Ohjaavien ministeriöiden ja Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristö- keskuksen välinen tulossopimus vuosille 2024–2027

PIRKANMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS

0295 036 000 Kirjaamo

xxx.xxx-xxxxxx.xx PL 297, 33101 Tampere

Y-tunnus 2296962-1 xxxxxxxx.xxxxxxxxx@xxx-xxxxxx.xx

SISÄLLYS

1 Strategiset linjaukset 3

2 Yhteiskunnallinen vaikuttavuus 6

3 Tulostavoitteet 8

4 Voimavarojen hallinta 34

5 Voimassaolo, seuranta ja allekirjoitukset 35

Liitteet 36

1 Strategiset linjaukset‌

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset edistävät alueellista kehittämistä hoitamalla valtionhallin- non toimeenpano- ja kehittämistehtäviä alueilla.

ELY-keskusten tulostavoitteet perustuvat hallitusohjelmaan, valtion talousarvioon ja julkisen talouden suunnitelmaan, AVI-ELY -strategia-asiakirjaan ja eri hallinnonalojen strategioihin sekä ottavat huomi- oon hallituksen aluekehittämispäätöksen ja maakuntaohjelmien linjaukset. Lisäksi koko valtionhallin- toa koskevat muut strategiat, valtioneuvoston periaatepäätökset ym. keskeiset linjaavat dokumentit huomioidaan soveltuvin osin.

1.1 Hallitusohjelma

Valtion aluehallinnon uudistuksen tavoitteena on vahvistaa yhdenmukaista lupa- ja valvontakäytäntöä alueesta riippumatta ja sujuvoittaa lupaprosesseja. Kehittämisen pääperiaatteena on monialaisuus.

Ensisijaisesti tämä tarkoittaa lupa-, ohjaus- ja valvontatehtävien kokoamista uuteen perustettavaan monialaiseen virastoon, johon yhdistetään Valvira, Aluehallintovirastot sekä ELY-keskusten Y-vastuu- alueen tarkoituksenmukaiset tehtävät. Uudessa virastossa ympäristöön liittyvät lupa- ja valvontatehtä- vät muodostavat yhden yhtenäisen kokonaisuuden.

ELY-keskusten puitteissa järjestetyn hallinnon osalta lähtökohtana on monialainen valtion aluehal- linto, joka kootaan nykyistä vahvemmille alueille Elinvoimakeskuksiin. Uudistamisessa huomioidaan käynnissä oleva TE-uudistus. Elinvoimakeskukset ja niiden alueet muodostetaan nykyisten täyden palvelun ELY-keskusten pohjalta mahdollistaen tarvittaessa korkeamman toimipistemäärän. Elinvoi- makeskusten määrää voidaan kasvattaa enintään yhdellä elinvoimakeskuksella palveluiden turvaa- miseksi molemmilla kansalliskielillä. Edelleen mahdollistetaan elinvoimakeskusten erikoistuminen ja keskinäinen työnjako.

Valtion aluehallinnon uudistamisen osalta valmistelu tehdään niin, että uuden mallin mukaan järjes- tetty valtion aluehallinto käynnistää toimintansa lähtökohtaisesti vuoden 2025, mutta viimeistään vuo- den 2026 alusta. Varmistetaan, ettei muutosvaihe vaaranna käynnissä olevien prosessien sujuvuutta. Uudistamisessa huomioidaan valtionhallinnon tuottavuusohjelma ja toimintamenojen sopeutustarve.

1.2 Aluehallintovirastojen ja ELY-keskusten strategia-asiakirja

Aluehallintovirastojen ja ELY-keskusten strategia ja toimintaympäristö 2024-2027 on määritelty virastojen yhtei- sessä strategia-asiakirjassa: ”Kestävää tulevaisuutta tekemässä – yhdessä ja lähellä”:

<.. image(Aluehallintovirastojen ja ELY-keskusten strategiset painopisteet ja tavoitteet vuosille 2024 - 2027 Kuvassa on kuvattu aluehallintovirastojen ja ELY-keskusten yhteisen strategia-asiakirjan mukaiset strategiset painopisteet ja tavoitteet vuosille 2024 - 2027. Lisäksi kuvaan on kuvattu myös strategia-asiakirjan mukaisesti toimintaympäristöä, jossa em. virastot toimivat.) removed ..>

Strategia-asiakirjassa on lisäksi kuvattu myös toimintaa koskevat arvot: asiakaslähtöisyys, asiantunti- juus ja yhteistyö.

1.3 Strategisten painopisteiden huomiointi ELY-keskuksen alueella

Pirkanmaan ELY-keskuksen ja ohjaavien tahojen välinen tulossopimus perustuu hallitusohjelmaan, AVI-ELY-strategia-asiakirjaan sekä eri hallinnonalojen strategioihin ja ottaa huomioon hallituksen aluekehittämispäätöksen ja maakuntaohjelman linjaukset. ELY-keskus toimii tiiviissä vuorovaikutuk- sessa kumppaniverkostojen kanssa toteuttaessaan strategisia painopisteitämme: lisätessämme alu- een elinvoimaa, toteuttaessamme kestävää ja puhdasta siirtymää, edistäessämme varautumista ja kokonaisturvallisuutta sekä turvatessamme hyvinvointia ja yhdenvertaisuutta. ELY-keskus edistää myös muita valtionhallinnon yhteisiä teemoja: digitalisaatiota, tietojohtamista, yhdenvertaisuutta, tasa- arvoa sekä syrjimättömyyttä. Olemme aktiivisesti mukana valtion aluehallinnon uudistushankkeessa ja varaudumme uusien virastojen käynnistymiseen vuoden 2026 alusta lähtien.

Pirkanmaan maakuntaohjelman (2022-2025) sisältämän älykkään erikoistumisen sisältökärjiksi on tunnistettu vastuullisesti uudistuva teollisuus ja hallittu kestävyysmurros, älykkäät ja kestävät yhdys- kunnat, hyvinvoinnin teknologiat ja palvelut sekä kulttuuri ja digitaalinen elämystalous. Nämä kärjet ovat tunnistettavissa myös Pirkanmaan ELY-keskuksen tulossopimuksessa ja tulostavoitteissa. Väes- tökehitys Pirkanmaalla on ollut vahvaa: maakunta on kasvanut viimeisen kymmenen vuoden aikana noin 35 000 hengellä. Väestö on pitkästi ja laajasti koulutettua, mikä tukee Pirkanmaan kykyä

uudistua. Valmistavan teollisuuden painoarvo on edelleen merkittävä. Vaikka Pirkanmaa on vanhas- taan suurten yritysten maakunta, ovat pk-yrityskentän kasvu ja yrittäjyys vahvistuneet. Tutkimus- ja kehittämistoiminnan menot ovat edelleen korkealla tasolla, 4,0 % BKT:sta. Myös luovat alat ovat Pir- kanmaalla merkittävä toimiala. Pirkanmaalla on myös vahvoja alkutuotannon alueita, joilla edelleen uskotaan maaseutuelinkeinojen tulevaisuuteen.

Edistämme Pirkanmaan maakunnan elinvoimaa ja talouskasvua panostamalla työmarkkinoiden toimi- vuuden ja yritysten kilpailukyvyn parantamiseen sekä pk-yritysten viennin kasvattamiseen. ELY- keskus on tukemassa muiden toimijoiden kanssa maahan muuttavien kotoutumista. EU- rakennerahoituksella tuetaan työllisyydenhoidon ja yritysten kilpailukyvyn tavoitteita Maaseuturahas- ton toimilla panostetaan erityisesti maatilojen ja maaseudun yritysten investointiaktiivisuuden lisäänty- miseen ja kilpailukyvyn parantumiseen.

Luomme turvallista ja viihtyisää elinympäristöä. Hyvä asuin- ja elinympäristö muodostuu toimivasta yhdyskuntarakenteesta, turvallisesta ja sujuvasta liikennejärjestelmästä sekä monimuotoisesta ja puh- taasta luonnosta. ELY-keskus luo kestävää yhdyskuntarakennetta valtakunnallisten alueidenkäyttöta- voitteiden ja maakunnan tavoitteiden mukaisesti ja osallistuu aktiivisesti kestävän siirtymän edistämi- seen ja luo edellytyksiä luonnon monimuotoisuuden säilymiselle.

Pirkanmaa on valtakunnallinen liikenteen keskus ja sisäisen sekä ulkoisen liikenteellisen saavutetta- vuuden ylläpito on maakunnalle keskeistä. Tiestön päivittäisellä hoidolla ja ylläpidolla varmistetaan kuljetusten turvallisuus ja toimintavarmuus – kuitenkaan välttämättömiä parantamisinvestointeja unoh- tamatta. Toimiva tieliikenne ja liikenneympäristö ja tehokkaat joukkoliikenne- ja kuljetusratkaisut tar- koittavat vähemmän liikennekuolemia ja vähemmän päästöjä. Liikenneinfran korjausvelkaa tulisi ku- roa kiinni tehokkaasti jo huoltovarmuudenkin näkökulmasta.

Pirkanmaan ELY-keskukseen on keskitetty useita valtakunnallisia tehtäviä, joten virastomme on kes- keisessä roolissa myös valtakunnallisesti. Liikenteen lupapalvelujen sekä liikenteen ja ympäristöasioi- den asiakaspalvelujen kehittämisessä painotetaan strategian mukaisesti digitalisaatiota ja sujuvia pro- sesseja sekä hyvää asiakaskokemusta. Samalla toteutetaan konkreettisesti strategian asiakaslähtöi- syyden, asiantuntijuuden ja yhteistyön arvoja. Valtakunnallinen jätehuollon tuottajavastuuvalvonta tu- kee EU-tasoisten ympäristötavoitteiden saavuttamista sekä luonnonvarojen ja kriittisten materiaalien resurssitehokasta käyttöä. Pirkanmaan ELY-keskus selvittää ja puhdistaa valtakunnallisesti pilaantu- neita alueita riskiperusteisesti, kestävästi ja kustannustehokkaasti sekä toteuttaa koko toimialaa hyö- dyttäviä kehittämishankkeita. Pirkanmaan ELY-keskuksen ilmastoerikoistumisella vahvistetaan alue- hallinnon ilmastovaikuttavuutta edistämällä erityisesti Keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman (KAISU) toimeenpanoa. Toimimme aktiivisesti oman alueemme ja kansallisissa ilmasto-yhteistyöver- kostoissa, koordinoimme valtakunnallista ELY-ilmastoasiantuntijaverkostoa sekä tarjoamme asiantun- tijatukea kaikille ELY-keskuksille.

Turvallisuustilanne on muuttunut voimakkaasti parin viimeisen vuoden aikana. Tiivistämme laaja- alaista yhteistyötä ohjaavien tahojen, Huoltovarmuuskeskuksen sekä muiden viranomaisten kanssa. Varaudumme hoitamaan lakisääteiset tehtävämme kaikissa turvallisuustilanteissa, minkä lisäksi kehi- tämme valmiuksiamme hoitaa valmiuslaissa meille asetetut erityistehtävät poikkeustilanteissa. Sivii- liyhteiskunnan palveluiden toimivuus häiriötilanteissa tulee varmistaa myös hallinnon uudistushank- keissa.

Pirkanmaan ELY-keskuksessa noudatetaan hyvää henkilöstöpolitiikkaa. Organisaatiota johdetaan ak- tiivisella viestinnällä ja avoimella henkilöstövuorovaikutuksella. Vaikka tuleva aluehallinnon uudistus haastaakin resurssejamme, huolehdimme myös muutosvaiheessa tehtäviemme häiriöttömästä hoi- dosta ja asiakaspalvelusta sekä keskustelemme uudistuksen valmistelusta alueen erilaisilla yhteistyö- foorumeilla.

2 Yhteiskunnallinen vaikuttavuus‌

ELY-keskukset toteuttavat osaltaan seuraavia talousarviossa 2024 pääluokkatasolla asetettuja vaikut- tavuustavoitteita (suluissa ministeriö, jonka pääluokassa tavoite on asetettu):

<.. image(ELY-keskuksia koskevat yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteet (TAE) Kuvassa on lueteltu eri ministeriöiden vuoden 2024 talousarvioon asettamat yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteet siltä osin kuin ne koskevat ELY-keskuksia.) removed ..>

Yhteiskunnallisten vaikuttavuustavoitteiden saavuttamista osaltaan tukevat ELY-keskusten tulossopi- muksen tulostavoitteet kootaan AVI ja ELY –strategian painopisteiden mukaisesti neljän ilmiölähtöi- sen ylätason tavoitteen alle. Nämä ylätason tavoitteet vuosille 2024-2027 ovat seuraavat:

1. Lisäämme elinvoimaa

2. Toteutamme kestävää ja puhdasta siirtymää

3. Edistämme varautumista ja kokonaisturvallisuutta

4. Turvaamme hyvinvointia ja yhdenvertaisuutta

Tulostavoitekokonaisuudet viedään soveltuvin osin AVI ja ELY –strategian tavoitteiden mukaisten vä- liotsikoiden alle. Henkilöstöä, digitalisaatiota ja muuta virastojen oman toiminnan kehittämistä koskeva tavoitteisto on pääasiassa koottu omiin kokonaisuuksiinsa lukuihin kolme ja neljä.

ELY-keskukset hyödyntävät aktiivisesti sekä virastokokonaisuuden eri tehtäväalueiden, että ELY- keskusten keskinäisiä yhteistyömahdollisuuksia tässä tulossopimuksessa määriteltyjen tavoitteiden saavuttamiseksi. ELY-keskukset toimivat tiiviissä vuorovaikutuksessa ja yhteistyössä keskenään sekä valtakunnallisten ja alueellisten kumppaniverkostojen kanssa edistäessään alueen elinvoimaa, kestä- vää kasvua, puhdasta siirtymää sekä varautumista ja kokonaisturvallisuutta. Toiminnot edistävät myös hyvinvointia ja yhdenvertaisuutta.

