tietotekniikan perustuntemusta

Tehtäviin kuuluu

• kopiointi ja siihen vaativuudeltaan verrattavat tulostustyöt

• perusjälkikäsittely, tuotantomenetelmästä riippumatta

• postitustyöt

Vastuualue

• oman työn laatu siten, että se vastaa annettuja ohjeita, puutteelliset ohjeet tulee tarkentaa esimieheltä

• toimiminen annettujen ohjeiden ja vakiintuneiden käytäntöjen mukaisesti

• työympäristön ja työvälineiden järjestys ja kunnossapito

• koneiden päivittäinen huolto-, säätö- ja puhdistustoimenpiteet

Taso C. Tulostustehtävät ja digitaalinen painaminen sekä asiakaspalvelu

Tehtävät edellyttävät

• tietotekniikan hyvää perustuntemusta

• yksinkertaisten tiedostomuodossa olevien töiden ja yleisimpien alalla käytössä olevien ohjelmistojen hallintaa

• asiakaspalvelutaitoja

• ongelmatilanteiden mahdollisten ratkaisujen selvittämistä

Tehtäviin kuuluu

• erilaisten yksinkertaisten tiedostomuodossa olevien aineistojen käsittely ja tulos- tus (mm. mv-, väri- ja CAD-aineistot)

• vaativat jälkikäsittelytehtävät

• asiakaspalvelu ja –neuvonta

Vastuualue

• oman työn laatu siten, että se vastaa annettuja ohjeita. Puutteelliset ohjeet tulee tarkentaa esimieheltä tai asiakkaalta.

• työympäristön ja työvälineiden päivittäinen järjestys ja kunnossapito

• koneiden päivittäinen huolto-, säätö- ja puhdistustoimenpiteet

Taso D. Vaativat tulostustehtävät ja digitaalinen painaminen sekä asiakaspalvelu

Tehtävät edellyttävät

• hyvää alan asiantuntemusta

• kykyä itsenäiseen työskentelyyn

• monipuolista tietotekniikan ja ohjelmistojen hallintaa sekä soveltamista

• monipuolista ongelmanratkaisukykyä

Tehtäviin kuuluu

• kaikki erilaiset työvaiheet (mm. vaativat mv-, väri- ja CAD-aineistot, vaativat skan- naustyöt, vektorointityöt, painopinnan valmistaminen, reprotyö, graafinen suunnit- telu ja vaativien urakkasarjojen kokoaminen)

• koneiden ja ohjelmistojen asennus

• avustaminen muiden työntekijöiden koulutuksessa

• valmius asiakkaiden neuvontaan ja konsultointiin

Vastuualue

• työympäristön ja työvälineiden päivittäinen järjestys ja kunnossapito

• tarvittaessa koneiden huolto-, säätö- ja puhdistustoimenpiteet

• vastuu eri työvaiheita edellyttävistä projekteista

Taso E. Ryhmänvastaava

Tehtävät edellyttävät

• pitkäaikaista kokemusta ja korkeatasoista ammattitaitoa

• töiden järjestelykykyä

• hyviä vuorovaikutustaitoja

Tehtäviin kuuluu

• varsinaisen tuotantotyön lisäksi laadunvalvonta ja siihen liittyvä muiden työnteki- jöiden opastus yhdessä sovittujen toimintaperiaatteiden mukaan

• osallistuminen työnkulun ja työympäristön kehittämiseen

Vastuualue

• ryhmänvastaavat toimivat tuotantopuolen esimiesten alaisuudessa

• varsinaisen tuotantotyön lisäksi oman ryhmän töiden organisointi ja toimitusajat

• muiden työntekijöiden ohjaus ja koulutus

3 § Henkilökohtaiset palkanmääräytymisperusteet ‌

Työntekijän kokonaispalkan määräytymiseen vaikuttavat myös henkilön työsuoritus, ammattitaito ja henkilökohtaiset ominaisuudet. Henkilökohtaisilla perusteilla tapahtu- valla palkkojen porrastuksella on tarkoitus kannustaa ja palkita henkilöä hyvästä työ- suorituksesta ja ammattitaidon kehittämisestä. Arvioinnin oikeudenmukaisuus saavu- tetaan luotettavimmin järjestelmällisellä arvioinnilla, joka tulisi suorittaa säännöllisin väliajoin sekä aina tehtävien muuttuessa ja jossa kiinnitetään huomiota ainakin seu- raaviin seikkoihin:

