SISÄLLYSLUETTELO
Rakennusvirhevakuutus
Asuntokauppalain mukainen turva
RV 01, Yleiset vakuutusehdot voimassa 1.4.2020 alkaen
SISÄLLYSLUETTELO
1 Vakuutuksen kohde 1
2 Vakuutuksen voimassaolo 1
3 Rakennusvirhe 2
4 Vahinko 2
5 Vakuutus ei korvaa 2
6 Omaisuuden vakuutusmäärä ja
indeksisidonnaisuus 3
7 Laadun varmistus 3
8 Toiminta vahinkojen ehkäisemiseksi ja
rakennuksen ominaisuuksien säilyttämiseksi 3
9 Toimenpiteet vahingon sattuessa 4
10 Omaisuuden arvon ja vahingon
määrän laskeminen 4
11 Korvauksen maksaminen 4
12 Omavastuu 4
13 Indeksitarkistukset 5
14 Pohjola Vakuutuksen takautumisoikeus 5
15 Poikkeusolot ja ydinvahinko 5
16 Ylivoimainen este 5
17 Muutoksenhaku Pohjola Vakuutuksen päätökseen 5
Pohjola Vakuutus Oy (jäljempänä vakuutusyhtiö) sitoutuu korvaamaan asuntokauppalain ja näiden vakuutusehtojen mukaisesti kohdassa 4 mainituista vahingoista vakuutuk- sen kohteelle aiheutuneen suoranaisen esinevahingon sekä erikseen mainitut muut kustannukset. Tällä vakuutuksella turvataan asunnonostajaa ja osakeyhtiötä vakuutuksen- ottajan maksukyvyttömyystilanteissa vuositarkastuksen tai sen suorittamiselle asuntokauppalaissa määrätyn ajankohdan jälkeen ilmenneiden rakennusvirheiden varalta asuntokauppalain ja näiden vakuutusehtojen mukaisesti.
1 Vakuutuksen kohde
Vakuutuksen kohteena on vakuutuskirjaan merkitty raken- nus.
Vakuutus on voimassa rakennuksen omistavan asunto- tai kiinteistöosakeyhtiön ja sen osakkeenomistajien hyväksi.
Rakennusvirhevakuutus on tarkoitettu asuin-, säilytys- ja huoltorakennuksissa ilmenevien rakennusvirheiden varalle. Muut rakennukset, rakennelmat, tontin osat (esim. aidat, pihavarusteet, tiet) eivät ole rakennusvirhevakuutuksen piirissä.
Kiinteistön vesi-, viemäri ja salaojitusverkostot ovat raken- nuksen osia rakennuksen sisällä, alapuolella ja ulkoseinän välittömässä läheisyydessä (esim. seinän suuntainen sa- laoja perustuksen vieressä) lähimpään kaivoon tai tarkas-
tusputkeen asti. Rajaus tähän käytäntöön on esimerkiksi viemäriputki, jonka ensimmäinen rakennuksen ulkopuoli- nen kaivo on yli kahden metrin etäisyydellä ulkoseinästä. Tällöin rakennukseen sisältyväksi viemäriksi katsotaan putken osuus kahteen metriin asti ulkoseinästä. Raken- nuksen ulkopuolella sijaitsevat kaivot ja tarkastusputket eivät ole rakennuksen osia.
Lämpö- ja kaukolämpökanaalit ovat rakennuksen osia ra- kennuksen sisällä ja alapuolella. Rakennuksen ulkopuoliset kanaalit eivät ole rakennusta.
Sähkö-, antenni- ym. kaapeliverkostot rakennukseen kuu- luvina osina rajautuvat rakennuksen ulkovaippaan (yleensä ulkoseinä). Sen ulkopuolella sijaitsevat verkoston osat eivät ole rakennusta.
2 Vakuutuksen voimassaolo
2.1 Vakuutusmaksun maksaminen
Vakuutus tulee voimaan, kun maksu on maksettu ja va- kuutusyhtiön edellyttämät muut vaatimukset on täytetty siten kuin vakuutusyhtiö sopimuksen syntymiselle on edellyttänyt. Vakuutusyhtiö lähettää kirjallisen vahvistuk- sen vakuutuksen maksamisesta ja muiden edellytysten täyttymisestä.
