YLEISET MÄÄRÄYKSET

Repolan toimihenkilöiden sairauskassan säännöt

YLEISET MÄÄRÄYKSET

1 §

Vakuutuskassan nimi on Repolan toimihenkilöiden sairauskassa. Kassan kotipaikka on Pori. 2 §

Kassan tarkoituksena on myöntää sairausvakuutuslain mukaisia etuuksia ja näiden sääntöjen mukaisia lisäetuuksia. Kassa toimii sairausvakuutuslaissa (1224/2004) tarkoitettuna työpaikkakassana.

Kassan toimintaan sovelletaan näiden sääntöjen ohella lakia eläkesäätiöistä ja eläkekassoista (946/2021) ja vakuutuskassalakia (948/2021).

Kassan toiminnan yleisvalvonta kuuluu Finanssivalvonnalle. Kassan sairausvakuutuslain mukaista toimintaa valvoo Kansaneläkelaitos.

3 §

Kassassa on oltava vähintään 300 vakuutettua.

TOIMINTAPIIRI JA VAKUUTUSSUHDE

4 §

Kassan toimintapiirin muodostavat:

Enersense Offshore Oy-, Valmet Technologies Oy-, Aker Solutions Finland Oy, RKW Finland Oy-, Rauman Painopiste Oy-, Pori Energia Oy-, Suomen Teollisuuden Energiapalvelut STEP Oy-, Corenso United Oy Ltd-, Segezha Packaging Oy-, Hollming Oy-, Suisto Engineering Oy-, Rauma Works Oy-, BMH Technology Oy-, Valta Works Oy-, Wellquip Holding Oy-, Simsotec Oy-, Technology Design and Engineering Eng`nD Oy-, SeaPack Oy-, Rauma Marine Constructions Oy-, Rauman Meriteollisuuskiinteistöt Oy-, Logistikas Hankinta Oy-, Tuulia Palvelut Oy- nimisiin yhtiöihin hallinnollisesti kuuluvilla työpaikoilla Porin ja Rauman talousalueilla työsuhteessa olevat toimihenkilöt.

Kongsberg Maritime Finland Oy-, UPM-Kymmene Oyj-, UPM-Kymmene Plywood Oy-, UPM Sales Oyj-, UPM Pulp Sales Oy-, UPM Energy Oy-, UPM Specialty Papers Oy-, UPM Communication Papers Oy-, Bong Suomi Oy-, Stark Suomi Oy-, Elementis Minerals B.V. Suomen sivuliike-, Talc Holding Oy-, Talc Holding Finance Oy-, Mondo Minerals Nickel Oy-, Metsä Fibre Oy-, Billerud Finland Oy-, Oy Botnia Mill Service Ab-, TMA Consulting Oy-, UPM Raflatac Oy-, Solvay Chemicals Finland Oy-, Valkeakosken Sanomat Oy-, Anpap Oy-, Valkon Metalli Oy-, Auramarine Oy-, Steel Master Marine Oy-, Walki Holding Oy-, Walki Oy-, Raiha Hydraulics Oy-, Logent Finland Bidco Oy-, Mahogany Oy-, Walki Group Oy-, Silvesta Oy-, Amcor Flexibles Valkeakoski Oy-, Valmet Oyj-, FY-Composites Oy-,

SMH-Uretan Oy-, Suomen Tuulileijona Oy-, Suomen Kuitulevy Oy-, ja Sata Havu Oy- nimisiin yhtiöihin työsuhteessa olevat toimihenkilöt sekä tähän sairauskassaan työsuhteessa olevat toimihenkilöt.

Ne henkilöt, jotka olivat tämän sairauskassan vakuutettuja 31.8.2006 ja joiden työnantaja on Lassila & Tikanoja Oyj.

Ne henkilöt, jotka ovat tämän sairauskassan vakuutettuja 31.12.2009 ja joiden työnantaja on Metsäliitto Osuuskunta.

Ne henkilöt, jotka ovat tämän sairauskassan vakuutettuja 31.12.2010 ja joiden työnantaja on Länsirannikon Koulutus Oy Rauman toimipiste.

Ne henkilöt, jotka olivat 31.8.2012 tämän sairauskassan tai jonkin muun UPM-konsernin piirissä toimivan sairauskassan vakuutettuja ja joiden työnantaja on HCL Technologies Limited, Helsingin sivuliike.

Ne henkilöt, jotka olivat 31.12.2013 tämän sairauskassan vakuutettuja ja joiden työnantaja on Meyer Turku Oy.

Ne henkilöt, jotka olivat 30.4.2014 tämän sairauskassan vakuutettuja ja joiden työnantaja on Pihlajalinna Lääkärikeskukset Oy.

Ne henkilöt, jotka ovat 31.12.2014 tämän sairauskassan vakuutettuja ja joiden työnantaja on Tietoevry Finland Oy.

Ne henkilöt, jotka ovat 31.3.2015 tämän sairauskassan vakuutettuja ja joiden työnantaja on Caverion Industria Oy.

Ne henkilöt, jotka ovat 31.3.2015 tämän sairauskassan vakuutettuja ja joiden työnantaja on Quant Finland Oy.

Ne henkilöt, jotka olivat 13.12.2017 tämän sairauskassan vakuutettuja ja joiden työnantaja on Smartrac Technology GmbH Suomen sivuliike.

Ne henkilöt, jotka olivat 31.1.2019 tämän sairauskassan vakuutettuja ja joiden työnantaja on Econia Oy.

Ne henkilöt, jotka olivat 6.3.2020 Pori Energia Oy:n palveluksessa ja joiden työnantaja on Ensin Palvelut Oy.

Ne henkilöt, jotka olivat 6.3.2020 Pori Energia Oy:n palveluksessa ja joiden työantaja on Oomi Oy.

Ne henkilöt, jotka olivat 30.6.2020 Metso Oyj:n palveluksessa ja joiden työnantaja on Metso Outotec Oyj

Ne henkilöt, jotka olivat 31.8.2020 Kainuun Voima Oy:n palveluksessa ja joiden työnantaja on Loiste Energia Oy.

Ne henkilöt, jotka olivat 31.12.2020 Logistikas Oy:n palveluksessa ja joiden työnantaja on Logistikas Palvelut Oy.

Ne henkilöt, jotka olivat 31.12.2020 Loiste Energia Oy:n palvelussa ja joiden työnantaja on Loiste Rahoitus Oy.

Ne henkilöt, jotka olivat 30.8.2021 Kajaaniwood Oy:n palveluksessa ja joiden työnantaja on Pölkky Oy.

Ne henkilöt, jotka olivat 31.12.2021 Ensin Oy:n palveluksessa ja joiden työnantaja on Barona Oy.

Ne henkilöt, jotka olivat 31.12.2021 Pori Energia Oy:n palveluksessa ja joiden työnantaja on Oy Ravera Ab.