Työsuoritus

• määrä

• laatu

• tulos

• vastuullisuus

Ammattitaito

• työn hallitseminen

• koulutus ja kokemus suhteessa työn vaatimiin tietoihin ja taitoihin

• käytettävyys/monipuolisuus

• ammattitaidon kehittäminen ja ylläpitäminen

Henkilökohtaiset ominaisuudet

• luotettavuus

• täsmällisyys

• vuorovaikutustaidot/yhteistyökyky

Työntekijälle annettavaan palkkalaskelmaan merkitään eriteltynä tyyppitehtäväku- vauksen mukainen taso.

4 § Palkkaryhmittely ‌

Täysin työkykyisten 18 vuotta täyttäneiden työntekijöiden kokonaiskuukausipalkan tu- lee työn vaativuuden ja henkilökohtaisten määräytymisperusteiden mukaan eri palk- katasoilla sijoittua oheisten kuvaajien euromäärien väliin, jolloin sen katsotaan olevan normaalia tasoa. Palkan sijoittumiselle palkkatasojen kuvaajien euromäärien alapuo- lelle tulee olla erityinen perusteltu syy.

Palkkatasojen kuvaajat 1.3.2016 lukien ovat:

Palkkataso Palkkatason kuvaaja

A 1 468,67 – 1 755,67

B 1 542,67 – 2 166,67

C 1 621,67 – 2 377,67

D 2 024,67 – 2 579,67

E 2 248,67 – 2 912,67

harjoittelijalle, jolla ei ole alan ammatillista koulutusta tai ammattiin liittyvää vähintään 6 kuukauden työkokemusta, voidaan enintään 6 kuukautta työsuhteen alkamisesta lukien maksaa 90 prosenttia kysymyksessä olevasta työstä maksettavasta palkasta.

5 § Vuorotyö ja iltatyö ‌

Varsinaisessa vuorotyössä maksetaan iltavuoron tunneilta erityistä vuorotyölisää sentteinä seuraavasti:

iltavuoro (klo 14 jälkeen tehdyiltä tunneilta) 89 senttiä tunnilta.

Työvuoroissa, jotka alkavat kello 11.00 tai sen jälkeen, maksetaan kello 14.00 jäl- keen tehdyiltä tunneilta iltatyölisää 89 senttiä tunnilta.

Iltatyölisää ei makseta yli- eikä hätätyössä.

Paikallisesti voidaan sopia, että edellä mainitut lisät voidaan maksaa kuukausikor- vauksena.

6 § Tilapäinen siirto toiseen työhön ‌

Jos työntekijä siirretään tilapäisesti vaativampaan työhön ja siirto jatkuu yhdenjaksoi- sesti yli kahden viikon, maksetaan työntekijälle sen yli menevältä ajalta palkka sen palkkatason mukaan, mihin hänet on siirretty. Siirron toistuessa kuukauden kuluessa ensimmäisen siirron päättymisestä maksetaan tässä pykälässä tarkoitetusta siirrosta heti korkeampi palkka.

Tämä säännös ei kuitenkaan koske vuosilomasijaisuuksia, harjoittelijoita eikä uuteen tehtävään koulutettavia.

7 § Osa-ajan palkan laskenta ‌

Laskettaessa osa-ajalta maksettavan palkan suuruutta, saadaan päivältä maksettava palkka jakamalla kuukausipalkka asianomaiseen kuukauteen sisältyvien työvuoro- luettelon mukaisten säännöllisten työpäivien lukumäärällä.

8 § Jakaja ‌

Tuntipalkkaa kuukausipalkasta määrättäessä käytetään jakajana lukua 163, kun säännöllinen työaika on 40 tuntia viikossa, ja lukua 159 silloin, kun säännöllinen työ- aika on 37,5 tuntia (1.1.2017 alkaen 38tuntia) viikossa.

