SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN

SOPIMUS SARJA

XXXXXXXXXXX KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET

2005 Julkaistu Helsingissä 19 päivänä heinäkuuta 2005 N:o 68—69

SISÄLLYS

N:o Sivu

68 Laki Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtioiden ryhmän jäsenten sekä Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden välisen kumppanuussopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta 829

69 Tasavallan presidentin asetus Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtioiden ryhmän jäsenten sekä Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden välisen kumppanuussopimuksen voimaansaattamisesta ja sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta annetun lain

voimaantulosta 830

N:o 68

(Suomen säädöskokoelman n:o 80/2002)

Laki

Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtioiden ryhmän jäsenten sekä Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden välisen kumppanuussopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta

Annettu Helsingissä 1 päivänä helmikuuta 2002

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

1§

Cotonoussa Beninissä 23 päivänä kesäkuu- ta 2000 tehdyn Afrikan, Karibian ja Tyynen- meren valtioiden ryhmän jäsenten sekä Eu- roopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden välisen kumppanuussopimuksen samoin kuin Brys- selissä 18 päivänä syyskuuta 2000 Euroopan unionin jäsenvaltioiden AKT-EY-kump- panuussopimuksen täytäntöönpanemiseksi to- teutettavista toimenpiteistä ja noudatettavista menettelyistä tehdyn sisäisen sopimuksen

Helsingissä 1 päivänä helmikuuta 2002

lainsäädännön alaan kuuluvat määräykset ovat lakina voimassa sellaisina kuin Suomi on niihin sitoutunut.

2§

Tarkempia säännöksiä tämän lain täytän- töönpanosta annetaan tarvittaessa tasavallan presidentin asetuksella.

3§

Tämä lain voimaantulosta säädetään tasa- vallan presidentin asetuksella.

Tasavallan Presidentti XXXXX XXXXXXX

Ministeri Xxxx Xxxxx

HE 84/2001 UaVM 14/2001 EV 204/2001

21—2005 899021

N:o 69

(Suomen säädöskokoelman n:o 532/2005)

Xxxxxxxxxx presidentin asetus

Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtioiden ryhmän jäsenten sekä Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden välisen kumppanuussopimuksen voimaansaattamisesta ja sopi- muksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta annetun lain voimaantulosta

Annettu Naantalissa 15 päivänä heinäkuuta 2005

Tasavallan presidentin päätöksen mukaisesti, joka on tehty ulkoasiainministeriön toimialaan kuuluvia asioita käsittelemään määrätyn ulkomaankauppa- ja kehitysministerin esittelystä, säädetään:

1§

Cotonoussa Beninissä 23 päivänä kesäkuu- ta 2000 tehty Afrikan, Karibian ja Tyynen- meren valtioiden ryhmän jäsenten sekä Eu- roopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden välinen kumppanuussopimus ja Brysselissä 18 päi- vänä syyskuuta 2000 tehty Euroopan yhteisön jäsenvaltioiden välinen sisäinen sopimus Af- rikan, Karibian ja Tyynenmeren valtioiden sekä Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden välisen kumppanuussopimuksen rahoituspöy- täkirjan mukaisesta yhteisön tukien rahoituk- sesta ja hoidosta sekä taloudellisen avun jakamisesta EY:n perustamissopimuksen nel- jännessä osassa tarkoitetuille merentakaisille maille ja alueille sekä Brysselissä 18 päivänä syyskuuta 2000 Euroopan unionin jäsenval- tioiden AKT-EY-kumppanuussopimuksen täytäntöönpanemiseksi toteuttavista toimen- piteistä ja noudatettavista menettelyistä tehty sisäinen sopimus, jotka eduskunta on hyväk- synyt 10 päivänä joulukuuta 2001 ja jotka tasavallan presidentti on hyväksynyt 1 päi- vänä helmikuuta 2002 ja joiden hyväksymi-

Naantalissa 15 päivänä heinäkuuta 2005

sestä on ilmoitettu AKT-valtioiden sihteeris- töön 18 päivänä helmikuuta 2002 ja Euroopan unionin neuvoston pääsihteeristölle 15 päi- vänä huhtikuuta 2003, ovat voimassa 1 päivästä huhtikuuta 2003 niin kuin siitä on sovittu.

2§

Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtioi- den ryhmän jäsenten sekä Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden välisen kumppanuus- sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta 1 päivänä helmikuuta 2002 annettu laki (80/2002) tulee voimaan 20 päivänä heinäkuuta 2005.

3§

Sopimusten muut kuin lainsäädännön alaan kuuluvat määräykset ovat asetuksena voimas- sa.

4§

Tämä asetus tulee voimaan 20 päivänä heinäkuuta 2005.

Tasavallan Presidentti XXXXX XXXXXXX

Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Xxxxx Xxxxxxxxx

AFRIKAN, KARIBIAN JA TYYNENMEREN VALTIOIDEN RYHMÄN JÄSENTEN SEKÄ EUROOPAN YHTEISÖN JA SEN JÄSENVALTIOIDEN VÄLINEN [ ] [ ] ALLEKIRJOITETTU KUMPPANUUSSOPIMUS ("[ ] SOPIMUS")

SISÄLLYS

JOHDANTO

1. OSA: YLEISET MÄÄRÄYKSET

I osasto - Tavoitteet, periaatteet ja toimijat 1 luku: Tavoitteet ja periaatteet

2 luku: Kumppanuuden toimijat II osasto - Poliittinen ulottuvuus

2. OSA: INSTITUTIONAALISET MÄÄRÄYKSET

3. OSA: YHTEISTYÖSTRATEGIAT I osasto - Kehitysstrategiat

1 luku: Yleinen toimintakehys

2 luku: Tukialat

1 jakso: Talouskehitys

2 jakso: Sosiaalialan ja yksilön kehitys

3 jakso: Alueellinen yhteistyö ja yhdentyminen

4 jakso: Aihepiirikohtaiset ja läpileikkaavat kysymykset II osasto - Taloudellinen ja kaupallinen yhteistyö

1 luku: Tavoitteet ja periaatteet

2 luku: Uudet kauppajärjestelyt

3 luku: Yhteistyö kansainvälisissä yhteyksissä 4 luku: Palvelujen kauppa

5 luku: Kauppaan liittyvät alat

6 luku: Yhteistyö muilla aloilla

4. OSA: KEHITYSRAHOITUSYHTEISTYÖ I osasto - Yleiset määräykset

1 luku: Tavoitteet, periaatteet, suuntaviivat ja tukikelpoisuus 2 luku: Rahoituksen soveltamisala ja luonne

II osasto - Rahoitusyhteistyö 1 luku: Rahoitusvarat

2 luku: Velka- ja rakennesopeutustuki

3 luku: Vientitulojen lyhytaikaisten vaihtelujen takia myönnettävä tuki 4 luku: Alakohtaisten politiikkojen tuki

5 luku: Pienhankkeet ja hajautettu yhteistyö 6 luku: Humanitaarinen ja hätäapu

7 luku: Investoinnit ja yksityisen sektorin kehitystuki III osasto – Tekninen yhteistyö

IV osasto – Menettelyt ja hallintojärjestelyt

5. OSA: VÄHITEN KEHITTYNEITÄ AKT-VALTIOITA, AKT-SISÄMAA- VALTIOITA JA AKT-SAARIVALTIOITA KOSKEVAT YLEISET MÄÄRÄYKSET

1 Luku: Yleiset määräykset

2 luku: Vähiten kehittyneet AKT-valtiot 3 luku: AKT-sisämaavaltiot

4 luku: AKT-saarivaltiot

6. OSA: LOPPUMÄÄRÄYKSET

JOHDANTO

OTTAVAT HUOMIOON Euroopan yhteisön perustamissopimuksen sekä Georgetownin sopimuksen Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtioiden ryhmän, jäljempänä 'AKT-valtiot', perustamisesta,

VAHVISTAVAT sitoumuksensa pyrkiä yhdessä köyhyyden poistamista, kestävää kehitystä ja AKT-valtioiden asteittaista integroitumista maailmantalouteen koskevien tavoitteiden saa- vuttamiseen,

VAKUUTTAVAT päättäväisyyttään osallistua yhteistyönsä kautta merkittävällä panoksella AKT-valtioiden talouden, yhteiskunnan ja kulttuurin kehittämiseen sekä niiden väestön hy- vinvoinnin lisäämiseen, auttaen niitä vastaamaan globaalistumisen haasteisiin ja lujittaen AKT–EU-kumppanuutta pyrkiessään antamaan globaalistumiselle nykyistä vahvemman sosi- aalisen ulottuvuuden,

VAHVISTAVAT uudelleen tahtonsa antaa uutta pontta erityissuhteelleen sekä soveltaa kat- tavaa ja kokonaisvaltaista lähestymistapaa poliittiseen vuoropuheluun, kehitysyhteistyöhön sekä talous- ja kauppasuhteisiin perustuvan kumppanuuden vahvistamiseksi,

TUNNUSTAVAT, että rauhan, turvallisuuden ja vakauden, ihmisoikeuksien sekä demokra- tian ja oikeusvaltion periaatteen kunnioittamisen sekä hyvän hallintotavan takaava poliittinen toimintaympäristö on olennainen osa pitkän aikavälin kehitystä; ne tunnustavat, että tällaisen ympäristön luominen on ensisijaisesti asianomaisten maiden vastuulla,

TUNNUSTAVAT, että järkevä ja kestävä talouspolitiikka on kehityksen ennakkoedellytys,

VIITTAAVAT Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirjan periaatteisiin ja palauttavat mieleen ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen, vuoden 1993 Wienin ihmisoikeuskonferens- sin päätelmät, kansainväliset yleissopimukset kansalaisoikeuksista ja poliittisista oikeuksista sekä taloudellisista, sosiaalisista ja sivistyksellisistä oikeuksista, yleissopimuksen lapsen oi- keuksista, kaikkinaisen naisten syrjinnän poistamista koskevan yleissopimuksen, kaikkinaisen rotusyrjinnän poistamista koskevan yleissopimuksen, vuoden 1949 Geneven yleissopimukset ja muut kansainvälisen humanitaarisen oikeuden asiakirjat, valtiottomien henkilöiden oikeus- asemaa koskevan vuoden 1954 yleissopimuksen, pakolaisten oikeusasemaa koskevan vuoden 1951 Geneven yleissopimuksen ja pakolaisten oikeusasemaa koskevan vuoden 1967 New Yorkin pöytäkirjan,

PITÄVÄT Euroopan neuvoston yleissopimusta ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suo- jaamiseksi, ihmisoikeuksia ja kansojen oikeuksia koskevaa afrikkalaista peruskirjaa (African Charter on Human and Peoples’ Rights) sekä ihmisoikeuksia koskevaa amerikkalaista yleisso- pimusta (American Convention on Human Rights) myönteisinä alueellisina panoksina ihmis- oikeuksien kunnioittamisen edistämiseksi Euroopan unionissa ja AKT-valtioissa,

PALAUTTAVAT MIELEEN AKT-valtioiden ja niiden hallitusten päämiesten julistukset Librevillen ja Santo Domingon huippukokouksissa vuosina 1997 ja 1999,

KATSOVAT, että Yhdistyneiden Kansakuntien konferensseissa sovitut kehitystä koskevat tavoitteet ja periaatteet sekä OECD:n kehitysapukomitean asettama tavoite vähentää vuoteen 2015 mennessä äärimmäisessä köyhyydessä elävien ihmisten määrä puoleen muodostavat sel- keän tulevaisuudenkuvan, ja tähän sopimukseen perustuvan AKT–EU-yhteistyön on rakennut- tava niille,

KIINNITTÄVÄT erityistä huomiota Yhdistyneiden Kansakuntien Rion, Wienin, Kairon, Kööpenhaminan, Pekingin, Istanbulin ja Rooman konferensseissa esitettyihin sitoumuksiin ja tunnustavat tarpeen toteuttaa lisätoimia tavoitteiden saavuttamiseksi ja kyseisissä konferens- seissa laadittujen toimintaohjelmien täytäntöön panemiseksi,

PYRKIVÄT kunnioittamaan työntekijöiden perusoikeuksia Kansainvälisen työjärjestön asi- aa koskevissa sopimuksissa vahvistetut periaatteet huomioon ottaen,

PALAUTTAVAT MIELEEN Maailman kauppajärjestössä tehdyt sitoumukset, OVAT PÄÄTTÄNEET TEHDÄ TÄMÄN SOPIMUKSEN:

1. OSA:

YLEISET MÄÄRÄYKSET

I OSASTO

TAVOITTEET, PERIAATTEET JA TOI- MIJAT

1 LUKU:

TAVOITTEET JA PERIAATTEET

1 ARTIKLA

Kumppanuuden tavoitteet

Euroopan yhteisö ja sen jäsenvaltiot yhtääl- tä ja AKT-valtiot toisaalta, jäljempänä 'osa- puolet', tekevät tämän sopimuksen AKT- valtioiden taloudellisen, kulttuurisen ja yh- teiskunnallisen kehityksen edistämiseksi ja jouduttamiseksi tavoitteen ollessa rauhan ja turvallisuuden sekä vakaan ja demokraattisen poliittisen toimintaympäristön edistäminen.

Kumppanuus rakentuu köyhyyden vähen- tämisen ja lopulta poistamisen tavoitteelle kestävää kehitystä ja AKT-valtioiden asteit- taista integroitumista maailmantalouteen koskevien tavoitteiden mukaisesti.

Nämä tavoitteet ja osapuolten kansainväli- set sitoumukset ohjaavat kaikkia kehitysstra- tegioita, ja niihin sovelletaan kokonaisval- taista lähestymistapaa, jossa otetaan saman- aikaisesti huomioon kehityksen poliittiset, ta- loudelliset, yhteiskunnalliset, kulttuuriset se- kä ympäristöön liittyvät näkökohdat. Kump- panuus luo yhtenäisen tukikehyksen kunkin AKT-valtion omaksumalle kehitysstrategial- le.

Kestävä talouskasvu, yksityissektorin ke- hittäminen, työllisyyden edistäminen ja tuo- tantoresurssien saannin parantaminen ovat kaikki osa tätä kehystä. Yksilön oikeuksien kunnioittamista ja perustarpeiden tyydyttä- mistä tuetaan, samoin edistetään yhteiskun- nallista kehitystä ja edellytyksiä kasvun tu- losten oikeudenmukaiselle jaolle. Alueiden ja tätä pienempien yksikköjen yhdentymispro- sesseja, jotka edistävät AKT-valtioiden in- tegroitumista maailmantalouteen kaupan ja yksityisinvestointien osalta, rohkaistaan ja tuetaan. Kehitystyön toimijoiden toiminta- edellytysten vahvistaminen samoin kuin so- siaalisen yhteenkuuluvuuden, demokraattisen yhteiskunnan ja markkinatalouden toiminnan sekä osallistuvan ja järjestäytyneen kansa- laisyhteiskunnan syntymisen edellytyksenä olevan toimielinjärjestelmän kehittäminen on olennainen osa tätä lähestymistapaa. Naisten

asema ja sukupuolikysymykset otetaan jär- jestelmällisesti huomioon kaikilla politiikan, talouden ja yhteiskunnan osa-aloilla. Luon- nonvarojen ja ympäristön kestävän hallinnan ja hoidon periaatteita sovelletaan ja ne sisäl- lytetään toiminnan osaksi kaikilla kumppa- nuuden eri tasoilla.

2 ARTIKLA

Perusperiaatteet

AKT–EY-yhteistyössä, jonka perustana on oikeudellisesti sitova järjestelmä ja yhteiset toimielimet, sovelletaan seuraavia perusperi- aatteita:

– kumppaneiden yhdenvertaisuus ja kehi- tysstrategioiden itsehallinta: kumppanuuden tavoitteiden toteuttamiseksi AKT-valtiot määrittelevät niiden talouden ja yhteiskunnan kehitysstrategiat täysivaltaisesti jäljempänä 9 artiklassa kuvatut olennaiset osat asianmu- kaisesti huomioon ottaen; kumppanuudella rohkaistaan sitä, että asianomaiset maat ja niiden kansalaiset ottavat kehitysstrategiat omaan hallintaansa,

– osallistuminen: vaikka pääasiallisena kumppanina onkin maan keskushallinto, kumppanuus on avoin muunkinlaisille toimi- joille kaikkien yhteiskuntaryhmien, myös yk- sityissektorin ja kansalaisyhteiskunnan jär- jestöjen, rohkaisemiseksi liittymään politii- kan, talouden ja yhteiskuntaelämän valtavir- taan,

– vuoropuhelun avainasema ja keskinäisten velvoitteiden täyttäminen: osapuolten vuoro- puhelunsa yhteydessä omaksumat velvoitteet ovat keskeisellä sijalla niiden kumppanuus- ja yhteistyösuhteissa, ja

– erilaistaminen ja alueellistaminen: yhteis- työn järjestelyt ja painopisteet vaihtelevat kumppanin kehitystason, tarpeiden, edisty- misen ja pitkän aikavälin kehitysstrategian mukaan. Erityisesti alueellista ulottuvuutta painotetaan. Vähiten kehittyneille maille suo- daan erityiskohtelu, ja sisämaa- ja saarivalti- oiden haavoittuvuus otetaan huomioon.

3 ARTIKLA

Sopimuksen tavoitteiden saavuttaminen

Osapuolet toteuttavat tämän sopimuksen puitteissa kukin osaltaan tarvittavat yleiset tai erityiset toimenpiteet varmistaakseen sopi- muksesta johtuvien velvoitteiden täyttymisen ja helpottaakseen sen tavoitteiden saavutta- mista. Ne pidättyvät kaikista toimenpiteistä, jotka ovat omiaan vaarantamaan nämä tavoit- teet.

2 LUKU:

KUMPPANUUDEN TOIMIJAT

4 ARTIKLA

Yleinen lähestymistapa

AKT-valtiot määrittelevät kehitystä koske- vat periaatteet ja strategiat sekä talous- ja yh- teiskuntamallinsa täysivaltaisesti.

Ne laativat Euroopan yhteisön kanssa tässä sopimuksessa tarkoitetut yhteistyöohjelmat. Osapuolet kuitenkin tunnustavat valtiosta riippumattomien toimijoiden täydentävän roolin ja vaikutusmahdollisuudet kehityspro- sessissa.

Tästä syystä ja tässä sopimuksessa määrä- tyin edellytyksin sekä milloin se on tarkoi- tuksenmukaista, valtioista riippumattomille toimijoille

– tiedotetaan ja niitä kuullaan yhteistyöpo- litiikoista ja -strategioista, yhteistyön paino- pisteistä erityisesti niitä koskevilla tai niihin suoraan vaikuttavilla aloilla sekä poliittisesta vuoropuhelusta,

– niille myönnetään tässä sopimuksessa määrätyin edellytyksin rahoitusta paikallisen kehityksen tukemiseen,

– ne osallistuvat yhteistyöhankkeiden ja

-ohjelmien täytäntöönpanoon aloilla, jotka koskevat niitä tai joilla niillä on suhteellinen etu,

– niitä tuetaan suorituskyvyn lisäämisessä kriittisillä aloilla niiden edellytysten vahvis- tamiseksi erityisesti organisaation ja edustuk- sen sekä kuulemismekanismien, myös vies- tintä- ja vuoropuhelukanavien, luomisen osalta ja strategisten liittoutumien edistämi- seksi.

5 ARTIKLA

Tiedotus

Yhteistyöllä tuetaan toimia tietojen antami- seksi ja tietoisuuden lisäämiseksi AKT–EU- kumppanuuden perustekijöistä.

Lisäksi yhteistyöllä

– tuetaan kumppanuutta ja luodaan yhteyk- siä AKT-valtioiden toimijoiden ja EU:n toi- mijoiden välille sekä

– vahvistetaan verkottumista sekä asiantun- temuksen ja kokemusten vaihtoa toimijoiden kesken.

6 ARTIKLA

Määritelmät

1. Yhteistyön toimijoita ovat

a) hallinto (paikallinen, kansallinen ja alu- eellinen), ja

b) valtiosta riippumattomat tahot eli

– yksityissektori,

– taloudelliset ja sosiaaliset kumppanit, myös ammattijärjestöt, sekä

– kansalaisyhteiskunta kansallisine piirtei- neen sen kaikissa ilmentymissä.

2. Valtiosta riippumattomien toimijoiden tunnustaminen osapuolten taholta riippuu sii- tä, miten kyseiset toimijat vastaavat väestön tarpeisiin, niiden erityisosaamisesta sekä sii- tä, onko ne järjestetty ja johdetaanko niitä demokraattisesti ja avoimesti.

7 ARTIKLA

Toimintaedellytysten kehittäminen

Kansalaisyhteiskunnan panosta kehityk- seen voidaan edistää vahvistamalla yhteis- kunnallisia järjestöjä ja voittoa tavoittelemat- tomia, valtiosta riippumattomia järjestöjä kaikilla yhteistyön aloilla. Tämä edellyttää

– tällaisten järjestöjen perustamisen ja ke- hittämisen rohkaisemista ja tukemista, sekä

– järjestelyjen luomista tällaisten järjestö- jen ottamiseksi mukaan kehitysstrategioiden ja -ohjelmien suunnitteluun, täytäntöön- panoon ja arviointiin.

II OSASTO

POLIITTINEN ULOTTUVUUS

8 ARTIKLA

Poliittinen vuoropuhelu

1. Osapuolet käyvät säännöllisesti kattavaa, tasapainoista ja perusteellista poliittista vuo- ropuhelua, joka johtaa molemmin puolin teh- täviin sitoumuksiin.

2. Vuoropuhelun tavoitteena on vaihtaa tie- toja, edistää keskinäistä ymmärtämystä ja helpottaa painopisteistä sopimista ja yhteis- ten asialistojen laatimista erityisesti tunnus- tamalla olemassa olevat yhteydet osapuolten välisten suhteiden eri osatekijöiden ja tässä sopimuksessa määriteltyjen yhteistyön eri osa-alueiden välillä. Vuoropuhelulla helpote- taan osapuolten välisiä keskusteluja kansain- välisissä yhteyksissä. Vuoropuhelun tavoit- teena on myös estää sellaisten tilanteiden syntyminen, joissa jokin osapuoli katsoisi tarpeelliseksi soveltaa sopimuksen täyttämät- tä jättämistä koskevaa lauseketta.

3. Vuoropuhelu kattaa kaikki tässä sopi- muksessa asetetut tavoitteet sekä kaikki ky- symykset, joihin sisältyy yhteinen, yleinen, alueellinen tai alueita pienempiä yksiköitä koskeva ulottuvuus. Vuoropuhelun kautta

osapuolet edistävät rauhaa, turvallisuutta, va- kautta sekä vakaata ja demokraattista poliit- tista toimintaympäristöä. Vuoropuhelua käy- dään yhteistyöstrategioista sekä yleisistä ja alakohtaisista politiikoista ympäristöön, su- kupuoleen, maahanmuuttoon ja kulttuuripe- rintöön liittyvät kysymykset mukaan luettui- na.

4. Vuoropuhelussa keskitytään muun muassa poliittisiin erityiskysymyksiin, jotka askarrut- tavat molempia osapuolia tai joilla on yleistä merkitystä sopimuksen tavoitteiden saavutta- misen kannalta, kuten asekauppaan, kohtuut- tomiin sotilasmenoihin, huumeisiin ja järjes- täytyneeseen rikollisuuteen tai etniseen alkupe- rään, uskontoon tai rotuun perustuvaan syrjin- tään. Lisäksi vuoropuhelun osana arvioidaan säännöllisesti tilanteen kehittymistä ihmisoi- keuksien kunnioittamisen, demokratian peri- aatteiden ja oikeusvaltion periaatteen noudat- tamisen sekä hyvän hallintotavan osalta.

5. Laaja-alaiset politiikat, joilla edistetään rauhaa sekä ehkäistään, hallitaan ja ratkais- taan väkivaltaisia selkkauksia, ovat tärkeä osa tätä vuoropuhelua, samoin kuin tarve ot- taa rauhan ja demokratiaan perustuvan va- kauden tavoite täysimääräisesti huomioon yhteistyön ensisijaisia aloja määriteltäessä.

