KUNTIEN ENERGIATEHOKKUUSSOPIMUS

Xxxxx Xxxxxxxxxxx

KUNTIEN ENERGIATEHOKKUUSSOPIMUS

Kuntien energiatehokkuussopimus case Nurmeksen kaupunki

Opinnäytetyö

CENTRIA-AMMATTIKORKEAKOULU

Tuotantaloudeninsinööri koulutus Huhtikuu 2021

Centria- ammattikorkeakoulu

Aika

Huhtikuu 2021

Tekijä/tekijät

Xxxxx Xxxxxxxxxxx

Koulutus

Tuotantotalous

☒ AMK

☐ YAMK

Työn nimi

KUNTIEN ENERGIATEHOKKUUSSOPIMUS. Kuntien energiatehokkuussopimus case Nurmeksen

kaupunki

Työn ohjaaja

Xxx Xxxxxx

Xxxxxxxxx

25 + 3

Työelämäohjaaja

Xxxx Xxxxxxxx

Ilmastonmuutos on maailmanlaajuinen ongelma. Tätä ongelmaa ryhdyttiin ratkaisemaan Pariisin il- mastokokouksessa vuonna 2015. Tämän kokouksen tärkeimpänä antina oli Pariisin ilmastosopimus, jossa sopijaosapuolet sopivat yhteisistä päästövähennystavoitteistaan.

Suomen valtio määritti vuonna 2016 omat tavoitteensa ilmastonlämpenemisen hillitsemiseksi. Asetet- tuihin tavoitteisiin pääsemistä varten yritykset ja kunnat on otettu mukaan ilmastonmuutoksen hillin- nän vastaiseen työhön. Yleisimmät kunta-alalla käytettävät sopimukset ovat HINKU ja KETS.

Nurmeksen kaupunki on mukana sekä HINKU- että KETS-sopimuksissa. Opinnäytetyön tutkimuksel- lisessa osiossa selvitettiin Nurmeksen energiatehokkuuden nykytilaa ja energiatehokkuutta. Kohdassa Nurmeksen kaupungin tavoitteet tarkastellaan tulevia toimenpiteitä, joilla energiatehokkuustoimia voidaan toteuttaa.

Energiatehokkuustyö kunnissa koostuu useista pienistä tekijöistä, joista saadaan aikaan suurempi ko- konaisuus. Energiatehokkuustyö vaatii pitkäjänteisyyttä ja sitoutumista sekä jonkin verran taloudelli- sia panostuksia.

Asiasanat

energiatehokkuus, energiatehokkuussopimus, ilmasto, kunta, Nurmes

Centria University of Applied Sciences

Date

April 2021

Author

Xxxxx Xxxxxxxxxxx

Degree programme

Indrustial management

Name of thesis

THE MUNICIPAL ENERGY EFFICIENCY AGREEMENT

Municipal energy efficiency agreement. The City of Nurmes

Centria supervisor

Xxx Xxxxxx

Pages

25 + 3

Instructor representing commissioning institution or company

Xxxx Xxxxxxxx

Climate change is a global problem. This problem was addressed at the Paris Climate Summit in 2015. The main output of this meeting was the Paris Agreement, in which the parties agreed on their common emission reduction targets.

In 2016, the Finnish state set its own targets for curbing global warming. To achieve the set goals, companies and municipalities have been involved in the work against climate change mitigation. The most common agreements used in the municipal sector are HINKU and KETS.

The city of Nurmes is involved in both HINKU and KETS agreements. In research part of the thesis, the current state and energy efficiency of Nurmes were investigated. The section on the objectives of the city of Nurmes examines future measures that can be used to implement energy efficiency measures.

Key words

climate, energy efficiency, Energy Efficiency Agreement, municipality, Nurmes

Seuraavassa esitellään tässä asiakirjassa käytetyt termit ja lyhenteet määritelmineen.

ENERGIAN SÄÄSTÖ

Energiansäästöllä tarkoitetaan nykyisen energiankulutuksen vähentämistä tai sellaisen tulevan kulutuk- sen ehkäisemistä, joka aiheutuisi ilman toimenpiteitä.

FOSSIILISET POLTTOAINEET

Fossiilisilla polttoaineilla tarkoitetaan tässä asiakirjassa öljyä, hiiltä, maakaasua.

GWP

Global Warming Potential on indeksi, joka kuvaa kasvihuonekaasun vaikutusta ilmaston lämpenemi- seen verrattuna hiilidioksidin vaikutukseen.

HIILIDIOKSIDIEKVIVALENTTITONNI

Hiilidioksidiekvivalentti tonnilla (CO2-ekv.) tarkoitetaan kasvihuonekaasun määrää suhteessa hiilidi- oksidin lämpenemisvaikutukseen. Näin ei tarvitse huomioida eri kasvihuonekaasujen erilaisia vaiku- tuksia ilmaston lämpenemiseen massayksikköä kohti.

HIILINEUTRAALIUS

Hiilineutraalisuudella tarkoitetaan tässä asiakirjassa sitä, että tuotetaan vain sen verran hiilidioksidi- päästöjä kuin niitä pystytään sitomaan.

HINKU

HINKU:lla tarkoitetaan tässä asiakirjassa kriteerit täyttävää kuntaa, joka on sitoutunut tähän sopimuk- seen.

KAUKOLÄMPÖ

Kaukolämmityksellä tarkoitetaan laajan, yleensä etukäteen rajoittamattoman alueen kiinteistöjen läm- mitystä putkiverkon välityksellä siirrettävän veden avulla käyttäen lämmön tuottamiseen lämmitysvoi- malaitoksia ja/tai lämpökeskuksia.

Kuntien energiatehokkuussopimus.

UUSIUTUVA ENERGIALÄHDE

Uusiutuvalla energianlähteellä tarkoitetaan tässä asiakirjassa puu- pelto- biomassa- ja jäteperäisiä polt- toaineita, tuuli- ja aurinkoenergiaa sekä vesivoimalla tuotettua sähköä ja lämpöpumpuilla tuotettua lämpöä.

UUSIUTUMATON ENERGIANLÄHDE

Uusitumattomilla energianlähteillä tarkoitetaan tässä asiakirjassa fossiilisia polttoaineita sekä turvetta.

ABSTRACT

KÄSITTEIDEN MÄÄRITTELY SISÄLLYS

1 JOHDANTO

23

LÄHTEET 26

LIITTEET

KUVIOT

KUVIO 1. Energian kulutus Nurmeksen kaupungissa. 18

1 JOHDANTO

Tässä opinnäytetyössä tarkoituksena oli kartoittaa kunnan energiatehokkuuteen vaikuttavia tekijöitä. Tarkastelun lähtökohtana oli kuntien energiatehokkuussopimus ja sen eri tasot. Kartoituksessa saatavat tiedot auttavat Nurmeksen kaupungin energiatehokkuuden parantamisessa ja tämän tutkimuksen avulla luodaan pohja toimintasuunnitelmalle koskien energiatehokkuussopimusta. Tarkoituksena oli löytää juuri Nurmeksen kaupungille sopivat tavat lähestyä kohti energiatehokasta kuntaa.

Nurmeksen kaupunki liittyy kuntien energiatehokkuussopimukseen, jossa yhtenä vaatimuksena on toi- mintasuunnitelma koko sopimuksen voimassaoloaikana. Tarkoituksena oli tehdä tämän opinnäytetyön tekemisen aikana yhtä aikaa sopimuskaudelle 2020–2025 toimintasuunnitelma. Työssäni paneuduin erilaisiin menetelmiin säästää energiaa ja energiatehokkuuteen yleisesti, energiatehokkuuden tuomiin mahdollisuuksiin ja energiatehokkuuteen Suomessa ja kuntakentällä. Tämän tarkastelun jälkeen luotiin Nurmeksen kaupungille toimintasuunnitelma energiatehokkuussopimukseen kausille 2020–2025 yh- dessä organisaatiossa toimivien henkilöiden avulla.

Ensimmäisenä otetaan tarkasteluun Nurmeksen kaupunki ja HINKU-sopimus, johon Nurmeksen kau- punki on liittynyt vuonna 2014. HINKU-sopimukseen liittyy myös vaatimus olla mukana kuntien ener- giatehokkuussopimuksessa (KETS), ja tähän sopimukseen Nurmeksen kaupunki myös liittyi vuonna 2020. (Nurmes HINKU–kunta).

