Contract

Innovaatiotoiminnan ekosysteemisopimus Helsingin kaupungin, Espoon kaupungin, Vantaan kaupungin ja valtion välillä

2021-2027

Innovaatiotoiminnan ekosysteemisopimus Helsingin kaupungin, Espoon kaupungin, Vantaan kaupungin ja valtion välillä

1. SOPIJAOSAPUOLET

Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) sekä Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupungit.

Muut yhteistyöosapuolet ovat opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM) sekä ympäristöministeriö (YM).

2. TARKOITUS JA TAUSTA

Hallitus on asettanut tavoitteeksi nostaa Suomen tutkimus- ja kehittämismenojen osuus nykyisestä 2,7 prosentin bruttokansantuoteosuudesta 4 prosenttiin 2030 mennessä. Tähän pääsemiseksi tarvitaan yhteistä näkemystä ja missioita, kunnianhimoisempaa tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaa (tki-toimintaa) sekä investointeja niin julkiselta kuin yksityiseltä sektorilta.

Kansallisen TKI-tiekartan mukaan korkeatasoinen osaaminen on perusta, jolle tavoitteiltaan kunnianhimoista, alueiden, alojen ja organisaatioiden vahvuudet hyödyntävää, kansainvälisesti kilpailukykyistä ja yhteiskunnan uudistumista tukevaa innovaatiotoimintaa voidaan rakentaa. Valtion ja kaupunkien väliset ekosysteemisopimukset ovat olennainen osa tiekartan uutta kumppanuusmallia, jonka tavoitteena on vahvistaa julkisen ja yksityisen sektorin välistä tki-yhteistyötä. Osaamiskärkien vahvistamiseksi, leventämiseksi ja vaikuttavuuden lisäämiseksi tutkimusta ja sitä hyödyntäviä verkostoja on koottava isommiksi osaamiskeskittymiksi ja ekosysteemeiksi.

Hallitusohjelmassa linjataan, että yliopistokaupunkien kanssa luodaan erilliset sopimukset julkisen ja yksityisen tki-rahoituksen strategisesta kohdentamisesta globaalisti kilpailukykyisten ekosysteemien vahvistamiseksi. Ekosysteemisopimukset ovat osa hallituksen toimia, joilla Suomesta halutaan luoda vuoteen 2030 mennessä maailman toimivin kokeilu- ja innovaatioympäristö. Hallitusohjelman strategisena tavoitteena on, että Suomi tunnetaan teknologisen kehityksen, innovatiivisten hankintojen ja kokeilukulttuurin edelläkävijänä. Innovatiivisten julkisten hankintojen määrää halutaan kasvattaa 10 prosenttiin julkisista hankinnoista vaalikauden loppuun mennessä sekä niiden avulla kehittää palveluja, luoda kasvua ja mahdollistaa referenssimarkkinoiden kehittymistä.

Kansallisen kaupunkistrategian mukaan kaupungit toimivat osaamisen ja innovaatiotoiminnan sekä yritystoiminnan kehittämisen alustoina. Strategia tunnistaa, että kaupungit ja valtio yhdessä korkeakoulujen, tutkimuslaitosten sekä elinkeinoelämän kanssa luovat edellytyksiä maailmanluokan osaamiskeskittymille ja innovaatioympäristöille.

Sopimuksessa määritellyt strategiset painopisteet vastaavat opetus- ja kulttuuriministeriön tunnistamia ja tukemia korkeakoulujen osaamiseen perustuvia vahvuuksia.

Sopimus on luonteeltaan aiesopimus, joka määrittää osapuolten tahtotilan, tavoitteet ja painopisteet.

3. TAVOITTEET

Ekosysteemisopimusten kantavana ideana on innovatiiviset ja edelläkävijyyttä tavoittelevat kaupungit, jotka omien vahvuuksien pohjalta hyödyntävät digitalisaation, uusien teknologioiden ja hiilineutraaliuden tuomia mahdollisuuksia ja siten vauhdittavat elinkeinoelämän uudistumista ja kestävää kaupunkia.

