Oppisopimus ja koulutussopimus – perusperiaatteet
Oppisopimus – koulutussopimus Gradiassa
Oppisopimus ja koulutussopimus – perusperiaatteet
• Oppisopimuskoulutus perustuu työnantajan haluun/mahdollisuuteen palkata uusi työntekijä tai kouluttaa nykyistä henkilöstöä. Oppisopimuksen osapuolet ovat työnantaja ja opiskelija. Kou- lutuksen järjestäjä sopii oppisopimuskoulutuksen järjestämisestä työpaikalla. Oppisopimusopis- kelijan status on työllinen.
Oppisopimuksen ajalta maksetaan työehtosopimuksen mukaista palkkaa. Työajan on oltava vä- hintään 25 h/vko tutkinnon mukaisissa työtehtävissä.
• Oppisopimuskoulutus on tavoitteellista ja ohjattua oppimista. Usein oppisopimuksella suorite- taan koko tutkinto, mutta myös tutkinnon osan suorittaminen on mahdollista (näyttö tulee tehdä oppisopimuksen voimassaoloaikana). Oppisopimukseen ei ole säädetty minimikestoa (kuitenkin 25h/vko).
• Oppisopimuskoulutuksen työsuhdeperusteisuus ja työpaikalla tapahtuvan oppimisen pääasialli- suus tekevät siitä erilaisen koulutustavan kuin muut (esim. omaehtoinen tai työvoimakoulutus tai koulutussopimus). Tämä näkyy mm. siinä, että osa oppisopimuksen prosesseista poikkeaa muiden koulutuksen toteuttamistapojen prosesseista. Henkilökohtaistaminen, HOKS käytänteet ja osaamisen osoittaminen näyttönä ovat pääsääntöisesti samanlaisia. Huomioitavaa on kuiten- kin, että oppisopimusopiskelijan HOKS on tehtävä kokonaisuudessaan ennen oppisopimuksen solmimista ja ettei oppisopimusopiskelijan HOKS-prosessia voi suunnitella ilman työnantajaa. Myöskään muutoksia HOKSiin ei voi tehdä ilman työnantajan (edustajan) mukanaoloa (esim. keskeytys, oppisopimuksen purku, jatkaminen, lyhentäminen). Muutokset vaativat aina oppiso- pimuksen työsuhdeluonteen huomioimista (esim. oppisopimuksen määritelty kesto voi olla pe- ruste määräaikaiselle työsuhteelle, johon on haettu TE-hallinnon palkkatukea).
• Koulutussopimus on koulutuksen järjestäjän ja työnantajan välinen sopimus työpaikalla tapah- tuvasta oppimisesta. Koulutussopimuksella opiskelevan status on opiskelija. Koulutussopimuksen ajalta ei makseta palkkaa. Opiskelija saa normaalisti opintotukea ja ensisi- jaisesti aterian oppilaitoksessa tai Kylän Kattauksen sopimusruokalassa (ks.Intraohjeistus). Muussa tapauksessa opiskelija hakee ateriakorvausta oppilaitoksesta.
• Koulutussopimukset solmitaan tutkinnon osa tai pienempi kokonaisuus kerrallaan ja sen aikana suoritetaan yleensä tutkinnon osan näyttö.
Työpaikalla tapahtuva oppiminen on tavoitteellista niin oppisopimuksessa kuin koulutussopimuk- sessa – HOKSissa määritellään mm. keskeiset työtehtävät ja työpaikkaohjaajana toimiva henkilö.
Oppisopimuskoulutuksen / koulutussopimusten vastuuhenkilöt Gradiassa
Oppisopimuskoulutuksen solmimisesta vastaavat työelämäkoordinaattorit. Työelämä-ja yri- tyspalvelut –yksikön yksikönjohtaja allekirjoittaa oppisopimukset koulutuksen järjestäjän edusta- jana. Rehtori tekee oppilaaksiottamisesta viranhaltijapäätöksen.
Koulutussopimusten laadinnasta vastaa alan opettajat. Koulutussopimukset allekirjoittaa opet- taja koulutuksen järjestäjän edustajana. Koulutusaloilla koulutussopimusten kokonaisuudesta vas- taa koulutuspäällikkö.