ELY-keskukset ja KEHA-keskus edistävät yhteistyössä keskenään sekä tulosohjausta koordinoivan ministeriön kanssa yhteisen digitaalisuuden edistämisen päämäärän ja palvelulupauksen toteutta- mista: ”Tuotetut digitaaliset palvelut ovat turvallisia, luotettavia, yhteen toimivia, asiakaslähtöisiä ja prosesseja sujuvoittavia”.

ELY-keskukset ja KEHA-keskus edistävät yhteistyössä keskenään sekä tulosohjausta koordinoivan ministeriön kanssa tietojohtamisen tavoitetilan toteutumista. ”Tietojohtamisen tavoitteena on tiedon järjestelmällinen hyödyntäminen valmistelussa, päätöksenteossa ja toimeenpanossa.”

ELY-keskukset toimeenpanevat osaltaan Suomen kestävän kasvun ohjelmaa varmistaen ohjelman toimeenpanon tuloksellisuuden ja lainmukaisuuden RRF-toimeenpanon edellyttämillä tukiviranomai- sen vastuilla, joista säädetään laissa EU:n elpymis- ja palautumistukivälineen hallinnoinnista, valvon- nasta ja tarkastuksesta (537/2022).

Työllisyyteen, työelämän laatuun, yritysten kansainvälistymiseen, koulutus- ja osaamistason nostami- seen, ennakointiin sekä osittain myös maahanmuuttoon ja kotouttamiseen liittyvä tavoitteisto arvioi- daan ELY-keskusten osalta uudelleen TE24 –lakiuudistuksen voimaantulon lähestyessä syksyllä 2024 ja työllisyyspalveluiden siirtyessä kuntien muodostamien työllisyysalueiden hoidettavaksi.

3 Tulostavoitteet‌

Tässä luvussa esitellään ELY-keskuksen tulostavoitteet. Tulostavoitekokonaisuudet on soveltuvin osin viety AVI ja ELY –strategian tavoitteiden mukaisten väliotsikoiden alle. Tulostavoitteiden toteutumista seurataan puolivuo- sittain liikennevalomallia hyödyntäen (kts. tarkemmin luku 5). Lisäksi tulossopimuksen liitteessä 1 (Täydentävät seurantamittarit) on mainittu ne mittarit, joiden kehitystä seurataan tulostavoitteiden toteutumisen seurannan yhteydessä.

3.1 Lisäämme elinvoimaa

Uudistuva, kasvava, monipuolistuva ja kansainvälistyvä elinkeinotoiminta

Työllistyminen on nopeutunut ja rakennetyöttömyys pienentynyt
2024	Rakennetyöttömyys vähenee ehkäisemällä työttömien työnhakijoiden virtaa pitkä- aikaistyöttömyyteen. Parhaiten se onnistuu laadukkaalla työnvälityksellä, tunnista- malla asiakkaiden palvelutarpeet sekä palvelutarpeet huomioivien valmennus- ja muiden TE-palvelujen avulla. Rakennetyöttömyyden vähentämisessä korostuu asiantuntijatyön merkitys. Pirkanmaan TE-toimisto panostaa työnvälitykseen ja työnhakijoiden osaamisen tunnistamiseen. Työnhakijoiden palvelutarpeet tunnistetaan tehokkaasti ja heidät ohjataan nopeasti joko TE-hallinnon tai muihin palveluihin. Heikossa työmarkkina- asemassa ja työvoiman ulkopuolella olevien työllistymistä edistetään palvelutar- peet tunnistavien valmennuspalvelujen avulla. TE-toimisto huomioi toiminnassaan asiakaskuntansa erityisesti mm. työstä-työhön siirtymisillä ja keskittyy nimen- omaan alkupalveluun sekä virtaaman estoon yli 3 kuukauden työttömyyteen ja tu- kee samalla pitkäaikaistyöttömyyden ehkäisyä. Pirkanmaan kuntakokeilu panostaa toiminnassaan henkilökohtaiseen palveluun hyödyntäen monipuolisesti sekä TE-hallinnon että kunnan omia palveluja. Työlli- syyspoliittisen avustuksen alasajo ja hankkeiden päättyminen 30.9.2024 vaikeuttaa merkittävästi rakennetyöttömien työllistymistä jo tänä vuonna ja erityisesti vuonna 2025 ja siitä eteenpäin. Tämä tekee myös tavoitetason saavuttamisen haasta- vaksi, sillä Pirkanmaan rakennetyöttömistä noin 80% on kuntakokeilun asiakkaita. TE-toimiston mahdollisuudet vaikuttaa tavoitteen toteutumiseen ovat rajalliset.
Rakennetyöttömien määrä on laskenut
2024	Rakennetyöttömien määrän vuosikeskiarvo 11 900 henkilöä.
Alueen yritysten kasvua ja työllistämisen edellytyksiä on vahvistettu
2024	ELY-keskus edistää CAP-suunnitelman ja maaseuturahaston keinoin uusien yritys- ten syntymistä ja maaseudun työllisyyden lisääntymistä neuvonnalla, yritysten käynnistys- ja kehittämistuilla ja investointituilla. Tukia kohdennetaan kasvuhakui- sille ja toimintaansa uudistaville yrityksille erityisesti harvaan asutulle ja ydinmaa- seudulle. Maatilayrityksille on tarjolla maatilojen investointituki ja tilanpidon aloitta- jille nuorten viljelijöiden aloitustuki. ELY-keskus tunnistaa oman alueensa luovan alan ja kulttuurin elinvoimatekijät ja liiketoiminta-alueet, kuten esimerkiksi tapahtuma-alaan liittyvät kulttuurimatkailun mahdollisuudet sekä kulttuuripalveluiden tuottamat arvonlisävaikutukset, erityisesti liiketoimintana toimivat toimijat. Tämän jälkeen ELY-keskus määrittelee toteutetta- vat kehittämistoimenpiteet alueellaan. ELY-keskus ottaa huomioon taiteen ja kulttuurin osallistavan käytön mahdollisuu- det kotouttamisen kentällä. Team Finland -yhteistyöllä rakennetaan pitkäjänteisesti, eri palveluja käyttäen, yri- tysten kasvua, jonka avulla on mahdollista parantaa myös työllisyyttä. Ensisijai- sesti tavoitellaan työn tuottavuuden parantumista ja siihen sopii ELY-keskuksen osalta yhteishankintakoulutus.

	Erilaisilla lisärahoituksilla (mm. RRF) on ollut merkittävä vaikutus 2023 ja sitä kautta saatu lisää tukea mm. investointeihin. Taustatekijänä tavoitteen osalta on huomattava, että vuoden 2024 alusta lähtien käytettävissä ei enää ole yrityksen kehittämispalveluita, joka on ollut määrällisesti- kin merkittävä ELYjen instrumentti pk-yritysten kehittämistyön alkuvaiheeseen. ELY-keskuksen rahoittamissa hankkeissa syntyvä liikevaihdon kasvu yrityksissä, liikevaihtokerroin (arvio), tavoitetasot: Yrityksen kehittämisavustus (RR-ELYt): Maaseutuyritysrahoitus: 15 (34 kpl, tuki 3 M€)
2025	ELY-keskus tunnistaa oman alueensa luovan alan ja kulttuurin elinvoimatekijät ja liiketoiminta-alueet, kuten esimerkiksi tapahtuma-alaan liittyvät kulttuurimatkailun mahdollisuudet sekä kulttuuripalveluiden tuottamat arvonlisävaikutukset, erityisesti liiketoimintana toimivat toimijat. Tämän jälkeen ELY-keskus määrittelee toteutetta- vat kehittämistoimenpiteet alueellaan. ELY-keskus ottaa huomioon taiteen ja kulttuurin osallistavan käytön mahdollisuu- det kotouttamisen kentällä. Tavoitetasot: Yrityksen kehittämisavustus (RR-ELYt): Maaseutuyritysrahoitus: 15 (39 kpl, 3,5 M€)
2026	ELY-keskus tunnistaa oman alueensa luovan alan ja kulttuurin elinvoimatekijät ja liiketoiminta-alueet, kuten esimerkiksi tapahtuma-alaan liittyvät kulttuurimatkailun mahdollisuudet sekä kulttuuripalveluiden tuottamat arvonlisävaikutukset, erityisesti liiketoimintana toimivat toimijat. Tämän jälkeen ELY-keskus määrittelee toteutetta- vat kehittämistoimenpiteet alueellaan. ELY-keskus ottaa huomioon taiteen ja kulttuurin osallistavan käytön mahdollisuu- det kotouttamisen kentällä. Tavoitetasot: Yrityksen kehittämisavustus (RR-ELYt): Maaseutuyritysrahoitus: 15 (43 kpl, 3,9 M€)
2027	ELY-keskus tunnistaa oman alueensa luovan alan ja kulttuurin elinvoimatekijät ja liiketoiminta-alueet, kuten esimerkiksi tapahtuma-alaan liittyvät kulttuurimatkailun mahdollisuudet sekä kulttuuripalveluiden tuottamat arvonlisävaikutukset, erityisesti liiketoimintana toimivat toimijat. Tämän jälkeen ELY-keskus määrittelee toteutetta- vat kehittämistoimenpiteet alueellaan. ELY-keskus ottaa huomioon taiteen ja kulttuurin osallistavan käytön mahdollisuu- det kotouttamisen kentällä. Tavoitetasot: Yrityksen kehittämisavustus (RR-ELYt): Maaseutuyritysrahoitus: 15 (44 kpl, 4 M€)
Alueiden elinkeinorakenne on monipuolistunut (maaseudut, saaristot, kaupungit)
2024	Maaseutualueiden yritysrakenteen kehittymistä ja monipuolistumista sekä yritysten kilpailukyvyn parantumista edistetään CAP-suunnitelman mukaisilla toimenpiteillä. Tavoitetaso: kehitettyjen maaseutuyritysten ja biotalousyritysten lukumäärä 34
2025	Tavoitetaso: kehitettyjen maaseutuyritysten ja biotalousyritysten lukumäärä 39
2026	Tavoitetaso: kehitettyjen maaseutuyritysten ja biotalousyritysten lukumäärä 43
2027	Tavoitetaso: kehitettyjen maaseutuyritysten ja biotalousyritysten lukumäärä 44
TF-kansainvälistymispalveluihin (ml. kansainväliset rekrytointipalvelut) aktivoitujen ja osuviin kan- sainvälistymispalveluihin ohjattujen yritysten määrä kasvaa
2024	Liidit muille TF-toimijoille 45 kpl ja kv-neuvontatapahtumat KasvuCRM:ssä 100.

	Tavoitetaso: tarkistetaan vuosittain ja sovitetaan yhteen Team Finland -tavoitteiden kanssa. Erillisenä kulkee Ukrainan jälleenrakennus, jota hoidetaan keskitetysti Uk- rainaDeskin kautta
2025	Liidit muille TF-toimijoille 45 kpl ja kv-neuvontatapahtumat KasvuCRM:ssä 100.
2026	Liidit muille TF-toimijoille 45 kpl ja kv-neuvontatapahtumat KasvuCRM:ssä 100
2027	Liidit muille TF-toimijoille 45 kpl ja kv-neuvontatapahtumat KasvuCRM:ssä 100.
Kansainvälistä osaamista hyödyntämällä edistetään yritysten kasvua ja kansainvälistymistä
2024	Tiedotetaan Work in Finland -palveluista aktiivisesti alueen sidosryhmille ja kes- kustellaan muotoutuvien työvoimaviranomaisten kanssa palveluiden hyödyntämi- sestä, ylläpitäen samalla aktiivista kommunikointia KEHA:n WiF-toiminnon kanssa. Pirkanmaan ELY-keskus yhdessä Pirkanmaan TE-toimiston yritysasiantuntijoiden kanssa aktivoi yrityksiä hyödyntämään kansainvälisen rekrytoinnin palveluita siten, että kansainvälisten osaajien rekrytoinnin nähdään tukevan paitsi työvoiman saata- vuutta, mutta myös yritysten vientiä. Tuetaan vuonna 2023 alkaneiden lähtömaa- koulutusten menestyksekästä toteutusta ja edesautetaan saapuvien perheiden asettautumista alueelle. Koordinoidaan alueellista maahanmuuttoasiain toimikun- taa, jossa käsitellään alueellinen työlupalinjaus ja tiedotetaan alueen toimijoita työ- ja koulutusperustaisen maahanmuuton ajankohtaisista aiheista. Työperusteisille oleskeluluville asetetuissa käsittelyaikatavoitteissa pysytään (15 vuorokautta TE-toimiston osaratkaisun osalta).

Verkosto- ja kumppanuusyhteistyö on alueellisesti ja valtakunnallisesti vaikuttavaa

2024

Pirkanmaan ELY-keskuksessa tehdään vahvaa verkosto- ja kumppanuusyhteis- työtä sekä alueen että ELY-keskusten strategisten tavoitteiden saavuttamiseksi. ELY-keskus vetää ja koordinoi Pirkanmaan jatkuvan oppimisen ja Pirkanmaan elinikäisen ohjauksen verkostoja, jotka ovat toimineet alueella jo usean vuoden ajan. Lisäksi ELY-keskus toimii aktiivisesti ja tavoitteellisesti useissa valtakunnalli- sissa verkostoissa.

Jatkuvan oppimisen verkoston toiminta ja tavoitteet kytkeytyvät Pirkanmaan jatku- van oppimisen strategiaan, jonka toimeenpanoa Pirkanmaan ELY-keskus alueella tukee. Strategian jälkityöstönä käytiin alkuvuodesta 2022 johdon keskustelut, ja niistä tehtiin yhteenveto. Nämä dokumentit ohjaavat jatkuvan oppimisen verkosto- työtä. Tavoitteena on lisäksi vahvistaa alueen jatkuvan oppimisen ekosysteemin rakentumista, ja olla mukana luomassa uusia toimintamalleja ja pilotteja yhdessä ekosysteemitoimijoiden kanssa.

