ASFALTTIALAN TYÖEHTOSOPIMUS 2022–2023
ASFALTTIALAN TYÖEHTOSOPIMUS 2022–2023
ASFALTTIALAN TYÖEHTOSOPIMUS 2022–2023
ISBN 978-952-267-411-1
ISBN 978-952-267-412-8 (pdf)
Kustantaja: Rakennustieto Oy Taitto: DTPage Oy
Paino: Kirjapaino Xxxx Xx, Jyväskylä 2022
SISÄLTÖ
Asfalttialan työehtosopimus | 9 | TES |
Allekirjoituspöytäkirja | 70 | AKP |
LIITESOPIMUKSET | ||
1. Sopimus irtisanomisesta ja lomauttamisesta asfalttialalla | 81 | RISS |
2. Koulutussopimus | 87 | KTS |
3. Sopimus työntekijöiden edustajista sekä työntekijöiden ja työnantajan välisestä yhteistoiminnasta asfalttialan yrityksissä | 91 | TED |
4. Sopimus ammattiyhdistysjäsenmaksujen perinnästä | 105 | AYM |
5. Ulkopuolisen työvoiman käyttöä koskeva sopimus | 107 | UTS |
SISÄLLYSLUETTELO
Asfalttialan työehtosopimus 2022–2023 9
I YLEISET MÄÄRÄYKSET 9
1 § Soveltamisala 9
2 § Sopimuksen sitovuus, noudattamisvelvollisuus ja työrauhavelvoite 9
3 § Työnjohto-oikeus, järjestäytyminen ja työsuhdeturva 10
4 § Paikallinen sopiminen 10
5 § Luottamusmiehet ja liittojen asiamiehet 11
6 § Erimielisyyksien sovittelu 11
7 § Liitesopimukset 12
8 § Sopimuksen voimassaolo 12
II TYÖAIKA 13
9 § Säännöllinen työaika 13
10 § Vuorotyö 13
11 § Yötyö 14
12 § Työajan sijoittaminen 15
13 § Siirretty työaika 15
14 § Tauot ja lepoajat 16
15 § Yli-, sunnuntai- ja hätätyö sekä varallaolo 16
16 § Hälytysluontoinen työ 17
17 § Työajan lyhennys 18
18 § Arkipyhäkorvaus 21
III PALKKAUS 22
19 § Palkkausmuodot 22
20 § Aikapalkkajärjestelmä 23
21 § Tuotantopalkkiojärjestelmä 29
22 § Urakkapalkat päällystystöissä 41
23 § Tiemerkitsijöiden palkkaus 42
24 § Palkanmaksu 45
25 § Siirto toiseen työhön 46
26 § Alaikäiset työntekijät, opiskelijat ja työpaikkaohjaaja 46
IV MATKUSTAMINEN JA KUSTANNUSTEN KORVAUKSET 47
27 § Matkustamista koskevia määräyksiä 47
28 § Yöpymistä edellyttävät matkat 47
29 § Päivittäiset matkakustannukset 49
V SOSIAALISET JA TYÖTURVALLISUUTTA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET 50
30 § Sairausajan palkka 50
31 § Lääkärintarkastusten korvaaminen 56
32 § Sairaan lapsen hoito vanhempien työaikana 59
33 § Äitiys- ja isyysvapaa 60
34 § Ryhmähenkivakuutus 61
35 § Vuosiloma 61
36 § Vaate- ja ruokailusuojat ja suojavarusteet 63
37 § Muita korvauksia 65
KOKEILULUONTOISET TYÖAIKAMÄÄRÄYKSET 67
Allekirjoituspöytäkirja 70
Liitesopimukset 81
1. SOPIMUS IRTISANOMISESTA JA LOMAUTTAMISESTA ASFALTTIALALLA 81
1 § Koeaika 81
2 § Lomauttaminen 82
3 § Irtisanominen 83
4 § Työvoiman vähentämiseen liittyvät neuvottelut 84
5 § Työntarjoamisvelvollisuus työsuhteen aikana 84
6 § Takaisinottaminen 85
7 § Seuraamukset virheellisestä menettelystä 85
8 § Vuosiloman pitäminen kausiluontoisessa työssä 85
9 § Voimassaolo 86
2. KOULUTUSSOPIMUS 87
1 § Ammatillinen koulutus 87
2 § Yhteinen koulutus 87
3 § Ay-koulutus, työsuhteen säilyminen ja ilmoitusajat 88
4 § Korvaukset 89
5 § Sosiaaliset edut 90
6 § Voimassaolo 90
3. SOPIMUS TYÖNTEKIJÖIDEN EDUSTAJISTA SEKÄ TYÖNTEKIJÖIDEN JA TYÖNANTAJAN VÄLISESTÄ YHTEISTOIMINNASTA ASFALTTIALAN YRITYKSISSÄ 91
1 § Soveltamisala 92
2 § Työnantajan edustajat 92
3 § Työntekijöiden edustajat 92
4 § Työntekijöiden edustajien kelpoisuusvaatimukset 93
5 § Työntekijöiden edustajien alueellinen toimivalta ja toimikauden kesto 93
6 § Työntekijöiden edustajien valinta 94
7 § Työntekijöiden edustajan tehtävät 95
8 § Työntekijöiden edustajien työstä vapautus ja ansion- menetyksen korvaus 96
9 § Työntekijöiden edustajan erilliskorvaus 97
10 § Toimitilat ja tarvikkeet 99
11 § Käynnit työkohteissa 99
12 § Oikeus osallistua koulutukseen 100
13 § Työsuhdeturva 100
14 § Oikeus tietojensaantiin 102
15 § Työntekijöiden edustajan vastuu 103
16 § Neuvottelujärjestys 104
17 § Sopijapuolten vastuu 104
18 § Voimassaolo 104
4. SOPIMUS AMMATTIYHDISTYSJÄSENMAKSUJEN
PERINNÄSTÄ 105
1 § Jäsenmaksun periminen 105
2 § Jäsenmaksun tilitys ja selvitys 105
3 § Jäsenmaksun määrä 106
4 § Voimassaolo 106
5. ULKOPUOLISEN TYÖVOIMAN KÄYTTÖÄ KOSKEVA
SOPIMUS 107
1 § Yleistä 107
2 § Alihankinta 107
3 § Vuokratyövoima 108
4 § Voimassaolo 108
TES
ASFALTTIALAN TYÖEHTOSOPIMUS 2022–2023
I YLEISET MÄÄRÄYKSET
1 § Soveltamisala
Tämä työehtosopimus koskee asfaltti- ja tiemerkintäalan töitä ja sitä sovelletaan INFRA ry:n jäsenten ja niiden työntekijöiden työsuhtei- siin lukuun ottamatta jäsenten teettämiä infra-alan työehtosopimuk- sen piiriin kuuluvia töitä.
2 § Sopimuksen sitovuus, noudattamisvelvollisuus ja työrauhavelvoite
Tämä työehtosopimus sitoo INFRA ry:tä ja Rakennusliitto ry:tä ja niiden alayhdistyksiä sekä työnantajia ja työntekijöitä, jotka ovat tai sopimuksen voimassaoloaikana ovat olleet näiden yhdistysten jäseniä.
Sopimukseen sidotut ovat velvollisia noudattamaan tätä sopimusta ja huolehtimaan siitä, että niiden alaiset yhdistykset ja niihin kuuluvat työnantajat ja työntekijät eivät riko sen määräyksiä.
INFRA ry ja Rakennusliitto ry ja niiden alayhdistykset ovat velvollisia huolehtimaan, että niiden jäseninä olevat alayhdistykset, työnantajat tai työntekijät, joita sopimus koskee, välttävät työtaistelutoimenpitei- tä eivätkä muutoinkaan riko työehtosopimuksen määräyksiä.
Ennen poliittiseen tai myötätuntotaisteluun ryhtymistä siitä ilmoi- tetaan valtakunnansovittelijalle sekä asianomaiselle työnantaja- tai työntekijäliitolle mahdollisuuksien mukaan vähintään neljä päivää aikaisemmin. Ilmoituksessa on mainittava aiotun työtaistelun syyt, alkamishetki ja laajuus.
INFRA ry ja Rakennusliitto ry eivät vastaa sellaisista rikkomuksista tätä sopimusta vastaan, joita ne järjestöinä eivät ole aiheuttaneet.
3 § Työnjohto-oikeus, järjestäytyminen ja työsuhdeturva
Työnantajalla on oikeus ottaa toimeen ja erottaa työntekijä sekä joh- taa ja valvoa työtä.
Työnantajilla ja työntekijöillä on yhdistymisvapaus.
Yksittäisen työntekijän turvallisuus ja terveys, syrjimättömyys ja tasa-arvoinen kohtelu ovat lähtökohtana sopimusmääräyksille.
Asfalttialalla työskentelevien työntekijöiden työsuhdeturva ja siihen liittyvät menettelytavat määräytyvät sopimuksen irtisanomissuojasta ja lomauttamisesta asfalttialalla mukaisesti (liitesopimus 1).
4 § Paikallinen sopiminen
Työehtosopimuksessa erikseen mainituista asioista voidaan INFRA ry:hyn kuuluvissa yrityksissä paikallisesti sopia toisin tämän työeh- tosopimuksen neuvottelujärjestyksen mukaisesti joko työnantajan ja työntekijän tai työryhmän taikka työnantajan ja luottamusmiehen kesken. Työsuojeluyhteistyötä koskevissa asioissa henkilöstöä edus- taa luottamusmiehen sijasta työsuojeluvaltuutettu.
Jos sopimisen kohteena on työntekijöitä yleisesti koskeva asia, pai- kallinen sopimus on tehtävä luottamusmiehen kanssa. Jos luotta- musmies ei sovi kaikkia edustamiaan työntekijöitä koskevaa asiaa, paikallinen sopimus voidaan tehdä myös työntekijän tai työntekijöi- den kanssa.
Luottamusmiehen ja työnantajan välillä tehty paikallinen sopimus sitoo työnantajaa sekä kaikkia luottamusmiehen edustamia työnte- kijöitä.
TES
Paikallinen sopimus voidaan solmia määräajaksi tai olemaan voi- massa toistaiseksi.
Paikallinen sopimus voidaan irtisanoa kolmen kuukauden irtisa- nomisaikaa noudattaen, ellei irtisanomisajasta ole toisin sovittu. Työntekijöitä yleisesti koskevan paikallisen sopimuksen voi irtisa- noa sopimuksen tekemiseen oikeutettu luottamusmies taikka tämän edustamien työntekijöiden enemmistö.
Työntekijöitä yleisesti koskeva sopimus on tehtävä aina kirjallisena. Työnantajan ja työntekijän tai työryhmän välinen sopimus on tehtä- vä kirjallisena, jos jompikumpi sopijapuoli sitä pyytää.
Kirjallinen paikallinen sopimus on työehtosopimuksen osa ja sitä sovelletaan senkin jälkeen, kun työehtosopimuksen voimassaolo muutoin on lakannut.
5 § Luottamusmiehet ja liittojen asiamiehet
Luottamusmiestä koskevat säännökset määräytyvät tämän työehto- sopimuksen liitteenä olevasta allekirjoittaneiden liittojen hyväksy- mästä sopimuksesta työntekijöiden edustajista sekä työntekijöiden ja työnantajan välisestä yhteistoiminnasta asfalttialan yrityksissä (liitesopimus 3).
INFRA ry:n ja Rakennusliitto ry:n edustajilla on oikeus tämän työ- ehtosopimuksen soveltamista koskevissa asioissa käydä työpaikalla sovittuaan käynnistä työmaan johdon kanssa.
6 § Erimielisyyksien sovittelu
INFRA ry ja Rakennusliitto ry pyrkivät edistämään neuvottelusuh- teita ja sopimustoimintaa liittojen välillä ja työpaikoilla sekä valvo- maan osaltaan tehtyjä sopimuksia.
Jos työnantajan ja työntekijän välillä on erimielisyyttä tämän työeh- tosopimuksen soveltamisesta, työnantajan ja työntekijän on pyrittä- vä sovintoon neuvottelemalla.
Ellei asiaa saada työpaikalla selvitetyksi, työnantaja tai työntekijä voi siirtää sen allekirjoittaneiden liittojen ratkaistavaksi. Työpaikalla on laadittava asiasta muistio, josta ilmenee erimielisyyden kohde ja osa- puolten kanta asiaan, elleivät INFRA ry ja Rakennusliitto ry pidä sitä tarpeettomana. Molemmat osapuolet allekirjoittavat muistion, joka on annettava osapuolille.
Erimielisyys, jota ei liittojen välisissä neuvotteluissa ole voitu selvit- tää, voidaan saattaa työtuomioistuimen käsiteltäväksi siinä järjestyk- sessä kuin laissa on säädetty.
Rakennusliitto ry:llä on oikeus ajaa kannetta sopimuksen rikkomi- sesta työntekijän puolesta ilman erillistä valtuutusta.
7 § Liitesopimukset
Tämän työehtosopimuksen osana noudatetaan lisäksi seuraavia lii- tesopimuksia:
1. Sopimus irtisanomissuojasta ja lomauttamisesta asfalttialalla
2. Koulutussopimus
3. Sopimus työntekijöiden edustajista sekä työntekijöiden ja työn- antajan välisestä yhteistoiminnasta asfalttialan yrityksissä
4. Sopimus ammattiyhdistysjäsenmaksujen perimisestä
5. Ulkopuolisen työvoiman käyttöä koskeva sopimus
8 § Sopimuksen voimassaolo
Työehtosopimus tulee voimaan 1.3.2022 ja on voimassa 29.2.2024 asti. Mikäli vuoden 2023 palkankorotuksista ei päästä sopimukseen 30.11.2022 mennessä, työehtosopimus voidaan irtisanoa päättymään 28.2.2023.
TES
II TYÖAIKA
Työsuhteissa noudatetaan työaikalain määräysten ohella tässä sovit- tuja työaikaa koskevia ehtoja. Työaikamääräykset koskevat kaikkia palkkausmuotoja.
9 § Säännöllinen työaika
1. Säännöllinen työaika on enintään 8 tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa.
2. Kuljetus-, vartiointi- ja vartioinnin ohella tehtävä lämmitystyö voidaan järjestää työaikalain 7 §:n mukaiseksi jaksotyöksi.
10 § Vuorotyö
1. Työ voidaan järjestää vuorotyöksi.
2. Kolmivuorotyö voidaan järjestää myös siten, että säännöllinen työaika enintään viiden viikon jakson kestäessä on keskimäärin enintään 40 tuntia. Vuorotyötä varten laaditaan etukäteen tuntijär- jestelmä, joka osoittaa, milloin työvuoro säännönmukaisesti alkaa ja päättyy sekä työvuoroon kuuluvat vapaapäivät.
3. Kaksivuorotyössä työ alkaa pääsääntöisesti klo 06.00 ja päättyy viimeistään klo 24.00. Lyhyehkön ajan kestävissä töissä työ voidaan järjestää kahteen vuoroon ylläsanotuista ajoista poiketen.
4. Vuorotyössä maksetaan iltavuorossa 1,54 euron ja 1.6.2022 lähin- nä jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta 1,57 euron suuruinen iltavuorolisä tunnille. Työstä, jota tehdään klo 21.00–05.00 välisenä aikana, maksetaan 5,00 euron ja 1.6.2022 lähinnä jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta 5,10 euron suuruinen yötyölisä tunnille. Mikäli vuorotyö on järjestetty siten, että työtä tehdään klo 21–05 vä-
lisenä aikana, klo 21 jälkeen maksetaan yötyölisää. Iltavuorolisää ja yötyölisää ei makseta päällekkäin.
11 § Yötyö
1. Työstä, jota tehdään klo 21.00–05.00 välisenä aikana, maksetaan yötyölisänä 5,00 euroa/tunti ja 1.6.2022 lähinnä jälkeen alkavan pal- kanmaksukauden alusta 5,10 euroa/tunti.
2. Yötyölisää korotetaan 5,25 euroon ja 1.6.2022 lähinnä jälkeen al- kavan palkanmaksukauden alusta 5,35 euroon, kun työntekijä on työskennellyt yötyössä vähintään neljä viikkoa yhdenjaksoisesti.
Yötyölisää korotetaan 5,51 euroon ja 1.6.2022 lähinnä jälkeen alka- van palkanmaksukauden alusta 5,62 euroon, kun työntekijä on työs- kennellyt yötyössä vähintään kahdeksan viikkoa yhdenjaksoisesti.
Yötyölisää korotetaan 5,76 euroon ja 1.6.2022 lähinnä jälkeen al- kavan palkanmaksukauden alusta 5,88 euroon, kun työntekijä on työskennellyt yötyössä vähintään kaksitoista viikkoa yhdenjak- soisesti.
3. Yötyöviikolla tarkoitetaan viikkoa, jossa on vähintään kolme yö- työvuoroa.
Yötyövuorolla tarkoitetaan työvuoroa, josta vähintään kolme tuntia sijoittuu kello 23:n ja 6:n väliseen aikaan.
Yhdenjaksoisuus katkeaa, mikäli työntekijä on vähintään kaksi viik- koa poissa yötyöstä.
TES
12 § Työajan sijoittaminen
1. Työviikko alkaa maanantaina. Työvuorokausi alkaa kello 00.
2. Työaika alkaa yksivuorotyössä kello 07.00.
3. Lauantai on vapaapäivä, ellei työn luonteen tai tuotantoteknisten syiden takia ole tarvetta tehdä työtä lauantaina. Lauantaina työssä olevalle annetaan vapaaksi jokin muu päivä samalla tai seuraavalla viikolla.
13 § Siirretty työaika
1. Mikäli aloittamis- ja lopettamistöiden, koneiden tehokkaan käy- tön taikka muuten työn järjestelyn vuoksi on tarpeellista, tai milloin siitä paikallisesti sovitaan, voidaan säännöllinen työaika järjestää työehtosopimuksen mukaisista työajan alkamisajoista poikkeavasti (siirretty työaika).
Siirretystä työajasta voidaan sopia paikallisesti. Kun siirretystä työ- ajasta sovitaan paikallisesti, työvuoroluetteloa ei tarvitse laatia. Mi- käli siirretty työaika toteutetaan muutoin kuin paikallisesti sopimal- la, tulee ennen työajan siirtämistä laatia työvuoroluettelo enintään kahdeksi viikoksi kerrallaan. Työvuoroluettelo annetaan tiedoksi työntekijöille vähintään kolme päivää ennen sen käyttöön ottamista
2. Mikäli siirretystä työajasta ei ole sovittu paikallisesti tai laadittu työvuoroluetteloa, työntekijällä on oikeus korvaukseen siirretystä työajasta. Siirretystä työajasta maksetaan klo 16.00–21.00 välisenä aikana tehdystä työstä korvauksena 1,54 euroa ja 1.6.2022 lähinnä jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta 1,57 euroa. Kello 21.00–
05.00 välisenä aikana korvaus on 5,00 euroa ja 1.6.2022 lähinnä jäl- keen alkavan palkanmaksukauden alusta 5,10 euroa.
14 § Tauot ja lepoajat
1. Ruokailutauon pituudesta ja sijoituksesta voidaan sopia paikalli- sesti. Ellei muuta sovita, ruokailutauko kestää tunnin ja se on sijoitet- tava työvuoron puoliväliin. Ruokailutauko voi olla eri työntekijöillä eri aikaan.
Tulkintaohje:
Jos työntekijä saa ruokatauon aikana poistua esteettömästi työpaikalta, tauko on palkatonta aikaa, jota ei lueta työaikaan. Muutoin tauko on an- nettava työaikana.
2. Kahdeksantuntisen työvuoron sekä ensimmäisellä että toisella puoliskolla on 15 minuutin virkistystauko. Jatkettaessa tämän jäl- keen työpäivää pidetään kahdeksan tunnin jälkeen ja työn jatkues- sa kahden tunnin välein 15 minuuttia kestävä virkistystauko. Nämä virkistystauot luetaan työaikaan. Paikallisesti voidaan sopia myös muunlainen menettely.
3. Vuorokausilevon tulee olla vähintään 11 tuntia, ellei paikallisesti toisin sovita.
4. Mikäli työntekijää on tarvittu tilapäisesti työhön hänen viikko- leponsa aikana eikä hänen säännöllistä työaikaansa ole vastaavasti lyhennetty seuraavan kalenteriviikon aikana, maksetaan työntekijäl- le tilapäiseen työhön käytetyltä ajalta hänen varsinaisen palkkansa suuruinen erillinen korvaus. Viikkolepokorvaus lasketaan kolmen edellisen palkanmaksukauden säännöllisen työajan keskitunti- tuntiansiosta.
15 § Yli-, sunnuntai- ja hätätyö sekä varallaolo
1. Ylityötä on se työ, jota työnantajan aloitteesta tehdään säännölli- sen työajan lisäksi. Vuorokautisesta yli- ja hätätyöstä maksetaan kah- delta ensimmäiseltä tunnilta 50 prosentilla ja seuraavilta tunneilta 100 prosentilla korotettu palkka. Viikoittaisesta ylityöstä maksetaan
TES
kahdeksalta ensimmäiseltä tunnilta 50 prosentilla ja seuraavilta tun- neilta 100 prosentilla korotettu palkka.
2. Työvuorokauden lasketaan alkavan kello 00, kuitenkin siten, että työvuoron jatkuessa keskeytyksettä yli vuorokauden vaihteen katso- taan kaikkien työtuntien kuuluvan siihen työvuorokauteen, jolloin työskentely alkoi.
