Perussopimus
Perussopimus
Kymenlaakson sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä
Kymsote
Hyväksytty jäsenkuntien valtuustoissa: Haminan kaupunki 24.4.2018
Kotkan kaupunki 9.4.2018
Kouvolan kaupunki 23.4.2018
Miehikkälän kunta 16.4.2018
Pyhtään kunta 23.4 .2018
Virolahden kunta 23.4.2018
Voimassa 1.1.2019 alkaen
Kymenlaakson sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä. Voimassa 1.1.2019 lukien.
1 Luku
JÄSENKUNNAT JA TEHTÄVÄT
1 §
Nimi ja kotipaikka
Kuntayhtymän nimi on Kymenlaakson sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayh- tymä, josta käytetään nimitystä Kymenlaakson sosiaali- ja terveyspalvelut.
Kuntayhtymän kotipaikka on Kouvola.
Yhtymäkokouksen päätöksellä kuntayhtymä voi ottaa käyttöön muun toimini- men.
Kuntayhtymä on kaksikielinen.
2 § Jäsenkunnat
Kuntayhtymän jäsenkuntia ovat Hamina, Kotka, Kouvola, Miehikkälä, Pyhtää ja Virolahti.
3 § Tehtävät
Kuntayhtymän tehtävänä on järjestää jäsenkuntiensa puolesta alueensa väes- tölle yhdenvertaisilla periaatteilla lainsäädännön mukaiset laaja-alaiset sosiaali- ja terveyspalvelut. Kuntayhtymä voi hoitaa myös muita peruspalveluiden piiriin sekä tukipalveluiden järjestämiseen kuluvia tehtäviä, kun siitä erikseen sovi- taan.
Kuntayhtymä voi myydä palveluja ulkopuoliselle taholle. Kuntayhtymä voi tuottaa sosiaali- ja terveyspalvelut seuraavin tavoin:
1) tuottamalla ne itse,
2) kuntalain (365/1995) 76 §:ssä tarkoitetulla tavalla sopimuksin yhdessä toi- sen kunnan tai kuntayhtymän kanssa,
3) hankkimalla palveluja muulta palvelujen tuottajalta,
4) antamalla palvelujen käyttäjälle sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusete- listä annetun lain (569/2009) mukaisen palveluseteli, tai
5) muulla laissa säädetyllä tavalla.
Kuntayhtymä voi tuottaa myös muita toimialaansa liittyviä tai sitä tukevia pal- veluita sekä olla osakkaana tai jäsenenä yhteisöissä, jotka toteuttavat kuntayh- tymän tarkoitusperiin liittyviä toimintoja.
Kuntayhtymä voi omistaa ja hallita palveluita tuottavia toimintayksiköitä ja li- säksi se voi hankkia palveluita muilta palvelujentuottajilta.
Kuntayhtymä on erikoissairaanhoitolain mukaisen sairaanhoitopiiri sekä kehi- tysvammaisten erityishuollosta annetun lain mukainen erityishuoltopiiri.
4 § Jäsenkunnan ottaminen ja eroaminen sekä toimintaa jatkavien jäsenkuntien asema
Uuden jäsenkunnan jäsenyys kuntayhtymässä alkaa, ellei toisin määrätä, pe- russopimuksen muutoksen hyväksymistä seuraavan kalenterivuoden alusta.
Jäsenkunnan, joka haluaa erota kuntayhtymästä, tulee ilmoittaa siitä kuntayh- tymän hallitukselle. Eroaminen tapahtuu kalenterivuoden päättyessä jäsenkun- nan ilmoitettua eroamisesta vähintään vuotta aikaisemmin.
Jäsenkunnan erotessa kuntayhtymästä sille suoritetaan yhtymävaltuuston pää- töksellä kunnan osuus tai osa nettovarallisuudesta. Mikäli muut kunnat eivät lu- nasta eroavan kunnan osuutta nettovarallisuudesta tai osaa siitä, alennetaan peruspääomaa. Mikäli kuntayhtymän nettovarallisuus on negatiivinen, eroava jäsenkunta on yhtymävaltuuston päätöksellä velvollinen suorittamaan kuntayh- tymälle kunnan osuus negatiivisesta nettovarallisuudesta.
Korvaus jäsenkuntaosuudesta ja kunnan korvaus kuntayhtymälle suoritetaan enintään viiden vuoden aikana eron voimaantulosta lukien.