6. Vuoropuhelua käydään joustavasti. Se on tarpeen mukaan joko virallista tai epävi- rallista, ja sitä käydään sekä toimielinjärjes- telmän puitteissa että sen ulkopuolella tarkoi- tuksenmukaisessa muodossa ja tarkoituk- senmukaisella tasolla, mukaan lukien alueel- linen, tätä pienempien yksiköiden tai kansal- linen taso.

7. Alueelliset ja tätä pienempiä yksiköitä edustavat organisaatiot sekä kansalaisyhteis- kunnan järjestöjen edustajat otetaan mukaan vuoropuheluun.

9 ARTIKLA

Olennaiset osat ja perusosa

1. Yhteistyö ohjataan yksilöön keskitty- vään kestävään kehitykseen, koska yksilö on

kehityksen tärkein liikkeellepaneva voima ja hyödynsaaja; tämä edellyttää kaikkien ihmis- oikeuksien kunnioittamista ja edistämistä.

Kaikkien ihmisoikeuksien ja perusvapauk- sien sekä myös sosiaalisten perusoikeuksien kunnioittaminen, oikeusvaltiolle perustuva demokratia sekä avoin ja vastuullinen hallin- totapa ovat olennainen osa kestävää kehitys- tä.

2. Osapuolet viittaavat ihmisoikeuksien kunnioittamista koskeviin kansainvälisiin velvoitteisiinsa ja sitoumuksiinsa. Ne toista- vat voimakkaan sitoutumisensa kunnioittaa ihmisarvoa ja ihmisoikeuksia, joihin yksilöil- lä ja kansoilla on oikeus. Ihmisoikeudet ovat yleismaailmallisia, jakamattomia ja toisiinsa sidoksissa. Osapuolet sitoutuvat edistämään ja suojelemaan kaikkia perusvapauksia ja ihmisoikeuksia, olivatpa ne kansalaisuuteen liittyviä ja poliittisia tai taloudellisia, yhteis- kunnallisia ja kulttuurisia. Osapuolet vahvis- tavat tässä yhteydessä uudelleen miesten ja naisten olevan tasa-arvoisia.

Osapuolet vahvistavat, että demokratisoin- ti, kehitys sekä perusvapauksien ja ihmisoi- keuksien suojaaminen ovat toisiinsa sidoksis- sa ja toisiaan vahvistavia. Demokratian peri- aatteet tunnustetaan yleismaailmallisesti val- tiokoneiston perustana oleviksi periaatteiksi, joilla varmistetaan valtiovallan käytön oikeu- tus, sen valtiosääntö-, lainsäädäntö- ja sään- telyjärjestelmässä ilmenemismuodon saavien toimien laillisuus sekä osallistumismekanis- mien olemassaolo. Kukin maa kehittää de- mokraattisen kulttuurinsa yleismaailmallises- ti tunnustettujen periaatteiden pohjalta.

Xxxxxxxxx rakenne ja eri vallankäyttäjien valtaoikeudet perustuvat oikeusvaltion peri- aatteelle, mikä käsittää erityisesti tehokkaat ja kaikkien ulottuvilla olevat oikeussuojakei- not, riippumattoman ja yhdenvertaisuuden lain edessä takaavan oikeusjärjestelmän sekä kaikilta osin lain alaisuudessa toimivan toi- meenpanovallan käyttäjän.

AKT-EU-kumppanuuden perustana olevat ihmisoikeudet sekä demokratian ja oikeus- valtion periaate muodostavat osapuolten sisä-

ja ulkopolitiikan perustan ja ovat tässä sopi- muksessa tarkoitettuja olennaisia osia.

3. Poliittisessa ja institutionaalisessa ympä- ristössä, joka vaalii ihmisoikeuksia sekä de- mokratian ja oikeusvaltion periaatetta, hyvä hallintotapa tarkoittaa luonnonvarojen, inhi- millisten ja taloudellisten resurssien sekä ra- hoitusvarojen avointa ja vastuullista hallintaa osana oikeudenmukaista ja kestävää kehitys- tä. Se edellyttää viranomaisilta selkeitä pää- töksentekomenettelyjä, avoimia ja vastuulli- sia instituutioita, lain noudattamisen ensisi- jaisuutta resurssien hallinnassa ja jakamises- sa sekä toimintaedellytysten kehittämistä eri- tyisesti korruption ehkäisemiseen ja kitkemi- seen tarkoitettujen toimien suunnittelemisek- si ja toteuttamiseksi.

AKT–EU-kumppanuuden perustana oleva hyvä hallintotapa muodostaa osapuolten sisä- ja ulkopolitiikan perustan ja tässä sopimuk- sessa tarkoitetun perusosan. Osapuolet sopi- vat, että ainoastaan jäljempänä 97 artiklassa määritellyt vakavat korruptiotapaukset, myös korruptioon johtava lahjonta, rikkovat ky- seistä tekijää.

4. Kumppanuudella tuetaan aktiivisesti ih- misoikeuksien edistämistä, demokratisointia, oikeusvaltion vakiinnuttamista sekä hyvää hallintotapaa.

Nämä alat ovat tärkeitä poliittisen vuoro- puhelun aiheita. Tässä vuoropuhelussa osa- puolet kiinnittävät erityistä huomiota käyn- nissä oleviin muutoksiin ja saavutetun edis- tyksen jatkumiseen. Tässä säännöllisessä ar- vioinnissa otetaan huomioon kunkin maan ta- loudellinen, yhteiskunnallinen, kulttuurinen ja historiallinen tausta.

Nämä alat ovat myös kehitysstrategioille annettavan tuen keskipisteessä. Yhteisö tukee poliittisia, institutionaalisia ja oikeudellisia uudistuksia sekä julkisten ja yksityisten toi- mijoiden ja kansalaisyhteiskunnan toiminta- edellytysten kehittämistä osana asianomaisen valtion ja yhteisön kesken sovittuja strategi- oita.

10 ARTIKLA

Poliittisen toimintaympäristön muut osa- tekijät

1. Osapuolet katsovat seuraavien tekijöiden edistävän vakaan ja demokraattisen poliitti- sen toimintaympäristön säilymistä ja vahvis- tumista:

– kestävä ja oikeudenmukainen kehitys, jo- hon kuuluu muun muassa tuotantoresurssien ja olennaisten palvelujen saanti sekä oikeus- suoja,

– aktiivisen ja järjestäytyneen kansalaisyh- teiskunnan ja yksityissektorin osallistuminen nykyistä enemmän.

2. Osapuolet tunnustavat, että markkinata- louden periaatteet yhdessä avointen kilpailu- sääntöjen ja järkevän talous- ja sosiaalipoli- tiikan kanssa edistävät kumppanuuden tavoit- teiden saavuttamista.

11 ARTIKLA

Rauhaa rakentavat politiikat sekä selkkaus- ten ehkäiseminen ja ratkaiseminen

1. Osapuolet jatkavat osana kumppanuutta aktiivista, kattavaa ja kokonaisvaltaista poli- tiikkaa rauhan rakentamiseksi sekä selkkaus- ten ehkäisemiseksi ja ratkaisemiseksi. Tämä politiikka perustuu itsehallinnan periaatteelle.

Siinä keskitytään erityisesti alueiden, tätä pienempien yksiköiden ja kansallisten toi- mintaedellytysten kehittämiseen sekä väki- valtaisten selkkausten ehkäisemiseen varhai- sessa vaiheessa ratkomalla niiden perussyitä kohdennetusti ja yhdistelemällä tarkoituk- senmukaisesti kaikkia käytettävissä olevia välineitä.

2. Rauhan rakentamisessa sekä selkkausten ehkäisemisessä ja ratkaisemisessa tuetaan erityisesti poliittisten, taloudellisten, yhteis- kunnallisten ja kulttuuristen osallistumis- mahdollisuuksien jakamista tasapuolisesti kaikkien yhteiskuntaryhmien kesken, hallin- non demokratiaan perustuvan oikeutuksen ja

tehokkuuden vahvistamista, tehokkaiden me- kanismien luomista eri ryhmien etujen sovit- tamiseksi yhteen rauhanomaisesti, eri yhteis- kuntaryhmiä erottavien kuilujen kuromista umpeen sekä aktiivista ja järjestäytynyttä kansalaisyhteiskuntaa.

3. Muita kyseeseen tulevia toimia ovat muuan muassa seuraavien toimien tukemi- nen: välitys-, neuvottelu- ja sovittelutoimet, yhteisten ja niukkojen luonnonvarojen teho- kas alueellinen hallinta, entisten taistelijoiden demobilisointi ja uudelleen sopeuttaminen yhteiskuntaan, lapsisotilasongelman ratkai- seminen sekä tarkoituksenmukaiset toimet vastuullisten rajojen asettamiseksi sotilas- menoille ja asekaupalle muun muassa tuke- malla sovittujen normien ja toimintasääntö- jen edistämistä ja noudattamista. Tässä yh- teydessä korostetaan erityisesti jalkaväki- miinojen vastaista toimintaa sekä käsiaseiden ja kevyiden aseiden liiallisen ja valvomatto- man leviämisen, laittoman kaupan ja keskit- tymisen estämistä.

4. Väkivaltaisissa selkkauksissa osapuolet toteuttavat kaikki tarkoituksenmukaiset toi- met väkivallan voimistumisen ehkäisemisek- si, sen alueellisen leviämisen rajoittamiseksi ja riitojen rauhanomaisen ratkaisun helpot- tamiseksi. Erityistä huomiota kiinnitetään sen varmistamiseen, että yhteistyöhön tarkoitet- tuja rahoitusvaroja käytetään kumppanuuden periaatteiden ja tavoitteiden mukaisesti ja et- tä varoja ei käytetä sotilaallisiin tarkoituksiin.

5. Selkkauksen jälkeisissä tilanteissa osa- puolet toteuttavat kaikki tarkoituksenmukai- set toimet helpottaakseen paluuta väkivallat- tomaan, vakaaseen ja pysyvään tilanteeseen. Osapuolet huolehtivat tarpeellisten yhteyksi- en luomisesta hätätoimien, ennalleensaatta- misen ja kehitysyhteistyön välille.

12 ARTIKLA

Yhteisön politiikkojen johdonmukaisuus ja niiden vaikutus tämän sopimuksen täytän- töönpanoon

Jos yhteisö aikoo toimivaltaansa käyttäes- sään toteuttaa toimenpiteen, jolla voi olla

vaikutusta AKT-valtioiden tämän sopimuk- sen tavoitteisiin liittyviin etuihin, se tiedottaa näille valtioille aikeistaan riittävän ajoissa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 96 artiklan soveltamista. Tätä tarkoitusta varten komis- sio antaa AKT-valtioiden sihteeristölle yhtä- aikaisesti tiedoksi tällaisia toimenpiteitä kos- kevan ehdotuksensa. AKT-valtiot voivat tar- vittaessa esittää tiedonsaantia koskevan pyynnön myös omasta aloitteestaan.

Neuvottelut käydään AKT-valtioiden pyynnöstä viipymättä, jotta niiden huoli ky- seisten toimenpiteiden vaikutuksista voidaan ottaa huomioon ennen lopullisen päätöksen tekemistä.

Tällaisten neuvottelujen jälkeen AKT-val- tiot voivat lisäksi toimittaa huolenaiheensa mahdollisimman pian kirjallisina yhteisölle ja tehdä ehdotuksia muutoksiksi, joilla huo- lenaiheisiin olisi vastattava.

Jos yhteisö ei suostu AKT-valtioiden ehdo- tuksiin, se antaa niille mahdollisimman pian asiasta tiedon ja perustelee kantansa.

Lisäksi AKT-valtioille annetaan riittävät tiedot tällaisten päätösten voimaantulosta, mahdollisuuksien mukaan edeltäkäsin.

13 ARTIKLA

Maahanmuutto

1. Maahanmuuttokysymyksestä käydään perusteellista vuoropuhelua osana AKT-EU- kumppanuutta.

Osapuolet vahvistavat voimassa olevat, kansainvälisen oikeuden mukaiset velvoit- teensa ja sitoumuksensa ihmisoikeuksien kunnioittamiseksi ja kaikkinaisen alkuperään, sukupuoleen, rotuun, kieleen ja uskontoon perustuvan syrjinnän poistamiseksi.

2. Osapuolet ovat yhtä mieltä siitä, että kumppanuus tarkoittaa maahanmuuton osalta niiden alueella laillisesti asuvien kolmannen maan kansalaisten oikeudenmukaista kohte- lua, kotouttamispolitiikkaa, jonka tavoitteena

on oman maan kansalaisten oikeuksiin ver- rattavien oikeuksien myöntäminen ja velvol- lisuuksiin verrattavien velvollisuuksien edel- lyttäminen, syrjimättömyyden edistämistä ta- lous-, yhteiskunta- ja kulttuurielämässä sekä rasismin ja muukalaisvihan vastaisten toi- menpiteiden laatimista.

3. Kunkin jäsenvaltion alueellaan laillisesti työssä oleville AKT-valtioiden työntekijöille myöntämään kohteluun ei saa sisältyä min- käänlaista kansallisuuteen perustuvaa syrjin- tää työehtojen, palkkauksen ja irtisanomisen osalta suhteessa sen omiin kansalaisiin. Ku- kin AKT-valtio myöntää lisäksi vastaavanlai- sen syrjimättömyyskohtelun työntekijöille, jotka ovat jäsenvaltioiden kansalaisia.

4. Osapuolet katsovat, että köyhyyden vä- hentämiseen, elin- ja työolosuhteiden paran- tamiseen, työpaikkojen luomiseen ja koulu- tuksen kehittämiseen pyrkivät strategiat ta- soittavat osaltaan muuttovirtoja pitkällä aika- välillä.

Osapuolet ottavat kehitysstrategioissa sekä kansallisessa ja alueellisessa suunnittelussa huomioon muuttovirtoihin liittyvät rakenteel- liset rasitteet voidakseen tukea niiden aluei- den taloudellista ja yhteiskunnallista kehitys- tä, joista siirtolaiset ovat lähtöisin, ja vähen- tää köyhyyttä.

Yhteisö tukee kansallisten ja alueellisten yhteistyöohjelmien kautta AKT-valtioiden kansalaisten koulutusta omassa maassaan, toisessa AKT-valtiossa tai jäsenvaltiossa. Jos koulutus tapahtuu jäsenvaltiossa, sopimus- puolet huolehtivat siitä, että toimien tavoit- teena on AKT-valtioiden kansalaisten am- mattiin sijoittuminen omassa maassaan.

Osapuolet laativat erityisesti uusia viestin- tätekniikoita käyttämällä yhteistyöohjelmia helpottaakseen AKT-valtioiden opiskelijoi- den pääsyä koulutukseen.

5. a) Ministerineuvosto tarkastelee osana poliittista vuoropuhelua laittomaan siirtolai- suuteen liittyviä kysymyksiä luodakseen tar- peen mukaan keinot ennalta ehkäisevälle po- litiikalle.

b) Tässä yhteydessä osapuolet sopivat huo- lehtivansa erityisesti siitä, että yksilön oike- uksia ja ihmisarvoa kunnioitetaan kaikissa laittomien siirtolaisten palauttamista omaan maahansa koskevissa menettelyissä. Tällöin asianomaiset viranomaiset soveltavat tällai- siin henkilöihin heidän paluunsa helpottami- seksi välttämättömiä hallinnollisia järjestely- jä.

c) Lisäksi osapuolet sopivat seuraavaa:

i) kukin Euroopan unionin jäsenvaltio hy- väksyy niiden kansalaistensa palauttamisen ja takaisinoton, jotka oleskelevat laittomasti jonkin AKT-valtion alueella, ja ottaa heidät vastaan kyseisen valtion pyynnöstä ilman li- sämuodollisuuksia, ja kukin AKT-valtio hy- väksyy niiden kansalaistensa palauttamisen ja takaisinoton, jotka oleskelevat laittomasti jonkin Euroopan unionin jäsenvaltion alueel- la, ja ottaa heidät vastaan kyseisen jäsenval- tion pyynnöstä ilman lisämuodollisuuksia.

Jäsenvaltiot ja AKT-valtiot myöntävät kan- salaisilleen näihin tarkoituksiin asianmukai- set henkilöllisyystodistukset.

Euroopan unionin jäsenvaltioiden osalta tämän alakohdan velvoitteita sovelletaan ai- noastaan sellaisiin henkilöihin, joiden katso- taan yhteisön kannalta olevan niiden kansa- laisia Euroopan yhteisön perustamissopi- muksen julistuksessa N:o 2 esitetyn mukai- sesti. AKT-valtioiden osalta tämän kohdan velvoitteita sovelletaan ainoastaan sellaisiin henkilöihin, joiden katsotaan olevan niiden kansalaisia asianomaisen maan oikeusjärjes- telmän mukaisesti.

ii) Osapuolen pyynnöstä aloitetaan AKT- valtioiden kanssa neuvottelut sellaisten kah- denvälisten sopimusten tekemiseksi, joilla säännellään niiden kansalaisten takaisinottoa ja palauttamista koskevia erityisvelvoitteita; neuvottelut käydään hyvässä uskossa ja kan- sainvälisen oikeuden asiaa koskevat säännöt asianmukaisesti huomioon ottaen. Näillä so- pimuksilla säännellään myös kolmannen maan kansalaisten ja kansalaisuutta vailla olevien henkilöiden takaisinottojärjestelyjä, jos jokin osapuoli katsoo sen tarpeelliseksi.

Tällaisissa sopimuksissa vahvistetaan kyseis- ten järjestelyjen piiriin kuuluvia henkilöryh- miä koskevat yksityiskohdat sekä niihin kuu- luvien henkilöiden takaisinottoa ja palautta- mista koskevat yksityiskohtaiset säännöt.

AKT-valtioille annetaan tarkoituksenmu- kaista apua näiden sopimusten täytäntöön panemiseksi.

iii) Tässä c kohdassa 'osapuolella' tarkoite- taan yhteisöä, mitä tahansa yhteisön jäsenval- tiota ja mitä tahansa AKT-valtiota.

2. OSA:

INSTITUTIONAALISET MÄÄRÄYKSET

14 ARTIKLA

Yhteiset toimielimet

Tämän sopimuksen toimielimiä ovat minis- terineuvosto, suurlähettiläskomitea ja yhtei- nen edustajakokous.

15 ARTIKLA

Ministerineuvosto

1. Ministerineuvoston muodostavat Euroo- pan Unionin neuvoston ja Euroopan yhteisö- jen komission jäsenet sekä yksi jäsen kunkin AKT-valtion hallituksesta.

Ministerineuvoston puheenjohtajana toimi- vat vuorotellen Euroopan unionin neuvoston jäsen ja jonkin AKT-valtion hallituksen jä- sen.

Neuvosto kokoontuu puheenjohtajansa aloitteesta yleensä kerran vuodessa ja aina tarvittaessa sekä käsiteltävien asioiden kan- nalta tarkoituksenmukaisessa muodossa ja maantieteellisessä kokoonpanossa.

2. Ministerineuvoston tehtävänä on

a) johtaa poliittista vuoropuhelua,

b) hyväksyä politiikan suuntaviivat ja tehdä

tämän sopimuksen määräysten täytäntöön panemiseksi tarvittavat päätökset, erityisesti tämän sopimuksen erityisalojen tai minkä ta- hansa muun, merkitykselliseksi osoittautuvan alan kehitysstrategioiden sekä menettelyjen osalta,

c) tarkastella kaikkia tämän sopimuksen te- hokasta ja toimivaa täytäntöönpanoa tai sen tavoitteiden saavuttamista haittaavia kysy- myksiä ja ratkaista ne, ja

d) huolehtia neuvottelumekanismien moit- teettomasta toiminnasta.

3. Ministerineuvosto tekee päätöksensä osa- puolten yhteisellä sopimuksella. Ministerineu- voston päätökset katsotaan päteviksi ainoas- taan, jos puolet Euroopan unionin neuvoston jäsenistä, yksi komission jäsen ja kaksi kol- masosaa AKT-valtioiden hallituksia edustavis- ta jäsenistä on läsnä. Jos jokin ministerineu- voston jäsen on estynyt osallistumasta, hän voi lähettää tilalleen edustajan. Edustajalla on kaikki edustamansa jäsenen oikeudet.

Ministerineuvosto voi tehdä osapuolia sito- via päätöksiä ja antaa päätöslauselmia, suosi- tuksia ja lausuntoja. Se tarkastelee yhteisen edustajakokouksen antamia päätöslauselmia ja suosituksia ja ottaa ne huomioon.

Ministerineuvosto käy jatkuvaa vuoropuhe- lua sosiaalisten ja taloudellisten kumppanei- den edustajien sekä muiden AKTvaltioiden ja EU:n kansalaisyhteiskunnan toimijoiden kanssa. Tätä tarkoitusta varten voidaan sen kokousten ohessa järjestää kuulemisia.

4. Ministerineuvosto voi siirtää toimival- taansa suurlähettiläskomitealle.

5. Ministerineuvosto vahvistaa työjärjes- tyksensä kuuden kuukauden kuluessa tämän sopimuksen voimaantulosta.

16 ARTIKLA

Suurlähettiläskomitea

1. Suurlähettiläskomitea muodostuu kunkin jäsenvaltion pysyvästä edustajasta Euroopan

Unionissa ja komission edustajasta sekä kun- kin AKT-valtion Euroopan Unionissa olevan edustuston päälliköstä.

Suurlähettiläskomitean puheenjohtajana toimivat vuorotellen yhteisön nimeämä jä- senvaltion pysyvä edustaja ja AKT- valtioiden nimeämä AKT-valtion edustuston päällikkö.

2. Komitea avustaa ministerineuvostoa sen tehtävien hoidossa ja suorittaa neuvoston sil- le antamat toimeksiannot.

Tähän liittyen se seuraa tämän sopimuksen täytäntöönpanoa ja siinä asetettujen tavoittei- den saavuttamista.

Suurlähettiläskomitea kokoontuu säännölli- sesti, erityisesti valmistellakseen neuvoston istuntoja, ja aina tarvittaessa.

3. Komitea vahvistaa työjärjestyksensä kuuden kuukauden kuluessa tämän sopimuk- sen voimaantulosta.

17 ARTIKLA

Yhteinen edustajakokous

1. Yhteinen edustajakokous muodostuu yh- tä monesta EU:n ja AKT-valtioiden edusta- jasta. Yhteisen edustajakokouksen jäsenet ovat Euroopan parlamentin jäseniä ja kunkin AKT-valtion parlamentin jäseniä tai, jos tä- mä ei ole mahdollista, kunkin AKT-valtion parlamentin nimeämiä edustajia. Jos maassa ei ole parlamenttia, asiaomaisen AKT-valtion edustajan osallistumiselle on saatava yhteisen edustajakokouksen ennakolta antama hyväk- syntä.

2. Yhteisen edustajakokouksen tehtävä neuvoa-antavana elimenä on

– edistää demokratiakehitystä vuoropuhe- lun ja kuulemisen kautta,

– lisätä Euroopan unionin ja AKT- valtioiden kansojen keskinäistä ymmärrystä sekä yleistä tietoisuutta kehitysasioista,

– keskustella kehitykseen ja AKT–EU- kumppanuuteen liittyvistä kysymyksistä,

– antaa päätöslauselmia sekä suosituksia ministerineuvostolle tämän sopimuksen ta- voitteiden saavuttamiseksi.

3. Yhteinen edustajakokous kokoontuu kahdesti vuodessa vuorotellen Euroopan unionin alueella ja jossain AKT-valtiossa jär- jestettävään täysistuntoon. EU:n jäsenvaltioi- den ja AKT-valtioiden parlamenttien jäsen- ten välisiä kokouksia voidaan järjestää aluei- den ja sitä pienempien yksiköiden tasolla alueellisen yhdentymisen vahvistamiseksi ja kansallisten parlamenttien välisen yhteistyön edistämiseksi.

