Contract
Metsähallituksen ja Metsäalan Asiantuntijat METO ry:n välinen PALTA ry:n sekä Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:n, Ylemmät toimihenkilöt YTN ry:n ja Ammattiliitto PRO:n välistä EPA-sektorin sopimusta tarkentava työ- ja virkaehtosopimus
I YLEISET TYÖ- JA VIRKAEHTOSOPIMUSMÄÄRÄYKSET
Näitä sopimusmääräyksiä sovelletaan Metsähallituksen palveluksessa olevan työ- tai virkasuhteessa olevien metsäalan ja toimistotehtävissä olevien toimihenkilöiden palvelussuhteen ehtoihin.
Metsäalan toimihenkilöllä tarkoitetaan tässä sopimuksessa henkilöä, joka toimen edellyttämän tietopuolisen ja käytännöllisen pätevyyden omaavana toimii jäljempänä määritellyissä johtamis- ja asiantuntijatehtävissä Metsähallituksen eri tulosalueissa ja muissa toiminnoissa
a) henkilöä, joka toimii työnantajan edustajana muihin toimihenkilöihin tai työntekijöihin nähden ja joka työnantajalle kuuluvaa oikeutta ja valtaa käyttäen jakaa, johtaa, valvoo tai tarkkailee työtä ottamatta säännöllisesti itse osaa työhön.
b) henkilöä, joka suunnittelee, ohjaa, opastaa tai tarkastaa alaansa kuuluvia toimenpiteitä, tekee maasto- yms. inventointeja tai selvityksiä tai edustaa työnantajaa asiakassuhteissa, maankäyttö- tai kiinteistönhoitokysymyksissä sekä henkilöä joka työskentelee toimisto-, koulutus-, valvonta-, neuvonta- tai muissa vastaavissa asiantuntijatehtävissä.
c) henkilöä, joka muutoin tehtäviensä perusteella on katsottava toimisto- tai metsäalan toimihenkilöksi.
Tätä työehtosopimusta ei sovelleta yrityksen ylimpään johtoon tai näihin rinnastettaviin henkilöihin.
Tämän sopimuksen piirissä olevista työntekijöistä tai toimihenkilöistä sekä virkamiehistä käytetään jäljempänä yhteisesti nimitystä työntekijä, ellei erikseen ole toisin mainittu.
.
Tämän sopimuksen mukainen sopimuskausi alkaa EPA-TES:ssa sovitun mukaisesti, kun tämä neuvottelutulos on hyväksytty asianomaisissa liitoissa, ja jatkuu 29.2.2024 asti.
3 § Yleiset työ- ja virkaehtosopimusehdot
Ellei tässä sopimuksessa ole muuta sovittu, noudatetaan työsuhteen ehdoissa Palvelualojen Työnantajat PALTA ry:n sekä Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:n, ry:n, Ammattiliitto PRO ry:n ja Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry:n välillä tehtyä erityispalvelualojen EPA- työehtosopimusta.
Säännöllinen työaika on
1) toimistotyössä 7 tuntia 30 minuuttia vuorokaudessa ja 37 tuntia 30 minuuttia viikossa,
2) viikkotyössä 6 tuntia 15 minuuttia – 8 tuntia vuorokaudessa ja 38 tuntia 15 minuuttia viikossa sekä
3) jaksotyössä 114 tuntia 45 minuuttia kolmen viikon pituisena ajanjaksona tai 76 tuntia 30 minuuttia kahden viikon pituisena ajanjaksona.
Jaksotyössä säännöllinen työaika saadaan työn tarkoituksenmukaiseksi järjestämiseksi tai työntekijöille epätarkoituksenmukaisten työvuorojen välttämiseksi järjestää myös siten, että työaika on kahden toisiaan seuraavan kolmen viikon ajanjakson aikana tai kolmen toisiaan seuraavan kahden viikon ajanjakson aikana enintään 229 tuntia 30 minuuttia.
Säännöllinen työaika ei saa 2 momentin mukaisissa työaikajärjestelyissä yhdenkään kolmen viikon ajanjakson aikana ylittää 120 tuntia eikä yhdenkään kahden viikon ajanjakson aikana 80 tuntia.