Pirkanmaan elinikäisen ohjauksen tavoitteet linkittyvät elinikäisen ohjauksen stra- tegiaan. Verkostossa toteutetaan strategian painopisteiden ja toimintasuunnitel- man mukaista toimintaa. Kehitetään alueen ohjausosaamista (esim. verkostota- paamiset), vahvistetaan toimijoiden välistä yhteistyötä (teemoitetut, kiertävät ko- koukset) ja lisätään ohjaustoimijoiden ennakointiosaamista. Vuonna 2024 on tar- koitus tehdä strategian päivitystyötä.

Pirkanmaan ELY-keskus vahvistaa yhdessä muun alueellisen verkoston kanssa luovien alojen ja taiteellisen työn toimijoiden ja yrityselämän yhteistyötä ja tukee näin työn tekemisen edellytysten parantumista ja työllisyyden kasvua. Pirkanmaan ELY-keskus, Pirkanmaan liitto ja Taiteen edistämiskeskuksen Tampereen toimi- piste ovat perustaneet yhteisvoimin vuonna 2014 Kulttuurivoorumin. Pirkanmaan Kulttuurivoorumin tavoitteena on alueen ammattitaiteilijoiden työmahdollisuuksien lisääminen ja heidän toimintaedellytystensä vahvistaminen. Toiminnalla pyritään myös lisäämään pirkanmaalaisten kuntien elinvoimaa. Tavoitteita edistetään yh- teistyössä Pirkanmaan ammattitaiteilijoiden, taiteilijajärjestöjen, aluekehittäjien, kuntien, yritysten sekä muiden toimijoiden kanssa. Kulttuurivoorumi järjestää ta- voitteiden tukemiseksi vuosittain tilaisuuksia, joihin kutsutaan keskeiset toimijat.

Työvoimabarometrilla tuotetaan ajankohtaista tietoa sekä ammatti- että toimiala- kohtaisista työvoima- ja osaamistarpeista lyhyellä aikavälillä. Tiedon hankintaan osallistetaan alueen ja toimialojen keskeisimmät asiantuntijat (TE-hallinto, työllisyy- den ja koulutuksen asiantuntijat kunnista, kaupungeista ja oppilaitoksista sekä työnantajan edustajat). Työvoimabarometrin tietoja hyödynnetään sekä valtakun- nallisen että alueellisen työvoimapolitiikan suunnittelussa ja kehittämisessä. Tiedot ovat tärkeitä valtiolle, TE-toimistoille, kunnille, kaupungeille, oppilaitoksille, työanta- jille sekä omaa urapolkuaan suunnitteleville.

Alueelliset kehitysnäkymät -julkaisun tavoitteena on luoda yleiskuva alueiden nyky- tilanteesta ja lähitulevaisuuden näkymistä sekä tuottaa tätä varten uutta tietoa ja näkökulmaa, ja toimia siten tukena lyhyen aikavälin alue-ennakoinnissa. Pirkan- maan ELY-keskus muodostaa yhdessä alueen muiden aluekehittäjien kanssa nä- kemyksen Pirkanmaan maakunnan elinkeinoelämän ja työmarkkinoiden nykytilasta sekä lähitulevaisuuden näkymistä. Alueellisten kehitysnäkymien verkostokeskuste- lut on yhdistetty Työvoimabarometrin tiedon hankinnassa käytäviin verkostotilai- suuksiin.

Pirkanmaan ELY-keskus on myös aktiivisesti mukana valtakunnallisissa verkos- toissa edellä mainittuihin kokonaisuuksiin liittyen, ja lisäksi kuulumme valtakunnalli- seen työelämän kehittämisen verkostoon.

Tarkennamme verkostotyön teemoja ja vaikuttavuutta, ja kehitämme verkostotyön mittareita yhdessä verkostojen kanssa.

2025

Verkosto- ja kumppanuusyhteistyö uusien työllisyysalueiden kanssa yhteensovite- taan ja sovitaan ”työnjaosta” ja verkostojen vetovastuusta. Pirkanmaan ELY- keskuksen rooli alueellisena verkostotoimijana säilyy vähintään yhtä vahvana kuin nykyään. Verkostojen koordinointia ja tavoitteita täsmennetään huomioiden uudet organisaatiorakenteet. Pirkanmaan ELY-keskus vastaa muun muassa Työvoima- barometrin sekä alueellisten kehitysnäkymien toteutuksesta. Tiedon keruu toteute- taan vahvana verkostotyönä ja työhön osallistetaan työllisyysalueiden työllisyyden ja koulutuksen asiantuntijat, oppilaitokset, elinkeinoelämän kehittäjät sekä työnan- tajan edustajat. ELY-keskus on aktiivisesti mukana myös muissa ennakoinnin pro- sesseissa alueella. Pirkanmaan jatkuvan oppimisen verkoston osalta tavoitteet lin- kittyvät vuonna 2022 luotuun Jatkuvan oppimisen strategiaan sekä johdon kanssa

käytyihin keskusteluihin ja niistä tehtyyn yhteenvetoon. Pirkanmaan ELY-keskus toimii aktiivisena jäsenenä myös valtakunnallisissa verkostoissa.

2026

Vahvaa verkosto- ja kumppanuusyhteistyötä jatketaan huomioiden tulevien Elinvoi- makeskusten lopulliset tehtävät sekä toiminta-alueet. Elinvoimakeskus vastaa muun muassa Työvoimabarometrin sekä alueellisten kehitysnäkymien toteutuk- sesta. Tiedon keruu toteutetaan vahvana verkostotyönä ja työhön osallistetaan työllisyysalueiden työllisyyden ja koulutuksen asiantuntijat, oppilaitokset, elinkei- noelämän kehittäjät sekä työnantajan edustajat. Elinvoimakeskus on aktiivisesti mukana myös muissa ennakoinnin prosesseissa alueella Pirkanmaan jatkuvan op- pimisen verkoston osalta tavoitteet linkittyvät vuonna 2022 luotuun Jatkuvan oppi- misen strategiaan sekä johdon kanssa käytyihin keskusteluihin ja niistä tehtyyn yh-

teenvetoon. Elinvoimakeskus toimii aktiivisena jäsenenä myös valtakunnallisissa verkostoissa.

2027

Elinvoimakeskus toimii aktiivisena jäsenenä myös valtakunnallisissa verkostoissa.

Pirkanmaan ELY-keskuksessa tehdään verkosto- ja kumppanuusyhteistyötä laajasti ja kaikilla ELY-keskuksen toimialoilla. Yllä oleva tavoitekirjaus on kirjoitettu Pirkanmaan ELY-keskuksen E-vastuualueen näkökulmasta ja TEM:n ja OKM:n toimialan lähtökohdista.

Kasvavat tutkimus-, kehitys- ja innovaatiopanostukset kaikilla alueilla

TKI–toimintaan liittyvä yritysten, korkeakoulujen ja muiden innovaatiotoimijoiden välinen yhteistyö on vahvistunut
2024	Tavoitteissa sovitetaan yhteen Team Finland -toimijoiden (Business Finlandin ja Finnveran) palvelut, koska ELY-keskuksen rahoitus on erittäin pieni suhteessa yri- tyskantaan. Parannusta rahoitukseen voisi tulla uuden valtakunnallisen TKI- rahoitussuunnitelman kautta. Pitkäjänteistä yhteistyötä innovaatiotoimijoiden välillä heikentää projektimuotoinen rahoitus. Tavoite on, että Pirkanmaan osuus on vä- hintään 10% valtakunnan tasosta. EU-rahoitusta ei ole onnistuttu saamaan yhtä hyvin kuin aiemmin ja siinä on tuo sama tavoite 10% osuus kokonaispotista.
2025	Tavoitetaso: Sama 10 %:n osuus, ks. yllä.
2026	Tavoitetaso: Sama 10 %:n osuus, ks. yllä.
2027	Tavoitetaso: Sama 10 %:n osuus, ks. yllä.
T&K-toimia sisältävien hankkeiden osuus (%) rahoitusta saaneista yritysten kehittämishankkeista on kasvanut
2024	Tavoitetaso: (RR-ELY-keskuksen (KES ELY) tavoite)
2025	Tavoitetaso: (RR-ELY-keskuksen (KES ELY) tavoite)
2026	Tavoitetaso: (RR-ELY-keskuksen (KES ELY) tavoite)
2027	Tavoitetaso: (RR-ELY-keskuksen (KES ELY) tavoite)
T&K-toimiin aktivoitujen ja ohjattujen yritysten määrä on kasvanut
2024	45 kpl, tavoite tarkentuu vuosittain Team Finland -tavoitteiden kautta
2025	50 kpl, tavoite tarkentuu vuosittain Team Finland -tavoitteiden kautta
2026	55 kpl, tavoite tarkentuu vuosittain Team Finland -tavoitteiden kautta
2027	60 kpl, tavoite tarkentuu vuosittain Team Finland -tavoitteiden kautta

Finnvera suuntaa tki-lainarahoitusta vihreään siirtymään ja digitalisuuteen. Ukrainan jälleenrakennuksessa pal- velun tulee nojata Team Finland -palvelupolkuun ja käytännössä näkyvä osa on UkrainaDesk.

Nouseva sekä talouden uudistumista, työllisyyttä ja hyvinvointia edistävä väestön koulutus ja osaamistaso

Koulutustarjonta vastaa paremmin elinkeinoelämän ja jatkuvan oppimisen tarpeisiin

2024

Koulutusta kohdennetaan erityisesti pohjautuen yritysten laadullisten ja määrällis- ten työvoimatarpeiden kartoitukseen sekä työn murroksen, toimialojen ja osaamis- tarpeiden ennakoinnin pohjalta. ELY-keskus ja TE-toimisto suuntaavat palveluja yksittäisistä toimista palvelukokonaisuuksiin (palvelupolkujen ja -kokonaisuuksien rakentaminen), jossa osaamisen kehittäminen nähdään osana eri palveluja (opin- nollistaminen, työkokeilut, palkkatuki, työelämäläheisen koulutuksen toteuttami- nen). Osaamisen kehittämisessä nähdään merkittävänä myös proaktiivinen toi- minta yrityksissä (muutosten ennakointi, jatkuvan oppimisen mahdollistaminen).

Yhtenä tavoitteena on työmarkkinoiden kohtaanto-ongelman väheneminen (myös ESR-rahoituksen toimenpitein). Vahvistetaan oppilaitosten keskinäisiä yhteyksiä, mutta myös näiden yhteistyötä sekä yritysten että yrittäjäjärjestöjen kanssa. Pir- kanmaan ELY-keskuksen monipuolinen ja vaikuttava verkosto- ja kumppanuusyh-

teistyö on keskeinen läpileikkaava teema kaikessa toiminnassa.

Saavutettavat ja hyvin saatavilla olevat palvelut

ELY-keskukset ovat edistäneet parempien tietoliikenneyhteyksien saatavuutta
2024	Tavoitetaso: Maaseuturahaston laajakaistainvestoinnit 1 kpl
2025	Tavoitetaso: Maaseuturahaston laajakaistainvestoinnit 4 kpl
2026	Tavoitetaso: Maaseuturahaston laajakaistainvestoinnit 3 kpl
2027	Tavoitetaso: Maaseuturahaston laajakaistainvestoinnit 3 kpl

Kuntien työvoimapalveluita hyvin tukeva valtion aluehallinto

Alueelliset yhteistyö- ja seurantakeskustelut tukevat työllisyysalueiden toimintaa sujuvassa yhteis- työssä

2024

ELY-keskukset yhteistyössä KEHA-keskuksen kanssa ovat luoneet keskinäiset yh- teistyön toimintamallit keskusteluista sopimiselle ja keskusteluihin liittyvän tiedon tuottamiselle

2025

Toimintamallin toimivuutta on testattu vuoden 2025 aluekeskustelujen järjestämi- sessä. Tämän pohjalta havaitut jatkokehittämistarpeet on otettu tarkasteluun mallin

jatkokehitystyössä.

Uuden asiakaspalvelumallin (POMA) toimeenpano tehostuu

2024

TE-toimisto pyrkii osaltaan edistämään nopeaa asiakaspalvelumallin mukaista pal- veluprosessin käynnistymistä ja POMA-mallin toteumaa alkuhaastattelujen tekemi- sestä viiden arkipäivän kuluessa työnhaun alkamisesta. Tavoitetasoon pääsemi- nen tunnistetaan haasteelliseksi huomioiden tämänhetkinen työmarkkinatilanne ja TE-toimiston asiakasrakenne. Erityisesti kotoutuja-asiakkaiden ja lyhytkestoisesti lomautettuna tai työttömänä työnhakijaksi ilmoittautuneiden työnhakijoiden, kuten opetusalan henkilöstön, osalta nähdään tavoitteen saavuttaminen haasteelliseksi. POMA-mallin kevennykset astuvat voimaan vasta 1.9.2024.

POMA-mallin mukaisen palveluprosessin nopea käynnistyminen toteutuu, kun TE- toimisto järjestää asiakkaalle alkuhaastattelun viiden arkipäivän kuluessa työnhaun alkamisesta. Tavoitteen toteutumista seurataan alkuhaastattelun järjestämiseen kuluneiden arkipäivien mediaanina ja tavoitteen seurantamittari lasketaan vain nii- den asiakkaiden perusteella, joille tulee julkisen työvoima- ja yrityspalvelulain mu- kaan järjestää alkuhaastattelu.

Tavoitteen toteutumisen seurantaan ei ole ollut vuodelle 2023 käytössä seuranta- työkalua, joten tavoitteen saavuttamista on tähän mennessä ollut haasteellista seurata.

