SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN
SOPIMUS SARJA
XXXXXXXXXXX KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET
2007 Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2007 N:o 106—115
SISÄLLYS
N:o Sivu
106 Laki vuoden 1989 kansainvälisen meripelastusyleissopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta 927
107 Tasavallan presidentin asetus vuoden 1989 kansainvälisen meripelastusyleissopimuksen voi- maansaattamisesta ja sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattami-
sesta annetun lain voimaantulosta 929
108 Tasavallan presidentin asetus erinäisten meriapua ja meripelastusta koskevain määräysten yhdenmukaistuttamista tarkoittavan kansainvälisen sopimuksen voimaansaattamisesta annetun asetuksen kumoamisesta 945
109 Laki merilain muuttamisesta 946
110 Valtioneuvoston asetus merilain muuttamisesta annetun lain voimaantulosta 952
111 Valtioneuvoston asetus pelastuspalkkion jakamisessa noudatettavista perusteista Suomen val-
tion aluksen suoritettua pelastuksen 953
112 Liikenne- ja viestintäministeriön ilmoitus erinäisten meriapua ja meripelastusta koskevain määräysten yhdenmukaistuttamisesta tehdyn kansainvälisen sopimuksen irtisanomisesta 954
113 Liikenne- ja viestintäministeriön ilmoitus vuoden 1989 kansainväliseen meripelastusyleissopi- mukseen tehdystä varaumasta 955
114 Opetusministeriön ilmoitus kansainvälisen dopingin vastaisen yleissopimuksen liitteen muutos-
ten voimaantulosta 957
115 Opetusministeriön ilmoitus dopingin vastaisen yleissopimuksen liitteen muutosten voimaantu-
losta 958
N:o 106
(Suomen säädöskokoelman n:o 1362/2006)
Laki
vuoden 1989 kansainvälisen meripelastusyleissopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta
Annettu Helsingissä 22 päivänä joulukuuta 2006
Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
1§
Lontoossa 28 päivänä huhtikuuta 1989 teh- dyn vuoden 1989 kansainvälisen meripelas-
tusyleissopimuksen lainsäädännön alaan kuu- luvat määräykset ovat lakina voimassa sellai- sina kuin Suomi on niihin sitoutunut.
HE 97/2006 LiVM 19/2006 EV 163/2006
40—2007 899190
928 N:o 106
2§
Tämän lain voimaantulosta säädetään tasa- vallan presidentin asetuksella.
Helsingissä 22 päivänä joulukuuta 2006
Tasavallan Presidentti XXXXX XXXXXXX
Ministeri Xxxx Xxxxxxxx
929
N:o 107
(Suomen säädöskokoelman n:o 1483/2007)
Xxxxxxxxxx presidentin asetus
vuoden 1989 kansainvälisen meripelastusyleissopimuksen voimaansaattamisesta ja sopi- muksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta annetun lain voimaantulosta
Annettu Helsingissä 21 päivänä joulukuuta 2007
Tasavallan presidentin päätöksen mukaisesti, joka on tehty liikenneministerin esittelystä, säädetään:
1 §
Lontoossa 28 päivänä huhtikuuta 1989 tehty vuoden 1989 kansainvälinen meripelas- tusyleissopimus, jonka eduskunta on hyväk- synyt 17 päivänä marraskuuta 2006 ja jonka tasavallan presidentti on hyväksynyt 22 päi- vänä joulukuuta 2006 ja jota koskeva hyväk- symiskirja on talletettu Kansainvälisen Me- renkulkujärjestön IMO:n pääsihteerin huos- taan 12 päivänä tammikuuta 2007, tulee voi- maan 12 päivänä tammikuuta 2008 niin kuin siitä on sovittu.
2 §
Vuoden 1989 kansainvälistä meripelas- tusyleissopimusta koskevan hyväksymiskir- jan tallettamisen yhteydessä Suomi on tehnyt varauman sopimuksen 30 artiklan 1 kappa- leen d kohdan mukaisesti. Suomi ei sovella
Helsingissä 21 päivänä joulukuuta 2007
yleissopimusta silloin, kun kyseessä oleva omaisuus on merenkulun kulttuuriperintöä, jolla on esihistoriallista, arkeologista tai his- toriallista arvoa ja se sijaitsee merenpohjassa.
3 §
Vuoden 1989 kansainvälisen meripelas- tusyleissopimuksen lainsäädännön alaan kuu- luvien määräysten voimaansaattamisesta 22 päivänä joulukuuta 2006 annettu laki (1362/2006) tulee voimaan 12 päivänä tam- mikuuta 2008.
4 §
Sopimuksen muut kuin lainsäädännön alaan kuuluvat määräykset ovat asetuksena voimassa.
5 §
Tämä asetus tulee voimaan 12 päivänä tammikuuta 2008.
Tasavallan Presidentti XXXXX XXXXXXX
Liikenneministeri Xxx Xxxxxxxxxxx
(Suomennos)
KANSAINVÄLINEN MERIPELAS- TUSYLEISSOPIMUS, 1989
INTERNATIONAL CONVENTION ON SALVAGE, 1989
TÄMÄN YLEISSOPIMUKSEN SOPI- MUSPUOLINA OLEVAT VALTIOT, JOTKA
TUNNUSTAVAT, että on suotavaa mää- ritellä sopimuksella meripelastustoimia koskevat yhdenmukaiset kansainväliset säännöt,
PANEVAT MERKILLE, että merkittävä kehitys, etenkin kasvanut huoli ympäristön- suojelusta, on osoittanut tarpeen tarkastella nykyistä kansainvälistä säännöstöä, joka si- sältyy Brysselissä 23 päivänä syyskuuta 1910 tehtyyn Kansainväliseen sopimukseen erinäisten meriapua ja meripelastusta kos- kevien määräysten yhdenmukaistuttamises- ta,
OVAT TIETOISIA siitä suuresta avusta, jonka tehokkaat ja ajoissa suoritetut pelas- tustoimet voivat antaa alusten ja muun vaa- rassa olevan omaisuuden turvallisuudelle sekä ympäristönsuojelulle,
OVAT VAKUUTTUNEITA, että on tar- peen taata riittävät kannustimet henkilöille, jotka ryhtyvät pelastustoimiin alusten ja muun vaarassa olevan omaisuuden suhteen,
OVAT SOPINEET seuraavasta:
I LUKU - YLEISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ
1 artikla
Määritelmät
Tässä yleissopimuksessa:
a) "Pelastustoimet" tarkoittaa kaikkia te- koja ja toimintaa, johon on ryhdytty vaa- ranalaisen aluksen tai muun omaisuuden avustamiseksi purjehduskelpoisilla tai millä hyvänsä muilla kulkuvesillä.
THE STATES PARTIES TO THE PRES- ENT CONVENTION,
RECOGNIZING the desirability of de- termining by agreement uniform interna- tional rules regarding salvage operations,
NOTING that substantial developments, in particular the increased concern for the protection of the environment, have demon- strated the need to review the international rules presently contained in the Convention for the Unification of Certain Rules of Law relating to Assistance and Salvage at Sea, done at Brussels, 23 September 1910,
CONSCIOUS of the major contribution which efficient and timely salvage opera- tions can make to the safety of vessels and other property in danger and to the protec- tion of the environment,
CONVINCED of the need to ensure that adequate incentives are available to persons who undertake salvage operations in respect of vessels and other property in danger,
HAVE AGREED as follows:
CHAPTER I - GENERAL PROVI- SIONS
Article 1
Definitions
For the purpose of this Convention:
(a) "Salvage operation" means any act or activity undertaken to assist a vessel or any other property in danger in navigable waters or in any other waters whatsoever.
b) "Alus" tarkoittaa mitä hyvänsä alusta tai purjehduskelpoista rakennetta.
c) "Omaisuus" tarkoittaa kaikenlaista omaisuutta, jota ei pysyvästi ja tarkoituksel- la ole kiinnitetty rantaviivaan ja myös käsit- tää vaaranalaisen rahdin.
d) "Ympäristölle aiheutuva vahinko" tar- koittaa pilaantumisesta, saastumisesta, tuli- palosta, räjähdyksestä tai muusta tällaisesta suuronnettomuudesta aiheutuvaa ihmishen- keen tai meren eliöstöön tai raaka-aineisiin kohdistuvaa huomattavaa fyysistä vahinkoa rannikko- tai sisävesillä tai niiden läheisyy- dessä olevilla alueilla.
e) "Maksu" tarkoittaa tämän yleissopi- muksen nojalla maksettavaa palkkiota, hy- vitystä tai korvausta.
f) "Järjestö" tarkoittaa Kansainvälistä me- renkulkujärjestöä (IMO).
g) "Pääsihteeri" tarkoittaa järjestön pää- sihteeriä.
2 artikla
Yleissopimuksen soveltaminen
Tätä yleissopimusta sovelletaan silloin, kun sopimusvaltiossa aloitetaan tämän yleissopimuksen käsittelemiin kysymyksiin liittyvä oikeudenkäynti tai välimiesmenette- ly.
3 artikla
Alustat ja porausyksiköt
Tätä yleissopimusta ei sovelleta kiintei- siin tai kelluviin alustoihin tai liikkuviin merenpohjan porausyksiköihin silloin, kun tällaiset alustat tai yksiköt ovat määräpai- kallaan ja niitä käytetään merenpohjan mi- neraalivarojen tutkimiseen, hyödyntämiseen tai tuottamiseen.
4 artikla
Valtion alukset
1. Tätä yleissopimusta ei, 5 artiklaa lu- kuun ottamatta, sovelleta sota-aluksiin tai muihin valtion omistamiin tai käyttämiin ei-
(b) "Vessel" means any ship or craft, or any structure capable of navigation.
(c) "Property" means any property not permanently and intentionally attached to the shoreline and includes freight at risk.
(d) "Damage to the environment" means substantial physical damage to human health or to marine life or resources in coastal or inland waters or areas adjacent thereto, caused by pollution, contamination, fire, explosion or similar major incidents.
(e) "Payment" means any reward, remu- neration or compensation due under this Convention.
(f) "Organization" means the International Maritime Organization.
(g) "Secretary-General" means the Secret- ary-General of the Organization.
