TYÖEHTOSOPIMUS
1.2.2017 – 31.1.2018
Palvelualojen työnantajat PALTA ry METO - Metsäalan Asiantuntijat ry
Luonnon-, ympäristö- ja metsätieteilijöiden liitto Loimu ry Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty ry
SISÄLLYSLUETTELO
1 § Sopimuksen soveltamisala 7
3 § Työsuhde, sen alkaminen ja päättyminen sekä lomauttaminen 8
6 § Matkakustannusten korvaus 11
8 § Äitiys- ja vanhempainvapaa 13
9 § Sairausvakuutuslain etuudet ja ansionmenetyskorvaukset 13
18 § Jäsenmaksujen periminen 24
19 § Erimielisyyksien ratkaiseminen 24
20 § Työrauhavelvoite ja seuraamukset sopimusrikkomuksista 25
21 § Sopimuksen voimassaolo ja irtisanominen 25
Liite 1 Palkkavaakapisteytys 26
Liite 2 Palkkaryhmät ja peruspalkat 28
Liite 3 Pätevyyden arviointi 29
ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA
Suomen Metsäkeskusta koskeva työehtosopimusratkaisu 1.2.2017 – 31.1.2018
1 Lähtökohdat
Todettiin, että työmarkkinoiden keskusjärjestöt ovat 14.6.2016 allekirjoittaneet 29.2.2016 saavuttamansa neuvottelutuloksen kilpailukykysopimukseksi, jonka tavoit- teena on parantaa suomalaisen työn ja yritysten kilpailukykyä, lisätä talouskasvua ja luoda uusia työpaikkoja sekä tukea julkisen talouden sopeuttamista.
Todettiin, että sopijaosapuolten välillä on 31.5.2016 saavutettu uutta työehtosopimus- ta koskeva, kilpailukykysopimuksen mukainen neuvottelutulos, joka päätettiin allekirjoittaa.
Sovittiin, että pöytäkirja tarkastetaan tässä tilaisuudessa ja että se allekirjoitetaan sopijaosapuolten toimesta.
2 Sopimuskausi
Uusi työehtosopimus tulee voimaan 1.2.2017 ja on voimassa 31.1.2018 saakka.
3 Palkkamääräykset
Työehtosopimukseen ei sopimuskaudella tehdä palkkoja koskevia tai muita kustan- nusvaikutteisia työehtojen muutoksia.
4 Rakenteelliset muutokset
Osapuolet ovat sopineet alla mainituista muista muutoksista työehtosopimukseen.
4.1 Työajan pidentäminen
Vuosittaista työaikaa pidennetään 1.2.2017 lukien kilpailukykysopimuksen edellyttä- mällä tavalla keskimäärin 24 tunnilla vuosittaista ansiotasoa muuttamatta. Työajan pidentäminen toteutetaan tekemällä työehtosopimukseen tarvittavat muutokset siten, että se koskee kaikkia työehtosopimuksen työaikamuotoja. Osa-aikaisten työaikaa
pidennetään osa-aikaisuuden suhteessa. Osan vuotta työskentelevien työaikaa pi- dennetään suhteessa työsuhteen kestoon kalenterivuonna.
Työajan pidennys toteutetaan seuraavien periaatteiden mukaisesti
Säännöllinen työaika
Lisätään 11 § B 1 kohdan 1. momentin loppuun:
Edellä tämän kohdan tarkoittamaa työaikaa määriteltäessä otetaan huo- mioon myös keskusjärjestöjen 29.2.2016 tekemässä kilpailukykysopimuksessa sovittu työajan pidentäminen 24 tunnilla. Työ- ajan pidennys toteutetaan esimiehen ja työntekijän yhdessä sopien sellaisena ajankohtana, kun työn tekemiselle on suurin tarve tai kysyntä. Työajan pidennyksen toteutumista seurataan tulos- ja kehityskeskustelun yhteydessä.
Mikäli työajan pidennyksestä ei ole sovittu, voi työnantaja päättää pi- demmän säännöllisen työajan sisältävien päivien tai viikkojen sijoittelusta siten, että kunakin kalenterivuotena 32 työpäivän aikana säännöllinen työaika on 8 tuntia vuorokaudessa ja enintään 40 tuntia viikossa.
Edellä mainitusta työajan lisäyksestä ei makseta erillistä korvausta eikä siitä myöskään synny korvattavaa yli- tai lisätyötä.
Työajan lisäys 24 tunnilla tehdään kalenterivuosittain.
Työajan pidennyksen toteutumista seurataan erillisessä työaikakirjanpi- dossa.
Lisätään 11 § 2 kohdan loppuun
Edellä tämän kohdan tarkoittamaa työaikaa määriteltäessä otetaan huo- mioon myös keskusjärjestöjen 29.2.2016 tekemässä kilpailukykysopimuksessa sovittu työajan pidentäminen 24 tunnilla.
Työajan pidennys toteutetaan esimiehen ja työntekijän yhdessä sopien sellaisena ajankohtana, kun työn tekemiselle on suurin tarve tai kysyntä. Työajan pidennyksen toteutumista seurataan tulos- ja kehityskeskustelun yhteydessä.
Mikäli työajan pidennystä ei ole saatu toteutettua, voidaan työajan piden- täminen toteuttaa kokonaisina päivinä myös määräämällä tämän työehtosopimuksen 11 § A 6. kohdan 2 momentissa arkipyhien jälkeisis- tä lauantaipäivistä kolme päivää työpäiviksi tai vähentämällä 11 § A 4. kohdan 1 momentin mukaisia työajan lyhentämispäiviä vastaavasti.
Edellä mainitusta työajan lisäyksestä ei makseta erillistä korvausta eikä siitä myöskään synny korvattavaa yli- tai lisätyötä. Työajan lisäys 24 tun- nilla tehdään kalenterivuosittain.
Työajan pidennyksen toteutumista seurataan erillisessä työaikakirjanpi- dossa.
4.2 Muut sovitut muutokset
a) Työehtosopimuksen 1 § Soveltamisala
Soveltamisalasta poistetaan Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio. Todettiin, että kyseistä organisaatiota tässä muodossa ei enää ole.
b) Matkustussääntö 17.2.2013
Korvataan nykyiset, vuosittain päivitettävät, euro- ja senttimäärät viittauksella Vero- hallinnon vuosittain vahvistamiin määriin.
Tekstimuutos matkustussääntöön toteutetaan työehtosopimuksen tekstimuokkausten yhteydessä ennen uuden sopimuksen voimaantuloa.
Tämän työehtosopimuksen palkka- tai muista taloudellisia etuuksia koskevista eh- doista voidaan erittäin painavista, tilapäisistä ja poikkeuksellisista syistä sopia paikallisesti toisin. Sopiminen tehdään yhdessä muiden sellaisten toimenpiteiden yhteydessä, jotka ovat välttämättömiä työnantajan toimintaedellytysten turvaamisek- si. Palkkojen tai etuuksien määräaikaisella alentamisella ei saa alittaa työehtosopimuksen alinta tehtävän vaativuuden mukaista palkkaa. Alennus voi olla enintään yhteensä 10 %.
Sopimus laaditaan kirjallisena ja se voidaan kerrallaan tehdä enintään vuoden pi- tuiseksi määräajaksi, mutta enintään työehtosopimuskauden loppuun asti. Sopimus voidaan irtisanoa 1 kk irtisanomisaikaa noudattaen, jos tapahtuu muutoksia yrityksen taloudellisessa tilanteessa.
Neuvotteluosapuolina ovat luottamusmies ja työnantajan edustaja. Selviytymislau- sekkeen käytön peruste, toimien tarve ja mitoitus on todettava yhdessä neuvotteluosapuolten kesken, samoin kuin toimenpiteiden arvioitu vaikutus ja työpai- kan muut toimet talouden tasapainottamiseksi ja kriisistä selviytymiseksi.
Työnantajalla on velvollisuus antaa kaikki tarpeelliset tiedot hyvissä ajoin ennen neu- vottelujen aloittamista ja täydentää niitä tarvittaessa neuvottelujen kuluessa tai taloudellisen tilanteen muuttuessa sopimuskauden aikana. Luottamusmiehellä on oikeus käyttää asiantuntija-apua, joiden mahdollisesta osallistumisesta neuvotteluihin sovitaan erikseen.
Tässä mainittu sopimus toimitetaan tiedoksi työehtosopimuksen solmineille liitoille. d) Paikallisen sopimisen kehittämistyöryhmä
Sopimusosapuolet pitävät tärkeänä paikallisen sopimisen mahdollisuuksien edistä- mistä. Paikallinen sopiminen edellyttää avointa ja luottamukseen perustuvaa vuoropuhelua työnantajan ja henkilöstön välillä. Sopimusosapuolet korostavat sellais- ten yhteisten toimintamallien löytämistä, joilla edistetään sekä työnantajan että sen henkilöstön etuja tasapainoisella tavalla. Samalla luodaan edellytykset tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantamiselle.
Edellä mainittua tarkoitusta varten osapuolet sopivat työryhmästä, jonka tehtävänä on paikallisen sopimisen valmiuksien kehittäminen, vahvistamalla paikallisten osa- puolten osaamista, keskinäistä luottamusta ja tahtoa.
Sopimusosapuolet tarkastelevat luottamusmiessopimusten, työsuojelusopimuksen ja yhteistoimintasopimuksen uudistamistarpeet yhtenä kokonaisuutena 31.10.2016 mennessä.
5. Luottamusmiessopimus
Lisätään uusi kohta XXXXx luottamusmiessopimuksen 12 §:n kohdaksi 5 ja 6 sekä Metsänhoitajaliiton ja Xxxxx luottamusmiessopimuksen 5 §:ksi:
Neuvoteltavista asioista on annettava riittävät tiedot luottamusmiehille ennen neu- vottelujen aloittamista niin, että luottamusmiehillä on riittävästi aikaa perehtyä saamiinsa tietoihin ja käyttää tarvittaessa asiantuntija apua.
Luottamusmiehille on annettava kirjallisesti tieto aiottujen toimenpiteiden taloudel- lisista perusteista, muista vaikuttavista seikoista sekä alustava arvio mahdollisista henkilöstövaikutuksista.
7. Sopimuksen sitovuus
Tämä sopimus tulee voimaan 1.2.2017 ja on voimassa 31.1.2018 saakka. Sopimus- kauden päättymisen jälkeen sopimus jatkuu vuoden kerrallaan, jollei sitä irtisanota kirjallisesti vähintään kahta kuukautta ennen sopimuskauden päättymistä.
PALVELUALOJEN TYÖNANTAJAT PALTA RY METO – METSÄALAN ASIANTUNTIJAT RY METSÄNHOITAJALIITTO RY
JULKIS- JA YKSITYISALOJEN TOIMIHENKILÖLIITTO JYTY RY
SUOMEN METSÄKESKUSTA KOSKEVA TYÖEHTOSOPIMUS
1 § Sopimuksen soveltamisala
Sopimus sitoo sopijaosapuolina Palvelualojen työnantajat PALTA ry:tä ja sen jäsenenä olevaa Suomen metsäkeskusta sekä METO – Metsäalan Asiantuntijat ry:tä ja sen jäsenyhdistyksiä jäsenineen, Metsänhoitajaliitto ry:tä ja sen jä- senyhdistyksiä jäsenineen sekä Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty ry:tä ja sen jäsenyhdistyksiä jäsenineen.
Sopimuksen määräyksiä sovelletaan Suomen metsäkeskuksen palveluksessa oleviin työsuhteisiin pois lukien metsurit ja metsätyöntekijät.
Sopimus ei koske
a) johtoon kuuluvia toimihenkilöitä.
Johtoon luetaan tässä yhteydessä huomattavaa taloudellista tai toiminnallis- ta vastuuta omaavat esimiehet. Paikallisesti todetaan johtoon kuuluvat toimihenkilöt.
Pöytäkirjamerkintä:
Kohdassa tarkoitetaan palkkaryhmään 12 kuuluvia sekä palkkaryhmien yläpuolisia henkilöitä.
b) henkilöitä, jotka on otettu suorittamaan määrättyä tehtävää tai määräajaksi, ellei työsuhde ole kestänyt kauemmin kuin neljä kuukautta. Jos kuitenkin työsopimus on solmittu määräajaksi ja tämä toistuu, toimihenkilö tulee tä- män sopimuksen piiriin heti, kun työsuhde on yhdessä tai useammassa erässä kestänyt neljä kuukautta.
2 § Järjestäytymisoikeus
1. Järjestäytymisoikeus on molemmin puolin loukkaamaton.
2. Järjestäytymisoikeuden loukkaamattomuudella tarkoitetaan myös oikeutta toimia tähän työehtosopimukseen sidotun liiton tai sen jäsenyhdistyksen luottamustehtävissä. Liiton tai sen keskusjärjestön luottamustehtävään vali- tulla toimihenkilöllä on oikeus saada mainitun tehtävän hoitamista varten tarpeellinen määrä vapautusta työtehtävistä. Asiasta on kuitenkin sovittava tapauskohtaisesti esimiehen kanssa.
3. Jos toimihenkilö katsoo tulleensa erotetuksi tai toimessaan syrjityksi alan ammatillisissa järjestöissä toimimisen vuoksi, asia on selvitettävä sopijapuol- ten välisessä neuvottelussa ennen kuin asia viedään tuomioistuimen käsiteltäväksi.
3 § Työsuhde, sen alkaminen ja päättyminen sekä lomauttaminen
1. Työnantajalla on oikeus suunnitella ja järjestää työt, johtaa ja valvoa työn suorittamista sekä ottaa ja erottaa toimihenkilöt.
2. Toimihenkilön tulee työssään valvoa ja edistää työnantajan etua, noudattaa työnantajan edun edellyttämää vaiteliaisuutta työnantajan toimintaa kuten suunnittelua, kokeiluja, tutkimuksia, hinnoittelua ja liikesuhteita koskevissa asioissa sekä tarkoin ja säästäväisesti hoitaa hänen huostaansa uskottuja varoja ja omaisuutta.
3. Työnantajan tulee avoimesti neuvotella toimihenkilön kanssa tämän hoidet- tavana olevista asioista sekä myötämielisesti tukea toimihenkilöä hänen tehtävissään.