Kokonaiskestävä, kilpailukykyinen ja häiriöitä sietävä ruokajärjestelmä

Maatilat hyödyntävät CAP-työkaluja toimintansa uudistamiseksi

2024

ELY-keskus edistää kokonaiskestävän ruokajärjestelmän huoltovarmuuden ja kil- pailukyvyn paranemista, turvallisen ja ravitsevan ruoan riittävyyttä, maatalouden rakenteen kehittymistä, tuottavuuden paranemista ja elintarvikeomavaraisuusas- teen säilymistä korkeana panostamalla osaamiseen ja kehittämistoimien aktivoitu-

miseen. Numeerinen tavoite on valtakunnallisen prosenttiosuustavoitteen mukai- nen vuoden 2020 tilalukumäärään (3633 kpl) nähden. Tavoite 3,02 %.

2025

nen vuoden 2020 tilalukumäärään (3633 kpl) nähden. Tavoite 5,32 %.

2026

nen vuoden 2020 tilalukumäärään (3633 kpl) nähden. Tavoite 6,14 %.

2027

miseen. Numeerinen tavoite on valtakunnallisen prosenttiosuustavoitteen mukai- nen vuoden 2020 tilalukumäärään (3633 kpl) nähden. Tavoite 6,57 %.

Kestävää kasvua ja saavutettavuutta tukeva liikennejärjestelmä

Väylänpidon toimenpiteet on kohdistettu asiakastarpeiden ja vaikuttavuuden perusteella. Alemman tieverkon käytettävyys turvataan ja kuntoa on parannettu yksittäisillä kriittisimmillä osuuksilla
2024	Tunnemme asiakkaidemme ja sidosryhmiemme tarpeet, keräämme aktiivisesti pa- lautetta ja hyödynnämme sitä laajasti väylänpidossa. ELY-keskuksen tienpidon prosessit tukevat tehokasta ja vaikuttavaa tienpitoa. Päätieverkon palvelutaso on hyvä ja alemmalla tieverkolla palvelutaso sovitetaan tien liikenteelliseen merkitykseen huomioiden elinkeinoelämän ja muiden asiakas- ryhmien tarpeet. Päivittäisellä hoidolla ja korjauksilla varmistetaan saavutettavuus ja tieverkon lii- kennöitävyys. Toimenpiteet kohdistetaan Väyläviraston toimintalinjojen mukaisesti, alemmalla tieverkolla korjaustoimenpiteet ovat pääasiassa yksittäisiä korjauksia.
2025	Tunnemme asiakkaidemme ja sidosryhmiemme tarpeet, keräämme aktiivisesti pa- lautetta ja hyödynnämme sitä laajasti väylänpidossa. ELY-keskuksen tienpidon prosessit tukevat tehokasta ja vaikuttavaa tienpitoa. Päätieverkon palvelutaso on hyvä ja alemmalla tieverkolla palvelutaso sovitetaan tien liikenteelliseen merkitykseen huomioiden elinkeinoelämän ja muiden asiakas- ryhmien tarpeet. Päivittäisellä hoidolla ja korjauksilla varmistetaan saavutettavuus ja tieverkon lii- kennöitävyys. Toimenpiteet kohdistetaan Väyläviraston toimintalinjojen mukaisesti, alemmalla tieverkolla korjaustoimenpiteet ovat pääasiassa yksittäisiä korjauksia.
2026	Tunnemme asiakkaidemme ja sidosryhmiemme tarpeet, keräämme aktiivisesti pa- lautetta ja hyödynnämme sitä laajasti väylänpidossa. ELY-keskuksen tienpidon prosessit tukevat tehokasta ja vaikuttavaa tienpitoa. Päätieverkon palvelutaso on hyvä ja alemmalla tieverkolla palvelutaso sovitetaan tien liikenteelliseen merkitykseen huomioiden elinkeinoelämän ja muiden asiakas- ryhmien tarpeet. Päivittäisellä hoidolla ja korjauksilla varmistetaan saavutettavuus ja tieverkon lii- kennöitävyys. Toimenpiteet kohdistetaan Väyläviraston toimintalinjojen mukaisesti, alemmalla tieverkolla korjaustoimenpiteet ovat pääasiassa yksittäisiä korjauksia.
2027	Tunnemme asiakkaidemme ja sidosryhmiemme tarpeet, keräämme aktiivisesti pa- lautetta ja hyödynnämme sitä laajasti väylänpidossa. ELY-keskuksen tienpidon prosessit tukevat tehokasta ja vaikuttavaa tienpitoa. Päätieverkon palvelutaso on hyvä ja alemmalla tieverkolla palvelutaso sovitetaan tien liikenteelliseen merkitykseen huomioiden elinkeinoelämän ja muiden asiakas- ryhmien tarpeet. Päivittäisellä hoidolla ja korjauksilla varmistetaan saavutettavuus ja tieverkon lii- kennöitävyys. Toimenpiteet kohdistetaan Väyläviraston toimintalinjojen mukaisesti, alemmalla tieverkolla korjaustoimenpiteet ovat pääasiassa yksittäisiä korjauksia.
Tienkäyttäjien tyytyväisyys maanteiden kuntoon kesäkaudella on kasvanut
2024	Tavoitetaso 2,8
2025	Tavoitetaso 2,8
2026	Tavoitetaso 2,7
2027	Tavoitetaso 2,7
Tienkäyttäjien tyytyväisyys maanteiden kuntoon talvikaudella on kasvanut
2024	Tavoitetaso 2,8
2025	Tavoitetaso 2,9
2026	Tavoitetaso 2,9
2027	Tavoitetaso 2,8

3.2 Toteutamme kestävää ja puhdasta siirtymää

Talouden rakennemuutosta ja kasvua sekä luonnonvarojen kestävää käyttöä tukeva puhdas siirtymä

Yritystoiminnan tukeminen puhtaaseen siirtymään: puhtaan siirtymän investointien määrä on kasvanut

2024

Sidosryhmien kokonaistyytyväisyys 3,94/5 + aktiivisuus ilmastomuutoksen hillinnän keinovalikoimissa 3,63/5. Puhtaan siirtymän kansallisen ja kansainvälisen rahoituk- sen edistäminen, hankkeiden tukeminen ja viestintä. Puhtaan energian YVA- prosessien määrä 10.

Yritystapaamisten yhteydessä tuodaan esille puhtaan siirtymän asiat ja niihin ote- taan kantaa hankkeen rahoituskäsittelyssä. PK-yrityksillä on haasteita tunnistaa, mitä puhdas siirtymä heidän osaltaan voi tarkoittaa. Regulaatio tiukentuu ja yritys- ten raportointivastuu kasvaa mm. CBAM ja tässä kohtaa julkisen rahoittajan neu- vonta korostuu. Ukrainan jälleenrakennustoiminnassa kansainvälinen rahoitus huomioi päätöksenteossa erityisesti kestävän kehityksen ja puhtaan siirtymän asiat.

ELY-keskus edistää CAP-suunnitelman ja maaseuturahaston keinoin tukemalla yritysten energiainvestointeja uusiutuvaan energiaan ja biopolttoaineita tuottavien ja myyvien laitosten perustamiseen ja laajentamiseen. Maatilojen energiainvestoin- teja rahoitetaan omavaraisen energiatuotannon lisäämiseksi.

2025

Sidosryhmien kokonaistyytyväisyys 3,96/5 + aktiivisuus ilmastomuutoksen hillinnän keinovalikoimissa 3,65/5. Puhtaan siirtymän kansallisen ja kansainvälisen rahoituk- sen edistäminen, hankkeiden tukeminen ja viestintä. Puhtaan energian YVA- prosessien määrä 6.

teja rahoitetaan omavaraisen energiatuotannon lisäämiseksi.

2026

Sidosryhmien kokonaistyytyväisyys 3,98/5 + aktiivisuus ilmastomuutoksen hillinnän keinovalikoimissa 3,67/5. Puhtaan siirtymän kansallisen ja kansainvälisen rahoituk- sen edistäminen, hankkeiden tukeminen ja viestintä. Puhtaan energian YVA- prosessien määrä 4.

2027

Sidosryhmien kokonaistyytyväisyys 4,00/5 + aktiivisuus ilmastomuutoksen hillinnän keinovalikoimissa 3,69/5. Puhtaan siirtymän kansallisen ja kansainvälisen rahoituk- sen edistäminen, hankkeiden tukeminen ja viestintä. Puhtaan energian YVA- prosessien määrä 4.

teja rahoitetaan omavaraisen energiatuotannon lisäämiseksi.

Puhtaan siirtymän hankkeita on edistetty ennakollisuuden ja viranomaisyhteistyön kautta

2024

Vihreän talouden hankkeiden ja yritysten toimialojen monipuolisuusindeksi: yli 50

% puhtaan siirtymän hankkeista tuuli- ja aurinkovoimahankkeita. Ennakkoneuvot- telujen määrä 8. Ennakoitavuus, läpinäkyvyys, riittävät resurssit ja asiantuntemus johtavat osaltaan prosessien sujuvuuteen. Viranomaisprosesseissa huomioidaan myös ilmastovaikutukset ja luonnon monimuotoisuus.

2025

Vihreän talouden hankkeiden ja yritysten toimialojen monipuolisuusindeksi: yli 50

% puhtaan siirtymän hankkeista tuuli- ja aurinkovoimahankkeita. Ennakkoneuvot- telujen määrä 6. Ennakoitavuus, läpinäkyvyys, riittävät resurssit ja asiantuntemus johtavat osaltaan prosessien sujuvuuteen. Viranomaisprosesseissa huomioidaan

myös ilmastovaikutukset ja luonnon monimuotoisuus.

2026

Vihreän talouden hankkeiden ja yritysten toimialojen monipuolisuusindeksi: yli 50

% puhtaan siirtymän hankkeista tuuli- ja aurinkovoimahankkeita. Ennakkoneuvot- telujen määrä 4. Ennakoitavuus, läpinäkyvyys, riittävät resurssit ja asiantuntemus johtavat osaltaan prosessien sujuvuuteen. Viranomaisprosesseissa huomioidaan

myös ilmastovaikutukset ja luonnon monimuotoisuus.

2027

Vihreän talouden hankkeiden ja yritysten toimialojen monipuolisuusindeksi: yli 50

Hiilinegatiivisuutta ja luontokadon pysäyttämistä kohti eteneminen

Ilmastotyön vaikuttavuus alueella kasvaa

2024

ELY-keskus edistää ilmastovaikutuksen systemaattista huomioon ottamista osana virkatyön prosesseja niin Pirkanmaalla kuin kansallisesti yhdenmukaisten toiminta- tapojen osalta. Huomiota kiinnitetään erityisesti kasvavien kaupunkiseutujen haas- teisiin sekä yhdyskuntarakenteen ilmastokestävyyteen, metsäkadon ehkäisyyn, yh- teisvaikutuksiin sekä rahoitukseen.

Pirkanmaan ELY-keskus osallistuu aluehallinnon valtakunnallisen ilmastotyön koordinointiin. Merkittävin kanava on ELY-keskusten ilmastoasiantuntijaverkoston koordinointi sekä strategiapäälliköiden ja ohjaavien tahojen ilmastoryhmän toimin- nan suunnittelu. Mahdollisen ilmastoerikoistumisen myötä ilmastotyön vaikutta- vuutta lisätään koko ELY-kentällä. Tavoitteena on, että ilmastotieto jalkautuu alue- hallinnon käyttöön ja osaksi päätöksentekoprosesseja. Keskipitkän aikavälin ilmas- tosuunnitelmaa (KAISU) toimeenpanevan ACE-LIFE-hankkeen toiminta alkaa.

Öljy- tai maakaasulämmityksen vaihtavia pientalojen omistajia tuetaan fossiilitto- maan lämmitysmuotoon siirtymisessä avustuksin. Kuukausittain käsitellään vähin- tään 450 avustushakemusta.

Pirkanmaalla kehittämisavustusta suunnataan pk-yritysten innovatiivisten, kilpailu- kykyä ja kansainvälistä kasvua edistävien kehittämishankkeiden tukemiseen. Ra- hoituksen kohteena ovat esimerkiksi ilmastonmuutoksen hillintää tai ilmastonmuu- tokseen sopeutumista edistävät hankkeet, joissa voidaan kehittää esimerkiksi pk- yritysten hiilineutraalisuutta edistäviä tuotteita, materiaaleja sekä palveluita ja tuo- tantomenetelmiä

Kokemäenjoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelman 2022-2027 Pirkan- maan ELY-keskuksen vastuulla olevia toimenpiteitä toteutetaan sekä tuetaan mui- den tahojen vastuulla olevien toimenpiteiden edistymistä. Toteutetaan tulvariskien alustavan arvioinnin kuuleminen yhteistyössä Varsinais-Suomen ELY-keskuksen

kanssa ja avustetaan kuntia hulevesitulvariskien arvioinnissa. Lisätään toimijoiden ml. ranta-asukkaat tietoisuutta sopeutumisen tarpeesta.

2025

Pirkanmaan ELY-keskus edistää hiilineutraaliuden saavuttamista ja ilmastonmuu- tokseen sopeutumista. Kasvihuonekaasupäästöt laskevat Suomen ilmastotavoittei- den mukaisesti. ELY-keskus edistää ilmastovaikutuksen systemaattista huomioon ottamista osana virkatyön prosesseja niin Pirkanmaalla kuin kansallisesti yhden- mukaisten toimintatapojen osalta. Pirkanmaan ELY-keskus osallistuu aluehallinnon valtakunnallisen ilmastotyön koordinointiin. Ilmastoerikoistumisen myötä ilmasto- työn vaikuttavuutta lisätään koko ELY-kentällä. ACE-LIFE-hanke edistyy hanke- suunnitelman mukaisesti ja rahoituksen ilmastovaikuttavuus on lisääntynyt.