Article 2
Application of the Convention
This Convention shall apply whenever judicial or arbitral proceedings relating to matters dealt with in this Convention are brought in a State Party.
Article 3
Platforms and drilling units
This Convention shall not apply to fixed or floating platforms or to mobile offshore drilling units when such platforms or units are on location engaged in the exploration, exploitation or production of sea-bed min- eral resources.
Article 4
State-owned vessels
1. Without prejudice to article 5, this Convention shall not apply to warships or other non-commercial vessels owned or op-
kaupallisiin aluksiin, jotka pelastustoimien sattuessa ovat oikeutettuja täysivaltaiseen koskemattomuuteen kansainvälisen oikeu- den yleisesti tunnustettujen periaatteiden nojalla, jollei kyseinen valtio toisin päätä.
2. Jos sopimuspuoli päättää soveltaa yleissopimusta sota-aluksiinsa tai muihin 1 kappaleessa mainittuihin aluksiin, sen on ilmoitettava soveltamisesta sekä soveltami- sen ehdoista ja edellytyksistä pääsihteerille.
5 artikla
Viranomaisten valvomat pelastustoimet
1. Tämä yleissopimus ei vaikuta kansalli- sen lainsäädännön tai kansainvälisten yleis- sopimusten määräyksiin, jotka koskevat vi- ranomaisten suorittamia tai niiden valvon- nassa suoritettuja pelastustoimia.
2. Tällaisia pelastustoimia suorittavat me- ripelastajat ovat kuitenkin oikeutettuja naut- timaan tässä yleissopimuksessa määrätyistä oikeuksista ja korvauksista pelastustointen suhteen.
3. Siitä, missä määrin viranomainen, jon- ka velvollisuutena on suorittaa pelastustoi- mia, voi nauttia tässä yleissopimuksessa määrätyistä oikeuksista ja korvauksista, määrätään kyseisen viranomaisen kotivalti- on lainsäädännössä.
6 artikla
Meripelastussopimukset
1. Tätä yleissopimusta sovelletaan kaik- kiin meripelastustoimiin, paitsi mikäli me- ripelastussopimuksessa nimenomaisesti tai epäsuorasti määrätään toisin.
2. Aluksen päälliköllä on oikeus tehdä meripelastussopimuksia aluksen omistajan puolesta. Aluksen päälliköllä tai omistajalla on oikeus tehdä sellaisia sopimuksia aluk- sella olevan omaisuuden omistajan puoles- ta.
3. Mikään tässä artiklassa ei saa vaikuttaa 7 artiklan soveltamiseen tai velvollisuuksiin
erated by a State and entitled, at the time of salvage operations, to sovereign immunity under generally recognized principles of in- ternational law unless that State decides otherwise.
2. Where a State Party decides to apply the Convention to its warships or other ves- sels described in paragraph 1, it shall notify the Secretary-General thereof specifying the terms and conditions of such application.
Article 5
Salvage operations controlled by public authorities
1. This Convention shall not affect any provisions of national law or any interna- tional convention relating to salvage opera- tions by or under the control of public au- thorities.
2. Nevertheless, salvors carrying out such salvage operations shall be entitled to avail themselves of the rights and remedies pro- vided for in this Convention in respect of salvage operations.
3. The extent to which a public authority under a duty to perform salvage operations may avail itself of the rights and remedies provided for in this Convention shall be de- termined by the law of the State where such authority is situated.
Article 6
Salvage contracts
1. This Convention shall apply to any sal- vage operations save to the extent that a contract otherwise provides expressly or by implication.
2. The master shall have the authority to conclude contracts for salvage operations on behalf of the owner of the vessel. The master or the owner of the vessel shall have the authority to conclude such contracts on behalf of the owner of the property on board the vessel.
3. Nothing in this article shall affect the application of article 7 nor duties to prevent
estää tai rajoittaa ympäristölle aiheutuvia vahinkoja.
7 artikla
Sopimusten peruuttaminen ja muuttaminen
Sopimus tai sen ehdot voidaan mitätöidä tai muuttaa, jos:
a) sopimus on tehty painostuksen tai vaa- ran vaikutuksen alaisena ja sen ehdot ovat kohtuuttomat; tai
b) sopimuksen mukainen maksu on eh- dottomasti liian suuri tai pieni tosiasiassa suoritettuihin palveluihin nähden.
II LUKU - PELASTUSTOINTEN SUO- RITTAMINEN
8 artikla
Meripelastajan sekä omistajan ja päällikön velvollisuudet
1. Meripelastajalla on vaaranalaisen xxxx- xxx tai muun omaisuuden omistajaan näh- den velvollisuus:
a) suorittaa pelastustoimet asianmukaista huolellisuutta noudattaen;
b) suorittaessaan a-kohdassa tarkoitettua velvollisuutta noudattaa asianmukaista huo- lellisuutta estääkseen tai rajoittaakseen ym- päristölle aiheutuvia vahinkoja;
c) pyytää muiden meripelastajien apua ai- na, kun olosuhteet sitä kohtuudella edellyt- tävät; sekä
d) hyväksyä muiden meripelastajien osal- listuminen silloin, kun aluksen omistaja tai päällikkö tai muun vaaranalaisen omaisuu- den omistaja sitä häneltä kohtuudella pyy- tää, edellyttäen kuitenkin, ettei muiden osallistuminen vähennä hänen palkkiotaan, mikäli tällaisen pyynnön huomataan olleen perusteeton.
2. Aluksen omistajalla ja päälliköllä tai muun vaaranalaisen omaisuuden omistajalla on meripelastajaan nähden velvollisuus:
a) toimia täydessä yhteistyössä hänen kanssaan pelastustoimien ollessa käynnissä;
or minimize damage to the environment.
Article 7
Annulment and modification of contracts
A contract or any terms thereof may be annulled or modified if:
(a) the contract has been entered into un- der undue influence or the influence of danger and its terms are inequitable; or
(b) the payment under the contract is in an excessive degree too large or too small for the services actually rendered.
CHAPTER II - PERFORMANCE OF SALVAGE OPERATIONS
Article 8
Duties of the salvor and of the owner and master
1. The salvor shall owe a duty to the owner of the vessel or other property in danger:
(a) to carry out the salvage operations with due care;
(b) in performing the duty specified in subparagraph (a), to exercise due care to prevent or minimize damage to the envir- onment;
(c) whenever circumstances reasonably require, to seek assistance from other salvors; and
(d) to accept the intervention of other salvors when reasonably requested to do so by the owner or master of the vessel or other property in danger; provided however that the amount of his reward shall not be prejudiced should it be found that such a request was unreasonable.
2. The owner and master of the vessel or the owner of other property in danger shall owe a duty to the salvor:
(a) to co-operate fully with him during the course of the salvage operations;
b) toimiessaan näin noudattaa huolelli- suutta ympäristölle aiheutuvien vahinkojen estämiseksi tai rajoittamiseksi; ja
c) kun alus tai muu omaisuus on tuotu turvapaikkaan, ottaa ne vastaan meripelas- tajan tätä kohtuudella pyytäessä.
9 artikla
Rannikkovaltioiden oikeudet
Mikään tässä yleissopimuksessa ei saa vaikuttaa asianomaisen rannikkovaltion oi- keuteen ryhtyä kansainvälisen oikeuden yleisesti hyväksyttyjen periaatteiden mukai- siin toimiin rantaviivansa tai siihen liittyvi- en etujensa suojelemiseksi sellaiselta pi- laantumiselta tai pilaantumisen uhalta, joka johtuu merenkulkuonnettomuudesta tai sii- hen liittyvästä toiminnasta ja jonka voidaan aiheellisesti olettaa johtavan huomattaviin vahingollisiin seurauksiin, mukaan lukien toimet, jotka perustuvat rannikkovaltion oi- keuteen antaa pelastustoimia koskevia mää- räyksiä.
10 artikla
Avustamisvelvollisuus
1. Aluksen päällikkö on velvollinen an- tamaan apua jokaiselle, joka on merihädäs- sä, sikäli kuin hän voi tehdä sen ilman, että hänen alukselleen ja sillä oleville henkilöil- le aiheutuu vakavaa vaaraa.
2. Sopimusvaltioiden on luotava edelly- tykset 1 kappaleessa määrätyn velvollisuu- den täytäntöön panemiseksi.
3. Aluksen omistaja ei ole vastuussa siitä, jos päällikkö laiminlyö 1 kappaleessa tar- koitetun velvollisuuden.
11 artikla
Yhteistyö
Sopimusvaltion tulee ottaa huomioon me- ripelastajien, muiden asianosaisten ja viran-
(b) in so doing, to exercise due care to prevent or minimize damage to the envir- onment; and
(c) when the vessel or other property has been brought to a place of safety, to accept redelivery when reasonably requested by the salvor to do so.
Article 9
Rights of coastal States
Nothing in this Convention shall affect the right of the coastal State concerned to take measures in accordance with generally recognized principles of international law to protect its coastline or related interests from pollution or the threat of pollution follow- ing upon a maritime casualty or acts relat- ing to such a casualty which may reason- ably be expected to result in major harmful consequences, including the right of a coastal State to give directions in relation to salvage operations.
Article 10
Duty to render assistance
1. Every master is bound, so far as he can do so without serious danger to his vessel and persons thereon, to render assistance to any person in danger of being lost at sea.
2. The States Parties shall adopt the measures necessary to enforce the duty set out in paragraph 1.
3. The owner of the vessel shall incur no liability for a breach of the duty of the mas- ter under paragraph 1.
Article 11
Co-operation
A State Party shall, whenever regulating or deciding upon matters relating to salvage
omaisten välisen yhteistyön tarpeellisuus määrätessään tai päättäessään pelastustoi- miin liittyvistä asioista, kuten merihädässä olevien alusten päästämisestä satamiin tai palveluiden ja tarvikkeiden toimittamisesta meripelastajille, jotta voitaisiin taata pelas- tustoimien tehokas ja tuloksellinen suorit- taminen vaaranalaisen ihmishengen tai omaisuuden pelastamiseksi sekä ympäris- tölle aiheutuvien vahinkojen estämiseksi yleensä.