4. Toimihenkilön kanssa voidaan sopia enintään neljän kuukauden koeajasta, jonka kuluessa työsopimus voidaan kummaltakin puolen purkaa irtisanomis- aikaa noudattamatta. Tällöin lakkaa työsuhde sen työpäivän päättyessä, jonka aikana ilmoitus purkamisesta tehtiin.
5. Työsopimus tehdään kirjallisena.
6. Työnantaja noudattaa seuraavia irtisanomisaikoja:
− 1 kuukausi, jos työsuhde on kestänyt enintään vuoden
− 2 kuukautta, jos työsuhde on jatkunut yli vuoden mutta enintään 5 vuot- ta
− 3 kuukautta, jos työsuhde on jatkunut yli 5 vuotta mutta enintään 9 vuotta
− 4 kuukautta, jos työsuhde on jatkunut yli 9 vuotta, mutta enintään 12 vuotta,
− 5 kuukautta, jos työsuhde on jatkunut yli 12 vuotta, mutta enintään 15 vuotta,
− 6 kuukautta, jos työsuhde on jatkunut yli 15 vuotta
Toimihenkilön sanoessa työsopimuksen irti on irtisanomisaika
− kaksi viikkoa, jos työsuhde on kestänyt alle vuoden,
− yksi kuukausi, jos työsuhde on kestänyt yli vuoden, mutta enintään 10 vuotta ja
− kaksi kuukautta, jos työsuhde on kestänyt yli 10 vuotta.
7. Työsopimus voidaan puolin ja toisin irtisanoa ja purkaa laissa säädetyin edellytyksin.
8. Toistaiseksi voimassa olevaan tai määräaikaiseen työsuhteeseen otettu toi- mihenkilö voidaan lomauttaa laissa säädetyin perustein 14 kalenteripäivän lomautusilmoitusaikaa noudattaen.
4 § Palkkaus
1. Toimihenkilön palkka määritellään kuukausipalkkana, jollei työsopimuksin toisin sovita muusta palkan määräytymisjaksosta. Muusta määräytymisjak- sosta voidaan työsopimuksin sopia, jos työsuhteen lyhyt kesto, työn urakkaluonne, tavanomaisesta poikkeava työaikajärjestely tai muu vastaava, perusteltu syy sitä edellyttää.
2. Toimihenkilön palkka maksetaan viimeistään kunkin palkanmaksukuukau- den 15. päivänä, kuitenkin siten, että noudatettua käytäntöä ei muuteta, ellei siitä paikallisesti sovita. Mikäli palkanmaksupäivä sattuu lauantaiksi tai sun- nuntaiksi, palkka maksetaan edellisenä arkipäivänä.
3. Toimihenkilölle, jonka työnantaja on määrännyt oman toimensa ohella hoi- tamaan toista tehtävää, maksetaan koko palkkaus päätyöstä ja sen lisäksi vähintään 10 % ja enintään 35 % toimihenkilön henkilökohtaisesta palkasta. Mikäli sijaisuutena hoidettava tehtävä on omaa tointa vaativampi, määräytyy edellä mainittu korvaus (10 – 35%) sijaisuuden ajan vaativammasta tehtä- västä.
Korvausta ei suoriteta vuosiloman sijaisuudesta, ellei ole kysymys yhdenjak- soisen lomansijaisuuden yli 4 viikkoa kestävästä hoitamisesta. Korvaus maksetaan tällöin koko sijaisuusajalta. Korvaus sekä muut työehtoihin liitty- vät kysymykset tulee sopia ennen sijaisuuden alkamista.
4. VMI – ryhmänjohtajien palkkausta jatketaan metsäkeskuksessa sovitun käy- tännön mukaisesti.
5 § Palkkausjärjestelmä
1. Peruspalkat
Palkkausjärjestelmä perustuu Palkkavaakamallilla tehtyyn toimien vaativuu- den arviointiin, pisteytykseen ja vaativuusluokitukseen.
− liite 1, palkkavaakapisteytys
− liite 2, palkkaryhmät ja peruspalkat
2. Henkilökohtainen lisä
Edellä mainittujen peruspalkkojen lisäksi toimihenkilöille suoritetaan henkilö- kohtaista lisää, joka on peruspalkan ja maksettavan palkan välinen erotus.
Perusteet
Henkilökohtainen lisä määräytyy toisaalta ammatinhallintaan ja toisaalta työ- suorituksiin liittyvien perusteiden mukaan. Osapuolet ovat sopineet arviointitekijöistä ja niiden painotuksista oheisen liitteen mukaisesti.
− liite 3
Paikallisesti voidaan sopia lisätekijöistä ja niiden vaikutuksesta henkilökoh- taiseen lisään.
Menettely henkilökohtaisen lisän määrittelyssä
Henkilökohtaisen palkanlisän perusteet täsmennetään työnantajakohtaisesti. Perusteet käydään läpi vuosittain työnantajan ja luottamusmiehen välillä se- kä kunkin toimihenkilön kanssa. Työnantaja käy luottamusmiehen kanssa läpi ne perusteet, joilla henkilökohtaisen lisän tarkistukset kohdennetaan.
Samassa yhteydessä voidaan ottaa tarkisteltaviksi myös henkilökohtaiset palkanosat edellyttäen, että metsäkeskuksen toiminnallinen tulos on voitolli- nen ja että maa- ja metsätalousministeriön kanssa solmitun tulossopimuksen mukaiset määrä-, laatu- ja taloudellisuustavoitteet ovat olennaisilta osin täyttyneet.
Henkilökohtaisen lisän perusteet ja arviointipistemäärä annetaan kirjallisesti tiedoksi toimihenkilölle.
Vaativuusryhmän muuttuessa työnantaja arvioi henkilökohtaisen lisän perus- teet uudelleen työnantajan ja toimihenkilön välisen keskustelun jälkeen.
Vuosittaisen työnantajan ja toimihenkilön välisen keskustelun yhteydessä tai vaativuusryhmän muuttuessa henkilökohtaista lisää voidaan tarkistaa.
Työnantaja antaa luottamusmiehelle selvityksen tarkistuksiin käytettyjen va- rojen käytöstä.
Osapuolet kokoontuvat tarkastelemaan henkilökohtaisten lisien tarkistusten toteutumista ja niin sovittaessa, osapuolilla on mahdollisuus tehdä työnanta- jakohtaisiin ratkaisuihin muutoksia, mikäli osapuolten yllä sovittu yhteinen tarkoitus ei ole toteutunut.
3. Uusi toimihenkilö
Uuden toimihenkilön työtaito kyseiseen tehtävään arvioidaan työsuhdetta solmittaessa ja määritellään sitä vastaava henkilökohtainen lisä. Sellaisen uuden toimihenkilön arviointi, jolla ei ole kyseiseen tehtävään suoranaisesti sopivaa aikaisempaa työkokemusta, suoritetaan ennen koeajan päättymistä.
4. Tulospalkkiot
Toimihenkilölle voidaan suorittaa metsäkeskuksen, toimintayksikkönsä tai oman hyvän tuloksen perusteella tulospalkkioita. Maksamisen perusteet tu- lee käsitellä etukäteen noudattaen yhteistoimintalain periaatteita. Maksamisen edellytykset tarkistetaan vuosittain tilinpäätösmenettelyn yh- teydessä.
5. Palkkaryhmiin sijoittelu
Palkkaryhmiin sijoittelun toteuttamisesta neuvotellaan työnantajan ja luotta- musmiehen välillä. Xxxxxxxxxxxxx sijoittelusta päättää työnantaja.
Henkilön palkkaryhmiin sijoittamista koskevat erimielisyydet ratkaistaan osapuolten kesken tarvittaessa palkkausjärjestelmäkonsultin avulla. Sopi- musosapuolet suosittelevat, että mahdolliset erimielisyydet tehtävän vaativuuden arvioinnissa käsitellään ensisijaisesti esimiehen ja toimihenkilön kesken. Mikäli ratkaisua em. neuvottelussa ei saavuteta, voidaan asia siirtää käsiteltäväksi valtakunnalliseen arviointiryhmään. Sopimusosapuolet ovat yhtä mieltä siitä, ettei erimielisyyttä siirretä työtuomioistuimen ratkaistavaksi.
6. Eläkemaksut
Työnantaja on velvollinen maksamaan voimassa olevan Eläke-Tapion lisä- eläkemaksun.
6 § Matkakustannusten korvaus
1. Toimihenkilölle suoritetaan korvausta työtehtävien hoitoon kuuluvien matko- jen aiheuttamista kustannuksista tämän sopimuksen liitteenä olevan matkustussäännön mukaan.
2. Työmatkat on tehtävä tarkoitukseen sopivalla halvimmalla matkustustavalla. Matkustustavan valinnassa on otettava erityisesti huomioon toimihenkilön mahdollisuudet matkustaa yhdessä muiden toimihenkilöiden tai työntekijöi- den kanssa.
7 § Sairausajan palkka
1. Toimihenkilölle, joka sairauden tai tapaturman aiheuttaman työkyvyttömyy- den takia on poissa työstä, maksetaan palkkaus työnteon keskeytyksen ajalta seuraavasti
Jos työsuhde on kestänyt ennen työkyvyttömyyden alkua alle viisi vuotta, toimihenkilöllä on oikeus saada palkkansa kahden kuukauden (60 pv) ajalta.
Jos työsuhde on kestänyt ennen työkyvyttömyyden alkua vähintään viisi vuotta, toimihenkilöllä on oikeus saada palkkansa kolmelta kuukaudelta (90 pv).
2. Jos toimihenkilö on sairauden tai tapaturman takia useammin kuin kerran poissa työstä, hänellä on kalenterivuoden aikana oikeus 1 kohdassa tarkoi-
tettuun palkkaan yhteensä enintään siinä mainitulta ajalta. Mikäli sairasloma jatkuu vuodenvaihteen yli, oikeus sairasajan palkkaan tämän sairauden osalta on enintään 60 / 90 kalenteripäivää.
Oikeus uuteen sairasajan palkkaan alkaa sen jälkeen, kun toimihenkilö ter- vehdyttyään ja töihin palattuaan on sairauden tai tapaturman aiheuttaman työkyvyttömyyden takia poissa työstä. Jos työntekijä sairastuu samaan sai- rauteen 30 päivän kuluessa työhön palaamisesta, lasketaan aika, jolta työnantaja on velvollinen suorittamaan sairasajan palkkaa, ikään kuin kysy- myksessä olisi yksi sairaslomajakso.
Kuitenkin kussakin uudessa sairauspoissaolotapauksessa toimihenkilöllä on oikeus palkkaan 14 kalenteripäivältä.
3. Jos työkyvyttömyyteen on syynä toimihenkilöä hänen tehtäviensä johdosta kohdannut väkivalta, toimihenkilöllä on oikeus saada palkkansa 12 kuukau- delta.
4. Toimihenkilö, joka sairauden tai tapaturman takia on estynyt olemasta työs- sä, on velvollinen ilmoittamaan siitä viipymättä työnantajalle, samoin myös siitä, milloin esteen arvioidaan päättyvän. Työkyvyttömyydestään toimihenki- lö on velvollinen toimittamaan työnantajalle lääkärintodistuksen vaadittaessa sekä aina, kun työkyvyttömyys jatkuu yli kolme päivää.
5. Jos toimihenkilö on työsopimusta tehtäessä tieten salannut työnantajalta sai- rautensa, työnantaja ei ole velvollinen maksamaan palkkaa tällaisen sairauden ajalta.
6. Toimihenkilöllä ei ole oikeutta sairausajan palkkaan, jos hän on itse tarkoi- tuksellisesti aiheuttanut sairauden, vian tai vamman tai estänyt parantumisen tai hänen törkeä huolimattomuutensa on olennaisesti myötä- vaikuttanut sairauden, vian tai vamman syntymiseen tai parantumisen estymiseen.
7. Toimihenkilöllä on oikeus sairausajan palkkaan myös, milloin päihdeongel- mainen toimihenkilö on hakeutunut vapaaehtoisesti laitoshoitoon sovittuaan tällaisesta hoidosta työnantajansa kanssa.
8. Osasairaspäiväraha
Kyse on vapaaehtoisesta järjestelystä työntekijän ja työnantajan välillä. Pa- luuta osa-aikaisesti työhön voi esittää työntekijä, työterveyshuolto tai työnantaja. Työhön paluun on tapahduttava terveyttä tai toipumista vaaran- tamatta.
9. Oikeus työnantajan järjestämään työterveyshuoltoon annetaan myös lo- mautetuille toimihenkilöille.
8 § Äitiys- ja vanhempainvapaa
1. Toimihenkilölle annetaan äitiys- ja vanhempainvapaaksi se aika, johon hä- nen oikeutensa sairausvakuutuslain mukaiseen äitiys- ja vanhempainrahaan katsotaan kohdistuvan. Äitiysvapaan ajalta maksetaan palkka kolmelta kuu- kaudelta.
2. Palkanmaksun edellytyksenä on, että toimihenkilön työsuhde on jatkunut vähintään kuusi kuukautta ennen laskettua synnytyksen aikaa.
3. Isän oikeus isyysvapaaseen samoin kuin toimihenkilön oikeus muutoin eri- tyisäitiys-, äitiys- ja vanhempainvapaaseen määräytyvät työsopimuslain mukaan.
9 § Sairausvakuutuslain etuudet ja ansionmenetyskorvaukset
1. Toimihenkilön oikeus sairausvakuutuslain mukaiseen päivä- ja äitiysrahaan siirtyy sairaus- ja äitiysvapaan ajalta työnantajalle siltä osin kuin päivä- ja äi- tiysrahan määrä ei ylitä hänen samalta ajalta saamaansa palkkauksen määrää.
2. Jos päivä- tai äitiysrahaa ei toimihenkilöstä itsestään johtuvista syistä mak- seta tai jos se maksetaan vähäisempänä kuin mihin hänellä sairausvakuutuslain mukaan olisi ollut oikeus, työnantajalla on oikeus vä- hentää osa, mikä toimihenkilölle laiminlyönnin vuoksi on jäänyt maksamatta.
