PALVELUALOJEN TYÖNANTAJAT PALTA RY ILMAILUALAN UNIONI IAU RY
Palvelualojen työnantajat PALTA ry Ilmailualan Unioni IAU ry
16.11.2017 – 15.1.2021
PALVELUALOJEN TYÖNANTAJAT PALTA RY ILMAILUALAN UNIONI IAU RY
LENTOLIIKENTEEN PALVELUJA KOSKEVA TYÖEHTOSOPIMUS
16.11.2017 - 15.1.2021
LENTOLIIKENTEEN PALVELUJA KOSKEVA TYÖEHTOSOPIMUS
16.11.2017 - 15.1.2021
Sisällysluettelo
2.1. Teknisiä palveluja tuottavat yritykset 10
2.2. Maapalveluja tuottavat yritykset 11
3. Rakenteelliset muutokset 12
4.1. Palkkausjärjestelmän kehittämistyöryhmä 19
4.2. Töiden kuvaus, arviointi ja sijoittaminen palkkaryhmiin 20
5. Keskusjärjestösopimukset 20
6. Neuvottelutulos 31.5.2016 20
6.1. Tekstimuutokset/-lisäykset 20
6.2. Työajan pidentäminen yrityksissä tai työosastoilla, joissa on käytössä työehtosopimuksen 50 §:n mukainen työaikasopimus 21
7. Siirtyvät allekirjoituspöytäkirjamääräykset 21
7.2. Palkkaryhmittelyn muutokset 21
7.3. Työhyvinvoinnin edistäminen ja uudelleensijoittaminen 22
7.4. Vuosilomalain muutos 1.10.2013 22
1. § Sopimuksen soveltamisala 24
4. § Työn johto ja jakaminen sekä järjestäytymisoikeus 25
5. § Uudet työntekijät ja työpaikkaan perehdyttäminen 25
8. § Työpaikalla tapahtuva oppiminen 26
10. § Työsopimuksen purkaminen 26
11. § Määräaikainen työsopimus 26
13. § Lomautus, irtisanominen ja uudelleen sijoittaminen 27
14. § Työvoiman vähentämisjärjestys 27
15. § Työllistymisen ja muutosturvan toimintamalli 28
16. § Yhteistoiminta- ja irtisanomismenettely 28
17. § Työllistymisohjelma ja sen toteuttaminen irtisanomisaikana 29
18. § Ulkopuolisen työvoiman käyttö 29
19. § Työntekijöiden asema kilpailutustilanteessa 30
3. Luku | Työajat teknisiä palveluja tuottavissa yrityksissä 31
24. § Muut työaikamääräykset päivä- ja vuorotyössä sekä joustavassa työssä 32
25. § Paikallisesti sovittavat työaikamallit 32
26. § Tilapäiset työvoimajärjestelyt 32
28. § Työvuoroluettelon laadinta 33
29. § Työajan lyhennysvapaat 34
32. § Ikääntyneiden työntekijöiden työajan lyhentäminen 37
4. Luku | Työajat maapalveluja tuottavissa yrityksissä 39
37. § Ikääntyneiden työntekijöiden työajan lyhentäminen 40
5. Luku | Yhteiset Työaikamääräykset 41
38. § Vuorokauden vaihtuminen ja työajan katkeaminen 41
39. § Vuorokausilevon sopiminen toisin 41
41. § Lauantai- ja aattotyö 42
42. § Sunnuntai- ja juhlapäivinä tehty työ 42
43. § Joulun työaikajärjestelyt ja korvaukset 42
45. § Hälytysluonteinen työ 43
48. § Työskentely varsinaisen työalueen ulkopuolella 44
49. § Komennustyöntekijöiden erityisehdot (maapalveluja tuottavat yritykset) 45
50. § Siirtyvien ja komennettujen työntekijöiden erityisehdot teknisessä työssä 46
51. § Pitkäaikaiset komennukset 46
53. § Työaikojen kehittäminen 47
6. Luku | Erilliset korvaukset 48
55. § Korvaus kielitaidosta 48
58. § Rokotukset ja passiasiat 50
61. § Valtiolliset ja kunnalliset luottamustehtävät 50
7. Luku | Palkanlaskenta ja -maksu 51
63. § Keskituntiansion (KTA:n) laskenta 51
65. § Korvaukset ja lisät jaksotyössä 51
66. § Palkanmaksu ja liittomaksun tilitys 51
8. Luku | Palkkausjärjestelmä 52
70. § Harjaantumisajan palkka 52
71. § Palkkaryhmät ja perustaulukkopalkat teknisiä palveluja tuottavissa yrityksissä 53
72. § Palkkaryhmät ja perustaulukkopalkat maapalveluja tuottavissa
9. Luku | pätevyys- ja kokemuslisä 56
73. § Pätevyyslisän määräytyminen teknisiä palveluja tuottavissa yrityksissä 56
74.§ Kokemuslisän määräytyminen maapalveluja tuottavissa yrityksissä 56
75. § Pätevyys- ja kokemusajan kertyminen 57
10. Luku | Henkilökohtainen palkanosa 59
76. § Henkilökohtainen palkanosa 59
77. § Määrittelyperusteet ja -ajankohta 59
81. § Henkilökohtaisen palkanosan vaikutus palkkaan 61
82. § Tietojen antaminen ja arviointikeskustelut 61
83. § Arviointierimielisyyksien ratkaiseminen 61
84. § Henkilöarviointien vaikutus palkkaan 62
85. § Aikaisempi arvio muuttuu 62
90. § Moniosaaminen vaikutus palkkaan 65
13. Xxxx | Sairausaika ja äitiysvapaa 69
14. Luku | Tilapäinen hoitovapaa 71
96. § Tilapäinen hoitovapaa 71
15. Luku | Terveystarkastukset 72
98. § Lakisääteiset terveystarkastukset 72
99. § Muut terveystarkastukset 72
100. § Työmatkajärjestelyjä koskevat määräykset 73
102. § Korvaus oman auton käytöstä 73
17. Luku | Muita määräyksiä 74
104. § Ohjesääntöiset etuudet 74
105. § Pysyväismääräykset ja ohjesäännöt 74
106. § Työvaatetus ja virkapuku 75
108. § Varapääluottamusmies 76
109. § Työalueiden luottamusmiehet 77
110. § Luottamusmiesten työaikamuoto 77
111. § Ansiotason määrittely 77
19. Luku | Työsuojeluvaltuutetut 80
114. § Työsuojeluvaltuutettu 80
116. § Työsuojeluasiamiehet 80
117. § Työsuojeluvaltuutetun ja -asiamiesten työaikamuoto 81
118. § Ansiotason määrittely 81
20. Luku | Erinäiset määräykset 83
121. § Työpaikkoihin tutustuminen 83
122. § Oikeus pitää kokouksia 83
124. § Aikaisemmin myönnetyt edut 84
125. § Paikalliset ja muut neuvottelut ja sopimukset 84
126. § Paikallinen sopiminen poikkeustilanteissa (selviytymislauseke) 84
21. Luku | Neuvottelujärjestys ja välimiesmenettely 85
127. § Erimielisyyksien ratkaiseminen 85
129. § Sopimuksen voimassaoloaika 87
1. § Palkkaryhmittely, arvioidut työt 88
2 § Palkkaryhmittely, työnkuvaus parivertailtu samantyyppisiin töihin 93
3 § Palkkaryhmittely – perustyötä vaativampi kokonaisuus (lisääntyneet vaativuustekijät todettu parivertailuna edeltävään työhön) 95
4 § Palkkaryhmittely, työtä ei kuvattu / ei arvioitu (rinnastus saman tasoiseen työhön) 96
Keskusjärjestöjen väliset sopimukset 97
1. LUKU | YLEISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ 97
1.4 Osapuolten neuvottelut ja lausuntojen pyytäminen 97
1.5 Ennakkoilmoitus työtaisteluista 98
1.7 Organisaatio- yms. muutokset 98
2. Luku | Yhteisötoiminta työpaikalla 99
2.1 Kehittämistoiminta 99
2.2 Yhteistoiminnan toteuttaminen 99
2.4 Tyky-toiminta 100
3. Luku | Yhteistoimintatehtävät ja
Yhteistoimintaorganisaatiot 100
3.1 Luottamusmiehiä koskevat määräykset 100
3.2 Työsuojelua koskevat määräykset 102
3.3 Ilmoitukset 103
4. Luku | Luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutetun sekä työsuojeluasiamiehen asemaa koskevat
MÄÄRÄYKSET 103
4.1 Vapautus työstä ja ansionmenetyksen korvaaminen 103
4.2 Asema 104
4.3 Työsuhdeturva 106
4.4 Varamiehet 107
5. Luku | Työnantajan tiedottamisvelvoitteet 107
6. Luku | Henkilöstön keskinäinen tiedotustoiminta ja kokousten järjestäminen 110
7. Luku | Koulutus 110
7.1 Ammatillinen koulutus 110
7.2 Yhteinen koulutus 111
7.3 Ay-koulutus, työsuhteen säilyminen ja ilmoitusajat 112
7.4 Korvaukset 112
7.5 Sosiaaliset edut 113
8. Luku | Ulkopuolisen työvoiman käyttö 113
8.1 Yleistä 113
8.2 Alihankinta 114
8.3 Vuokratyövoima 114
9. Luku | Sopimuksen sitovuus 114
Allekirjoituspöytäkirja 116
LOMAPALKKASOPIMUS 2005 119
1. § Soveltamisala 119
2. § Vuosilomapalkka ja lomakorvaus 119
3. § Työssäolon veroinen aika 121
4. § Voimaantulo 121
Irtisanomissuojasopimus 122
I Yleiset määräykset 122
1. § Yleinen soveltamisala 122
2. § Irtisanomisen perusteet 123
3. § Irtisanomisajat 124
4. § Irtisanomisajan noudattamatta jättäminen 125
5. § Irtisanomisesta ilmoittaminen 126
6. § Irtisanomisen perusteen ilmoittaminen 126
II Irtisanominen työntekijästä johtuvasta syystä 127
7. § Soveltamisala 127
8. § Irtisanomisen toimittaminen 127
9. § Työntekijän kuuleminen 127
10. § Tuomioistuinkäsittely 127
11. § Välimiesmenettely 127
12. § Korvaus työsopimuksen perusteettomasta irtisanomisesta 128
13. § Korvauksen määrä 128
III Lomautus 129
14. § Lomauttaminen 129
15. § Ennakkoselvitys 129
16. § Lomautusilmoitus 130
Poikkeukselliset lomautustilanteet 131
1. Lomautuksen peruuttaminen 131
2. Xxxxxxxxxxx siirtäminen 131
3. Lomautuksen keskeyttäminen 132
IV Erinäisiä määräyksiä 133
17. § Työvoiman vähentämisjärjestys 133
18. § Irtisanomista tai lomautusta koskeva ilmoitus luottamusmiehelle ja työvoimaviranomaiselle 134
19. § Takaisinottaminen 134
20. § Seuraamusjärjestelmä 134
21. § Voimaantulomääräys 135
Allekirjoituspöytäkirja 136
ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA
Allekirjoittaneet Lentoliikenteen palveluja koskevan työehtosopimuksen osapuolet ovat sopineet seuraavat muutokset uudistettavaan työehtosopimukseen:
1. Sopimuskausi
Sopimuskausi alkaa 16.11.2017 ja päättyy 15.1.2021, ellei sitä irtisanota viimeistään 15.10.2019 allekirjoituspöytäkirjassa tarkoitetulla tavalla päättymään 15.1.2020.
2. Palkankorotus
2.1. Teknisiä palveluja tuottavat yritykset
Palkkoja korotetaan 1,4 %:n suuruisella yleiskorotuksella viimeistään 1.2.2018. Perustaulukkopalkkoihin tehdään vastaava korotus.
Lisäksi viimeistään 1.2.2018 työntekijöiden palkkojen korottamiseen käytetään yritys- tai työpaikkakohtainen erä, jonka suuruus on 0,2 %. Erän suuruus lasketaan yrityksen työehtosopimuksen piiriin kuuluvien teknisissä tehtävissä työskentelevien työntekijöiden lokakuun 2017 peruskuukausipalkoista. Erää voidaan käyttää myös yrityksessä tämän neuvottelutuloksen mukaisten työehtosopimuksen, esimerkiksi 70 § ja 87 §, koskevien tekstimuutosten kustannusten kattamiseen. Yrityskohtaisen erän kohdentamisesta päättää työnantaja. Yrityskohtaisen erän jako tulee selvittää ennen käyttöönottoa pääluottamusmiehelle. Selvityksessä työnantaja ilmoittaa jaettavan erän kokonaiseuromäärän ja yksilöi, miten korotukset tullaan kohdentamaan. Jos selvitystä ei ole annettu ennen erän käyttöönottoa, erä jaetaan yleiskorotuksena.
Yritys- tai työpaikkakohtaisen erän tarkoituksena on tukea palkanmuodostuksen kannustavuutta, oikeudenmukaista palkkarakennetta ja palkkaporrastusta, tuottavuuden kehittymistä työpaikalla, työnantajan palkkapolitiikan toteuttamista sekä oikaista mahdollisia vinoumia. Työntekijöiden ammattitaidon ja työssä suoriutumisen tulee olla ohjaavana tekijänä henkilökohtaisten korotusten jakamisessa.
Vuorolisät
Vuorolisiä korotetaan 1.2.2018 lukien 1,8 %.
Muut palkkaperusteet
Euro- ja senttimääräisiä lisiä korotetaan 1.2.2018 lukien 1,8 %.
Palkkoja korotetaan 1,7 %:n suuruisella yleiskorotuksella viimeistään 1.2.2019. Perustaulukkopalkkoihin tehdään vastaava korotus.
Vuorolisät
Vuorolisiä korotetaan 1.2.2019 lukien 1,7%.
Muut palkkaperusteet
Euro- ja senttimääräisiä lisiä korotetaan 1.2.2019 lukien 1,7 %.