III LUKU - MERIPELASTAJIEN OI- KEUDET
12 artikla
Palkkion saamisen edellytykset
1. Tulokselliset pelastustoimet oikeuttavat palkkioon.
2. Ellei toisin määrätä, tämä yleissopimus ei oikeuta maksuun, jos pelastustoimet eivät ole olleet tuloksellisia.
3. Tätä lukua sovelletaan riippumatta sii- tä, kuuluvatko pelastettu alus ja pelastus- toimet suorittanut alus samalle omistajalle.
13 artikla
Palkkion määräytymisen perusteet
1. Palkkio on määrättävä sellaiseksi, että se kannustaa pelastustoimiin, ottaen huomi- oon seuraavat seikat niiden esittämisjärjes- tyksestä riippumatta:
a) aluksen ja muun omaisuuden pelastettu arvo;
b) meripelastajien taito ja ponnistelut ym- päristölle aiheutuvien vahinkojen estämi- seksi tai vähentämiseksi;
c) meripelastajan onnistumisen aste;
d) vaaran luonne ja aste;
e) meripelastajien taito ja ponnistelut aluksen, muun omaisuuden ja ihmishenkien pelastamiseksi;
operations such as admittance to ports of vessels in distress or the provision of facil- ities to salvors, take into account the need for co-operation between salvors, other in- terested parties and public authorities in or- der to ensure the efficient and successful performance of salvage operations for the purpose of saving life or property in danger as well as preventing damage to the envir- onment in general.
CHAPTER III - RIGHTS OF SALVORS
Article 12
Conditions for reward
1. Salvage operations which have had a useful result give right to a reward.
2. Except as otherwise provided, no pay- ment is due under this Convention if the salvage operations have had no useful res- ult.
3. This chapter shall apply, notwithstand- ing that the salved vessel and the vessel un- dertaking the salvage operations belong to the same owner.
Article 13
Criteria for fixing the reward
1. The reward shall be fixed with a view to encouraging salvage operations, taking into account the following criteria without regard to the order in which they are pre- sented below:
(a) the salved value of the vessel and other property;
(b) the skill and efforts of the salvors in preventing or minimizing damage to the environment;
(c) the measure of success obtained by the salvor;
(d) the nature and degree of the danger;
(e) the skill and efforts of the salvors in salving the vessel, other property and life;
f) meripelastajien käyttämä aika, kustan- nukset ja heidän kärsimänsä vahingot;
g) riski joutua korvausvelvolliseksi ja muut riskit, joille meripelastajat ja heidän varusteensa ovat altistuneet;
h) annettujen palvelujen ripeys;
i) alusten ja muun pelastustoimiin tarkoi- tetun välineistön saatavuus ja käyttö;
j) meripelastajan välineistön valmiustila ja tehokkuus ja sen arvo.
2. Aluksen ja muun omaisuuden kaikkien omistajien on maksettava 1 kappaleen mu- kaisesti määrätty palkkio suhteessa pelaste- tun arvoon. Sopimusvaltio voi kuitenkin kansallisessa lainsäädännössään määrätä, että yhden näistä osapuolista on maksettava palkkio, edellyttäen, että tällä osapuolella on takaisinsaantioikeus muilta osapuolilta heidän osuuksiensa suhteessa. Mikään tässä artiklassa ei estä oikeutta puolustautua vaa- timuksia vastaan.
3. Palkkiot, joihin ei sisälly korkoa ja palkkioiden lisäksi mahdollisesti maksetta- via oikeudenkäyntikuluja, eivät saa ylittää aluksen tai muun omaisuuden pelastettua arvoa.
14 artikla
Erityiskorvaus
1. Jos meripelastajan pelastustoimet ovat kohdistuneet alukseen, joka itse tai jonka lasti uhkasi aiheuttaa ympäristövahingon, eikä meripelastaja saanut 13 artiklan nojalla palkkiota, joka olisi vähintään yhtä suuri kuin tämän artiklan nojalla määrätty eri- tyiskorvaus, hän on oikeutettu saamaan aluksen omistajalta erityiskorvauksen, joka vastaa hänen kulujaan siten kuin ne on tässä määritelty.
2. Jos meripelastaja 1 kappaleessa tarkoi- tetuissa olosuhteissa on pelastustoimillaan estänyt ympäristövahingon syntymisen tai rajoittanut sitä, voidaan erityiskorvaus, jon- ka omistaja on 1 kappaleen nojalla velvolli- nen maksamaan meripelastajalle, korottaa enintään 30 prosentilla meripelastajan ku-
(f) the time used and expenses and losses incurred by the salvors;
(g) the risk of liability and other risks run by the salvors or their equipment;
(h) the promptness of the services ren- dered;
(i) the availability and use of vessels or other equipment intended for salvage opera- tions;
(j) the state of readiness and efficiency of the salvor's equipment and the value thereof.
2. Payment of a reward fixed according to paragraph 1 shall be made by all of the ves- sel and other property interests in propor- tion to their respective salved values. How- ever, a State Party may in its national law provide that the payment of a reward has to be made by one of these interests, subject to a right of recourse of this interest against the other interests for their respective shares. Nothing in this article shall prevent any right of defence.
3. The rewards, exclusive of any interest and recoverable legal costs that may be payable thereon, shall not exceed the salved value of the vessel and other property.
Article 14
Special compensation
1. If the salvor has carried out salvage op- erations in respect of a vessel which by itself or its cargo threatened damage to the environment and has failed to earn a reward under article 13 at least equivalent to the special compensation assessable in accord- ance with this article, he shall be entitled to special compensation from the owner of that vessel equivalent to his expenses as herein defined.
2. If, in the circumstances set out in para- graph 1, the salvor by his salvage opera- tions has prevented or minimized damage to the environment, the special compensation payable by the owner to the salvor under paragraph 1 may be increased up to a maximum of 30% of the expenses incurred
luista. Tuomioistuin tai välimiesoikeus kui- tenkin voi, jos katsoo sen oikeudenmukai- seksi ja kohtuulliseksi ja ottaen huomioon asiaankuuluvat 13 artiklan 1 kappaleessa mainitut näkökohdat, korottaa tällaista eri- tyiskorvausta edelleen, mutta kokonaiskoro- tus ei missään tapauksessa saa olla enem- män kuin 100 prosenttia meripelastajan ku- luista.
3. Meripelastajan kuluilla 1 ja 2 kappa- leessa tarkoitetaan meripelastajalle varsi- naisista pelastustoimista välittömästi aiheu- tuneita kohtuullisia kuluja sekä kohtuullista korvausta pelastustoimissa tosiasiassa ja kohtuullisesti käytetyistä välineistä ja hen- kilökunnasta ottaen huomioon 13 artiklan 1 kappaleen h-, i- ja j-kohdassa mainitut sei- kat.
4. Erityiskorvausta maksetaan tämän ar- tiklan nojalla vain silloin ja siltä osin kuin sellainen korvaus ylittää meripelastajalle 13 artiklan nojalla tulevan palkkion.
5. Jos meripelastaja on ollut huolimaton eikä siitä johtuen ole estänyt tai rajoittanut ympäristölle aiheutuvaa vahinkoa, tämän artiklan mukainen erityiskorvaus voidaan evätä häneltä kokonaan tai osittain.
6. Mikään tässä artiklassa ei vaikuta aluk- sen omistajan takaisinsaantioikeuteen.
15 artikla
Palkkion jakaminen meripelastajien kesken
1. 13 artiklan mukaisen palkkion jakami- nen meripelastajien kesken suoritetaan siinä artiklassa mainittuja perusteita käyttäen.
2. Palkkion jakaminen kunkin pelas- tusaluksen omistajan, päällikön ja aluksen palveluksessa olevien muiden henkilöiden kesken määräytyy kunkin aluksen lippuval- tion lainsäädännön mukaisesti. Jos pelastus- toimia ei ole tehty aluksesta käsin, jako määräytyy sen lainsäädännön mukaan, jota sovelletaan meripelastajan ja hänen avusta- jiensa väliseen sopimukseen.
by the salvor. However, the tribunal, if it deems it fair and just to do so and bearing in mind the relevant criteria set out in art- icle 13, paragraph 1, may increase such spe- cial compensation further, but in no event shall the total increase be more than 100 % of the expenses incurred by the salvor.
3. Xxxxxx'x expenses for the purpose of paragraphs 1 and 2 means the out-of-pocket expenses reasonably incurred by the salvor in the salvage operation and a fair rate for equipment and personnel actually and reas- onably used in the salvage operation, taking into consideration the criteria set out in arti- cle 13, paragraph 1(h), (i) and (j).
4. The total special compensation under this article shall be paid only if and to the extent that such compensation is greater than any reward recoverable by the salvor under article 13.
5. If the salvor has been negligent and has thereby failed to prevent or minimize dam- age to the environment, he may be deprived of the whole or part of any special com- pensation due under this article.
6. Nothing in this article shall affect any right of recourse on the part of the owner of the vessel.
Article 15
Apportionment between salvors
1. The apportionment of a reward under article 13 between salvors shall be made on the basis of the criteria contained in that art- icle.
2. The apportionment between the owner, master and other persons in the service of each salving vessel shall be determined by the law of the flag of that vessel. If the sal- vage has not been carried out from a vessel, the apportionment shall be determined by the law governing the contract between the salvor and his servants.
16 artikla
Ihmishengen pelastaminen
1. Henkilöt, joiden henki on pelastettu, eivät ole velvollisia maksamaan korvausta, mutta mikään tässä artiklassa ei vaikuta kansallisen lainsäädännön määräyksiin täs- sä asiassa.
2. Ihmishengen pelastaja, joka on osallis- tunut pelastustoimia edellyttäneen onnetto- muuden yhteydessä annettuihin palveluihin, on oikeutettu saamaan kohtuullisen osuuden maksusta, joka on myönnetty meripelasta- jalle aluksen tai muun omaisuuden pelasta- misesta tai ympäristölle aiheutuvien vahin- kojen estämisestä tai rajoittamisesta.
17 artikla
Voimassa olevien sopimusten nojalla tehdyt palvelukset
Maksua ei suoriteta tämän yleissopimuk- sen nojalla, elleivät tehdyt palvelukset ylitä sitä, minkä voidaan kohtuudella katsoa ole- van ennen vahingon syntymistä tehdyn so- pimuksen noudattamista.
