PERUSSOPIMUS
PERUSSOPIMUS
1. luku
Yleiset määräykset
1 § Kuntayhtymän nimi ja kotipaikka
Kuntayhtymän nimi on Äänekosken ammatillisen koulutuksen kuntayhtymä ja sen kotipaikka on Äänekosken kaupunki.
2 § Jäsenkunnat
Kuntayhtymän jäsenkunnat ovat:
Kannonkoski Multia
Karstula Pihtipudas
Kinnula Saarijärvi
Kivijärvi Uurainen
Konnevesi Viitasaari
Kyyjärvi Äänekoski Laukaa
3 § Kuntayhtymän tehtävät
Kuntayhtymän tehtävänä on järjestää jäsenkuntien puolesta ammatillisesta koulutuksesta annetussa lainsäädännössä säädettyä opetusta ja muuta toi- mintaa.
Kuntayhtymä ylläpitää Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopistoa (POKE).
Kuntayhtymä on osakkaana perustamassaan ja omistamassaan POKE koulutus Oy:ssä, mikä hoitaa kuntayhtymän koulutustehtävää ensisijaisesti kilpailluilla markkinoilla.
Kuntayhtymä voi olla osakkaana osakeyhtiöissä ja jäsenenä muissa yhtei- söissä.
Kuntayhtymä voi tehtävänsä toteuttamiseksi omistaa ja hallita irtainta ja kiinteää omaisuutta.
4 § Jäsenkunnan ottaminen ja eroaminen sekä toimintaa jatkavien jäsenkuntien asema
Uuden jäsenkunnan ottaminen edellyttää kuntayhtymän perussopimuksen muuttamista kuntalain mukaisesti.
Uuden jäsenkunnan jäsenyys kuntayhtymässä alkaa, ellei toisin määrätä, perussopimuksen muutoksen hyväksymistä seuraavan kalenterivuoden alusta.
Jäsenkunnan, joka haluaa erota kuntayhtymästä, tulee ilmoittaa siitä kun- tayhtymän hallitukselle. Eroaminen tapahtuu kalenterivuoden päättyessä jäsenkunnan ilmoitettua eroamisesta vähintään vuotta aikaisemmin.
Jäsenkunnan erotessa kuntayhtymästä sille suoritetaan valtuuston päätök- sellä kunnan osuus tai osa nettovarallisuudesta, ottaen huomioon sekä eroavan jäsenkunnan että toimintaa jatkavien jäsenkuntien asema. Mikäli muut kunnat eivät lunasta eroavan kunnan osuutta nettovarallisuudesta tai osaa siitä, alennetaan peruspääomaa. Mikäli kuntayhtymän nettovaralli- suus on negatiivinen, eroava jäsenkunta on valtuuston päätöksellä velvolli- nen suorittamaan kuntayhtymälle kunnan osuuden negatiivisesta nettova- rallisuudesta.
Korvaus jäsenkuntaosuudesta ja kunnan korvaus kuntayhtymälle suorite- taan tasasuuruisina erinä kolmen (3) vuoden aikana eron voimaantulosta lukien.
2. luku Valtuusto
5 § Ylin päättävä elin
Kuntayhtymän ylin päättävä toimielin on valtuusto.
6 § Valtuuston jäsenten valinta
Jokaisella jäsenkunnalla on yksi jäsen jokaista alkavaa 4.000 asukasta kohti, kuitenkin enintään neljä jäsentä. Jäsenkuntaa edustavien jäsenten lukumäärä määräytyy sen asukasluvun mukaan, joka kunnalla on ollut tam- mikuun 1. päivänä vaalia edeltäneenä vuonna.
Valtuuston jäsenten ja varajäsenten tulee olla jäsenkuntiensa valtuutettuja tai varavaltuutettuja.