Ne henkilöt, jotka olivat 31.12.2022 Sweco Finland Oy:n ja Sweco Industry Oy:n palvelussa ja joiden työnantaja on Sweco Finland Oy.

Ne henkilöt, jotka ovat 31.12.2023 tämän sairauskassan vakuutettuja ja jotka ovat olleet Stora Enso Wood Products Oy Ltd:n tai Mena Wood Oy:n palveluksessa ja joiden työnantaja on Stora Enso Oyj.

Ne henkilöt, jotka ovat olleet 1.4.2023 tämän sairauskassan vakuutettuja ja ovat siirtyneet Optimaint Oy:n palveluksesta Quant Finland Oy:n palvelukseen ja joiden työnantaja on Quant Finland Oy.

Edellä mainittuja työnantajia kutsutaan näissä säännöissä yhteisesti työnantajaksi. Toimintapiiriin kuulumisen edellytyksenä on, että henkilö saa työnantajalta pääasiallisen toimeentulonsa.

Toimintapiiriin ei voi kuulua henkilö, joka on toisen sairaus- tai vakuutuskassan vakuutettuja. Lisäksi toimintapiiriin eivät kuulu henkilöt, joiden työsuhde kestää enintään neljä kuukautta. Kassan vakuutettuja ovat kaikki toimintapiiriin kuuluvat työsuhteessa työnantajaan olevat toimihenkilöt ja vakuutussuhde on pakollinen.

Eläkeläisvakuutetut - Työnantajan palveluksesta suoraan eläkkeelle jäävät henkilöt voivat halutessaan jatkaa vakuutussuhdetta. Edellytyksenä on henkilön vakuutussuhde kassassa vähintään 10 vuotta ennen eläkkeelle jäämistä. Vakuutussuhteen jatkamisesta on ilmoitettava kirjallisesti yhden kuukauden kuluessa eläkepäätöksen saamisesta. Ne eläkeläisvakuutetut, jotka eivät ole ehtineet olla 10 vuotta maksavina vakuutettuina kassassa, mutta jotka ovat suorittaneet puuttuvalta ajalta vakuutusmaksut kassalle. Puuttuvan ajan vakuutusmaksut suoritetaan sen vuoden vakuutusmaksun perusteella, minä vuonna eläkkeelle jäänti tapahtuu.

Muu vakuutettu - Kassan toimintapiiriin kuuluvat myös ne henkilöt, jotka ovat oikeutettuja työttömyysturvalain mukaisiin ns. työttömyyspäivärahan lisäpäiviin ja heidät on irtisanottu työnantajan palveluksesta taloudellisista ja tuotannollisista syistä ja he ovat olleet kassan vakuutettuja ennen työsuhteen päättymistä vähintään 10 vuotta eivätkä ole ansiotyössä eivätkä toimi yrittäjänä.

Muulla vakuutetulla on oikeus ainoastaan näiden sääntöjen mukaisiin lisäetuuksiin. Eläkeläisvakuutetun tai muun vakuutetun vakuutussuhteen alkaessa otetaan huomioon aikaisempi vakuutussuhde kassassa näitä sääntöjä sovellettaessa.

Rosenlewin metalliteollisuuden toimihenkilöiden sairauskassasta tämän kassan piiriin 01.01.1988 siirtyneiden henkilöiden vakuutussuhde katsotaan alkaneeksi silloin, kun he ovat liittyneet Rosenlewin metalliteollisuuden toimihenkilöiden sairauskassaan.

Tämän §:n 2 momentin määräyksestä poiketen ennen 01.01.1988 Rauma-Repola Oy:n Porin talousalueen teollisuuslaitoksien ja Rauma-Repola Oy:n metsäosaston Länsi-Suomen puunhankinta- alueen palvelukseen tulleiden ja 01.06.1990 Rauma-Repola Oy:n Rauman talousalueen teollisuuslaitoksien palvelukseen tulleiden vakuutussuhde on vapaaehtoinen, eikä kassaan liittymättömillä ole enää mahdollisuutta liittyä kassan vakuutetuiksi.

Vakuutussuhde alkaa ehtojen täyttyessä, työsuhteen alkamista seuraavan kuukauden alusta.

Vakuutussuhde on vapaaehtoista niiden työnantajaan työsuhteessa olevien henkilöiden osalta, jotka eivät ole aikaisemmin kuuluneet kassan toimintapiiriin ja jotka ovat työsuhteessa näiden sääntöjen tai sääntömuutoksen tullessa voimaan. Vakuutetuksi on liityttävä kahden kuukauden kuluessa sääntöjen tai sääntömuutoksen voimaantulosta.

Xxxxxx hallitus toteaa vakuutussuhteen ehtojen täyttymisen.

Vakuutussuhteen alkaessa vakuutetulle annetaan kassan säännöt, jotka lähetetään postiosoitteeseen tai sähköpostiosoitteeseen. Vakuutettuja tiedotetaan sääntömääräyksistä ja – muutoksista vakuutuskassan internet-sivustolla.

KASSASTA EROAMINEN JA EROTTAMINEN

5 §

Vakuutettu eroaa kassasta lakatessaan kuulumasta sen toimintapiiriin.

Vapaaehtoisesti vakuutettu voi erota kassasta omalla kirjallisella pyynnöllä. Kassasta omasta pyynnöstä eronneella ei ole oikeutta liittyä kassaan uudelleen. Vapaaehtoisesti vakuutettu on eläkeläisvakuutettu tai muu vakuutettu.

Vakuutettu katsotaan eronneeksi, mikäli maksuhuomautuksista huolimatta hän ei ole maksanut vakuutusmaksuja kolmen kuukauden ajalta.

Vakuutussuhde päättyy työsuhteen päättymiskuukauden lopussa.

Vakuutettu, joka on liittynyt toimintapiiriin 4 §:n 7 tai 8 momentin mukaisesti, eroaa kassasta tehtyään kassalle eroamista koskevan kirjallisen ilmoituksen.

Eläkkeellä oleva henkilö, joka eläkkeellä ollessaan on eronnut kassasta tai 4 §:n 7 ja 8 momentissa mainittu henkilö, joka on eronnut kassasta, ei ole oikeutettu uudelleen liittymään kassaan vakuutetuksi. Muulla vakuutetulla, joka on eronnut kassasta, ei ole oikeutta uudelleen liittyä kassaan vakuutetuksi.

Vakuutettua ei voida erottaa kassasta. 6 §

Vakuutetulla, joka eroaa kassasta, ei ole osuutta kassan varoihin.

VAKUUTUSMAKSUT

7 §

Vakuutetun vakuutusmaksu on 34 euroa kuukaudessa, yhden kalenterivuoden ajan (2024). Vakuutetun vakuutusmaksu sidotaan työntekijäin eläkelain (395/2006) 96 §, 97 § ja 100 §:n mukaiseen palkkakertoimeen siten, että tässä pykälässä oleva euromäärä vastaa palkkakerrointa 1,501.

