KUNNALLISEN TUNTIPALKKAISEN HENKILÖSTÖN TYÖEHTOSOPIMUS 2003–2004
KUNNALLISEN TUNTIPALKKAISEN HENKILÖSTÖN TYÖEHTOSOPIMUS 2003–2004
– – –
19 § PALKKAUS, PALKKAMUODOT JA KESKITUNTIANSION LASKEMINEN
1 Palkkauksen yleismääräykset
1.1 Yleismääräysten soveltaminen
Palkkauksen yleismääräyksiä sovelletaan kaikkien palkkamuotojen osalta.
1.2 Töiden keskeytys
Xxxxxxx työntekijä sateen, pakkasen tai muun luonnonesteen ai- heuttaman töiden keskeytyksen vuoksi ei voi tehdä työtään, on hänelle täksi ajaksi pyrittävä järjestämään muuta työtä. Sateen, pakkasen tai muun luonnonesteen aiheuttamasta keskeytyksestä ei makseta odotusajan palkkaa.
1.3 Siirto alempipalkkaiseen työhön
Työntekijälle, joka kunnan tai kuntayhtymän työssä sattuneen työ- tapaturman tai siinä saadun ammattitaudin vuoksi on tullut kyke- nemättömäksi entiseen työhönsä ja joka tämän vuoksi siirretään lääkärinlausunnon perusteella työkykyään vastaavaan olennaisesti alempipalkkaiseen työhön, maksetaan tästä työstä hänen aikai- semman ansionsa mukainen palkka vähennettynä kunnan tai kun- tayhtymän kustantaman elinkoron täydennyskorkoa tai tapaturma- eläkettä vastaavalla määrällä.
Jos edellä mainitun ajankohdan jälkeen on suoritettu palkankoro- tuksia, tarkistetaan aikaisempaa ansiota vastaavalla määrällä.
1.4 Työkyvyn huomattava menetys
Xxxxxxx on kysymyksessä muu kuin edellä 1.3 kohdassa tarkoitettu työntekijä, joka on huomattavasti menettänyt työkykyään, työnjohto sopii työntekijän ja työntekijäin luottamusmiehen kanssa kohtuulli- sesta palkasta.
1.5 Työajan tehokas käyttö
Aikapalkkaa samoin kuin muitakin palkkamuotoja käytettäessä edellytetään työajan tehokasta käyttöä.
1.6 Palkkaryhmän määrääminen
Palkkamuodosta riippumatta kullekin työntekijälle tulee määrätä palkkaryhmä mihin hän kuuluu.
2 Palkkamuodot
Kunnallisissa tuntipalkkaisissa töissä käytetään seuraavia palkka- muotoja:
1 Aikapalkka
2 Suorituspalkka
a) Suora urakka
b) Osaurakka
Edellä olevien palkkamuotojen ohella voidaan käyttää jäljempänä kohdassa 5 esitettyjä erikoispalkkioita.
Palkkamuodon valinnan kullekin työlle tulee perustua siihen, että palkkamuoto edistää työn tarkoituksenmukaista suorittamista.
Sen palkan lisäksi, joka lasketaan kullekin palkkamuodolle kuulu- vien perusteiden mukaan, maksetaan lain säännösten ja työehto- sopimuksen määräysten mukaiset työaikalisät ja korotukset (vuo- rotyö, iltatyö, yötyö, lauantaityö, sunnuntaityö, ylityö, hätätyö ym.).
3 Aikapalkka
3.1 Määritelmä
Aikapalkka on palkkamuoto, jossa työntekijän palkka lasketaan työajan nojalla käyttäen palkkaperusteina perustuntipalkkaa sekä työehtosopimuksen mukaisia aikapalkkaan liittyviä lisiä.
3.2 Palkkaperusteet
Aikapalkalla tarkoitetaan seuraavista palkkatekijöistä muodostuvaa summaa:
Perustuntipalkka määräytyy ammattinimikkeittäin liitteiden 1 ja 2 mukaan. Perustuntipalkassa otetaan huomioon keskimääräisinä ne vaativuustekijät ja työolosuhteet, jotka ovat pysyviä.