2.2 Pohjola Vakuutuksen vastuuaika Vakuutusyhtiön vastuu kunkin rakennuksen osalta alkaa asuntokauppalain 4 luvun 18 §:n mukaisesta vuositarkas-
tuksesta ja päättyy kunkin rakennuksen osalta 10 vuoden kuluttua siitä, kun rakennusvalvontaviranomainen hyväksyi kyseisen rakennuksen käyttöönotettavaksi.
Rakennuksen hyväksyminen käyttöön otettavaksi edellyt- tää rakennuksen kaikkien tilojen hyväksymistä. Käyttöön hyväksymisen esteitä eivät ole esim. julkisivutyön kesken- eräisyys tai kielto ottaa parvekkeita käyttöön kaidepuuttei- den takia.
Rakennuksen käyttöönottohetki määräytyy rakennus- kohtaisesti eli samaan vakuutussopimukseen sisältyvien rakennusten käyttöönottohetki voi olla eri aikoina. Vakuu- tusyhtiön vastuuaika määräytyy vastaavasti rakennuskoh- taisesti.
3 Rakennusvirhe
Rakennuksessa on virhe, kun
• se ei vastaa niitä säännöksissä tai määräyksissä asetettuja vaatimuksia, jotka rakennuksen oli täytet- tävä rakennusvalvontaviranomaisen hyväksyessä sen käyttöönotettavaksi;
• asunnon ominaisuuksista aiheutuu tai voidaan perus- tellusti olettaa aiheutuvan haittaa terveydelle;
• rakentamista ei ole suoritettu hyvän rakentamistavan mukaisesti taikka ammattitaitoisesti ja huolellisesti;
• rakentamisessa käytetty materiaali, sikäli kuin sen laa- dusta ei ole erikseen sovittu, ei ole kestävyydeltään tai muilta ominaisuuksiltaan tavanomaisen hyvää laatua.
• Lisärakentamisessa (esim. ullakkoasunnot) vastuu rajautuu vakuutusmäärään saakka
• asunto-osakkeen ostajille
• yhtiön muille osakkeenomistajille
• yhtiölle
• siitä riippumatta, missä rakennuksen osassa lisäraken- tamisessa tapahtuneesta rakennusvirheestä aiheutuvat vahingot ilmenevät. (AsKL 2 luku 19 c §)
4 Vahinko
Vahingolla tarkoitetaan rakennusvirheestä rakennukselle aiheutunutta vahinkoa.
4.1 Vakuutus korvaa
Vakuutus korvaa vakuutusyhtiön vastuuaikana todetusta rakennusvirheestä aiheutuneet seuraavat tarpeelliset ja kohtuulliset kustannukset:
• vakuutuksen kohteessa ilmenevän rakennusvirheen selvittäminen;
• virheen korjaaminen;
• rakennusvirheen rakennukselle aiheuttamien vahinko- jen korjaaminen ja
• osakkeenostajan ja hänen perheenjäsentensä ylimää- räiset asumiskulut siltä ajalta, jona asuntoa ei voida käyttää. Ylimääräiset asumiskulut korvataan enintään 6 kuukauden ajalta.
Lisäksi vakuutuksesta korvataan kohtuulliset kustannukset, jotka ovat aiheutuneet sattuneen tai välittömästi uhkaavan, vakuutuksesta korvattavan vahingon rajoittamisesta tai torjumisesta. Jos virheen tai vahingon korjaamisesta ai- heutuisi kohtuuttomia kustannuksia verrattuna virheen tai vahingon merkitykseen osakeyhtiölle tai osakkeenostajille, vakuutusyhtiö saa korjauskustannusten sijasta suorittaa virheen tai vahingon merkitystä vastaavan korvauksen.
Korvauksen edellytyksenä on, että
• perustajaosakas on asuntokauppalain, osakekauppa- sopimuksen tai rakentamista koskevan sopimuksen perusteella korvausvastuussa;
• korvausvastuussa oleva perustajaosakas on todettu suorituskyvyttömäksi;
• vahinko on aiheutunut vakuutuksen kohteen omistaval- le asunto- tai kiinteistöosakeyhtiölle tai sen asuinhuo- neiston hallintaan oikeuttavien osakkeiden ostajalle;
• osakeyhtiön tai osakkeenostajien hyväksi asetetut muut vakuudet eivät kata vahinkoa ja
• vahingosta ilmoitetaan vakuutusyhtiölle sen vastuuajan kuluessa.