Eläkeläisvakuutetun/muun vakuutetun vakuutusmaksu on 34 euroa kuukaudessa, yhden kalenterivuoden ajan (2024).

Työnantaja ei peri vakuutusmaksua palkattoman poissaolon ajalta.

Vakuutettu voi palkattoman poissaolon ajalta maksaa vakuutusmaksun itse. Vakuutusmaksun määrä on 34 euroa kuukaudessa, yhden kalenterivuoden ajan (2024).

Palkattomalla poissaololla olevan vakuutetun, eläkeläisvakuutetun ja muun vakuutetun on suoritettava vakuutusmaksunsa kassan hallituksen määräämällä tavalla.

Hallitus voi hakemuksesta vapauttaa vakuutetun vakuutusmaksun suorittamisvelvollisuudesta siltä ajalta, kun vakuutettu on työsuhteen päättymättä pitkäaikaisella palkattomalla poissaololla sairauden, synnytyksen, opiskelun, asevelvollisuuden suorittamisen, tai muun vastaavan syyn vuoksi. Vakuutetulla ei maksuvapautuksen ajalta ole oikeutta näiden sääntöjen mukaisin lisäetuuksiin.

8 §

Työnantaja pidättää vakuutusmaksun vakuutetun palkasta palkanmaksun yhteydessä. Vakuutusmaksun tilitys kassalle tapahtuu vähintään kerran kuukaudessa.

9 §

Kassan taloudellisen tilan niin vaatiessa kassan hallitus voi alentaa tai korottaa 7 §:ssä mainitun vakuutetun vakuutusmaksun indeksikorotuksella tarkistettuja enimmäismääriä, korotuksen osalta kuitenkin enintään 30 prosentilla. Maksujen muutos, jonka kestoaika on yli kuusi kuukautta, on toteutettava sääntömuutoksena.

SAIRAUSVAKUUTUSLAIN MUKAINEN TOIMINTA

10 §

Vakuutetulla on oikeus saada sen mukaisesti kuin sairausvakuutuslaissa ja sen nojalla annetuissa säännöksissä määrätään:

1) sairauden perusteella korvausta tarpeellisen sairaanhoidon kustannuksista;

2) sairaudesta johtuvasta työkyvyttömyydestä päivärahaa;

3) raskauden ja synnytyksen perusteella korvausta niistä johtuvista tarpeellisista kustannuksista;

4) a) äitiys-, isyys- ja vanhempainrahaa sekä erityisäitiysrahaa

b) raskausraha, erityisraskausraha, vanhempainraha

5) ihmisen elimien, kudoksien ja solujen lääketieteellisestä käytöstä annetun lain (101/2001) 18

§:ssä tarkoitettua päivärahaa

11 §

Sairausvakuutuslain mukaiset etuudet, niiden suuruus ja rajoitukset, vakuutuksen alkaminen ja päättyminen, etuuksien hakeminen ja suorittaminen, muutoksenhaku sekä sairausvakuutuslain mukaiseen toimintaan liittyvät tehtävät määräytyvät sairausvakuutuslain sekä sen nojalla annettujen säännösten ja määräysten mukaisesti.

12 §

Kassa on oikeutettu saamaan Kansaneläkelaitoksen sairausvakuutusrahastosta sairausvakuutuslain mukaisten etuuksien suorittamiseen tarvittavat varat sekä korvausta kassan hallintokuluihin sen mukaan kuin sairausvakuutuslaissa ja sairausvakuutuslain täytäntöönpanosta annetusta valtioneuvoston asetuksessa (1335/2004) säädetään.

LISÄETUUDET

13 §

Kassa korvaa tarpeellisesta hoidosta johtuvia kustannuksia vakuutetulle, jonka sairauden, raskauden tai synnytyksen johdosta on turvauduttava lääkärin tai muun asianmukaisen ammattikoulutuksen saaneen henkilön hoitoon. Tällaisena sairaudesta johtuvana hoitona ei kuitenkaan pidetä keinohedelmöitystä tai siitä johtuvia hoitoja ja tutkimuksia, ennaltaehkäisevää hoitoa (esim. rokotukset) eikä apuvälineitä. Korvausta maksetaan siltä osin, minkä hoito tarpeettomia kustannuksia välttäen, vakuutetun terveydentilaa kuitenkaan vaarantamatta, olisi tullut maksamaan. Näissä säännöissä tarkoitettuna lääkärinä pidetään myös hammaslääkäriä. Suoritettavasta korvauksesta tehdään ennen sen maksamista 16 §:ssä tarkoitettu vähennys.

Korvattavat kustannukset:

1. Lääkärinpalkkiot

a) 70 prosenttia vastaanottokäyntipalkkiosta, silloin, kun korvausta on saatu myös sairausvakuutuslain nojalla. Hammaslääkärinpalkkiota ei korvata eikä hammashoitoon liittyvää muun lääkärin palkkiota.

b) Leikkauksesta tai siihen verrattavasta toimenpiteestä perittyä lääkärinpalkkiota ei myöskään korvata, ellei hallitus yksittäistapauksessa katso kohtuulliseksi suostua palkkion korvaamiseen joko kokonaan tai osaksi; sekä

c) julkisen sektorin lääkäripalvelusta terveyskeskuksessa peritty maksu, myös hammashoito, mikäli se kerryttää vuotuista maksukattoa,

d) 60 prosenttia yksityisen sairaanhoitolaitoksen syöpähoitoihin liittyvistä lääkärinpalkkioista, silloin kun korvausta on saatu myös sairausvakuutuslain nojalla sekä 60 prosenttia lääkärin määräämistä syöpähoitoihin liittyvistä tutkimuksista, hoidoista ja toimenpiteistä, maksetaan kassan lisäetuutta, molemmista yhteensä enintään 5000 euroa.

2. Xxxxxxxx terveydenhuolto

a) sairaalan ja terveyskeskuksen hoitopäivämaksu enintään keskussairaalan muussa kuin psykiatrisessa toimintayksikössä annetusta lyhytaikaisesta hoidosta perittävän hoitopäivän enimmäismäärään saakka. Korvausta suoritetaan enintään 30 vuorokaudelta kalenterivuoden aikana;

b) sairaalan poliklinikkamaksu sekä päiväkirurgiasta peritty maksu, sekä ne julkisessa terveydenhuollossa perityt maksut, jotka kerryttävät vuotuista Terveydenhuollon maksukattoa enintään sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun asetuksen (912/1992) mukaisiin enimmäismääriin saakka; sekä

c) kuntoutuslaitoksen hoitopäivämaksu edellä 2 a kohdassa mainittuihin enimmäismääriin saakka, mikäli hallitus yksittäistapauksessa katsoo kohtuulliseksi suostua;