18 artikla
Meripelastajan virheellisen menettelyn vai- kutus
Meripelastajalta voidaan evätä tämän yleissopimuksen mukainen maksu koko- naan tai osittain siltä osin kuin pelastustoi- met ovat tulleet välttämättömiksi tai vaikeu- tuneet hänen oman virheensä tai laimin- lyöntinsä johdosta taikka jos meripelastaja on syyllistynyt petokseen tai muuhun epä- rehelliseen menettelyyn.
19 artikla
Pelastustointen kieltäminen
Tämän yleissopimuksen nojalla ei suorite- ta maksua palveluista, jotka on annettu
Article 16
Salvage of persons
1. No remuneration is due from persons whose lives are saved, but nothing in this article shall affect the provisions of national law on this subject.
2. A salvor of human life, who has taken part in the services rendered on the occa- sion of the accident giving rise to salvage, is entitled to a fair share of the payment awarded to the salvor for salving the vessel or other property or preventing or minimi- zing damage to the environment.
Article 17
Services rendered under existing contracts
No payment is due under the provisions of this Convention unless the services ren- dered exceed what can be reasonably con- sidered as due performance of a contract en- tered into before the danger arose.
Article 18
The effect of salvor's misconduct
A salvor may be deprived of the whole or part of the payment due under this Conven- tion to the extent that the salvage operations have become necessary or more difficult because of fault or neglect on his part or if the salvor has been guilty of fraud or other dishonest conduct.
Article 19
Prohibition of salvage operations
Services rendered notwithstanding the express and reasonable prohibition of the
aluksen omistajan tai päällikön tai muun sellaisen vaaranalaisen omaisuuden, joka ei ole eikä ole ollut aluksella, omistajan ni- menomaisesta ja kohtuullisesta kiellosta huolimatta.
IV LUKU - VAATIMUKSET JA TOI- MENPITEET
20 artikla
Meripanttioikeus
1. Mikään tässä sopimuksessa ei vaikuta kansainvälisten sopimusten tai kansallisen lainsäädännön mukaiseen meripelastajan meripanttioikeuteen.
2. Meripelastaja ei saa pyytää meripantti- oikeuttaan täytäntöönpantavaksi, jos hänen saamisilleen, mukaan lukien korot ja kulut, on tarjottu tai asetettu riittävä vakuus.
21 artikla
Velvollisuus asettaa vakuus
1. Henkilön, joka on velvollinen suorit- tamaan maksun tämän yleissopimuksen no- jalla, on meripelastajan pyynnöstä asetetta- va riittävä vakuus saamisille, mukaan luki- en meripelastajan korot ja kulut.
2. Huolimatta 1 kappaleen määräyksistä, pelastetun aluksen omistajan on tehtävä parhaansa varmistaakseen, että lastinomis- tajat antavat riittävät vakuudet heihin koh- distuvista vaateista, mukaan lukien korot ja kulut, ennen lastin luovuttamista.
3. Pelastettua alusta tai muuta omaisuutta ei ilman meripelastajan suostumusta saa siirtää satamasta tai paikasta, jonne ne pe- lastustointen päätyttyä ensin saapuivat, en- nen kuin on annettu riittävä vakuus kysees- sä olevaan alukseen tai omaisuuteen koh- distuvista meripelastajan vaateista.
22 artikla
Väliaikainen maksu
1. Tuomioistuin tai välimiesoikeus, jolla
owner or master of the vessel or the owner of any other property in danger which is not and has not been on board the vessel shall not give rise to payment under this Conven- tion.
CHAPTER IV - CLAIMS AND AC- TIONS
Article 20
Maritime lien
1. Nothing in this Convention shall affect the salvor's maritime lien under any interna- tional convention or national law.
2. The salvor may not enforce his mari- time lien when satisfactory security for his claim, including interest and costs, has been duly tendered or provided.
Article 21
Duty to provide security
1. Upon the request of the salvor a person liable for a payment due under this Conven- tion shall provide satisfactory security for the claim, including interest and costs of the salvor.
2. Without prejudice to paragraph 1, the owner of the salved vessel shall use his best endeavours to ensure that the owners of the cargo provide satisfactory security for the claims against them including interest and costs before the cargo is released.
3. The salved vessel and other property shall not, without the consent of the salvor, be removed from the port or place at which they first arrive after the completion of the salvage operations until satisfactory secur- ity has been put up for the salvor's claim against the relevant vessel or property.
Article 22
Interim payment
1. The tribunal having jurisdiction over
on tuomiovalta meripelastajan vaatimuk- seen nähden, voi määrätä välipäätöksellä, että meripelastajalle maksetaan osasuori- tuksena oikeudenmukaiselta ja kohtuullisel- ta vaikuttava summa sellaisin ehdoin, jotka ovat tapaukseen nähden oikeudenmukaiset ja kohtuulliset, mukaan lukien tarvittaessa vakuutta koskeva ehto.
2. Maksettaessa tämän artiklan mukainen väliaikainen maksu 21 artiklassa määrättyä vakuutta vähennetään vastaavasti.
23 artikla
Vanhentumisajat
1. Xxxxxxxx tämän yleissopimuksen no- jalla on vanhentunut, ellei oikeudenkäyntiin tai välimiesmenettelyyn ole ryhdytty kah- den vuoden kuluessa. Vanhentumisaika al- kaa pelastustointen lopettamispäivänä.
2. Henkilö, jota kohtaan vaatimus on teh- ty, voi milloin hyvänsä vanhentumisajan kuluessa pidentää tätä aikaa ilmoittamalla siitä vaatimusten esittäjälle. Tätä aikaa voi- daan edelleen pidentää samalla tavoin.
3. Henkilö, joka on vastuullinen, voi nos- taa takautumiskanteen vielä edeltävissä kappaleissa määrätyn vanhentumisajan jäl- keenkin, jos se nostetaan sen valtion lain- säädännössä määrätyn ajan kuluessa, jossa oikeudenkäyntiin tai välimiesmenettelyyn on ryhdytty.
the claim of the salvor may, by interim de- cision, order that the salvor shall be paid on account such amount as seems fair and just, and on such terms including terms as to se- curity where appropriate, as may be fair and just according to the circumstances of the case.
2. In the event of an interim payment un- der this article the security provided under article 21 shall be reduced accordingly.
Article 23
Limitation of actions
1. Any action relating to payment under this Convention shall be time-barred if judi- cial or arbitral proceedings have not been instituted within a period of two years. The limitation period commences on the day on which the salvage operations are termin- ated.
2. The person against whom a claim is made may at any time during the running of the limitation period extend that period by a declaration to the claimant. This period may in the like manner be further extended.
3. An action for indemnity by a person li- able may be instituted even after the expira- tion of the limitation period provided for in the preceding paragraphs, if brought within the time allowed by the law of the State where proceedings are instituted.
24 artikla
Korko
Meripelastajan oikeudesta korkoon tämän yleissopimuksen mukaisista maksuista pää- tetään sen valtion lainsäädännön mukaises- ti, jossa juttua käsittelevä tuomioistuin tai välimiesoikeus sijaitsee.
25 artikla
Valtion omistamat lastit
Mitään tämän yleissopimuksen määräyk-
Article 24
Interest
The right of the salvor to interest on any payment due under this Convention shall be determined according to the law of the State in which the tribunal seized of the case is situated.
Article 25
State-owned cargoes
Unless the State owner consents, no pro-
sistä ei saa ilman omistavan valtion suos- tumusta käyttää perusteena jonkin valtion omistamien ei-kaupallisten lastien takavari- koinnille tai pidättämiselle missään oikeu- dellisessa menettelyssä tai perusteena oi- keudenkäynneille in rem niitä vastaan, kun lastit ovat pelastustoimien tapahtuessa kan- sainvälisen oikeuden yleisesti hyväksytty- jen periaatteiden nojalla oikeutettuja täysi- valtaiseen koskemattomuuteen.
26 artikla
Humanitaariset lastit
Mitään tämän yleissopimuksen määräystä ei saa käyttää perusteena valtion lahjoitta- man humanitaarisen lastin takavarikoinnille tai pidättämiselle, jos valtio on suostunut maksamaan pelastuspalveluksista, joita on annettu tällaisille humanitaarisille lasteille.
27 artikla
Välimiesmenettelyssä annettujen päätösten julkaiseminen
Sopimusvaltioiden tulee rohkaista meri- pelastusta koskevissa jutuissa välimiesme- nettelyssä annettujen päätösten julkaisemis- ta sikäli kuin mahdollista ja osapuolten suostumuksella.
V LUKU - LOPPUMÄÄRÄYKSET
28 artikla
Allekirjoittaminen, ratifiointi, hyväksyminen ja liittyminen
1. Tämä yleissopimus on avoinna allekir- joittamista varten järjestön päämajassa 1 päivästä heinäkuuta 1989 alkaen 30 päivään kesäkuuta 1990 asti ja on sen jälkeen avoinna liittymistä varten.
2. Valtiot voivat ilmaista suostuvansa sii- hen, että tämä yleissopimus sitoo niitä:
a) allekirjoittamalla sen ratifioimis- tai hyväksymisvaraumitta; tai
vision of this Convention shall be used as a basis for the seizure, arrest or detention by any legal process of, nor for any proceed- ings in rem against, non-commercial cargoes owned by a State and entitled, at the time of the salvage operations, to sover- eign immunity under generally recognized principles of international law.
Article 26
Humanitarian cargoes
No provision of this Convention shall be used as a basis for the seizure, arrest or de- tention of humanitarian cargoes donated by a State, if such State has agreed to pay for salvage services rendered in respect of such humanitarian cargoes.
Article 27
Publication of arbitral awards
States Parties shall encourage, as far as possible and with the consent of the parties, the publication of arbitral awards made in salvage cases.
CHAPTER V - FINAL CLAUSES
Article 28
Signature, ratification, acceptance, ap- proval and accession
1. This Convention shall be open for sig- nature at the Headquarters of the Organiza- tion from 1 July 1989 to 30 June 1990 and shall thereafter remain open for accession.