Perustajaosakkaan suorituskyvyttömyys voidaan todeta osakkaan konkurssin perusteella, osakkaan osoittauduttua ulosmittauksessa varattomaksi tai osakkaan tultua pure- tuksi selvitystilamenettelyn kautta.
5 Vakuutus ei korvaa
5.1 Vuositarkastuksessa havaittavat virheet Vakuutus ei korvaa sellaisia virheitä, jotka on todettu tai olisi pitänyt todeta viimeistään vuositarkastuksessa tai, jos
vuositarkastusta ei määräajassa toimiteta, sen toimittami- selle säädetyn ajan päättyessä.
5.2 Kuluminen
Vakuutus ei korvaa vahinkoa, joka aiheutuu tavanomai- sesta kulumisesta, ikääntymisestä tai muusta vastaavasta syystä.
5.3 Puutteellinen kunnossapito
Vakuutus ei korvaa vahinkoa, joka on seurausta rakennuk- sen puutteellisesta kunnossapidosta.
5.4 Rakennuksen ulkonäkö
Vakuutus ei korvaa vahinkoa, joka aiheutuu siitä, että rakennus ei ole ulkonäöltään tyydyttävä.
5.5 Poikkeuksellinen luonnonilmiö, esim.
• poikkeuksellisen runsas ja/tai rankka vesisade
• poikkeuksellinen tuuli tai myrsky
Vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka on aiheutunut esim. poikkeuksellisen suuren vesimäärän vaikutuksesta viemäri- tai salaojitusverkostoon, vesikaton vedenpoisto- järjestelmään ja niitä ympäröiviin rakenteisiin.
Vakuutuksesta ei korvata kovan tuulen tai tuulenpuuskien (mahdollisesti yhdessä veden tai lumen kanssa) aiheutta- mia vahinkoja silloin, kun rakennus on rakennettu mää- räysten mukaisesti.
5.6 Kodinkoneet ja -laitteet
Vakuutus ei korvaa vahinkoa, joka aiheutuu kodinkoneiden tai -laitteiden virheellisyydestä tai vaurioitumisesta.
5.7 Sopimusvastuu
Vakuutus ei korvaa vahinkoa siltä osin kuin korvausvastuu perustuu sopimukseen tai muuhun sitoumukseen, jossa on sitouduttu voimassaolevaa oikeutta laajempaan vastuu- seen.
5.8 Muu omaisuus
Vakuutus ei korvaa vahinkoa, joka aiheutuu muulle omai- suudelle kuin vakuutuksen kohteena olevalle rakennukselle.
Vakuutus ei myöskään korvaa vahinkoa siltä osin kuin se aiheutuu muulle kuin vakuutuksen kohteena olevalle omai- suudelle niistä toimenpiteistä, joihin ryhdytään rakennus- virheen korjaamiseksi.
5.9 Välillinen ja epäsuora vahinko
Vakuutus ei korvaa välillistä eikä epäsuoraa vahinkoa lukuun ottamatta kohdassa 4. mainittuja ylimääräisiä asumiskuluja.
5.10 Arvonalennus
Vakuutus ei korvaa vahinkoa, joka aiheutuu rakennuksen arvon alenemisesta.
5.11 Muut vakuutukset tai takuu
Vakuutus ei korvaa vahinkoa, joka kuuluu muun vakuutuk- sen, takuun tai vakuuden piiriin.
5.12 Selvitys, - asiantuntija- ja asiamieskulut Vakuutus ei korvaa sellaisia selvitys-, asiantuntija- ja asia- mieskuluja, joista ei ole vakuutusyhtiön kanssa erikseen
sovittu.
Korvattavaa rakennusvirhettä määriteltäessä verrataan alkuperäistä rakennusta ja sen rakentamisen ajankohdan mukaista tasoa. Mikäli vakuutuksen kohteessa on tehty perusparannus- tai muita töitä, niitä ei huomioida määri- tettäessä tämän vakuutuksen mukaista rakennusvirhettä eikä niille aiheutuneita vahinkoja korvata miltään osin.
