PERUSSOPIMUS

Päijät-Hämeen liiton

PERUSSOPIMUS

Päijät-Hämeen maakuntahallitus 7.9.2020

Päijät-Hämeen maakuntavaltuusto 3.12.2020

Voimaantulo 1.1.2021

PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO B67 * 2020

SISÄLLYSLUETTELO

1 LUKU Yleiset määräykset 4

1 § Nimi ja kotipaikka 4

2 § Toiminta-ajatus ja tehtävät 4

3 § Jäsenkunnat 4

4 § Uuden jäsenkunnan ottaminen 5

5 § Jäsenkunnan eroaminen 5

2. LUKU Kuntayhtymän toimielimet 5

Jäsenkuntien edustajainkokous 5

6 § Jäsenkuntien edustajat edustajainkokouksessa 5

7 § Edustajien äänimäärä 5

8 § Edustajainkokous 5

9 § Edustajainkokouksen järjestäytyminen 5

10 § Edustajainkokouksen päätösvaltaisuus 6

11 § Edustajainkokouksen kokousmenettely 6

12 § Edustajainkokouksen tehtävät 6

13 § Edustajainkokouksen kustannukset 6

Maakuntavaltuusto 6

14 § Yhtymävaltuuston nimi ja kokoonpano 6

15 § Jäsenten äänimäärä 7

16 § Maakuntavaltuuston päätösvaltaisuus 7

17 § Maakuntavaltuuston toimivalta ja tehtävät 7

Maakuntahallitus 8

18 § Nimi, kokoonpano ja toimikausi 8

19 § Maakuntahallituksen tehtävät 8

20 § Kuntayhtymän nimenkirjoitusoikeus 8

3. XXXX Xxxxxx sekä hallinnon ja talouden tarkastus 8

21 § Peruspääoma 8

22 § Jäsenkuntien osuudet ja vastuu 8

23 § Talousarvio ja –suunnitelma 9

24 § Talouden ja toiminnan seuranta 9

25 § Alijäämän kattaminen 9

26 § Suunnitelmapoistot 9

27 § Investoinnit ja pitkäaikaisen vieraan pääoma rahoitus 9

28 § Rahastojen perustaminen 9

29 § Tilinpäätöksen allekirjoittaminen ja hyväksyminen 10

30 § Kuntayhtymästä eroavan ja toimintaa jatkavien kuntien asema 10

31 § Hallinnon ja talouden tarkastaminen 10

4. LUKU Jäsenkuntien maksuosuudet 10

32 § Maksuosuuksien määräytyminen 10

33 § Maksuajat ja viivästymiskorko 10

5. LUKU Muut määräykset 11

34 § Kuntayhtymän purkaminen ja loppuselvitys 11

35 § Voimaantulo ja soveltaminen 11

Kuva kannessa: Päijät-Hämeen maakuntalintu, Valkoselkätikka

PÄIJÄT-HÄMEEN MAAKUNTALIITON KUNTAYHTYMÄN PERUSSOPIMUS

1 LUKU

Yleiset määräykset

1 § Nimi ja kotipaikka

Kuntayhtymän nimi on Päijät-Hämeen maakuntaliitto -kuntayhtymä, josta käytetään ni- meä Päijät-Hämeen liitto. Kuntayhtymän kotipaikka on Lahden kaupunki.

2 § Toiminta-ajatus ja tehtävät

Päijät-Hämeen liitto on maakunnan kehittämisen ja yhteistyön keskus, joka vastaa jäsen- kuntia ja niiden väestöä palvelevasta maakunnallisesta suunnittelu- ja kehittämistyöstä sekä edunvalvonnasta.

Toiminta-ajatuksensa mukaisesti liiton lakisääteisenä tehtävänä on:

1. huolehtia maankäyttö- ja rakennuslaissa kuntayhtymälle säädetyistä tehtävistä

2. huolehtia alueiden kehittämisestä annetussa laissa ja asetuksessa sekä rakennerahas- to -ohjelmien kansallisesta hallinnoinnista annetussa laissa ja asetuksessa maakun- nan liitole määrätyistä tehtävistä.

3. hoitaa muutkin sille lainsäädännössä määrätyt tehtävät. Lakisääteisten tehtävien lisäksi liitto huolehtii muusta kehittämistoiminnasta maakunnassa sen henkisen ja aineellisen hyvinvoinnin edistämiseksi ja hyvän elinympäristön turvaamiseksi, vahvistaa maakun- nallista yhteenkuuluvuutta sekä sisäistä ja ulkoista yhteistyötä.