2 ILMASTONMUUTOS JA TOIMENPITEET

Maapallon ilmakehän keskilämpötila on noussut vuodesta 1880 vuoteen 2010 noin 0,85 celsiusastetta ja on edelleen nousussa. Maailman laajuinen ilmaston lämpeneminen on helpoimmin havaittavissa, kun tarkastellaan maapallon keskilämpötilan kehittymistä vähintään usean vuosikymmenen ajalla. Il- makehän lämpeneminen on seurausta ilmastonmuutoksesta, joka puolestaan on seurausta ihmisen toi- minnan aiheuttamasta kasvihuonekaasujen, kuten hiilidioksidin lisääntymisestä ilmakehässä. Ilmaston lämpeneminen ei kuitenkaan ole tasaista, vaan välillä lämpötilan nousu on ollut nopeampaa ja välillä vauhti on hidastunut. Tästä syystä ilmaston lämpenemistä täytyykin tarkastella pitkällä aikavälillä, että saataisiin totuudenmukaisempi kuva tästä kyseistä ilmiöstä. Ilmastonmuutos ja sitä myötä ilmaston lämpeneminen tulee tutkijoiden mukaan jatkumaan 2100-luvun loppuun saakka, koska hiilidioksidin poistuminen ilmakehästä on varsin hidasta. Tämä ilmastonmuutos näkyy muun muassa merenpintojen nousemisena ja merivesien lämpenemisenä sekä kuivuuden ja tulvien yleistymisenä. Tämä on myös aiheuttanut manner- vuoristojäätiköiden sulamista, ja tästä johtuen jäätiköt napapiireillä ovat myös al- kaneet pienentyä. (Ilmatieteen laitos).

Ilmaston lämpenemiseen onkin herätty maailmanlaajuisesti vasta 2000-luvulla, ja käänteentekevänä asiana tässä voidaan pitää Pariisin ilmastosopimusta, jossa kehittyneet ja kehittyvät maat sopivat yh- dessä ensimmäistä kertaa tavoitteistaan ilmastonlämpenemisen hillitsemiseksi. (Pariisin ilmastosopi- mus 2015).

2.1 Pariisin ilmastosopimus

Pariisissa joulukuun 12. päivänä 2015 hyväksyttiin ilmastosopimus. Pariisissa kaikkien maaryhmien osapuolet olivat ensimmäistä kertaa valmiita yhdessä sopimaan yhteisistä päästövähennystoimista. So- pimuksessa sopijaosapuolet sitoutuivat toimenpiteisiin, joilla pitkän aikavälin tavoitteena on pyrkimys rajoittaa maapallon keskilämpötilan nousu selvästi alle kahteen celsiusasteeseen. Tätä kyseistä sopi- musta on pidetty merkittävänä ja mullistavana saavutuksena kansainvälisessä ilmastopolitiikassa, vaikka sen määräävät päästövähennykset eivät olekaan sitovia. Sopimusta ohjaaviksi arvoiksi valikoi- tuivat köyhyyden vähentäminen ja kestävä kehitys. (Pariisin ilmastosopimus 2015).

Toimeenpanossa on sovelluttu ilmastosopimuksen pääperiaatteita, kuitenkin ottaen huomioon sopija- osapuolten erilaiset kansalliset olosuhteet. Tavoitteena on pyrkiä rajoittamaan maapallon keskilämpöti- lan nousu 1,5 celsiusasteeseen esiteolliseen aikaan verrattuna. Tarkoituksena on myös vahvistaa eri maiden sopeutumiskykyä tulevaisuuden tuomiin haasteisiin kohti ilmastokestävyyttä ja vähähiilistä toimintaa maapallolla. Jotta nämä tavoitteet olisivat saavutettavissa, sopijaosapuolet yrittävät saavuttaa maailmanlaajuisten kasvihuonepäästöjen huipun mahdollisimman äkkiä. Tämän jälkeen on tarkoitus vähentää vuosittaisia päästöjä mahdollisimman nopealla aikataululla, jotta ihmisen toimilla aiheutettu- jen kahvihuonepäästöjen ja kasvihuonepäästöjen nielut olisivat mahdollisimman hyvin tasapainossa tämän vuosisadan loppuun mennessä. (Pariisin ilmastosopimus 2015.)

Pariisin ilmastosopimuksessa kehittyneet sopijamaat sitoutuivat antamaan koko taloutensa laajuisia päästövähennystavoitteita, kun taas kehittyvien maiden kohdalla tavoitteena olisi hillitä päästöjä, ja sitä myöten kannustaa näitä maita kohti päästövähennyksiä kuitenkin ottaen huomioon kansalliset olo- suhteet. Siinäkin mielessä Pariisin ilmastosopimus oli käänteentekevä, että tämän sopimuksen myötä poistui ainakin osittain kehittyneiden ja kehittyvien maiden välillä ollut jyrkkä kahtiajako. Aiemmissa sopimuksissa päästövähennystavoitteet koskivat ainoastaan kehittyneitä maita. (Pariisin ilmastosopi- mus 2015.)

Pariisin ilmastosopimuksen mukaan sopijaosapuolet sitoutuvat itse määrittämään omat päästövähennys tavoitteensa eli kansallisesti määritellyt panoksensa tavoitteiden saavuttamiseen. Sopija osapuolilla on myös velvoite laatia kansallinen raportti viiden vuoden välein päästötavoitteiden toteutumisesta. Sopi- muksessa sovittiin myös progressioperiaatteesta, jolla tarkoitetaan, että uusien päästövähennystavoit- teiden on oltava edistyneempiä aiemmin asetettuihin tavoitteisiin nähden. Sopimuksessa todetaan, että maat voivat tehdä yhteistyötä päästövähennysten saavuttamiseksi, ja EU ja sen jäsenvaltiot toteuttavat- kin päästövähennystavoitteensa yhteisesti. Kaikilta sopijaosapuolilta odotetaan myös toimia ilmaston- muutokseen sopeutumiseksi, ilmastorahoituksen lisäämiseksi, teknologian kehittämiseksi ja siirtä- miseksi, toimintavalmiuksien vahvistamiseksi sekä läpinäkyvyyden lisäämiseksi. Sopimuksen mukaan tehdään myös kattavia väliarviointeja viiden vuoden välein, joista ensimmäinen on tarkoitus toteuttaa vuonna 2023. Osapuolet velvoitetaan väliarvioinnissa tehtävän katsauksen tulosten mukaan ottamaan huomion raportissa tulevat seikat huomioon ajantasaistaessaan ja vahvistaessaan ilmastotoimiaan. (Pa- riisin ilmastosopimus 2015.)

2.2 Ilmastotoimenpiteet Suomessa

Suomessa ilmastopolitiikkaa ohjaava tekijä on kansallinen ilmastolaki, joka astui voimaan 1.6.2015. Ilmastolaissa todetaan, että Suomen on vähennettävä kasvihuonekaasupäästöjä 80 prosenttia vuoteen 2050 mennessä, kun verrokkivuodeksi otetaan 1990. Ilmastolaissa säädetään tähän liittyvästä suunnit- telujärjestelmästä. Suunnittelujärjestelmässä on tavoitteena, että Suomi saavuttaa ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi asettamansa tavoitteensa ja ilmastotavoitteiden toteutumisen seurannasta, jonka avulla voidaan seurata jatkuvasti tavoitteisiin pääsemistä. (Ympäristöministeriö.)

Suomen hallitus on asettanut tavoitteekseen olla hiilineutraali vuonna 2035, ja hiilinegatiivinen pian sen jälkeen. Aiemmin asetetun tavoitteen mukaan Suomen on tarkoitus vähentää kasvihuonekaasu- päästöjä 80 prosenttia vuoteen 2050 mennessä, mutta ilmastolakia uudistetaan tällä hetkellä siten, että hallituksen tavoite hiilineutraaliudesta toteutuu vuonna 2035. (Ympäristöministeriö.)

Suomen ilmastopolitiikka koostuu kolmesta pääkohdasta. Ensimmäisinä pääkohtina ovat pitkän- ja keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma. Toisena pääkohtana on sopeutumissuunnitelma, ja kolmantena pääkohtana ovat energiasuunnitelma ja energiastrategia. (Ympäristöministeriö.)

Vuonna 2016 Suomen kärkihankkeita oli Hiilettömään, puhtaaseen ja uusiutuvaan energiaan kustan- nustehokkaasti. Pääministeri Xxxx Xxxxxxx hallitus julkaisi vuonna 2016 energia- ja ilmastostrategian, jossa linjataan niitä konkreettisia toimia ja tavoitteita, joiden avulla Suomi saavuttaa hallitusohjelmassa asetetut ilmastotavoitteet vuoteen 2030 mennessä. Linjauksissa todetaan muun muassa, että Suomi luo- puu kokonaan kivihiilen energiakäytöstä vuoteen 2030 mennessä ja valmistelee tuulivoiman ympä- ristö- ja terveysselvityksen vuosina 2018–2020, joiden perusteella maksettaisiin ympäristötukea kus- tannustehokkaille ja kilpailukykyisille uusiutuvan energian investoinneille. Suomi ottaa käyttöön 10 prosentin uusiutuvaksi luokitellun sekoitusvelvoitteen työkoneissa ja lämmityksessä käytettävään ke- vyeen polttoöljyyn. Tavoitteena on myös, että biopolttoaineen osuus tieliikenteeseen myydystä poltto- aineista nostetaan vuoteen 2030 mennessä 30 prosenttiin. Ympäristöystävällisten autojen määrä pyri- tään lisäämään siten, että sähköautoja olisi liikenteessä olisi vuonna 2030 250 00 kappaletta ja kaasu- käyttöisiä autoja 50 000 kappaletta. (Ympäristöministeriö 2017.)

