POSION KUNNAN YLEISET HANKINTAOHJEET

POSION KUNNAN YLEISET HANKINTAOHJEET

Hyväksytty kunnanhallituksen päätöksellä 13.9.2010.

Määritelmiä ja käsitteitä

1. Hankinta

Tavaroiden ja palvelujen ostamista sekä urakalla teettämistä taloudellista vastiketta vas- taan oman organisaation ulkopuoliselta toimijalta.

2. Hankintasopimus

Hankintasopimuksella tarkoitetaan hankintakilpailun jälkeen tehtävää kirjallista sopimusta. Hankintasopimuksen perusteella tehdään tarvittaessa erillisiä tavara- tai palvelutilauksia, jotka on erotettava hankinnan kilpailuttamisesta. Erilaiset tilaukset ovat aiemmin tehdyn hankintapäätöksen ja sopimuksen konkreettista täytäntöönpanoa. Kuitenkin on huomatta- va, että pienhankinnoissa ja suorahankinnoissa voi tapahtua tilauksia ilman kilpailutusta.

3. Hankintayksikkö

Hankintalaissa määritelty toimija (tilaaja), jonka tulee hankinnoissaan noudattaa hankinta- lakia. Hankintayksikkö on hankinnan suorittava organisaatio, jota edustaa esimerkiksi kun- nan tai kuntayhtymän toimielin tai viranhaltija. Hankintayksikkö tai siihen kuuluva organi- saatio toimii hankinnassa sopimuksen tekijänä ja tilaajana.

4. Yhteishankintayksikkö

Hankintayksiköiden perustama toimija, joka hankkii kilpailuttaen sen suoraan tai välillisesti omistaville ja yhteishankintayksikön toimintaan liittyneille hankintayksiköille tavaroita tai palveluja taikka tekee näille tavaroita, palveluja tai rakennusurakoita koskevia hankintaso- pimuksia tai puitejärjestelyjä.

5. Sidosyksikkö

Hankintayksikköön sidossuhteessa (esim. kuntakonserni) oleva oikeudellisesti itsenäinen yksikkö. Sidosyksikköhankintoja ei tarvitse kilpailuttaa. EU-kynnysarvot ylittävistä sidosyk- sikköhankinnoista on käytännössä ilmoitettava HILMA-kanavalla laissa säädetyllä tavalla.

6. Tilaaja

Hankintayksikkö, joka toimii hankintalain tarkoittamana hankinnan kilpailuttajana (ks. han- kintayksikkö). Tilaajaksi kutsutaan myös hankintasopimuksen toteuttamiseen liittyvän tava- ran, palvelun tai rakennustyön tilaajaa samoin kuin suorassa hankinnassa toimivaa hankintayksikön edustajaa (vrt. ostaja).

7. Tilaaja-tuottaja

Hankintalain tarkoittamasta tilaajasta on erotettava hallinnon organisointiin liittyvät tilaaja- tuottaja -käsitteet ja -järjestelmät. Niiden puitteissa hankinnat voidaan toteuttaa kunnan sisäisenä tilaamisena ja tuottamisena tai niin, että organisaatiossa tilaajana tai tuottajana toimivan organisaation edustaja suorittaa hankintalain tarkoittaman kilpailuttamisen laissa säädetyllä tavalla.

8. Ehdokas

Toimittaja, joka on ilmoittanut halukkuutensa osallistua tarjouskilpailuun tai jolta on pyydet- ty tarjous.

9. Tarjoaja

Toimittaja, joka on jättänyt tarjouksen.

10. Toimittaja

Tavaran toimittaja, palvelun tuottaja tai urakoitsija, joka tarjoaa markkinoilla tuotteitaan tai palveluitaan. Toimittajaksi kutsutaan myös hankintakilpailun voittanutta tilaajan sopimus- kumppania, joka vastaa hankintasopimuksesta.

11. Tuottaja

Ks. toimittaja

12. Ostaja

Hankinnan tai ostotapahtuman käytännön toteuttaja hankintayksikön edustajana.

13. Hankintasopimus

Osapuolten yhtäpitävä tahdonilmaisu hankinnasta ja sen ehdoista. Hankintasopimus kos- kee tavaran toimittamista, palvelun suorittamista tai rakennustyön tekemistä. Hankintalais- sa hankintasopimukseksi kutsutaan osapuolten välistä kirjallista sopimusta.

14. Tavarahankintasopimus

Sopimus, joka koskee irtaimen tavaran ostoa, vuokraamista tai leasingvuokraamista perin- teisin sopimuksin taikka puitesopimuksin, puitejärjestelyin tai osto-optioin. Tavarahankinta- sopimus voi lisäksi koskea hankintaan liittyvää kokoamis- ja asennustyötä.

15. Palveluhankintasopimus

Sopimus, joka koskee pääosin palvelun ostamista.

16. Rakennusurakkasopimus

Sopimus, joka koskee pääasiassa rakennustyön suorittamista rakennuskohteessa. Ra- kennusurakka voi olla talon-, maan- tai vesirakennustöiden muodostama taloudellinen tai tekninen kokonaisuus.

17. Puitesopimus

Sopimus, joka tehdään yhden tai useamman tavaran- tai palvelutoimittajan taikka urakoit- sijan kanssa ja jossa sovitaan tietyn ajan kuluessa tehtäviin hankintoihin sovellettavista hinnoista, määristä tai muista ehdoista. Kynnysarvot ylittävissä hankinnoissa, joissa sovel- letaan hankintalakia, puitesopimuksia kutsutaan puitejärjestelyiksi (ks. puitejärjestely)

18. Käyttöoikeussopimus

Palvelua tai rakennusurakkaa koskeva sopimus, jossa palvelun tai rakennustyön vastik- keena on joko toteutettavan palvelujärjestelmän (esim. vesijohtoverkoston) käyttöoikeusoi- keus tai rakennettavan kohteen käyttöoikeus taikka tällainen oikeus ja maksu yhdessä.

19. Kumppanuussopimus

Sopimustyyppi, jossa korostuu sopijapuolten yhteistyö ja jonka puitteissa pyritään löytä- mään uusia innovaatioita. Kumppanuussopimus on yleensä pitkäkestoinen.

20. Hankintaohjelma

Hankinnassa mahdollisesti käytettävä asiakirja, jossa määritellään toteutettavaan hankin- taan liittyvät, tarjouspyyntöä täydentävät kaupalliset ehdot (vrt. urakkaohjelma).

21. Urakkaohjelma

Rakennusurakkaan liittyvä kaupallinen asiakirja (vrt. hankintaohjelma), jossa määritellään mm. hankkeen sopimusoikeudelliset velvoitteet.

22. Hankintamenettelyt

Hankintalaissa mainitut erilaiset tavat (esim. avoin ja rajoitettu menettely) toteuttaa hankin- takilpailu.

23. Avoin menettely

Hankintamenettely, jossa kaikki halukkaat toimittajat voivat tehdä tarjouksen.

24. Rajoitettu menettely

Hankintamenettely, jossa hankintayksikkö pyytää tarjouksen valitsemiltaan ehdokkailta eli rajoitetulta määrältä ehdokkaita hankintalain mukaisesti.

25. Neuvottelumenettely

Hankintamenettely, jossa hankintayksikkö hankintailmoituksessa tai tarjouspyynnössä mainituin tavoin kilpailuttaa ja erityisin perustein neuvottelee yhden tai useamman toimitta- jan kanssa sopimuksen ehdoista.

26. Kilpailullinen neuvottelumenettely

Hankintamenettely, jossa hankintayksikkö neuvottelumenettelyä muistuttavalla tavalla eri vaiheiden kautta valitsee hankkeen toteuttajan ja neuvottelee sopimusehdot.

27. Puitejärjestely

Puitesopimuksiin kuuluvassa hankintalaissa on mainittu erityinen menettely hankinnan toteuttamiseksi. Puitejärjestelyyn valittujen yritysten välillä on mahdollista sopimuskauden aikana pitää ns. jatko- eli minikilpailutus yritysten keskinäisen toimituksellisen aseman uu- delleenarvioimiseksi hinnan tai laadullisten ominaisuuksien perusteella.

28. Suorahankinta

Hankintamenettely, jossa hankinta tehdään ilman tarjouskilpailua yhdeltä tai usealta toimit- tajalta.

29. Tarjouskilpailu

Hankintaprosessin vaihe, jolla hankintayksikkö pyrkii tarjouspyynnöllä löytämään edulli- simman toimittajan.

30. Suunnittelukilpailu

Menettely, jossa hankintayksikkö voi hankkia suunnitelman tai mallin, jonka erityinen tuo- maristo valitsee kilpailun perusteella (vrt. suunnitteluhankinta ).

31. Suunnitteluhankinta

Suunnittelutehtävän (esim. kaavoitus- ja rakennussuunnittelu) toteuttamiseksi suoritettava palveluhankinta kilpailuttamalla ilman erityisen tuomariston käyttämistä

(ks. suunnittelukilpailu).

32. Urakkakilpailu

Menettely, jossa hankintayksikkö pyrkii kilpailuttamalla löytämään edullisimman rakennus- työn toteuttajan.

33. Rakennusurakka

Sellainen talonrakennus tai muu rakennustyö, joka muodostaa taloudellisen tai teknisen kokonaisuuden.

34. Kynnysarvo

Hankintalaista ilmenevä ilmoitusvelvollisuuden euromääräinen arvonlisäveroton vähim- mäisarvo. Kynnysarvo voi olla kansallinen kynnysarvo tai EU-kynnysarvo. Näiden arvojen ylittävissä hankinnoissa noudatetaan hankintalaissa säädettyjä yksityiskohtaisia määräyk- siä (vrt. raja-arvo).

35. Raja-arvo

Kansallisen kynnysarvon ylittävissä, mutta EU-kynnysarvon alittavissa hankinnoissa neu- vottelumenettelyn käytön sallittavuuden rajat osoittava euromäärä (vrt. kynnysarvot).

36. Ennakkoilmoitus/kausi-ilmoitus

Ilmoitus tulevan vuoden aikana suunnitelluista, EU-kynnysarvon ylittävistä hankinnoista.

37. Hankintailmoitus

Ilmoitus, jolla annetaan mahdollisuus osallistua tarjouskilpailuun tai tehdä osallistumisha- kemus.

38. Jälki-ilmoitus

Hankintasopimuksen jälkeinen ilmoitus voittaneesta tarjouksesta EU-kynnysarvot ylittävis- sä hankinnoissa.

39. Tilastoilmoitus

Kauppa- ja teollisuusministeriön ohjeiden mukainen ilmoitus hankinnasta.

40. Osallistumishakemus

Hakemus, jolla ehdokas (yritys ym.) pyytää saada osallistua tarjouskilpailuun.

41. Tuoteryhmä

Euroopan yhteisöjen tilastollisen tuotenimikkeistön (CPV) mukainen tavaran, palvelun tai urakkatyön tekninen ryhmittely viitenimikkeistöin ja numeroin (hankintasanasto).

42. Tekninen eritelmä

Toteutettavan hankinnan tarkoittaman tehtävän määrittelyssä käytettävä yhdenmukaistettu tai tunnustettu standardi taikka eurooppalainen tekninen hyväksyntä.

43. Toimittajarekisteri

Hankintayksikön tai muiden hankintayksiköiden tai yhteisöjen ylläpitämä rekisteri, johon hyväksytään ne tavarantoimittajat ja palvelujen tuottajat sekä urakoitsijat, jotka täyttävät hankintayksikön asettamat yleiset rekisteröintiehdot.

1 Yleistä

1.1 Hankintaohjeiden soveltaminen

Sen lisäksi, mitä julkisista hankinnoista annetussa laissa (348/2007) eli hankintalaissa ja vesi- ja energiahuollon, liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankinnois- ta annetussa laissa (349/2007) eli erityisalojen hankintalaissa ja niitä täydentävissä sää- döksissä, kuntalaissa ja hallintolaissa säädetään sekä kunnan taloussäännössä määrä- tään, noudatetaan kunnan ja kuntakonserniin kuuluvien hankintayksiköiden hankinnoissa näitä ohjeita.

Hankintalain tarkoittamalla hankinnalla tarkoitetaan organisaation ulkopuolelta tapahtuvaa tavaroiden ja palvelujen ostamista, vuokraamista tai siihen rinnastettavaa toimintaa sekä urakalla teettämistä.

Xxxxxxxxxxx ei tarkoiteta kuitenkaan esimerkiksi kiinteän omaisuuden hankintaa ja vuokra- usta saatikka kiinteän omaisuuden myyntiä. Hankinnaksi ei katsota myöskään lainan han- kintaa, kun taas rahoituspalveluiden hankinta on hankintalain alaisen kilpailuttamisen pii- rissä.

Hallinto-organisaation tai kuntakonsernin sisäisissä hankinnoissa ei ole kilpailuttamisvel- vollisuutta. Näissäkin hankinnoissa voidaan kuitenkin soveltuvin osin noudattaa hankinta- ohjeita, varsinkin jos hankintayksikössä sovelletaan ns. tilaaja-tuottaja -järjestelmää. Han- kinnan säilyminen kuntakonsernin sisäisenä sidosyksikköhankintana arvioidaan hankinta- lain 10 §:n ja oikeuskäytännön perusteella.

Vastaavasti hankintalain mukaan arvioidaan, onko kuntien yhteistoiminnan kohdalla kysy- mys kaupallisesta taloudellista vastiketta vastaan tapahtuvasta hankinnasta vai laaja- alaisemmasta hankintalain soveltamisalan ulkopuolelle jäävästä yhteistoiminnasta.

Hankinnat jakaantuvat taloudellisen arvon perusteella kolmeen eri ryhmään

1) hankintalaissa tarkoitettujen kansalliset kynnysarvot alittaviin eli pienhankintoihin

2) kansalliset kynnysarvot ylittäviin eli kansallisiin ja

3) EU-kynnysarvot ylittäviin eli EU-hankintoihin.

Kunnan yleisiä hankintaohjeita sovelletaan kaikkiin kunnan hankintoihin. Käytännössä oh- jeiden merkitys korostuu kansalliset kynnysarvot alittavien hankintojen kohdalla, joihin ei sovelleta hankintalain velvoitteita. Kokonaiskuvan saamiseksi hankintatoiminnasta hankin- taohjeessa annetaan toimintaohjeita myös kansalliset kynnysarvot ylittäviin hankintoihin, joiden kohdalla on lisäksi otettava huomioon hankintalain ja -asetuksen yksityiskohtaiset velvoitteet.

1.2 Yleiset hankintaperiaatteet

Hankinnat on suoritettava taloudellisesti ja tarkoituksenmukaisesti. Hankinnoissa on käy- tettävä hyväksi olemassa olevat kilpailuolosuhteet (HL 2 §). Tarjouksista tulee hyväksyä

se, joka on kokonaistaloudellisesti edullisin tai hinnaltaan halvin sen mukaan kuin tarjous- pyynnössä on esitetty.

Hankinnoissa on noudatettava hankinnan suuruudesta riippumatta avoimuuden, tasapuoli- suuden ja syrjimättömyyden periaatteita. Tarjoajaehdokkaita ja tarjouksentekijöitä on koh- deltava sekä saatuja tarjouksia on käsiteltävä näiden periaatteiden mukaisesti hankinta- prosessin eri vaiheissa.

Hankinnoissa noudatettavasta sopimusmenettelystä on säädetty erikseen muun muassa oikeustoimilaissa ja kauppalaissa. Oikeustoimilain periaatteista poiketen hankintalain tar- koittama hankintasopimus syntyy vasta sopimuksen allekirjoittamisella.

Hankintasopimukset voidaan laatia käyttäen hyväksi julkisten hankintojen yleisiä Sopi- musehtoja tai muita hankinnan laadun edellyttämiä palvelu- tai rakennusalan yleisiä sopi- musehtoja. Sopimusehtoja käytettäessä on varmistauduttava niiden soveltuvuudesta ky- seiseen hankintaan.

Kunnallishallinnossa käytetyistä yleisistä sopimusehdoista mainittakoon

• XXXX 2009, tavarat ja palvelut

• JIT 2007, ICT-hankinnat

• YSE 1998, rakennusurakkasopimukset

• KSE 1995, konsulttisopimukset

• KE 2008, kone- ja kuljetuspalvelut.

1.3 Yhteishankinta ja kuntien välinen hankintayhteistyö

Kunnan/kuntayhtymän ja kuntakonserniin kuuluvan muun hankintayksikön tulee päättää, mitkä hankinnat toteutetaan hajautetusti, hajakeskitetysti tai keskitetysti. Eri vastuualuei- den tarvitsemat samankaltaiset tuotteet tai palvelut tulee mahdollisuuksien mukaan hank- kia keskitetysti organisaation puitteissa. Yhteishankintojen toteuttamistavasta ja yhteis- hankinnoin hankittavista tavaroista päättää kunnanhallitus, jollei johtosäännöllä ole toisin määrätty.

Hankinnoissa on pyrittävä tarkoituksenmukaiseen yhteistyöhön hankintarenkaita ja/tai hankintalain tarkoittamia yhteishankintayksiköitä käyttäen. Hankintarenkaita käytettäessä kunnan/kuntayhtymän ja kuntakonserniin kuuluvan muun hankintayksikön edustajien toi- mivaltuudet määrätään yhteistoimintasopimuksilla, johtosäännöillä ja niihin perustuvilla päätöksillä.

Yksinkertaisimmillaan yhteistyö voi olla vain niin sanottua konsultatiivistä yhteistyötä, jossa kukin hankintayksikkö muodollisesti toimii erikseen, mutta hankinnoissa pyritään löytä- mään yhteisiä toimintalinjoja. Yhteistyötä voidaan myös syventää esimerkiksi niin, että hankintayksiköt pyytävät yhdessä samansisältöisin tarjouspyynnöin tarjouksia ja sitoutuvat siihen päätösehdotukseen, joka yhteisesti kilpailun perusteella valmistellaan. Hankintayk- siköt kuitenkin tekevät päätöksen tällöin muodollisesti itsenäisenä noudattaen yhteisesti hyväksyttyä päätössuositusta.

Yhteistoimintaa voidaan tehostaa antamalla toisen kunnan (ns. isäntäkunnan) viranomai- selle pysyvä oikeus tehdä päätöksiä yhteishankinnoissa. Kysymys on tällöin hankintaor- ganisaatiosta päättämisestä. Toimivallan antamisessa toiselle kunnalle tulee noudattaa

kuntalain määräyksiä. Mikäli sen sijaan on kysymys yksittäisen tavara- tai palveluerän hankkimisesta yhteishankintana alueellisen tai valtakunnallisen yhteishankintayksikön toi- mesta, kysymys ei ole hankinnan organisoinnista, vaan kilpailuttamispalvelun hankinnasta, jota koskevasta toiminnasta on säädetty hankintalain 11 §:ssä.