3. Jos toimihenkilö saa saman työkyvyttömyyden perusteella korvausta ansi- onmenetyksestä tapavakuutusturmalain, työntekijäin eläkelain tai työnantajan kustantaman liikennevakuutuksen nojalla, vähennetään korvaus samalta ajalta maksettavasta sairausajan palkasta.
10 § Muut poissaolot
1. Toimihenkilöllä on oikeus palkkaan enintään kolmen päivän poissaolon ajal- ta, kun poissaolo johtuu toimihenkilön alle kymmenvuotiaan lapsen tai vammaisen lapsen tai muun hänen kodissaan pysyvästi asuvan alle kym- menvuotiaan lapsen äkillisestä sairastumisesta lapsen tilapäisen hoidon järjestämiseksi tai lapsen hoitamiseksi. Edellytyksenä on, että lapsen mo- lemmat huoltajat ovat ansiotyössä, ja ettei toinen huoltaja samanaikaisesti käytä vastaavaa poissaolo-oikeutta. Sanottua sovelletaan myös yksinhuolta- jaan.
2. Toimihenkilölle myönnetään palkallinen vapaapäivä hänen omana vihkiäis- päivänään sekä hänen täyttäessä 50 ja 60 vuotta, milloin em. päivät sattuvat hänen työpäivikseen.
3. Toimihenkilölle, joka on kutsuttu reservin kertausharjoituksiin, maanpuolus- tuskurssille tai valmiuslain (1552/11) 6 §:n 2 momentin nojalla
väestönsuojelukoulutukseen, maksetaan henkilökohtainen palkkaus vähen- nettynä reserviläispalkalla tai sitä vastaavalla korvauksella.
Jos reservin kertausharjoituksiin kutsutulle toimihenkilölle ei makseta ase- velvollisuuslain (1438/07) nojalla reserviläispalkkaa, ei hänelle makseta myöskään edellä tarkoitettua palkkausta.
4. Toimihenkilölle, joka on poissa työstä osallistuessaan keskusjärjestönsä tai tähän sopimukseen osallisen järjestönsä päättävien toimielinten kokouksiin, jollaisiksi luetaan liittokokous, valtuusto ja hallitus, maksetaan toimihenkilön henkilökohtainen palkkaus, kun kokouksissa käsitellään työehtosopimusasi- oita.
5. Toimihenkilön, joka on poissa työstä jostakin edellä mainitusta syystä, mutta on estynyt ilmoittamasta siitä, tulee välittömästi esteen poistuttua ilmoittaa poissaolon syy työnantajalle.
Erinäisiä määräyksiä
Työnantaja korvaa toimihenkilölle lakisääteistä työterveyshuoltoa koskevan val- tioneuvoston päätöksen (950/94) tarkoittamista ja työterveyshuollon toimintasuunnitelmassa hyväksytyistä työsuhteen aikana suoritettavista terveys- tarkastuksista sekä niihin liittyvistä matkoista aiheutuvan ansionmenetyksen hänen menettämiään säännöllisiä työtunteja vastaavalta ajalta. Samoin mene- tellään tapauksissa, jotka on mainittu nuorten työntekijäin suojelusta annetussa laissa (998/93).
Toimihenkilölle, joka lähetetään edellä mainituissa lainkohdissa tarkoitettuihin tutkimuksiin tai määrätään tällaisessa tarkastuksessa jälkitarkastukseen, suorit- taa työnantaja myös korvauksen välttämättömistä matkakustannuksista. Jos tutkimukset tai jälkitarkastus tehdään muulla paikkakunnalla, maksaa työnantaja myös päivärahan. Matkakustannusten korvaus ja päiväraha maksetaan toimi- henkilöiden matkustussäännön mukaisesti.
11 § Työaika
1. Toimihenkilöön, joka toimii pääasiallisesti toimistotehtävissä, sovelletaan hänen ollessa sanotuissa tehtävissä säännöllistä työaikaa koskevia mää- räyksiä.
2. Muihin tämän sopimuksen piiriin kuuluviin toimihenkilöihin noudatetaan va- paamuotoista työaikaa, jonka pituus voi päivittäin ja viikoittain vaihdella. Ohjeellisena viikkotyöaikana pidetään 40 tuntia viikossa. Työaikaa koskevaa kirjanpitoa ei pidetä. Myöskään päivittäistä työn alkamista tai päättymistä ei mahdollisesti erikseen sovittua toimistoaikaa lukuun ottamatta määritellä. Työpäivän aikana toimihenkilö voi hoitaa myös omia asioitaan.
Edellä tämän kohdan tarkoittamaa työaikaa määriteltäessä otetaan huomi- oon myös keskusjärjestöjen 29.2.2016 tekemässä kilpailukykysopimuk- sessa sovittu työajan pidentäminen 24 tunnilla.
Työajan pidennys toteutetaan esimiehen ja työntekijän yhdessä sopien sel- laisena ajankohtana, kun työn tekemiselle on suurin tarve tai kysyntä. Työajan pidennyksen toteutumista seurataan tulos- ja kehityskeskustelun yhteydessä.
Mikäli työajan pidennystä ei ole saatu toteutettua, voidaan työajan pidentä- minen toteuttaa kokonaisina päivinä myös määräämällä tämän työehtosopimuksen 11 § A 6. kohdan 2 momentissa arkipyhien jälkeisistä lauantaipäivistä kolme päivää työpäiviksi tai vähentämällä 11 § A 4. kohdan 1 momentin mukaisia työajan lyhentämispäiviä vastaavasti.
Edellä mainitusta työajan lisäyksestä ei makseta erillistä korvausta eikä siitä myöskään synny korvattavaa yli- tai lisätyötä. Työajan lisäys 24 tunnilla teh- dään kalenterivuosittain.
Työajan pidennyksen toteutumista seurataan erillisessä työaikakirjan- pidossa.
Palkan osittaminen
3. Laskettaessa osa-ajalta maksettavan palkan suuruutta saadaan päivältä maksettava palkka jakamalla kuukausipalkka luvulla 21.
A Vapaamuotoinen työaika
4. Työajan tasaamiseksi edellä 2 kohdassa mainittuun ohjeelliseen viikkotyöai- kaan annetaan toimihenkilöille 8 kokonaista vapaapäivää täyttä työvuotta kohden. Poissaoloista johtuva vähennys voidaan suorittaa vastaavasti vain täysien työpäivien osalta. Ennen vapaan antamista on kuultava toimihenki- löä.
Työsuhteen päättyessä pitämätön vapaapäivä korvataan toimihenkilön päi- väpalkan mukaisesti.
5. Mikäli työnantaja ja toimihenkilö yhteisesti toteavat, että toimihenkilön oh- jeellinen viikkotyöaika ylittyy, sopivat he korvauksesta tapauskohtaisesti.
6. Toimihenkilölle annetaan vuosiloman ja sen ulkopuolella olevien sunnuntai- päivien lisäksi toinen vapaapäivä viikkoa kohti. Toinen viikoittainen vapaapäivä on annettava viikkolepopäivään liittyvänä. Mikäli vapaapäivä si- joitetaan johonkin muuhun viikonpäivään, on siitä ilmoitettava toimihenkilölle ainakin viikkoa aikaisemmin, ellei asiasta toisin sovita.
Xxxxxxxxx lisäksi, mikäli se työnantajan tehtävien luonne huomioon ottaen on mahdollista, ovat vapaapäiviä uuden-vuodenviikon lauantai, loppiaisviikon lauantai, pääsiäislauantai, pääsiäisen jälkeinen lauantai, vapunpäiväviikon lauantai, helatorstaiviikon lauantai, juhannusaatto, itsenäisyyspäiväviikon lauantai, jouluaatto ja joulun jälkeinen lauantai.
Korvaus vapaapäivänä tehdystä työstä
7. Xxxxxxx toimihenkilö työnantajan aloitteesta omalla suostumuksellaan tekee työtä ilmoitettuna vapaapäivänään, maksetaan siitä korvauksena 50 %:a ko- rotettu palkka. Mikäli tällaista työtä joudutaan tekemään sunnuntaina tai muuna pyhäpäivänä, on vastaava korotus 150 %. Tässä kohdassa mainittu- ja päiviä ei oteta huomioon 11 §:n 2. kohdan mukaiseen viikkotyöaikaan.
8. Xxxxxxxxxxxxx ja hänen esimiehensä tulee etukäteen sopia niistä tehtävistä, jotka toimihenkilö poikkeuksellisesti hoitaa myös vapaa-aikanaan. Tämä en- nalta sopimisen vaatimus ei saa kuitenkaan estää tehtävien tarkoituksenmukaista hoitamista.
B Säännöllinen työaika
1. Säännöllinen työaika on 7 tuntia 15 minuuttia vuorokaudessa ja 36 tuntia 15 minuuttia viikossa.
Edellä tämän kohdan tarkoittamaa työaikaa määriteltäessä otetaan huomi- oon myös keskusjärjestöjen 29.2.2016 tekemässä kilpailukykysopimuksessa sovittu työajan pidentäminen 24 tunnilla. Työajan pidennys toteutetaan esi- miehen ja työntekijän yhdessä sopien sellaisena ajankohtana, kun työn tekemiselle on suurin tarve tai kysyntä. Työajan pidennyksen toteutumista seurataan tulos- ja kehityskeskustelun yhteydessä.
Mikäli työajan pidennyksestä ei ole sovittu, voi työnantaja päättää pidemmän säännöllisen työajan sisältävien päivien tai viikkojen sijoittelusta siten, että kunakin kalenterivuotena 32 työpäivän aikana säännöllinen työaika on 8 tun- tia vuorokaudessa ja enintään 40 tuntia viikossa.
Edellä mainitusta työajan lisäyksestä ei makseta erillistä korvausta eikä siitä myöskään synny korvattavaa yli- tai lisätyötä.
Työajan lisäys 24 tunnilla tehdään kalenterivuosittain.
Työajan pidennyksen toteutumista seurataan erillisessä työaikakirjanpidos- sa.
2. Työviikossa on viisi työpäivää.
3. Kohdasta 2 poiketen työpäiviä on vähemmän kuin viisi, kun työviikko sisäl- tää pitkäperjantain, toisen pääsiäispäivän, helatorstain tai juhannusaaton tai
muuksi päiväksi kuin lauantaiksi tai sunnuntaiksi sattuvan uudenvuodenpäi- vän, loppiaisen, vapunpäivän, itsenäisyyspäivän, jouluaaton, joulupäivän tai tapaninpäivän. Työviikko on tällöin päivää kohti 7 tuntia 15 minuuttia koh- dassa 1 mainittua lyhyempi riippuen siitä, sisältyykö työviikkoon yksi, kaksi vai kolme edellä mainittua arkipyhää tai aattopäivää.
4. Työajaksi luetaan työhön käytetty aika. Työajaksi luetaan myös aika, joka kuluu kulkemiseen tai kuljetukseen työnantajan määräämästä lähtöpaikasta varsinaiseen työn suorituspaikkaan ja sieltä lähtöpaikkaan palaamiseen.
5. Työviikko alkaa maanantaina klo 00. Vuorokausi alkaa kello 00, jollei ole sovittu sen alkamisesta samaan aikaan kuin toimihenkilön on säännönmu- kaisesti saavuttava työhönsä.
Lepoaika
6. Toimihenkilölle annetaan sunnuntain ajaksi vähintään 35 tuntia kestävä yh- denjaksoinen viikkolepo. Viikkolepo voidaan kuitenkin antaa viikon muunakin aikana, jos työtä sen luonteen vuoksi tehdään kaikkina viikonpäivinä.
Viikkolepomääräyksestä voidaan poiketa hätätyötä tehtäessä tai jos toimi- henkilöä tilapäisesti tarvitaan työhön hänen viikkoleponsa aikana työpaikan säännöllisen työnkulun turvaamiseksi.
Pääsääntöisesti toimihenkilöllä on kaksi viikkolepopäivää peräkkäin siten, et- tä toinen viikkolepopäivä on lauantai, jos tämä työn järjestelyn kannalta on mahdollista.
Päivittäinen tunnin lepoaika voidaan tarvittaessa lyhentää 30 minuutiksi.
Jos toimihenkilöllä on oikeus ja tosiasiallinen mahdollisuus poistua työpaikal- ta, lepoaikaa ei lasketa työajaksi.
7. Säännöllisen vuorokautisen työajan, 7 tunnin 15 minuutin ja 8 tunnin välinen erotus sekä säännöllisen viikoittaisen työajan 36 tunnin 15 minuutin ja 40 tunnin välinen erotus (lisätyö) korvataan antamalla toimihenkilölle vastaava määrä vapaa-aikaa.
Vapaa aika annetaan lisätyön tekemistä seuraavan kalenterikuukauden ai- kana, jollei toisin sovita. Jos vapaa aikaa ei voida järjestää, toimihenkilölle maksetaan korvauksena yksinkertainen tuntipalkka.
Jos lisätyötä tehdään viikolla, johon sisältyy 3 kohdassa lueteltuja päiviä, vii- koittaisen lisätyön kynnys lisätyön määrää laskettaessa alenee vastaavasti työpäivien lukumäärän mukaisesti.
8. Ylityötä tehdään vain, jos siitä on sovittu.
Vuorokautisen työajan ylittäessä 8 tuntia maksetaan kahdelta ensimmäiseltä tunnilta 50 %:lla ja seuraavilta tunneilta 100 %:lla korotettu tuntipalkka.
Viikoittaisen työajan ylittäessä 40 tuntia maksetaan 8 ensimmäiseltä tunnilta 50 %:lla ja seuraavilta tunneilta 100 %:lla korotettu tuntipalkka.
Työnantajan ja toimihenkilön sopiessa voidaan ylityö korvata antamalla toi- mihenkilölle vapaa-aikaa. Vapaa-aikaa annetaan tehdyn ylityöajan määrä yllä olevan kohdan 8 kappaleiden yksi ja kaksi perusteella.
Säännöllisestä työajasta poikkeaminen
9. Paikallisesti voidaan sopia, että säännöllinen työaika voi olla keskimäärin 36 tuntia 15 minuuttia viikossa. Säännöllinen vuorokautinen työaika saa tällöin- kin olla enintään 10 tuntia ja säännöllinen viikoittainen työaika 48 tuntia.