Hallintotehtävissä sekä muualla kuin maastotyössä tehtävissä asiantuntijatehtävissä sovelletaan pääsääntöisesti toimistotyöaikaa. Erätarkastajilla ja asiakaspalvelujen tehtävissä työaikamuotona on pääsääntöisesti jaksotyö. Tällä kirjauksella ei ole tarkoitus muuttaa nykyistä käytäntöä.
5 § Liukuva työaika toimistotyössä
Toimistotyöajan osalta säännöllisen työajan sijoittamisessa voidaan soveltaa liukuvaa työaikaa, missä säännöllistä vuorokautista työaikaa voidaan lyhentää tai pidentää xxxxxxx-aika, joka voi olla enintään neljä tuntia.
Työaika voi sijoittua kello 6.30 – 20.00 välille. Päivittäinen työaika voi vaihdella siten, että kokonaistyöaika tasoittuu enintään 12 kuukauden (Metsähallituksessa käytössä sopimuksen tekohetkellä tasoittumisjaksona 6 kk) ajanjaksossa keski- määrin 37 t 30 min viikossa. Työtuntimäärä voidaan kuitenkin ylittää enintään kuudellakymmenellä (+60) tai alittaa enintään kahdellakymmenellä (-20) tunnilla.
Seurantajakson aikana työaikasaldo voisi olla 60 tuntia korkeampi, kunhan kertymä laskee jakson päättyessä sallittuun enimmäismäärään. Sallittu poikkeama siirtyy tällöin seuraavaan jaksoon.
Virkistystauko on vähintään 30 minuuttia ja enintään 1 tunti 30 minuuttia eikä sitä saa sijoittaa työpäivän alkuun eikä loppuun.
Esimies ja työntekijä voivat sopia, että työajan ylitysten kertymää vähennetään työntekijälle annettavalla palkallisella vapaa-ajalla. Työntekijän sitä pyytäessä vapaa-aika pyritään antamaan kokonaisina työpäivinä.
6 § Helatorstain vaikutus työaikaan
Helatorstai lyhentää kyseisen viikon tai työjakson työaikaa säännöllistä vuorokautista työaikaa vastaavasti (jaksotyössä 7 tuntia 39 minuuttia).
Osa-aikaisella työntekijällä työaikaa lyhennetään osa-aikatyön säännöllisen työ- ajan suhteessa.
1. Muihin kuin tämän sopimuksen 4 §:ssä tarkoitettuihin työntekijöihin noudatetaan vapaamuotoista työaikaa, jonka pituus voi päivittäin ja viikoittain vaihdella. Ohjeellisena viikkotyöaikana pidetään 40 tuntia viikossa. Työaikaa koskevaa kirjanpitoa ei pidetä. Työpäivän aikana työntekijä voi hoitaa myös omia asioitaan.
2. Mikäli työntekijä kuitenkin toteaa, ettei hän selviydy tehtävistään vapaamuo- toisen työajan puitteissa, tulee hänen kirjata toteutunut työaikansa. Aloitta- essaan työaikakirjanpidon, tulee työntekijän aloittaa sen kalenteriviikon
alusta ja ilmoittaa asiasta esimiehelleen aloittamista edeltävän viikon perjantaihin mennessä.
2.1 Työaikakirjanpidossa toteutuneeksi työajaksi lasketaan aika, jonka työntekijä tosiasiallisesti tekee toimensa edellyttämiä tehtäviä. Työajaksi ei siten lueta esim. asunnolta muualla olevaan työkohteeseen tai työkohteesta asuntoon kuluvaa matka-aikaa, ruokailuun, henkilökohtaisten asioiden hoitoon tai koulutukseen käytettyä aikaa. Toteutunut työaika todetaan esimiehen kanssa yhteisesti viikoittain. Myös työajan kirjaamisen päättyminen todetaan yhdessä esimiehen kanssa.
2.2 Työaikakirjanpidossa lyhin kirjattava erillinen jakso on 10 minuuttia, jonka jälkeen kertyvä työaika kirjataan käytännössä toteutuneen mukaan. Matkustamiseen käytettyä aikaa ei yleensä katsota työ- ajaksi. Poikkeuksen muodostaa ainoastaan työpäivän aikana työ- kohteesta toiseen tapahtuva siirtyminen sekä autolla liikkuvan työntekijän muuhun työmatkaan sisältyvä ajoaika, jos se ylittää yhden tunnin vuorokaudessa.