Erinäiset lisät (liite 3), joita maksetaan, joko työkokemuksen tai henkilökohtaisten ominaisuuksien taikka työolosuhteiden perus- teella ovat:
1 työkokemuslisä
2 henkilökohtainen lisä
3 työolosuhdelisä.
3.3 Tilapäisen työn palkka
Xxxxxxx työntekijä on estynyt suorittamasta varsinaista työtään tai milloin tarve muutoin vaatii, on hän velvollinen tilapäisesti suorit- tamaan muutakin työtä. Tällaisesta työstä työntekijälle maksetaan tilapäisen työn edellyttämä palkka. Jos työ on alemmin palkattua, maksetaan hänelle kuitenkin hänen omaa ammattiaan tai työtään vastaava palkka kuluvan ja yhden sitä seuraavan palkkakauden ajalta.
3.4 Aikapalkan käyttö
Aikapalkkaa käytetään mm. seuraavissa tapauksissa:
– Työn luonteen johdosta tehollisen työn työsaavutustasolla on vain vähäinen suoranainen merkitys tehtävien hoidon kannal- ta (kuten erilaiset valvontatyöt, työkaluviilaajan ja työkalu- koneistajan yms. työt).
– Työhön ei katsota voitavan soveltaa urakkapalkkausta sille asetettujen edellytysten puuttuessa (kuten työntekijän työko- kemuksen puute vain harvoin esiintyvät työt).
Palkkamuodosta riippumatta muodostuu kullekin työlle vähim- mäistuntiansioksi se ansio, jonka työntekijä saisi tehdessään tuota työtä aikapalkalla.
4 Suorituspalkka
4.1 Määritelmä
Suorituspalkalla tarkoitetaan kaikkia niitä palkkamuotoja, joissa an- sion suuruus välittömästi määräytyy työsaavutustason mukaan.
4.2 Palkkaperusteet
Suorassa urakassa tuntiansio muodostuu tehtyjen hinnoittelujen suoritteiden lukumäärän mukaan.
Osaurakassa tuntiansio muodostuu tuntia kohden maksettavasta kiinteästä osasta ja tehtyjen hinnoiteltujen suoritteiden lukumäärän mukaan.
Liitteen 3 mukaiset erinäiset lisät sisältyvät hinnoitteluun.
4.3 Suorituspalkan käytön yleiset edellytykset
– Suorituspalkan käytöstä on sovittava yhteisesti paikallisten osapuolten kesken.
– Kustannukset työsuoriteyksikköä kohden kaikki kustannuste- kijät huomioon ottaen muodostuvat pienemmiksi kuin aika- palkkaa käytettäessä.
– Työmenetelmät on määritelty.
– Työnjärjestelyaste on vähintään tyydyttävä.
– Palkkakannustimen tulee olla sellainen, ettei se vaikuta haital- lisesti esimerkiksi laatutasoon, työskentelyn taloudellisuuteen tai työturvallisuuteen.
4.4 Soveltamisehto
Työntekijälle on pyrittävä varaamaan tilaisuus suorittaa työtä suo- rituspalkalla, mikäli työn laatu sen sallii ja se on palkkateknisesti mahdollista.
4.5 Yksityisen alan hinnoittelut
Niissä töissä, joissa ei ole kunnan tai kuntayhtymän omaa urakka- hinnoittelua, voidaan noudattaa soveltuvin osin yksityisillä aloilla työmarkkinajärjestöjen välillä sovittuja vastaavia hinnoitteluja. Jos näissä tapahtuu muutoksia tämän sopimuksen voimassaoloaikana, otetaan muutetut hinnoittelut käyttöön samasta ajankohdasta lu- kien, mistä ne ovat tulleet voimaan yksityisillä aloilla.