2 Luku YHTYMÄVALTUUSTO
5 §
Ylin päättävä elin
Kuntayhtymän ylin päättävä toimielin on yhtymävaltuusto
6 §
Yhtymävaltuusto jäsenien valinta
Jokaisen jäsenkunnan valtuusto valitsee kuntaa edustavat jäsenet yh- tymävaltuustoon seuraavasti:
Kunnan asukasluku Jäsenten lukumäärä
2 000 tai vähemmän 1
2 001-8 000 2
8 001-25 000 3
25 001-50 000 4
50 001-70 000 7
70 001-100 000 10
100 001 tai enemmän 12
Kullekin yhtymävaltuuston jäsenelle valitaan henkilökohtainen varajäsen.
Yhtymävaltuuston jäsenet ja varajäsenet valitaan jäsenkuntien valtuustojen toi- mikautta vastaavaksi ajaksi.
Mikäli valtuustokauden aikana kuntayhtymään hyväksytään jäseneksi uusia kuntia, ao. kunnat valitsevat jäljellä olevaksi valtuuston toimikaudeksi omat edustajansa yhtymävaltuustoon noudattaen tämän perussopimuksen valintakri- teerejä.
Asukaslukuna käytetään tilastokeskuksen vahvistamaa edellisen kalenterivuo- den viimeisen päivän asukaslukua.
7 §
Yhtymävaltuustojäsenien äänivalta
Kullakin yhtymävaltuustojäsenellä on yksi ääni jokaista alkavaa tuhatta asu- kasta kohti.
Kunnan valitsemien jäsenten yhteinen äänimäärä jakautuu tasan heistä saapu- villa olevien kesken.
Perusteena käytettävä asukasluku on kunnan väestötietolain mukainen vuoden vaihteen asukasluku.
Yksittäisen kunnan äänimäärä voi olla enintään puolet (1/2) kaikkien kuntien yhteenlasketusta 1 momentin mukaisesta rajoittamattomasta äänimäärästä.
1.1.2019 aloittavan kuntayhtymän sosiaali- ja terveyspalvelujen palveluverkon muutoksiin sekä yli viiden (5) miljoonan suuruisiin, uusiin investointeihin vaadi- taan 2/3 –osan enemmistö kaikkien jäsenkuntien valitsemien jäsenten yhteen- lasketusta rajoittamattomasta äänimäärästä.
8 § Päätösvaltaisuus
Yhtymävaltuusto on päätösvaltainen, kun vähintään kaksi kolmannesta (2/3) jäsenistä on saapuvilla ja he edustavat vähintään puolta (1/2) kaikkien jäsenien yhteenlasketusta äänimäärästä.
9 §
Yhtymävaltuuston tehtävät
Yhtymävaltuusto ratkaisee kuntalaissa säädetyt ja tässä perussopimuksessa määrätyt asiat. Yhtymävaltuusto on pidettävä vähintään kaksi kertaa vuodessa. Yhtymävaltuusto voidaan tarpeen mukaan kutsua koolle ylimääräiseen kokouk- seen.
Yhtymävaltuuston on kevätkokouksessaan viimeistään huhtikuussa
1) käsiteltävä hallituksen laatima tilinpäätös edelliseltä kalenterivuodelta ja tarkastuslautakunnan arviointikertomus sekä tilintarkastajan kertomus samoin kuin tehtyjen muistutusten johdosta annetut selitykset ja lausunnot
2) päätettävä tilinpäätöksen hyväksymisestä ja vastuuvapauden myöntämi- sestä hallitukselle ja muille tilivelvollisille sekä niistä toimenpiteistä, joihin edel- lisessä kohdassa mainitut kertomukset saattavat antaa aihetta.
Yhtymävaltuuston on syyskokouksessaan viimeistään marraskuussa
1) hyväksyttävä seuraavan vuoden talousarvio sekä vähintään kolmea vuotta koskeva taloussuunnitelma
Lisäksi yhtymävaltuuston tehtävänä on
1) valita kuntayhtymän toimitusjohtaja
2) hyväksyä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelma
3) päättää omistajaohjauksen periaatteista ja konserniohjeesta
4) päättää varallisuuden hoidon ja sijoitustoiminnan perusteista
5) päättää sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteista
6) päättää takaussitoumuksen tai muun vakuuden antamisesta toisen velasta
7) päättää palveluista ja muista suoritteista perittävien maksujen yleisistä pe- rusteista
Yhtymävaltuuston toiminnasta määrätään tarkemmin hallintosäännössä
3 Luku YHTYMÄHALLITUS
10 §
Kokoonpano ja äänimäärä
Yhtymävaltuusto valitsee toimikaudekseen, jollei ole päättänyt lyhyemmästä toimikaudesta, yhtymähallituksen, jota kutsutaan hallitukseksi. Hallituksessa on yhdeksän (9) jäsentä. Kullekin jäsenelle valitaan henkilökohtainen varajäsen.