Öljy- tai maakaasulämmityksen vaihtavia pientalojen omistajia tuetaan fossiilitto- maan lämmitysmuotoon siirtymisessä avustuksin. Kuukausittain käsitellään vähin- tään 450 avustushakemusta. Määrärahojen käyttöoikeuden päättyessä vuoden 2025 lopussa avustustoimina ajetaan alas hallitusti.

2026

2027

ELY-keskukset vauhdittavat kiertotaloutta alueella

2024

Laaja-alaisin kiertotalouden toimin tuetaan ilmastotavoitteiden saavuttamista.

Valtakunnallisen jätesuunnitelman (VALTSU) kiertotaloutta edistävää visiota, ta- voitteita ja toimenpiteiden toteutumista edistetään eteläisen ja läntisen alueen jäte- huollon yhteistyöryhmissä (sidosryhmäyhteistyö), joiden toimintaa suunnitellaan yhteistyössä 7 ELY-keskuksen kesken (ns. ELSEVA-yhteistyö). Laajan sidosryh- mäyhteistyön avulla tuetaan VALTSUn painopisteille; yhdyskuntajätteet, biohajoa- vat jätteet, sähkö- ja elektroniikkaromu, rakentamisen jätteet, pakkausjätteet sekä kertakäyttömuovi, asetettujen tavoitteiden toteutumista alueilla. Yhteistyöryhmien kokouksia teemoitetaan ryhmän jäsenten näkemyksiä kuunnellen.

Pirkanmaan ELY-keskus koordinoi ELSEVA-yhteistyötä ja vastaa toiminnan suun- nittelusta. Toiminnan suunnittelussa otetaan huomioon ja hyödynnetään muita kansallisen tason kiertotalous- ja jätealan verkostoja sekä vastaavia alueellisia ver- kostoja ja –hankkeita. Yhteistyöryhmät osallistuvat ryhmissä käsiteltävien teemo- jen valintaan.

ELSEVA:n teema 2024: Rakentamisen jätteet ja neuvonta (sekä VALTSU- väliraportoinnin tuki)

Tuottajavastuuvalvonnan painopisteenä on uuden jätelain muutokset, keskeisim- pinä SUP-säädösten sekä EU:n akkuasetuksen toimeenpanon valmistelu ja etä- kaupan valvontaa koskevat vaatimukset sekä tuottajavastuun ennakkovalvonta ja viestintä. Varmistetaan tuottajavastuuvalvonnan avulla loppukäyttäjille riittävän laaja ja laadukas keräysverkosto sekä kerätyn jätteen korkeatasoinen käsittely EU:n ja kansallisten säädösten velvoitteiden toteutumiseksi. Panostetaan sidosryh- mäyhteistyöhön sekä Suomen että muiden EU-maiden viranomaisten kesken ja osallistutaan Suomen edustajana komission Expert-meeting ja TAC-kokouksiin.

Jatketaan valvontaa ja yhteistyötä muiden Euroopan maiden kanssa koskien etä- kauppaa. Jatketaan jätehuollon tuottajavastuuvalvonnan tuottajarekisterin ja säh- köisten palvelujen uudistamista huomioiden erityisesti lainsäädännön muutokset sekä jäte- ja tuotetietojärjestelmän tarpeet. Kehitetään tuottajavastuun alaisten pakkausjätejakeiden valtakunnallisten tilastojen luotettavuutta ja hyödynnettävyyttä sekä tuottajavastuuvalvonnan asiakashallintajärjestelmää tavoitteena tiedonhallin- nan kehittäminen ja parempi asiakaskokemus. Panostetaan tuottajavastuun en- nakkovalvontaan ja viestintään. Toteutetaan EU:n ns. muoviomavararaportointi Suomen osalta sekä osallistutaan muoviomavaraan liittyviin Expert Group-kokouk- siin.

Painotetaan biotalouden kehittämistyötä. Jatketaan Y-vastuualueen yksiköiden kiertotalouden kehittämiskeskusteluja, joissa keskustellaan bio- ja kiertotalouden edistämismahdollisuuksista työtehtävissä ja yksiköiden välisen yhteistyön kehittä- misestä. Keskusteluista laaditaan muistilistat yksiköiden työn tueksi. Jatketaan eri vastuualueiden välisen kiertotaloustiimin säännöllisiä kokoontumisia. Kiertotalou- den edistämistyöhön on käytössä yksi henkilö erillisresursseilla vuodeksi 2024.

Sidosryhmäyhteistyötä tehdään olemassa olevia sidosryhmiä ja alueellisia verkos- toja hyödyntäen ja painottaen Kiertotalouden green deal-työtä, ELSEVA-työtä, kiertotaloutta koskevan lainsäädännön kehittämistyötä sekä alueellisten kiertota- louden seurantamittareiden kehittämistä. Kiertotalousosaamista kehitetään yhteis- työssä sidosryhmien ja muiden verkostojen kanssa, esimerkiksi järjestämällä tee- makohtaisia kiertotaloustyöpajoja.

Pirkanmaan ELY-keskuksessa hyödynnetään CAP-suunnitelman toimeenpanossa Pirkanmaan maaseudun kehittämissuunnitelmassa (2023-2027) annettuja käytän- nön esimerkkejä kiertotalous- ja ilmastotoimenpiteiden edistämiseksi.

2025

Tuottajavastuuvalvonnan painopisteenä on akkuasetuksen toimeenpano sekä val- mistautuminen ELV-asetuksen toimeenpanoon ja tekstiilien tuloon tuottajavastuun piiriin. Varmistetaan tuottajavastuuvalvonnan avulla loppukäyttäjille riittävän laaja ja laadukas keräysverkosto sekä kerätyn jätteen korkeatasoinen käsittely, jolla var- mistetaan EU:n ja kansallisten säädösten velvoitteiden toteutuminen. Panostetaan sidosryhmäyhteistyöhön (Suomen ja muiden EU-maiden viranomaiset, muut sidos- ryhmät) ja osallistutaan Suomen edustajana komission Expert-meeting ja TAC- kokouksiin. Jatketaan valvontaa ja yhteistyötä muiden Euroopan maiden kanssa koskien etäkauppaa. Jatketaan uuden jätelain mukaisten muutosten toimenpanoa. Jatketaan jätehuollon tuottajavastuuvalvonnan tuottajarekisterin ja sähköisten pal- velujen uudistamista ottaen erityisesti huomioon lainsäädännön muutokset sekä jäte- ja tuotetietojärjestelmän tarpeet. Jatketaan EU:n ns. muoviomavararaportoin- tia Suomen osalta sekä osallistutaan muoviomavaraan liittyviin Expert Group-ko- kouksiin.

Kiertotalouden edistämistyötä tehdään osana yksiköiden työtehtäviä ja toimintaa kehitetään resurssien puitteissa. Jatketaan eri vastuualueiden välisen kiertotalous- tiimin säännöllisiä kokoontumisia.

Sidosryhmäyhteistyötä tehdään ELSEVA-työhön painottuen. Lisäksi osallistutaan resurssien puitteissa muihin yhteistyöryhmiin, erityisesti painotetaan kiertotalouden seurannan kehittämiseen.

Kiertotalousosaamista kehitetään yhteistyössä sidosryhmien ja muiden verkostojen kanssa sekä työtehtäviin kuuluvan neuvonnan, ohjauksen ja valvonnan kautta.

2026

Toimeenpannaan jätelain muutokset koskien tekstiilien tuottajavastuuta. Jatketaan jätehuollon tuottajavastuuvalvonnan tuottajarekisterin ja sähköisten palvelujen uu- distamista ottaen erityisesti huomioon lainsäädännön muutokset sekä jäte- ja tuo- tetietojärjestelmän tarpeet. Panostetaan tuottajavastuun ennakkovalvontaan ja viestintään. Jatketaan EU:n ns. muoviomavararaportointia Suomen osalta sekä osallistutaan muoviomavaraan liittyviin Expert Group-kokouksiin.

Sidosryhmäyhteistyötä tehdään ELSEVA-työhön painottuen. Lisäksi osallistutaan resurssien puitteissa muihin yhteistyöryhmiin, erityisesti painotetaan kiertotalouden seurannan kehittämiseen.

Kiertotalousosaamista kehitetään yhteistyössä sidosryhmien ja muiden verkostojen kanssa sekä työtehtäviin kuuluvan neuvonnan, ohjauksen ja valvonnan kautta.

2027

Varmistetaan tuottajavastuuvalvonnan avulla loppukäyttäjille riittävän laaja ja laa- dukas keräysverkosto sekä kerätyn jätteen korkeatasoinen käsittely, jolla varmiste- taan EU:n ja kansallisten säädösten velvoitteiden toteutuminen. Panostetaan si- dosryhmäyhteistyöhön (Suomen ja muiden EU-maiden viranomaiset, muut sidos- ryhmät) ja osallistutaan Suomen edustajana komission Expert-meeting ja TAC- kokouksiin) Jatketaan valvontaa ja yhteistyötä muiden Euroopan maiden kanssa koskien etäkauppaa. Jatketaan uuden jätelain mukaisten muutosten toimenpanoa. Jatketaan jätehuollon tuottajavastuuvalvonnan tuottajarekisterin ja sähköisten pal- velujen uudistamista ottaen erityisesti huomioon lainsäädännön muutokset sekä jäte- ja tuotetietojärjestelmän tarpeet. Panostetaan tuottajavastuun ennakkovalvon- taan ja viestintään. Jatketaan EU:n ns. muoviomavararaportointia Suomen osalta sekä osallistutaan muoviomavaraan liittyviin Expert Group-kokouksiin.

Vireille tulleita ilmoituksia käsitellään ja niistä annettaan noin 20 päätöstä, riskinar- vioista ja raporteista annettavia lausuntoja käsitellään noin 80 kpl.

Sidosryhmäyhteistyötä tehdään ELSEVA-työhön painottuen. Lisäksi osallistutaan resurssien puitteissa muihin yhteistyöryhmiin, erityisesti painotetaan kiertotalouden seurannan kehittämiseen.

Kiertotalousosaamista kehitetään yhteistyössä sidosryhmien ja muiden verkostojen kanssa sekä työtehtäviin kuuluvan neuvonnan, ohjauksen ja valvonnan kautta.

Luonnon monimuotoisuutta vaalitaan ja vahvistetaan

2024

Edistetään Pirkanmaan luonnon monimuotoisuutta toteuttamalla METSO- ja

Helmi-ohjelmia. Ohjataan toimijoita ottamaan hankkeissa ja suunnitelmissa huomi- oon suojelualueverkosto ja uhanalaiset luontotyypit ja lajit. Tunnistetaan hiilinielu- jen merkitys ilmastonmuutoksen hillinnässä ja ilmastonmuutoksen ja vieraslajien vaikutukset luonnon monimuotoisuudelle.

Työllistävimpiä ja vaikuttavimpia toimia 2024:

• Luonnonsuojelualueiden toteutus 700 ha

• Helmi-ohjelman hoito/kunnostuskohteet 25-39 kpl (suot 1 kpl, perinne- biotoopit 16-25 kpl, lintuvedet 3 kpl, metsät 3-5 kpl, pienvedet 5 kpl)

• Hankkeiden ja suunnitelmien ohjaaminen lausunnoilla huomioimaan luon- non monimuotoisuus, tavoitetaso 100 %, hankkeiden määräarvio 100-150 kpl

Muita vaikuttavimpia toimia 2024:

• Erittäin uhanalaisen jokihelmisimpukan eli raakun elinympäristöjen tilan parantamistoimet Life Revives -hankkeessa 3 kohdealueella ja niiden va- luma-alueilla

• Priodiversity Life -hankkeen aloittaminen ja sen myötä Pirkanmaan alueel- lisen luonnon monimuotoisuuden toimeenpanosuunnitelman edistäminen; uusia toimijoita 10-30 kpl

• Luonnonsuojelulain luontotyyppien rajauspäätökset 5 kpl

• Uhanalaisten lajien inventointihankkeet 6 kpl, hoitohankkeet 7 kpl, rajaus- päätökset 1 kpl

• Ekologisen kompensaation käyttöönoton edistäminen; hankkeiden määrä 1-5 kpl

Työllistävimpiä ei-vaikuttavia toimia 2024:

• Metsänkäyttöilmoitusten käsittely 550-600 kpl/v, ELYn vaikuttamisprosentti 15-20 %, uhanalaisia lajeja ja Natura 2000-alueita koskevat ilmoitukset vaikuttamisen kannalta merkittävimpiä.

ELY-keskus edistää CAP-suunnitelman ja maaseuturahaston keinoin luonnon mo- nimuotoisuuden vaalimista ja lisäämistä maatilojen ympäristökorvausten, luomu-

sitoumusten, ympäristösopimusten ja kehittämishankkeiden avulla.

2025

Edistetään Pirkanmaan luonnon monimuotoisuutta toteuttamalla METSO- ja

ELY-keskus edistää CAP-suunnitelman ja maaseuturahaston keinoin luonnon mo- nimuotoisuuden vaalimista ja lisäämistä maatilojen ympäristökorvausten, luomu- sitoumusten, ympäristösopimusten ja kehittämishankkeiden avulla.

2026

Edistetään Pirkanmaan luonnon monimuotoisuutta toteuttamalla METSO- ja

ELY-keskus edistää CAP-suunnitelman ja maaseuturahaston keinoin luonnon mo- nimuotoisuuden vaalimista ja lisäämistä maatilojen ympäristökorvausten, luomu-

sitoumusten, ympäristösopimusten ja kehittämishankkeiden avulla.