4.6 Vähimmäishinnoittelutaso
Muista kuin liitteessä 4 sanotuista suorituspalkoista voidaan solmia paikallinen sopimus. Paikallisesti solmittavan suorituspalkkasopi-
muksen hinnoittelujen tulee olla sellaisia, että vähimmäishinnoitte- lutaso normaalilla urakkatyöjoutuisuudella on 30 % asianomaisen palkkaryhmän alinta perustuntipalkkaa korkeampi. Alin hinnoittelu- taso määräytyy palkkaryhmässä I palkkaryhmän I C ja palkkaryh- mässä II palkkaryhmän II B mukaan. Suorituspalkkasopimuksen hinnoitteluperusteissa määritellään työsaavutuksen muutoksen vaikutus ansioon.
Paikallisista suorituspalkkahinnoitteluista on sovittava ennen työn aloittamista. Jos hinnoittelu todetaan työn alettua virheelliseksi, voidaan se työn kestäessä muuttaa joko korottamalla tai alenta- malla sitä.
Yli palkkakauden vaihteen jatkuvasta työkokonaisuudesta on maksettava urakan ennakkopalkkana vähintään 90 % arvioidusta lopullisesta urakka-ansiosta. Urakan välimittaus on pyrittävä suo- rittamaan ja pohjarahat maksamaan vähintään vuosineljänneksit- täin.
4.7 Keskeytysajan palkka
Jos suorituspalkkainen työ, lukuun ottamatta liitteessä 4 tarkoitet- tua työtä, keskeytyy työntekijästä riippumattomasta syystä, kuten esimerkiksi jouduttaessa odottamaan työaineita, on työntekijälle pyrittävä järjestämään keskeytyksen ajaksi hänen ammattitaitoaan vastaavaa muuta työtä, jollei mitään työtä voida järjestää, makse- taan tuntia kohden keskeytyneen urakan keskituntipalkka.
Suorituspalkkainen työntekijä voidaan tarpeen vaatiessa tilapäises- ti siirtää omasta urakastaan muuhunkin työhön. Tällaisesta työstä maksetaan tilapäisen työn edellyttämä palkka. Jos tilapäinen työ on alemmin palkattua ja muuta kuin suorituspalkkaista työtä, työnteki- jälle maksetaan kuitenkin hänen oman urakkansa keskituntipalkka kuluvan ja sitä seuraavan viikon ajalta.
5 Erikoispalkkiot
5.1 Määritelmä
Erikoispalkkioilla tarkoitetaan työsuoritukseen tai työtulokseen liit- tyvien tekijöiden perusteella maksettavia erillisiä palkkioita, jotka ovat työsuoritemäärästä välittömästi riippumattomia (esim. koneen käyntiaika tai hyötysuhde, raaka-ainesäästöt, tuotteen laatu, hyl- kytuotannon määrä yms.).
5.2 Hinnoittelu
Määrittelyn mukaan erikoispalkkion hinnoittelun tulee perustua sel- laisiin mitattavissa oleviin seikkoihin, jotka liittyvät työn suorituk- seen tai työn tulokseen, mutta jotka eivät välittömästi liity työsaa- vutustasoon. Tällaisia erikoispalkkion perusteita voivat olla esimer- kiksi:
– työsuoritteita koskevat laatunormit, joiden nojalla on mahdol- lista ja tarkoituksenmukaista määrittää ns. laatupalkkio.
– työhön liittyvät raaka-ainesäästöt tai muut erityiset kustan- nussäästöt, jotka voidaan laskennallisesti todeta ja niiden no- jalla määrittää ns. säästöpalkkio.
Hinnoitteluperusteet selvitetään riittävistä tutkimuksista kertyneen aineiston nojalla. Palkkion suuruusluokka määritetään sopivan ra- hakertoimen avulla sellaiseksi, että palkkioon liittyvä kannustavuus johtaa taloudellisuuden paranemiseen kaikki asiaan vaikuttavat kustannusseikat huomioon ottaen.