Työajan tulee tasoittua keskimäärin 36 tuntiin 15 minuuttiin kuuden kuukau- den jaksossa jakson alkamisesta lukien.
Jos tasoittumisjakson aikana vuorokautinen työaika ylittää 10 tuntia tai vii- koittainen työaika 48 tuntia, ylityökorvausten laskennassa noudatetaan nämä rajat ylittäviltä tunneilta soveltuvin osin kohdan 8 määräyksiä.
10. Sunnuntaina tai muuna kirkollisena juhlapyhänä sekä itsenäisyys ja vapun- päivänä kello 00.00 24.00 välisenä aikana tehdystä työstä maksetaan sunnuntaityökorvauksena tunnilta yksinkertaista tuntipalkkaa vastaava kor- vaus.
Jos sunnuntaityö on ylityötä, siitä on lisäksi suoritettava em. ylityökorvaus, joka lasketaan toimihenkilön korottamattomasta palkasta.
11. Yksinkertainen tuntipalkka lasketaan siten, että toimihenkilön henkilökohtai- nen, säännöllinen kuukausipalkka jaetaan luvulla 150.
12. Korvausten ja lisien perusteena olevat tunnit ja minuutit tasoitetaan täysiksi tunneiksi palkanmaksukausittain tasaavalla luokituksella.
13. Jos työpaikalla noudatetaan liukuvaa työaikaa, toimihenkilön omasta aloit- teesta liukumarajojen puitteissa tai virkistystaukoa lyhentäen työskentelemää aikaa ei oteta mukaan laskettaessa korvauksiin ja lisiin oi- keuttavaa aikaa.
Lisätyökorvaus
14. Tehdystä lisätyöstä suoritetaan korvaus vapaa aikana tai rahana. Työnanta- ja ilmoittaa korvauslajista viimeistään lisätyön tekemistä seuraavan kalenterikuukauden aikana. Rahakorvauksena maksettava korvaus on mak- settava tätä seuraavan kalenterikuukauden kuluessa.
Lisätyökorvausta ei suoriteta, jos samalta ajalta maksetaan palkkiota tai kor- vausta toisen toimen hoitamisesta oman toimen ohella tai muuta erityistä palkkiota tai korvausta.
12 § Vuosiloma
1. Toimihenkilö saa vuosilomaa voimassa olevan vuosilomalain (162/2005) mukaan ellei jäljempänä olevista määräyksistä muuta johdu.
2. Toimihenkilö saa varsinaista vuosilomaa:
a) kaksi arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta,
b) kaksi ja puoli arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta, jos hänen työsuhteensa on lomavuoden maaliskuun loppuun mennessä jatkunut vähintään yhden vuoden.
c) kolme arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta, jos hänen työsuhteensa on lomavuoden maaliskuun loppuun mennessä jat- kunut vähintään viisitoista vuotta.
3. Täydeksi lomanmääräytymiskuukaudeksi katsotaan sellainen kalenterikuu- kausi, jonka aikana toimihenkilö on ollut toimessa vähintään kahdeksantoista kalenteripäivää.
4. Toimessa olopäiviksi katsotaan kaikki muut kalenteripäivät työsuhteen kes- täessä, paitsi ne päivät joina toimihenkilö on ollut toimesta vapaana tai poissa muusta kuin vuosilomalain 7 §:ssä mainitun syyn takia.
5. Toimessa olopäivien veroisina päivinä pidetään lisäksi seuraavia poissaolo- aikoja;
a) sairauden tai tapaturman vuoksi myönnetyn palkallisen sairasloman ai- kaa,
b) maanpuolustuskurssille, väestönsuojelukoulutukseen tai palvelukseen määrättyä oloaikaa,
c) työehtosopimukseen liittyvän koulutussopimuksen mukaiseen koulutuk- seen osallistumisaikaa.
d) Opintovapaalaissa (273/79) tarkoitetun opintovapaan vuoksi, enintään kuitenkin 30 työpäivää lomanmääräytymisvuodessa, ja vain jos työntekijä on välittömästi opintovapaan jälkeen palannut työhön.
Loman antaminen ja siirto
6. Sen lisäksi, mitä vuosilomalain 5 luvussa on loman antamisesta säädetty, noudatetaan seuraavaa:
a) kalenteriviikkoina myönnetyissä lomissa lasketaan lomapäivien lukumää- rä arkipäivien mukaisesti. Vajaitten kalenteriviikkojen ja yksittäisten lomapäivien osalta sisältyy lomaan kutakin viittä lomapäivää kohti yksi arkilauantai.
b) sairausvakuutuslain mukaan määräytyvään erityisäitiys-, äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaakauteen määrätty vuosiloma tai sen osa siirretään myöhäisempään ajankohtaan.
Vuosiloman säästäminen
7. Sen estämättä, mitä loman antamisesta on määrätty, toimihenkilö voi ellei siihen ole erittäin painavaa estettä, säästää osan vuosittaisista varsinaisista lomapäivistään pidettäväksi seuraavalla lomakaudella tai sen jälkeen sääs- tövapaana.
8. Sopimalla voidaan säästää joko osittain tai kokonaan varsinaisesta vuosilo- masta kahdeksantoista päivää ylittävä osa.
9. Työnantaja ja toimihenkilö laativat yhdessä ennen säästämiseen ryhtymistä suunnitelman säästämisestä ja säästöloman pitämisestä.
10. Säästövapaa annetaan työnantajan ja toimihenkilön tarkemmin sopimina ajankohtina viimeistään viiden vuoden kuluttua sen lomavuoden päättymi- sestä, jonka varsinaisesta vuosilomasta säästövapaa oli säästetty.
11. Oikeudesta säästövapaan siirtämiseen ja vuosilomapalkasta säästövapaan aikana sekä lomakorvauksesta ja sen laskemisesta työsuhteen päättyessä on voimassa, mitä niistä muuten on säädetty tai sovittu. Työsuhteen muuttu- essa osa aikaiseksi tai toimihenkilön joutuessa toistaiseksi lomautetuksi hänellä on oikeus saada korvaus pitämättä jääneestä säästövapaasta sen mukaan kuin vuosilomakorvauksesta työsuhteen päättyessä on säädetty tai sovittu.
Talvilomapidennys
12. Jos 12 §:n 2 kohdan a- ja b-alakohdan mukaan määräytyvästä vuosilomasta muu kuin säästövapaaseen kuuluva osa pidetään muuna kuin lomakautena, myönnetään loma tältä osin pidennettynä puolella, kuitenkin enintään asian- omaisen koko loman puolesta määrästä ja siten, että b-kohdan mukaisessa lomassa pidennys on enintään kaksi arkipäivää. Säännöllisen työajan piiris- sä olevalla henkilöllä pidennys on enintään 6 arkipäivää.
13.1 Vapaamuotoisessa työajassa
Jos 12 §:n 2 kohdan c-alakohdan mukaan määräytyvästä vuosilomasta pidetään enintään kolmekymmentä arkipäivää lomakautena, myönnetään loma neljällä arkipäivällä pidennettynä sellaiselle toimihenkilölle, jolla on oikeus lomaan kahdeltatoista lomanmääräytymiskuukaudelta. Xxx toimi-
henkilö säästää osan varsinaisista vuosilomapäivistä pidettäväksi säästö- vapaana, vähennetään edellä mainittua kolmenkymmenen päivän enimmäismäärää vastaavasti.
13.2. Säännöllisessä työajassa
Jos 12 §:n 2 kohdan c-alakohdan mukaan määräytyvästä vuosilomasta pidetään enintään kolmekymmentäneljä arkipäivää lomakautena, myönne- tään loma yhdeksällä arkipäivällä pidennettynä sellaiselle toimihenkilölle, jolla on oikeus lomaan kahdeltatoista lomanmääräytymiskuukaudelta. Jos toimihenkilö säästää osan varsinaisista vuosilomapäivistä pidettäväksi säästövapaana, vähennetään edellä mainittua kolmenkymmenenneljän päivän enimmäismäärää vastaavasti. Mikäli toimihenkilöllä ei ole mainitun kohdan mukaan oikeutta lomaan kahdeltatoista lomanmääräytymiskuu- kaudelta, mutta kuitenkin vähintään seitsemältä kuukaudelta, myönnetään loma viidellä arkipäivällä pidennettynä, jos varsinaisesta vuosilomasta, jos- ta on vähennetty säästettävien lomapäivien lukumäärä, pidetään enintään kolme neljäsosaa lomakautena.
14. Jos vuosilomaa ei ole voitu työnteon keskeytyksen vuoksi pitää lomakau- tena, tai jos työsuhde katkeaa ennen lomakauden alkua tai alkaa edellisen lomakauden jälkeen, asianomaisella ei ole oikeutta loman pidennykseen. Työnteon keskeytyminen lomakautena ei kuitenkaan aiheuta pidennysoi- keuden menetystä, jos
a) keskeytys on aiheutunut toimihenkilön sairaudesta, toimihenkilölle myönnetystä erityisäitiys-, äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaasta tai toimihenkilölle ottolapsen ottamisen yhteydessä myönnetystä vanhem- painvapaasta kaikki siltä osin, johon sairausvakuutuslain mukaan tuleva erityisäitiys-, äitiys-, isyys- tai vanhempainrahan katsotaan kohdistuvan; tai
b) keskeytys on aiheutunut muista kuin edellä mainituista syistä, mutta toimihenkilö on ollut lomakautena toimessa tai lomalla vähintään 70 päivää.
c) Jos vuosilomaan oikeuttava työsopimussuhde ei katkea, ei myöskään palkaton työstä poissaolo katkaise vuosiloman edellytyksenä olevaa työsuhteen yhdenjaksoisuutta.
Vuosilomakorvauksen määräytyminen
15. Vuosilomakorvaus määräytyy pitämättä jäänyttä lomapäivää kohti 1/300 osana vuosipalkan määrästä. Vuosipalkka lasketaan maksamishetkellä voi- massa olevan palkan mukaan.
16. Saamatta jääneestä vuosiloman pidennyksestä ei ole oikeutta saada vuosi- lomakorvausta.
Edellä tässä pykälässä tarkoitettu oikeus lomakorvaukseen tai vuosilomaan on myös asevelvollisena vakinaista palvelusta suorittamaan ryhtyvällä toimi- henkilöllä, jos hän sitä haluaa, vaikka hänen työsuhteensa ei ole päättynyt.
Työehtosopimuksesta poikkeaminen
17. Työnantaja ja toimihenkilö voivat sopia, että yli 2,5 lomapäivää lomanmää- räytymiskuukautta kohti kertynyt tai vastaava lomanmääräytymisvuoden aikana kertyvä loma muutetaan toimihenkilön henkilökohtaisen palkan mu- kaiseksi rahakorvaukseksi tiettyjen lomanmääräytymiskuukausien osalta.
18. Jos kertynyttä tai kertyvää lomaa muutetaan rahakorvaukseksi, talvilomapi- dennys määräytyy sitä koskevan sopimusmääräyksen 12 kohdan perusteella, minkä osapuolet ottavat rahakorvauksessa huomioon.
19. Edellä 17 kohdassa tarkoitettu sopimus edellyttää, että työnantaja ja kyseis- tä henkilöstöryhmää edustava luottamusmies katsovat sopimuksen mahdolliseksi.
Lomaraha
20. Lomarahaa maksetaan toimihenkilön lomanmääräytymisvuodelta kertynei- den varsinaisten lomapäivien palkasta 50 %.
21. Lomarahaa maksetaan myös työsuhteen päättyessä siihen mennessä ker- tyneen lomakauden osalta.
22. Toimihenkilön lomapäivän palkka lasketaan jakamalla vuosipalkka luvulla
300. Vuosipalkka lasketaan toimihenkilön kesäkuun palkan mukaan ja työ- suhteen päättyessä päättymishetken palkan mukaan.
23. Lomaraha maksetaan heinäkuussa ja työsuhteen päättyessä päättymiseen liittyvän palkanmaksun yhteydessä.
24. Työnantajan taloudellisen tilanteen vaatiessa voidaan työnantajan ja toimi- henkilöiden luottamusmiehen kesken sopia työehtosopimuksen 12 §:n 20- kohdan mukaisen lomarahan vaihtamisesta sen arvoa vastaavaksi vapaaksi. Työpäiviksi osuva vapaa on työaikaan rinnastettavaa aikaa. Taloudellinen ti- lanne ja sopimusratkaisut selvitetään aina koko työpaikan henkilöstön osalta.
25. Työnantaja ja toimihenkilö voivat myös sopia, että tietyltä lomanmääräyty- misvuodelta maksettava lomaraha vaihdetaan vapaa-ajaksi. Näin saatava vapaa-aika katsotaan loman veroiseksi muiden säännösten osalta, mutta talvilomapidennykseen se ei oikeuta.
13 § Erinäiset korvaukset
Toimihenkilölle, milloin hän tekee päivittäin keskimäärin vähintään puoli tuntia työnantajan määräämiä tehtäviä kotonaan, suoritetaan toimistokorvausta seu- raavasti:
− kun käytössä on osa huonetta 118 € / kk
− kun käytössä on kokonainen huone 156 € / kk
Edellä mainituille toimihenkilöille maksetaan kalustokorvauksena 43 € kuukau- dessa, milloin toimihenkilö joutuu säilyttämään omissa tiloissa työnantajan omistamia, tilaa vieviä tai likaavia työkaluja tahi tarvikkeita.
Työsuojeluvaltuutetun korvauksesta on sovittu allekirjoituspöytäkirjalla.
14 § Luottamusmiehet
Luottamusmiestoiminnassa noudatetaan osapuolten välillä sovittuja luottamus- miessopimuksia.
Metsätoimihenkilöitä edustavan pääluottamusmiehen toimenkuvaus laaditaan niin, että pääluottamusmiehen tehtävien hoitamiseen varataan n. 35-40 % toi- mihenkilön vuosityöajasta. Varauksesta huolimatta annetaan pääluottamusmiehelle tarvittava työstä vapautus ja sovittaessa oikeus tarvitta- viin matkakorvauksiin.