Yhteinen edustajakokous pitää yllä sään- nöllisiä yhteyksiä AKT-valtioiden ja EU:n taloudellisten ja sosiaalisten kumppaneiden edustajien ja muiden kansalaisyhteiskunnan toimijoiden kanssa saadakseen selville hei- dän näkemyksensä tämän sopimuksen tavoit- teiden saavuttamisesta.

4. Yhteinen edustajakokous vahvistaa työ- järjestyksensä kuuden kuukauden kuluessa tämän sopimuksen voimaantulosta.

3. OSA:

YHTEISTYÖSTRATEGIAT

18 ARTIKLA

Yhteistyöstrategiat perustuvat kehitysstra- tegioihin sekä taloudelliseen ja kaupalliseen yhteistyöhön, jotka ovat toisiinsa sidoksissa ja toisiaan täydentäviä. Osapuolet huolehtivat siitä, että molemmilla edellä mainituilla aloil- la toteutettavat toimet ovat toisiaan vahvista- via.

I OSASTO KEHITYSSTRATEGIAT 1 LUKU:

YLEINEN TOIMINTAKEHYS

19 ARTIKLA

Periaatteet ja tavoitteet

1. AKT–EY-yhteistyön päätavoitteita ovat köyhyyden vähentäminen ja lopulta sen pois- taminen, kestävä kehitys ja AKT-valtioiden asteittainen integroituminen maailmantalou- teen. Tähän liittyen yhteistyön toimintakehys ja suuntaviivat määritellään kunkin AKT- valtion olosuhteiden mukaan, niillä ediste- tään talous- ja yhteiskuntauudistusten paikal- listason itsehallintaa sekä yksityissektorin ja kansalaisyhteiskunnan toimijoiden ottamista mukaan kehitysprosessiin.

2. Yhdistyneiden Kansakuntien konferens- sien päätöslauselmat sekä kansainvälisellä ta- solla sovitut tavoitteet ja toimintaohjelmat samoin kuin niiden jatkotoimet muodostavat kehitystä koskevien periaatteiden perustan yhteistyössä.

Yhteistyössä otetaan huomioon myös kehi- tysyhteistyön kansainväliset tavoitteet erityi- sen huomion ollessa kehityksen laatua ja määrää osoittavien indikaattoreiden käyt- töönotossa.

3. Kunkin AKT-valtion hallitukset ja valti- osta riippumattomat toimijat käyvät keskus- teluja maan kehittämisstrategioista ja yhteis- kunnan siihen antamasta tuesta.

20 ARTIKLA

Lähestymistapa

AKT–EY-kehitysyhteistyön tavoitteisiin pyritään kokonaisvaltaisten strategioiden avulla, joissa yhdistyvät taloudelliset, yhteis- kunnalliset, kulttuuriset, ympäristöön liitty- vät ja institutionaaliset tekijät, joita on hallit- tava paikallisesti. Yhteistyöllä luodaan siten

yhtenäinen, toiminnan mahdollistava tukike- hys AKT-valtioiden omille kehitysstrategi- oille, millä varmistetaan eri tekijöiden väli- nen täydentävyys ja vuorovaikutus. Tätä taustaa vasten ja osana AKT-valtioiden kehi- tyspolitiikkoja ja uudistuksia AKT–EY- yhteistyöstrategioilla pyritään

a) saavuttamaan nopea ja kestävä, työpaik- koja luova talouskasvu, kehittämään yksi- tyissektoria, edistämään työllisyyttä, paran- tamaan tuottavaan taloudelliseen toimintaan pääsyä ja tuotantoresurssien saantia sekä edistämään alueellista yhteistyötä ja yhden- tymistä,

b) edistämään yksilön ja yhteiskunnan ke- hitystä sekä huolehtimaan siitä, että kasvun tulokset jaetaan laajasti ja oikeudenmukaises- ti, samoin kuin edistämään sukupuolten tasa- arvoa,

c) edistämään yhteisöjen kulttuuriarvoja ja niiden erityistä vuorovaikutusta eri taloudel- listen, poliittisten ja yhteiskunnallisten teki- jöiden kanssa,

d) edistämään institutionaalisia uudistuksia ja instituutioiden kehittämistä, vahvistamaan demokratian, hyvän hallintotavan sekä te- hokkaan ja kilpailukykyisen markkinatalou- den vakiinnuttamisen edellyttämiä instituuti- oita sekä parantamaan kehityksen ja kump- panuuden toimintaedellytyksiä, ja

e) edistämään ympäristön kannalta kestävää kehitystä, uudentumista ja parhaita toiminta- tapoja sekä luonnonvarojen säilyttämistä.

2. Seuraavat aihepiirit tai monialaiset ai- heet otetaan järjestelmällisesti huomioon kaikilla yhteistyöaloilla: sukupuoli- ja ympä- ristökysymykset sekä instituutioiden ja toi- mintaedellytysten kehittäminen. Näille aloille voidaan myös myöntää yhteisön tukea.

3. Kehitysyhteistyön tavoitteita ja strategi- oita, erityisesti alakohtaisia politiikkoja ja strategioita koskevista yksityiskohtaisista asiakirjoista laaditaan yhteenveto, jossa an- netaan yhteistyön erityisaloja tai osa-alueita koskevia toimintaohjeita. Ministerineuvosto

voi tarkistaa, tarkastella ja/tai muuttaa näitä asiakirjoja kehitysrahoitusyhteistyön AKT– EY-komitean tekemän suosituksen perusteel- la.

2 LUKU: TUKIALAT 1 JAKSO:

TALOUSKEHITYS

21 ARTIKLA

Investoinnit ja yksityissektorin kehittäminen

1. Yhteistyöllä tuetaan tarvittavia taloudel- lisia ja institutionaalisia uudistuksia ja poli- tiikkoja kansallisella ja/tai alueellisella tasol- la, ja niillä pyritään luomaan yksityisinves- tointeja suosiva toimintaympäristö ja teke- mään yksityissektorista dynaaminen, elinkel- poinen ja kilpailukykyinen. Lisäksi yhteis- työllä tuetaan

a) julkisen ja yksityisen sektorin välisen vuoropuhelun ja yhteistyön edistämistä,

b) yrittäjyyteen liittyvän osaamisen ja liike- toimintakulttuurin kehittämistä,

c) yksityistämistä ja yritystoiminnan uudis- tamista, sekä

d) sovittelu- ja välimiesmenettelyjen kehit- tämistä ja ajanmukaistamista.

2. Yhteistyöllä tuetaan myös sekä viralli- sella että epävirallisella sektorilla toimiville yksityisyrityksille tarkoitettujen rahoituspal- velujen ja muiden palvelujen laadun, tarjon- nan ja saannin parantamista

a) ohjaamalla ja houkuttelemalla sekä koti- että ulkomaisten yksityissäästöjen virtoja yk- sityisyritysten rahoittamiseen tukemalla ny- kyaikaisen rahoitussektorin, myös pääoma- markkinoiden, rahoituslaitosten ja kestävien mikrorahoitustoimien, kehittämiseen tähtää- vää politiikkaa,

b) kehittämällä ja lujittamalla liikealan in- stituutioita ja välittäjäorganisaatioita, yhdis- tyksiä, kauppakamareita ja yksityissektorin paikallisia tarjoajia, jotka tukevat ja toimitta- vat yrityksille muita kuin rahoituspalveluja, esimerkiksi ammatillisia, teknisiä, liikkeen- johdollisia, koulutuksellisia ja kaupallisia tu- kipalveluja, sekä

c) tukemalla instituutioita, ohjelmia, toimia ja aloitteita, joilla edistetään kaikkiin liik- keenjohdon osa-alueisiin liittyvien teknolo- gioiden, taitotiedon ja parhaiden käytäntei- den kehittämistä ja siirtoa.

3. Yhteistyöllä edistetään liiketoiminnan kehittämistä tarjoamalla rahoitusta, takuu- järjestelyjä ja teknistä tukea, joiden tarkoi- tuksena on rohkaista ja tukea dynaamisten, elinkelpoisten ja kilpailukykyisten yritysten samoin kuin rahoituksen välittäjien, kuten kehitysrahoitukseen ja pääomasijoittami- seen erikoistuneiden laitosten, sekä liisaus- yhtiöiden perustamista, laajentamista, toi- minnan monipuolistamista, tervehdyttämis- tä, rakenteen uudistamista, nykyaikaista- mista tai yksityistämistä kaikilla talouselä- män sektoreilla

a) luomalla ja/tai vahvistamalla pääoman sijoittamiseen käytettäviä rahoitusvälineitä,

b) parantamalla keskeisten panosten kuten liike-elämän tietopalvelujen, neuvonnan ja teknisen avun saantia,

c) edistämällä vientitoimintaa erityisesti kehittämällä toimintaedellytyksiä kaikilla kauppaan liittyvillä aloilla, ja

d) rohkaisemalla yritysten välisiä, myös kansallisella, alueellisella ja AKT–EU-tasolla tapahtuvaa teknologian ja taitotiedon siirtoa edellyttäviä kytkentöjä, verkostoja ja yhteis- työtä sekä AKT–EY-kehitysyhteistyön ta- voitteiden ja suuntaviivojen mukaisia kump- panuuksia ulkomaisten yksityissijoittajien kanssa.

4. Yhteistyöllä tuetaan mikroyritysten ke- hittämistä parantamalla rahoituspalvelujen ja muiden palvelujen saantia, niiden kehittämis-

tä koskevan tarkoituksenmukaisen politiikan ja sääntelykehyksen avulla sekä tarjoamalla mikrorahoituksen parhaita käytänteitä koske- via koulutus- ja tietopalveluja.

5. Investointeja ja yksityissektorin kehittä- mistä tuetaan yhdistämällä makro-, meso- ja mikrotaloustason toimia ja aloitteita.

22 ARTIKLA

Makrotaloudelliset ja rakenteelliset uudis- tukset ja politiikat

1. Yhteistyöllä tuetaan AKT-valtioita seu- raavien toimien toteuttamisessa:

a) makrotalouden kasvu ja vakauttaminen harjoittamalla kurinalaista finanssi- ja raha- politiikkaa, joka hidastaa inflaatiota, parantaa ulkoista tasapainoa ja julkisen talouden ra- hoitusasemaa, vahvistaa julkisen talouden hoidon kurinalaisuutta, lisää julkisen talou- den avoimuutta ja tehokkuutta sekä parantaa finanssipolitiikan laatua, oikeudenmukaisuut- ta ja rakennetta, ja

b) rakennepolitiikat, joiden tavoitteena on vahvistaa eri toimijoiden, erityisesti yksityis- sektorin asemaa sekä kehittää toimintaympä- ristöä yritysten ja investointien määrän sekä työllisyyden lisäämiseksi, samoin kuin

i) kaupan ja valuuttakurssijärjestelmien va- pauttaminen sekä vaihtotaseen erien vaihdet- tavuuden toteuttaminen kunkin maan erityis- olosuhteet huomioon ottaen,

ii) työ- ja tavaramarkkinoiden uudistusten tukeminen,

iii) sellaisten rahoitusjärjestelmiä koskevi- en uudistusten tukeminen, joiden avulla voi- daan kehittää elinkelpoisia pankki- ja muita järjestelmiä, pääomamarkkinoita ja rahoitus- palveluja, myös mikrorahoitusta,

iv) yksityisten ja julkisten palvelujen laa- dun parantaminen, ja

v) alueellisen yhteistyön sekä talous- ja ra- hapolitiikkojen asteittaisen yhdentymisen tu- keminen.

2. Talouspolitiikan ja rakennesopeutusoh- jelmien suunnittelussa otetaan huomioon asi- anomaisten maiden yhteiskunnallis-poliittinen tausta ja institutionaaliset valmiudet, sillä var- mistetaan ohjelmien köyhyyden vähentämistä ja sosiaalipalvelujen saantia edistävä vaikutus, ja se perustuu seuraaville periaatteille:

a) AKT-valtioilla on ensisijainen vastuu ratkaistavien ongelmien analysoimisesta sekä uudistusten suunnittelusta ja toteutuksesta,

b) tukiohjelmat mukautetaan kunkin AKT- valtion tilanteeseen, ja niissä otetaan huomi- oon näiden valtioiden yhteiskuntaolot, kult- tuuri ja ympäristö,

c) AKT-valtioiden oikeus määritellä kehi- tystä koskevien strategioiden ja painopistei- den suunta ja järjestys tunnustetaan ja sitä kunnioitetaan,

d) uudistusten tahdin on oltava realistinen sekä kunkin AKT-valtion edellytysten ja voi- mavarojen mukainen, ja

e) vahvistetaan taloudellisia ja yhteiskun- nallisia uudistuksia ja politiikkoja koskevaa, kansalaisille suunnattua tiedotusta.

23 ARTIKLA

Talouden eri sektorien kehittäminen

Yhteistyöllä tuetaan kestävän kehityksen politiikkaa, institutionaalisia uudistuksia ja tarpeellisia investointeja, joilla varmistetaan oikeudenmukaisuus tuotantotoimintaan pää- syssä ja tuotantoresurssien saannissa. Erityi- sesti tuetaan

a) sellaisten koulutusjärjestelmien kehittä- mistä, joiden avulla tuottavuutta voidaan pa- rantaa sekä virallisilla että epävirallisilla sek- toreilla,

b) pääomaa, luottoja ja maa-omaisuutta eri- tyisesti omistusoikeuden ja maan käytön osalta,

c) sellaisten maaseutustrategioiden laati- mista, joilla pyritään luomaan kehys osallis- tuvalle ja hajautetulle suunnittelulle sekä re- surssien jakamiselle ja hallinnalle,

d) maatalouden tuotantostrategioita, kan- sallisia ja alueellisia elintarviketurvapolitiik- koja, vesivarojen, kalatalouden ja meren luonnonvarojen kestävää kehitystä AKT- valtioiden yksinomaisilla talousvyöhykkeillä; yhteisön ja AKT-valtioiden välillä mahdolli- sesti neuvoteltavissa kalastusalan sopimuk- sissa on otettava tämän alan kehitysstrategiat asianmukaisesti huomioon,

e) talouden ja tekniikan infrastruktuuria ja palveluja, myös liikennettä, televiestintäjär- jestelmiä ja viestintäpalveluja, sekä tietoyh- teiskunnan kehittämistä,

f) kilpailukykyisen teollisuuden, kaivos- toiminnan ja energia-alan kehittämistä roh- kaisemalla yksityissektorin osallistumista ja kehittämistä,

g) kaupan kehittämistä, myös oikeudenmu- kaisen kaupan edistämistä,

h) yritysten, rahoitus- ja pankkialan sekä puiden palvelualojen kehittämistä,

i) matkailun kehittämistä,

j) tieteen, tekniikan ja tutkimuksen infra- struktuurin ja palvelujen kehittämistä, myös uusien teknologioiden parantamista, siirtoa ja käyttöönottoa, ja

k) tuotannonalojen toimintaedellytysten vahvistamista erityisesti julkisella ja yksityi- sellä sektorilla.

24 ARTIKLA

Matkailu

Yhteistyöllä pyritään matkailualan kestä- vään kehittämiseen AKT-valtioissa ja niiden

alueita pienemmissä yksiköissä tunnustamal- la matkailun kasvava merkitys AKT- valtioiden palvelualan kasvulle ja niiden osuuden laajenemiselle maailmankaupasta, sen kyky vireyttää talouden muita sektoreita ja siihen sisältyvät mahdollisuudet vaikuttaa köyhyyden poistamiseen.

Yhteistyöohjelmilla ja -hankkeilla tuetaan AKT-valtioiden pyrkimyksiä oikeudellisen ja institutionaalisen kehyksen luomiseksi ja ke- hittämiseksi, niiden edellytyksiä laatia ja panna täytäntöön matkailualan kestävän ke- hityksen politiikkoja ja ohjelmia sekä muun muassa alan kilpailuaseman parantamista eri- tyisesti pienten ja keskisuurten yritysten osal- ta, investointien tukemista ja edistämistä, tuotekehitystä, myös AKT-valtioiden alkupe- räiskulttuurien kehittämistä, sekä matkai- lualan ja talouden muiden sektorien välisten kytkentöjen vahvistamista.

2 JAKSO:

SOSIAALIALAN JA YKSILÖN KEHITYS

25 ARTIKLA

Sosiaalialan kehittäminen

1. Yhteistyöllä tuetaan AKT-valtioiden pyr- kimyksiä kehittää yleisiä ja alakohtaisia poli- tiikkoja ja uudistuksia, joilla parannetaan pe- rusinfrastruktuurin ja -sosiaalipalvelujen katta- vuutta, laatua ja saantia sekä otetaan huomioon paikalliset tarpeet ja yhteiskunnan kaikkein huono-osaisimpien erityistarpeet sekä vähen- netään siten eriarvoisuutta näiden palvelujen saannin osalta. Erityistä huomiota kiinnitetään sen varmistamiseen, että yhteiskunnan varoja käytetään riittävässä määrin sosiaalialalla. Täs- sä yhteydessä yhteistyöllä pyritään

a) parantamaan yleissivistävää ja ammatil- lista koulutusta sekä kehittämään teknisiä toimintaedellytyksiä ja taitoja,

b) parantamaan terveydenhoitojärjestelmiä ja ravitsemusta, poistamaan nälkä ja aliravit-

semus sekä huolehtimaan riittävästä elintar- vikkeiden tarjonnasta ja elintarviketurvasta,

c) sisällyttämään väestökysymykset kehi- tysstrategioihin lisääntymiseen liittyvän ter- veyden, perusterveydenhuollon ja perhe- suunnittelun parantamiseksi sekä naisten su- kupuolielinten silpomisen ehkäisemiseksi,

d) edistämään HI-viruksen ja aidsin torjun- taa,

e) parantamaan talousveden saatavuutta ja puhtaan veden saantia sekä huolehtimaan asianmukaisesta viemäröinnistä,

f) varmistamaan, että kaikille on tarjolla heidän maksukykynsä mukainen ja riittävä suoja tukemalla kustannuksiltaan alhaisia ja vähätuloisille tarkoitettuja asunto-ohjelmia ja parantamalla kaupunkisuunnittelua, sekä

g) rohkaisemaan sosiaalisen vuoropuhelun tarjoamien osallistumiskeinojen edistämistä ja sosiaalisten perusoikeuksien kunnioitta- mista.

2. Yhteistyöllä tuetaan myös sosiaalialan toimintaedellytysten kehittämistä, kuten sosi- aalipolitiikan suunnittelua sekä sosiaalialan hankkeiden ja ohjelmien nykyaikaisia johta- mismenetelmiä koskevia koulutusohjelmia, tekniseen innovointiin ja tutkimukseen kan- nustavia politiikkoja, paikallisen asiantunte- muksen kehittämistä ja kumppanuuksien edistämistä sekä kansallisen ja/tai alueellisen tason pyöreän pöydän keskusteluja.

3. Yhteistyöllä edistetään ja tuetaan sosiaa- liseen suojeluun ja sosiaaliturvaan liittyvien politiikkojen ja järjestelmien kehittämistä ja täytäntöönpanoa sosiaalisen yhteenkuulu- vuuden vahvistamiseksi sekä oman avun ja yhteisöllisen yhteisvastuun edistämiseksi. Tuen antamisessa keskitytään muun muassa taloudelliseen yhteisvastuuseen perustuvien aloitteiden kehittämiseen erityisesti perusta- malla paikalliset tarpeet ja toimijat huomioon ottavia sosiaalialan kehitysrahastoja.

26 ARTIKLA

Nuoriso

Yhteistyöllä tuetaan myös johdonmukaisen ja kattavan politiikan laatimista nuorten voi- mavarojen hyödyntämiseksi, jotta he yhteis- kuntaan paremmin sopeutuneina voisivat hyödyntää kykyjään täysimääräisesti. Tässä yhteydessä yhteistyöllä tuetaan politiikkoja, toimenpiteitä ja toimintaa, joiden tavoitteena on

a) suojella lasten ja nuorten, erityisesti tyt- töjen oikeuksia,

b) edistää nuorten taitoja, energiaa, kekse- liäisyyttä ja kykyjä heidän taloudellisten, yh- teiskunnallisten ja kulttuuristen mahdolli- suuksiensa vahvistamiseksi ja työllistymis- mahdollisuuksiensa lisäämiseksi tuotannolli- sella alalla,

c) auttaa yhteiskunnan instituutioita anta- maan lapsille mahdollisuus kehittää fyysisiä, psyykkisiä, sosiaalisia ja taloudellisia voima- varojaan, ja

d) sopeuttaa selkkausten jälkeisissä olosuh- teissa elävät lapset uudelleen yhteiskuntaan kuntoutusohjelmien avulla.

27 ARTIKLA

Kulttuurin kehittäminen

Kulttuurialan yhteistyöllä pyritään

a) sisällyttämään kulttuuriulottuvuus kaik- kiin kehitysyhteistyön tasoihin,

b) tunnustamaan, säilyttämään ja edistä- mään kulttuuriin perustuvia arvoja ja identi- teettejä kulttuurien välisen vuoropuhelun mahdollistamiseksi,

c) tunnustamaan, säilyttämään ja edistä- mään kulttuuriperinnön arvoa ja tukemaan alan toimintaedellytysten kehittämistä, ja

d) kehittämään kulttuuriteollisuutta ja pa- rantamaan kulttuurihyödykkeiden ja -pal- velujen markkinoille pääsyä.

3 JAKSO:

ALUEELLINEN YHTEISTYÖ JA YHDENTYMINEN

28 ARTIKLA

Yleinen lähestymistapa

Yhteistyöllä tuetaan tehokkaasti niiden ta- voitteiden ja painopisteiden toteutumista, jotka ATK-valtiot ovat asettaneet itselleen osana alueiden ja tätä pienempien yksiköiden yhteistyötä ja yhdentymistä, alueiden välinen ja AKT-valtioiden keskinäinen yhteistyö mukaan luettuina. Alueelliseen yhteistyöhön voivat osallistua myös merentakaiset maat ja alueet sekä syrjäisimmät alueet. Tässä yhtey- dessä yhteistyötuella pyritään

a) edistämään AKT-valtioiden asteittaista integroitumista maailmantalouteen,

b) nopeuttamaan taloudellista yhteistyötä ja kehitystä AKT-valtioiden alueilla ja niiden välillä,

c) edistämään henkilöiden, tavaroiden, pal- velujen, pääoman, työvoiman ja teknologian vapaata liikkuvuutta AKT-valtioiden kesken,

d) nopeuttamaan AKT-valtioiden talouksi- en monipuolistumista sekä alueita ja sitä pie- nempiä yksiköitä koskevien yhteistyöpoli- tiikkojen koordinointia ja yhdenmukaistamis- ta, ja

e) edistämään ja laajentamaan AKT- valtioiden sisäistä ja niiden välistä kauppaa sekä kauppaa kolmansien maiden kanssa.

29 ARTIKLA

Alueellinen taloudellinen yhdentyminen

Alueellista taloudellista yhdentymistä kos- kevalla yhteistyöllä tuetaan

a) seuraavien tahojen toimintaedellytysten kehittämistä ja vahvistamista:

i) AKT-valtioiden alueellisen yhteistyön ja yhdentymisen edistämiseksi perustamat alu- eellista yhdentymistä toteuttavat instituutiot ja järjestöt, ja

ii) kansalliset hallinnot ja parlamentit alueellista yhdentymistä koskevissa kysy- myksissä,

b) vähiten kehittyneiden AKT-valtioiden osallistumista alueellisten markkinoiden luomiseen ja siitä saatavien hyötyjen jaka- mista,

c) alakohtaisten uudistuspolitiikkojen täy- täntöönpanoa aluetasolla,

d) kaupan ja maksujen vapauttamista,

e) rajat ylittävien, sekä kotimaisten että ul- komaisten investointien sekä muiden aluei- den tai tätä pienempien yksiköiden taloudel- lista yhdentymistä koskevien aloitteiden edis- tämistä, ja

f) alueellisesta yhdentymisestä johtuvien siirtymäkauden nettokustannusten aiheutta- mien vaikutusten huomioon ottamista jul- kisyhteisöjen tuloissa ja maksutaseessa.