3. Työaikalain 18 §:n mukainen työajan enimmäistyöajan tarkaste- lujakso on 12 kuukautta. Moottoriajoneuvon kuljettajien enimmäis- työajan tarkastelujakso on 6 kuukautta.
4. Sunnuntaityöstä maksetaan 100 prosentilla korotettu palkka työ- aikalain 20 §:n mukaisesti.
5. Muussa kuin keskeytymättömässä 3-vuorotyössä maksetaan pää- siäislauantaina tehdystä työstä, vaikka se ei olekaan ylityötä, enin- tään kahdeksalla tunnilla 50 prosentilla korotettu palkka. Jos työ samalla on ylityötä, maksetaan lisäksi ylityökorvaus.
6. Varallaolosta ja siitä maksettavasta korvauksesta on sovittava työ- aikalain 4 §:n mukaisesti.
7. 11 §:n mukaista yötyölisää ei koroteta ylityössä.
16 § Hälytysluontoinen työ
Mikäli työntekijä työstä kotiin saavuttuaan kutsutaan hälytysluon- toiseen työhön varsinaisen työvuoronsa jälkeen, maksetaan hänelle varsinaisen palkan lisäksi ns. hälytysrahana kolmen tunnin palkka ammattitaitolisineen. Palkan suuruus määräytyy tuotannon tauluk- kopalkan mukaisesti.
Tämä määräys ei koske säännölliseen työaikaan liittyvää työtä eikä työajan siirtoa.
Hälytysraha ei ole työssäolon ajalta maksettua palkkaa.
Hälytystapauksissa työssä käymisestä maksetaan päivittäisten mat- kakustannusten korvaus, mikäli työntekijällä on työehtosopimuksen mukaan muuten siihen oikeus.
Jos hälytystyön suoritus kestää alle tunnin, maksetaan siitä tunnin palkka.
Hälytysluontoiseen työhön ei lueta asfaltinvalmistuksessa käytettä- vien raaka- ja tarveaineiden vastaanottoa.
17 § Työajan lyhennys
1. Soveltamisala
Näitä määräyksiä sovelletaan niissä työaikamuodoissa, joissa sään- nöllinen työaika on 40 tuntia viikossa.
2. Työajan lyhennyksen määrä
Työajan lyhennysvapaata kertyy yksi päivä 18 tehtyä työpäivää kohti. Lyhennysvapaan määrä on enintään 12 päivää vuodessa.
3. Työajan lyhennysvapaan antaminen
Työajan lyhennysvapaa annetaan kokonaisina vapaapäivinä työnan- tajan määräämänä aikana. Lyhennysvapaata ei voi määrätä pidettä- väksi lomautuksen tai vuosiloman aikana.
Kausiluontoisissa töissä ennen 30.9. ansaittuja lyhennysvapaita ei voi määrätä pidettäväksi työkauden päätyttyä, jollei paikallisesti ole muuta sovittu.
TES
a) Kausiluontoiset työt
Työntekijälle annetaan 15.6.–30.9. vähintään seitsemän päivän pitui- nen vapaajakso (sisältää viisi lyhennysvapaapäivää), jos työntekijä ei pidä lomakaudella vuosilomaa. Loput seitsemän lyhennysvapaapäi- vää annetaan 1.10.–30.4. työnantajan määräämällä tavalla yksittäisi- nä päivinä tai useamman päivän jaksoissa. Lyhennysvapaa annetaan kuitenkin siten, että vähintään kaksi lyhennysvapaapäivää anne- taan 1.10.–31.12. ja vähintään kaksi lyhennysvapaapäivää 1.1.–30.4. Työnantaja ja työntekijä voivat sopia lyhennysvapaan antamisesta edellä olevasta poikkeavasti. Sopimus on tällöin tehtävä kirjallisesti.
b) Muut työt
Jos työntekijä pitää vuosilomansa lomakauden aikana vuosilomalain määräysten mukaisesti, lyhennysvapaa (12 lyhennysvapaapäivää) annetaan 1.10.–30.4. työnantajan määräämällä tavalla yksittäisinä vapaapäivinä tai useamman päivän jaksoissa kuitenkin niin, että työntekijälle annetaan vähintään seitsemän päivän pituinen vapaa- jakso (viisi lyhennysvapaapäivää). Loput seitsemän lyhennysvapaa- päivää annetaan siten, että vähintään kaksi vapaapäivää 1.10.–31.12. ja vähintään kaksi 1.1.–30.4. Työnantaja ja työntekijä voivat sopia kolmen lyhennysvapaapäivän pitämisestä muulloinkin kuin 1.10.– 30.4.
4. Ilmoittaminen ja siirto
Työnantaja ilmoittaa lyhennysvapaapäivien ajankohdan vähintään kaksi viikkoa ennen lyhennysvapaan alkamista.
Mikäli työnantajan ilmoitettua lyhennysvapaan ajankohdan käy il- mi, että työnantajasta riippumattomista syistä lyhennysvapaan anta- minen ilmoitettuna ajankohtana siirtäisi suunniteltua työn valmis- tumista, voi työnantaja siirtää lyhennysvapaata ilmoittamalla siitä viimeistään kaksi päivää ennen sen alkamista. Lyhennysvapaan al-
kamista voi siirtää enintään kahdella viikolla. 15.6.–30.9. pidettävän lyhennysvapaan siirrosta voidaan sopia paikallisesti.
Lyhennysvapaapäivät, jotka muutoin olisivat olleet työpäiviä, luetaan työssäolopäivien veroisiksi päiviksi vuosilomaa ansaittaessa.
5. Ansionmenetyksen korvaaminen
Ansionmenetyksen korvauksena maksetaan työntekijälle työssäolon ajalta maksetusta tai maksettavaksi erääntyneestä palkasta yli- ja hä- tätyökorotus mukaan lukien 5,0 prosentin suuruinen työajan lyhen- nyskorvaus työsuhteen kestosta riippumatta.
Työajan lyhennyskorvaus maksetaan työntekijälle vuosineljännek- sittäin vuosineljänneksen vaihtumista seuraavan tilikauden palkan- maksun yhteydessä, ellei paikallisesti sovita lyhyemmästä maksujak- sosta. Mikäli työntekijän työsuhde päättyy kesken vuosineljännek- sen, maksetaan hänelle em. lyhennyskorvaus lopputilin yhteydessä.
Työajan lyhennyskorvauksesta maksetaan työehtosopimuksen 35
§:n mukainen lomaraha.
6. Lyhyempää työaikaa tekevien erillinen palkanosa
Työntekijöille, joiden säännöllinen työaika on alle 40 ja vähintään 24 tuntia viikossa ja jotka eivät lyhyemmän työaikansa vuoksi kuulu työajan lyhennysjärjestelmän piiriin, maksetaan lyhennyskorvausta kuten työajanlyhennysjärjestelmään kuuluvillekin.
Mikäli alle 40 ja yli 24 tunnin säännöllistä työaikaa noudattava työn- tekijä tämän määräyksen voimassa ollessa siirtyy noudattamaan 40 tunnin säännöllistä työaikaa ja siirtyy samalla työajan lyhennysjär- jestelmän piiriin ja saamaan työajan lyhennyskorvausta, erillisen tässä tarkoitettu palkanosan maksaminen päättyy.
TES
Mikäli työntekijä tosiasiallisesti työskentelee keskimäärin 24 työtun- tia viikossa, hänelle maksetaan lyhyempää työaikaa tekevien erilli- nen palkanosa, vaikka työntekijän työsopimuksessa olisi sovittu 24 tunnin alittavasta minimityöajasta. Erillinen palkanosa maksetaan niiltä kahden viikon palkkajaksoilta, joissa 48 tuntia ylittyy. Tämä tulkinta koskee kausiluonteista työtä.
18 § Arkipyhäkorvaus
Työntekijälle maksetaan uudenvuodenpäivältä, loppiaiselta, pitkä- perjantailta, toiselta pääsiäispäivältä, vapunpäivältä, helatorstail- ta, juhannusaatolta, jouluaatolta, ensimmäiseltä joulupäivältä sekä tapaninpäivältä arkipyhäkorvauksena aikapalkan taulukkopalkan mukainen tuntipalkka ilman henkilökohtaista palkanosaa ja ilman ammattitutkinto- ja erikoisammattitutkintolisää hänen säännöllisiltä työtunneiltaan, mikäli arkipyhä olisi muutoin ollut työntekijän työ- päivä.
Arkipyhäkorvaus maksetaan työntekijälle, jonka työsuhde on yhtä- jaksoisesti kestänyt vähintään kuusi viikkoa ennen arkipyhää. Tämä edellytys täyttyy, jos työntekijä on ollut saman työnantajan palveluk- sessa peräkkäisinä työkausina vähintään kuusi viikkoa.
Arkipyhäkorvauksen maksamisen edellytyksenä on, että työntekijä on ollut työssä viimeisenä arkipyhää edeltäneenä ja sen jälkeen lä- hinnä seuraavana työpäivänä. Arkipyhäkorvaus maksetaan, vaikka työntekijä olisi poissa työstä arkipyhää edeltäneenä ja/tai seuraavana työpäivänä, jos poissaolo perustuu työehtosopimuksen mukaisiin palkallisiin poissaoloihin tai työnantajan lupaan. Arkipyhäkorvaus maksetaan myös, jos arkipyhää lähinnä seuraavan työpäivän poissa- olo perustuu lomautukseen.
Työntekijä ei menetä arkipyhäkorvausta, mikäli ennen, tai jälkeen arkipyhää lähinnä seuraavan työpäivän myöhästyminen aiheutuu työntekijästä riippumattomasta ennalta odottamattomasta esteestä.
Arkipyhäkorvaus maksetaan vuosiloman tai palkallisen sairauslo- man ajalle sijoittuvilta arkipyhiltä.
Mikäli työntekijä on työssä tässä tarkoitettuna arkipyhänä, makse- taan hänelle palkka samojen perusteiden mukaan kuin sunnuntai- työstäkin eikä arkipyhäkorvausta suoriteta.
Itsenäisyyspäivältä maksetaan palkka itsenäisyyspäivän viettämi- sestä yleisenä juhla- ja vapaapäivänä annetun lain mukaan. Mikä- li työntekijällä ei ole oikeutta sairautensa vuoksi itsenäisyyspäivän palkkaan, maksetaan hänelle siltä päivältä palkkaa sairausajan palk- kamääräysten mukaisesti.
III PALKKAUS
19 § Palkkausmuodot
Asfalttialan työehtosopimuksen mukaiset palkkausmuodot ovat
− aikapalkka (20 §),
− tuotantopalkkiopalkka (21 §) ja
− urakkapalkka (22 §).
Koneasemanhoitaja, koneasemamies, huolto- ja korjaustöitä tekevät sekä muut erikoistöitä tekevät työntekijät ovat aikapalkkajärjestel- mässä, mikäli paikallisesti ei sovita muuta.
Koneasemilla tulee olla seuraava miehitys: koneasemanhoitaja, ko- neasemamies ja tarvittaessa kuitumies sekä asfalttityöntekijä. Mikäli koneaseman miehitys poikkeaa työehtosopimuksen määräyksistä, sovitaan paikallisesti erillinen korvaus mahdollisesta lisätyöstä (esi- merkiksi kuormaus tai yksintyöskentely).
TES
Remixer-, uraremixer- tai muissa vastaavissa töissä, joissa massan menekki on pieni, maksetaan aikapalkkajärjestelmän mukaista palk- kaa lisättynä henkilökohtaisella palkanosalla. Edellä mainituiden töiden hinnoittelu voidaan sopia myös paikallisesti siten, että palk- kaus on vähintään työntekijän aikapalkkajärjestelmän mukaisen pal- kan suuruinen lisättynä henkilökohtaisella palkanosalla. Paikallinen sopiminen on tehtävä kirjallisesti.
Levitysryhmän koon määrittää työnantaja ottaen huomioon työn luonne, koneistus ym. seikat. Jos levitysryhmään tuodaan erillinen, ulkopuolinen työntekijä tai ryhmä, ei näitä lasketa mukaan levitys- ryhmään. Kyseiselle työntekijälle tai ryhmälle lasketaan tällöin oma palkka.
20 § Aikapalkkajärjestelmä
Aikapalkkajärjestelmässä työntekijän palkka muodostuu kolmesta osatekijästä, jotka ovat:
1. Taulukkopalkka
2. Henkilökohtainen palkanosa (pisteytyksen perusteella)
3. Ammattitutkintolisä tai erikoisammattitutkintolisä
1. Taulukkopalkka
Taulukkopalkan palkkaryhmät ovat I–V. Työntekijä sijoitetaan palk- karyhmään alla olevan taulukon mukaisesti ammattinimikkeen pe- rusteella. Nimikkeissä on otettu huomioon nykyisin asfalttitöissä käytössä olevat nimikkeet.
Työntekijöiden sijoittuminen palkkaryhmiin I–V ja niitä vastaavat taulukkopalkat
Palkka- ryhmä | Työntekijän nimike | €/tunti | 1.6.2022 jälkeen €/tunti |
I | Kesätyöntekijät, siivooja, liikenteenohjaaja, asfalttityöntekijä ilman työkokemusta | 11,11 | 11,33 |
II | Lapiomies, asfalttityöntekijä (apumies), labo- rantti, varastotyöntekijä, kuitumies, liikenteen- järjestelijä / huoltoautonkuljettaja (sisältää autonkuljettajan), liimamies / ruiskukoneen kuljettaja | 14,98 | 15,28 |
III | Kuumennuskoneen hoitaja (kuumennuskoneen kuljettaja), kuorma-autonkuljettaja, koneasema- mies (vaakaaja), jyrsinmies, valuasfalttityönteki- jä, kolamies, koneenkuljettaja (esim. stabilointi), jyränkuljettaja, pohjatyöntekijä, urheilupaikka- rakentaja (perusosaaja), laborantti (laborantin pätevyyden omaava henkilö, koulutettu), lapio- mies (monitaitoinen), liimamies / ruiskukoneen kuljettaja (monitaitoinen), liikenteenjärjestelijä / huoltoauton kuljettaja (kokonaisvastuu liikenne- järjestelyistä) | 15,88 | 16,20 |
IV | Koneasemanhoitaja, levittimen kuljettaja, kone- asentaja (korjausmies), perämies, tiehöylänkul- jettaja, pohja- työntekijä, urheilupaikkarakentaja (huippuosaaja), kuumennuskoneen hoitaja (itsenäiseen työskentelyyn pystyvä) | 16,75 | 17,08 |
V | Etumies, muu IV-ryhmään kuuluva nimike | 17,63 | 17,98 |
Mikäli työntekijä on työskennellyt liikenteenohjaajana vähintään kuusi kuukautta saman työnantajan palveluksessa tai yhteensä 12 kk liikenteenohjaajan tehtävissä, hänen taulukkopalkkansa on 12,00 euroa/tunti ja 1.6.2022 lähinnä jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta 12,24 euroa/tunti.
TES
2. Henkilökohtainen palkanosa (0–25 pistettä)
Työntekijän henkilökohtainen palkanosa perustuu pisteytykseen si- ten, että pisteet vastaavat prosenttia taulukkopalkan päälle. Esimer- kiksi työntekijän henkilökohtaisen palkanosan suuruuden ollessa 10 pistettä, tarkoittaa tämä sitä, että taulukkopalkan päälle lisätään 10 prosenttia henkilökohtaista palkanosaa.
Henkilökohtainen palkanosa arvioidaan seuraavien viiden eri teki- jän osalta:
1. Ammattitaito
2. Henkilökohtainen ominaisuus
3. Työn ja työkohteen fyysinen vaativuus
4. Etumies / raportointi
5. Huolto- ja korjaustehtävät
Kussakin kohdassa työntekijälle annetaan pisteet asteikolla 0–5. Pis- teytys voidaan tehdä 0,5 pisteen tarkkuudella. Huomaa, että osateki- jän 3 (Työn ja työkohteen fyysinen vaativuus) arvioidaan pääsään- töisesti ryhmäkohtaisesti. Muissa kohdissa arviointi tehdään kunkin työntekijän osalta erikseen.
1. Ammattitaito
Ammattitaitoon sisältyy moniosaaminen ja alalla olo.
Pisteytys | Perusteet |
0 | Työntekijällä ei ole aikaisempaa kokemusta asfalttialan töistä. |
1–2 | Työntekijä hallitsee oman työtehtävänsä työt. |
2–3 | Työntekijällä on sellaiset tiedot ja taidot, että hän hallitsee jonkin asfalttialan työtehtävän työt hyvin tai suoriutuu useammasta muusta työryhmänsä työtehtävästä. |
3–4 | Työntekijä kykenee suorittamaan itsenäisesti ja monipuolisesti useamman asfalttialan työtehtävään liittyvät työt ammattitaidolla. |
4–5 | Työntekijä kykenee suorittamaan erityisiä ammatti-, suunnittelu- ja soveltamistaitoa vaativia töitä, joihin sisältyy muiden työntekijöiden ohjausta ja laadun tarkkailua. |
2. Henkilökohtainen ominaisuus
Pisteytys | Perusteet |
0–2,5 | Säännöllinen / Aloitteellinen |
0–2,5 | Työn laatu (henkilökohtainen) / Tiimityöskentely (yhteistyökyky) |
3. Työn ja työkohteen poikkeuksellinen fyysinen vaativuus
Raskaalla työllä tarkoitetaan sellaisia työtehtäviä, jotka oleellisesti poikkeavat fyysisen raskautensa takia normaalista asfalttityöntekijän työtehtävistä. Tämä kohta arvioidaan pääsääntöisesti ryhmäkohtai- sesti. Työn ja työkohteiden fyysisyyden arvioinnissa otetaan huo- mioon mm. kaivojen määrä.
Pisteytys | Perusteet |
0–5 | Työn fyysiseen vaativuuteen vaikuttavat mm. käsityön osuus, kaivojen määrä, kohteiden sijainti ja vaativuus. |
4. Etumies / raportointi
Pisteytys | Perusteet |
0 | Työntekijällä ei ole raportointi- eikä etumiesvelvoitteita. |
1–2 | Työntekijä raportoi työstä. |
2–3 | Työntekijä opastaa ja ohjaa oman alansa työntekijöitä ja raportoi. |
3–4 | Työntekijä organisoi ja vetää työryhmänsä työskentelyä sekä raportoi. |
4–5 | Työntekijä vastaa raportoinnista. Työntekijä kykenee suorittamaan erityisiä ammatti-, suunnittelu- ja soveltamistaitoa vaativia sekä vastuullisia töitä. |
TES
5. Huolto- ja korjausosaaminen
Pisteytys | Perusteet |
0 | Työntekijä ei suorita huolto- ja korjaustöitä. |
1–2 | Työntekijä suorittaa päivittäiset tarkistukset huolto-ohjeen mukaisesti ja tekee tarvittavat huoltotehtävät. |
2–3 | Työntekijä suorittaa huolto- ja korjaustöihin liittyvät perustehtävät. |
3–4 | Työntekijä suorittaa itsenäisesti ja monipuolisesti vaativat huolto- ja korjaustyöt tai suorittaa myös ns. talvikorjauksia. |
4–5 | Työntekijä suorittaa itsenäisesti ja monipuolisesti erityisen vaativia huolto- ja korjaustöitä. |
3. Ammattitutkinto- tai erikoisammattitutkintolisä
Ammattitutkinto- ja erikoisammattitutkintolisä
Ammattitutkintolisä ja erikoisammattitutkintolisä maksetaan eril- lisenä lisänä aikapalkassa taulukkopalkan ja henkilökohtaisen pal- kanosan päälle niille henkilöille, jotka ovat suorittaneet hyväksyttä- västi maarakennusalan ammattitutkintoon liittyvän asfalttiosion tai asfalttialan erikoisammattitutkinnon (tutkintolisä maksetaan aino- astaan yhdestä tutkinnosta).
Ammattitutkintolisän suuruus on 0,34 e/h ja erikoisammattitutkin- non lisä 0,76 e/h. 1.6.2022 lähinnä jälkeen alkavan palkanmaksukau- den alusta ammattitutkintolisän suuruus on 0,35 e/h ja erikoisam- mattitutkinnon lisä 0,78 e/x.
Ammattitutkintoon tai erikoisammattitutkintoon hakeutuvan hen- kilön suositellaan keskustelevan työnantajan edustajan kanssa ennen koulutuksen aloittamista tutkinnon aiheuttamien kustannusten kor- vauksista.
4. Aikapalkkajärjestelmän erityismääräykset
Jokaiselle työntekijälle määritetään työsuhteen alussa henkilökoh- tainen palkanosa. Uuden työntekijän palkkaryhmä ja henkilökoh- tainen palkanosa tulee tarkistaa ensimmäisen kerran viimeistään kahden palkkajakson jälkeen.
Mikäli aikapalkkajärjestelmässä ei ole tehty henkilökohtaisen palka- nosan määritystä, määräytyy henkilön palkka tämän työehtosopi- muksen tuotantopalkkiojärjestelmän alle 50 tonnin töiden kiinteän taulukkopalkan mukaisesti.
Työntekijän pyytäessä työnantajan tulee esittää henkilökohtaisen palkanosan muodostuminen. Mikäli työntekijä ei ole tyytyväinen henkilökohtaisen palkanosansa muodostumiseen, työntekijän niin halutessa luottamusmies avustaa työntekijää neuvottelussa henkilö- kohtaisen palkanosan määrittelemiseksi.
