SISÄLLYSLUETTELO

PALVELUALOJEN TYÖNANTAJAT PALTA RY KIRKON ALAT RY

AKI-LIITOT RY

ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA

KRISTILLISIÄ JÄRJESTÖJÄ KOSKEVA TYÖEHTOSOPIMUS

Aika 4.2.2022

Allekirjoittaneet liitot saavuttivat 31.1.2022 neuvottelutuloksen kristillisiä järjes- töjä koskevan työehtosopimuksen uusimisesta. Neuvottelutulos hyväksyttiin 4.2.2022 liittojen hallinnoissa niitä sitovaksi työehtosopimukseksi.

1 Sopimuskausi

Uusi sopimuskausi päättyy 31.1.2024. Uuden työehtosopimuksen voimaantu- loon asti noudatetaan aiemman sopimuksen määräyksiä. Jollei työehtosopi- musta irtisanota viimeistään yhtä kuukautta ennen sen päättymistä, se jatkuu 31.1.2024 jälkeen vuoden kerrallaan.

Jos vuoden 2023 palkantarkistuksista ei päästä sopimukseen lokakuun 2022 loppuun mennessä, kukin sopijaliitto voi irtisanoa työehtosopimuksen 31 12.2022 mennessä päättymään 31.1.2023.

2 Palkkamääräykset

2.1 Palkantarkistukset vuodelle 2022

Palkankorotusten ajankohta, määrä ja tapa sovitaan paikallisesti. Paikallisesti ei kuitenkaan voida sopia, ettei palkkoja koroteta lainkaan.

Jos sopimukseen ei päästä 1 4.2022 mennessä, korotetaan palkkoja 1.5.2022

tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta 1,3 prosentin yleis- korotuksella ja 0,6 prosentin työnantajaerällä, jonka suuruus lasketaan tammi- kuun 2022 palkkasummasta luontoisetuineen. Työnantaja päättää työnantaja- erän käytöstä, ja selvittää henkilöstölle ja luottamusmiehille erän käytön perus- teet.

2.2 Taulukkopalkat ja henkilöstön edustajien palkkiot

Palkkataulukoita korotetaan 1.5.2022 lukien yleiskorotuksen osuudella. Henki- löstön edustajien korvauksia korotetaan 1.5.2022 lukien 1,9 prosentilla pyöris- täen korvaukset ylöspäin seuraavaan täyteen euroon.

Taulukkopalkat 1.5.2022 lukien:

Vaativuusryhmä	Kuukausipalkka
1	1 709,80
2	1 829,16
3	1 952,74
4	2 146,03
5	2 740,67

Luottamusmieskorvaukset 1.5.2022 lukien:

Edustettavien toimihenkilöiden määrä	1.5.2022
- 49	46
50 -	57

Luottamusmieskorvaus on 72 euroa, jos luottamusmies toimii ainoana henki- löstöä edustavana luottamusmiehenä tai usean luottamusmiehen yhteisössä sovitaan, että yksi luottamusmies edustaa henkilöstöä pääluottamusmiehenä paikallisissa neuvotteluissa.

3 Allekirjoituspöytäkirjaan

Perhevapaatyöryhmä: Perustetaan osapuolten välinen työryhmä 1.8.2022 voi- maan tulevaan perhevapaauudistukseen liittyen. Työryhmä seuraa perheva- paauudistuksen etenemistä työmarkkinoilla ja valmistelee sopimuskauden ai- kana yhdessä sovittavalla ja kustannusneutraalilla tavalla uudistuksen mahdol- lisesti vaatimat muutokset työehtosopimukseen.

Liitot pitävät tärkeänä, että paikalliset osapuolet kiinnittävät erityistä huomiota työhyvinvointiin ja sen vaikutuksiin organisaation tuottavuuteen. Työhyvinvoin- nin ja tuottavuuden kehittämisessä kiinnitetään huomiota muun muassa työai- kajärjestelyihin, työn organisointiin ja työn kuormittavuuteen. Liitot suosittelevat, että töissä, joihin liittyy paljon matkustamista, kiinnitetään työpaikoilla erityistä huomiota työssä jaksamiseen ja työstä palautumiseen.

4 Tekstimuutokset

TES 22 § 4 kohta:

Poistetaan sopimusmääräys ja pöytäkirjamerkintä.

TES 27 § 1 a kohta:

Lisätään alleviivattu teksti kolmanteen virkkeeseen: ”Poissaolon syy on poissa- olon alkaessa vaadittaessa osoitettava lääkärintodistuksella ja vaadittaessa on annettava selvitys toisen huoltajan esteestä hoitaa lasta.”

TES 29 a § 2 kohta:

Muutetaan ilmaisu ”jatkuvassa yhteistoiminnassa” muotoon ”vuoropuhelussa”.

TES 29 a §:

Lisätään uusi 4 kohta, joka kuuluu: ”Siitä, mitä yhteistoimintalain (1333/2021) 2 luvussa säädetään vuoropuhelusta yrityksen tai yhteisön toiminnan ja työyhtei- sön kehittämiseksi (jatkuva vuoropuhelu), voidaan sopia paikallisesti toisin. So- pia ei kuitenkaan voida, että vuoropuhelua ei käydä lainkaan.”

5 Luottamusmiessopimus

Päivitetään 2 § 1 kohdan pöytäkirjamerkintään AKI-liitot ry:n nimi. Poistetaan 13 § 1 kohdan toinen alakohta tarpeettomana.

Etäyhteyksin 4. päivänä helmikuuta 2022

PALVELUALOJEN TYÖNTANTAJA PALTA RY

Xxxxxx Xxxxx Minna Ääri

AKI-LIITOT RY

Xxxxx Xxxxx

KIRKON ALAT RY

Xxxxx Xxxxxxxx

Kristillisten järjestöjen työehtosopimus

1 § Sopimuksen ulottuvuus

Sopimusta sovelletaan myös muuhun kuin järjestön pääasialliseen toimin- taan silloin, kun on kysymys tätä toimintaa täydentävästä tai tukevasta epäitsenäisestä toiminnasta.

2. Tämä sopimus ei koske järjestön johtoon kuuluvia, tai sellaisessa ase- massa olevia henkilöitä, jotka edustavat työnantajaa tämän työehtosopi- muksen piirissä olevien työntekijöiden työsuhteen ehtoja määriteltäessä.

3. Sopimusta sovelletaan ulkomaantyöhön lähetettyihin työntekijöihin jäljem- pänä sanotulla tavalla.

2 § Ulkomaan työhön lähetetyt työntekijät

1. Tätä sopimusta sovelletaan ulkomaantyöhön lähetettyihin työntekijöihin so- pimuksen työaikaa koskevia määräyksiä lukuun ottamatta.

2. Ulkomaan työhön lähetettyjen työntekijöiden tästä sopimuksesta poikkea- vista palkkausta ja muita työsuhteen ehtoja koskien sopivat allekirjoittaja- järjestöt erikseen ulkomaantyötä koskevalla työehtosopimuksella, jonka määräykset ovat ensisijaiset tähän sopimukseen ja palkkausta koskevaan sopimukseen nähden.

3 § Keskusjärjestöjen suositus

Alalla noudatetaan keskusjärjestöjen suositusta päihdeongelmien ennaltaeh- käisystä, käsittelystä ja hoitoonohjauksesta työpaikoilla.

4 § Paikallinen sopiminen

Tämän työehtosopimuksen määräyksistä voidaan sopia toisin allekirjoittajajär- jestöjen välisen paikallisen sopimisen pöytäkirjan mukaisesti.

5 § Voimassa olevat edut

1. Tämä työehtosopimus ei koske tässä työehtosopimuksessa mainitsemat- tomia työnantajan ja työntekijän väliseen sopimukseen perustuvia erityisiä etuuksia.

2. Sellaiset etuudet, joista on tällä työehtosopimuksella sovittu, korvaavat ai- kaisemmin voimassa olleet vastaavat edut, ellei allekirjoittaneiden järjestö- jen välillä tai paikallisesti erikseen toisin sovita.

6 § Erimielisyyksien ratkaiseminen ja neuvottelujärjestys

1. Tätä sopimusta koskevista erimielisyyksistä neuvotellaan ensin työnanta- jan ja työntekijöiden tai luottamusmiehen välillä. Ellei näissä neuvotteluissa päästä yksimielisyyteen, neuvotellaan asiasta niiden tämän sopimuksen al- lekirjoittajajärjestöjen välillä, joiden jäseniä koskevasta asiasta on kyse. Ellei allekirjoittajajärjestöjen välisissä neuvotteluissa päästä yksimielisyy- teen, voidaan asia viedä työtuomioistuimen ratkaistavaksi.

2. Niissä tapauksissa, jolloin paikalliset neuvottelut johtavat tulokseen, asiasta laaditaan muistio, jonka molemmat osapuolet allekirjoittavat ja jossa on mainittu neuvottelun kohteena oleva asia ja lopputulos. Jos paikalliset neu- vottelut eivät johda tulokseen ja toinen osapuoli haluaa alistaa asian alle- kirjoittajajärjestöjen ratkaistavaksi, on asiasta laadittava muistio, jonka mo- lemmat osapuolet allekirjoittavat ja jossa on mainittu erimielisyyttä koskeva asia ja tosiseikat sekä molempien osapuolten kanta.

3. Allekirjoittajajärjestöt noudattavat neuvottelu- ja sopimustoiminnassaan jat- kuvan neuvottelun periaatetta. Sopimuskauden aikana neuvotellaan ja jo silloin sovitaan ratkaistavissa olevista asioista.

7 § Työrauha

Kaikki työtaistelut, jotka kohdistuvat tähän sopimukseen kokonaisuudessaan tai johonkin sen yksittäiseen määräykseen, ovat kiellettyjä.

8 § Työnjohto- ja järjestäytymisoikeus

1. Työnantajalla on oikeus johtaa ja jakaa työtä sekä ottaa toimeen ja siitä erottaa työntekijöitä.

2. Järjestäytymisoikeus on molemmin puolin loukkaamaton.

9 § Työsuhteen alkaminen

1. Työsuhteen alussa voidaan sopia koeajasta, joka määräytyy kulloinkin voi- massa olevan lain mukaan

2. Työsopimus tehdään kirjallisena. Työehtosopimuksen liitteenä on työsopi- musmalli. Enintään kolme kuukautta kestävästä määräaikaisesta työsuh- teesta voidaan kuitenkin sopia myös suullisesti edellyttäen, että työnteki- jälle ilmoitetaan kirjallisesti työsuhteen kestoaika ja säännöllinen työaika.

3. Määräaikainen työsuhde voidaan tehdä työsopimuslain mukaisin perustein.

10 § Työsuhteen päättyminen

Jollei muusta ole sovittu, työnantajan on irtisanoessaan toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen noudatettava alla mainittuja työsuhteen kestoajasta riip- puvia irtisanomisaikoja:

Irtisanomisaika	Työsuhteen kesto
14 päivää	enintään vuosi
kuukausi	yli vuosi ja enintään 4 vuotta
2 kuukautta	yli 4 vuotta ja enintään 8 vuotta
4 kuukautta	yli 8 vuotta ja enintään 12 vuotta
6 kuukautta	yli 12 vuotta

Jollei muusta ole sovittu, on työntekijän irtisanoessaan toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen irtisanomisaika:

Irtisanomisaika	Työsuhteen kesto
14 päivää	enintään 5 vuotta
kuukausi	yli 5 vuotta

11 § Palkkaperusteet

Allekirjoittajajärjestöt sopivat erikseen palkkaperusteista, palkasta ja sen mak- samisesta erillisessä palkkasopimuksessa.

12 § Palkan maksaminen

1. Jollei työnantajan kanssa ole muuta sovittu tai työnantaja noudata muuta käytäntöä, maksetaan palkka työntekijän osoittamaan rahalaitokseen, jossa sen tulee työsopimuslain mukaisena erääntymispäivänä olla työnte- kijän nostettavissa. Tuntipalkkaisen työntekijän palkka voidaan maksaa kerran kuukaudessa.

Palkan erääntyessä sellaisena päivänä, jolloin rahalaitokset pidetään sul- jettuina, pidetään lähinnä edellistä päivää erääntymispäivänä.

Palkan erääntyessä työsuhteen päättyessä kesken palkanlaskentakauden, voidaan loppupalkka maksaa työsuhteen päättymispäivää seuraavan pal- kanmaksun yhteydessä.

2. Sellaiset lisät ja korvaukset, jotka määräytyvät laskentakautena tehdyn työn tai muun laskentakauteen liittyvän perusteen mukaan, suoritetaan vii- meistään seuraavan laskentakauden palkanmaksun yhteydessä.

13 § Palkan osittaminen

1. Kuukausipalkka ositetaan silloin, kun työsuhde tai palkaton poissaolo alkaa tai päättyy kesken palkanmaksukauden sekä silloin, kun palkanmaksupe- ruste muuttuu kesken palkanmaksukuukauden. Osakuukauden palkan ja- kaja ja kertoja määräytyy kuukauden todellisten työpäivien mukaan.

2. Laskettaessa päivää lyhyempien jaksojen palkkaa noudatetaan 18 §:n mu- kaista kuukausipalkan jakajaa.

14 § Työaika

1. Työntekijän säännöllinen työaika toimistotyössä on keskimäärin enintään 7,5 tuntia vuorokaudessa ja enintään 37,5 tuntia viikossa.

2. Säännöllinen työaika muussa kuin toimistotyössä on keskimäärin enintään 8 tuntia vuorokaudessa ja 38 ¼ tuntia viikossa.

Tämän kohdan työaika voidaan järjestää noudattaen työaikalain tarkoitta- maa jaksotyöaikaa, mikäli työntekijän työpaikka on kurssikeskus, ravintola tai vastaava.

3. Mikäli työn luonteesta tai mahdollisuudesta valvoa työn suoritusta johtuu, ettei työnantaja valvo työntekijän työaikaa, ei tämän sopimuksen mukaisia työaikamääräyksiä myöskään noudateta tällaiseen työhön.