Mikäli valtuuston jäsen tai varajäsen menettää vaalikelpoisuutensa kesken toimikauden tai hänelle myönnetään ero valtuuston jäsenyydestä kesken toimikauden, päättää jäsenen edustama kunta eron myöntämisestä ja uu- den jäsenen tai varajäsenen valitsemisesta jäljellä olevaksi toimikaudeksi.
Mikäli valtuustokauden aikana kuntayhtymään hyväksytään jäseneksi uusia kuntia, ao. kunnat valitsevat jäljellä olevaksi valtuuston toimikaudeksi omat edustajansa valtuustoon noudattaen tämän perussopimuksen määräyksiä.
7 § Jäsenten äänivalta
Valtuuston kokouksessa jäsenkuntaa edustavien jäsenten äänimäärä mää- räytyy jäsenkunnasta olevien perustutkintoja, ammattitutkintoja ja erikois- ammattitutkintoja opiskelevien opiskelijoiden kolmen vuoden keskimääräi- sen määrän mukaisesti.
Jäsenkunnan äänimäärä voi olla enintään kolmannes kaikkien jäsenkuntia edustavien jäsenten yhteenlasketusta äänimäärästä.
Jäsenkuntaan edustavien jäsenten äänimäärä pyöristetään normaalia pyö- ristyssääntöä noudattaen kokonaisluvuksi. Kuntaa edustavien jäsenten ää- nimäärä jakautuu tasan heistä saapuvilla olevien kesken.
8 § Valtuuston päätösvaltaisuus
Valtuusto on päätösvaltainen, kun vähintään kaksi kolmannesta (2/3) jäse- nistä on saapuvilla.
9 § Valtuuston tehtävät
Valtuuston tehtävistä säädetään kuntalain 14 §:ssä.
3. luku
Hallitus ja kuntayhtymän johtaja
10 § Hallituksen kokoonpano ja äänimäärä
Valtuusto valitsee toimikaudekseen, jollei ole päättänyt lyhyemmästä toimi- kaudesta, hallituksen.
Hallitukseen kuuluu vähintään viisi (5) ja enintään yhdeksän (9) jäsentä. Kul- lekin jäsenelle valitaan henkilökohtainen varajäsen. Jäsenten lukumäärästä päättää valtuusto.
Valtuusto määrää hallituksen varsinaisista jäsenistä puheenjohtajan ja yhden varapuheenjohtajan.
Kullakin jäsenellä on kokouksessa yksi (1) ääni.
11 § Hallituksen tehtävät
Hallitus johtaa kuntayhtymää ja sen hallintoa siten kuin siitä on erikseen kunta- laissa ja erityislaeissa säädetty tai perussopimuksessa tai kuntayhtymän hal- lintosäännössä määrätään.
Hallituksen tehtävistä, päätösvallasta ja koollekutsumisesta määrätään tar- kemmin hallintosäännössä.
Hallituksen alaisuuteen voidaan perustaa jaostoja, joiden tehtävistä, päätösval- lasta ja koollekutsumisesta määrätään tarkemmin hallintosäännössä.
12 § Kuntayhtymän nimen kirjoittaminen
Oikeudesta kuntayhtymän nimen kirjoittamiseen määrätään hallintosään- nössä.
13 § Kuntayhtymän johtaja
Kuntayhtymällä on johtaja, joka johtaa hallituksen alaisena kuntayhtymän hal- lintoa, taloutta ja muuta toimintaa.
Kuntayhtymän johtajan tehtävistä määrätään tarkemmin hallintosäännössä.
4. luku
Muut toimielimet
14 § Lautakunnat
Kuntayhtymässä on tarkastuslautakunta, jonka kokoonpanosta, päätösvallasta ja koollekutsumisesta määrätään tarkemmin hallintosäännössä.
15 § Muut toimielimet
Kuntayhtymällä voi olla muita valtuuston päättämiä toimielimiä, joiden kokoon- panosta, päätösvallasta ja koollekutsumisesta määrätään hallintosäännössä.