2.3 Ilmastotoimenpiteet kunnissa

Suomessa suurella osalla kunnista ilmasto tavoitteet ovat jopa suurempia kuin Suomen valtiolla, hiu- kan samaan tapaan kuin esimerkiksi Kalifornian osavaltiolla on Yhdysvaltain liittovaltiota kunnianhi- moisemmat ilmastotavoitteet. Tämä kunnianhimoisuus on kasvanut merkittävästi viimeisimpien vuo- sien aikana. Jopa yli 25 prosenttia suomalaisista asuu nykyisin kunnissa, jotka tähtäävät omien toimen- piteidensä osalta hiilineutraaleiksi vuoteen 2030 mennessä. Jotta kunnat pääsevät näihin tavoitteisiin tarvitaan kunnille vertailukelpoista päästödataa ja tietoa erilaisten päästötoimenpiteiden vaikutuksista, niiden kustannuksista ja hyödyistä. Ilmastotyössä kohdattavat haasteet ovat hyvin erilaisia kuntien vä- lillä riippuen kuntien lähtökohdista ja erityispiirteistä. Eritoten suurilla kunnilla ongelmana on lämmi- tyksestä ja liikenteestä aiheutuvat päästöt, jotka vaativat suuria investointeja päästöjen vähentämiseksi. Xxxxxxxx kunnilla puolestaan on ongelmana ilmastotyön organisoinnissa ja sille osoitettavissa resurs- seissa. (SITRA 2018.)

Suomen kunnista 50 suurinta kattaa jopa kolmanneksen kaikista Suomen päästöistä ja jopa puolet lii- kenteeseen kohdistuvista päästöistä. Lämmityksen ja liikenteen osuus kuntien päästöistä kattaa noin 75 prosenttia kuntien päästöistä. Kunnille on kuitenkin tarjolla tukiverkkoja, joiden avulla kunnat voivat saada strategista ja viestinnällistä tukea sekä rahoitusta kohdatessaan haasteita ilmastotyön toteuttami- sessa. Ongelma ilmastopolitiikassa on, että tämä edellä mainittu seikka kattaa myös paljon päästöjä, joihin kunnilla itsellään ei ole suoraa vaikutus mahdollisuutta. Mikäli Suomen kunnat pääsevät kuiten- kin näihin kunnianhimoisiin tavoitteisiinsa, tämä vaikuttaisi merkittävästi Suomen kasvihuonekaasu- päästöihin, tämä tarkoittaisi jopa 17 prosentin vähennystä vuoteen 2035 vuoteen mennessä, kun ver- rokki vuodeksi otetaan 2015. Näihin tavoitteisiin pääseminen vaati kuitenkin kunnilta merkittäviä in- vestointeja muun muassa lämmöntuotannon päästöttömyyteen. (SITRA 2018.)

SITRA:n listaamia haasteita kuntien ilmastotyössä ovat seuraavat:

Rahoitus

- Rahoituksen osalta kunnilla on rajalliset rahalliset resurssit ilmastotyöhön, ja toimenpiteisiin mahdollisesta saatavilla olevat tuet ovat usein vain hankemuotoisia tukia.

Henkilöresurssit

- Henkilöstöresursseissa ongelmaksi nousee se, että ei ole ohjattu riittävästi henkilöresursseja il- mastotyöhön, mikä vähentää tiedonkulkua ja toimeenpanon mahdollisuuksia.

Tietopohja

- Tietopohjassa haasteina on kuntien mahdollisuudet saada riittävän vertailukelpoista päästötie- toa ja se, että ilmastotyön pitkän aikavälin haasteita tunnistetaan heikosti..

Osaaminen

- Osaamisen haasteina on ilmastotyön vaatima syvällisen osaamisen puuttuminen eri toimialoit- tain ja se, että ei osata välttämättä hakea rahoitusta ja tukea näille toimenpiteille.

Poliittinen ohjaus

- Kunnissa toimii ilmastotyö hiukan sekavasti, koska valtion ilmastopolitiikka ei aseta riittävän selkeitä tavoitteita, jotka toimisivat yli vaalikausien.

Parhaat käytännöt

- Ilmastotyö tehdään hyvin jo monissa Suomen kunnissa mutta resursseja menee hukkaan, koska samoja ratkaisuja kehitetään useissa paikoissa eikä tunnisteta yhteistyön antamia synergia etuja.

Sitoutuminen ja asenteet

- Ilmastotoimien mahdollistavat resurssoinnit vaativat kuntapäättäjiltä sitoutumista ja kunnian himoisia ilmastotavoitteita.

(SITRA 2018.)

Kunnat ovat suunnitelleet ilmastotoimenpiteitä sektoreittain. Seuraavassa SITRA:n raportissa esiinty- vät tärkeimmät ilmastotoimenpiteet:

Energiasektori

- Polttoainevaihdokset kaukolämmön tuotannossa

- Energiatehokkuustoimenpiteet (KETS)

- Vihreän sähkön ostaminen kunnan rakennuksiin

- Öljylämmityksestä luopuminen tai suunnitelma luopumisesta kunnan rakennuksissa

- Aurinkopaneelien yhteishankintaohjelmat kunnan ja kuntalaisten rakennuksissa

Liikenne

- Julkisen liikenneverkoston laajentaminen ja lippuhintamuutokset

- Julkisen liikenteen käyttövoimalähteiden muuttaminen sähköä tai biokaasua hyödyntäviksi

- Kävely- ja pyöräilyverkoston laajentaminen ja kehittäminen

- Sähköisen liikenteen latausinfrastruktuurin edistäminen kunnan alueella

Julkiset hankinnat ja palvelut

- Energiatehokkuusvaatimukset hankinnoissa

- Elinkaariarviointien mukaan ottaminen hankittavien palveluiden arvioinnissa

- Hankintojen polttoainevaatimukset

Rankentaminen ja kaavoitus

- Rakennusten energiatehokkuusvaatimukset

- Yhdyskuntarakenteen tiivistäminen

- Kaavoituksen muuttaminen tukemaan ilmastotavoitteita

- Kiinteistöjen peruskorjaukset ja energiatehokkuustoimenpiteet

- Kunnallisen katu- ja sisävalaistuksen toteuttaminen LED-valaisimilla

Jätesektori

- Kaatopaikkojen sulkeminen ja kaatopaikkakaasujen talteenotto

- Kierrätysjärjestelmän laajentaminen ja kehittäminen

- Jätevesilaitosten peruskorjaukset ja kaasujen talteenotto

- Kuntien oman toiminnan seurauksena syntyvän jätteen ehkäiseminen

Maatalous

- Kunnallisten ruokapalveluhankintojen ohjaaminen tukemaan kasvis- ja lähiruokatuotantoa

- Ravinnekiertoa tehostavat hankkeet ja maatalouden jätteiden hyödyntäminen biokaasun tuotan- nossa

Muut

- Ilmastokoulutus oppilaitoksissa

- Viestintä ja neuvontapalvelut

- Kuntalaisten ja yritysten aktivoiminen erilaisilla kampanjoilla ja tapahtumilla

- Ilmastoverkostoihin liittyminen ja niissä mukana oleminen (SITRA 2018.)

On hyvä huomata, että Sitran raportti ei ota luonnon monimuotoisuuden katoon liittyviä asioita huomi- oon. Ilmastonmuutoksen hillinnässä on syytä välttää tilanne, jossa pahennetaan muita ympäristöongel- mia. Esimerkiksi liian suuri biopolttoaineiden tuotanto voisi aiheuttaa painetta maankäytön vaatimuk- siin ja ihminen käyttää maapallon pinta-alasta jo liian suuren osuuden (Suokko & Partanen 2017, 143

–145.)

3 ENERGIATEHOKKUUS JA SOPIMUKSET

Tässä luvussa tarkastellaan energiatehokkuutta Suomessa yleisesti ja kuntien tilannetta energiatehok- kuudessa sekä kunta-alalla olevia sopimuksia, joilla pyritään hillitsemään ilmastonmuutosta sekä kan- nustetaan kuntia energiatehokkuuteen.

3.1 Energiatehokkuuden nykytila

Euroopan unionin energiatehokkuusdirektiivin (2012/27/EU) mukaan energiatehokkuudella tarkoite- taan ”suoritteen, palvelun, tavaran tai energian tuotoksen ja energiapanoksen välistä suhdetta”. Suo- messa energiatehokkuuskentällä loppukäyttäjät on jaoteltu viiteen sektoriin, jotka ovat teollisuus, lii- kenne, palvelut, kotitaloudet ja muut. Teollisuus on näistä ylivoimaisesti suurin energian käyttäjä 44 prosentin osuudella kokonaismäärästä. Suurin yksittäinen toimiala teollisuuden energiankulutuksessa on metsäteollisuus, jonka osuus teollisuuden käyttämästä energiasta on yli puolet. Suomalaiset yrityk- set aikovat tehostaa energiankäyttöään, lisätä tähän tarvittavia investointeja ja vähentää ilmastopäästö- jään. Tekijän omien havaintojen mukaan yrityksissä tällä hetkellä puheenaiheina energiatehokkuus- mielessä ovat ennen kaikkea aurinkosähkö, energiatehokas kiinteistötekniikka ja energiatehokkuutta parantavat digitaaliset ratkaisut. Teollisuudessa yritykset panostavat ylijäämälämmön talteenottoon käytettäviin suuriin lämpöpumppuihin ja ratkaisuihin, joiden avulla voitaisiin luopua fossiilisista polt- toaineista. Lämpöpumpuissa on sekin hyvä puoli, että ne parantavat lämmön laatua lämpötilan kohoa- misen myötä. Neljä viidestä yrityksestä kertookin energiatehokkuudesta saatavien kustannussäästöjen olevan merkittävin syy investointeihin (Motiva 2019.)