6 Omaisuuden vakuutusmäärä ja indeksisidonnaisuus
6.1 Vakuutusmäärä
Vakuutuskirjaan merkitty vakuutusmäärä on vakuutus- yhtiön kohteena olevassa rakennuksessa ilmenneiden rakennusvirheiden perusteella vastuuaikana maksamien korvausten yhteisenimmäismäärä.
Jos vakuutusmäärä ei riitä kaikkien osakeyhtiölle ja osakkeenostajille kuuluvien korvausten kattamiseen, vakuutusmäärä jaetaan yhtiön ja osakkeenostajien kesken korvaussaatavien mukaisessa suhteessa. Vakuutuksesta jo suoritettuja korvauksia ei tällöin kuitenkaan peritä vahin- gon kärsineeltä takaisin.
6.2 Indeksisidonnaisuus
Vakuutusmäärä on sidottu rakennuskustannusindeksiin ja se tarkistetaan kalenterivuosittain.
6.3 Vakuutusmäärä vahingon jälkeen
Vakuutusmäärä vähenee korvauksen määrällä.
7 Laadun varmistus
7.1 Käyttöönottokatselmus
Rakennuksen käyttöön hyväksymisen jälkeen vakuutuk- senottajan on toimitettava vakuutusyhtiölle jäljennökset rakennusvalvontaviranomaisen käyttöönottokatselmusten asiakirjoista. Siltä osin kuin vakuutus perustuu tietoihin suunnitellun rakennushankkeen laadunvarmistuksesta, vakuutusyhtiöllä on oikeus pyytää erillinen selvitys sen suorittamisesta.
7.2 Vuositarkastus
Vakuutuksenottajan on annettava vakuutusyhtiölle mah- dollisuus osallistua vuositarkastukseen. Tätä varten vakuu- tusyhtiölle on ilmoitettava vuositarkastuksesta vähintään kuukautta ennen sen toimittamista.
7.3 Selvitysten ja ilmoitusten laiminlyönti sekä laatupoikkeamat
Jos vakuutuksenottaja laiminlyö edellä kohdissa 7.1 tai 7.2 mainitut velvollisuutensa tai rakennushankkeen laatutason todetaan käyttöönottotarkastuksen jälkeen tehtävässä laadunvarmistuksessa jäävän alle vakuutushakemukseen liittyvässä laadunvarmistuksessa ilmoitetun tason, va- kuutusyhtiöllä on oikeus periä kohtuulliseksi katsomansa lisämaksu. Lisämaksu voi olla enintään alkuperäisen vakuutusmaksun suuruinen.
8 Toiminta vahinkojen ehkäisemiseksi ja rakennuksen ominaisuuksien säilyttämiseksi
Perustajaosakkaan on huolehdittava, että rakennukses- ta on laadittu käyttö- ja huolto-ohje. Asuntoyhteisön ja asukkaiden on huolehdittava kiinteistöstä tämän käyttö- ja huolto-ohjeen avulla. Sitä noudattamalla rakennuksen ja rakennusosien ominaisuuksien on määrä säilyä suunnitel- lun käyttöiän ajan.
Otteita Suomen rakentamismääräyskokoelman osasta A4 ”Rakennuksen käyttö- ja huolto-ohje” (voimaan 1.5. 2000):
• 3.2 Vastuu käyttö- ja huolto-ohjeen asianmukaisesta sisällöstä kuuluu rakennushankkeeseen ryhtyvälle. Ra- kennusvalvontaviranomaisen tulee loppukatselmukses- sa tarkistaa, että rakennuksen käyttö- ja huolto-ohje on asianmukaisesti laadittu. Asiasta tehdään merkintä loppukatselmuspöytäkirjaan.
• 2.1 Käyttö- ja huolto-ohje sisältää rakennuksen ja sen rakennusosien kunnossapidon sekä hoidon ja huollon lähtötiedot, tavoitteet, tehtävät ja ohjeet omistajalle ja ylläpito-organisaatioille sekä asukkaille ja tilojen käyttä- xxxxx annettavat ohjeet.