Hallituksen poliittinen edustavuus määräytyy viimeksi suoritetun kuntavaalin perusteella.
Mikäli hallituksen varsinaisissa jäsenissä tai valtuuston puheenjohtajistossa ei ole edustusta kuntayhtymän kaikista kunnista, on edustuksetta jääneistä kun- nista valittavilla hallituksen varajäsenillä, yhdellä kustakin kunnasta, osallistu- mis- ja puheoikeus hallituksen kokouksissa.
Kullakin hallituksen jäsenellä on yksi (1) ääni.
11 §
Hallituksen tehtävät
Hallitus johtaa kuntayhtymää ja sen hallintoa siten kun siitä on erikseen kunta- laissa ja erityislaeissa säädetty tai kuntayhtymän hallintosäännössä määrätty. Hallitus valvoo kuntayhtymän etua ja edustaa kuntayhtymää sekä tekee sen puolesta sopimukset, ellei hallintosäännössä ole toisin määrätty.
Hallituksen tehtävistä ja toimivallasta sekä koolle kutsumisesta määrätään tar- kemmin hallintosäännössä.
12 §
Kuntayhtymän nimen kirjoittaminen
Oikeudesta kuntayhtymän nimen kirjoittamiseen määrätään hallintosäännössä.
4 Luku
MUUT TOIMIELIMET
13 § Lautakunnat
Kuntayhtymässä on seuraavat lautakunnat:
1) ruotsinkielinen lautakunta
2) tarkastuslautakunta
Lautakuntien kokoonpanosta, toimivallasta ja koolle kutsumisesta määrätään tarkemmin hallintosäännössä.
14 § Johtokunnat ja yhtymähallituksen alaiset jaostot
Yhtymäkokouksen perustamalla liikelaitoksella on yhtymähallituksen alainen johtokunta, jonka kokoonpanosta, toimivallasta ja koollekutsumisesta määrä- tään tarkemmin hallintosäännössä.
Yhtymähallituksen alaisuudessa toimii yksilöjaosto, joka käsittelee yksilöä kos- kevat asiat, jotka on säädetty monijäsenisen toimielimen käsiteltäväksi. Lisäksi jaosto käsittelee yksilöä koskevat oikaisuvaatimukset. Jaoston kokoonpanosta sekä tehtävistä määrätään tarkemmin hallintosäännössä.
5 Luku OMISTAJAOHJAUS
15 § Omistajaohjaus
Kuntayhtymän johdolla ja jäsenkunnilla on neuvottelumenettely, jossa sovitaan kuntayhtymän talouden ja toiminnan pitkän aikavälin suunnittelua ja tavoitteita koskevista periaatteista ottaen huomioon palvelujen järjestäminen ja tuottami- nen, palvelutavoitteet, omistajapolitiikka, henkilöstöpolitiikka sekä palvelujen käyttäjien osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet.
Neuvottelut järjestetään kuntakohtaisesti tilivuosittain ennen kuntayhtymän ta- lousarviovalmistelun käynnistymistä. Kuntaneuvottelujen tulokset käsitellään jäsenkuntien ja kuntayhtymän yhteisessä talousfoorumissa.
Neuvottelumenettelyn lisäksi olennaisista kuntayhtymän toimintaan ja talou- teen liittyvistä muutoksista ja hankkeista on pyydettävä erikseen jäsenkuntien lausunnot.
Toimitusjohtajan työskentelyn tukena erityisesti kuntayhtymän taloudellisten toimintaedellytysten suunnittelussa toimii jäsenkuntien kuntajohtajista muo- dostuva neuvottelukunta.
Kukin jäsenkunta sopii erikseen kuntayhtymän kanssa vuosittain tehtävällä pal- velusopimuksella, miten ja missä laajuudessa kuntayhtymän järjestämisvelvol- lisuuteen kuuluvat palvelut kunkin jäsenkunnan osalta toteutetaan ja miten kustannusvastuu määräytyy.
6 Luku TALOUS
16 §
Peruspääoma ja jäsenkuntien osuudet
Kuntayhtymän peruspääoma muodostuu jäsenkuntien pääomasijoituksista. Pe- ruspääoma jakautuu 1000 euron nimellisarvoisiin pääomaosuuksiin.