Hankintalain 11 §:n tarkoittamat yhteishankintayksiköt on perustettava ja niiden tehtävät määrättävä lain edellyttämällä tavalla. Hankintayksiköt voivat tällöin käyttää hyväkseen perustetun yhteishankintayksikön kilpailuttamia puitejärjestelyjä. Yhteishankintayksiköt voivat kilpailuttaa myös hankintayksiköiden tarvitsemia erillisiä tavaraeriä, palveluja tai ra- kennustöitä.

1.4 Laatuvaatimukset

1.4.1 Yleiset laatuvaatimukset

Hankintayksikön tulee päättää hankittavan tavaran, palvelun ja rakennustyön sisällöstä, laajuudesta ja laadusta. Laadun määritys tapahtuu kunkin toiminta-alueen erityistarpeiden pohjalta. Hankintayksiköllä on perusvastuu siitä, että laatuvaatimukset asetetaan riittävän korkeiksi.

Hankinnan sisällön määrittely, jota käsitellään tarkemmin tämän hankintaohjeen kohdassa 4.2, on hankintaprosessin tärkein vaihe. Sisältövaatimuksilla määritellään tarvittaessa yksi- tyiskohtaisesti tuotteen, palvelun tai rakennustyön laatu (hankinnan peruslaatuvaatimuk- set).

Hankinnoissa on otettava huomioon mahdollisuuksien mukaan kestävä kehitys, tuotteiden ja niiden pakkausmateriaalien ympäristövaikutukset ja -kuormitukset sekä kierrätysmah- dollisuudet tavaran tai rakennusmateriaalin koko elinkaaren aikana. Tavara- ja palvelu- hankinnat on pyrittävä kohdistamaan yleisesti saatavilla oleviin malleihin ja laatuihin. Han- kinnoissa on vältettävä tarpeettomia rinnakkaistuotteita. Tuotteen tai palvelun yleispäte- vyydellä on merkitystä paitsi kilpailuun myötävaikuttavana tekijänä myös sillä, että hankin- tayksikkö ei tule väärällä tavalla sidotuksi ainoan toimittajan tuotteisiin. Väärällä sidonnai- suudella on merkitystä erityisesti ICT-alan hankinnoissa.

Hankinnoissa on huolehdittava siitä, ettei laatuvaatimuksia aseteta korkeammiksi, kuin mitä kulloinkin on tarpeellista. Tarjouspyyntöasiakirjoihin on sisällytettävä kaikki hankinnan toteuttamisen kannalta tarpeelliset laatua koskevat tiedot, jotta kilpailuun osallistuvat voivat saada oikean käsityksen tilaajan tarpeista ja hankkeen yksityiskohdista. Muita kuin tar- jouspyyntöasiakirjoissa esitettyjä vaatimuksia ei voida käyttää tarjousten vertailussa, vaik- ka myöhemmin havaittaisiin, että jonkun yrityksen esittämillä reunaehdoilla voitaisiin saa- vuttaa parempi lopputulos. Mikäli hankintoja vertailtaessa ilmenee, että laatuvaatimukset on määritelty hankintayksikön tarpeiden kannalta epätarkoituksenmukaisesti tai muuten puutteellisesti, niin tällöin hankinta voidaan käytännössä keskeyttää. Sen jälkeen joudu- taan määrittelemään tuote tai palvelu uudestaan ja aloittamaan tarjouskilpailu alusta. Han- kintayksikkö joutuu aina harkitsemaan hankinnan sisällön perusteella, onko hankinnan keskeyttämisen sijasta tarkoituksenmukaisempaa päästä hankinnassa nopeasti eteenpäin ja siirtyä lain sallimissa puitteissa neuvottelumenettelyyn.

Tarjouspyynnössä esitettävät laatua koskevat vaatimukset voivat koskea esimerkiksi:

▪ toimittajan toiminnallisia valmiuksia, ellei niitä ole voitu ottaa riittävästi

▪ huomioon jo yrityksen kelpoisuutta arvioitaessa

▪ tavaraan, palveluun tai rakennustyöhön kohdistuvia ominaisuuksia

▪ yrityksen innovaatiokykyä

▪ laadunvarmistusta tai laatujärjestelmää

▪ sovellettavia standardeja

▪ teknisiä erityisvaatimuksia

▪ koulutusta, kokemusta

▪ ympäristövaikutuksia

▪ energian säästöä

▪ huoltoa

▪ kestävää kehitystä.

Tehtävän sisältöä koskevan laadunmäärityksen ohella suoritukseen laatuun vaikuttaa eri- tyisesti palveluhankinnoissa ja urakoissa olennaisesti hankinnan toteuttavan yrityksen yleinen ammattitaito (soveltuvuus/kelpoisuus) ja laatujärjestelmä tai muu laadunvarmistus- tapa. Yrityksen soveltuvuutta koskeviin kysymyksiin hankintayksikön tulee kiinnittää huo- miota valittaessa yrityksiä tarjouskilpailuun rajoitetussa menettelyssä ja neuvottelumenet- telyissä. Avoimessa menettelyssä tarjoajien kelpoisuuteen voidaan myös kiinnittää huo- miota, joskin toimittajien ominaisuuksia arvioidaan vasta tarjousten jättämisen jälkeen.

1.4.2 Tekniset eritelmät

Jos tarjouspyyntöasiakirjat sisältävät tavaran ominaisuuksia koskevia vaatimuksia, kuten teknisiä eritelmiä, ne tulee laatia noudattaen EU:n puitteissa vahvistettua yleistä hankin- tasanastoa ja viitenumerointia (CPV). Hankintasanasto perustuu EU:n parlamentin ja neu- voston asetukseen n:o 2195/2002 sekä direktiivin muutoksista johtuvaan sittemmin annet- tuun Komission asetukseen (EY) n:o 213/2008. Hankintasanastoa käytetään hankinta- asetuksen mukaisesti suppeammin EU-kynnysarvot alittavissa hankinnoissa verrattuna ne ylittäviin hankintoihin. Hankintasanasto on käytännössä löydettävissä hankintailmoituslo- makkeiden tiedostoista (xxx.xxxxxxxxxxxxxxxxxxx.xx) ja Creditan hankintailmoituslomakkei- den täyttöohjeista (xxx.xxxxxxx.xx ). Hankintailmoituksissa käytettävät uudet CPV-koodit on vahvistettu laeilla 797 ja 798/2008.

Tehtävän määrittelyä koskevia teknisiä eritelmiä ei saa laatia siten, että ainoastaan tietyn valmistajan tuote voi tulla kysymykseen. Yritysten tasavertaisen ja syrjimättömän kohtelun mahdollistamiseksi tiettyyn tavaramerkkiin viittaaminen on poikkeuksellisesti sallittua aino- astaan, jos mainintaan liitetään ilmaisu ”tai vastaava”. Yksittäiseen tuotemerkkiin viittaami- nen saattaa olla välttämätöntä esimerkiksi silloin, kun hankitaan tuotteita tai palveluja, jot- ka pitää saada yhteensopiviksi jo olemassa oleviin laitteisiin tai toimintakonsepteihin. Kyn- nysarvot ylittävissä hankinnoissa viittaaminen tietyn valmistajan tuotteisiin edellyttää tar- kempia erityisperusteita.

Kynnysarvot ylittävissä hankinnoissa tekninen eritelmä määritellään ensisijaisesti viittaa- malla joko eurooppalaisten standardien mukaisiin kansallisiin standardeihin tai eurooppa- laisiin teknisiin hyväksyntöihin tai eritelmiin hankintalain mukaisesti.

1.5 Laadunvarmistus ja -valvonta

Tavaran, palvelun tai rakennustyön laatu määritellään lähtökohtaisesti tarjouspyynnössä ja sen teknisissä liitteissä. Tilaaja voi tämän lisäksi edellyttää, että tavaran tai palvelun toimit- taja taikka urakoitsija noudattaa tuotteiden valmistuksessa tai palvelusten toimittamisessa taikka rakennustyössä yleisesti hyväksyttyä laatu- tai muuta järjestelmää.

Tilaaja voi laatujärjestelmän sijasta edellyttää toimittajalta muuta dokumentoitua laadun- varmistusta.

Laadunvarmistuksen kohdalla voidaan viitata eri toimialoja koskevien yleisten sopimuseh- tojen mahdollisiin laadunvarmistusta koskeviin määräyksiin.

Sopimussuhteen aikana tilaajan tulee mahdollisesta laadunvarmistusjärjestelmästä riip- pumatta seurata, että tuottaja täyttää sopimuksen edellyttämät laatuvaatimukset.

1.6 Saatavuus ja varastointi

Jos tavaraa on jatkuvasti kohtuuhintaan saatavissa, tarpeetonta varastointia on vältettävä. Hankintayksikön oma käyttövarasto on muutoinkin mitoitettava niin, että se on kustannus- ten ja toiminnan kannalta on optimaalinen. Hankinnasta ja varastoinnista poikkeusoloja varten (velvoitevarastointi) on säädetty erikseen.

2. Hankintamenettelyt

Hankintalaki sisältää direktiivien mukaisen kynnysarvon lisäksi kansallisen kynnysarvon. Julkiset hankinnat jakautuvat kolmeen eri ryhmään niiden taloudellisen arvon perusteella seuraavasti:

a) kansallisen kynnysarvon alittavat (= pienhankinnat)

b) kansallisen kynnysarvon ylittävät (= kansalliset hankinnat)

c) EU-kynnysarvon ylittävät hankinnat (= EU-hankinnat).

Eri hankintamenettelyjen käytettävyys riippuu mm. hankinnan taloudellisesta arvosta. Jäl- jempänä käsitellään hankintamenettelyjen käytön edellytyksiä eri suuruisissa hankinnois- sa.

2.1 Hankintamenettelyt kansallisen kynnysarvon alittavissa hankin- noissa eli pienhankinnoissa

2.1.1 Yleistä

Kansallinen kynnysarvo on

▪ 30 000 euroa tavara- ja palveluhankinnoissa,

▪ 100 000 euroa terveydenhoito- ja sosiaalipalvelujen hankinnoissa sekä eräissä työ- voimapalveluihin liittyvissä koulutuspalveluiden hankinnoissa ja

▪ 150 000 euroa rakennusurakoissa.

Kansallisen kynnysarvon alittaviin hankintoihin eli pienhankintoihin ei sovelleta hankintala- kia muutoin kuin hankintaoikaisua koskevan muutoksenhakusäännöksen osalta (HankL 83

§).

Näissä hankinnoissa hankintamenettelyn valinta on hankintayksikön harkinnassa. Pien- hankinnoissa on kuitenkin yleensä perusteltua noudattaa vastaavankaltaisia hankintame- nettelyjä kuin arvoltaan suuremmissa hankinnoissa. Menettelytavan valinnan ja hankinta- päätöksen ei tarvitse kuitenkaan olla samalla tavalla perusteltu kuin hankintalakia sovellet- taessa kynnysarvot ylittävissä hankinnoissa.

Hankinta suoritetaan pääsääntöisesti avointa tai rajoitettua menettelyä käyttäen saatuihin tarjouksiin perustuen. Neuvottelumenettelyä ja suorahankintaa ilman tarjouskilpailua käy- tetään silloin, kun tavanmukainen kilpailuttaminen ei ole hankkeen erityinen laatu tai vä- häisyys huomioon ottaen perusteltua esimerkiksi kilpailuttamisesta johtuvien kustannusten tai siihen kuluvan ajan johdosta.

2.1.2 Hankinnat kilpailuttaen

Avoin menettely

Avoimessa menettelyssä hankinnasta ilmoitetaan julkisesti hankintayksikön parhaaksi kat- somalla tavalla. Ilmoituksen perusteella kaikilla halukkailla toimijoilla on mahdollisuus pyy- tää tarjouspyyntöasiakirjat ja tehdä tarjous. Ilmoitusmenettelyn sisältö ja laajuus on pien- hankinnoissa hankintayksikön vapaasti määrättävissä. Käytännön hankintaa koskeva il- moitus julkaistaan esimerkiksi paikallis- tai maakunta lehdessä ja kunnan nettisivuilla.

Avointa menettelyä käytetään erityisesti silloin, kun hankitaan selkeästi määriteltäviä tuot- teita tai palveluita ja kun kysymyksessä on hankinta, joka voidaan ratkaista vain hinnan perustella.

Hankintapäätös tehdään saatujen hyväksyttävien tarjousten perusteella noudattaen tasa- puolisuuden ja syrjimättömyyden periaatetta.

Rajoitettu menettely

Rajoitetussa menettelyssä tarjouksia pyydetään määrätyltä joukolta toimittajia, jotka arvioidaan luotettaviksi ja toimituskykyisiksi suorittamaan aiottu hankinta tai muu tehtävä. Mahdollisimman tasapuolisen kilpailutilanteen luomiseksi tarjouspyyntö lähetetään riittävän monelle yritykselle. Suositeltavana määränä pienissä hankinnoissa voidaan pitää vähin- tään kolmea toimittajaa. Rajoitettua menettelyä käytetään erityisesti silloin, kun huomiota on kiinnitettävä ehdokkaiden soveltuvuuteen ja kun toimittajan valinta suoritetaan tarjous- ten kokonaistaloudellisuuden perusteella. Hankintapäätös tehdään saatujen hyväksyttävi- en tarjousten perusteella. Tarjoajien kanssa voidaan avoimessa ja rajoitetussa hankinta- menettelyssä kansalliset kynnysarvot alittavissa hankinnoissa tarvittaessa käydä neuvotte- luja, joiden tarkoituksena on vain selventää tai täsmentää tarjousten sisältöä taikka tilaajan vaatimuksia. Tarjoajien tasapuolinen kohtelu ei kuitenkaan saa vaarantua. Neuvottelun käyminen yksinomaan tarjoushinnan tarkistamiseksi (ns. tinkimiskierros) on kiellettyä.

Tässä tarkoitettu neuvottelu on erotettava jäljempänä mainittavasta erityisestä neuvotte- lumenettelystä.

Neuvottelumenettely

Kansalliset kynnysarvot alittavat hankinnat voidaan suorittaa myös neuvottelumenettelyin ilman erityistä syytä toisin kuin on sääntönä kynnysarvot ylittävissä hankinnoissa. Neuvot- telumenettely voi tapahtua usealta eri toimittajalta saadun tarjouksen perusteella tai neu- votellen heidän kanssaan ilman tarjousmenettelyä (vrt. neuvottelumenettelyn edellytykset kansalliset kynnysarvot ylittävissä hankinnoissa, kohta 2.2).

Neuvottelumenettely ilman kilpailua eli suora hankinta on sallittua jäljempänä mainituin edellytyksin (kohta 2.1.3).

2.1.3 Hankinta ilman kilpailuttamista (suora hankinta)

Hankinta ilman kilpailua eli suora hankinta on hankintalaissa mainittujen perusteiden (HankL 27–28 ja 67 §) lisäksi mahdollista kansallisen kynnysarvon alittavissa eli ns. pien- hankinnoissa, jos hankinnan arvo on vähäinen tai kilpailuttaminen on muutoin epätarkoi- tuksenmukaista. Xxxxxxxxx vähäisyys on arvioitava hankintayksikön hankintavolyymien ja hankintojen luonteen pohjalta. Suora hankinta on mahdollista esimerkiksi silloin, jos tar- jouskilpailussa mahdollisesti saavutettavat paremmat hinta- tai muut ehdot eivät ilmeisesti ylitä kilpailun järjestämisestä aiheutuvia kustannuksia eli niin sanottuja transaktiokustan- nuksia. Suora hankinta on mahdollista myös silloin, kun tavaran tai palvelun laatu ja hinta- taso ovat tiedossa, tai kun hankittavaa tavaraa ei ole muualta saatavissa tai kysymyksessä on poikkeuksellisen kiireinen hankinta.

Suorassa hankinnassa hankintayksikkö suorittaa tilauksen ilman tarjouspyyntöä

tai tekee hankintapäätöksen tarjouskilpailua järjestämättä vain yhdeltä toimittajalta pyyde- tyn tarjouksen perusteella.

Vähäisen hankinnan suuruutta ei ole laissa määritelty. Tarkemmat rajat pienhankinnoille on määritelty Posion kunnan pienhankintaohjeessa (=Ohje pienhankinnoille).

Rakentamishankkeissa kilpailuttamistarve on arvioitava tapauskohtaisesti kiinnittäen huo- miota hankkeen luonteeseen, suunnittelutarpeeseen, toimintaympäristöön jne. Keskeistä on tällöin myös se, onko kysymys uudisrakentamisesta vai korjausrakentamisesta.

Suora hankinta on erotettava tilauksista, joita hankintayksiköt tai niiden alaiset organisaa- tioon kuuluvat toimivaltaiset viranhaltijat ja työntekijät tekevät kilpailutettujen sopimusten puitteissa. Tilaukset ovat tällöin jo kilpailutettujen sopimusten täytäntöön panemista eikä itsenäisiä muutoksenhakukelpoisia päätöksiä.

Tarjouskilpailua ei tarvitse järjestää yhteishankinnassa, kun hankinta tehdään sellaiselta hankintalain 11 §:n tarkoittamalta yhteishankintayksiköltä, joka on noudattanut hankintalain säännöksiä hankinnan tekemisestä eli kilpailuttanut hankinnat. Yhteishankinnoissa tehtä- vien puitesopimusten ja puitejärjestelyjen täytäntöönpano toteutuu tilauksin kilpailun voit- taneelta tai voittaneilta toimittajilta.

2.2 Hankintamenettelyt kansallisen kynnysarvon ylittävissä, mutta EU-kynnysarvon alittavissa hankinnoissa eli kansallisissa hankinnoissa

2.2.1 Yleistä

Kansallinen kynnysarvo on

▪ 30 000 euroa tavara- ja palveluhankinnoissa on,

▪ 100 000 euroa terveydenhoito- ja sosiaalipalvelujen hankinnoissa sekä eräissä työ- voimapalveluihin liittyvissä koulutuspalveluiden hankinnoissa ja

▪ 150 000 euroa rakennusurakoissa.

Kansallisen kynnysarvon ylittävissä, mutta EU-kynnysarvon alittavissa hankinnoissa eli kansallisissa hankinnoissa noudatetaan hankintalakia. Hankintamenettelyt tähän ryhmään kuuluvissa hankinnoissa on osittain kevennettyjä verrattuna EU-kynnysarvot ylittäviin han- kintoihin.

Tähän ryhmään kuuluvat myös hankintadirektiivien ja hankintalain liitteen B mukaiset niin sanotut toissijaisia hankintoja koskevat palvelut, joita voivat käytännössä suorittaa vain paikalliset tai kansalliset palvelun tuottajat. Esimerkkeinä mainittakoon terveydenhoito- ja sosiaalipalvelut, hotelli- ja ravintolapalvelut, turvallisuuspalvelut, avustavat kuljetuspalvelut, koulutuspalvelut sekä virkistys-, kulttuuri- ja urheilupalvelut.