5. luku Omistajaohjaus
16 § Omistajaohjaus
Kuntayhtymän johdolla ja jäsenkunnilla on neuvottelumenettely, jossa sovitaan kuntayhtymän talouden ja toiminnan pitkän aikavälin suunnittelua ja tavoitteita koskevista periaatteista ottaen huomioon palvelujen järjestäminen ja tuottami- nen, palvelutavoitteet, omistajapolitiikka, henkilöstöpolitiikka sekä palvelujen käyttäjien osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet.
Neuvottelumenettelyn toteuttamiseksi jäsenkunnat voivat perustaa yhteisen ohjausryhmän tai neuvottelukunnan.
17 § Konserniohje
Kuntayhtymässä on konserniohje, jonka valtuusto hyväksyy. Kuntayhtymän on pyydettävä jäsenkunnilta lausunnot konserniohjeesta ja konserniohjeen muutoksista ennen sen hyväksymistä.
6. luku Talous
18 § Peruspääoma ja jäsenkuntien osuudet
Peruspääoma on muodostettu vuoden 1996 tilinpäätöksen käyttöpää- omasta vuoden 1997 aloittavaan taseeseen kirjanpitolautakunnan kuntaja- oston taseohjeen mukaisesti. Peruspääoman on vahvistanut valtuusto.
Peruspääoma jakaantuu jäsenkuntaosuuksiin.
Kunta | Peruspääoma | Osuus % |
Kannonkoski | 56 384,32 | 1,59 |
Karstula | 148 939,71 | 4,20 |
Kinnula | 101 775,47 | 2,87 |
Kivijärvi | 70 569,05 | 1,99 |
Konnevesi | 122 343,33 | 3,45 |
Kyyjärvi | 19 504,01 | 0,55 |
Laukaa | 228 374,22 | 6,44 |
Multia | 31 915,65 | 0,90 |
Pihtipudas | 254 970,60 | 7,20 |
Saarijärvi | 544 693,80 | 15,37 |
Uurainen | 52 128,90 | 1,47 |
Viitasaari | 438 308,29 | 12,37 |
Äänekoski | 1 473 668,69 | 41,59 |
Yhteensä | 3 543 576,04 | 100,00 |
Peruspääoma voidaan korottaa valtuuston päätöksellä siirrolla oman pää- oman muusta erästä.
Peruspääoma voidaan alentaa valtuuston päätöksellä, kun perusteena on pysyvien vastaavien määrän pysyvä alentuminen omaisuuden luovutuksen, menestyksen tai ylimääräisten poistojen taikka arvonalentumisen seurauk- sena.
Muusta peruspääoman korottamisesta ja alentamisesta päättävät jäsenkun- nat yhtäpitävin päätöksin.
Uuden jäsenkunnan peruspääomasijoituksen mukaisesta määrästä ja suo- ritusajasta päättää valtuusto.
Kuntayhtymässä pidetään ajantasaista rekisteriä jäsenkuntien peruspää- omaosuuksista ja mahdollisista rahasto-osuuksista. Rekisterissä eritellään peruspääomaosuudet ja rahasto-osuudet jäsenkunnittain.
Kuntayhtymä voi suorittaa valtuuston talousarvion yhteydessä tekemällä päätöksellä jäsenkuntien peruspääomaosuuksille korkoa.
19 § Jäsenkuntien osuudet varoista ja vastuut veloista ja velvoitteista
Jäsenkuntien osuudet kuntayhtymän varoihin määräytyvät kuntayhtymän peruspääomaosuuksien suhteessa.
Jäsenkuntien vastuu kuntayhtymän veloista ja kuntayhtymään kohdistu- vista velvoitteista sekä vastuista määräytyy kuntayhtymän peruspääoma- osuuksien suhteessa. Sama koskee sellaisia kuntayhtymän menoja, joita ei muutoin saada katetuksi.