Peruspääoma on muodostettu sairaanhoitopiirin kuntayhtymän ja erityishuolto- piirin kuntayhtymän vuoden 2009 tilinpäätösten yhdistelemänä kirjanpitolauta- kunnan kuntajaoston taseohjeen mukaisesti.
Peruspääoma jakautuu jäsenkuntien pääomaosuuksiksi vuoden 2009 omistus- osuuksien suhteessa.
Peruspääomaa voidaan korottaa yhtymävaltuuston päätöksellä siirrolla oman pääoman muusta erästä. Muuta peruspääoman korottamisesta ja alentamisesta päättävät jäsenkunnat yhtäpitävin päätöksin. Peruspääomaa voidaan alentaa yhtymävaltuuston päätöksellä, kun perusteena on pysyvien vastaavien pysyvä alentuminen omaisuuden luovutuksen, menetyksen taikka ylimääräisten poisto- jen taikka arvonalentumisen seurauksena.
Uuden jäsenkunnan peruspääomasijoituksen määrästä ja suoritusajasta päät- tää yhtymävaltuusto.
Kuntayhtymässä on pidettävä ajantasaista rekisteriä jäsenkuntien peruspää- omaosuuksista ja mahdollisista rahasto-osuuksista. Rekisterissä on eriteltävä peruspääomaosuudet ja rahasto-osuudet jäsenkunnittain.
17 §
Jäsenkuntien osuudet varoista ja vastuut veloista ja velvoitteista
Jäsenkuntien osuudet kuntayhtymän varoihin määräytyvät kuntayhtymän pe- ruspääomaosuuksien suhteessa.
Jäsenkuntien vastuu kuntayhtymää varten otetuista veloista ja kuntayhtymään kohdistuvista velvoitteista määräytyy kuntayhtymän peruspääomaosuuksien suhteessa. Sama koskee sellaisia kuntayhtymän menoja, joita ei muutoin saada katetuksi.
18 §
Talousarvio- ja suunnitelma sekä raportointi jäsenkunnille sekä talouden ja toi- minnan seurantajärjestelmä
Talousarvion ja taloussuunnitelman laatimisessa noudatetaan kuntalakia. Taloussuunnitelmaa valmisteltaessa jäsenkunnille on varattava riittävän ajoissa tilaisuus esitysten tekemiseen kuntayhtymän toiminnan kehittämiseksi ja so- peuttamiseksi jäsenkuntien toiminnallisiin tavoitteisiin ja taloudellisiin mahdolli- suuksiin.
Kuntayhtymä käy vuosineljänneksittäin neuvottelun kunkin jäsenkunnan kanssa palvelusopimuksen mukaisen toiminnan ja talouden toteutumisesta.
Hallituksen ehdotus talousarvioksi ja –suunnitelmaksi on toimitettava viivytyk- settä jäsenkunnille tiedoksi.
Hallituksen esityksessä talousarvioksi ja taloussuunnitelmaksi on otettava kan- taa jäsenkuntien tekemiin esityksiin.
Muutokset talousarvioon on hyväksyttävä talousarviovuoden aikana.
Kuntayhtymällä on talouden ja toiminnan ajantasainen seurantajärjestelmä, jolla todennetaan asetettujen tavoitteiden saavuttaminen tai niistä poikkeami- nen.
Hallitus raportoi kuukausittain jäsenkunnille kuntakohtaisesti palvelujen käy- töstä ja laskutuksesta.
19 §
Tilikauden yli-/alijäämäkäsittely
Tilinpäätöstä käsitellessään yhtymävaltuusto voi päättää, että tilikauden yli- jäämä tai osa siitä palautetaan jäsenkunnille niiden palvelujen käytön mukai- sessa suhteessa.
Vastaavasti tilikauden alijäämän suhteen yhtymävaltuusto voi päättää, että syntynyt alijäämä katetaan kokonaan tai osittain jäsenkunnilta perittävällä maksulla palvelujen käytön mukaisessa suhteessa.
Tilikauden ylijäämän palautus voi tapahtua ainoastaan tilanteessa, jossa ta- seessa ei ole kertynyttä alijäämää aikaisemmilta tilikausilta.