2.2. Maapalveluja tuottavat yritykset
Palkkoja korotetaan 40 euron suuruisella yleiskorotuksella 1.2.2018 lukien. Perustaulukkopalkkoihin tehdään vastaava korotus.
Palkkoja korotetaan 40 euron suuruisella yleiskorotuksella 1.2.2019 lukien. Perustaulukkopalkkoihin tehdään vastaava korotus.
Vuorolisät
Vuorolisiä korotetaan 1.1.2019 lukien 3,5 %.
Muut palkkaperusteet
Euro- ja senttimääräisiä lisiä korotetaan 1.1.2019 lukien 3,5 %.
2.3. Vuosi 2020
Palkantarkistukset 1.2.2020
Osapuolet tarkastelevat kevään 2019 huhti- toukokuun aikana toimialan tilannetta, yleistä taloudellista tilannetta, työllisyyden, viennin ja kilpailukyvyn kehitystä sekä näihin vaikuttaneita tekijöitä. Arvioinnin perusteella osapuolet neuvottelevat
15.10.2019 mennessä viimeistään 1.2.2020 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta toteutettavien palkankorotusten rakenteesta ja suuruudesta.
Mikäli viimeistään 1.2.2020 toteutettavan palkantarkistusten rakenteesta ja suuruudesta ei päästä yksimielisyyteen 15.10.2019 mennessä, voi kumpikin sopimusosapuoli irtisanoa tämän sopimuksen päättymään 15.1.2020. Irtisanomista koskeva ilmoitus on kirjallisesti toimitettava 15.10.2019 mennessä toiselle sopijaosapuolelle.
3. Rakenteelliset muutokset
Työehtosopimusmuutokset
2. LUKU | Työsuhteet
Muutetaan 6. § kuulumaan seuraavasti:
6. § Koeaika
Xxxxxxx on tämän työehtosopimuksen voimaantullessa 6 kuukautta.
Jos työntekijä on koeaikana ollut työkyvyttömyyden tai perhevapaan vuoksi poissa työstä, työnantajalla on oikeus pidentää koeaikaa kuukaudella kutakin työkyvyttömyys- tai perhevapaajaksoihin sisältyvää 30:tä kalenteripäivää kohden. Työnantajan on ilmoitettava työntekijälle koeajan pidentämisestä ennen koeajan päättymistä.
Lisätään uusi x §. seuraavasti:
x. § Työpaikalla tapahtuva oppiminen
Oppilaitoksen tai viranomaisen organisoiman työpaikalla tapahtuvan oppimisen järjestämisellä, harjoittelulla tai työkokemuksen hankkimisella ei korvata työpaikan henkilöstöä, eikä sillä tule olla muutoinkaan vaikutusta yrityksen työntekijöiden työsuhteisiin.
Työnantaja käy pääluottamusmiehen kanssa läpi menettelytavat, jotka liittyvät oppilaitoksen tai viranomaisen organisoiman työpaikalla tapahtuvan oppimisen järjestämiseen, harjoitteluun, työkokemuksen hankkimiseen tai luottamusmiesten tiedonsaantiin ja työpaikkaohjaajien asemaan ja korvauksiin.
Muutetaan 12. §:n otsikko ja lisätään uusi 12. §:n 3. momentti seuraavasti:
12. § Lomautus, irtisanominen ja uudelleensijoittaminen
3. Jos työnantaja taloudellisista, tuotannollisista tai työnantajan toiminnan uudelleenjärjestelyistä johtuvista syistä irtisanomisen vaihtoehtona uudelleen sijoittaa työntekijän muihin tarjolla oleviin tehtäviin, määräytyy palkkaus tarjolla olevan muun työn mukaisesti. Palkkauksen muuttamisessa noudatetaan irtisanomisaikaa.
Tämä kohta koskee vain maapalveluja tuottavia yrityksiä.
3. LUKU | Työajat teknisiä palveluja tuottavissa yrityksissä
Muutetaan 31 §:n 1. – 3. momentit kuulumaan seuraavasti:
31. § Ikääntyneiden työntekijöiden työajan lyhentäminen
1. Työnantaja on velvollinen, työntekijän niin halutessa, lyhentämään työaikaa:
– 55 vuotta täyttäneet viisi tuntia/viikko
– 60 vuotta täyttäneet kymmenen tuntia/viikko
2. Palkkaa vähennetään työajan lyhennystä vastaavasti.
3. Työnantaja ja työntekijä voivat sopia työajan lyhentämisen määrästä, tavasta ja ajankohdista myös toisin. Jos muusta ei sovita, työnantaja määrittelee työajan lyhennystavan ja ajankohdan.
4. LUKU | Työajat maapalveluja tuottavissa yrityksissä
Lisätään uusi x. § seuraavasti:
x. § Ikääntyneiden työntekijöiden työajan lyhentäminen
1. Työnantaja on velvollinen, työntekijän niin halutessa, lyhentämään työaikaa työvuoroluettelokohtaisesti:
– 55 vuotta täyttäneet keskimäärin viisi tuntia/viikko
– 60 vuotta täyttäneet keskimäärin kymmenen tuntia/viikko
2. Palkkaa vähennetään työajan lyhennystä vastaavasti.
3. Työnantaja ja työntekijä voivat sopia työajan lyhentämisen määrästä, tavasta ja ajankohdista myös toisin. Jos muusta ei sovita, työnantaja määrittelee työajan lyhennystavan ja ajankohdan.
4. Työajan lyhennystä käsitellään työssäolon veroisena aikana.
5. LUKU | Yhteiset työaikamääräykset
Muutetaan 39. §:n 1. momentti kuulumaan 1.2.2018 alkaen teknisiä palveluja tuottavissa yrityksissä ja maapalveluja tuottavissa yrityksissä 1.1.2019 alkaen seuraavasti:
39. § Lauantai- ja aattotyö
1. Lauantaipäivän sekä vappu-, juhannus-, joulu- ja uudenvuodenaaton aikana klo 0.00 alkaen tehtävästä työstä maksetaan peruspalkan lisäksi 50 prosentin suuruinen erillislisä tehdyiltä työtunneilta. Erillislisä perustuu liikenteen rakenteeseen. Lisää ei makseta niiltä edellä mainituilta päiviltä, jotka ovat pyhä- tai sunnuntaipäiviä.
Muutetaan 41. §:n 1. – 4. momentit kuulumaan seuraavasti:
41. § Joulun työaikajärjestelyt ja korvaukset
1. Työntekijän tulee lokakuun loppuun mennessä, ellei paikallisesti toisen sovita, esittää erikseen ohjeistettavalla tavalla toiveensa siitä, että hänellä ei ole työvuoroa jouluaaton kello 19.00:n ja ensimmäisen joulupäivän kello 15.00:n välisenä aikana. Työnantajan on vuorolistaa laatiessaan otettava toive huomioon.
2. Jouluaaton kello 19.00:n ja ensimmäisen joulupäivän kello 15.00:n välisenä aikana tehty työ ei ole säännöllistä työaikaa, ja se merkitään vuorolistalle ylityöksi. Se korvataan kolmivuorotyössä kuten ylityö ja jaksotyössä lisä- tai ylityönä.
3. Työntekijällä ei ole työvuoroa ensimmäisenä joulupäivänä, jos hän on työvuoronsa mukaisesti työskennellyt jouluaattona, ellei paikallisesti sovita toisin.
4. Tapauksessa, jossa samalla ryhmällä on iltavuoro sekä jouluaattona että ensimmäisenä joulupäivänä, vuoron työntekijät jaetaan kahteen osaan siten, että osa työskentelee jouluaaton iltavuorossa ja toinen osa ensimmäisen joulupäivän iltavuorossa liikenteen asettamien vaatimusten mukaan, ellei paikallisesti sovita toisin.
Muutetaan 45. § kuulumaan seuraavasti:
45. § Vuoronvaihto
1. Työntekijöillä on oikeus vaihtaa työvuoroja keskenään työnantajan määräämän esimiehen suostumuksella.
2. Henkilökohtaisista syistä aiheutuneet vuoronvaihdot ovat edellä olevan mukaisesti sallittuja.
3. Vuoronvaihdosta mahdollisesti syntyneistä ylityötunneista ei makseta ylityökorvausta.
4. Vuoronvaihto ei vaikuta säännöllisen työajan tuntikertymään eikä työaikapankin saldoon.
8. LUKU | Palkkausjärjestelmä
Muutetaan 65. §:n 1. – 2. momentit kuulumaan seuraavasti:
65. § Palkkaryhmittely
1. Työehtosopimuksen sopijaosapuolet ryhmittelevät työt käyttäen arviointijärjestelmän mukaista arviointia, parivertailua samantyyppisiin töihin/edeltävään työhön tai muuta yhteisesti sovittua järjestelmää, ja ne sijoitetaan tasajakoisin pisteskaaloin muodostettuihin palkkaryhmiin.
2. Sopijaosapuolten välinen palkkaryhmittelytyöryhmä laatii palkkaryhmittäin eritellyn luettelon kaikista niistä töistä, joita soveltamisalalla on käytössä. Työt on eriteltävä tunnistettavilla ja työtä kuvaavilla nimikkeillä ja tunnuksilla.
Muutetaan 66. § kuulumaan seuraavasti:
66. § Uudet työt
Jos tämän sopimuksen soveltamisalueelle tulee sellaisia uusia töitä, joita ei ole tässä työehtosopimuksessa otettu huomioon, niistä neuvotellaan työehtosopimuksen mukaisessa järjestyksessä.
Muutetaan 68. § kuulumaan seuraavasti:
68. § Palkkaryhmät ja perustaulukkopalkat teknisiä palveluja tuottavissa yrityksissä
PERUSTAULUKKOPALKAT TEKNISIÄ PALVELUJA TUOTTAVISSA YRITYKSISSÄ 1.2.2018 - 31.1.2019 VÄLISENÄ AIKANA
Palkkaryhmä 1 | yläraja 44 pistettä | x € |
Palkkaryhmä 2 | 45–54 pistettä | x € |
Palkkaryhmä 3 | 55–64 pistettä | x € |
Palkkaryhmä 4 | 65–74 pistettä | x € |
Palkkaryhmä 5 | 75–84 pistettä | x € |
Palkkaryhmä 6 | 85–94 pistettä | x € |
Palkkaryhmä 7 95–104 pistettä x €
Palkkaryhmä 8 105–114 pistettä x € Palkkaryhmä 9* x €
Palkkaryhmä 10* x €
Palkkaryhmä 11* x €
*Työtä ei kuvata eikä arvioida.
Palkkaryhmät voimassa 1.2.2018 - 31.1.2019 ja seuraava 1.2.2019 -
15.1.2020.
Palkkaryhmien 10-11 käyttöönotosta sovitaan paikallisesti.
Uusi x. kappale:
x. Jos työntekijä on suorittanut työssä vakiintuneeksi muodostuneen ammattitutkinnon, mutta työntekijän työkokemus kyseiseen tehtävään on alle kaksi vuotta, voidaan hänen työsopimuksessaan sopia, että hänelle maksetaan ammattityöntekijään verrattuna yhtä palkkaryhmää pienempää palkkaa niin sanotulta harjaantumisajalta. Harjaantumisaikaa voidaan soveltaa ainoastaan palkkaryhmissä 5-7. Ammattitutkinnon suorittaneelle työntekijälle harjaantumisaika voi olla enintään yksi vuosi, jos työntekijällä ei ole muuta hyväksiluettavaa työkokemusta tutkinnon suorittamisen ulkopuoliselta ajalta.
Tämä kohta koskee vain teknisiä palveluja tuottavia yrityksiä.
9. LUKU | Pätevyys- ja kokemuslisä
Muutetaan 70. §:n 1. momentti kuulumaan 1.2.2018 alkaen seuraavasti:
70. § Pätevyyslisän määräytyminen teknisiä palveluja tuottavissa yrityksissä
1. Jos työnantajan alueella on käytössä 10 luvun mukainen henkilökohtaisen palkanosan arviointijärjestelmä, palkkaryhmissä 1-11 maksetaan pätevyyslisää seuraavasti:
4 vuoden jälkeen | 5 % |
6 vuoden jälkeen | 9 % |
8 vuoden jälkeen | 12 % |
10 vuoden jälkeen | 15 % |
15 vuoden jälkeen | 17 % |
20 vuoden jälkeen | 18 % |
25 vuoden jälkeen | 19 % |
Soveltamisohje: Mikäli työntekijän pätevyyslisä on ollut 15.11.2017 mennessä 3 % (2 vuoden jälkeen) tai 6 % (4 vuoden jälkeen), näitä pätevyyslisiä ei kuitenkaan alenneta.
11. LUKU | Moniosaaminen
Muutetaan 87. § kuulumaan seuraavasti:
87. § Moniosaamisen vaikutus palkkaan
1. Teknisiä palveluja koskevissa yrityksissä moniosaaminen korottaa henkilökohtaista palkkaa perustaulukkopalkasta laskettuna seuraavasti:
Moni- taitoisuus | Erityisosaaminen B C D | E |
B | 0 % (B) 1 % (C) 2 % (D) | 3 % (E) |
C | 3 % (F) 4 % (G) 5 % (H) | 6 % (I) |
D | 6 % (J) 7 % (K) 8 % (L) | 9 % (M) |
E | 9 % (N) 10 % (O)* 11 % (P)* | 12 % (Q)* |
* Uuden taulukon voimaantullessa tarkastellaan O-, P- ja Q-ryhmissä olevien työntekijöiden monitaitoisuus- ja erityisosaaminen. Uuden prosentin voimaantulo edellyttää, että voimassaolevat monitaitoisuus- ja erityisosaamiskriteerien mukaiset osaamiset täyttyvät O-, P- tai Q- ryhmän mukaisesti. Ainoastaan voimassaolevat ja työnantajan käytössä olevat monitaitoisuus- ja erityisosaamiskriteerit otetaan huomioon.