Metsänhoitajia edustavan pääluottamusmiehen tehtävien hoitamiseen varataan keskimäärin 15 työpäivää vuodessa ja lisäksi 7 työpäivää käytettäväksi työehto- sopimusneuvotteluihin.
Toimistohenkilöstöä edustavien luottamusmiesten työstä vapautusajasta on sovittu luottamusmiessopimuksella.
Lisäksi sovelletaan mitä osapuolten välisessä yhteistoimintasopimuksessa on sovittu.
15 § Koulutustoiminta
Sopijapuolet sopivat vuosittain tai tapauskohtaisesti toimihenkilöiden osallistu- misesta työmarkkinakoulutukseen ja muutoin koulutuskysymyksissä noudatetaan, mitä tähän sopimukseen liittyvässä koulutussopimuksessa on sovittu.
16 § Ryhmähenkivakuutus
Työnantaja järjestää kustannuksellaan toimihenkilöilleen työmarkkinoiden kes- kusjärjestöjen sopiman ryhmähenkivakuutusturvan mukaisen ryhmähenkivakuutuksen.
17 § Suojavarustus
Suojavarustuksen suhteen noudatetaan metsäkeskuksissa aikaisemmin voi- massa ollutta ja toteutettua käytäntöä.
18 § Jäsenmaksujen periminen
Xxxxxx toimihenkilö on antanut siihen valtuuden, perii työnantaja liiton jäsenmak- sut toimihenkilön palkasta ja toimihenkilölle annetaan vuoden päätyttyä verotusta varten todistus pidätetystä summasta.
Työnantaja suorittaa kertyneet jäsenmaksut liiton ilmoittamalle pankkitilille saa- miensa ohjeiden mukaisesti.
19 § Erimielisyyksien ratkaiseminen
1. Tämän sopimuksen tulkintaa, soveltamista tai rikkomista koskevista erimieli- syyksistä on neuvoteltava ao. työnantajan ja toimihenkilön tai luottamusmiehen välillä. Neuvottelut on aloitettava 2 viikon kuluessa neuvot- telupyynnön esittämisestä.
2. Niissä tapauksissa, missä paikalliset neuvottelut johtavat tulokseen, ja toi- nen osapuoli sitä haluaa, on asiasta laadittava muistio, jonka molemmat osapuolet allekirjoittavat ja jossa on lyhyesti mainittu neuvoteltu asia. Jos paikalliset neuvottelut eivät johda tulokseen ja toinen osapuoli haluaa alistaa asian liittojen ratkaistavaksi, on asiasta laadittava muistio, jonka molemmat osapuolet allekirjoittavat ja jossa on lyhyesti mainittu erimielisyyttä koskeva asia ja tosiseikat ja molempien osapuolten kanta.
3. Sopijapuolten välillä käytävät neuvottelut on aloitettava 2 viikon kuluessa sii- tä, kun jompikumpi sopijapuoli on asiasta ilmoittanut.
4. Jos osapuolet ovat yksimielisiä, voidaan riita asia alistaa keskusjärjestöjen välillä neuvoteltavaksi. Ellei liittojen ja mahdollisissa keskusliittojen välisissä neuvotteluissa saavuteta yhteisymmärrystä, voidaan asia saattaa työtuomio- istuimen ratkaistavaksi.
20 § Työrauhavelvoite ja seuraamukset sopimusrikkomuksista
Kaikki työtaistelutoimenpiteet, jotka kohdistuvat tähän sopimukseen kokonai- suudessaan tai johonkin sen yksityiseen määräykseen, ovat kielletyt.
21 § Sopimuksen voimassaolo ja irtisanominen
Tämä sopimus tulee voimaan 1.2.2017 ja on voimassa 31.1.2018 saakka.
Sopimuskauden päättymisen jälkeen sopimus jatkuu vuoden kerrallaan, jollei si- tä irtisanota kirjallisesti vähintään kahta kuukautta ennen sopimuskauden päättymistä.
Helsingissä 17. päivänä marraskuuta 2016 Palvelualojen työnantajat PALTA ry
METO – Metsäalan Asiantuntijat ry Metsänhoitajaliitto ry
Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty ry
Liite 1
Metsäkeskukset
Palkkavaakapisteytys
26
Mallitehtävät 07.05.2013 ,
Osaaminen | Ohjaus | Rooli ratkaisuissa | Palkka- ryhmä | ||||||||||
Profiili | Koodi | Toimi | Koodi Taso Pisteet | Koodi Taso Pisteet | Koodi Taso Pisteet | Yhteisp. | |||||||
Rahoitus ja tarkastus | RATA5 | Johtava esittelijä | 4C1 | 51 | 322 | 4C | 15 | 109 | L8 | 8 | 194 | 625 | 12 |
Edistäminen | EDI1 | Edistämisprosessin johtaminen | 4C1 | 51 | 322 | 4C | 15 | 109 | L7 | 7 | 180 | 611 | 12 |
PATU1 | Johtava asiantuntijatehtävä | 4C1 | 51 | 322 | 4C | 15 | 109 | A7 | 7 | 180 | 611 | 12 | |
Metsätieto | MT3 | Toiminnan johtaminen | 4C1 | 51 | 322 | 4C | 15 | 109 | L7 | 7 | 180 | 611 | 12 |
PATU2 | Erityisasiantuntija | 3B2 | 49 | 278 | 4C | 15 | 94 | L7 | 7 | 156 | 528 | 11 | |
Asiakkuus | AS5 | Asiakkuusprosessin johtaminen | 4C1 | 48 | 259 | 4C | 15 | 88 | L7 | 7 | 145 | 492 | 10 |
Rahoitus ja tarkastus | RATA2 | Päätösten valmistelu ja esittely | 3B2 | 48 | 259 | 3C | 16 | 81 | A6 | 6 | 126 | 466 | 10 |
Mpy-yksil. | Metsäpalveluiden business controller | 3C1 | 48 | 259 | 3C | 16 | 81 | A6 | 6 | 126 | 466 | 10 | |
Edistäminen | PRO3A | Projektivastaava/suuret projektit | 3B2 | 46 | 224 | 4C | 16 | 70 | L7 | 7 | 117 | 411 | 9 |
PATU3 | Kehittämisasiantuntija | 3B1 | 46 | 224 | 3C | 16 | 70 | A6 | 6 | 109 | 403 | 9 | |
Metsäpalvelut/Otso | Mpy6 | Metsäpalveluasiantuntija | 3B1 | 46 | 224 | 3C | 16 | 70 | A6 | 6 | 109 | 403 | 9 |
Metsätieto | MT4 | Metsätiedon asiantuntijatehtävä | 3B1 | 46 | 224 | 3C | 17 | 66 | A6 | 6 | 101 | 391 | 9 |
Edistäminen | PRO2 | Aluekehitysasiantuntija | 3B1/B2 | 45 | 209 | 3C | 16 | 66 | A6 | 6 | 101 | 376 | 8 |
Hallinto | VISU2 | Viestinnän asiantuntija | 3B1 | 45 | 209 | 3C | 16 | 66 | A6 | 6 | 101 | 376 | 8 |
Edistäminen | PRO3 | Projektivastaava | 3B1 | 44 | 194 | 4C | 16 | 61 | L7 | 7 | 101 | 356 | 8 |
TIHA1 | ICT-asiantuntija, valtakunn. | 3A2 | 44 | 194 | 3C | 16 | 61 | A6 | 6 | 94 | 349 | 8 | |
Asiakkuus | AS3 | Asiakkuusasiantuntija | 3B1 | 44 | 194 | 3C | 16 | 61 | A6 | 6 | 94 | 349 | 8 |
Mpy-yksilöllinen | ICT-asiantuntija | 3B1 | 44 | 194 | 3C | 16 | 61 | A6 | 6 | 94 | 349 | 8 | |
Edistäminen | EDI2 | Mh/Lh-asiantuntijatehtävä | 3B1 | 44 | 194 | 3C | 17 | 57 | A6 | 6 | 88 | 339 | 8 |
Metsäpalvelut/Otso | Mpy1 | Metsäpalveluesimies | 3B1 | 43 | 180 | 3C | 16 | 57 | A6 | 6 | 88 | 325 | 7 |
Hallinto | yksilöll. | Kääntäjä | 3A2 | 43 | 180 | 3C | 16 | 57 | A6 | 6 | 88 | 325 | 7 |
Hallinto | TIHA3 | ICT-käytön tuki | 3A2 | 43 | 180 | 3C | 16 | 57 | A6 | 6 | 88 | 325 | 7 |
Osaaminen | Ohjaus | Rooli ratkaisuissa | Palkka- ryhmä | ||||||||||
Profiili | Koodi | Toimi | Koodi Taso Pisteet | Koodi Taso Pisteet | Koodi Taso Pisteet | Yhteisp. | |||||||
Edistäminen | EDI4 | Koulutusasiantuntija | 3A2/B1 | 43 | 180 | 3C | 16 | 57 | A6 | 6 | 88 | 325 | 7 |
Rahoitus ja tarkastus | RATA1 | Rahoitus ja tarkastus, neuvonta | 3B1 | 44 | 194 | 2C | 18 | 53 | A5 | 5 | 76 | 323 | 7 |
Edistäminen | PRO4 | Bioenergia-asiantuntija | 3B1 | 43 | 180 | 3C | 17 | 53 | A6 | 6 | 81 | 314 | 7 |
Hallinto | VISU1 | Viestinnän suunnittelija | 3A2 | 42 | 168 | 3C | 16 | 53 | A6 | 6 | 81 | 302 | 6 |
Asiakkuus | AS4 | Metsäneuvoja, asiakkuus | 3A2 | 42 | 168 | 3C | 17 | 49 | A6 | 6 | 76 | 293 | 6 |
Metsätieto | MT1 | Metsätiedon neuvontatehtävä | 3A2 | 42 | 168 | 3C | 17 | 49 | A5 | 5 | 70 | 287 | 6 |
Edistäminen | EDI3 | Metsäluonnonhoidon neuvontatehtävä | 3A2 | 42 | 168 | 3C | 17 | 49 | A5 | 5 | 70 | 287 | 6 |
Edistäminen | PRO1 | Projektineuvonta | 3A2 | 42 | 168 | 3C | 17 | 49 | A5 | 5 | 70 | 287 | 6 |
Asiakkuus | AS1 | Asiakastuen asiakasneuvoja | 3A2 | 42 | 168 | 3C | 17 | 49 | A5 | 5 | 70 | 287 | 6 |
Asiakkuus | AS2 | Alueen asiakkuuskehittäjä | 3A2 | 42 | 168 | 3C | 17 | 49 | A5 | 5 | 70 | 287 | 6 |
Mpy-yksil. | Metsäpalveluiden johdon assistenttitehtävä | 3A2 | 42 | 168 | 3C | 17 | 49 | T5 | 5 | 70 | 287 | 6 | |
Hallinto | TAHA4 | Henkilöstöhallinnon asiantuntijatehtävä | 3A2 | 42 | 168 | 3C | 18 | 46 | T5 | 5 | 66 | 280 | 6 |
Hallinto | yksilöll. | Julk.palv.keskusjohdon sihteeri | 3A2 | 42 | 168 | 2C | 18 | 46 | T5 | 5 | 66 | 280 | 6 |
Hallinto | TAHA3 | Kirjanpitotehtävä | 3A2 | 41 | 156 | 2C | 18 | 42 | T6 | 6 | 66 | 264 | 5 |
Metsäpalvelut | Mpy5 | Metsäpalveluiden toimistotehtävä | 2A2 | 40 | 145 | 2C | 19 | 37 | T5 | 5 | 53 | 235 | 5 |
Edistäminen | EDI5 | Koulutus, viestintä, tukitehtävä | 2A2 | 39 | 135 | 3C | 17 | 40 | T5 | 5 | 57 | 232 | 5 |
Hallinto | TAHA1 | Palkkahallinnon toimistotehtävä | 2A2 | 38 | 126 | 2C | 19 | 32 | T5 | 5 | 46 | 204 | 4 |
Hallinto | TAHA2 | HR-tiimin toimistotehtävä | 2A2 | 38 | 126 | 3B/C | 19 | 32 | T5 | 5 | 46 | 204 | 4 |
Edistäminen | PRO7 | Projektien toimistotehtävä | 2A1 | 38 | 126 | 2B/C | 21 | 28 | T4 | 4 | 37 | 191 | 3 |
Rahoitus ja tarkastus | RATA3 | Hankekäsittelyn tukitehtävä | 2A1 | 38 | 126 | 2B | 22 | 26 | T4 | 4 | 34 | 186 | 3 |
Hallinto | YHA2 | Xxxxxxxxx sihteeritehtävä | 2A2 | 37 | 117 | 3B | 22 | 24 | T4 | 4 | 32 | 173 | 3 |
Metsätieto | MT2 | Metsätietopalveluiden toimistotehtävä | 2A1 | 37 | 117 | 2B | 22 | 24 | T4 | 4 | 32 | 173 | 3 |
Metsätieto | MT5 | Maastotarkastustehtävä | 2A1 | 37 | 117 | 2B | 23 | 22 | T4 | 4 | 30 | 169 | 3 |
Metsätieto | MT6 | Koealamittaaja | 1A1 | 33 | 88 | 1B | 25 | 14 | T4 | 4 | 19 | 121 | 1 |
27
Liite 2 Palkkaryhmät ja peruspalkat
Metsäkeskuksen palkkataulukot 1.2.2016 lukien
palkkaryhmä | peruspalkka |
1.2.2016 | |
1 | 1 713,80 |
2 | 1 771,90 |
3 | 1 828,90 |
4 | 1 945,20 |
5 | 2 060,20 |
6 | 2 234,60 |
7 | 2 466,00 |
8 | 2 812,50 |
9 | 3 160,00 |
10 | 3 333,30 |
11 | 3 506,60 |
12 | 3 854,70 |
Liite 3 Pätevyyden arviointi
Toimihenkilö Tarkastelujakso
1. TULOSTEN MÄÄRÄ JA LAATU Esimerkkiperusteita
Huono | 1 – 2 | |
Tyydyttävä | 3 – 5 | Työtulosten määrä ja laatu |
Hyvä | 6 – 9 | Tulos / tavoite |
Erittäin hyvä | 10 – 14 | Vertailu alueen keskim. tulokseen |
Kiitettävä | 15 - 17 |
2. TALOUDELLISUUS JA TEHOKKUUS
Huono | 1 – 2 | Yksikkökustannukset + toimintaolo- |
Tyydyttävä | 3 – 5 | suhteiden huomioiminen |
Hyvä | 6 – 9 | Toteutuneet kustannukset / |
kustannusarvio | ||
Erittäin hyvä | 10 – 14 | Toteutuneet tuotot / budjetti |
Kiitettävä | 15 – 17 |
3. OMA-ALOITTEISUUS / LUOVUUS
Vähäinen | 1 – 2 | Kyky selviytyä itsenäisesti |
Tyydyttävä | 3 – 5 | Tehokkaampien työtapojen |
Hyvä | 6 – 8 | kehittäm. Itsensä ammatillinen kehittäm. |
Kiitettävä | 9 – 10 | |
4. YHTEISTYÖKYKY Vähäinen | 1 – 2 | Työyhteisön sisällä |
Tyydyttävä | 3 – 5 | Sidosryhmien kanssa |
Hyvä | 6 – 8 | Saatu palaute |
Kiitettävä | 9 – 10 | Asiallinen ja avoin kritiikki |
Välttävä 1 – 2 Uudet tehtävät
Tyydyttävä 3 – 4 Aktiivisuus osallistua
Hyvä 5 - 6
Kiitettävä 7
Yhteensä p.