9 § Kutsunnat ja reservin kertausharjoitukset ‌

Työnantaja maksaa varusmiespalveluksen edellyttämään kutsuntaan ensimmäisen kerran osallistuvalle sekä kutsuntaan liittyvään erilliseen lääkärintarkastukseen osal- listuvalle työntekijälle hänelle siitä aiheutuvan ansionmenetyksen. Lääkärintarkastuk- seen osallistuvalle korvataan ansion menetys siltä ajalta, minkä hän hyväksyttävän selvityksen mukaan joutuu tarkastuksen takia olemaan poissa työstä säännöllisenä työaikanaan.

Työnantaja maksaa työntekijälle reservin harjoitusten ajalta palkkaa siten, että työn- tekijä saa valtion maksaman reserviläispalkan kanssa täydet palkkaedut. Määräystä sovelletaan myös niihin, jotka väestönsuojelulain nojalla koulutetaan väestönsuojelun erikoistehtäviin.

10 § Voimassaoloaika ‌

Voimassaoloaika on sama kuin varsinaisen työehtosopimuksen.

Palvelualojen työnantajat PALTA ry Palvelualojen ammattiliitto PAM ry

Liite 1 TYÖAJAN LYHENTÄMISTÄ KOSKEVA PÖYTÄKIRJA 25.10.1985 ‌

SUOMEN TYÖNANTAJAIN YLEINEN RYHMÄ TEKNISTEN JA ERIKOISAMMATTIEN LIITTO

TYÖAJAN LYHENTÄMISTÄ KOSKEVA PÖYTÄKIRJA RYHMÄN JA TEKERIN VÄLISIIN ERITYISTEOLLISUUTTA, KAUKOMARKKINAT OY:TÄ, KONTTORITEKNIIKAN ALAA, PROTEESITEHTAITA JA VALOJÄLJENTÄMÖLAITOKSIA KOSKEVIIN TYÖEHTOSOPI- MUKSIIN

1 §

Tällä pöytäkirjalla liitot sopivat 28.3.1984 allekirjoitetun tulopoliittisen kokonaisratkai- sun edellyttämästä työajan lyhentämisestä 32 tunnilla vuodessa.

2 § Soveltamisala

Työaikaa lyhennetään niissä työaikamuodoissa (mm. päivätyö, kaksivuorotyö), joissa säännöllinen työaika on 40 tuntia viikossa.

Lisäksi edellytetään, että työntekijällä on enintään 30 arkipäivän pituinen vuosiloma sekä, että hänen vuotuista työaikaa lyhentävät muutoin vain kirkolliset juhlapyhät, ju- hannusaatto, itsenäisyyspäivä, jouluaatto, uudenvuodenpäivä ja vapunpäivä.

3 § Työajan lyhennyksen toteuttaminen

Työajan lyhentämisen piiriin kuuluvien työntekijöiden työaikaa lyhennetään 32 tuntia tai neljä työpäivää vuodessa. Vapaa annetaan työntekijälle viimeistään kalenterivuotta seuraavan huhtikuun loppuun mennessä.

4 § Vapaan kertyminen

Vapaata annetaan tehdyistä säännöllisistä työpäivistä seuraavasti: vähintään 53 työpäivää 1 vapaa

vähintään 106 työpäivää 2 vapaata

vähintään 161 työpäivää 3 vapaata

vähintään 215 työpäivää 4 vapaata

Tehdyiksi säännöllisiksi työpäiviksi lasketaan myös ne työntekijän sairauden ajalle sattuvat työtuntijärjestelmän mukaiset työpäivät, joilta työnantaja maksaa sairausajan tai synnytysloman palkkaa sekä työnantajan osittainkin kustantama koulutusaika siltä osin, kuin työnantaja korvaa ansionmenetyksen. Samoin edellytyksin rinnastetaan

säännöllisiin työvuoroihin kunnanvaltuuston ja -hallituksen sekä niiden asettamien lautakuntien tai muiden pysyvien elinten ja (mikäli alan työehtosopimuksessa on asi- asta maininta) 50- ja 60-vuotispäivät, omat häät, lähiomaisen hautajaiset, sairaan lap- sen hoidon aiheuttama vapaa, kutsunnat, kertausharjoitukset sekä pääluottamusmie- hen ja työsuojeluvaltuutetun sijaisena toimimiseen käytetty aika.