4. Vuorokautista säännöllistä työaikaa voidaan, jos siitä etukäteen sovitaan, tilapäisesti pidentää enintään tunnilla. Tämä edellyttää, että viikoittainen säännöllinen työaika tasoittuu enintään kolmen viikon ajanjakson kuluessa ja etukäteen laaditun työtuntijärjestelmän mukaisesti edellä 1. tai 2. kohdan mukaisesti määräytyvään säännölliseen viikkotyöaikaan.

5. Mikäli työpaikan toiminnallisista syistä on perusteltua, voidaan säännöllinen työaika järjestää myös siten, että se on keskimäärin edellä 1. tai 2. kohdan mukainen. Tämä edellyttää, että työtä varten on ennakolta laadittu työtun- tijärjestelmä vähintään ajaksi, jonka kuluessa viikoittainen säännöllinen työ- aika tasoittuu sanottuun keskimäärään. Säännöllinen työaika ei saa yh- tenäkään tasoittumisjakson viikkona ylittää 48 tuntia ja työajan tulee tasoit- tua keskimäärin edellä mainituksi enintään kuuden viikon ajanjaksona.

Suositus: Yli 10 tunnin työvuoroja tulee välttää.

6. Työaikalakia ei sovelleta voittoa tavoittelemattomassa yhteisössä työsken- televän työntekijän työhön siltä osin, kun hän osallistuu leiritoimintaan.

Em. tilaisuuksien työaikajärjestelyistä sovitaan työntekijän kanssa erikseen työaikalain 2 §:n 4 momentin mukaisesti. Työntekijä ja työnantaja huolehti- vat sopiessaan siitä, että työntekijälle turvataan riittävä lepo ja enimmäis- työaikaa vastaava suoja myös leiritoiminnan osalta.

Työntekijällä ja työnantajalla on mahdollisuus sopia toisin lepoajoista, nii- den mahdollisesta korvaamisesta tai antamisesta leiritoiminnan niin edel- lyttäessä.

Kun työntekijä osallistuu leirille, jossa hänen on välttämätöntä yöpyä, sovi- taan luottamusmiehen tai työntekijän kanssa etukäteen siitä, miten leirin aikaiset työaikajärjestelyt korvataan. Mikäli korvaamistavasta ei ole muuta leirien osalta sovittu, korvaamistapa on seuraava:

• mikäli työntekijä työskentelee sellaisena päivänä, joka ilman leirille osal- listumista olisi hänen vapaapäivänsä, henkilö saa vapaapäivän muuna ajankohtana (henkilö saa menetetyn vapaa-ajan ns. yksi yhteen va- paana muuna ajankohtana). Vapaapäivät suositellaan annettavan kuu- kauden kuluessa leirin jälkeen tai viikko sitä ennen.

• työntekijä saa leirin keston mukaan määräytyvän korvauksen seuraa- vasti:

Leirin kesto vähintään Korvaus

2 vrk 12 h 1 vapaapäivä

6 vrk 12 h 2 vapaapäivää

8 vrk 12 h 3 vapaapäivää

10 vrk 12 h 4 vapaapäivää

12 vrk 12 h 5 vapaapäivää

• lisäksi työnantaja voi harkintansa mukaan myöntää yhden lisävapaapäi- vän, jos leirin olosuhteet erityisestä syystä sitä vaativat

Em. korvausten katsotaan sisältävän TES 20 §:n mukaisen viikkolevon niinä viikkoina, joille leiri sijoittuu.

7. Jos työntekijän kanssa ei muista ajoista sovita, työvuoroista laaditaan 4. tai

5. kohtaa noudatettaessa etukäteen vähintään kolmen viikon ajalle työvuo- rolista, joka on saatettava työntekijöiden tietoon hyvissä ajoin ja vähintään viikkoa ennen kunkin listan alkua. Työvuorolistaa voidaan muuttaa vain so- vittaessa tai työn teettämisedellytyksissä tapahtuvan ennalta arvaamatto- man painavan syyn takia. Tällaisesta muutoksesta on pyrittävä sopimaan ja siitä tulee ilmoittaa työntekijälle kolme päivää ennen, mikäli mahdollista.

Suositus: Alle neljän tunnin työvuoroja ei tule käyttää, elleivät työntekijän tarpeet tai muu perusteltu syy tätä edellytä.

8. Vuorokauden säännöllinen työaika järjestetään, ellei ole perusteltua syytä muuhun menettelyyn, 1/2 tunnin lepotaukoa lukuun ottamatta yhdenjak- soiseksi. Lepotauko voidaan paikallisesti sopia yhden (1) tunnin pituiseksi. Mikäli työntekijä saa esteettömästi poistua työpaikalta lepotauon aikana, ei lepotaukoa lueta työaikaan.

9. Työviikko pyritään järjestämään viisipäiväiseksi maanantaista perjantaihin, ellei toiminnallisista syistä muuta johdu.

10. Työntekijän tehdessä työtä kiinteän toimipaikkansa ulkopuolella, voivat työ- aikakorvaukset määräytyä tämän sopimuksen määräyksistä poiketen sen mukaan kuin paikallisesti on ollut käytäntönä tai siitä sovitaan.

Pöytäkirjamerkintä:

tässä kohdassa voidaan tarkoittaa esimerkiksi messuja, tapahtu- mia, matkoja, kursseja ja vastaavia tilaisuuksia.

Tapahtumien osalta työaikajärjestelyistä voidaan sopia luottamusmiehen tai työntekijän kanssa erikseen työaikalain 2 §:n 4 momentin mukaisesti.

11. Matkustamiseen käytetty aika ei ole työaikaa. Matkapäiviltä ei kuitenkaan vähennetä palkkaa matkustamisen ajalta.

12. Työaikalain 12 §:ssä tarkoitettu liukuma-aika on 3 tuntia ja säännöllisen työajan ylitysten ja alitusten enimmäiskertymä on 40 tuntia. Xxxxxxxx työ- ajan säännöllisen työajan ylitysten ja alitusten enimmäismäärästä sekä liu- kuma-ajan enimmäismäärästä ja seurantajakson pituudesta voidaan pai- kallisesti sopia säännöksestä poikkeavasti. Työnantaja ja työntekijä voivat lisäksi sopia työajan vuorokautisen liukumarajan ja xxxxxxx-ajan tilapäi- sestä ylityksestä ja sen huomioimisesta työaikakertymässä.

13. 1.4.2020 lukien:

Paikallisesti voidaan sopia vuosittaisen työajan pidentämisestä enintään 48 tunnilla siten, että työajan pidennyksen ajalta maksetaan yksinkertainen tuntipalkka (ns. yksi yhteen palkka).

Mikäli sopimusta ei tehdä, työnantaja voi määrätä enintään 20 tunnin sijoit- tamisesta kalenterivuodessa. Tällöin kyse voi olla esimerkiksi koulutuk- sista, erilaisista tilaisuuksista tai varsinaisista työtehtävistä. Tämä aika on säännöllistä työaikaa, joka voidaan teettää työehtosopimuksessa sovitun säännöllisen vuosittaisen työajan lisäksi. Tältä ajalta maksetaan säännölli- sen työajan palkkaa vastaava yksinkertainen (ns. yksi yhteen) tuntipalkka. Em. työaika voidaan sijoittaa siten, että työvuoro pitenee esim. koulutuksen tai kehittämistilaisuuden keston verran. Työaika voidaan sijoittaa myös lau- antaille tai pyhäpäivälle kuitenkin siten, että enintään 16 tuntia voidaan si- joittaa pyhäpäivälle.

Työntekijällä on kuitenkin perustellusta henkilökohtaisesta syystä oikeus kieltäytyä lisätyöstä työvuoroluetteloon merkittynä vapaapäivänä.

15 § Arkipyhät

1. Ylimääräisiä vapaapäiviä ovat pitkäperjantai, toinen pääsiäispäivä, hela- torstai, juhannusaatto sekä muuksi päiväksi kuin lauantaiksi tai sunnun- taiksi sattuva uudenvuodenpäivä, loppiainen, vapunpäivä, itsenäisyys- päivä, jouluaatto, joulupäivä ja tapaninpäivä.

2. Kukin edellä luetelluista päivistä lyhentää viikon tai työjakson säännöllistä työaikaa keskimääräisen päivittäisen tuntimäärän verran (viikkotyöaika/5).

16 § Lisätyö

1. Lisätyöksi luetaan työ, jota tehdään säännöllisen työajan lisäksi ja joka ei ole lakisääteistä ylityötä (yli 8 tuntia/vrk tai yli 40 tuntia/vko). Lisätyöstä maksetaan yksinkertainen tuntipalkka tehdyltä työtunnilta.

17 § Ylityö

1. Työstä, jota tehdään yli lakisääteisen vuorokautisen (yli 8 t/vrk) tai keski- määräisen vuorokautisen enimmäistyöajan maksetaan kahdelta ensimmäi- seltä tunnilta 50 %:lla ja seuraavilta tunneilta 100 %:lla korotettu palkka.

2. Viikoittaista ylityötä on työ, joka ei ole 1. kohdassa tarkoitettua vuoro- kautista ylityötä ja jota tehdään yli lakisääteisen enimmäistyöajan (yli 40 t/vko) viikossa tai keskimääräistä viikkotyöaikaa sovellettaessa yli keski- määräisen enimmäistyöajan tasoittumisjakson aikana ja maksetaan siitä kahdeksalta ensimmäiseltä tunnilta 50 %:lla ja seuraavilta tunneilta 100

%:lla korotettu palkka.

3. Jaksotyössä kahden viikon jaksossa 12 ja kolmen viikon jaksossa 18 en- simmäiseltä säännöllisen työajan ylittävältä työtunnilta on maksettava 50

%:lla ja näitä seuraavilta tunneilta 100 %:lla korotettu palkka.

4. Työntekijän työaika ylityö mukaan lukien ei saa ylittää keskimäärin 48 tuntia viikossa enintään kuuden kuukauden ajanjakson aikana.

18 § Lisä- ja ylityökorvausten laskenta ja vaihto vapaaksi

1. Laskettaessa lisä- tai ylityökorvauksia tai muita tuntikohtaisia korvauksia saadaan työntekijän tuntipalkka jakamalla kuukausipalkka luvulla 160. Mi- käli viikoittainen työaika on 37,5 tuntia pitempi tai lyhyempi jakaja on sa- massa suhteessa suurempi tai pienempi.

2. Työnantajan ja työntekijän suostumuksella lisätyöstä maksettava palkka voidaan vaihtaa vastaavaan vapaa-aikaan ja ylityöstä maksettava palkka voidaan vaihtaa vastaavaan korotettuun vapaa-aikaan säännöllisenä työai- kana.

19 § Sunnuntaityö

Sunnuntaityöstä, jolla tarkoitetaan sunnuntaina, muuna kirkollisena juhlapäi- vänä, vapunpäivänä ja itsenäisyyspäivänä tehtyä työtä, maksetaan muun siltä ajalta tulevan palkan lisäksi sunnuntaityökorotuksena 100 %:lla korotettu perus- tuntipalkka. Tämä korvaus voidaan työnantajan ja työntekijän suostumuksella vaihtaa vastaavaan vapaa-aikaan säännöllisenä työaikana.

20 § Viikkolepo

Viikkolepo järjestetään työaikalain mukaisesti.

Viikkolepo voidaan järjestää myös niin, että työntekijä saa kerran viikossa vä- hintään 35 tunnin pituisen keskeytymättömän lepoajan. Lepoaika on mahdolli- suuksien mukaan annettava sunnuntain yhteydessä. Viikkolepo voidaan kuiten- kin järjestää myös keskimäärin 35 tunniksi kahden viikon aikana. Lepoajan tu- lee olla vähintään 24 yhdenjaksoista tuntia viikossa. Viikkolevon järjestämista- vasta riippumatta viikkolepo voidaan antaa viikkojen vaihteessa siten, että se sijoittuu osaksi edelliseen ja osaksi jälkimmäiseen viikkoon niin, että enin osa viikkolevosta sijoittuu sille viikolle, jonka viikkolevosta on kysymys.

21 § Varallaolo

1. Jos työntekijä sopimuksen mukaan on velvollinen olemaan tavoitettavissa ja päivystysvalmiudessa, suoritetaan tällaisesta varallaolosta tuntia kohden rahakorvaus, joka on varallaolon ja siihen liittyvän sidonnaisuuden mukaan 15 % perustuntipalkasta, jos työntekijän kanssa ei sovita muusta korvaus- tavasta tai korvauksen määrästä.

2. Edellä mainitusta varallaolosta maksettava korvaus tulee sopia ennen va- rallaoloa.

3. Varallaoloaikaa ei lueta työaikaan. Varallaolokorvaus voidaan sopia vaih- dettavaksi vastaavaan korvausprosentin mukaiseen vapaa-aikaan.

22 § Vuosiloma

1. Työntekijä ansaitsee vuosilomaa kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuu- kaudelta:

a) kaksi arkipäivää

b) kaksi ja puoli arkipäivää, jos työntekijällä on maaliskuun loppuun men- nessä vähintään vuosi yhdenjaksoista palvelua samalla työnantajalla

c) kolme arkipäivää, jos työntekijällä on vähintään 15 vuotta kokoaikaista kokemusajaksi luettavaa palvelua ja vähintään vuosi yhdenjaksoista palvelua maaliskuun loppuun mennessä samalla työnantajalla.

2. Mikäli työntekijällä on ollut oikeus noudatettuun käytäntöön tai sopimuk- seen perustuen edellä olevaa pidempään lomaan, noudatetaan tätä käy- täntöä, ellei muuta sovita.

3. Vuosilomaan ja siltä ajalta maksettavaan palkkaan noudatetaan muuten vuosilomalakia. Päiväpalkkaa laskettaessa käytetään jakajana lukua 25. Vuosilomapalkan maksamisesta voidaan paikallisesti sopia toisin.