Vuonna 2017 energiatehokkuussopimukseen oli liittynyt noin 80 % yrityksistä, jos mittarina pidetään koko Suomen teollisuuden energian käyttöä. Jo pelkästään vuoden 2017 raportoidut toimet vähensivät energian kulutusta noin 2,4 TWh. Tämä noin kahden prosentin vähennys kokonaisenergiankulutuk- sessa koostuu lämpöenergian polttoaineiden ja sähkönsäästöstä. (Motiva 2019.)

3.2 Edelläkävijäkunnat

Energiaviisaat kaupungit -hankkeessa mukana olevat kaupungit Tampereen johdolla etsivät uusia älyk- käitä ja vähähiilisiä ratkaisuja kaupunkien asuin- ja palvelukiinteistöjen energiatehokkuuden paranta- miseksi. Tampereen lisäksi hankkeessa olivat Helsinki, Espoo, Turku, Oulu ja Vantaa eli käytännössä melkein kaikki suurimmat kaupungit. Jokaisella näistä kaupungeista on kunnianhimoiset ilmastotavoit- teet, jotka on asetettu kaupungeissa strategia tasolla. Hankkeessa kaupungit kokeilivat erilaisia keinoja päästöjen vähentämiseksi, enimmäkseen jo rakennetuissa kohteissa, joiksi valikoitui muun muassa kouluja ja erilaisia liikuntatiloja. Turussa toteutettiin Energiansäästöpilotti, jossa haettiin säästöjä läm- mityskustannuksissa. Ehtoina lämmönsäästölle oli kuitenkin se, että lämpötila ei saa laskea päiväai- kaan ja riittävä peruslämpö on pidettävä yllä, jotta rakenteisiin ei pääsisi kertymään kosteutta. Energi- ansäästössä onkin tärkeää huomioida, että ei ajauduta ongelmiin toisaalla. Esimerkiksi vanhan kiinteis- tön tiivistäminen pulloksi on vaarana, jos kiinteistöä lämpöeristetään liiaksi. Ratkaisut keskittyivät lä- hinnä kaukolämmön kulutuksen laskemiseen joko pattereita suoraan säätämällä tai koko lämmitysver- kon ohjausta säätämällä suoraan lämmönjakokeskuksesta. Hankkeessa on myös luotu useita erilaisia oppaita liittyen energiatehokkuuteen ja yksinkertaisia laskureita helpottamaan kuntien ilmastotyötä. (Energiaviisaat kaupungit.)

3.3 Tavanomainen tilanne kunnissa

Suomessa on yhteensä 310 kuntaa (tilanne 1.1.2020) (Kuntaliitto). Näistä kunnista 107 käyttää itses- tään kaupunki-nimitystä ja 203 kunta-nimitystä. Suomen kunnista 120 on jo liittynyt energiatehokkuus sopimukseen. Kunnat, jotka ovat mukana ilmastonmuutoksen hillinnässä ja liittyneet HINKU:un tai KETS:siin, ovat yleensä asettaneet tavoitteekseen suoraan sopimuksessa määritellyt tavoitteet. Usein tämä on myös kirjattuna kunnan strategiaan. Xxxxxxxxx kunnilla on se, että ilmastotavoitteista ei välttä- mättä ole tiedotettu riittävästi ja luonnollisesti tätä olisi siltä osin kehitettävä. Muita haasteita luovat jo meneillään olevat organisaatiomuutokset ja tätä kautta töiden uudelleen järjestelyt, eikä siten välttä- mättä edes tiedetä kenen, vastuulla edellä mainitut asiat ovat.

Kunnissa yleisimpiä energiatehokkuustoimenpiteitä ovat valaistuksen muuttaminen energiatehokkaam- maksi, yleensä LED-valaistukseksi, sekä erilaisten lämmöntalteenotto järjestelmien rakentaminen, joilla otetaan hukkalämpöä talteen. Kiinteistöjen energiankulutusta seurataan aktiivisesti talotekniikan

avulla. Näin pystytään havaitsemaan huippuja muun muassa lämmityksessä, ja suunnittelemaan näille korjaavia toimenpiteitä. Joissakin kunnissa on otettu käyttöön aurinkopaneeleja, joiden avulla voidaan vähentää ostettavan energia kulutusta. Samalla saadaan usein suoria säästöjä lämmityskustannuksissa. Öljylämmitteisiä rakennuksia muutetaan vähemmän päästöjä aiheuttaviin lämmitysmuotoihin. (Ener- giaviisaat kaupungit.)

Xxxxxxxxx monissa kunnissa on kiinteistökannan ikä ja se, että niiden talotekniikan toiminta itsessään ei ole kovinkaan energiatehokasta. Kunnissa on paljon rakennuskantaa 1970-luvulta ja näiden perus- korjaaminen nykymittapuulla energiatehokkaiksi vaatisi kunnilta mittavia investointeja. Oman haas- teensa tuo polkuriippuvuus, joka tarkoittaa sitä, että parhaita ratkaisuja ei pystytä esimerkiksi talotek- niikan kannalta valitsemaan tänään, koska eri aikoina rakennettujen järjestelmien eri osat eivät kom- munikoi keskenään. Resurssipula on myös yksi suurista haasteista ilmastotyössä kunnissa. Työnteki- jöiden kuorma saattaa olla jo valmiiksi suuri ilman, että ympäristönäkökulma otetaan huomioon. Kun näin on, on selvää, että näihin seikkoihin keskitytään vain, mikäli energiaa jää muulta työltä. Usein kunnissa ei ole erikseen nimitetty henkilöä, joka hoitaisi ilmastotyötä, vaan aiheesta kiinnostuneet hen- kilöt hoitavat tätä oman toimensa ohella. (Renkola, T 2019.)

3.4 HINKU

Valtakunnallisesti Kohti hiilineutraalia kuntaa –hanke (HINKU) on aloitettu vuonna 2008 ja sen toi- mintaa koordinoi Suomen ympäristökeskus (SYKE). Tätä työtä HINKU-verkosto jatkaa yhdessä kun- tien kanssa ilmastopäästöjen vähentämiseksi, hyvinvoinnin edistämiseksi ja elinkeinoelämän toiminta- edellytysten parantamiseksi. (SYKE 2020.)

Alun perin toiminnassa oli muka viisi kuntaa, mutta nykyisellään toiminnassa on kuntia mukana jo yli

70. Tämän lisäksi on viisi HINKU-maakuntaa, jotka ovat kaikki sitoutuneet sopimuksessa määritettyi- hin tavoitteisiin, ja toimijoiden muodostama Hinku-verkosto, joka tukee kuntien ilmastotyötä jaka- malla tietoa parhaista käytännöistä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. (SYKE 2020). Voidaan siis sa- noa, että Hinku-verkosto on organisaatio, joka kokoaa yhteen päästövähennyksiin sitoutuneet kunnat, ilmastoystävällisiä tuotteita ja/tai palveluita tarjoavat yritykset sekä energia- ja ilmastoalan asiantunti- jat. (SYKE 2020).

Kuntien ja maakuntien kiinnostus energiatehokkuutta ja kasvihuonekaasupäästöjen alentamista koh- taan kasvaa koko ajan, ja samalla myös HINKU-kuntien määrä lisääntyy jatkuvasti. Liittyessään kun- nat ja maakunnat sitoutuvat valtuuston päätöksellä vähentämään päästöjään vuoteen 2030 mennessä 80 prosenttia, kun vertailutasoksi otetaan vuosi 2007. Samalla kun sitoudutaan tähän tavoitteeseen, sitou- dutaan myös ilmastopäästöjen vähentämiseen lisäämällä uusiutuvan energian käyttöä ja parantamalla energiatehokkuutta sekä olemalla esimerkkinä energiatehokkuuden ja uusiutuvien energian lähteiden käytön edistämisessä ja tietoisuuden levittämisessä asukkaille ja alueen muille toimijoille. Tavoitteena on siis myös kannustaa omalla esimerkillään vastaavanlaiseen toimintaan. (SYKE 2020.)