3. Lääkkeet

a) 80 prosenttia lääkärin, hammaslääkärin ja rajoitetun määräämisoikeuden saaneen terveydenhuollon ammattihenkilön määräämistä lääkkeistä, kliinisistä ravintovalmisteista, niitä vastaavista tuotteista ja perusvoiteista silloin, kun korvausta on saatu myös sairausvakuutuslain nojalla. Korvaus lasketaan viitehinnasta.

b) sairausvakuutuslain mukaisten lääkkeiden vuosittaista alkuomavastuuta ei korvata

c) 80 prosenttia lääkärin kirjallisesti määräämistä puhdistusaineista ja sidostarpeista;

4. Yksityisen terveydenhuollon tutkimukset ja hoito

a) 60 prosenttia lääkärin määräämistä laboratoriotutkimuksista, patologian alaan kuuluvista tutkimuksista ja radiologisista tutkimuksista;

b) 60 prosenttia yksityisen sairaanhoitolaitoksen, lääkärin määräämistä, sytostaatti- ja keinomunuaishoidosta korvataan lisäetuutta lääkärinpalkkion kanssa enintään 5000 euroa;

c) 60 prosenttia lääkärin määräämistä laboratorio- ja radiologisista tutkimuksista, jotka on tehty sairaalassa tai terveyskeskuksessa;

d) 60 prosenttia lääkärin määräämästä, sairaanhoitajan antamasta hoidosta;

e) 60 prosenttia lääkärin määräämistä fysioterapian, fysioterapeuttisen tutkimuksen, lymfaterapian ja valohoidon sekä naprapaatin-, kiropraktikon- ja osteopaatin antaman hoidon kustannuksista, kaikista yhteensä kuitenkin enintään 30 kertaa kalenterivuodessa;

5. Matkat

a) kassan vakuutetulle, aiheutuneet, kassan hallituksen antamien yleisohjeiden mukaiset sairaanhoidon tai lääkärin määräämien apuvälineiden ja muiden laitteiden hankkimisen tai ylläpitämisen kannalta välttämättömät matkakustannukset halvinta kulkutapaa käyttäen, ellei muuta matkustustapaa sairauden laadusta tai liikenneolosuhteista johtuen ole pidettävä välttämättömänä silloin, kun korvausta on saatu myös sairausvakuutuslain nojalla. Taksia käytettäessä matkakustannusten omavastuuosuus korvataan ainoastaan käytettäessä Kelan keskitettyä tilausvälityskeskusta sekä;

b) lääkärin tai muun 14 §:n 1 momentissa tarkoitetun asianmukaisen ammattikoulutuksen saaneen henkilön käynnistä potilaan luona johtuvat matkakustannukset, kun korvausta on saatu myös sairausvakuutuslain nojalla

6. Muut korvattavat kustannukset

a) yksityisen sairaanhoitolaitoksen maksu joko kokonaan tai osaksi, mikäli hallitus yksittäistapauksessa katsoo siihen kohtuulliseksi suostua;

b) 60 prosenttia lääkärin määräämästä psykoterapian kustannuksista; kuitenkin enintään 5 hoitokerralta kalenterivuodessa. Hoidon antajan tulee olla henkilö, joka on merkitty Valviran ammattihenkilöiden keskusrekisteriin;

c) jos palvelu on hankittu työnantajan tarjoaman henkilöstöetuuden perusteella, korvataan vakuutetulle aiheutuneesta omavastuuosuudesta 60 prosenttia, mikäli kustannus on kassan sääntöjen mukaan korvattavaa

d) Xxxxx myöntämän kuntoutuspsykoterapian kustannusten omavastuuosuudesta 60 %.

LISÄETUUSKORVAUSTEN SAAMISEN EDELLYTYKSET

14 §

Näiden sääntöjen mukaisen korvauksen maksamisen edellytyksenä on, että

1) tutkimuksen on suorittanut tai hoidon on antanut lääkäri taikka muu asianmukaisen ammattikoulutuksen saanut henkilö, joka on merkitty sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston Valviran ammattihenkilöiden keskusrekisteriin; tai

2) yksityisessä terveydenhuollossa suoritettu tutkimus tai annettu hoito on tapahtunut yksityisestä terveydenhuollosta annetussa laissa (152/1990) tarkoitetussa yksityisen terveydenhuollon toimintayksikössä.

Tarpeellisena hoitona ja tutkimuksena pidetään lääketieteellisesti yleisesti hyväksytyn, hyvän hoitokäytännön mukaista sairaudenhoitoa. Lääkärin määräys on hankittava ennen korvaukseen oikeuttavaa tapahtumaa. Määräyksen perusteella on oikeus korvaukseen yhden vuoden ajan määräyksen antamisesta. Yhdellä määräyksellä korvataan enintään 15 tutkimus- tai hoitokertaa, jos tutkimus on suoritettu tai hoito annettu vuoden kuluessa määräyksen antamisesta. Lääkkeitä, kliinisiä ravintovalmisteita ja perusvoiteita korvataan kerralla enintään kolmen kuukauden hoitoaikaa vastaava määrä.

Ulkomailla annettu hoito korvataan enintään siihen määrään asti, mitä vastaava hoito olisi maksanut asiakkaan omalla hyvinvointialueella. Matkakuluja ulkomailla ei korvata.

Kassa ei korvaa sairaanhoidon kustannuksista, jotka ovat syntyneet muussa kuin EU- tai ETA-maassa, Sveitsissä, Isossa-Britanniassa tai Pohjois-Irlannissa.

15 § Hautausavustus

Vakuutetun kuoltua suoritetaan hautausavustuksena 520 euroa.

Hautausavustuksen määrä voidaan marraskuussa pidettävän kassankokouksen päätöksellä tarkistaa seuraavan vuoden alusta lukien kassankokousvuoden rahanarvon muutosta vastaavaksi.

Hautausavustus maksetaan puolisolle, mikäli vakuutettu kuollessaan oli avioliitossa tai vakuutetun kanssa samassa taloudessa kuoleman aikaan asuneelle avopuolisolle. Muussa tapauksessa vakuutetun lapsille, tai ellei heitä ole, vakuutetun vanhemmille, taikka ellei kumpikaan heistä ole elossa, kuolinpesälle. Jos avustukseen oikeutettu ei huolehdi hautauksesta, voidaan avustuksesta maksaa ensin enintään todelliset hautauskulut sille, joka on huolehtinut hautauksesta, kuitenkin enintään sääntöjen mukaisen hautausavustuksen enimmäismäärään saakka.

Edellä 3 momentissa olevaa määräystä avioliitosta ja puolisosta sovelletaan myös rekisteröidystä parisuhteesta annetusta laissa (950/2001) tarkoitettuun rekisteröityyn parisuhteeseen ja parisuhteen osapuoleen.