23 § Säästövapaa

Työnantajan ja työntekijän välisellä sopimuksella voidaan sopia vuosilomalain 27 §:n ja työaikalain 23 §:n perusteella säästövapaan käyttämisestä. Säästöva- paaseen voidaan siirtää vuosilomasta yli 18 päivää ylittävä vuosiloman osuus sekä erikseen sovittavat vapaana annettavat lisä- ja ylityökorvaukset.

24 § Lomaraha

1. Työntekijälle maksetaan xxxxxxxxxx 50 % hänen tämän työehtosopimuk- sen mukaisesta vuosilomapalkastaan. Lomaraha maksetaan viimeistään kunkin vähintään viikon pituisen lomanosan pitämistä seuraavan palkan- maksun yhteydessä, ellei muuta käytäntöä noudateta tai toisin sovita.

2. Xxxxxxxxx saamisen edellytyksenä on, että työntekijä aloittaa lomansa ja palaa lomaltaan sovittuna aikana, ellei lomaltapaluun esteenä ole vuosilo- malain 7 §:ssä mainittu tai muu hyväksyttävä syy.

Työstä poissaoloon työnantajan suostumuksella rinnastetaan hoitovapaa. Edellytyksenä lomarahan maksamiselle on, että työntekijä palaa ilmoitta- mansa hoitovapaan jälkeen työhön.

3. Lomaraha maksetaan myös vanhuus- tai työkyvyttömyyseläkkeelle siirty- välle työntekijälle ja asevelvollisuuden suorittamisen jälkeen työhön palaa- valle työntekijälle.

4. Lomaraha tai sen osa voidaan vaihtaa vapaa-aikaan, mikäli asiasta sovi- taan työnantajan ja työntekijän kesken.

25 § Sairausajan palkka

1. Jos työntekijä työnteon alettua estyy tekemästä työtä sairauden tai tapatur- man vuoksi, maksaa työnantaja hänelle työsuhteen jatkuessa palkkaa työ- suhteen keskeytymättömän keston perusteella seuraavasti:

Työsuhteen kesto	Palkkajakso
alle 1 kk	sairastumispäivä ja 9 seuraavaa arkipäivää (50 % palkasta)
1 kk - alle 3 v	4 viikkoa
3 v - 5 v	5 viikkoa
yli 5 v - 10 v	8 viikkoa
yli 10 v	10 viikkoa

Xxxxxxx poissaolon syy on työntekijän työtehtävissä sattunut työtapaturma, työntekijä työtehtävissä kohdannut väkivalta tai ammattitauti, on sairaus- ajan palkanmaksujakso 12 viikkoa.

2. Jos sama sairaus uusiutuu 30 päivän kuluessa työhön palaamisesta, las- ketaan sairausajan palkanmaksujakso, kuin kyseessä olisi yksi sairastu- misjakso.

3. Työntekijä on velvollinen viipymättä ilmoittamaan työnantajalle sairastumi- sestaan.

Työkyvyttömyydestä on vaadittaessa esitettävä lääkärintodistus. Työnan- taja voi nimetä käytettävän lääkärin ja suorittaa tällöin lääkärintodistuksen hankkimisesta aiheutuvat kustannukset.

4. Työnantaja maksaa palkan suoraan työntekijälle ja hakee sairauspäivära- han itselleen saatuaan työntekijältä siihen tarvittavat selvitykset, jotka työn- tekijän tulee toimittaa viipymättä.

Edellä sanottu koskee vastaavasti muita lakisääteisen tai työnantajan kus- tantaman vakuutuksen perusteella maksettavia päivärahoja.

5. Mikäli työntekijä on aikaisemmin syntyneen perusteen vuoksi palkattomasti pois työstä, ei edellä mainittua palkanmaksuvelvollisuutta ole.

26 § Lääkärintarkastukset

Työnantaja ei vähennä työntekijän säännölliseltä työajalta tulevaa palkkaa seu- raavissa tapauksissa. Edellytyksenä on, että tarkastukset ja tutkimukset on jär- jestetty työajan tarpeetonta menetystä välttäen, ettei tarkastuksia ole voitu hoi- taa työajan ulkopuolella ja että niistä on ilmoitettu etukäteen työnantajalle.

a) Työntekijä käy sairauden toteamiseksi, hoidon tai apuvälineen (esim. sil- mälasit) määräämiseksi välttämättömässä lääkärintarkastuksessa ja tar- kastukseen liittyvässä lääkärin määräämässä laboratorio- ja röntgentutki- muksessa. Tämä koskee myös lääkärintutkimuksesta aiheutuvaa työkyvyt- tömyyttä sekä sairausoireiden tarkkailua tai tutkimusta sairaalassa.

b) Työntekijä käy aikaisemmin todetun sairauden johdosta lääkärintarkastuk- sessa seuraavissa tapauksissa:

− sairauden jatkuessa, kun on tarve hakeutua lääkärinhoitoon

− kroonisen tai pitkäaikaisen sairauden edellyttämässä lääkärintarkas- tuksessa hoidon määrittelemiseksi. Tämä koskee myös hoitotoimen- piteestä aiheutuvaa työkyvyttömyyttä.

c) Äkillisen hammassairauden hoitotoimenpiteen ajalta, jos hammassairaus aiheuttaa työkyvyttömyyden ja vaatii pikaisesti annettavaa hoitoa.

d) Raskaana oleva työntekijä käy synnytystä edeltävissä välttämättömissä tarkastuksissa tai lääketieteellisissä tutkimuksissa.

e) Työntekijä käy työn edellyttämässä, lakisääteisessä tai työterveyshuolto- suunnitelman mukaisessa lääkärintarkastuksessa.

27 § Lyhyt tilapäinen poissaolo

1. Ellei työntekijä ole sopinut muusta työnantajan kanssa, on hänellä oikeus olla pois työstä seuraavassa mainittujen työntekijän työpäiväksi sattuvien tapahtumien vuoksi, ei tällainen poissaolo vähennä työntekijän palkkaa tai vuosilomaa. Tällaisen palkallisen poissaolon pituus on enintään yksi päivä paitsi lapsen äkillisen sairastapauksen yhteydessä.

a) Alle 10-vuotiaan tai vammaisen lapsen äkillinen sairastuminen siltä osin kuin poissaolo on välttämätöntä lapsen hoidon järjestämiseksi tai hoi- tamiseksi. Palkallinen poissaolo ei kuitenkaan voi jatkua sairastumis- päivän lisäksi kolmea kalenteripäivää pidempään sairastumisen alusta lukien eikä koko poissaolo neljää työpäivää pidempään. Poissaolon syy on poissaolon alkaessa vaadittaessa osoitettava lääkärintodistuksella ja vaadittaessa on annettava selvitys toisen huoltajan esteestä hoitaa lasta.

b) Muun perheenjäsenen äkillinen hoitoa vaativa sairastuminen. Poissa- olon syy on vaadittaessa osoitettava lääkärintodistuksella ja vaaditta- essa on annettava selvitys hoidon välttämättömyydestä.

Pöytäkirjamerkintä:

Muun lähiomaisen äkillisen sairastumisen johdosta työnantaja pyr- kii järjestämään työntekijälle mahdollisuuden lyhyeen palkatto- maan poissaoloon.

c) Perheenjäsenen kuolema.

d) Perheenjäsenen tai lähiomaisen hautajaiset.

Pöytäkirjamerkintä:

Lähiomaisena pidetään työntekijän puolisoa, lapsia, lapsenlapsia, vanhempia ja isovanhempia sekä veljiä ja sisaria ja xxxxxxxxxx- xxx.

e) Omat vihkiäiset.

f) Muuttopäivä.

g) Omat 50- ja 60-vuotispäivät.

h) Asevelvollisen kutsuntatilaisuus.

2. Reservin kertausharjoituksiin osallistuvalle työntekijälle maksetaan palkan ja reserviläispalkan erotus osallistumispäiviltä.

3. Kunnanvaltuuston ja -hallituksen tai lainmukaisen vaalilautakunnan ko- koukseen työntekijällä on oikeus osallistua.

4. Palkansaajien keskusjärjestön tai allekirjoittaneen liiton valtuuston taikka edustajiston ja hallituksen kokouksiin osallistumisesta valittuna edustajana taikka tämän sopimuksen käsittelyyn osallistumisesta neuvottelukunnan jä- senenä ei työntekijän palkka- ja vuosilomaetuja vähennetä.

5. Tämän pykälän mukaisesta poissaolosta on työntekijän ilmoitettava viipy- mättä ja mahdollisuuksien mukaan etukäteen.

28 § Perhevapaat

1. Työntekijän äitiys-, erityisäitiys-, isyys- vanhempain- sekä hoitovapaa mää- räytyvät työsopimuslain ja sairausvakuutuslain perusteella.

2. Äitiysvapaan alusta lukien maksetaan työntekijälle työsuhteen kestäessä palkkaa kolmelta kuukaudelta. Työnantaja hakee äitiyspäivärahan palkan- maksuajalta itselleen saatuaan työntekijältä siihen tarvittavat selvitykset, jotka työntekijän tulee toimittaa viipymättä.

Mikäli työntekijä on aikaisemmin syntyneen perusteen vuoksi palkattomasti pois työstä, ei edellä mainittua palkanmaksuvelvollisuutta kuitenkaan ole.

29 § Luottamusmies

Kunkin työnantajan työntekijöillä on oikeus valita luottamusmies ja varaluotta- musmies toimimaan heidän valtuuttamanaan asioissa siten kuin luottamus- miessopimuksessa on sovittu.

29 a § Kehittämistoiminta ja tiedottamistoiminta työpaikoilla

1. Yhteistoiminnassa tulee noudattaa yhteistoimintalakia sekä lakia työsuoje- lun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta kulloinkin voi- massa olevan lainsäädännön mukaisesti. Lakiviittaukset eivät ole työehto- sopimuksen osa.

2. Työnantajan ja henkilöstön välisessä vuoropuhelussa käsitellään mahdolli- suuksien mukaan myös henkilöstön asemaan olennaisesti vaikuttavat ke- hittämishankkeet, muutokset työtehtävissä, työmenetelmissä ja tehtävien tai työtilojen järjestelyssä tai ulkopuolisen työvoiman käytössä. Kehittämis- toimintaan liittyvät tutkimukset on tehtävä avoimesti. Kehittämistoimenpitei- den käyttöönottoon osallistuville järjestetään työnantajan toimesta tarpeel- lista lisäkoulutusta ja työhön opastusta.

3. Työnantajan on mahdollisuuksien mukaan tiedotettava suunnitteluvai- heessa henkilöstön asemaan vaikuttavista olennaisista muutoksista työteh- tävissä, työpaikassa, työolosuhteissa, laitehankinnoissa ja ulkopuolisen työvoiman käytössä. Näistä on tiedotettava myös päätöksenteon jälkeen.

4. Siitä, mitä yhteistoimintalain (1333/2021) 2 luvussa säädetään vuoropuhe- lusta yrityksen tai yhteisön toiminnan ja työyhteisön kehittämiseksi (jatkuva vuoropuhelu), voidaan sopia paikallisesti toisin. Sopia ei kuitenkaan voida, että vuoropuhelua ei käydä lainkaan.

30 § Kokoontuminen työpaikoilla ja henkilöstön keskinäinen tiedotustoiminta

1. Tämän työehtosopimuksen allekirjoittajajärjestön rekisteröidyllä alayhdis- tyksellä ja sen työpaikalla olevalla osastolla, työhuonekunnalla tai vastaa- valla on mahdollisuus työajan ulkopuolella järjestää kokouksia työnantajan osoittamissa sopivissa tiloissa työpaikan työsuhteita koskevista kysymyk- sistä seuraavin edellytyksin:

a) Xxxxxxxxx pidosta työpaikalla on työnantajan kanssa sovittava, mikäli mahdollista, kolme päivää ennen aiottua kokousta.

b) Kokouksen järjestyksestä sekä kokoustilojen siisteydestä vastaa ko- kouksen järjestäjä.

c) Kokouksen järjestäjillä on oikeus kutsua kokoukseen työehtosopimuk- sen osapuolena olevan liiton ja sen alayhdistyksen sekä asianomais- ten keskusjärjestöjen edustajia.

2. Edellä 1. kohdassa tarkoitetut tahot voivat työnantajan kanssa tarkemmin sovittavalla tavalla julkaista maksutta kokouskutsuja ja tiedotteita ilmoitus- taululla, intranetissä tai muilla vastaavilla digitaalisilla alustoilla.

31 § Jäsenmaksujen periminen

Työnantaja perii työntekijän antamalla valtuutuksella tämän sopimuksen osa- puolena olevan liiton jäsenmaksut työntekijän palkasta ja tilittää ne liiton tilille ohjeiden mukaisesti. Työntekijälle annetaan vuoden päätyttyä todistus tilitetystä summasta.

32 § Matkakustannukset ja päivärahat

Matkakustannusten korvausten ja päivärahojen osalta noudatetaan olemassa olevaa korvauskäytäntöä tai sovittuja perusteita ja korvauksia.

33 § Ryhmähenkivakuutus

Työnantaja toteuttaa kustannuksellaan työntekijöitä koskevan ryhmähenkiva- kuutuksen siten kuin siitä on keskusjärjestöjen välillä sovittu.

34 § Koulutus

Työnantajan järjestämän ammatillisen koulutuksen, yhteisen koulutuksen ja ammattiyhdistyskoulutuksen osalta noudatetaan allekirjoittajajärjestöjen välistä koulutussopimusta.

35 § Sopimuksen voimassaoloaika

Sopimuskausi alkaa 4.2.2022 ja päättyy 31.1.2024. Työehtosopimus jatkuu tä- män jälkeen vuoden kerrallaan, ellei sitä irtisanota kuukautta ennen sen päät- tymistä.