Työntekijän henkilökohtainen pisteytys arvioidaan uudestaan työ- kauden päätyttyä työsuhteen jatkuessa ja/tai toimenkuvan muuttu- essa.
Työntekijän henkilökohtainen pisteytys arvioidaan ennen työ- kauden alkua tai toimenkuvan muuttuessa. Ennen työkauden alkua tarkoittaa viimeistään työkauden ensimmäisen palkkajakson päättyessä.
Mikäli työntekijän työsuorituksessa tapahtuu muutoksia huonom- paan suuntaan, työnantaja antaa kirjallisena työntekijälle ilmoituk- sen työntekijän henkilökohtaisten ominaisuuksien ja niihin liittyvi- en pisteiden muutoksista. Asiasta annetaan samanaikaisesti luotta- musmiehelle tieto. Mikäli työntekijän työsuorituksessa ei tapahdu muutoksia kahden palkkajakson sisällä, voidaan henkilökohtaista palkanosaa alentaa. Myös tästä annetaan tieto luottamusmiehelle.
TES
Paikallisesti voidaan lisäksi sopia työkohtaisesta lisästä tehtävän han- kaluuden sitä edellyttäessä (esimerkiksi sisäparkkihallit, sisävarastot, tunnelit yms. hankalat työkohteet).
Mikäli levitystyötä ei voida tehdä aikapalkalla, työnantaja pyrkii järjestämään muuta työtä. Mikäli keskeytys johtaa sääolosuhteiden vuoksi odotusajan tunteihin, työntekijälle maksetaan ko. tunneilta aikapalkkajärjestelmän mukaista taulukkopalkkaa sekä mahdollista ammattitutkintolisää tai erikoisammattitutkintolisää.
21 § Tuotantopalkkiojärjestelmä
1. Yleiset määräykset
Tuotantopalkkiojärjestelmän tarkoituksena on antaa työntekijälle hänen työsuoritukseensa ja työn vaativuuteen suhteutettu oikeuden- mukainen ansio huomioon ottaen erilaatuiset työt ja tuotantotekni- set tekijät.
Näitä määräyksiä sovelletaan, kun levitystyötä tehdään tuotanto- palkkiotyönä.
Tuotantopalkkiotyötä ovat päällystystyön valmiiksi saattamiseen kuuluvat tarpeelliset työt ja työvaiheet.
Tuotantopalkkiota maksetaan tuotantopalkkiotyöstä levitysryhmäl- le, joka levittää ja tiivistää asfalttimassan valmiiksi päällysteeksi.
Levitysryhmän koon määrittää työnantaja ottaen huomioon työn luonne, koneistus ym. seikat. Jos levitysryhmään tuodaan erillisen, ulkopuolinen työntekijä tai ryhmä, ei näitä lasketa mukaan levitys- ryhmään. Kyseiselle työntekijälle tai ryhmälle lasketaan tällöin oma palkka.
Levitysryhmälle on annettava viikoittain kirjallinen tuotantopalkki- olaskelma.
Tuotantopalkkiota maksetaan kaikille sellaisen työvuoron tunneille, jonka aikana on tehty tuotantopalkkiotyötä. Tuotantopalkkiotyönä ei kuitenkaan pidetä esimerkiksi:
− koneaseman pystytystä, purkamista ja siirtoa
− koneaseman tai levityskaluston korjaamista ja huoltoa
− pohjien tekemistä
− liikennemerkkien pystytystä
− liikenneohjausaitojen siirtoa
− valuasfaltointia
− urheilukenttäpäällysteiden tekemistä
− jyrsintää
− stabilointia.
Tuotantopalkkiotyöhön osallistuvalle huoltoautonkuljettajalle mak- setaan huoltoauton ajon ajalta huolto- ja ajotunneista tuotantopalk- kiotaulukon kokonaistuntipalkan mukaista palkkaa.
Mikäli työntekijä tekee tuotantopalkkiotyön ulkopuolella työkohtei- ta valmistelevia tai päättäviä raportointi- ym. tehtäviä, työhön käyte- tystä ajasta maksetaan tuotannon kokonaistuntipalkkaa.
Työkohde
Työkohteella tarkoitetaan päällystettävien alueiden, katujen tai tei- den muodostamaa kokonaisuutta.
Teitä ja moottorikatuja päällystettäessä muodostavat sellaiset pääl- lystettävät pysäkki- ja risteysalueet, joita ei päällystetä samanaikai- sesti ajoradan kanssa, omat työkohteensa. Tämä koskee myös pai- koittaisia tasauksia.
TES
Työkohteen koolla tarkoitetaan teoreettista massamäärää laskettuna lopullisesta pinta-alasta.
Tuotannon keskeytyspalkka
Mikäli työtä ei voi tehdä tuotantopalkkiotyönä, työnantaja pyrkii järjestämään muuta työtä. Mikäli keskeytys johtaa sääolosuhteiden vuoksi odotusajan tunteihin, työntekijälle maksetaan tuotantopalk- kiojärjestelmän mukaista taulukkopalkkaa.
Kohteen keskeytys
Jos työ työntekijästä riippumatta keskeytetään ja levitysryhmä siirtyy työskentelemään uuteen kohteeseen, päällystetty työkohde mitataan kulloinkin levitetyn yhtäjaksoisen massamäärän mukaan. Kuiten- kaan pienehköt paikkaus- ja käsitöiden tekemiset eivät aiheuta työ- kohteen mittaukseen keskeytymistä. Kohteen keskeytyessä ja työn jatkuessa muuna kuin tuotantopalkkiotyönä, työntekijälle makse- taan tuotannon kokonaistuntipalkkaa.
Paikallinen sopiminen
Tuotantopalkkiopalkkauksesta voidaan paikallisesti sopia toisin. Paikallisesti sovitun tuotantopalkkiopalkkauksen (tuotantopalkki- otaulukko + tuotanto/viikko tuntia kohden) tulee olla kokonaisuus huomioon ottaen vähintään kunkin työntekijän osalta tämän työ- ehtosopimuksen tuotantopalkkiojärjestelmän mukaisen alle 50 ton- nin töitä koskevan kiinteän taulukkopalkan ao. ammattinimikkeen/ palkkaryhmän mukainen. Paikallisesti sopiminen on tehtävä kirjal- lisesti.
Mikäli tilaajan toimesta tilattu massan menekki on alle 70 kg/m2 työssä, joka ei ole remixer-, uraremixer- tai muuta vastaavaa työtä, tuotantopalkkiosta on aina sovittava erikseen.
Käsilevitys
Mikäli tuotantopalkkiotyötä tehdään käsilevityksenä (koko työkoh- de ilman levityskoneita), tulee tuotantopalkkiopalkkauksen (tuotan- topalkkiotaulukko + tuotanto/viikko tuntia kohden) olla kokonai- suus huomioon ottaen vähintään kunkin työntekijän osalta tämän työehtosopimuksen tuotantopalkkiojärjestelmän mukaisen alle 50 tonnin töitä koskevan kiinteän taulukkopalkan ao. ammattinimik- keen/palkkaryhmän mukainen.
2. Tuotantopalkkion muodostuminen
Tuotantopalkkiotyössä työntekijän palkka muodostuu seuraavista osatekijästä:
1. Tuotantopalkkion taulukkopalkasta
2. Tuotantomäärään perustuvasta tuotantopalkkiosta
3. Tuotantopalkkion lisäksi maksettavasta urakkapalkasta
4. Ammattitutkinto- tai erikoisammattitutkintolisästä
Alle 50 tonnin kohteissa maksetaan edellä mainittujen kohtien 1 ja 2 sijasta kiinteää taulukkopalkkaa.
Mikäli tuotantopalkkiotyössä oleva työntekijä tekee muuta kuin tuo- tantopalkkiotyötä, työntekijälle maksetaan tuotantopalkkiojärjestel- män mukaisen taulukon kokonaistuntipalkkaa.
Työntekijän tuotantopalkkio tuotantopalkkiotyössä ei ole voi olla viikon laskentajaksolla alle 5,23 euroa/h ja 1.6.2022 lähinnä jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta alle 5,33 euroa/h.
1. Tuotannon taulukkopalkka
Taulukkopalkkojen tehtäväperusteet ovat yhdenmukaiset palkkaus- muodosta riippumatta. Tehtäväperusteet määräytyvät aikapalkkajär- jestelmän taulukon mukaan.
TES
Työntekijä sijoitetaan palkkaryhmään ammattinimikkeen perusteella. Tuotantopalkkiojärjestelmän taulukkopalkat ovat seuraavat:
Palkkaryhmä | Tuotannon taulukkopalkka €/h | Tuotannon taulukkopalkka €/h 1.6.2022 jälkeen |
I | 8,58 | 8,76 |
II | 11,51 | 11,74 |
III | 12,17 | 12,41 |
IV | 12,82 | 13,08 |
V | 13,49 | 13,76 |
Tuotantopalkkiojärjestelmän kiinteät taulukkopalkat alle 50 tonnin töissä ovat seuraavat:
Palkkaryhmä | Tuotannon taulukkopalkka €/h | Tuotannon taulukkopalkka €/h 1.6.2022 jälkeen |
I | 13,90 | 14,17 |
II | 16,87 | 17,21 |
III | 17,56 | 17,91 |
IV | 18,23 | 18,60 |
V | 18,91 | 19,28 |
2. Tuotantomäärään perustuva tuotantopalkkio
Tuotantopalkkion laskemisen perustana on työkohteen koko.
Toistensa läheisyydessä ja toisiinsa liittyvissä alle 50 tonnin kohteis- sa maksetaan kiinteää taulukkopalkkaa. Paikallisesti voidaan sopia myös toisin ennen työn suorittamista ottaen huomioon päällystettä- vien alueiden kokonaisuus.
Teitä ja moottorikatuja päällystettäessä muodostavat sellaiset pääl- lystettävät pysäkki- ja risteysalueet, joita ei päällystetä samanaikai- sesti ajoradan kanssa, omat työkohteensa. Tämä koskee myös pai- koittaisia tasauksia. Näihin noudatetaan kadut, pihat ja vastaavat taulukkoa. Myös päällystettäessä ajoradan ulkopuolisia pientareita, joiden leveys on alle 2,5 metriä, noudatetaan kadut, pihat ja vastaavat taulukkoa.
Työryhmäkohtainen tuotantopalkkio jaetaan työntekijöiden kesken tasan tehtyjen työtuntien suhteessa. Tuotantopalkkiolaskelmaan ote- taan huomioon vain tuotannon määrään (euroa/tonni) perustuva tuotantopalkkio.
Työssä oppijat ja harjoittelijat eivät ole tuotantopalkkiolaskelmassa mukana laskettaessa tuotantopalkkiota viikon tarkastelujaksossa.
Tuotantopalkkiotyössä palkkaryhmässä I olevan uuden työnteki- jän (muun kuin työssä oppijan ja harjoittelijan) palkkaryhmä tulee tarkistaa ensimmäisen kerran viimeistään kahden palkkajakson jäl- keen.
Tuotantopalkkioon maksetaan 10 prosentin korotus niille tuotanto- palkkiotunneille, kun koneliuostustyötä tekevä henkilö kuuluu tuo- tantopalkkioryhmään ja joutuu levitystyön kestäessä liuostamaan.
Levitettäessä kumibitumista SMA päällystettä maksetaan 10 prosen- tin korotus tuotantopalkkioon.
Massanlevityksen yhteydessä tasausmassaan tai asfalttilaattaan asen- nettavista verkoista maksetaan 0,98 euron ja 1.6.2022 lähinnä jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta 1,00 euron suuruinen haittalisä tehdyille tunneille kaikille kyseisellä työmaalla tuotantopalkkioon oikeutetuille työntekijöille tuotantopalkkion lisäksi.
TES
PAB-V ja PAB-O töissä maksetaan tuotantopalkkiotaulukon mukai- sesti alennettuna 20 prosentilla levitystyötä tekevälle levitysryhmäl- le, jossa on enintään kuusi tuotantopalkkiotyötä tekevää työntekijää. Mikäli levitysryhmä on tätä suurempi, alennusta ei tehdä. Alennus- ta ei tehdä valmistettaessa näitä massoja suodattimella varustetulta kuuma-asemalta.
PAB-B töissä maksetaan tuotantopalkkiotaulukon mukaisesti alen- nettuna 10 prosentilla levitystyötä tekevälle levitysryhmälle, jossa on enintään kuusi tuotantopalkkiotyötä tekevää työntekijää. Mikäli le- vitysryhmä on tätä suurempi, alennusta ei tehdä. Alennusta ei tehdä valmistettaessa massaa suodattimella varustetulta kuuma-asemalta.
Työkohteen koon mukaan määräytyvä kerroin lasketaan seuraavalla kaavalla:
KADUT, PIHAT JA VASTAAVAT:
Työkohteen koko: 50–1000 tonnia
Kerroin = 16,473*(Kohteen koko(-0,497)), euroa/tonni Kerroin ilmoitetaan kolmella desimaalilla.
Työkohteen koko: yli 1000 tonnia Kerroin = 0,557 euroa/tonni
Tuotantopalkkio (euroa) saadaan kertomalla edellä laskettu kerroin (euroa/tonni) levitetyllä massamäärällä (tonnia).
TIET, MOOTTORIKADUT, LENTOKENTÄT JA VASTAAVAT:
Työkohteen koko: 50–1000 tonnia
Kerroin = 33,321*(Kohteen koko(-0,6614)), euroa/tonni Kerroin ilmoitetaan kolmella desimaalilla.
Työkohteen koko: yli 1000 tonnia Kerroin = 0,355 euroa/tonni
Tuotantopalkkio (euroa) saadaan kertomalla edellä laskettu kerroin (euroa/tonni) levitetyllä massamäärällä (tonnia).
1.6.2022 lähinnä jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta: KADUT, PIHAT JA VASTAAVAT:
Työkohteen koko: 50–1000 tonnia
Kerroin = 16,802*(Kohteen koko(-0,497)), euroa/tonni Kerroin ilmoitetaan kolmella desimaalilla.
Työkohteen koko: yli 1000 tonnia Kerroin = 0,568 euroa/tonni
Tuotantopalkkio (euroa) saadaan kertomalla edellä laskettu kerroin (euroa/tonni) levitetyllä massamäärällä (tonnia).
TIET, MOOTTORIKADUT, LENTOKENTÄT JA VASTAAVAT:
Työkohteen koko: 50–1000 tonnia
Kerroin = 33,987*(Kohteen koko(-0,6614)), euroa/tonni Kerroin ilmoitetaan kolmella desimaalilla.
Työkohteen koko: yli 1000 tonnia Kerroin = 0,362 euroa/tonni
Tuotantopalkkio (euroa) saadaan kertomalla edellä laskettu kerroin (euroa/tonni) levitetyllä massamäärällä (tonnia).
TES
3. Tuotantopalkkiotyön kokonaistuntipalkka
Tuotantopalkkiota maksetaan levitysryhmälle. Kun levitysryhmä te- kee muuta kuin päällysteen levitystyötä, maksetaan työryhmän jäse- nille tuotannon kokonaistuntipalkkaa.
Tuotantopalkkiojärjestelmän kokonaistuntipalkat ovat seuraavat:
Palkkaryhmä | €/h | €/h 1.6.2022 jälkeen |
I | 13,44 | 13,71 |
II | 16,34 | 16,67 |
III | 17,01 | 17,35 |
IV | 17,65 | 18,00 |
V | 18,32 | 18,69 |
4. Ammattitutkinto- tai erikoisammattitutkintolisä
Ammattitutkintolisä ja erikoisammattitutkintolisä maksetaan eril- lisenä lisänä tuotannon taulukkopalkkojen taulukkopalkka, kiinteä taulukkopalkka ja kokonaistuntipalkka päälle niille henkilöille, jotka ovat suorittaneet hyväksyttävästi maarakennusalan ammattitutkin- toon liittyvän asfalttiosion tai asfalttialan erikoisammattitutkinnon (tutkintolisä maksetaan ainoastaan yhdestä tutkinnosta).
Ammattitutkintolisän suuruus on 0,34 e/h ja erikoisammattitutkin- non lisä 0,76 e/h. 1.6.2022 lähinnä jälkeen alkavan palkanmaksukau- den alusta ammattitutkintolisän suuruus on 0,35 e/h ja erikoisam- mattitutkinnon lisä 0,78 e/x.
Ammattitutkintoon tai erikoisammattitutkintoon hakeutuvan hen- kilön suositellaan keskustelevan työnantajan edustajan kanssa ennen koulutuksen aloittamista tutkinnon aiheuttamien kustannusten kor- vauksista.
3. Tuotantopalkkion lisäksi maksettavat urakkapalkat
Ns. kelluvan kaivon nostosta massanlaskun yhteydessä oikeaan korkeuteen maksetaan lisähintana 6,57 euroa/kaivo/työryhmä ja 1.6.2022 lähinnä jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta 6,70 euroa/kaivo/työryhmä. Kiinteän kaivon korotus metallisella tai muusta materiaalista valmistetulla lisäkehyksellä korvataan kuten kelluva kaivo. Korvaus maksetaan kerran korotettua kaivoa kohden, ei kehysten lukumäärän mukaan.
Lautarännin ja 5 cm kolmiolistan teosta maksetaan kokonaishintana 0,16 euroa/m + tuotantopalkkio.
Koururännin, 5 cm isomman kolmiolistan ja ns. makkaran teosta sisältäen sabluunan käytön maksetaan 0,47 euroa/m + tuotantopalk- kio.
Urakkapalkoista voidaan sopia myös paikallisesti erikseen.
4. Tuotantopalkkiotaulukot
Uudet tuotantopalkkiotaulukot tulevat voimaan 1.6.2022 lähinnä jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta. Aiemmat tuotantopalk- kiotaulukot ovat asfalttialan työehtosopimuksessa 2020–2021.
TES
Kadut, pihat ja vastaavat
Kohteen koon (tonnia) mukaiset yksikköhinnat (euroa/tonni) 1.6.2022 lähinnä jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta. Koh- teen koko on esitetty taulukossa 10 tonnin välein. Tuotantopalkkio- laskelmassa kohteen koko ilmoitetaan tonnin tarkkuudella. Yksikkö- hinta ilmoitetaan kolmen desimaalin tarkkuudella.
Kohteen | Yksikkö- | Kohteen | Yksikkö- | Kohteen | Yksikkö- | Kohteen | Yksikkö- | |||
koko | hinta | koko | hinta | koko | hinta | koko | hinta | |||
(tonnia) | (€/tn) | (tonnia) | (€/tn) | (tonnia) | (€/tn) | (tonnia) | (€/tn) | |||
50 | 2,404 | 310 | 0,971 | 570 | 0,717 | 830 | 0,595 | |||
60 | 2,196 | 320 | 0,956 | 580 | 0,711 | 840 | 0,592 | |||
70 | 2,034 | 330 | 0,941 | 590 | 0,705 | 850 | 0,588 | |||
80 | 1,903 | 340 | 0,927 | 600 | 0,699 | 860 | 0,585 | |||
90 | 1,795 | 350 | 0,914 | 610 | 0,694 | 870 | 0,581 | |||
100 | 1,704 | 360 | 0,901 | 620 | 0,688 | 880 | 0,578 | |||
110 | 1,625 | 370 | 0,889 | 630 | 0,682 | 890 | 0,575 | |||
120 | 1,556 | 380 | 0,877 | 640 | 0,677 | 900 | 0,572 | |||
130 | 1,495 | 390 | 0,866 | 650 | 0,672 | 910 | 0,568 | |||
140 | 1,441 | 400 | 0,855 | 660 | 0,667 | 920 | 0,565 | |||
150 | 1,393 | 410 | 0,845 | 670 | 0,662 | 930 | 0,562 | |||
160 | 1,349 | 420 | 0,835 | 680 | 0,657 | 940 | 0,559 | |||
170 | 1,309 | 430 | 0,825 | 690 | 0,652 | 950 | 0,556 | |||
180 | 1,272 | 440 | 0,816 | 700 | 0,648 | 960 | 0,554 | |||
190 | 1,238 | 450 | 0,807 | 710 | 0,643 | 970 | 0,551 | |||
200 | 1,207 | 460 | 0,798 | 720 | 0,639 | 980 | 0,548 | |||
210 | 1,178 | 470 | 0,789 | 730 | 0,634 | 990 | 0,545 | |||
220 | 1,151 | 480 | 0,781 | 740 | 0,630 | 1000 | 0,542 | |||
230 | 1,126 | 490 | 0,773 | 750 | 0,626 | Yli 1000 | 0,568 | |||
240 | 1,103 | 500 | 0,766 | 760 | 0,622 | |||||
250 | 1,080 | 510 | 0,758 | 770 | 0,618 | |||||
260 | 1,060 | 520 | 0,751 | 780 | 0,614 | |||||
270 | 1,040 | 530 | 0,744 | 790 | 0,610 | |||||
280 | 1,021 | 540 | 0,737 | 800 | 0,606 | |||||
290 | 1,004 | 550 | 0,730 | 810 | 0,602 | |||||
300 | 0,987 | 560 | 0,724 | 820 | 0,599 | |||||
Tiet, moottorikadut, lentokentät ja vastaavat
Kohteen koon (tonnia) mukaiset yksikköhinnat (euroa/tonni) 1.6.2022 lähinnä jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta. Koh- teen koko on esitetty taulukossa 10 tonnin välein. Tuotantopalkkio- laskelmassa kohteen koko ilmoitetaan tonnin tarkkuudella. Yksikkö- hinta ilmoitetaan kolmen desimaalin tarkkuudella.