16 §

Edellä 13 §:ssä määriteltyjä etuuksia kassa suorittaa vain siltä osin kuin ne ylittävät sairausvakuutuslain nojalla saatavat vastaavanlaiset korvaukset. Jos kassan vakuutetulla on oikeus saada korvausta muunkin Suomen lain kuin sairausvakuutuslain nojalla, on hänelle suoritettava korvausta vain siltä osin, kuin se ylittää muun lain nojalla suoritettavan korvauksen. Vastaavasti, jos vakuutetulla on oikeus saada korvausta muun maan kuin Suomen lainsäädännön perusteella, kyseinen korvaus voidaan hallituksen harkinnan mukaan ottaa huomioon kokonaan tai osittain kassan korvausta määrättäessä.

17 §

Xxxxxx vastuu lisäetuuksien osalta alkaa vakuutussuhteen alkamisesta lukien ja päättyy vakuutussuhteen päättyessä. Kassa korvaa ainoastaan vakuutussuhteen aikana syntyneitä kustannuksia. Sairaalahoidon korvaaminen lakkaa kuitenkin vasta 13 §:n 2 momentin 2 a kohdassa mainitun enimmäisajan päättyessä, mikäli sairaalahoito on alkanut ennen vakuutussuhteen päättymistä.

LISÄETUUKSIA KOSKEVAT RAJOITUKSET

18 §

Jos vakuutettu on palkattomasti pois työstä jonkin muun syyn kuin sairauden vuoksi, eikä maksa vakuutusmaksua tältä ajalta itse, hänelle ei makseta näiden sääntöjen 13 § mukaisia lisäetuuksia.

Lisäetuuksia ei suoriteta ulkomaankomennuksen ajalta. 19 §

Jos vakuutettu on vakuutustapahtuman sattumisen jälkeen vilpillisesti antanut kassalle vääriä tai harhaanjohtavia tietoja, joilla on merkitystä lisäetuuden saamiseen tai suuruuteen, on hallituksella oikeus erottaa vakuutettu joko kokonaan tai määräajaksi tai hänelle kuuluva etuus evätä tai sitä alentaa sen mukaan kuin olosuhteet huomioon ottaen on kohtuullista.

Xxxxxx hallituksen on laadittava näitä tilanteita varten menettelytapaohjeet, joilla varmistetaan vakuutettujen yhdenmukainen kohtelu. Vilpilliseen toimintaan johtanut menettely on saatettava poliisiviranomaisen tutkittavaksi ennen kuin kassan hallitus voi päättää vakuutetun määräaikaisesta erottamisesta. Vakuutettu voidaan kuitenkin erottaa kassasta kokonaan ainoastaan siinä tapauksessa, että hänet on tuomittu rikoksesta vakuutuskassaan kohdistuvan vilpillisen menettelyn vuoksi. Ennen erottamista tai etuuden epäämistä tai alentamista on vakuutettua tai edunsaajaa kuultava sekä huomioitava vakuutettujen tai edunsaajan menettely asiassa ja maksetun etuuden määrä.

Kassa on lisäetuuksien osalta vastuusta vapaa sellaista vakuutettua tai muuta edunsaajaa kohtaan, joka on tahallisesti aiheuttanut vakuutustapahtuman.

Jos vakuutettu tai muu edunsaaja on aiheuttanut vakuutustapahtuman törkeästä huolimattomuudesta, voidaan hänelle kuuluva lisäetuus evätä tai sitä alentaa tai jo myönnetyn etuuden suorittaminen keskeyttää sen mukaan kuin olosuhteet huomioon ottaen on kohtuullista.

Samoin toimitaan, jos vakuutettu tai edunsaaja on tahallisesti estänyt parantumistaan tai ilman hyväksyttävää syytä ei ole suostunut kassan osoittaman lääkärin määräämään tutkimukseen tai hoitoon, vakavaa terveydellistä vahingonvaaraa aiheuttavaa toimenpidettä lukuun ottamatta. Ennen etuuden epäämistä tai alentamista tai myönnetyn etuuden suorittamisen keskeyttämistä on vakuutettua tai edunsaajaa kuultava sekä huomioitava vakuutetun tai edunsaajan menettely asiassa ja maksetun etuuden määrä.

20 §

Hallituksella on oikeus määrätä, ketä palveluntuottajaa on käytettävä, kun kysymys on näiden sääntöjen perusteella lisäetuutena korvattavasta hoidosta.

Vakuutettu on velvollinen käymään kassan hallituksen määräyksestä, kassan kustannuksella korvausasian selvittämistä varten tutkittavana hallituksen osoittamalla palveluntuottajalla.

Jos vakuutettu ei noudata 1 tai 2 kappaleen määräyksiä, voidaan korvaus evätä joko kokonaan tai osaksi.

LISÄETUUKSIEN HAKEMINEN JA SUORITTAMINEN

21 §

Näiden sääntöjen mukaista lisäetuutta on haettava kirjallisesti. Hakemukseen on liitettävä tarpeelliseksi katsottava selvitys.

Lisäetuuskorvausta sairauden tai raskauden ja synnytyksen aiheuttamista kustannuksista on haettava kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun maksu, josta korvausta haetaan, on suoritettu. Hautausavustusta on haettava vuoden kuluessa siitä, kun oikeus suoritukseen on syntynyt.

Myöhästymisestä huolimatta etuus voidaan kuitenkin myöntää joko kokonaan tai osaksi, jos sen epäämistä on pidettävä kohtuuttomana.

Etuushakemukset on käsiteltävä kiireellisinä. Etuuden viivästymiseen sovelletaan vakuutuskassalain 6 luku 8 §:n säännöksiä.

22 §

Näiden sääntöjen 13 §:n mukainen korvaus voidaan 16 §:n estämättä suorittaa täysimääräisenä, jos viimeksi mainitussa pykälässä tarkoitetun muun korvauksen saaminen viivästyy vakuutetusta riippumattomasta syystä ja mikäli vakuutettu sitoutuu suorittamaan lain nojalla saamastaan korvausmäärästä takaisin kassalle sen suorittamaa korvausta vastaavan osan.

23 §

Jos kassan vakuutettu tai muu edunsaaja on saanut näiden sääntöjen mukaista lisäetuutta enemmän kuin mihin hänellä on ollut oikeus, on aiheettomasti maksettu etuus perittävä takaisin.

Aiheettomasti maksetun lisäetuuden perinnässä on noudatettava hyvää perintätapaa ja vakuutettua tai muuta edunsaajaa on kuultava.

Takaisinperinnästä voidaan luopua kokonaan tai osittain, jos tämä katsotaan kohtuulliseksi eikä aiheeton maksaminen ole johtunut vakuutetun tai muun edunsaajan vilpillisestä menettelystä tai jos aiheettomasti maksettu määrä on vähäinen. Takaisinperittävä määrä voidaan kuitata kassan myöhemmin maksamasta lisäetuudesta, jos vakuutettu tai muu edunsaaja siihen suostuu.