Etäyhteyksin 4. päivänä helmikuuta 2022

PALVELUALOJEN TYÖNANTAJAT PALTA ry AKI-LIITOT ry

KIRKON ALAT ry

Ulkomaantyötä koskeva työehtosopimus

1 § Sopimuksen soveltamisala

Tämä sopimus koskee Suomesta lähetetyn työntekijän työtä ulkomailla ja siihen välittömästi liittyviä kotimaanjaksoja.

Pöytäkirjamerkintä:

Suomesta lähetetyllä työntekijällä tarkoitetaan työntekijää, joka säi- lyttää oikeutensa Suomen sosiaaliturvaan ulkomaan komennuksen ajan.

2 § Yleisiä periaatteita

Ulkomaisen työn palvelussuhteen ehtojen määrittelyssä ja tämän sopimuksen tulkinnassa otetaan huomioon yleinen pyrkimys tukea tasavertaisuuteen ja kes- kinäiseen luottamukseen perustuvaa yhteistyötä paikallisen yhteistyöorgani- saation kanssa asemamaassa.

3 § Työsopimus

1. Työntekijän kanssa tehdään kirjallinen työsopimus, jossa määritellään palk- kausperusteet, palkanmaksuvaluutta, mahdolliset rahalliset korvaukset ja luontaisedut, mahdollinen vakuutuspalkka, ulkomaan työkauden pituus, mahdollinen irtisanomisaika, työtehtävät, asemamaa, työntekopaikka, vuo- siloman määräytyminen sekä kotiuttamisen ehdot ja ulkomaan työkautta välittömästi seuraavat työvelvoitteet.

Pöytäkirjamerkintä:

Tämän sopimuksen velvoitteiden, vaikutusten ja kustannusten sel- vittämiseksi on perusteltua selvittää ennen työsopimuksen teke- mistä ja todeta viimeistään työsopimuksen teon yhteydessä työn- tekijän perhesuhteet.

Lisäksi työsopimuksessa mainitaan työntekijän mahdollinen sijoittuminen asemamaassa olevan yhteistyöorganisaation työyhteyteen.

Asemamaassa yhteistyöorganisaation oikeudesta johtaa ja jakaa työtä voi- daan sopia keskinäisessä yhteistyösopimuksessa.

Kirjallinen työsopimus tehdään tai tarkistetaan jokaisen uuden ulkomaan- työjakson alkaessa.

2. Ulkomaantyöhön otetun uuden työntekijän työsuhde alkaa normaalisti ul- komaan työkautta edeltävän lähtöjakson alkaessa, jos muusta ei ole sovittu.

4 § Palkkaus

Palkkaperusteet ulkomaantyössä ovat tämän sopimuksen liitteenä.

5 § Ulkomaanjakso

1. Ulkomaanjakson aloittaminen edellyttää aina, että työntekijällä on mahdol- lisen yhteistyöorganisaation vahvistama hyväksyntä, viisumi-, työlupa- tai muut viranomaismääräykset eivät ole esteenä työnteon aloittamiselle ja että työntekijällä ja mukana seuraavilla perheenjäsenillä on ulkomaantyös- kentelyä ko. olosuhteissa puoltava lääkärinlausunto.

2. Ulkomaan työjaksoon liittyvät lähtö- ja paluujaksot:

Lähtöjakso on tarkoitettu työtehtäviin ja lähtöön liittyvien käytännön järjes- telyjen hoitamiseen (esim. matkavalmistelut, terveydenhoitoon liittyvät asiat, työneuvottelut). Lähtöjakson pituus on 1 kk, mikäli työkauden pituus on vähintään 24 kk. Muussa tapauksessa lähtöjakson pituus on 1 arkipäivä työkauden täyttä kuukautta kohti. Lähtöjakso on palkallinen ja edeltää vä- littömästi ulkomaan työjaksoa. Työkauden ollessa suunniteltua lyhyempi tai pidempi ei lähtöjakson palkkaa oikaista takautuvasti.

Paluujakso on tarkoitettu työtehtäviin ja kotimaahan asettumiseen sekä pa- luuseen liittyvien käytännön asioiden hoitoon (esim. terveydenhoito, viran- omaisyhteydet, paluuseen liittyvät tapaamiset). Paluujakson pituus on 1 ar- kipäivä ulkomailla toteutuneen työkauden täyttä kuukautta kohti, enintään 1 kk. Paluujakso ei siirry millään perusteella.

Mikäli ulkomaan työkauden päättymispäivän ja sitä seuraavan uuden työ- kauden alkamispäivän väli on enintään 6 kuukautta, on uutta työkautta edeltävän lähtöjakson pituus enintään 14 kalenteripäivää.

Työn luonteen tai lähetettävän työntekijän olosuhteiden johdosta voidaan lähtö- ja paluujaksoa koskevista määräyksistä poiketa.

Pöytäkirjamerkintä:

Olosuhteilla tarkoitetaan mm. työntekijän osaamista, kokemusta tai perhetilannetta.

6 § Vuosiloma

Vuosilomaoikeus määräytyy työehtosopimuksen mukaisesti, ellei työsopimuk- sella ole toisin sovittu. Vuosilomien pitämisessä noudatetaan Suomen käytän- töä, ellei ole toisin sovittu.

7 § Lomaraha

Lomaraha määräytyy joko kotimaan tai ulkomaan palkkauksen mukaisesti sen mukaan, kumman palkkauksen piirissä työntekijä on lomarahan maksamishet- kellä.

8 § Ulkomaanjakson keskeyttäminen

1. Ulkomaanjakso voidaan keskeyttää ja kutsua työntekijä Suomeen, jos:

− työ- tai muissa olosuhteissa tapahtuu muutos, joka vaikeuttaa olennai- sesti ja muuten kuin tilapäisesti työn suorittamista tai oleskelua maassa; Tällöin työntekijälle voidaan osoittaa muu työsopimuksen mukainen asemamaa Suomeen kutsumisen sijasta.

− työntekijä sairastuu tai loukkaantuu siten, että hänen työkykynsä vähe- nee olennaisesti pidemmäksi aikaa kuin kolmeksi kuukaudeksi;

− työntekijän perheenjäsen sairastuu tai loukkaantuu vakavasti;

− työsuhde irtisanotaan tai puretaan;

− ilmenee muita näihin verrattavia painavia syitä.

2. Milloin ulkomaantyöskentelyn jatkuminen on esteen poistuttua (viimeistään 3 kk:n kuluessa) mahdollista, työntekijä palaa päättämään ulkomaanjak- sonsa, ellei toisin sovita. Muussa tapauksessa ulkomaanjakso voidaan to- deta päättyneeksi.

3. Ulkomaanjakso voidaan keskeyttää myös määräaikaisessa työsopimus- suhteessa olevan osalta.

9 § Työsuhteen jatkuminen ulkomaanjakson jälkeen

1. Jos työntekijä on otettu toistaiseksi voimassa olevaan kotimaista tehtävää koskevaan työsuhteeseen, tämä työsuhde jatkuu ulkomaanjakson päätyt- tyä.

2. Jos työntekijä on otettu määräaikaiseen ulkomaantyöhön ulkomaanjakson ajaksi, työsuhde päättyy ulkomaanjakson ja siihen mahdollisesti välittö- mästi liittyvien kotimaan työvelvoitteiden päätyttyä.

3. Jos työntekijä on otettu toistaiseksi voimassa olevaan työsuhteeseen ulko- maantyötä varten, voidaan työn tekemisestä määrätyssä kohteessa sopia määräaikaisesti.

10 § Työsuhteen irtisanominen

1. Ellei työsopimuksessa ole irtisanomisajasta muuta sovittu, työntekijän ol- lessa työssä ulkomailla irtisanomisaika on työntekijälle yksi kuukausi ja työnantajalle kaksi kuukautta, mikäli työsuhde on kestänyt enintään neljä vuotta. Mikäli työsuhde on kestänyt yli neljä vuotta, on irtisanomisaika työn- tekijälle kaksi kuukautta ja työnantajalle neljä kuukautta, ja kun työsuhde on kestänyt yli 12 vuotta, on irtisanomisaika työnantajalle kuusi kuukautta ja työntekijälle kaksi kuukautta.

2. Myös määräaikainen työsopimus voidaan irtisanoa työsopimuslain mukai- sin perustein.

11 § Palkalliset ja palkattomat vapaat

1. Työehtosopimuksen mukaiset vapaapäivät määräytyvät paikallisen käytän- nön mukaisesti, ellei ole toisin sovittu.

2. Työntekijälle voidaan myöntää ylimääräistä palkallista vapaata lähiomaisen vakavan sairauden tai kuolemantapauksen yhteydessä taikka muusta näi- hin rinnastettavasta pakottavasta syystä. Palkallisen vapaan pituus sovi- taan kulloinkin erikseen.

12 § Matkakustannusten korvaaminen

1. Työnantaja korvaa työntekijän ja mukana seuraavien alle 18-vuotiaiden las- ten matkakustannukset kotimaan ja työalueen välillä työkauden alkaessa ja päättyessä. Työntekijän aiheuttaessa tahallisesti tai tuottamuksellisesti työkauden keskeytyksen tai irtisanoessa sopimuksen kesken ulkomaan työkauden ei matkakustannuksia korvata.

Matkakustannukset korvataan myös perheeseen kuuluvan muun kuin työn- tekijäasemassa olevan puolison osalta, ellei hänen matkakustannuksiaan korvata muuta kautta.

2. Työkauden aikana asemamaassa tapahtuvien työmatkojen korvausperus- teista päätetään asemamaakohtaisesti.

3. Lähtöön ja paluuseen liittyvien matkatavaroiden rahtikustannusten korvaa- misesta sovitaan erikseen.

13 § Asuminen ulkomailla ja kustannusten korvaaminen

1. Työntekijä saa ulkomailla työskennellessään palkkaukseen kuuluvana etuutena maan ja paikallisen työyhteisön asumistasoon nähden kohtuulli- sen työnantajan osoittaman asunnon. Asumisjärjestelyissä otetaan lisäksi huomioon tasapuolisuus, turvallisuus ja kustannusnäkökohdat,

työtehtävien asettamat vaatimukset sekä huollettavana olevan perheen koko. Asunnon järjestämisestä voi työnantaja sopia paikallisen yhteistyöor- ganisaation kanssa.

2. Työnantaja ja työntekijä voivat sopia toisin asunnon järjestämisvelvoit- teesta.

14 § Lasten koulunkäynti ja kustannusten korvaaminen

1. Työnantajan tavoitteena on turvata mukana seuraaville alle 18-vuotiaille lapsille Suomen koulujärjestelmän tavoitteiden mukaisen oppivelvollisuu- den edellyttämä perusopetus tarkoituksenmukaisella, turvallisella ja tasa- puolisella tavalla.

2. Työnantajan osallistumisesta lähetettyjen työntekijöiden lasten perusope- tuksen ja muun opetuksen kustannuksiin voidaan lisäksi sopia erikseen.

3. Koulujärjestelyissä otetaan huomioon kunkin maan erityiset olosuhteet, kustannusnäkökohdat sekä lasten ja perheiden erityistilanteet.

15 § Työterveyshuolto ja kustannusten korvaaminen ulkomailla

1. Työnantaja korvaa itse tai hankkimalla vakuutuksen työntekijän tai tämän perheenjäsenen akuutin sairauden tai tapaturman hoidon ulkomailla ja sii- hen liittyvät kohtuulliset matkakustannukset. Lisäksi työnantaja korvaa työ- terveyshuollon kustannuksina terveystarkastukset työntekijälle ja hänen mukana seuraavalle alle 18-vuotiaalle lapselleen sekä tarkastuksissa ai- heellisiksi todetut rokotukset ja työskentelymaassa esiintyvien sairauksien ennaltaehkäisevän lääkityksen siten kuin siitä erikseen tarkemmin sovi- taan.

2. Työnantaja voi antaa ohjeita tarpeellisista terveystarkastuksista sekä ulko- maantyössä tarvittavaa ohjausta terveyden ylläpitämiseksi ja sairauksien ennaltaehkäisemiseksi. Työntekijä on velvollinen noudattamaan ohjeita sekä valvomaan niiden noudattamista lastensa osalta.

16 § Vakuutukset

Työnantaja järjestää työntekijälle Suomen lakisääteistä vakuutusturvaa vastaa- van vakuutusturvan. Määräystä ei sovelleta, mikäli työntekijä on Suomen sosi- aaliturvan piirissä.

17 § Erimielisyyksien ratkaiseminen ja neuvottelujärjestys

Tätä sopimusta koskevista erimielisyyksistä neuvotellaan ja erimielisyydet rat- kaistaan, kuten työehtosopimuksessa on sovittu.

18 § Voimassaoloaika

Tämä sopimus on voimassa kuten kristillisten järjestöjen työehtosopimus. Etäyhteyksin 4. päivänä helmikuuta 2022

PALVELUALOJEN TYÖNANTAJAT PALTA ry AKI-LIITOT ry

KIRKON ALAT ry

Ulkomaantyötä koskeva pöytäkirja

Aika: 1.2.2018

Paikka: Helsinki, PALTAn toimisto

Allekirjoittajajärjestöt ovat sopineet palkkasopimuksen 1.2 §:n perusteella seu- raavaa:

1. Ulkomaantyöhön lähetettyjen työntekijöiden palkkausperusteissa noudate- taan yllä mainittua palkkasopimusta, ellei tästä pöytäkirjasta muuta johdu.

2. Muuten noudatetaan ulkomaantyöhön lähetettyjen työntekijöiden palkkauk- sessa seuraavia periaatteita:

• kotimaan sosiaaliturva järjestetään siten, että ulkomaantyön aikana tur- vataan työntekijän eläke- ja muu lakisääteinen vakuutusturva kotimaan tasoisena;

• ulkomaantyössä maksettavassa palkassa otetaan huomioon työalueen elinkustannusten taso verrattuna Suomen kustannustasoon.