4. hoitaa maakuntien yhtäpitävin päätöksin aluekehityslain mukaiset maakuntien yhteistoiminta-alueen tehtävät. Tämän yhteistoiminta-alueen muodostavat Päijät- Häme, Kanta-Häme ja Uusimaa.

Muusta yhteistyöstä ja -alueista liitot voivat sopia aluekehityslain mukaisesti.

Kuntayhtymä voi sopimuksin ottaa täyttä korvausta vastaan suoritettavakseen kuntayh- tymän toimialaan tai kuntien yhteiseen palvelutuotantoon liittyvän toimeksiannon muil- takin kuin jäsenkunnilta.

3 § Jäsenkunnat

Kuntayhtymän jäsenkunnat ovat Asikkala, Hartola, Heinola, Hollola, Iitti, Kärkölä, Lahti, Orimattila, Padasjoki ja Sysmä.

4 § Uuden jäsenkunnan ottaminen

Kunta, joka valtioneuvoston päätöksellä määrätään kuulumaan maakuntaan, tulee kun- tayhtymän jäseneksi päätöksessä mainitusta ajankohdasta lukien.

5 § Jäsenkunnan eroaminen

Milloin jäsenkunta valtioneuvoston päätöksellä määrätään kuulumaan toiseen maakun- taan, se lakkaa olemasta kuntayhtymän jäsenenä päätöksessä mainitusta ajankohdasta lukien.

2. LUKU

Kuntayhtymän toimielimet Jäsenkuntien edustajainkokous

6 § Jäsenkuntien edustajat edustajainkokouksessa

Kukin jäsenkunta valitsee edustajainkokoukseen yhden edustajan ja hänelle varaedus- tajan.

7 § Edustajien äänimäärä

Kukin edustaja käyttää edustajainkokouksessa kunnan koko äänimäärää eli yksi ääni jokaista alkavaa viittä tuhatta (5 000) asukasta kohti laskettuna kuntavaaleja edeltävän vuodenvaihteen väestötietojen perusteella, kuitenkin enintään 35 % kokouksessa edus- tettuina olevien edustajien yhteisestä äänimäärästä.

8 § Edustajainkokous

Edustajainkokous pidetään joka neljäs vuosi kuntavaalien jälkeisen vuoden maaliskuun loppuun mennessä. Maakuntahallitus päättää edustajainkokouksen ajan ja paikan.

Kutsu edustajainkokoukseen on toimitettava kirjallisesti jäsenkunnille vähintään kuu- kautta ennen kokousta.

Jäsenkuntien on kirjallisesti ilmoitettava valitsemansa kokousedustajan ja varaedustajan nimi viimeistään neljätoista (14) päivää ennen edustajainkokousta.

Edustajainkokouksen kokouskutsu ja esityslista on lähetettävä kokousedustajille viimeis- tään seitsemän (7) päivää ennen edustajainkokousta.

9 § Edustajainkokouksen järjestäytyminen

Maakuntahallituksen puheenjohtaja avaa kokouksen, minkä jälkeen edustajainkokous va- litsee itselleen puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Lisäksi edustajainkokous valitsee itselleen sihteerin, kaksi pöytäkirjan tarkastajaa ja tarpeellisen määrän ääntenlaskijoita.

10 § Edustajainkokouksen päätösvaltaisuus

Kuntien edustajainkokous on päätösvaltainen, kun vähintään kaksi kolmasosaa edusta- jista on saapuvilla ja nämä yhteensä edustavat enempää kuin kaksi kolmasosaa kaikkien edustajien yhteenlasketusta rajoittamattomasta äänimäärästä.

11 § Edustajainkokouksen kokousmenettely

Edustajainkokouksen kokousmenettelyyn sovelletaan hallintosäännön määräyksiä soveltu- vin osin.

12 § Edustajainkokouksen tehtävät

Edustajainkokous valitsee jäsenkuntia edustavat jäsenet ja henkilökohtaiset varajäsenet maakuntavaltuustoon tämän perussopimuksen mukaisesti.

13 § Edustajainkokouksen kustannukset

Jäsenkunta vastaa edustajainkokoukseen valitsemansa edustajan palkkiosta ja luottamus- tehtävän hoitamisesta aiheutuneista kustannuksista. Päijät-Hämeen liitto vastaa edustajain- kokouksen järjestämisestä aiheutuneista muista kustannuksista.

Maakuntavaltuusto

14 § Yhtymävaltuuston nimi ja kokoonpano

Yhtymävaltuustosta käytetään nimitystä Päijät-Hämeen maakuntavaltuusto, lyhennettynä maakuntavaltuusto.