Hakeutuminen oppisopimuskoulutukseen
Oppisopimusten hallinnointi tapahtuu SopimusPro –opiskelijahallintojärjestelmän kautta (mm. KOSKI –siirrot, opiskelijatilastoinnit jne.). Tavoiteaikataulu yhteen järjestelmään siirty- misestä on elokuu 2018 (MultiPrimus/Wilma).
Opiskelijat, joilla on työpaikka tiedossa tai he ovat jo työssä, tulee ohjata ottamaan yhteyttä Työ- elämä- ja yrityspalveluihin työelämäkoordinaattoreille xxxxx://xxx.xxxxxx.xx/xxxxxxxxxxx/xxxxxxxxxxx- palvelee
Oppisopimuksesta kiinnostuneet hakijat (ei vielä työpaikkaa) tulee ohjata Hakupalveluihin, p.040 341 6193, xxxxxxxxxxxx@xxxxxx.xx
Siirtymät koulutussopimus - oppisopimus
• Opiskelija on HOKSin mukaisesti koulutussopimuksella työpaikassa opintojensa loppu- vaiheessa. Työnantaja haluaa maksaa palkkaa, koska opiskelijan osaaminen ja tuotta- vuus ovat yritykselle selkeästi näkyvää. (”entinen 2+1”)
Miten toimitaan? Opettaja keskustelee työnantajan kanssa ja esittää / kertoo oppisopimus- mahdollisuudesta. Opettaja kartoittaa minimissään onko palkallinen työaika 25 h/ vko, vastaa- vatko keskeiset työtehtävät tutkinnon osan tavoitetta ja onko työnantaja kiinnostunut oppisopi- musmahdollisuudesta.
Työnantajaa kiinnostaa oppisopimusmahdollisuus: Opettaja ottaa yhteyttä työelämäkoordinaat- toriin, joka käynnistää oppisopimusneuvottelut ja solmii oppisopimuksen. Opinnot jatkuvat HOK- Sin mukaisesti oppisopimuksella.
• Opiskelija on HOKSin mukaisesti koulutussopimuksella ja työnantaja haluaa maksaa palkkaa, mutta työnantaja ei ole kiinnostunut solmimaan oppisopimusta (tai oppisopi- muskoulutuksen edellytykset eivät täyty esim. keskeiset työtehtävät, työaika, työehtoso- pimuksen mukainen palkka tms)
Miten toimitaan? Opiskelija tekee palkanmaksua vastaavaa työtä ja kun palkallinen jakso päät- tyy, hän palaa koulutussopimukseen/koulutuksen järjestäjän muihin oppimisympäristöihin ja hä- nen palkallisella jaksolla hankkimansa osaaminen tunnistetaan ja opiskelija ohjataan nopeam- min näyttöön.
Xxxx Xxxxxxxxx (OPH): Työpaikalla tapahtuvaa oppimista on koulutussopimuksen ja oppisopi- muksen lisäksi muukin työpaikalla tapahtuva oppiminen. Xxxxxx opiskelijalle maksetaan työstä palkkaa eikä työnantaja tee oppisopimusta, opiskelijalla ei tuolle ajalle tehdä koulutussopi- musta, vaan hän tekee palkallista työtä ja kerryttää osaamistaan, jota hänelle voidaan tunnistaa ja josta koulutuksen järjestäjä saa suoriterahoituksen kautta myöhemmin rahoitusta. Tuolle ajalle opiskelijalle ei kirjata opiskelupäiviä, joten siitä ei myöskään kerry opiskelijavuosiin perus- tuvaa rahoitusta. Tuona aikana ei siis opiskelijan osalta koulutuksen järjestäjä tee ohjaus yms. työtä eikä siten ole oikeutettu rahoituksen saamisen.
• Opiskelija on koulutussopimuksessa ja työnantaja tarjoaa hänelle HOKSista poikkeavaa työtä ja maksaa palkan (tarjottava työ ei liity tavoitteena olevan tutkinnon ammattitaitovaati- muksiin).
Miten toimitaan? Selvitetään mahdollisuutta liittyvätkö työtehtävät soveltuvan toisen tutkinnon tutkinnon osaan joka olisi mahdollista Xxxxxxx opiskelijalle. Samoin selvitetään oppisopimus- mahdollisuus. Mikäli työnantaja ei ole halukas oppisopimusta solmimaan/edellytykset eivät täyty, opiskelija tekee palkanmaksua vastaavaa työtä ja kun palkallinen jakso päättyy, hän pa- laa koulutussopimukseen/koulutuksen järjestäjän muihin oppimisympäristöihin ja hänen palkalli- sella jaksolla hankkimansa osaaminen tunnistetaan ja opiskelija ohjataan nopeammin näyttöön.