Kohteen | Yksikkö | Kohteen | Yksikkö | Kohteen | Yksikkö | Kohteen | Yksikkö | |||
koko | hinta | koko | hinta | koko | hinta | koko | hinta | |||
(tonnia) | (€/tn) | (tonnia) | (€/tn) | (tonnia) | (€/tn) | (tonnia) | (€/tn) | |||
50 | 2,556 | 310 | 0,765 | 570 | 0,511 | 830 | 0,399 | |||
60 | 2,266 | 320 | 0,749 | 580 | 0,505 | 840 | 0,396 | |||
70 | 2,046 | 330 | 0,734 | 590 | 0,500 | 850 | 0,392 | |||
80 | 1,873 | 340 | 0,719 | 600 | 0,494 | 860 | 0,389 | |||
90 | 1,733 | 350 | 0,706 | 610 | 0,489 | 870 | 0,386 | |||
100 | 1,616 | 360 | 0,693 | 620 | 0,484 | 880 | 0,384 | |||
110 | 1,518 | 370 | 0,680 | 630 | 0,478 | 890 | 0,381 | |||
120 | 1,433 | 380 | 0,668 | 640 | 0,473 | 900 | 0,378 | |||
130 | 1,359 | 390 | 0,657 | 650 | 0,469 | 910 | 0,375 | |||
140 | 1,294 | 400 | 0,646 | 660 | 0,464 | 920 | 0,372 | |||
150 | 1,236 | 410 | 0,636 | 670 | 0,459 | 930 | 0,370 | |||
160 | 1,184 | 420 | 0,626 | 680 | 0,455 | 940 | 0,367 | |||
170 | 1,138 | 430 | 0,616 | 690 | 0,451 | 950 | 0,365 | |||
180 | 1,096 | 440 | 0,607 | 700 | 0,446 | 960 | 0,362 | |||
190 | 1,057 | 450 | 0,598 | 710 | 0,442 | 970 | 0,360 | |||
200 | 1,022 | 460 | 0,589 | 720 | 0,438 | 980 | 0,357 | |||
210 | 0,989 | 470 | 0,581 | 730 | 0,434 | 990 | 0,355 | |||
220 | 0,959 | 480 | 0,573 | 740 | 0,430 | 1000 | 0,352 | |||
230 | 0,932 | 490 | 0,565 | 750 | 0,426 | Yli 1000 | 0,362 | |||
240 | 0,906 | 500 | 0,557 | 760 | 0,423 | |||||
250 | 0,882 | 510 | 0,550 | 770 | 0,419 | |||||
260 | 0,859 | 520 | 0,543 | 780 | 0,415 | |||||
270 | 0,838 | 530 | 0,536 | 790 | 0,412 | |||||
280 | 0,818 | 540 | 0,530 | 800 | 0,409 | |||||
290 | 0,799 | 550 | 0,523 | 810 | 0,405 | |||||
300 | 0,782 | 560 | 0,517 | 820 | 0,402 | |||||
TES
22 § Urakkapalkat päällystystöissä
Mikäli työsuoritus ei perustu aikapalkkaan tai tuotantopalkkioon, voidaan työ sopia myös tehtäväksi urakkapalkalla. Urakkapalkan on oltava vähintään tuotanto- tai aikapalkkiojärjestelmän palkkaryh- män mukainen taulukkopalkka lisättynä joko takuutuotannolla tai henkilökohtaisella palkanosalla palkkausjärjestelmästä riippuen.
1. Tuotantopalkkatyön ulkopuolella tehtävät urakat
Kaivojen nostoissa ja laskuissa maksetaan 44,65 euroa/kpl ja 1.6.2022 lähinnä jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta 45,54 euroa/kpl, mikäli työhön kuuluu piikkaus sekä muuraus ja betonin valu silloin, kun työnantaja järjestää kompressorin kaivonnostajien käyttöön. Kaivon nostosta tai laskusta, kun työhön sisältyy koneellinen piik- kaus ja jätteiden poisto, maksetaan 27,49 euroa/kaivo urakkahintana ja 1.6.2022 lähinnä jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta 28,04 euroa/kaivo.
Käsin suoritetusta liuostuksesta maksetaan 0,12 euroa/ m2 urakka- hintana.
Urakkapalkoista voidaan sopia myös paikallisesti erikseen.
2. Urakkatyömääräykset
Muista urakkatöistä kuin tuotantopalkkauksen suorista urakoista on sovittava erikseen.
23 § Tiemerkitsijöiden palkkaus
1. Työpalkat
Tiemerkitsijöiden palkkausmuodot ovat asfalttialan työehtosopi- muksen mukainen aikapalkka ja vaihtoehtona tälle paikallisesti so- vittava urakkapalkka tiemerkintätöissä.
2. Aikapalkkajärjestelmä
Aikapalkkajärjestelmässä työntekijän palkka muodostuu neljästä osatekijästä, jotka ovat:
1. Taulukkopalkka
2. Henkilökohtainen palkanosa (pisteytyksen perusteella)
3. Ammattitutkintolisä tai erikoisammattitutkintolisä
4. Ylläpitolisä
1. Taulukkopalkka
Taulukkopalkan palkkaryhmät ovat I–V. Työntekijä sijoitetaan palk- karyhmään alla olevan taulukon mukaisesti ammattinimikkeen pe- rusteella.
Palkka ryhmä | Työntekijän nimike | €/tunti | 1.6.2022 jälkeen €/tunti |
I | Kesätyöntekijä, työntekijä ilman työkokemusta | 11,11 | 11,33 |
II | Käsimerkintätöiden apumies | 14,98 | 15,28 |
III | Turva-auton kuljettaja, huoltoauton kuljettaja, ajoratajyrsintäkoneen kuljettaja, käsimerkintä- ryhmän vastaava | 15,88 | 16,20 |
IV | Tiemerkintäkoneen kuljettaja (vastaava), etumerkitsijä | 16,75 | 17,08 |
V | Kokenut etumerkitsijä, muu IV-ryhmään kuuluva nimike | 17,63 | 17,98 |
TES
2. Henkilökohtainen palkanosa (0–25 pistettä)
Työntekijän henkilökohtainen palkanosa perustuu pisteytykseen si- ten, että pisteet vastaavat prosenttia taulukkopalkan päälle.
Esimerkiksi työntekijän henkilökohtaisen palkanosan suuruuden ollessa 10 pistettä, tarkoittaa tämä sitä, että taulukkopalkan päälle lisätään 10 prosenttia henkilökohtaista palkanosaa.
Henkilökohtainen palkanosa arvioidaan seuraavien viiden eri teki- jän osalta:
1. Ammattitaito
2. Henkilökohtainen ominaisuus
3. Työn ja työkohteen fyysinen vaativuus
4. Etumies / raportointi
5. Huolto- ja korjaustehtävät
Kussakin kohdassa työntekijälle annetaan pisteet asteikolla 0–5. Pis- teytys voidaan tehdä 0,5 pisteen tarkkuudella. Huomaa, että osateki- jän 3 (Työn ja työkohteen fyysinen vaativuus) arvioidaan pääsään- töisesti ryhmäkohtaisesti. Muissa kohdissa arviointi tehdään kunkin työntekijän osalta erikseen.
3. Ammattitutkinto- tai erikoisammattitutkintolisä
Ammattitutkinto- ja erikoisammattitutkintolisä
Ammattitutkintolisä ja erikoisammattitutkintolisä maksetaan eril- lisenä lisänä aikapalkassa taulukkopalkan ja henkilökohtaisen pal- kanosan päälle niille henkilöille, jotka ovat suorittaneet hyväksyttä- västi maarakennusalan ammattitutkintoon liittyvän asfalttiosion tai asfalttialan erikoisammattitutkinnon (tutkintolisä maksetaan aino- astaan yhdestä tutkinnosta).
Ammattitutkintolisän suuruus on 0,34 e/h ja erikoisammattitutkin- non lisä 0,76 e/h. 1.6.2022 lähinnä jälkeen alkavan palkanmaksukau- den alusta ammattitutkintolisän suuruus on 0,35 e/h ja erikoisam- mattitutkinnon lisä 0,78 e/x.
Ammattitutkintoon tai erikoisammattitutkintoon hakeutuvan hen- kilön suositellaan keskustelevan työnantajan edustajan kanssa ennen koulutuksen aloittamista tutkinnon aiheuttamien kustannusten kor- vauksista.
4. Ylläpitolisä
Aikapalkkajärjestelmässä maksetaan nimikekohtaisen taulukkopal- kan, henkilökohtaisen palkanosan ja mahdollisen ammattitutkinto- lisän lisäksi ylläpitolisää.
Ylläpitolisä määräytyy työntekijän työtehtävän perusteella. Ylläpito- lisää maksetaan työryhmän vastaavalle (A), muulle työntekijälle (B) ja työryhmän apumiehelle (C).
Ylläpitolisän suuruus on (A) 5,94 €/h, ryhmässä (B) 2,43 €/h ja ryh- mässä (C) 1,07 €/h. 1.6.2022 lähinnä jälkeen alkavan palkanmaksu- kauden alusta ylläpitolisän suuruus on (A) 6,06 €/h, ryhmässä (B) 2,48 €/h ja ryhmässä (C) 1,09 €/h.
Ylläpitolisästä voidaan sopia paikallisesti toisin, mutta ylläpitolisän pitää olla vähintään edellä mainitun suuruinen.
3. Aikapalkan keskeytyspalkka
Milloin tiemerkintätyötä ei voida tehdä aikapalkalla, työnantaja pyr- kii järjestämään muuta työtä.
TES
Tästä työstä työntekijälle maksetaan ko. tunneilta aikapalkkajärjes- telmän mukaista taulukkopalkkaa, henkilökohtaista palkanosaa sekä mahdollista ammattitutkintolisää tai erikoisammattitutkintolisää.
Mikäli lumi- tai vesisade estää työnteon, työntekijälle maksetaan sääesteen ajalta 11,84 €/h ja 1.6.2022 lähinnä jälkeen alkavan pal- kanmaksukauden alusta 12,08 €/h.
4. Urakkapalkka tiemerkintätöissä
Mikäli työsuoritus ei perustu aikapalkkaan, voidaan työ sopia myös tehtäväksi kokonaisurakkapalkalla. Urakkapalkan on oltava vähin- tään aikapalkkajärjestelmän palkkaryhmän mukainen taulukko- palkka lisättynä henkilökohtaisella palkanosalla, ammatti- tai eri- koisammattitutkintolisällä.
24 § Palkanmaksu
1. Työpalkka maksetaan joka toinen perjantai tai, jos silloin on pyhä, edellisenä arkipäivänä.
Paikallisesti voidaan sopia, että varsinainen palkanmaksu tapahtuu kerran kuukaudessa. Tällöin työntekijällä on oikeus pyynnöstä saada palkkapäivien puolivälissä ennakkopalkka säännöllistä työaikaa vas- taavilta työtunneilta.
2. Työryhmälle on annettava viikoittain kirjallinen tuotantopalkki- olaskelma.
3. Palkka maksetaan työntekijän ilmoittamalle pankkitilille Suomes- sa toimivan rahalaitoksen välityksellä. Maksaessaan palkan työnan- tajan on annettava työntekijälle euromääräinen kirjallinen laskelma, josta käyvät ilmi palkan suuruus ja sen määräytymisen perusteet.
4. Työnantajan antaessa lopputilin on palkka maksettava heti työ- suhteen päätyttyä paitsi tehtäessä urakkatyötä tai työtä, josta mak- setaan tuotantopalkkiota, jolloin palkka on maksettava mittauksen jälkeisen päivän kuluessa.
5. Paikallisesti voidaan sopia, että lopputili maksetaan viimeistään työsuhteen päättymistä seuraavana normaalina palkanmaksupäi- vänä.
25 § Siirto toiseen työhön
Jos työntekijä työn vähyyden tai sen loppumisen takia siirretään omalla suostumuksellaan tekemään muuta kuin omaa ammatti- työtään, voidaan siirron jälkeisen palkanmaksukauden alusta sopia palkka sen työn mukaan, jota hän suorittaa.
26 § Alaikäiset työntekijät, opiskelijat ja työpaikkaohjaaja
Alle 18-vuotiaille työntekijöille voidaan asianomaisen työntekijän ja työnantajan sekä luottamusmiehen kesken sopia palkasta toisin kuin tässä työehtosopimuksessa on määrätty.
Työssä oppijoiden ja oppisopimusoppilaiden työn ohjaamisesta so- vitaan työnantajan ja työntekijän kesken. Samassa yhteydessä selvi- tetään työpaikkaohjaajan mahdollisuudet tehtävän suorittamiseen, vaikutus hänen omien työtehtäviensä hoitamiseen ja tehtävän vaiku- tus hänen palkkaukseensa.
TES
IV MATKUSTAMINEN JA KUSTANNUSTEN KORVAUKSET
27 § Matkustamista koskevia määräyksiä
Matkustamiseen liittyvien kustannusten korvaamisesta voidaan so- pia paikallisesti. Mikäli muuta ei sovita, matkustamiseen liittyvät kustannukset korvataan 28 ja 29 §:ien mukaisesti.
Vesiteitse tapahtuvista matkoista on sovittava aina erikseen.
Matkustamiseen liittyvät korvaukset maksetaan jokaisen palkanmak- sun yhteydessä työnantajan edellyttämän selvityksen perusteella.
Työnantajan ja työntekijän on sovittava kirjallisesti ulkomailla työs- kentelyn ajalta maksettavista kustannusten korvauksista ennen ul- komaan työkomennuksen alkamista. Ulkomaan työskentelyn aikana työntekijälle maksetaan kustannusten korvaukset kokonaisuus huo- mioon ottaen vähintään kotimaan kustannusten korvausten tasoisina.
28 § Yöpymistä edellyttävät matkat
Majoitus
Jos työntekijä matkustaa työhön kotipaikkakuntansa ulkopuolelle siten, ettei hän voi saapua yöksi kotiinsa, työnantaja järjestää työnte- kijän käyttöön korvauksetta paikalliset olosuhteet huomioon ottaen kohtuullisen majoituksen.
Majoitus on pääsääntöisesti järjestettävä siten, että työntekijällä on oma huone yöpymistä varten.
Pääsäännöstä voidaan poiketa, mikäli oman huoneen järjestäminen on olosuhteista johtuen mahdotonta tai oman huoneen järjestämi- nen aiheuttaa kohtuuttomia kustannuksia. Asia on todettava yhtei-
sesti luottamusmiehen tai majoittuvien työntekijöiden kanssa ennen majoituksen alkamista.
Mikäli on sovittu, ettei työnantaja järjestä työntekijälle majoitusta, työntekijälle maksetaan yömatkarahaa 13 euroa. Yömatkaraha mak- setaan päivärahan lisäksi.
Päiväraha
Työntekijän yöpyessä työmatkalla, maksetaan matkavuorokaudelta päivärahaa 45 euroa. Päiväraha maksetaan myös matkustuspäiviltä, mutta ensimmäiseltä matkustuspäivältä vain, jos matka alkaa ennen kello 12.00 päivällä.
Matkakustannukset
Matkoista, jotka tehdään työnantajan pyynnöstä, korvataan tarpeel- liset matkakustannukset työkohteeseen julkisella kulkuneuvolla.
Komennuksen kestäessä matkakustannukset korvataan työntekijän kotipaikkakunnalle ja takaisin julkisella kulkuneuvolla:
a) neljän viikon välein. Neljän viikon laskennan lähtökohtana pi- detään juhannusviikonloppua, josta korvattavien viikonloppu- matkojen ajankohdat lasketaan vuosittain. Työsuhteen kestolla ei ole vaikutusta työntekijän oikeuteen saada korvausta viikon- loppumatkoista.
b) pääsiäisenä, juhannuksena ja jouluna
c) työntekijän sairastuessa työskentelypaikkakunnalla
d) työntekijän vuosiloman aikana.
Matka-ajan palkka
Matkustamiseen käytetyltä ajalta maksetaan työntekijälle 11,84 €/h ja 1.6.2022 lähinnä jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta 12,08
€/h. Palkkaryhmässä I työntekijän matka-ajan palkan suuruus mää-
TES
räytyy kuitenkin taulukkopalkan ja henkilökohtaisen palkanosan perusteella niin, ettei se ylitä 11,84 €/h ja 1.6.2022 lähinnä jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta 12,08 €/h.
Jos työntekijälle on järjestetty makuupaikka, matka-ajan palkkaa ei makseta kello 20.00–07.00 väliseltä ajalta.
28 § Päivittäiset matkakustannukset
Matkakustannukset
Päivittäiset työmatkat korvataan sovitusta 0-pisteestä lukien 4 km:n etäisyyden ulkopuolelta työkohteeseen menon ja paluun osalta julki- sen kulkuneuvon mukaan. Matkan pituutta vastaava korvaus makse- taan kaikille työntekijöille riippumatta heidän asuinpaikastaan.
Matka-ajan palkka
Matkustamiseen käytetyltä ajalta maksetaan työntekijälle matka-ajan palkkaa 11,84 €/h ja 1.6.2022 lähinnä jälkeen alkavan palkanmaksu- kauden alusta 12,08 €/h 4 km:n etäisyyden ulkopuolella. Palkkaryh- mässä I työntekijän matka-ajan palkan suuruus määräytyy kuitenkin taulukkopalkan ja henkilökohtaisen palkanosan perusteella siten, ettei se ylitä 11,84 €/h ja 1.6.2022 lähinnä jälkeen alkavan palkan- maksukauden alusta 12,08 €/h.
Jyrä- ja valuasfaltin siirtyvät työmaat
Jyrä- ja valuasfaltin siirtyvillä työmailla katsotaan koneasema 0-pis- teeksi ja se on työhönottopaikka. Työhönottopaikkakunnan kone- asema jää laskennan lähtökohdaksi. Työntekijän matka ja matka- ajan korvaus maksetaan yli 5 km:n matkalta kuten yllä kohdassa matkakustannukset on määritelty.
Työskentely varsinaisella työpaikalla
Edellä mainittuja matka-ajan korvauksia ei makseta silloin, kun työntekijä työskentelee kiinteällä koneasemalla, varastolla tai korjaa- molla.
V SOSIAALISET JA TYÖTURVALLISUUTTA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET
30 § Sairausajan palkka
1. Määritelmät
Työkyvyttömyydellä tarkoitetaan tilannetta, jossa työntekijä on esty- nyt tekemästä työtä sairauden tai tapaturman vuoksi.
Sairausajan palkalla tarkoitetaan palkkaa, joka maksetaan sairaudes- ta tai tapaturmasta johtuvan työkyvyttömyyden ajalta.
Tapaturmalla tarkoitetaan sekä työtapaturmaa että vapaa-aikana sat- tunutta tapaturmaa, ellei jäljempänä toisin mainita.
2. Sairausajan palkan maksuajanjakso
Työkyvyttömyyden ajalta maksetaan sairausajan palkkaa enintään seuraaviin ajanjaksoihin sisältyviltä työpäiviltä:
Työsuhteen yhdenjaksoinen kestoaika Ajanjakson pituus ennen työkyvyttömyyden alkua
alle 2 viikkoa –
vähintään 2 viikkoa mutta alle 3 vuotta 28 päivää
3 vuotta mutta alle 5 vuotta 35 päivää
5 vuotta mutta alle 10 vuotta 42 päivää
10 vuotta tai kauemmin 56 päivää
TES
Kausiluonteisessa työssä yhdenjaksoinen työsuhteen kestoaika mää- räytyy siten, että työntekijän perättäiset työsuhteet saman työnanta- jan palveluksessa lasketaan yhteen.
3. Odotuspäivä
Työntekijälle, joka on kausiluontoisissa töissä ollut viimeisen kolmen vuoden aikana perättäisinä työkausina saman työnantajan palveluk- sessa yli kahden kuukauden työsuhteet yhteenlaskettuna vähintään kuusi kuukautta, maksetaan sairausajan palkkaa ensimmäisen sel- laisen työkyvyttömyyspäivän alusta alkaen, joka työssä oltaessa olisi ollut työntekijän työpäivä. Työntekijän on ilmoitettava työnantajalle siitä, että edellä mainitut ehdot täyttyvät.
Jos kyseessä on työtapaturma tai työkyvyttömyyden kesto ylittää sairausvakuutuslain mukaisen omavastuuajan (työkyvyttömyyden alkamispäivä ja yhdeksää sitä lähinnä seuraavaa arkipäivää) sairaus- ajan palkkaa maksetaan ensimmäisen sellaisen työkyvyttömyyspäi- vän alusta alkaen, joka työssä oltaessa olisi ollut työntekijän työpäivä.
4. Sairausajan palkan määrä
Sairausajan palkka lasketaan työntekijän kolmen edellisen palkan- maksukauden säännöllisen työajan keskituntiansion perusteella.
Työkyvyttömyyden alkaessa kesken työvuoron maksetaan palkka työvuoron loppuun. Palkka lasketaan tällöin edellisen kappaleen mukaisesti.
5. Työkyvyttömyyden todentaminen
Työnantajan hyväksymä todistus
Työkyvyttömyys todetaan yrityksen työterveyslääkärin antamalla tai muulla työnantajan hyväksymällä lääkärintodistuksella.