30 ARTIKLA

Alueellinen yhteistyö

1. Alueellisen yhteistyön alalla tuetaan monia, hyvin erilaisia toiminnallisia ja aihe- piirikohtaisia aloja, joilla ratkotaan erityisesti yhteisiä ongelmia ja hyödynnetään mittakaa- vaetuja, kuten

a) infrastruktuuria, erityisesti liikenteen ja tietoliikenteen aloilla, sen käyttövarmuutta ja siihen liittyviä palveluja, myös alueellisten mahdollisuuksien kehittämistä tieto- ja vies- tintätekniikan alalla,

b) ympäristöä, vesivarojen hallintaa ja energia-alaa,

c) terveyttä sekä yleissivistävää ja ammatil- lista koulutusta,

d) tutkimusta ja teknologista kehittämistä,

e) suuronnettomuuksiin varautumista ja niiden vaikutusten lieventämistä koskevia alueellisia aloitteita, ja

f) muita aloja, kuten asevalvontaa sekä huumeiden, järjestäytyneen rikollisuuden, rahanpesun, lahjonnan ja korruption torjun- taa.

2. Yhteistyöllä tuetaan myös AKT-valtioi- den välisiä ja niiden sisäisiä yhteistyöjärjes- telyjä ja -aloitteita.

3. Yhteistyöllä helpotetaan alueellisen po- liittisen vuoropuhelun edistämistä ja kehittä- mistä seuraavilla aloilla: selkkausten estämi- nen ja ratkaiseminen, ihmisoikeudet ja de- mokratisointi sekä kehityksen eri toimijoiden välinen vaihto, verkottuminen ja liikkuvuu- den edistäminen erityisesti kansalaisyhteis- kunnassa

4 JAKSO:

AIHEPIIRIKOHTAISET JA LÄPILEIK- KAAVAT KYSYMYKSET

31 ARTIKLA

Sukupuolikysymykset

Yhteistyöllä autetaan vahvistamaan sellai- sia politiikkoja ja ohjelmia, joilla paranne- taan ja laajennetaan miesten ja naisten yh- denvertaista osallistumista sekä pyritään varmistamaan se kaikilla politiikan, talouden, yhteiskunnan ja kulttuurin osa-aloilla. Yh- teistyöllä parannetaan kaikkien niiden resurs- sien saantia, joita naiset tarvitsevat perusoi- keuksiensa hyödyntämiseksi täysimääräises- ti. Yhteistyöllä luodaan erityisesti tarkoituk- senmukainen kehys

a) sukupuolisensitiivisen lähestymistavan ja sukupuolikysymysten sisällyttämiseksi kaikkiin kehitysyhteistyön tasoihin, myös ta-

louspolitiikkaan, strategioihin ja toimiin, se- kä

b) naisia suosivien erityistoimenpiteiden käyttöönoton rohkaisemiseksi, esimerkiksi:

i) osallistuminen kansalliseen ja paikalli- seen politiikantekoon,

ii) tuki naisjärjestöille,

iii) perussosiaalipalvelujen, erityisesti yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen, terveydenhoidon ja perhesuunnittelun saanti,

iv) tuotantoresurssien, erityisesti maaomai- suuden ja luoton saanti sekä työmarkkinoille pääsy, ja

v) naisten ottaminen erityisellä tavalla huomioon hätäapu- ja jälleenrakennustoimis- sa.

32 ARTIKLA

Ympäristö ja luonnonvarat

1. Yhteistyössä ympäristönsuojelun sekä luonnonvarojen kestävän käytön ja hallinnan aloilla pyritään

a) ottamaan huomioon ympäristön kestävä kehitys kaikilla kehitysyhteistyön osa- alueilla sekä eri toimijoiden toteuttamissa tu- kiohjelmissa ja -hankkeissa,

b) kehittämään ja/tai vahvistamaan ympä- ristönhoidon tieteellisiä, teknisiä, inhimillisiä ja institutionaalisia toimintaedellytyksiä kaikkien ympäristöalan toimijoiden edun mukaisesti,

c) tukemaan erityistoimia ja -järjestelyjä, joilla ratkotaan kestävän kehityksen kannalta kriittisiä kysymyksiä, ja ottamaan huomioon nykyiset ja myöhemmin tehtävät, mineraali- ja luonnonvaroja koskevat alueelliset ja kan- sainväliset sitoumukset, jotka koskevat esi- merkiksi

i) trooppisia metsiä, vesivaroja, rannikkojen ja meren luonnonvaroja sekä kalavaroja, luon-

nonvaraista kasvistoa ja eläimistöä, maalaji- kerrostumia ja luonnon monimuotoisuutta,

ii) herkästi haavoittuvien ekosysteemien (esim. koralliriuttojen) suojelua,

iii) uusiutuvia energialähteitä, erityisesti aurinkoenergiaa ja energiatehokkuutta,

iv) maaseudun ja kaupunkien kestävää ke- hittämistä,

v) aavikoitumista, kuivuutta ja metsien hä- viämistä,

vi) innovatiivisten ratkaisujen kehittämistä kaupunkien ympäristöongelmiin, ja vii) kes- tävään kehitykseen perustuvan matkailun edistämistä,

d) ottamaan huomioon vaarallisen jätteen kuljetus- ja käsittelykysymykset.

2. Yhteistyössä otetaan huomioon myös

a) pienten AKT-saarivaltioiden haavoittu- vuus erityisesti ilmastonmuutoksen aiheut- taman uhan suhteen,

b) kuivuus- ja aavikoitumisongelman pa- heneminen erityisesti vähiten kehittyneissä ja sisämaavaltioissa, ja

c) instituutioiden ja toimintaedellytysten kehittäminen.

33 ARTIKLA

Instituutioiden ja toimintaedellytysten kehit- täminen

1. Yhteistyössä otetaan järjestelmällisesti huomioon institutionaaliset näkökohdat, ja sillä tuetaan AKT-valtioiden pyrkimyksiä kehittää ja vahvistaa sellaisia rakenteita, in- stituutioita ja menettelyjä, joiden avulla

a) edistetään ja tuetaan demokratiaa, ihmis- arvoa, sosiaalista oikeudenmukaisuutta ja moniarvoisuutta yhteiskuntien sisäistä ja keskinäistä monimuotoisuutta kunnioittaen,

b) edistetään ja tuetaan kaikkien ihmisoi- keuksien ja perusvapauksien yleismaailmal- lista ja ehdotonta kunnioittamista ja suojelua,

c) kehitetään ja vahvistetaan oikeusvaltiota ja parannetaan oikeussuojaa niin, että saman- aikaisesti taataan oikeuslaitosten korkea taso ja riippumattomuus, ja

d) varmistetaan kaikkien julkisten laitosten avoin ja vastuullinen hallinto.

2. Osapuolet tekevät yhteistyötä lahjonnan ja korruption torjumiseksi yhteiskunnissaan.

3. Yhteistyöllä tuetaan AKT-valtioiden pyrkimyksiä kehittää julkisista laitoksistaan kasvua ja kehitystä edistäviä ja parantaa merkittävästi julkisten palvelujen tehokkuut- ta, koska niillä on vaikutusta tavallisten ih- misten elämään. Tässä yhteydessä yhteistyöl- lä tuetaan julkisen sektorin uudistamista, jär- keistämistä ja nykyaikaistamista. Yhteistyöl- lä tuetaan erityisesti

a) julkishallinnon uudistamista ja ajanmu- kaistamista,

b) oikeudellisia uudistuksia ja oikeusjärjes- telmien nykyaikaistamista,

c) julkistalouden hoidon parantamista ja vahvistamista,

d) pankki- ja rahoitusalan uudistusten no- peuttamista,

e) julkisen varainhoidon parantamista ja julkisten hankintamenettelyjen uudistamista, ja

f) politiikan, hallinnon, talouden ja rahoi- tuksen hajauttamista.

4. Yhteistyöllä tuetaan myös julkisen sek- torin kriittisten toimintaedellytysten palaut- tamista ja/tai vahvistamista sekä sellaisia in- stituutioita, joita markkinatalouden toiminta edellyttää. Erityisesti tuetaan

a) markkinatalouden toiminnan mahdollis- tavien oikeudellisten ja sääntelyyn liittyvien

valmiuksien kehittämistä, kilpailu- ja kulutta- japolitiikka mukaan luettuina,

b) politiikan analysointi-, suunnittelu-, muotoilu- ja täytäntöönpanovalmiuksien pa- rantamista erityisesti talouden, yhteiskunnan, ympäristön, tutkimuksen, tieteen, teknologi- an ja innovaatioiden aloilla,

c) rahoitus- ja rahalaitosten nykyaikaista- mista, vahvistamista ja uudistamista sekä menettelyjen kehittämistä,

d) niiden toimintaedellytysten kehittämistä paikallis- ja kuntatasolla, joita tarvitaan ha- jauttamispolitiikan täytäntöön panemiseksi ja kansalaisten osallistumiseksi kehitysproses- siin nykyistä enemmän, ja

e) toimintaedellytysten kehittämistä muilla kriittisillä aloilla, esimerkiksi:

i) kansainväliset neuvottelut, ja

ii) ulkoisen tuen hallinnointi ja yhteenso- vittaminen.

5. Yhteistyö käsittää kaikki alat ja osa- alueet valtiosta riippumattomien toimijoiden mukaantulon edistämiseksi ja niiden toimin- taedellytysten kehittämiseksi sekä niiden ja kansallisten viranomaisten välisten tiedotus-, vuoropuhelu ja neuvottelumekanismien vah- vistamiseksi myös aluetasolla.

II OSASTO

TALOUDELLINEN JA KAUPALLINEN YHTEISTYÖ

1 LUKU

TAVOITTEET JA PERIAATTEET

34 ARTIKLA

Tavoitteet

1. Taloudellisella ja kaupallisella yhteis- työllä pyritään edistämään AKT-valtioiden

sujuvaa ja asteittaista integroitumista maail- mantalouteen niin, että niiden poliittiset va- linnat ja ensisijaiset kehitystavoitteet otetaan asianmukaisesti huomioon ja siten edistetään kestävää kehitystä ja köyhyyden poistamista AKT-valtioissa.

2. Taloudellisen ja kaupallisen yhteistyön perimmäisenä tavoitteena on mahdollistaa AKT-valtioiden täysipainoinen osallistumi- nen kansainväliseen kauppaan. Tässä yhtey- dessä otetaan erityisesti huomioon AKT- valtioiden tarve osallistua aktiivisesti mo- nenvälisiin kauppaneuvotteluihin. AKT- valtioiden nykyinen kehitystaso huomioon ottaen taloudellisessa ja kaupallisessa yhteis- työssä pyritään siihen, että AKT-valtiot pys- tyvät hallitsemaan maailmanlaajuistumisen asettamia haasteita ja mukautumaan asteittain kansainvälisen kaupan uusiin ehtoihin; näin helpotetaan niiden siirtymistä vapaaseen maailmantalouteen.

3. Tästä varten taloudellisessa ja kaupalli- sessa yhteistyössä pyritään parantamaan AKT-valtioiden tuotanto-, toimitus- ja kau- pankäyntivalmiuksia sekä niiden edellytyksiä houkutella investointeja. Lisäksi yhteistyöllä pyritään luomaan uutta kaupankäyntidyna- miikkaa sopimuspuolten välille, vahvista- maan AKT-valtioiden kauppa- ja investointi- politiikkaa sekä parantamaan niiden val- miuksia käsitellä kaikkia kaupan alan kysy- myksiä.

4. Taloudellisessa ja kaupallisessa yhteis- työssä noudatetaan täysin WTO:n määräyk- siä erityis- ja erilliskohtelu mukaan luettuina, osapuolten molemminpuoliset edut ja niiden kehitystaso huomioon ottaen.

35 ARTIKLA

Periaatteet

1. Taloudellinen ja kaupallinen yhteistyö perustuu todelliseen, vahvistettuun ja strate- giseen kumppanuuteen. Se perustuu myös kattavaan lähestymistapaan, joka rakentuu aiempien AKT–EY-sopimusten vahvuuksille ja saavutuksille, ja jossa hyödynnetään kaik- kia käytettävissä olevia keinoja edellä asetet- tujen tavoitteiden saavuttamiseksi kohdista-

malla tarkastelu tarjonnan ja kysynnän on- gelmiin. Tässä yhteydessä kiinnitetään eri- tyistä huomiota kaupan kehittämistoimiin keinona vahvistaa AKT-valtioiden kilpailu- kykyä. Yhteisön tukemissa AKT-valtioiden kehitysstrategioissa painotetaan sen vuoksi kaupan kehittämistä asian edellyttämällä ta- valla.

2. Taloudellinen ja kaupallinen yhteistyö rakentuu alueellista yhdentymistä koskeville AKT-valtioiden aloitteille, ja siinä otetaan huomioon, että alueellinen yhdentyminen on avainasemassa integroitaessa AKT-valtioita maailmantalouteen.

3. Taloudellisessa ja kaupallisessa yhteis- työssä otetaan huomioon AKT-valtioiden ja alueiden erilaiset tarpeet ja kehitystaso. Tässä yhteydessä osapuolet vahvistavat sitoumuk- sensa varmistaa kaikille AKT-valtioille eri- tyis- ja erilliskohtelu, jatkaa vähiten kehitty- neiden AKT-valtioiden erityiskohtelua ja ot- taa pienten valtioiden, sisämaavaltioiden ja saarivaltioiden haavoittuva asema asianmu- kaisesti huomioon.

2 LUKU

UUDET KAUPPAJÄRJESTELYT

36 ARTIKLA

Yksityiskohtaiset säännöt

1. Edellä esitetyt tavoitteet ja periaatteet huomioon ottaen osapuolet sopivat tekevänsä uusia Maailman kauppajärjestön (WTO) sääntöjen mukaisia kaupankäyntijärjestelyjä, joilla poistetaan asteittain niiden välisen kau- pan esteitä ja vahvistetaan yhteistyötä kaikil- la kauppaan liittyvillä aloilla.

2. Osapuolet sopivat, että uudet kaupan- käyntijärjestelyt otetaan käyttöön asteittain, ja tunnustavat, että valmisteluvaihe on näin ollen tarpeen.

3. Uusiin kaupankäyntijärjestelyihin siir- tymiseen helpottamiseksi pidetään neljännen

AKT–EY-yleissopimuksen nojalla sovelletut ei-vastavuoroiset kauppaedut valmisteluvai- heen ajan voimassa kaikkien AKT-valtioiden osalta tämän sopimuksen liitteessä V määri- tellyin ehdoin.

4. Tässä yhteydessä osapuolet vahvistavat tämän sopimuksen liitteeseen V liitettyjen perushyödykkeitä koskevien pöytäkirjojen merkityksen. Ne ovat yhtä mieltä tarpeesta tarkastella kyseisiä pöytäkirjoja uusien kau- pankäyntijärjestelyjen yhteydessä, erityisesti sitä, miten yhteensopivia ne ovat WTO:n sääntöjen kanssa; tarkoituksena on suojata niiden tarjoamat edut pitäen mielessä sokeria koskevan pöytäkirjan erityinen oikeusasema.

37 ARTIKLA

Menettelyt

1. Talouskumppanuussopimukset neuvotel- laan valmisteluvaiheen aikana, joka päättyy viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2007. Uu- sia kaupankäyntijärjestelyjä koskevat viralli- set neuvottelut alkavat syyskuussa 2002, ja uudet järjestelyt tulevat voimaan 1 päivänä tammikuuta 2008, paitsi jos osapuolet sopi- vat aiemmasta ajankohdasta.

2. Kaikki tarvittavat toimenpiteet toteute- taan sen varmistamiseksi, että neuvottelut saadaan menestykselliseen päätökseen val- misteluvaiheen kuluessa. Tätä varten uusia kaupankäyntijärjestelyjä koskevien virallis- ten neuvottelujen alkamista edeltävä aika käytetään tehokkaasti neuvottelujen alku- valmistelujen tekemiseen.

3. Valmisteluvaihetta käytetään myös AKT-valtioiden julkisen ja yksityisen sekto- rin toimintaedellytysten kehittämiseen kilpai- lukykyä vahvistavat toimenpiteet mukaan lu- ettuina, alueellisten järjestöjen vahvistami- seen ja alueellista kaupallista yhdentymistä koskevien aloitteiden sekä tarvittaessa talo- usarvion sopeuttamisen ja julkisen talouden uudistamisen tukemiseen, infrastruktuurin nykyaikaistamiseen ja kehittämiseen sekä in- vestointien edistämiseen.

4. Osapuolet tarkastelevat säännöllisesti valmistelujen ja neuvottelujen etenemistä ja suorittavat vuonna 2006 kaikille maille suunniteltujen järjestelyjen virallisen ja kat- tavan tarkastelun sen varmistamiseksi, että valmisteluihin tai neuvotteluihin ei tarvita li- säaikaa.

5. Talouskumppanuussopimuksia koskevat neuvottelut aloitetaan niiden AKT-valtioiden kanssa, jotka katsovat olevansa siihen valmii- ta, niiden tarkoituksenmukaisena pitämällä tasolla ja AKT-valtioiden ryhmän sopimien menettelyjen mukaisesti AKT-valtioiden alueellinen yhdentymisprosessi huomioon ot- taen.

6. Yhteisö arvioi vuonna 2004 sellaisten muiden kuin vähiten kehittyneiden maiden ti- lannetta, jotka yhteisön kanssa neuvoteltuaan päättävät, että ne eivät ole valmiita tekemään talouskumppanuussopimuksia, ja tarkastelee kaikkia vaihtoehtoisia mahdollisuuksia luoda näitä maita varten uusi kaupan alan kehys, joka vastaa niiden senhetkistä tilannetta ja on WTO:n sääntöjen mukainen.

7. Talouskumppanuussopimuksia koske- vissa neuvotteluissa pyritään erityisesti vah- vistamaan aikataulu osapuolten välisen kau- pan esteiden asteittaiselle poistamiselle WTO:n asianomaisten sääntöjen mukaisesti. Yhteisön puolelta kaupan vapauttaminen pe- rustuu yhteisön voimassa olevaan säännös- töön, ja sen tavoitteena on AKT-valtioiden markkinoille pääsyn parantaminen nykyises- tään muun muassa alkuperäsääntöjä tarkis- tamalla. Neuvotteluissa otetaan huomioon kehitystaso ja kaupan alan toimenpiteiden sosio-ekonomiset vaikutukset AKT-valtioille sekä niiden edellytykset mukauttaa talouten- sa vapauttamisprosessiin. Tästä syystä neu- vottelut ovat mahdollisimman joustavia vah- vistettaessa riittävän siirtymäkauden kesto ja lopullinen tuotekate, ja niissä otetaan huomi- oon herkät alat sekä epäsymmetria tariffien poistamista koskevissa aikatauluissa niin, et- tä kulloinkin voimassa olevia WTO:n sääntö- jä noudatetaan.

8. Osapuolet tekevät tiivistä yhteistyötä WTO:ssa puolustaakseen sovittuja järjestely-

jä erityisesti käytettävissä olevan joustovaran osalta.

9. Yhteisö aloittaa vuoteen 2000 mennes- sä prosessin, jonka ansiosta monenvälisten kauppaneuvottelujen loppuun mennessä ja viimeistään vuonna 2005 kaikista vähiten kehittyneistä maista peräisin olevat lähes kaikki tuotteet saavat tullittoman pääsyn markkinoille. Prosessi rakentuu neljännen AKT–EY-yleissopimuksen voimassa ole- viin kaupan alan määräyksiin, ja sen avulla yksinkertaistetaan ja tarkistetaan vähiten kehittyneiden maiden vientiin sovellettavia alkuperäsääntöjä, myös kumulaatiomäärä- yksiä.

38 ARTIKLA

Yhteinen kaupan alan ministerikomitea

1. Perustetaan AKT:n ja EY:n yhteinen kaupan alan ministerikomitea.

2. Kaupan alan ministerikomitea kiinnittää erityistä huomiota käytäviin monenvälisiin kauppaneuvotteluihin ja tarkastelee pidem- mälle menevien vapauttamista koskevien aloitteiden vaikutuksia AKT:n ja EY:n väli- seen kauppaan sekä AKT-valtioiden talous- kehitystä. Se tekee tarvittavia suosituksia AKT–EY-kaupankäyntijärjestelyihin perus- tuvien etujen säilyttämiseksi.

3. Kaupan alan ministerikomitea kokoon- tuu vähintään kerran vuodessa. Ministerineu- vosto vahvistaa sen työjärjestyksen. Komitea koostuu AKT-valtioiden ja yhteisön edusta- jista.

3 LUKU:

YHTEISTYÖ KANSAINVÄLISISSÄ YH- TEYKSISSÄ

39 ARTIKLA

Yleiset määräykset

1. Osapuolet korostavat, miten tärkeää on niiden aktiivinen toiminta WTO:ssa ja muis-

sa asianmukaisissa kansainvälisissä järjes- töissä, siten, että ne liittyvät järjestöjen jäse- niksi ja seuraamalla tiiviisti niissä vireillä olevia asioita ja niiden toimintaa.

2. Osapuolet sopivat tekevänsä tiivistä yh- teistyötä yhteisten etujensa määrittelemiseksi ja edistämiseksi kansainvälisessä talouden ja kaupan alan yhteistyössä, erityisesti WTO:ssa, muun muassa osallistumalla tule- vien monenvälisten kauppaneuvottelujen esi- tyslistan laatimiseen ja käsittelyyn. Tässä yh- teydessä kiinnitetään erityistä huomiota AKT-valtioista peräisin olevien tuotteiden yhteisön ja muille markkinoille pääsyn edis- tämiseen.

3. Osapuolet ovat yksimielisiä myös siitä, et- tä WTO:n sääntöjen on oltava joustavia AKT- valtioiden kehitystason ja sen huomioon otta- miseksi, mitä vaikeuksia niillä on velvoit- teidensa täyttämisessä. Ne ovat yhtä mieltä myös siitä, että AKT-valtiot tarvitsevat teknis- tä apua sitoumustensa täytäntöönpanoon.

4. Yhteisö sopii auttavansa AKT-valtioita niiden pyrkimyksissä liittyä tämän sopimuk- sen määräysten mukaisesti kyseisten järjestö- jen aktiivisiksi jäseniksi siten, että se kehittää tarvittavia valmiuksia osallistua asianmukais- ten sopimusten neuvottelemiseen, tekemi- seen, valvontaan ja täytäntöönpanoon.

40 ARTIKLA

Perushyödykkeet

1. Osapuolet tunnustavat tarpeen varmistaa perushyödykkeiden kansainvälisten markki- noiden nykyistä parempi toiminta ja lisätä niiden avoimuutta.

2. Ne vahvistavat valmiutensa vauhdittaa keskinäisiä neuvottelujaan perushyödykkeitä käsittelevissä kansainvälisissä yhteyksissä ja organisaatioissa.

3. Tätä tarkoitusta varten vaihdetaan kum- man tahansa osapuolen pyynnöstä näkemyk- siä

– voimassa olevien kansainvälisten sopi- musten tai hallitustenvälisten erityistyöryh- mien toiminnasta niiden parantamiseksi ja tehostamiseksi markkinoilla vallitsevien suuntausten mukaisesti, ja

– silloin, kun ehdotetaan kansainvälisen sopimuksen tekemistä tai uusimista tai halli- tustenvälisen erityistyöryhmän perustamista.

Tällaisen näkemysten vaihdon tavoitteena on kunkin osapuolen etujen huomioon otta- minen, ja sitä voidaan tarvittaessa harjoittaa kaupan alan ministerikomiteassa.

4 LUKU:

PALVELUJEN KAUPPA

41 ARTIKLA

Yleiset määräykset

1. Osapuolet korostavat palvelujen kasva- vaa merkitystä kansainvälisessä kaupassa ja niiden merkittävää osuutta taloudellisessa ja yhteiskunnallisessa kehityksessä.