Sopimuksilla vahvistetaan vetovoimaisten osaamiskeskittymien ja innovaatioympäristöjen rakentumista sekä suomalaisten toimijoiden kytkeytymistä kansainvälisiin tki-verkostoihin ja arvoketjuihin. Sopimuksilla kehitetään innovaatiotoiminnan ekosysteemejä eli tiiviitä yhteistoimintaverkostoja, vahvistetaan osaamiskärkiä sekä lisätään tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan vaikuttavuutta kaupunkilähtöisesti. Keskeisinä keinoina ovat kaupunkikehityshankkeet, innovatiiviset julkiset hankinnat, tutkimustulosten hyödyntäminen, uudet liiketoimintaekosysteemit, start-up -yhteisöt sekä osaamisen vahvistaminen kansainvälisten osaajien avulla.

Toimenpiteiden odotetaan luovan uutta paikallista kehitysdynamiikkaa, kansainvälisesti merkittäviä uusia kasvuavauksia sekä kaupunkien välisen yhteistyön tiivistymistä sopimuksen painopistealueilla.

Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupungit solmivat yhteisen ekosysteemisopimuksen valtion kanssa. Sopimuksen puitteissa kaupunkien tavoitteena on vahvistaa kaupunkien, yritysten, korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten yhteistyötä kolmessa kaupungeille strategisesti merkittävässä painopisteessä sekä varautua käynnistämään aloitteita, joilla reagoidaan toimintaympäristön muutoksiin sekä nouseviin teknologioihin ja teemoihin rakennerahasto-ohjelmakaudella 2021 – 2027.

Ekosysteemisopimuksen kautta käynnistettävien kehittämishankkeiden tavoitteena on vahvistaa pääkaupunkiseudulle rakentuvaa kehitys- ja kokeiluympäristöjen verkostoa, innovaatio- ja osaamiskeskittymiä sekä yritysten liiketoimintaa kehittäviä palveluita. Yhdessä hankkeet rakentavat edellytyksiä uusien innovaatiovetoisten yritysten synnylle ja olemassa olevien yritysten liiketoiminnan kehittymiselle.

Menestyvät yritykset synnyttävät uusia työpaikkoja. Hankkeet kehittävät osaltaan pääkaupunkiseudun innovaatioekosysteemiä kasvattaen pääkaupunkiseudun ja Suomen kilpailukykyä. Hankkeilla vastataan osaltaan kaupungeille tärkeisiin kestävän kaupunkikehittämisen haasteisiin.

4. STRATEGISET PAINOPISTEALUEET 2021 – 2027

Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupunkien ekosysteemisopimus rakentuu neljästä temaattisesta kokonaisuudesta. Kokonaisuudet ovat:

- Älykkäät ja kestävät kaupunkiratkaisut

- Hyvinvointi ja terveysteknologia

- Uudet oppimisympäristöt ja osaamisen digitaaliset ratkaisut

- Uudet avaukset ja yleinen ekosysteemien kehittäminen

Ekosysteemisopimuksen kolme ensimmäistä kokonaisuutta ovat kaupungeille sekä strategisesti tärkeitä kestävän kaupunkikehittämisen osa-alueita, että painopisteitä, joilla on pääkaupunkiseudulla merkittävää kasvupotentiaalia. Teemoissa on myös käynnissä toimintaa, joiden päälle kehittämistyötä voidaan rakentaa. Neljäs painopiste mahdollistaa toiminnan kohdentamisen joustavasti sellaisille alueille, joiden ennakointi on vaikeaa sopimusta laadittaessa. Uusilla avauksilla voidaan esimerkiksi vauhdittaa jonkin nopeasti nousevan liiketoimintaekosysteemin kehitystä tai reagoida toimintaympäristön muutokseen.

Valittuja painopisteitä voidaan tukea kaupunkien laajoilla elinkeino- ja innovaatiopolitiikan välineillä. Tällöin perinteisten välineiden rinnalle nostetaan keinoja, joilla pyritään hyödyntämään koko kaupunkiorganisaatiota – sen palveluita, infrastruktuuria, dataa, omaisuutta, hankintoja ja sääntöohjausta. Kaupunkien tunnistamat haasteet sekä kehitys- ja kokeiluympäristöt tuovat lisäarvoa yritysten ja tutkimuspartnereiden tutkimus- ja tuotekehitysprosesseihin. Parhaimmillaan kaupunki voi tarjota alustan yrityksille kehittää uusia tuotteitta myös laajemmille markkinoille sekä luoda kysyntää kokonaan uusille tuotteille.