Taannehtiva lääkärintodistus hyväksytään, mikäli lääkäri on kirjoit- tanut todistukseen hyväksyttävät perusteet taannehtivuudelta.
Omailmoitusmenettely
Yrityksissä on flunssatyyppisissä enintään 3 vuorokautta kestävissä sairauspoissaoloissa sovittava omailmoitusmenettelystä. Sopia ei voi, että aina vaaditaan lääkärintodistus. Sopimuksen on syytä olla kir- jallisessa muodossa.
Mikäli omailmoitusmenettelystä ei ole sovittu, työnantaja tai tämän edustaja hyväksyy työntekijän ilmoituksen selvitykseksi työkyvyttö- myydestä flunssatyyppisissä enintään kolme vuorokautta kestävissä sairauspoissaoloissa. Tässä tapauksessa omailmoitukseen noudate- taan seuraavia sääntöjä:
• Työntekijän on ilmoitettava sairauspoissaolostaan omalle esimie- helleen välittömästi tai viimeistään ennen työvuoron alkua. Ellei ilmoitusta ole tehty ennen työvuoron alkua, poissaolon ajalta ei makseta sairausajan palkkaa.
• Työnantaja voi perustellusta syystä, mm. silloin kun työntekijällä on useita toistuvia sairauspoissaoloja, vaatia työkyvyttömyyden osoitukseksi lääkärintodistusta.
• Omailmoitusmenettelyä ei sovelleta vuosiloman aikana.
Osapuolet suosittelevat, että sovittaessa omailmoitusmenettelystä, paikalliseen sopimukseen sisällytetään menettelytavat alle 10-vuoti- aan lapsen tilapäisestä hoidosta aiheutuvista poissaoloista.
Lääkärintodistuksiin liittyvät epäselvyydet
Työnantaja on velvollinen maksamaan sairausajan palkkaa, kun työntekijä on esittänyt työkyvyttömyydestä hyväksyttävän selvityk- sen. Mikäli työnantaja ei ole hyväksynyt työntekijän esittämää lää- kärintodistusta, työnantajalla on oikeus osoittaa työntekijä nimetyn
TES
lääkärin tarkastettavaksi. Tällöin työnantaja suorittaa lääkärintodis- tuksen hankkimisesta aiheutuvat kustannukset.
Lääkärintodistuksiin liittyvät epäselvyydet selvitetään työehtosopi- muksen neuvottelujärjestyksen mukaisesti.
6. Yrityksen työterveyspalvelut
Työntekijän tulee käyttää ensisijaisesti yrityksen työterveyspalve- luita.
Muun lääkärin kuin työterveyslääkärin antama todistus työkyvyttö- myydestä kelpaa perusteeksi sairausajan palkan maksamiselle, mikä- li työntekijä esittää työnantajalle hyväksyttävän syyn muun lääkärin käyttöön. Hyväksyttävä syy voi olla esimerkiksi työterveysyksikön pitkä etäisyys työntekijän työ-, koti- tai oleskelupaikasta tai vastaan- ottoajan kohtuuttoman pitkä odotus.
7. Sairauspoissaolosta ilmoittaminen
Työntekijän tulee ilmoittaa työkyvyttömyydestään lähimmälle esi- miehelleen tai muulle työnantajan määräämälle henkilölle ennen työvuoron alkua, mikäli se on olosuhteet huomioon ottaen mahdol- lista. Työnantajan tulee ohjeistaa työntekijöille sairauspoissaoloista ilmoittamisen menettelytavat.
Ajoissa tehty ilmoitus on tärkeä työjärjestelyjen vuoksi.
Jos työntekijä tahallisesti laiminlyö ilmoittaa työnantajalle viipymät- tä sairastumisestaan, sairausajan palkanmaksuvelvollisuus alkaa ai- kaisintaan siitä päivästä, jona ilmoitus on tehty.
8. Sairausajan palkan maksamatta jättäminen
Sairausajan palkkaa ei makseta, jos työntekijä on aikaansaanut työ- kyvyttömyyden tahallisesti, rikollisella toiminnallaan, kevytmielisel- lä elämällään tai muulla törkeällä tuottamuksella.
Mikäli sairausajan palkkaetuja käytetään tahallaan väärin, ei sairaus- ajan palkkaa makseta. Tahallinen väärinkäyttö saattaa lisäksi johtaa työsopimuslain säännösten perusteella tapahtuvaan työsopimuksen päättämiseen.
Työnantajalla ei ole velvollisuutta korvata tapaturmasta aiheutunutta työkyvyttömyyttä, joka aiheutuu muualla tehdystä ansiotyöstä.
9. Työkyvyttömyyden uusiutuminen
Mikäli työkyvyttömyys uusiutuu samasta syystä enintään 30 päivän kuluessa siitä päivästä, jolta työntekijälle on viimeksi maksettu sai- rauspäivärahaa tai sairausajan palkkaa, uusiutunut työkyvyttömyys muodostaa yhden kokonaisuuden aikaisemman tai aikaisempien työkyvyttömyysajanjaksojen kanssa. Sairausajan palkkaa maksetaan, kunnes sairausajan palkan maksuajanjakso on täyttynyt. Ajanjakson ei työkyvyttömyyden uusiutuessa samasta syystä tarvitse olla yhden- jaksoinen. Sairausajan palkka maksetaan ensimmäiseltä täydeltä työ- kyvyttömyyspäivältä, joka olisi ollut työntekijän työpäivä.
Mikäli työkyvyttömyys uusiutuu samasta syystä yli 30 päivän kulu- essa, menetellään sairausajan palkan maksamisen suhteen kuin ky- seessä olisi uusi sairaus. Tällöin sairausajan palkanmaksuvelvollisuus määräytyy edellä mainituissa 2. ja 3. kohdissa määritellyllä tavalla.
Määrittely sen suhteen, onko kyseessä työkyvyttömyys samasta vai eri syystä, tapahtuu työkyvyttömyyden ajalta maksettavan sairaus- tai muuta päivärahaa maksavan tahon päätöksen perusteella.
TES
10. Sairauspäiväraha tai muu korvaus
Siltä ajalta, jolta työnantaja on maksanut työntekijälle sairausajan palkkaa, työnantaja on oikeutettu nostamaan itselleen sairauspäivä- rahan tai muun korvauksen, johon työntekijä on oikeutettu, ei kui- tenkaan enempää kuin maksamansa määrän.
Mikäli työntekijä saa saman työkyvyttömyyden takia samalta ajan- jaksolta päivärahaa tai siihen verrattavaa muuta korvausta lain tai so- pimuksen perusteella, tämä vähennetään maksettavasta sairausajan palkasta. Työnantajalla ei kuitenkaan ole oikeutta vähentää korvaus- ta sairausajan palkasta siltä osin kuin korvausta maksetaan työnte- kijälle hänen kokonaan tai osaksi itse kustantamansa vapaaehtoisen vakuutuksen perusteella.
11. Työkyvyn ylläpito, sairauspoissaolojen hallinta ja sairausajan palkkaa koskevien määräysten oikea soveltaminen
Yrityksissä voidaan työterveyshuoltoa apuna käyttäen sopia menet- telytavoista, joilla ylläpidetään työntekijöiden terveyttä ja toiminta- kykyä. Tavoitteena on työkyvyn ylläpitäminen, työssä jaksaminen ja sairauspoissaolojen vähentäminen. Erityistä huomiota voidaan kiin- nittää esimerkiksi vapaa-ajan tapaturmien vähentämiseen.
Työnantajan ja luottamusmiehen tulee yhdessä pyrkiä ohjaamaan työntekijöitä sairausajan palkkaa ja sairauspoissaoloja koskevien määräysten oikeassa soveltamisessa. Liitot suosittelevat, että yrityk- sessä seurataan sairauspoissaolojen kehitystä ja etsitään keinoja nii- den ennaltaehkäisemiksi ja vähentämiseksi.
31 § Lääkärintarkastusten korvaaminen
1. Lakisääteiset terveystarkastukset
Lakisääteinen terveystarkastus on työaikaa, josta maksetaan palkkaa keskituntiansion perusteella.
Mikäli työntekijä käy lakisääteisessä terveystarkastuksessa työkau- den ulkopuolella, maksetaan tarkastukseen käytetyltä ajalta palkkaa vastaava korvaus työkauden ensimmäisen palkanmaksun yhteydes- sä. Palkkaa vastaava korvaus lasketaan keskituntiansion perusteella.
Ansionmenetys korvataan sekä terveystarkastuksen ajalta että mat- ka-ajalta työntekijän menettämien säännöllisten työtuntien mukai- sesti. Lisäksi korvataan välttämättömät matkakustannukset. Mikäli tutkimukset tai jälkitarkastus tehdään muulla paikkakunnalla, mak- saa työnantaja myös päivärahan. Ansionmenetys korvataan sairaus- ajan palkkaa koskevien määräysten mukaisesti ja päiväraha matka- kustannusten korvausta koskevien määräysten mukaisesti.
Korvattavia terveystarkastuksia ovat:
a) Valtioneuvoston asetuksessa hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenki- löiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta (708/2013) määritel- lyissä ja työterveyshuollon toimintasuunnitelmassa hyväksy- tyissä työsuhteen aikana suoritettavat terveystarkastukset
b) nuorista työntekijöistä annetun lain (998/1993) määritellyt tut- kimukset
c) säteilylaissa (592/1991) tarkoitetut tutkimukset
d) terveydensuojelulain (763/94) edellyttämät tutkimukset, jotka johtuvat työntekijän siirtymisestä saman yrityksen sisällä työ- tehtävään, jossa kyseinen lääkärintarkastus vaaditaan.
TES
2. Lääkärissäkäynnit
Työnantaja korvaa työntekijälle ansionmenetyksen seuraavien lää- kärissäkäyntien osalta.
a) Uusi tai uusiutuva työkyvyttömyys Ansionmenetys korvataan, kun
− työntekijä käy lääkärissä työkyvyttömyyden toteamiseksi,
− lääkärin tutkimustoimenpiteestä seuraa enintään vuorokauden kestävä työkyvyttömyys tai
− työntekijä työkyvyttömyysoireiden vuoksi otetaan sairaalaan tarkkailtavaksi tai tutkittavaksi. Tällöin noudatetaan työkyvyttö- myysajan palkkaa koskevia määräyksiä.
b) Aikaisemmin todettu työkyvyttömyys Ansionmenetys korvataan
− kroonisen sairauden edellyttämän lääkärintarkastuksen ajalta
edellyttäen, että kysymyksessä on kyseisen erikoisalan lääkärin suorittama tarkastus hoidon määrittelemiseksi,
− sairauden olennaisesti pahentuessa, jos työntekijän on sen vuoksi ollut tarpeen hakeutua lääkärintarkastukseen,
− hoidon määrittelemiseksi tarpeellisen kyseisen erikoisalan lääkä- rin tarkastuksen ajalta, jossa annetaan määräys apuvälineen, esi- merkiksi silmälasien, hankkimiseksi tai
− muun aikaisemmin todetun sairauden hoidon määrittelemiseksi tarpeellisen lääkärintarkastuksen ajalta vain, jos lääkärinpalveluja ei ole saatavissa työajan ulkopuolella.
− Syöpäsairauden edellyttämän lääkärin määräämän hoitotoimen- piteen takia, vaikka siitä ei seuraisikaan työkyvyttömyyttä.
c) Laboratorio- ja röntgentutkimukset
Ansionmenetys korvataan korvattavaan lääkärintarkastukseen vä- littömästi liittyvän laboratorio- ja röntgentutkimuksen tai siihen rinnastettavan tutkimuksen ajalta. Laboratorio- ja röntgentutkimuk- sen tulee olla lääkärin määräämä ja siten osa tarkastusta. Erillisen laboratorio- tai röntgentutkimuksen ajalta aiheutuva ansionmenetys korvataan vain, jos työntekijällä ei ole mahdollisuutta päästä labora- torio- tai röntgentutkimukseen työajan ulkopuolella tai jos sairaus edellyttää tutkimuksen suorittamista ainoastaan tiettynä vuorokau- den ajankohtana. Tällainen ajankohtavaatimus tulee selvittää lääkä- rintodistuksella.
d) Xxxxxxxxxx liittyvät lääkärintarkastukset ja tutkimukset
Ansionmenetys korvataan sairausvakuutuslain mukaisen äitiysra- han saamisen edellytyksenä olevan lääkärin tai terveyskeskuksen todistuksen hankkimiseksi välttämättömän tarkastuksen ajalta.
e) Naisten rintasyöpäseulonnat sekä kohdun kaulaosan syövän seulonnat.
f) Äkillinen hammassairaus
Ansionmenetys korvataan hoitotoimenpiteen ajalta, jos äkillinen hammassairaus ennen hoitotoimenpiteitä aiheuttaa työntekijän työ- kyvyttömyyden, joka vaatii samana päivänä tai saman työvuoron aikana annettavaa hoitoa. Ansionmenetys korvataan vain, mikäli työntekijä ei voi saada hoitoa työajan ulkopuolelta. Työkyvyttömyys ja hoidon kiireellisyys osoitetaan hammaslääkärin antamalla todis- tuksella.
Ansionmenetys korvataan edellä lueteltujen lääkärissäkäyntien ajal- ta, mikäli kysymyksessä on sairastuminen tai tapaturma, jonka takia on välttämätöntä päästä nopeasti lääkäriin.
TES
Äkillisiä uusia tai uusiutuvia sairauksia tai tapaturmia lukuun otta- matta edellytetään, että työntekijä varaa vastaanottoajan työaikana vain, jos se ei ole kohtuullisen ajan (esim. normaalitapauksissa vii- kon) kuluessa saatavissa työajan ulkopuolella. Työntekijän on esitet- tävä luotettava selvitys siitä, ettei hän ole voinut saada vastaanotto- aikaa työajan ulkopuolella. Lääkärissäkäynti on järjestettävä työajan tarpeetonta menestystä välttäen.
Ansionmenetys korvataan sairausajan palkkaa koskevien määräys- ten mukaisesti. Työntekijän on esitettävä lääkärissäkäynnistä työn- antajan hyväksymä selvitys (esim. lääkärintodistus tai lääkärinpalk- kiokuitti) sekä työnantajan pyytäessä selvitys siitä, kuinka kauan lää- kärintarkastus odotus- ja kohtuullisine matka-aikoineen kesti.
Työntekijän on ilmoitettava lääkäriin menostaan etukäteen työnan- tajalle. Jos ilmoitusta ei ylivoimaisen esteen takia voida etukäteen tehdä, ilmoitus on tehtävä välittömästi, kun se on mahdollista.
Mikäli työntekijä saa lääkärintarkastuksen ajalta sairausajan palk- kaa, korvausta ansionmenetyksestä ei suoriteta lääkärintarkastusta koskevien sopimusmääräysten mukaisesti. Korvausta ei suoriteta myöskään 29 §:n 3. kohdan mukaisena odotuspäivänä suoritetun lääkärissäkäynnin ajalta.
32 § Sairaan lapsen hoito vanhempien työaikana
Alle 10-vuotiaan lapsen sairastuessa äkillisesti maksetaan lapsen äidille tai isälle taikka samassa taloudessa asuvalle lapsen vanhem- man puolisolle ansionmenetys lapsen hoidon järjestämiseksi välttä- mättömän, lyhyen tilapäisen poissaolon ajalta. Lapsella tarkoitetaan paitsi omaa lasta, myös puolison lasta sekä perheeseen sijoitettua tai perheen huollossa olevaa lasta. Puolisolla tarkoitetaan myös avopuo- lisoa.
Ansionmenetys maksetaan sairausajan palkkaa koskevien määräys- ten mukaisesti. Poissaolosta on annettava työnantajan hyväksymä selvitys. Hyväksyttävällä selvityksellä tarkoitetaan sairausajan palkan maksamista koskevien määräysten mukaista selvitystä.
Ansionmenetyksen maksamisen edellytyksenä on, että molemmat vanhemmat ovat ansiotyössä ja että työntekijän työsuhde on kestä- nyt vähintään kahden viikon ajan. Ansionmenetys maksetaan myös yksinhuoltajalle sekä siinä tapauksessa, että toinen vanhempi on es- tynyt hoitamasta sairasta lasta sairauden, opiskelun tai toisella paik- kakunnalla asumisen taikka siihen verrattavan pysyvän oleskelun vuoksi ja esteestä on toimitettu pyydettäessä työnantajan hyväksymä selvitys. Saman sairauden johdosta ansionmenetys maksetaan vain toiselle vanhemmista.
Työntekijällä, jonka lapsi sairastaa valtioneuvoston asetuksella sää- dettyä lääketieteellisin perustein vaikeaksi arvioitavaa sairautta tai vammaa, on oikeus olla poissa työstä osallistuakseen sairausvakuu- tuslain 10. luvun 2 §:ssä (1224/2004) tarkoitettuun lapsen hoitoon, kuntoutukseen tai hoidon opastukseen sovittuaan poissaolosta etu- käteen työnantajan kanssa. Lapsella tarkoitetaan paitsi omaa lasta, myös puolison lasta sekä perheeseen sijoitettua tai perheen huollossa olevaa lasta.
33 § Äitiys- ja isyysvapaa
Työntekijälle maksetaan äitiysvapaan ajalta 56 tai isyysvapaan ajalta kuuden sairausvakuutuslain mukaisen arkipäivän pituisen kalen- teriajanjakson työvuoroluettelon mukaisilta työpäiviltä laskettava työntekijän palkan ja äitiys- tai isyyspäivärahan erotus. Äitiys- tai isyyspäivärahalla tarkoitetaan sairausvakuutuslain mukaista äitiys- tai isyyspäivärahaa tai siihen verrattavaa muun lain tai sopimuksen perusteella tulevaa korvausta.
TES
Erotus maksetaan työsopimuslain 4 luvun 1 §:n mukaisen äitiys- tai isyysvapaan alkamispäivästä lukien. Edellytyksenä on, että työsuhde on jatkunut vähintään kuusi kuukautta ennen lapsen syntymää.
Mikäli lapsi syntyy ennen laskettua aikaa, lapsen äiti tai isä ei menetä oikeuttaan edellä mainittuihin palkkaetuuksiin, mikäli kuusi kuu- kautta olisi täyttynyt laskettuun aikaan mennessä. Mikäli työntekijä on adoptoinut alle 7-vuotiaan lapsen, annetaan hänelle samoin edel- lytyksin adoptioon välittömästi liittyvänä vastaavan pituinen palkal- linen äitiys- tai isyysvapaaseen rinnastettava vapaa. Tämä ei koske perheen sisäistä adoptiota.
Jos uusi äitiysvapaa alkaa edellisen perhevapaan aikana siten, että työntekijä ei palaa välillä työhön, työnantajalla ei ole 1 kappaleessa mainittua palkanmaksuvelvollisuutta uuden äitiysvapaan osalta.
Jos työntekijä on ollut saman työnantajan palveluksessa peräkkäisinä työkausina, määritetään työsuhteen pituus laskemalla peräkkäisten työkausien työsuhteiden kestoajat yhteen.
34 § Ryhmähenkivakuutus
Työnantajan on otettava työntekijöilleen ryhmähenkivakuutus sel- laisena kuin sen kulloinkin keskeiset työmarkkinajärjestöt ovat so- pineet. Vakuutuksen perusteella vakuutuksen antanut yhtiö maksaa vakuutetun työntekijän kuoltua työmarkkinajärjestöjen kulloinkin sopiman vakuutussumman. Lisätietoja xxx.xxxx.xx.
35 § Vuosiloma
1. Työntekijän oikeus vuosilomaan ja vuosiloman pituus sekä vuosi- loman antaminen määräytyvät vuosilomalain mukaan.
Lomarahalla tarkoitetaan lomapalkan, lomakorvauksen ja lomalta- paluurahan muodostamaa kokonaisuutta.
Jos työntekijä on ollut saman työnantajan palveluksessa peräkkäi- sinä työkausina, lasketaan vuosilomaa sekä lomarahaa laskettaessa peräkkäisten työkausien työsuhteiden kestoajat yhteen.
2. Alle kuusi kuukautta saman työnantajan palveluksessa olleen työntekijän xxxxxxxxx määrä on 14 prosenttia työssäoloajalta mak- setusta tai maksettavaksi erääntyneestä palkasta yli- ja hätätyöstä maksettu korotus mukaan lukien.
Vähintään kuusi kuukautta saman työnantajan palveluksessa olleen työntekijän lomarahan määrä on 18,5 prosenttia työssäoloajalta maksetusta tai maksettavaksi erääntyneestä palkasta yli- ja hätätyös- tä maksettu korotus mukaan lukien 6 kuukauden täyttymistä seuraa- van palkanmaksukauden alusta.
Xxxxxxxxx kertyy myös sairaus- ja tapaturma-ajalta maksetusta pal- kasta, enintään kuitenkin 75 työpäivää lomanmääräytymisvuodessa, taikka jos työkyvyttömyys jatkuu yhdenjaksoisena lomanmääräyty- misvuoden päättymisen jälkeen, enintään 75 työpäivää tätä sairautta tai tapaturmaa kohden.
3. Työntekijällä, joka työsuhteensa aikana on ollut työssä vähemmän kuin 14 päivää, ei kuitenkaan ole oikeutta lomarahaan, jos hän itse päättää työsuhteensa, vaikka hänelle olisi edelleen työtä tarjolla tai hänen työsuhteensa puretaan työsopimuslain työsopimuslain 8 lu- vun 1 §:n perusteella.