2. Osapuolet vahvistavat palvelukaupan yleissopimuksen (GATS) yhteydessä teke- mänsä sitoumukset ja korostavat tarvetta so- veltaa palvelujen AKT-toimittajiin erityis- ja erilliskohtelua.

3. Kaupan ja palvelujen asteittaista vapaut- tamista koskevissa neuvotteluissa yhteisö si- toutuu GATS-sopimuksen XIX artiklan mu- kaisesti suhtautumaan myönteisesti AKT- valtioiden ensisijaisiin, EY:n aikataulun ke- hittämistä koskeviin tavoitteisiin niiden eri- tyistarpeiden täyttämiseksi.

4. Osapuolet sopivat tavoitteekseen laajen- taa kumppanuuttaan talouskumppanuussopi- musten mukaisesti ja sen jälkeen, kun ne ovat saaneet kokemusta GATS-sopimuksen mu- kaisen suosituimmuusvelvoitteen soveltami- sesta, koskemaan palvelujen vapauttamista

GATS-sopimuksen määräysten mukaisesti; erityisesti kyseeseen tulevat määräykset kehi- tysmaiden liittymisestä vapauttamista koske- viin sopimuksiin.

5. Yhteisö tukee AKT-valtioiden pyrki- myksiä vahvistaa niiden edellytyksiä tarjota palveluja. Erityistä huomiota kiinnitetään työvoimaan, liiketoimintaan, jakeluun, rahoi- tukseen, matkailuun, kulttuuriin ja rakenta- miseen liittyviin palveluihin sekä niihin liit- tyviin teknisiin palveluihin AKT-valtioiden kilpailukyvyn parantamiseksi ja sitä kautta AKT-valtioiden tavara- ja palvelukaupan ar- von ja määrän lisäämiseksi.

42 ARTIKLA

Merikuljetukset

1. Osapuolet tunnustavat turvallisessa ja puhtaassa meriympäristössä harjoitettavien, tehokkaiden ja kustannustehokkaiden merikul- jetuspalvelujen merkityksen tärkeimpänä kul- jetusmuotona, jolla helpotetaan kansainvälistä kauppaa ja joka toimii siten yhtenä talouden ja kaupan kehittämisen taustavoimista.

2. Osapuolet sitoutuvat edistämään meri- kuljetusten vapauttamista ja tässä tarkoituk- sessa soveltavat tehokkaasti periaatetta, joka koskee syrjimätöntä ja rajoittamatonta pääsyä kansainvälisille merikuljetusmarkkinoille kaupallisin perustein.

3. Kukin osapuoli muun muassa myöntää toisen osapuolen kansalaisten tai yritysten liikennöimille laivoille ja jommankumman osapuolen alueella rekisteröidyille laivoille vähintään samat etuudet kuin omille laivoil- leen satamiin pääsyn, satamien infrastruktuu- rin ja muiden meriliikenteen oheispalvelujen käytön, niihin liittyvien maksujen ja tullipal- velujen sekä lastaukseen ja purkuun tarkoi- tettujen ankkuripaikkojen ja muiden tilojen osoittamisen osalta.

4. Yhteisö tukee AKT-valtioiden pyr- kimyksiä kehittää ja edistää tehokkaita ja kustannustehokkaita merikuljetuspalveluja

AKT-valtioissa niiden toimijoiden osuuden kasvattamiseksi kansainvälisissä laivauspal- veluissa.

43 ARTIKLA

Tieto- ja viestintätekniikat sekä tietoyhteis- kunta

1. Osapuolet tunnustavat tieto- ja viestintä- tekniikoiden tärkeän aseman sekä aktiivisen osallistumisen tietoyhteiskuntaan ennak- koedellytyksiksi sille, että AKT-valtiot on- nistuvat integroitumaan maailmantalouteen.

2. Näin ollen ne toistavat voimassa olevien monenvälisten sopimusten, erityisesti GATS- sopimukseen liitetyn perusteleviestinnästä tehdyn pöytäkirjan, yhteydessä tekemänsä si- toumukset ja kehottavat niitä AKT-valtioita, jotka eivät vielä ole kyseisten sopimusten osapuolia, liittymään niihin.

3. Lisäksi osapuolet sopivat osallistuvansa täysimääräisesti ja aktiivisesti kaikkiin alalla jatkossa mahdollisesti käytäviin kansainväli- siin neuvotteluihin.

4. Tätä varten osapuolet toteuttavat toi- menpiteitä, joilla tieto- ja viestintätekniikoi- den hyödyntäminen tehdään AKT-valtioiden kansalaisille helpoksi, esimerkiksi

– kehittämällä uusiutuvia ja kohtuuhintaisia energialähteitä ja edistämällä niiden käyttöä, ja

– kehittämällä ja hyödyntämällä kustan- nuksiltaan edullisia ja nykyistä laajempia langattomia verkkoja.

5. Lisäksi osapuolet sopivat vauhdittavansa keskinäistä yhteistyötään tieto- ja viestintä- tekniikoiden sekä tietoyhteiskunnan aloilla. Yhteistyössä keskitytään erityisesti viestintä- järjestelmien nykyistä parempaan täydentä- vyyteen ja yhdenmukaisuuteen kansallisella, alueellisella ja kansainvälisellä tasolla sekä niiden mukauttamiseen uuden teknologian vaatimuksiin.

5 LUKU:

KAUPPAAN LIITTYVÄT ALAT

44 ARTIKLA

Yleiset määräykset

1. Osapuolet tunnustavat uusien kauppaan liittyvien alojen kasvavan merkityksen pyrit- täessä helpottamaan AKT-valtioiden asteit- taista integroitumista maailmantalouteen. Näin ollen ne sopivat vahvistavansa näiden alojen yhteistyötään osallistumalla täysimää- räisesti ja koordinoidusti asianomaisiin kan- sainvälisiin foorumeihin ja sopimuksiin.

2. Tämän sopimuksen määräysten ja osa- puolten sopimien kehitysstrategioiden mu- kaisesti yhteisö tukee AKT-valtioiden pyr- kimyksiä vahvistaa niiden valmiuksia toimia kaikilla kauppaan liittyvillä aloilla, mihin tarvittaessa sisältyy niiden institutionaalisten puitteiden kehittäminen ja tukeminen.

45 ARTIKLA

Kilpailupolitiikka

1. Osapuolet ovat yhtä mieltä siitä, että te- hokkaiden ja järkevien kilpailupolitiikkojen ja -sääntöjen laatiminen ja soveltaminen ovat ratkaisevassa asemassa pyrittäessä paranta- maan ja turvaamaan investointien kannalta suotuisa toimintaympäristö, kestävä teollis- tamisprosessi ja avoimuus markkinoille pää- syssä.

2. Terveen kilpailun vääristymien poista- miseksi sekä kunkin AKT-valtion kehitystaso ja erilaiset taloudelliset tarpeet asianmukai- sesti huomioon ottaen osapuolet sitoutuvat panemaan täytäntöön kansallisia ja alueellisia sääntöjä ja politiikkoja. Tähän kuuluu sellais- ten yritysten välisten sopimusten, yritysten yhteenliittymien päätösten ja yritysten yhteis- ten toimintatapojen valvonta ja määrätyissä tapauksissa kieltäminen, joiden tavoitteena tai seurauksena on kilpailun estäminen, ra- joittaminen tai vääristäminen. Edelleen osa- puolet sopivat kieltävänsä sen, että yksi tai useampi yritys käyttäisi määräävää asemaan-

sa väärin yhteisön markkinoilla tai AKT- valtioiden alueella.

3. Osapuolet sopivat myös vahvistavansa alan yhteistyötään tehokkaiden kilpailupoli- tiikkojen laatimiseksi ja tukemiseksi tarkoi- tuksenmukaisten kansallisten kilpailuelinten toimesta, jotka asteittain varmistavat sen, että niin yksityiset kuin valtion yritykset sovelta- vat kilpailusääntöjä tehokkaasti. Tämän alan yhteistyöhön kuuluu erityisesti avustaminen tarkoituksenmukaisen lainsäädäntökehyksen laatimisessa ja sen hallinnollisessa toimeen- panossa, ottaen huomioon erityisesti vähiten kehittyneiden maiden erityistilanne.

46 ARTIKLA

Teollis- ja tekijänoikeuksien suojaaminen

1. Osapuolet tunnustavat tarpeen varmistaa teollis- ja tekijänoikeuksien, kaupallisen omaisuuden oikeuksien sekä muiden, teollis- ja tekijänoikeuksien kauppaan liittyvistä nä- kökohdista tehdyn sopimuksen, jäljempänä 'TRIPS-sopimus', soveltamisalaan kuuluvien oikeuksien, myös maantieteellisten merkintö- jen, riittävän ja tehokkaan suojan kansainvä- listen standardien mukaisesti kahdenvälisen kaupan vääristymien ja esteiden vähentämi- seksi, sanotun kuitenkaan rajoittamatta osa- puolten kannanottoja monenvälisissä neuvot- teluissa.

2. Osapuolet korostavat tässä yhteydessä sitä, miten tärkeää on liittyä WTO- sopimukseen liittyvään teollis- ja tekijänoi- keuksien kauppaan liittyvistä näkökohdista tehtyyn TRIPS-sopimukseen ja biologista monimuotoisuutta koskevaan yleissopimuk- seen (CBD-yleissopimus).

3. Ne ovat myös yksimielisiä tarpeesta liit- tyä kehitystasonsa mukaisesti kaikkiin TRIPS-sopimuksen I osassa mainittuihin, te- ollis- ja tekijänoikeuksista sekä kaupallisen omaisuuden oikeuksista tehtyihin kansainvä- lisiin sopimuksiin.

4. Yhteisö, jäsenvaltiot ja AKT-valtiot voi- vat harkita sopimusten tekemistä sellaisia tuotteita koskevien tavaramerkkien ja maan-

tieteellisten merkintöjen suojelemiseksi, joil- la on erityistä merkitystä jommallekummalle osapuolelle.

5. Tässä sopimuksessa teollis- ja tekijänoi- keuksien piiriin luetaan erityisesti tekijänoi- keus mukaan luettuina tietokoneohjelmien tekijänoikeus ja lähioikeudet, myös taiteelli- set mallit, ja teollinen omaisuus, johon kuu- luvat hyödyllisyysmallit, patentit, myös bio- teknisiä keksintöjä ja kasvilajikkeita tai mui- ta tehokkaita erityisjärjestelmiä koskevat pa- tentit, teollismallit, maantieteelliset merkin- nät, myös suojatut alkuperänimitykset, tava- roiden tai palvelujen tavaramerkit, integroitu- jen piirien piirimallit sekä tietokantojen oi- keudellinen suoja ja epäterveeltä kilpailulta suojautuminen, siten kuin on määrätty teolli- suusomistusoikeuden suojelemista koskevan Pariisin sopimuksen 10 a artiklassa, sekä tai- totietoa koskevien julkaisemattomien tietojen suojelua.

6. Lisäksi osapuolet sopivat vahvistavansa alan yhteistyötään. Pyynnöstä ja yhteisesti sovituin ehdoin yhteistyö voidaan ulottaa muun muassa seuraaville aloille: teollis- ja tekijänoikeuksien suojaa ja noudattamista koskevien lakien ja asetusten valmistelu, ky- seisten oikeuksien oikeudenhaltijan toimesta tapahtuvan väärinkäytön ja kilpailijoiden toimesta tapahtuvan näiden oikeuksien rik- komisten estäminen, kansallisten ja alueellis- ten virastojen ja muiden elinten perustaminen ja vahvistaminen, myös tuki toimeenpanoon ja suojeluun osallistuville alueellisille teollis- ja tekijänoikeusjärjestöille henkilöstön kou- lutus mukaan luettuna.

47 ARTIKLA

Standardointi ja sertifiointi

1. Osapuolet sopivat tiivistävänsä yhteis- työtään standardoinnin, sertifioinnin ja laa- dunvarmistuksen aloilla poistaakseen tarpeet- tomia teknisiä esteitä ja vähentääkseen kysei- sillä aloilla vallitsevia keskinäisiä eroavuuk- sia siten, että helpotetaan kauppaa.

Tässä yhteydessä osapuolet vahvistavat WTO-sopimukseen liitetyn kaupan teknisistä

esteistä tehdyn sopimuksen (TBT-sopimus) nojalla tekemänsä sitoumuksen.

2. Yhteistyöllä standardoinnin ja sertifioin- nin aloilla pyritään edistämään osapuolten välillä yhteensopivia järjestelmiä, erityisesti:

– TBT-sopimuksen mukaisia, myös ala- kohtaisia toimenpiteitä kansainvälisten tek- nisten määräysten, standardien ja vaatimus- tenmukaisuuden arviointimenettelyjen käy- tön lisäämiseksi AKT-valtioiden talouden kehitystaso huomioon ottaen,

– yhteistyötä laatujohtamisen ja laadun- varmistuksen aloilla tietyillä AKT-valtioiden kannalta merkittävillä aloilla,

– tukea AKT-valtioiden aloitteille toimin- taedellytysten kehittämiseksi vaatimusten- mukaisuuden arvioinnin, mittaustoiminnan ja standardoinnin aloilla, ja

– toimivien yhteyksien kehittämistä AKT- valtioiden sekä eurooppalaisten standardoin- ti-, vaatimustenmukaisuuden arviointi- ja ser- tifiointilaitosten välille.

3. Osapuolet sopivat harkitsevansa ajallaan vastavuoroista tunnustamista koskevien so- pimusten neuvottelemista aloilla, joilla on niille molemmille taloudellista merkitystä.

48 ARTIKLA

Terveys- ja kasvinsuojelutoimet

1. Osapuolet tunnustavat kunkin osapuolen oikeuden ottaa käyttöön tai saattaa voimaan terveys- ja kasvinsuojelutoimia, jotka ovat tarpeen ihmisten, eläinten tai kasvien elämän tai terveyden suojelemiseksi, edellyttäen, että kyseiset toimet eivät yleisesti ottaen toimi mielivaltaisen syrjinnän tai kaupan peitellyn rajoittamisen muotona. Tätä tarkoitusta var- ten osapuolet vahvistavat WTO-sopimukseen liitetyn, terveys- ja kasvinsuojelutoimista tehdyn sopimuksen (SPS-sopimus) yhteydes- sä tekemänsä sitoumukset osapuolten kehi- tystaso huomioon ottaen.

2. Edelleen osapuolet sitoutuvat SPS- sopimuksen mukaisesti vahvistamaan koor- dinointia, kuulemista ja tiedottamista ehdo- tettuja terveys- ja kasvinsuojelutoimia kos- kevien ilmoitusten ja niiden soveltamisen osalta aina, kun kyseiset toimet voivat vai- kuttaa jommankumman osapuolen etuihin. Ne myös sopivat ennalta järjestettävästä kuu- lemisesta ja koordinoinnista Codex Alimen- tariuksen, kansainvälisen eläintautiviraston ja kansainvälisen kasvinsuojeluyleissopimuk- sen yhteydessä yhteisten etujensa edistämi- seksi.

3. Osapuolet sopivat lujittavansa yhteistyö- tään AKT-valtioiden julkisen ja yksityisen sektorin toimintaedellytysten vahvistamiseksi tällä alalla.

49 ARTIKLA

Kauppa ja ympäristö

1. Osapuolet vahvistavat sitoumuksensa edistää kansainvälisen kaupan kehittämistä niin, että varmistetaan ympäristön kestävä ja järkevä hoito alan kansainvälisten sopimus- ten ja sitoumusten mukaisesti sekä osapuol- ten kehitystaso asianmukaisesti huomioon ot- taen. Ne ovat yhtä mieltä siitä, että AKT- valtioiden erityistarpeet ja -vaatimukset olisi otettava huomioon ympäristöalan toimien suunnittelussa ja toteutuksessa.

2. Rio de Janeiron periaatteet mielessä pi- täen ja sen edistämiseksi, että kauppa ja ym- päristö tukisivat toisiaan, osapuolet sopivat vahvistavansa yhteistyötään tällä alalla. Yh- teistyön erityisiä tavoitteita ovat johdonmu- kaisten kansallisten, alueellisten ja kansain- välisten politiikkojen laatiminen, ympäris- töön liittyvien tuotteiden ja palvelujen laa- dunvalvonnan vahvistaminen sekä ympäris- töä säästävien tuotantomenetelmien kehittä- minen asianomaisilla aloilla.

50 ARTIKLA

Kauppa ja työelämää koskevat normit

1. Osapuolet vahvistavat sitoutumisensa keskeisimpiin kansainvälisesti tunnustettui-

hin, Kansainvälisen työjärjestön (ILO) asian- omaisissa sopimuksissa määriteltyihin työ- elämää koskeviin säännöksiin. Erityisesti ky- seeseen tulevat järjestäytymisoikeus ja kol- lektiivinen neuvotteluoikeus, pakkotyön poistaminen, lapsityövoiman pahimpien esiintymismuotojen poistaminen sekä syrji- mättömyys työhönotossa.

2. Osapuolet sopivat vahvistavansa yhteis- työtään erityisesti seuraavilla aloilla:

– asianomaista lainsäädäntöä ja työelämää koskevia säännöksiä koskevien tietojen vaih- to,

– kansallisen työlainsäädännön laatiminen ja voimassa olevan lainsäädännön vahvista- minen,

– kasvatukselliset ja tietoisuutta lisäävät ohjelmat, ja

– kansallisen lainsäädännön ja työelämää koskevien säännösten noudattamisesta huo- lehtiminen.

3. Osapuolet sopivat, että työelämää kos- kevia säännöksiä ei olisi käytettävä protek- tionistisiin tarkoituksiin kaupankäynnissä.

51 ARTIKLA

Kuluttajapolitiikka ja kuluttajien terveyden suojelu

1. Osapuolet sopivat vauhdittavansa yhteis- työtään kuluttajapolitiikan ja kuluttajien ter- veyden suojelun alalla niin, että kansallinen lainsäädäntö otetaan asianmukaisesti huomi- oon kaupan esteiden välttämiseksi.

2. Yhteistyöllä pyritään erityisesti paran- tamaan alan institutionaalisia ja teknisiä toi- mintaedellytyksiä, perustamaan keskinäiseen tiedotukseen tarkoitettuja, vaarallisia tuotteita koskevia nopeita varoitusjärjestelmiä, vaih- tamaan tietoja ja kokemuksia tuotteita ja tuo- teturvallisuutta koskevan, markkinoille saat- tamisen jälkeisen valvonnan käyttöönotosta ja toiminnasta, parantamaan kuluttajille an-

nettavia tietoja hinnoista sekä tarjolla olevien tuotteiden ja palvelujen ominaisuuksista, kannustamaan riippumattomien kuluttajajär- jestöjen ja kuluttajien edustajien välisten yh- teyksien luomista, parantamaan kuluttajapoli- tiikkojen ja -järjestelmien yhteensopivuutta, ilmoittamaan lainsäädännön toimeenpanosta ja edistämään yhteistyötä haitallisten tai so- pimattomien liiketapojen tutkimisessa sekä panemaan täytäntöön vientikieltoja osapuol- ten välisessä sellaisten tavaroiden ja palvelu- jen kaupassa, joiden markkinoille saattami- nen on kielletty niiden tuotantomaassa.

52 ARTIKLA

Verotusta koskeva poikkeuslauseke

1. Tämän sopimuksen määräysten mukai- sesti myönnetty suosituimmuuskohtelu tai mikä tahansa tämän sopimuksen nojalla tehty järjestely ei koske nykyisiä tai tulevia ve- roetuisuuksia, joita osapuolet myöntävät kak- sinkertaisen verotuksen välttämisestä tehty- jen sopimusten tai muiden verotusjärjestely- jen tai kansallisen verolainsäädännön perus- teella, sanotun kuitenkaan rajoittamatta liit- teessä IV olevan 31 artiklan määräysten so- veltamista.

2. Mikään tässä sopimuksessa tai sen nojal- la tehdyssä järjestelyssä ei voi estää minkään sellaisen toimenpiteen käyttöönottoa tai to- teuttamista, jonka tarkoituksena on estää ve- rojen kiertäminen kaksinkertaisen verotuksen välttämisestä tehtyjen sopimusten tai muiden verotusjärjestelyjen tai kansallisen verolain- säädännön verotusta koskevien määräysten ja sääntöjen mukaisesti.

3. Mikään tässä sopimuksessa tai sen nojal- la tehdyssä järjestelyssä ei voi estää osapuol- ten verolainsäädäntönsä asiaa koskevia sään- nöksiä soveltaessaan tekemästä eroa eri tilan- teessa olevien veronmaksajien välillä erityi- sesti näiden asuinpaikan osalta tai sen osalta, minne ne ovat sijoittaneet pääomansa.

6 LUKU:

YHTEISTYÖ MUILLA ALOILLA

53 ARTIKLA

Kalastusalan sopimukset

1. Osapuolet ilmoittavat valmiudestaan neuvotella kalastusalan sopimuksia, joiden tavoitteena on kestävien ja molempia osa- puolia tyydyttävien edellytysten takaaminen AKT-valtioiden kalastustoiminnalle.

2. Tällaisia sopimuksia tehtäessä tai täytän- töön pantaessa AKT-valtiot eivät saa harjoit- taa syrjintää yhteisöä kohtaan tai jäsenvalti- oiden kesken, sanotun kuitenkaan rajoitta- matta kehitysmaiden välisiä erityisjärjestely- jä samalla maantieteellisellä alueella, vasta- vuoroiset kalastusalan järjestelyt mukaan lu- ettuina. Myöskään yhteisö ei saa harjoittaa AKT-valtioita kohtaan syrjintää.

54 ARTIKLA

Elintarviketurva

1. Yhteisö sitoutuu saatavilla olevien maa- taloustuotteiden osalta huolehtimaan siitä, et- tä vientituet voidaan vahvistaa nykyistä ai- emmin kaikille AKT-valtioille sen tuotevali- koiman osalta, joka on määritelty kyseisten valtioiden ilmoittamien elintarviketarpeiden perusteella.

2. Ennakkovahvistus tehdään vuodeksi, ja sitä sovelletaan kunakin vuonna tämän sopi- muksen voimassaolon ajan niin, että tukitaso määritellään komission tavallisesti noudat- tamien menetelmien mukaisesti.

3. Niiden AKT-valtioiden, jotka sitä pyytä- vät osana elintarviketurvapolitiikkaansa, kanssa voidaan sopia erityisjärjestelyistä.

4. Edellä 3 kohdassa tarkoitetut erityisjär- jestelyt eivät saa vaarantaa AKT-valtioiden alueiden tuotantoa ja kauppavirtoja.

4. OSA:

KEHITYSRAHOITUSYHTEISTYÖ

I OSASTO

YLEISET MÄÄRÄYKSET

1 LUKU:

TAVOITTEET, PERIAATTEET, SUUN- TAVIIVAT JA TUKIKELPOISUUS

55 ARTIKLA

Tavoitteet

Kehitysrahoitusyhteistyön tavoitteena on riittäviä rahoitusvaroja ja tarkoituksenmu- kaista teknistä apua antamalla tukea ja edis- tää AKT-valtioiden pyrkimyksiä saavuttaa tässä sopimuksessa asetetut tavoitteet yhtei- sen edun mukaisesti ja keskinäisen riippu- vuuden hengessä.

56 ARTIKLA

Periaatteet

1. Kehitysrahoitusyhteistyötä toteutetaan AKT-valtioiden vahvistamien kehitystä kos- kevien tavoitteiden, strategioiden ja painopis- teiden perusteella ja niiden mukaisesti sekä kansallisella että alueellisella tasolla. Niiden maantieteelliset, yhteiskunnalliset ja kulttuu- riset erityispiirteet samoin kuin niiden erityi- set voimavarat otetaan huomioon. Lisäksi yh- teistyöllä

a) edistetään paikallista itsehallintaa kaikil- la kehitysprosessin eri tasoilla,

b) ilmennetään keskinäisiin oikeuksiin ja velvollisuuksiin perustuvaa kumppanuutta,

c) korostetaan ennustettavuuden ja var- muuden merkitystä varojen jakamisessa, joka toteutetaan erittäin edullisin ehdoin ja jatku- vasti,

d) pyritään joustavuuteen ja siihen, että kunkin AKT-valtion tilanne sekä asianomai- sen hankkeen tai ohjelman erityisluonne ote- taan huomioon, ja

e) varmistetaan tehokkuus, koordinointi ja johdonmukaisuus.