2. States may express their consent to be bound by this Convention by:
(a) signature without reservation as to ratification, acceptance or approval; or
b) allekirjoittamalla sen ratifioimis- tai hyväksymisvaraumin, mitä seuraa ratifiointi tai hyväksyminen; tai
c) liittymällä siihen.
3. Ratifiointi, hyväksyminen tai liittymi- nen tapahtuu tallettamalla sitä tarkoittava asiakirja pääsihteerin huostaan.
29 artikla
Voimaantulo
1. Tämä yleissopimus tulee voimaan vuo- den kuluttua päivästä, jona 15 valtiota on ilmaissut suostuvansa siihen, että yleisso- pimus sitoo niitä.
2. Valtion osalta, joka ilmaisee sen jäl- keen, kun yleissopimuksen voimaantulon ehdot on täytetty, suostuvansa siihen, että tämä yleissopimus sitoo sitä, tämä suostu- mus tulee voimaan vuoden kuluttua suos- tumuksen ilmaisemisesta.
30 artikla
Varaumat
1. Valtio voi allekirjoittaessaan, ratifioi- dessaan tai hyväksyessään tämän yleisso- pimuksen tai liittyessään siihen varata itsel- leen oikeuden olla soveltamatta tämän yleissopimuksen määräyksiä:
a) silloin kun pelastustoimet tapahtuvat sisävesillä ja kaikki niihin osallistuvat aluk- set ovat sisävesialuksia;
b) silloin kun pelastustoimet tapahtuvat sisävesillä eikä niihin osallistu yhtään alus- ta;
c) silloin kun kaikki osapuolet ovat kysei- sen valtion kansalaisia;
d) silloin kun kyseessä oleva omaisuus on merenkulun kulttuuriperintöä, jolla on esi- historiallista, arkeologista tai historiallista arvoa, ja se sijaitsee merenpohjassa.
2. Allekirjoittaessa tehdyt varaumat on vahvistettava ratifioitaessa tai hyväksyttäes- sä tämä yleissopimus.
3. Xxxxxx, joka on tehnyt varauman tähän yleissopimukseen, voi peruuttaa varauman milloin hyvänsä pääsihteerille osoitettavalla
(b) signature subject to ratification,accept- ance or approval, followed by ratification, acceptance of approval; or
(c) accession.
3. Ratification, acceptance, approval or accession shall be effected by the deposit of an instrument to that effect with the Secre- tary-General.
Article 29
Entry into force
1. This Convention shall enter into force one year after the date on which 15 States have expressed their consent to be bound by it.
2. For a State which expresses its consent to be bound by this Convention after the conditions for entry into force thereof have been met, such consent shall take effect one year after the date of expression of such consent.
Article 30
Reservations
1. Any State may, at the time of signature, ratification, acceptance, approval or acces- sion, reserve the right not to apply the pro- visions of this Convention:
(a) when the salvage operation takes place in inland waters and all vessels involved are of inland navigation;
(b) when the salvage operations take place in inland waters and no vessel is in- volved;
(c) when all interested parties are na- tionals of that State;
(d) when the property involved is mari- time cultural property of prehistoric, archaeological or historic interest and is situated on the sea-bed.
2. Reservations made at the time of signa- ture are subject to confirmation upon rati- fication, acceptance or approval.
3. Any State which has made a reserva- tion to this Convention may withdraw it at any time by means of a notification ad-
ilmoituksella. Peruutus tulee voimaan il- moituksen vastaanottamispäivänä. Jos il- moituksessa sanotaan varauman peruutuk- sen tulevan voimaan siinä mainittuna päi- vänä, joka on myöhempi kuin päivä, jona pääsihteeri on vastaanottanut sen, peruutus tulee voimaan tänä myöhempänä päivänä.
31 artikla
Irtisanominen
1. Sopimuspuoli voi irtisanoa tämän yleissopimuksen milloin hyvänsä vuoden kuluttua siitä, kun tämä yleissopimus tulee kyseisen valtion osalta voimaan.
2. Irtisanominen tapahtuu tallettamalla ir- tisanomiskirja pääsihteerin huostaan.
3. Irtisanominen tulee voimaan vuoden tai irtisanomiskirjassa mainitun pidemmän ajan kuluttua siitä, kun pääsihteeri on vastaanot- tanut irtisanomiskirjan.
32 artikla
Tarkistaminen ja muuttaminen
1. Järjestö voi kutsua koolle kokouksen tarkistamaan ja muuttamaan tätä yleissopi- musta.
2. Pääsihteerin tulee kutsua koolle tämän yleissopimuksen sopimusvaltioiden kokous tarkistamaan ja muuttamaan yleissopimusta kahdeksan sopimusvaltion, tai neljäsosan sopimusvaltiosta niin pyytäessä riippuen siitä, kumpi lukumäärä on suurempi.
3. Tämän yleissopimuksen muutoksen voimaantulon jälkeen ilmaistun suostumuk- sen noudattaa tätä yleissopimusta katsotaan koskevan muutettua yleissopimusta.
33 artikla
Tallettaja
1. Tämä yleissopimus talletetaan pääsih- teerin huostaan.
dressed to the Secretary-General. Such withdrawal shall take effect on the date the notification is received. If the notification states that the withdrawal of a reservation is to take effect on a date specified therein, and such date is later than the date the noti- fication is received by the Secretary- General, the withdrawal shall take effect on such later date.
Article 31
Denunciation
1. This Convention may be denounced by any State Party at any time after the expiry of one year from the date on which this Convention enters into force for that State.
2. Denunciation shall be effected by the deposit of an instrument of denunciation with the Secretary-General.
3. A denunciation shall take effect one year, or such longer period as may be spe- cified in the instrument of denunciation, af- ter the receipt of the instrument of denun- ciation by the Secretary-General.
Article 32
Revision and amendment
1. A conference for the purpose of re- vising or amending this Convention may be convened by the Organization.
2. The Secretary-General shall convene a conference of the States Parties to this Con- vention for revising or amending the Con- vention, at the request of eight States Parties, or one fourth of the States Parties, whichever is the higher figure.
3. Any consent to be bound by this Con- vention expressed after the date of entry into force of an amendment to this Conven- tion shall be deemed to apply to the Con- vention as amended.
Article 33
Depositary
1. This Convention shall be deposited with the Secretary-General.
2. Pääsihteerin tulee:
a) ilmoittaa tämän yleissopimuksen alle- kirjoittaneille tai siihen liittyneille valtioille sekä kaikille järjestön jäsenille:
i) jokaisesta uudesta allekirjoittamisesta tai ratifioimis-, hyväksymis- tai liittymiskir- jan tallettamisesta päivämäärineen;
ii) tämän yleissopimuksen voimaantulo- päivästä;
iii) tämän yleissopimuksen irtisanomiskir- jojen tallettamisesta, vastaanottamispäivä- määrästä sekä irtisanomisen voimaantulo- päivästä;
iv) 32 artiklan mukaisesti hyväksytyistä muutoksista;
v) tämän yleissopimuksen nojalla tehtyjen varaumien, selitysten tai ilmoitusten vas- taanottamisista;
b) toimittaa tämän yleissopimuksen oike- aksi todistetut jäljennökset kaikille valtioil- le, jotka ovat allekirjoittaneet tämän yleis- sopimuksen tai liittyneet siihen.
3. Heti tämän yleissopimuksen tultua voimaan tallettajan tulee toimittaa sen oike- aksi todistettu jäljennös Yhdistyneiden Kansakuntien pääsihteerille rekisteröintiä ja julkaisemista varten Yhdistyneiden Kansa- kuntien peruskirjan 102 artiklan mukaisesti.
34 artikla
Kielet
Tämä yleissopimus on tehty yhtenä arabi- an-, kiinan-, englannin-, ranskan-, venäjän- ja espanjankielisenä alkuperäiskappaleena, jonka kaikki tekstit ovat yhtä todistusvoi- maiset.
TÄMÄN VAKUUDEKSI ovat allekirjoit- taneet hallitustensa siihen asianmukaisesti valtuuttamina allekirjoittaneet tämän yleis- sopimuksen.
TEHTY LONTOOSSA 28 päivänä huhti- kuuta 1989.
2. The Secretary-General shall:
(a) inform all States which have signed this Convention or acceded thereto, and all Members of the Organization, of:
(i) each new signature or deposit of an in- strument of ratification, acceptance, ap- proval or accession together with the date thereof;
(ii) the date of the entry into force of this Convention;
(iii) the deposit of any instrument of de- nunciation of this Convention together with the date on which it received and the date on which the denunciation takes effect;
(iv) any amendment adopted in conform- ity with article 32;
(v) the receipt of any reservation, declara- tion or notification made under this Con- vention;
(b) transmit certified true copies of this Convention to all States which have signed this Convention or acceded thereto.
3. As soon as this Convention enters into force, a certified true copy thereof shall be transmitted by the Depository to the Secre- tary-General of the United Nations for reg- istration and publication in accordance with Article 102 of the Charter of the United Na- tions.
Article 34
Languages
This Convention is established in a single original in the Arabic, Chinese, English, French, Russian and Spanish languages, each text being equally authentic.
IN WITNESS WHEREOF the under- signed being duly authorized by their re- spective Governments for that purpose have signed this Convention.
DONE AT LONDON this twenty-eighth day of April one thousand nine hundred and eighty-nine.
945
N:o 108
(Suomen säädöskokoelman n:o 1484/2007)
Xxxxxxxxxx presidentin asetus
erinäisten meriapua ja meripelastusta koskevain määräysten yhdenmukaistuttamista tarkoittavan kansainvälisen sopimuksen voimaansaattamisesta annetun asetuksen kumoamisesta
Annettu Helsingissä 21 päivänä joulukuuta 2007
Tasavallan presidentin päätöksen mukaisesti, joka on tehty liikenneministerin esittelystä, säädetään:
1 §
Tällä asetuksella kumotaan erinäisten me- riapua ja meripelastusta koskevain määräys- ten yhdenmukaistuttamista tarkoittavan kan- sainvälisen sopimuksen voimaansaattami- sesta 24 päivänä elokuuta 1923 annettu ase- tus (219/1923).