A. Vakuutuspalkka

1. Ulkomaantyössä maksettava palkka perustuu ns. vakuutuspalkkaan, joka koostuu perusosasta, kokemuslisistä, tehtäväkohtaisesta ja henkilökohtai- sesta palkanosasta sekä mahdollisesta muusta palkanosasta. Vakuutus- palkan perusosana käytetään palkkasopimuksen vaativuusryhmittelyn mu- kaisia peruspalkkoja.

Vakuutuspalkan perusosa määräytyy palkkasopimuksen vaativuusryhmit- telyn mukaan.

Kokemuslisää maksetaan seuraavasti:

Vuodet	Prosenttia vakuutuspalkan perusosan palkasta
4	4
8	8
10	12

2. Vaativiin ja vastuullisiin suunnittelu- ja kehittämis- ja/tai esimiestehtäviin otetun työntekijän vakuutuspalkan perusosaa korotetaan tehtäväkohtai- sella palkanosalla, ellei sitä ole otettu huomioon vaativuusryhmää määritel- täessä.

Tehtävän vaativuudesta ja vastuullisuudesta maksettavan tehtäväkohtai- sen palkanosan edellytyksenä on kokonaisvastuu keskeisen tehtäväalueen suunnittelu- ja kehittämis- ja/tai esimies-/johtotehtävistä. Tehtävän vaati- vuudesta ja vastuullisuudesta maksettavaan palkanosaan noudatetaan mitä tehtäväkohtaisesta palkanosasta on palkkasopimuksen 4 §:ssä sovittu.

3. Tehtävässä hyväksi luettava lisä- ja erikoiskoulutuksesta taikka erityisestä osaamisesta tai kokemuksesta työntekijän vakuutuspalkan perusosaa ko- rotetaan henkilökohtaisella palkanosalla.

Tehtävässä hyväksi luettavan lisä- tai erikoiskoulutuksen taikka erityisen osaamisen tai kokemuksen määrittelee työnantaja työsopimusta tehtäessä. Lisä- ja erikoiskoulutuksesta taikka erityisestä osaamisesta tai kokemuk- sesta maksettavaan palkanosaan noudatetaan muuten mitä henkilökohtai- sesta palkanosasta on palkkasopimuksen 5 §:ssä sovittu.

4. Työalueella hyväksi luettavasta erityisestä kielitaidosta työntekijän vakuu- tuspalkan perusosaa korotetaan henkilökohtaisella palkanosalla.

Kielitaidosta maksettavan henkilökohtaisen palkanosan edellytyksenä on vähintään yksi vuosi kielen käyttöä työalueella. Kielitaidosta maksettavaan palkanosaan noudatetaan muuten mitä henkilökohtaisesta palkanosasta on palkkasopimuksen 5 §:ssä sovittu.

5. Eläke- ja muu lakisääteinen vakuutusturva määräytyy vakuutuspalkan pe- rusteella.

B. Työalueen palkka (maksupalkka)

1. Ulkomaantyötä tekevän henkilön työalueen palkka määräytyy vakuutuspal- kan mukaan seuraavasti:

Vakuutuspalkka muunnetaan työalueen palkaksi. Tämä tehdään siten, että euromääräisestä vakuutuspalkasta vähennetään verot kotimaan verokan- nan mukaan ja kotimaan tasoon arvioidut luontaisedut. Tämän jälkeen osa euromääräisestä nettopalkasta muunnetaan työalueen kustannustaso huo- mioiden työalueen palkaksi, josta vähennetään työntekijän eläke- ja vakuu- tusmaksut.

2. Työalueen kustannustaso tarkistetaan vähintään vuosittain. Mikäli työalu- een kustannustaso on muuttunut olennaisesti Suomen kustannustasoon verrattuna, tarkistetaan työalueen palkkaa vastaavasti ylös- tai alaspäin. Ennen kuin työnantaja tekee työalueiden kustannustason muutoksista joh- tuvat palkantarkistukset, käsitellään asia työnantajan ja työntekijöiden edustajan/edustajien välillä. Paikallisesti sovitaan tarkemmin asian käsitte- lytavasta.

3. EU:n jäsenmaahan lähetetyn työntekijän vakuutuspalkka voidaan määri- tellä bruttopalkkana.

Pöytäkirjamerkintä:

Työehtosopimusosapuolten tarkoituksena ei ole, että verokanta huomioidaan kahteen kertaan, ellei laista tai sopimuksista muuta johdu.

C. Muita määräyksiä

1. Kotimaan paluujakson (1 kk) aikana ja siihen liittyvien lomien aikana mak- setaan vaativuusryhmittelyn peruspalkan mukaan määräytyvää vakuutus- palkkaa, ellei muuta sovita. Työsuhteen jatkuessa kotimaassa, määritel- lään henkilön tehtäviin perustuva palkka viimeistään 3 kk:n kuluttua muihin kotimaan tehtäviin siirtymisestä.

2. Allekirjoittaneet liitot neuvottelevat tarvittaessa työalueiden palkan määräy- tymisen yleisistä perusteista ja paikallisesti noudatettavista menettelyta- voista.

D. Voimaantulo- ja siirtymäsäännöt

Ennen tämän pöytäkirjan soveltamisen aloittamista tehdyissä työsopimuksissa noudatetaan periaatetta, että työntekijän vakuutuspalkka ja työalueen palkka eivät alene siirryttäessä noudattamaan tällä pöytäkirjalla sovittuja määräyksiä. Mikäli työntekijän vakuutuspalkan tai työalueen palkan määräytymisperusteissa tapahtuu myöhemmin muutos palkan perusosan, kokemuslisän, tehtäväkohtai- sen tai henkilökohtaisen palkanosan johdosta, voidaan näihin kuulumaton muu palkanosa sisällyttää uusien palkkaperusteiden mukaisiin palkanosiin tai -lisiin. Tällöinkään ei työntekijän vakuutuspalkka tai työalueen palkka laske ellei siihen ole lain mukaisia perusteita tai samalla ole kysymys elinkustannusten alenemi- sesta johtuvasta työalueen palkan tarkistamisesta.

PALVELUALOJEN TYÖNANTAJAT PALTA ry KIRKON AKATEEMISET AKI r.y.

KIRKON ALAT ry

Palkkasopimus

1 § Sopimuksen ulottuvuus

1. Tätä sopimusta noudatetaan Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n jäse- ninä olevissa kristillisissä järjestöissä ja säätiöissä (jäljempänä järjestö) työskenteleviin työntekijöihin niillä rajoituksilla kuin kristillisten järjestöjen työehtosopimuksen 1.3 §:ssä on sovittu.

2. Tämän sopimuksen soveltamisesta ulkomaantyöhön lähetettyihin työnteki- jöihin sovitaan tarkemmin erillisellä pöytäkirjalla.

2 § Palkkausperusteet

1. Työntekijän henkilökohtainen kuukausipalkka määräytyy tehtävien vaati- vuuden (peruspalkka), tehtävien hoidossa hyväksi luettavan kokemuksen (kokemuslisä), muiden tehtäväkohtaisten tekijöiden (tehtäväkohtainen pal- kanosa) ja henkilökohtaisten tekijöiden (henkilökohtainen palkanosa) pe- rusteella siten kuin tässä sopimuksessa on sovittu.

2. Työntekijän tehtävien vaativuuteen perustuva palkka (peruspalkka), mah- dollinen tehtävien hoidossa hyväksi luettava aikaisempi kokemus ja tehtä- väkohtainen palkanosa tulee määritellä työsuhteen alkaessa.

3 § Tehtävän vaativuuteen perustuvan palkan määrittely

1. Tehtävän vaativuuteen perustuva palkka määräytyy kirjallisen toimenku- vauksen ja tämän sopimuksen liitteenä olevan vaativuusryhmittelyohjeen ja kullekin vaativuusryhmälle sovitun peruspalkan perusteella.

2. Työntekijän tehtävien vaativuusryhmä selvitetään työnantajan ja työnteki- jän välillä tai työntekijän niin halutessa työnantajan ja häntä edustavan luot- tamusmiehen tai muun häntä edustavan henkilön kanssa tehtävistä laadit- tua kirjallista toimenkuvaa apuna käyttäen.

Mikäli yhteisymmärrystä ei saavuteta, ratkaisee vaativuusryhmän ja perus- teet tehtäväkohtaiseen palkanosaan työnantaja.

Työntekijällä tai häntä edustavalla luottamusmiehellä on oikeus saattaa syntynyt erimielisyys työehtosopimuksen 6 §:ssä sovitun erimielisyyksien ratkaisumenettelyn piiriin.

4 § Tehtäväkohtainen palkanosa

1. Tehtäväkohtaista palkanosaa maksetaan samaan vaativuusryhmään sijoit- tuvien toimien keskinäisten vaativuuserojen perusteella ja päätehtävää vaativampiin osatehtäviin perustuen.

2. Edellä sanotuilla perusteilla maksettavan palkanosan suuruus määräytyy sen perusteella kuinka olennaisen osan vaativammat osatehtävät muodos- tavat työntekijän kaikista tehtävistä.

Pöytäkirjamerkintä:

Suositeltava tehtäväkohtaisen palkanosan suuruus on vähintään 5- 10 % peruspalkasta. Työsopimuksella voidaan poiketa noudate- tuista palkanosan perusteista ja määristä erityisistä syistä. Sopi- muksessa on mainittava etuuden (muu lisä) suuruus, poikkeami- sen syyt, voimassaoloaika ja laskentaperuste.

3. Toimen sisältämien tehtävien vaativuuden muuttuessa vaativammaksi ja tehtävien vaativuusryhmän muuttuessa tehtäväkohtainen palkanosa arvioi- daan uudelleen. Kenenkään henkilökohtainen palkka ei tällöin kuitenkaan voi laskea.

4. Tehtäväkohtaisen palkanosan määrittelyssä noudatetaan 3 §:n menettely- tapoja.

5 § Henkilökohtainen palkanosa

1. Työntekijälle voidaan maksaa henkilökohtaista palkanosaa, jonka perus- teena ovat työntekijän henkilökohtainen osaaminen ja/tai henkilökohtaiset työtulokset.

Työnantaja selvittää yhdessä luottamusmiehen kanssa tarkemmin millä pe- rusteilla järjestössä henkilökohtaista palkanosaa maksetaan. Peruste voi olla myös määräaikainen. Perusteista tiedotetaan työntekijöille.

2. Perusteet mahdolliselle työntekijän henkilökohtaiselle palkanosalle selvite- tään työnantajan ja työntekijän välillä tai työntekijän niin halutessa, työnan- tajan ja häntä edustavan luottamusmiehen tai muun häntä edustavan xxx- xxxxx kanssa.

Pöytäkirjamerkintä:

Suositeltava henkilökohtaisen palkanosan suuruus on vähintään 5- 10 % peruspalkasta. Työsopimuksella voidaan poiketa palkanosan noudatetuista perusteista ja määristä erityisistä syistä. Sopimuk- sessa on mainittava etuuden (muu lisä) suuruus, poikkeamisen syyt, voimassaoloaika ja laskentaperuste.

Työntekijällä tai häntä edustavalla luottamusmiehellä on oikeus saattaa syntynyt erimielisyys työehtosopimuksen 6 §:ssä sovitun erimielisyyksien ratkaisumenettelyn piiriin.

3. Henkilökohtaista palkanosaa maksetaan niin kauan kuin työntekijä hoitaa samoja työtehtäviä tai määräaikainen peruste on voimassa. Tehtävien muuttuessa vaativammiksi voidaan henkilökohtainen palkanosa arvioida uudelleen. Kenenkään henkilökohtainen kuukausipalkka ei tällöin kuiten- kaan voi laskea.

6 § Kokemus

1. Toimihenkilölle maksetaan kokemusvuosilisää, joka lasketaan tehtävien vaativuusryhmän alarajan mukaisesta vähimmäispalkasta. Kokemusvuosi- lisän suuruus määräytyy seuraavasti:

Vuodet	Prosenttia vaativuusryhmän alarajan palkasta
4	4
8	8
10	12

2. Kokemusvuosilisään oikeuttavaa aikaa on päätoiminen työskentely saman työnantajan palveluksessa. Jos työaika viikossa on alle 19 tuntia, otetaan ko. työskentelyajasta huomioon enintään puolet.

Huomioon otetaan ne kalenterikuukaudet, joilta työntekijä on vuosilomalain mukaisesti työskennellyt vähintään 14 työpäivänä tai työstä poissaolopäi- vät ovat olleet vuosilomalain mukaisia työssäolonveroisia päiviä.

3. Toisen työnantajan palveluksessa oloaika otetaan huomioon sen mukaan, missä määrin kokemuksesta arvioidaan olevan hyötyä työtehtävän hoita- misessa. Huomioon otettavan kokemuksen määrä on sovittava työsuhteen alkaessa.

4. Kokemuslisän määrittelyssä noudatetaan 3 §:n menettelytapoja.

7 § Vähimmäispalkat

1. Tämän sopimuksen 3 §:ssä tarkoitettujen vaativuusryhmien vähimmäispal- kat ilmenevät tämän sopimuksen liitteestä.

2. Harjoittelijan palkka on 85 % asianomaisen vaativuusryhmän peruspal- kasta. Harjoitteluaika voi olla enintään kuusi kuukautta. Tutkintoon liittyvän harjoittelun palkasta sovitaan työnantajan ja harjoittelijan välillä.

3. Kesäapulaisen palkka on 75 % 1. vaativuusryhmän peruspalkasta.

8 § Palkkamääräysten soveltaminen

1. Viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työsuhteen alkamisesta on tarkis- tettava työntekijän tehtävistä laadittu kirjallinen toimenkuva.

2. Työntekijän tehtävien vaativuuden muuttuessa tarkistetaan muutosten vai- kutus palkkausperusteisiin.

Mikäli työntekijälle syntyy mahdollinen peruste henkilökohtaiseen pal- kanosaan, tarkistetaan perusteen vaikutus palkkaukseen.

Vaativuusryhmän, tehtäväkohtaisen tai henkilökohtaisen palkanosan tar- kistaminen on tehtävä kolmen kuukauden kuluessa perusteen muuttumi- sesta.