20 § Talousarvio ja -suunnitelma
Taloussuunnitelmaa valmisteltaessa jäsenkunnille on varattava riittävän ajoissa tilaisuus esitysten tekemiseen kuntayhtymän toiminnan kehittämiseksi ja sopeuttamiseksi jäsenkuntien toiminnallisiin tavoitteisiin ja taloudellisiin mahdollisuuksiin.
Olennaisista kuntayhtymän toimintaan ja talouteen liittyvistä muutoksista ja hankkeista on pyydettävä erikseen jäsenkuntien lausunnot.
Hallituksen ehdotus talousarvioksi ja -suunnitelmaksi on toimitettava valtuus- tolle ja jäsenkunnille viimeistään 30.11.
Hallituksen esityksessä talousarvioksi ja taloussuunnitelmaksi on otettava kan- taa jäsenkuntien tekemiin esityksiin.
Muutokset talousarvioon on hyväksyttävä talousarviovuoden aikana.
21 § Talouden ja toiminnan seurantajärjestelmä sekä raportointi jäsenkunnille
Kuntayhtymällä on talouden ja toiminnan ajantasainen seurantajärjestelmä, jolla todennetaan asetettujen tavoitteiden saavuttaminen tai niistä poikkeami- nen.
Hallitus raportoi puolivuosittain toiminnan ja talouden toteutumisesta jäsenkun- nille.
22 § Tilikauden ylijäämäkäsittely
Tilinpäätöstä käsitellessään valtuusto voi päättää, että tilikauden ylijäämä tai osa siitä palautetaan jäsenkunnille niiden jäsenosuuksien mukaisessa suh- teessa.
23 § Alijäämän kattaminen
Mikäli jäsenkunnat eivät ole hyväksyneet kuntalain 119 §:n 2 momentissa tar- koitettua selvityshenkilön tekemää ehdotusta alijäämien kattamisesta kuntalain 57 §:n säädetyllä tavalla, jäsenkunnat vastaavat alijäämän kattamisesta perus- sopimuksen 19 §:n mukaisesti.
24 § Tilinpäätös
Tilinpäätöksen allekirjoittavat hallituksen jäsenet ja esittelijät.
25 § Kuntayhtymän tiedonantovelvollisuus
Kuntayhtymän on annettava jäsenkuntien kunnanhallitukselle kuntakonsernin taloudellisen aseman arvioimiseen ja sen toiminnan tuloksen laskemiseen tar- vittavat tiedot helmikuun loppuun mennessä.
7. luku
Kuntayhtymän toiminnan ja investointien rahoittaminen
26 § Kuntayhtymän toiminnan rahoitus
Kuntayhtymä rahoittaa toimintansa rahoituslainsäädännön mukaisella rahoi- tuksella, valtionosuuksilla, EU- ja muulla projektirahoituksella, opetus- ja mui- den palveluiden myynnistä saatavilla sekä muilla tuloilla.
27 § Investoinnit ja pääomarahoitus
Kuntayhtymä voi hankkia pääomarahoitusta investointimenoon valtionosuu- tena, jäsenkunnan rahoitusosuutena, jäsenkunnan suostumuksella peruspää- oman korotuksena, lainana rahoituslaitokselta tai käyttää muita rahoitusinstru- mentteja valtuuston hyväksymän rahoitus- ja korkoriskipolitiikan mukaisesti.
Liikelaitos voi varautua investointeihin myös tulorahoituksen kautta.
Jäsenkunnan rahoitusosuuden tai peruspääoman korotuksen ehdoista päättää valtuusto hankekohtaisesti.
Jäsenkunnan rahoitusosuus investointimenoihin määräytyy peruspääoma- osuuden mukaisessa suhteessa.
28 § Suunnitelmapoistot
Suunnitelman mukaisten poistojen laskentaperusteet hyväksyy valtuusto.