Kansallisissa hankinnoissa hankinta suoritetaan pääsääntöisesti tarjouskilpailuna avointa tai rajoitettua menettelyä käyttäen. Neuvottelumenettelyä, kilpailullista neuvottelumenette- lyä, puitejärjestelyä ja suorahankintaa ilman tarjouskilpailua käytetään ainoastaan hankin- talaista ilmenevin erityisin perustein.

2.2.2 Hankinnat kilpailuttaen

Avoin menettely

Avoimessa menettelyssä kaikki halukkaat voivat tehdä tarjouksen. Tarjouskilpailusta jul- kaistaan ilmoitus kansallisessa julkisten hankintojen sähköisellä ilmoituskanavalla (HILMA) siten kuin siitä on erikseen asetuksella säädetty ja kauppa- ja teollisuusministeriön hyväk-

symissä ilmoituslomakkeissa edellytetty. Ilmoitusmenettelyä on käsitelty tarkemmin tämän ohjeen 3. luvussa.

Avointa menettelyä käytetään erityisesti silloin, kun hankitaan selkeästi määriteltäviä tuot- teita tai palveluita, joiden laatuvaatimukset ilmenevät tarjouspyyntöasiakirjoista. Hankitta- vat tuotteet ja palvelut tulee määritellä käyttäen yhteistä kansainvälistä hankintasanastoa eli ns. CPV-koodeja. Nämä ovat löydettävissä mm. Creditan hankintailmoituslomakkeiden käyttöohjeista (xxx.xxxxxxx.xx ). Tarkoitus on, että tiedot löytyvät vastaisuudessa suoraan hankintailmoituslomakkeelta sitä täytettäessä.

Avoimessa menettelyssä mahdollisesti saatavien lukuisten tarjousten johdosta usein on tarkoituksenmukaista ottaa hankinnan ratkaisuperusteeksi hinta, jotta tarjousten käsittely olisi kohtuudella hallittavissa. Käytettäessä valintaperusteena tarjousten kokonaistaloudel- lista edullisuutta, arviointikriteereitä on syytä olla vain kohtuullinen määrä, jotta avoimessa menettelyssä mahdollisesti saatavat lukuisat tarjoukset kyetään huolellisesti vertailemaan kaikkien ilmoitettujen laatukriteerien osalta.

Tarjousten tekemiseksi on varattava riittävä aika ottaen huomioon hankinnan laatu, luonne ja laajuus. Ennen saatujen tarjousten vertailua arvioidaan tarjouksen jättäneiden yritysten kelpoisuus ja annettujen tarjousten tarjouspyynnön mukaisuus. Hankintapäätös tehdään saatujen hyväksyttävien tarjousten perusteella tarjouspyynnössä mainituin valintaperustein ja arviointikriteerein.

Rajoitettu menettely

Rajoitetussa menettelyssä tarjouksia pyydetään etukäteen määrätyltä joukolta toimittajia, jotka arvioidaan soveltuviksi (kelpoisiksi) eli luotettaviksi ja toimituskykyisiksi suorittamaan aiottu hankinta tai muu tehtävä.

Toimittajien löytämiseksi rajoitetusta tarjouskilpailusta julkaistaan ilmoitus kansallisessa julkisten hankintojen sähköisessä ilmoituskanavassa eli ilmoitusporttaalissa (HILMA) siten, kuin ilmoitusmenettelystä on edellä avoimen menettelyn yhteydessä mainittu. Hankinnasta kiinnostuneiden yritysten tulee ilmoittautua eli jättää osallistumishakemuksensa hankin- tayksikölle asetettuun määräaikaan mennessä. Osallistumishakemusten jättämistä varten on varattava riittävä aika, joka määräytyy hankinnan luonteen ja laajuuden mukaan. Tar- jouskilpailuun hyväksyttävät toimittajat on valittava niiden osallistumishakemuksen lähettä- neiden ehdokkaiden joukosta, jotka täyttävät hankintalain edellyttämät ja hankintayksikön asettamat ominaisuudet ja muut vaatimukset. Nämä on suhteutettava hankinnan laatuun ja kokoon nähden.

Hankintayksikkö voi ennalta rajata niiden ehdokkaiden lukumäärän, joille tarjouspyyntö lähetetään. Lukumäärä tai sitä koskeva vaihteluväli on ilmoitettava hankintailmoituksessa. Tarjoajia on kutsuttava hankinnan kokoon ja laatuun nähden riittävä määrä, vähintään viisi ehdokasta, todellisen kilpailun varmistamiseksi.

Tarjouspyyntöasiakirjat lähetetään hankintayksikön valitsemille ehdokkaille samanaikai- sesti. Tarjouspyyntöjä ei saa tällöin toimittaa muille, koska ehdokkaat on jo valittu osallis- tumishakemusten kautta. Ainoastaan silloin, kun osallistumishakemuksen jättäneitä eh- dokkaita on vähemmän kuin kilpailuun on ollut tarkoitus ottaa mukaan yrityksiä, hankin- tayksikkö voi lähettää tarjouspyyntöasiakirjat myös muille sopiviksi katsotuille yrityksille.

Tarjousten tekemiseksi varattavan ajan tulee olla riittävä ottaen huomioon hankittavan ta- varan, palvelun tai urakan laajuus ja luonne.

Hankintapäätös tehdään saatujen hyväksyttävien tarjousten perusteella tarjouspyynnössä mainituin edellytyksin ja perustein.

Erityisin perustein tarjoajien kanssa voidaan avoimessa ja rajoitetussa hankintamenette- lyssä käydä hankintaneuvotteluja, joiden tarkoituksena on selventää tai täsmentää tarjouk- sen sisältöä taikka tilaajan vaatimuksia. Tarjoajien tasapuolinen ja syrjimätön kohtelu ei kuitenkaan saa vaarantua. Neuvottelut tulee käydä kaikkien tarjousten tekijöiden kanssa, ellei poikkeavaan menettelyyn ole saatujen tarjousten perusteella erityistä syytä. Neuvotte- lut yksinomaan tarjoushinnan tarkistamiseksi eli ns. tinkimiskierrokset ovat kiellettyjä. Täs- sä tarkoitettu neuvottelu on erotettava jäljempänä mainittavasta neuvottelumenettelystä ja kilpailullisesta neuvottelumenettelystä.

Neuvottelumenettely

Poikkeuksellisesti hankinta voidaan suorittaa hankintalaista ilmenevällä neuvottelumenet- telyllä. Neuvottelumenettely poikkeaa avoimesta ja rajoitetusta menettelystä muun muassa siinä, että toimittajaa valittaessa sallitaan siirryttäväksi neuvottelumenettelyyn tai neuvotte- lumenettelyä käytetään itsenäisenä etukäteen ilmoitettuna valintamenettelynä. Sen sijaan sattumanvaraisten kesken hankintamenettelyjen käydyt neuvottelut ovat pääsääntöisesti kiellettyjä, koska neuvottelut saattavat johtaa kiellettyihin tinkimiskierroksiin.

Neuvottelumenettelyyn voidaan siirtyä hankintalain 65 ja 25 §:n 1 momentissa sääde- tyin edellytyksin esimerkiksi silloin kun yhtäkään saatua tarjousta ei voida sellaisenaan hyväksyä tai kun muuten on ilmeistä, ettei ilman neuvotteluja päästä tyydyttävään tulok- seen. Vastaavasti neuvottelumenettelyyn voidaan siirtyä, jos saadut tarjoukset ylittävät olennaisesti talousarviossa varatut määrärahat ja hankinta aiotaan kuitenkin toteuttaa su- pistetussa tai muuten muutetussa muodossa. Neuvottelumenettely ei oikeuta kuitenkaan poikkeamaan aidosta kilpailutuksesta eikä saatujen tarjousten tasapuolisesta käsittelystä. Päätös neuvottelumenettelyyn siirtymisen tarpeellisuudesta on kilpailussa mukana oleville ilmoitettava ja viimeistään lopullisessa päätöksessä perusteltava.

Neuvottelumenettely itsenäisenä hankintamuotona, josta julkaistaan ilmoitus, on hankin- talain 66 §:n 2 momentin mukaan mahdollista erityisin perustein. Neuvottelumenettely tu- lee kysymykseen esim. sellaisissa palveluhankinnoissa, joissa tavanmukainen kilpailutta- minen ei ole mahdollista. Neuvottelumenettelyä voidaan käyttää, jos hankittavan palvelun luonne tai asiaan liittyvät riskit eivät poikkeuksellisesti salli etukäteistä kokonaishinnoittelua tai jos hankittava palvelu on luonteeltaan henkinen palvelu (osaamispalvelu), taikka vakuu- tus-, pankki- ja sijoituspalvelujen osalta, kun sopimuserittelyä ei voida laatia niin tarkasti, että paras tarjous voitaisiin valita avointa tai rajoitettua menettelyä noudattaen. Vastaavaa menettelyä voidaan käyttää myös rakennusurakoissa laissa säädetyin edellytyksin.

Neuvottelumenettelyssä ei ehdottomasti edellytetä yksityiskohtaista (täydellistä) tarjous- pyyntöä tai tarjousta, jos asianomaisen hankinnan kohdalla sellaisen esittäminen on käy- tännössä suhteellisen vaikeata. Hankittavan tuotteen, palvelun tai urakan sisältö ja sopi- muksen reunaehdot tarkentuvat tällöin neuvottelujen yhteydessä.

Hankintalain 66 §:n 1 momentissa sallitaan neuvottelumenettelyn käyttäminen jopa ilman erityisiä perusteita kansallisissa

▪ tavara- ja palveluhankinnoissa, joiden ennakoitu kokonaisarvo (raja-arvo) on alle 50 000 euroa sekä

▪ rakennusurakoissa, joiden ennakoitu arvo on alle 500 000 euroa.

Tämän säännöksen merkitys on käytännössä poistunut tavara- ja palveluhankintojen osal- ta kansallisten kynnysarvojen noustua tässä kohdassa mainittujen raja-arvojen yläpuolelle. Sen sijaan rakennusurakoissa tämän säännöksen hyödyntäminen on mahdollista.

Tyypillisenä esimerkkinä hankinnoista, joissa neuvottelumenettelyn käyttämismahdollisuus toteutuu, mainittakoon osaamispalveluihin liittyvät palveluhankinnat, kuten konsulttien va- linnat ja tietoliikenteen edellyttämät hankinnat. Vastaavasti neuvottelumenettely on mah- dollista muissakin palveluhankinnoissa, mikäli tehtävän määrittelyä tai tarvittavien laittei- den laatua ja ominaisuuksia ei voida etukäteen riittävän tarkasti määritellä tai tällainen määrittely on epätarkoituksenmukaista.

Erityisalojen hankintalain tarkoittamissa teknisissä peruspalveluissa neuvottelu- menettelyn käyttäminen on aina sallittua (EritHankL 24 §).

Kilpailullinen neuvottelumenettely

Kilpailullinen neuvottelumenettely on perinteisen neuvottelumenettelyn jalostuneempi muo- to käytettäväksi monimutkaisissa hankinnoissa. Käytännössä kilpailullinen neuvottelume- nettely tulee sovellettavaksi vain poikkeuksellisesti EU-kynnysarvot alittavissa hankinnois- sa. Kilpailulliseen neuvottelumenettelyyn liittyvät lukuisat eri vaiheet edellyttävät niiden yksityiskohtaista kirjaamista tarjousten tekijöiden oikeussuojan toteuttamiseksi.

Kilpailullista neuvottelumenettelyn soveltamisen edellytyksistä on säädetty hankintalaissa (29–30 §) ja menettelyä käsitellään tarkemmin jäljempänä EU-kynnysarvot ylittä vien han- kintojen kohdalla.

Puitesopimukset ja puitejärjestelyt

Puitejärjestelynä hankintalaissa tunnettu hankintamenettely vastaa pääsääntöisesti perin- teistä puitesopimusten kilpailuttamista. Puitejärjestelyjen mukaiset sopimukset ovat erään- laisia raamisopimuksia, joiden kaikki ehdot, kuten suoritemäärät, eivät ole selvillä kilpailut- tamisen aikana. Puitejärjestelyä käytettäessä sopimuskauden aikana voidaan tarkistaa simerkiksi palveluiden tai tuotteiden hinta kilpailuttamalla (ns. mini- eli jatkokilpailutus) pui- tejärjestelyssä mukana olevat yritykset. Puitejärjestelyn kesto saa olla enintään neljä vuot- ta.

Puitejärjestelyn käytön edellytykset selviävät hankintalaista (65 § sekä 31–32 §).

2.2.3 Hankinnat ilman kilpailuttamista (suora hankinta)

Suorassa hankinnassa hankintayksikkö suorittaa tilauksen ilman tarjouspyyntöä tai tekee hankintapäätöksen tarjouskilpailua järjestämättä vain yhdeltä tai usealta toimittajalta pyy- detyn tarjouksen perusteella.

Suora hankinta on sallittu vain hankintalaista ilmenevin erityisin perustein, joita on tulkitta- va suppeasti. Suora hankinta on mahdollista mm. silloin, kun vain tietty toimittaja pystyy toteuttamaan hankinnan tai kun ennalta arvaamattoman syyn aiheuttaman kiireen johdosta hankintaa ei ehditä kilpailuttaa. Vastaavasti aikaisempaa hankintaa täydentävä lisähankin- ta on laissa mainituin edellytyksin mahdollista ilman kilpailutusta. Jos alkuperäisen hankin- nan kilpailutus on tehty ns. optioehdoin, voi suora jatkohankintasopimus olla mahdollinen tällä perustella. Hankinta pakko- tai konkurssihuutokaupasta suorana hankintana on myös asian luonteesta johtuen sallittua.

Suoran hankinnan yksityiskohtaiset edellytykset ilmenevät hankintalaista. Suoraa hankin- taa saa hankintalain 67 §:n sekä 27 ja 28 §:n mukaan käyttää julkaisematta hankintailmoi- tusta, jos

1) avoimessa tai rajoitetussa menettelyssä ei ole saatu lainkaan ehdokkuushakemuksia (osallistumishakemuksia) tai tarjouksia taikka sopivia tarjouksia edellyttäen, että alku- peräisiä sopimusehtoja ei olennaisesti muuteta

2) teknisistä tai taiteellisista taikka yksinoikeuden suojaamiseen liittyvistä syistä ainoas- taan tietty toimittaja voi valmistaa tai toimittaa hankittavan tavaran tai palvelun taikka ainoastaan tietty urakoitsija voi toteuttaa hankkeen

3) sopimuksen tekeminen suoraan yrityksen kanssa on välttämätöntä hankintayksiköstä riippumattomasta ennalta arvaamattomasta syystä aiheutuneen äärimmäisen kiireen vuoksi,

4) tavara valmistetaan tai työ tehdään vain tutkimusta, kokeilua, tuotekehitystä tai tieteel- listä tarkoitusta varten eikä valmistus tapahdu teollisesti tai tutkimus- ja kehittämiskus- tannusten kattamiseksi

5) kysymys on raaka-ainemarkkinoilla noteeratut ja sieltä hankittavat tavarat (raaka- ainepörssi)

6) hankinta voidaan tehdä poikkeuksellisen edullisesti esimerkiksi toimittajan liiketoimin- nan lopettamisen yhteydessä

7) kysymyksessä on sääntömääräisen suunnittelukilpailun (ideakilpailun) jälkeen tapahtu- va toteutussuunnittelusta vastaavan suunnittelijan valinta

8) kysymyksessä on tavarahankinnan lisätilaus, palveluhankinnan lisäpalvelu tai lisäurak- ka alkuperäiseltä toimittajalta, jos toimittajan vaihtaminen aiheuttaisi laista tarkemmin ilmeneviä suhteettoman suuria teknisiä vaikeuksia, lisäkustannuksia ym. Sopimus tava- ran lisätoimituksesta saa vain poikkeuksellisesti ylittää kolmen vuoden. Lisäpalveluja tai lisätöitä koskevan sopimuksen kokonaisarvo saa olla enintään 50 % alkuperäisen hankinnan arvosta

9) kysymyksessä on palveluhankintaa tai rakennustyötä koskeva toisinto hankintalaissa mainitulla tavalla (hankintaoptiot) kolmen vuoden kuluessa alkuperäisen sopimuksen tekemisestä

10)yksittäisissä sosiaali-, terveys- tai koulutuspalvelujen hankinnoissa perinteinen kilpailut- taminen tai toimittajan vaihtaminen olisi ilmeisen kohtuutonta tai erityisen epätarkoituk- senmukaista asiakkaan kannalta merkittävän hoito- tai asiakassuhteen turvaamiseksi.

Suora hankinta on erotettava tilauksista, joita hankintayksiköt tai niiden alaiset organisaa- tioon kuuluvat toimivaltaiset viranhaltijat ja työntekijät tekevät kilpailutettujen puitesopimus- ten ja -järjestelyjen puitteissa. Tilaukset ovat tällöin jo kilpailutettujen sopimusten täytän- töön panemista eikä itsenäisiä muutoksenhakukelpoisia hallintopäätöksiä.

Tarjouskilpailua ei tarvitse järjestää yhteishankinnassa, kun hankinta tehdään sellaiselta hankintalain 11 §:n tarkoittamalta yhteishankintayksiköltä, joka on noudattanut hankintalain säännöksiä hankinnan tekemisestä eli jo kilpailuttanut hankinnan.

Päätös suoran hankinnan käyttämisestä on perusteltava, koska tällöin poiketaan hankinta- lain edellyttämästä kilpailuttamisvelvollisuudesta.

2.3 Hankintamenettelyt EU-kynnysarvon ylittävissä hankinnoissa eli EU-hankinnoissa

2.3.1 Yleistä

Hankintalain tarkoittamissa EU-kynnysarvojen ylittävissä hankinnoissa sovelletaan laissa määrättyjä yksityiskohtaisia menettelytapoja ja toiminta-aikoja. EU-kynnysarvot perustuvat Euroopan parlamentin ja neuvoston hyväksymien hankintadirektiivien pohjalta komission antamaan asetukseen. EU-kynnysarvot vahvistetaan kahden vuoden välein ja ne ovat 1.1.2010 alkaen kunnallishallintoa koskevissa

▪ tavara- ja palveluhankinnoissa 193 000 euroa,

▪ erityisalojen hankintalain tarkoittamissa tavara- ja palveluhankinnoissa 387 000 eu- roa ja

▪ rakennusurakoissa ja käyttöoikeusurakoissa 4 845 000 euroa.

Palveluhankinnoissa tähän ryhmään kuuluvat vain hankintadirektiivien ja hankintalain A liitteen mukaiset palvelut. Liitteen B mukaiset palvelut kuuluvat niiden arvosta riippumatta EU-kynnysarvon alittavia palveluja koskevaan ryhmään, joita on käsitelty edellä kohdassa 2.2.