Jos annettava vapaa sisältyy em. säännöllisiä työpäiviä kartuttavaan aikaan, katso- taan vapaapäivä pidetyksi.

Työajan lyhennyksen määrästä vähennetään muut kuin 2 §:n kohdassa 2 mainitut vuotuista työaikaa lyhentävät sopimukseen tai käytäntöön perustuvat vuosilomajärjes- telyt tai vuosittain säännöllisesti toistuvat ylimääräiset vapaat.

5 § Vapaan antaminen

Kalenterivuoden aikana kertynyt vapaa on annettava työntekijälle viimeistään seuraa- van vuoden huhtikuun loppuun mennessä, ellei paikallisesti työnantajan ja työntekijän välillä toisin sovita. Vapaa annetaan työnantajan määräämänä ajankohtana. Vapaan antamisesta pyritään ilmoittamaan mahdollisimman hyvissä ajoin ja mikäli mahdollista viikkoa ennen sen antamista. Jos vapaa annetaan samanaikaisesti kaikille työnteki- jöille tai työosastolle, noudatetaan (mikäli ao. työehtosopimuksessa on asiasta mai- ninta) työehtosopimuksessa mainittua kahden viikon ilmoitusaikaa työtuntijärjestel- män muuttamisesta.

Vapaata annetaan työvuoro kerrallaan, ellei paikallisesti toisin sovita. Vapaan anta- mistapa jää yritystasolla ratkaistavaksi.

Jos työntekijän työsuhde päättyy, eikä kertynyttä vapaata ole siihen mennessä annet- tu, maksetaan työntekijälle kertynyttä vapaata vastaava palkka keskituntiansion mu- kaan.

Jos työntekijälle työsuhteen päättyessä on annettu liikaa vapaata, saa työnantaja pi- dättää tätä vastaavan palkan työntekijän lopputilistä.

6 § Ansiotaso

Kuukausipalkkaiset työntekijät

Kuukausipalkkaisilla työntekijöillä ansionmenetys kompensoidaan säilyttämällä työn- tekijän kuukausipalkka ennallaan.

Kuukausipalkan jakaja säilytetään ennallaan. Tuntipalkkaiset työntekijät

Työntekijälle maksetaan korvaus vapaan ajalta keskituntiansion mukaan. Korvaus maksetaan sitä palkanmaksukautta koskevan palkanmaksun yhteydessä, jolloin va- paa pidetään.

7 § Viikkoylityö

Mikäli työntekijän viikon säännöllinen työaika lyhenee annettavien vapaapäivien joh- dosta, maksetaan vapaapäivänä tehdystä työstä korvaus kuten viikkoylityöstä.

8 § Vapaan lukeminen työssäolon veroiseksi

Vuosiloman pituutta määrättäessä pidetään työssäolopäivien veroisina myös niitä päiviä, joina työntekijä on ollut estynyt tekemästä työtä tämän pöytäkirjan mukaisten vapaitten pitämisen vuoksi.

9 § Lyhennyksen voimaantulo

Työajan lyhennys tulee voimaan 1.1.1986 alkaen.

10 § Sopimuksen voimassaoloaika

Tämä sopimus on voimassa helmikuun 28. päivään 1987 saakka ja sen jälkeen vuo- den kerrallaan, ellei sitä jommaltakummalta puolelta ole kirjallisesti irtisanottu viimeis- tään kahta kuukautta ennen päättymisaikaa.