Edustustehtävät katsotaan työajaksi vain, kun ne perustuvat esimiehen määräykseen tai välittömästi liittyvät tietyn työtehtävän hoitamiseen. Jos työpäivään sisältyy koulutusta tai koulutukseen liittyvää matkustamista, ei kyseistä päivää oteta huomioon 2.3. kohdan mukaista viikkotyöaikaa laskettaessa.
2.3 Mikäli toteutunut viikkotyöaika ei kahden viikon aikana tasoitu keskimäärin 40 tuntiin viikossa, korvataan kertynyt ylitys maksa- malla ylityksen kahdeksalta ensimmäiseltä tunnilta 50 %:lla ja seuraavilta tunneilta 100 %:lla korotettu palkka.
Korotettua palkkaa laskettaessa lasketaan peruspalkka jakamalla työntekijän kuukausipalkka luvulla 163.
Soveltamisohjeita:
Kahden viikon tasoittumisjakson tavoitteena on tukea suunnitelmallisuutta metsäalan työntekijän työn järjestämisessä. Sopijapuolet ovat yhtä mieltä siitä, että tasoittumisjaksokäytännön tulee edistää myös työntekijän mahdollisuuksia tarkoituksenmukaiseen työskentelyyn eikä se saa perusteetta joh- taa työntekijän epätasaiseen työkuormitukseen. Jos määrättyä päivää ei oteta huomioon toteutunutta työaikaa laskettaessa, vähennetään kyseistä päivää vastaava tuntimäärä myös vertailupe- rusteena olevista tunneista.
2.4 Todettu työajan ylitys voidaan korvata myös antamalla vapaa-aikaa, jos työntekijä ja hänen esimiehensä ovat korvausmuodosta ja siihen liittyvistä yksityiskohdista yksimielisiä. Xxxxxxx se työntekijän työn kausiluontoisuudesta johtuen on perusteltua, voidaan työsopimuk- sessa sopia työajan ylityksen korvaamisesta ensisijaisesti vapaa- ajalla.
Ylitystä vastaavan vapaa-ajan pituus lasketaan noudattaen 2.3. kohdan mukaisia periaatteita korotetun palkan laskennasta.
3. Työntekijälle annetaan vuosiloman ja sen ulkopuolella olevien sunnuntai- päivien lisäksi toinen vapaapäivä viikkoa kohti. Toinen viikoittainen vapaapäivä on annettava viikkolepopäivään liittyvänä. Mikäli vapaapäivä sijoitetaan johonkin muuhun viikonpäivään, on siitä ilmoitettava työntekijälle ainakin viikkoa aikaisemmin.
4. Xxxxxxxxx lisäksi, mikäli se Metsähallituksen tehtävien luonne huomioon ottaen on mahdollista, ovat vapaapäiviä uudenvuodenpäiväviikon lauantai, loppiaisviikon lauantai, pääsiäislauantai, pääsiäisen jälkeinen lauantai, vapunpäiväviikon lauantai, helatorstaiviikon lauantai, juhannusaatto, itsenäisyyspäiväviikon lauantai, jouluaatto ja joulun jälkeinen lauantai.
5. Milloin työntekijä työnantajan aloitteesta omalla suostumuksellaan tekee työtä ilmoitettuna vapaapäivänään, maksetaan siitä korvauksena 50 %:lla korotettu palkka. Mikäli tällaista työtä joudutaan tekemään sunnuntaina tai muuna pyhäpäivänä, on vastaava korotus 150 %. Tässä kohdassa mainittuja päiviä ei oteta huomioon 2.3. kohdan mukaista viikkotyöaikaa laskettaessa.
Soveltamisohje:
Työntekijän ja hänen esimiehensä tulee etukäteen sopia niistä tehtävistä, jotka työntekijä poikkeuksellisesti hoitaa myös vapaa-aikanaan. Tämä ennalta sopimisen vaatimus ei saa kuitenkaan estää tehtävien tarkoituksenmukaista hoitamista.