Hankinta aloitetaan ilmoittamalla siitä julkisten hankintojen sähköisessä ilmoitusporttaalis- sa (xxx.xxxxxxxxxxxxxxxxxxx.xx ). Ilmoituksina tunnetaan ennakkoilmoitus, hankintailmoitus ja jälki-ilmoitus, joilla on nimensä mukainen tarkoitus. Eri ilmoituksia käsitellään tarkemmin tämän ohjeen kohdassa 3, ”Hankinnoista ilmoittaminen”. Hankintailmoituksessa todetaan

hankintaa koskevaa keskeiset asiat, kuten tiedot hankintayksiköstä, hankittavasta tuot- teesta, valintaperusteesta, hankinnan ajankohdasta ja hankintamenettelystä. Viimeksi mainitun kohdalla ilmoitetaan aiotaanko käyttää avointa, rajoitettua, neuvottelumenettelyä, kilpailullista neuvottelumenettelyä, puitejärjestelyä tai muuta sallittua hankintamenettelyä.

2.3.2 Hankinnat kilpailuttaen

Avoin menettely

Avoimessa menettelyssä kaikki halukkaat voivat tehdä tarjouksen (HankL 24 §). Hankin- nasta on ilmoitettava julkisten hankintojen sähköisessä ilmoitusportaalissa HILMA- kanavalla (xxx.xxxxxxxxxxxxxxxxxxx.xx ).

Avoimessa menettelyssä tarjousajan on oltava vähintään 52 päivää (HankL 36 §). Jos hankintayksikkö on aikaisemmin julkaissut ennakkoilmoituksen, joka on lähetetty Euroo- pan yhteisöjen virallisten julkaisujen toimistoon viimeistään 52 päivää ja aikaisintaan 12 kuukautta ennen hankintailmoituksen julkaisemista, tarjousaikaa voidaan lyhentää. Lyhen- netyn tarjousajan on tällöin oltava riittävän pitkä tarjouspyyntöä vastaavien tarjousten laa- timiseksi. Lyhennetyn tarjousajan on kuitenkin oltava vähintään 22 päivää (HankL 38 §).

Tarjousaikaa voidaan vielä lyhentää seitsemällä päivällä, jos hankintailmoitukset toimite- taan julkaistavaksi sähköisesti. Tarjousajan lyhentäminen edellyttää lisäksi, että ennak- koilmoituksessa on annettu kaikki ne avointa menettelyä koskevalta hankintailmoitukselta edellytetyt tiedot, jotka ennakkoilmoitusta laadittaessa ovat olleet tiedossa.

Avointa menettelyä käytetään erityisesti silloin, kun hankitaan selkeästi määriteltäviä tuot- teita tai palveluita. Lisäksi yleensä edellytetään, että kysymyksessä on hankinta, joka voi- daan ratkaista vain hinnan perustella ja joissa potentiaalisten tarjousten tekijöiden määrää on suuri.

Hankintalaissa mainittu tarjoajien teknisiä, taloudellisia ja muita edellytyksiä koskeva so- veltuvuuden arviointi tapahtuu avoimessa menettelyssä vasta tarjousten jättämisen jäl- keen.

Rajoitettu menettely

Rajoitetussa menettelyssä hankintayksikön on tehtävä hankintailmoitus julkisten hankinto- jen sähköisessä ilmoitusporttaalissa, jota yritykset saavat tiedon tulevasta hankinnasta.

Hankinnasta kiinnostuneiden yritysten tulee ilmoittautua eli jättää ns. osallistumishakemus. Hankintayksikön tulee valita ilmoittautuneiden joukosta ne yritykset, jotka täyttävät hankin- tayksikön hankintalain mukaisesti asettamat vaatimukset (HankL, 8. luku).

Osallistumishakemusten jättämistä varten on varattava vähintään 37 päivää. Osallistumis- hakemusten jättämiseksi tarkoitettua määräaikaa voidaan vielä lyhentää seitsemällä päi- vällä, jos hankintailmoitukset toimitetaan julkaistavaksi sähköisesti. Suomessa toteutettu sähköinen ilmoitusjärjestelmä toteuttaa mainitun vaatimuksen, joten käytännössä osallis- tumishakemusten jättöaika on 30 päivää. Hankintalain 37 §:n tarkoittaman erityisen kii- reen vallitessa osallistumishakemukselle varattava aika voi alla vain 15 päivää.

Hankintayksikkö voi rajoitetun menettelyn yhteydessä ennalta rajata niiden ehdokkaiden lukumäärän, joille tarjouspyyntö lähetetään. Lukumäärä tai sitä koskeva vaihteluväli on ilmoitettava hankintailmoituksessa.

Vastaavasti hankintayksikkö voi määritellä ehdokkailta vaaditut ominaisuudet noudattaen hankintalaista ilmeneviä perusteita.

Tarjoajia on kutsuttava hankinnan kokoon ja laatuun nähden riittävä määrä, vähintään viisi ehdokasta, todellisen kilpailun varmistamiseksi.

Rajoitettua menettelyä käytettäessä tarjousajan on oltava vähintään 40 päivää kirjallisen tarjouspyynnön lähettämisestä lukien. Jos hankintayksikkö on aikaisemmin julkaissut en- nakkoilmoituksen, joka on lähetetty Euroopan yhteisöjen virallisten julkaisujen toimistoon viimeistään 52 päivää ja aikaisintaan 12 kuukautta ennen hankintaa koskevan ilmoituksen julkaisemista, voidaan tarjousaikaa lyhentää. Tarjousajan on oltava tällöin vähintään 26 päivää. Tarjousajan lyhentäminen edellyttää lisäksi, että ennakkoilmoituksessa on annettu kaikki ne rajoitettua menettelyä koskevalta hankintailmoitukselta edellytetyt tiedot, jotka ennakkoilmoitusta laadittaessa ovat olleet tiedossa. Hankintalain 37 §:n tarkoittaman eri- tyisen kiireen vallitessa tarjousaika voi rajoitetussa menettelyssä olla vain 10 päivää.

Neuvottelumenettely

Hankinta voidaan erityisin perustein suorittaa hankintalaista ilmenevällä neuvottelumenet- telyllä. Neuvottelumenettely poikkeaa avoimesta ja rajoitetusta menettelystä siinä, että toimittajaa valittaessa sallitaan siirryttäväksi neuvottelumenettelyyn tai neuvottelumenette- lyä käytetään itsenäisenä etukäteen ilmoitettuna valintamenettelynä. Sen sijaan sattuman- varaiset kesken hankintamenettelyjen käydyt neuvottelut ovat pääsääntöisesti kiellettyjä, koska neuvottelut saattavat johtaa esimerkiksi kiellettyihin tinkimiskierroksiin.

a) Siirtyminen neuvottelumenettelyyn (HankL 25 §)

Neuvottelumenettelyyn voidaan siirtyä hankintalain 25 §:ssä säädetyin edellytyksin esi- merkiksi silloin kun yhtäkään saatua tarjousta ei voida hyväksyä sellaisenaan tai kun muu- ten on ilmeistä, ettei ilman neuvotteluja päästä tyydyttävään tulokseen. Vastaavasti neu- vottelumenettelyyn voidaan siirtyä, jos saadut tarjoukset ylittävät olennaisesti talousarvios- sa varatut määrärahat ja hankinta aiotaan kuitenkin toteuttaa supistetussa tai muuten muutetussa muodossa. Neuvottelumenettely ei oikeuta kuitenkaan poikkeamaan aidosta kilpailutuksesta ja alun perin asetetuista hankinnan sisällöllisistä tai sopimusoikeudellisista reunaehdoista eikä saatujen tarjousten tasapuolisesta käsittelystä. Päätös neuvottelume- nettelyyn siirtymisestä on ilmoitettava kilpailussa mukana oleville tarjoajille ja menettely on perusteltava viimeistään lopullisessa päätöksessä.

b) Neuvottelumenettely itsenäisenä hankintamuotona (HankL 25,2§) Neuvottelumenettely itsenäisenä hankintamuotona, josta julkaistaan ilmoitus, on hankinta- lain 25,2 §:n mukaan mahdollista erityisin perustein. Neuvottelumenettelyä voidaan käyt- tää, jos hankittavan palvelun luonne tai asiaan liittyvät riskit eivät poikkeuksellisesti salli etukäteistä kokonaishinnoittelua tai jos hankittava palvelu on luonteeltaan henkinen palve- lu (osaamispalvelu), taikka vakuutus-, pankki- ja sijoituspalvelujen osalta, kun sopimuserit- telyä ei voida laatia niin tarkasti, että paras tarjous voitaisiin valita avointa tai rajoitettua menettelyä noudattaen. Vastaavaa menettelyä voidaan käyttää myös rakennusurakoissa tai käyttöoikeusurakan saajan valinnassa laissa säädetyin edellytyksin. Rakennusurakan tulee tällöin olla käytännössä yleistä hyötyä tuottava tutkimus- kokeilu- tai kehittämishanke, jonka luonne arvioitaisiin tällöin objektiivisin perustein. Tämä on omiaan rajaamaan neu- vottelumenettelyn käyttömahdollisuutta.

Teknisiä peruspalveluja (vesi, energia, postipalvelut ja liikenne) koskevan erityisalojen hankintalain 24 §:n mukaan neuvottelumenettely on aina vaihtoehtoinen hankintamenette- ly avoimen ja rajoitetun menettelyn ohella.

Kilpailullinen neuvottelumenettely

Kilpailullinen neuvottelumenettely on perinteistä neuvottelumenettelyä vaativampi käytet- täväksi monimutkaisissa hankinnoissa. Sen soveltamisen edellytyksistä on säädetty han- kintalain 29 ja 30 §:ssä.

Hankittavaa tavaraa, palvelua tai rakennustyötä ei voida aina määritellä niin tarkoin, että tarjouksen tekijät voisivat antaa hankintayksikölle yksityiskohtaisen tarjouksen. Tällaisissa tilanteissa hankintakilpailu voidaan toteuttaa lain tarkoittamalla kilpailullisella neuvottelu- menettelyllä. Kilpailuttamisen perustana on hankintayksikön laatima hankinnan tavoitteita ja sisältöä koskeva hankekuvaus, jonka pohjalta kilpailullinen neuvottelumenettely käy- dään.

Neuvottelut tapahtuvat tässä menettelyssä hankintailmoituksessa ja tarjouspyynnössä (hankekuvauksessa) mainitulla tavalla vaiheittain. Vaiheittaisuus voidaan toteuttaa hankin- tayksikön päättämällä tavalla hankinnan luonteen ja sisällön mukaisesti. Vaiheittaisuus voi toteutua joko niin, että kilpailuttaminen aloitetaan neuvotteluin tai hankintayksikkö pyytää alustavat tarjoukset kilpailuun valituilta yrityksiltä. Jälkimmäisessä tilanteessa neuvottelut käydään saatujen tarjousten pohjalta. Tässä vaiheessa käytännössä osa ratkaisuehdotuk- sista voi jo karsiutua kilpailusta.

Neuvottelujen jälkeen hankintayksikön hyväksymän perusratkaisun pohjalta sitä täsmen- täen pyydetään lopulliset tarjoukset niin, että kunnioitetaan hankekuvauksessa esitettyjä perusvaatimuksia. Olennaista on, että kilpailuun osallistuvat toimittajat ovat alunperin tie- toisia kilpailullisen neuvottelumenettelyn tavoitteista ja kilpailun kulusta. Näin erityisesti sen johdosta, että kyseinen menettely poikkeaa perinteisistä kilpailuttamismenettelyistä.

Kilpailulliseen neuvottelumenettelyyn liittyvät lukuisat eri vaiheet edellyttävät niiden yksi- tyiskohtaista kirjaamista tarjousten tekijöiden oikeusturvan toteuttamiseksi.

Puitejärjestely

Puitejärjestelynä hankintalaissa tunnettu hankintamenettely vastaa pääsääntöisesti perin- teistä puitesopimusten kilpailuttamista. Puitejärjestelyjen mukaiset sopimukset ovat erään- laisia raamisopimuksia, joiden kaikki ehdot, kuten suoritemäärät, eivät ole selvillä hankin- takilpailun aikana. Puitejärjestelyä käytettäessä sopimuskauden aikana voidaan tarkistaa esimerkiksi palveluiden ja tuotteiden hintaa tai laatua kilpailuttamalla (ns. mini/jatkokilpailu) puitejärjestelyssä mukana olevia yrityksiä. Puitejärjestelyn kesto saa olla enintään neljä vuotta, ellei pidempään aikaan ole erityistä syytä.

Puitejärjestelyn käytön edellytyksistä on säädetty hankintalain 31 §.ssä.

2.3.3 Hankinta ilman kilpailuttamista (suora hankinta)

Suorassa hankinnassa hankintayksikkö suorittaa tilauksen ilman tarjouspyyntöä tai tekee hankintapäätöksen tarjouskilpailua järjestämättä vain yhdeltä tai useammalta toimittajalta pyydetyn tarjouksen perusteella.

Suora hankinta on sallittu vain hankintalaista ilmenevin erityisin perustein, joita on tulkitta- va suppeasti. Suora hankinta on mahdollista mm. silloin, kun vain tietty toimittaja pystyy toteuttamaan hankinnan tai kun ennalta arvaamattoman syyn aiheuttaman kiireen johdosta hankintaa ei ehditä kilpailuttaa. Vastaavasti aikaisempaa hankintaa täydentävä lisähankin- ta on tietyin edellytyksin mahdollista ilman kilpailutusta. Jos alkuperäisen hankinnan kilpai- lutus on palveluhankinnassa tai rakennusurakassa tehty optioehdoin, voi suora jatkohan- kintasopimus olla mahdollinen tällä perustella. Hankinta pakko- tai konkurssihuutokaupas- ta suorana hankintana on myös asian luonteesta johtuen sallittua. Suoran hankinnan yksi- tyiskohtaiset edellytykset ilmenevät hankintalaista.

Suoraa hankintaa saa hankintalain 27 ja 28 §:n mukaan käyttää julkaisematta hankintailmoitusta, jos

1) avoimessa tai rajoitetussa menettelyssä ei ole saatu lainkaan ehdokkuushakemuk- sia (osallistumishakemuksia) tai tarjouksia taikka sopivia tarjouksia edellyttäen, että alkuperäisiä sopimusehtoja ei olennaisesti muuteta,

2) teknisistä tai taiteellisista taikka yksinoikeuden suojaamiseen liittyvistä syistä aino- astaan tietty toimittaja voi valmistaa tai toimittaa hankittavan tavaran tai palvelun tai ainoastaan tietty urakoitsija voi toteuttaa hankkeen

3) sopimuksen tekeminen suoraan yrityksen kanssa on välttämätöntä hankintayksikös- tä riippumattomasta ennalta arvaamattomasta syystä aiheutuneen äärimmäisen kii- reen vuoksi,

4) tavara valmistetaan tai työ tehdään vain tutkimusta, kokeilua, tuotekehitystä tai tie- teellistä tarkoitusta varten eikä valmistus tapahdu teollisesti tai tutkimus- ja kehittä- miskustannusten kattamiseksi

5) kysymys on raaka-ainemarkkinoilla noteeratut ja sieltä hankittavat tavarat (raaka- ainepörssi)

6) hankinta voidaan tehdä poikkeuksellisen edullisesti esimerkiksi toimittajan liiketoi- minnan lopettamisen yhteydessä

7) kysymyksessä on sääntömääräisen suunnittelukilpailun jälkeen tapahtuva suunnit- telijan valinta

8) kysymyksessä on tavarahankinnan lisätilaus, palveluhankinnan lisäpalvelu tai lisä- urakka alkuperäiseltä toimittajalta, jos toimittajan vaihtaminen aiheuttaisi laista tar- kemmin ilmeneviä suhteettoman suuria teknisiä vaikeuksia, lisäkustannuksia ym. (ks. HankL 28 §). Sopimus tavaran lisätoimituksesta saa vain poikkeuksellisesti ylit- tää kolmen vuoden. Lisäpalveluja tai lisätöitä koskevan sopimuksen kokonaisarvo saa palvelun ja urakan kohdalla olla enintään 50 prosenttia alkuperäisen hankinnan arvosta.

9) kysymyksessä on palveluhankintaa tai rakennustyötä koskeva toisinto, hankinta- asetuksessa mainitulla tavalla (hankintaoptiot) kolmen vuoden kuluessa alkuperäi- sen sopimuksen tekemisestä.

Päätös suoran hankinnan käyttämisestä on perusteltava, koska tällöin poiketaan han- kintalain edellyttämästä kilpailuttamisvelvollisuudesta.

Suora hankinta on erotettava tilauksista, joita hankintayksiköt tai niiden alaiset organi- saatioon kuuluvat toimivaltaiset viranhaltijat ja työntekijät tekevät kilpailutettujen puite- sopimusten ja -järjestelyjen puitteissa. Tilaukset ovat tällöin jo kilpailutettujen hankinto- jen ja sopimusten täytäntöön panemista eivätkä enää itsenäisiä muutoksenhakukelpoi- sia hallintopäätöksiä.

Tarjouskilpailua ei tarvitse järjestää yhteishankinnassa, kun hankinta tehdään sellaisel- ta hankintalain 11 §:n tarkoittamalta yhteishankintayksiköltä, joka on noudattanut han- kintalain säännöksiä hankinnan tekemisestä eli jo kilpailuttanut hankinnan.

3 Hankinnoista ilmoittaminen

3.1 Ilmoittamisvelvollisuudesta

Hankintalain tarkoittamista kynnysarvot ylittävistä hankinnoista on ilmoitettava kansallisesti tai EU:n laajuisesti sen mukaan kuin hankintalaissa ja sen perusteella annetussa valtio- neuvoston asetuksessa säädetään. Erityisalojen hankintalain tarkoittamissa hankinnoissa ilmoittamisvelvollisuus koskee vain EU-kynnysarvot ylittäviä hankintoja.

Kansallisen kynnysarvon alittavissa hankinnoissa, joihin hankintalakia ei sovelleta, ei tar- vitse tehdä julkista hankintailmoitusta. Sellainen on kuitenkin mahdollista HILMA-kanavalla tai muilla yleisillä tiedonvälitystavoilla, kuten paikallis- tai maakuntalehdissä taikka hankin- tayksikön nettisivuilla.

Kansalliset kynnysarvot ylittävistä hankinnoista tulee ilmoittaa Edita OYJ:n ylläpitämällä sähköisellä julkisten hankintojen ilmoituskanavalla Internet-osoitteessa xxx.xxxxxxxxxxxxxxxxxxx.xx (HILMA). Kansallisissa hankinnoissa ilmoitukseksi riittää koh- dassa 3.3 mainittu hankintailmoitus. Hankintailmoitukseen tulee sisällyttää kaikki hankinta- asetuksessa mainitut tiedot. Tämä onnistuu käytännössä käytettäessä HILMA-kanavaa (verkkosivua) ja vastattaessa kaikkiin hankintailmoituslomakkeessa esitettyihin kysymyk- siin. Hankinnoista voidaan ilmoittaa myös muilla yleisillä tiedonvälitystavoilla, kuten edellä mainituissa pienissä hankinnoissa. Vapaamuotoisia ilmoituksia ei saa kuitenkaan julkaista ennen kuin vastaava ilmoitus on julkaistu HILMA-kanavalla.