2. Yhteistyöllä varmistetaan vähiten kehit- tyneiden AKT-valtioiden erityiskohtelu ja otetaan asianmukaisesti huomioon sisämaa- ja saarivaltioiden haavoittuvuus. Lisäksi py- ritään vastaamaan selkkausten jälkeisessä ti- lanteessa olevien maiden erityistarpeisiin.

57 ARTIKLA

Suuntaviivat

1. AKT-valtiot ja Euroopan yhteisö pane- vat tiiviissä yhteistyössä täytäntöön tämän sopimuksen puitteissa rahoitettavat toimet ja tunnustavat kumppanien olevan yhdenvertai- sia.

2. AKT-valtioiden vastuulla on

a) niiden tavoitteiden ja painopisteiden määrittely, joille maaohjelmat perustuvat,

b) hankkeiden ja ohjelmien valinta,

c) hankkeita ja ohjelmia koskevien asiakir- jojen valmistelu ja esittely,

d) sopimusten valmistelu, neuvottelu ja te- keminen,

e) hankkeiden ja ohjelmien täytäntöönpano ja hallinnointi, ja

f) hankkeiden ja ohjelmien ylläpito.

3. Myös tukikelpoiset valtiosta riippumat- tomat toimijat voivat ehdottaa ja panna täy- täntöön ohjelmia ja hankkeita niitä koskevilla

aloilla sanotun kuitenkaan rajoittamatta edel- lä mainittujen määräysten soveltamista.

4. AKT-valtiot ja yhteisö vastaavat yhdessä

a) kehitysrahoitusyhteistyötä koskevien suuntaviivojen laatimisesta yhteisissä toimie- limissä,

b) maaohjelmien hyväksymisestä,

c) hankkeiden ja ohjelmien ennakkoarvi- oinnista,

d) tarjouspyyntöihin ja sopimuksiin osallis- tumista koskevien ehtojen yhdenvertaisuuden varmistamisesta,

e) hankkeiden ja ohjelmien vaikutusten ja tulosten seurannasta ja arvioinnista, ja

f) hankkeiden ja ohjelmien moitteettoman, nopean ja tehokkaan toimeenpanon varmis- tamisesta.

5. Yhteisö tekee hankkeita ja ohjelmia kos- kevat rahoituspäätökset.

6. Jollei tässä sopimuksessa toisin määrätä, kaikki jommankumman osapuolen hyväksyn- tää edellyttävät päätökset on hyväksyttävä, tai ne katsotaan hyväksytyiksi, 60 päivän ku- luessa siitä, kun toinen osapuoli on ilmoitta- nut niistä.

58 ARTIKLA

Rahoituskelpoisuus

1. Seuraavat tahot tai elimet voivat saada tämän sopimuksen mukaista rahoitustukea:

a) AKT-valtiot,

b) alueelliset tai valtioidenväliset elimet, joihin kuuluu yksi tai useampi AKT-valtio ja joilla on näiden valtioiden valtuutus, ja

c) AKT-valtioiden ja yhteisön yhteiset eli- met, jotka ne ovat perustaneet tiettyjen eri- tyistavoitteiden saavuttamiseksi.

2. Asianomaisen yhden tai useamman AKT-valtion suostumuksella rahoitustukea voidaan myöntää myös

a) AKT-valtioiden kansallisille ja/tai alu- eellisille julkisille tai osittain julkisille viras- toille, ministeriöille tai paikallisviranomaisil- le sekä erityisesti niiden rahoituslaitoksille ja kehityspankeille,

b) AKT-valtioiden yrityksille sekä muille yksityisille järjestöille ja toimijoille,

c) yhteisön jäsenvaltion yrityksille, jotta ne voisivat oman panoksensa lisäksi sitoutua tuotannollisiin hankkeisiin jonkun AKT- valtion alueella,

d) AKT-valtioista tai yhteisöstä peräisin oleville rahoituksen välittäjille, jotka tekevät, edistävät ja rahoittavat yksityissijoituksia AKT-valtioissa, ja

e) AKT-valtioista tai yhteisöstä peräisin oleville hajautetun yhteistyön toimijoille tai muille valtiosta riippumattomille toimijoille.

2 LUKU:

RAHOITUKSEN SOVELTAMISALA JA LUONNE

59 ARTIKLA

Asianomaisen yhden tai useamman AKT- valtion sekä kansallisella että alueellisella ta- solla asettamien painopisteiden puitteissa tu- kea voidaan antaa sellaisille hankkeille, oh- jelmille ja muille toimintamuodoille, joilla edistetään tässä sopimuksessa asetettujen ta- voitteiden saavuttamista.

60 ARTIKLA

Rahoituksen soveltamisala

Tarpeista ja kaikkien soveltuvimmiksi kat- sottavien toimien lajista riippuen rahoitusta voidaan antaa muun muassa seuraavien tu- kemiseen:

a) toimenpiteet AKT-valtioiden velkataa- kan ja maksutaseongelmien lieventämiseksi,

b) makrotaloudelliset ja rakenteelliset uu- distukset ja politiikat,

c) vientitulojen epävakaudesta aiheutuvien haittavaikutusten lieventäminen,

d) alakohtaiset politiikat ja uudistukset,

e) instituutioiden ja toimintaedellytysten kehittäminen,

f) tekniset yhteistyöohjelmat, ja

g) humanitaarinen ja hätäapu, myös pako- laisten ja kotiseudultaan siirtymään joutunei- den henkilöiden auttaminen, lyhytkestoiset kunnostustoimet ja katastrofivalmius.

61 ARTIKLA

Rahoituksen luonne

1. Rahoitusta myönnetään muun muassa

a) hankkeisiin ja ohjelmiin,

b) puiteluottoihin, vakuusjärjestelmiin ja pääomarahoitukseen,

c) talousarviotukeen joko suorana niille AKT-valtiolle, joiden valuutat ovat vaihdet- tavia ja vapaasti siirrettävissä, tai välillisenä yhteisön eri välineistä syntyvistä vastarahas- toista,

d) hankkeiden ja ohjelmien tehokkaan hal- linnon ja valvonnan edellyttämään henkilös- töön ja materiaaliin, ja

e) alakohtaisiin ja yleisiin tuontitukiohjel- miin, joita voivat olla

i) alakohtaiset tuontiohjelmat suorien han- kintojen muodossa tuotantojärjestelmän pa- nosten ja sosiaalipalvelujen parantamiseen tarvittavien hankintojen rahoitus mukaan luettuna,

ii) alakohtaiset tuontiohjelmat, joissa ul- komaista valuuttaa vapautetaan erissä ala- kohtaisen tuonnin rahoittamiseksi, ja

iii) yleiset tuontiohjelmat, joissa ulkomais- ta valuuttaa vapautetaan erissä yleisen, laajan tuotevalikoiman kattavan tuonnin rahoittami- seksi.

2. Suoraa talousarviotukea myönnetään makrotaloudellisiin tai alakohtaisiin uudis- tuksiin edellyttäen, että

a) julkisten menojen hoito on riittävän avointa, vastuullista ja tehokasta,

b) on olemassa maan itsensä laatimat ja sen tärkeimpien rahoittajien hyväksymät, tarkoin määritellyt makrotaloudelliset tai alakohtai- set politiikat, ja

c) julkisissa hankinnoissa noudatetaan avoimuutta.

3. Samantyyppistä suoraa talousarviotukea aletaan asteittain myöntää alakohtaisille poli- tiikoille yksittäisten hankkeiden sijaan.

4. Tuontiohjelmien välineitä tai edellä mää- riteltyä talousarviotukea voidaan käyttää myös tukikelpoisten AKT-valtioiden tukemi- seen niiden toteuttaessa uudistuksia, joilla pyritään alueiden välisen talouden vapautta- miseen ja joista aiheutuu siirtymävaiheen nettokustannuksia.

5. Tämän sopimuksen puitteissa Euroopan kehitysrahaston, jäljempänä 'rahasto', varoja, myös vastarahastoja, edellisten rahastojen käyttämättömiä varoja, Euroopan investointi- pankin, jäljempänä 'pankki', omia varoja ja tarvittaessa Euroopan yhteisön talousarviosta myönnettäviä varoja käytetään sellaisten hankkeiden, ohjelmien ja muiden toiminta- muotojen rahoittamiseen, joilla edistetään tä- män sopimuksen tavoitteiden saavuttamista.

6. Tämän sopimuksen nojalla myönnettäviä varoja voidaan käyttää hankkeiden ja ohjel- mien niin paikallisten kuin ulkomaistenkin kokonaiskustannusten kattamiseen toistuvat kustannukset mukaan luettuina.

II OSASTO RAHOITUSYHTEISTYÖ 1 LUKU: RAHOITUSVARAT

62 ARTIKLA

Kokonaismäärä

1. Yhteisön rahoitustuen kokonaismäärä tässä sopimuksessa määritettyjen tavoitteiden toteuttamiseksi ja yhteisön rahoitustuen eh- dot esitetään tämän sopimuksen liitteissä.

2. Jollei jokin AKT-valtio ratifioi tätä so- pimusta tai jos se sanoo sen irti, osapuolet sopeuttavat liitteessä I olevassa rahoituspöy- täkirjassa tarkoitetut varojen määrät. Sopeut- tamista sovelletaan myös, jos

a) tähän sopimukseen liittyy uusia AKT- valtioita, jotka eivät ole osallistuneet sopi- musneuvotteluihin, ja

b) yhteisö laajenee uusilla jäsenillä.

63 ARTIKLA

Rahoitusmuodot

Asianomainen yksi tai useampi AKT-valtio vahvistaa yhdessä yhteisön kanssa kunkin hankkeen tai ohjelman rahoitusmuodot ottaen huomioon

a) asianomaisten valtioiden kehitystason, maantieteellisen sijainnin sekä taloudellisen ja rahoituksellisen tilanteen,

b) hankkeen tai ohjelman luonteen, sen ta- loudellisen ja rahoituksellisen kannattavuu- den sekä sen yhteiskunnalliset ja kulttuuriset vaikutukset, ja

c) lainojen osalta tekijät, joilla taataan lai- nanhoito.

64 ARTIKLA

Jälleenlainaustoiminta

1. Rahoitustukea voidaan myöntää asian- omaisille AKT-valtioille taikka AKT- valtioiden tai tämän sopimuksen määräysten mukaisesti rahoituskelpoisten laitosten väli- tyksellä tai suoraan mille tahansa muulle ra- hoituskelpoiselle edunsaajalle. Jos rahoitus- tukea myönnetään välittäjän kautta lopullisel- le tuen vastaanottajalle tai suoraan yksityisen sektorin edunsaajalle,

a) kyseisen tuen myöntämistä välittäjän kautta tai suoraan lopulliselle tuen vastaanot- tajalle koskevat ehdot vahvistetaan rahoitus- sopimuksessa tai lainasopimuksessa, ja

b) taloudellinen hyöty, jonka välittäjä saa jälleenlainauksesta tai lainaamisesta suoraan yksityisen sektorin edunsaajalle, käytetään kehitystarkoituksiin rahoitussopimuksessa tai lainasopimuksessa edellytyksin sen jälkeen, kun on otettu huomioon hallinnolliset kus- tannukset, valuutta- ja rahoitusriskit sekä lo- pulliselle tuen vastaanottajalle annetun asian- tuntija-avun kustannukset.

2. Jos rahoitus tapahtuu AKT-maassa si- jaitsevan ja/tai AKT-maissa toimivan jälleen- lainaajan kautta, tämän tehtävänä on valita ja arvioida kukin hanke sekä hoitaa käyttöönsä annettuja varoja tässä sopimuksessa määrät- tyjen edellytysten mukaisesti ja osapuolten yhteisellä sopimuksella.

65 ARTIKLA

Yhteisrahoitus

1. Tämän sopimuksen mukaisia rahoitusva- roja voidaan AKT-valtioiden pyynnöstä osoittaa yhteisrahoitukseen erityisesti kehi- tysyhteistyöelinten ja -laitosten, yhteisön jä- senvaltioiden, AKT-valtioiden, kolmansien maiden, kansainvälisten tai yksityisten rahoi- tuslaitosten, yritysten tai vientiluottoelinten kanssa.

2. Yhteisrahoitusmahdollisuuteen kiinnite- tään huomiota etenkin tapauksissa, joissa yh- teisön osallistuminen rohkaisee muiden ra- hoituslaitosten osallistumista ja joissa tällä rahoitusmuodolla saadaan aikaan AKT- valtion kannalta edullinen rahoituspaketti.

3. Tässä artiklassa tarkoitettu rahoitus voi olla joko yhteis- tai rinnakkaisrahoitusta. Kussakin tapauksessa etusijalla on kustan- nustehokkuudeltaan sopivin rahoitusmuoto. Lisäksi koordinoidaan ja yhdenmukaistetaan yhteisön ja muiden yhteisrahoittajien toimia siten, että AKT-valtioiden suoritettaviksi tu- levien menettelyjen määrä on mahdollisim- man pieni ja että nämä menettelyt ovat jous- tavia.

4. Neuvottelu- ja yhteensovittamismenette- lyä muiden avunantajien ja yhteisrahoittajien kanssa olisi tehostettava ja kehitettävä teke- mällä mahdollisuuksien mukaan yhteisrahoi- tusta koskevia puitesopimuksia, ja yhteisra- hoituspolitiikkaa ja siihen liittyviä menettely- jä olisi tarkasteltava uudelleen tehokkuuden ja parhaiden mahdollisten ehtojen varmista- miseksi.

2 LUKU

VELKA- JA RAKENNESOPEUTUSTUKI

66 ARTIKLA

Velkahelpotustuki

1. AKT-valtioiden velkataakan keventämi- seksi ja maksutaseongelmien helpottamiseksi osapuolet sopivat, että tässä sopimuksessa määrättyjä varoja käytetään kansainvälisesti hyväksyttyihin velkahelpotusaloitteisiin AKT-valtioiden eduksi. Lisäksi sellaisten va- rojen käyttöä, joita ei ole sidottu aiempiin maaohjelmiin, nopeutetaan tapauskohtaisesti tässä sopimuksessa määriteltyjen nopean käytön välineiden avulla. Yhteisö sitoutuu li- säksi selvittämään, miten muita kuin Euroo- pan kehitysrahaston varoja voidaan pitkällä aikavälillä käyttää kansainvälisesti hyväksyt- tyjen velkahelpotusaloitteiden tukemiseen.

2. Yhteisö voi AKT-valtion pyynnöstä

a) myöntää tukea velkaantumisen sekä ve- lanhoito- ja maksutasevaikeuksien tutkimi- seksi ja käytännön ratkaisujen löytämiseksi näihin ongelmiin,

b) järjestää velanhoitoa ja kansainvälisiä rahoitusneuvotteluja koskevaa koulutusta se- kä antaa tukea näiden alojen kursseja ja se- minaareja varten, ja

c) antaa apua joustavien velanhoitomene- telmien ja -välineiden kehittämiseksi.

3. Edistääkseen pankin omista varoista pe- räisin olevista lainoista, erityislainoista ja riskipääomista johtuvan velan hoitamista AKT-valtiot voivat komission kanssa tapaus- kohtaisesti sovittuja yksityiskohtaisia sääntö- jä noudattaen käyttää tässä sopimuksessa tar- koitettua käytettävissä olevaa ulkomaanva- luuttaa kyseisen velan hoitoon velan erään- tymisestä riippuen ja siihen määrään asti, jo- ka on tarpeen maksaa kansallisena valuutta- na.

4. Osapuolet ottavat huomioon kansainvä- lisen velkaongelman vakavuuden ja sen vai- kutukset talouskasvuun ja julistavat olevansa valmiita jatkamaan kansainvälisen keskuste- lun yhteydessä käytävää mielipiteenvaihtoa yleisestä velkaongelmasta, sanotun kuiten- kaan rajoittamatta asiaan liittyvillä fooru- meilla käytäviä erityisiä keskusteluja.

67 ARTIKLA

Rakennesopeutustuki

1. Tällä sopimuksella tuetaan AKT- valtioiden toteuttamia makrotaloudellisia ja alakohtaisia uudistuksia.

Osapuolet varmistavat tällöin, että sopeutus on taloudellisesti elinvoimaista sekä yhteis- kunnallisesti ja poliittisesti hyväksyttävissä olevaa. Tukea myönnetään makrotaloudelli- sella tai alakohtaisella tasolla täytäntöön pan- tuihin tai suunniteltuihin uudistuksiin yhtei- sön ja asianomaisen AKT-valtion yhteisen

arvioinnin mukaisesti sekä uudistustoimien yleisen arvioinnin perusteella. Tukiohjelmien tärkeä ominaisuus on varojen nopea käyttö.

2. AKT-valtiot ja yhteisö tunnustavat, että on välttämätöntä edistää aluetason uudistus- ohjelmia ja varmistaa, että kansallisten oh- jelmien valmistelussa ja täytäntöönpanossa otetaan riittävällä tavalla huomioon alueelli- set toimet, jotka vaikuttavat kansallisen tason kehitykseen. Tätä varten rakennesopeutustu- en tavoitteena on myös

a) ottaa tilanteen määrittelyn alkamisesta lähtien mukaan toimia, joilla edistetään alu- eellista yhdentymiskehitystä sekä ottaa huo- mioon valtioiden rajat ylittävän sopeutuksen vaikutukset,

b) tukea makrotaloudellisen ja alakohtaisen politiikan yhdenmukaistamista ja koordinoin- tia, mukaan luettuna verotus- ja tulliasiat, alueellisen yhdentymiskehityksen ja kansalli- sen tason rakenneuudistuksen kahtalaisen ta- voitteen saavuttamiseksi, ja

c) ottaa yleisten tuontiohjelmien tai talous- arviosta maksettavan tuen kautta huomioon alueellisen yhdentymiskehityksen väliaikai- set nettokustannukset, jotka kohdistuvat talo- usarviotuloihin ja maksutaseeseen.

3. Rakennesopeutustukea voivat saada sel- laiset AKT-valtiot, jotka toteuttavat tai har- kitsevat makrotaloudellisia tai alakohtaisia uudistuksia. Huomioon otetaan alueelliset näkökohdat, uudistusten tehokkuus ja niiden todennäköiset vaikutukset taloudelliseen, yh- teiskunnalliseen ja poliittiseen kehitykseen sekä suhteessa valtioiden taloudellisiin ja yh- teiskunnallisiin vaikeuksiin.

4. AKT-valtioiden, jotka toteuttavat aina- kin pääasiallisten monenvälisten rahoittajien hyväksymiä ja tukemia uudistusohjelmia tai uudistusohjelmia, joista on sovittu näiden ra- hoittajien kanssa, mutta joita nämä rahoittajat eivät välttämättä tue taloudellisesti, katsotaan ilman eri toimenpiteitä täyttävän sopeutustu- en saamisen ehdot.

5. Rakennesopeutustuki pannaan täytän-

töön joustavalla tavalla alakohtaisina tai ylei- sinä tuontiohjelmina tai talousarviotukena.

6. Rakennesopeutusohjelmien valmistelu ja tarkastelu sekä rahoituspäätökset toteutetaan tämän sopimuksen täytäntöönpanomenettely- jä koskevien määräysten mukaisesti. Samalla otetaan asianmukaisella tavalla huomioon va- rojen nopean käytön periaate rakennesopeu- tusohjelmissa. AKT-valtioista tai EY:stä pe- räisin olevan tuonnin rajoitetulle osalle voi- daan tapauskohtaisesti myöntää lupa taan- nehtivaan rahoitukseen.

7. Kunkin tukiohjelman täytäntöönpanossa on varmistettava, että AKT-valtioiden talou- delliset toimijat saavat mahdollisimman laa- jasti ja avoimesti mahdollisuuden käyttää oh- jelman varoja, ja että hankintamenettelyt ovat kyseisen valtion hallinnollisten ja kaupallis- ten käytäntöjen mukaisia. Samalla on varmis- tettava tuontitavaroiden paras mahdollinen hinta–laatusuhde ja tarvittava johdonmukai- suus rakennesopeutuksen tukimenettelyissä saavutetun kansainvälisen kehityksen kanssa.

3 LUKU

VIENTITULOJEN LYHYTAIKAISTEN VAIHTELUJEN TAKIA MYÖNNETTÄVÄ TUKI

68 ARTIKLA

1. Osapuolet tunnustavat, että vientitulojen epävakaus, erityisesti maatalous- ja kai- vosalalla, voi vaikuttaa haitallisesti AKT- valtioiden kehitykseen ja vaarantaa niiden kehitysvaatimusten täyttymisen. Siksi luo- daan pitkän aikavälin kehitykseen suunnatun rahoituksen piiriin kuuluva lisärahoitusjärjes- telmä, jonka tarkoituksena on lieventää vien- titulojen epävakauden haittavaikutuksia, maatalous ja kaivostoiminta mukaan luettui- na.

2. Vientitulojen lyhytaikaisten vaihtelujen takia myönnettävän tuen tarkoituksena on turvata makrotaloudelliset ja alakohtaiset uu- distukset ja politiikat, joiden toteuttaminen

vaarantuu tulojen vähenemisen takia, sekä lieventää erityisesti maatalouden ja kaivos- toiminnan tuotteiden viennistä saatavien tulo- jen epävakauden haittavaikutuksia.

3. AKT-valtioiden taloudet ovat erittäin riippuvaisia erityisesti maatalouden ja kai- vostoiminnan tuotteiden viennistä. Tämä ote- taan huomioon osoitettaessa varoja sovelta- misvuonna. Tässä suhteessa AKT-valtiot, jotka ovat vähiten kehittyneitä tai sisämaa- tai saarivaltioita, saavat muita edullisemman kohtelun.

4. Lisävarat myönnetään tukimekanismia koskevien yksityiskohtaisten sääntöjen mu- kaisesti. Nämä esitetään rahoitusehtoja kos- kevassa liitteessä II.

5. Yhteisö tukee myös markkinaehtoisia vakuutusjärjestelmiä, jotka on tarkoitettu AKT-valtioille, jotka haluavat suojautua vientitulojen vaihteluilta.

4 LUKU

ALAKOHTAISTEN POLITIIKKOJEN TUKI

69 ARTIKLA

1. Yhteistyö perustuu sopimuksessa määri- teltyihin välineisiin ja sääntöihin, ja sen avul- la tuetaan

a) yhteiskunnallisia ja taloudellisia alakoh- taisia politiikkoja ja uudistuksia,

b) toimenpiteitä tuottavien taloudenalojen toiminnan ja vientikilpailukyvyn edistämi- seksi,

c) toimenpiteitä sosiaalialan palvelujen laa- jentamiseksi, ja

d) aihekohtaisia ja läpileikkaavia pyrki- myksiä.

2. Tukea annetaan soveltuvin keinoin, joita ovat

a) alakohtaiset ohjelmat,

b) talousarviosta maksettava tuki,

c) investoinnit,

d) kunnostaminen,

e) koulutus,

f) tekninen apu, ja

g) institutionaalinen tuki.