8 § Työajan lyhentäminen metsäalalla
1. Työajan lyhentäminen koskee työntekijöitä, joiden työaika on tämän sopimuksen mukainen vapaamuotoinen työaika.
2. Työajan lyhentämisen piirin kuuluvan työntekijän työaikaa lyhennetään enintään kahdeksan ja puoli päivää kalenterivuodessa antamalla vapaata jäljempänä määriteltyjen periaatteiden mukaisesti.
3. Työajan lyhentämiseksi sopimuksen edellyttämällä tavalla on työntekijä oikeutettu saamaan kalenterivuosittain palkallista vapaata siten, että hän ansaitsee yhden vapaapäivän kutakin 25 työpäivää kohden.
Tehdyksi työpäiviksi lasketan säännöllisten työpäivien ohella myös ne työntekijän sairaspäivät, joilta työnantaja maksaa sairasajan palkkaa sekä ne päivät, jolloin työntekijä osallistuu työnantajan määräämään tai kustantamaan koulutukseen.
4. Vapaa-aika annetaan työnantajan määräämänä ajankohtana, kuitenkin viimeistään sen kertymisvuotta seuraavan kalenterivuoden kesäkuun loppuun mennessä.
Työnantaja ilmoittaa vapaan antamisesta vähintään viikkoa ennen, ellei työn- tekijän kanssa toisin sovita.
Työntekijälle maksetaan vapaan ajalta hänen normaali kuukausipalkkansa. Milloin työntekijän työsuhde päättyy, eikä kertynyttä vapaata ole siihen mennessä annettu, maksetaan työntekijälle kertyneitä vapaapäiviä vastaava palkka. Jos taas työntekijän työsuhde päättyy ja hänelle on annettu vapaapäiviä enemmän kuin niitä on kertynyt, on työnantaja oikeutettu pidättämään liikaa annettuja vapaapäiviä vastaavan palkan määrän lopputilistä. Molemmissa tapauksissa lasketaan vapaapäivän palkka kyseisen kuukauden työpäivien lukumäärällä.
Vuosiloman pituutta määrättäessä pidetään työssäolopäivän veroisina myös niitä päiviä, jolloin työntekijä ei ole töissä tämän sopimuksen kohdan mukaisen vapaan pitämisen vuoksi.
9 § Työajan pidennyksen (ns. Kiky-tunnit) poistamisen kompensaatio Osaamisen kehittäminen ja työaikamääräyksistä poikkeaminen
- 12 tuntia osaamisen kehittämistä ja
- 8 tuntia lisätyötä
ellei paikallisesti pääluottamusmiehen kanssa sovita tuntimäärien jakautumisesta toisin.
Kun työnantajalla on tarvetta varmistaa työntekijän tulevan osaamisen taso, työntekijälle voidaan tarjota työnantajan tarpeiden mukaista ja työntekijän osaamista kehittävää koulutusta. Työnantaja voi osoittaa työntekijälle säännöllisen vuosittaisen työajan lisäksi työn suorittamisen kannalta tarpeellista koulutusta tai tuottavuuden, tehokkuuden ja laadun parantamiseksi työpaikalla
tai työnantajan osoittamassa paikassa järjestettäviä kehittämistilaisuuksia enintään edellä mainitun määrän kalenterivuodessa.
Tämä aika on säännöllistä työaikaa, joka voidaan teettää työehtosopimuksessa sovitun säännöllisen vuosittaisen työajan lisäksi. Koulutuksen tai kehittämistilaisuuden ajalta maksetaan säännöllisen työajan palkkaa vastaava korvaus. Koulutus- tai kehittämistilaisuus voidaan toteuttaa siten, että työvuoro pitenee koulutuksen tai kehittämistilaisuuden keston verran, kuitenkin enintään kahdella tunnilla päivässä. Koulutus- tai kehittämistilaisuus voidaan toteuttaa myös kokonaisena päivänä. Koulutusta tai kehittämistilaisuutta ei voida sijoittaa arkipyhäpäiville, arkipyhäviikon lauantaille tai sunnuntaille.
Työnantaja voi työehtosopimuksen ja työsopimuksen estämättä ja niissä sovitun lisäksi osoittaa kullekin työntekijälle kalenterivuoden aikana palkallista työajan lisäystä enintään edellä mainittujen määrien verran.