* Pääluottamusmiehille ja työsuojeluvaltuutetuille maksettava korvaus moniosaamisesta on enintään 9 %, ellei korkeampaa moniosaamista ole erikseen todettu.
12. LUKU | Vuosiloma
Muutetaan 88. §:n 2. momentti kuulumaan seuraavasti:
88. § Vuosiloma
2. Kun työntekijän työsuhde on 31.3. mennessä keskeytymättä jatkunut vähintään 14 vuotta ja hänellä on lomanmääräytymisvuodelta vuosilomalain mukaisesti täydet 12 lomaan oikeuttavaa kuukautta, ansaitsee hän vuosilomaa kolme arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta.
Muutetaan 89. §:n 2. ja 4. momentti kuulumaan seuraavasti:
89. § Lomaraha
2. Työntekijällä ei ole lomarahaoikeutta, jos hän irtisanoutuu tai työsuhde päätetään hänestä johtuvasta syystä, eikä hän palaa vuosilomaltaan enää työhön.
4. Työnantaja ja työntekijä voivat sopia lomarahan vaihtamisesta joko kokonaan tai osittain palkalliseksi vapaaksi siten, että vapaapäivien määrä on puolet vapaaksi vaihdettavista lomarahaa vastaavista vuosilomapäivistä.
Tulkintaohje: Xxx xxxxxxxx vaihdetaan vapaaksi, niin esim. 24 lomapäivää vastaavasta lomarahasta tulee 12 palkallista työpäivää vapaapäiväksi.
17. LUKU | Muita määräyksiä
Muutetaan 100. §:n tulkintaohje kuulumaan seuraavasti:
100. § Merkkipäivävapaat Tulkintaohje:
Tämä korvaa sopimuksen allekirjoittamishetkellä sovellettavat mahdolliset yrityskohtaiset käytännöt merkkivapaiden suhteen.
Merkkipäivävapaa siirretään annettavaksi myöhempänä ajankohtana, mikäli se sattuisi muutoin sairausajalle.
18. LUKU | Luottamusmiehet
Muutetaan 104. §:n 3. momentti kuulumaan seuraavasti:
104. § Pääluottamusmies
3. Kun lasketaan vapautusta työstä useilla eri lentoasemilla työskenteleviä työntekijöitä edustavalle pääluottamusmiehelle, vapautuksen osuutta lisätään seuraavalla tavalla:
Muilla kuin pääluottamusmiehen asemapaikan lentoasemalla työskentelevien työntekijöiden lukumäärä kerrotaan kertoimella 2. Saatu lukuarvo lasketaan yhteen pääluottamusmiehen asemapaikan työntekijöiden lukumäärän kanssa. Näin muodostettu työntekijöiden määrä = edustettavien työntekijöiden määrä.
Muutetaan 108. §:n 1. momentti kuulumaan seuraavasti:
108. § Ansiotason määrittely
1. Säännöllisesti toistuvaksi ajaksi tai kokonaan työstä vapautettu pääluottamusmies on oikeutettu saamaan edustamiensa työntekijöiden korkeimman palkkaryhmän korkeinta palkkaa.
20. LUKU | Erinäiset määräykset
Lisätään uusi x. § seuraavasti:
x. Paikallinen sopiminen poikkeustilanteissa (selviytymislauseke)
1. Työnantajan ja alueella toimivien Ilmailualan Unioni IAU ry:n ammattiosastojen välillä voidaan solmia työpaikkojen ja yrityksen toiminnan turvaamiseksi määräaikainen sopimus, kun yritys joutuu poikkeuksellisiin taloudellisiin vaikeuksiin.
2. Määräaikaiseen paikalliseen sopimukseen kirjataan Lentoliikenteen palveluja koskevan työehtosopimuksen määräyksistä poikkeavat tai ne korvaavat yrityskohtaiset määräykset. Määräaikaisista poikkeavista työaikajärjestelyistä sovitaan joko pääluottamusmiehen tai IAU:n ammattiosastojen ja työnantajan välillä.
3. Sopimus edellyttää Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n ja Ilmailualan Unioni IAU ry:n hyväksyntää ja se on Lentoliikenteen palveluja koskevan työehtosopimuksen osa.
4. Työryhmäkirjaukset
4.1. Palkkausjärjestelmän kehittämistyöryhmä
Palkkaustyöryhmän tavoitteena on uusi vaativuuden arviointijärjestelmä. Työ toteutetaan kustannusneutraalisti. Nykyisten töiden keskinäinen vaativuusjärjestys sekä aiemman arviointijärjestelmän pisteytys säilytetään.
Sen osalta kuin jo käytössä olevat työt/tehtävänimikkeet muuttuvat olennaisesti sopimuskauden aikana, tulee nämä työt arvioida allekirjoituspöytäkirjan 5 §:n mukaisesti.
Tavoitteena on lopputulos, jossa arviointi voidaan yhdessä osapuolten työryhmässä sopimien mallitöiden avulla toteuttaa tulevaisuudessa niin, että säilytetään riittävä ja tarvittava erottelevuus sopimusalan töissä.
Lisäksi tavoitteena on arvioida työkokemusaikaan perustuvan lisän osuutta ja muotoa palkkausjärjestelmässä sekä selvittää mahdollisuuksia henkilökohtaisen suoriutumisen ja moniosaamiseen perustuvien palkanosien yhdistämiseksi
yksinkertaisemmaksi malliksi niin, että työntekijöiden yhdenvertaisuus huomioidaan kehitystyössä.
4.2. Töiden kuvaus, arviointi ja sijoittaminen palkkaryhmiin
1. Ennen allekirjoituspöytäkirjan 4.1. §:n tarkoittaman työryhmän työn valmistumista muuttuneet tai uudet työt sijoitetaan palkkaryhmiin seuraavin periaattein.
2. Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n jäsenyrityksissä perustetaan tarvittaessa yrityskohtaiset työnkuvausryhmät uusien tai muuttuneiden töiden kuvaamista varten. Ryhmät muodostetaan ammattiryhmittäin. Osapuolten edustajien määrä ryhmää kohden on vähintään kaksi.
3. Uuden tai muuttuneen työn vaativuuden arviointi tapahtuu ensisijaisesti pääluottamusmiehen ja työnantajan edustajan kesken, työehtosopimuksen 65.
§:n menettelytapojen mukaisesti, sopimalla tai vertailemalla muihin sopimusalan töihin, käyttäen tukena olemassa olevia työnkuvia.
Pääluottamusmies ja työnantajan edustaja voivat sopia myös yrityskohtaisen arviointiryhmän perustamisesta.
4. Palkkaryhmittelytyöryhmä sijoittaa työt palkkaryhmiin paikallisen sopimuksen perusteella. Mikäli palkkaryhmittelytyöryhmä jää erimieliseksi, noudatetaan työehtosopimuksen 123. §:n mukaista erimielisyysmenettelyä.
5. Keskusjärjestösopimukset
Keskusjärjestöjen väliset, Lentoliikenteen palveluja koskevan työehtosopimuksen liitteinä olleet yleissopimus, lomapalkka- ja irtisanomissuojasopimus siirretään sellaisenaan osaksi uutta työehtosopimusta. Osapuolet tarkastelevat sopimuskauden aikana tarvetta näiden kirjausten ajanmukaistamiselle ja selkeyttämiselle.
6. Neuvottelutulos 31.5.2016
6.1. Tekstimuutokset/-lisäykset
Kilpailukykysopimuksen 31.5.2016 mukaiset tekstimuutokset/-lisäykset siirretään uuteen työehtosopimukseen.
6.2. Työajan pidentäminen yrityksissä tai työosastoilla, joissa on käytössä työehtosopimuksen 50 §:n mukainen työaikasopimus
Yrityksissä tai työosastoilla, joilla on käytössä työehtosopimuksen 50 §:n mukainen työaikasopimus, neuvotellaan 24 tunnin vuotuisen työajan pidentämisestä paikallisesti työnantajan ja pääluottamusmiehen kesken.
Työajanpidennys voidaan toteuttaa sopimalla työehtosopimuksen 50 §:n perusteella tehtyjen sopimusten keskimääräisen viikkotyöajan pidentämisestä 30 minuutilla, työaikapankkijärjestelyin tai muilla toimin, tai muissa sopimuksissa, joilla saavutetaan vastaava vaikutus.
7. Siirtyvät allekirjoituspöytäkirjamääräykset
7.1. Palkkaryhmittely
Allekirjoittaneet liitot ovat perustaneet yhteisen palkkaryhmittelytyöryhmän. Kumpikin osapuoli nimeää työryhmään kaksi jäsentä. Työryhmä huolehtii siitä, että Lentoliikenteen palveluja koskevan sopimusalan työt sijoitetaan työehtosopimuksen mukaiseen palkkaryhmittelyyn.
Kun työryhmä sijoittaa työt palkkaryhmiin, se käyttää hyväkseen yhteisesti sovittuja painotuskertoimia, töiden parivertailua tai muuta yhteisesti sovittua järjestelmää.
Työnarvioinnin valmistuttua arviointityöryhmän sihteeri toimittaa arviointituloksen viivytyksettä tiedoksi palkkaryhmittelytyöryhmälle. Palkkaryhmittely tulee voimaan työryhmän päätöstä seuraavan palkanmaksukauden alusta. Työnantajan katsotaan saaneen päätöksen tiedoksi seitsemäntenä päivänä siitä, kun palkkaryhmittelytyöryhmä on lähettänyt sen tiedoksi.
7.2. Palkkaryhmittelyn muutokset
Palkkaryhmittelytyöryhmä pitää palkkaryhmittelyluetteloa ajan tasalla. Luetteloon merkitään uuden työn tai uudelleen arvioidun työn palkkaryhmä, heti kun palkkaryhmittelytyöryhmä on sen päättänyt. Tämä luettelo on työehtosopimuksen liite, jonka palkkaryhmittelytyöryhmän jäsenet allekirjoittavat. Osapuolet tiedottavat kaikista palkkaryhmittelyn muutoksista kumpikin tahollaan.
7.3. Työhyvinvoinnin edistäminen ja uudelleensijoittaminen
Palvelualojen työnantajat PALTA ry ja Xxxxxxxxxxx Unioni IAU ry suosittavat, että yrityksissä käynnistetään paikallinen yhteistyö yritysten edustajien, työsuojeluorganisaation ja luottamusmiesten kanssa sairauspoissaoloihin vaikuttavien osatekijöiden selvittämiseksi. Tavoitteena on työhyvinvoinnin edistäminen ja siitä aiheutuva sairauspoissaolojen määrän väheneminen.
Työantajalla on oltava käytössään järjestelmä, joka tähtää henkilöiden uudelleensijoittumiseen työssä, jos he eivät enää pysty tekemään omaa työtään ja ovat saaneet tästä lääkärin lausunnon. Työntekijä voi tällöin sijoittua joko muihin tehtäviin samassa yrityksessä tai konsernissa tai, jos tämä ei ole mahdollista, tarjolla olevan uudelleensijoituspalvelun avulla kokonaan muuhun yritykseen.
Järjestelmän avulla selvitetään myös tarve ja mahdollisuus ammatilliseen kuntoutukseen ja opastetaan henkilöä käyttämään muita sosiaalisia etuisuuksia.
7.4. Vuosilomalain muutos 1.10.2013
Vuosiloman siirto-oikeudessa työkyvyttömyystilanteessa noudatetaan uutta 1.10.2013 voimaan tullutta vuosilomalain muutosta. Lain mukainen vuosiloman siirto-oikeus koskee vain vuosilomalakiin perustuvia vuosilomia. Lain ylittävät työehtosopimukseen perustuvat loman osat eivät siirry missään tilanteessa.
8. Allekirjoitukset
Helsingissä, tammikuun 9. päivänä 2018 PALVELUALOJEN TYÖNANTAJAT PALTA RY ILMAILUALAN UNIONI IAU RY
PALVELUALOJEN TYÖNANTAJAT PALTA RY ILMAILUALAN UNIONI IAU RY
LENTOLIIKENTEEN PALVELUJA KOSKEVATYÖEHTOSOPIMUS
16.11.2017 - 15.1.2020
Punaisella painetut tekstit ovat muutoksia edelliseen painokseen (Lentoliikenteen palveluja koskeva työehtosopimus 15.11.2013 – 15.11.2016).
1. LUKU | YLEISTÄ
1. § Sopimuksen soveltamisala
1. Tällä sopimuksella määrätään
– säännöllistä reittiliikennettä harjoittavien,
– raskasta tilauslentoliikennettä harjoittavien,
– tai edellä mainituille teknisiä tai maapalveluja suorittavien
työnantajien palveluksessa olevien työntekijöiden työehdot, jos he toimivat tämän sopimuksen palkkaryhmittelyn mukaisissa tai niihin rinnastettavissa töissä.
2. Tämän työehtosopimuksen tarkoittamasta raskaasta tilauslentoliikenteestä on kyse silloin, kun käytetään suurimmalta hyväksytyltä matkustajapaikkailuvulvaan yli 19-paikkaisia tai suurimmalta sallitulta lentoonlähtömassaltaan yli 27 000 kg:n suuruisia lentokoneita.
3. Tätä sopimusta sovelletaan kuitenkin työhön, jossa tarvitaan huoltotodistetta ja tyyppikelpuutusta, sekä muihin töihin, joihin sisältyy yli 50 prosenttia tämän sopimuksen soveltamisalaan kuuluvia tehtäviä.
4. Sopimuksen soveltamispiirissä ei saa tehdä rinnakkaissopimusta ilman allekirjoittaneiden liittojen kirjallista lupaa.
2. § Yleiset sopimukset
Keskusjärjestöjen välisiä, kulloinkin voimassa olevia yleissopimusta sekä lomapalkka- ja irtisanomissuojasopimusta noudatetaan työehtosopimuksen osana.
3. § Työrauhavelvoite
1. Työehtosopimus sitoo allekirjoittaneita liittoja, niiden alayhdistyksiä, työnantajia ja työntekijöitä, jotka ovat tai sopimuksen voimassaoloaikana ovat olleet näiden yhdistysten jäseniä.