EU-kynnysarvot ylittävästä hankinnasta on ilmoitettava EU-alueella, jotta todellisten sisä- markkinoiden tavoite täyttyisi. Näistä hankinnoista on laadittava ja julkaistava ennakkoil- moitus, hankintailmoitus (tarjouspyyntöilmoitus) ja jälki-ilmoitus sen mukaan kuin hankinta- laissa ja asetuksessa on tarkemmin säädetty. Ilmoitukset laaditaan vahvistettuja vakiolo- makkeita, hankintasanastoa ja viitenimikkeitä (CPV) käyttäen sähköisellä ilmoituskanavalla xxx.xxxxxxxxxxxxxxxxxxx.xx (HILMA). Ilmoitukset toimitetaan edelleen julkaistavaksi Eu- roopan unionin virallisen lehden täydennysosassa (S-sarja) sekä TED-tietokannassa (Tenders Electronic Daily). Ilmoitukset julkaistaan HILMA-kanavalla vasta sen jälkeen, kun ne on toimitettu julkaistavaksi EU:n laajuisesti.

Ilmoitusaikoja ja niiden laskemistapaa EU-hankkeissa on käsitelty edellä kohdassa 2.3 eri hankintamenettelyjen yhteydessä.

3.2 Ennakkoilmoitus/kausi-ilmoitus

Hankintayksikkö voi laatia ja julkaista EU-kynnysarvot ylittävissä hankinnoissa ennakkoil- moitus/kausi-ilmoitus varainhoitovuonna toteutettaviksi suunnitelluista tavarahankinnoista ja ns. ensisijaisista palveluhankinnoista (A-liite) tuoteryhmittäin sekä olennaiset tiedot kyn- nysarvon ylittävistä rakennushankkeista, siten kuin hankintalaissa ja -asetuksessa edelly-

tetään. Ennakkoilmoituksen merkitys hankintayksikön kannalta on lähinnä siinä, että ilmoi- tuksen tekeminen mahdollistaa lyhemmän hankintailmoitusajan.

3.3 Hankintailmoitus

Hankintayksikön, joka aikoo hankkia tavaraa, palveluja tai toteuttaa rakennushankkeen on julkaistava hankintailmoitus, jossa hanke on yleisellä tasolla yksilöity. Hankintailmoituksella käynnistetään varsinainen tarjouskilpailu avoimessa menettelyssä ja osallistumishakemus- ten jättäminen rajoitetussa menettelyssä, neuvottelumenettelyssä, kilpailullisessa neuvot- telumenettelyssä ja puitejärjestelyssä. Hankintaa koskevat yksityiskohdat ilmenevät tar- jouspyyntöasiakirjoista.

Hankintailmoitusten tekemisestä on hankintalaissa ja -asetuksessa samoin kuin sähköistä ilmoituskanavaa koskevassa HILMA-kanavan käyttöä koskevissa ohjeissa yksityiskohtai- set menettelytapaohjeet (xxx.xxxxxxxxxxxxxxxxxxx.xx ).

Hankintailmoitusten käyttöä on käsitelty tarkemmin tässä ohjeessa kunkin hankintamenet- telyn yhteydessä.

3.4 Jälki-ilmoitus

Hankintayksikön on lähetettävä EU-kynnysarvot ylittävissä hankinnoissa voittaneesta tar- jouksesta jälki-ilmoitus lain edellyttämässä määräajassa. Jälki-ilmoituksen kautta EU:n kilpailuviranomaisilla on mahdollisuus seurata sisämarkkinoiden toimivuutta.

Jälki-ilmoitus tulee tehdä myös hankintalain B-liitteen tarkoittamista ns. toissijaisista palve- luista, kun hankinnan arvonlisäveroton arvo ylittää EU:n kynnysarvon. Näin siitä huolimat- ta, että kyseisistä hankinnoista ei tarvitse tehdä hankintailmoitusta.

Jälki-ilmoitus ei saa sisältää tietoja, joiden julkaiseminen olisi yleisen edun vastaista tai saattaisi vaarantaa liiketietojen säilymistä luottamuksellisina.

3.5 Ilmoitus suorahankinnasta

Hankintayksikön suorittaessa hankinnan ilman kilpailutusta ns. suorahankintana hankin- tayksikön on syytä ilmoittaa hankinnasta hankintalain edellyttämällä tavalla HILMA- kanavaa käyttäen. Mikäli suorahankinnan edellytyksiä ei ole olemassa, suorahankintaa koskeva sopimus voidaan EU-kynnysarvot ylittävissä hankinnoissa markkinaoikeuden päätöksellä julistaa tehottomaksi tai virheellisen menettelyn johdosta sopimuskautta voi- daan lyhentää tai hankintayksikölle määrätä seuraamusmaksu.

Hankintayksiköllä on mahdollisuus tehdä jälki-ilmoitus myös EU-kynnysarvot alittavissa hankinnoissa.

Suorahankinnaksi rinnastetaan ilmoitusvelvollisuuden osalta myös hankintalain 10 §:n tar- koittamalta sidosyksiköltä suoritetut hankinnat. Ilmoitusvelvollisuus koskee tällöin lähinnä kunnan ja kuntayhtymän yksin tai muiden hankintayksiköiden kanssa yhdessä omistavilta yhtiöiltä suoritettavia hankintoja.

4 Tarjouspyyntömenettely ja hankintakilpailu

4.1 Tarjousten pyytämisen yleiset periaatteet

Hankintojen kilpailuttamisen onnistumisen perusedellytyksenä on, että hankintayksikköä edustava tilaaja on selvittänyt itselleen tulevan hankinnan sisällön ja sen vaikutuksen han- kintayksikön toimintoihin. Ennen hankintailmoituksen ja tarjouspyynnön lähettämistä han- kintayksikön on hankinnan sisällön määrittämisen lisäksi varmistettava, että kaikki hankin- nan keskeiset osatekijät, kuten hankintamenettely, sopimusehdot ja valintaperuste on mie- titty valmiiksi. Hankintakilpailun aikana hankkeen sisältöä ei voida pääsääntöisesti enää muuttaa, lukuun ottamatta kilpailullista neuvottelumenettelyä. Eri asia on, että kilpailutetta- va hankinta peruuntuu toistaiseksi tai kokonaan. Kysymys on tällöin hankinnan keskeyttä- misestä.

Tilaajalla on oikeus määrätä hankinnan sisältö määrän ja muiden tyypillisten tavaran, pal- velun tai urakan laatua koskevien seikkojen osalta. Tehtävän sisällön määrittely tapahtuu asian luonteesta johtuen toisistaan poiketen eri toimialoilla. Selkeintä ja yksinkertaisinta tehtävän määrittely on yleensä tavarahankinnoissa ja monimutkaisinta palveluhankinnois- sa ja urakoissa. Tehtävän määrittelyssä on pyrittävä hyödyntämään toimialakohtaisia va- kiintuneita käytäntöjä. Tavallisuudesta poikkeavien hankkeiden suunnittelussa ja kilpailut- tamisessa on tarpeen mukaan käytettävä hyväksi ulkopuolista asiantuntemusta.

Hankinnan sisällön kohdalla on erityisesti otettava huomioon kilpailuneutraalisuus. Tällöin on varmistettava, että kilpailutettavaa tehtävää ei määritellä siten, että se suosisi jotain markkinoilla toimivaa yritystä tai muuta toimijaa.

Tarjouspyyntö tehdään kynnysarvot ylittävissä hankinnoissa kirjallisena. Tarjouspyyntöön sisältyvät yksityiskohtaiset määräykset voidaan tarvittaessa kirjata tarjouspyynnön liitteenä oleviin asiakirjoihin, kuten erilliseen hankintaohjelmaan tai -suunnitelmaan hankinnan luon- teesta ja sisällöstä riippuen. Rakennushankkeiden kohdalla tekninen määrittely toteute- taan mm. piirustuksin ja työselostuksin. Muut sopimusmääräykset ilmenevät urakkaohjel- masta ja muista yleisten sopimusehtojen (YSE 98) tarkoittamista kaupallisista asiakirjoista.

Suullista tarjouspyyntöä voidaan käyttää ainoastaan kynnysarvot alittavissa hankinnoissa. Suullinen tarjouspyyntö on tarvittaessa vahvistettava kirjallisesti.

Tarjouspyyntö lähetetään samanaikaisesti ja samansisältöisenä kaikille ehdokkaille. Avoi- messa menettelyssä tarjouspyyntöasiakirjat luovutetaan kuitenkin sitä mukaan kuin eh- dokkaat pyytävät niitä hankintayksiköltä.

Tarjousaikana välttämättömiksi ilmenneet lisäykset ja muutokset tarjouspyyntöasiakirjoihin tai tarjousajan pidentäminen ilmoitetaan vastaavasti kaikille, joilta tarjous on pyydetty.

Tarjouspyyntöön sisällytettävät kaupalliset (juridis-taloudelliset) ja tekniset vaatimukset on laadittava niin selviksi, että tarjouksentekijät voivat niiden perusteella tehdä mahdollisim- man yksiselitteisen tarjouksen ja että tarjoukset saadaan keskenään vertailukelpoisiksi.

Kynnysarvot ylittävissä hankinnoissa hankintayksikön on lisäksi otettava huomioon hankin- talaissa asetetut tarjouspyyntöä koskevat yksityiskohtaiset vaatimukset.

Valintaperuste (kokonaistaloudellisuus tai hinta), jota sovelletaan hankintapäätöstä tehtä- essä on mainittava hankintailmoituksessa tai tarjouspyynnössä. Yksityiskohtaiset arviointi- perusteet eli -kriteerit on EU-kynnysarvoja pienemmissä hankinnoissa ristiriitojen välttämi- seksi tarkoituksenmukaista ilmoittaa vasta tarjouspyynnössä, koska hankinnan sisältö tar- kentuu hankkeen edetessä.

Hankintayksikön on kiinnitettävä huomiota siihen, että hankintailmoituksen ja sitä ajallisesti seuraavan tarjouspyynnön sisältö eivät muodostu ristiriitaisiksi. Tällaisessa tilanteessa asia tulkitaan siten, että hankintailmoituksen määräys menee tarjouspyynnön edelle. Tä- män johdosta hankintailmoitukseen ei olisi syytä sisällyttää yksityiskohtaista tietoa sellai- sista hankintaan liittyvistä asioista, jotka käytännössä selviävät lopullisesti vasta hankin- tailmoituksen tekemisen jälkeen.

Hankintaprosessi

Tehtävän määrittely

▪ tavarat

▪ palvelut

▪ rakennustyö

Kilpailuttamisvaihe

▪ hankintamenettelyn valinta

▪ valintaperusteen määrääminen

▪ valintaperusteiden ja arviointikriteereiden asettaminen

▪ hankintailmoituksen tekeminen HILMA-kanavalla

▪ osallistumishakemusten käsittely

▪ tarjousten pyytäminen

Vertailu- ja päätöksentekovaihe

▪ tarjousten avaaminen

▪ päätöksenteko ja perusteleminen

▪ päätöksen tiedoksianto muutoksenhakuosoituksin

Hankintasopimuksen tekeminen

▪ vuosisopimus tai muu kausisopimus

▪ kertasopimus

Sopimuksen toteutumisen seuranta

▪ reklamaatiot, irtisanominen, purkaminen

▪ toimenpiteiden hyväksyminen

4.2 Tarjouspyynnön sisältö

Tarjouspyyntö on hankintaa koskevan kilpailutuksen keskeisin asiakirja. Tarjouspyynnön sisältö määräytyy hankittavan tavaran, palvelun tai rakennusurakan kohdalla eri tavoin. Myös hankkeen taloudellinen arvo vaikuttaa asiakirjojen sisältöön. Erityisesti EU- kynnysarvot ylittävissä hankkeissa hankintailmoitukseen ja tarjouspyynnön sisältöön on kiinnitettävä riittävää huomiota. Mikäli tarjouspyyntö poikkeaa hankintailmoituksesta, jäl- kimmäinen menee aikaisemmin laadittuna asiakirjana pätevyysjärjestyksessä edelle.

Tarjouspyynnössä on hankinnan luonteesta, laadusta, arvosta ja käytettävistä yleisistä sopimusehdoista riippuen ilmoitettava esimerkiksi:

1) tiedot hankintayksiköstä

2) hankinnan sisältö eli hankittavien tavaroiden ja palvelujen määrä ja erityisominai- suudet samoin kuin rakennustyön tekninen sisältö. Hankinnan sisältöön liittyy toimitukselta edellytettävät laatuvaatimukset.

3) sovellettava hankintamenettely (avoin, rajoitettu, neuvottelumenettely jne.)

4) ilmoitus toimittajien kelpoisuusvaatimuksista ja sen osoittamiseksi vaadittavista asiakirjoista

5) tarjouksen valintaperusteet (kokonaistaloudellisesti edullisin/halvin tarjous) ja yksi- tyiskohtaiset arviointikriteerit ja niiden suhteellinen painotus

6) voidaanko kokonaistarjouksen lisäksi tehdä osatarjouksia tai vaihtoehtoisia tarjo- uksia

7) vaatimus huolto- ja käyttöohjeista sekä koulutuksesta, joiden tulee sisältyä tarjo- ukseen

8) mahdollisten varaosien saantimahdollisuudet, tuotteen huolto- ja korjaus mahdolli- suudet ym.

9) hankittavan tavaran toimitusaika ja paikka (paikat)

10) määräaika tarjouksen jättämiselle sekä osoite, johon tarjous on toimitettava sa- moin kuin tarjoukseen merkittävä tunnus

11) kuinka pitkään tarjouksen tulee olla voimassa

12) maksuehdot ja mahdolliset vakuudet

13) edellytetäänkö tarjoukselta kiinteää hintaa vai hyväksytäänkö myös hinnan- muutosperusteeseen sidottu hinta, jolloin sidonnaisuus ilmoitettava tarjous pyyn- nössä

14) vakuuttamisvelvollisuus

15) asiakirjoista mahdollisesti perittävä maksu

16) tarjousten laatimiskieli sekä kieli tai kielet, jota sopimusta sovellettaessa käyte- tään

17) sovellettavat toimialakohtaiset yleiset sopimusehdot (YSE 1998, KSE 1995, JY- SE 2009, JIT 2007 jne.)

18) sopimukseen sovellettava laki (noudatetaan Suomen lakia)

19) erimielisyyksien käsittelypaikka. Yleisen alioikeuden nimi (Rovaniemen käräjäoi- keus)

20) kynnysarvon ylittävissä hankinnoissa viittaus julkaistuun ennakko- ja hankintail- moitukseen HILMA-kanavalla.

4.3 Valintaperusteiden ja arviointikriteereiden asettaminen

Tarjouspyynnössä on mainittava hankintapäätöstä tehtäessä sovellettava valintaperuste, kokonaistaloudellinen edullisuus tai tarjouksen hinta (HL 62,3 § sekä 69 ja 71 §). Mikäli valintaperusteena on tarjousten kokonaistaloudellinen edullisuus, tarjouspyynnössä on yksilöitävä asiaa osoittavat vertailu- eli arviointiperusteet (arviointikriteerit). Kokonaista- loudellisina arviointiperusteita voivat olla mm. tuotteen hinta, toimitusaika, valmistumispäi- vä, käyttökustannukset, ympäristöystävällisyys jne. Valintaperustetta ja sitä ilmentäviä ar- viointikriteereitä ei saa muuttaa tai lisätä hankintaprosessin aikana.

EU-kynnysarvot ylittävissä hankinnoissa valinta- ja vertailuperusteisiin tulee kiinnittää eri- tyistä huomiota. Käytettäessä valintaperusteena kokonaistaloudellista edullisuutta, vertai- luperusteet ja niiden suhteellinen painotus on ilmoitettava hankintailmoituksessa tai tar- jouspyyntöasiakirjoissa. Asiakirjojen ristiriitaisuuksien välttämiseksi yksityiskohtaiset arvi- ointikriteerit on käytännössä syytä esittää yleensä vasta tarjouspyyntöasiakirjoissa, koska tilaajan tarpeet tarkentuvat projektien edetessä. Arviointikriteereiden painoarvot voidaan ilmaista myös ilmoittamalla kohtuullinen vaihteluväli. Jos vertailuperusteiden suhteellisen painotuksen ilmaiseminen ei ole perustellusti mahdollista, ne on ilmoitettava tärkeysjärjes- tyksessä. EU-kynnysarvon ylittävien hankintojen kohdalla tulee hankintalaista aina varmis- taa asiaa koskevat yksityiskohtaiset vaatimukset.

Hankintatapahtumassa ehdokkaiden tai tarjoajien kelpoisuuden arviointi ja toisaalta tarjo- ajien jättämien tarjousten arviointi on erotettava toisistaan. Tarjoajan kelpoisuuteen viit- taaminen laadullisena tekijänä ei ole EU-kynnysarvot ylittäviä hankintoja koskevassa rajoi- tetussa menettelyssä mahdollista osallistumishakemusten käsittelyn jälkeen. Poikkeukse- na ovat tilanteet, joissa yritys on tarjousten vertailun jälkeen todistettavasti menettänyt kel- poisuutensa.

Kansallisen kynnysarvon ylittävissä, mutta EU-kynnysarvot alittavissa hankinnoissa valin- taperusteiden kohdalla voidaan noudattaa soveltuvin osin vastaavia perusteita kuin edellä mainittu. Tällainen menettely on usein myös suositeltavaa, koska se todellisuudessa hel- pottaa tarjousten vertailua.

Eu-kynnysarvot alittavissa hankinnoissa kokonaistaloudelliset vertailuperusteet voidaan kuitenkin ilmoittaa tarvittaessa vain tärkeysjärjestyksessä. Tähän ryhmään kuuluvissa pal- veluhankinnoissa ja urakoissa vertailuperusteina voidaan hankinalain 72 §:n mukaan käyt- tää myös hankinnan toteuttamisessa tarvittavaa tarjoajien kelpoisuuden vähimmäisvaati- mukset ylittävää laadunhallintaa, pätevyyttä, kokemusta ja ammattitaitoa.

Tarjouspyyntöön voidaan sisällyttää tarjousten arvioinnissa käytettävän vertailutaulukon pohja, josta ilmenee eri arviointiperusteet (valintakriteerit) ja niiden suhteellinen painotus. Menettely selkeyttää tarjousten tekijöille tilaajan tarkoituksen ja se helpottaa samalla tilaa- jan tulevaa arviointia ja valintaa koskevan pöytäkirjan laadintaa.

4.4 Määräajat

Toimittajan, joka haluaa osallistua tarjouskilpailuun kynnysarvot ylittävissä hankkeissa, tulee avointa hankintamenettelyä lukuun ottamatta ilmoittaa halukkuutensa asiaan jättä- mällä osallistumishakemus hankintayksikön asettamassa määräajassa.

Tarjouksen jättämiselle on vastaavasti asetettava määräaika päivämääränä ja kellonaika- na.