3.5 Kunta-alan energiatehokkuussopimus

Kunta-alan energiatehokkuussopimus on Työ- ja elinkeinoministeriön, Energiaviraston ja Kuntaliiton välinen sopimus energian tehokkaammasta käytöstä kunta-alalla vuosina 2017–2025. Kuntien energia- tehokkuussopimus (KETS) on kunnille tarkoitettu sopimus, joka antaa eväitä energiatehokkuuteen ja oman energiankäytön hallintaan. Sopimuksen keskeisenä tavoitteena on saada energiansäästötoimenpi- teet osaksi kaupungin jokapäiväistä toimintaa, olla esimerkkinä energiatehokkuuden, ja uusiutuvien energian lähteiden käytön edistämisessä ja levittää tietoisuutta asukkaille ja alueen muille toimijoille. Tavoitteena on myös kannustaa omalla esimerkillään alueen muita toimijoita vastaavanlaiseen toimin- taan. (Energiatehokkuussopimukset 2020.)

On syytä korostaa, että vähäpäästöinen ydinvoima jätetään usein laskematta mukaan edistettävien energiatekniikoiden joukosta. Hallitustenvälisen ilmastopaneelin raporteissa ydinvoima on tuuli- ja au- rinkovoiman kanssa samalla tasolla CO2-päästöjen osalta. Ydinvoiman CO2-päästöt koko elinkaaren (kaivoksesta ydinvoimalan purkuun asti) ovat mediaanina 12 gCO2eq/kWh, kun tuulivoiman vastaava tunnusluku on 11 – 12 gCO2eq/kWh ja aurinkovoimalla tekniikasta riippuen 27 – 48 gCO2eq/kWh.

Mediaani on siinä mielessä hyvä vertailukohta, että siinä otetaan lukuisat eri tutkimukset ja alueet, joissa näitä tekniikoita tarkastellaan. Kunnathan voivat ostaa osuuksia ydinvoimaloista, joten tämä keino olisi hyvä pitää mukana. (Technology-specific Cost and Performance Parameters.)

Sopimukseen liittyessään kunta antaa tietyn säästötavoitteen (MWh) kaudelle 2017–2025. Sopimuk- sessa annettujen ohjeiden mukaan säästötavoite on vähintään 7,5 prosenttia liittymistä edeltäneen vuo- den energian kulutuksesta. Jos kunta on kuitenkin ollut mukana myös edellisessä energiatehokkuusso- pimuksessa kausilla 2008–2016 ja haluaa hyödyntää tässä sopimuksessa raportoituja energian säästöjä, kunta voi asettaa säästötavoitteen (MWh) kausille 2014–2025, joka on vähintään 10,5 prosenttia ver- rokkivuodesta. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että energian kulutuksen täytyisi olla pienempi sopimuk- sen päättyessä verrattuna verrokkivuoteen, vaan kunnan täytyy osoittaa laskennallisesti ne toimet, joilla energiaa on säästetty. Esimerkiksi kunta rakentaa jotain, mutta rakennusvaiheessa käytetäänkin energiatehokkaampia ratkaisuja kuin olisi vaatimuksena ja tämän laskennallinen säästö eli erotus, kuinka paljon vähemmän joku ratkaisu kuluttaa energiaa vaatimuksen mukaiseen ratkaisuun nähden, voidaan kirjata sopimuksen edellyttämällä tavalla energian säästöiksi. (Energiatehokkuussopimukset 2020.)

On sanomattakin selvää, että on jossain määrin subjektiivista, kuinka paljon päästöt todella vähenevät. Olisiko esimerkiksi energiatehottomampi rakennus teoriassakaan kilpailukykyinen energiatehokkaa- seen nähden eli oliko kyse aidoista vaihtoehdoista?

4 NURMES JA NURMEKSEN ILMASTOTOIMET

Tässä luvussa esitellään Nurmeksen kaupungin rakennetta, strategiaa ja Nurmeksen osallisuutta ilmas- tonmuutoksen hillinnässä, joiden avulla yritetään luoda tuleville sukupolville hiilineutraalia ja energia- tehokasta Nurmesta.

4.1 Nurmes

Nurmes on perustettu vuonna 1810, ja se sijaitsee Pohjois-Karjalassa, Pielisen pohjoispäässä. Asuk- kaita Nurmeksen kaupungissa on 9 552 (Pohjois-Karjalan Maakuntaliitto 2020). Kaupungiksi Nurmes muuttui vuonna 1973, jolloin Nurmeksen kauppala ja maalaiskunta yhdistyivät. Viimeisin kuntaliitos tapahtui 1.1.2020, kun Valtimon kunta liittyi Nurmekseen.

Kaupunginjohtajana toimii Xxxx Xxxxxx, ja seuraavana hierarkiassa ovat tekninen johtaja Xxxx Xxxxxx- nen, hyvinvointijohtaja Xxxxx Xxxxxxxx sekä talousjohtaja Xxxxx Xxxxxxxx. Nurmekseen kaupungin kun- takonserni koostuu neljästä osasta. Nämä ovat kaupunginhallituksen toimiala, kaupunkirakennepalve- lujen toimiala, hyvinvointipalvelujen toimiala sekä konserniyhtiöt. Näillä kaikilla on oma henkilös- tönsä, johon kuuluvat muun muassa aiemmin mainitut johtajat. Kuntaorganisaatio esitellään tarkem- min liitteessä 1 (Nurmes 2020).

Nurmeksen kaupungin nykyisen strategian tekeminen aloitettiin jo vuonna 2017 kesäkuussa, ja se jul- kaistiin vuoden 2018 alkupuolella. Työ tehtiin viidessä eri työryhmässä, joita olivat: 1) Yritysjälki, joka keskittyi Nurmeksen elinvoimaan ja kaupungin tulojen lisäämiseen, 2) Konsernijälki, jonka ai- heena oli kaupunkikonsernin rakenne ja sen kehittäminen, 3) Nurmeksen jälki, jossa keskityttiin Nur- meksen edunvalvontaan, yhteistoimintaan ja sidosryhmätyöhön, 4) Muutoksen jälki, joka keskittyi muutosvoimiin ja niihin reagoimiseen ja 5) Kuntalaisjälki, jonka aiheena oli kuntalaisten hyvinvointi ja palvelut. Edellä mainittujen työryhmien aikaansaannosten avulla luotiin pohja Nurmeksen strategi- alle, jonka esittelivät valtuustolle työryhmien puheenjohtajat ja kaupunginjohtaja. Nurmeksen kaupun- gin nykyisessä strategiassa määritetään tavoitteita vuosille 2018–2021 seuraavasti:

Elinvoimaa kasvun kautta ja Nurmeksen vetovoimaisuus. Tavoitteena on, että Nurmes säilyttää nykyi- sen väestömääränsä ja työpaikat lisääntyvät. Tätä tavoitetta varten Nurmeksessa onkin viety päättäväi- sesti vihreän energian teollisuusalueen toteutusta. Väestömäärän säilyttäminen nykytasolla myös on onnistunut hyvin. Vuonna 2020 Nurmeksen kaupungin oli muuttovoittoinen kunta ja väestömäärä li- sääntyi jopa 75 henkilöllä. Nurmeksen kaupunki olikin vuonna 2020 koko Pohjois-Karjalan maakun- nan toiseksi paras kunta, jos mittarina käytetään nettomuuttoa. (Nurmeksen suunta 2018).

Järkevä tilojen käyttö, toimitilojen määrä sekä niiden tarve olisi oltava tasapainossa. (Nurmeksen suunta 2018). Tähän strategian osaan liittyy vahvasti Nurmeksen toimitilaohjelma ”Nurmeksen kau- punki – toimitilaa käyttötarpeiden mukaan”. Toimitilaohjelman tarkoituksena on määrittää Nurmeksen kaupungin omistamien toimitilojen osalta, miksi toimitila on olemassa, minkälaista toimintaa kysei- sissä toimitiloissa harjoitetaan, onko yksittäisen toimitilan tai sen käytön osalta muutostarpeita ja täyt- tävätkö toimitila ja sen tarjoamat palvelut käyttäjien odotukset. Toimitilaohjelma kattaa sekä toiminta- että kunnossapito suunnitelman toimitilojen osalta. (Nurmeksen kaupungin toimitilaohjelma 2018– 2030).

Nurmeksen kaupunki on omalta osaltaan mukana ilmastonmuutoksen hillinnässä, jonka avulla pyritään pysäyttämään ilmastonlämpeneminen. Tämän tavoitteen edistämiseksi Nurmeksen kaupunki on mu- kana Hiilineutraalit kunnat -hankkeessa (HINKU), jonka tarkoituksena on vähentää kaupungin tuotta- man hiilidioksidin määrää vuoden 2007 tasosta 80 % vuoteen 2030 mennessä. Tähän edellä mainittuun hankkeeseen Nurmeksen kaupunki sitoutui kaupunginvaltuuston päätöksellä 26.6.2014, ja samalla se myös sitoutui HINKU-kriteereihin. (Nurmeksen kaupunginvaltuuston pöytäkirja, § 43, 26.6.2014).

Biotalouden edistäminen ja vihreän energiateollisuusalueen toteutus ovat Nurmeksen kaupungin tär- keimmät toimenpiteet, joilla tätä tavoitellaan. Nurmeksen kaupunki oli myös vuosina 2008–2016 mu- kana kunta-alan energiatehokkuussopimuksessa ja energiaohjelmassa, joka päättyi 31.12.2016. Tämä myös osaltaan auttoi Nurmeksen kaupunkia saavuttamaan tavoitteitaan ilmastonmuutoksen hillinnässä.