2027

Edistetään Pirkanmaan luonnon monimuotoisuutta toteuttamalla METSO- ja

Haitallisten päästöjen väheneminen ja ilmastoriskien hallinta

Vesienhoidon ja merenhoidon toimenpiteet ovat toteutuneet

2024

Toteutusaste 30-50 %, suurin osa vesienhoidon toimenpiteiden toteutuksesta on muiden toimijoiden vastuulla, mikä aiheuttaa epävarmuutta toteutusasteeseen. Edistetään toimenpideohjelman toteutumista mm. panostamalla erityisesti haja- kuormituksen vähentämiseen, sidosryhmätyöhön sekä vesienhoitoverkostojen toi- mintaan uusien hanketoimijoiden ja vaikuttavien hankkeiden aktivoimiseksi. Pohja- vesissä painopisteenä on suojelusuunnitelmien laatimisen/päivittämisten ja niiden seurantaryhmien toiminnan edistäminen. Osallistutaan vastuualueen viranomais- lausuntojen valmisteluun edistäen vesienhoidon tavoitteita. Jatketaan vesistökun- nostushankkeiden avustamista, ohjausta ja valvontaa.

Toimeenpanon 3. kauden väliarviointi valmistuu. Maa- ja metsätalouden vesienhal- linnan valuma-aluepilotti Kovesjoen vesistöalueen valuma-alueella valmistuu.

Osallistutaan eri vesienhallintateemoihin liittyvien avustushakemusten arviointei- hin, KIPSI 2-hankkeeseen sekä muihin mahdollisiin yhteistyöhankkeisiin kuten ACWA-LIFE.

ELY-keskus edistää CAP-suunnitelman ja maaseuturahaston keinoin vesienhoitoa maatilojen ympäristökorvausten, luomusitoumusten, ympäristösopimusten ja kehit-

tämishankkeiden avulla.

2025

Toteutusaste 30-50 %, suurin osa vesienhoidon toimenpiteiden toteutuksesta on muiden toimijoiden vastuulla, mikä aiheuttaa epävarmuutta toteutusasteeseen. Edistetään toimenpideohjelman toteutumista mm. panostamalla erityisesti haja- kuormituksen vähentämiseen, sidosryhmätyöhön sekä vesienhoitoverkostojen toi- mintaan uusien hanketoimijoiden ja vaikuttavien hankkeiden aktivoimiseksi. Pohja- vesissä painopisteenä on suojelusuunnitelmien laatimisen/päivittämisten ja niiden seurantaryhmien toiminnan edistäminen. Osallistutaan vastuualueen viranomais- lausuntojen valmisteluun edistäen vesienhoidon tavoitteita. Määrärahojen puit- teissa jatketaan vesistökunnostushankkeiden avustamista, ohjausta ja valvontaa.

Pintavesien ekologinen luokittelu sekä pohjavesien tilan arviointi on laadittu. Ve- sienhoidon toimenpiteiden suunnittelu 4. kaudelle on aloitettu. Osallistutaan mah- dollisiin yhteistyöhankkeisiin kuten ACWA-LIFE.

ELY-keskus edistää CAP-suunnitelman ja maaseuturahaston keinoin vesienhoitoa maatilojen ympäristökorvausten, luomusitoumusten, ympäristösopimusten ja kehit-

tämishankkeiden avulla.

2026

Toteutusaste 50-70 %, suurin osa vesienhoidon toimenpiteiden toteutuksesta on muiden toimijoiden vastuulla, mikä aiheuttaa epävarmuutta toteutusasteeseen. Edistetään toimenpideohjelman toteutumista mm. panostamalla erityisesti haja- kuormituksen vähentämiseen, sidosryhmätyöhön sekä vesienhoitoverkostojen toi- mintaan uusien hanketoimijoiden ja vaikuttavien hankkeiden aktivoimiseksi. Pohja- vesissä painopisteenä on suojelusuunnitelmien laatimisen/päivittämisten ja niiden seurantaryhmien toiminnan edistäminen. Osallistutaan vastuualueen viranomais- lausuntojen valmisteluun edistäen vesienhoidon tavoitteita. Määrärahojen puit- teissa jatketaan vesistökunnostushankkeiden avustamista, ohjausta ja valvontaa.

Osallistutaan mahdollisiin yhteistyöhankkeisiin kuten ACWA-LIFE.

ELY-keskus edistää CAP-suunnitelman ja maaseuturahaston keinoin vesienhoitoa maatilojen ympäristökorvausten, luomusitoumusten, ympäristösopimusten ja kehit- tämishankkeiden avulla.

2027

Toteutusaste 70-100 %, suurin osa vesienhoidon toimenpiteiden toteutuksesta on muiden toimijoiden vastuulla, mikä aiheuttaa epävarmuutta toteutusasteeseen.

Edistetään toimenpideohjelman toteutumista mm. panostamalla erityisesti haja- kuormituksen vähentämiseen, sidosryhmätyöhön sekä vesienhoitoverkostojen toi- mintaan uusien hanketoimijoiden ja vaikuttavien hankkeiden aktivoimiseksi. Pohja- vesissä painopisteenä on suojelusuunnitelmien laatimisen/päivittämisten ja niiden seurantaryhmien toiminnan edistäminen. Osallistutaan vastuualueen viranomais- lausuntojen valmisteluun edistäen vesienhoidon tavoitteita. Määrärahojen puit- teissa jatketaan vesistökunnostushankkeiden avustamista, ohjausta ja valvontaa.

Toimenpideohjelma 4. kaudelle on valmisteltu kuulemispalautteen pohjalta. Osal- listutaan tarvittaessa mahdollisiin yhteistyöhankkeisiin kuten ACWA-LIFE.

ELY-keskus edistää CAP-suunnitelman ja maaseuturahaston keinoin vesienhoitoa

maatilojen ympäristökorvausten, luomusitoumusten, ympäristösopimusten ja kehit- tämishankkeiden avulla.

Pilaantuneista maa-alueista johtuvat riskit vähenevät

2024

Mittarit: Pilaantuneiden alueiden selvityskohteet (järjestäminen/avustukset) Pilaan- tuneiden alueiden puhdistuskohteet (järjestäminen/avustukset)

Vuosittain tulee selvittää 40 kohteen pilaantuneisuus ja puhdistaa 10 kohdetta.

2025

Mittarit: Pilaantuneiden alueiden selvityskohteet (järjestäminen/avustukset) Pilaan- tuneiden alueiden puhdistuskohteet (järjestäminen/avustukset)

Vuosittain tulee selvittää 50 kohteen pilaantuneisuus ja puhdistaa 10 kohdetta.

2026

Mittarit: Pilaantuneiden alueiden selvityskohteet (järjestäminen/avustukset) Pilaan- tuneiden alueiden puhdistuskohteet (järjestäminen/avustukset)

Vuosittain tulee selvittää 50 kohteen pilaantuneisuus ja puhdistaa 10 kohdetta.

2027

Mittarit: Pilaantuneiden alueiden selvityskohteet (järjestäminen/avustukset) Pilaan- tuneiden alueiden puhdistuskohteet (järjestäminen/avustukset)

Vuosittain tulee selvittää 50 kohteen pilaantuneisuus ja puhdistaa 10 kohdetta.

Ihmisten hyvinvointia, luontosuhdetta sekä sujuvaa ja turvallista arkea tukeva rakennettu ym- päristö

Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet toteutuvat ja yhdyskuntarakenne on kestävää

2024

Kuntien yleiskaavoitusta sekä muuta alueidenkäyttöä ja rakentamista edistetään valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden ja Pirkanmaan maakuntakaavan 2040 sekä vireillä olevan vaihemaakuntakaavan Energia ja elonkirjo pohjalta. Yhdyskun- tarakenteen eheyttäminen on keskeistä niin ilmastonmuutoksen, kestävän liikkumi- sen kuin palvelujen saavutettavuudenkin näkökulmasta.

Edistetään tehokkaita liikennejärjestelmiä; joukkoliikennettä ja kevyttä liikennettä erityisesti. Henkilöjunaliikenteen ja -asemien kehittämisen edistämiseen ja edelly- tyksiin kiinnitetään huomioita ja Tampereen kaupunkiseudulla erityisesti raitiotien edellytyksiin ja edistämiseen. Ympäristöhäiriöitä otetaan huomioon kaavalausun- noissa ja ehkäistään suunnitelmallisesti.

Valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen ja maisema-alu- eiden arvojen kaavallinen turvaaminen varmistetaan. Lisäksi kiinnitetään huomiota rakennusten ja rakenteiden elinkaaren pidentämiseen ja synergiahyötyjen hakemi- seen esim. kulttuuriympäristöjen turvaamisen kanssa. Erityistä huomioita lausun- noissa kiinnitetään luonnon monimuotoisuuden huomioimiseen ja lisäämiseen sekä virkistysalueiden ja –verkostojen turvaamiseen ja kehittämiseen tiivistyvässä yhdyskuntarakenteessa, erityisesti Tampereen kaupunkiseudulla.

Ilmastonmuutoksen hillinnän ja sopeutumisen arviointia edellytetään systemaatti- sesti suunnitelman taso huomioiden alueidenkäytön edistämistyössä. Ilmastokysy- mykset nostetaan ennakollisesti esille neuvotteluissa ja kehittämiskeskusteluissa ja niillä on vaikutusta lopputulokseen. XXXXX-xxxxxxxx sekä muiden ilmastoarvioin- tityökalujen käyttämistä vaikutusten arvioinnissa suositellaan. Pirkanmaan ELY- keskus ylläpitää KILVA-työkalua valtakunnallisesti kunnille avoimena työkaluna ja kehittää sitä edelleen.

Edistetään uusiutumiskykyisen energiahuollon huomioonottamista kaavahank-

keissa. Osallistutaan MAL-työhön ja MAL-sopimuksen toteuttamista edistetään. Tavoitteena + 0,4 vuosittainen kasvu 20 as/ha seurantamittarissa.

2025

Edistetään uusiutumiskykyisen energiahuollon huomioonottamista kaavahank- keissa. Osallistutaan MAL-työhön ja MAL-sopimuksen toteuttamista edistetään. Tavoitteena + 0,4 vuosittainen kasvu 20 as/ha seurantamittarissa

Systemaattisella työllä on ollut vaikutusta kaavojen toteutumiseen sekä kuntien lä- hestymis- ja toimintatapoihin. Ilmastonmuutoksen hillintää ja sopeutumista edistä- viä kaavamääräyksiä on otettu käyttöön ja eri tilanteisiin soveltuvia ratkaisuja löy-

detty ja tietoa niistä välitetään kunnille.

2026

Kuntien yleiskaavoitusta sekä muuta alueidenkäyttöä ja rakentamista edistetään valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden ja Pirkanmaan maakuntakaavan 2040 sekä vaihemaakuntakaavan Energia ja elonkirjo pohjalta. Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen on keskeistä niin ilmastonmuutoksen, kestävän liikkumisen kuin pal- velujen saavutettavuudenkin näkökulmasta.

Systemaattisella työllä on ollut vaikutusta kaavojen toteutumiseen sekä kuntien lä- hestymis- ja toimintatapoihin. Ilmastonmuutoksen hillintää ja sopeutumista edistä- viä kaavamääräyksiä on järjestelmällisesti käytössä ja eri tilanteisiin soveltuvia rat-

kaisuja löydetty ja tietoa niistä välitetään kunnille.

2027

Systemaattisella työllä on ollut vaikutusta kaavojen toteutumiseen sekä kuntien lä- hestymis- ja toimintatapoihin. Ilmastonmuutoksen hillintää ja sopeutumista edistä- viä kaavamääräyksiä on järjestelmällisesti käytössä ja eri tilanteisiin soveltuvia rat- kaisuja löydetty ja tietoa niistä välitetään kunnille.

Kaavoitus edistää ilmastokestävyyttä ja puhdasta siirtymää

2024

Puhtaan siirtymän kaavoitushankkeissa on erikseen määritellyt puhtaan siirtymän resurssit alueidenkäytössä, ennakkoneuvonta ja ohjaus edesauttavat kaavapro- sessien sujuvoittamista. Puhdasta siirtymää alueidenkäytössä edistetään jaka- malla tietoa ja hyviä esimerkkejä kunnille ja muille sidosryhmille mm. kehittämis- keskusteluissa sekä pitämällä yllä tilannekuvaa Pirkanmaan puhtaan siirtymän hankkeista ja kokonaisuudesta sekä tähän liittyvistä aluevarausten ja toimintojen yhteensovittamisen tarpeista. Selvitetään Pirkanmaan kuntien tarpeet puhtaan siir- tymän edistämisessä. Edistetään ja aktiivisesti osallistutaan kehittämään ilmasto- kestäviä työkaluja ja ratkaisuja kaavoituksessa sekä kaavalausunnoissa huomioi- maan ilmastokestävyys. Alueidenkäytön työssä otetaan systemaattisesti huomioon

viherrakenteen säilyttäminen ja elinympäristöjen pirstoutumisen ehkäiseminen osana puhtaan siirtymän hankkeiden kaavoittamista. Tuulivoimakaavoja 12.

2025

Puhtaan siirtymän kaavoitushankkeissa on erikseen määritellyt puhtaan siirtymän resurssit alueidenkäytössä, ennakkoneuvonta ja ohjaus edesauttavat kaavapro- sessien sujuvoittamista. Puhdasta siirtymää alueidenkäytössä edistetään jaka- malla tietoa ja hyviä esimerkkejä kunnille ja muille sidosryhmille mm. kehittämis- keskusteluissa sekä pitämällä yllä tilannekuvaa Pirkanmaan puhtaan siirtymän hankkeista ja kokonaisuudesta sekä tähän liittyvistä aluevarausten ja toimintojen yhteensovittamisen tarpeista. Pirkanmaan kuntien tarpeet puhtaan siirtymän edis- tämiseen on selvitetty. Edistetään ja aktiivisesti osallistutaan kehittämään ilmasto- kestäviä työkaluja ja ratkaisuja kaavoituksessa sekä kaavalausunnoissa huomioi- maan ilmastokestävyys. Alueidenkäytön työssä otetaan systemaattisesti huomioon viherrakenteen säilyttäminen ja elinympäristöjen pirstoutumisen ehkäiseminen osana puhtaan siirtymän hankkeiden kaavoittamista. Tuulivoimakaavoja 12.