Osallistumishakemuksen ja tarjouksen jättämiselle varattavan määräajan vähimmäisajasta on EU-kynnysarvot ylittävien hankintojen osalta säädetty hankintalaissa. Muissa hankin- noissa tarjouksen tekemiseen on varattava riittävä aika, jonka pituus määräytyy hankkeen luonteen mukaisesti.

Mikäli tarjousten tekemiseksi on tilaajasta johtuvasta syystä (esim. virhe tai puute tarjous- pyyntöasiakirjoissa) aiheellista myöntää lisäaikaa, siitä on ajoissa ilmoitettava kaikille, joilta tarjous on pyydetty.

Määräajan jälkeen jätetyt tarjoukset on hylättävä.

Tarjouspyynnössä on ilmoitettava aika, jonka tarjouksen tulee olla voimassa sen jättämis- ajan päättymisestä. Tätä arvioitaessa on otettava huomioon ainakin tarjousten vertailun, päätöksenteon, pöytäkirjan valmistumisen, päätöksen tiedoksi antamisen vaatima aika.

4.5 Ehdokkaiden ja tarjoajien valinta

Hankintoihin liittyvä ehdokkaiden ja tarjoajien hyväksyminen tai sulkeminen pois kilpailusta tapahtuu eri tavoin hankintamenettelyn luonteesta riippuen. Toimittajien soveltuvuuden eli kelpoisuuden arviointi merkitsee sen selvittämistä, onko toimittajalla tekniset, taloudelliset tai muut edellytykset hankinnan toteuttamiseksi. Soveltuvuuden arvioinnin yksityiskohtaiset perusteet on määritelty hankintalaissa. EU-kynnysarvot ylittävissä hankinnoissa asiaa kos- kevat yksityiskohtaiset määräykset ovat HL:n 52–59 §:ssä. Vastaavia perusteita noudate- taan soveltuvin myös kansalliset kynnysarvot ylittävissä hankkeissa (HL 71 §).

Avoimessa menettelyssä, jossa kaikki halukkaat voivat tehdä tarjouksen, tarjouksen teki- jöiden soveltuvuus eli kyky toteuttaa hankinta arvioidaan vasta tilaajan saatua tarjoukset.

Muissa kynnysarvot ylittävissä hankintamenettelyissä, jotka alkavat rajoitettuna menettely- nä, hankintayksikkö päättää osallistumishakemusten jälkeen, ketkä ilmoittautuneista ovat soveltuvia kilpailun kohteena olevan hankkeen toteuttajiksi. Tämän jälkeen tarjoukset pyy- detään kilpailuun valituilta toimittajilta siten kuin hankintamenettelyjä koskevassa kohdassa (luku 2) on todettu. Yritystä, jolta on kelpoisuuden arvioinnin jälkeen pyydetty tarjous, ei saa kelpoisuuteen vedoten enää sulkea pois kilpailusta ellei yrityksen kelpoisuutta koske- vat ominaisuudet ole olennaisesti heikentyneet tarjouspyynnön jälkeen.

Hankintayksikkö voi ehdokkaiden ja tarjoajien soveltuvuuden selvittämiseksi pyytää näiltä todistuksia tai selvityksiä suorituskelpoisten yritysten valitsemiseksi hankintalaista ilme- nevällä tavalla. Asiaa koskevat vaatimukset on suhteutettava hankkeen laadun ja koon mukaisesti.

Teknisen suorituskyvyn osoittamiseksi voidaan vaatia esimerkiksi luettelo tarjoajan aikai- semmista kyseisen hankkeen toteuttamisedellytysten kannalta merkittävistä toimituksista (referenssiluettelo), selvitys tarjoajan henkilö- ja muista resursseista, selvitys toimittajan laadunvalvonnasta tai hankittavaa tavaraa koskevia näytteitä tai selostuksia.

Euroopan talousalueella jäsenvaltioiden virallisiin toimittajarekistereihin hyväksytyt toimitta- jat voivat osoittaa taloudelliset ja tekniset edellytyksensä rekisteröintiä koskevalla asiakir- jalla. EU-kynnysarvot ylittävien hankintojen kohdalla hankintalaissa on eroteltu tilanteet, joissa ehdokas tai tarjoaja on ehdottomasti suljettava pois kilpailuista (HL 53 §). Syynä on tällöin lähinnä talousrikollisuus. Näiden perusteiden käyttäminen edellyttää lainvoimais- ta tuomiota.

Ehdottomista sulkemistilanteista hankintalaissa erotetaan tapaukset, joissa pois sulkemi- nen on hankintayksikön harkinnassa (HL 54 §). Yritysten harkinnanvarainen sulkeminen tulee tehdä hyvän hallinnon periaatteiden mukaisesti. Lain tarkoittamien sulkemisperustei- den soveltuvuutta arvioitaessa on otettava huomioon muun muassa se, kuinka kauan ta- pahtuneesta virheestä tai laiminlyönnistä on kulunut. Ehdokkaiden tai tarjoajien liian tiukka karsinta voi johtaa markkinoilta saatavan hyödyn menettämiseen ja se voi olla myös yri- tyksiä syrjivää.

EU-kynnysarvot ylittävissä hankinnoissa hankintayksikön tulee jo hankintailmoituksessa todeta ne toimittajien soveltuvuutta koskevat harkinnanvaraiset vähimmäisvaatimukset, jotka niiden tulee täyttää uhalla, että toimittaja suljetaan pois kilpailusta (HL 56,2 §). EU- kynnysarvot alittavissa hankinnoissa sulkemisperiaatteista voidaan ilmoittaa vasta tarjous- pyynnössä (HL 69,2 §).

Ehdokkaan tai tarjoajan sulkeminen kilpailusta voi harkinnanvaraisten sulkemisperusteiden kohdalla toteutua esimerkiksi seuraavien edellytysten vallitessa

▪ toimittaja on konkurssissa tai

▪ toimittaja on päätetty asettaa selvitystilaan

▪ toimittaja on tuomittu ammattinsa harjoittamiseen liittyvästä lainvastaisesta teosta

▪ toimittaja on ammattitoiminnassaan syyllistynyt vakavaan virheeseen

▪ toimittaja on laiminlyönyt verojen ja lakisääteisten sosiaalimaksujen (esim. eläkeva- kuutusmaksujen) suorittamisen

▪ toimittaja on osoittautunut epäluotettavaksi antamalla vääriä tietoja hankintayksiköl- le tarjouksentekijän luotettavuuden arvioimiseksi.

Ehdokkaan tai tarjoajan sulkemisesta kilpailusta on tehtävä hallinnollinen päätös joko heti tai lopullisen valintapäätöksen yhteydessä. Se, milloin päätös annetaan ehdokkaalle tai tarjoajalle tiedoksi, on ratkaistava hankkeen luonteen perusteella. Ratkaisun tulee ilme- tä viimeistään lopullisesta hankintapäätöksestä, jotta asianosaisella on mahdollisuus tarvit- taessa hakea muutosta päätökseen.

Ehdokas tai tarjoaja voidaan sulkea pois kilpailusta myös tilaajan selvitysvelvollisuudesta ja vastuusta ulkopuolista työvoimaa käytettäessä annetun lain (1233/2006) eli tilaajavas- tuulain mukaisin perustein. Tällä lailla pyritään torjumaan ns. harmaita markkinoita. Tar- jouspyyntöasiakirjoissa olisi syytä mainita, että kilpailusta sulkeminen voi tapahtua hankin- talain ohella tilaajavastuulaissa mainituin perustein.

Tilaajavastuulain mukaan tilaajat, kuten hankintayksiköt ovat velvolliset vaatimaan tarjous- kilpailun voittaneelta yritykseltä kilpailun ehdoista riippumatta viimeistään ennen sopimuk- sen allekirjoittamista tilaajavastuulaissa mainitut tiedot yhteiskunnallisten velvoitteiden täyt- tämisestä, kuten verojen maksamisesta ja sosiaaliturvamaksujen suorittamisesta. Xxxxxx- vasti tilaaja on velvollinen selvittämään, mitä työehtosopimusta sopimuksen tarkoittaman työn toteuttamisessa sovelletaan. Työehtosopimusta koskevia tietoja lukuun ottamatta ti- laajavastuulain velvoitteet limittyvät hankintalain 54 §:n tarkoittamien harkinnanvaraisten kilpailusta pois sulkemista koskevien periaatteiden kanssa.

Hankintoja koskevan sopimusketjun hahmottaminen ja hallinta ovat keskeisiä sekä kilpai- luttamisen että laadittavan sopimuksen kannalta. Kuntien ja kuntayhtymien toimiessa tilaa- jina, niiden ja toimittajien välistä sopimusta kutsutaan hankintasopimukseksi. Rakentami- sessa vastaava sopimussuhde on urakkasopimus. Tehtävästä vastaavat toimittajat, tuotta- jat ja urakoitsijat voivat tarvittaessa käyttää alihankkijoita tai -urakoitsijoita. Xxxxx toimijata- ho vastaa omalta osaltaan sopimuksen edellyttämällä tavalla tilaajan tai tuottajan velvolli- suuksista.

4.6 Xxxxxxxxxx vastaanotto ja avaaminen

Saapuneet tarjoukset kirjataan tai niiden päällykseen merkitään tarjouksen saapumisaika ja vastaanottajan nimi. Tietoteknisin menetelmin (telefaksit ja sähköpostit) tehtyjen tarjous- ten vastaanotto on järjestettävä siten, ettei tarjousehtojen salaisuutta vaaranneta. Näin saadut tarjoukset on suljettava kirjekuoreen tai muutoin varmennettava tietovuodot kesken asian käsittelyn.

Tarjoukset säilytetään avaamattomina niiden avaamistilaisuuteen saakka. Myös avaamisti- laisuuden jälkeen on huolehdittava siitä, että tarjoukset niihin kuuluvine hankintapäätöksen kannalta oleellisine liitteineen säilytetään huolellisesti.

Tarjoukset avataan ilman julkisuutta hankintayksikköä edustavien henkilöiden toimesta ”virkamiestiimissä”). Avaustilaisuudesta tulee laatia avauspöytäkirja, jonka liitteenä on saa- dut tarjoukset. Kansallisen kynnysarvon alittavissa hankinnoissa menettely voi pöytäkirja- uksen osalta olla joustavampi. Avaustilaisuuden jälkeen saatuja tarjousta koskevia tietoja ei tulisi julkistaa ennen lopullisen hankintapäätöksen tekemistä, jotta tarjousten vertailu ja poikkeuksellisesti suoritettavat täydentävät neuvottelut voidaan suorittaa ilman sivuvaikut- teita.

Valtion toimesta asuntolainoitettujen samoin kuin eräiden muiden valtion lainoittamien ra- kennuskohteiden toteuttamista koskevat tarjoukset on aiemmin edellytetty avattavaksi jul- kisesti. Tästä vaatimuksesta on asuntorahaston rahoittamien kohteiden osalta luovuttu vuonna 2010.

Avatut tarjoukset varmistetaan päivämäärällä ja läsnä olevien henkilöiden nimikirjoituksella tai toimielimen puheenjohtajan ja sihteerin allekirjoituksella.

4.7 Tarjousten hylkääminen

Hankinnasta päättävällä on oikeus hylätä saadut tarjoukset hankintalain mukaisin perustein. Tarjous on hylättävä:

1. jos se on tarjouspyynnön vastainen

2. jos tarjoushintaa ei ole annettu yksiselitteisesti tai tarjouksessa ei ole esitetty vaadit- tuja hintaerittelyjä (yksikköhinnat).

3. jos tarjouksentekijä on tarjousmenettelyssä toiminut vilpillisesti taikka muuten lain tai hyvän kauppatavan vastaisesti,

4. jos tarjous on saapunut määräajan päättymisen jälkeen. Myöhästynyt, mutta ennen avaustilaisuutta saapunut tarjous voidaan kuitenkin ottaa huomioon kansallisen kynnysarvon alittavissa hankinnoissa.

Lisäksi tarjoukset voidaan hylätä

1. jos kaikki tarjoukset ylittävät olennaisesti tarkoitukseen varatut määrärahat tai han- kinta osoittautuu tarpeettomaksi,

2. jos tarjoushinta on niin alhainen, että on ilmeistä, ettei hankintaa myyjän taloudelli- set edellytykset huomioon ottaen voida tarjouksen mukaisesti täyttää. Tarjousten hylkääminen alhaisen tarjouksen johdosta edellyttää kynnysarvot ylittävissä hankin- noissa hankintalaista selviävällä tavalla yksityiskohtaista selvitysmenettelyä (HankL 63 §)

Julkisen hankintayksikön kannalta on erittäin tärkeätä, että saadut tarjoukset ovat tarjous- pyynnön mukaisia. Xxxxxxxxxx tekijöillä ei ole julkisissa hankinnoissa samanlaista mahdol- lisuutta tarjota haluamallaan tavalla kuin yksityisten kansalaisten tai yksityisoikeudellisten yritysten pyytämien tarjousten kohdalla.

Tasapuolisen ja syrjimättömän tarjousten vertailun mahdollistamiseksi saatujen tarjousten tulee olla tarjouspyynnön mukaisia sekä tarjousten teknisen sisällön että tarjousta koske- vien oikeudellisten reunaehtojen osalta. Tarjousten tulee sisältää esimerkiksi tarjoushinta sellaisena kuin hankintayksikkö on sen edellyttänyt. Hankintamenettelystä riippuen hinta

annetaan kokonaishintana tai yksikköhintoina. Hinta voidaan antaa myös niin, että osa hinnasta on kokonaishintana ja osa yksikköhintoina. Jos tarjous ei ole tarjouspyynnön mu- kainen, hankintayksikkö joutuu eräissä hankintalain mainitsemissa tapauksissa ehdotto- masti hylkäämään tarjouspyynnön vastaiset tarjoukset, kun taas toisissa tapauksissa hyl- kääminen on harkinnanvaraista. Hankintayksikön on huolehdittava myös siitä, että tarjous- kilpailussa vilpillisesti toimivat yritykset suljetaan pois kilpailusta, vaikka ne olisivat kelpoi- suutensa osalta olleet soveltuvia kyseiseen toimeksiantoon. Vilpillinen menettely voi ilmetä useammalla eri tavalla. Eräs konkreettinen esimerkki vilpillisestä menettelystä on osallis- tuminen asianomaista kilpailua koskevaan kartelliin. Sen sijaan yritysten mahdollinen ai- kaisempi osallistuminen kartelliin koskee yritysten kelpoisuutta, joka on arvioitava hankin- taprosessin aikaisemmassa vaiheessa (ks. kohta 4.5, ehdokkaiden ja tarjoajien valinta).

Tarjoukset on jätettävä määräaikaan mennessä tarjouspyynnössä mainittuun osoittee- seen. Julkisissa hankinnoissa määräaika on ehdoton, joten sen kohdalla ei oikeuskäytän- nön perusteella ole joustoa. Tällöin ei riitä, että hankintayksikkö saa tarjouksen ennen tar- jousten avaamista. Tarjoajien tasapuolinen ja syrjimätön kohtelu edellyttävä tarjouspyyn- nön reunaehtojen noudattamista koko prosessin aikana.

Julkiset hankintayksiköt joutuvat toiminnassaan ottamaan huomioon tehtävään varatut määrärahat. Tarjousten ylittäessä varatut määrärahat, hankintayksikkö joutuu arvioimaan, onko edellytyksiä jatkaa kilpailua tästä huolimatta vai joudutaanko hankintaprosessi kes- keyttämään. Päätöksenteossa joudutaan ottamaan huomioon sekä kuntalain että hankin- talain säännökset. Hankintatoiminnan moniportaisuus huomioon ottaen vähäisten määrä- rahan ylitysten kohdalla ei tulisi yleensä hankintaa keskeyttää, vaan toimenpiteen rahoitus pitäisi varmistaa muulla tavoin. Keskeyttämispäätös samoin kuin muutkin hankintaproses- sin välivaiheisiin liittyvät asianosaisten oikeusasemaan vaikuttavat ratkaisut on perustelta- va ja annettava asianosaisille tiedoksi.

Tarjoushintojen alhaisuus on yleensä hyvä asia, mutta poikkeuksellisen alhaiset tarjoukset saattavat merkitä myös riskiä hankintayksikölle. Tällaisia tarjouksia ei voida hankintalain mukaan sellaisenaan hylätä, koska alhainen tarjous on lähtökohtaisesti positiivinen asia.

Hankintayksiköllä on kuitenkin oikeus varmistaa xxxxxxxxxx tekijän edellytykset toteuttaa hankinta alhaisella hinnalla. Hankintalaki edellyttääkin kynnysarvot ylittävissä hankinnoissa kyseisen asian selvittämistä (HL 63 §).

4.8 Tarjousten arviointi ja toimittajan valinta

Ennen tarjousten vertailua on arvioitava, ketkä tarjouksen tekijät ovat hankintakilpailun ehtojen mukaisesti kelpoisia eli täyttävät tilaajan asettamat vaatimukset. Soveltumattomat yritykset on suljettava pois tarjouskilpailusta. Tarjousten vertailuvaiheessa ei saa arviointi- perusteina yleensä käyttää tarjoajien kelpoisuuteen eli soveltuvuuteen liittyviä tekijöitä, vaan ne tulee käsitellä ennen vertailua. Tästä pääsäännöstä voidaan poiketa vain EU- kynnysarvot alittavissa hankinnoissa (HL 72 §).

Tarjouksista on hyväksyttävä joko se, joka on asianomaista hankintaa koskevan valintape- rusteen mukaan kokonaistaloudellisesti edullisin tai se, joka on hinnaltaan halvin. Koko- naistaloudellista valintaperustetta käytettäessä on sovellettava kaikkia hankintailmoituk- sessa tai tarjouspyynnössä mainittuja vertailuperusteita. Tarjouksia vertailtaessa ei saa

ottaa mukaan myöskään uusia arviointiperusteita, joita ei ole mainittu tarjouspyyntöasiakir- joissa.

Tarjouksia vertailtaessa on yleensä syytä tehdä vertailutaulukko, jotta eri arviointiperustei- den pisteytys muistetaan tehdä jokaisen tarjoajan kohdalta kaikkien

tarjouspyynnössä mainittujen vertailukiriteerien osalta. Vertailutaulukon pohja voidaan esit- tää jo tarjouspyynnössä. Vertailuperusteiden käyttö on perusteltava ellei asia ilmene yksi- selitteisesti vertailutaulukosta.

Tarjoukset on käsiteltävä niin hyvissä ajoin, että tarjouksen hyväksyminen voidaan saada tarjouksentekijän tietoon tarjouksen voimassaoloaikana. Mikäli tarjousten käsittely lykkään- tyy, tarjousten tekijöiltä on riittävän ajoissa tiedusteltava, ovatko ne valmiit jatkamaan tar- jouksen voimassaoloaikaa hankintayksikön ehdottamaan uuteen päivämäärään saakka.