Pääkaupunkiseudun ekosysteemisopimuksessa hankkeiden valmistelua pyritään ohjaamaan niin, että ainakin osassa hankkeita toiminnassa korostuvat kansainvälistymiseen liittyvät tavoitteet. Esimerkiksi kehitys- ja kokeiluympäristöjen vahvistamisessa ja hyödyntämisessä tulee vähintään välillisesti olla tavoitteena edistää kansainvälisten yritysten tutkimus- ja tuotekehitystoimintaa pääkaupunkiseudulla.

4.1. Älykkäät ja kestävät kaupunkiratkaisut

Painopisteessä kehitetään kaupunkien, yritysten, korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten yhteistyönä älykkäitä ja kestäviä kaupunkiratkaisuja sekä vahvistetaan innovaatio- ja osaamiskeskittymiä ohjelmakauden aikana tarkentuvissa teemoissa. Kehittämistyön tuloksena syntyy uusia innovaatioita ja ratkaisuja, jotka tukevat kaupunkeja saavuttamaan kunnianhimoisia päästövähennyksiä ja avaavat samalla yrityksille uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Olennainen osa toimintaa on kaupunkien aktiivinen rooli kehitys- ja kokeiluympäristönä, asukkaiden osallisuus sekä kaupunkikehityksen haasteiden kytkeminen osaksi yritysten ja tutkimuspartnereiden toimintaa.

Painopiste vastaa vähähiilisyyden ja vihreän siirtymän tavoitteisiin kiinnittymällä kaupunkien, valtion ja EU:n päästövähennystavoitteisiin. Tukemalla korkeakoulujen ja yritysten tutkimus- ja tuotekehitysprosesseja syntyy uusia ja paranneltuja ratkaisuja. Kaupunkien aktiivinen osallistuminen prosesseihin luo mahdollisuuksia edelläkävijämarkkinoiden syntymiselle, mikä tukee ratkaisujen kansainvälistä vientiä.

Pääkaupunkiseutu on riittävän suuri alue, että yrityksille ja tutkimuspartnereille voidaan tunnistaa oikea-aikaisesti useisiin eri teemoihin liittyviä kehitys- ja kokeiluympäristöjä. Kolmen kaupungin yhteistyö lisää ratkaisujen käyttöönottoon liittyvää vaikuttavuutta.

Älykkäitä ja kestäviä kaupunkiratkaisuja kehitetään erityisesti rakennettuun ympäristöön liittyen (mm. energiatehokkuusinvestointeihin liittyvät ratkaisut sekä

rakentamisen uudet vähähiiliset ja digitaaliset ratkaisut). Muita teemoja voivat olla esimerkiksi aluetason energiaratkaisujen kehittäminen, kiertotalouden ja urbaanin ruuantuotannon ratkaisut sekä älykkään ja kestävän liikenteen ratkaisut. Yhteistä valittaville kehittämiskohteille on kytkeytyminen kaupunkien kestävää kehitystä tukeviin tavoitteisiin.

4.2. Hyvinvointi ja terveysteknologia

Pääkaupunkiseudulla on merkittävää hyvinvointiin ja terveysteknologiaan liittyvää tutkimus- ja yritystoimintaa. Pääkaupunkiseudun kaupungit ovat yhdessä kumppaneiden kanssa kehittäneet hyvinvointiin, terveyteen ja terveysteknologiaan liittyviä kehitys- ja kokeiluympäristöjä sekä alkuvaiheen yritystoimintaa tukevia palveluita. Ekosysteemisopimuksen tuella vahvistetaan yritysten tuotekehitystä ja kasvua tukevia osaamiskeskittymiä, yrityspalveluita sekä kehitys- ja kokeiluympäristöjä. Ekosysteemisopimus vahvistaa pääkaupunkiseudun kehitys- ja kokeiluympäristöjen ja muiden yrityksiä tukevien palveluiden linkityksiä. Yrityksille syntyy tuotekehitystä ja liiketoimintaosaamista tukevia uusia palvelupolkuja.