4. Lisävapaapäivien palkka
Mikäli työntekijälle on kertynyt vuosilomalain 7 a §:n mukaisia vuo- xxxxxxx täydentäviä lisävapaapäiviä sairaudesta, tapaturmasta tai lääkinnällisestä kuntoutuksesta johtuvan poissaolon ajalta, lisäva- paapäivän palkka määräytyy siten, että työehtosopimuksen 28 §:n 4. kohdan mukainen keskituntiansio kerrotaan kahdeksalla tunnilla ja
TES
21,5 päivällä ja saatu tulo jaetaan luvulla 25 (KTA × 8 h × 21,5 pv / 25
= yhden lisävapaapäivän palkka).
5. Työntekijälle kertyy vuosilomaa erityisäitiys-, äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaan ajalta vuosilomalain mukaisesti. Erityisäitiys-, äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaan ajalta kertyneestä lomasta mak- setaan lomaraha siten, että työntekijä saa lomarahana 12 kertaa kol- men edellisen palkanmaksukauden säännöllisen työajan mukaisen keskituntiansion jokaista kertynyttä lomapäivää kohti. Jos täydessä lomanmääräytymiskuukaudessa on sekä työpäiviä että perhevapaa- päiviä, työntekijälle maksetaan perhevapaan perusteella kertyneestä lomarahasta suhteellinen osuus.
Esimerkki. Työntekijä, jolle kertyy perhevapaan ajalta 2,5 lomapäivää kuukaudessa. Kuukauden ajalta kertyvä lomaraha:
2,5 lomapäivää * 12 * KTA
Esimerkki. Työntekijä, jolle kertyy perhevapaan ajalta 2 lomapäivää kuu- kaudessa. Kuukauden aikana on 21 työpäivää, joista työntekijä on ollut perhevapaalla viisi päivää. Kuukauden ajalta kertyvä lomaraha:
2 lomapäivää * 12 * KTA * 5/21 (23,8 %).
36 § Vaate- ja ruokailusuojat ja suojavarusteet
1. Työnantajan on varustettava jokaiselle vakinaiselle työpaikalle tai sen läheisyyteen työntekijän ruokailua ja vaatteiden sekä työkalujen säilytystä varten tarkoitustaan vastaavat suojat, jotka tulee varustaa vedenpitävillä katoilla, lukollisilla ovilla ja seinillä. Suojat on työn- antajan kustannuksella pidettävä puhtaina ja vartioituina, mikäli työmaille on vartiointi järjestetty, sekä kylmänä ja kosteana vuoden- aikana vähintään 15 °C lämpöisinä. Edellä mainittujen suojien tulee olla myös jokaisen työpaikan levityskohteessa tai sen läheisyydessä, jos siinä työskennellään vähintään kahtena työpäivänä.
2. Työnantajan tulee järjestää jokaisella työpaikalla juomaveden saantia varten vesijohto taikka hanalla varustettu vesiastia. Veden tu- lee olla laadultaan kunnollista. Vesipisteen läheisyyteen on varattava kertakäyttöisiä juoma-astioita.
3. Työnantajan on pidettävä vakinaisella työpaikalla tarpeelliset pe- sulaitteet. Työntekijälle on varattava 5 min. pesuaikaa ennen työajan päättymistä. Työnantaja järjestää pesuaineet peseytymistä varten.
4. Työnantaja vakuuttaa työntekijäin vaatteet ja työkalut vakinaisella työpaikalla.
5. Työnantajan työkalut ja tarvikkeet on vietävä niille varattuun paikkaan, jolloin niistä vastaa työnantaja.
6. Työnantaja järjestää ensiapuvälineet jokaiselle työpaikalle.
7. Työnantaja antaa työntekijän käyttöön:
a) Työtehtäviin soveltuvat haalarit tai takin ja housut taikka muut tarvittavat suojavarusteet sekä turvajalkineet. Suojavaatteita ja turvajalkineita annetaan vähintään yhdet ja tarvittaessa useam- mat vuodessa, ellei olosuhteista tai käyttötarpeesta johtuen muu menettely ole perusteltua (esimerkiksi suojavaatetuksen poik- keavan voimakas tai vähäinen kuluminen).
Työnantaja vastaa suojavaatteiden ja suojavälineiden puhtaana- pidosta, huollosta ja mahdollisista tarkastuksista. Toteutustapa sovitaan paikallisesti 28.2.2023 mennessä. Suojavaatteilla tar- koitetaan valtioneuvoston asetuksen 427/2021 mukaisia kehon suojaukseen tarkoitettuja vaatteita ja muita vastaavia varusteita.
b) Kylmissä olosuhteissa työskenneltäessä työnantaja antaa läm- pösuojatut haalarit tai takin ja housut niitä tarvitseville työn- tekijöille. Työnantajan harkinnassa on, minkälaiset suojavaat- teet ja turvajalkineet hän katsoo tarkoituksenmukaisimmiksi
TES
ja kuinka niiden jako käytännössä suoritetaan. Suojavaatteet ja turvajalkineet ovat työnantajan omaisuutta. Saadessaan uudet suojavaatteet tai turvajalkineet työntekijän on palautettava en- tiset työnantajalle. Samoin työsuhteen päättyessä työntekijän on palautettava hallussaan olevat suojavaatteet ja turvajalkineet.
c) Meluisissa töissä työntekijän käyttöön kuulosuojaimet.
d) Yhden sadetakin ja -housut, mikäli työntekijän on työskenneltä- vä sateessa ilman katosta tai muuta suojaa. Työntekijä palauttaa em. sadevarusteet työsuhteen päättyessä.
e) Yhdet käsineet kerran kahdessa viikossa emulsioruiskutustyötä suorittaville sekä tuotantopalkkiotyössä työskenteleville, niitä tarvitseville työntekijöille.
f) Xxxxxxx käsiteltäessä amiinin käsittelyyn osallistuville työnte- kijöille työntekijöiden käyttöön tarvittavat suojavälineet, joiden viennistä säilytyspaikkaan vastaa työntekijä. eikö ole turha tässä erikseen voi olla, että tarvitaan, ettei työntekijä jätä niitä loju- maan
g) Optisesti hiotut häikäisyn estävät suojalasit niitä työssään tarvit- seville, ellei häikäisyvaaraa muutoin voida torjua (esim. asenta- malla työkoneisiin häikäisysuojakalvot).
37 § Muita korvauksia
1. Työntekijällä, joka on ollut työsuhteessa vähintään kolme kuu- kautta, on oikeus 50- ja 60-vuotispäivänään saada säännöllistä työai- kaa vastaava palkallinen vapaa työstä silloin, kun merkkipäivä sattuu hänen työpäiväkseen.
2. Työnantaja maksaa varusmiespalveluksen edellyttämään kutsun- taan ensimmäisen kerran osallistuvalle työntekijälle kutsuntapäivän
korvauksena yhden työpäivän ansiota vastaavan määrän. Kutsunta- päivän korvaus maksetaan vain siltä päivältä, jona kutsuntatoimitus pidetään.
Kutsuntaan liittyvään erilliseen lääkärintarkastukseen osallistuvalle korvataan ansionmenetys siltä ajalta, minkä hän hyväksyttävän sel- vityksen mukaan joutuu tarkastuksen takia olemaan poissa työstä säännöllisenä työaikanaan.
3. Reservinharjoitusten ajalta maksetaan työntekijälle palkkaa siten, että hän saa valtion maksaman reservipalkan kanssa täydet palkka- edut. Määräystä sovelletaan myös niihin, jotka reserviläisinä on kut- suttu väestönsuojelukoulutukseen.
4. Työntekijällä, jonka työsuhde on jatkunut vähintään kuukauden, on oikeus saada läheisen omaisensa hautauspäivä, mikäli se sattuu työpäiväksi vapaapäivänä ja saada siitä korvauksena tuntipalkka 8 tunnilta. Tuntipalkka määräytyy aikapalkkajärjestelmässä aikapal- kan taulukkopalkan ja tuotantopalkkiojärjestelmässä tuotannon tau- lukkopalkan mukaisesti ammattitaitolisineen.
Läheisenä omaisena pidetään työntekijän aviopuolisoa tai avopuoli- soa, lapsia ja xxxxxxxxxx, hänen vanhempiaan, veljiään ja sisariaan se- kä avo-/aviopuolison vanhempia. Rekisteröity parisuhde rinnastuu avioliittoon.
5. Mikäli työntekijän silmälasit todisteellisesti rikkoutuvat korjaus- kelvottomiksi tai muutoin vahingoittuvat hänen työssään, työnantaja korvaa rikkoutuneet silmälasit tai vastaa niiden korjauskustannuk- sista. Edellytyksenä on kuitenkin, että työntekijän työsuhde on kes- tänyt vähintään kuusi kuukautta. Mikäli työntekijä ei ole käyttänyt ko. työn mahdollisesti edellyttämiä suojavälineitä, silmälaseja ei kor- vata.
TES
KOKEILULUONTOISET TYÖAIKAMÄÄRÄYKSET
Työnantaja ja työntekijä voivat INFRA ry:n jäsenyrityksessä paikal- lisesti sopia toimivansa työehtosopimuksen määräyksistä poiketen jäljempänä olevien työaikamääräysten mukaisesti.
1. Säännöllinen työaika on enintään 8 tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa.
2. Paikallisesti sopimalla säännöllinen työaika voidaan 1 kohdan määräysten estämättä järjestää myös siten, että se tasoittuu 5 viikon aikana keskimäärin 40 tuntiin viikossa. Viikoittainen säännöllinen työaika voi tällöin olla enintään 50 tuntia ja päivittäinen säännölli- nen työaika enintään 10 tuntia.
3. Työtuntijärjestelmä laaditaan enintään viisiviikkoisjaksolle etukä- teen. Työtuntijärjestelmästä tulee ilmetä työn alkamis- ja lopettamis- aika, ruokailu- ja lepotauot sekä vapaapäivät.
4. Kun paikallisesti sovitaan tässä määritellystä työaikakokeilusta, tulee samalla määritellä ne tilanteet, milloin työtuntijärjestelmän muuttaminen on mahdollista. Samalla tulee sopia pelisäännöt, joi- ta työtuntijärjestelmän muutostilanteissa noudatetaan. Kun asia on käsitelty osapuolten kesken, voidaan menetellä 5. kohdan mukaisesti työtuntijärjestelmän muutostarpeiden tullessa ajankohtaiseksi.
5. Työtuntijärjestelmän muutoksista perustellusta syystä (esim. ti- laajan vaatimus) ilmoitetaan työntekijälle mahdollisimman ajoissa, kuitenkin viimeistään muutosta edeltävänä työpäivänä.
Osapuolet voivat sopia työtuntijärjestelmän muuttamisesta.
6. Xxxxxxx on paikallisesti sovittu järjestettäväksi tämän kokeilun mukaisesti työaika, määräytyvät vapaapäivät työtuntijärjestelmän mukaisesti. Tällöin on työtuntijärjestelmää laadittaessa pidettävä ta- voitteena, että työntekijälle järjestetään sunnuntain lisäksi toinenkin vapaapäivä. Mikäli mahdollista sen tulisi olla lauantai.
7. Ylityötä on se työ, joka ylittää työtuntijärjestelmässä kunakin työviikkona säännölliseksi työajaksi vahvistetun työtuntimäärän. Työviikon kahdeksalta (8) ensimmäiseltä ylityötunnilta maksetaan viidelläkymmenellä (50) ja seuraavilta tunneilta sadalla (100) pro- sentilla korotettu palkka.
Jos ajanjakso on keskeytynyt sen johdosta, että työntekijä ei ole voi- nut olla työssä loman, sairauden tai muun hyväksyttävän syyn vuok- si, lasketaan, montako tuntia työntekijä kunakin tekemänään työ- päivänä on tehnyt työtä yli työtuntijärjestelmän mukaisen työajan. Työtuntijärjestelmässä määrätyn työajan ylittäviltä ylityötunneilta suoritetaan ylityökorvausta edellä määritellyn mukaisesti.
Sunnuntaityöstä maksetaan 100 %:lla korotettu palkka työaikalain 18 §:n mukaisesti.
8. Jos tasoitusvapaa annetaan samanaikaisesti kaikille yrityksen tai sen jonkin yksikön, työmaan tai työryhmän työntekijöille, katso- taan jokaisen työntekijän saaneen vapaan riippumatta mahdollisesta muusta poissaolon syystä.
9. Jos työsuhde tässä työaikamuodossa päättyy kesken tasoittumis- jakson, lasketaan työsuhteen päättyessä, kuinka monta tuntia keski- määräinen työaika on viikkoa kohti työehtosopimukseen perustu- vaa säännöllistä työaikaa pitempi ja tämän tuntimäärän ylittäviltä tunneilta maksetaan säännöllisen työajan palkkaa vastaava erillinen korvaus.
TES
10. Työajanlyhennysvapaan kertymistä laskettaessa tehdyiksi työpäi- viksi luetaan tasoitusjaksoon sisältyvien työssäolopäivien lisäksi ns. tasoituspäivät.
11. Työ voidaan järjestää myös kahteen vuoroon.
12. Muutoin sopimiseen, samoin kuin sen nojalla työnantajan ja työntekijöiden välillä sovittuihin työaikajärjestelyihin noudatetaan työehtosopimuksen määräyksiä paikallisesta sopimisesta.
13. Yksittäisen työntekijän jättäytyessä perustellusta syystä, jollaisia ovat mm. lastenhoitoon liittyvät syyt, kokeilun ulkopuolelle, nou- datetaan häneen työehtosopimuksen mukaisia työaikamääräyksiä. Työntekijää ei saa tällöin lomauttaa tai irtisanoa sillä perusteella, et- tä tämä kieltäytyi siirtymästä työaikakokeiluun. Tällä ei kuitenkaan tarkoiteta rajoittaa työnantajan lain ja RISS:n mukaista lomautus- ja irtisanomisoikeutta.
14. Liitot selvittävät keskenään välittömästi työaikajouston väitetyt väärinkäytökset.
ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA
Aika | 1.3.2022 | |
Paikka | Helsinki | |
Läsnä | INFRA ry | Rakennusliitto ry |
Xxxxx Xxxxx | Xxxxx Xxxxxxxxxx | |
Xxxxx Xxxxxxx | Xxxxx Xxxxxxx | |
Xxxxx Xxxx | Xxxxx Xxxxxxx | |
Xxx Xxxxxxxxxxx | Xxxx Xxxxx |
1 Sopimuskausi
Työehtosopimus tulee voimaan 1.3.2022 ja on voimassa 29.2.2024 asti. Mikäli vuoden 2023 palkankorotuksista ei päästä sopimukseen 30.11.2022 mennessä, työehtosopimus voidaan irtisanoa päättymään 28.2.2023.
2 Palkankorotukset
Palkkoja, työehtosopimuksen rahamääräisiä lisiä ja henkilöstön edustajien erilliskorvauksia korotetaan 1.6.2022 lähinnä jälkeen al- kavan palkanmaksukauden alusta 2 %.
AIKAPALKKAJÄRJESTELMÄ
Palkkaryhmä | Perustuntipalkka €/h |
I | 11,33 |
II | 15,28 |
III | 16,20 |
IV | 17,08 |
V | 17,98 |
TUOTANTOPALKKIOJÄRJESTELMÄ
AKP
Tuotantopalkkiojärjestelmän taulukkopalkat:
Palkkaryhmä | Tuotannon taulukkopalkka €/h |
I | 8,76 |
II | 11,74 |
III | 12,41 |
IV | 13,08 |
V | 13,76 |
Kiinteä taulukkopalkka alle 50 tonnin töissä
Palkkaryhmä | Tuotannon taulukkopalkka €/h |
I | 14,17 |
II | 17,21 |
III | 17,91 |
IV | 18,60 |
V | 19,28 |
Tuotantopalkkiotyön kokonaistuntipalkka
Palkkaryhmä | Tuotannon taulukkopalkka €/h |
I | 13,71 |
II | 16,67 |
III | 17,35 |
IV | 18,00 |
V | 18,69 |
TUOTANTOMÄÄRÄÄN PERUSTUVA PALKKIO
KADUT, PIHAT JA VASTAAVAT:
Työkohteen koko: 50–1000 tonnia
Kerroin = 16,802*(Kohteen koko(-0,497)), euroa/tonni Kerroin ilmoitetaan kolmella desimaalilla.
Työkohteen koko: yli 1000 tonnia Kerroin = 0,568 euroa/tonni
Tuotantopalkkio (euroa) saadaan kertomalla edellä laskettu kerroin (euroa/tonni) levitetyllä massamäärällä (tonnia).
TIET, MOOTTORIKADUT, LENTOKENTÄT JA VASTAAVAT:
Työkohteen koko: 50–1000 tonnia
Kerroin = 33,987*(Kohteen koko(-0,6614)), euroa/tonni Kerroin ilmoitetaan kolmella desimaalilla.
Työkohteen koko: yli 1000 tonnia Kerroin = 0,362 euroa/tonni
Tuotantopalkkio (euroa) saadaan kertomalla edellä laskettu kerroin (euroa/tonni) levitetyllä massamäärällä (tonnia).
Rahamääräiset lisät
Yötyölisä | €/h |
5,10 | |
4 vkoa | 5,35 |
8 vkoa | 5,62 |
12 vkoa | 5,88 |
Iltatyölisä (€/h) | 1,57 |
Liikenteenohjaaja | 12,24 |
Ammattitutkintolisä (€/h) | 0,35 |
Erikoisammattitutkintolisä (€/h) | 0,78 |
Takuutuotanto (€/h) | 5,33 |
Verkot (€/h) | 1,00 |
Kaivot (kpl) | 45,54 |
Kaivot, konepiikkaus (kpl) | 28,04 |
Kelluvan kaivon nosto (kpl) | 6,70 |
Lautaränni ja kolmiolista (€/m) | 0,16 |
Koururänni, isompi kolmiolista ja ns. makkara (€/m) | 0,47 |
Matkatunnit (€/h) | 12,08 |
Päiväraha 1.1.2022 alkaen | 45 euroa |
Yöpymisraha 1.1.2022 alkaen | 13 euroa |
Tiemerkitsijöiden ylläpitolisä | €/h |
A | 6,06 |
B | 2,48 |
C | 1,09 |
Tiemerkitsijöiden sääeste (€/h) | 12,08 |
AKP
Yrityskohtaisen pääluottamusmiehen erilliskorvaus
Edustettavien työntekijöiden Euroa / kahden viikon määrä tilijakso
10–50 työntekijää 34,94 euroa/2 viikon tilijakso
51–100 työntekijää 43,67 euroa/2 viikon tilijakso
yli 100 työntekijää 65,48 euroa/2 viikon tilijakso
Työsuojeluvaltuutetun tai alueellisen pääluottamusmiehen erilliskorvaus
Edustettavien työntekijöiden Euroa / kahden viikon määrä tilijakso
10 työntekijää tai enemmän 34,94 euroa/2 viikon tilijakso
3 Tekstimuutokset
1. 4 § Tauot (uudistettu tes 14 §)
Tulkintaohje ruokailutauon pitämisestä:
Jos työntekijä saa ruokailutauon aikana poistua esteettömästi työpaikal- ta, tauko on palkatonta aikaa, jota ei lueta työaikaan. Muutoin tauko on annettava työaikana.
2. Lyhyempää työaikaa tekevien erillinen palkanosa (uudistettu tes 17 § 6. kohta)
Mikäli työntekijä tosiasiallisesti työskentelee keskimäärin 24 työtun- tia viikossa, hänelle maksetaan lyhyempää työaikaa tekevien erilli- nen palkanosa, vaikka työntekijän työsopimuksessa olisi sovittu 24 tunnin alittavasta minimityöajasta. Erillinen palkanosa maksetaan niiltä kahden viikon palkkajaksoilta, joissa 48 tuntia ylittyy. Tämä tulkinta koskee kausiluonteista työtä.
3. 31 § Terveystarkastukset ja lääkärissäkäynnit
Ansionmenetys korvataan syöpäsairauden edellyttämän lääkärin määräämän hoitotoimenpiteen takia, vaikka siitä ei seuraisikaan työkyvyttömyyttä.
4. Suojavarusteet
Työnantaja antaa työntekijän käyttöön vähintään yhdet ja tarvittaes- sa useammat suojavaatteet ja turvajalkineet vuodessa.
Työnantaja vastaa suojavaatteiden ja suojavälineiden puhtaanapi- dosta, huollosta ja mahdollisista tarkastuksista. Toteutustapa sovi- taan paikallisesti 28.2.2023 mennessä. Suojavaatteilla tarkoitetaan valtioneuvoston asetuksen 427/2021 mukaisia kehon suojaukseen tarkoitettuja vaatteita ja muita vastaavia varusteita.
5. Sopimus työntekijöiden edustajista sekä työntekijöiden ja työantajan välisestä yhteistoiminnasta asfalttialan yrityksissä, 6 § Työntekijöiden edustajien valinta
AKP
Työntekijöiden edustajien vaalin toimittamista varten työnantajan on annettava käytettäväksi luettelo yrityksessä, sovitulla toimialueella tai työpaikalla työsuhteessa olevista työntekijöistä sekä heidän yhteys- tietonsa (puhelinnumero, sähköposti). Vaihtoehtoisesti työnantaja voi luovuttaa tiedot suoraan sähköiseen vaalijärjestelmään.