Työtä osoitetaan perustellun tuotannollisen tarpeen edellyttämissä tilanteissa ja tällöin otetaan huomioon työntekijän henkilökohtaiset työaikatarpeet. Työtä osoitetaan joko työvuoron alkuun tai loppuun enintään 2 tuntia kerrallaan tai työtä voidaan osoittaa myös kokonaiselle päivälle. Työaikaa ei voida osoittaa arkipyhäpäiville, arkipyhäviikon lauantaille tai sunnuntaille.
Lisätyltä säännölliseltä työajalta maksetaan kuukausipalkan lisäksi peruspalkka mahdollisine vuoro- ja olosuhdelisineen. Työntekijällä on asiallisista ja painavista henkilökohtaisista syistä mahdollisuus tapauskohtaisesti kieltäytyä tämän kappaleen mukaisista työaikamuutoksista.
III PALKKAUS, PALKANMAKSU JA POISSAOLOT
Tämän sopimuksen allekirjoittajina olevat henkilöstöä edustavat työehtosopimusosapuolet valtuuttavat Metsähallituksen pääluottamusmiehet neuvottelemaan ja sopimaan paikallisesti Metsähallituksessa noudatettavasta yrityskohtaisesta palkkausjärjestelmästä. Kun toimihenkilöitten palkkojen sijoittelu Palkkavaaka-järjestelmään on riittävästi edennyt, pyritään paikalliseen sopimukseen palkkausjärjestelmästä. Työnantaja kutsuu neuvotteluosapuolet koolle 1.6.2022 mennessä. Myös TES-osapuolia informoidaan tilanteesta.
Uusi palkkausjärjestelmä tulee voimaan vuoden 2022 aikana.
Paikallinen palkkausjärjestelmäsopimus on voimassaollessaan osa tätä työehtosopimusta.
Ellei paikallista sopimusta palkkausjärjestelmästä ole, Metsähallituksessa noudatetaan sopimuspalkkoja.
Palkka maksetaan kerran kuukaudessa kuukauden 15. päivänä. Jos palkanmaksupäivä on arkilauantai tai pyhäpäivä, palkka maksetaan näitä päiviä edeltävänä arkipäivänä.
Palkkiot, lisät ja korvaukset, jotka on sidottu määrättyihin laskentakausiin, maksetaan mahdollisimman pian sen jälkeen, kun etuuden laskentakausi on päättynyt, kuitenkin vii- meistään laskentakauden päättymistä seuraavan kalenterikuukauden loppuun mennessä.
Työntekijän palkka maksetaan hänen ilmoittamaansa rahalaitokseen.
Poissaoloajalta maksettavasta palkkauksesta on sovittu 3 §:ssä tarkoitetussa työehtosopimuksen 7 ja 11-30 §:ssä, ellei tässä sopimuksessa ole toisin sovittu.
Tämän lisäksi työntekijälle, jolle on myönnetty työssäolovapautusta tai virkavapaata kuntoutuksen vuoksi, maksetaan palkkaus kyseiseltä työstä vapautusajalta tai virkavapausajalta samoin perustein kuin 3 §:ssä tarkoitetun työehtosopimuksen 12 ja 13 §:ssä on sovittu.
Kuntoutuksella tarkoitetaan myös kuntoutustutkimuksen ja -selvityksen vuoksi myönnettyä vapautusta työstä tai virkavapautta.
Kuntoutusajan palkka lasketaan erillään sairausajan palkasta. Kuntoutusaikaa ei oteta huomioon sairausajan palkkausta määrättäessä.
Päivärahan ja kuntoutusrahan siirtyminen työnantajalle
Työntekijän oikeus kuntoutusrahaan siirtyy palkallisen kuntoutuksen ajalta työnantajalle siltä osin kuin kuntoutusraha ei ylitä hänen samalta ajalta saaman palkkauksen määrää.
Työntekijä, jolle maksetaan tämän sopimuksen mukaisesti palkkaa sairausloman, äitiysvapaan tai kuntoutuksen ajalta, on velvollinen noudattamaan niitä määräyksiä ja ohjeita, joita annetaan sairausvakuutuslain mukaan työnantajalle suoritettavan päivä- ja äitiysrahan hakemista varten.