Aika
Laatija
Palvelualojen työnantajat PALTA ry 22.11.2016
METO - Metsäalan Asiantuntijat ry Metsänhoitajaliitto ry
Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty ry Luottamusmiessopimus
1 § Soveltamisala
Tätä sopimusta sovelletaan tämän työehtosopimuksen piirissä olevien työnantajien palveluksessa oleviin allekirjoittajajärjestöjen jäseniin.
2 § Luottamusmies ja hänen tehtävänsä
Luottamusmiehen tulee olla kyseisen työnantajan palveluksessa ja työehtosopimus- alalla työskentelevä toimihenkilö. Hänen tulee myös olla asianomaisen työehtosopimuksen solmineen toimihenkilöjärjestön jäsen.
Luottamusmiehen pääasiallisena tehtävänä on valvoa työehtosopimuksen ja työlain- säädännön noudattamista. Hän edustaa oman sopimusalansa piiriin kuuluvia toimihenkilöitä paikallisissa neuvotteluissa kysymyksissä, jotka koskevat määräysten soveltamista, työnantajan ja toimihenkilöiden välisiä suhteita tai neuvottelu- ja yhteis- toiminnan ylläpitämistä.
Luottamusmiehen mahdollisuuksia kehittyä ja edetä ammatissa ei saa heikentää luottamusmiestehtävän takia.
3 § Valitseminen
Työnantajan palveluksessa olevat järjestäytyneet, asianomaisen toimihenkilöjärjes- tön jäsenenä olevat toimihenkilöt valitsevat luottamusmiehen ja hänen varamiehensä vaalilla.
Vaali voidaan järjestää työpaikalla työaikana siten, että kaikilla äänioikeutetuilla toi- mihenkilöillä on mahdollisuus osallistua vaaliin. Työaikana työpaikalla järjestettävästä vaalista on ilmoitettava työnantajalle viimeistään 7 vuorokautta ennen vaalin toimit- tamista.
Pöytäkirjamerkintä:
Luottamusmiehiä valittaessa osapuolet pitävät tärkeänä ruotsinkielisen palvelun ja edunvalvonnan turvaamista.
Valituista luottamusmiehistä ja heidän varamiehistään sekä luottamusmiestehtävän päättymisestä on työehtosopimukseen sidotun yhdistyksen tai vaalin järjestäjän ilmoi- tettava työnantajalle kirjallisesti. Luottamusmiehen estyneenä ollessa hänen
oikeutensa ja velvollisuutensa siirtyvät sijaisena toimivalle, työnantajalle ilmoitetulle varamiehelle. Saatuaan tiedon valituista luottamusmiehistä työnantajan tulee ensi tilassa antaa luottamusmiehelle kirjallinen ilmoitus siitä, kuka toimii vastaavana työn- antajan edustajana.
Suomen metsäkeskus Pääluottamusmies.
Suomen metsäkeskuksen palveluksessa olevia sopijayhdistyksen jäseniä edusta- maan valitaan kullekin sopijayhdistykselle yksi pääluottamusmies ja hänelle varamies. Pääluottamusmies valitaan luottamusmiesten joukosta.
Luottamusmies ja varaluottamusmies
1. METO- Metsäalan Asiantuntijat ry:n jäsenet valitsevat keskuudestaan 5 luot- tamusmiestä ja heille varamiehet.
2. Metsänhoitajaliitto ry:n jäsenet valitsevat keskuudestaan 3 luottamusmiestä ja heille varamiehet.
3. Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty ry:n jäsenet valitsevat keskuudes- taan 3 luottamusmiestä ja heille varamiehet.
OTSO Metsäpalvelut Oy Pääluottamusmies.
OTSO Metsäpalvelut Oy:n palveluksessa olevia sopijayhdistyksen jäseniä edusta- maan valitaan kullekin sopijayhdistykselle yksi pääluottamusmies ja hänelle varamies.
Luottamusmies ja varaluottamusmies
METO- Metsäalan Asiantuntijat ry:n jäsenet voivat valita edellisen lisäksi myös yhden luottamusmiehen ja hänelle varamiehen.
Edellytyksenä edellä mainituille valinnoille on, että yhtiössä työskentelee asianomai- sen ammattiliiton jäseninä olevia toimihenkilöitä vähintään se määrä, että luottamusmies on oikeutettu luottamusmieskorvaukseen.
4 § Työsuhdeturva
Luottamusmiestä ei saa luottamusmiestehtävänsä vuoksi painostaa, erottaa työstä eikä muutoinkaan syrjiä. Luottamusmiestehtävän aikana tai sen johdosta häntä ei saa siirtää alempipalkkaiseen, vähempiarvoiseen tai luottamusmiestehtäviä selvästi vaikeuttavaan työhön.
Jos pääluottamusmieheksi valitun henkilön varsinainen työ vaikeuttaa pääluotta- musmiestehtävien hoitamista, on hänelle, ottaen huomioon vallitsevat olosuhteet ja luottamusmiehen ammattitaito, järjestettävä muuta työtä. Tällainen järjestely ei saa aiheuttaa hänen ansionsa alentumista.
Jos työvoimaa vähennetään tai lomautetaan taloudellisilla tai tuotannollisilla perus- teilla, tällaista toimenpidettä ei saa kohdistaa pääluottamusmieheen, ellei työnantajan toimintaa keskeytetä kokonaan. Mikäli yhteisesti todetaan, tai työnantaja voi muutoin näissä neuvotteluissa yksilöidysti osoittaa, ettei pääluottamusmiehelle voida tarjota hänen ammattiaan vastaavaa tai hänelle muutoin sopivaa työtä, voidaan tästä sään- nöstä kuitenkin poiketa.
Luottamusmiehen osalta on edellä mainituissa tilanteissa noudatettava sellaista jär- jestystä, että luottamusmies joutuu viimeksi tällaisen toimenpiteen kohteeksi. Jos yhteisesti todetaan, että luottamusmiehelle ei voida tarjota hänen ammattiaan tai pä- tevyyttään vastaavaa työtä, tästä määräyksestä voidaan poiketa.
Luottamusmiehellä on työsopimuslain mukainen erityinen irtisanomissuoja. Toimi- henkilöiden enemmistön suostumus selvitetään ko. liiton toimesta.
Työsuhteen päättymisestä, syystä ja irtisanomisajan alkamispäivästä on luottamus- miehelle ilmoitettava kirjallisesti vähintään kuukautta ennen työehtosopimuksen mukaisen irtisanomisajan alkamista.
Luottamusmiehen työsuhdetta ei saa purkaa työsopimuslain (2001/55) perusteella sairauden vuoksi noudattamatta irtisanomisaikaa eikä vetoamalla työsopimuslain (2001/55) 3. luvun 1. pykälän järjestysmääräyksiin.
Työsuhdeturvamääräyksiä sovelletaan myös pääluottamusmiehenä toimineeseen toimihenkilöön kuusi kuukautta hänen pääluottamusmiestehtävänsä päättymisen jälkeen.
Luottamusmiehelle, jonka työsopimus on lakkautettu tämän sopimuksen vastaisesti, on suoritettava korvauksena vähintään 10 ja enintään 30 kuukauden palkka. Kor- vauksen suuruuteen vaikuttavina seikkoina on otettava huomioon työsopimuslain (2001/55) 12 luvun 2 § 2 momentin määräykset sekä toimihenkilön luottamusmies- asema. Mikäli tuomioistuimen harkinnan mukaan edellytykset työsuhteen jatkamiselle olisivat olemassa, eikä työsuhdetta siitä huolimatta jatketa, otetaan se huomioon korvausta lisäävänä tekijänä.
5 § Luottamusmiehelle annettavat tiedot
Työnantajan tulee hyvissä ajoin ilmoittaa luottamusmiehelle asianomaisen työpaikan toimihenkilöiden työsuhteisiin liittyvistä asioista.
Jos syntyy epäselvyyttä tai erimielisyyttä toimihenkilöiden palkasta tai työsuhteeseen liittyvien lakien tai sopimusten soveltamisesta, luottamusmiehelle on annettava kaikki tapauksen selvittämiseen vaikuttavat tiedot.
Luottamusmiehellä on oikeus saada kirjallisesti tai muulla sovitulla tavalla seuraavat edustamiaan toimihenkilöitä koskevat tiedot:
- Suku- ja etunimet kerran vuodessa, uusista toimihenkilöistä ainakin neljännes- vuosittain,
- Työpaikka ja organisatorinen osasto,
- Uusien toimihenkilöiden palvelukseen tuloaika ainakin neljännesvuosittain se- kä tieto irtisanotuista ja lomautetuista,
- Tiedot määräaikaisista toimihenkilöistä ja työsuhteen sovittu kestoaika,
- Vuosittain palkkaryhmä tai vastaava, johon toimihenkilö tai hänen suoritta- mansa työ kuuluu; uusista toimihenkilöistä ainakin neljännesvuosittain,
- Koko- ja osa-aikaisten toimihenkilöiden lukumäärä sekä puolen vuoden aikana työssä olleiden erikseen työhön kutsuttavien tai muun tilapäisen henkilöstön lukumäärä kaksi kertaa vuodessa,
- Selvitys työhönoton yhteydessä kerättävistä tiedoista ja niissä tapahtuvat muu- tokset.
Ellei muuta ole erikseen mainittu, tiedot annetaan aina aiemmin ilmoitetun tilanteen muuttuessa.
Pääluottamusmiehelle annettavasta työvoimankäyttöä, ansioita ja työtuntien jakau- tumista koskevista tiedoista sovitaan liittojen välillä erikseen.
Edellä mainitut tiedot annetaan toimihenkilön antamin valtuuksin, joiksi on katsottava työnantajalle toimitettu jäsenmaksun perintäsopimus tai vastaava.
Luottamusmiehen on pidettävä tehtäviensä hoitamista varten saamansa tiedot luot- tamuksellisina.
Neuvoteltavista asioista on annettava riittävät tiedot luottamusmiehille ennen neuvot- telujen aloittamista niin, että luottamusmiehillä on riittävästi aikaa perehtyä saamiinsa tietoihin ja käyttää tarvittaessa asiantuntija-apua.
Luottamusmiehille on annettava kirjallisesti tieto aiottujen toimenpiteiden taloudellisis- ta perusteista, muista vaikuttavista seikoista sekä alustava arvio mahdollisista henkilöstövaikutuksista.
6 § Työstä vapautus ja säilytystilat
Luottamusmiehellä on oikeus saada luottamusmiestehtävien hoitamista varten riittä- vä vapautus työstä. Vapautuksen määrään vaikuttavina tekijöinä tulee ottaa
huomioon mm. toimihenkilöiden ja työpisteiden lukumäärä, toimipaikan sijainti ja toi- minnan luonne sekä luottamusmiestehtävien vaikutus muihin tehtäviin. Luottamusmiestehtävän hoitaminen ei aiheuta ansionmenetystä. Luottamusmiehen tehtävien hoitaminen ja siihen tarvittava ajankäyttö otetaan huomioon henkilökohtais- ten tulostavoitteiden asettamisessa ja saavutettujen tulosten arvioinnissa.
Luottamusmiehelle annetaan riittävästi säilytystilaa hänen tarvitsemilleen asiakirjoille ja tarvittaessa oikeus käyttää työnantajan hallinnassa olevia tavanomaisia toimistovä- lineitä sekä toimistotilaa, jotta asiakirjat voidaan säilyttää ja tehtävän vaatimat keskustelut käydä niin, että luottamuksellisuus säilyy.
Pääluottamusmiehen työstä vapautuksesta on yllä olevan lisäksi sovittu erikseen liittojen välillä.
7 § Luottamusmieskorvaus
Työnantaja maksaa luottamusmiehelle erillisen korvauksen, jonka suuruus on:
- 105 € kuukaudessa, milloin toimihenkilöiden lukumäärä on 5-24,
- 131 € kuukaudessa, milloin toimihenkilöiden lukumäärä on 25-50,
- 158 € kuukaudessa, milloin toimihenkilöiden lukumäärä on 51-100,
- 184 € kuukaudessa, milloin toimihenkilöiden lukumäärä on 101-200.
- 221 € kuukaudessa, milloin toimihenkilöiden lukumäärä on 201-400
- 263 € kuukaudessa, milloin toimihenkilöiden lukumäärä on yli 400
Pääluottamusmiehen korvaus 210 € kuukaudessa. Jyty ja MHL Pääluottamusmiehen korvaus 315 € kuukaudessa. METO
Jos luottamusmies joutuu matkustamaan työnantajan kanssa sovittujen luottamus- miestehtävien johdosta, suoritetaan matkakorvaukset kuten normaalien työtehtävien yhteydessä.