Mikäli omistaja, asukas tai muu haltija havaitsee rakennuk- sessa tai sen osassa virheitä tai puutteita, on tämän välit- tömästi ryhdyttävä toimenpiteisiin virheiden tai puutteiden korjaamiseksi ja enempien vahinkojen välttämiseksi.
9 Toimenpiteet vahingon sattuessa
9.1 Vahingon rajoittaminen
Vahingon sattuessa tai välittömästi uhatessa rakennuksen omistajan ja asukkaiden on kykyjensä mukaan huolehditta- va vahingon torjumisesta tai rajoittamisesta.
9.2 Vahinkoilmoitus
Perustajaosakkaan suorituskyvyttömyyden uhatessa tai toteuduttua virheestä tai vahingosta on ilmoitettava vakuutusyhtiölle viipymättä. Tapahtumien kehittyessä
tulee lisätietoja toimittaa vakuutusyhtiölle aina, kun asiaan vaikuttavia tekijöitä, esimerkiksi perustajaosakkaan osalta vireillä oleva selvitysmenettely, tulee esiin.
Rakennusvirheen syntymissyystä ja vahingosta tarvitaan mahdollisimman yksityiskohtaiset tiedot, rakentamista kos- kevat sopimukset, pöytäkirjat, lausunnot ja muu saatavissa oleva materiaali.
Vahinkoa kärsineen tai kärsineiden henkilö- ja yhteystiedot on ilmoitettava vakuutusyhtiölle.
9.3 Vahinkotarkastus
Vakuutusyhtiöllä on oikeus tarkastuttaa virhe tai vahinko vahingon laajuuden ja syyn selvittämiseksi.
9.4 Vahingon korjaaminen
Vakuutusyhtiöllä on oikeus ennen toimenpiteisiin ryhtymis- tä antaa vahingoittuneen omaisuuden korjaamista koskevia ohjeita. Vakuutusyhtiöllä on oikeus päättää korjausmene- telmästä ja korjauksen laajuudesta sekä valita korjaustöi- den suorittajat.
Jos rakennuksen omistaja tai asukas ei noudata vakuu- tusyhtiön antamia ohjeita, vakuutusyhtiön vastuu rajoittuu niihin kustannuksiin, jotka olisivat syntyneet, mikäli ohjeita olisi noudatettu.
Vakuutusyhtiö voi vaatia myös korjaustyön suorittamista kohtuullisessa ajassa, jotta voidaan välttää vahinkojen laajeneminen ja kustannusten kasvaminen.
Asuntoyhteisön on välittömästi korvauspäätöksen saami- sen jälkeen aloitettava rakennusvirheen/vahingon selvittä- minen ja korjaaminen. Korvauspäätöksessä voidaan antaa menettelyohjeita (esim. asiantuntijan käyttö). Viivyttelyn mahdollisesti aiheuttamaa vahingon pahenemista ja/tai laajenemista ei korvata rakennusvirhevakuutuksesta.
10 Omaisuuden arvon ja vahingon määrän laskeminen
10.1 Vahingon määrä
Vahingon määrä ja omaisuuden arvo lasketaan pääsään- töisesti jälleenhankinta-arvon mukaan käyttäen vahinko- hetken hintatasoa. Jos kuitenkin omaisuuden päivänarvo on ollut alle 50 % jälleenhankinta-arvosta välittömästi ennen vahinkoa, korvaus lasketaan päivänarvon mukaan. Tätä sääntöä sovellettaessa kukin vahingoittunut omaisuu- serä arvioidaan erikseen.
10.2 Jälleenhankinta-arvon mukainen vahingon määrä
Jälleenhankinta-arvolla tarkoitetaan rahamäärää, joka tarvitaan uuden samanlaisen tai lähinnä vastaavan omai- suuden hankkimiseen samalle paikalle. Vahingon määrä saadaan, kun omaisuudella välittömästi ennen vahinkoa olleesta arvosta vähennetään jäljelle jääneen omaisuuden arvo. Molemmat arvot lasketaan jälleenhankinta-arvon mukaan. Jos vahingoittunut omaisuus voidaan korjata, vahingon määrä on korjauskustannukset.