5.3 Erikoispalkkion käytön edellytykset
Erikoispalkkio voidaan ottaa käyttöön kaikkien palkkamuotojen yh- teydessä kunnan tai kuntayhtymän palkkaviranomaisen esittämien näkökohtien mukaisena.
Perusedellytyksenä on, että palkkion käytön voidaan katsoa johta- van kokonaiskustannusten alenemiseen suoriteyksikköä kohden ja että palkkion maksaminen perustuu kunnan tai kuntayhtymän yk- sipuoliseen päätökseen eikä päätöksen kumoaminen oikeuta an- siokompensaatioon.
6 Keskituntiansion laskeminen ja tarkistaminen
6.1 Laskentasääntö
Keskituntiansio on 2 vuosineljänneksen mukaan laskettujen keski- tuntiansioiden aritmeettinen keskiarvo.
– Helmi-, maalis- ja huhtikuussa laskentaperusteena on edelli- sen vuoden II ja IV vuosineljännes,
– touko-, kesä- ja heinäkuussa laskentaperusteena on edellisen vuoden III ja vuoden I vuosineljännes,
– elo-, syys- ja lokakuussa laskentaperusteena on edellisen vuoden IV ja kuluvan vuoden II vuosineljännes ja
– marras- ja joulukuussa laskentaperusteena on kuluvan vuo- den sekä tammikuussa edellisen vuoden I ja III vuosineljän- nes.
Keskituntiansio lasketaan työssäolon ajalta maksetun tai makset- tavaksi erääntyneen palkan mukaan, lukuun ottamatta hätätyöstä ja lain tai sopimuksen mukaisesta ylityöstä peruspalkan lisäksi maksettavaa korotusosaa, jakamalla se vastaavien työtuntien lu- kumäärällä. Asianomaiset laskentajaksot alkavat ja päättyvät palkkakausien mukaan siten, että palkkakauden sattuessa kahteen eri laskentajaksoon palkkakausi luetaan edelliseen laskentajak- soon silloin, kun siihen sattuu vähintään puolet palkkakauden päi- vistä.
Työssäolon ajalta maksettavana palkkana pidetään aika-, koko- naistunti- ja urakka- tai muussa suorituspalkkaisessa työssä mak- settua palkkaa mahdollisine henkilökohtaisine- ja työolosuhdelisi- neen sekä laskenta-ajalle kuuluvine urakan pohjarahoineen, vuo- rotyökorotusta, ilta- ja yötyölisää sekä 17 §:n 3 tai 4 kohdassa mai- nittua korotettua palkkaa, työaikalain 32 §:n mukaista korvausta, kolmivuorotyössä maksettavia 1,8 %:n ja 7,4 %:n suuruisia kor- vauksia, työssäolon ajalta maksettua arkipyhäkorvausta sekä sun- nuntaityökorotus 100 %:n suuruisena riippumatta siitä, onko työ
yli-, hätä- vai säännöllistä työtä.
Työssäolon ajalta maksettavana palkkana ei kuitenkaan pidetä:
– työehtosopimuksen 14 §:n mukaisia ylityön korotusosia, kol- mivuorotyössä pitämättä jääneiltä vuorovapaapäiviltä suori- tettua korvausta
– ns. "tossurahaa"
– varallaolokorvausta
– arkipyhäkorvausta, jota ei ole maksettu työssäolon ajalta
– erikoispalkkioita, ellei niitä ansaita ja makseta palkkakausittain
– työkalukorvauksia
– palkallisilta työvapaa- ja vapaapäiviltä maksettua palkkaa, eväsrahaa
– vuosiloman, sairausloman ja äitiysvapaan palkkaa eikä
– muita mahdollisia palkkatekijöitä, joita ei ole maksettu työssä- olon ajalta.
6.2 Poikkeuksellinen laskentasääntö
Ellei aritmeettista keskituntiansiota voida kohtuudella laskea edellä
6.1 kohdassa sanotuin tavoin tai tämä laskemistapa johtaa koh-
tuuttomaan tulokseen, tulee palkallisilta työstävapautusajoilta maksettava palkka arvioida sen mukaan mitä työntekijä tuona ai- kana työssä ollessaan olisi todennäköisesti ansainnut.