Edustajainkokous valitsee jäsenet maakuntavaltuustoon kuntavaaleja edeltävän vuoden- vaihteen väestötietojen perusteella siten, että kullakin jäsenkunnalla on yksi jäsen jokaista alkavaa viittä tuhatta asukasta kohti, kuitenkin enintään 35 % rajoittamattomasta jäsen- määrästä.

Kullekin maakuntavaltuuston jäsenelle valitaan henkilökohtainen varajäsen samoin pe- rustein kuin varsinainen jäsen.

Maakuntavaltuuston jäsenet ja varajäsenet valitaan jäsenkuntien valtuustojen toimi- kautta vastaavaksi ajaksi.

Maakuntavaltuuston jäsenten ja varajäsenten tulee olla jäsenkuntien valtuutettuja, ja val- tuustossa edustettuina olevien ryhmien ääniosuuksien tulee valittaessa vastata jäsenkun- tien valtuustoissa edustettuina olevien eri ryhmien kuntavaaleissa saamaa ääniosuutta maakunnan alueella vaalilaissa säädetyn suhteellisuusperiaatteen mukaisesti.

Mikäli maakuntavaltuuston jäsen tai varajäsen menettää vaalikelpoisuutensa kesken toimikauden tai muusta syystä eroaa maakuntavaltuuston jäsenyydestä kesken toimi- kauden, päättää jäsenen edustama kunta eron myöntämisestä ja uuden jäsenen tai va- rajäsenen valitsemisesta jäljellä olevaksi toimikaudeksi. Kunnan valitseman jäsenen tai varajäsenen on edustettava samaa ryhmää kuin se, jonka tilalle hänet valitaan.

Mikäli valtuustokauden aikana kuntayhtymään hyväksytään jäseneksi uusia kuntia, ao. kunnat valitsevat jäljellä olevaksi valtuuston toimikaudeksi omat edustajansa maakunta- valtuustoon noudattaen soveltuvin osin tämän perussopimuksen määräyksiä. Mikäli kak- si tai useampia kuntia yhdistyy yhdeksi liiton jäsenkunnaksi kesken vaalikauden, valitsee yhdistynyt kunta edustajansa maakuntavaltuustoon noudattaen soveltuvin osin tämän perussopimuksen määräyksiä.

15 § Jäsenten äänimäärä

Maakuntavaltuuston kokouksissa kullakin maakuntavaltuuston jäsenellä on yksi ääni. Mi- käli jäsen on estynyt tai poissa, siirtyy hänen äänivaltansa henkilökohtaiselle varajäsenelle.

16 § Maakuntavaltuuston päätösvaltaisuus

Maakuntavaltuusto on päätösvaltainen, kun vähintään kaksi kolmasosaa jäsenistä on saapuvilla.

17 § Maakuntavaltuuston toimivalta ja tehtävät

Kuntayhtymän ylintä päätösvaltaa käyttää maakuntavaltuusto.

Maakuntavaltuusto

1. valitsee maakuntavaltuuston puheenjohtajan sekä ensimmäisen ja toisen varapu- heenjohtajan.

2. valitsee toimikaudekseen maakuntahallituksen jäsenet ja näiden henkilökohtaiset varajäsenet sekä määrää yhden jäsenistä puheenjohtajaksi ja kaksi varapuheenjoh- tajiksi.

3. valitsee tarkastuslautakunnan jäsenet ja näille henkilökohtaiset varajäsenet sekä määrää yhden jäsenistä puheenjohtajaksi ja yhden varapuheenjohtajaksi.

4. valitsee hallinnon ja talouden tarkastamista varten JHTT-tilintarkastusyhteisön.

5. hyväksyy tilinpäätöksen, päättää vastuuvapaudesta tilivelvollisille ja toimenpiteistä, joihin tarkastuslautakunnan arviointikertomus, tilintarkastuskertomus ja siinä tehdyt muistutukset antavat aihetta.

6. hyväksyy talousarvion ja -suunnitelman.

7. hyväksyy hallinnon järjestämiseksi tarpeelliset säännöt.

8. valitsee kuntayhtymän johtajan.

9. käsittelee muut maakuntavaltuuston päätettävät asiat.

Maakuntavaltuuston asiat valmistelee, esittelee ja panee täytäntöön maakuntahallitus.

Menettelystä maakuntavaltuuston kokouksessa ja kokouskutsusta määrätään hallintosään- nössä.

Maakuntahallitus

18 § Nimi, kokoonpano ja toimikausi

Kuntayhtymällä on yhtymähallitus, josta käytetään nimitystä Päijät-Hämeen maakunta- hallitus, lyhennettynä maakuntahallitus.