4.9 Hankintapäätös ja sen pöytäkirjaus

Hankintayksikön on tehtävä ehdokkaiden tai tarjoajien asemaan vaikuttavista välivaiheen ratkaisuista sekä tarjouskilpailun lopullisesta ratkaisusta kirjallinen päätös, joka on perus- teltava (HL 73 §). Päätöksestä tai siihen liittyvistä asiakirjoista on käytävä ilmi ratkaisuun olennaisesti vaikuttaneet seikat.

Hankintapäätöksen tekee se toimielin tai viranhaltija, jolle on johtosäännössä (delegointi) tai sen perusteella tehdyllä hallinnollisella päätöksellä (subdelegointi) annettu päätösvalta hankinta-asioissa.

Hankintapäätöstä koskeva pöytäkirja laaditaan noudattaen yleisiä hyvän hallinnon periaat- teita. Pöytäkirja laaditaan käyttäen ns. täydentyvää esityslistapöytäkirjaa, kun kysymys on

hallituksen, lautakunnan tai muiden monijäsenisten toimielinten päätöksistä. Viranhaltija- päätöksistä laaditaan sen sijaan päätöspöytäkirja, joka voi vähäisissä suorissa hankin- noissa olla suhteellisen yksinkertainen, koska suoria hankintoja koskevissa päätöksissä ei vertailla yritysten tarjouksia.

Hankinta-asioissa pöytäkirja on laadittava siten, että siitä ilmenee hankintatapahtuman keskeiset vaiheet. Näin menetellen hankintoja valmistelevat ja niistä päättävät henkilöt saavat oikean kuvan hankinnasta. Hyvä pöytäkirja liitteineen antaa myös tarjousten teki- jöille vastauksen hankintatapahtumasta kokonaisuudessaan. Keskeistä on tällöin hankin- tapäätös perusteluineen. Muutoksenhakutilanteessa pöytäkirja antaa selkeän kuvan han- kinnasta hankintalain mukaisille muutoksenhakuelimille eli markkinaoikeudelle ja kor- keimmalle hallinto-oikeudelle. Hankintapäätös voidaan saattaa myös hankintaoikaisuin tai oikaisuvaatimuksin kunnan toimielimen tutkittavaksi, jolloin pöytäkirjalla on vastaava mer- kitys.

Pöytäkirjaan on aiheellista sisällyttää yleiskuvaus hankintatapahtumasta. Esityslistapöytä- kirjaa käytettäessä hankinnan yleiskuvaus ilmenee yleensä esityslistan kerrontaosasta.

Pöytäkirjauksen laajuuteen ja ulkoiseen muotoon vaikuttaa mm. se, missä määrin tapah- tumatietoja sisällytetään suoraan pöytäkirjaan ja missä määrin sen liitteisiin.

Pöytäkirjasta tulisi hankinnan luonteesta ja laajuudesta riippuen ilmetä mahdollisuuksien mukaan mm. seuraavat asiat tarvittavin perusteluin

▪ hankinnan yleiskuvaus

▪ hankittava tavara, palvelu tai rakennustyö

▪ milloin hankintailmoitus julkaistu HILMA-kanavalla

▪ käytetty hankintamenettely

▪ miltä yrityksiltä tarjouksia on pyydetty

▪ ketkä ovat antaneet tarjouksen

▪ tarjousten avaustilaisuuden luonne

▪ tarjoajien kelpoisuus

▪ yritysten mahdollinen sulkeminen kilpailusta

▪ tarjousten tarjouspyynnön mukaisuus/mahdollinen hylkääminen

▪ tarjouksia koskeva tarkistusneuvottelu, jos sellainen on poikkeuksellisesti pidetty

▪ tarjousten vertailu mahdollisine vertailutaulukoineen

▪ voittaneen tarjouksen valinta perusteluineen tarjouspyynnössä esitetyin valinta- ja arviointiperustein

▪ mahdolliset muut perustelut

▪ maininta sopimuksen syntymisajankohdasta

▪ muutoksenhakuohjeet (markkinaoikeus ja hankintaoikaisua käsittelevä toimielin).

4.10 Muutoksenhaku hankintapäätöksistä

Kunnan, kuntayhtymän tai kuntakonserniin kuuluvien yhteisöjen, kuten yhtiöiden tekemään hankintapäätökseen tyytymättömällä asianosaisella on mahdollisuus hakea muutosta han- kintapäätökseen hankintalain edellyttämällä tavalla.

Kynnysarvot ylittäviä hankintoja koskeviin hankintapäätöksiin voidaan hakea muutosta va- littamalla markkinaoikeudelle. Markkinaoikeus tutkii asian vain siltä osin kuin kysymys on hankintalain vastaisesta menettelystä.

Hankintalain edellyttämä tasapuolisuuden ja syrjimättömyyden noudattamisvelvoite mah- dollistaa sen, että markkinaoikeus voi tutkia myös esitetyt esteellisyysväitteet.

Markkinaoikeudelle tehtävänä olevan valituksen rinnalla tai sen sijasta asianomainen voi tehdä hankintalain tarkoittaman hankintaoikaisun hankintayksikölle itselleen. Hankintayk- sikkö voi myös omatoimisesti korjata päätöstään hankintaoikaisuin (HL 80 §).

Asianosaisella on mahdollisuus hakea muutosta hankintalain mukaisella hankintaoikaisulla myös kansallisen kynnysarvon alittavissa ns. pienhankinnoissa siitä huolimatta, että han- kintalain kilpailuttamissäännöksiä ei sovelleta näihin hankintoihin (HL 83 §).

Mikäli kysymys on kunnallishallintoon liittyvästä hallintoelinten muodollisesta kuntalain vas- taisesta menettelystä, kuten toimivaltasäännösten rikkomisesta, päätökseen ei voida ha- kea muutosta kuntalain perusteella kunnallisvalituksin tai oikaisuvaatimuksin.

Pienhankinnoissa asianosaisen käytettävissä on myös kuntalain (365/95) mukainen oi- kaisuvaatimus (KunL 89 §). Oikaisuvaatimus tehdään asianomaisen kunnan tai kuntayh- tymän hallitukselle tai lautakunnalle siitä riippuen, kuka päätöksen on tehnyt ja millainen on päätöksen tehneen hankintayksikön organisaatio. Xxxxxxxxxxxxxxxxxx tekemisen edel- lyttämät muodollisuudet ilmenevät hankintapäätökseen liitettävästä oikaisuvaatimusoh- jeesta.

Oikaisuvaatimukseen annetusta päätöksestä voidaan kunnallisvalituksin valittaa hallinto- oikeudelle, mikä taas ei ole mahdollista kansalliset kynnysarvot ylittävissä hankinnoissa, koska niitä koskevat hankintapäätökset voidaan saattaa markkinaoikeuden ratkaistaviksi (HL 102 §).

Pienhankinnoissa hankintaoikaisun ja oikaisuvaatimusten yhteydessä ei voida vedota suo- ranaisesti hankintalain vastaisuuteen, koska hankintalain kilpailua koskevia sääntöjä ei pienhankinnoissa sovelleta. Sen sijaan hallinnon yleiset hyvät periaatteet koskevat pieniä- kin hankintoja. Nämä hankintapäätökset tulee kumota, mikäli päätöksenteossa on syyllis- tytty esimerkiksi selkeään harkintavallan väärinkäyttöön tai rikotaan olennaisesti tasapuoli- suus- ja syrjimättömyysperiaatetta. Lisäksi päätökset voidaan kumota muiden kuntalain ja hallintolain rikkomusten kautta.

Hankintapäätöksiä koskeva muutoksenhakuohjaus ilmenee oheisesta oikaisuohjeesta ja valitusosoituksesta. Hankintayksikön tulee käyttää sitä soveltuvin osin riippuen siitä onko kysymys kunnasta, kuntayhtymästä tai kuntakonserniin kuuluvasta yhteisöstä (liite 1).

Valituksen, hankintaoikaisun tai oikaisuvaatimuksen voi tehdä se, johon päätös on kohdis- tettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosai- nen). Käytännössä oikaisuvaatimuksen tekemiseen oikeutettuja ovat kilpailusta pois sulje- tut ehdokkaat ja valintaprosessissa hävinneet tarjouksen tekijät. Lisäksi pienhankinnoissa oikaisuvaatimuksen voi tehdä kunnan jäsen kuntalain mukaisesti.

Asianosaisen tulee tehdä hankintalain mukainen valitus ja hankintaoikaisu samoin kunta- lain mukainen oikaisuvaatimus 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Asian- osaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua siitä, kun päätöstä koskeva pöytäkirjanote on lähetetty hänelle tavallisella kirjeellä. Jos päätös annetaan ehdokkaalle tai tarjouksen tekijälle tiedoksi sähköisesti, heidän kat- sotaan saaneen siitä tiedon, kun viesti on heidän käytettävissään. Tällaisena ajankohtana pidetään lähtökohtaisesti viestin lähettämispäivää (HL 75 §).

Markkinaoikeudelle tehtävästä valituksesta samoin kuin hankintaoikaisusta ja oikaisuvaa- timuksesta on käytävä ilmi vaatimus perusteineen. Tämän mahdollistamiseksi tiedoksi an- netusta hankintapäätöksestä on ilmettävä kaikki keskeiset hankintapäätökseen vaikutta- neet tekijät, joita on käsitelty edellä kohdassa 4.9 koskien hankintapäätöstä ja sen pöytä- kirjausta.

Markkinaoikeudella on mahdollisuus valituksen tekemisen jälkeen ennen lopullisen pää- töksen tekemistä kieltää päätöksen täytäntöönpano, mikäli muutoshakemus sisältää sel- laisia perusteita, jotka saattavat mahdollistaa päätöksen kumoamisen. Mikäli markkinaoi- keudessa tapahtuvan käsittelyn jälkeen ilmenee, että hankintapäätös on tehty hankintalain vastaisesti, markkinaoikeuden lopullisen päätöksen sisältö riippuu siitä, onko hankintapää- töksen perusteella tehty jo sopimus vai ei. Prosessin aikana markkinaoikeus tiedustelee tätä seikkaa hankintayksiköltä.

Hankintalailla pyritään ensisijaisesti siihen, että virheellisen päätöksen seurauksena asi- anosaisen saa oikeusturvaa ja asia voidaan korjata. Markkinaoikeus voi kumota päätöksen ja kieltää hankintayksikköä noudattamasta virheellistä menettelyä tai velvoittaa sen kor- jaamaan virheellinen menettely esimerkiksi suorittamalla hankintavertailun uudestaan.

Jos hankintayksikkö on jo laittanut päätöksen täytäntöön ja asiassa on tehty hankintaso- pimus, markkinaoikeus käyttää ns. toissijaisia keinoja. Tällöin markkina oikeus määrää hankintayksikön suorittamaan hyvitysmaksua sellaiselle asianosaiselle, jolla olisi ollut to- dellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu virheettömässä menettelyssä. Hyvitysmaksu on käytännössä eräänlainen rangaistuksen ja vahingonkorvauksen piirteitä sisältävä summaarinen seuraamusmaksu.

EU:n kynnysarvot ylittävissä hankinnoissa tapahtuneiden virheiden, kuten odotusajan lai- minlyönnin ja suoria hankintoja koskevan ilmoituksen tekemättä jättämisen johdota mark- kinaoikeus voi todeta hankintasopimuksen tehottomaksi, mikäli hankintayksikkö on näiden laiminlyöntien lisäksi rikkonut kilpailuttamista koskevia muita velvoitteita. Tehottomuusseu- raamuksen vaihtoehtona tai sen rinnalla markkinaoikeus voi lyhentää hankintasopimuksen voimassaoloaikaa tai määrätä hankintayksikölle seuraamusmaksun.

5 Sopimusten tekovaihe

5.1 Sopimuksen tai tilauksen tekeminen

Hankinnasta tehtävä sopimus tehdään noudattaen sopimuksen tekemistä koskevia voimas sa olevia yksityisoikeudellisia säännöksiä, kuten oikeustoimilakia. Hankintalaki edellyttää, että kansalliset kynnysarvot ylittävissä hankinnoissa hankintapäätöksen tekemisen jälkeen laaditaan kirjallinen sopimus. Sopimuksen allekirjoittaminen on sopimuksen syntymisen edellytys. Sen sijaan muissa kuin hankintalain tarkoittamissa hankintasopimuksissa, kuten kansalliset kynnysarvot alittavissa hankinnoissa, sopimus syntyy oikeustoimilain mukaan tilaajan ja tarjouksen tekijän välille välittömästi sen jälkeen, kun xxxxxxxxxx tekijä on saanut todisteellisesti tiedon tehdystä päätöksestä ja ottanut siitä selon.

Tarjouspyyntöasiakirjoissa, hankintapäätöksessä tai tarjouksen hyväksymisilmoituksessa voidaan väärinkäsitysten välttämiseksi mainita ajankohta, jolloin sopimus syntyy julkisen hankintayksikön ja toimittajan välillä.

EU-kynnysarvot ylittävissä hankinnoissa, joissa päätöksenteon jälkeen pitää noudattaa ns. odotusaikaa, päätöksestä tai siihen liittyvistä asiakirjoista on käytävä ilmi, minkä ajan kulut- tua hankintasopimus voidaan tehdä (HL 73,2 §).

Käytännössä sitovan sopimuksen syntymisen ajankohdaksi voidaan edellä esitetyllä taval- la ilmoittaa lähtökohtaisesti kirjallisen sopimuksen allekirjoittaminen. Muina vaihtoehtoisina ajankohtina, joita tulee kuitenkin käyttää vain poikkeuksellisesti, voi olla esimerkiksi pää- töksen lainvoimaisuus, hankkeen rahoitusta koskevan myönteisen ratkaisun saamisilmoi- tus, rakennushankkeissa rakennus- tai ympäristöluvan lainvoimaisuus jne. EU- kynnysarvon ylittävissä hankinnoissa päätöksen täytäntöönpanoon, kuten kirjallisen sopi- muksen tekemiseen ei saa ryhtyä ennen kuin on kulunut 7 päivää muutoksenhakuajan päättymisestä markkinaoikeudessa (odotus- eli karenssiaika). Hankintayksikön on pidät- täydyttävä sopimuksen allekirjoittamisesta tämän jälkeenkin, mikäli päätöksestä on haettu muutosta markkinaoikeudessa. Kysymys on odotusajan jatkumisesta markkinaoikeuden käsittelyn ajan (HL 77 §).

Hankintasopimusten ollessa pääsääntöisesti yksityisoikeudellisia sopimuksia, hankintojen kilpailuttamiseksi ja sopimusten laatimisen helpottamiseksi niiden yhteydessä on aiheellis- ta käyttää alan yleisiä sopimusehtoja, kuten julkisten hankintojen yleisiä sopimusehtoja JYSE 2009, tavarat tai palvelut, rakennusurakan yleisiä sopimusehtoja YSE 1998, konsult- titoiminnan yleisiä sopimusehtoja KSE 1995, julkisen hallinnon ICT-hankintojen yleisiä so- pimusehtoja JIT 2007, kone- ja kuljetuspalveluiden yleisiä sopimusehtoja, KE 2008 ja mui- ta asianomaista hankintatehtävää koskevia sopimusehtoja.

Sopimuksen tekemisestä on erotettava tavaran tai palvelun tilaukset. Sen jälkeen kun so- pimus on tehty, hankintayksiköt tai niihin kuuluvat muut tilaajayksiköt (eri hallintokunnat ja niiden alaiset viranhaltijat ja työntekijät) hyödyntävät tehtyä sopimusta tekemällä kilpailun voittaneelle yritykselle tarvittaessa tavara- tai palvelutilauksia. Nämä toimenpiteet eivät ole hankintalain kannalta tarkasteltuna itsenäisiä muutoksenhakukelpoisia hankintapäätöksiä, vaan ne ovat aiemmin tehdyn kilpailutetun sopimuksen täytäntöönpanoa. Tilauksia tehtä- essä tuleekin ottaa huomioon kilpailutetun hankintapäätöksen ja sopimuksen ehdot.

Sen sijaan tilaukset itsenäisinä hankintatoimintoina tulevat kysymykseen ns. suorissa han- kinnoissa silloin kuin sellaiset ovat hankintalain mukaan sallittuja. Vastaavasti hankintalain soveltamisen ulkopuoliset kansallisen kynnysarvon alittavat (alle 30 000 euron tavara- ja palveluhankinnat, 100 000 euron sosiaali-, terveys- ja koulutusalan palveluhankinnat sekä 150 000 euron rakennusurakat) pienhankinnat voidaan tarvittaessa tehdä tilauksin, jolloin tilaukset muodostavat itsenäisiä päätöksiä ja oikeustoimia.

5.2 Ennakot

Myyjälle voidaan poikkeuksellisesti myöntää ennakkoa suoritettavasta maksusta. Xxxxxxx on sovittava hankinnan lopulliseksi osamaksuksi ja sille on tarvittaessa vaadittava riittävä vakuus.

5.3 Vakuudet

Hankintasopimuksen velvoitteiden täyttämiseksi hankintayksikkö voi tarvittaessa vaatia vakuuden. Tästä pitää olla maininta jo tarjouspyyntöasiakirjoissa, kuten muistakin sopi- musehdoista.

Vakuudeksi voidaan hyväksyä raha- tai vakuutuslaitoksen antama omavelkainen takaus, pankin antama talletustodistus tai tilaajan hyväksymä muu luotettava vakuus. Käytettäessä vakuutena irtainta panttia, asiasta on syytä tehdä panttaussopimus, jolla mahdollistetaan vakuuden käyttäminen tilaajan hyväksi sopimusrikkomuksen tapahduttua.

5.4 Tavaran vastaanotto sekä palvelujen ja urakan hyväksyminen

Tavaraa vastaanotettaessa on sen määrä, laatu ja kunto viipymättä tarkistettava. Asennet- tavan laitteen saa hyväksyä vasta, kun sille on suoritettu käyttöönottotarkastus, jossa on todettu, että laite on toimintakunnossa ja täyttää sille asetetut suoritusarvot sekä muut hankintasopimuksen ehdot.

Palvelutehtävän tai rakennustyön vastaanotto toteutetaan sopimuksen liitteenä olevien yleisten sopimusehtojen mukaisesti joko toimeksiannon päättyessä tai osatehtävien suorit- tamisen jälkeen.

Toimituksen viivästyessä tai myyjän syyllistyessä virheelliseen tai sopimuksenvastaiseen toimitukseen taikka muulla tavoin rikkoessa sopimusta, on asiasta viipymättä tehtävä kirjal- linen huomautus (reklamaatio). Reklamaatioiden suorittamisessa on noudatettava mahdol- listen sopimusehtojen määräyksiä.

Toimittajan syyllistyessä laiminlyönteihin tilaajan on huolehdittava siitä, että sopimuksen tarkoittamia maksueriä ei makseta ennen velvoitteiden täyttämistä. Rakennushankkeiden kohdalla on ennen viimeisen maksuerän suorittamista urakoitsijalle mm. varmistettava, että takuuajan vakuus on luovutettu ja että sivu-urakoitsijoilla tai kolmansilla tahoilla ei ole urakoitsijasta johtuvia vaatimuksia.