6.3 Keskituntiansion korottaminen
Jos edellä 6.1 ja 6.2 kohdissa tarkoitetun keskituntiansion laske- misen jälkeen työntekijäin palkkoihin on toteutettu 1 tai useampi yleiskorotus, keskituntiansiota korotetaan vastaavasti sopimus- osapuolten erikseen sopimalla määrällä.
– – –
LIITE 1
PERUSTUNTIPALKAT 1.3.2003 LUKIEN
Palkkaryhmä | €/tunti | |
I | A | 9,67–10,72 |
I | B | 8,54–9,91 |
I | C | 7,87–8,81 |
II | A | 7,61–8,21 |
II | B | 7,47–7,81 |
III | 7,37–7,42 | |
IV | 6,76 | |
O | 7,00 | |
N | 6,21–6,43 | |
LIITE 2
AMMATTIEN PALKKARYHMIIN SIJOITTELU PALKKARYHMÄ I A
Työnjohdollisessa asemassa olevat työntekijät. Erikoisammattityöntekijät, kuten esimerkiksi
– työkalukoneistajat,
– erittäin vaativissa vianetsintätehtävissä toimivat.
Vaativien ammattikoulutusta tai erittäin perusteellista kokemusta edellyttävien tehtävien monitoimityöntekijät.
PALKKARYHMÄ I B
Vanhemmat ammattityöntekijät vaativissa ammattikoulutusta tai kokemusta edellyttävissä tehtävissä.
Vanhemmat ammattityöntekijät erittäin vaativissa puisto- ja puu- tarha-alan ammattikoulutusta ja kokemusta edellyttävissä tehtä- vissä.
Vanhemmat ammattityöntekijät erittäin vaativissa perusteellisen kokemuksen edellyttämissä urheilukentän, ulkoilulaitosten- ja alu- eiden kunnossapito- ja korjaustöissä.
Työkoneen käyttäjät, jotka käyttävät kolmea tai useampaa eri ko- netta tai työnantajan toivomuksesta käyttävät vain yhtä konetta (tiehöylää tai kaivinkonetta).
PALKKARYHMÄ I C
Vanhemmat työntekijät vaativissa puisto- ja puutarha-alan ammat- tikoulutusta tai erittäin perusteellista kokemusta edellyttävissä teh- tävissä.
Vanhemmat työntekijät vaativissa kokemusta edellyttävissä urhei- lukentän, ulkoilulaitosten- ja alueiden kunnossapito- ja korjaustöis- sä.
Erikois- ja kuorma-autonkuljettajat.
Työkoneen käyttäjät, jotka käyttävät kahta isoa konetta tai useam- pia pieniä koneita (traktoria, lakaisukonetta yms.).
PALKKARYHMÄ II A
Muut kuin I palkkaryhmässä mainitut ammattityöntekijät, autonkul- jettajat ja koneenkäyttäjät.
Ammattiin kehittävissä töissä työskentelevät nuoremmat ammatti- työntekijät.
PALKKARYHMÄ II B
Vaativissa seka- ja aputöissä tai jatkuvasti haitallisissa olosuhteis- sa työskentelevät työntekijät.
PALKKARYHMÄ III
Ammattityöntekijöiden apulaiset ja yksinkertaisia lähes heti opitta- via töitä tekevät työntekijät.
PALKKARYHMÄ IV
Tilapäiset kausityöntekijät puhdistustöissä, puutarha- ja niihin ver- rattavissa töissä sekä sellaiset enintään 6 kuukauden pituisessa työsuhteessa olevat tilapäiset työntekijät, joilla ei ole I–III palkka- ryhmissä tarkoitettuun tehtävään vaadittavaa ammattitaitoa ja/tai työkokemusta.