Maakuntavaltuusto valitsee toimikautensa ajaksi maakuntahallituksen, johon kuuluu kak- sitoista (12) jäsentä ja kullekin henkilökohtainen varajäsen. Hallitukseen valitaan vähintään yksi (1) jäsen kustakin jäsenkunnasta.

Maakuntahallituksen kokoonpano on sovitettava sellaiseksi, että se vastaa jäsenkuntien valtuustoissa edustettuina olevien eri ryhmien kuntavaaleissa saamaa ääniosuutta kun- tayhtymän alueella kunnallisvaalilaissa säädetyn suhteellisuusperiaatteen mukaisesti.

19 § Maakuntahallituksen tehtävät

Sen lisäksi mitä kuntalaissa on säädetty, maakuntahallituksen tehtävistä määrätään kun- tayhtymän hallintosäännössä.

Maakuntahallitus valvoo kuntayhtymän etua, vastaa aluekehityslain tarkoittamista yh- teistoimintatehtävistä ja niiden mukaisesta valmistelusta ja päätöksenteosta sekä edus- taa kuntayhtymää ja tekee sen puolesta sopimukset.

20 § Kuntayhtymän nimenkirjoitusoikeus

Kuntayhtymän nimen kirjoittamisesta määrätään hallintosäännössä.

3. LUKU

Talous sekä hallinnon ja talouden tarkastus

21 § Peruspääoma

Peruspääoma muodostuu jäsenkuntien pääomasijoituksista. Peruspääomaa voidaan ko- rottaa myös siirrolla oman pääoman muusta erästä. Peruspääoma jakaantuu jäsenkunta- osuuksiin.

Peruspääoman korottamisesta ja alentamisesta päättää maakuntavaltuusto.

Uuden jäsenkuntaosuuden tai jäsenkuntaosuuden lisäyksen edellyttämän pääomasijoi- tuksen määrästä ja suoritusajasta päättää maakuntavaltuusto.

22 § Jäsenkuntien osuudet ja vastuu

Jäsenkunnan osuus kuntayhtymän varoihin sekä vastuu veloista ja velvoitteista määräy- tyvät peruspääoman jäsenkuntaosuuksien suhteessa.

Kuntayhtymässä on pidettävä rekisteriä jäsenkuntaosuuksista.

23 § Talousarvio ja –suunnitelma

Taloussuunnitelmaa valmisteltaessa jäsenkunnille varataan tilaisuus esityksen tekemi- seen kuntayhtymän toiminnan kehittämiseksi.

Seuraavan kalenterivuoden talousarvio ja –suunnitelmaehdotus on toimitettava jäsen- kunnille 15.10. mennessä ja hyväksytty talousarvio ja –suunnitelma 31.12.mennessä.

Muutokset talousarvioon on hyväksyttävä talousarviovuoden aikana.

24 § Talouden ja toiminnan seuranta

Kuntayhtymällä on velvollisuus seurata ja arvioida omaa toimintaansa ja talouden kehi- tystä. Kuntayhtymän tulee pitää jäsenkunnat tietoisina yhtymän talouden ja toiminnan tilanteesta.

25 § Alijäämän kattaminen

Kuntayhtymän taseeseen kertynyt alijäämä tulee kattaa neljän vuoden kuluessa tilinpää- töksen vahvistamista seuraavan vuoden alusta lukien. Kuntayhtymän tulee taloussuun- nitelmassa päättää yksilöidyistä toimenpiteistä, joilla alijäämä mainittuna ajanjaksona katetaan.

26 § Suunnitelmapoistot

Suunnitelman mukaisten poistojen laskentaperusteet hyväksyy maakuntavaltuusto.

27 § Investoinnit ja pitkäaikaisen vieraan pääoma rahoitus

Kuntayhtymä voi hankkia pääomarahoitusta investointimenoihin valtionosuutena, jä- senkunnan rahoitusosuutena tai oman pääoman ehtoisena sijoituksena taikka lainana jäsenkunnalta tai rahoituslaitokselta.

Jäsenkunnan rahoitusosuuden, oman pääoman ehtoisen sijoituksen tai jäsenkuntalai- nan ehdoista päättää maakuntavaltuusto hankekohtaisesti.

Perustamishankkeen arvioitu kustannus jaetaan mahdollisen valtionosuuden määrää- miseksi jäsenkuntaosuuksiksi viimeisen tilinpäätöksen peruspääoman jäsenkuntaosuuk- sien suhteessa, ellei muusta jakoperusteesta ole sovittu hankekohtaisesti.