5 LUKU

PIENHANKKEET JA HAJAUTETTU YHTEISTYÖ

70 ARTIKLA

Yhteistyön avulla tuetaan kehittämistoimia, joiden avulla voidaan vastata paikallisyhtei- söjen kehitystarpeisiin sekä rohkaista kaikkia hajautetun yhteistyön toimijoita, jotka voivat antaa panoksensa AKT-valtioiden itsenäiseen kehittymiseen sekä esittämään ja toteutta- maan aloitteita. Yhteistyö tapahtuu AKT- valtioiden kansallisen lainsäädännön ja sään- töjen sekä maaohjelmien säännösten puitteis- sa. Yhteistyöllä tuetaan

a) paikallistason pienhankkeita, joilla on ta- loudellista ja yhteiskunnallista vaikutusta ihmisten elämään, jotka vastaavat osoitettuja ja havaittuja ensisijaisia tarpeita, jotka toteu- tetaan paikallisyhteisön aloitteesta ja joihin paikallisyhteisö osallistuu aktiivisesti ja jois- ta se hyötyy, sekä

b) hajautettua yhteistyötä varsinkin silloin, kun tällaisella toiminnalla voidaan yhdistää AKT-valtioiden hajautetun yhteistyön toimi- joiden ja vastaavien yhteisön toimijoiden pa- nos ja resurssit. Tällaisen yhteistyön tarkoi- tuksena on saada hajautetun yhteistyön toi- mijoiden kyvyt, innovatiiviset toimintatavat ja resurssit valjastettua AKT-valtioiden ke- hittämiseen.

71 ARTIKLA

1. Pienhankkeita ja hajautettua yhteistyötä voidaan tukea tämän sopimuksen mukaisista rahoitusvaroista.

Tällaiseen yhteistyöhön kuuluvat hankkeet tai ohjelmat voivat liittyä tai olla liittymättä maaohjelmien painopistealueilla toteutetta- viin ohjelmiin, mutta niiden avulla voidaan saavuttaa maaohjelmien erityistavoitteita tai saada tuloksia paikallisyhteisöjen tai hajaute- tun yhteistyön toimijoiden aloitteista.

2. Rahasto osallistuu pienhankkeiden ja ha- jautetun yhteistyön rahoitukseen, jolloin sen rahoitusosuus ei tavallisesti ylitä kolmea nel- jäsosaa kunkin hankkeen kokonaiskustan- nuksista, eikä se voi ylittää maaohjelmassa määriteltyä rajaa. Jäljellä oleva määrä saa- daan

a) pienhankkeisiin kyseiseltä paikallisyh- teisöltä (joko luontoissuorituksena tai palve- luina tai rahana yhteisön osallistumiskyvyn mukaisesti),

b) hajautetun yhteistyön toimijoilta sillä edellytyksellä, että näiden toimijoiden hank- keeseen tuomien rahoitusvarojen sekä teknis- ten, materiaalisten ja muiden resurssien arvo ei yleensä alita 25 prosenttia hankkeen tai ohjelman arvioiduista kustannuksista, ja

c) poikkeustapauksissa kyseiseltä AKT- valtiolta rahoitusosuutena, julkisten välineis- tön käyttönä tai palveluina.

3. Pienhankkeina tai hajautettuna yhteis- työnä rahoitettaviin hankkeisiin ja ohjelmiin sovelletaan sopimuksessa määriteltyjä me- nettelyjä, varsinkin niitä, joita tarkoitetaan monivuotisissa ohjelmissa.

6 LUKU

HUMANITAARINEN JA HÄTÄAPU

72 ARTIKLA

1. Humanitaarista apua ja hätäapua anne- taan AKT-valtioiden väestölle, jolla on poik-

keuksellisen vakavia taloudellisia ja yhteis- kunnallisia ongelmia luonnononnettomuuksi- en, ihmisen aiheuttamien kriisien, kuten soti- en ja muiden selkkausten, tai vaikutuksiltaan vastaavien poikkeusolosuhteiden vuoksi. Humanitaarista apua ja hätäapua annetaan niin kauan kuin näiden tilanteiden aiheuttama tarve kestää.

2. Humanitaarista ja hätäapua annetaan yk- sinomaan hätätilanteen uhrien tarpeiden ja edun mukaisesti sekä kansainvälisen humani- taarisen oikeuden perusteella. Uhreja ei mis- sään tapauksessa saa syrjiä rodun, kansallisen alkuperän, uskonnon, sukupuolen, iän, kan- sallisuuden tai poliittisen suuntautumisen vuoksi. Vapaa pääsy uhrien luokse ja heidän suojelunsa sekä humanitaaristen järjestöjen henkilöstön ja laitteiston turvallisuus on taat- tava.

3. Humanitaarisen avun ja hätäavun tarkoi- tuksena on

a) suojella ihmishenkiä luonnonmullistus- ten, selkkausten ja sodan aiheuttamissa krii- seissä ja niiden jälkitilanteissa,

b) osallistua humanitaarisen avun rahoituk- seen ja toimittamiseen ja kaikin käytettävissä olevin logistisin keinoin sen varmistamiseen, että apu menee suoraan sitä tarvitseville,

c) suorittaa lyhyen aikavälin kunnostus- ja jälleenrakennustoimia, joilla autetaan kriisis- tä kärsineitä väestönosia sosioekonomisessa integroitumisessa ja luodaan mahdollisim- man pian olosuhteet kehityksen jatkumiselle kyseisen AKT-valtion määrittelemien pitkän aikavälin tavoitteiden mukaisesti,

d) huolehtia luonnonmullistusten tai ihmi- sen aiheuttamien onnettomuuksien takia siir- tymään joutuvien ihmisten (pakolaisten, koti- seudultaan siirtymään joutuneiden henkilöi- den ja kotimaahansa palaavien) tarpeista niin kauan kuin on tarpeellista, pakolaisten ja ko- tiseudultaan siirtymään joutuneiden kaikista tarpeista (riippumatta siitä, missä he ovat) sekä helpottaa heidän vapaaehtoista kotiut- tamistaan ja kotoutumistaan alkuperämaa- hansa, ja

e) avustaa AKT-valtiota suuronnettomuuk- sien ennaltaehkäisyn ja niihin varautumisen järjestelmien, kuten ennakkovaroitusjärjes- telmien luomisessa onnettomuuksien seura- usten lieventämiseksi.

4. Edellä mainitun kaltaista apua voidaan antaa myös AKT-valtioille, jotka ottavat vas- taan pakolaisia tai kotimaahansa palaavia, sellaisten akuuttien tarpeiden täyttämiseksi, joita hätäapu ei kata.

5. Koska tämän artiklan nojalla annettava apu on luonteeltaan kehitysapua, sitä voidaan asianomaisen valtion pyynnöstä käyttää poikkeuksellisesti yhdessä maaohjelman kanssa.

6. Humanitaarista tai hätäapua annetaan kriisitilanteesta kärsivän AKT-valtion, ko- mission, kansainvälisten järjestöjen tai pai- kallisten tai kansainvälisten valtioista riip- pumattomien järjestöjen pyynnöstä. Avun antamista hallinnoidaan ja toteutetaan siten, että toiminta on nopeaa, joustavaa ja tehokas- ta. Yhteisö toteuttaa asianmukaiset toimenpi- teet, jotta toiminta olisi nopeaa, mikä on vält- tämätöntä niiden välittömien tarpeiden täyt- tämiseksi, joita varten apua tarvitaan.

73 ARTIKLA

1. Yhteisö voi tämän sopimuksen mukai- sesti tukea hätävaiheen jälkeisiä toimia, joi- den tavoitteena on luonnononnettomuuksien tai muiden vaikutuksiltaan vastaavien eri- tyisolosuhteiden vuoksi tarvittava aineellinen ja yhteiskunnallinen kunnostaminen. Nämä toimet toteutetaan tehokkain ja joustavin me- netelmin, ja niiden on helpotettava siirtymis- tä hätävaiheesta kehitysvaiheeseen, edistettä- vä kriisistä kärsineen väestön sosioekonomis- ta integroitumista, poistettava kriisin syyt niin pitkälle kuin mahdollista sekä vahvistet- tava instituutioita ja paikallisten ja kansallis- ten toimijoiden omaa roolia kestävän kehi- tyspolitiikan laatimisessa kyseiselle AKT- valtiolle.

2. Lyhytaikaista hätäapua voidaan vain poikkeuksellisesti rahoittaa rahastosta, jos apua ei voida rahoittaa yhteisön talousarviosta.

7 LUKU

INVESTOINNIT JA YKSITYISEN SEKTORIN KEHITYSTUKI

74 ARTIKLA

Yhteistyöllä tuetaan rahoitusavun ja tekni- sen avun kautta tässä sopimuksessa määritel- tyjä investointeja sekä yksityissektorin kehit- tämistä koskevia politiikkoja ja strategioita.

75 ARTIKLA

Investointien edistäminen

AKT-valtiot sekä yhteisö ja sen jäsenvaltiot, jotka tunnustavat yksityisten investointien merkityksen kehitysyhteistyönsä edistämisen kannalta sekä näiden investointien edistämi- seksi toteutettavien toimenpiteiden välttämät- tömyyden, kukin toimivaltansa puitteissa

a) panevat täytäntöön toimenpiteitä sellais- ten yksityisten investoijien rohkaisemiseksi osallistumaan kehityspyrkimyksiin, jotka toimivat AKT-valtioiden ja EY:n kehitysyh- teistyön tavoitteiden ja painopisteiden sekä omissa valtioissaan sovellettavien lakien ja asetusten mukaisesti,

b) toteuttavat toimenpiteitä, jotka ovat omiaan luomaan ja säilyttämään ennakoitavat ja vakaat investointiolosuhteet sekä neuvotte- levat sopimuksista näiden olosuhteiden pa- rantamiseksi,

c) rohkaisevat EU:n yksityissektoria inves- toimaan ja avustamaan vastaavia yrityksiä AKT-valtioissa keskinäisen yhteistyön ja kumppanuuksien puitteissa,

d) helpottavat kumppanuuksien ja yhteis- yritysten muodostamista rohkaisemalla yh- teisrahoituksen käyttöä,

e) tukevat alakohtaisia investointifoorume- ja kumppanuuksien muodostamisen ja ulko- puolisten investointien edistämiseksi,

f) tukevat AKT-valtioiden pyrkimyksiä houkutella varsinkin yksityisrahoitusta infra-

struktuuri-investointeihin sekä tuloa tuotta- vaan infrastruktuuriin, jotka ovat elintärkeitä yksityissektorille,

g) tukevat kotimaisten investointitoiminnan edistämiselinten ja ulkomaisia investointeja edistävien ja helpottavien laitosten toiminta- edellytysten kehittämistä,

h) jakavat tietoa investointimahdollisuuk- sista ja liiketoimintaolosuhteista AKT- valtioissa, ja

i) edistävät yksityisten yritysten vuoropu- helua, yhteistyötä ja kumppanuuksien perus- tamista alueellisella ja kansallisella tasolla sekä AKT-valtioiden ja EU:n välillä erityi- sesti AKT-alueen ja EU:n välisen yksityis- sektorin yritysfoorumin kautta. Yritysfooru- min toimintaa tuetaan tavoitteena

i) helpottaa vuoropuhelua AKT-valtioiden ja EU:n yksityisen sektorin välillä sekä AKT:n ja EU:n yksityisen sektorin ja tämän sopimuksen nojalla perustettujen elinten vä- lillä,

ii) analysoida ja toimittaa säännöllisin vä- liajoin asianomaisille tahoille tietoa kaikista AKT-valtioiden ja EU:n yksityisen sektorin suhteisiin liittyvistä kysymyksistä tämän so- pimuksen puitteissa tai yleisemmin yhteisön ja AKT-valtioiden taloussuhteita koskevista kysymyksistä, ja iii) analysoida ja toimittaa säännöllisin väliajoin asianomaisille tahoille tietoa erityisistä alakohtaisista ongelmista, jotka liittyvät esimerkiksi tuotannonhaaroihin tai tuotelajeihin alueiden tai sitä pienempien yksiköiden tasolla.

76 ARTIKLA

Investointien rahoittaminen ja tukeminen

1. Yhteistyön avulla saadaan käyttöön pit- kän aikavälin rahoitusresursseja, myös riski- pääomaa, joka auttaa edistämään kasvua yk- sityisellä sektorilla, sekä hankitaan kotimais- ta ja ulkomaista pääomaa tähän tarkoituk- seen. Tätä tarkoitusta varten hankitaan yh- teistyön avulla erityisesti

a) rahoitukselliseen ja tekniseen apuun suunnattuja avustuksia, joilla tuetaan poliitti- sia uudistuksia, henkilöresurssien kehittämis- tä, instituutioiden toimintaedellytysten kehit- tämistä tai muuta tiettyyn investointiin liitty- vää institutionaalista tukea, yritysten kilpai- lukyvyn lisäämiseen ja yksityisten välittäjien (rahoituksen ja muun) toimintaedellytysten kehittämiseen tähtääviä toimenpiteitä, inves- tointien helpottamista ja edistämistä sekä kil- pailukyvyn parantamista,

b) neuvonta- ja konsultointipalveluja, jotka auttavat luomaan suotuisan investointiympä- ristön ja tietopohjan, jotka ohjaavat ja edistä- vät pääomavirtoja,

c) riskipääomaa oman pääoman ehtoisiin sijoituksiin ja välirahoitukseen, takuita koti- maisille ja ulkomaisille yksityisille inves- toinneille sekä lainoja tai luottojärjestelyjä tämän sopimuksen rahoitusehtoja koskevassa liitteessä II määritellyin edellytyksin, ja

d) lainoja pankin omista varoista.

2. Lainoja pankin omista varoista myönne- tään pankin perussäännön ja tämän sopimuk- sen liitteessä II määriteltyjen edellytysten mukaisesti.

77 ARTIKLA

Investointitakuut

1. Investointitakuut ovat yhä tärkeämmäksi käyvä väline kehitysrahoituksessa, sillä nii- den avulla voidaan vähentää hankkeiden ris- kiä ja houkutella yksityistä pääomaa. Yhteis- työllä varmistetaan, että riskivakuutuksia on saatavilla ja että niitä käytetään entistä enemmän riskien vähentämiseksi, jotta inves- toijien luottamus AKT-valtioita kohtaan li- sääntyisi.

2. Yhteistyön avulla tarjotaan takuita ja avustetaan toimintaa sellaisten takuurahasto- jen kautta, jotka kattavat vaatimukset täyttä- vien investointien riskit. Yhteistyön avulla tuetaan erityisesti

a) jälleenvakuutusjärjestelmiä, joilla turva- taan kelpoisuusehdot täyttävien sijoittajien ulkomaiset suorat sijoitukset oikeudellisten epävarmuustekijöiden sekä pakkolunastuk- sen, valuutansiirtorajoitusten, sodan ja kansa- laislevottomuuksien sekä sopimusrikkomus- ten varalta. Sijoittajat voivat vakuuttaa hank- keet näiden neljän riskityypin kaikkien yh- distelmien varalta,

b) takausohjelmia, joilla katetaan riskejä velkarahoituksen osatakausten muodossa; käytettävissä on sekä riskien että luottojen osatakaukset, ja

c) kansallisia ja alueellisia takuurahastoja, joihin osallistuu erityisesti kotimaisia rahoi- tuslaitoksia tai investoijia ja joiden avulla voidaan edistää rahoitussektorin kehittämistä.

3. Yhteistyön avulla tuetaan myös toimin- taedellytysten parantamista, annetaan institu- tionaalista tukea ja osallistutaan sellaisten kansallisten ja/tai alueellisten aloitteiden pe- rusrahoitukseen, joiden avulla vähennetään investoijien kaupallista riskiä. (Tällaisia ovat esimerkiksi takuurahastot, sääntelyelimet, sovittelumekanismit ja oikeudelliset järjes- telmät, joiden avulla parannetaan investoin- tien suojaa ja vientiluottojärjestelmiä.)

4. Yhteistyön avulla annetaan tällaista tu- kea, joka täydentää yksityisiä ja/tai julkisia aloitteita ja tuo niihin lisäarvoa ja jota anne- taan mahdollisuuksien mukaan yhteistyössä yksityisten ja julkisten organisaatioiden kanssa. Kehitysrahoitusyhteistyön AKT-EY- komiteassa AKT-valtiot ja EY tutkivat yh- dessä ehdotusta perustaa AKT-valtioiden ja EY:n takauslaitos, joka järjestäisi ja hallin- noisi investointitakausohjelmia.

78 ARTIKLA

Investointisuoja

1. AKT-valtiot sekä yhteisö ja sen jäsen- valtiot, kukin toimivaltansa puitteissa, vah- vistavat, että on tarpeen edistää ja suojata in- vestointeja kunkin osapuolen omalla alueella, ja ne vahvistavat tässä yhteydessä, että on

tärkeätä tehdä sellaisia keskinäisen edun mu- kaisia investointien edistämistä ja suojelua koskevia sopimuksia, jotka voivat myös muodostaa vakuutus- ja takausjärjestelmien perustan.

2. Rohkaistakseen eurooppalaisten inves- tointien tekemistä AKT-valtioiden kannalta erityisen tärkeisiin kehityshankkeisiin, joita AKT-valtiot tukevat, yhteisö ja jäsenvaltiot toisaalta ja AKT-valtiot toisaalta voivat myös tehdä sopimuksia keskinäisen edun mukaisis- ta erityishankkeista, joiden rahoittamiseen yhteisö ja eurooppalaiset yritykset osallistu- vat.

3. Osapuolet sopivat myös, että talous- kumppanuussopimusten puitteissa otetaan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden toimivallan mukaisesti käyttöön yleisiä periaatteita inves- tointien suojasta ja edistämisestä. Näiden pe- riaatteiden avulla vahvistetaan parhaat tulok- set, joita on saavutettu toimivaltaisilla kan- sainvälisillä foorumeilla tai kahdenvälisesti.

III OSASTO

TEKNINEN YHTEISTYÖ

79 ARTIKLA

1. Teknisen yhteistyön avulla autetaan AKT-valtioita kehittämään kansallisia ja alu- eellisia henkilöstövoimavarojaan sekä kehit- tämään kestävällä tavalla instituutioitaan, joilla on keskeinen asema kehityksen onnis- tumisessa. Tähän sisältyy mm. AKT-valtioi- den konsulttiyritysten vahvistaminen sekä konsulttien vaihto AKT-valtioiden ja EU:n yritysten välillä.

2. Teknisen yhteistyön on lisäksi oltava kustannustehokasta ja sen on vastattava nii- hin tarpeisiin, joita varten se on tarkoitettu. Yhteistyön on myös edistettävä taitotiedon siirtoa sekä parannettava kansallista ja alu- eellista toimintakykyä.

Teknisen yhteistyön avulla on tuettava hankkeen ja ohjelman tavoitteiden saavutta- mista sekä pyrittävä vahvistamaan kansallis-

ten ja alueellisten valtuuttavien viranomais- ten johtamiskykyä. Teknisen avun on

a) perustuttava kysyntään niin, että sitä an- netaan vain kyseisen AKT-valtion tai kyseis- ten AKT-valtioiden pyynnöstä ja että se on sovitettu vastaanottajan tarpeisiin,

b) täydennettävä ja tuettava AKT-valtioi- den pyrkimyksiä omien tarpeidensa yksi- löimiseen,

c) sisällettävä seuranta ja jälkitoimenpiteet tehokkuuden varmistamiseksi,

d) rohkaistava AKT-valtioiden asiantunti- joiden, konsulttiyritysten sekä koulutus- ja tutkimuslaitosten osallistumista rahastosta tuettuihin sopimuksiin sekä pyrittävä työllis- tämään pätevää kansallista ja paikallista hen- kilöstöä rahaston hankkeissa,

e) rohkaistava AKT-valtioiden virkamies- ten lähettämistä tilapäisesti konsulteiksi oman maansa tai naapurivaltion laitokseen taikka alueelliseen organisaatioon,

f) edistettävä tietojen kokoamista kansalli- sista ja alueellisista työvoimaan liittyvistä ra- joituksista ja mahdollisuuksista sekä luotava rekisteri AKT-valtioiden asiantuntijoista, konsulteista ja konsulttiyrityksistä, joita voi- daan käyttää rahastosta rahoitetuissa hank- keissa ja ohjelmissa,

g) tuettava AKT-valtioiden välistä teknistä apua ja edistettävä teknisen, johtamistaidon ja ammatillisen asiantuntemuksen vaihtoa AKT-valtioiden välillä,

h) edistettävä toimintaohjelmien laatimista instituutioiden ja henkilöstön kehittämiseksi pitkällä aikavälillä hankeja ohjelmasuunnitte- lun kiinteänä osana siten, että tarpeelliset ra- hoitusvaatimukset otetaan huomioon,

i) tuettava järjestelyjä, joiden avulla paran- netaan AKT-valtioiden kykyä parantaa omaa asiantuntemustaan, ja

j) kehitettävä erityisesti AKT-valtioiden toimintamahdollisuuksia hankkeiden suunnit-

telussa, toteutuksessa ja arvioinnissa sekä va- rainhoidon alalla.

3. Teknistä apua voidaan antaa kaikilla yh- teistyön alueilla tämän sopimuksen toimek- siannon rajoissa. Kysymykseen tuleva toi- minta on luonteeltaan ja laajuudeltaan vaihte- levaa, ja se sovitetaan AKT-valtioiden tarpei- siin.

4. Tekninen yhteistyö voi kohdistua eri- tyiskysymyksiin tai olla yleisluonteista. Kehitysrahoitusyhteistyön AKT-EY-komi- tea laatii suuntaviivat teknistä yhteistyötä varten.

80 ARTIKLA

AKT-valtioista tapahtuvan aivoviennin lo- pettamiseksi yhteisö auttaa sitä pyytäviä AKT-valtioita näiden pyrkimyksissä helpot- taa teollisuusmaissa asuvien ammattitaitois- ten kansalaistensa paluuta asianmukaisten paluuohjelmien avulla.

IV OSASTO

MENETTELYT JA HALLINTOJÄRJES- TELYT

81 ARTIKLA

Menettelyt

Hallintomenettelyjen on oltava avoimia ja helposti sovellettavia, ja niiden on mahdol- listettava tehtävien ja vastuualueiden hajaut- taminen suoritusportaaseen. AKT-valtioiden ja EU:n kehitysyhteistyön on oltava avointa valtioista riippumattomille toimijoille niitä koskevilla aloilla. Rahoitusyhteistyön ja tek- nisen yhteistyön suunnittelun, valmistelun, toteutuksen ja hallinnoinnin menettelyjä koskevat yksityiskohtaiset määräykset esite- tään täytäntöönpano- ja hallintomenettelyjä koskevassa liitteessä IV. AKT–EU-ministe- rineuvosto voi tarkastella uudelleen, tarkis- taa ja muuttaa näitä määräyksiä kehitysra- hoitusyhteistyön AKT-EY-komitean suosi- tuksesta.

82 ARTIKLA

Täytäntöönpanosta vastaavat henkilöt ja toimielimet

Tämän sopimuksen mukaisen rahoitusyh- teistyön ja teknisen yhteistyön toteuttajiksi nimetään täytäntöönpanosta vastaavat henki- löt ja toimielimet. Täytäntöönpanosta vastaa- vien henkilöiden ja toimielinten velvolli- suuksia koskevat yksityiskohtaiset määräyk- set esitetään täytäntöönpano- ja hallintome- nettelyjä koskevassa liitteessä IV.

83 ARTIKLA

Kehitysrahoitusyhteistyön AKT-EY-komitea

1. Ministerineuvosto kokoontuu vähintään kerran vuodessa tarkastelemaan kehitysrahoi- tusyhteistyön tavoitteiden saavuttamista ja yhteistyön toteuttamisessa ilmenneitä yleisiä ja erityisiä ongelmia. Tätä varten ministeri- neuvoston yhteyteen perustetaan kehitysra- hoitusyhteistyön AKT-EY-komitea, jäljem- pänä 'AKT-EY-komitea'.

2. AKT-EY-komitean tehtävänä on muun muassa

a) varmistaa, että kehitysrahoitusyhteistyön tavoitteet yleisesti saavutetaan ja sen periaat- teita noudatetaan sekä laatia yleisiä suunta- viivoja tehokasta ja oikea-aikaista toteutta- mista varten,

b) tarkastella kehitysrahoitusyhteistyön to- teuttamisessa ilmeneviä ongelmia ja ehdottaa aiheellisia toimenpiteitä,

c) tarkastella sopimuksen liitteitä niiden jatkuvan asianmukaisuuden varmistamiseksi ja ehdottaa tarvittavia muutoksia ministeri- neuvoston hyväksyttäväksi, sekä

d) tarkastella sopimuksen osana toteutettuja toimia, joiden tarkoituksena on yksityisen sektorin kehittämiseen ja investointien edis- tämiseen liittyvien tavoitteiden saavuttami- nen, sekä investointijärjestelyn toimintaa.