Xxxxxx hallituksen on laadittava näitä tilanteita varten menettelytapaohjeet, joilla varmistetaan vakuutettujen yhdenmukainen kohtelu.

MUUTOKSENHAKU LISÄETUUSPÄÄTÖKSEEN

24 §

Kassan lisäetuuspäätökseen tyytymätön voi pyytää asiassa ratkaisusuositusta Vakuutus- ja rahoitusneuvonnasta. Ratkaisusuositusta koskeva pyyntö on toimitettava työpaikkakassaan tai Vakuutus- ja rahoitusneuvontaan 30 päivän kuluessa siitä, kun vakuutettu on saanut tiedon

päätöksestä. Vakuutetun katsotaan saaneen tiedon päätöksestä seitsemäntenä päivänä päätöksen postituspäivästä.

Lisäetuuspäätökseen tyytymätön voi saattaa asian myös tuomioistuimen ratkaistavaksi. Kanne on nostettava kolmen vuoden kuluessa siitä, kun etuuspäätökseen tyytymätön sai kirjallisesti tiedon kassan päätöksestä ja kolmen vuoden määräajasta. Tuomioistuin on kassan kotipaikan yleinen alioikeus eli Satakunnan käräjäoikeus. Kanne voidaan tutkia myös siinä käräjäoikeudessa, jonka tuomiopiirissä vaatimuksen esittäjällä on kotipaikka tai vakituinen asuinpaikka.

OMAN PÄÄOMAN RAHASTOT

25 §

Kassalla on vararahasto ja käyttörahasto.

Vararahastoa on kartutettava vuosittain vähintään 20 prosentilla tilinpäätöksen osoittamasta ylijäämästä sen jälkeen, kun siitä on vähennetty taseen osoittama alijäämä edellisiltä tilikausilta.

Kun vararahasto on vähintään yhtä suuri kuin tilikauden ja kahden edellisen tilikauden vakuutusmaksutulon keskimäärä, ei siirto vararahastoon enää ole pakollinen.

Vararahastoa saadaan alentaa kassankokouksen päätöksen mukaisesti ainoastaan vahvistetun taseen osoittaman alijäämän peittämiseksi.

Sen estämättä mitä 4 momentissa on määrätty, Finanssivalvonta voi hakemuksesta antaa kassalle luvan erityisistä syistä alentaa vararahastonsa määrää, ei yleensä kuitenkaan täyden vararahaston määrää pienemmäksi.

26 §

Käyttörahastoon on siirrettävä se osa ylijäämästä, jota ei ole siirretty vararahastoon. Käyttörahastoa saadaan käyttää:

1) tilinpäätöksen osoittaman alijäämän ensisijaiseen peittämiseen;

2) hallituksen harkinnan mukaan 13 §:ssä määrättyjen lisäetuuksien lisäämiseksi. Suunnitelma käyttörahaston käytöstä tehdään enintään vuodeksi kerrallaan.

Jos käyttörahasto on muodostunut niin suureksi, että se on yli 30 prosenttia täyden vararahaston määrästä, kassan on ryhdyttävä toimenpiteisiin joko näiden sääntöjen mukaisten lisäetuuksien lisäämiseksi tai maksujen alentamiseksi.

VASTUUVELKA

27 §

Kassan vastuuvelan muodostaa korvausvastuu, joka vastaa sattuneiden vakuutustapahtumien johdosta suoritettavia maksamatta olevia korvausmääriä ja muita määriä.

Korvausvastuu lasketaan tilinpäätökseen Finanssivalvonnan määräysten mukaista laskuperustetta noudattaen.

TILINPÄÄTÖS

28 §

Kassan tilikautena on kalenterivuosi.

Kultakin tilikaudelta on laadittava sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen (1196/2021) ja Finanssivalvonnan antamien määräysten mukainen tilinpäätös, joka käsittää tuloslaskelman ja taseen liitetietoineen sekä toimintakertomuksen. Tilinpäätös ja toimintakertomus on annettava tilintarkastajille tarkastettavaksi vähintään kuukautta ennen varsinaista kassankokousta.

29 §

Jos käyttörahasto ei riitä kassan alijäämän peittämiseen, käytetään siihen vararahastoa. Kassalla ei ole vakuutuskassalain 4 luvun 12 §:ssä tarkoitettua lisämaksuvelvollisuutta.

TILINTARKASTUS

30 §

Kassalla on kaksi kalenterivuodeksi kerrallaan valittua tilintarkastajaa. Tilintarkastajiksi voidaan valita luonnollinen henkilö tai hyväksytty tilintarkastusyhteisö. Tilintarkastajiksi valituille luonnollisille henkilöille on valittava varatilintarkastajat. Valitulle tilintarkastusyhteisölle ei valita varatilintarkastajaa. Tilintarkastajan ja varatilintarkastaja on oltava tilintarkastuslaissa (1141/2015) tarkoitettu tilintarkastaja.

31 §

Tilintarkastajien on hyvän tilintarkastustavan edellyttämässä laajuudessa tarkastettava kassan tilinpäätös ja kirjanpito sekä hallinto ja annettava niistä kultakin tilikaudelta hallitukselle tilintarkastuskertomus viimeistään kaksi viikkoa ennen varsinaista kassankokousta.

KASSANKOKOUS

32 §

Ylin päättämisvalta kassan asioissa on kassankokouksella, johon jokaisella kassan vakuutetulla on oikeus osallistua ja käyttää puhevaltaa.

Kassankokous on pidettävä kassan kotipaikassa. Kokoukseen saa osallistua myös postin, tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla.

33 §

Kassankokouksessa on kullakin vakuutetulla yksi ääni. Vakuutettu käyttää oikeuttaan kassankokouksessa henkilökohtaisesti tai asiamiehen välityksellä. Asiamiehellä on oikeus edustaa enintään yhtä vakuutettua. Asiamiehen ei tarvitse olla kassan vakuutettu.

Vakuutetun asiamiehen tulee esittää päivätty ja yksilöity valtakirja.

34 §

Kassalla on vuosittain kaksi varsinaista kassankokousta, joista toinen pidetään viimeistään huhtikuussa ja toinen viimeistään marraskuussa.

Viimeistään huhtikuussa pidettävässä varsinaisessa kassankokouksessa:

1) esitetään tilinpäätös ja tilintarkastuskertomus;

2) päätetään edellisen vuoden tilinpäätöksen vahvistamisesta;

3) päätetään ylijäämän käyttämisestä tai alijäämän peittämisestä;

4) päätetään vastuuvapauden myöntämisestä hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle;

5) päätetään muista toimenpiteistä, joihin edellisen vuoden toiminta ja tilinpäätös saattavat antaa aihetta; sekä

6) käsitellään muut kokouskutsussa mahdollisesti mainitut asiat. Viimeistään marraskuussa pidettävässä varsinaisessa kassankokouksessa:

1) määrätään hallituksen puheenjohtajan ja muiden jäsenten sekä tilintarkastajien palkkiot;

2) valitaan tarvittavat jäsenet ja varajäsenet erovuoroisten hallituksen jäsenten ja varajäsenten tilalle;

3) valitaan tilintarkastajat ja tarvittavat varatilintarkastajat; sekä

4) käsitellään muut kokouskutsussa mahdollisesti mainitut asiat. 35 §

Ylimääräinen kassankokous on pidettävä, kun hallitus katsoo siihen olevan aihetta.