2. Liitot ja niiden alayhdistykset huolehtivat siitä, etteivät niiden jäseninä olevat yhdistykset, työnantajat tai työntekijät, joita sopimus koskee, ryhdy työtaistelutoimiin eivätkä muutoinkaan riko työehtosopimuksen määräyksiä.
2. LUKU | TYÖSUHTEET
4. § Työn johto ja jakaminen sekä järjestäytymisoikeus
1. Työnantajalla on oikeus johtaa ja jakaa työtä sekä ottaa työsuhteeseen ja erottaa siitä työntekijöitä riippumatta siitä, ovatko nämä järjestäytyneitä vai eivät.
2. Järjestäytymisoikeus on molemmin puolin loukkaamaton.
5. § Uudet työntekijät ja työpaikkaan perehdyttäminen
1. Uudet työntekijät otetaan pääsääntöisesti toistaiseksi voimassa olevaan työsuhteeseen.
2. Työpaikkaan perehdyttämisen yhteydessä uudelle työntekijälle varataan mahdollisuus keskusteluun luottamusmiehen ja työsuojeluasiamiehen kanssa.
3. Uudet työntekijät palkataan Lentoliikenteen palveluja koskevan työehtosopin mukaisen palkkaryhmittelyn mukaisiin töihin. Tämä ei estä ottamasta käyttöön
69. §:n mukaisia uusia töitä.
6. § Koeaika
Xxxxxxx on tämän työehtosopimuksen voimaantullessa 6 kuukautta.
Jos työntekijä on koeaikana ollut työkyvyttömyyden tai perhevapaan vuoksi poissa työstä, työnantajalla on oikeus pidentää koeaikaa kuukaudella kutakin työkyvyttömyys- tai perhevapaajaksoihin sisältyvää 30:tä kalenteripäivää kohden. Työnantajan on ilmoitettava työntekijälle koeajan pidentämisestä ennen koeajan päättymistä.
7. § Koulutus
1. Työnantaja pyrkii tehostamaan eri ammattialojen koulutusta.
2. Työntekijälle pyritään ilmoittamaan kurssille osallistumisesta hyvissä ajoin ennen kurssin alkamista. Osallistuminen otetaan huomioon työvuoroluettelossa mahdollisuuksien mukaan.
3. Tyyppi-, osatyyppi- ja korjaamokelpuutuskoulutuksen ajalta maksettavasta koulutusajan palkasta sovitaan paikallisesti.
8. § Työpaikalla tapahtuva oppiminen
Oppilaitoksen tai viranomaisen organisoiman työpaikalla tapahtuvan oppimisen järjestämisellä, harjoittelulla tai työkokemuksen hankkimisella ei korvata työpaikan henkilöstöä, eikä sillä tule olla muutoinkaan vaikutusta yrityksen työntekijöiden työsuhteisiin.
Työnantaja käy pääluottamusmiehen kanssa läpi menettelytavat, jotka liittyvät oppilaitoksen tai viranomaisen organisoiman työpaikalla tapahtuvan oppimisen järjestämiseen, harjoitteluun, työkokemuksen hankkimiseen tai luottamusmiesten tiedonsaantiin ja työpaikkaohjaajien asemaan ja korvauksiin.
9. § Irtisanomisaika
1. Työnantajan irtisanoessa työsopimuksen, kun työsuhde on jatkunut keskeytyksettä
– enintään vuoden, on irtisanomisaika 14 päivää
– yli vuoden mutta enintään 4 vuotta, on irtisanomisaika 1 kuukausi
– yli 4 vuotta mutta enintään 8 vuotta, on irtisanomisaika 2 kuukautta
– yli 8 vuotta mutta enintään 12 vuotta, on irtisanomisaika 4 kuukautta
– yli 12 vuotta, on irtisanomisaika 6 kuukautta.
2. Työntekijän irtisanoessa työsopimuksen, kun työsuhde on jatkunut keskeytyksettä
– enintään 5 vuotta, on irtisanomisaika 14 päivää
– yli 5 vuotta, on irtisanomisaika 1 kuukausi.
3. Lyhyemmästä irtisanomisajasta voidaan sopia.
10. § Työsopimuksen purkaminen
Työsopimuksen purkutapauksista ilmoitetaan luottamusmiehelle tai pääluottamusmiehelle, jos se on mahdollista, ennen työsopimuksen purkamista. Muussa tapauksessa ilmoitus annetaan mahdollisimman pian purkamisen tapahduttua.
11. § Määräaikainen työsopimus
1. Määräaikainen työsopimus voidaan tehdä, kun siihen on perusteltu syy. Määräaikaista tai määrättyä työtä varten palkatun työntekijän työsuhde päättyy ilman irtisanomisaikaa. Tästä työnantajan on ilmoitettava työntekijälle työhön otettaessa.
2. Määräaikaisista työsuhteista ilmoitetaan pääluottamusmiehelle, ja pyydettäessä annetaan selvitys.
3. Määräaikaiseen työsuhteeseen otettu työntekijä saa samat ohjesääntöiset etuudet kuin ne, joilla on toistaiseksi voimassa oleva työsuhde, jos ohjesäännäöissä ei määrätä toisin.
12. § Osa-aikatyöt
1. Työntekijöitä voidaan palkata osa-aikatyöhön hoitamaan lentoliikenteen tai teknisten töiden ruuhkahuippuja.
2. Osa-aikatyöntekijöiden palkkaaminen edellyttää, että työnantajan ja Xxxxxxxxxxx Unioni IAU ry:n välillä on sopimus osa-aikatyöntekijöiden työehdoista.
Teknisten töiden osalta osa-aikatyön käyttämisestä ja työehdoista sopii kulloinkin alueella toimiva Ilmailualan Unioni IAU ry:n ammattiosasto työnantajan kanssa.
3. Ensimmäisen kohdan mukaisissa sopimuksissa ei tule sopia muista kuin osa- aikatyöhön liittyvistä asioista.
13. § Lomautus, irtisanominen ja uudelleensijoittaminen
1. Lomautuksiin, irtisanomisiin tai osa-aikaistamisiin tulee olla lain mukainen peruste. Jos työnantajan edellytykset tarjota työtä ovat tilapäisesti vähentyneet, pyritään henkilöstölle ensisijaisesti osoittamaan muuta työtä, tai heitä pyritään kouluttamaan.
2. Työaikamääräykset ja niissä sovitut ennakkoilmoitusajat eivät estä edellä mainittuja järjestelyjä
3. Jos työnantaja taloudellisista, tuotannollisista tai työnantajan toiminnan uudelleenjärjestelyistä johtuvista syistä irtisanomisen vaihtoehtona uudelleen sijoittaa työntekijän muihin tarjolla oleviin tehtäviin, määräytyy palkkaus tarjolla olevan muun työn mukaisesti. Palkkauksen muuttamisessa noudatetaan irtisanomisaikaa.
Kohta 3 koskee vain maapalveluja tuottavia yrityksiä.
14. § Työvoiman vähentämisjärjestys
1. Sen lisäksi mitä tämän työehtosopimuksen liitteenä olevassa irtisanomissuojasopimuksessa on todettu työvoiman vähentämisjärjestyksestä, työvoiman vähentämistä koskevan yhteistoimintalain mukaisen menettelyn
päätyttyä työnantaja perustelee ja rajaa yrityksen toiminnalle tärkeät ammattityöntekijät nimeämättä heitä henkilöstön edustajalle.
2. Ottaen huomioon yhteistoimintalain ja muun työlainsäädännön vaatimukset yrityksen tulisi ennen omien työntekijöidensä irtisanomista, lomauttamista tai osa- aikaistamista luopua vuokratyövoiman käytöstä lukuun ottamatta tehtäviä, joita ei ammattitaitovaatimusten tai muiden vastaavien syiden vuoksi voida teettää yrityksen omilla työntekijöillä.
15. § Työllistymisen ja muutosturvan toimintamalli
Työnantajan, työntekijöiden ja työvoimaviranomaisen välisen uuden toimintamallin tavoitteena on tehostaa yhteistyötä ja työllistää työntekijä mahdollisimman nopeasti.
16. § Yhteistoiminta- ja irtisanomismenettely
1. Työnantaja esittää vähintään kymmentä työntekijää koskevien yhteistoimintaneuvottelujen alussa toimintasuunnitelman. Sen sisällöstä neuvotellaan henkilöstön edustajien kanssa. Suunnitelmassa selostetaan neuvottelujen menettelytavat ja muodot, suunniteltu aikataulu sekä suunnitellut toimintaperiaatteet irtisanomisaikana työnhaun, koulutuksen ja työhallinnon palvelujen käytön osalta. Suunnitelmassa otetaan huomioon olemassa olevat normit siitä, miten työvoiman vähentämismenettelyssä toimitaan. Jos yhteistoimintaneuvottelut koskevat alle kymmentä työntekijää, yhteistoimintamenettelyssä esitetään suunnitellut toimintaperiaatteet irtisanomisaikana työnhaun, koulutuksen ja työhallinnon palvelujen käytön osalta.
2. Toimintasuunnitelman sisällöstä neuvottelemista ei estä rajoitus, jonka mukaan irtisanomisen vaihtoehtojen käsittely voi yhteistoimintaneuvotteluissa alkaa suurissa irtisanomisissa aikaisintaan seitsemän päivän kuluttua perusteiden ja vaikutusten käsittelystä.
3. Suunniteltua työvoiman vähentämistä koskevan yhteistoimintamenettelyn yhteydessä käsitellään myös henkilöstösuunnitelmaan tarvittavat muutokset.
4. Työnantaja ja työvoimaviranomainen kartoittavat yhteistyössä tarvittavat julkiset työvoimapalvelut viivyttelemättä, kun yhteistoimintamenettely tai pienten yritysten irtisanomismenettely on alkanut. Työvoimaviranomaisen kanssa pyritään sopimaan tarjottavien palvelujen laadusta, niiden toimeenpanon aikataulusta ja yhteistyöstä niiden toteutuksessa. Yhteistyöhön osallistuvat henkilöstön edustajat.
17. § Työllistymisohjelma ja sen toteuttaminen irtisanomisaikana
1. Työnantaja on velvollinen ilmoittamaan oikeudesta työllistymisohjelmaan ja korotettuun koulutustukeen.
2. Työnantaja ilmoittaa työvoimaviranomaiselle taloudellisin tai tuotannollisin perustein tehdystä irtisanomisesta, jos irtisanotulla työntekijällä on vähintään kolmen vuoden työhistoria. Ilmoitusvelvollisuus koskee myös sellaisen työsuhteen päättymistä, joka on muodostunut yhdestä tai useammasta, keskeytymättömänä tai vain lyhytaikaisin keskeytyksin, yhteensä vähintään kolme vuotta samaan työnantajaan jatkuneesta määräaikaisesta työsopimuksesta.
3. Työnantaja on velvollinen antamaan työvoimaviranomaiselle työntekijän suostumuksella tiedot hänen koulutuksestaan, työkokemuksestaan ja työtehtävistään heti irtisanomisten tapahduttua. Työnantaja osallistuu erikseen niin sovittaessa muutoinkin työllistymisohjelman laatimiseen.
4. Työntekijällä on mahdollisuus osallistua työllistymisohjelman laatimiseen. Työllistymisohjelmaa voidaan tarvittaessa täydentää myöhemmin.
5. Jos asiasta ei ole irtisanomisen tapahduttua sovittu muuta, työntekijällä on oikeus vapaaseen ilman ansionmenetystä jotta hän voi osallistua irtisanomisaikanaan työllistymisohjelman tekemiseen, hakea oma-aloitteisesti tai viranomaisaloitteisesti työpaikkaa ja osallistua työhaastatteluun, uudelleensijoitusvalmennukseen, työssä oppimiseen ja harjoitteluun taikka työllistymisohjelmansa mukaiseen työvoimapoliittiseen koulutukseen. Vapaan pituus on työsuhteen kestosta riippuen seuraava:
– enintään 5 päivää, jos työntekijän irtisanomisaika on enintään yksi kuukausi
– enintään 10 päivää, jos työntekijän irtisanomisaika on yli kuukauden mutta enintään neljä kuukautta
– enintään 20 päivää, jos työntekijän irtisanomisaika on yli neljä kuukautta.
6. Edellytyksenä on lisäksi, ettei vapaasta aiheudu työnantajalle merkittävää haittaa.
7. Työntekijän on ilmoitettava vapaasta työnantajalle viivyttelemättä. Hänen on myös pyydettäessä esitettävä luotettava selvitys vapaan perusteesta.
18. § Ulkopuolisen työvoiman käyttö
1. Ulkopuolisen työvoiman käyttö yrityksessä on joko vuokratyövoiman käyttöä tai alihankintaa. Ulkopuolisen työvoiman käytössä huomioidaan tämän työehtosopimuksen 1.§.
2. Vuokratyötä teettävä yritys edellyttää vuokratyötä tekevältä yritykseltä, että se noudattaa ilmailualan vuokratyössä Lentoliikenteen palveluja koskevaa työehtosopimusta.
3. Työsopimukselle ei saa antaa sellaista muotoa, jonka mukaan kysymyksessä olisi itsenäisten yrittäjien välinen urakkasopimus silloin kun kyseessä itse asiassa on työsopimus.
Soveltamisohje:
Työnantajan teettäessä alihankintana Lentoliikenteen palveluja koskevan työehtosopimuksen palkkaryhmittelyn mukaisia tai niihin rinnastettavia töitä, tulee alihankkijan palveluksessa oleviin työntekijöihin noudattaa Lentoliikenteen palveluja koskevaa työehtosopimusta.
Mikäli alihankintatyö on luonteeltaan tilapäistä ja kertaluonteista sekä tehdään tilaajayrityksen normaalin toimintaympäristön ulkopuolella, ei näihin töihin sovelleta Lentoliikenteen palveluja koskevaa työehtosopimusta.