PALKKARYHMÄ O
Oppilaat, jotka ovat tehneet oppisopimuksen.
LIITE 3 ERINÄISET LISÄT
1 Työkokemuslisä
Jos työntekijän työtaito, työteho tai tehtävien osoittamat vaatimuk- set poikkeavat yleisestä keskitasosta, voidaan työntekijälle maksaa harkinnan perusteella enintään 1,2 euron suuruista työkokemusli- sää. Harkinnan perusteella myönnettyä työkokemuslisää voidaan perustellusta syystä myös alentaa.
Työkokemuslisän tulee kuitenkin olla vuosilomaan oikeuttavan palvelusajan perusteella 2 palvelusvuoden jälkeen 0,4 euron, 4
palvelusvuoden jälkeen 0,8 euron ja 7 palvelusvuoden jälkeen 1,20 euron suuruinen. Edellä mainittuja aikoja laskettaessa noudatetaan työehtosopimuksen 26 §:n 5 kohdan määräyksiä.
Työkokemuslisä myönnetään hakemuksetta. Oikeus työkokemus- lisään alkaa lähinnä sen jälkeisen palkanmaksukauden alusta lu- kien, jona työkokemuslisään oikeuttava palvelusaika on täyttynyt.
Työntekijä on velvollinen toimittamaan työnantajalle työkokemusli- sän myöntämisen perusteena olevia palvelusaikoja koskevat työto- distukset. Ellei todistuksia ole toimitettu ajoissa, maksetaan työko- kemuslisä takautuvasti enintään todistusten toimittamista edeltävän kalenterivuoden alun jälkeen lähinnä alkavan palkanmaksukauden alusta lukien.
2 Henkilökohtainen lisä
Aikapalkalla työskentelevälle työntekijälle voidaan maksaa henki- lökohtaista lisää, jonka suuruus on vähintään 0,1 euroa tunnilta.
Henkilökohtaista lisää maksetaan työntekijälle kaikilta tehdyiltä työtunneilta. Lisän maksamisen tulee perustua työntekijän henki- lökohtaisiin ominaisuuksiin, joita ovat mm. seuraavat:
– työtaito,
– työteho,
– työkokemus,
– koulutus (esimerkiksi työteknillinen koulutus taikka ammattitut- kintolain mukainen ammatillinen perustutkinto, ammattitutkinto tai erikoisammattitutkinto)
– vastuunalaisissa tehtävissä toimiminen.
Jos vastuunalaisessa tehtävässä toimiminen on tilapäistä, makse- taan lisä tilapäisyyden ajalta.
Lisää voidaan maksaa myös jatkuvasti haitallisissa olosuhteissa työskentelevälle työntekijälle, jolloin maksaminen tulee ottaa huo- mioon mahdollisesti erikseen maksettavan työolosuhdelisän suu- ruutta määriteltäessä.
3 Työolosuhdelisä
Aikapalkalla työskentelevälle työntekijälle tulee maksaa olosuhtei- den sitä edellyttäessä työolosuhdelisää, jonka suuruus on enintään 2,49 euroa tunnilta.
Työolosuhdelisää maksetaan vain siltä ajalta, jona haitallinen olo- suhde vallitsee. Poikkeustapauksissa lisä voidaan maksaa keski- määräisenä. Lisän maksamisen tulee perustua
– työn tapaturma-alttiuteen,
– työn likaisuuteen,
– kuumiin olosuhteisiin,
– epämukaviin työasentoihin,
– muihin epämukaviin työolosuhteisiin tai
– ammattimiehen työtahtiin sopeutumiseen.
Lisän suuruutta harkittaessa on otettava huomioon edellä mainittu- jen haitallisten tekijöiden painoarvo.
LIITE 4 OSAURAKKA
1 Yleistä
Osaurakkahinnoittelut ovat joko yksilö- tai ryhmäkohtaisia. Ansio muodostuu työntekijäkohtaisesta työtuntia kohden maksettavasta kiinteästä osasta ja yksilön tai ryhmän työsaavutustasosta riippu- vasta palkkio-osasta. Osaurakkahinnoittelut sisältävät mm.