3. Työntekijän tehtävien muuttuessa tilapäisesti vaativammiksi ja muutoksen jatkuessa yli kuukauden, mutta ei yli kolme kuukautta, maksetaan työnteki- jälle vaativuuslisänä tehtäväkohtaista palkanosaa. Mikäli tehtävien muutos johtuu vuosilomista, lisää ei kuitenkaan makseta.

4. Työntekijän palkkaperusteet tarkistetaan kerran vuodessa. Tarkistamis- ajankohta sovitaan paikallisesti.

5. Tarkistusmenettelyssä noudatetaan tämän sopimuksen 3 §:n menettelyä.

9 § Sopimuksen voimassaoloaika

1. Sopimuskausi alkaa 4.2.2022 ja päättyy 31.1.2024. Työehtosopimus jatkuu tämän jälkeen vuoden kerrallaan, ellei sitä irtisanota kuukautta ennen sen päättymistä.

2. Sopimuksen määräykset ovat voimassa siksi, kunnes uusi sopimus on tul- lut voimaan tai sopijapuolten väliset neuvottelut jommankumman neuvotte- luosapuolen toimesta on todettu päättyneiksi.

Etäyhteyksin 4. päivänä helmikuuta 2022

PALVELUALOJEN TYÖNANTAJAT PALTA ry AKI-LIITOT ry

KIRKON ALAT ry

Vaativuusryhmittely

YLEISKUVAUS

OSAAMINEN/KOKEMUS

ITSENÄISYYS/VALVONTA, VASTUU

Tehtäville on omi- naista samankaltais- ten tehtävien toistumi- nen.

Ammattiosaamista edellyttä- vät tehtävät. Tarvittavat tiedot ja taidot saadaan työkoke- muksella tai ammatillisella koulutuksella.

Tehtäväratkaisut tehdään koke- muksen pohjalta eri tekijöitä yh- distellen. Työtä tehdään työ- ja yleisohjeiden mukaisesti.

Tehtävät ovat ammat- tiosaamista edellyttä- viä ja vaihtelevia sekä monipuolisia.

Vaativaa ammattiosaamista edellyttävät tehtävät. Tarvitta- vat tiedot ja taidot saadaan ammatillisella koulutuksella ja työkokemuksella.

Tehtäväratkaisut edellyttävät it- senäisiä valintoja eri menettely- tavoissa Työtä tehdään pääasi- assa yleisohjeiden mukaisesti ja siihen voi liittyä selvittelyteh- täviä ja ryhmävastuuta.

Tehtävät muodostu- vat monipuolisista tehtävistä ja niihin voi sisältyä osallistumista suunnittelu- ja kehittä- mistehtäviin.

Asiantuntemusta ja erityis- osaamista edellyttävät tehtä- vät. Tarvittavat tiedot ja taidot saadaan ammatillisella tai korkeakoulutasoisella koulu- tuksella ja työkokemuksella.

Tehtäväratkaisut edellyttävät it- senäistä ratkaisumallien löytä- mistä. Työtä tehdään tavoittei- siin, suunnitelmiin ja yleisohjei- siin perustuen pääasiassa itse- näisesti ja siihen voi liittyä ta- loudellista ja esimiesvastuuta.

Tehtävät muodostu- vat monipuolisista ja vaativista tehtävistä ja lisäksi tehtäväalueen suunnittelusta ja ke- hittämisestä ja/tai esi- miestehtävistä.

Vaativaa asiantuntemusta ja erityisosaamista edellyttävät tehtävät. Tarvittavat tiedot ja taidot saadaan korkeakoulu- tasoisella tai muulla soveltu- valla koulutuksella ja työko- kemuksella.

Tehtäväratkaisut edellyttävät it- senäistä olemassa olevien tie- tojen etsimistä, valintoja ja uu- denlaista yhdistelyä.

Työtä tehdään toiminnan suun- nitteluun ja asiantuntija-ase- maan perustuen ja siihen voi sisältyä toiminnallista, taloudel- lista tai henkilöstövastuuta.

Tehtävät muodostu- vat monipuolisista ja vaativista tehtävistä ja strategisesti keskei- sen tehtäväalueen suunnittelu- ja kehittä- mis- ja/tai esimies-

/johtotehtävistä.

Vaativaa asiantuntemusta ja erityisosaamista edellyttävät tehtävät. Tarvittavat tiedot ja taidot saadaan korkeakoulu- tasoisella koulutuksella ja työkokemuksella.

Tehtävät edellyttävät itsenäistä ja vastuullista ratkaisujen val- mistelua ja tekemistä. Työtä tehdään toiminnan suunnitte- luun ja johtamiseen tai vaati- vaan asiantuntija-asemaan pe- rustuen ja siihen sisältyy toi- minnallista, taloudellista tai henkilöstövastuuta.

Taulukkopalkka 1.5.2022 lukien:

Vaativuusryhmä	Kuukausipalkka
1	1709,80
2	1829,16
3	1952,74
4	2146,03
5	2740,67

Luottamusmiessopimus

Johdanto

Luottamusmiesjärjestelmä on työehtosopimusjärjestelmän osa-alue, jonka tar- koituksena on edistää osapuolten välillä solmittujen sopimusten asianmukaista toteuttamista ja käytäntöön soveltamista. Sillä pyritään ratkaisemaan työnanta- jan ja työntekijöiden välille sopimusten soveltamisesta ja tulkinnasta syntyvät erimielisyydet tarkoituksenmukaisella ja nopealla tavalla. Keskeisinä asioina sii- hen kuuluvat myös työnantajan ja työntekijöiden välillä esiintyvien työsuhteisiin liittyvien kysymysten käsittely sekä työrauhan ylläpitäminen ja edistäminen työ- ehtosopimusjärjestelmän edellyttämällä tavalla.

Tarkoituksenmukaisesti järjestetty ja hoidettu paikallinen neuvottelumenettely vähentää paikallisia kitkatekijöitä ja voi siten huomattavasti edistää sekä työn- antajan tavoitteiden saavuttamista, että työntekijöiden turvallisuuden ja viihty- vyyden lisäämistä. Paikallinen neuvottelumenettely voi muodostua myös hyö- dylliseksi molempiin suuntiin toimivaksi informaatiokanavaksi henkilöstökysy- myksissä ja siten toimia osana työpaikan informaatio- ja osallistumisjärjestel- mää.

1 § Sopimuksen soveltamisala

Tämä sopimus koskee Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n jäsenenä olevia yhteisöjä sekä niiden palveluksessa olevia työntekijöitä.

2 § Luottamusmies

1. Luottamusmiehellä tarkoitetaan tässä sopimuksessa kunkin allekirjoittaja- järjestön edustamien työntekijöiden valitsemaa ja allekirjoittajajärjestön ni- meämää luottamusmiestä ja varaluottamusmiestä.

21.12.2018 alkaen lisätty pöytäkirjamerkintä:

Pöytäkirjamerkintä:

AKI-liitot ry:n luottamusmiehen katsotaan edustavan akavalaiseen liittoon järjestäytyneitä työntekijöitä sekä muita ylemmissä toimi- henkilötehtävissä työskenteleviä työntekijöitä.

Kirkon alat ry:n luottamusmiehen katsotaan edustavan STTK:laiseen liittoon järjestäytyneitä työntekijöitä sekä muita toimi- henkilötehtävissä työskenteleviä työntekijöitä.

Mikäli syntyy erimielisyyttä siitä, kumpaan henkilöryhmään työnte- kijän tehtävä kuuluu ja kumman luottamusmiehen edustettaviin työntekijä kuuluu, asia ratkaistaan AKI-liitot ry:n sekä Kirkon alat ry:n välillä.

2. Jokaiseen yhteisöön on oikeus valita 1. kohdassa tarkoitettu luottamus- mies. Työntekijäjärjestöjen niin sopiessa työpaikalle voidaan valita myös järjestöjen yhteinen luottamusmies.

3. Pääluottamusmies voidaan valita silloin, kun yhteisössä on sovittu luotta- musmiesorganisaatiosta, johon kuuluu useita alue-, toimipaikka- tai osas- tokohtaisia luottamusmiehiä.

4. Luottamusmiehen valitsevat työnantajan palveluksessa olevat työehtosopi- muksen piiriin kuuluvat allekirjoittajajärjestön edustamat työntekijät.

5. Milloin paikallisen neuvottelutoiminnan ja luottamusmiesjärjestelmän kan- nalta on tarkoituksenmukaista, voidaan paikallisesti sopia, että suureen tai alueellisesti hajautettuun yhteisöön voidaan valita useampia tämän sopi- muksen tarkoittamia luottamusmiehiä itsenäisiin alueellisiin tai toiminnalli- siin yksiköihin.

6. Luottamusmiehelle voidaan valita varaluottamusmies, joka luottamusmie- hen estyneenä ollessa toimii hänen sijaisenaan ja jolla on tänä aikana luot- tamusmiehen oikeudet ja velvollisuudet.

7. Luottamusmiehen tulee olla asianomaisen yhteisön palveluksessa oleva työntekijä, joka kuuluu työehtosopimuksen soveltamispiiriin ja on työehto- sopimukseen sidotun työntekijäjärjestön jäsen sekä perehtynyt työpaikan olosuhteisiin.

8. Yhteisön tai sen toimintayksikön toiminnan olennaisesti supistuessa, laa- jentuessa tai liikkeen luovutuksen, sulautumisen, yhtiöittämisen tai niihin verrattavan olennaisen muutoksen johdosta saatetaan luottamusmiesorga- nisaatio tämän sopimuksen periaatteiden mukaisesti vastaamaan muuttu- nutta tilannetta.

9. FIDA International ry:n luottamusmies voi edustaa Fidan työyhteydessä toi- mivia helluntaiseurakuntien lähettämiä lähetystyöntekijöitä, mikäli seura- kunnassa ei ole valittu luottamusmiestä.

3 § Luottamusmiehen valitseminen

1. Luottamusmiehen vaali voidaan suorittaa työpaikalla ja tällöin kaikille työ- ehtosopimuksen soveltamisalan piirissä oleville työntekijöille on varattava tilaisuus osallistua vaaliin. Vaalin järjestäminen ja toimittaminen ei kuiten- kaan saa häiritä työntekoa. Työpaikalla järjestettävien vaalien vaaliajoista ja vaalipaikoista on sovittava työnantajan kanssa viimeistään 14 vuoro- kautta ennen vaalin toimittamista. Xxxxxx toimittamisesta huolehtivat lä- hinnä luottamusmies tai hänen estyneenä ollessaan mahdollinen varaluot- tamusmies. Vaalien toimittamiseen näiltä kulunut välttämätön aika luetaan luottamusmiestehtäviin käytetyksi ajaksi.

2. Valitusta luottamusmiehestä ja hänen mahdollisesta varamiehestään sekä näiden eroamisesta tai erottamisesta tehtävästään ilmoittaa kirjallisesti työnantajalle asianomainen ammattiosasto, työhuonekunta tai vastaava taikka työntekijäjärjestö.

4 § Luottamusmiehen työsuhde

1. Ellei tästä sopimuksesta muuta johdu, luottamusmies on työsuhteessaan työnantajaansa samassa asemassa kuin muutkin työntekijät. Luottamus- mies on velvollinen henkilökohtaisesti noudattamaan yleisiä työehtoja, työ- aikoja, työnjohdon määräyksiä sekä työpaikan järjestysmääräyksiä.

2. Luottamusmiehen mahdollisuuksia kehittyä ja edetä ammatissaan ei saa heikentää luottamusmiestehtävän takia.

3. Luottamusmiehenä toimivaa työntekijää ei tätä tehtävää hoitaessaan tai sen tähden saa siirtää huonompipalkkaiseen työhön, kuin missä hän oli luottamusmieheksi valituksi tullessaan. Häntä ei saa myöskään siirtää vä- hempiarvoiseen työhön, jos työnantaja voi tarjota hänelle muuta hänen am- mattitaitoaan vastaavaa työtä. Luottamusmiestehtävän takia häntä ei saa erottaa työstä.

4. Jos työvoimaa vähennetään tai lomautetaan taloudellisista tai tuotannolli- sista syistä, on noudatettava sellaista järjestystä, että luottamusmies joutuu viimeksi tällaisen toimenpiteen kohteeksi. Jos luottamusmiehelle ei voida tarjota hänen ammattiaan tai pätevyyttään vastaavaa työtä, tästä määräyk- sestä voidaan poiketa. Jos luottamusmies katsoo, että hänet on irtisanottu tai lomautettu vastoin edellä olevia määräyksiä, hänellä on oikeus vaatia asian selvittämistä järjestöjen välillä.

5. Muutoin ei luottamusmiehen työsopimusta irtisanota noudattamatta työso- pimuslain 7 luvun 10 §:n 1 momentin edellyttämää työntekijöiden enemmis- tön suostumusta, joka selvitetään työehtosopimuksen osapuolena olevan järjestön toimesta.

6. Luottamusmiehen työsuhdetta ei saa purkaa työsopimuslain 8 luvun 1 §:n nojalla sillä perusteella, että hän on rikkonut työsopimuslain 3 luvun 1 §:ään sisältyviä järjestysmääräyksiä. Luottamusmiehen työsuhdetta ei saa pur- kaa sairauden johdosta työsopimuslain 8 luvun 1 §:n purkuperusteillakaan noudattamatta työsuhteen päättämiseen irtisanomisajan pituista aikaa.

7. Luottamusmiehen työsopimuksen purkuperusteita arvioitaessa luottamus- miestä ei saa asettaa huonompaan asemaan muihin työntekijöihin nähden.

8. Tämän sopimuskohdan määräyksiä työsuhdeturvasta sovelletaan myös pääluottamusmiehenä tai luottamusmiehenä toimineeseen työntekijään kuusi kuukautta hänen luottamusmiestehtävänsä päättymisen jälkeen.