Ylimääräinen kassankokous on niin ikään pidettävä, jos kassankokouksessa äänioikeutetut, joilla on vähintään yksi kymmenesosa äänioikeutettujen yhteenlasketusta äänimäärästä, tai Finanssivalvonta tai kassan tilintarkastaja sitä kirjallisesti vaatii ilmoittamansa asian käsittelyä varten.

Vakuutetulla on oikeus saada haluamansa asia kassankokouksen käsiteltäväksi. Vaatimus tulee esittää hallitukselle kirjallisesti niin hyvissä ajoin, jotta asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun.

36 §

Kutsu kassankokoukseen on toimitettava aikaisintaan neljä viikkoa ja viimeistään viikkoa ennen kokousta. Jos päätöksen tekeminen kassankokouksessa käsiteltävässä asiassa siirretään jatkokokoukseen, on siihen toimitettava eri kutsu, jos kokous pidetään myöhemmin kuin neljän viikon kuluttua.

Kassankokoukseen tulee ennakkoilmoittautua viimeistään kokouskutsussa mainittuun päivämäärään mennessä.

Kokouskutsu ja muut kassan tiedonannot saatetaan tiedoksi ilmoituksella, joka toimitetaan työnantajan edustajalle edelleen välitettäväksi vakuutetuille, kassan kotisivuille ja julkaistaan vähintään yhdessä kassankokouksen päättämässä vakuutettujen keskuuteen leviävässä sanomalehdessä.

Kokouskutsu ylimääräiseen kassankokoukseen on toimitettava kahden viikon kuluessa sääntöjen 35

§ 2 momentissa tarkoitetun vaatimuksen esittämisestä.

37 §

Kassankokouksen kokouskutsussa on mainittava kokousaika- ja paikka sekä kokouksessa käsiteltävät asiat. Jos kokouksessa käsitellään sääntöjen muuttamista, on muutoksen pääasiallinen sisältö mainittava kokouskutsussa.

Silloin, kun kassankokouksessa käsitellään tilinpäätöstä, on tilinpäätöstä koskevat asiakirjat tai niiden jäljennökset pidettävä vähintään viikon ajan ennen kokousta kassan toimistossa kassankokouksessa äänioikeutettujen/kassan vakuutettujen nähtävinä tai internetsivuilla. Asiakirjat on oltava nähtävillä myös kassankokouksessa. Vastaavasti on meneteltävä, kun kassankokouksessa käsitellään sääntöjen muuttamista koskevaa asiaa. Nähtävillä olosta on ilmoitettava kokouskutsussa ja internetsivuilla.

38 §

Kassankokouksessa johtaa puhetta kokouksen tähän tehtävään valitsema henkilö.

Kassankokouksen päätökseksi tulee se mielipide, jota kassankokouksessa on kannattanut enemmän kuin puolet annetuista äänistä, ellei laki tai näiden sääntöjen muu kohta toisin määrää. Äänten mennessä tasan puheenjohtajan ääni ratkaisee. Vaaleissa katsotaan valituksi se, joka saa eniten ääniä. Äänten mennessä tasan ratkaistaan vaali arvalla.

Päätös, joka koskee kassan sääntöjen muuttamista, on pätevä vain, jos äänioikeutetut, joilla on vähintään kaksi kolmasosaa kokouksessa edustetusta äänimäärästä, ovat sitä kannattaneet. Sama vaatimus koskee kassan selvitystilaan asettamista ja sen purkamista muussa kuin lain edellyttämässä tapauksessa sekä kassan sulautumista koskevan sopimuksen hyväksymistä.

39 §

Asiasta, jonka käsittelyssä ei ole noudatettu eläkesäätiö- ja eläkekassalain säännöksiä menettelytavoista tai näiden sääntöjen kokouskutsua koskevia määräyksiä, saadaan tehdä päätös vain, jos ne vakuutetut, joita laiminlyönti koskee, antavat siihen suostumuksensa. Jos asiasta on lain tai näiden sääntöjen mukaan käsiteltävä kassankokouksessa, saa kassankokous päättää siitä, vaikkei asiaa ole mainittu kokouskutsussa. Kassankokous voi niin ikää aina päättää ylimääräisen kassankokouksen koolle kutsumisesta määrättyä asiaa käsittelemään.

40 §

Kassankokouksessa pidetään pöytäkirjaa, johon merkitään paikalla olleet äänioikeutetut ja heidän äänimääränsä, kokouksessa tehdyt päätökset sekä äänestyksen tulos silloin, kun päätöksestä on äänestetty. Pöytäkirja on puheenjohtajan ja vähintään yhden kokouksessa sitä varten valitun äänioikeutetun tarkastettava ja allekirjoitettava. Pöytäkirjat on numeroitava juoksevasti ja säilytettävä luotettavalla tavalla. Pöytäkirja on viimeistään kahden viikon kuluttua kokouksesta pidettävä kassan toimistossa tai muutoin vakuutettujen nähtävänä. Vakuutetuilla on oikeus saada jäljennös pöytäkirjasta ja sen liitteistä.

HALLITUS

41 §

Kassan hallitukseen kuuluu seitsemän varsinaista jäsentä, joista kullakin on oltava henkilökohtainen varajäsen. Hallituksen jäsenten tulee olla kassan vakuutettuja. Hallituksen valitsee kassankokous.

Hallituksen jäsenen toimikausi on kolme kalenterivuotta ja hallituksesta eroaa kahtena peräkkäisenä vuotena kolme, kassan vakuutettujen valitsemaa, varsinaista jäsentä varajäsenineen ja kolmantena vuotena yksi, kassan vakuutettujen valitsema, varsinainen jäsen varajäsenineen.

Hallituksen jäsenelle ja varajäsenelle maksetaan kokouspalkkio, jonka määrästä päättää kassankokous.

42 §

Hallitus edustaa kassaa sekä huolehtii kassan hallinnosta ja kassan toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä.