19. § Työntekijöiden asema kilpailutustilanteessa
1. Mikäli lentoliikenteen palveluja tuottava yritys häviää palvelujen kilpailutuksen ja joutuu sen seurauksena irtisanomaan henkilöstöään, on yrityksen selvitettävä henkilöstönsä mahdollisuudet työllistyä kilpailun voittaneen yrityksen palveluksessa. Muilta osin noudatetaan TT:n ja SAK:n välisen irtisanomissuojasopimuksen 17 §:ä.
2. Jos kilpailun voittanut yritys tarvitsee yhdeksän kuukauden kuluessa toiminnan siirtymisestä kilpailutuksen kohteena olleessa työpaikassa lisätyövoimaa samoihin tai samankaltaisena säilyneisiin tehtäviin, joita irtisanottu työntekijä oli tehnyt, kilpailun voittaneen yrityksen on tarjottava työtä ensisijaisesti hävinneen yrityksen irtisanomalle työntekijälle. Tällaisessa tilanteessa työntekijän oikeus työsuhteen keston mukaan määräytyvään sairaus- ja äitiysvapaan ajan palkkaan määräytyy molempien työsuhteiden keston mukaan. Henkilön palkkaukseen liittyvä moniosaaminen todetaan mahdollisimman pian, kuitenkin viimeistään kahden kuukauden kuluttua työsuhteen alkamisesta.
3. LUKU | TYÖAJAT TEKNISIÄ PALVELUJA TUOTTAVISSA YRITYKSISSÄ
20. § Päivätyö
1. Säännöllinen työaika sijoitetaan kello 07.00:n–15.00:n välille, ellei työnantaja työntekijän kanssa sovi toisin. Työnantaja ilmoittaa asiasta luottamusmiehelle.
2. Jos pakottavissa tapauksissa päivätyötä tekeviä työntekijöitä siirretään tilapäisesti vuorotyöhön, työnantaja pyrkii ensisijaisesti sopimaan siirrosta niiden työntekijöiden kanssa, joille siitä ei aiheudu kohtuutonta haittaa.
21. § Kaksivuorotyö
1. Säännöllinen työaika on
– päivävuorossa 07.00–15.00
– iltavuorossa 15.00–23.00.
22. § Kolmivuorotyö
1. Säännöllinen työaika on
– päivävuorossa 07.00–15.00
– iltavuorossa 15.00–23.00
– yövuorossa 23.00–07.00.
2. Keskeytymättömässä kolmivuorotyössä noudatetaan työvuorojärjestelmää, joka on sovittu paikallisesti työnantajan ja eri työntekijäryhmien välillä.
23. § Joustava työ
1. Työaikaa voidaan paikallisesti sopimalla sijoittaa kello 6.00:n-17.00:n väliseen aikaan siten, että työpäivän pituus voi vaihdella. Päivän pituutta suunniteltaessa on huomioitava tuotannon ja työntekijän tarpeet.
2. Työvuoroja voidaan sijoittaa viikon kaikille arkipäiville. Viikoittainen vapaa-aika annetaan vähintään kahtena peräkkäisenä vapaapäivänä, joihin sisältyy sunnuntai. Vuorolistaan on mahdollista sopia työajan lyhennysvapaita.
3. Työaikaa tasattaessa laaditaan työaikasuunnitelma ja tasaantumislista.
4. Työaika tasaantuu enintään 26 viikon aikana. Keskimääräinen työaika on sama kuin päivätyössä ja keskeytyvässä kaksivuorotyössä.
5. Joustavassa työssä noudatetaan työvuorojärjestelmää, joka on sovittu paikallisesti työnantajan ja eri työntekijäryhmien välillä.
24. § Muut työaikamääräykset päivä- ja vuorotyössä sekä joustavassa työssä
1. Päivä- ja kaksivuorotyössä säännöllisen työajan pituus on enintään kahdeksan tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa.
2. Keskeytymättömässä kolmivuorotyössä säännöllisen työajan pituus on enintään kahdeksan tuntia vuorokaudessa ja enintään vuoden pituisena ajanjaksona keskimäärin 34,5 tuntia viikossa.
3. Päivä- ja kaksivuorotyössä toinen vapaapäivä on lauantai.
4. Arkipyhät ja arkipyhäviikon lauantait sekä jouluja juhannusaatto ovat vapaapäiviä päivätyössä ja keskeytyvässä kaksivuorotyössä. Keskeytymättömässä kolmivuorotyössä edellä luetellut päivät käytettään vuosittaisen työajan tasaamiseen lukuun ottamatta loppiaista, sen ollessa muuna arkipäivänä kuin lauantaina, ja helatorstaita, jolloin ne kumpikin lyhentävät vuotuista työaikaa 8 tunnilla.
25. § Paikallisesti sovittavat työaikamallit
1. Säännöllisistä työajoista poiketen, voidaan sopia paikallinen työaikamalli. Sopimuksen tekee alueella toimiva Ilmailualan Unioni IAU ry:n ammattiosasto työnantajan kanssa seuraavin periaattein.
2. Työvuoroluettelo julkaistaan neljän viikon välein. Työvuoroluetteloa voidaan muuttaa perustellusta syystä jakson puolivälissä.
3. Sopimus on voimassa työehtosopimuskauden ajan, ellei toisin sovita.
Sovittujen työaikamallien käyttöönotto koskee pääsääntöisesti kaikkia niitä työntekijöitä, joita sen tehnyt pääluottamusmies edustaa.
26. § Tilapäiset työvoimajärjestelyt
1. Työllisyyden turvaamiseksi ja tuottavien toimintamallien löytämiseksi pääluottamusmies ja työnantaja voivat sopia projektikohtaisista tai muista
tilapäisistä työvoimajärjestelyistä. Tämän kohdan mukaisesti voidaan sopia myös ehdollisia sopimuksia kartoitettaessa uusia liiketoimintamahdollisuuksia.
27. § Tauot
1. Virkistystaukojen (10 min) ajoittamisessa ja työpaikalta poistumisessa noudatetaan paikallisesti sovittavaa käytäntöä.
2. Lepoaika (ruokailutauko) on 15 minuuttia ja se luetaan työajaksi.
3. Peseytymisaika ennen ruokailutaukoa on neljä minuuttia.
4. Seuraavissa tehtävissä peseytymisaika ennen työajan päättymistä on 15 minuuttia:
– puhdistajat
– osien pesijät
– moottorien purkajat
– laahintatyö
– maakalustokorjaustyöt.
– pintakäsittelytyöt
– LVI-työt
28. § Työvuoroluettelon laadinta
1. Työtä varten laaditaan työvuoroluettelo kuukauden ajalle.
2. Työvuoroluettelo annetaan vuorotyötä ja joustavaa työtä tekevälle tai pannaan nähtäville vähintään kaksi viikkoa ennen ensimmäisen työvuoron alkamista. Luettelossa mainitaan myös säännölliset lentokomennukset ja muut komennukset, jotka jaetaan mahdollisuuksien mukaan tasapuolisesti.
3. Vuorotyössä voidaan poiketa edellä mainituista työajoista perustellusta syystä. Asiasta sovitaan työntekijöiden ja luottamusmiehen kanssa. Jos yksittäistapauksissa on sovittu poikkeuksista, työnantaja ilmoittaa asiasta luottamusmiehelle.
4. Ulkoasemilla työskenteleviin työntekijöihin sovelletaan yleensä tämän pykälän mukaisia työaikoja. Vuorot määräytyvät kuitenkin aikataulun ja paikallisten olosuhteitten mukaan siten kuin siitä on sovittu työnantajan ja työntekijän kanssa. Työnantaja ilmoittaa sopimuksesta viipymättä pääluottamusmiehelle. Lisäksi laaditaan aikataulujen mukainen työtuntijärjestelmä.
5. Helsingin ulkopuolisilla kotimaan ulkoasemilla lentokoneen myöhästymisestä johtuva työvuoroluetteloon merkityn säännöllisen työajan ylitys korvataan
erillisenä myöhästymiskorvauksena enintään kahdeksaan tuntiin asti. Korvaus määräytyy yksinkertaisen tuntipalkan perusteella.
6. Jos säännöllistä työaikaa on siirretty alkavaksi poikkeavaan aikaan, vuorolisää maksetaan säännöllisen työvuoron mukaisesti.
29. § Työajan lyhennysvapaat
1. Työajan lyhentämisvapaita annetaan päivä-, kaksivuoro ja kolmivuorotyössä ja joustavassa työssä sekä näistä työaikamuodoista osa-aikaeläkkeellä oleville.
2. Päivä- ja kaksivuorotyössä sekä joustavassa työssä vapaata annetaan kalenterivuoden aikana tehdyistä säännöllisistä työpäivistä seuraavasti:
Työpäiviä vähintään | Vapaa päiviä |
19 | 1 |
38 | 2 |
57 | 3 |
76 | 4 |
95 | 5 |
113 | 6 |
132 | 7 |
151 | 8 |
170 | 9 |
189 | 10 |
208 | 11 |
Tulkintaohje:
Joustavassa työssä työpäivän tuntimäärän vaihdellessa voidaan vertailu suorittaa siten, että työtuntien määrä jaetaan tuntimäärällä kahdeksan (8).
3. Kolmivuorotyössä vapaata annetaan kalenterivuoden aikana tehdyistä säännöllisistä työpäivistä seuraavasti:
Työpäiviä Vapaa vähintään päiviä 46 1
92 2
138 3
184 4
4. Helsingin ulkoasemalla vapaata annetaan kalenterivuoden aikana tehdyistä säännöllisistä työpäivistä seuraavasti:
Työpäiviä vähintään | Vapaa päiviä |
24 | 1 |
48 | 2 |
72 | 3 |
96 | 4 |
120 | 5 |
144 | 6 |
168 | 7 |
5. Kotimaan muilla ulkoasemilla vapaata annetaan kalenterivuoden aikana työvuorosuunnitelman mukaisesta työskentelystä talvi- ja kesäaikataulukausittain, kun työsuhde on jatkunut koko lyhennykseen oikeuttavan aikataulukauden, seuraavasti:
a) Työntekijöille, joiden työvuorolistan mukaisista säännöllisistä työpäivistä vähintään 4/5 (80 %) on yli seitsemän tunnin mittaisia, annetaan kaksi vapaata aikataulukautta kohden.
b) Työntekijöille, joiden työvuorolistan mukaisista säännöllisistä työpäivistä yli 1/2 (yli 50 %) on yli seitsemän tunnin mittaisia ja vähintään 2/3 (65 %) niistä on kaksiosaisia, annetaan yksi vapaa aikataulukautta kohden.
Tulkintaohje:
Talviaikataulukautena käytetään saman vuoden aikana päättyvää talviaikataulukautta.
6. Tehdyiksi säännöllisiksi työpäiviksi lasketaan myös ne työntekijän sairauden ajalle sattuvat työtuntijärjestelmän mukaiset työpäivät, joilta työnantaja maksaa sairausajan tai äitiysvapaan palkkaa. Lisäksi säännöllisiksi työpäiviksi lasketaan työnantajan osittainkin kustantama koulutusaika siltä osin, kuin työnantaja korvaa ansionmenetyksen.
7. Samoin edellytyksin rinnastetaan säännöllisiin työvuoroihin kunnanvaltuuston ja - hallituksen sekä niiden asettamien lautakuntien tai muiden pysyvien elinten kokouksiin käytetty aika ja 50ja 60-vuotispäivät, omat häät, lähiomaisen hautajaiset, sairaan lapsen hoidon aiheuttama vapaa, kutsunnat, kertausharjoitukset sekä pääluottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun sijaisena toimimiseen käytetty aika.
8. Vastaavanlaisiksi säännöllisiksi työpäiviksi lasketaan myös
– työehtosopimuksen 44 §:n mukaisia perustunteja vastaavat vapaat
– työehtosopimuksen 91 § 4. kohdan mukaan työssäolon veroiseksi luettava aika
– paikallisesti sovitut kaksivuorotyön keventämisvapaat.
9. Jos annettava vapaapäivä sisältyy edellä mainittuun säännöllisiä työpäiviä kartuttavaan aikaan, katsotaan työajanlyhennysvapaa pidetyksi. Poikkeuksena edelliseen on sairausaika, jonka sattuessa sovitun työajan lyhennysvapaan päälle, ei ko. vapaata kuitata pidetyksi.
Tulkintaohje:
Lyhennysvapaan pitopäivänä ilmoitetusta sairauspoissaolosta menetetään ilmoituspäivän lyhennysvapaa.
10. Kalenterivuoden aikana kertynyt vapaa on annettava työntekijälle kalenterivuoden loppuun mennessä. Vapaa annetaan työnantajan määräämänä ajankohtana, niin että erityisesti otetaan huomioon liikenneohjelmat, korjaamoiden huolto-ohjelmat ja tuotantosuunnitelmat.
11. Vapaan antamisesta pyritään ilmoittamaan mahdollisimman hyvissä ajoin ja, jos mahdollista, viikkoa ennen sen antamista. Jos vapaa annetaan samanaikaisesti koko työosastolle, noudatetaan työehtosopimuksessa mainittua kahden viikon ilmoitusaikaa työtuntijärjestelmän muuttamisesta.
12. Vapaata annetaan työvuoro kerrallaan, ellei paikallisesti sovita toisin.
13. Jos työntekijän työsuhde päättyy eikä kertynyttä vapaata ole siihen mennessä annettu, maksetaan työntekijälle kertynyttä vapaata vastaava palkka keskituntiansion mukaan. Keskituntiansio lasketaan samoin perustein kuin sairausajan palkassakin.
14. Jos työntekijälle on annettu liikaa vapaata työsuhteen päättyessä, saa työnantaja pidättää tätä vastaavan palkan työntekijän lopputilistä.
30. § Ylityö
1. Ylityötä teetetään työntekijän suostumuksella. Ylityön teettämisessä otetaan huomioon työaikalaissa säädetyt rajoitukset. Ilmoitus ylityöstä tehdään, jos se on mahdollista, vuorokautta ennen ylityön alkamista.