Jäsenkunnalta perittävä maksuosuus investoinnin rahoittamiseen otetun lainan lyhen- nykseen merkitään peruspääoman jäsenkuntaosuuden lisäykseksi.

Jäsenkuntaosuuden lisäyksen merkitsemisestä sijoituspääomarahastoon päättävät jä- senkuntien valtuustot yhtäpitävin päätöksin.

28 § Rahastojen perustaminen

Sijoituspääomarahaston perustamisesta ja sen säännöistä päättävät jäsenkuntien val- tuustot yhtäpitävin päätöksin. Muun rahaston perustamisesta ja sen säännöistä päättää maakuntavaltuusto.

29 § Tilinpäätöksen allekirjoittaminen ja hyväksyminen

Tilinpäätöksen allekirjoittavat maakuntahallituksen jäsenet ja esittelijä.

30 § Kuntayhtymästä eroavan ja toimintaa jatkavien kuntien asema

Mikäli jäsenkunta eroaa kuntayhtymästä, sille suoritetaan maakuntavaltuuston päätök- sellä sen jäsenkuntaosuus tai osa siitä. Mikäli muut kunnat eivät lunasta eroavan jäsen- kunnan jäsenkuntaosuutta, alennetaan peruspääomaa. Korvaus jäsenkuntaosuudesta suoritetaan tasasuuruisina erinä kolmen vuoden aikana eron voimaantulosta lukien.

31 § Hallinnon ja talouden tarkastaminen

Hallinnon ja talouden tarkastamisesta noudatetaan mitä siitä on säädetty kuntalaissa ja määrätty kuntayhtymän hallintosäännössä.

Tarkastuslautakuntaan valitaan puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja kaksi jäsentä sekä jokaiselle jäsenelle henkilökohtainen varajäsen.

4. LUKU

Jäsenkuntien maksuosuudet

32 § Maksuosuuksien määräytyminen

Se määrä, joka talousarvion mukaan muiden tulojen lisäksi tarvitaan menojen suoritta- miseen, kootaan varainhoitovuoden maksuosuuksina. Jäsenkuntien keskinäinen maksu- velvollisuus määrätään asukaslukujen suhteessa. Asukaslukutietona käytetään Tilasto- keskuksen viimeisintä virallista asukaslukutilastoa.

Maksuosuus suoritetaan varainhoitovuoden aikana maakuntahallituksen määräämissä erissä ja määrääminä aikoina.

33 § Maksuajat ja viivästymiskorko

Maksujen erääntymisaikojen tulee olla kaikille jäsenkunnille yhtenäiset. Ne määrätään maksuunpanon yhteydessä siten, että kunnille jää vähintään neljäntoista (14) päivän suoritusaika.

Maksun viivästyessä ovat jäsenkunta ja kuntayhtymä velvolliset maksamaan viivästy- neelle maksusuoritukselleen viivästyskorkoa korkolain mukaisesti.

5. LUKU

Muut määräykset

34 § Kuntayhtymän purkaminen ja loppuselvitys

Kuntayhtymä voidaan purkaa vain mikäli sen lakisääteiset tehtävät säädetään muun vi- ranomaisen kuin tämän kuntayhtymän hoidettavaksi.

Kuntayhtymän purkamisesta päättävät jäsenkuntien valtuustot.

Kuntayhtymän purkautuessa maakuntahallituksen on huolehdittava loppuselvityksestä, elleivät jäsenkunnat sovi muusta järjestelystä. Kuntayhtymän varat, joita ei tarvita lop- puselvityksen kustannusten ja velkojen suorittamiseen eikä sitoumusten täyttämiseen, jaetaan jäsenkunnille jäsenkuntaosuuksien suhteessa.

Jos kustannusten ja velkojen suorittamiseen sekä sitoumusten täyttämiseen tarvittava määrä on varoja suurempi, jäsenkunnat ovat velvolliset suorittamaan erotuksen edellä mainittujen osuuksien suhteessa.

35 § Voimaantulo ja soveltaminen

Tämä perussopimus astuu voimaan 1.1.2021 ja korvaa 1.7.2019 voimaan tulleen perusso- pimuksen. Pykälä 17 (kohta 2) ja pykälä 18 astuvat voimaan seuraavan valtuustokauden alussa 1.6.2021.

Asikkala Hartola Heinola Hollola Iitti

Kärkölä Lahti Orimattila Padasjoki Sysmä

PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO

B67 * 2019

ISBN 978-951-637-244-3

ISSN 1237-6515