8 § Luottamusmiehen koulutus
Luottamusmiehelle ja varaluottamusmiehelle varataan tilaisuus osallistua sellaiseen sopijaosapuolten välillä sovittuun koulutukseen, joka on omiaan lisäämään luotta- musmiehen pätevyyttä luottamusmiestehtävien hoidossa. Mikäli luottamusmieskoulutus järjestetään työnantajan kanssa yhteisenä koulutuksena, kor- vataan matkakustannukset matkustussäännön mukaisesti.
Pääluottamusmiestehtävän päättymisen jälkeen pääluottamusmies ja työnantaja sel- vittävät yhdessä, edellyttääkö toimihenkilön ammattitaidon ylläpitäminen entisessä tai vastaavassa työssä ammatillista koulutusta. Työnantaja järjestää selvityksen edellyt- tämän koulutuksen.
9 § Neuvottelujärjestys
Xxxxxxx toimihenkilö haluaa selvitystä palkkaustaan tai työehtojaan koskevissa kysy- myksissä, tulee hänen kääntyä esimiehensä puoleen.
Ellei asiaa saada selvitetyksi suoraan esimiehen kanssa, voidaan asia saattaa luot- tamusmiehen ja työnantajan edustajan välisissä neuvotteluissa ratkaistavaksi. Ellei asiaa saada ratkaistuksi, voi luottamusmies siirtää sen pääluottamusmiehelle.
Paikalliset neuvottelut tulee aloittaa ja käydä viivytyksettä.
Ellei työpaikalla syntynyttä erimielisyyttä saada paikallisesti ratkaistuksi, noudatetaan työehtosopimuksen mukaista neuvottelujärjestystä.
Jos erimielisyys koskee luottamusmiehen työsuhteen päättämistä, on paikalliset ja liittojen neuvottelut käynnistettävä ja käytävä viipymättä sen jälkeen, kun lakkautta- misen peruste on riitautettu. Jos pääluottamusmies riitauttaa taloudellisilla tai tuotannollisilla perusteilla tapahtuneen irtisanomisen, on liittojen väliset neuvottelut käytävä irtisanomisajan kuluessa.
10 § Sopimuksen voimassaolo
Tämä sopimus on voimassa 1.1.2017 alkaen toistaiseksi. Irtisanomisaika on kuusi kuukautta. Sopimus on irtisanomisen jälkeen voimassa siihen asti, kunnes uusi so- pimus on tullut voimaan tai neuvottelut jommankumman osapuolen toimesta on todettu päättyneiksi.
Helsingissä joulukuun 8 päivänä 2016
PALVELUALOJEN TYÖNANTAJAT PALTA ry METO – METSÄALAN ASIANTUNTIJAT ry METSÄNHOITAJALIITTO ry
JULKIS- JA YKSITYISALOJEN TOIMIHENKILÖLIITTO JYTY ry
Yhteistoimintasopimus 22.11.2016
I. SOPIMUKSEN TARKOITUS JA YHTEISTOIMINNAN TAVOITTEET 1 § Sopimuksen tarkoitus
Tämän sopimuksen tarkoituksena on edistää sopimuksen piirissä olevien työnanta- jien ja henkilöstön välistä yhteistoimintaa sekä työsuojelua ja työterveyshuoltoa koskevan lainsäädännön toteutumista.
Työnantajan ja henkilöstön välisellä yhteistoiminnalla aktivoidaan yrityksen henkisiä voimavaroja ja lisätään henkilöstön mahdollisuuksia vaikuttaa työtään ja työpaik- kaansa koskevien asioiden käsittelyyn. Tässä sopimuksessa mainittuihin asioihin kohdistuvan yhteistoiminnan avulla parannetaan päätöksentekoa yrityksessä, lisä- tään tuottavuutta ja työn mielekkyyttä ja kehittävyyttä sekä parannetaan henkilöstön työsuhteiden pysyvyyttä ja heidän toimeentuloaan. Työsuojelun ja sitä koskevan yh- teistoiminnan tavoite on työn ja työolosuhteiden turvallisuuden, terveellisyyden ja henkisen hyvinvoinnin kehittäminen.
Tämän sopimuksen soveltamispiirissä oleva työnantaja soveltavat yhteistoiminnasta yrityksissä annettua lakia, 2007/334, joka ei ole tämän sopimuksen osa. Tämä sopi- mus on lakia täydentävä
II. YHTEISTOIMINTAMENETTELY 2 § Yhteistoimintaneuvottelukunta
Sopimuksen piirissä olevien työnantajien ja henkilöstöryhmien väliseksi toimielimeksi perustetaan yhteistoimintaneuvottelukunta (jälj. Neuvottelukunta).
Neuvottelukunnan jäseninä toimivat kunkin henkilöstöryhmän pääluottamusmies tai luottamusmies tai jos sellaista ei ole, muu henkilöstöryhmän valitsema edustaja. Työnantajan edustajien määrä on enintään puolet muista jäsenistä. Työsuojeluval- tuutetulla ja työsuojelupäälliköllä on oikeus osallistua Neuvottelukunnan kokouksiin. Kokouksiin osallistuvan työsuojeluvaltuutetun nimeää työsuojelutoimikunnan työsuo- jeluvaltuutetut keskuudestaan.
Suomen metsäkeskuksen yhteistoimintaneuvottelukunnassa on enintään kaksi työn- antajan edustajaa ja neljä edustajaa edustavimmista henkilöstöjärjestöistä. Edustavin henkilöstöryhmä voi valita neuvottelukuntaan kaksi edustajaa.
OTSO Metsäpalvelut Oy:n yhteistoimintaneuvottelukunnassa on enintään kaksi työn- antajan edustajaa ja neljä edustajaa edustavimmista henkilöstöjärjestöistä. Edustavin henkilöstöryhmä voi valita neuvottelukuntaan kaksi edustajaa.
3 § Jäsenten toimikausi
Neuvottelukunnan työnantajaedustajat valitaan neljäksi vuodeksi. Henkilöstöryhmiä edustavien jäsenten toimikausi on sama kuin luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuute- tun toimikausi, ellei työnantajan ja henkilöstön edustajien kesken ole toisin sovittu.
Jos neuvottelukunnan jäsenen asema henkilöstön edustajana lakkaa kesken neuvot- telukunnan toimikauden, lakkaa myös hänen jäsenyytensä neuvottelukunnassa. Asianomaisen henkilöstöryhmän edustajat valitsevat neuvottelukuntaan jäljellä ole- vaksi toimikaudeksi uuden jäsenen.
4 § Järjestäytyminen ja kokoukset
Ellei työnantajan ja asianomaisten henkilöstön edustajien kesken muuta sovita, nou- datetaan neuvottelukunnan järjestäytymisen ja kokoontumisen osalta jäljempänä olevia menettelytapoja.
- Neuvottelukunta valitsee keskuudestaan kalenterivuodeksi kerrallaan puheen- johtajan ja varapuheenjohtajan, joista toinen edustaa työnantajaa ja toinen henkilöstöä. Neuvottelukunta valitsee itselleen tarvittaessa sihteerin, jonka ei tarvitse olla neuvottelukunnan jäsen.
- Työnantajan on kutsuttava neuvottelukunta koolle tarvittaessa ja vähintään kahdesti vuodessa. Työnantajan tulee kutsua kokous koolle myös erikseen il- moitettua yhteistoimintalaissa tarkoitettua neuvottelukunnan toimivaltaan kuuluvaa asiaa varten, mikäli yksikin henkilöstöryhmistä sitä vaatii.
- Neuvottelukunta voi asioiden valmistelemiseksi perustaa erikseen sovittuja asioita tai asiaryhmiä varten työjaostoja. Neuvottelukunta voi myös siirtää määrätyn asian tai asiaryhmän käsittelyn yksinomaan työjaostoon, jos neuvot- telukunta on asiasta yksimielinen.
- Neuvottelukunnan kokouskutsuaika on vähintään seitsemän kalenteripäivää, jollei toisin sovita. Neuvottelukunnan materiaali ja esityslista tulee olla neuvot- telijoilla 3 vrk etukäteen
Neuvottelukunnan kokouksista laaditaan pöytäkirja, joka tarkistetaan kokouksen päättämällä tavalla.
5 § Alueellinen yhteistoiminta henkilöstöä koskevissa asioissa
Sopijaosapuolet korostavat hyvää alueellista yhteistoimintalain mukaista toimintaa henkilöstöä koskevissa asioissa.
6 § Vapautus työstä ja kustannusten korvaukset
Neuvottelukunnan jäsenille annetaan kokoukseen liittyen tarpeellinen vapautus työs- tä ja korvataan mahdollinen ansionmenetys. Työnantaja korvaa matkakustannukset kulloinkin voimassa olevan matkustussäännön mukaisesti.
7 § Sopimuksen voimaantulo
Tämä sopimus tulee voimaan 1.1.2017. Sopimus on voimassa toistaiseksi. Sopimus voidaan irtisanoa kuuden kuukauden irtisanomisaikaa noudattaen.
Helsingissä 22.11.2016
PALVELUALOJEN TYÖNANTAJAT PALTA ry METO – METSÄALAN ASIANTUNTIJAT ry METSÄNHOITAJALIITTO ry
JULKIS- JA YKSITYISALOJEN TOIMIHENKILÖLIITTO JYTY ry
LIITE 3
SOPIMUS TYÖSUOJELUSTA
1 § Työsuojelutoimikunta
Tämän sopimuksen piirissä olevan työnantajan työsuojelun yhteistoimintaelimenä toimii työsuojelutoimikunta.
2 § Kokoonpano
Suomen metsäkeskuksen palvelualueille valitaan kuhunkin työsuojeluvaltuutettu ja varavaltuutettu. Työnantaja nimeää palvelualueille työsuojelusta vastaavan henki- lön. Tarpeen mukaan työpaikalle voidaan valita työsuojeluasiamies. Tästä sovitaan paikallisesti.
Metsäkeskuksen työsuojelutoimikunnassa on 7-9 jäsentä. Työnantajaa edustaa työ- suojelupäällikkö ja toinen työnantajan edustaja. Toimihenkilöitä edustavat työsuojeluvaltuutetut. Mikäli kaikista tämän sopimuksen allekirjoittaneista henkilöstö- ryhmistä ei ole toimikuntaan työsuojeluvaaleilla tullut valituksi edustajaa, voivat he kukin valita yhden edustajan työsuojelutoimikuntaan.
OTSO Metsäpalvelut Oy:n valtakunnalliseen työsuojelutoimikuntaan valitaan 4 jä- sentä. Työnantajaa edustaa työsuojelupäällikkö ja toinen työnantajan edustaja. Toimihenkilöitä edustavat kaksi työsuojeluvaltuutettua tai tarvittaessa varavaltuutetut. Valtuutetut ja varavaltuutetut edustavat kattavasti eri OTSO Metsäpalvelut Oy:n yksi- köitä myynti, tuotanto ja hallinto sekä kaikkia henkilöstöryhmiä.
3 § Jäsenten toimikausi
Työsuojelutoimikunnan työnantajaedustajat ja työsuojeluvaltuutetut valitaan neljäksi vuodeksi. Henkilöstöryhmiä edustavien jäsenten toimikausi on sama kuin luottamus- miehen toimikausi, ellei työnantajan ja henkilöstön edustajien kesken ole toisin sovittu.
Jos toimikunnan jäsenen asema henkilöstön edustajana lakkaa kesken toimikunnan toimikauden, lakkaa myös hänen jäsenyytensä toimikunnassa. Asianomaisen henki- löstöryhmän edustajat valitsevat neuvottelukuntaan jäljellä olevaksi toimikaudeksi hänen tilalleen uuden jäsenen.
4 § Työsuojelutoimikunnan tehtävät ja käsiteltävät asiat.
Laissa työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojelun yhteistoiminnasta 2006/44 ja työsuojelun valvonta-asetuksessa 29 §:ssä säädetyn lisäksi työsuojelutoimikunnalle kuuluvat seuraavat tehtävät:
1. Laatia itselleen toiminnassaan noudatettavaksi vuosittainen toimintasuunnitelma kustannusarvioineen.
2. Käsitellä työn turvallisuuteen ja terveellisyyteen vaikuttavia työpaikan muutos ja uudistussuunnitelmia sekä tehdä työsuojelutoiminnan suunnitelmallista hoitoa koskevia esityksiä ja aloitteita.
3. Käsitellä työnopastukseen liittyviä menettelytapoja työn turvallisuuden ja terveelli- syyden kannalta uusille työntekijöille sekä arvioida työnopastuksen tarve työn turvallisuuden ja terveellisyyden kannalta uutta tekniikkaa käyttöön otettaessa tai töiden muutoin muuttuessa.
4. Käsitellä mahdollisen työkykyä edistävän toiminnan järjestämistä koskevat asiat.
5. Käsitellä yhteistyössä työterveyshenkilöstön kanssa päihteiden liikakäyttöön liitty- vää tiedotusta ja valistusta sekä päihteiden liikakäyttäjien hoitoon ohjaamisen yleistä toteutusta.
6. Käsitellä työterveyshuollon toimintasuunnitelmaa ja työterveyshuollon korvausha- kemusta sekä muita ao. pykälässä mainittuja asioita samoin kuin seurata työpaikan työterveyshuollon toimintaa ja tehdä sitä koskevia ehdotuksia.
7. Käsitellä työsuojelua koskevan tiedon jakamista työpaikalla.
8. Käsitellä vuosittain työsuojelua koskevan yhteistyökoulutuksen tarve ja laatia tä- män perusteella ehdotus koulutussuunnitelman ja talousarvion valmistamista varten.
5 § Vapautus työstä ja kustannusten korvaukset
Toimikunnan jäsenille annetaan kokoukseen liittyen tarpeellinen vapautus työstä ja korvataan mahdollinen ansionmenetys. Työsuojeluvaltuutetuille ja toimikunnan jäse- nille järjestetään mahdollisuus työajalla ja työnantajan kustannuksella liikkua toimialueensa työskentelypaikoilla tehtäviensä hoitamista varten työsuojeluasioissa. Matkakustannukset korvataan matkustussäännön mukaisesti.