2. Vuorokautisesta ylityöstä maksetaan kahdelta ensimmäiseltä ja viikoittaisesta kahdeksalta ensimmäiseltä tunnilta 50 %:lla ja seuraavilta tunneilta 100 %:lla korotettu palkka.
3. Kun työntekijä pyydetään työvuoronsa aikana sellaiseen ylityöhön, joka alkaa välittömästi työvuoron jälkeen, maksetaan ylityöstä lisäkorvauksena yhden tunnin palkka.
4. Jos säännöllistä työaikaa jatketaan ylityöllä, jonka tiedetään jatkuvan yli kaksi tuntia, järjestetään 15 minuutin pituinen työaikaan sisältyvä ruokailutauko ja sen jälkeen kolmen tunnin jaksojen jälkeen 10 minuutin virkistystauko.
5. Lauantaipäivänä sekä pyhä- ja juhlapäivän aattona tehdystä vuorokautisesta ylityöstä maksetaan kaikilta tunneilta 100 prosentilla korotettu palkka.
6. Ylityökorvaukset maksetaan jatkuvasti vuorokauden vaihtumisajankohdasta huolimatta.
7. Jos yövuoron jälkeen jäädään ylityöhön, maksetaan vuorotyölisä yövuorolisän suuruisena.
31. § Viikkoylityö
Keskeytymättömässä kolmivuorotyössä ja joustavassa työssä katsotaan viikoittaiseksi ylityöksi ne tunnit, jotka kullakin kalenteriviikolla ylittävät työtuntijärjestelmässä asianomaisen viikon säännölliseksi työajaksi vahvistetun työtuntimäärän. Näin menetellään, ellei paikallisesti ole sovittu, että nämä ylityötunnit korvataan vastaavalla vapaa-ajalla.
2. Jos 24. § 4. kohdassa lueteltuna päivänä kutsutaan päivätyötä tai keskeytyvää kaksivuorotyötä tekevä työhön, maksetaan siitä korvaus viikkoylityösäännösten mukaan tai vapaapäivän menettäminen kompensoidaan muuna aikana työtuntijärjestelmän puitteissa annettavalla vapaapäivällä.
3. Jos työntekijä tekee viikoittaisen vapaa-aikansa aikana työtä, hän ei menetä oikeuttaan viikoittaiseen vapaa-aikaansa eikä viikkoylityökorvauksiin, vaikka hän on ollut saman viikon aikana poissa työstä sairauden tai tapaturman takia taikka ylityö tai työajan lyhennysvapaalla.
Tulkintaohje:
Jos työtä tehdään molempina viikolle sattuvina vapaapäivinä, näistä jälkimmäistä pidetään työntekijän viikoittaisena vapaa-aikana.
32. § Ikääntyneiden työntekijöiden työajan lyhentäminen
1. Työnantaja on velvollinen, työntekijän niin halutessa, lyhentämään työaikaa
– 55 vuotta täyttäneet viisi tuntia/viikko
– 60 vuotta täyttäneet kymmenen tuntia/viikko
2. Palkkaa vähennetään työajan lyhennystä vastaavasti.
3. Työnantaja ja työntekijä voivat sopia työajan lyhentämisen määrästä, tavasta ja ajankohdista myös toisin. Jos muusta ei sovita, työnantaja määrittelee työajan lyhennystavan ja ajankohdan.
4. Työajan lyhennystä käsitellään työssäolon veroisena aikana.
4. LUKU | TYÖAJAT MAAPALVELUJA TUOTTAVISSA YRITYKSISSÄ
33. § Jaksotyö
1. Säännöllinen työaika jaksotyössä on enintään 112 tuntia kolmen viikon pituisena ajanjaksona. Jakson pituudessa on huomioitu aikaisempi työajan lyhentämissopimus ja vuonna 2016 sovittu työajan pidennys.
2. Xxxxxxxxxx, kun se on muuna arkipäivänä kuin lauantaina, lyhentää asianomaista jaksoa kahdeksalla tunnilla. Muiden arkipyhien ja arkipyhäviikkojen lauantaiden sekä joulu- ja juhannusaattojen työaikaa lyhentävä vaikutus on otettu huomioon jakson säännöllisen työajan pituudessa.
3. Aikataulukausittain laaditaan ohjeellinen henkilöstön käytön suunnitelma.
4. Työvuoroluettelo pannaan nähtäville vähintään kaksi viikkoa ennen ensimmäisen työvuoron alkua.
5. Työvuoroluettelossa olevan työvuoron tuntimäärä järjestetään vähintään kuuden tunnin ja enintään 14 tunnin pituiseksi yhtenäiseksi jaksoksi.
6. Liikennerakenteesta johtuen voidaan työvuoro jakaa kahteen erilliseen jaksoon, joiden yhteispituus on vähintään seitsemän tuntia. Tästä työntekijälle aiheutuva haitta kompensoidaan kahden tunnin keskituntiansiota vastaavalla erillislisällä.
Tästä kohdasta voidaan paikallisesti sopia toisin.
7. Työaika on järjestettävä niin, että työntekijä saa kerran viikossa vähintään 35 tuntia kestävän keskeytymättömän vapaa-ajan. Viikoittainen vapaa-aika pyritään järjestämään siten, että sitä edeltävänä päivänä ei ole iltavuoroa eikä sen jälkeisenä päivänä aamuvuoroa. Viikoittaisen vapaa-ajan lisäksi pyritään antamaan saman viikon aikana toinen vähintään 24 tunnin pituinen vapaapäivä ja se annetaan mahdollisuuksien mukaan yhdessä viikoittaisen vapaa-ajan kanssa.
8. Viikoittainen vapaa-aika pyritään antamaan vähintään kerran kuukaudessa viikonvaihteessa, mikäli mahdollista, sunnuntain yhteydessä.
9. Jos työntekijä on ollut työssä kello 23.00:n ja 07.00 välisen ajan ja työ jatkuu edelleen, yövuorolisää maksetaan niin kauan kuin työntekijä on yhdenjaksoisesti työssä.
34. § Muut työajat
Maapalveluja tuottavissa yrityksissä voidaan soveltaa myös 3. luvussa mainittuja työaikoja.
35. § Lisätyö
Työntekijälle maksetaan työvuoroluetteloon merkittyjen tuntien yli meneviltä tunneilta lisätyökorvauksena yksinkertainen tuntipalkka 112 tuntiin asti.
36. § Ylityö jaksotyössä
1. Ylityötä teetetään työntekijän suostumuksella ja niin, että muut työaikalaissa ja tässä sopimuksessa säädetyt rajoitukset otetaan huomioon.
2. Sopimusperusteista ylityötä on se työ, joka ylittää 112 tuntia ja lakiperusteista ylityötä se työ, joka kolmiviikkoisjakson aikana ylittää 120 tuntia. Ylityössä maksetaan kymmeneltä ensimmäiseltä tunnilta 50 prosentilla ja sen jälkeen 100 prosentilla korotettua palkkaa.
3. Jos kolmiviikkoisjakso on keskeytynyt sen takia, että työntekijän työsuhde on katkennut tai ettei hän ole voinut olla työssä loman, sairauden tai muun hyväksyttävän syyn vuoksi, lasketaan hänelle kuuluvat ylityötunnit paikallisen sopimuksen mukaisena.
4. Ylityökorvausten maksaminen vuorolisiin suoritetaan siten, että ylityön laskemiseksi käytettävää tuntipalkkaa korotetaan 5 prosentilla.
37. § Ikääntyneiden työntekijöiden työajan lyhentäminen
1. Työnantaja on velvollinen, työntekijän niin halutessa, lyhentämään työaikaa työvuoroluettelokohtaisesti
– 55 vuotta täyttäneet keskimäärin viisi tuntia/viikko
– 60 vuotta täyttäneet keskimäärin kymmenen tuntia/viikko
2. Palkkaa vähennetään työajan lyhennystä vastaavasti.
3. Työnantaja ja työntekijä voivat sopia työajan lyhentämisen määrästä, tavasta ja ajankohdista myös toisin. Jos muusta ei sovita, työnantaja määrittelee työajan lyhennystavan ja ajankohdan.
4. Työajan lyhennystä käsitellään työssäolon veroisena aikana.
5. LUKU | YHTEISET TYÖAIKAMÄÄRÄYKSET
38. § Vuorokauden vaihtuminen ja työajan katkeaminen
1. Vuorokausi vaihtuu työehtosopimuksen kaikissa työaikamuodoissa kello 0.00.
2. Jos vapaa-aika työjaksojen välillä on viisi tuntia tai sitä pitempi, se katkaisee työajan.
39. § Vuorokausilevon sopiminen toisin
Työntekijälle on annettava jaksotyössä vähintään yhdeksän tunnin sekä muissa töissä vähintään 11 tunnin yhtämittainen lepoaika työvuoron alkamisesta laskettavan 24 tunnin kuluessa, ellei asiasta paikallisesti toisin sovita. Paikallisesti ei saa sopia kuitenkaan seitsemää tuntia lyhyemmästä lepoajasta.
Tulkintaohje:
Jaksotyössä työntekijä voi henkilökohtaisesta syystä pyytää toistaiseksi käytettäväksi hänen osallaan 11 tunnin lepoaikaa.
Muissa työaikamuodoissa ulkoasemilla työskentelevien työntekijöiden työvuorolistat voidaan laatia aikataulun ja paikallisten olosuhteiden mukaan siten, että vuorokausilevon vähimmäispituus on yhdeksän tuntia.
40. § Vuorolisä
1. Vuorolisää maksetaan seuraavasti
kello 15.00–23.00 (iltavuoro) 2,65 euroa/tunti
kello 23.00–07.00 (yövuoro) 4,43 euroa/tunti
1.2.2018 alkaen / teknisiä palveluja tuottavat yritykset: kello 15.00–23.00 (iltavuoro) 2,70 euroa/tunti
kello 23.00–07.00 (yövuoro) 4,51 euroa/tunti
1.1.2019 alkaen / maapalveluja tuottavat yritykset: kello 15.00–23.00 (iltavuoro) 2,75 euroa/tunti
kello 23.00–07.00 (yövuoro) 4,59 euroa/tunti 1.2.2019 alkaen / teknisiä palveluja tuottavat yritykset:
kello 15.00–23.00 (iltavuoro) 2,75 euroa/tunti
kello 23.00–07.00 (yövuoro) 4,59 euroa/tunti
2. Vuorolisien muutoksista sovitaan palkankorotusten yhteydessä.
41. § Lauantai- ja aattotyö
1. Lauantaipäivän, sekä vappu-, juhannus-, joulu- ja uudenvuodenaaton aikana kello
0.00 alkaen tehtävästä työstä maksetaan peruspalkan lisäksi 50 prosentin suuruinen erillislisä tehdyiltä työtunneilta. Erillislisä perustuu liikenteen rakenteeseen. Lisää ei makseta niiltä edellä mainituilta päiviltä, jotka ovat pyhä- tai sunnuntaipäiviä.
2. Jouluaattona lisää maksetaan kello 15:een asti.
42. § Sunnuntai- ja juhlapäivinä tehty työ
1. Sunnuntai- ja juhlapäivinä tehdystä työstä maksetaan lain mukaan korotettu palkka.
Sunnuntai- ja juhlapäivinä tehdystä työstä maksetaan yhden tunnin palkka lisineen, vaikka työ ei kestäisikään tuntia.
43. § Joulun työaikajärjestelyt ja korvaukset
1. Työntekijän tulee lokakuun loppuun mennessä, ellei paikallisesti toisen sovita, esittää erikseen ohjeistettavalla tavalla toiveensa siitä, että hänellä ei ole työvuoroa jouluaaton kello 19.00:n ja ensimmäisen joulupäivän kello 15.00:n välisenä aikana. Työnantajan on vuorolistaa laatiessaan otettava toive huomioon.
2. Jouluaaton kello 19.00:n ja ensimmäisen joulupäivän kello 15.00:n välisenä aikana tehty työ ei ole säännöllistä työaikaa, ja se merkitään vuorolistalle ylityöksi. Se korvataan kolmivuorotyössä kuten ylityö ja jaksotyössä lisä- tai ylityönä.
3. Työntekijällä ei ole työvuoroa ensimmäisenä joulupäivänä, jos hän on työvuoronsa mukaisesti työskennellyt jouluaattona, ellei paikallisesti sovita toisin.
4. Tapauksessa, jossa samalla ryhmällä on iltavuoro sekä jouluaattona että ensimmäisenä joulupäivänä, vuoron työntekijät jaetaan kahteen osaan siten, että osa työskentelee jouluaaton iltavuorossa ja toinen osa ensimmäisen joulupäivän iltavuorossa liikenteen asettamien vaatimusten mukaan, ellei paikallisesti sovita toisin.
5. Jouluaaton kello 15.00:n ja ensimmäisen joulupäivän kello 24.00:n välisenä aikana tehdystä työstä maksetaan ylimääräisenä korvauksena kolminkertainen tuntipalkka tehdyiltä työtunneilta.
44. § Ylityövapaa
Sovittaessa voidaan ylityön perustunnit tai korotusosa taikka molemmat antaa osaksi tai kokonaan vastaavana vapaana.
45. § Hälytysluonteinen työ
1. Työ katsotaan hälytysluonteiseksi silloin, kun työhöntulosta sovitaan työntekijän vapaa-aikana ja työ aloitetaan sopimista seuraavan 12 tunnin aikana ja ennen seuraavan työvuoron alkua. Työ ei ole hälytysluonteista, jos esimies on pyytänyt ylityöhön työaikana, mutta työntekijä vastaa kyselyyn vasta vapaa-aikana. Hälytysluonteinen työ päättyy viimeistään normaalin työvuoron alkaessa.