Xxxxxxxxxxxx, äitiysvapaan tai kuntoutusajan palkka voidaan maksaa vähennettynä päivä-, äitiys- tai kuntoutusrahan määrällä, jos oikeus päivä-, äitiys- tai kuntoutusrahaan ei siirry työnantajalle ja tämä johtuu siitä, että työntekijä on
laiminlyönyt noudattaa edellisessä momentissa tarkoitettuja määräyksiä ja ohjeita.
13 § Palkantarkistukset vuosina 2022 ja 2023
Palkankorotuksista sovittiin paikallisesti 26.4.2022. EPA-TES:n sopimusosapuolet tarkastelevat loppuvuoden 2022 aikana yleistä taloudellista tilannetta, työllisyyttä ja näihin vaikuttavia tekijöitä. Arvioinnin perusteella sopimusosapuolet neuvottelevat 15.1.2023 mennessä vuoden 2023 palkkaratkaisusta.
Ay-kokoukset
Työntekijälle voidaan, milloin se Metsähallituksen toiminnan kannalta on mahdollista, myöntää palkallinen vapautus työstä kokouspäivien ajaksi hänen osallistuessaan Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry:n tai METO – Metsäalan Asiantuntijat ry:n ylimpien päättävien elinten kokouksiin, jollaisiksi katsotaan edustajakokous, edustajisto ja hallitus tai niitä vastaavat elimet sekä Metsä- hallituksen virka- ja työehtosopimuksen osapuolena olevan järjestön liitto- tai edustajiston kokoukseen silloin, kun niissä käsitellään työ- ja virkaehtosopi- musasioita. Metsähallituksen virka- ja työehtosopimuksen osapuolena olevan järjestön hallitus katsotaan myös sellaiseksi toimielimeksi, jonka kokouksiin hallituksen jäsenenä olevalla työntekijällä on oikeus osallistua silloin, kun niissä käsitellään työ- ja virkaehtosopimusasioita. Maksettava palkkaus määräytyy 3
§:ssä tarkoitetun työehtosopimuksen 10 §:n mukaisesti.
Tämän työ- ja virkaehtosopimuksen allekirjoittaneella järjestöllä on oikeus asettaa Metsähallituksen työntekijöistä pääluottamusmies, jonka toimialue käsittää koko Metsähallituksen. Pääluottamusmiehelle valitaan varapääluottamusmies muiden luottamusmiesten joukosta.
Järjestöllä on myös oikeus asettaa Metsähallitus Metsätalous Oy:öön Lapin, Pohjanmaan – Kainuun ja Etelä-Suomen alueille luottamusmiehet (yksi kullekin alueelle) ja heille varaluottamusmiehet.
Lisäksi Julkisten hallintotehtävien yksikössä on oikeus valita yksi luottamusmies ja hänelle varaluottamies Lapin ja Pohjanmaan alueelle yhteisesti ja yksi luottamusmies ja hänelle varaluottamusmies Etelä-Suomen (Rannikko ja Järvi-Suomi) alueelle ja Luontopalveluiden ohjausyksikköön yhteisesti.
Samoin on oikeus valita Kiinteistökehitys -yksikköön luottamusmies ja hänelle
varaluottamusmies sekä konserniyksiköihin yhteinen luottamusmies ja hänelle varaluottamusmies.
Pääluottamusmiehelle ja luottamusmiehelle maksettava luottamusmiespalkkio määräy- tyy pääluottamusmiehen ja luottamusmiehen edustamien työntekijöiden lukumäärän perusteella seuraavasti:
Alkaen 1.6.2022
Edustettavien työnteki- jöiden lukumäärä | Luottamusmiehen palkkio kuukaudessa | Pääluottamusmiehen palkkio kuukaudessa |
3 – 30 | 95 euroa | 148 euroa |
31 – 100 | 110 euroa | 159 euroa |
101 – 200 | 169 euroa | 239 euroa |
201 – 400 | 269 euroa | |
401 – | 314 euroa |
Työntekijöiden lukumäärässä otetaan huomioon ne, joilla on voimassa oleva työ- tai virkasuhde. Lukumäärätiedot tarkistetaan vuosittain 1.5. ja palkkiot maksetaan sen perusteella seuraavaan tarkistusajankohtaan saakka.