10.3 Päivänarvon mukainen vahingon määrä Päivänarvolla tarkoitetaan rahamäärää, joka saadaan, kun jälleenhankinta-arvosta vähennetään, mitä omaisuus
on arvossa menettänyt iän, käytön, käyttökelpoisuuden alenemisen tai muun sellaisen syyn johdosta. Huomioon otetaan myös omaisuuden käyttökelpoisuuden aleneminen paikkakunnan muuttuneiden olosuhteiden, kuten harjoi- tetun elinkeinotoiminnan lakkaamisen tai muun sellaisen syyn vuoksi.
Vahingon määrä on niin suuri osa jälleenhankinta-arvon mukaisesta vahingon määrästä kuin omaisuuden päi- vänarvo on jälleenhankinta-arvosta.
Jos vahingoittunut omaisuus voidaan korjata, vahingon määrä on niin suuri osa korjauskustannuksista kuin päi- vänarvo on jälleenhankinta-arvosta.
Vahingon korvaamisen tarkoituksena on saattaa vakuutuk- sen kohteena oleva rakennus sellaiseen tilaan kuin se olisi ollut, mikäli rakennusvirhettä ei olisi sattunut. Rakennus- tekniikan kehitys, rakennustuotteiden laatu, käytäntö tai muu vastaava seikka eivät johda siihen, että rakennusvir- hettä korvattaessa korvattava kohde saatettaisiin alkupe- räistä rakentamisen tasoa tai laatua parempaan tasoon.
10.4 Arvonlisävero
Vahingon määrää laskettaessa otetaan huomioon arvon- lisäveroa koskevat säännökset. Veron osuutta ei makseta silloin, kun se säästyy korvauksen saajan verotuksessa.
11 Korvauksen maksaminen
Korvaus maksetaan, kun virheen tai vahingon korjaus on suoritettu ja vakuutusyhtiö on sen hyväksynyt.
12 Omavastuu
12.1 Omavastuun määrä
Yhden vahingon perusteella maksettavasta korvaukses- ta vähennetään vakuutuskirjaan merkitty osakeyhtiön ja osakkeenostajan omavastuu. Korvauksen maksaminen edellyttää, että kiinteistön omistaja tai muu vahingonkärsi- jä on maksanut omavastuunsa määrän.
Korvauksesta vähennetään osakeyhtiön omavastuu, jos rakennusvirhe ilmenee yhtiön kunnossapitovastuulle kuu- luvissa rakennuksen osissa. Jos rakennusvirhe ilmenee osak- keenostajan kunnossapitovastuulle kuuluvissa rakennuksen osassa, vähennetään osakkeenostajan omavastuu. Oma- vastuuta vähennettäessä noudatetaan kulloinkin voimassa olevassa asunto-osakeyhtiölaissa säädettyä vastuunjakoa siitä poikkeavasta yhtiöjärjestysmääräyksestä huolimatta.
Rakennusvirhettä selvitettäessä tai korjattaessa havaitusta virheestä aiheutuneet ja vastuuaikana ilmoitetut vahin- got katsotaan yhdeksi vahingoksi, jos virheet kohdistuvat samaan rakennukseen. Jos tällaiset virheet ilmenevät osittain osakeyhtiön ja osittain osakkeenostajan kunnossa- pitovastuulle kuuluvissa rakennuksen osissa, korvauksesta vähennetään vain osakeyhtiön omavastuu.
12.2 Indeksisidonnaisuus
Omavastuu on sidottu rakennuskustannusindeksiin ja se tarkistetaan kalenterivuosittain.
13 Indeksitarkistukset
Vakuutusmäärä ja omavastuu muuttuvat yhtä monta prosenttia kuin tarkistusindeksi poikkeaa perusindeksistä. Perusindeksi on vakuutuksen alkamisvuotta edeltäneen vuoden syyskuun indeksi. Tarkistusindeksi on kuluvaa vuotta edeltäneen syyskuun indeksi.
14 Pohjola Vakuutuksen takautumisoikeus
Vakuutuksen korvauksensaajan oikeus korvaukseen korvausvastuussa olevalta siirtyy vakuutusyhtiölle sen maksamaan korvaukseen saakka.