Helsingissä 21 päivänä joulukuuta 2007
2 §
Tämä asetus tulee voimaan 12 päivänä tammikuuta 2008.
Tasavallan Presidentti XXXXX XXXXXXX
Liikenneministeri Xxx Xxxxxxxxxxx
N:o 109
(Suomen säädöskokoelman n:o 1363/2006)
Laki
merilain muuttamisesta
Annettu Helsingissä 22 päivänä joulukuuta 2006
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan 15 päivänä heinäkuuta 1994 annetun merilain (674/1994) 9 luvun 3 §:n 1 kohta,
14 luvun 66 §:n 2 momentti, 16 luku ja 19 luvun 1 §:n 1 kohta sekä
lisätään 21 lukuun uusi 3 b § seuraavasti:
9 luku
Yleiset säännökset vastuun rajoittamisesta
3§
Saamiset, joita vastuunrajoitus ei koske
Oikeus vastuunrajoitukseen ei koske:
1) pelastuspalkkiota 16 luvun 9 §:ssä tar- koitettu erityiskorvaus mukaan lukien, yhtei- sestä haverista suoritettavaa osallistumismak- sua tai sopimukseen perustuvaa korvausta 2 §:n 1 momentin 4, 5 tai 6 kohdassa tarkoi- tetusta toimenpiteestä;
— — — — — — — — — — — — —
14 luku
Aluksen rahtaus
66 §
Yhteinen haveri ja meripelastus
— — — — — — — — — — — — —
Aikarahdinottaja saa ilman aikarahdinanta-
HE 97/2006 LiVM 19/2006 EV 163/2006
xxx suostumusta pelastaa henkilöitä. Hän saa myös pelastaa aluksia tai muuta omaisuutta, jollei se ole kohtuutonta aikarahdinantajalle. Aikarahdinottajan osuudesta 16 luvun 11 §:n
2 momentissa tarkoitettuun nettopelastus- palkkioon sekä vastaavasti 16 luvun 9 §:ssä tarkoitettuun erityiskorvaukseen aikarahdin- antaja saa yhden kolmasosan.
16 luku Meripelastus 1§ Määritelmät
Tässä luvussa tarkoitetaan:
1) meripelastuksella toimenpidettä, johon ryhdytään haaksirikkoutuneen tai vaarassa olevan aluksen tai muun omaisuuden avusta- miseksi kulkuvesillä;
2) aluksella vesikulkuneuvoa ja purjehdus- kelpoista laitetta;
3) omaisuudella omaisuutta, jota ei ole pysyvästi ja tarkoituksella kiinnitetty rantaan;
4) ympäristölle aiheutuvalla vahingolla pi- laantumisesta, saastumisesta, tulipalosta, rä- jähdyksestä tai muusta vastaavasta vakavasta tapahtumasta aiheutuvaa huomattavaa fyy- sistä vahinkoa ihmisen terveydelle, meren eliöstölle taikka luonnonvaroille rannikko- tai sisävesillä taikka niihin liittyvillä alueilla.
2§
Soveltamisala
Tämän luvun säännöksiä sovelletaan, kun meripelastusta koskevaa riita-asiaa käsitel- lään suomalaisessa tuomioistuimessa tai väli- miesmenettelyssä Suomessa.
Tämän luvun säännöksiä sovelletaan myös silloin, kun sekä pelastetulla että pelastustyön suorittaneella aluksella on sama omistaja.
Tämän luvun säännöksiä sovelletaan viran- omaisen suorittamaan tai valvomaan meripe- lastukseen vain siltä osin kuin niistä ei sää- detä tai määrätä muualla. Tällaiseen meripe- lastukseen osallistuneella meripelastajalla on kuitenkin oikeus pelastuspalkkioon tai eri- tyiskorvaukseen tämän luvun säännösten mu- kaisesti.
Tämän luvun säännöksiä ei sovelleta kiin- teisiin tai kelluviin alustoihin eikä siirrettä- viin merenpohjan porausyksiköihin silloin, kun tällaiset alustat tai yksiköt ovat määrä- paikallaan ja niitä käytetään merenpohjan mi- neraalivarojen tutkimiseen, hyödyntämiseen tai tuottamiseen.
Tämän luvun säännöksiä ei myöskään so- velleta muinaismuistolaissa (295/1963) tar- koitettuihin aluksiin ja omaisuuteen, jollei siitä ole erikseen sovittu.
3§
Sopimusvapaus, sopimuksentekovaltuus ja sopimuksen sovittelu
Tämän luvun säännöksistä voidaan sopi- muksin poiketa. Sopimuksella ei voida kui- tenkaan rajoittaa meripelastajan, aluksen päällikön, laivanisännän taikka aluksen tai muun omaisuuden omistajan tämän luvun säännösten mukaista velvollisuutta estää tai rajoittaa ympäristölle aiheutuvia vahinkoja.
Jäljempänä 11 §:n 5 momentissa säädetään eräiden pelastuspalkkion jakamista koskevien sopimusten pätevyydestä.
Aluksen päälliköllä on oikeus tehdä meri- pelastussopimus aluksen omistajan puolesta. Aluksen omistajalla, laivanisännällä ja päälli- köllä on oikeus kullakin erikseen tehdä meri- pelastussopimus aluksella olevan tai siellä ol- leen omaisuuden omistajan puolesta.
Meripelastusta koskevaa sopimusta tai täl- laisessa sopimuksessa olevaa ehtoa voidaan kohtuullistaa tai jättää se huomioon otta- matta, jos sopimus on tehty painostuksen tai vaaran vaikutuksen alaisena ja sopimus tai sen ehto on kohtuuton taikka jos sopimuksen mukaisen pelastuspalkkion tai erityiskorva- uksen määrä ei ole kohtuullisessa suhteessa suoritettuun meripelastustyöhön.
Mitä 10 §:n 3 momentissa säädetään, nou- datetaan silloinkin, kun pelastamisesta on tehty sopimus.
4§
Meripelastajan, omistajan, laivanisännän ja päällikön velvollisuudet
Meripelastaja on aluksen omistajaan ja lai- vanisäntään sekä muun meripelastuksen koh- teena olevan omaisuuden omistajaan nähden velvollinen:
1) suorittamaan meripelastustyön asianmu- kaista huolellisuutta noudattaen;
2) noudattamaan meripelastustyön aikana asianmukaista huolellisuutta estääkseen tai rajoittaakseen ympäristölle aiheutuvia vahin- koja:
3) pyytämään muiden meripelastajien apua aina, kun olosuhteet sitä kohtuudella edellyt- tävät; ja
4) sallimaan muiden meripelastajien osal- listua pelastustoimintaan, jos aluksen omis- taja, laivanisäntä tai päällikkö taikka muun vaarassa olevan omaisuuden omistaja sitä hä- neltä pyytää ja pyyntöä on pidettävä kohtuul- lisena; jos osoittautuu, että tällainen pyyntö oli kohtuuton, muiden osallistuminen ei vai- kuta pelastuspalkkion suuruuteen.
Aluksen omistaja, laivanisäntä, päällikkö ja muun meripelastuksen kohteena olevan omaisuuden omistaja on meripelastajaan näh- den velvollinen:
1) toimimaan täydessä yhteistyössä meri- pelastajan kanssa meripelastustyön aikana;
2) noudattamaan meripelastustyön aikana asianmukaista huolellisuutta estääkseen tai rajoittaakseen ympäristölle aiheutuvia vahin- koja; ja
3) meripelastajan perustellusti sitä pyytä- essä ottamaan vastaan pelastetun aluksen tai muun omaisuuden sen jälkeen kun se on saa- tettu turvaan.
5§
Oikeus pelastuspalkkioon
Meripelastajalla on oikeus pelastuspalk- kioon, jos meripelastus oli tuloksellinen. Pe- lastuspalkkiota ei saa määrätä suuremmaksi kuin pelastetun aluksen ja muun omaisuuden arvo on. Pelastuspalkkioon ei lueta korko- ja oikeudenkäyntikuluja.
Ihmishengen pelastaminen ei sinällään oi- keuta pelastuspalkkioon. Meripelastustilan- teen yhteydessä ihmisiä pelastaneella on kui- tenkin oikeus kohtuulliseen osuuteen meripe- lastajalle kuuluvasta pelastuspalkkiosta tai erityiskorvauksesta.
Edellä 1 momentin estämättä voidaan esit- tää vaatimuksia 9 §:ssä tarkoitetusta erityis- korvauksesta.
6§
Pelastuspalkkion suuruuden määrääminen
Pelastuspalkkion suuruus on määrättävä sellaiseksi, että se kannustaa pelastustoimin- taan ja ottaen huomioon seuraavat seikat:
1) pelastetun aluksen ja muun omaisuuden arvo;
2) meripelastajien taito ja ponnistelut aluk- sen ja muun omaisuuden meripelastuksessa sekä ihmishengen pelastamisessa;
3) meripelastajien taito ja ponnistelut ym- päristölle aiheutuvien vahinkojen estämiseksi ja rajoittamiseksi;
4) missä määrin meripelastajat ovat onnis- tuneet;
5) vaaran luonne ja vakavuusaste;
6) meripelastajien käyttämä aika ja heille aiheutuneet kustannukset ja menetykset;
7) meripelastajien riski joutua korvausvel- volliseksi ja muut riskit, joille meripelastajat tai heidän varusteensa ovat altistuneet;
8) pelastustoiminnan nopeus;
9) pelastustoimintaan tarkoitettujen alusten tai muiden varusteiden saatavuus ja käyttö;
10) meripelastajien varusteiden valmiustila ja tehokkuus sekä varusteiden arvo.
7§
Vastuu pelastuspalkkiosta
Aluksen omistajan sekä muun omaisuuden omistajan on maksettava pelastuspalkkio suh- teessa heille kuuluvan pelastetun omaisuuden arvoon.
8§
Pelastuspalkkion jakaminen usean meripe- lastajan kesken
Xxxxxxxxxx pelastuspalkkiota usean meripe- lastajan kesken tulee 6 §:ssä mainitut seikat ottaa huomioon.