9. Työsuhteen päättymisestä ilmoitetaan luottamusmiehelle vähintään kuu- kautta ennen työehtosopimuksen mukaisen irtisanomisajan alkamista. Luottamusmiehelle annettuun ilmoitukseen työsuhteen päättymisestä mer- kitään irtisanomisen syy. Luottamusmiehelle annetusta ilmoituksesta työn- antaja antaa tiedon myös asianomaiselle ammattiosastolle, työhuonekun- nalle tai vastaavalle taikka työntekijäjärjestölle.

10. Jos luottamusmiehen työsopimus on lakkautettu tämän sopimuksen vastai- sesti, työnantajan on suoritettava korvauksena luottamusmiehelle vähin- tään kolmen ja enintään 30 kuukauden palkka. Xxxxxxx on määrättävä sa- mojen perusteiden mukaan kuin työsopimuslain 12 luvun 2.2 §:ssä on sää- detty. Korvausta lisäävänä tekijänä on otettava huomioon se, että tämän sopimuksen oikeuksia on loukattu. Jos tuomioistuin harkitsee, että edelly- tykset työsuhteen jatkamiselle tai jo päättyneen työsuhteen palauttamiselle ovat olemassa, eikä työsuhdetta siitä huolimatta jatketa, on tämä otettava erityisen painavana syynä huomioon korvauksen suuruutta määrättäessä.

5 § Luottamusmiehen tehtävät

1. Luottamusmiehen pääasiallisena tehtävänä on toimia allekirjoittajajärjestö- jen jäsenenä olevien työntekijöiden edustajana työehtosopimuksen sovel- tamista koskevissa asioissa.

Soveltamisohje:

Luottamusmies voi harkintansa mukaan toimia myös muiden kuin allekirjoittajajärjestöihin sidottujen työntekijöiden edustajana työeh- tosopimuksen soveltamista koskevissa asioissa.

2. Luottamusmies toimii hänen valintaansa oikeutettujen työntekijöiden edus- tajana työlainsäädännön soveltamista koskevissa asioissa ja yleensä työn- antajan ja työntekijän välisiin suhteisiin ja yhteisön kehittymiseen liittyvissä kysymyksissä. Luottamusmiehen tehtävänä on myös osaltaan toimia yhtei- sön ja henkilöstön välisen neuvottelu- ja yhteistoiminnan ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi.

6 § Luottamusmiehen oikeus saada tietoja

1. Jos syntyy epäselvyyttä tai erimielisyyttä työntekijöiden palkasta tai muista työsuhteeseen liittyvistä asioista, on luottamusmiehelle annettava kaikki erimielisyyden kohteena olevan tapauksen selvittämiseen vaikuttavat tie- dot.

2. Luottamusmiehellä on oikeus saada kirjallisesti tai muulla sovittavalla ta- valla seuraavat tiedot edustamistaan yhteisön työntekijöistä:

1) Työntekijän suku- ja etunimet.

2) Palvelukseen tuloaika uusista työntekijöistä sekä irtisanotuista ja lo- mautetuista työntekijöistä. Määräaikaisten työsuhteiden osalta ilmoite- taan työsuhteen sovittu kestoaika sekä määräaikaisuuden peruste. Määräaikaisia työsopimuksia koskevat tiedot annetaan pyydettäessä ja korkeintaan kerran vuodessa.

3) Palkkaryhmä tai vastaava, johon työntekijä tai hänen suorittamansa työ kuuluu.

4) Työehtosopimuksen mukaisista palkanosista palkanosakohtainen ti- lasto palkanosien saajien lukumäärästä ja keskimääräisestä pal- kanosasta. Tiedot annetaan pyydettäessä ja korkeintaan kerran vuo- dessa, minkä lisäksi tietojen antamisen edellytyksenä on, että annet- tavien tietojen henkilömäärä on vähintään 6.

5) Yhteisön koko- ja osa-aikatyöntekijöiden lukumäärä kaksi kertaa vuo- dessa. Tämä koskee myös puolen vuoden aikana työssä olleita xxxx- seen työhön kutsuttavia tai muuta tilapäistä henkilöstöä.

3. Kohdissa 1 ja 3 tarkoitetut tiedot on luottamusmiehellä oikeus saada kerran vuodessa työehtosopimuksen tultua alalla solmituksi ja sen aiheuttamien muutosten tultua yhteisössä toteutetuksi tänä ajankohtana työsuhteessa olevista toimihenkilöistä. Uusien työntekijöiden osalta on luottamusmiehellä oikeus saada kohdissa 1 ja 3 mainitut tiedot ainakin neljännesvuosittain.

Luottamusmiehelle annetaan hänen pyynnöstään selvitys siitä, millaisia tie- toja työhönoton yhteydessä kerätään.

4. Mikäli yhteisössä on edellä 2 §:n perusteella valittu useampia luottamus- miehiä, sovitaan työnantajan ja luottamusmiesten kesken niistä periaat- teista, millä tiedot eri luottamusmiesten kesken jaetaan.

5. Luottamusmiehellä on sama oikeus kuin lainsäädännön tarkoittamalla luot- tamusmiehellä perehtyä hätä- ja sunnuntaityöstä, ylityöstä ja niistä makse- tuista korotetusta palkasta laadittuun luetteloon.

6. Luottamusmiehen on pidettävä edellä olevan perusteella tehtäviensä hoi- tamista varten saamansa tiedot luottamuksellisina.

7 § Luottamusmiehelle myönnettävä vapautus työstä

1. Mikäli luottamusmiehen edustamien työntekijöiden lukumäärä, heidän vaih- tuvuutensa tai heidän työpisteittensä lukumäärä edellyttävät luottamusmie- hen vapauttamista hänen varsinaisesta työstään luottamusmiestehtävien hoitamista varten voidaan sopia luottamusmiehelle myönnettävästä tilapäi- sestä tai säännöllisesti toistuvasta vapautuksesta työstä luottamusmiesteh- tävien hoitamista varten.

Tarvittaessa työehtosopimusosapuolet voivat sopia työstä vapautuksen pe- riaatteista ja määrästä.

2. Työnantajan ja luottamusmiehen välillä sovitaan siitä, milloin edellä 1. kap- paleessa mainittu työstä vapautus annetaan. Tällöin tulee ottaa huomioon yrityksen toiminnalliset edellytykset sekä se, että luottamusmiestehtävät voidaan asianmukaisesti hoitaa.

8 § Luottamusmiehen säilytys- ja toimistotilat

Luottamusmiehellä on oikeus saada säilytystilaa tehtävässään tarvittaville asia- kirjoille ja toimistovälineille. Luottamusmiehellä on oikeus tarvittaessa käyttää korvauksetta luottamusmiestehtävien hoitamiseen luottamusmiehen käyttöön luovutettavissa olevaa tarkoituksenmukaista toimistotilaa, mikäli sellaista on työnantajan hallinnassa. Luottamusmiehellä on oikeus käyttää tavanomaisia toimistovälineitä luottamusmiestehtävien hoitamiseen.

9 § Luottamusmieskorvaus

Työnantaja maksaa luottamusmiehelle kuukausikorvauksena ajankohdista lu- kien:

Edustettavien toimihenkilöiden määrä	1.5.2022
- 49	46
50 -	57

10 § Ansionmenetyksen korvaaminen

1. Työnantaja korvaa sen ansion, jonka luottamusmies menettää työaikana joko paikallisissa neuvotteluissa työnantajan edustajan kanssa tai toimies- saan muissa työnantajan kanssa sovituissa tehtävissä.

2. Jos luottamusmies suorittaa työnantajan kanssa sovittuja tehtäviä säännöl- lisen työaikansa ulkopuolella, maksetaan näin käytetystä ajasta ylityökor- vaus.

Tarvittaessa työehtosopimusosapuolet voivat sopia korvauksen perusteista ja määrästä.

3. Jos luottamusmies työnantajan kanssa sovittujen tehtävien hoitamista var- ten tämän määräyksestä joutuu matkustamaan, suoritetaan hänelle matka- kustannusten korvausta yhteisössä sovellettavan järjestelmän mukaisesti.

11 § Luottamusmiesten koulutus

Koulutukseen osallistumisesta on sovittu järjestöjen välillä voimassa olevassa koulutussopimuksessa.

12 § Neuvottelujärjestys

1. Työn suorittamista ja sen teknillistä järjestelyä koskevissa kysymyksissä tulee toimihenkilön kääntyä välittömästi työnjohdon puoleen.

2. Palkkausta ja muita työsuhteen ehtoja koskevat erimielisyydet on selvitet- tävä paikallisesti työnantajan tai tämän edustajan ja luottamusmiehen tai työntekijän itsensä välillä.

3. Paikalliset neuvottelut on syytä aloittaa ja käydä ilman aiheetonta viivytystä.

4. Paikallisissa neuvotteluissa on laadittava muistio, jos jompikumpi osapuo- lista sitä pyytää. Muistio tehdään ja allekirjoitetaan kahtena kappaleena, joista annetaan yksi kummallekin osapuolelle.

5. Ellei syntynyttä erimielisyyttä saada ratkaistuksi paikallisissa neuvotte- luissa, noudatetaan työehtosopimuksen 6 §:n mukaista neuvottelujärjes- tystä.

6. Luottamusmiehelle ilmoitetaan, ellei työnantaja itse hoida neuvotteluja luot- tamusmiehen kanssa, työnantajan edustaja sekä hänen toimialueensa ja toimivaltansa, jos se on alueellisesti tai henkilöstöasioiden osalta rajattu tiettyihin asiaryhmiin.

7. Jos erimielisyys koskee tämän sopimuksen tarkoittaman luottamusmiehen työsuhteen päättämistä, on paikalliset ja järjestöjen väliset neuvottelut li- säksi käynnistettävä ja käytävä viipymättä sen jälkeen, kun lakkauttamisen peruste on riitautettu.

13 § Sopimuksen voimassaolo

1. Tämä sopimus on voimassa 4.2.2022 lukien toistaiseksi. Sopimus on irti- sanottavissa kahden kuukauden irtisanomisajalla.

2. Järjestön, joka haluaa muuttaa tätä sopimusta, on jätettävä toiselle osa- puolelle kirjallinen muutosehdotus, jonka jälkeen asia otetaan käsiteltä- väksi järjestöjen välisissä neuvotteluissa.

Etäyhteyksin 4. päivänä helmikuuta 2022

PALVELUALOJEN TYÖNANTAJAT PALTA ry AKI-LIITOT ry

KIRKON ALAT ry

Koulutussopimus

1 § Ammatillinen jatko-, täydennys- ja uudelleenkoulutus

Työnantajan antaessa toimihenkilölle ammatillista koulutusta tai lähettäessä toi- mihenkilön hänen ammattiinsa liittyviin koulutustilaisuuksiin, korvataan koulu- tuksen aiheuttamat kustannukset ja säännöllisen työajan ansionmenetys. Jos koulutus tapahtuu työajan ulkopuolella, käytettyä aikaa ei lueta työajaksi, mutta toimihenkilölle korvataan siitä johtuvat suoranaiset kustannukset.

2 § Yhteinen koulutus

Työnantajan ja henkilöstön välisen yhteistoiminnan kannalta tarpeellinen yhtei- nen koulutus annetaan yleensä työpaikkakohtaisesti. Koulutukseen osallistumi- sesta sovitaan työpaikkakohtaisesti yhteistyöelimessä tai ellei sellaista ole työn- antajan ja luottamusmiehen kesken. Koulutukseen osallistuminen korvataan kuten 1 §:n mukainen koulutus.

3 § Ammattiyhdistyskoulutus

1. Työsuhteen säilyminen ja ilmoitusajat

Toimihenkilölle annetaan työsuhteen katkeamatta tilaisuus osallistua kou- lutustyöryhmässä hyväksytylle enintään kuukauden kestävälle kurssille, mikäli koulutuksen tarve on yhteisesti työnantajan ja kurssille hakeutuvan toimihenkilön välillä todettu ja kurssille osallistuminen voi tapahtua tuotta- matta työnantajalle tuntuvaa haittaa.

Kielteisessä tapauksessa luottamusmiehelle ilmoitetaan viimeistään 10 päivää ennen kurssin alkua syy, minkä vuoksi vapaan antaminen tuottaisi tuntuvaa haittaa.

Ilmoitus aikomuksesta osallistua kurssille on tehtävä mahdollisimman var- hain. Milloin kurssi kestää enintään yhden viikon, ilmoitus on annettava vä- hintään kolme viikkoa ennen kurssin alkua sekä milloin on kysymys pitem- mästä kurssista, vähintään kuusi viikkoa ennen kurssin alkua.

Työsuojelukoulutus pyritään suuntaamaan erityisesti työsuojeluvaltuutet- tuihin.

2. Korvaukset

Luottamusmies, työsuojeluvaltuutettu ja työsuojelutoimikunnan jäsen saa- vat osallistua edellisessä kappaleessa mainituille, koulutustyöryhmän hy- väksymille kursseille ilman, että heidän palkkaansa vähennetään. Luotta- musmiehen osalta ansionmenetystä ei kuitenkaan korvata kuukautta pi- temmältä ajalta eikä muiden osalta kahta viikkoa pitemmältä ajalta.

Edellytyksenä ansionmenetyksen korvaamiselle on lisäksi se, että asian- omainen kurssi liittyy osanottajan yhteistyötehtäviin työpaikalla.

Luottamusmiesten lisäksi ansionmenetys korvataan myös rekisteröidyn lii- ton alayhdistyksen puheenjohtajalle, jos rekisteröidyssä alayhdistyksessä on vähintään 100 jäsentä.

4 § Sosiaaliset edut

Osallistuminen 3 §:ssä mainittuun ay-koulutustilaisuuteen ei aiheuta vuosilo- ma-, eläke- tai muiden niihin verrattavien etuuksien vähenemistä.

5 § Koulutustyöryhmä

Sopimuksen tarkoittaman ammattiyhdistyskoulutuksen toimeenpanoa varten on koulutustyöryhmä, johon kumpikin osapuoli nimeävät kaksi edustajaa.