Systemaattisella työllä on ollut vaikutusta kaavojen toteutumiseen sekä kuntien toi- mintatapoihin. Puhdas siirtymä on edennyt Pirkanmaalla ja kaavoissa huomioitu.

2026

Puhtaan siirtymän kaavoitushankkeissa on erikseen määritellyt puhtaan siirtymän resurssit alueidenkäytössä, ennakkoneuvonta ja ohjaus edesauttavat kaavapro- sessien sujuvoittamista. Puhdasta siirtymää alueidenkäytössä edistetään jaka- malla tietoa ja hyviä esimerkkejä kunnille ja muille sidosryhmille mm. kehittämis- keskusteluissa sekä pitämällä yllä tilannekuvaa Pirkanmaan puhtaan siirtymän hankkeista ja kokonaisuudesta sekä tähän liittyvistä aluevarausten ja toimintojen yhteensovittamisen tarpeista. . Edistetään ja aktiivisesti osallistutaan kehittämään ilmastokestäviä työkaluja ja ratkaisuja kaavoituksessa sekä kaavalausunnoissa huomioimaan ilmastokestävyys. Alueidenkäytön työssä otetaan systemaattisesti huomioon viherrakenteen säilyttäminen ja elinympäristöjen pirstoutumisen ehkäi- seminen osana puhtaan siirtymän hankkeiden kaavoittamista. Tuulivoimakaavoja 8.

Systemaattisella työllä on ollut vaikutusta kaavojen toteutumiseen sekä kuntien toi- mintatapoihin. Puhdas siirtymä on edennyt Pirkanmaalla ja kaavoissa huomioitu.

2027

Puhtaan siirtymän kaavoitushankkeissa on erikseen määritellyt puhtaan siirtymän resurssit alueidenkäytössä, ennakkoneuvonta ja ohjaus edesauttavat kaavapro-

sessien sujuvoittamista. Puhdasta siirtymää alueidenkäytössä edistetään jaka- malla tietoa ja hyviä esimerkkejä kunnille ja muille sidosryhmille mm.

kehittämiskeskusteluissa sekä pitämällä yllä tilannekuvaa Pirkanmaan puhtaan siirtymän hankkeista ja kokonaisuudesta sekä tähän liittyvistä aluevarausten ja toi- mintojen yhteensovittamisen tarpeista. Edistetään ja aktiivisesti osallistutaan kehit- tämään ilmastokestäviä työkaluja ja ratkaisuja kaavoituksessa sekä kaavalausun- noissa huomioimaan ilmastokestävyys. Alueidenkäytön työssä otetaan systemaat- tisesti huomioon viherrakenteen säilyttäminen ja elinympäristöjen pirstoutumisen ehkäiseminen osana puhtaan siirtymän hankkeiden kaavoittamista. Tuulivoima- kaavoja 6.

Systemaattisella työllä on ollut vaikutusta kaavojen toteutumiseen sekä kuntien toi- mintatapoihin. Puhdas siirtymä on edennyt Pirkanmaalla ja kaavoissa huomioitu.

3.3 Edistämme varautumista ja kokonaisturvallisuutta

Vahva poikkihallinnollinen varautuminen ja kokonaisturvallisuuden yhteistoiminta

Turvaamme kriittisten toimintojen jatkuvuuden vastuualueilla normaaliolojen vakavissa häiriötilan- teissa ja poikkeusoloissa huoltovarmuus huomioiden

2024

Varautumisen mahdollistavat ELY-keskusten kriittiset toiminnot ja niihin kohdistu- vat uhkat on ennakoivasti tunnistettu. Kriittisten toimintojen resursoinnista kaikissa olosuhteissa on huolehdittu ja toimintojen häiriösietoisuutta on vahvistettu syste- maattisella alueellisella harjoitustoiminnalla. Eri vastuualueiden kriittiset tarpeet on tunnistettu myös samalla alueella vaikuttavien muiden ELY-keskusten välillä.

2025

Toimintakyvyn varmistamisen ja jatkuvuuden hallinnan prosessit, ml. poikkisekto- raalinen yhteistyö, on päivitetty toimiviksi myös aluehallintouudistuksen jälkeisessä ajassa. Eri vastuualueiden toiminnot on yhteen sovitettu.

2026

Valmiuslain uudistamisen yhteydessä arvioidaan vaikutukset ELY-keskusten (/elin- voimakeskusten) toimintoihin ja sitä kautta virastojen valmiussuunnitelmiin ja poik- keusoloissa tapahtuvan toiminnan osalta.

2027

Yhteinen alueellinen sekä kansallinen valmiusharjoittelu, jossa toteutetaan käytän- nössä eri vastuualueiden kriittisen infrastruktuurin, palveluiden ja toimintojen tur- vaamista samassa harjoituksessa yhdessä yhteistyökumppanien ja sidosryhmien

kanssa.

Erityinen huomio kohdistuu yhteiskunnan toiminnan kannalta kriittisten toimintojen ja alojen suuntaan: näitä ovat esim. tulvariskien hallinta, alueellinen tienpito, alkutuotanto ja ympäristöriskien hallintaan liittyvät tehtävät. Pir- kanmaan ELY-keskus on mukana sekä alueellisessa että valtakunnallisessa varautumisyhteistyössä. Vuonna 2024 ELY-keskuksen sisäisessä valmiustyössä edetään ELY-keskusten yhteisen valtakunnallisen toimintasuun- nitelman mukaisesti – lähtökohtana tavoitteessa esitetyt toimet ja kehittämiskohteet.

3.4 Turvaamme hyvinvointia ja yhdenvertaisuutta

Valvonta on vaikuttavaa ja oikea-aikaista

Normaaliolojen turvallisuutta on kehitetty ja seurattu aktiivisesti

2024

100 %:n valvontojen kattavuus sekä vuosittaisen liikenneturvallisuustavoitteen saavuttaminen (L-vastuualueiden osalta):

• Ympäristövalvonnan valvontasuunnitelmiin sisältyvä YSL:n mukainen val- vontaohjelma toteutuu 100-prosenttisesti.

• ELY-keskus toteuttaa maatalouden ja elintarviketurvallisuuden valvonta- suunnitelmat täysimääräisesti (100 %). Säädösten vaatimukset täyttävien elintarvikeketjun toimijoiden osuus on vähintään 90 %.

• Saavutetaan vuosittainen liikenneturvallisuustavoite, joka on enintään 130 henkilövahinkoon johtanutta onnettomuutta.

2025

100 %:n valvontojen kattavuus sekä vuosittaisen liikenneturvallisuustavoitteen saavuttaminen (L-vastuualueiden osalta):

• Ympäristövalvonnan valvontasuunnitelmiin sisältyvä YSL:n mukainen val- vontaohjelma toteutuu 100-prosenttisesti.

• Saavutetaan vuosittainen liikenneturvallisuustavoite, joka on enintään 127 henkilövahinkoon johtanutta onnettomuutta.

2026

100 %:n valvontojen kattavuus sekä vuosittaisen liikenneturvallisuustavoitteen saavuttaminen (L-vastuualueiden osalta):

• Ympäristövalvonnan valvontasuunnitelmiin sisältyvä YSL:n mukainen val- vontaohjelma toteutuu 100-prosenttisesti.

• Saavutetaan vuosittainen liikenneturvallisuustavoite, joka on enintään 124 henkilövahinkoon johtanutta onnettomuutta.

2027

100 %:n valvontojen kattavuus sekä vuosittaisen liikenneturvallisuustavoitteen saavuttaminen (L-vastuualueiden osalta):

• Ympäristövalvonnan valvontasuunnitelmiin sisältyvä YSL:n mukainen val- vontaohjelma toteutuu 100-prosenttisesti.

• Saavutetaan vuosittainen liikenneturvallisuustavoite, joka on enintään 121 henkilövahinkoon johtanutta onnettomuutta.

Maahanmuuttaneiden kotoutuminen ja työllistyminen nopeutuvat ja tehostuvat

Kotoutuminen ja työllistyminen tapahtuvat nopeasti ja kestävästi ja maahanmuuttajien omaa vastuuta lisäävästi

2024

ELY-keskus varmistaa osaltaan, että alue- ja paikallistasolla TE24-uudistuksen ja kotoutumislain kokonaisuudistuksen toimeenpanossa vahvistetaan maahanmuut- tajien työllisyyttä ja omaa vastuuta kotoutumisestaan.

Tilapäistä suojelua saavien työllistyminen ja kuntiin siirtyminen nopeutuu ja tehos- tuu.

ELY-keskuksen on TE-toimiston tulosohjauksessa huomioitava, että maahanmuut- tajien oma vastuu kotoutumisestaan vahvistuu, työllisyys lisääntyy, sekä tukiriippu- vuus vähenee. Erityisenä kohderyhmänä ovat kv. suojelua saavat ja maahanmuut- tajanaiset.

ELY-keskus seuraa ulkomaalaistaustaisten työllisyysastetta alueellaan, keskei- senä kohderyhmänä ulkomaalaistaustaiset naiset.

2025

ELY-keskus varmistaa osaltaan, että alue- ja paikallistasolla työllisyyspalvelu-uu- distuksen ja kotoutumislain kokonaisuudistuksen toimeenpanossa vahvistetaan

maahanmuuttajien työllisyyttä ja omaa vastuuta kotoutumisestaan.

Tilapäistä suojelua saavien työllistyminen ja kuntiin siirtyminen nopeutuu ja tehos- tuu.

ELY-keskus seuraa ulkomaalaistaustaisten työllisyysastetta alueellaan, keskei- senä kohderyhmänä ulkomaalaistaustaiset naiset.

ELY-keskus varmistaa osaltaan, että maahanmuuttajaäitien työllisyys ja kielitaito paranevat.

ELY-keskus tekee yhteistyötä KEHA-keskuksen kanssa maahanmuuton ja kotou- tumisen alueellisen seurannan kehittämiseksi.

2026

ELY-keskus varmistaa osaltaan, että alue- ja paikallistasolla vahvistetaan maahan- muuttajien työllisyyttä ja omaa vastuuta kotoutumisestaan.

Tilapäistä suojelua saavien työllistyminen ja kuntiin siirtyminen nopeutuu ja tehos- tuu.

ELY-keskus seuraa ulkomaalaistaustaisten työllisyysastetta alueellaan, keskei- senä kohderyhmänä ulkomaalaistaustaiset naiset.

ELY-keskus varmistaa osaltaan, että maahanmuuttajaäitien työllisyys ja kielitaito paranevat.

ELY-keskus tekee yhteistyötä KEHA-keskuksen kanssa maahanmuuton ja kotou- tumisen alueellisen seurannan kehittämiseksi.

2027

ELY-keskus varmistaa osaltaan, että alue- ja paikallistasolla vahvistetaan maahan- muuttajien työllisyyttä ja omaa vastuuta kotoutumisestaan.

Tilapäistä suojelua saavien työllistyminen ja kuntiin siirtyminen nopeutuu ja tehos- tuu.

ELY-keskus seuraa ulkomaalaistaustaisten työllisyysastetta alueellaan, keskei- senä kohderyhmänä ulkomaalaistaustaiset naiset.

ELY-keskus varmistaa osaltaan, että maahanmuuttajaäitien työllisyys ja kielitaito paranevat.

ELY-keskus tekee yhteistyötä KEHA-keskuksen kanssa maahanmuuton ja kotou- tumisen alueellisen seurannan kehittämiseksi.

Alueelliseen yhteistyöhön, kansainvälistä suojelua saavien vastaanottoon ja rinnakkaisyhteiskuntien torjumiseen sekä hyvien väestösuhteiden edistämiseen panostetaan

2024

ELY-keskus vahvistaa tietoisuutta kotoutumisjärjestelmän kannustavuuden ja vel- voittavuuden lisäämisestä.

Osana alueellista yhteistyötä, ELY-keskus tukee kuntia ja hyvinvointialueita rinnak- kaisyhteiskuntien syntymisen torjumisessa ja hyvien väestösuhteiden edistämi- sessä.

2025

ELY-keskus vahvistaa tietoisuutta kotoutumisjärjestelmän kannustavuuden ja vel- voittavuuden lisäämisestä.

Osana alueellista yhteistyötä, ELY-keskus tukee kuntia ja hyvinvointialueita rinnak- kaisyhteiskuntien syntymisen torjumisessa ja hyvien väestösuhteiden edistämi- sessä.

2026

ELY-keskus vahvistaa tietoisuutta kotoutumisjärjestelmän kannustavuuden ja vel- voittavuuden lisäämisestä.

Osana alueellista yhteistyötä, ELY-keskus tukee kuntia ja hyvinvointialueita rinnak- kaisyhteiskuntien syntymisen torjumisessa ja hyvien väestösuhteiden edistämi-

sessä.

2027

ELY-keskus vahvistaa tietoisuutta kotoutumisjärjestelmän kannustavuuden ja vel- voittavuuden lisäämisestä.

Osana alueellista yhteistyötä, ELY-keskus tukee kuntia ja hyvinvointialueita rinnak-

kaisyhteiskuntien syntymisen torjumisessa ja hyvien väestösuhteiden edistämi- sessä.

3.5 Tulosohjauksessa huomioitavat valtionhallinnon yhteiset teemat

Digitalisaation edistäminen/Turvalliset, luotettavat ja yhteen toimivat digitaaliset palvelumme ovat asiakaslähtöisiä ja sujuvoittavat prosesseja

Toimintaprosesseja sujuvoitetaan digitalisaation keinoin.