Kaupunkien aktiivinen rooli painopisteeseen linkittyvissä kehittämishankkeissa tuottaa lisäarvoa. Kaupunkien sosiaali- ja terveystoimialan palvelut, toimitilat ja muut resurssit toimivat kehitys- ja kokeiluympäristöinä. Kaupunkien aktiivinen osallistuminen tukee myös kehitettyjen ratkaisujen käyttöönottoa osaksi kaupunkien toimintaa, mikä voi vauhdittaa yritysten liiketoiminnan kehitystä.

Kehittämishankkeet voidaan kytkeä monipuolisesti kaupungin eri palveluihin – myös asiakkaiden hyvinvointia edistäviin ja ennaltaehkäiseviin palveluihin.

Pääkaupunkiseudulla toimii useita korkeakouluja, tutkimuslaitoksia ja terveydenhuollon organisaatioita, joiden kanssa kehittämistoimintaa suunnitellaan yhdessä. Uudet aloitteet sovitetaan osaksi olemassa olevaa toimintaan.

4.3. Uudet oppimisympäristöt ja osaamisen digitaaliset ratkaisut

Pääkaupunkiseudulla on hyvät edellytykset kehittää merkittävää koulutusteknologiaan liittyvää yritystoimintaa. Koulutusjärjestelmän hyvä maine, merkittävä korkeakoulusektori ja digitaalinen osaaminen luovat painopistealueen menestykselle hyvät edellytykset. Pääkaupunkiseudulla on kehitetty kouluihin ja muihin oppimisympäristöihin kytkeytyviä kehitys- ja kokeiluympäristöjä, jotka tukevat alan yritysten TKI-toimintaa. Teemassa tuetaan kaupunkien ja muiden toimijoiden kehitys- ja kokeiluympäristöjä. Esimerkiksi jatkossa korkeakoulujen tutkimustoiminnalla voi olla aikaisempaa isompi rooli kokeiluprosesseissa.

Painopisteessä tuetaan seudun korkeakouluja ja muita oppilaitoksia kehittämään uudenlaisia osaamisen digitaalisia ratkaisuja ja koulutukseen liittyviä käytäntöjä. Mahdollisissa ESR-hankkeissa kehitettyjä ratkaisuja pilotoidaan eri kohderyhmillä ja tuetaan opetushenkilöstön osaamista yhteiskehittämisprosesseissa sekä koulutukseen ja koulutusteknologiaan keskittyvässä liiketoiminnassa.

Kehittämistoimintaan kytketään yritysten liiketoimintaa tukevia palveluita. Kaupunkien aktiivinen rooli, kuten referenssikäytännöt ja tuotteiden pitkäkestoinen testaaminen, tukevat alan yritysten kasvua. Lisäksi kiinnitetään huomiota yritysten ja oppilaitosten osaamiseen ja mahdollisuuksiin koulutusteknologian ja koulutuspalveluiden vientiin liittyen. Uusien oppimista tukevien ratkaisujen käyttöönotto voi synnyttää laajoja yhteiskunnallisia vaikutuksia.

4.4. Uudet avaukset ja yleinen ekosysteemien kehittäminen

Painopisteen tarkoitus on lisätä sopimuksen joustavuutta pitkän ohjelmakauden aikana. Pääkaupunkiseutu on monipuolinen ja dynaaminen toimintaympäristö, jossa kehittyy ja kasvaa uusia innovaatio- ja liiketoimintaekosysteemejä. Painopisteen avulla on mahdollisuus reagoida nouseviin trendeihin ja tukea sellaisten uusien kasvualojen ja klustereiden syntyä, joita on vaikea ennakoida. Painopiste auttaa reagoimaan toimintaympäristössä tapahtuviin muutoksiin.

Uusien nousevien teemojen rinnalla painopisteessä tuetaan poikkileikkaavasti pääkaupunkiseudun eri ekosysteemien kehitystä. Tällaisia ovat esimerkiksi yritysten teknologia- ja liiketoimintaosaamista tukevat, toimialariippumattomat, palvelut sekä pääkaupunkiseudun ekosysteemien kansainvälistymistä tukevat aloitteet.