20 §
Alijäämän kattaminen
Mikäli jäsenkunnat eivät ole hyväksyneet kuntalain 119 §:n 2 momentissa tar- koitettua selvityshenkilön tekemään ehdotusta alijäämien kattamisesta kunta- lain 57 §:ssä säädetyllä tavalla, korotetaan palveluhintoja talousarvion ja - suunnitelman yhteydessä niin, että viimeksi päättyneen tilikauden mukainen alijäämä tulee katettua taloussuunnitelman vuosina.
21 § Tilinpäätös
Tilinpäätöksen allekirjoittavat hallituksen jäsenet ja kuntayhtymän toimitusjoh- taja.
7 Luku
KUNTAYHTYMÄN TOIMINTOJEN JA INVESTOINTIEN RAHOITTAMINEN
22 §
Kuntayhtymän rahoitus
Järjestämis- ja tuottamisvastuun aiheuttamat kustannukset rahoitetaan jäsen- kuntien saamistaan palveluista suorittamilla palvelumaksuilla. Kunnalta perittä- vät maksut voivat perustua myös jäsenkuntien asukasmäärään tai muuhun las- kutusperusteeseen. Maksut määrätään kaikille jäsenkunnille yhdenmukaisin pe- rustein.
Yhtymävaltuusto päättää talousarvion hyväksymisen yhteydessä palvelumaksu- jen sekä asukasmääriin perustuvien maksujen hinnoitteluperusteista.
Asukasmäärään perustuvia maksuja ovat erityisvelvoitteista, ensihoidosta sekä muista vastaavista toiminnoista aiheutuvien kustannusten kattamiseksi perittä- vät maksut, jotka yhtymävaltuusto vuosittain vahvistaa. Maksun vahvistamisen yhteydessä yhtymävaltuusto hyväksyy ne toiminnot, joista aiheutuvat kustan- nukset katetaan erityisvelvoitemaksulla.
Kuntayhtymän ulkopuolisten palveluntuottajien loppuasiakkaille tuottamat pal- velut laskutetaan kotikunnalta käytetyn palveluyksikön hinnoittelulla. Ulkopuo- lisilla palveluntuottajilla tässä tarkoitetaan myös kunnan tekemien ulkoistamis- sopimusten osapuolia.
Kuntayhtymän toimintakulujen taso saa vuosina 2019-2020 kasvaa tilinpäätök- sen 2018 mukaisesta tasosta ainoastaan palkkojen sopimuskorotusten sekä henkilöstön sivukuluihin kohdistuvan lainsäädännön muutosten mukaisesti.
23 §
Investoinnit ja pääomarahoitus
Investoinnit voidaan yhtymävaltuuston päättämällä tavalla rahoittaa kuntayhty- män tulorahoituksella ja kassavaroin, vieraalla pääomalla tai käyttää muita ra- hoitusinstrumentteja yhtymävaltuusto hyväksymän rahoitus- ja korkoriskipoli- tiikan mukaisesti.
Kuntayhtymän liikelaitos voi varautua investointeihin myös tulorahoituksen kautta.
Investointeihin käytetyn vieraan pääoman korot ja lyhennykset rahoitetaan jä- senkunnilta ja muilta maksajilta perittävillä palvelumaksuilla palvelujen käytön mukaisessa suhteessa koskien niiden sairaaloiden ja toimintayksiköiden palve- luja, joiden investointeihin lainat on otettu.
24 § Suunnitelmapoistot
Suunnitelman mukaisten poistojen laskentaperusteet hyväksyy yhtymäval- tuusto.
25 §
Maksuehto ja viivästymiskorko
Jäsenkunnilta perittävien palvelumaksujen ja muiden maksuosuuksien ja suori- tusten erääntymisajat määritellään siten, että jäsenkunnille jää vähintään nel- jäntoista (14) päivän suoritusaika.
Viivästyneelle suoritukselle jäsenkunta ja kuntayhtymä maksaa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaista viivästyskorkoa.
26 § Rahastot
Rahastojen perustamisesta ja niiden säännöistä päättää yhtymävaltuusto 2/3 määräenemmistöllä.
8 Luku
HALLINNON JA TALOUDEN TARKASTAMINEN
27 § Tarkastuslautakunta
Kuntayhtymässä on tarkastuslautakunta, jonka tehtävistä säädetään kunta- laissa. Tarkastuslautakunnan kokoonpanosta, toimivallasta ja koollekutsumi- sesta määrätään tarkemmin hallintosäännössä.
28 §
Hallinnon ja talouden tarkastus
Xxxxxxxxx ja talouden tarkastamisessa noudatetaan, mitä siitä on säädetty kun- talaissa ja määrätty hallintosäännössä.