Tavaran vastaanotossa, palvelun hyväksymisessä samoin kuin rakennusurakan vastaan- otossa ja siihen liittyvässä prosessissa on noudatettava asianomaisen toimialan vakiintu- neita käytäntöjä, joiden perusteet käyvät ilmi yleisistä sopimusehdoista.

6 Erinäiset määräykset

6.1 Esteellisyys ja kilpailuneutraalisuus

Hankinta-asian valmisteluun ja päätöksentekoon osallistuva henkilö ei saa olla esteellinen. Vastaavasti hankintaa koskevan sopimuksen tai sen tulkintaa koskevan asian käsittelyyn tai tavaran tai palvelun tarkistamiseen osallistuvan henkilön tulee olla esteetön. Esteelli- syydestä hankinta-asioissa on voimassa, mitä siitä on erikseen säädetty kuntalaissa ja hallintolaissa.

Asian käsittelyä koskevasta esteellisyydestä on erotettava perinteinen kilpailuneutraali- suus, johon on pyrittävä hankinnoissa hankintaprosessin alkuvaiheesta sen päättymiseen. Hankintalain edellyttämä tasapuolisuus ja syrjimättömyys merkitsevät jo sellaisenaan kil- pailuneutraliteettia. Tähän tulee pyrkiä jo tehtävän määrittelyssä niin, että tavara, palvelu tai rakennustyön kohde määritellään tasapuolisesti ja syrjimättömästi suhteessa potentiaa- lisiin tarjouksen tekijöihin. Tästä johtuen yritys, jolla on ennakolta erityistietoa kilpailun koh- teena olevasta hankkeesta siten, että yritysten keskinäinen objektiivinen kilpailuasetelma vaarantuu, ei voi osallistua tarjouskilpailuun. Kilpailuneutraalisuuden varmistaminen on sekä hankintayksikön että hankintaan osallistuvien toimittajien velvollisuutena.

Kilpailuneutraliteetista puhutaan nykyisin myös siinä yhteydessä, kun arvioidaan kunnan eri toimintayksiköiden, liikelaitosten tai kunnan omistamien yhtiöiden asemaa markkinoilla. Kysymys on tällöin mm. siitä, vääristääkö julkisen hallinnon välillisesti tai välittömästi tu- kemat toimijat kaupallisia markkinoita. Kilpailuttaminen tulee toteuttaa siten, että kaikki hankintayksikön käytettävissä olevat kilpailuneutraalisuutta varmistavat seikat pyritään huomioimaan.

6.2 Asiakirjojen julkisuus ja salassapito

Hankintoja koskevien asiakirjojen julkisuus riippuu hankinta-asian käsittelyvaiheesta. Asia- kirjojen julkisuudessa noudatetaan viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain (621/1999) eli julkisuuslain säännöksiä.

Se, keneltä tarjouksia on pyydetty tai ketkä ovat jättäneet osallistumishakemuksen, on jul- kinen asia sen jälkeen, kun asia on päätetty tai kirjattu viranomaisessa. Sen sijaan hankin- tayksikölle saapuneet tarjoukset eivät ole vielä avaamisen jälkeen julkisia. Eri asia on, jos asiassa järjestetään julkinen avaustilaisuus (ks. kohta 4.6) tai jos viranomainen oman har- kintansa perusteella muutoin antaa tietoja julkisuuteen esimerkiksi esityslistoja koskevan laajan jakelun kautta. Viimeksi mainittua menettelyä ei kuitenkaan hankinta-asioissa pidetä suositeltavana.

Sen jälkeen, kun hankintaviranomainen on tehnyt hankintapäätöksen ja kun asiaa koskeva pöytäkirja on allekirjoitettu ja tarkistettu, julkisuuskelpoinen päätös on syntynyt. Päätöksen julkistaminen tapahtuu tämän jälkeen viranomaisen harkinnan perusteella ottaen huomi- oon kuntalain, hankintalain ja julkisuuslain velvoitteet. Hankintayksikön tulee päätöksen jälkeen antaa päätös tiedoksi kilpailuun osallistuneille tarjouksentekijöille. Asianosaisille

toimitettuun päätökseen on liitettävä kaikki päätöksentekoon vaikuttaneet tiedot, jotta heillä on mahdollisuus arvioida päätöstä ja käyttää lakisääteisiä oikeusturvakeinoja (asianosais- julkisuus).

Lopullisesti kaikki hankinta-asiakirjat liikesalaisuuksia lukuun ottamatta tulevat julkisuuslain nojalla julkisiksi, kun hankintasopimus on tehty (JulkL 7 §). Jälkimmäinen tilanne koskee lähinnä ns. yleisöjulkisuutta.

Tarjouskilpailuun osallistuneen yrityksen antama tarjoushinta on julkinen hankintaa koske- van päätöksentekoprosessin ja sopimuksen allekirjoittamisen jälkeen (JulkL 7 §). Tarjouk- seen liittyvän kokonaishinnan lisäksi myös yksikköhinnat ovat pääsääntöisesti julkisia.

Hankintakilpailuun osallistuneilla tarjoajilla on oikeus saada tieto myös muista tarjousten vertailuun ja päätöksen tekemiseen vaikuttaneista keskeisistä seikoista, jotta heillä olisi mahdollisuus tarvittaessa hakea muutosta päätökseen (JulkL 11 §).

Osa hankinnoista on sellaisia, että tarjoushinta annetaan vain kokonaishintana. Huomatta- va osa hankittavista tuotteista tai palveluista on kuitenkin sellaisia, joiden lopullista määrää ei tiedetä vielä kilpailuttamisvaiheessa, joten hinta annetaan yksikköhintana. Tällaisia han- kintoja ovat tyypillisesti kausihankintoihin liittyvät tavarahankinnat, joiden lopulliset määrät selviävät vasta sopimuskauden aikana tavaroita kohteeseen toimitettaessa. Vastaavasti rakennusurakoissa käytetään yksikköhintoja joko rakennuskohteen toteuttamisen tiettyjen osa-alueiden hinnoittelussa tai jopa koko kohteen hinnoittelussa. Hankintaviranomainen ei saa ilman asianosaisen suostumusta käyttää oikeudettomasti tietoja, jotka liittyvät tarjouk- sen tehneen elinkeinonharjoittajan liike- tai ammattisalaisuuteen. Vastaava kielto koskee muita näihin verrattavia tietoja, jos tällaisen tiedon ilmaiseminen saattaisi aiheuttaa elin- keinonharjoittajalle taloudellista vahinkoa (JulkL 24 §).

EU-kynnysarvon ylittävissä hankinnoissa hankintasopimusta koskeva jälki-ilmoitus ei saa sisältää tietoja, joiden julkaiseminen olisi yleisen edun vastaista tai saattaisi vaarantaa luottamuksellisten liiketietojen säilyttämistä, perusteltuja kaupallisia etuja tai tervettä kilpai- lua.

Liite 1

Muutoksenhakuohjeet

A. Oikaisuohje ja valitusosoitus (yleinen), kansalliset kynnysarvot ylittävät hankin- nat*

Julkista hankintaa koskevaan päätökseen tai muuhun hankintamenettelyssä tehtyyn rat- kaisuun voidaan julkisista hankinnoista annetun lain (hankintalaki) mukaan hakea muutos- ta vaatimalla hankintayksiköltä oikaisua (hankintaoikaisu). Asia voidaan myös saattaa vali- tuksella markkinaoikeuden käsiteltäväksi, mikäli hankinnan arvo ylittää hankintalain 15 §:n mukaisen kynnysarvon.*

I Oikaisu-ohje

Hankintayksikön päätökseen tai muuhun hankintamenettelyssä tehtyyn ratkaisuun tyyty- mätön voi tehdä hankintalain 80-83 §:n mukaan hankintayksikölle kirjallisen hankintaoikai- sun. Hankintaoikaisun voi tehdä tarjouskilpailuun osallistunut tarjoaja tai osallistumisha- kemuksen tehnyt ehdokas eli se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvolli- suuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen).

Hankintaoikaisun tekoaika

Asianosaisen on tehtävä hankintaoikaisu 14 päivän kuluessa siitä, kun asianosainen on saanut tiedon hankintayksikön päätöksestä tai muusta hankintamenettelyssä tehdystä rat- kaisusta.

Sähköistä tiedoksiantoa käytettäessä hankintapäätös oheisasiakirjoineen katsotaan saa- duksi tiedoksi sinä päivänä, jolloin päätöksen oheisasiakirjoineen sisältävä sähköinen vies- ti on vastaanottajan käytettävissä tämän vastaanottolaitteessa siten, että viestiä voidaan käsitellä. Tällaisena ajankohtana pidetään viestin lähettämispäivää, jollei asiassa esitetä luotettavaa selvitystä tietoliikenneyhteyksien toimimattomuudesta tai vastaavasta muusta seikasta, jonka johdosta sähköinen viesti on saapunut vastaanottajalle myöhemmin.

Jos tiedoksianto toimitetaan postitse kirjeellä vastaanottajalle, vastaanottajan katsotaan saaneen asiasta tiedon seitsemäntenä päivänä sen lähettämisestä, jollei tiedoksiannon näytetä tapahtuneen myöhemmin. Käytettäessä todisteellista tiedoksiantotapaa, tiedok- sianto katsotaan tapahtuneeksi saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedok- sisaantitodistukseen merkittynä aikana.

* Kansallisen kynnysarvon suuruus on:

- 30 000 € tavarat ja palvelut

- 100 000 € terveydenhoito- ja sosiaalipalvelut

- 150 000 € rakennus- ja käyttöoikeusurakat

Hankintaoikaisun sisältö

Hankintaoikaisusta on käytävä ilmi vaatimukset perusteineen. Hankintaoikaisusta on käy- tävä ilmi oikaisua vaativan nimi sekä tarvittavat yhteystiedot asian hoitamiseksi.

Hankintaoikaisuun on liitettävä asiakirjat, joihin vaatimuksen tekijä vetoaa, jolleivät ne jo ole hankintayksikön hallussa.

Toimitusosoite

Hankintaoikaisu toimitetaan hankintayksikölle. Hankintayksikön yhteystiedot:

Posion kunta xxx (kh, ltk…jne)

Kirkkotie 1, 97900 Posio sähköposti

Hankintaoikaisun vireille tulo ja käsittely eivät vaikuta siihen määräaikaan, jonka kuluessa asianosainen voi hankintalain nojalla hakea muutosta valittamalla markkinaoikeuteen.

II Valitusosoitus markkinaoikeuteen

Tarjoaja, osallistumishakemuksen tehnyt ehdokas tai muu taho, jota asia koskee, voi saat- taa asian markkinaoikeuden käsiteltäväksi tekemällä valituksen. Julkisista hankinnoista annetun lain 86 §:n mukaan puitejärjestelyyn perustuvaan hankintaan ei saa hakea valit- tamalla muutosta, jollei markkinaoikeus myönnä asiassa käsittelylupaa. Lupa on myönnet- tävä, jos:

1) asian käsittely on lain soveltamisen kannalta muissa samanlaisissa asioissa tärke- ää; tai

2) siihen on painava, hankintayksikön menettelyyn liittyvä syy.

Jollei toisin säädetä, valitus on tehtävä kirjallisesti 14 päivän kuluessa siitä, kun asianosai- nen on saanut tiedon hankintaa koskevasta päätöksestä valitusosoituksineen. Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista, jos hankintayksikkö on tehnyt hankintasopimuksen hankintalain 78 §:n 1 nojalla noudattamatta odotusaikaa.

Valitus on tehtävä kuuden kuukauden kuluessa hankintapäätöksen tekemisestä siinä ta- pauksessa, että ehdokas tai tarjoaja on saanut tiedon hankintapäätöksestä valitusosoituk- sineen ja hankintapäätös tai valitusosoitus on ollut olennaisesti puutteellinen.

Sähköistä tiedoksiantoa käytettäessä hankintapäätös oheisasiakirjoineen katsotaan saa- duksi tiedoksi sinä päivänä, jolloin päätöksen oheisasiakirjoineen sisältävä sähköinen vies- ti on vastaanottajan käytettävissä tämän vastaanottolaitteessa siten, että viestiä voidaan käsitellä. Tällaisena ajankohtana pidetään viestin lähettämispäivää, jollei asiassa esitetä luotettavaa selvitystä tietoliikenneyhteyksien toimimattomuudesta tai vastaavasta muusta seikasta, jonka johdosta sähköinen viesti on saapunut vastaanottajalle myöhemmin.

Jos tiedoksianto toimitetaan postitse kirjeellä vastaanottajalle, vastaanottajan katsotaan saaneen asiasta tiedon seitsemäntenä päivänä sen lähettämisestä, jollei tiedoksiannon näytetä tapahtuneen myöhemmin. Käytettäessä todisteellista tiedoksiantotapaa, tiedok- sianto katsotaan tapahtuneeksi saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedok- sisaantitodistukseen merkittynä aikana.

Valituksen sisältö

Valituksessa on ilmoitettava hankinta-asia, jota valitus koskee, sekä valittajan vaatimukset ja niiden perusteet. Puitejärjestelyyn perustuvan hankinnan osalta valituskirjelmässä on esitettävä, minkä vuoksi käsittelylupa tulisi myöntää.

Valituksessa on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatija on joku muu henkilö, valituksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Lisäksi on ilmoitettava pos- tiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa.

Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valituskirjelmä.

Valitukseen on liitettävä alkuperäisenä tai jäljennöksenä päätös, johon haetaan muutosta, sekä todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta. Valitukseen on liitettävä asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaati- muksensa tueksi. Asiamiehen on liitettävä valituskirjelmään valtakirja, kuten hallintolain- käyttölain 21 §:ssä säädetään.

Valituksen toimittaminen

Valitus on toimitettava markkinaoikeudelle. Valituksen tulee olla perillä valitusajan viimei- senä päivänä ennen markkinaoikeuden virka-ajan päättymistä. Itse tiedoksisaantipäivää ei lasketa mukaan.

Hakemuksen voi toimittaa markkinaoikeuden kansliaan henkilökohtaisesti, asiamiestä käyttäen, lähetin välityksellä, postitse, telekopiona tai sähköpostin avulla kuten laissa säh- köisestä asioinnista viranomaistoiminnassa (13/2003) säädetään. Jos vireillepanon viimei- nen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilau- antai, saa asiakirjat toimittaa markkinaoikeudelle ensiksi seuraavana arkipäivänä.

Valituskielto

Hankintalain 102 §:n mukaan markkinaoikeuden toimivaltaan kuuluvaan asiaan ei saa ha- kea muutosta kuntalain eikä hallintolainkäyttölain nojalla.

Puitejärjestelyyn perustuvaan hankintaan ei saa hakea muutosta valittamalla, jollei mark- kinaoikeus myönnä asiassa käsittelylupaa hankintalain 86 §:n mukaisesti.

Muutoksenhausta ilmoittaminen hankintayksikölle

Hankintalain 88 §:n nojalla hankinta-asiaan muutosta hakevan on kirjallisesti ilmoitettava hankintayksikölle asian saattamisesta markkinaoikeuden käsiteltäväksi. Ilmoitus on toimi- tettava hankintayksikölle viimeistään silloin, kun hankintaa koskeva valitus toimitetaan markkinaoikeuteen. Ilmoitus on toimitettava hankintayksikön kohdassa I mainittuun osoit- teeseen.

Markkinaoikeuden osoite ja muut yhteystiedot

Markkinaoikeus

PL 118, 00131 HELSINKI

Käyntiosoite: Xxxxxxxxxxxxx 0-0

puh. 000 000 0000

fax 000 000 0000, sähköposti: xxxxxxxxxxxxxx@xxxxxx.xx

B. Oikaisuohje pienhankinnoissa, kansalliset kynnysarvot alittavat hankinnat* Kansallisen kynnysarvon alittavissa hankinnoissa tehtyyn kunnan viranomaisen (hankin- tayksikkö) päätökseen tai muuhun hankintamenettelyssä annettuun ratkaisuun tyytymätön voi tehdä hankintayksikölle hankintalain 80 §:ssä tarkoitetun hankintaoikaisun tai kuntalain 89 §:ssä tarkoitetun oikaisuvaatimuksen. Oikaisua koskevan vaatimuksen voi tehdä tar- jouskilpailuun osallistunut tarjoaja tai osallistumishakemuksen tehnyt ehdokas eli se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vai- kuttaa (asianosainen). Kuntalain mukaisen oikaisuvaatimuksen voi lisäksi tehdä kunnan jäsen.

Määräaika oikaisua koskevien vaatimusten tekemiselle:

Oikaisua on vaadittava 14 päivän kuluessa siitä, kun oikaisuvaatimuksen tekijä on saanut tiedon hankintayksikön päätöksestä tai muusta hankintamenettelyssä tehdystä ratkaisusta.

Asianosaisen katsotaan saaneen hankintapäätöksen oheisasiakirjoineen tiedoksi sähköis- tä tiedoksiantoa käytettäessä sinä päivänä, jolloin päätöksen oheisasiakirjoineen sisältävä sähköinen viesti on vastaanottajan käytettävissä tämän vastaanottolaitteessa siten, että viestiä voidaan käsitellä. Tällaisena ajankohtana pidetään viestin lähettämispäivää, jollei asiassa esitetä luotettavaa selvitystä tietoliikenneyhteyksien toimimattomuudesta tai vas- taavasta muusta seikasta, jonka johdosta sähköinen viesti on saapunut vastaanottajalle myöhemmin.

Jos tiedoksianto toimitetaan postitse kirjeellä vastaanottajalle, vastaanottajan katsotaan saaneen asiasta tiedon seitsemäntenä päivänä sen lähettämisestä, jollei tiedoksiannon näytetä tapahtuneen myöhemmin.

Käytettäessä todisteellista tiedoksiantotapaa, tiedoksianto katsotaan tapahtuneeksi saanti- todistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana.

Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun pöytäkirja on asetettu ylei- sesti nähtäväksi.

Hankintaoikaisun ja oikaisuvaatimuksen sisältö:

Xxxxxxxxxxxxxxxxxxxx on käytävä ilmi vaatimukset perusteineen. Hakemukseen on merkit- tävä oikaisua vaativan ja kirjelmän laatijan nimi sekä tarvittavat yhteystiedot asian hoitami- seksi.

* Kansallisen kynnysarvon suuruus on:

- 30 000 € tavarat ja palvelut

- 100 000 € terveydenhoito- ja sosiaalipalvelut

- 150 000 € rakennus- ja käyttöoikeusurakat

Hankintaoikaisuun on liitettävä asiakirjat, joihin vaatimuksen tekijä vetoaa, jolleivät ne jo ole hankintayksikön hallussa.

Toimitusosoite: Posion kunta xxx (kh, ltk…jne)

Kirkkotie 1, 97900 Posio sähköposti