15 Poikkeusolot ja ydinvahinko
Vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka on aiheutunut
• puolustustila- tai valmiuslaissa tarkoitetuista poikkeuk- sellisista oloista,
• ydinpolttoaineesta, radioaktiivisesta tuotteesta, muusta ydinlaitoksessa olevasta säteilylähteestä tai ydinaseen räjähtämisestä,
• terrorismista.
16 Ylivoimainen este
Vakuutusyhtiö ei ole vastuussa vahingosta, joka voi syntyä, jos vahingon selvittäminen, korvauksen maksaminen tai vahingoittuneen omaisuuden korjaaminen viivästyy sodan, työtaistelun, takavarikon, viranomaisen määräyksen tai muun vakuutusyhtiöstä riippumattoman ylivoimaisen esteen takia.
17 Muutoksenhaku Pohjola Vakuutuksen päätökseen
Vakuutuksenottajalla tai korvauksenhakijalla on käytettä- vissään eri keinoja saadakseen muutosta vakuutusyhtiön päätökseen. Jos yhteydenotto vakuutusyhtiöön ei selvitä asiaa, hän voi kysyä neuvoa ja opastusta Vakuutus- ja rahoitusneuvonnasta tai pyytää ratkaisusuositusta lauta- kunnista. Tyytymättömällä on myös mahdollisuus nostaa kanne oikeudessa vakuutusyhtiötä vastaan.
17.1 Itseoikaisu
Jos vakuutuksenottaja tai korvauksenhakija epäilee virhet- tä vakuutusyhtiön päätöksessä, hänellä on oikeus saada lähempää tietoa seikoista, jotka ovat johtaneet ratkaisuun. Vakuutusyhtiö oikaisee päätöksen, jos uudet selvitykset antavat siihen aihetta.
17.2 Vakuutus- ja rahoitusneuvonta ja ratkaisuja antavat lautakunnat
Jos vakuutuksenottaja tai korvauksenhakija on tyytymä- tön vakuutusyhtiön päätökseen, hän voi kysyä neuvoa ja opastusta Vakuutus- ja rahoitusneuvonnasta. Toimisto on puolueeton elin, jonka tehtävänä on neuvoa kuluttajia va- kuutus- ja korvausasioissa. Vakuutusyhtiön päätös voidaan viedä toimiston yhteydessä toimivaan Vakuutuslautakun- taan. Sen tehtävänä on antaa ratkaisusuosituksia erimie- lisyyksistä, jotka koskevat lain ja vakuutusehtojen tulkintaa ja soveltamista vakuutussuhteessa. Vakuutusyhtiön päätös voidaan saattaa ratkaistavaksi myös kuluttajariitalautakun- taan, joka antaa ratkaisusuosituksia kuluttajansuojalain- säädännön perusteella.
Lautakunnat eivät ota käsiteltäväksi asiaa, joka on vireil- lä oikeudessa tai on siellä käsitelty. Neuvontapalvelut ja lautakuntien lausunnot ovat maksuttomia.
17.3 Käräjäoikeus
Jos vakuutuksenottaja tai korvauksenhakija ei tyydy vakuutusyhtiön päätökseen, hän voi panna vireille kanteen vakuutusyhtiötä vastaan. Kanne voidaan panna vireille joko asianosaisen Suomessa olevan kotipaikan käräjäoikeudes- sa tai vakuutusyhtiön kotipaikan taikka Suomessa olevan vahinkopaikan käräjäoikeudessa, jollei Suomen kansainväli- sistä sopimuksista muuta johdu.
Kanne vakuutusyhtiön tekemän päätöksen johdosta on nostettava kolmen vuoden kuluessa siitä, kun asianosai- nen sai kirjallisen tiedon vakuutusyhtiön päätöksestä ja tästä määräajasta. Määräajan kuluttua umpeen oikeutta kanteen nostamiseen ei enää ole. Lautakuntakäsittelyt katkaisevat kanneoikeuden vanhentumisen.
Pohjola Vakuutus Oy, Y-tunnus 1458359-3
Helsinki, Gebhardinaukio 1, 00013 OP Kotipaikka: Helsinki, päätoimiala: vakuutustoiminta Valvontaviranomainen: Finanssivalvonta, xxx.xxxx.xx