– työkokemuslisän,
– henkilökohtaisen lisän ja
– työolosuhdelisän.
Ryhmäkohtaisen osaurakan palkkio-osan kokonaisaika jaetaan ryhmän jäsenten kesken työtuntien suhteessa.
Osaurakkahinnoittelun perusteena oleva standardiaika sisältää, ellei toisin ole sanottu:
mahdollisen valmisteluajan, tekemisajan ja apuajan (päivävakio + elpymisaika), jota on mm.
– päivittäinen siirtyminen,
– työkoneiden, työvälineiden, tarveaineiden yms. noutaminen ja palauttaminen,
– työohjeiden selvittäminen, ilmoitusten teko yms.,
– työpaikan, koneiden, välineiden yms. päivittäinen järjestely ja hoito,
– työn vaatima erikoissuojavaatetuksen pukeminen ja riisumi- nen,
– työhön kuuluva väistämätön työn luonteesta johtuva odotta- minen (ei kuitenkaan ns. häiriöajat) ja
– muut edellä mainittuja vastaavat ajat, jotka eivät sisälly pe- rus-aikaan eivätkä valmisteluaikaan,
– elpymisaika, jonka määrä riippuu työn rasittavuudesta. Työ- ehto-sopimuksessa mainitut kahvitauot ja muut henkilökoh- taiset apuajat, kuten henkilökohtaiset tarpeet ja peseytyminen erittäin likaisissa töissä, katsotaan elpymisajoiksi, jotka sisäl- tyvät kokonais-elpymisaikaan.
2 Käyttöönotto
Työehtosopimusosapuolet suosittelevat, että töissä joista on laa- dittu tässä liitteessä oleva osaurakkahinnasto, ensisijaisena palk-
kamuotona noudatettaisiin laaditun osaurakkahinnoittelun mukaista suorituspalkkausta.
Hinnoittelun käyttöönotosta on sovittava paikallisesti.
Urakkahinnoittelujen käyttöönoton edellyttämän koulutuksen ja tiedottamisen järjestämisessä korostetaan paikallista yhteistyötä työntekijäin ja työnantajan kesken. Sopijaosapuolet avustavat tar- vittaessa tiedottamisen ja kouluttamisen järjestämisessä.
3 Kokeilusopimus
Mikäli ei haluta sopia osaurakkahinnoittelun pysyvästä käytöstä, sopijaosapuolet suosittelevat, että kunnissa ja kuntayhtymissä solmitaan työnantajan ja KTV:n paikallisyhdistyksen tai tämän val- tuuttaman asianomaisen luottamusmiehen kesken osaurakkahin- noittelujen käyttöä koskeva kokeilusopimus, jota tehtäessä nouda- tetaan seuraavia periaatteita:
– määritellään kokeilun kohteet,
– määritellään kokeilun kesto työkokonaisuuden kannalta riittä- vän pitkäksi ajaksi ja
– määritellään kokeilun aikana maksettava takuupalkka (nykyi- nen kokonaistunti- tai aikapalkka), jota maksetaan mikäli se on osaurakkahinnoittelun mukaista palkkaa korkeampi.
4 Mitoittaminen
Useimmat hinnoittelut edellyttävät työkohteiden ennakkomitoitusta ja luokitusta, jotka tehdään asianomaisten työntekijäin luottamus- miehen ja työnantajan edustajan kesken. Mitoitus/luokitus tehdään työnjohtajapiireittäin tai koskemaan muita tarkoituksenmukaisia vastuualueita.