Toiminnassa voidaan korostaa esimerkiksi kansainvälisten osaajien houkutteluun ja kiinnittymiseen liittyviä toimintoja. Lisäksi kehittämistoiminnot voivat kohdistua esimerkiksi paikkaperusteisiin (yritys-, korkeakoulu- ja oppilaitoskampukset) innovaatio- ja liiketoimintaa tukeviin palveluihin tai eri organisaatioiden yhteistyötä pääkaupunkiseudulla fasilitoiviin toimintoihin.

Ekosysteemisopimusta toteutetaan niin, että neljänteen painopisteeseen ”Uudet avaukset ja yleinen ekosysteemien kehittäminen” ohjautuu vähemmän resursseja kuin kolmeen tarkemmin määriteltyyn painopisteeseen.

4.5. Pääkaupunkiseudun ekosysteemisopimuksen organisoituminen

Ekosysteemisopimuksen varsinainen hankeportfolio alkaa rakentua vuoden 2021 aikana yhteistyössä alueen korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja elinkeinoelämän edustajien kanssa. Ekosysteemisopimuksen rahoitus ohjautuu painopisteiden välillä joustavasti toimintaympäristössä tunnistettujen tarpeiden ja mahdollisuuksien mukaisesti.

Painopisteisiin suuntautuvat kehittämishankkeet jakautuvat kolmeen menetelmälliseen kokonaisuuteen: 1) kokeiluympäristöjen sekä innovatiivisten hankintojen kehittäminen ja hyödyntäminen; 2) tki-keskittymien toiminnan, rakenteiden ja osaamisen vahvistaminen sekä 3) yrityshautomot ja muut yrityspalvelut.

Yrityshautomoiden ja muiden yrityspalveluiden osalta toiminta keskittyy kohdennettuihin ja väliaikaisiin palveluihin sekä uusien palvelukonseptien kehittämiseen yhdessä korkeakoulujen ja muiden toimijoiden kanssa.

Pääkaupunkiseudun monitahoinen innovaatioympäristö ja kolmen kaupungin strategisten tavoitteiden huomioiminen sopimuskokonaisuudessa edellyttää erikseen resursoitua koordinaatiota. Kokonaisuuden koordinaatiosta vastaa erillinen hanke.

Koordinaatio tukee ekosysteemisopimuksen kytkeytymistä kaupunkien ja laajemman ekosysteemin aitoihin tarpeisiin ja muuhun käynnissä olevaan kehittämiseen.

Koordinaatio vastaa hankeportfolion rakentumisesta, hankkeiden välisestä yhteistyöstä ja hankkeiden seurannasta. Koordinaatiohanke tukee kaupunkien asettaman johtoryhmän työskentelyä ja kytkee kaupunkien resursseja mahdollisuuksien mukaan hankkeiden toimintaan. Koordinaatio kehittää pääkaupunkiseudun eri toimijoiden välistä yhteistyötä ja tukee eri rahoitusinstrumenttien hyödyntämismahdollisuuksia alueella.

5. SOPIMUKSEN RAHOITUS

Valtio ja kaupunki yhdessä rahoittavat sopimuksen toteuttamista. Sopimusta rahoitetaan EU:n kestävän kaupunkikehittämisen rahoituksella vuosina 2021-2027 (EAKR, ESR ja soveltuvin osin JTF). Tätä ennen sopimusten toimeenpanon käynnistystä rahoitetaan kansallisesta alueellisesta kehittämisrahasta (AKKE-raha).

Kaupunkiseudun rahoituskehys sopimuksen mukaiseen toimintaan osoitetaan TEM:n alueellisissa rahoitusjakopäätöksissä (AKKE-rahoitus ja EU:n kestävän kaupunkikehittämisen rahoitus) pohjautuen sopimusohjeissa (TEM 24.6.2020) määriteltyihin kriteereihin.

Ekosysteemisopimuksen kokonaisrahoituksessa sovelletaan ohjeellista jakosuhdetta, jossa paikallinen omarahoitusosuus (kaupungit ja muu julkinen rahoitus) on 40% ja EU:n kestävän kaupunkikehittämisen rahoituksen osuus 60% (EU ja valtio). Käynnistysvaiheen AKKE-rahoituksessa sovelletaan samaa rahoitussuhdetta. Mahdollisissa ylialueellisissa teemaverkostoissa sovelletaan tästä poikkeavaa jakosuhdetta.