2. Hälytysluonteinen työ korvataan seuraavasti:
– ylityökorvaus, jos työ on ylityötä
– vuorotyölisät määräysten mukaisesti
– 50 prosentilla korotettu palkka, jos työ tehdään kello 06.00:n ja 21.00:n välisenä aikana
– 100 prosentilla korotettu palkka, jos työ tehdään kello 21.00:n ja 06.00:n välisenä aikana
– erityisenä hälytysrahana yhden tunnin peruspalkka, jos työ alkaa kello 06.00:n ja 21.00:n välisenä aikana
– erityisenä hälytysrahana kahden tunnin peruspalkka, jos työ alkaa kello 21.00: n ja 06.00:n välisenä aikana
– lyhyemmältä kuin yhden tunnin pituiselta työajalta maksetaan kuitenkin yhden tunnin palkka.
3. Jos säännöllistä julkista liikennettä ei ole, työnantaja korvaa matkakustannukset määräämästään kuljetustavasta, järjestää kuljetuksen tai varaa yöpymismahdollisuuden.
4. Kun työntekijälle ilmoitetaan hänen työvuoroluettelonsa mukaisena työaikana, että hänen tulisi työpaikalta jo poistuttuaan palata samana tai seuraavana päivänä työvuoroluettelosta poiketen työhön, hänelle maksetaan myös tässä tapauksessa yhden tunnin peruspalkka hälytysrahana.
5. Jos ulkoasemilla tehdään hälytysluonteista työtä varsinaisen työajan ulkopuolella (erillinen työrupeama) liikenteen epäsäännöllisyyksien hoitamiseksi, maksetaan työstä kolmen tunnin palkka, vaikka työ ei kestäisikään niin kauan.
6. Jos hälytysluonteinen työ alkaa päivätyössä ja joustavassa työssä ennen kello 23.00:a ja jatkuu seuraavana aamuna kello 03.00:n jälkeen, varataan työntekijälle palkallinen vapaapäivä seuraavaksi päiväksi. Jos poikkeustapauksissa ei voida menetellä näin ja hälytysluonteinen työ jatkuu säännöllisenä työaikana tehtynä työnä, työntekijälle maksetaan säännöllisenäkin työaikana tekemästään työstä 100 prosentilla korotettu palkka.
46. § Varallaolo
Jos työnantajan ja työntekijän kesken on sovittu, että hänet voidaan tarvittaessa kutsua työhön sovitulla tavalla, hänelle maksetaan tältä ajalta puoli palkkaa.
Varallaoloon käytettyä aikaa ei kuitenkaan lueta työajaksi.
47. § Vuoron vaihto
1. Työntekijöillä on oikeus vaihtaa työvuoroja työnantajan määräämän esimiehen suostumuksella.
2. Henkilökohtaisista syistä aiheutuneet vuorojen vaihdot ovat edellä olevan mukaisesti sallittuja.
3. Vaihtamisesta mahdollisesti syntyneistä ylityötunneista ei makseta ylityökorvausta.
4. Vuoronvaihto ei vaikuta säännöllisen työajan tuntikertymään eikä työaikapankin saldoon.
48. § Työskentely varsinaisen työalueen ulkopuolella
1. Matkustamisesta työvuoron aikana maksetaan täysi palkka. Säännöllisen työajan ylittävältä osalta maksetaan palkkaa, kun kyseessä on keskeytymätön matka sellaista työtä varten, joka on keskeyttänyt xxxxxx. Lisäksi työntekijälle maksetaan täysi korvaus matkakustannuksista ja päiväraha voimassa olevan matkustussäännön mukaisesti.
2. Työnantaja pyrkii järjestämään komennusmatkat ulkoasemille työaikana.
3. Jos vika keskeyttää lennon, maksetaan vikaa korjaamaan lähetetylle työntekijälle täysi korvaus sekä matkustus- että työajalta asianmukaisine ylityökorvauksineen, jos matka tehdään yhdenjaksoisena.
4. Jos työntekijä joutuu matkustamaan työtuntijärjestelmän mukaisena vapaa-aikana ja komennus ei liity välittömästi lentotoimintaan, maksetaan matkustamiseen käytetyltä ajalta korvauksena peruspalkka. Palkka maksetaan kuitenkin enintään
kahdeksalta tunnilta työpäivänä ja 16 tunnilta vapaapäivänä tai annetaan vastaavana vapaana. Matka-aikaan luetaan täydet puolet tunnit. Matka-aikaa ei lueta työaikaan.
5. Matkustamiseen käytettyyn aikaan lasketaan odotusajat keskeytyneessä matkustusajassa tai työntekijän työajan jälkeinen työajan ja matkustusajan välinen aika, jos ne ovat alle neljä tuntia.
6. Jos työnantaja lähettää työntekijän lisäkoulutukseen, hänelle maksetaan korvaus ylimääräisistä matkoista yleisillä kulkuneuvoilla, ja ruokailukulujen korvaukseksi maksetaan osapäiväraha. Komennuksen on tällöin tapahduttava asemapaikkakunnalla, jolloin siitä ei makseta korvausta matkustussäännön mukaan.
7. Kun kyseessä on sellainen työkomennus vakituisen työpaikan ulkopuolelle, jota ei matkustusohjesäännön mukaan korvata, maksetaan työntekijälle ruokailukulujen korvaukseksi osapäivärahaa. Jos työhön matkoineen kuluu enemmän kuin kymmenen tuntia, maksetaan päivärahaa. Jos työnantaja järjestää työntekijälle ruokailun, edellä mainittuja korvauksia ei suoriteta.
49. § Komennustyöntekijöiden erityisehdot (maapalveluja tuottavat yritykset)
1. Tätä pykälää sovelletaan joko lennon aikaiseen tehtävään tai välittömästi kyseisen lennon kääntämiseen liittyvään tehtävään.
2. Työnantaja antaa työntekijöille koulutuksen komennustehtävään. Työntekijöille annetaan toimintaohjeet ja heidät perehdytetään komennuspaikan toimintatapoihin ja olosuhteisiin.
3. Työntekijä tekee ulkomailla kaikkia maa- ja matkustajapalveluun liittyviä tehtäviä, jotka työnantaja on määrännyt.
4. Työajan suunnittelussa otetaan huomioon työaikalain ja työehtosopimuksen määräykset.
5. Alle kahden vuorokauden komennuksilla voidaan työaika suunnitella työehtosopimuksesta poiketen yli 14 tunnin mittaiseksi. Tällöin maksetaan 14 tunnin ylittävältä keskeytymättömältä työajalta lisäkorvauksena
– 9,67 euroa tunnilta 1.1.2019 alkaen
– 10,01 euroa tunnilta
6. Lentoihin kuuluva työaika lasketaan alkavaksi tuntia ennen aikataulun mukaista lähtöaikaa ja päättyväksi puoli tuntia todellisen saapumisajan jälkeen.
7. Työntekijälle maksetaan lentokorvausta
– alle 8 tunnin lennolta 49,89 euroa
– vähintään 8 tunnin lennolta 100,82 euroa 1.1.2019 alkaen
– alle 8 tunnin lennolta 51,64 euroa
– vähintään 8 tunnin lennolta 104,35 euroa
8. Työntekijälle maksetaan päiväraha ja yöpymiskorvaus työnantajan matkustusohjesäännön mukaisesti. Jos komennus liittyy tilauslento-operaatioon, jossa on mukana työnantajan eri osastojen työntekijöitä, maksetaan työntekijöiden päiväraha samoin perustein kuin muille mukana oleville työntekijöille.
9. Työnantaja järjestää matkaliput, varaa hotellimajoituksen ja kustantaa lentoaseman ja majoituspaikan väliset kuljetukset, jotka suoritetaan ensisijaisesti yleisillä kulkuneuvoilla.
10. Työntekijän tehtävään liittyvä matkustusaika luetaan työajaksi.
11. Työntekijän pyhätyökorvaus ja vuorolisät maksetaan työehtosopimuksen mukaisesti. (Pyhäpäivästä maksetaan kahdeksan tunnin mukaan, vaikka työaika komennuspaikalla ei kestäisikään kahdeksaa tuntia.)
12. Työnantaja ilmoittaa komennustehtävästä työntekijälle mahdollisimman aikaisin.
50. § Siirtyvien ja komennettujen työntekijöiden erityisehdot teknisessä työssä
Siirtyvien ja komennettujen työntekijöiden eritysehdoista teknisessä työssä sopivat alueella toimiva Ilmailualan Unioni IAU ry:n ammattiosasto ja työnantaja.
51. § Pitkäaikaiset komennukset
Jos työntekijä komennetaan ulkomaille yli kolmeksi kuukaudeksi tai hän siirtyy vakinaisesti työnantajan palvelukseen ulkomaille, työnantaja auttaa asunnon hankkimisessa. Työkomennukseen liittyvästä matkasta maksetaan myös matkustusajalta täysi palkka ja se lasketaan työajaksi.
52. § Työaikapankki
Työaikapankilla tarkoitetaan yritystasolla käyttöönotettavia ja vapaaehtoisuuteen perustuvia työ- ja vapaa-ajan yhteensovitusjärjestelyjä, joilla työaikaa voidaan sopimalla säästää tai lainata sekä yhdistää toisiinsa.
Työaikapankin toiminnan perusteista sovitaan työnantajan ja alueella toimivan Ilmailualan Unioni IAU ry:n ammattiosaston kesken.
53. § Työaikojen kehittäminen
1. Työnantajan ja Ilmailualan Unioni IAU ry:n välillä voidaan sopia työaikojen kehittämisestä työaikalain 9 §:n tarkoittamalla tavalla. Sopimus voidaan solmia määräajaksi tai olemaan voimassa toistaiseksi. Toistaiseksi voimassa oleva sopimus voidaan irtisanoa kolmen kuukauden irtisanomisajan mukaan, ellei irtisanomisesta ole sovittu muuta. Tässä tarkoitettu sopimus on voimassa olevan työehtosopimuksen osa, jonka työnantaja voi alistaa osaltaan Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n hyväksyttäväksi.
2. Työaikojen kehittämisen tavoitteena on mm. tasoittuvan työajan käytön laajentaminen.
3. Edellä tarkoitettuun työaikaan siirtymisestä sopii alueella toimiva Ilmailualan Unioni IAU ry:n ammattiosasto työnantajan kanssa. Työaikojen kehittämisestä syntynyt kustannussäästö käytetään kyseisen työaikamuodon käyttömahdollisuuksien lisäämiseen.
6. LUKU | ERILLISET KORVAUKSET
54. § Lentoraha
Jos työntekijä määrätään tekniseen tehtävään lennolle, hänelle maksetaan korvausta, joka on
– 24,22 euroa/tunti 1.2.2018 alkaen:
– 24,66 euroa/tunti 1.2.2019 alkaen:
– 25,08 euroa/tunti
55. § Korvaus kielitaidosta
Työnantajan hyväksymällä tavalla osoitetusta englannin, saksan, ranskan ja venäjän kielen taidosta maksetaan kultakin kieleltä seuraavasti
– tyydyttävä taito 28,08 euroa/kk
– hyvä taito 35,71 euroa/kk
1.2.2018 alkaen / teknisiä palveluja tuottavat yritykset:
– tyydyttävä taito 28,59 euroa/kk
– hyvä taito 36,35 euroa/kk
1.1.2019 alkaen / maapalveluja tuottavat yritykset:
– tyydyttävä taito 29,08 euroa/kk
– hyvä taito 36,97 euroa/kk
1.2.2019 alkaen / teknisiä palveluja tuottavat yritykset:
– tyydyttävä taito 29,08 euroa/kk
– hyvä taito 36,97 euroa/kk
56. § Olosuhdelisät
1. Olosuhdelisä on
1.2.2018 alkaen / teknisiä palveluja tuottavat yritykset:
– 56 senttiä tunnilta
1.1.2019 alkaen / maapalveluja tuottavat yritykset:
– 57 senttiä tunnilta
1.2.2019 alkaen / teknisiä palveluja tuottavat yritykset:
– 57 senttiä tunnilta
Erillistä olosuhdelisää maksetaan vain sellaisesta työstä, jota tehdään tilapäisesti ja komennusluontoisesti. Lisää maksetaan vain työhön käytetyltä ajalta.
Paikalliset neuvotteluosapuolet ylläpitävät työosasto-kohtaista luetteloa niistä tehtävistä, joista olosuhdelisää maksetaan.
2. Olosuhdelisä on niin sanotusta tankkityöstä 30 prosenttia, jäänpoistoruiskutuksesta 20 prosenttia, DC-10:n ja MD-11:n 2-moottorin vaihdosta 15 prosenttia sekä toimihenkilön sijaisena toimimisesta 10 prosenttia laskettuna henkilökohtaisesta perustuntipalkasta.
Tulkintaohje:
Jäänpoistoruiskutuksen olosuhdelisä maksetaan ruiskuttajalle ja kuljettajalle työhön sidonnaisuusajan perusteella jokaiselta alkavalta täydeltä tunnilta.
Toimihenkilön sijaisena toimimisesta maksetaan olosuhdelisää vain täysien työvuorojen mittaisilta sijaisuuksilta.
57. § Sijaisuuskorvaus
Kun työntekijä toimii ylempään palkkaryhmään kuuluvan työntekijän sijaisena, hänelle maksetaan paikallisen sopimuksen mukaista sijaisuuskorvausta.
Tulkintaohje:
Jos työntekijä on työssä yli kolme kuukautta muusta syystä kuin vuosiloma- tai sairaslomasijaisena tai niihin verrattavana työntekijänä, ei hänen työsuhteensa vakinaistamista tähän työhön siirretä ilman perusteltua aihetta.
58. § Rokotukset ja passiasiat
Ulkomaan komennuksista aiheutuvat rokotukset ja passiasiat hoidetaan työnantajan kustannuksella.
59. § Lentovakuutus
Työnantaja huolehtii siitä, että työntekijä on vakuutettu työmatkalla tapahtuvan lennon aikana pakollisen tapaturmavakuutuksen lisäksi lentotapaturman varalta siten kuin siitä sovitaan paikallisesti vuosittain maaliskuun loppuun mennessä.