N
Ansio = KO + POR
Ansio = KO + PO
5 Urakkalaskenta Yksilöurakka Ryhmäurakka
KO = Yksilökohtainen työtunnilta maksettava kiinteä osa
PO = Hinnoittelusta saatava yhtä työntekijää koskeva palk- kio-osa
POR = Hinnoittelusta saatava kahdesta tai useammasta työnte- kijästä koostuvan työryhmän palkkio-osa
N = Ryhmän jäsenten lukumäärä (tuntimäärä sama)
6 Tavoiteansiot
Tavoiteansio on suorituspalkkaisessa työssä sen suuruinen ansio tuntia kohden, joka eri ammateissa paikallisesti keskitetysti sovi- taan seuraavissa rajoissa, ellei palkkataso edellytä erityisestä syystä toisin sopimista:
€/tunti | ||
Taso I | Sähköasentaja, muuntamoasen- taja | |
12,33–15,28 | ||
Xxxx XX | Xxxxxxxxx ammattimiehet, tie- höylän kuljettaja | |
11,05–13,64 | ||
Xxxx XXX | Xxxxxxxx sähköasentaja, kauha- kuormaajan ja kuorma-auton kuljettaja | |
10,61–12,43 | ||
Xxxx XX | Xxxxxxxx ammattimies, traktorin kuljettaja | |
10,14–11,85 | ||
Xxxx X | Täysin ammattitaitoinen puisto- työntekijä, seka- ja aputyöntekijä | |
9,41–10,98 | ||
Taso VI | Puisto- ja puutarhatyön- tekijä sekä työehtosopimuksen liitteen 2 IV pr mainitut työntekijät | |
8,60–10,02 |
7 Kiinteät osat
Työntekijälle työtuntia kohden maksettava kiinteä osa on suuruu- deltaan 65 % tavoiteansiosta (0,65 x tavoiteansio). Tasoryhmittelyn mukaisten kiinteiden osien minimi ja maksimi arvot ovat seuraavat:
€/tunti | |
Taso I | 8,02–9,93 |
Taso II | 7,18–8,87 |
Taso III | 6,89–8,08 |
Taso IV | 6,59–7,71 |
Taso V | 6,11–7,14 |
Taso VI | 5,59–6,51 |
8 Rahaksimuuntokertoimet
Työntekijälle maksettava työsuoritukseen perustuva palkkio-osa on suuruudeltaan 35 % tavoiteansiosta kun työntekijän työsuoritustaso on normaalin urakkajoutuisuuden mukainen. Palkkio-osan hinnoit- telu on ilmoitettu aikana (minuutteina), ansaittu aika on muutettava palkanmaksua varten euroiksi. Euroiksi muuttaminen tapahtuu ra- haksimuuntokertoimen (minuutin rahallinen arvo) avulla siten, että paikallisesti sovittu tavoiteansio kerrotaan luvulla 0.0058333 (0,35/60).
Tasoryhmittelyn mukaisten rahaksimuuntokertoimien minimi ja maksimi arvot ovat seuraavat:
€/min | |
Taso I | 0,0719–0,0891 |
Taso II | 0,0645–0,0808 |
Taso III | 0,0618–0,0725 |
Taso IV | 0,0592–0,0691 |
Taso V | 0,0549–0,0640 |
Taso VI | 0,0502–0,0584 |
9 Osaurakkahinnoittelut
Osaurakkahinnoittelut ilmenevät erikseen painetusta hinnoittelukir- jasta, joka on tämän liitteen osa.
Kaikki urakka-ajat on ilmoitettu minuutteina normaaliurakkajoutui- suustasossa.
Hinnoittelut on ryhmitelty pääjaottelun sisällä työkohtaisella nume- roinnilla. Mikäli hinnoittelu on laadittu paikallisesti eli vain yhdessä kohteessa, on työkohtaisen numeroinnin perässä *) merkki.
Pääjaottelu:
A Katujen kunnossapitotyöt B Katupuhtaanapitotyöt
C Puistotyöt
D Rakennusten peruskorjaustyöt
E Ilmajohtojen ja maakaapeleiden rakennustyöt F Katu- ja puistovalaisimien asennustyöt
G Muuntamoiden rakentamistyö
H Kunnallistekniikan rakentaminen I Vesilaitostyöt
J Kaupunkimittaukset