Hallituksen tehtävänä on erityisesti:

1) valita ja erottaa toimitusjohtaja ja kassan toimihenkilöt sekä määrätä heidän toimenhoitonsa ehdoista

2) antaa toimitusjohtajalle xxxxxx juoksevan hallinnon ja muun toiminnan hoitamista varten tarvittavat ohjeet ja määräykset

3) vastata kassan kirjanpidon ja varainhoidon valvonnan asianmukaisesta järjestämisestä:

4) päättää kassan varojen sijoittamisesta ja 47 §:ssä mainittujen lainojen ottamisesta;

5) päättää etuuksien myöntämisestä, ellei hallitus ole antanut ratkaisuoikeuksia toimitusjohtajalle tai kassan toimihenkilöille;

6) kutsua koolle kassankokous ja valmistella kokouksessa käsiteltävät asiat sekä tehdä toimintakertomuksessa kokoukselle esitys tilinpäätöksen osoittamaa yli- tai alijäämää koskeviksi toimenpiteiksi; sekä

7) antaa oikeus kassan nimen kirjoittamiseen 46 §:n mukaisesti. 43 §

Hallitus valitsee keskuudestaan vuosittain puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Toimitusjohtaja ei voi toimia hallituksen puheenjohtajana.

Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta. Puheenjohtajan on kutsuttava hallitus koolle, jos hallituksen jäsen tai toimitusjohtaja sitä vaatii.

Hallitus on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja vähintään kolme muuta jäsentä on paikalla.

Hallituksen päätökseksi tulee se ehdotus, jota enemmän kuin puolet läsnä olevista on kannattanut tai äänten mennessä tasan puheenjohtajan ääni ratkaisee.

Hallituksen jäsen tai toimitusjohtaja ei saa ottaa osaa sellaisen asian käsittelyyn, joka koskee hänen ja kassan välistä suhdetta tai muutoin hänen yksityistä etuaan.

44 §

Hallituksen kokouksesta on laadittava pöytäkirja, jonka allekirjoittavat kokouksen puheenjohtaja ja pöytäkirjan laatija. Pöytäkirjan tarkastaa vähintään yksi hallituksen kutakin kokousta varten siihen erikseen valitsema jäsen.

Hallituksen jäsenellä ja toimitusjohtajalla on oikeus saada eriävä mielipiteensä merkityksi pöytäkirjaan. Pöytäkirjat on numeroitava juoksevasti ja säilytettävä luotettavalla tavalla.

Pöytäkirjaan on merkittävä:

1) kokouksen päivämäärä, sen alkamis- ja päättymisaika sekä kokouspaikka;

2) kokouksessa paikalla olleet hallituksen jäsenet sekä muut henkilöt;

3) kokouksessa käsitellyt asiat, siinä tehdyt päätökset ja suoritetut äänestykset sekä eriävät mielipiteet; sekä

4) esteellisyydet ja muut tarpeellisiksi katsotut seikat.

TOIMITUSJOHTAJA

45 §

Toimitusjohtajan tehtävänä on hoitaa kassan juoksevaa hallintoa hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Toimitusjohtajan on huolehdittava, että kassan kirjanpito on lain mukainen ja varainhoito luotettavalla tavalla järjestetty.

Toimitusjohtajalla on oikeus edustaa kassaa sellaisessa asiassa, joka eläkesäätiö ja eläkekassalain 4 luvun 13 §:n mukaan kuuluu hänen tehtäviinsä.

KASSAN NIMENKIRJOITUS

46 §

Xxxxxx nimen kirjoittavat hallituksen puheenjohtaja, toimitusjohtaja tai hallituksen valtuuttama kassan toimihenkilö, kaksi yhdessä.

VAROJEN SIJOITTAMINEN JA LAINANOTTO

47 §

Kassan on sijoitettava varansa tuottavasti ja turvaavasti sekä maksuvalmius varmistaen. Xxxxxx varoja ei saa käyttää kassan toiminnalle vieraaseen tarkoitukseen.

Kassan on sopeutettava toimintansa sellaiseksi, että toiminta on mahdollista ilman lainanottoa.

Kassa saa kuitenkin ottaa tilapäisesti lyhytaikaisia lainoja maksuvalmiuden ylläpitämiseksi. Kassa ei saa antaa takausta.

TYÖNANTAJAN VELVOLLISUUKSIEN MUUTTAMINEN

48 §

Jos työnantaja haluaa muuttaa näissä säännöissä mainittuja työnantajaa koskevia velvollisuuksia, on siitä kirjallisesti ilmoitettava kassalle vähintään kuusi kuukautta ennen muutoksen voimaantuloa.

Jos työnantajan antaman vakuutuskassalain 2 luvun 3 §:ssä tarkoitettu pakollista vakuutussuhdetta koskeva suostumus peruutetaan, on se voimassa vielä kuusi kuukautta sen jälkeen, kun ilmoitus peruuttamisesta on saapunut kassalle.

SULAUTUMINEN JA JAKAUTUMINEN

49 §

Kassa ei voi sulautua tai jakautua vakuutuskassalain 7 luvussa säädetyllä tavalla.

VAKUUTUSKANNAN LUOVUTTAMINEN SEKÄ VAPAAEHTOINEN SELVITYSTILA JA KASSAN PURKAMINEN

50 §

Kassan vakuutuskannan luovuttamisen sekä vapaaehtoisen selvitystilan ja kassan purkamisen ja niiden edellyttämien toimenpiteiden osalta on toimittava siten kuin vakuutuskassalain 8 luvussa säädetään.

LAKISÄÄTEINEN SELVITYSTILA JA PURKAMINEN

51 §

Vakuutuskassan lakisääteisen selvitystilan ja purkamisen ja niiden edellyttämien toimenpiteiden osalta on toimittava siten kuin vakuutuskassalain 9 luvussa säädetään.

Xxxxx on asetettava selvitystilaan ja purettava

1) jollei vakuutettujen lukumäärä kahden viimeksi kuluneen kalenterivuoden päättyessä ole täyttänyt näissä säännöissä määrättyä vähimmäismäärää, eikä voida pitää todennäköisenä, että lukumäärä lähinnä neljän seuraavan kuukauden aikana nousee edellä tarkoitetusta korkeampaan määrään:

2) jos kassan tilinpäätös osoittaa alijäämää (tai jos mahdollinen perustamispääoma on vakuutuskassan säännöissä vahvistettua määrää pienempi) eikä alijäämää ole katettu (taikka perustamispääomaa täytetty) kahden seuraavan tilikauden aikana;

3) jos kassa ei täytä vastuuvelan laskentaperusteita tai vastuuvelan kattamista ja katteen eriyttämistä koskevia vaatimuksia;

4) jos säännöissä erikseen niin määrätään;

5) jos Finanssivalvonta on määrännyt kassan purettavaksi.

52 §

Kassan purkautuessa jäljelle jäävät varat jaetaan niille, jotka selvitystilan alkaessa olivat kassan vakuutettuja.

Varat jaetaan heidän selvitystilan alkamista välittömästi edeltäviltä 60 kuukaudelta suorittamiensa vakuutusmaksujen osoittamassa suhteessa. Jos jaettava määrä on vähäinen, voi kassankokous kahden kolmasosan äänten enemmistöllä tehdä päätöksen, että varat käytetään johonkin muuhun kassan toimintaa vastaavaan tai yleishyödylliseen tarkoitukseen.