Koulutustyöryhmä hyväksyy kurssit kalenterivuodeksi kerrallaan. Kursseja voi- daan tarpeen vaatiessa hyväksyä myös kesken kalenterivuoden.

Koulutustyöryhmälle annetaan ennen kurssin hyväksymispäätöstä selvitys kurssin opetusohjelmasta, ajankohdasta, järjestämispaikasta, kohderyhmästä, osallistujista ja muista koulutustyöryhmän mahdollisesti pyytämistä tiedoista. Kurssin hyväksymisen edellytyksenä on yhteisesti todettu koulutustarve. Hy- väksymällään kurssilla koulutustyöryhmällä on mahdollisuus seurata opetusta.

Liitot tiedottavat koulutustyöryhmän seuraavalle vuodelle hyväksymät kurssit viimeistään kaksi kuukautta ennen ensimmäisen kurssin alkua.

6 § Voimassaoloaika

Tämä sopimus tulee voimaan 4.2.2022 ja on voimassa toistaiseksi ja on irtisa- nottavissa kolmen kuukauden irtisanomisajalla.

Etäyhteyksin 4. päivänä helmikuuta 2022

PALVELUALOJEN TYÖNANTAJAT PALTA ry AKI-LIITOT ry

KIRKON ALAT ry

Sopimus paikallisesta sopimisesta

1 §

Paikallisesti voidaan sopia voimassa olevan työehtosopimuksen määräyksistä poikkeavasti tämän sopimuksen mukaisesti.

Paikallinen sopimus voidaan tehdä lainsäädännön ja työehtosopimuksen sää- tämissä rajoissa. Paikallisesti ei kuitenkaan saa tehdä sopimusta, jolla heiken- netään työehtosopimuksessa sovittuja työsuhteen vähimmäisehtoja. Lisäksi tuotannollistaloudellisissa ongelmatilanteissa on mahdollista sopia palkka- tai vastaavia taloudellisia etuuksia koskevista vähimmäisehdoista tämän sopimuk- sen liitepöytäkirjan mukaisesti.

2 §

Neuvottelu- ja sopijaosapuolina voivat olla työehtosopimukseen sidottu työnan- taja tai tämän edustaja sekä luottamusmies tai tämän puuttuessa työntekijät taikka heidän valtuuttamansa. Lisäksi työehtosopimusosapuolet voivat sopia paikallisista poikkeuksista työehtosopimukseen.

3 §

Esityksessä paikalliseksi sopimukseksi on mainittava mistä työehtosopimuksen kohdasta halutaan sopia sekä esitettävä perustelu työehtosopimuksesta poik- keamiselle. Paikallinen sopimus on ollakseen pätevä oltava kirjallinen ja siitä on käytävä ilmi, ketä sopimus koskee, mistä työehtosopimuksen kohdasta on sovittu ja mitä. Työnantaja antaa luottamusmiehelle tarpeelliset tiedot neuvotel- tavan asian kannalta. Sopimus voi olla määräaikainen tai voimassa toistaiseksi. Jälkimmäisessä tapauksessa sopimus on sopimuksen tekijöiden irtisanotta- vissa kolmen kuukauden irtisanomisaikaa noudattaen. Mikäli sovittu järjestely on sidottu tiettyyn ajanjaksoon, järjestely jatkuu kuitenkin sen loppuun.

4 §

Paikallinen sopimus tulee voimaan sovittuna ajankohtana. Tämän sopimuksen mukainen paikallinen sopimus on annettava viipymättä tiedoksi työehtosopi- musosapuolille.

5 §

Tämä sopimus on voimassa osana allekirjoittajajärjestöjen välistä työehtosopi- musta ja päättyy ilman eri irtisanomista työehtosopimuksen päättyessä. Voi- massa oleva paikallinen sopimus jatkuu kuitenkin sovitun mukaisesti.

6 §

Tämän sopimuksen tulkintaa ja tähän sopimukseen perustuvien paikallisten so- pimusten tulkintaa koskevat erimielisyydet ratkaistaan kuten työehtosopimuk- sen erimielisyydet.

Helsinki 7. päivänä lokakuuta 2016 PALVELUALOJEN TYÖNANTAJAT PALTA ry KIRKON AKATEEMISET AKI r.y.

KIRKON ALAT ry

Liitepöytäkirja paikallisesta sopimisesta

1 §

Allekirjoittaneet järjestöt ovat yhtä mieltä siitä, että järjestöjen allekirjoittaman työehto- ja palkkasopimuksen palkka- tai muista taloudellisia etuuksia koske- vista vähimmäisehdoista voidaan paikallisesti sopia toiminnan ja työpaikkojen turvaamiseksi poikkeavasti siten kuin tässä sopimuksessa on sovittu.

2 §

Tämän pöytäkirjan mukainen sopimus voidaan tehdä työnantajayhteisöä tai sen osaa koskien ja sopijapuolina ovat työehtosopimukseen sidottu työnantaja tai tämän edustaja sekä luottamusmies tai tämän puuttuessa työntekijät taikka hei- dän valtuuttamansa.

3 §

Edellä 1 §:ssä tarkoitetun sopimuksen tekemisen edellytyksenä on työsopimus- lain 5 luvun 2 §:n tai 7 luvun 3 §:n mukaisen perusteen olemassaolo (ns. talou- dellinen tai tuotannollinen peruste).

Neuvoteltaessa tässä pöytäkirjassa tarkoitetusta sopimuksesta noudattaa työn- antaja neuvottelussa tarvittavien tietojen antamisessa kulloinkin voimassa ole- vaa yhteistoimintalakia. Lakiviittaus ei ole työehtosopimuksen osa. Tarvittaessa osapuolet voivat käyttää hyväksi asiantuntijoita.

4 §

Tässä pöytäkirjassa tarkoitettu sopimus tehdään määräajaksi ja enintään vuo- deksi kerrallaan.

5 §

Muuten noudatetaan, mitä paikallisesta sopimisesta on työehtosopimus- osapuolten välillä sovittu.

Helsinki 1. päivänä helmikuuta 2018 PALVELUALOJEN TYÖNANTAJAT PALTA ry KIRKON AKATEEMISET AKI r.y.

KIRKON ALAT ry

Työsopimusmalli

KRISTILLISEN JÄRJESTÖN TYÖNTEKIJÄN TYÖSOPIMUS
1. Osapuolet	Työnantaja, Y-tunnus ja osoite: Työntekijä, henkilötunnus ja osoite: Työntekijä tekee työtä työnantajalle tämän johdon ja valvonnan alaisena.
2. Voimassaolo	□ Työsuhde on toistaiseksi voimassa oleva. Irtisanomisaika määräytyy työehtosopimuksen 10 §:n mukaan. □ Työsuhde on määräaikainen ja sen kalenterijakso tai arvioitu kesto on: Määräaikaisuuden perusteltu syy on:
3. Työnteon alkamisajankohta
4. Koeaika	□ Koeajasta (työehtosopimuksen 9.1 §) on sovittu ja se päättyy päivämää- rällä:
5. Työntekopaikka / -paikat
6. Pääasialliset työtehtävät	Työntekijä tekee tarvittaessa muutakin työpaikan tavanomaiseen toimin- taan kuuluvaa työnantajan osoittamaa työtä.
7. Työaika	Työehtosopimuksen 14 §:n mukainen työntekijän säännöllinen työaika on:
8. Palkkaus	Työehtosopimuksen osana olevan palkkasopimuksen mukainen vaativuus- ryhmä on työsuhteen alkaessa: Työsuhteen alkaessa palkka on:
9. Vuosiloma	Vuosiloma määräytyy työehtosopimuksen 22-24 §:n ja vuosilomalain 2 lu- vun mukaan.
10. Muut ehdot
11. Liitteet
12. TES	Lainsäädännön lisäksi työsuhteessa noudatetaan kulloinkin sovellettavaa Kristillisten järjestöjen työehtosopimusta (Palvelualojen työnantajat PALTA ry, Kirkon alat ry ja AKI-liitot ry) sekä työpaikan sisäisiä ohjeita ja sääntöjä siltä osin, kuin tässä sopimuksessa ei ole sovittu työntekijälle paremmista ehdoista.
13. Allekirjoitukset	Tämä työsopimus on laadittu kahtena samasanaisena kappaleena, yksi kummallekin osapuolelle. Aika ja paikka: Aika ja paikka: Työnantajan edustaja Työntekijä

Liite: Työaikapankki

Käsite ja tarkoitus

Työaikapankin tarkoituksena on tukea yhteisön tuottavuutta ja kilpailukykyä, työaikojen joustavaa käyttömahdollisuutta sekä työntekijöiden yksilöllisten työ- aikatarpeiden huomioon ottamista.

Työaikapankilla tarkoitetaan työpaikkatasolla käyttöönotettuja työ- ja vapaa- ajan yhteensovitusjärjestelyjä, joissa sovitaan eri osatekijöiden säästämisestä sekä yhdistämisestä toisiinsa pitkäjänteisesti. Työaikapankkijärjestelmä ei kor- vaa voimassa olevia työaika- ja tasoittumisjärjestelmiä, vaan on niitä täydentävä pyrittäessä sovittamaan yhteen työ- ja vapaa-aikaa.

Työaikapankin osatekijöiksi sovittujen erien antamista koskevat aika- ja muut rajoitteet syrjäytyvät työaikapankkisopimuksella, ellei toisin sovita.

Työaikapankin käyttöönotto

Työaikapankin käyttöönotosta ja yksityiskohdista sovitaan kirjallisesti työnanta- jan ja henkilöstön edustajan (luottamusmies) tai tämän puuttuessa työntekijöi- den tai rekisteröidyn työntekijöiden yhdistyksen välillä.

Työaikapankin käyttöönottosopimuksessa on sovittava ainakin:

1. Mitä työnantajan toimipaikkoja sopimus koskee

2. Keitä sopimus koskee

3. Mistä osatekijöistä työaikapankki muodostuu; sopia voidaan esimerkiksi:

− lisä- ja ylityöstä annettava 18 §:ssä tarkoitettu vapaa-aika

− sunnuntaikorotus

− liukuvan työajan plussaldoa

− pidennetyn työajan osuus normaalin työajan ylimenevältä osuudelta (TES 14.4 §)

− tuntipalkkaisten normaalia työaikaa

− lomarahaa vastaava vapaa

− leirityöhön liittyvät korvaukset

− vuosilomasta säästettäväksi sovittu osa

4. Säännöllisen vuorokautisen ja viikoittaisen työajan enimmäismäärät

5. Työaikasaldon säästämisrajat

6. Palkkaperuste, jonka perusteella aikaa säästetään

7. Työajan tasoittumisjakson pituus

8. Työkyvyttömyyden vaikutuksesta työaikapankkivapaan käyttöön.

Sopimukseen tulee myös kirjata säännöllisen vuorokautisen ja/tai viikoittaisen työajan järjestämistä koskevat periaatteet sekä työajan järjestämiseen liittyvät ilmoitus- ja menettelytavat.

Jos sopijaosapuolten tarkoituksena on sopia siitä, että myös mahdollisia euro- määräisiä lisiä tai vastaavia voidaan siirtää pankkiin, myös niiden muuntamis- tavasta ajaksi sovitaan paikallisesti.

Työaikapankkiin liittyminen on yksittäiselle työntekijälle vapaaehtoista ja edel- lyttää nimenomaista kirjallista liittymissopimista työnantajan ja työntekijän vä- lillä.

Työaikapankin käyttö

Työaikapankin säästämisrajat voidaan sopia vapaasti. Sovittaessa yli vuoden pituisesta tasoittumisjaksosta, saa keskimääräinen säännöllinen viikkotyöaika kuitenkin olla enintään työaikalain mukainen.

Kokonaisina työpäivinä annettavat vapaat luetaan työssäolon veroiseksi työ- ajaksi vuosiloman pituutta laskettaessa.

Työaikapankkiin talletetun vapaan pitämisestä ja siihen liittyvistä menettelyta- voista sovitaan paikallisesti.

Palkkana maksetaan vapaan pitämisen ajankohdan mukaista säännöllistä kuu- kausi- tai tuntipalkkaa.

Tilanteissa, joissa henkilö on työaikapankkijärjestelmään perustuvan vapaan ai- kana työkyvytön tai olisi muusta syystä estynyt työnteosta, noudatetaan ns. ai- kaprioriteettiperiaatetta, ellei työnantajakohtaisesti muusta sovita. Paikallisesti voidaan sopia esimerkiksi, että työaikapankkivapaa siirtyy esteen ajalta myö- hemmin pidettäväksi viiden työpäivän karenssiajan jälkeen.

Työsuhteen päättyminen

Työaikapankissa olevat saldot tasataan ennen työsuhteen päättymistä. Mikäli kuitenkin työsuhteen päättyessä työaikapankissa on säästettyä aikasaldoa, ne maksetaan lopputilin yhteydessä paikallisesti sovitulla tavalla.

Työnantaja päättää, miltä osin ja milloin vapaat pidetään irtisanomisaikana ja miltä osin ne maksetaan lopputilin yhteydessä.

Työaikapankkisopimuksen irtisanominen

Työaikapankkisopimuksen irtisanomisaika on kaksitoista kuukautta, ellei paikal- lisesti muuta sovita. Yksittäistä työntekijää koskeva työaikapankkia koskeva liit- tymissopimus voidaan irtisanoa kuuden kuukauden irtisanomisaikaa noudat- taen, ellei paikallisesti muuta sovita.

Työaikasaldojen tasaaminen tapahtuu irtisanomisajan puitteissa. Mikäli aikasal- doja ei ole tasattu irtisanomisajan kuluessa, niiden maksaminen suoritetaan ku- ten työsuhteen päättyessä, ellei paikallisesti toisin sovita.

Document Metadata

Table of Contents

SISÄLLYSLUETTELO

Document Metadata