SUOMEN TYÖNANTAJAIN TEKNISTEN JA ERIKOIS

YLEINEN RYHMÄ AMMATTIEN LIITTO

Työajan lyhentämistä koskevan pöytäkirjan 4 §:n mukainen kertymätaulukko on 1.1.1995 lukien seuraava

vähintään	18 työpäivää		1 vapaa
"	36 "		2 vapaata
"	54	"	3	"
"	72	"	4	"
"	90	"	5	"
"	108	"	6	"
"	126	"	7	"
"	144	"	8	"
"	162	"	9	"
"	179	"	10	"
"	196	"	11	"
"	208	"	12	"

" 213 " 12,5 "

Kilpailukykysopimuksen 14.6.2016 mukainen kertymätaulukko Voimassa 1.1.2017 lukien.

Mikäli työajan lyhentämistä ei toteuteta tämän taulukon mukaisesti, voidaan edelleen soveltaa 1.1.1995 voimaan tullutta taulukkoa, mutta kuitenkin siten, että lyhennysva- paata kertyy vuodessa enintään 9,5 päivää.

vähintään 18 työpäivää 6 tuntia vapaata

"	36	"	12	"
"	54	"	18	"
"	72	"	24	"
"	90	"	30	"
"	108	"	36	"
"	126	"	42	"
"	144	"	50	"
"	162	"	56	"
"	179	"	62	"
"	196	"	70	"
"	208	"	76	"
"	213	"	82	"

Liite 2 TEHTÄVIEN VAATIVUUSRYHMITTELY PARIVERTAILUN AVULLA ‌

1. Kirjoita kaikki yrityksessä esiintyvät tehtävät parivertailulomakkeelle sekä pysty- että vaakasuuntaan samassa järjestyksessä. Tyyppitehtävien osalta mallilomake on jo valmiiksi täytetty. Huomaa, että työehtosopimuksen palkkaliitteessä ei ole tyyppiteh- tävien lisäksi muita tehtävänimikkeitä, joten tehtävät voidaan vapaasti nimetä, kuiten- kin niin, että ne ovat selkeästi tunnistettavissa.

2. Vertaa tehtävien keskinäistä vaativuutta tehtävä tehtävältä seuraavan asteikon mu- kaan. Suorita vertailu myös tyyppitehtäviin.

◼ Yrityksessä esiintyvä tehtävä A on vähemmän vaativa kuin yrityksessä esiintyvä tehtävä B, merkitse ko. ruutuun 0.

◼ Tehtävä A on yhtä vaativa kuin tehtävä B, merkitse ko. ruutuun 1.

◼ Tehtävä A on vaativampi kuin tehtävä B, merkitse ko. ruutuun 2.

Vertaa aina pystysarakkeessa olevaa tehtävää vaakasuorassa olevaan, ei päin- vastoin!

Tehdessäsi arviointia kiinnitä huomiota seuraaviin tekijöihin:

Tehtävässä tarvittavan tiedon (osaamisen) syvyys

• tarvitaanko peruskoulun antamien valmiuksien lisäksi peruskoulutusta ja / tai har- jaantumista, jotta ko. työstä voi selviytyä (kuinka paljon?)

Tehtävässä tarvittava tiedon laajuus

• kuinka laaja-alaista osaamista tarvitaan

Tehtävän suorittamiseen annetun suullisen / kirjallisen ohjeistuksen yksityiskohtaisuus / väljyys

• kuinka yksityiskohtainen ohjeistus on olemassa tehtävää varten

Ongelmatilanteessa vaadittavien päätösten vaikeus / monimutkaisuus

• kuinka vaikeita ja monimutkaisia päätöksiä joudutaan tehtävässä itsenäisesti te- kemään

3. Kun olet täyttänyt koko ruudukon, laske tehtävien saamat pistemäärät yhteen pysty- suunnassa.

4. Kirjoita yrityksen tehtävät pisteiden mukaisessa suuruusjärjestyksessä mallin mukai- seen parivertailun yhteenvetotaulukkoon sarakkeeseen Yrityksen tehtävät. Sarake Tyyppitehtävät: kirjoita tyyppitehtävät parivertailussa saatujen pistemäärien kohdalle.

Sarake Pisteet: kirjoita em. tehtävien pisteet. Xxxxxx Xxxxxx: kirjoita yrityksessä ko. tehtävästä maksettu palkka.