6 § Sopimuksen voimaantulo
Tämä sopimus tulee voimaan 1.1.2017 Sopimus on voimassa toistaiseksi kuuden kuukauden irtisanomisajoin.
Helsingissä 4.1.2017 Palvelualojen työantajat PALTA ry METO – Metsäalan Asiantuntijat ry Loimu ry
Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto JYTY ry
KOULUTUSSOPIMUS
1 § Koulutustyöryhmä
Sopimuksen tarkoittaman ammattiyhdistyskoulutuksen toimeenpanoa varten on koulutustyöryhmä, johon kumpikin osapuoli nimeävät kaksi edustajaa.
Koulutustyöryhmä hyväksyy kurssit kalenterivuodeksi kerrallaan. Kursseja voi- daan tarpeen vaatiessa hyväksyä myös kesken kalenterivuoden.
Koulutustyöryhmälle annetaan ennen kurssin hyväksymispäätöstä selvitys kurssin opetusohjelmasta, ajankohdasta, järjestämispaikasta, kohderyhmästä, osallistujista ja muista koulutustyöryhmän mahdollisesti pyytämistä tiedoista.
Liitot tiedottavat koulutustyöryhmän seuraavalle vuodelle hyväksymät kurssit viimeistään kaksi kuukautta ennen ensimmäisen kurssin alkua.
2 § Ammatillinen jatko-, täydennys- ja uudelleenkoulutus
Työnantajan antaessa toimihenkilölle ammatillista koulutusta tai lähettäessä toimihenkilön hänen ammattiinsa liittyviin koulutustilaisuuksiin, korvataan koulu- tuksen aiheuttamat kustannukset ja säännöllisen työajan ansionmenetys. Jos koulutus tapahtuu työajan ulkopuolella, käytettyä aikaa ei lueta työajaksi, mutta toimihenkilölle korvataan niistä johtuvat suoranaiset kustannukset.
3 § Yhteinen koulutus
Yhteistoimintasopimusten edellyttämä yhteinen koulutus annetaan yleensä työ- paikkakohtaisesti. Koulutukseen osallistumisesta sovitaan työpaikkakohtaisesti yhteistyöelimissä tai ellei sellaista ole työnantajan ja luottamusmiehen kesken. Koulutukseen osallistuminen korvataan kuten 2 §:n mukainen koulutus.
4 § Ammattiyhdistyskoulutus
1 Työsuhteen säilyminen ja ilmoitusajat
Toimihenkilölle annetaan työsuhteen katkeamatta tilaisuus osallistua koulu- tustyöryhmässä hyväksytyille enintään kuukauden kestävälle kurssille, mikäli koulutuksen tarve on yleisesti työnantajan ja kurssille hakeutuvan toimihen- kilön välillä todettu ja kurssille osallistuminen voi tapahtua tuottamatta yritykselle tuntuvaa haittaa.
Kielteisessä tapauksessa luottamushenkilölle ilmoitetaan viimeistään 10 päi- vää ennen kurssin alkua syy, minkä vuoksi vapaan antaminen tuottaisi tuntuvaa haittaa.
Ilmoitus aikomuksesta osallistua kurssille on tehtävä mahdollisimman var- hain. Milloin kurssi kestää enintään yhden viikon, ilmoitus on annettava vähintään kolme viikkoa ennen kurssin alkua sekä milloin on kysymys pi- temmästä kurssista, vähintään kuusi viikkoa ennen kurssin alkua.
Työsuojelukoulutus pyritään suuntaamaan erityisesti työsuojeluvaltuutettui- hin.
2 Korvaukset
Luottamusmies, työsuojeluvaltuutettu ja työsuojelutoimikunnan jäsen saavat osallistua edellisessä kappaleessa mainituille, koulutustyöryhmän hyväksy- mille kursseille ilman, että heidän palkkaansa vähennetään. Luottamusmiehen osalta ansionmenetystä ei kuitenkaan korvata kuukautta pidemmältä ajalta eikä muiden osalta kahta viikkoa pidemmältä ajalta. Edel- lytyksenä ansionmenetyksen korvaamiselle on lisäksi se, että asianomainen kurssi liittyy osanottajan yhteistyötehtäviin yrityksessä.
Luottamusmiesten lisäksi ansionmenetys korvataan myös rekisteröityjen lii- ton alayhdistyksen tai työpaikkaosastojen puheenjohtajille, jos he työskentelevät yrityksessä, jossa on vähintään 100 toimihenkilöä ja rekiste- röidyssä alayhdistyksessä tai työpaikkaosastossa vähintään 20 jäsentä.
5 § Sosiaaliset edut
Osallistuminen 4 §:ssä mainittuun ay-koulutustilaisuuteen ei aiheuta vuosiloma- eläke tai muiden niihin verrattavien etuisuuksien vähenemistä.
6 § Voimassaoloaika
Tämä sopimus tulee voimaan 1.4.2014 ja on voimassa toistaiseksi ja on irtisa- nottavissa kolmen kuukauden irtisanomisajalla.
Helsingissä 28. päivänä lokakuuta 2013
Palvelualojen työnantajat PALTA ry METO – Metsäalan Asiantuntijat ry Metsänhoitajaliitto ry
Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty ry
MATKUSTUSSÄÄNTÖ 22.11.2016
1 § Soveltamisala
Tämän matkustussäännön soveltamisala on yhtenevä Suomen metsäkeskusta koskevan työehtosopimuksen kanssa.
2 § Työmatka
1. Toimihenkilölle suoritetaan korvausta työmatkasta aiheutuneista kustannuksista matkustussäännön mukaan.
2. Työmatka on matka, jonka toimihenkilö tekee työnantajan määräyksestä tehtä- vien hoitamista varten työpaikan ulkopuolelle. Työmatkana ei pidetä matkaa toimihenkilön asunnosta työpaikalle ja takaisin.
3. Työpaikalla tarkoitetaan toimihenkilön kiinteää toimipaikkaa, jossa hän työskente- lee.
4. Työmatka alkaa joko toimihenkilön asunnosta tai työpaikalta ja päättyy sinne, kumpaan näistä hän ensimmäiseksi palaa.
5. Työmatkan ei katsota vielä päättyneen, kun toimihenkilö poikkeaa työpaikalleen ainoastaan työvälineiden luovuttamista tai vaihtamista, uusien työmääräysten saamista tai niihin verrattavaa, lyhytaikaista työtehtävien hoitamista varten edel- lyttäen, että hän tämän jälkeen välittömästi jatkaa matkaansa.
6. Matkavuorokaudella tarkoitetaan enintään 24 tunnin pituista ajanjaksoa, joka al- kaa toimihenkilön lähtiessä työpaikaltaan tai asunnostaan sen mukaan, kummasta hän lähtee ja kumpaan hän ensiksi palaa.
7. Työmatka on tehtävä niin lyhyessä ajassa ja vähin kokonaiskustannuksin kuin, ottaen huomioon toimihenkilön hoidettavien tehtävien tarkoituksenmukainen suo- rittaminen, on mahdollista.
3 § Matkaliput ja muut välittömät maksut
1. Toimihenkilölle suoritetaan korvaus matkalipuista ja hänen suorittamistaan rahti- maksuista, paikka- ja makuupaikkalipuista sekä muista niihin verrattavista välttämättömistä varsinaiseen matkustamiseen kuuluvista maksuista. Tällaisina maksuina ei kuitenkaan pidetä esimerkiksi vakuutusmaksuja eikä muita kuin jäl- jempänä mainittuja seisontapaikkamaksuja.
2. Lentokentällä tai hotellimajoituksen yhteydessä autosta perittävä pysäköintimaksu korvataan tositteen mukaan, kuitenkin enintään kolmelta päivältä kutakin työmat- kaa kohden.
3. Jos toimihenkilö on joutunut suorittamaan eri maksuja työvälineiden tai muiden sellaisten esineiden kuljetuksesta, joita hänen on ollut pidettävä mukanaan, kor- vataan suoritettu määrä.
4. Rautateillä matkustettaessa korvataan maksu peruslipun paikasta, jos muusta ei ole sovittu.
4 § Oman ajoneuvon käyttö
1. Toimihenkilön oman tai hänen hallitsemansa ajoneuvon käyttö työmatkoihin kor- vataan, kun työn suorittaminen edellyttää ajoneuvon käyttöä. Ajoneuvon käyttökorvausten euro- ja senttimäärät määräytyvät verohallinnon vuosittain päät- tämien verovapaiden korvausten mukaisesti.
5 § Päiväraha
1. Päivärahaa voidaan suorittaa, kun työmatka ulottuu yli 15 kilometrin etäisyydelle toimihenkilön asunnosta tahi työpaikasta, mitattuna yleisesti käytettyä kulkutietä sen mukaan, tapahtuuko lähtö asunnosta vai työpaikasta ja paluu vastaavasti asuntoon vai työpaikkaan.
2. Osapäiväraha suoritetaan, kun työmatka on kestänyt yli 6 tuntia.
Kokopäiväraha suoritetaan, kun työmatka on kestänyt yli 10 tuntia.
Mikäli työmatka on kestänyt enemmän kuin yhden matkavuorokauden ja työmat- kaan käytetty aika ylittää viimeisen matkavuorokauden yli kahdella tunnilla, maksetaan toimihenkilölle uusi osapäiväraha. Mikäli ylitys on yli kuusi tuntia, maksetaan uusi kokopäiväraha.
3. Kokopäivärahan ja osapäivärahan suuruus määräytyy verohallinnon vuosittain päättämien verovapaiden korvausten mukaisesti.
6 § Ulkomaan päivärahat
1. Ulkomaille tehdyn työmatkan matkavuorokausilta suoritettavat päivärahat mää- räytyvät verohallituksen kulloinkin vahvistamien ja voimassa olevien, verosta vapaaksi katsottavien matkakustannusten korvausten perusteiden ja määrien mukaan.
2. Toimihenkilöllä on oikeus sitä maata tai aluetta koskevaan päivärahaan, missä matkavuorokausi päättyy. Jos matkavuorokausi päättyy laivalla tai lentokoneessa, päiväraha määräytyy sen maan tai alueen mukaan, josta laiva tai lentokone on viimeksi lähtenyt tai Suomesta lähdettäessä ensiksi saapuu.
3. Jos työmatkaan käytetty aika ylittää viimeisen täyden matkavuorokauden yli kah- della tunnilla, toimihenkilöllä on oikeus matkavuorokauden ajalta päivärahaan,
jonka suuruus on 35 % viimeisen ulkomailla päättyneen täyden matkavuorokau- den mukaisesta päivärahasta, ja jos yli kymmenellä tunnilla hänellä on oikeus kyseisen matkavuorokauden ajalta päivärahaan, jonka suuruus on 65 % viimei- sen ulkomailla päättyneen matkavuorokauden mukaisesta päivärahasta.
4. Jos työmatkaan käytetty kokonaisaika jää alle 24 tunnin, suoritetaan päiväraha kotimaan matkojen säännösten mukaisesti.
7 § Päivärahan alentaminen
1. Jos toimihenkilö jonakin matkavuorokautena saa työnantajan kustantaman tai matkalipun hintaan sisältyneen ruoan, maksetaan osapäiväraha tältä osin 50 % alennettuna. Vastaavasti alennetaan kokopäivärahaa, jos työnantaja on järjestä- nyt 2 päivittäistä ruokailua.
8 § Ateriakorvaus
1. Jos työmatkasta ei makseta päivärahaa, mutta toimihenkilö on aterioinut tavan- omaisen ruokailupaikkansa ulkopuolella vähintään 10 kilometrin etäisyydellä työpaikastaan tai asunnostaan ja matka on kestänyt yli 4 tuntia, hänelle makse- taan ateriakorvausta. Ateriakorvauksen suuruus määräytyy verohallinnon vuosittain päättämien verovapaiden korvausten mukaisesti.
9 § Majoittumiskorvaus
1. Majoittumiskorvaus suoritetaan toimihenkilön esittämän maksutositteen perusteel- la toimihenkilölle majoittumisesta aiheutuneen kustannuksen suuruisena. Majoittumiskorvaukseen ei saa sisältyä aterioiden hintoja. Ateriaksi ei katsota täs- sä kohdassa aamiaista, jos se tavanomaisesti sisältyy majoittumisen hintaan.
2. Majoittumiskorvauksen sijasta toimihenkilölle suoritetaan yömatkaraha, jos työ- matka on kestänyt yli 10 tuntia ja siitä vähintään neljä tuntia on ollut kello 21.00 ja
7.00 välisenä aikana, eikä muu toimihenkilölle suoritettava korvaus sisällä mak- sua yöpymiskustannuksista. Yömatkarahan suuruus määräytyy verohallinnon vuosittain päättämien verovapaiden korvausten mukaisesti.
10 § Ennakko
1. Toimihenkilöllä on oikeus saada arvioitujen matkakustannusten määrä ennakko- na.
11 § Laskutus
1. Lasku haettavasta korvauksesta on esitettävä työnantajalle kahden kuukauden kuluessa työmatkan päättymisestä, tai työnantajan vaatimuksesta lyhyemmänkin ajan kuluessa, jos työnantajalla on tähän erityisiä syitä.
2. Matkalaskuun on liitettävä matkaliput, kuitit tai muut tositteet tai luotettavat selvi- tykset toimihenkilön suorittamista maksuista, joista korvausta haetaan.
12 § Voimassaolo
1. Tämä sopimus on voimassa kuten osapuolten välinen työehtosopimus ja on irti- sanottava työehtosopimuksen määräyksiä noudattaen.
2. Jos sopimuksen voimassaoloaikana verovapaiksi katsottavien kustannusten kor- vausten määrät muuttuvat, osapuolet kokoontuvat neuvottelemaan sovittujen korvausten tarkistamisesta.
Helsingissä 22. päivänä marraskuuta 2016 PALVELUALOJEN TYÖNANTAJAT PALTA ry
JULKIS- JA YKSITYISALOJEN TOIMIHENKILÖLIITTO JYTY ry METO – METSÄALAN ASIANTUNTIJAT ry METSÄNHOITAJALIITTO ry