Allekirjoituspöytäkirjaan:
Kun työnantaja luovuttaa työntekijöiden yhteystiedot, henkilötieto- jen vastaanottaja sitoutuu tietosuoja-asetuksen ja Suomen lainsää- dännön noudattamiseen annettujen tietojen käytön ja säilyttämisen osalta sekä siihen, että em. tietoja käytetään vain siihen tarkoituk- seen, mitä varten ne on luovutettu, eli työntekijöiden edustajien va- lintaa varten.
Jokainen työntekijä saa kieltää tietojensa luovuttamisen. Mikäli työntekijä kieltäytyy tietojensa luovuttamisesta sähköistä vaalia var- ten, hänellä katsotaan työntekijöiden edustajista ja yhteistoiminnasta infra-alan yrityksissä tehdyn sopimuksen mukaisesti olleen kuiten- kin tosiasiallinen mahdollisuus osallistua henkilöstön edustajien vaaliin, eikä vaalia tästä syystä voida moittia.
6. Sopimus työntekijöiden edustajista sekä työntekijöiden ja työantajan välisestä yhteistoiminnasta asfalttialan yrityksissä, 14 § Oikeus tietojensaantiin
Uusien työntekijöiden perehdytyksen yhteydessä työntekijöille on annettava henkilöstön edustajien yhteystiedot (puhelinnumero, säh- köposti). YT-lain mukaisessa vuoropuhelussa tulee lisäksi käsitellä se, miten henkilöstön edustajien ja heidän edustamiensa työntekijöi- den välinen yhteydenpito käytännössä varmistetaan.
4 Matkakustannusten uudistamista koskeva työryhmä
INFRA ry ja Rakennusliitto ry perustavat työryhmän, joka selvit- tää asfalttialan työehtosopimuksen matkakustannusten korvauksia koskevien kirjausten kehittämis- ja uudistamistarpeet. Mahdolliset muutokset pyritään toteuttamaan kustannusneutraalisti seuraavan työehtosopimuksen alusta.
5 Työehtosopimuksen kokonaisuudistus
Työehtosopimuksen uudistus otetaan käyttöön 1.3.2022 alkaen. Uu- distuksella ei muuteta osapuolten vakiintuneita tulkintoja. Mikäli työehtosopimuksen uusi teksti aiheuttaa tulkintaerimielisyyden, noudatetaan työehtosopimuksen 1.3.2020–28.2.2022 mukaista tul- kintaa.
6 Allekirjoituspöytäkirjaan liittojen yhteinen kannanotto kevytyrittäjyydestä
Ulkopuolisen työvoiman käyttöä koskevan sopimuksen mukaan ulkopuolisen työvoiman käyttöä tapahtuu kahdessa muodossa: ali- hankintatyönä ja työvoiman vuokrauksena. Työmarkkinoille on le- viämässä kevytyrittäjyyden konsepti. Kyse on työsuhteessa tehtävän työn ja aidon yrittäjätoiminnan väliin luodusta järjestelystä, jossa mm. tapaturma-, työttömyys- ja eläkevakuutusmaksut siirtyvät ke- vytyrittäjän itsensä hoidettavaksi. Kevytyrittäjyydestä aiheutuu li- säksi kustannuksia laskutus- ja maksupalveluista ja yrittäjävoiton mahdollisuus on usein epärealistinen.
Tilaajayrityksen kannalta kevytyrittäjyyteen liittyy ongelmia mm. sosiaalivakuutusmaksujen suorittamisen, tapaturmavakuuttamisen sekä työehtojen toteutumisen näkökulmasta.
INFRA ry ja Rakennusliitto ry katsovat, että toimittaessa yhteisellä työmaalla vastuusuhteiden selkeys on ensiarvoisen tärkeää. Kevyt-
AKP
yrittäjyys on ristiriidassa alan yritysten yhteiskunnallisen vastuun ja sosiaalisesti kestävän työelämän tavoitteiden kanssa. Tilaajien ase- massa toimivien yritysten on syytä varmistua siitä, että ulkopuolisen työvoiman käyttö tapahtuu työehtosopimuksen ja tämän suosituksen mukaisesti. Se tarkoittaa, että alihankkijan ja vuokratyövoimayrityk- sen henkilöstön asema on järjestetty työsuhteiseksi.
7 Sopimus ammattiyhdistysjäsenmaksujen perinnästä
Sopimus ammattiyhdistysjäsenmaksujen perinnästä on uudistettu.
8 Tutustu työelämään ja tienaa -suositukset
Osapuolet hyväksyvät noudatettavaksi viimeistä keskusjärjestöjen allekirjoittamaa Tutustu työelämään ja tienaa -suositusta.
9 Harjoittelijat ja opiskelijat
Osapuolten välillä 26.3.2009 allekirjoitettu koulutus- ja harjoittelu- paikkoja koskeva ohje uudistetaan olemaan voimassa tes-kauden ajan.
10 Vanhat määräykset
Edellisen työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjasta säilytetään seuraavat määräykset:
Käytännöstä poikkeavat työajat
Xxxxxx toimivien yritysten palveluksessa olevien työntekijöiden työ- sopimuksissa työpäivät ja työtunnit määritellään siten, että työnte- kijä tietää etukäteen kuluvan ja seuraavan tilikauden työpäivät ja työtunnit.
Pöytäkirjamerkintä
Tällä määräyksellä on tarkoitus turvata työntekijän mahdollisuus päästä työttömyysturvan piiriin eikä se koske eläkeläisiä, opiskelijoita ja muita vastaavassa asemassa olevia vain omasta halustaan satunnaisia työ- päiviä tekeviä. Määräystä ei myöskään sovelleta tilanteissa, joissa päi- vittäisten työtuntien määrittely työn luonteen vuoksi on mahdotonta (esim. tien hoito) tai muuttuneiden olosuhteiden vuoksi ei voi työsken- nellä (esim. sääesteet). Työajan siirtäminen on mahdollista sitä koskevien määräysten mukaisesti. Tätä määräystä sovelletaan myös vuokrattujen työntekijöiden työsuhteissa työsopimuslain tarkemmin määrittelemällä tavalla.
Kehityskeskustelu vuosittain
Liitot suosittelevat, että yrityksissä käydään kehityskeskustelut ker- ran vuodessa. Yrityksissä sovitaan kehityskeskustelun sisällöstä. (ke- hityskeskustelut ovat esimiehen ja alaisen välisiä, alaisen työtä, työ- tilannetta, osaamista, työssä jaksamista yms. koskevia säännöllisin välein käytäviä keskusteluja).
INFRA ry:n ja Rakennusliito ry:n yhteinen suositus
INFRA ry ja Rakennusliitto ry suosittelevat, että työnantaja hankkii suojakypärän kuulosuojaimiin mikrofonin.
Sähköinen kulunvalvonta ja palkanmaksu urakointialoilla
Päätoteuttaja on velvollinen pitämään yhteisellä rakennustyömaalla (työmaa) työskentelevistä henkilöistä kirjallista luetteloa ja ilmoitta- maan kuukausittain työntekijöiden tiedot verohallinnolle. Kulunval- vonta- ja seurantatietojen käytöstä työntekijöiden palkanmaksuun ovat Rakennusteollisuus ja Rakennusliitto sopineet seuraavaa:
Järjestelmän käyttöönoton ja sen mahdollistamien työaikajous- tojen käyttöönoton kannalta osapuolet suosittelevat, että pääto-
teuttajat luovuttaisivat hallinnassaan olevat aliurakoitsijoiden ja sivu-urakoitsijoiden työntekijöiden kulunvalvontatiedot / työajan seurantatiedot aliurakoitsijoille ja sivu-urakoitsijoille näiden työn- tekijöitä koskien.
AKP
a) Työnantaja voi yhteistoimintalakia noudattaen järjestää työajan seurannan käyttämällä kulunvalvontaan tai kulunseurantaan soveltuvia laitteita/teknisiä ratkaisuja. Mikäli yrityksen ei ko- konsa puolesta tarvitse noudattaa YT-lakia, on käyttöönotosta keskusteltava luottamusmiehen tai tämän puuttuessa kaikkien työntekijöiden kanssa. Työntekijän omaa puhelinta ei ole mah- dollista käyttää ilman työntekijän suostumusta. Käytöstä aiheu- tuvista kuluista vastaa työnantaja.
b) Rakennusteollisuus RT:n jäsenyhdistyksiin järjestäytyneissä yri- tyksissä voidaan kulunvalvonnasta ja kulunseurannasta saatavia tulo- ja lähtöaikoja käyttää palkanmaksun perusteena. Järjestel- mää käyttöön otettaessa on keskusteltava luottamusmiehen tai tämän puuttuessa kaikkien työntekijöiden kanssa ja yksilöitävä menettelytavat vikatilanteessa, käytännöt työajan ylitysten ja alitusten osalta sekä menettelyistä suorituspalkkauksessa. Kai- kille kulunvalvonnan ja kulunseurannan piirissä oleville työnte- kijöille on järjestettävä tietojensa tarkistamiseen yksinkertainen ja viivytyksetön keino.
c) Kulunseurantatietoja ei saa käyttää epäasiallisiin tarkoituksiin, eikä seurantaa saa käyttää työntekijän työsuorituksen eikä hen- kilön jatkuvaan seurantaan. Laitteisiin ja koneisiin yhdistetty jatkuva kulunseuranta on kuitenkin mahdollista.
d) Järjestelmän käyttöönotossa ja käytössä noudatetaan EU:n tie- tosuoja-asetusta sekä tietosuojavaltuutetun ohjeita koskien yk- sityisyyden suojaa työelämässä.
Terveystarkastukset
Kvartsipölylle altistumisen johdosta ASA-rekisteriin merkittyjen henkilöiden osalta säännöllisten määräaikaisten terveystarkastusten välit määrittelee työterveyshuollon ammattihenkilö. Määräaikaistar- kastus on toistettava 1–3 vuoden välein, ellei erityisestä syystä työ- terveyslääkäri muuta edellytä.
Yli 55-vuotiaille palkaton vapaa
55 vuotta täyttäneillä työntekijöillä on oikeus ylimääräiseen viiden arkipäivän mittaiseen palkattomaan vapaaseen. Vapaan ajankoh- dasta sovitaan työntekijän ja työnantajan välillä. Työnantaja päättää vapaan ajankohdasta kuultuaan työntekijää. Vapaa on työssäoloajan veroista aikaa.
Työpaikkaohjaajat
Aikaisempi suositus koulutukseen osallistumisesta pidetään voimassa.
Vuokratyövoima
Vuokrattujen työntekijöiden työsuhteissa sovellettavat työehtosopi- mukseen perustuvat vähimmäisehdot määräytyvät työsopimuslain 2 luvun 9 §:n 1 momentin mukaisesti. Käyttäjäyritysten tulee vastata siitä, että vuokratyöntekijän työolot työmailla ovat tasa-arvoiset yri- tyksen omien työntekijöiden kanssa. Työmaaperehdytys, työmaan turvallisuuskäytäntöjen ohjeistus ja valvonta, työnjohdon opastus sekä sosiaalitilojen käyttö ja saatavuus on järjestettävä tasapuolisesti työmaan kaikille työntekijöille.
LIITESOPIMUKSET
1. SOPIMUS IRTISANOMISESTA JA LOMAUTTAMISESTA ASFALTTIALALLA
RISS
Allekirjoittaneet liitot ovat sopineet, että asfalttialalla työskentele- vien työntekijöiden työsuhdeturva ja siihen liittyvät menettelytavat määräytyvät tämän sopimuksen osana noudatettavan työsopimus- lain mukaan jäljempänä olevin poikkeuksin. Sopimuksen 5 §:ssä on lisäksi poikettu siitä, mitä on säädetty yhteistoiminnasta yrityksissä annetussa laissa yhteistoimintamenettelyn piiriin kuuluvista asioista sekä työsopimuslain 5 luvun 3 §:ssä ja 9 luvun 3 §:ssä selvitysvelvol- lisuuden piiriin kuuluvista asioista.
Sopimuksen 2 §:n 2., 3. ja 4. kohdissa, 3 §:n 2. kohdassa, 5 §:n 2. kohdassa, 6 §:n 2. kohdassa ja 8 §:ssä on sovittu määräyksistä, jot- ka koskevat vain kausiluontoisessa työssä olevia työntekijöitä. Kau- siluontoisessa työssä olevalla työntekijällä tarkoitetaan työntekijää, joka aloittaa vuosittaisen työskentelynsä asfalttialan yrityksen palve- luksessa keväällä päällystyskauden alkaessa ja lopettaa sen päällys- tyskauden päätyttyä.
1 § Koeaika
Koeajan pituus on toistaiseksi voimassa olevissa tai vähintään 6 kuu- kautta kestävissä määräaikaisissa työsuhteissa enintään 3 kuukautta. Kuutta kuukautta lyhyemmissä määräaikaisissa työsuhteissa koeaika saa olla enintään puolet työsopimuksen kestoajasta.
Jos työntekijä on koeaikana ollut työkyvyttömyyden tai perhevapaan vuoksi poissa työstä, työnantajalla on oikeus pidentää koeaikaa kuu- kaudella kutakin työkyvyttömyys- tai perhevapaajaksoihin sisältyvää 30 kalenteripäivää kohden. Työnantajan on ilmoitettava koeajan pi- dentämisestä ennen koeajan päättymistä.
Koeajasta ei voida sopia, jos työntekijä tulee 5 vuoden kuluessa työn- antajan palvelukseen vastaaviin tehtäviin, joita hän on aiemmin teh- nyt.
2 § Lomauttaminen
1. Lomautuksen alku voidaan sitoa tietyn työn valmistumiseen tai työkauden päättymiseen. Työnantajan tai tämän edustajan tulee kes- kusteluin selvittää ennakoitavissa oleva työkauden kesto, kun lomau- tuksen alku perustuu työkauden päättymiseen.
2. Kausiluontoisessa työssä ei lomautusilmoitusaikaa ole silloin, kun lomautuksen alku johtuu työkauden päättymisestä.
3. Kausiluontoisessa työssä kesken päällystyskautta tapahtuvien lo- mautusten osalta tulee työnantajan ilmoittaa lomautuksesta xxxxxx- xxxxxxxx ajoissa, kuitenkin viimeistään kahta päivää ennen lomau- tuksen alkua, jos xxxxxxxx kestää enintään kaksi viikkoa.
4. Työnantaja voi peruuttaa lomautusilmoituksen tai siirtää kerran lomautuksen toimeenpanoa tarvitsematta noudattaa uutta lomau- tusilmoitusaikaa. Ilmoitus peruutuksesta tai siirrosta on tehtävä vii- meistään työn päättymispäivää edeltävänä työpäivänä.
5. Työnantaja ja työntekijä voivat sopia tilapäisestä työstä lomautuk- sen kestäessä, jolloin lomautus voi jatkua välittömästi työn tekemi- sen jälkeen ilman eri lomautusilmoitusaikaa.
6. Paikallista sopimista koskevia työehtosopimusmääräyksiä noudat- taen voidaan solmia yritystä tai sen osaa koskevia lomautussopimuk- sia. Tällaisella sopimuksella voidaan poiketa työnantajan aloitteesta tapahtuvissa lomautuksissa työsopimuslain ja tämän sopimuksen lomautusta koskevista määräyksistä.
3 § Irtisanominen
1. Työntekijän irtisanoutumisaika on 5 päivää.
2. Irtisanoessaan kausiluontoisen työntekijän työnantajan on nouda- tettava vähintään seuraavia irtisanomisaikoja:
Työsuhde on jatkunut irtisanomisaika keskeytyksettä
RISS
enintään 5 vuotta 2 viikkoa
yli 5 mutta enintään 15 vuotta 4 viikkoa
yli 15 vuotta 10 viikkoa
3. Irtisanoessaan muun kuin kausiluontoisen työntekijän työnanta- jan on noudatettava seuraavia irtisanomisaikoja:
Työsuhde on jatkunut irtisanomisaika keskeytyksettä
enintään 2 vuotta 2 viikkoa
yli 2 mutta enintään 4 vuotta 4 viikkoa
yli 4 mutta enintään 8 vuotta 8 viikkoa
yli 8 mutta enintään 12 vuotta 12 viikkoa
yli 12 vuotta 16 viikkoa
4. Työsopimus voidaan irtisanoa päättymään tietyn työn valmistu- miseen tai työkauden päättymiseen. Tällöin irtisanomisilmoitus on annettava siten, että irtisanomisesta työsuhteen päättymiseen kuluu vähintään irtisanomisaika. Työsuhteen päättymisestä tulee tällöin il- moittaa viimeistään työsuhteen päättymistä edeltävänä päivänä.
5. Paikallista sopimista koskevia työehtosopimusmääräyksiä nou- dattaen voidaan sopia irtisanomisilmoituksen peruutuksesta taikka irtisanomisen toimeenpanon siirtämisestä.
4 § Työvoiman vähentämiseen liittyvät neuvottelut
1. Kun kyseessä on alalla tavanomainen työvoimatarpeen vaihtelu, tuotannollisin ja taloudellisin perustein toimeenpantavat lomautuk- set tai irtisanomiset eivät kuulu yhteistoimintalain mukaisten neu- votteluvelvoitteiden eivätkä työsopimuslain 5 luvun 3 §:n ja 9 luvun 3 §:n mukaisten selvitysvelvoitteiden piiriin.
Tällöin työnantajan tulee lomautus- tai irtisanomisilmoitusta anta- essaan selvittää työntekijälle toimenpiteen perusteet, vaikutukset ja vaihtoehdot. Toimenpiteestä tulee ilmoittaa mahdollisimman pian työntekijää edustavalle luottamusmiehelle.
2. Yhteistoimintalakia ja työsopimuslain 5 luvun 3 §:ää ja 9 luvun 3 §:ää sovelletaan sen sijaan yrityksen tavanomaisesta toiminnasta poikkeavaan päätökseen, jolla on henkilöstövaikutuksia pääsääntöi- sesti useassa työkohteessa.
5 § Työntarjoamisvelvollisuus työsuhteen aikana
1. Työnantajan velvollisuus tarjota työtä toistaiseksi voimassa olevas- sa työsuhteessa olevalle työntekijälle (myös lomautetulle) rajoittuu työkohteisiin, joissa työntekijä voi, paikkakunnalla tavanomaiset työmatkat huomioon ottaen, päivittäin käydä työssä vakituisesta asunnostaan käsin.
Työntarjoamisvelvoitteen piiriin kuuluu myös työ, jonka tekemiseen työntekijä voidaan, hänen ammattitaitonsa, työkokemuksensa ja
-kykynsä huomioon ottaen, asfalttialan luonteeseen ja yrityksen ko- koon nähden tavanomaisin järjestelyin kouluttaa ja jota työnantaja kykenee koulutuksen päätyttyä tarjoamaan.
2. Kausiluontoisessa työssä siirtyvillä koneasemilla ja niiden piiriin kuuluvissa levitysryhmissä työskentelevien työntekijöiden osalta
kohdassa 1 mainittu työntarjoamisvelvollisuus koskee ko. konease- malta tai korvaavalta koneasemalta tehtävää työtä.
6 § Takaisinottaminen
RISS
1. Työsopimuslain 6 luvun 6 §:n mukainen määräaika lasketaan lais- ta poiketen työnteon lopettamisesta. Tiedustelu- ja takaisinottovel- vollisuuden piirissä ovat tämän määräajan puitteissa ne työntekijät, joiden vakituinen asunto sijaitsee 5 §:n mukaisella etäisyydellä tar- jolla olevasta työkohteesta.
2. Kausiluontoisessa työssä takaisinottovelvollisuuden piirissä ovat työntekijät, jotka ovat TE-toimistossa työnhakijoina sillä työssä- käyntialueella, jolla 5 §:n 2. kohdassa tarkoitettu koneasema tai kor- vaava koneasema sijaitsee.
7 § Seuraamukset virheellisestä menettelystä
Menettelyä koskevien määräysten noudattamatta jättämisestä ei ai- heudu työehtosopimuslain tarkoittamaa hyvityssakkoseuraamusta. Hyvityssakkoa ei voida tuomita työnantajalle myöskään sellaisten velvollisuuksien rikkomisesta, josta voidaan tuomita vahingonkor- vausta, korvausta tai hyvitystä.
8 § Vuosiloman pitäminen kausiluontoisessa työssä
1. Kausiluontoisessa työssä työntekijällä on oikeus halutessaan sopia työnantajansa kanssa työkauden aikana ansaitsemansa vuosiloman pitämisestä ennen lomautuksen alkua. Tällöin vuosilomapalkka maksetaan viimeistään loman alkamista seuraavana normaalina pal- kanmaksupäivänä.
2. Ilmoitus vuosiloman pitämisestä on tehtävä työnantajalle riittävän ajoissa ennen töiden päättymistä.
9 § Voimassaolo
Tämä sopimus tulee voimaan 1.3.2022 ja on voimassa toistaiseksi. Tämä sopimus voidaan irtisanoa yhden kuukauden irtisanomisajalla päättymään samaan aikaan työehtosopimuksen kanssa.