5. Sijoita yrityksen tehtävät pistemäärän mukaisesti työehtosopimuksen palkkaliitteen mukaisille palkkatasoille. Tyyppitehtävät sijoittuvat ko. palkkatason kuvaajien puolivä- liin. Mikäli yrityksessä tehtävästä maksettu palkka on palkkatason kuvaajaa pienempi, tulee sitä korjata ylöspäin.

6. Määrittele työehtosopimuksen palkkaliitteen mukaisten henkilökohtaisten tekijöiden perusteella henkilön pätevyys ja sen mukaan henkilökohtainen palkka. Palkka on työ- ehtosopimuksen mukainen, kun se sijoittuu ko. palkkatason kuvaajalle.

PARIVERTAILUTAULUKKO
	XXXXXX/LÄHETTI	KOPIOINTI JA KÄSITTELY	TULOSTUS/ DIGIT.PAINAMINEN	VAATIVA TULOSTUS JA DIGIT. PAINAMINEN	RYHMÄVASTAAVA
XXXXXX/LÄHETTI		2	2	2	2
KOPIOINTI JA KÄSITTELY	0		2	2	2
TULOSTUS/ DIGIT.PAINAMINEN	0	0		2	2
VAATIVA TULOSTUS JA DIGIT. PAINAMINEN	0	0	0		2
RYHMÄVASTAAVA	0	0	0	0








YHTEENSÄ

Parivertailun yhteenvetotaulukko (MALLI)

Siirrä parivertailutaulukosta tehtävät ja pisteet tähän yhteenvetotaulukkoon.

Tyyppitehtävät:	Pisteet:	Yrityksen tehtävät:	Palkka:
	.
Tähän sarakkeeseen merkitään	.	Tähän sarakkee-	Tähän sarak-
tyyppitehtävät:		seen merkitään yri-	keeseen mer-
	.	tyksen tehtävät pa-	kitään yrityk-
Ryhmävastaava		rivertailussa saatu-	sen tehtävien
	.	jen pistearvojen	kohdalle ao.
Vaativa tulostustehtävä ja digi-		kohdalle.	tehtävän palk-
taalinen painaminen	.		ka.
Tulostus/digitaalinen painaminen	.
Kopiointi ja käsittely	.
Xxxxxx/lähetti	.
parivertailussa saatujen pistearvo-	.
xxx xxxxxxxx.
	.
	.
	.
	.
	.
	.
	.
	.
	.
	Pistesarakkeeseen merkitään parivertailun mukaiset pisteet

Liite 3 TYÖSOPIMUS ‌

Työsopimuksen tekijät (nimi ja osoite)

Työnantaja

Työntekijä

Henkilötunnus

Työsopimuksen voimassaolo

Työsuhteen alkamispäivä

Työsuhde on voimassa ( ) toistaiseksi ( ) määräajan

- kesto

- peruste

Koeaika kuukautta

(enintään 4 kuukautta ja enintään puolet määräaikaisen työsopimuksen kestosta)

Pääasiallinen työntekopaikka

Pääasialliset tehtävät työsuhteen alkaessa

Työntekijä on velvollinen tarvittaessa tekemään muutakin työnantajan toimialaan kuuluvaa työtä

Palkkaus (työsuhteen alkaessa)

Palkka euroa kuukaudessa / tunnissa Palkkataso (A, B, C, D, E)

Palkanmaksukausi ( ) kuukausi

( ) muu, mikä?

Työsuhteen päättyessä on lopputilin maksamisen edellytyksenä, että työntekijä palauttaa työnantajalle kaikki työnantajan hänelle luovuttamat varusteet, avaimet ja laitteet

Työaika

Säännöllinen työaika on tuntia vuorokaudessa

tuntia viikossa

Osa-aikatyössä säännöllinen työaika on keskimäärin tuntia viikossa

Sovellettava työehtosopimus

Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n ja Palvelualojen ammattiliitto PAM ry:n välinen kopio- ja tulostusalaa koskeva työehtosopimus

Yleiset ehdot

Työsuhteessa noudatetaan molemmin puolin palkka-, työaika-, vuosiloma-, irtisano- misaika- ja muiden ehtojen osalta voimassa olevia lakeja ja edellä mainittua työehtoso- pimusta, ellei tässä sopimuksessa ole sovittu työntekijälle paremmista ehdoista

Muut työsuhteessa noudatettavat ehdot

Tähän työsopimukseen tehtävistä muutoksista sovitaan kirjallisesti erillisellä liitteellä.