29 §
Sisäinen tarkastus
Kuntayhtymällä on sisäisen tarkastuksen toiminto. Sisäisen tarkastuksen toi- minnasta määrätään tarkemmin hallintosäännössä.
9 Luku
KUNTAYHTYMÄN PURKAMINEN JA LOPPUSELVITYS
30 §
Kuntayhtymän purkaminen ja loppuselvitys
Kuntayhtymän purkamisesta päättävät jäsenkuntien valtuustot.
Jäsenkuntien valtuustot päättävät kuntayhtymän purkamisen yksityiskohtia koskevasta sopimuksesta.
Kuntayhtymän purkautuessa hallituksen on huolehdittava loppuselvityksestä, elleivät jäsenkunnat sovi muusta järjestelystä. Kuntayhtymän varat, joita ei tarvita loppuselvityksen kustannusten ja velkojen suorittamiseen eikä si- toumusten täyttämiseen, jaetaan jäsenkunnille peruspääomaosuuksien suh- teessa. Jos kustannusten ja velkojen suorittamiseen sekä sitoumusten täyttä- miseen tarvittava määrä on varoja suurempi, jäsenkunnat ovat velvolliset suo- rittamaan erotuksen edellä mainittujen osuuksien suhteessa.
Jäsenkuntien valtuustot hyväksyvät loppuselvityksen.
Viimeinen tilinpäätös ja vastuuvapaus käsitellään jäsenkuntien valtuustoissa.
31 §
Perussopimuksen muuttaminen
Perussopimusta voidaan muuttaa, jos vähintään kaksi kolmannesta (2/3) jä- senkunnista sitä kannattaa ja niiden asukasluku on vähintään seitsemänkym- mentä prosenttia (70 %) kaikkien jäsenkuntien yhteenlasketusta asukaslu- vusta.
32 §
Sopimuksesta aiheutuvien erimielisyyksien ratkaiseminen
Tämän sopimuksen tulkinnasta johtuva erimielisyys, jota muuten ei saada so- vittua, ratkaistaan hallintoriita-asiana hallinto-oikeudessa.
10 Luku
MUUT MÄÄRÄYKSET
33 §
Henkilöstön eläkevastuut
Kuntayhtymän palvelukseen siirtyvän henkilöstön eläkemenoperusteisista mak- suosuuksista vastaa 1.1.2019 alkaen työnantajana toimiva kuntayhtymä.
Kuntayhtymän hoidettaviksi siirtyvistä toiminnoista jo eläkkeellä olevista henki- löistä aiheutuvista eläkemenoperusteisista eläkemaksuista vastaa edelleen asi- anomainen kunta.
11 Luku VOIMAANTULO
34 § Voimaantulo
Tämä muutettu perussopimus tulee voimaan 1.1.2019.
Perussopimuksen mukainen toiminta ja palvelutuotanto käynnistyy 1.1.2019.
Uuden perussopimuksen voimaantuloon asti noudatetaan Kymenlaakson sai- raanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymän voimassaolevaa perussopimusta.
Tämä muutettu perussopimus tultuaan voimaan korvaa aikaisemman 1.11.2016 voimaan tulleen perussopimuksen.
Ennen muutetun sopimuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpa- non edellyttämiin toimenpiteisiin.
35 §
Siirtymäkauden määräykset
Tämän perussopimuksen uuden yhtymävaltuuston jäsenet valitaan 1.1.2019 al- kavalle kaudelle 30.11.2018 mennessä. Yhtymävaltuusto kokoontuu 1.1.2019 jälkeen mahdollisimman pian valitsemaan yhtymähallituksen. Uusien toimielin- ten valintaan asti toimivat kuntayhtymän nykyiset toimielimet.
1.1.2019 aloittavan kuntayhtymän toiminnan organisointiin, talouteen ja hallin- toon liittyvät valmistelut hyväksytään kuntien poliittisessa ohjausryhmässä ja nykyisen kuntayhtymän hallintoelimet ryhtyvät niiden täytäntöönpanoon edel- lyttämiin toimenpiteisiin. Tällaisia asioita ovat mm. johtavien viranhaltijoiden valinnat ja vuoden 2019 talousarvio ja -suunnitelma valmistelut.
ALLEKIRJOITUKSET
HAMINAN KAUPUNKI KOTKAN KAUPUNKI
KOUVOLAN KAUPUNKI MIEHIKKÄLÄN KUNTA
PYHTÄÄN KUNTA VIROLAHDEN KUNTA