3. AKT-EY-komitea kokoontuu neljännes- vuosittain, ja se muodostuu AKT-valtioiden ja yhteisön edustajista tai heidän valtuutta- mistaan henkilöistä, ja molemmat osapuolet ovat yhtäläisesti edustettuina.

Komitea kokoontuu ministeritasolla aina, kun jokin osapuoli sitä pyytää ja vähintään kerran vuodessa.

4. Ministerineuvosto vahvistaa AKT-EY- komitean työjärjestyksen ja erityisesti edus- tusta koskevat edellytykset ja komitean jä- senten määrän sekä päätöksentekoa koskevat yksityiskohtaiset säännöt ja puheenjohtajuu- den edellytykset.

5. AKT-EY-komitea voi kutsua koolle asi- antuntijoiden kokouksia niiden mahdollisten rajoitusten tai esteiden syiden tutkimiseksi, jotka haittaavat kehitysyhteistyön tehokasta täytäntöönpanoa. Nämä asiantuntijat antavat komitealle suosituksia kyseisten rajoitusten tai esteiden poistamisen mahdollistavista keinoista.

5. OSA

VÄHITEN KEHITTYNEITÄ AKT- VALTIOITA, AKT-SISÄMAAVALTIOITA JA AKT-SAARIVALTIOITA KOSKEVAT YLEISET MÄÄRÄYKSET

1 LUKU

YLEISET MÄÄRÄYKSET

84 ARTIKLA

1. Jotta vähiten kehittyneet sekä sisämaa- ja saarivaltiot voisivat täysin hyödyntää tämän sopimuksen tarjoamat mahdollisuudet kehi- tysvauhtinsa nopeuttamiseksi, yhteistyössä myönnetään erityiskohtelu vähiten kehitty- neille AKT-valtioille ja otetaan tarvittavalla tavalla huomioon sisämaa- ja saarivaltioiden haavoittuvuus. Yhteistyössä otetaan myös huomioon selkkauksen jälkitilanteessa olevi- en maiden tarpeet.

2. Riippumatta tämän sopimuksen eri lu- vuissa olevista vähiten kehittyneitä valtioita ja sisämaa- sekä saarivaltioita koskevista eri- tyismääräyksistä, näiden ryhmien sekä selk- kauksen jälkitilanteessa olevien maiden osal- ta kiinnitetään erityistä huomiota seuraaviin seikkoihin:

a) alueellisen yhteistyön vahvistaminen,

b) liikenne- ja viestintäinfrastruktuurit,

c) meren luonnonvarojen tehokas hyödyn- täminen ja kyseisten tuotteiden markkinointi sekä sisämaavaltioiden osalta sisävesikalas- tus,

d) rakennesopeutuksen osalta kyseisten maiden kehitystaso ja samoin täytäntöön- panovaiheessa sopeutuksen yhteiskunnalli- nen ulottuvuus, ja

e) elintarvikestrategioiden ja yhtenäisten kehitysohjelmien täytäntöönpano.

2 LUKU

VÄHITEN KEHITTYNEET AKT- VALTIOT

85 ARTIKLA

1. Vähiten kehittyneille AKT-valtioille myönnetään erityiskohtelu niiden auttami- seksi selviytymään kehitystään hidastavista vakavista taloudellisista ja yhteiskunnallisista vaikeuksista siten, että ne voivat nopeuttaa kehitysvauhtiaan.

2. Vähiten kehittyneiden AKT-valtioiden luettelo esitetään liitteessä VI. Luetteloa voi- daan muuttaa neuvoston päätöksellä, jos

a) vastaavassa asemassa oleva kolmas val- tio liittyy sopimukseen, tai

b) jonkin AKT-valtion taloudellinen tilanne muuttuu huomattavasti ja pysyvästi niin, että se on otettava mukaan luetteloon, tai jos sen

kuuluminen tähän luokkaan ei ole enää pe- rusteltua.

86 ARTIKLA

Vähiten kehittyneitä AKT-valtioita koske- vat määräykset sisältyvät seuraaviin artikloi- hin: 2, 29, 32, 35, 37, 56, 68, 84 ja 85.

3 LUKU

AKT-SISÄMAAVALTIOT

87 ARTIKLA

1. AKT-sisämaavaltioiden tukemiseksi an- netaan erityismääräyksiä ja toteutetaan eri- tyistoimenpiteitä niiden pyrkiessä voittamaan maantieteelliset vaikeudet ja muut kehitys- tään hidastavat esteet siten, että ne voivat no- peuttaa kehitysvauhtiaan.

2. AKT-sisämaavaltioiden luettelo esite- tään liitteessä VI. Luetteloa voidaan muuttaa neuvoston päätöksellä, jos vastaavassa ase- massa oleva kolmas valtio liittyy sopimuk- seen.

88 ARTIKLA

AKT-sisämaavaltioita koskevat määräykset sisältyvät seuraaviin artikloihin: 2, 32, 35,

56, 68, 84 ja 87.

4 LUKU

AKT-SAARIVALTIOT

89 ARTIKLA

1. AKT-saarivaltioiden tukemiseksi anne- taan erityismääräyksiä ja toteutetaan erityis- toimenpiteitä niiden pyrkiessä voittamaan maantieteelliset vaikeudet ja muut kehitys- tään hidastavat esteet siten, että ne voivat no- peuttaa kehitysvauhtiaan.

2. AKT-saarivaltioiden luettelo esitetään liitteessä VI. Luetteloa voidaan muuttaa neu- voston päätöksellä, jos vastaavassa asemassa oleva kolmas valtio liittyy sopimukseen.

90 ARTIKLA

AKT-saarivaltioita koskevat määräykset si- sältyvät seuraaviin artikloihin: 2, 32, 35, 56,

68, 84 ja 89.

6. OSA

LOPPUMÄÄRÄYKSET

91 ARTIKLA

Tämän sopimuksen ja muiden sopimusten väliset ristiriidat

Mitkään yhden tai useamman yhteisön jä- senvaltion ja yhden tai useamman AKT- valtion välillä tehdyt sopimukset, yleissopi- mukset tai järjestelyt eivät saa estää tämän sopimuksen soveltamista.

92 ARTIKLA

Alueellinen soveltaminen

Jollei tähän sopimukseen kuuluvista AKT- valtioiden ja Ranskan merentakaisten depar- tementtien suhteita koskevista erityismäärä- yksistä muuta johdu, tätä sopimusta sovelle- taan alueilla, joilla sovelletaan Euroopan yh- teisön perustamissopimusta mainitussa pe- rustamissopimuksessa määrätyin edellytyk- sin, ja AKT-valtioiden alueilla.

93 ARTIKLA

Ratifiointi ja voimaantulo

1. Allekirjoittajaosapuolet ratifioivat tai hyväksyvät tämän sopimuksen valtiosääntön-

sä asettamien sääntöjen ja menettelyjen mu- kaisesti.

2. Ratifioimiskirjat tai sopimuksen hyväk- symistä koskeva asiakirja talletetaan AKT- valtioiden osalta Euroopan unionin neuvos- ton pääsihteeristöön sekä yhteisön ja jäsen- valtioiden osalta AKT-valtioiden sihteeris- töön. Sihteeristöt ilmoittavat tästä viipymättä allekirjoittajavaltioille ja yhteisölle.

3. Tämä sopimus tulee voimaan sitä päivää seuraavan toisen kuukauden ensimmäisenä päivänä, jona jäsenvaltioiden sekä AKT- valtioista ainakin kahden kolmasosan ratifi- oimiskirjat sekä yhteisön tämän sopimuksen hyväksymistä koskeva asiakirja on talletettu.

4. Allekirjoittajana oleva AKT-valtio, joka ei ole saattanut päätökseen 1 ja 2 kohdassa tarkoitettuja menettelyjä 3 kohdassa määrät- tyyn tämän sopimuksen voimaantulopäivään mennessä, voi tehdä sen ainoastaan kyseistä päivää seuraavan 12 kuukauden kuluessa, sa- notun kuitenkaan rajoittamatta 6 kohdan määräyksiä.

Näiden valtioiden osalta tätä sopimusta so- velletaan näiden menettelyjen loppuun saat- tamista seuraavan toisen kuukauden ensim- mäisestä päivästä. Nämä valtiot tunnustavat kaikkien niiden tämän sopimuksen täytän- töönpanotoimenpiteiden pätevyyden, jotka on toteutettu tämän sopimuksen voimaantu- lopäivän jälkeen.

5. Tämän sopimuksen nojalla perustettujen yhteisten toimielinten työjärjestyksissä on määrättävä, millä ehdoilla 4 kohdassa tarkoi- tettujen allekirjoittajavaltioiden edustajat voivat osallistua tarkkailijoina näiden toimie- linten toimintaan.

6. Ministerineuvosto voi päättää erityistuen myöntämisestä sellaisille AKT-valtioille, jot- ka ovat allekirjoittaneet aikaisemman AKT– EY-yleissopimuksen, mutta jotka eivät nor- maalin hallintorakenteen puuttumisen takia ole voineet allekirjoittaa tai ratifioida tätä so- pimusta. Tämä tuki voi koskea instituutioi- den kehittämistä sekä talouden ja yhteiskun- nan kehittämiseen liittyviä toimia. Huomiota

kiinnitetään erityisesti kaikkein huono- osaisimpien väestöryhmien tarpeisiin. Tällai- set valtiot voivat saada rahoitusta tämän so- pimuksen neljännen osan mukaisista rahoi- tusyhteistyön ja teknisen yhteistyön varoista.

Edellä esitetyn 4 kohdan määräyksistä poi- keten tällaiset sopimuksen allekirjoittajaval- tiot voivat saattaa ratifiointimenettelyn pää- tökseen kahdentoista kuukauden kuluessa hallintorakenteiden palauttamisesta. Asian- omaiset valtiot, jotka eivät ole allekirjoitta- neet eivätkä ratifioineet sopimusta, voivat liittyä siihen 94 artiklassa määrätyn liitty- mismenettelyn mukaisesti.

94 ARTIKLA

Liittyminen

1. Tähän sopimukseen liittymistä koskeva hakemus, jonka tekee itsenäinen valtio, joka rakenteellisilta piirteiltään sekä taloudellisel- ta ja yhteiskunnalliselta tilanteeltaan vastaa AKT-valtioita, esitetään ministerineuvostol- le.

Jos ministerineuvosto hyväksyy hakemuk- sen, asianomainen valtio liittyy tähän sopi- mukseen tallettamalla liittymisasiakirjan Eu- roopan unionin neuvoston pääsihteeristöön, joka toimittaa oikeaksi todistetun jäljennök- sen AKT-valtioiden sihteeristölle ja ilmoittaa siitä jäsenvaltioille. Ministerineuvosto voi päättää tarpeellisista muutosten tekemisestä.

Kyseisellä valtiolla on samat oikeudet ja velvollisuudet kuin AKT-valtioilla. Liittymi- nen ei saa vahingoittaa tämän sopimuksen al- lekirjoittaneille AKT-valtioille kehitysrahoi- tusyhteistyötä koskevista määräyksistä joh- tuvia etuja.

Ministerineuvosto voi määrätä yksittäisen valtion liittymisen ehdoista ja erityisjärjeste- lyistä erityispöytäkirjassa, joka on erottama- ton osa sopimusta.

2. Ministerineuvostolle ilmoitetaan kaikista kolmansien maiden hakemuksista liittyä jä-

seneksi AKT-valtioista koostuviin talous- ryhmittymiin.

3. Ministerineuvostolle ilmoitetaan kaikista kolmansien maiden hakemuksista liittyä jä- seneksi Euroopan unioniin.

Unionin ja hakijavaltion välisten neuvotte- lujen aikana yhteisö ilmoittaa AKT-valtioille kaikki asiaankuuluvat tiedot, ja AKT-valtiot puolestaan ilmoittavat yhteisölle omat näkö- kantansa, jotta ne voidaan ottaa täysin huo- mioon. Yhteisö ilmoittaa AKT-sihteeristölle liittymisistä Euroopan unioniin.

Euroopan unionin uusista jäsenvaltioista tulee tämän sopimuksen osapuolia liittymis- päivästä lähtien liittymisasiakirjaan sisälty- vän lausekkeen perusteella. Jos unionin liit- tymisasiakirjassa ei määrätä jäsenvaltion il- man eri toimenpiteitä tapahtuvasta liittymi- sestä tähän sopimukseen, kyseinen jäsenval- tio liittyy siihen tallettamalla liittymisasiakir- jan Euroopan unionin neuvoston pääsihtee- ristöön, joka toimittaa oikeaksi todistetun jäl- jennöksen AKT-sihteeristölle ja ilmoittaa asiasta jäsenvaltioille.

Osapuolet tarkastelevat uusien jäsenvalti- oiden sopimukseen liittymisen vaikutuksia. Ministerineuvosto voi päättää tarvittavista siirtymävaiheen toimista tai muutoksista.

95 ARTIKLA

Sopimuksen kesto ja tarkistuslauseke

1. Tämä sopimus tehdään kahdeksikym- meneksi vuodeksi 1 päivästä maaliskuuta 2000.

2. Rahoituspöytäkirjat vahvistetaan kutakin viisivuotiskautta varten.

3. Viimeistään 12 kuukautta ennen ensim- mäisen viisivuotiskauden päättymistä yhteisö ja jäsenvaltiot toisaalta ja AKT-valtiot toi- saalta ilmoittavat toiselle osapuolelle, mitä määräyksiä ne haluavat tarkistaa sopimuksen mahdollista muuttamista varten. Tätä ei kui-

tenkaan sovelleta talouteen ja kauppaan liit- tyvää yhteistyötä koskeviin määräyksiin, joi- ta koskee erillinen tarkistusmenettely. Tämän määräajan estämättä, jos toinen osapuoli pyy- tää sopimuksen määräysten tarkistamista, toisella osapuolella on kaksi kuukautta aikaa pyytää, että tämä tarkistus laajennetaan kos- kemaan myös muita alkuperäisen pyynnön kohteena oleviin määräyksiin liittyviä mää- räyksiä.

Osapuolet aloittavat kymmenen kuukautta ennen tämän viisivuotiskauden päättymistä neuvottelut niihin määräyksiin mahdollisesti tehtävien muutosten tutkimiseksi, joihin il- moitus kohdistuu.

Sopimuksen 93 artiklaa sovelletaan myös tehtyihin muutoksiin.

Ministerineuvosto hyväksyy muutettuihin määräyksiin liittyvät siirtymävaiheen toi- menpiteet, joita mahdollisesti tarvitaan ennen muutettujen määräysten voimaantuloa.

4. Osapuolet aloittavat 18 kuukautta ennen koko sopimuskauden päättymistä neuvottelut tutkiakseen määräyksiä, jotka sen jälkeen säätelevät niiden suhteita.

Ministerineuvosto hyväksyy siirtymävai- heen toimenpiteet, joita mahdollisesti tarvi- taan ennen kuin uusi sopimus on tullut voi- maan.

96 ARTIKLA

Olennaiset osat: neuvottelumenettely ja aiheelliset toimenpiteet, jotka liittyvät ihmis- oikeuksiin sekä demokratian ja oikeusvaltion periaatteeseen

1. Tässä artiklassa käsitteellä 'osapuoli' tar- koitetaan toisaalta yhteisöä ja Euroopan unionin jäsenvaltioita ja toisaalta kutakin AKT-valtiota.

2. a) Jos osapuolten välillä säännöllisesti käytävästä poliittisesta vuoropuhelusta huo- limatta jokin osapuoli katsoo, että toinen osapuoli ei ole täyttänyt velvoitetta, joka liit- tyy 9 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen ih-

misoikeuksien sekä demokratian ja oikeus- valtion periaatteen kunnioittamiseen, sen on, paitsi erityisen kiireellisissä tapauksissa, toi- mitettava toiselle osapuolelle ja ministeri- neuvostolle tiedot, joita tarvitaan perusteelli- sen selvityksen tekemiseen tilanteesta osa- puolten hyväksymän ratkaisun löytämiseksi. Tätä tarkoitusta varten osapuoli kutsuu toisen osapuolen neuvotteluihin, joissa keskitytään toimenpiteisiin, joihin asianomainen osapuoli on ryhtynyt tai aikoo ryhtyä tilanteen kor- jaamiseksi.

Neuvottelut käydään tasolla ja kokoon- panossa, joka katsotaan soveliaimmaksi so- pivan ratkaisun löytämistä varten.

Neuvottelut on aloitettava 15 päivää kut- sun jälkeen ja ne jatkuvat rikkomuksen luonteen ja vakavuuden mukaan määräyty- vän yhteisesti sovitun ajan. Neuvottelut ei- vät missään tapauksessa saa kestää 60 päi- vää kauemmin.

Jos neuvottelut eivät johda molempien osapuolten hyväksymään ratkaisuun, jos osa- puoli kieltäytyy neuvotteluista tai jos kyse on erityisen kiireellisestä tapauksesta, voidaan toteuttaa aiheelliset toimenpiteet. Nämä toi- menpiteet lopetetaan heti, kun niiden toteut- tamisen syyt ovat poistuneet.

b) Käsitteellä 'erityisen kiireellinen tapaus' tarkoitetaan poikkeuksellisia tilanteita, joissa jotakin 9 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua olennaista osaa rikotaan erityisen räikeästi ja joka edellyttää välitöntä toimintaa.

Osapuolen, joka turvautuu erityisen kiireel- lisen tilanteen mukaiseen menettelyyn, on ilmoitettava siitä erikseen toiselle osapuolelle ja ministerineuvostolle, paitsi jos sillä ei ole tähän aikaa.

c) Tässä artiklassa 'aiheellisilla toimenpi- teillä' tarkoitetaan toimenpiteitä, jotka ovat kansainvälisen oikeuden mukaisia ja oikeassa suhteessa rikkomukseen. Näitä toimenpiteitä valittaessa etusijalle on asetettava ne, jotka vähiten haittaavat tämän sopimuksen sovel- tamista. Sopimuksen soveltamatta jättämistä pidetään viimeisenä keinona.

Toimenpiteistä, joihin ryhdytään erityisen kiireellisissä tapauksissa, on ilmoitettava vii- pymättä toiselle osapuolelle ja ministerineu- vostolle. Kyseisen osapuolen pyynnöstä voi- daan sitten käynnistää neuvottelut tilanteen perusteelliseksi selvittämiseksi ja ratkaisujen löytämiseksi mahdollisuuksien mukaan. Nä- mä neuvottelut käydään a alakohdan toisen ja kolmannen alakohdan mukaisesti.

97 ARTIKLA

Korruptiota koskeva neuvottelumenettely ja aiheelliset toimenpiteet

1. Osapuolet katsovat, että kun yhteisö myöntää merkittävää rahoitustukea talouteen liittyville ja toimialakohtaisille politiikoille ja ohjelmille, olisi vakavissa korruptiotapauk- sissa käynnistettävä neuvottelut osapuolten välillä.

2. Tällaisissa tapauksissa kumpi tahansa osapuoli voi kutsua toisen neuvotteluihin. Neuvottelut on aloitettava viimeistään 21 päivän kuluttua kutsusta, ja ne saavat kestää enintään 60 päivää.

3. Jos neuvottelut eivät johda molempien osapuolten hyväksyttävissä olevaan ratkai- suun tai jos toinen osapuoli kieltäytyy neu- votteluista, osapuolet toteuttavat aiheelliset toimenpiteet. Kaikissa tapauksissa on ennen muuta sen osapuolen, jossa korruptiotapauk- sia on ilmennyt, tehtävänä toteuttaa toimen- piteet tilanteen korjaamiseksi välittömästi.

Kummankin osapuolen toimenpiteiden on oltava oikeassa suhteessa tilanteen vakavuu- teen. Näitä toimenpiteitä valittaessa etusijalle on asetettava ne, jotka vähiten haittaavat tä- män sopimuksen soveltamista. Sopimuksen soveltamatta jättämistä pidetään viimeisenä keinona.

4. Tässä artiklassa käsitteellä 'osapuoli' tar- koitetaan toisaalta yhteisöä ja Euroopan unionin jäsenvaltioita ja toisaalta kutakin AKT-valtiota.

98 ARTIKLA

Riitojen ratkaisu

1. Tämän sopimuksen tulkintaa tai sovel- tamista koskevat riidat toisaalta yhden tai useamman jäsenvaltion tai yhteisön sekä toi- saalta yhden tai useamman AKT-valtion vä- lillä viedään ministerineuvoston ratkaistavik- si.

Ministerineuvoston kokousten välillä täl- laiset riidat viedään suurlähettiläskomitean ratkaistaviksi.

2. a) Jos ministerineuvosto ei onnistu rat- kaisemaan riitaa, jompikumpi osapuoli voi pyytää sen ratkaisemista välimiesmenettelys- sä. Tätä varten kukin osapuoli nimeää väli- miehen 30 päivän kuluessa välimiesmenette- lyä koskevan pyynnön tekemisestä. Jos väli- miestä ei nimetä, kumpikin osapuoli voi pyy- tää Pysyvän välitystuomioistuimen pääsih- teeriä nimeämään toisen välimiehen.

b) Kaksi välimiestä nimeävät puolestaan kolmannen välimiehen 30 päivän kuluessa. Jos tätä välimiestä ei nimetä, kumpikin osa- puoli voi pyytää Pysyvän välitystuomiois- tuimen pääsihteeriä nimeämään kolmannen välimiehen.

c) Jolleivät välimiehet toisin päätä, sovelle- taan menettelyä, josta on säädetty Kansainvä- listen järjestöjen ja valtioiden asioita käsitte- levän pysyvän välitystuomioistuimen valin- nanvaraista välitysmenettelyä koskevassa toimintaohjeessa. Välimiesten päätökset on tehtävä äänten enemmistöllä kolmen kuu- kauden kuluessa.

d) Kunkin riidan osapuolen on toteutettava välimiesten päätösten täytäntöönpanon edel- lyttämät toimenpiteet.

e) Tämän menettelyn soveltamisen osalta yhteisöä ja sen jäsenvaltioita pidetään yhtenä riidan osapuolena.

99 ARTIKLA

Irtisanomislauseke

Yhteisö ja sen jäsenvaltiot voivat irtisanoa tämän sopimuksen kunkin AKT-valtion osal- ta ja kukin AKT-valtio yhteisön ja sen jäsen- valtioiden osalta ilmoittamalla asiasta kuusi kuukautta edeltäkäsin.

100 ARTIKLA

Tekstien asema

Tähän sopimukseen liitetyt pöytäkirjat ja liitteet ovat sopimuksen erottamaton osa.

Ministerineuvosto voi tarkistaa,tarkastella uudelleen ja/tai muuttaa liitteitä II, III, IV ja VI kehitysrahoitusyhteistyön AKT-EY- komitean suosituksen perusteella.

Tämä sopimus, joka on laadittu kahtena kappaleena englannin, espanjan, hollannin, italian, kreikan, portugalin, ranskan, ruotsin, saksan, suomen ja tanskan kielellä kaikkien näiden tekstien ollessa yhtä todistusvoimai- set, talletetaan Euroopan unionin neuvoston pääsihteeristön sekä AKT-valtioiden sihtee- ristön arkistoon. Näistä kumpikin toimittaa oikeaksi todistetun jäljennöksen kunkin alle- kirjoittajavaltion hallitukselle.

JULKAISIJA: OIKEUSMINISTERIÖ



N:o 68—69, 6 ½ arkkia



XXXXX XXXXX OY, HELSINKI 2005 EDITA PUBLISHING OY, PÄÄTOIMITTAJA XXXX XXXXXXX ISSN 1238-2361