2. KOULUTUSSOPIMUS
1 § Ammatillinen koulutus
Kun työnantaja antaa työntekijälle ammatillista koulutusta tai lä- hettää työntekijän tämän ammattiin liittyviin koulutustilaisuuksiin, korvataan koulutuksen aiheuttamat suoranaiset kustannukset ja säännöllisen työajan ansionmenetys keskituntiansion mukaan las- kettuna. Jos koulutus tapahtuu kokonaan työajan ulkopuolella, kor- vataan siitä johtuvat suoranaiset kustannukset.
KTS
Se, että kysymyksessä on tämän pykälän mukainen koulutus, tode- taan ennen koulutustilaisuuteen ilmoittautumista.
Suoranaisilla kustannuksilla tarkoitetaan matkakustannuksia, kurs- simaksuja, kustannuksia kurssiohjelman mukaisesta opetusmateri- aalista, internaattikurssien täysihoitomaksua ja muiden kuin inter- naattikurssien osalta työehtosopimuksen mukaan määräytyviä mat- kakustannusten korvauksia.
Säännöllisen työajan ansionmenetys korvataan sekä kurssi- että mat- ka-ajan osalta. Työajan ulkopuolella koulutukseen tai sen edellyttä- miin matkoihin käytetystä ajasta ei suoriteta korvausta.
2 § Yhteinen koulutus
Yhteisellä koulutuksella tarkoitetaan esimerkiksi työpaikan yhteis- toimintaa edistävää ja työsuojeluyhteistyön kannalta tarpeellista koulutusta. Yhteistä koulutusta koskevia määräyksiä sovelletaan myös osallistumisjärjestelmiä ja paikallista sopimista koskevaan koulutukseen.
Työsuojelun perus- ja erikoiskurssit ovat tässä tarkoitettua yhteistä koulutusta. Peruskurssille voivat tämän sopimuksen edellytyksin osallistua työsuojelutoimikunnan jäsen, työsuojeluvaltuutettu, vara- valtuutettu ja työsuojeluasiamies sekä erikoiskurssille työsuojeluval- tuutettu.
Keskusjärjestöt ja niiden jäsenliitot, keskusjärjestöjen tai niiden jä- senliittojen yhteistoimintaelimet sekä työnantaja ja työntekijäpuoli järjestävät työpaikan yhteistoimintaa edistävää koulutusta.
Yhteisen koulutuksen järjestäminen on yleensä tarkoituksenmukai- sinta järjestää työpaikkakohtaisesti.
Koulutukseen osallistuvalle suoritetaan korvaus 1 §:n mukaisesti.
Koulutukseen osallistumisesta sovitaan paikallisesti koulutuksen luonteesta riippuen joko yhteistyöelimessä tai työnantajan ja luot- tamusmiehen kesken. Koulutukseen osallistumisesta voidaan sopia myös työnantajan ja asianomaisen henkilön kesken.
Liitot seuraavat koulutustarjonnan toteutumista.
3 § Ay-koulutus, työsuhteen säilyminen ja ilmoitusajat
SAK:n ja sen jäsenliittojen järjestämille kuukauden tai sitä lyhyem- män ajan kestäville kursseille annetaan työntekijöille tilaisuus osal- listua työsuhteen katkeamatta. Osapuolet suosittelevat, että kursseil- le osallistumisesta tehdään vuosittain yhdessä suunnitelma.
Ilmoitus aikomuksesta lähteä kurssille on tehtävä mahdollisimman varhain. Mikäli kurssi kestää enintään yhden viikon, ilmoitus on an- nettava vähintään kolme viikkoa ennen kurssin alkua sekä mikäli on kysymys pitemmästä kurssista, vähintään kuusi viikkoa ennen.
Kursseille osallistumisesta ei saa aiheutua tuntuvaa haittaa tuotan- nolle tai yrityksen toiminnalle. Edellä mainittua haittaa arvioitaessa kiinnitetään huomiota työpaikan kokoon. Kielteisessä tapauksessa ilmoitetaan luottamusmiehelle viimeistään 10 päivää ennen kurssin alkua syy, jonka takia vapaan myöntäminen tuottaisi tuntuvaa hait- taa. Tällöin sovitaan muu mahdollinen ajankohta, jolloin kurssille osallistumiselle ei ole estettä.
KTS
Ennen kuin henkilö osallistuu edellä tarkoitettuun koulutustilai- suuteen, osallistumisen aiheuttamista toimenpiteistä on sovittava työnantajan kanssa sekä nimenomaisesti etukäteen todettava, onko kyseessä sellainen koulutustilaisuus, josta työnantaja suorittaa työn- tekijälle korvauksia tämän sopimuksen mukaisesti. Samalla on to- dettava, mikä on näiden korvausten laajuus.
4 § Korvaukset
Kurssilta, joka järjestetään SAK:n tai sen jäsenliittojen koulutus- laitoksissa tai muussa Rakennusliitto ry:n organisoimassa koulu- tustapahtumassa, jonka koulutustyöryhmä tai Rakennusliitto ry ja Rakennusteollisuus RT ovat hyväksyneet, työnantaja on velvollinen maksamaan luottamusmiehelle, yrityskohtaisen luottamusmiehen varamiehelle, työsuojeluvaltuutetulle, -varavaltuutetulle, työsuojelu- toimikunnan jäsenelle ja työsuojeluasiamiehelle heidän tehtäviensä edellyttämän koulutuksen osalta korvauksen ansiomenetyksestä, edellä mainituille luottamusmiehille enintään kuukauden ajalta ja työsuojeluluottamustehtävissä oleville enintään kahden viikon ajalta.
Lisäksi maksetaan edellisessä kappaleessa tarkoitetuista työnteki- jöistä kultakin sellaiselta kurssipäivältä, jolta ansionmenetyksen korvausta suoritetaan, kurssista sen järjestäjälle aiheutuvien ruokai- lukustannusten korvaukseksi keskusjärjestöjen välillä sovittu ateria- korvaus.
Edellä tässä kohdassa tarkoitettuja korvauksia työnantaja on velvol- linen maksamaan samalle henkilölle vain kerran samasta tai sisällöl- tään vastaavasta koulutustilaisuudesta.
5 § Sosiaaliset edut
Osallistuminen sopimuksessa tarkoitettuun ay-koulutukseen ei yh- den kuukauden rajaan asti aiheuta vuosiloma-, eläke- tai muiden niihin verrattavien etuuksien vähenemistä.
6 § Voimassaolo
Tämä sopimus tulee voimaan 1.3.2022 ja on voimassa toistaiseksi. Tämä sopimus voidaan irtisanoa yhden kuukauden irtisanomisajalla päättymään samaan aikaan työehtosopimuksen kanssa.
3. SOPIMUS TYÖNTEKIJÖIDEN EDUSTAJISTA SEKÄ TYÖNTEKIJÖIDEN JA TYÖNANTAJAN VÄLISESTÄ YHTEISTOIMINNASTA ASFALTTIALAN YRITYKSISSÄ
Työehtosopimusjärjestelmän ylläpitäminen ja kehittäminen pe- rustuu työnantaja- ja työntekijäpuolen välisiin neuvottelusuhtei- siin, joilla turvataan osapuolten välillä solmittujen sopimusten noudattaminen, työnantajan ja työntekijän välillä syntyvien eri- mielisyys- ym. kysymysten nopea käsittely sekä työrauhan ylläpi- täminen työehtosopimusjärjestelmän edellyttämällä tavalla.
TED
Edellä mainittujen päämäärien toteuttamiseksi allekirjoittaneet liitot ovat tehneet sopimuksen työntekijöiden edustajista ja työntekijöiden ja työnantajan välisestä yhteistyöstä asfalttialan yrityksissä. Sopi- muksella määritellään luottamusmiestoimintaa, työsuojeluyhteistoi- mintaa sekä yhteistoimintalaissa säädettyä työnantajan ja työntekijän välistä yhteistoimintaa sikäli, kun kyse ei ole eri henkilöstöryhmien välisestä yhteistyöstä.
Työturvallisuuslain 52 §:n mukaisesti pääurakoitsija, tai ellei työ- maalla toimi pääurakoitsijan asemassa olevaa työnantajaa, rakennuttaja tai muu rakennushanketta ohjaava tai valvova taho (päätoteuttaja) on velvollinen huolehtimaan työsuojeluyhteistoi- minnasta yhteisellä rakennustyömaalla.
Siltä osin kuin tällä sopimuksella ei muuta ole sovittu noudate- taan työnantajan ja työntekijöiden välisessä yhteistoiminnassa la- kia yhteistoiminnasta yrityksissä, työsuojelun valvontalakia sekä lakia muutoksenhausta työsuojeluasioissa.
1 § Soveltamisala
Tätä sopimusta noudatetaan allekirjoittaneiden liittojen kesken teh- tyyn asfalttialan työehtosopimukseen sidottujen työnantajien yrityk- sissä ja työkohteissa.
Sopimuksessa on sovittu työntekijöiden edustajista ja yhteistoimin- nasta. Yhteistoiminnan järjestämisen osalta kyseessä on työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta annetun lain 23 §:ssä tarkoitettu sopimus.
2 § Työnantajan edustajat
Työnantajan edustajia tämän sopimuksen tarkoittamassa yhteistyös- sä ovat työnjohto ja työsuojelupäälliköt.
3 § Työntekijöiden edustajat
1. Yrityskohtainen järjestelmä on ensisijainen tapa hoitaa työnteki- jöiden edustus. Työntekijät voivat valita keskuudestaan yrityksen pääluottamusmiehen ja yrityksen työsuojeluvaltuutetun.
2. Yrityksessä, jonka toiminta on jaettu alueyksiköihin tai joka toi- mii muuten laajalla maantieteellisellä alueella, voidaan paikallisesti sopia valittavaksi pääluottamusmiehen ja yrityskohtaisen työsuoje- luvaltuutetun lisäksi tai sijasta myös alueellinen pääluottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu.
3. Yrityksen pääluottamusmiehenä ja työsuojeluvaltuutettuna sekä alueellisena pääluottamusmiehenä ja alueellisena työsuojeluvaltuu- tettuna voi toimia sama henkilö.
4. Työpaikalle, jossa työskentelee yli 10 työntekijää toimihenkilöt mu- kaan luettuna tai jossa työskentelee yhtä aikaa kahden tai useamman työnantajan työntekijöitä, on aina valittava työsuojeluvaltuutettu.
Tämän sopimuksen mukaisella työpaikalla tarkoitetaan ensisijaisesti yritystä. Mikäli yritys toimii laajalla maantieteellisellä alueella tai jos se muuten on työsuojelun kannalta tarkoituksenmukaista, työpai- kaksi katsotaan rajoitetumpikin alue kuten yrityksen piirikonttori, alueyksikkö tai jokin muu alueellinen toimipaikka tai pitempikestoi- nen työkohde, jossa säännönmukaisesti työskentelee vähintään viisi työntekijää.
Monitoimialayrityksessä edellä tarkoitettu määräytyy siten, että tässä sopimuksessa tarkoitetun yhden alan toiminnot muodostavat itse- näisen muista toiminnoista erillään olevan kokonaisuuden, ellei pai- kallisesti toisin sovita.
5. Kaikille työntekijöiden edustajille valitaan myös varahenkilöt. Työsuojeluvaltuutetulle on valittava kaksi varahenkilöä.
4 § Työntekijöiden edustajien kelpoisuusvaatimukset
TED
1. Pääluottamusmieheksi yritykseen tai sovitulle alueelle voidaan va- lita toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa tai kausiluonteisuu- desta johtuen määräaikaisessa työsuhteessa ja työssä oleva henkilö, joka on Rakennusliitto ry:n jäsen ja perehtynyt edustamansa alan ja yrityksen olosuhteisiin.
2. Työsuojeluvaltuutetuksi yritykseen voidaan valita yrityksessä työs- sä oleva henkilö ja työsuojeluvaltuutetuksi sovitulle alueelle toimin- ta-alueella työssä oleva henkilö. Työpaikan työsuojeluvaltuutetuksi voidaan valita työpaikalla työssä oleva henkilö.
5 § Työntekijöiden edustajien alueellinen toimivalta ja toimikauden kesto
1. Yrityksen pääluottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun toimialu- eena on koko yritys ja toimikausi on kaksi vuotta.
2. Alueellisen pääluottamusmiehen ja alueellisen työsuojeluvaltuu- tetun toimialueena on sopimuksen mukainen alue ja toimikausi on kaksi vuotta.
3. Työpaikan työsuojeluvaltuutetun toimialueena on ao. työpaikka ja toimikausi kestää enintään kaksi vuotta.
4. Mikäli tehtävään valitun henkilön työsuhde päättyy tai hän luopuu tehtävästään kesken toimikauden, varalla oleva henkilö hoitaa hänen tehtäviään toimikauden jäljellä olevan ajan. Muissa tapauksissa va- ralla oleva henkilö hoitaa estyneen työntekijöiden edustajan tehtäviä vain esteen ajan.
Työnantajalle on tehtävä ilmoitus siitä, että varalla oleva henkilö ryh- tyy hoitamaan työntekijöiden edustajan tehtäviä.
6 § Työntekijöiden edustajien valinta
1. Työntekijöiden edustajien vaalin toimittamista varten työnantajan on annettava käytettäväksi luettelo yrityksessä, sovitulla toimialu- eella tai työpaikalla työsuhteessa olevista työntekijöistä sekä heidän yhteystietonsa (puhelinnumero, sähköposti). Vaihtoehtoisesti työn- antaja voi luovuttaa tiedot suoraan sähköiseen vaalijärjestelmään.
2. Työntekijöiden on saatava käyttää maksutta työnantajan hallinnas- sa olevia tarkoitukseen soveltuvia tiloja vaalin toimittamiseen. Vaalis- ta ei saa aiheutua tarpeettomasti häiriötä työpaikan toiminnalle.
3. Vaali on järjestettävä siten, että kaikilla yrityksen, toimialueen tai työpaikan työntekijöillä on mahdollisuus osallistua siihen.
4. Vaalien ehdokasasettelusta sekä ajasta ja paikasta on sovittava en- nakolta työnantajan kanssa ja niistä on ilmoitettava kaikille työnteki- jöille toimitettavalla tiedonannolla vähintään 7 päivää ennen ehdo- kasasettelun alkamista.
5. Ehdokkaita ovat oikeutettuja asettamaan kaikki valittavan luotta- mushenkilön toimialueeseen kuuluvat työntekijät ja ehdokasasette- lulle on varattava aikaa 7 päivää. Ehdokasasettelun määräajan päät- tymisen ja vaalitoimituksen alkamisen välille tulee jäädä vähintään 7 päivää.
6. Yrityksen, alueen tai työpaikan työntekijät voivat halutessaan jär- jestää edustajan vaalin myös edellä mainittuja määräaikoja noudat- tamatta.
7. Vaalin tuloksesta on ilmoitettava kirjallisesti työnantajalle, jonka tulee työpaikan työsuojeluvaltuutetun vaalin kyseessä ollessa ilmoit- taa vaalin tulos edelleen työturvallisuuskeskukselle.
7 § Työntekijöiden edustajan tehtävät
Pääluottamusmies
TED
• toimii yrityksen työntekijöiden edustajana henkilöstöpolitiikkaan ja työsuhteisiin liittyvissä asioissa sekä tiedonvälittäjänä yrityksen ja edustamiensa työntekijöiden välillä
• edustaa työntekijöitä työehtosopimukseen perustuvassa paikalli- sessa sopimisessa
• valvoo työehtosopimuksen ja työlainsäädännön noudattamista sekä työrauhaa
• on Rakennusliitto ry:n edustaja suhteessa työnantajaan neuvotte- lujärjestelmän mukaisesti ja pitää yhteyttä liiton ammattiosastoi- hin ja alueorganisaatioon
Alueellinen pääluottamusmies
• suorittaa edellä tarkoitettuja pääluottamusmiehelle kuuluvia teh- täviä paikallisesti sovitulla toimialueella
Yrityksen työsuojeluvaltuutettu
• edustaa työntekijöitä työsuojelua koskevassa yhteistoiminnassa koko yritystä koskevien asioiden osalta ja toimii tiedonvälittäjänä työsuojeluun liittyvissä asioissa
• tutustuu yrityksen työkohteiden työsuojeluun liittyviin suunni- telmiin
• seuraa yrityksen työterveyshuoltoa
• on yhteyshenkilö mahdollisten työpaikkojen työsuojeluvaltuutet- tujen välillä
• hoitaa työsuojelulainsäädännön edellyttämiä työsuojeluvaltuute- tulle kuuluvia tehtäviä sikäli kun ne eivät kuulu mahdollisen alu- eellisen tai työpaikan työsuojeluvaltuutetun toimenkuvaan
Alueellinen työsuojeluvaltuutettu
• suorittaa edellä tarkoitettuja yrityksen työsuojeluvaltuutetulle kuuluvia tehtäviä paikallisesti sovitulla toimialueella
Työpaikan työsuojeluvaltuutettu
• hoitaa työsuojelulainsäädännön edellyttämiä työpaikan työsuoje- luvaltuutetulle kuuluvia tehtäviä
8 § Työntekijöiden edustajien työstä vapautus ja ansionmenetyksen korvaus
1. Tehtäviensä hoitamista varten pääluottamusmiehelle järjestetään tarvittaessa tilapäistä tai säännöllisesti toistuvaa vapautusta työstään. Vapaa-ajan tarve määräytyy yrityksen työntekijäin keskimääräisestä lukumäärästä sekä siitä kuinka paljon pääluottamusmiehen on osal- listuttava urakkamittauksiin ja selvityksiin.
2. Mikäli pääluottamusmies on vapautettu säännöllisesti toistuviksi määräajoiksi työstään, tulee hänen hoitaa pääluottamusmiehen teh- tävät sinä aikana. Kiireellisten asioiden hoitamista varten tulee työn- johdon kuitenkin antaa pääluottamusmiehelle vapautusta työstään muunakin työn kannalta sopivana aikana.
3. Mikäli olosuhteet eivät anna aihetta muuhun, työsuojeluvaltuu- tetun vapautus tehtävien hoitamista varten lasketaan siten, että työ- suojeluvaltuutetun edustamien työntekijöiden lukumäärä kerrotaan luvulla 0,291 (TOL). Näin saatu luku ilmoittaa työstä vapautuksen tuntimäärän neljän viikon jaksona.
4. Työnantaja korvaa sen ansion, jonka työntekijöiden edustaja me- nettää työaikana tehtäviensä hoitamisen takia.
5. Jos työntekijöiden edustaja suorittaa työnantajan kanssa sovittuja tehtäviä säännöllisen työaikansa ulkopuolella, maksetaan käytetyltä ajalta ylityökorvaus, mikäli muusta lisäkorvauksesta ei ole sovittu.
6. Korvattavalla ansiolla tarkoitetaan työntekijän edustajan omaa keskituntiansiota ilman yli- tai sunnuntaityökorotusta.
9 § Työntekijöiden edustajan erilliskorvaus
TED
1. Yrityskohtaiselle pääluottamusmiehelle maksetaan erilliskorvausta hänen edustamiensa työntekijöiden lukumäärän mukaan seuraavasti:
Edustettavien Euroa / kahden viikon
työntekijöiden määrä tilijakso
10–50 työntekijää 34,25 euroa/2 viikon tilijakso
51–100 työntekijää 42,82 euroa/2 viikon tilijakso
yli 100 työntekijää 64,19 euroa/2 viikon tilijakso
1.6.2022 lähinnä jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta:
Edustettavien Euroa / kahden viikon
työntekijöiden määrä tilijakso
10–50 työntekijää 34,94 euroa/2 viikon tilijakso
51–100 työntekijää 43,67 euroa/2 viikon tilijakso
yli 100 työntekijää 65,48 euroa/2 viikon tilijakso
Korvauksen suuruus määräytyy kunkin vuoden kesäkuun 1. päivän työntekijämäärän mukaan.
Työsuojeluvaltuutetulle tai alueelliselle pääluottamusmiehelle mak- setaan erilliskorvausta hänen edustamiensa työntekijöiden lukumää- rän mukaan seuraavasti:
Edustettavien Euroa / kahden viikon
työntekijöiden määrä tilijakso
10 työntekijää tai enemmän 34,25 €/2 viikon tilijakso.
1.6.2022 lähinnä jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta 34,94 euroa/2 viikon tilijakso.
Korvauksen suuruus määräytyy kunkin vuoden kesäkuun 1. päivän työntekijämäärän mukaan.
Silloin kun pääluottamusmiehen tai alueellisen pääluottamusmiehen varalla oleva henkilö esim. luottamusmiehen vuosiloman tai sairau- den aikana hoitaa pääluottamustehtäviä vähintään kahden viikon aikana, maksetaan erilliskorvaus hänelle.
Mikäli yrityksessä ei ole toimintaa lomautuksen, vuosiloman tai näi- hin verrattavien muiden syiden vuoksi, ei erilliskorvausta makseta.
Mikäli työntekijä hoitaa useampia edustajantehtäviä, hän on oikeu- tettu vain yhteen erilliskorvaukseen.
2. Pääluottamusmiehenä tai työsuojeluvaltuutettuna toimivaa työn- tekijää ei tätä tehtävää hoitaessaan tai sen tähden saa siirtää huo- nompipalkkaiseen työhön kuin missä hän oli edustajaksi valituksi tullessaan eikä häntä edustajatehtävän takia saa erottaa työstä.
Häntä ei saa myöskään siirtää vähempiarvoiseen työhön, jos työnan- taja voi tarjota hänelle muuta hänen ammattitaitoaan vastaavaa työtä.