Luottamusmiehille annettavat tiedot
Työntekijän työhön ottamisesta tai työsuhteen päättymisestä on annettava neljännesvuosittain tiedot pääluottamusmiehelle. Kun kysymys on määräaikaisesta työsopimuksesta, on tiedot annettava, mikäli määräaikainen työsuhde kestää yli kolme kuukautta.
Pääluottamusmiehelle koko Metsähallituksen osalta ja luottamusmiehelle toimi- alueensa osalta annetaan kerran vuodessa (elokuun tiedot syyskuun aikana) tiedot henkilöistä, joihin työ- ja virkaehtosopimusta sovelletaan.
Luottamusmiehille annetaan palkkatilastotiedot kaksi kertaa vuodessa siten, että helmikuun aikana annetaan 1.1. tilanteesta tiedot ja heinäkuun aikana 1.6. koskevat tiedot. Pääluottamusmiehelle annetaan koko Metsähallituksen osalta sekä luottamus- miehelle toimialueensa osalta tiedot luottamusmiesten edustamien Metsähallituksen palveluksessa olevien sopimusalalla työskentelevien työntekijöiden osalta seuraavasti:
Tehtäväkohtainen Henkilökohtainen Takuuosa Muu Yhteensä
palkanosa palkanosa palkanosa
Tiedot annetaan tulosalueittain ja vaativuustasoittain, kokoaikaiset ja osa-aikaiset eriteltyinä.
Milloin syntyy erimielisyyttä luottamusmiehen edustaman työntekijän palkasta, on luot- tamusmiehellä oikeus saada työntekijän palkkausta koskevat tiedot. Samoin annetaan pääluottamusmiehelle yrityskohtaisia eriä koskevia neuvotteluja varten työntekijöittäin tiedot palkanmäärästä ja niistä tekijöistä, joista palkkaus on määräytynyt.
Pääluottamusmiehelle annetaan vuosittain summatiedot maksetuista tulospalkkioista tulosalueittain.
15 § Työsuojeluvaltuutetuille maksettavat vähimmäispalkkiot
Työsuojeluvaltuutetuille maksetaan palkkio edustettavien työntekijöiden lukumäärän perusteella seuraavasti:
Alkaen 1.6.2022
Edustettavien työntekijöiden lukumäärä | Työsuojeluvaltuutetun palkkio kuukaudessa |
- - - 30 | 71 euroa |
31 - - - 100 | 84 euroa |
101 - - - 200 | 128 euroa |
201 - - - 400 | 143 euroa |
401 - - - | 165 euroa |
16 § Korvaus tehtävän hoitamisesta oman toimen ohella
Xxxxxxx työntekijä, harjoittelijaa lukuun ottamatta, työnantajan kanssa sovittuaan hoitaa tilapäisesti kahta viikkoa kauemmin oman toimensa ohella toisen työntekijän tehtäviä, maksetaan hänelle toimen vaativuuden ja henkilökohtaisen työmäärän lisääntymisen perusteella omasta toimesta suoritettavan palkkauksen lisäksi erillisenä korvauksena 15 - 30 % hänen henkilökohtaisesta kokonaispalkastaan.
Korvausta ei makseta vuosiloma- tai sairausloma-ajan sijaisuuksista, ellei ole kysymys yhdenjaksoisten lomansijaisuuksien yli neljä viikkoa kestävästä hoitamisesta. Sijaisuuskorvausta voidaan maksaa myös 10-20 lomapäivää kestävistä vuosilomasijaisuuksista, mikäli sijaisuuden hoitamisesta aiheutuu työntekijälle osapuolten näkemyksen mukaan huomattava työajan ja työmäärän lisäys.
Toisen tehtävän hoitamisesta, siitä maksettavasta korvauksesta ja muista työehdoista sovitaan työnantajan ja työntekijän kesken ennen työn alkamista.