9§
Erityiskorvaus
Jos meripelastajan pelastustoimet ovat kohdistuneet alukseen, joka itse tai jonka lasti on uhannut aiheuttaa vahingon ympäristölle, meripelastajalla on oikeus saada erityiskor- vaus kustannuksistaan aluksen omistajalta ja laivanisännältä. Erityiskorvausta maksetaan kuitenkin vain siltä osin kuin korvaus ylittää 6 §:n mukaisesti määräytyvän pelastuspalk- kion.
Jos meripelastaja on 1 momentissa tarkoi- tetuissa olosuhteissa estänyt ympäristölle ai- heutuvan vahingon syntymisen tai rajoittanut sitä, voidaan erityiskorvausta korottaa mää- rällä, joka vastaa enintään 30 prosenttia meri- pelastajan kustannuksista. Jos harkitaan koh- tuulliseksi, korvausta voidaan kuitenkin ko- rottaa enintään 100 prosenttiin meripelastajan kustannuksista. Tällöin tulee ottaa huomioon 6 §:ssä mainitut seikat.
Meripelastajan kustannuksilla tarkoitetaan meripelastajalle meripelastustyöstä aiheutu- neita kohtuullisia kuluja ja kohtuullista kor- vausta pelastustoimissa perustellusti käyte- tyistä varusteista ja henkilökunnasta. Kor- vausta määrättäessä on otettava huomioon 6 §:n 8—10 kohdassa mainitut seikat.
Jos meripelastaja on ollut huolimaton, eikä sen vuoksi ole estänyt tai rajoittanut ympäris- tölle aiheutuvaa vahinkoa, voidaan erityiskor- vaus evätä häneltä osittain tai kokonaan.
10 §
Oikeus korvaukseen eräissä tapauksissa
Sillä, joka toimii ennen vaaran syntymistä tehdyn sopimuksen mukaisesti, on oikeus pe- lastuspalkkioon tai erityiskorvaukseen vain, jos suoritetut toimenpiteet ovat olleet sellai- sia, ettei niiden kohtuudella voida katsoa kuuluvan sopimuksen täyttämiseen.
Sillä, joka on aluksen omistajan, laivan- isännän tai päällikön nimenomaisesta ja pe- rustellusta kiellosta huolimatta osallistunut meripelastukseen, ei ole oikeutta pelastus- palkkioon eikä erityiskorvaukseen. Oikeutta pelastuspalkkioon tai erityiskorvaukseen ei ole myöskään, jos muun vaarassa olevan omaisuuden, joka ei ole eikä ole ollut aluk- sella, omistaja on nimenomaisesti ja perustel- lusti kieltänyt osallistumisen meripelastuk- seen.
Pelastuspalkkio tai erityiskorvaus voidaan evätä kokonaan tai osittain, jos meripelastus on aiheutunut tai vaikeutunut meripelastajan virheen tai laiminlyönnin seurauksena taikka jos meripelastaja on meripelastuksen yhtey- dessä syyllistynyt petokseen tai muuhun vil- pilliseen tekoon.
11 §
Pelastuspalkkion jakaminen laivanisännän ja miehistön kesken
Jos Suomessa rekisteröity alus on pelasta- nut matkalla jotakin, pelastuspalkkiosta on ensin suoritettava korvaus siitä vahingosta, joka meripelastuksen johdosta on aiheutunut alukselle, lastille tai jollekin muulle aluksessa
olevalle omaisuudelle, korvaus sellaisista polttoaineesta sekä päällikön ja miehistön palkoista ja muonituksesta aiheutuneista kus- tannuksista, jotka ovat syntyneet meripelas- tuksen johdosta, sekä 3 momentissa tarkoi- tettu korvaus.
Pelastuspalkkion jäljelle jäävästä osasta (nettopelastuspalkkio) laivanisäntä saa kolme viidesosaa ja jäännöksestä päällikkö yhden kolmasosan ja varsinainen miehistö kaksi kolmasosaa. Miehistön osuus jaetaan heille heidän palkkauksensa mukaisessa suhteessa. Päällikön osuuden on kuitenkin aina oltava vähintään kaksi kertaa niin suuri kuin kor- keimmin palkatun merimiehen osuus on. Aluksessa oleva luotsi saa osuuden pelastus- palkkiosta niin kuin hän kuuluisi miehistöön ja, jollei hän ole laivanisännän palveluksessa, saisi samansuuruista palkkaa kuin ylin perä- mies.
Jos merimies on erittäin ansiokkaasti osal- listunut meripelastukseen tai antautunut eri- tyiselle vaaralle alttiiksi, hänelle voidaan myöntää korvausta 2 momentissa säädetyn osuuden lisäksi. Merimiehen, joka esittää täl- laisen korvausvaatimuksen, on kolmen kuu- kauden kuluessa meripelastuksen päättymi- sestä ilmoitettava siitä laivanisännälle tai päällikölle.
Jos erityiset syyt, kuten aluksen matkan tarkoitus tai aluksen palveluksessa oleville suoritettavan palkan tai korvauksen laskemis- tapa, antavat aihetta, voidaan pelastuspalk- kiot jakaa muulla kuin 1—3 momentissa sää- detyllä tavalla.
Sopimus, jonka mukaan päällikölle tai miehistölle suoritetaan pienempi osuus aluk- sella mahdollisesti ansaittavasta pelastuspalk- kiosta kuin mitä edellä tässä pykälässä sääde- tään, on mitätön, jollei kyseessä ole alus, joka harjoittaa meripelastusta ja on erityisesti sitä varten varustettu tai jollei kyseessä ole tiettyä pelastustyötä koskeva sopimus, joka on tehty ottokatselmuksen yhteydessä.
Tämän pykälän säännöksiä sovelletaan Suomen valtion alukselle kuuluvan pelastus- palkkion jakamiseen silloinkin, kun alusta käytetään yksinomaan valtion muuhun kuin kaupalliseen tarkoitukseen. Päällikön osuus pelastuspalkkiosta suoritetaan kuitenkin aluk- sen päällikön esimiehelle tai tämän vertai- selle, jos tämä on ottanut itselleen aluksen
päällikkyyden pelastukseen ryhdyttäessä. Aluksen vakinainen päällikkö saa palkkio- osuutensa miehistölle tulevasta osuudesta palkkauksensa mukaisessa suhteessa. Valtio voi luopua pelastuspalkkiosta kokonaisuu- dessaan joutumatta vastuuseen aluksessa ole- via kohtaan. Aluksessa oleville tulevan pelas- tuspalkkion osuuden jakamisessa huomioon otettavasta palkkauksesta, osuuden jakami- sesta valtion eri alusten kesken sekä alukselle tulevasta pelastuspalkkiosta luopumisesta säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuk- sella.
Muualla kuin Suomessa rekisteröityyn alukseen sovelletaan pelastuspalkkion jaka- misessa sen valtion lainsäädäntöä, jossa alus on rekisteröity. Jos meripelastusta ei ole suo- ritettu aluksesta, pelastuspalkkio jaetaan sen lainsäädännön mukaisesti, jota sovelletaan meripelastajan ja tämän palveluksessa ole- vien väliseen sopimukseen.
12 §
Vakuus
Tämän luvun säännösten nojalla maksuvel- vollisen on meripelastajan pyynnöstä asetet- tava vakuus pelastuspalkkion ja erityiskorva- uksen maksamisesta. Vakuuden on katettava myös korot ja oikeudenkäyntikulut. Kun täl- lainen vakuus on asetettu, meripelastaja ei saa vedota meripanttioikeuteen pelastuspalk- kiovaatimusten osalta.
Pelastetun aluksen omistajan ja laivanisän- nän on myötävaikutettava siihen, että lastin omistaja asettaa ennen lastin luovuttamista vakuuden häneen kohdistuvien vaatimusten varalle. Vakuuden on katettava korot ja oi- keudenkäyntikulut.
Pelastettua alusta tai muuta pelastettua omaisuutta ei saa ilman meripelastajan suos- tumusta siirtää siitä satamasta tai paikasta, jonne omaisuus ensimmäiseksi on viety meri- pelastuksen jälkeen, ellei vakuutta meripelas- tajan vaatimusten turvaamiseksi ole asetettu. Jos alus sen vuoksi, että pelastaja kieltäy- tyy hyväksymästä tarjottua vakuutta, joutuu viipymään tai omaisuuden omistaja ei saa omaisuutta haltuunsa, mutta tarjotun vakuu- den katsotaan olleen riittävä ja turvaava, pe-
lastajan on korvattava kaikki näin aiheutta- mansa vahinko.
13 §
Ennakkomaksu
Tuomioistuin tai välimiesoikeus, joka on toimivaltainen käsittelemään meripelastajan vaatimuksia, voi meripelastajan pyynnöstä väliaikaisesti määrätä, että pelastuspalkkiosta tai erityiskorvauksesta on maksettava koh- tuullinen ennakko. Asian luonteen niin vaati- essa voidaan tällaisen ennakon ehdoksi aset- taa, että meripelastaja asettaa vakuuden vas- taanotettavalle määrälle taikka muita olosuh- teisiin nähden kohtuullisia ehtoja.
14 §
Lastiin kohdistuva pelastuspalkkiovaatimus
Milloin alus on pelastanut toisen saman omistajan aluksen tai sen lastia, pelastetun aluksen päällikkö ei saa edustaa lastin omis- tajaa, kun lastista haetaan pelastuspalkkiota.
Jollei heti saada selvyyttä, kenen lasti on, tuomioistuimen tulee pelastajan tai vakuutuk- senantajan pyynnöstä määrätä esteetön ja asiantunteva uskottu mies edustamaan lastin omistajaa kaikessa, mikä koskee lastiin liitty- viä pelastuspalkkiovaatimuksia. Sama on voi- massa, jos lastin omistajaa ei ilman vaikeuk- sia tai ajanhukkaa voida tavoittaa.
15 §
Valtion omistamat ja humanitaariset lastit
Tämän luvun säännökset eivät oikeuta vie- raan valtion omistaman lastin takavarikkoon tai muihin lastia koskeviin turvaamistoimen- piteisiin, jos lastia käytetään yksinomaan muita kuin kaupallisia tarkoituksia varten ja se nauttii meripelastuksen aikana kansainvä- lisen oikeuden yleisesti tunnustettujen peri- aatteiden mukaista koskemattomuutta.