Tätä työsopimusta on tehty kaksi samasanaista kappaletta, yksi kummallekin osapuo- lelle

Paikka ja aika

. .200

Allekirjoitukset

Työnantaja Työntekijä

Liite 4 PÖYTÄKIRJA TYÖLLISTYMISEN JA MUUTOSTURVAN TOIMITAMALLIS- TA ‌

PALVELUALOJEN TOIMIALALIITTO RY PALVELUALOJEN AMMATTILIITTO PAM RY 4.2.2005

PÖYTÄKIRJA TYÖLLISTYMISEN JA MUUTOSTURVAN TOIMINTAMALLISTA

1 Sovittiin, että liitteenä olevat sopimusmääräykset työllistymisen ja muutosturvan toi- mintamallista tulevat voimaan allekirjoittaneiden liittojen välillä 16.2.2005.

2 Todettiin, että työvoimaviranomaiset pyrkivät osaltaan toimimaan työllistymisen ja muutosturvan toimintamallin mukaisesti heti 16.2.2005 alkaen. Työllistymisohjelmaa ja koulutustukea koskeva lainsäädäntö on valmisteilla ja on tarkoitettu tulemaan voi- maan mahdollisimman pikaisesti.

Todettiin, että työllistymisohjelmaa ja korotettua koulutustukea koskevia sopimus- määräyksiä voidaan soveltaa täysimääräisesti vasta niitä koskevan lainsäädännön voimaantulon jälkeen.

3 Todettiin, että yhteistoimintamenettelyä koskevilla määräyksillä ei muuteta yhteistoi- mintalain 2 §:n mukaista soveltamisalaa.

Helsingissä helmikuun 4. päivänä 2005 PALVELUALOJEN TOIMIALALIITTO RY PALVELUALOJEN AMMATTILIITTO PAM RY

TYÖLLISTYMISEN JA MUUTOSTURVAN TOIMINTAMALLI

Työnantajan, työntekijöiden ja työvoimaviranomaisen välisen uuden toimintamallin tavoitteena on yhteistyön tehostaminen ja työntekijän mahdollisimman nopea työl- listyminen.

Yhteistoiminta- ja irtisanomismenettely

Työnantaja esittää vähintään 10 työntekijää koskevien yhteistoimintaneuvottelujen alussa toimintasuunnitelman. Sen sisällöstä neuvotellaan henkilöstön edustajien kanssa. Suunnitelmassa selostetaan neuvottelujen menettelytavat ja muodot, suunni- teltu aikataulu sekä suunnitellut toimintaperiaatteet irtisanomisaikana työnhaun, kou- lutuksen ja työhallinnon palvelujen käytön osalta. Suunnitelmassa otetaan huomioon olemassa olevat normit siitä, miten työvoiman vähentämismenettelyssä toimitaan. Jos yhteistoimintaneuvottelut koskevat alle 10 työntekijää, yhteistoimintamenettelyssä esi- tetään suunnitellut toimintaperiaatteet irtisanomisaikana työnhaun, koulutuksen ja työhallinnon palvelujen käytön osalta.

Toimintasuunnitelman sisällöstä neuvottelemista ei estä rajoitus, jonka mukaan irtisa- nomisen vaihtoehtojen käsittely voi yhteistoimintaneuvotteluissa alkaa suurissa irtisa- nomisissa aikaisintaan seitsemän päivän kuluttua perusteiden ja vaikutusten käsitte- lystä.

Suunniteltua vähentämistä koskevan yhteistoimintamenettelyn yhteydessä käsitellään myös henkilöstösuunnitelmaan tarvittavat muutokset.