EU:n elpymis- ja palautumistukivälineen sisältämiä rahoitusvälineitä voidaan erikseen hyödyntää sopimuksen mukaisten kokonaisuuksien (kuten investoinnit) toteuttamiseen.

Lisäksi ekosysteemisopimuksen painopistealueisiin ohjataan ohjelmakauden aikana mahdollisuuksien mukaan ESR- ja JTF-rahoitusta sekä muuta ohjelmakauden aikana käytettävissä olevaa rahoitusta.

6. TOTEUTUS JA SEURANTA

Kaupunkien kanssa solmittavat ekosysteemisopimukset yhdessä muodostavat EU:n alue- ja rakennepolitiikan ohjelman kestävää kaupunkikehittämistä koskevan kaupunkikehittämisen suunnitelman. Kunkin kaupunkiseudun sopimuksessa toteutettavien toimenpiteiden tulee olla kaupunkikehittämisen suunnitelman mukaisia. Toimeenpanossa noudatetaan lakia alueiden kehittämisestä ja alue- ja rakennepolitiikan toimeenpanosta ja rahoittamisesta. Hankkeiden tukikelpoisuuden arviointi perustuu Uudistuva- ja osaava Suomi 2021-2027 -ohjelman ohjelma-asiakirjaan.

Sopimuksen toteuttamista seurataan oheisen toimenpidesuunnitelman kautta, johon on kirjattu esimerkkejä hankkeiden mahdollisista teemoista. Toimenpideliitettä päivitetään, kun hankkeet täsmentyvät sopimuksen toteutuksen myötä.

Ekosysteemisopimuksen toteutusta varten Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupungit nimeävät johtoryhmän. Johtoryhmä vastaa sopimuksessa mainittujen strategisten painopisteiden mukaisten hankkeiden valinnasta ja toteutuksen seurannasta. Johtoryhmä voi määritellä tarkemmat hankkeiden hakukriteerit yhdessä rahoittavan viranomaisen kanssa ja päättää rahoitettavaksi esitettävistä hankkeista.

Pääkaupunkiseudun ekosysteemisopimus rakentuu erikseen resursoitavan koordinaatiohankkeen ympärille. Koordinaatiohanke tukee johtoryhmän työskentelyä ja seuraa ohjelmakauden aikana rakentuvan hankeportfolion tuloksellisuutta. Uusien hankkeiden valmistelu perustuu hankeportfolion ja toimintaympäristön analyysille.

Sopimuksen sisältöjä voidaan tarpeiden mukaan ja osapuolten välillä yhteisesti tarkistaa sopimuskauden aikana sopimusasiakirjaa päivittämällä. Niin ikään, mikäli sopijaosapuolen edellytykset sopimuksen toteuttamiseen oleellisesti muuttuvat, sopimusta voidaan tarkistaa

tai se voidaan purkaa sopijaosapuolen aloitteesta. Tarkistaminen ja purkamisilmoitus tehdään kirjallisesti.

Ekosysteemisopimuksiin osallistuvien kaupunkien, työ- ja elinkeinoministeriön ja muiden sopimuksissa mukana olevien kansallisten toimijoiden välille perustetaan kansallinen ohjausryhmä, jonka tehtävänä on koordinoida ja seurata sopimusten toteuttamisen kokonaisuutta. Ohjausryhmän tarkoituksena on myös varmistaa hyvä vuorovaikutus kaupunkiseutujen kanssa tavoitteena sopimusten laadukas ja tuloksellinen toteuttaminen ja vertaiskehittäminen.

Sopimus astuu voimaan kaikkien osapuolten allekirjoitettua sen ja päättyy 31.12.2027.

LIITE: Alustava toimenpidesuunnitelma

Allekirjoitukset

Xxxx Xxxxxxx Xxx Xxxxxxxxxx

Elinkeinoministeri Pormestari

Työ- ja elinkeinoministeriö Helsingin kaupunki

Xxxxx Xxxxxx Xxxxx Xxxxxxxx

Kaupunginjohtaja Kaupunginjohtaja

Espoon kaupunki Vantaan kaupunki