Tämän luvun säännökset eivät oikeuta sel- laisen lastin, jonka jokin valtio on lahjoittanut humanitaarista tarkoitusta varten, takavarik- koon tai muihin sitä koskeviin turvaamistoi-
menpiteisiin, jos kyseinen valtio on sitoutu- nut maksamaan lastin pelastustoimista.
19 luku
Saatavan vanhentuminen
1§
Saatavan vanhentuminen
Kanne maksun saamiseksi seuraavista saa- tavista on, riippumatta siitä, onko vastuu ra- joitettu tai rajoittamaton, pantava vireille:
1) pelastuspalkkiota tai 16 luvun 9 §:ssä tarkoitettua erityiskorvausta koskevasta saa- tavasta kahden vuoden kuluessa siitä, kun pelastustoimi päättyi ja 16 luvun 11 §:n mu- kaista pelastuspalkkion osuutta koskevasta saatavasta vuoden kuluessa siitä, kun asian- omainen on saanut laivanisännältä ilmoituk- sen pelastuspalkkion ja osuuden suuruudesta; se, jota kohtaan vaatimus on tehty, voi kui- tenkin kanneajan kuluessa pidentää tätä aikaa ilmoittamalla siitä vaatimusten esittäjälle;
— — — — — — — — — — — — —
Helsingissä 22 päivänä joulukuuta 2006
21 luku
Toimivaltainen tuomioistuin ja oikeuden- käynti merioikeusjutuissa
3 b §
Toimivaltainen merioikeus pelastustoimissa
Sen lisäksi, mitä 3 §:ssä säädetään, kanne 16 luvun mukaisen pelastuspalkkion tai eri- tyiskorvauksen määräämisestä tai jakamisesta voidaan nostaa merioikeudessa siinä hovioi- keuspiirissä, jossa meripelastus suoritettiin tai jossa pelastettu omaisuus tuotiin maihin.
Jos 1 momentissa tarkoitettu kanne koskee meripelastustyötä, joka on suoritettu muualla kuin Suomessa, voidaan kanne 3 §:ssä sääde- tyn lisäksi nostaa Helsingin käräjäoikeudessa.
Tämä laki tulee voimaan valtioneuvoston asetuksella säädettävänä ajankohtana.
Ennen tämän lain voimaantuloa tehtyihin sopimuksiin ja aloitettuihin pelastustöihin so- velletaan tämän lain voimaan tullessa voi- massa olleita säännöksiä.
Tasavallan Presidentti XXXXX XXXXXXX
Ministeri Xxxx Xxxxxxxx
4 899190/40
N:o 110
(Suomen säädöskokoelman n:o 1485/2007)
Valtioneuvoston asetus
merilain muuttamisesta annetun lain voimaantulosta
Annettu Helsingissä 20 päivänä joulukuuta 2007
Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty liikenne- ja viestintäministeriön esitte- lystä, säädetään merilain muuttamisesta 22 päivänä joulukuuta 2006 annetun lain (1363/2006) voimaantulosäännöksen nojalla:
1 §
Merilain muuttamisesta 22 päivänä joulu- kuuta 2006 annettu laki (1363/2006) tulee voimaan 12 päivänä tammikuuta 2008.
Helsingissä 20 päivänä joulukuuta 2007
2 §
Tämä asetus tulee voimaan 12 päivänä tammikuuta 2008.
Liikenneministeri Xxx Xxxxxxxxxxx
Kansainvälisten asioiden neuvos Xxxxx Xxxxxxxx
N:o 111
(Suomen säädöskokoelman n:o 1486/2007)
Valtioneuvoston asetus
pelastuspalkkion jakamisessa noudatettavista perusteista Suomen valtion aluksen suori- tettua pelastuksen
Annettu Helsingissä 20 päivänä joulukuuta 2007
Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty liikenne- ja viestintäministeriön esitte- lystä, säädetään 15 päivänä heinäkuuta 1994 annetun merilain (674/1994) 16 luvun 11 §:n 6 momentin nojalla sellaisena kuin se on laissa 1363/2006:
1 §
Jos meripelastuksen on suorittanut Suomen valtion alus, jota käytetään yksinomaan val- tion muuhun kuin kaupalliseen tarkoitukseen, merilain 16 luvun 11 §:n 2 momentin mu- kaan huomioon otettavalla palkkauksella tar- koitetaan kunkin miehistöön kuuluvan kuu- kausipalkkaa. Jos miehistöön kuuluu varus- miehiä tai heihin verrattavia, on heidän pelas- tuspalkkio-osuutensa määrättävä sen viran- omaisen, jonka palveluksessa henkilö on, vir- kamiehen alimman kuukausipalkan mukaan.
2 §
Jos pelastukseen on osallistunut eri minis-
Helsingissä 20 päivänä joulukuuta 2007
teriöiden hallinnonalaan kuuluvia aluksia, valtioneuvosto voi päättää aluksen henkilös- tölle tulevan pelastuspalkkion jaosta alusten kesken.
3 §
Xxxxxxxx 16 luvun 11 §:ssä säädetystä pe- lastuspalkkiosta luopumisesta päättää minis- teriö, jonka hallinnonalaan alus kuuluu. Asiasta päättää kuitenkin valtioneuvosto, jos pelastukseen on osallistunut useamman mi- nisteriön hallinnonalaan kuuluvia aluksia.
Tämä asetus tulee voimaan 12 päivänä tammikuuta 2008.
Liikenneministeri Xxx Xxxxxxxxxxx
Kansainvälisten asioiden neuvos Xxxxx Xxxxxxxx
N:o 112
Liikenne- ja viestintäministeriön ilmoitus
erinäisten meriapua ja meripelastusta koskevain määräysten yhdenmukaistuttamisesta tehdyn kansainvälisen sopimuksen irtisanomisesta
Annettu Helsingissä 21 päivänä joulukuuta 2007
Liikenne- ja viestintäministeriö ilmoittaa, että tasavallan presidentti on päättänyt 22 päivänä joulukuuta 2006 eduskunnan 17 päivänä marraskuuta 2006 antaman hyväksymisen mukaisesti (EV 163/2006), että Suomi irtisanoo kansainvälisen sopimuksen erinäisten meriapua ja meri- pelastusta koskevain määräysten yhdenmukaistuttamisesta (SopS 23/1923)
Helsingissä 21 päivänä joulukuuta 2007
Liikenneministeri Xxx Xxxxxxxxxxx
Kansainvälisten asioiden neuvos Xxxxx Xxxxxxxx
N:o 113
Liikenne- ja viestintäministeriön ilmoitus
vuoden 1989 kansainväliseen meripelastusyleissopimukseen tehdystä varaumasta
Annettu Helsingissä 21 päivänä joulukuuta 2007
Liikenne- ja viestintäministeriö ilmoittaa, että Suomi on tehnyt vuoden 1989 kansainväliseen meripelastusyleissopimukseen varauman. Tasavallan presidentti on päättänyt varauman teke- misestä 22 päivänä joulukuuta 2006 eduskunnan 17 päivänä marraskuuta 2006 antaman hyväksymisen mukaisesti (EV 163/2006) ja se on talletettu Kansainvälisen Merenkulkujärjes- tön IMO:n pääsihteerin huostaan 12 päivänä tammikuuta 2007.
Helsingissä 21 päivänä joulukuuta 2007
Liikenneministeri Xxx Xxxxxxxxxxx
Kansainvälisten asioiden neuvos Xxxxx Xxxxxxxx
956 N:o 113
(Suomennos)
VUODEN 1989 KANSAINVÄLISEEN MERIPELASTUSYLEISSOPIMUKSEEN TEHTY VARAUMA
Liite
Yleissopimuksen 30 artiklan 1 kappaleen d kohdan mukaisesti Suomi ei sovella yleisso- pimusta silloin, kun kyseessä oleva omaisuus on merenkulun kulttuuriperintöä, jolla on esi- historiallista, arkeologista tai historiallista ar- voa ja se sijaitsee merenpohjassa.
Pursuant to Article 30 (1) (d) of the Con- vention The Republic of Finland reserves the right not to apply the provisions of this Con- vention when the property involved is mari- time cultural property of prehistoric, archa- eological or historic interest and is situated on the sea-bed.
N:o 114
Opetusministeriön ilmoitus
kansainvälisen dopingin vastaisen yleissopimuksen liitteen muutosten voimaantulosta
Annettu Helsingissä 28 päivänä joulukuuta 2007
Opetusministeriö ilmoittaa, että kansainvä- lisen dopingin vastaisen yleissopimuksen (SopS 4/2007) liitteeseen 28 päivänä joulu- kuuta 2007 hyväksytyt muutokset ovat voi- massa 1 päivästä tammikuuta 2008.
Helsingissä 28 päivänä joulukuuta 2007
Liitteen muutokset ovat nähtävinä ja saata- vissa opetusministeriössä, joka myös antaa niistä tietoja suomeksi ja ruotsiksi.
Opetusministeri Xxxx Xxxxxxxx
Liikunta-asiainneuvos Xxxx Xxxxxxxxxx
958
N:o 115
Opetusministeriön ilmoitus
dopingin vastaisen yleissopimuksen liitteen muutosten voimaantulosta
Annettu Helsingissä 28 päivänä joulukuuta 2007
Opetusministeriö ilmoittaa, että dopingin vastaisen yleissopimuksen (SopS 23/1990) liitteeseen 12 päivänä marraskuuta 2007 hy- väksytyt muutokset ovat voimassa 1 päivästä tammikuuta 2008.
Helsingissä 28 päivänä joulukuuta 2007
Liitteen muutokset ovat nähtävinä ja saata- vissa opetusministeriössä, joka myös antaa niistä tietoja suomeksi ja ruotsiksi.
Opetusministeri Xxxx Xxxxxxxx
Liikunta-asiainneuvos Xxxx Xxxxxxxxxx
JULKAISIJA: OIKEUSMINISTERIÖ
N:o 106—115, 4 arkkia
XXXXX XXXXX OY, HELSINKI 2007 EDITA PUBLISHING OY, PÄÄTOIMITTAJA XXXX XXXXXXX ISSN 1238-2361