4.2 Nurmeksen kaupungin energiatehokkuuden selvittäminen

Nurmeksen kaupungin nykytila ja tavoitteet -osiossa esiin tulevat seikat ovat 2020 kesällä kesätyönä tekemäni selvityksen tuloksia. Työn toteuttamista varten tarvittiin energiantoimittajien päivitetyt pääs- tötiedot sekä kiinteistöjen energiankulutustiedot Nurmeksen kaupungin osalta. Kaikki energiankulu-

tusta koskeva tiedot koottiin yhdeksi taulukoksi. Nurmeksen kaupungissa toteutettiin kesällä 2020 pro- jekti, jossa tehtiin kartoituksia ja toimenpide-ehdotuksia kaupungin nykytilasta sekä tulevaisuuden suunnitelmia energiatehokkuutta koskien. Projekti toteutettiin Nurmeksen kaupungin kaupunkiraken- nepalveluissa.

Nämä edellä mainitut tulokset esitellään luvuissa 4.3 ja 4.4. Projektin tarkoituksena oli luoda toiminta- suunnitelma Nurmeksen kaupungin energiatehokkuussopimusta varten. Toimintasuunnitelmaa varten piti luoda kartoitus nykytilasta sekä tehdä lista toimenpiteistä, joiden avulla energiatehokkuussopimuk- sessa määritellyt tavoitteet tullaan saavuttamaan sopimuskauden 2020–2025 aikana. Kartoitukseen kuului selvitys kaupungin toimitiloista ja niiden energian käytöstä. Energian käytön nykytilan selvi- tystä varten luotiin Excel-taulukot, joihin koottiin kaikkien toimitilojen energiankulutustilastot, niin sähkön kuin myös lämmityksen osalta. Tutkimusmenetelmänä käytettiin myös kyselyä, joka luotiin Webropol-alustalla. Xxxxxx oli suunnattu Nurmeksen kaupungissa esimiesasemassa toimiville henki- löille.

Kyselyssä olleet kysymykset:

1. Yhteystiedot

2. Kuinka kunnan energiatehokkuustoiminta vaikuttaa työhösi?

3. Mitkä ovat mielestänne suurimmat haasteet energiansäästötoimenpiteille?

4. Minkälaisia energiansäästötoimenpiteitä toimialallanne/yksikössänne on tehty?

5. Minkälaisia energiansäästötoimenpiteitä toimialallanne/yksikössänne on suunnitteilla?

6. Onko teillä ehdotuksia energiansäästötoimenpiteiksi omalle toimialallenne/yksikköönne?

7. Onko teillä kehitys ehdotuksia energiansäästötoimenpiteiksi Nurmeksen kaupungille?

Xxxxxxx perusteella pohdimme esimieheni kanssa, minkälaisia toimenpiteitä tämä aiheuttaa. Pääkoh- diksi nousivat lopulta tiedotuksen ja koulutuksen puute koskien Nurmeksen kaupungin energiatehok- kuutta. Muita energiatehokkuus toimenpiteitä varten pidimme useita palavereita, joissa osallisina oli kaupungin eri toimialojen edustajia. Palavereihin kaupungin edustajat valikoituivat palaverin aiheen mukaan. Palavereissa käytiin läpi yksityiskohtaisesti kaikki kaupungin toimitilat. Niiden nykyinen ti- lanne ja toimitilaohjelmaan määritetty taso, sekä tulevaisuuden toimenpiteet näihin tavoitteisiin pääse- miksi esitellään tarkemmin luvuisissa 4.3 ja 4.4.

4.3 Nurmeksen kaupungin nykytila

Nurmes kuuluu tällä hetkellä HINKU-verkostoon ja raportoi vuosittain Motivalle jo suoritetuista toi- menpiteistä koskien hiilineutraaliutta. Raporteista voidaan todeta Nurmeksen kaupungin vähentäneen päästöjään HINKU-kriteerein laskien vuodesta 2007 vuoteen 2017 mennessä jo 27 %. HINKU-lasken- nan avulla voidaan myös eritellä eri sektoreilla tapahtuneita vuotuisia säästöjä. Näitä edellä mainittuja sektoreita ovat: Kulutussähkö, Sähkölämmitys, Kaukolämpö, Öljylämmitys, Muu lämmitys, Teolli- suus, Työkoneet, Tieliikenne, Raideliikenne, Vesiliikenne, Maatalous, Jätteiden käsittely, F-kaasut ja Tuulivoima. Vähennyksiä päästöissä on tapahtunut kaikilla sektoreilla, kuitenkin suurimmat vähen- nykset päästöissä kohdistuvat kaukolämpöön, teollisuuteen ja raideliikenteeseen. Merkittävimpiä pääs- töjen aiheuttajia ovat maatalous ja tieliikenne.

Nurmeksen kaupunki on järjestelmällisesti tilastoinut energiankulutusta taulukoiden avulla jo vuosien ajan. Näitä taulukoita päivitetään jatkuvasti sitä mukaa kun tarvittavat tiedot saadaan laskuttajilta. Tä- män tehtävän Nurmeksen kaupungissa hoitavat kiinteistöhuollon esimies Xxxx Xxxxxxxx ja rakennus- mestari Xxxxx Xxxxxx. Seuraavassa kuviossa esitellään, kuinka sähkön- ja lämmönkulutus jakaantuvat Nurmeksen kaupungissa.

KUVIO 1. Energian kulutus Nurmeksen kaupungissa.

Nurmeksen kaupunki hankkii kiinteistöissä käytettävän sähkön Pohjois-Karjalan sähkö oy:ltä. Pohjois- Karjalan sähkön tuotannosta 85 % on päästötöntä, ja Pohjois-Karjalan sähkön tavoitteenaan onkin, että vuoden 2022 jälkeen sähkötuotanto olisi täysin päästötöntä. Pohjois-Karjalan sähkö oy:n sähköntuo- tannon kivijalkana toimivat omat vesivoimalaitokset, joita on kymmenen. Näillä on etuna täysin säästä rippumaton sähköntuotanto. (Pohjois-Karjalan sähkö oy 2020). Pohjois-Karjalan sähkö oy:n päästöjen vähennys tavoitteet ja toimenpiteet sopivat erittäin hyvin Nurmeksen kaupungin energiatehokkuusstra- tegiaan.

Bioenergian kohdalla on hyvä huomata, että se lasketaan energiakäytössä päästöttömäksi, koska sen päästöt huomioidaan maankäytön sektorilla. Osa bioenergiasta on hyvin nopeasti lahoavaa sivutuo- tetta, jonka CO2-päästöt ovat pienet. Mitä paksumpaa runkopuuta energiaksi ohjautuu, sitä suuremmat ovat sen CO2-päästöt ovat.

Pohjois-Karjalan sähkön antamien tietojen perusteella, Nurmeksen kaupungin käyttämästä sähköstä vuonna 2019 syntyi keskimäärin hiilidioksidi päästöjä noin 247 grammaa per kilowattitunti, mikä tar- koittaa Nurmeksen kaupunginvuoden 2019 kulutuksella 1230 ekvivalenttitonnin hiilidioksidi päästöjä.

, Kuitenkin vuoden 2020 alusta Nurmeksen kaupunki on siirtynyt käyttämään kokonaan tuulivoimalla tuotettua sähköä, joten tältä osin sähkönkäytön hiilidioksidipäästöt ovat nykyisin nolla.

Lämmitykseen käytettävän energian (kaukolämmön) Nurmeksen kaupunki hankkii Nurmeksen Lämpö oy:ltä. Nurmeksen Lämpö oy on osa Nurmeksen kaupunki konsernia, ja kaupunki on 88 prosentin osuudella myös samalla sen suurin omistaja.

Nurmeksen Lämpö oy:n käyttämistä polttoaineista 99,9 prosenttia on kotimaisia, ja kaikki kotimainen polttoaine on kerätty Nurmeksen lähiympäristöstä. Kaikkiaan 94,8 % lämmitykseen käytettävistä polt- toaineista on uusiutuvia. Näitä ovat kokopuu, metsätähde, hake, puru, ja kuori. Turvetta käytetään polt- toaineena 5,1 %:n osuudella, ja loppu 1 % on lämmön kulutushuippujen tasaamiseen tai tukipolttoai- neena käytettyä kevyttä polttoöljyä ja nestekaasua. (Nurmeksen Lämpö oy).

Nurmeksen kaupunki on toteuttanut energiansäästötoimenpiteitä useissa eri kiinteistöissä. Kiinteistöjen valaisimia on vaihdettu energiatehokkaampiin LED-valaisimiin. Useiden kiinteistöjen ilman- vaihto/lämmityslaitteistojen säätöjä on tarkastettu, ja vanhoja laitteita on vaihdettu energiatehokkaam- piin. Katuvaloja päivitetään myös jatkuvasti energia tehokkaampiin LED-valaisimiin katujen kunnos- tustöiden ohessa. Lisäksi Nurmeksen kaupunki on hankkinut käyttöönsä sähköauton.