Työnantaja varaa tarpeen mukaan kenttätyössä työskentelevän työntekijän käyttöön työturvallisuusvaatimusten edellyttämän sääolosuhteiden ja työn tarkoituksenmukaisen suorittamisen kannalta tarpeellisen työasun. Työasutyyppien käyttöönotto käsitellään yksikkökohtaisissa yhteistyötoimi- kunnissa. Säännöllisesti kenttätyössä työskentelevien työntekijöiden ryhmä todetaan hankinnan yhteydessä.
18 § Lomarahan maksaminen ja vaihtaminen
Lomaraha maksetaan kesäkuun palkanmaksun yhteydessä. Muilta osin lomarahan osalta noudatetaan mitä 3 §:ssä tarkoitetussa EPA- työehtosopimuksessa on sovittu.
Sovittuaan siitä työnantajan kanssa työntekijällä on oikeus vaihtaa lomaraha palkalliseksi vapaaksi.
Sopimusosapuolet kokoontuvat sopimuskaudella tarkastelemaan uuden palkkausjärjestelmän toimivuutta sekä muita työelämän kehittämishankkeita ja niiden etenemistä.
Perustetaan sopimuskauden aikainen Metsähallituksen sisäinen työryhmä, joka tarkastelee työ- ja virkamatkustamista yleensä sekä sitä, että matkustaminen on työn tekemisen kannalta järkevää ja ympäristöä huomioivaa sekä kustannustehokasta. Työryhmässä on jäseninä työnantajan edustus ja pääluottamusmiehet tai heidän sijastaan nimetyt henkilöt. Ryhmä nimetään touko-kesäkuun aikana vuonna 2022.
Sopimuskauden aikana arvioidaan edellytyksiä MH/PALTA ry:n ja METO – Metsäalan Asiantuntijat ry:n yhdistämistä ja yhtenäistämistä muihin toimihenkilöitten työehtoja määrittäviin talokohtaisiin sopimuksiin (EPA- sopimus).
IV TYÖRAUHA JA SEN TURVAAMINEN
20 § Erimielisyyksien ratkaiseminen
Jokaisen työntekijän tulee häntä itseään koskevassa työasiassa ensin kääntyä esimiehen puoleen joko itse tai luottamusmiehen kanssa/välityksellä.
Tämän työ- ja virkaehtosopimuksen soveltamisesta syntyvät erimielisyydet pyritään kaikkea viivytystä välttäen selvittämään ensi sijassa yksikön ja luottamusmiehen välillä käytävillä neuvotteluilla.
Ellei neuvottelussa päästä yksimielisyyteen, asiasta on laadittava pöytäkirja, jonka neuvottelijat allekirjoittavat ja jossa selostetaan erimielisyyksien aiheena olevat kysymykset ja molempien osapuolten kanta. Tämän jälkeen asia voidaan saattaa Metsähallituksen ja allekirjoittajajärjestön kesken selvitettäväksi.
Xxxxxxxxxxxx sopimuspuolen esittäessä asiasta neuvotteluja, ne on aloitettava ensitilassa ja viimeistään viikon kuluessa esityksen tekemisestä.
Siinä tapauksessa, etteivät sopimuspuolet ole voineet sopia syntyneistä erimielisyyksistä, asia voidaan saattaa työtuomioistuimen ratkaistavaksi.
Tähän sopimukseen sidottu ei saa sopimuksen voimassaoloaikana ryhtyä työtaistelutoimenpiteisiin sopimuksen pätevyydestä, voimassaolosta tai oikeasta sisällöstä taikka sopimukseen perustuvasta vaatimuksesta syntyneen riidan ratkaisemiseksi, voimassaolevan sopimuksen muuttamiseksi tai uuden sopimuksen aikaansaamiseksi.
Tämä sopimus on voimassa 29.2.2024 saakka. Sopimuksen voimassaolo jatkuu 29.2.2024 jälkeen vuoden kerrallaan, ellei sitä irtisanota jommaltakummalta puolelta viimeistään kuusi (6) viikkoa ennen sopimuskauden päättymistä.
Mikäli vuoden 2023 palkkaratkaisusta ei päästä sopimukseen 15.1.2023 mennessä, osapuolet voivat irtisanoa työehtosopimuksen päättymään jo 28.2.2023. Irtisanomista koskeva ilmoitus on toimitettava kirjallisesti viimeistään 31.1.2023.