Opiskelija on työsuhteessa ja haluaa opiskella työn ohessa omalla työpaikalla. Työnan- taja ei halua solmia oppisopimusta ja koulutussopimuksessa ei saa olla työsuhdetta (=palkanmaksua) (vanha ”lisävos”)
Miten toimitaan? Henkilökohtaistamisen yhteydessä on mahdollista sopia muusta työpaikalla käytännön töitä tekemällä tapahtuvasta oppimisesta kuin oppisopimuskoulutuksesta tai koulu- tussopimukseen perustuvasta koulutuksesta. Näissä tilanteissa koulutuksen järjestäjälle tai työnantajalle ei synny erityisiä ohjausvastuita tai muita velvoitteita, joten työpaikalla tapahtu- vasta oppimisesta ei tarvitse sopia erillisellä sopimuksella. Koulutuksen järjestäjä ei vastaa täl- laisen työpaikalla tapahtuvan oppimisen ohjauksesta, sisällöstä, johdosta tai valvonnasta, mutta huolehtii kuitenkin siitä, että jos osaamista ei kerry työpaikalla yhdessä asetettujen tavoitteiden mukaisesti, opiskelijalla on mahdollisuus hankkia puuttuva osaaminen muissa koulutuksen jär- jestäjän oppimisympäristöissä.
Rahoitusnäkökulma
Oppisopimuskoulutuksessa opiskelijavuodet kertyvät koko oppisopimuksen keston ajalta. Kes- keytys tehdään yli kuukauden kestävän muutoksen vuoksi (esim. sairasloman, äitiysloman, ar- meija, ruuhkainen työtilanne – työpaikalla tutkinnon mukainen oppiminen ei mahdollistu, elä- mäntilanne tms. henkilökohtainen syy). Keskeytyksen ajalta ei kerry perusrahoitukseen oikeut- tavia opiskelijavuosia, eikä opiskelija osallistu esim. suunniteltuun ja ohjattuun monimuoto-opis- keluun tai lähiopiskelupäiviin tai näyttöön.
Myös koulutussopimuksen koko ajalta kertyy opiskelijavuosia. Opintoihin kuulumattoman jakson aikana opiskelija ei ole oppilaitoksen ohjauksen eikä rahoituksen piirissä.
Vaikka palkanmaksu keskeyttäisi koulutussopimuksen, työn ohessa oppiminen lisää opiskelijan osaamista joka voidaan tunnistaa ja hänet voidaan ohjata nopeammin osaamisensa osoittami- seen eli näyttöön (vaikutus suoriterahoitukseen).
Asiakaslähtöinen tarkastelu sujuvissa siirtymissä (työnantajan ja opiskelijan näkökul- man huomioiminen) takaa hyvän opiskelijapalautteen ja työelämäpalautteen, jotka tule- vat vaikuttamaan vaikuttavuusrahoituksen muodossa koulutuksen järjestäjän saamaan rahoitukseen.
Kesäaika
Kesäajaksi voidaan solmia oppisopimus, mikäli työnantaja on siihen halukas ja oppisopimuksen edellytykset täyttyvät (esim. HOKSin mukaiset keskeiset työtehtävät, ohjattu ja tavoitteellinen opiskelu ja työpaikkaohjaus-työpaikkaohjaaja).
Kesäajan mahdollista oppisopimusjaksoa voi ennakoida ja edistää mm
- varmistamalla että opiskelijan HOKS on ajantasalla
- opinnot ovat siinä vaiheessa, että kesän aikana on valmiudet työpaikalla tapahtuvaan oppimiseen
- keskustelemalla työnantajan kanssa oppisopimusmahdollisuudesta kesän ajaksi
- varmistamalla onko kesätyön ajan tarjolla tutkinnon vaatimuksen mukaisia keskeisiä työ- tehtäviä ja resurssit työpaikkaohjaukseen
Koulutussopimus voidaan solmia myös kesäajaksi. Koulutussopimus aika on palkatonta, ja sen tavoitteena on mahdollistaa opintojen sujuva ja nopea eteneminen myös kesäaikana.