2024

Pirkanmaan ELY-keskus osallistuu aktiivisesti asiakkaidemme käyttämien digitaa- listen palveluiden kehittämiseen siten, että ne ovat turvallisia, luotettavia, yhteen toimivia, asiakaslähtöisiä ja prosesseja sujuvoittavia. Pirkanmaan ELY-keskus asettaa asiantuntijoita (oto) tähän kehitystyöhön. ELY-keskukset, yhdessä KEHA- keskuksen kanssa tekevät ehdotuksia myös niiden järjestelmien kehittämiseksi, jotka palvelevat ELY-keskuksen asiakkaita, vaikka nämä järjestelmät eivät olisi- kaan KEHA-keskuksen ylläpitämiä.

Tavoitteiden saavuttamista mitataan asiakastyytyväisyyden, sidosryhmätyytyväi- syyden ja henkilöstötyytyväisyyden avulla.

2025

Tavoitteiden saavuttamista mitataan asiakastyytyväisyyden, sidosryhmätyytyväi- syyden ja henkilöstötyytyväisyyden avulla.

2026

Tavoitteiden saavuttamista mitataan asiakastyytyväisyyden, sidosryhmätyytyväi- syyden ja henkilöstötyytyväisyyden avulla.

2027

Tavoitteiden saavuttamista mitataan asiakastyytyväisyyden, sidosryhmätyytyväi- syyden ja henkilöstötyytyväisyyden avulla.

Digitalisaation mahdollisuudet hyödynnetään. Vaikutusta mitataan. Mikäli tavoitetaso –kirjauksesta ei käy ilmi, kuinka sen toteutumista on tarkoitus seurata/mitata, on tavoitetason mittaaminen avattava tässä tekstikentässä.

Tietojohtamisen kehittäminen

Tiedolla johtamisen osa-alue: kattava ja laadukas tiedonhallinta

2024

ELY-keskusten tietotarpeiden kokonaiskartoitukset/-tarkastelut huomioiden mm. vuonna 2025 voimaan tulevat muutokset (esim. TE-palvelu-uudistus) sekä muut tietotarpeet.

Tietotarvekartoitusprosessin rakentaminen yhteistyössä KEHA-keskuksen ja oh- jaavien tahojen kanssa.

2025

Uusien tehtävien mukaisten tietotarpeiden määrittely huomioiden vuonna 2026 voimaan tulevat muutokset (elinvoimakeskukset).

2026	Tiedonhallinnan prosessien (tiedon hankinta, jalostaminen, tallentaminen ja jaka- minen), yhteistyön ja työnjaon kehittäminen. Tietoalustojen (mm. Mylly) tehok- kaampi hyödyntäminen.
2027	Tiedonhallinnan prosessien (tiedon hankinta, jalostaminen, tallentaminen ja jaka- minen), yhteistyön ja työnjaon kehittäminen. Tietoalustojen (mm. Mylly) tehok- kaampi hyödyntäminen.
Tiedolla johtamisen osa-alue: systemaattinen tiedolla johtaminen
2024		Tiedon hyödyntämisen nykytilan arviointi. Asiakastiedon parempi hyödyntäminen ja yhteisen tilannekuvan rakentaminen (ml. dialogikäytänteiden rakentaminen) toiminnan suunnittelussa ja päätöksente- ossa.
2025		Tiedon hyödyntämisen prosessin ja roolitusten rakentaminen sekä pilotointi.
2026		Tiedon hyödyntämisen prosessin kehittäminen tarvittavilta osin.
2027		Tiedon hyödyntämisen tilan arviointi ja tiedon hyödyntämisen prosessin kehittä- minen tarvittavilta osin.
Tiedolla johtamisen osa-alue: Henkilöstön osaamisen ja kyvykkyyden kehittäminen
2024		Uusien tiedon jakamista ja osaamisen kehittämistä tukevien käytänteiden kehit- täminen (mm. koulutuksissa saadun uuden tiedon jakaminen ja jalkauttaminen, e-oppivan hyödyntäminen). Tiedonlukutaidon kehittäminen.
2025		Uusien tiedon jakamista ja osaamisen kehittämistä tukevien käytänteiden kehit- täminen (mm. koulutuksissa saadun uuden tiedon jakaminen ja jalkauttaminen, e-oppivan hyödyntäminen) Tiedonlukutaidon kehittäminen.
2026		Strateginen henkilöstön kehittämissuunnitelman 1. vaihe: kyvykkyyskehikon ra- kentaminen ja osaamisen nykytilan kartoitus.
2027		Strateginen henkilöstön kehittämissuunnitelma 2. vaihe: kehittämis- ja toteutus- suunnitelmien laadinta.

Yhdenvertaisuuden, tasa-arvon ja syrjimättömyyden edistäminen

Toiminnallisen yhdenvertaisuussuunnittelun laatua on kehitetty

2024

VMBaron tavoitetaso 4,2. Taso 2: Yhdenvertaisuussuunnittelun prosessi ja toimin- tatavat on sisäistetty, ja painopistettä siirretään vähitellen konkreettisten yhdenver-

taisuuden edistämisen toimenpiteiden täytäntöönpanoon.

2025

VMBaron tavoitetaso 4,2. Taso 2: Yhdenvertaisuussuunnittelun prosessi ja käytän- nöt ovat hallussa, ja painopiste on siirtynyt konkreettisten yhdenvertaisuuden edis- tämisen toimenpiteiden toimeenpanoon.

On hyödynnetty valtakunnallisia toimintamalleja yhdenvertaisuuden edistämiseksi ja mahdollisuuksien mukaan otettu käyttöön myös jotain omia toimintatapoja/mal-

leja.

2026

VMBaron tavoitetaso 4,2. Taso 3: Yhdenvertaisuusteemat osataan viedä sisään organisaation kaikkeen toimintaan läpileikkaavasti, jotta se ei jää muusta toimin- nasta irralliseksi kokonaisuudeksi vaan on osa arjen tekemistä. Painopiste on vai-

kuttavuuden mittaamisessa ja toimien kohdentamisessa kerätyn uuden tiedon pe- rusteella.

2027

VMBaron tavoitetaso 4,2. Taso 3: Yhdenvertaisuusteemat osataan viedä sisään organisaation kaikkeen toimintaan, jotta se ei jää muusta toiminnasta irralliseksi kokonaisuudeksi. Painopiste on vaikuttavuuden mittaamisessa ja toimien kohden- tamisessa kerätyn uuden tiedon perusteella.

Tietoisuutta tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämiseksi on lisätty
2024	Tasa-arvo ja yhdenvertaisuuskoulutuksen järjestäminen viraston johdolle.

Pirkanmaan ELY-keskus toteuttaa toiminnassaan ELY/TET/KEHA virastokokonaisuuden yhteistä tasa-arvo ja yhdenvertaisuussuunnitelmaa. Tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistäminen sisällytetään osaksi viraston ke- hittämissuunnitelmaa (viraston kehittämissalkku), jossa esitetään tarkennettuja kehittämistoimenpiteitä tasa- arvon ja yhdenvertaisuuden edistämiseksi. Tämän lisäksi ELY-keskus toteuttaa määrävälein työpaikan tasa- arvo- ja yhdenvertaisuustilanteen arvioinnin yhteistyössä henkilöstön edustajien kanssa.

Toiminnallisen tehokkuuden sekä tuotosten ja laadunhallinnan tavoitteet

Toteuma 2022

Arvio/Tot 2023

Tavoite n (2024)

Alustava tavoite 2025

Alustava tavoite 2026

Alustava tavoite 2027

Asiakaspalvelu-tyytyväi- syys

4,08

>4,0

> 4,2

TAE

ELY-keskusten sidos- ryhmien kokonaistyyty-

väisyys

3,94

>4,0

TAE

Ihmisten yhdenvertai- suus toteutuu työyhtei- sössäni (VM Baro)

4,19

4,12

4,2

Ihmisten yhdenvertai- suus toteutuu työyhtei- sössäni eri ikäisten koh-

dalla (VM Baro)

4,25

4,16

4,2

Ihmisten yhdenvertai- suus toteutuu työyhtei- sössäni eri vähemmistö-

ryhmien kohdalla (VM Baro)

4,26

4,15

4,2

4 Voimavarojen hallinta‌

Taulukkoon on viety valmiiksi henkilöstövoimavarojen edistämisen tavoitteet, joita seurataan VM Ba- ron tulosten kautta. Lisäksi seurataan viraston henkilötyövuosimäärän kehittymistä.

Henkilöstövoimavarojen edistämisen tavoitteet

	Toteuma 2022	Toteuma 2023	Tavoite 2024	Alustava tavoite 2025	Alustava tavoite 2026	Alustava tavoite 2027
Henkilöstön kokonais- työtyytyväisyys paranee (VM Baro)	3,83	3,70	> 3,7	> 3,7	> 3,7	> 3,7
Työhyvinvointi paranee (VM Baro)	8,19	7,87	8,0	8,0	8,0	8,0
Johtaminen paranee (VM Baron johtamisin- deksi)	3,54	3,37	3,4	>3,4	3,5	3,6

Henkilöstön kokonaistyytyväisyys paranee -tavoitteessa on käytetty VM Baron Työtyytyväisyys yhteensä - Työhyvinvointi paranee -tavoitteessa on käytetty VM Baron Xxx arvio työhyvinvoinnista kouluasteikolla 4-10 - mittaria.

Johtaminen paranee -tavoitteessa on käytetty VM Baron Johtaminen -indeksiä.

5 Voimassaolo, seuranta ja allekirjoitukset‌

Tulossopimuksessa tulostavoitteet asetetaan lähtökohtaisesti koko sopimuskaudeksi. Tarvittaessa asetettuja tulostavoitteita voidaan kuitenkin päivittää ja muuttaa sopimuspäivitysten yhteydessä. Tu- lostavoitteiden saavuttamista kuvaavat vuosittaiset tavoitetasot asetetaan sitovasti seuraavalle vuo- delle ja kolmen seuraavan vuoden tavoitetasot asetetaan alustavina. Tulossopimusta päivitetään rul- laavasti vuosittain. Johtuen vuoden 2025 alusta voimaan tulevasta TE24 –lakiuudistuksesta, osa tu- lostavoitteista voidaan asettaa ainoastaan vuodelle 2024. Syksyllä 2024 tullaan tekemään tulostavoit- teiden uudelleen tarkastelu niiden osa-alueiden osalta, joihin em. uudistus olennaisesti vaikuttaa.

Raportointi tulostavoitteiden toteumista tehdään vähintään kaksi kertaa vuodessa. Tulostavoitteiden koko vuoden toteumista raportoidaan tilinpäätöksessä ja siihen sisältyvässä toimintakertomuksessa. Tilinpäätöstietojen osalta tiedot toimitetaan ministeriölle viimeistään viikon kuluttua tilinpäätöksen hy- väksymisestä ja puolivuotistietojen osalta 31.8. mennessä. Tulossopimuksen toteutumista arvioidaan ministeriön antamassa tilinpäätöskannanotossa toimintavuotta seuraavan vuoden kesäkuussa.

Tulossopimus ja tilinpäätöstiedot julkaistaan Valtiokonttorin määräyksen mukaisesti.

Tavoitteiden toteutumisen arviointia varten tulossopimuksen mittareille on määritelty yksi läpi koko tu- lossopimuksen sovellettava arviointiasteikko. ELY-keskusten ja KEHA-keskuksen osalta sovelletaan kolmiportaista asteikkoa eli ”liikennevalomallia”. Liikennevalomallissa tavoitteiden toteutumista arvioi- daan seuraavasti: VIHREÄ (3) = tavoite on saavutettu tai ylitetty, KELTAINEN (2) = tavoite on saavu- tettu osittain tai siitä ollaan jääty jonkin verran, PUNAINEN (1) = tavoitteesta on jääty paljon tai se ei ole toteutunut lainkaan. Sanallisessa tulosraportoinnissa keskitytään tulossopimuksen tulostavoittei- den poikkeama- ja riskiraportointiin. Erityisesti tavoitteista jäämisestä ja sen syistä tulee raportoida.

Toimialaohjaus täydentää tulosohjausta tarvittaessa ja hallinnonalat ohjeistavat toimialaohjauksen menettelyistä erikseen.

Allekirjoitukset toteutetaan sähköisesti.

30.1.2024

Työ- ja elinkeinoministeriö Xxxxx Xxxxxxxx, ylijohtaja

Maa- ja metsätalousministeriö Xxxxx Xxxx-Xxxxxx, kansliapäällikkö Xxxxxxxxxxxx Xxxxx Xxxxxxxxxx, ylijohtaja pääjohtajan sijainen

Opetus- ja kulttuuriministeriö Xxxxx Xxxxxxxxxx, kansliapäällikkö

Ympäristöministeriö Xxxxxx Xxxxxx, kansliapäällikkö

Väylävirasto Xxxx Xxxxxxx, pääjohtaja

Väylävirasto Xxxxx Xxxxxx, toimialajohtaja

Pirkanmaan ELY-keskus Xxxx Xxxxxxxxxxx, ylijohtaja

Pirkanmaan ELY-keskus Xxxx Xxxxxx, johtaja

Pirkanmaan ELY-keskus Xxxx Xxxxx-Xxxxx, johtaja

Liitteet ‌

Liitteisiin sisällytetään ohjauksen näkökulmasta olennainen, varsinaista sopimusta täydentävä materi- aali. Liitteistä tehdään erillinen pdf- dokumentti.

Tulossopimuksen liitteisiin sisällytetään seuraavat:

1. Seurantamittarit, jotka täydentävät luvun 3 tulostavoitteita eli niillä seurataan viraston toimintaa ns. perustekemistä. Mikäli näissä tapahtuu laskua, nostetaan asia tarvittaessa tulostavoitteeksi.

2. Kuvaus riskienhallintajärjestelmästä

3. ELY-keskusten toimintamenomäärärahajako

4. ELY-keskuskohtaiset erikoistumistehtävät

Document Metadata

Table of Contents

Ohjaavien ministeriöiden ja Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristö- keskuksen välinen tulossopimus vuosille 2024–2027

Document Metadata