4.4 Nurmeksen kaupungin tavoitteet

Nurmeksen kaupungin tavoitteena on liittyä kuntien energiatehokkuussopimukseen, joka on myös vaa- timuksena aiemmin esitetyssä HINKU-sopimuksessa. Nurmeksen kaupunki sitoutuu noudattamaan al- lekirjoittamaansa energiatehokkuussopimusta (KETS). Tavoitteena on saada energiansäästö ja uusiutu- vien energialähteiden edistäminen osaksi kaupungin strategiaa, johtamisjärjestelmiä ja toimintasuunni- telmia. Kaupungin johto myös sitoutuu tekemään päätöksiä, joiden avulla velvoitteiden saavuttaminen on mahdollista.

Energiatehokkuussopimuksen keskeinen tavoite on 7,5 % energiansäästö sopimuskaudelle 2020–2025. Nurmeksen kaupungin energiansäästö- ja tehokkuustavoite sopimuskaudelle 2020–2025 on ministe- riön ohjeellinen 7,5 % vähennys vuoden 2019 kulutuksesta. Tämä tavoite kattaa Nurmeksen kaupungin energian kulutuksen niin sähkön, kuin lämmityksenkin osalta, eli se ei koske kunnan liikennettä eikä teollisuutta. Pääasiallinen lämmitystapa kaupungin toimitiloissa on kaukolämpö. Kaukolämmityksellä tarkoitetaan laajan, yleensä etukäteen rajoittamattoman alueen kiinteistöjen lämmitystä putkiverkon välityksellä siirrettävän veden avulla käyttäen lämmön tuottamiseen lämmitysvoimalaitoksia ja/tai lämpökeskuksia. Vuoden 2019 kaupungin käyttämän lämpö- ja sähköenergian määrä oli yhteensä 14567 MWh, joka vastaa keskimäärin noin 740 sähkölämmitteisen omakotitalon vuotuista sähkönku- lutusta (Fortum). Nurmeksen kaupungin käyttämästä kokonaisenergiasta ministeriön ohjeellinen arvo 7,5 % on 1093 MWh.

Nurmeksen kaupunki tulee asettamaan energian säästötavoitteekseen kiinteän energiamäärän sopimus- kaudelle 2020–2025, joka on 7,5 % kokonaisenergian kulutuksesta. Kuntien energiatehokkuussopi- muksessa kuitenkin ohjeistetaan kuntia siten, että tämä 7,5 % energiansäästö ei tarkoita, että energian kulutuksen pitäisi olla vuonna 2025 7,5 % pienempi, vaan Nurmeksen kaupungin tulee laskennallisesti osoittaa energiatehokkuus raportoinnissa nämä säästöt. Kuten aiemmin mainittiin, energiansäästöksi lasketaan tässä yhteydessä toimet, joilla joko vähennetään kulutusta tai toimet, joilla saadaan aikaiseksi niin kutsuttua laskennallista kulutuksen vähentymistä. Esimerkiksi jos kunta rakentaa uutta toimitilaa, rakennusvaiheessa käytetäänkin energiatehokkaampia ratkaisuja kuin olisi sen hetkiset vaatimukset.

Tästä voidaan laskea erotukseksi säästö, eli kuinka paljon energiatehokkaampi ratkaisu kuluttaa ener- giaa verrattuna pelkästään vain vaatimuksen mukaiseen ratkaisuun nähden. Tämä laskennallinen säästö

voidaan kirjata energiatehokkuussopimuksen edellyttämällä tavalla energian säästöksi. Tämä menet- tely on jokseenkin altis laskennalliselle muutokselle, joka ei välttämättä realisoidu, mutta näin lasken- tasäännöt on määritelty, joten niin voi toimia.

Nurmeksen kaupungissa luodaan toimintasuunnitelma energiatehokkuussopimuksen toiminta kaudelle 2020–2025. Tässä toimintasuunnitelmassa eritellään kaikki ne kohdat, joiden avulla tullaan pääsemään asetettuun energiansäästötavoitteeseen. Energiatehokkuussuunnitelman toteuttamista varten peruste- taan ohjausryhmä. Toimintasuunnitelmaa on myös tarkoitus päivittää jatkuvasti. Pyritään löytämään uusia keinoja, joilla edesautetaan energiatehokkuussopimuksessa määritettyjen tavoitteiden saavutta- mista. Energiatehokkuussuunnitelman toteutumista seuraa ohjausryhmä, joka koostuu seuraavista hen- kilöistä: rakennuttajapäällikkö Xxx Xxxxxxxx, Hyvärilän toimitusjohtaja Xxxxx Xxxxxx, maankäyttö- suunnittelija Xxxxxx Xxxxxxxx, tekninen johtaja Xxxx Xxxxxxxxx ja hyvinvointijohtaja Xxxxx Xxxxxxxx. Oh- jausryhmän tehtävänä on seurata suunnitelman toteutumista ja tarvittaessa tehdä ehdotuksia uusista toi- menpiteitä. Ohjausryhmä vastaa myös energiatehokkuussuunnitelman toimeenpanosta ja tavoitteiden toteutumista kuvaavien raporttien valmistelusta ja esittelystä johtoryhmälle. Ohjausryhmän on tarkoi- tus kokoontua kahdesti vuodessa.

Kaikille suunnitelluille toimenpiteille tullaan määrittelemään vastuutaho, toteutusaikataulu ja -järjes- tys. Kaikki sähkön ja lämmön kulutus kirjataan jatkossa energiatehokkuussuunnitelmaa varten luotui- hin taulukoihin, jotka auttavat ohjausryhmää seuraamaan tavoitteiden toteutumista. Toteutuneita ener- giatehokkuustoimenpiteitä raportoidaan vuosittain Motivalle. Tämän raportoinnin tulee hoitamaan SKETS-yhteyshenkilö. SKETS-yhteyshenkilöksi nimitetään Nurmeksen kaupungin ympäristösihteeri Xxxx Xxxxxxxx, joka hoitaa tämä työn oman toimensa ohella.

Nurmeksen kaupungin energiatehokkuussopimuksen toimintasuunnitelmaan on kirjattu seuraavat toi- menpiteet, joilla tullaan saavuttamaan energiatehokkuussopimuksessa asetetut tavoitteet:

- Valaisimien vaihtaminen energiatehokkaammiksi, vanhojen valaisimien vaihtaminen LED-va- laisimiksi sitä mukaa kun entisiä rikkoutuu.

- Energiatehokkuuden huomiointi hankinnoissa: tulevia remontteja suunniteltaessa huomioidaan laitteistoissa energiatehokkuus yhtenä hankinta kriteerinä.

- Ovi- ja ikkunaremontti, Närekartano.

- Kattolämmittimien uusiminen, Kotilanvaaran huoltorakennus.

- Julkisivuvalaistus, Kirkkokadun alakoulu.

- Ulkovalaistus LED-valaistukseksi, Wanha Kauppalantalo.

- Kulkuvalot kentän valaistuksen uudelleen järjestely, Keskustanurheilukentän huoltorakennus.

- Ulkovalaistus LED-valaistukseksi, Hannilan päiväkoti.

- Ulkovalaistuksen uudelleen suunnittelu (älypiha), Porokylän koulu.

- LED-valaistus toimistoon ja uunien lämmittäminen kovimpien pakkasten aikaan lämmitys ku- lujen leikkaamiseksi, Ikolan päärakennus.

- Lämmitysjärjestelmän uusiminen, pressuhalli Känkkäälä.

- Lämmöntalteenottojärjestelmän asennus, Kurssirakennus (entinen navetta).

- IV-koneiden moottoreiden vaihto ja valaistuksen vaihtaminen LED-valaistukseksi, Kuntalais- ten talo.

- IV-koneiden moottoreiden vaihtaminen ja valaistuksen vaihtaminen LED:ksi, Valtimon koulu- keskus.

- Aurinkopaneelien asennus, Valtimotalo.

- Lämmönvaihtimen uusiminen, Kirjastotalo (Valtimo).

- Ilmalämpöpumpun asennus, Taksiasema (Valtimo).

- IV-koneiden säätö, Välskäri.

- Aurinkopaneelien asennus, Kotoranta.

- Ilmanvaihtokoneen uusinta A-taloon, lämmöntalteenottojärjestelmän uusinta, patteriventtiilien uusinta ja lämmön tasapainotus sekä ikkunoiden ja ovien uusinta, Kuusikumpu.

5 POHDINTA JA PÄÄTELMÄT

Tätä työtä aloittaessani minulla oli jonkinlainen mielikuva siitä, mitä energiatehokkuus pitää tarkoittaa. Työn edetessä sain kuitenkin huomata, kuinka kaukaa energiatehokkuuteen ja hiilineutraaliuteen liitty- vät juurisyyt tulevatkaan.

Aloitin opinnäytetyöni perehtymällä ilmastonmuutokseen, sitä ehkäiseviin toimenpiteisiin ja niiden taustoihin. Tätä tutkiessani huomasin, kuinka kauas kantoiset vaikutukset ilmastonmuutoksella ja var- sinkin sen hillintään pyrkivillä toimilla onkaan ihmisten jokapäiväiseen elämään.