29 § Jäsenkunnan maksuosuuden erääntyminen ja viivästyskorko
Jäsenkunnilta perittävien maksuosuuksien ja muiden suoritusten eräänty- misajat määritellään siten, että jäsenkunnille jää vähintään neljäntoista (14) päivän suoritusaika.
Viivästyneelle suoritukselle jäsenkunta tai kuntayhtymä maksaa korkolain 4
§ 1 momentin mukaisen viivästyskoron.
30 § Rahastot
Kuntayhtymällä voi olla omaan pääomaan kuuluvia rahastoja, joiden perus- tamisesta ja säännöistä päättää valtuusto.
8. luku
Hallinnon ja talouden tarkastus
31 § Tarkastuslautakunta
Kuntayhtymässä on tarkastuslautakunta, jonka tehtävistä säädetään kunta- laissa. Tarkastuslautakunnan kokoonpanosta, toimivallasta ja koollekutsumi- sesta määrätään tarkemmin hallintosäännössä.
32 § Hallinnon ja talouden tarkastus
Hallinnon ja talouden tarkastamisesta noudatetaan mitä siitä on säädetty kuntalaissa ja määrätään hallintosäännössä.
33 § Sisäinen tarkastus
Sisäisen tarkastuksen toiminnasta määrätään tarkemmin hallintosään- nössä.
9. luku
Kuntayhtymän purkaminen ja loppuselvitys
34 § Kuntayhtymän purkaminen ja loppuselvitys
Kuntayhtymän purkamisesta päättävät jäsenkuntien valtuustot.
Jäsenkuntien valtuustot päättävät kuntayhtymän purkamisen yksityiskohtia koskevasta sopimuksesta.
Kuntayhtymän purkautuessa hallituksen on huolehdittava loppuselvityk- sestä, elleivät jäsenkunnat sovi muusta järjestelystä. Kuntayhtymän varat, joita ei tarvita loppuselvityksen kustannusten ja velkojen suorittamiseen
eikä sitoumusten täyttämiseen, jaetaan jäsenkunnille peruspääomaosuuk- sien suhteessa. Jos kustannusten ja velkojen suorittamiseen sekä si- toumusten täyttämiseen tarvittava määrä on varoja suurempi, jäsenkunnat ovat velvolliset suorittamaan erotuksen edellä mainittujen osuuksien suh- teessa.
Jäsenkuntien valtuustot hyväksyvät loppuselvityksen.
Viimeinen tilinpäätös ja vastuuvapaus käsitellään jäsenkuntien valtuustoissa.
35 § Perussopimuksen muuttaminen
Perussopimusta voidaan muuttaa, jos vähintään kaksi kolmannesta jäsenkun- nista sitä kannattaa ja niiden asukasluku on vähintään puolet kaikkien jäsen- kuntien yhteenlasketusta asukasluvusta.
36 § Sopimuksesta aiheutuvien erimielisyyksien ratkaiseminen
Yhteistoimintasopimuksesta aiheutuvat erimielisyydet ratkaistaan hallintoriita- asioina Hämeenlinnan hallinto-oikeudessa.
10. luku Voimaantulo
37 § Voimaantulo
Tämä perussopimus tulee voimaan 1.8.2020.
Kuntayhtymän jäsenkuntien valtuuston hyväksyminen
Kannonkoski | 27.4.2020, 2 § |
Karstula | 22.4.2020, 17 § |
Kinnula | 5.3.2020, 1 § |
Kivijärvi | 23.3.2020, 4 § |
Konnevesi | 16.6.2020, 9 § |
Kyyjärvi | 30.9.2019, 39 § |
Laukaa | 17.2.2020, 3 § |
Multia | 8.6.2020, 39 § |
Pihtipudas | 27.1.2020, 4 § |
Saarijärvi | 27.1.2020, 2 § |
Uurainen | 25.5.2020, 18 § |
Viitasaari | 3.2.2020, 4 § |
Äänekoski | 30.3.2020, 9 § |