Työnantaja ja työvoimaviranomainen kartoittavat yhteistyössä tarvittavat julkiset työ- voimapalvelut viivyttelemättä yhteistoimintamenettelyn tai pienten yritysten irtisano- mismenettelyn alettua. Työvoimaviranomaisen kanssa pyritään sopimaan tarjottavien palvelujen laadusta ja niiden toimeenpanon aikataulusta sekä yhteistyöstä niiden to- teutuksessa. Henkilöstön edustajat osallistuvat yhteistyöhön.

Työllistymisohjelma ja sen toteuttaminen irtisanomisaikana

Työnantajalla on tiedottamisvelvollisuus oikeudesta työllistymisohjelmaan ja korotet- tuun koulutustukeen.

Työnantaja ilmoittaa työvoimaviranomaiselle taloudellisin tai tuotannollisin perustein suoritetusta irtisanomisesta, jos irtisanotulla työntekijällä on työhistoriaa vähintään kolme vuotta. Ilmoitusvelvollisuus koskee myös sellaisen määräaikaisen työsuhteen päättymistä, joka on muodostunut yhdestä tai useammasta keskeytymättömänä tai vain lyhytaikaisin keskeytyksin yhteensä vähintään kolme vuotta samaan työnanta- jaan jatkuneesta määräaikaisesta työsopimuksesta. Työnantaja on velvollinen anta- maan työvoimaviranomaiselle työntekijän suostumuksella hänen koulutustaan, työko- kemustaan ja työtehtäviään koskevat tiedot heti irtisanomisten tapahduttua. Työnan- taja osallistuu erikseen niin sovittaessa muutoinkin työllistymisohjelman laatimiseen.

Työntekijällä on mahdollisuus osallistua työllistymisohjelman laatimiseen. Työllisty- misohjelmaa voidaan tarvittaessa täydentää myöhemmin.

Jos asiasta ei ole irtisanomisen tapahduttua muuta sovittu, työntekijällä on oikeus va- paaseen ilman ansionmenetystä osallistuakseen irtisanomisaikanaan työllistymisoh- jelman tekemiseen, oma-aloitteiseen tai viranomaisaloitteiseen työpaikan hakuun ja työhaastatteluun, uudelleensijoitusvalmennukseen, työssä oppimiseen ja harjoitteluun taikka työllistymisohjelmansa mukaiseen työvoimapoliittiseen koulutukseen. Vapaan pituus on työsuhteen kestosta riippuen seuraava:

1) enintään 5 päivää, jos työntekijän irtisanomisaika on enintään yksi kuukausi;

2) enintään 10 päivää, jos työntekijän irtisanomisaika on yli yksi kuukausi mutta enin- tään neljä kuukautta;

3) enintään 20 päivää, jos työntekijän irtisanomisaika on yli neljä kuukautta.

Edellytyksenä on lisäksi, ettei vapaasta aiheudu työnantajalle merkittävää haittaa.

Työntekijän on ilmoitettava vapaasta työnantajalle viivyttelemättä ja pyydettäessä esi- tettävä luotettava selvitys vapaan perusteesta.

Jäsenyys ja liittyminen

000 000 000

Jäsenten työsuhdeasiat

030 100 620

xxx.xxx.xx xxx.xxx.xx/xxxxx

Document Metadata

Table of Contents

KOPIO- JA TULOSTUSALAN TYÖEHTOSOPIMUS

Document Metadata

"	36	"	12	"
"	54	"	18	"
"	72	"	24	"
"	90	"	30	"
"	108	"	36	"
"	126	"	42	"
"	144	"	50	"
"	162	"	56	"
"	179	"	62	"
"	196	"	70	"
"	208	"	76	"
"	213	"	82	"

"	36	"	12	"
"	54	"	18	"
"	72	"	24	"
"	90	"	30	"
"	108	"	36	"
"	126	"	42	"
"	144	"	50	"
"	162	"	56	"
"	179	"	62	"
"	196	"	70	"
"	208	"	76	"
"	213	"	82	"

"	36	"	12	"
"	54	"	18	"
"	72	"	24	"
"	90	"	30	"
"	108	"	36	"
"	126	"	42	"
"	144	"	50	"
"	162	"	56	"
"	179	"	62	"
"	196	"	70	"
"	208	"	76	"
"	213	"	82	"