Ilmaston muutosta on tutkittu jo yli sadan vuoden ajan, mutta vasta viimeisten vuosikymmenten aikana eri toimijat ovat alkaneet kiinnittää huomiota tähän aiheeseen. Konkreettisia toimenpiteitä ryhdyttiin tekemään vasta Pariisin ilmastosopimuksen myötä, eikä vain annettu kauniita lupauksia siitä, kuinka ilmastonmuutoksen hillintä toteutetaan. Pariisin ilmastosopimuksessa asetettuja tavoitteita jokainen sopijamaa pyrkii omilla toimillaan saavuttamaan. Pariisin sopimus oli monella tavalla suuri onnistumi- nen, mutta osallistujamaita sitovat sopimukset jäivät edelleen tekemättä.

Suomen hallituksen tavoitteisiin kuuluu vähentää kasvihuonekaasupäästöjä 80 prosenttia vuoteen 2050 mennessä, kun verrokkivuotena on 1990. Tähän pyritään monilla erilaisilla keinoilla kuten lainsäädän- nöllä, erilaisilla energiantehokkuus- ja hiilineutraaliussopimuksilla. Suomessa kunnat, jotka ovat mu- kana ilmastonmuutoksen hillinnässä, ovat toiminnassa mukana erilaisilla tavoitteilla keskenään. Osa kunnista on asettanut tavoitteet paljon tiukemmiksi kuin sopimuksissa vaaditaan, kun taasen osan kun- nista tavoitteet ovat vain vähimmäisvaatimusten mukaiset.

Nurmeksen kaupunki on mukana sekä HINKU- että KETS-sopimuksissa. Mielestäni ainakin HINKU:ssa asetetut tavoitteet näyttäisivät olevan saavutettavissa Nurmeksessa, varsinkin kun tähänas- tinen työ tämän eteen on keskitasoa parempaa. KETS-sopimuksen tavoitteita varten tarvitaan paljon kohteita, joissa voidaan saada aikaiseksi energiansäästötoimenpiteitä ja joiden avulla sopimukseen kir- jatut tavoitteet voidaan saavuttaa.

Nurmeksen kaupungissa toteutettavien energiatoimenpiteiden yksittäiset energiansäästömäärät eivät välttämättä ole kovinkaan suuria, mutta kun nämä kaikki pienet toimenpiteet lasketaan yhteen, ovat

vaikutukset merkittävät. Energiatehokkuustyö vaatii myös taloudellisia panostuksia sekä pitkäjänteistä ja tavoitteellista työtä tavoitteiden saavuttamiseksi.

Haasteita energiatehokkuustyössä tulee olemaan Nurmeksenkin kaupungissa niin resurssoinnin kuin tiedotuksenkin osalta. Mielestäni resurssoinnin ongelma voitaisiin ratkaista valtiovallan puuttumisella asiaan joko lisärahoituksen tai lainsäädännön avulla. Tiedotuksessa kohdattaviin ongelmiin todennä- köisesti helpoin ratkaisu olisi niin henkilökunnan kuin muidenkin kuntalaisten kuuleminen, jossa voi- taisiin koota tärkeimmät epäkohdat ja puuttua sitten näihin, joko lisäkoulutuksen ja/tai teemapäivien avulla.

LÄHTEET

Energiatehokkuussopimukset. Saatavissa: xxxxx://xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx0000-0000.xx/xxxx- mus/#sopimukset-toimenpideohjelmat-ja-liittymisasiakirjat. Viitattu 20.11.2020.

Fortum, Sähkönkulutus yksiössä, kolmiossa ja omakotitalossa, 7.1.2019. Saatavissa: xxxxx://xx- xxxxx.xxxxxx.xx/xxxxxxxxxxxxx. Viitattu 11.4.2021.

Ilmatieteen laitos. Ilmasto-opas, 20.3.2017. Saatavissa: xxxxx://xxxxxxx-xxxx.xx/xx/xxxxxxxxxxxxxx/xx- mio/-/artikkeli/60d35ca2-9874-406e-bb9f-608e5b60746d/mittaukset-kertovat-ilmaston-muuttu- van.html. Viitattu 27.3.2021

Motiva. Yritysten energiatulevaisuuden näkymät, 2019. Saatavissa: xxxxx://xxx.xxxxxx.xx/xx- les/15764/Yritysten-energiatulevaisuuden-nakymat_selvitys_2019_Motiva.pdf . Viitattu: 24.4.2021 Nurmeksen kaupungin johtoryhmä, 2020. Saatavissa: xxxxx://xxx.xxxxxx.xx/xxxxxxxxxx. Viitattu 4.12.2020.

Nurmeksen kaupungin toimitilaohjelma, 27.9.2018. Saatavissa: xxxxx://xxx.xxxxxx.xx/xxxx- ments/183024/0/TTO_Esitysaineisto_27092018.pdf/5c462507-328e-725b-00dc-50f43a69d60d. Vii- tattu 10.4.2021.

Nurmeksen kaupunginhallituksen pöytäkirja, §43, 17.2.2020. Saatavissa: xxxx://xxxxxxxxxxxxxxx.xxx- xxxxxxxxxxx.xxx/xxxxxx/xxx/XXXXXXXX.XXX?xxxxxxxxxxxxxxxx&xxx000000-0. Viitattu 20.11.2020.

Nurmeksen kaupunginvaltuuston pöytäkirja, § 43, 26.6.2014. Viitattu 20.11.2020.

Nurmeksen lämpö oy. Toimintakertomus 2019. Saatavissa: xxxxx://xxx.xxxxxxxxxxxxxx.xx/xxxx- ments/55812/311323/Kertomus+toiminnasta+2019.pdf/2de1fc1c-a309-8341-05ba-dbc68cd690d0. Vii- tattu 9.4.2021.

Nurmeksen suunta. Nurmeksen kaupungin strategia vuosille 2018–2021. Saatavissa:xxxxx://xxx.xxx- xxx.xx/xxxxxxxxx/000000/0/Xxxxxxxxx_0000.xxx/00x00000-xx0x-x000-xxxx-000000000x0x. Viitattu 20.11.2020.

Nurmes, 2020. Saatavissa: xxxxx://xxx.xxxxxx.xx/xxxxx-xxxxx. Viitattu 4.12.2020. Pariisin ilmastosopimus, 12.12.2015. Saatavissa: xxxxx://xxx.xxxxxx.xx/xx/xxxxxx- set/he/2016/20160200#idp447009552. Viitattu 27.3.2021.

Xxxxxxxx, X.& Xxxxxx, X. 2017. Energian aika. Helsinki. WSOY.

Pohjois-Karjalan Maakuntaliitto, Tilastot 2020. Saatavissa: xxxxx://xxx.xxxxxxx-xxxxxxx.xx/xxxxxxxx. Vii- tattu 20.11.2020.

Pohjois-Karjalan sähkö oy, 2020. Hiilineutraali sähköntuotanto ennätystasolla – sähköntuotannon päästöt historiallisen pienet. Saatavissa: xxxxx://xxx.xxx.xx/xxxxxxxxxxxx-xxxxxxxxxx/xxxxxxxxxxxxxx- sahkontuotanto-ennatystasolla/. Viitattu 22.4.2021.

Xxxxxxx, X. 2019. Ilmastotavoitteiden jalkauttaminen kuntien kiinteistön pidossa. Saatavissa: xxxxx://xxx.xxxxxxx.xx/xxxxxxxxx/xxxxxx/00000/000000/Xxxxxxxxxxxx_Xxxxx%00Xxxxxxx.xxx?xx- quence=2&isAllowed=y. Viitattu 7.4.2021.

SITRA, 2018. Kuntien ilmastotavoitteet ja -toimenpiteet. Saatavissa: xxxxx://x.xxxx.xxxxx.xx/0000/00/00000000/xxxxxxx-xxxxxxxxxxxxxxxxx-xx-xxxxxxxxxxxx.xxx. Viitattu 28.3.2021.

SYKE, 2020. Saatavissa: xxxxx://xxx.xxxx.xx/xxxxxxxx/xxxxx. Viitattu 4.12.2020.

Technology-specific Cost and Performance Parameters. Saatavissa: xxxxx://xxx.xxxx.xx/xxxx/xxxxxx/xx- loads/2018/02/ipcc_wg3_ar5_annex-iii.pdf. Viitattu 24.4.2021.

Valtioneuvosto 2019, Energiatehokkuus työryhmän raportti. Saatavissa: xxxxx://xxxxxxxxx.xxxxxxxxx- xxxxx.xx/xxxxxxxxx/xxxxxx/00000/000000/XXX_00_0000_Xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx_xx- portti_WEB.pdf. Viitattu 5.4.2021

Ympäristöministeriö. Suomen kansallinen ilmastopolitiikka. Saatavissa: xxxxx://xx.xx/xxxxxx-xxxxxxxx- nen-ilmastopolitiikka. Viitattu 27.3.2021.

LIITE 1 LIITE 1/1

LIITE 2/1

LIITE 3/1

Document Metadata

Table of Contents

KUNTIEN ENERGIATEHOKKUUSSOPIMUS

Document Metadata