60. § Ryhmähenkivakuutus
Työnantaja toteuttaa ryhmähenkivakuutuksen siten kuin siitä on sovittu keskusjärjestöjen välillä.
61. § Valtiolliset ja kunnalliset luottamustehtävät
Työnantaja maksaa kunnallisvaltuuston tai -hallituksen jäsenelle ja valtiollisia tai kunnallisia vaaleja varten lain mukaan asetetun vaalilautakunnan tai toimikunnan jäsenelle korvausta kyseisten toimielinten kokouksesta aiheutuvasta säännöllisen työajan ansionmenetyksestä. Korvausta maksetaan siten, että työntekijä yhdessä kunnan maksaman ansionmenetyksen korvauksen kanssa saa täydet palkkaedut. Korvaus maksetaan sen jälkeen, kun työntekijä on toimittanut työnantajalle selvityksen kunnan maksamasta ansionmenetyksen korvauksesta.
7. LUKU | PALKANLASKENTA JA -MAKSU
62. § Tuntipalkka
Laskettaessa tuntipalkasta riippuvia korvauksia käytetään tuntijakajana lukua
– 161, kun säännöllinen työaika on 40 tuntia viikossa
– 161 jaksotyössä
– 148 silloin, kun säännöllinen työaika on 34,5 tuntia viikossa (keskeytymätön kolmivuorotyö).
63. § Keskituntiansion (KTA:n) laskenta
Keskituntiansio (KTA) saadaan jakamalla työntekijän kunkin vuosineljänneksen aikana työajalta maksettu palkka vastaavien työtuntien lukumäärällä. Hätätyöstä ja ylityöstä maksettavaa korotusta ei huomioida laskutoimituksessa. Työajalta maksettuun palkkaan luetaan mukaan lauantai- ja aattotyön erillislisät, sunnuntaityön korotukset sekä ilta- ja yötyölisät.
64. § Korvaukset ja lisät
Korvaukset ja lisät lasketaan palkanmaksukausittain ja maksetaan viimeistään laskentakautta seuraavan palkanmaksun yhteydessä.
65. § Korvaukset ja lisät jaksotyössä
Jaksotyössä korvaukset ja lisät lasketaan kolmen viikon jaksoissa ja maksetaan paikallisesti sovitun aikataulun mukaisesti.
66. § Palkanmaksu ja liittomaksun tilitys
1. Palkat maksetaan yrityksessä yleisesti noudatettavina palkanmaksupäivinä. Jos nämä sattuvat pyhä- tai juhlapäiviksi tai niiden aatoiksi, palkka maksetaan edellisenä arkipäivänä.
2. Työpaikalla suoritettavat palkat maksetaan työaikana. Allekirjoittaneet liitot suosittelevat, että palkat maksettaisiin pankin kautta.
3. Työnantaja pidättää työntekijän valtuutuksella IAU:n kulloinkin vahvistaman liittomaksun ja tilittää liittomaksut IAU:n nimeämälle pankkitilille. Liittomaksusta annetaan kalenterivuoden tai työsuhteen päätyttyä todistus verotusta varten.
8. LUKU | PALKKAUSJÄRJESTELMÄ
67. § Palkan muodostuminen
Työntekijän palkka muodostuu seuraavien asioiden perusteella:
– työkokonaisuuden vaativuuden arvioinnin perusteella määriteltävä taulukkopalkka,
– työkokemusaikaan perustuva kokemuslisä,
– ammatinhallintaan ja työskentelytavan arviointiin perustuva henkilökohtainen palkanosa sekä
– erikseen todettava moniosaaminen.
68. § Palkkaryhmät
1. Työehtosopimuksen sopijaosapuolet ryhmittelevät työt käyttäen arviointijärjestelmän mukaista arviointia, parivertailua samantyyppisiin töihin/edeltävään työhön tai muuta yhteisesti sovittua järjestelmää, ja ne sijoitetaan tasajakoisin pisteskaaloin muodostettuihin palkkaryhmiin.
2. Sopijaosapuolten välinen palkkaryhmittelytyöryhmä laatii palkkaryhmittäin eritellyn luettelon kaikista niistä töistä, joita soveltamisalalla on käytössä. Työt on eriteltävä tunnistettavilla ja työtä kuvaavilla nimikkeillä tai tunnuksilla.
3. Palkkaryhmittelytyöryhmän esityksestä luettelo vahvistetaan ja päivitetään osaksi tätä sopimusta.
69. § Uudet työt
Jos tämän sopimuksen soveltamisalueelle tulee sellaisia uusia töitä, joita ei tässä työehtosopimuksessa ole otettu huomioon, niistä neuvotellaan työehtosopimuksen mukaisessa järjestyksessä.
70. § Harjaantumisajan palkka
1. Jos työntekijä ei ole suorittanut työssä vakiintuneeksi muodostunutta ulkopuolista tai työnantajan toteuttamaa koulutusta, voidaan hänen työsopimuksessaan sopia, että hänelle maksetaan ammattityöntekijään verrattuna yhtä palkkaryhmää pienempää tehtäväkohtaista palkkaa. niin sanotulta harjaantumisajalta. Harjaantumisaika voi enimmillään olla kaksi (2) vuotta.
2. Tällaisista työsuhteista ilmoitetaan viivytyksettä työosaston luottamusmiehelle ja annetaan pyydettäessä selvitys.
71. § Palkkaryhmät ja perustaulukkopalkat teknisiä palveluja tuottavissa yrityksissä
PERUSTAULUKKOPALKAT TEKNISIÄ PALVELUJA TUOTTAVISSA YRITYKSISSÄ 16.11.2017–31.1.2018
Palkkaryhmä 1 | yläraja 44 pistettä | 1 642,10 € |
Palkkaryhmä 2 | 45–54 pistettä | 1 709,10 € |
Palkkaryhmä 3 | 55–64 pistettä | 1 784,10 € |
Palkkaryhmä 4 | 65–74 pistettä | 1 875,10 € |
Palkkaryhmä 5** | 75–84 pistettä | 1 979,10 € |
Palkkaryhmä 6** | 85–94 pistettä | 2 090,10 € |
Palkkaryhmä 7** | 95–104 pistettä | 2 219,10 € |
Palkkaryhmä 8 | 105–114 pistettä | 2 350,10 € |
Palkkaryhmä 9* | 2 488,10 € | |
Palkkaryhmä 10* | 2 637,10 € | |
Palkkaryhmä 11* |
PERUSTAULUKKOPALKAT TEKNISIÄ PALVELUJA TUOTTAVISSA YRITYKSISSÄ 1.2.2018–31.1.2019
Palkkaryhmä 1 | yläraja 44 pistettä | 1 665,09 € |
Palkkaryhmä 2 | 45–54 pistettä | 1 733,03 € |
Palkkaryhmä 3 | 55–64 pistettä | 1 809,08 € |
Palkkaryhmä 4 | 65–74 pistettä | 1 901,35 € |
Palkkaryhmä 5** | 75–84 pistettä | 2 006,81 € |
Palkkaryhmä 6** | 85–94 pistettä | 2 119,36 € |
Palkkaryhmä 7** | 95–104 pistettä | 2 250,17 € |
Palkkaryhmä 8 | 105–114 pistettä | 2 383,10 € |
Palkkaryhmä 9* | 2 522,93 € | |
Palkkaryhmä 10* | 2 674,02 € | |
Palkkaryhmä 11* | 2 834,46 € |
PERUSTAULUKKOPALKAT TEKNISIÄ PALVELUJA TUOTTAVISSA YRITYKSISSÄ 1.2.2019–31.1.2020
Palkkaryhmä 1 | yläraja 44 pistettä | 1 693,40 € |
Palkkaryhmä 2 | 45–54 pistettä | 1 762,49 € |
Palkkaryhmä 3 | 55–64 pistettä | 1 839,83 € |
Palkkaryhmä 4 | 65–74 pistettä | 1 933,67 € |
Palkkaryhmä 5** | 75–84 pistettä | 2 040,93 € |
Palkkaryhmä 6** | 85–94 pistettä | 2 155,39 € |
Palkkaryhmä 7** | 95–104 pistettä | 2 288,42 € |
Palkkaryhmä 8 105–114 pistettä | 2 423,51 € |
Palkkaryhmä 9* | 2 565,82 € |
Palkkaryhmä 10* | 2 719,48 € |
Palkkaryhmä 11* | 2 882,65 € |
* Työtä ei kuvata eikä arvioida. Palkkaryhmien 10-11 käyttöönotosta sovitaan paikallisesti.
** Jos työntekijä on suorittanut työssä vakiintuneeksi muodostuneen ammattitutkinnon, mutta työntekijän työkokemus kyseiseen tehtävään on alle kaksi vuotta, voidaan hänen työsopimuksessaan sopia, että hänelle maksetaan ammattityöntekijään verrattuna yhtä palkkaryhmää pienempää palkkaa niin sanotulta harjaantumisajalta. Harjaantumisaikaa voidaan soveltaa ainoastaan palkkaryhmissä 5-7. Ammattitutkinnon suorittaneelle työntekijälle harjaantumisaika voi olla enintään yksi vuosi, jos työntekijällä ei ole muuta hyväksiluettavaa työkokemusta tutkinnon suorittamisen ulkopuoliselta ajalta.
72. § Palkkaryhmät ja perustaulukkopalkat maapalveluja tuottavissa yrityksissä
PERUSTAULUKKOPALKAT MAAPALVELUJA TUOTTAVISSA YRITYKSISSÄ 16.11.2017–31.1.2018
Palkkaryhmä 4 | 65–74 pistettä | 1 870,31 € |
Palkkaryhmä 5 | 75–84 pistettä | 1 974,31 € |
Palkkaryhmä 6 | 85–94 pistettä | 2 085,31 € |
Palkkaryhmä 7 | 95–104 pistettä | 2 212,31 € |
Palkkaryhmä 8 | 105–114 pistettä | 2 342,31 € |
Palkkaryhmä 9 | 2 480,31 € |
PERUSTAULUKKOPALKAT MAAPALVELUJA TUOTTAVISSA YRITYKSISSÄ 1.2.2018–31.1.2019
Palkkaryhmä 4 | 65–74 pistettä | 1 910,31 € |
Palkkaryhmä 5 | 75–84 pistettä | 2 014,31 € |
Palkkaryhmä 6 | 85–94 pistettä | 2 125,31 € |
Xxxxxxxxxxx 7 | 95–104 pistettä | 2 252,31 € |
Palkkaryhmä 8 | 105–114 pistettä | 2 382,31 € |
Palkkaryhmä 9 | 2 520,31 € |
PERUSTAULUKKOPALKAT MAAPALVELUJA TUOTTAVISSA YRITYKSISSÄ 1.2.2018–31.1.2019
Palkkaryhmä 4 | 65–74 pistettä | 1 950,31 € |
Palkkaryhmä 5 | 75–84 pistettä | 2 054,31 € |
Palkkaryhmä 6 | 85–94 pistettä | 2 165,31 € |
Palkkaryhmä 7 | 95–104 pistettä | 2 292,31 € |
Palkkaryhmä 8 | 105–114 pistettä | 2 422,31 € |
Palkkaryhmä 9 | 2 560,31 € |
9. LUKU | PÄTEVYYS- JA KOKEMUSLISÄ
73. § Pätevyyslisän määräytyminen teknisiä palveluja tuottavissa yrityksissä
1. Jos työnantajan alueella on käytössä 10 luvun mukainen henkilökohtaisen palkanosan arviointijärjestelmä, palkkaryhmissä 1–11 maksetaan pätevyyslisää seuraavasti:
4 vuoden jälkeen | 5 % |
6 vuoden jälkeen | 9 % |
8 vuoden jälkeen | 12 % |
10 vuoden jälkeen | 15 % |
15 vuoden jälkeen | 17 % |
20 vuoden jälkeen | 18 % |
25 vuoden jälkeen | 19 % |
2. Jos työnantajan alueella ei ole käytössä 10 luvun mukaista henkilökohtaisen palkanosan arviointijärjestelmää, maksetaan pätevyyslisää seuraavasti:
alle 2 vuotta | 5 % |
2 vuoden jälkeen | 11 % |
4 vuoden jälkeen | 18 % |
6 vuoden jälkeen | 21 % |
8 vuoden jälkeen | 27 % |
10 vuoden jälkeen | 34 % |
3. Uusi pätevyyslisä lasketaan työntekijän taulukkopalkasta ja maksetaan sen hetkiseen henkilökohtaiseen palkkaan. Pätevyyslisä maksetaan sen kuukauden alusta, jolloin lisään oikeuttava aika täyttyy.
4. Lisän suuruus on pätevyysvuosien välinen prosenttiero laskettuna korotushetkellä voimassa olleesta taulukkopalkasta. Palkan erotusarvo työehtosopimuspalkkaan verrattuna ei vaikuta maksettavan korotuksen suuruuteen.
5. Taulukkopalkan noustessa lasketaan lisä muuttuneesta taulukkopalkasta.
74.§ Kokemuslisän määräytyminen maapalveluja tuottavissa yrityksissä
1. Jos työnantajan alueella on käytössä 10 luvun mukainen henkilökohtaisen palkanosan arviointijärjestelmä, palkkaryhmissä 1–9 maksetaan kokemuslisää seuraavasti:
2 vuoden jälkeen | 3 % |
4 vuoden jälkeen | 6 % |
6 vuoden jälkeen | 9 % |
8 vuoden jälkeen | 12 % |
10 vuoden jälkeen | 15 % |
2. Jos työnantajan alueella ei ole käytössä 10 luvun mukaista henkilökohtaisen palkanosan arviointijärjestelmää, maksetaan kokemusvuosilisää seuraavasti:
alle 2 vuotta | 5 % |
2 vuoden jälkeen | 11 % |
4 vuoden jälkeen | 18 % |
6 vuoden jälkeen | 21 % |
8 vuoden jälkeen | 27 % |
10 vuoden jälkeen | 34 % |
3. Uusi kokemuslisä lasketaan työntekijän taulukkopalkasta ja maksetaan sen hetkiseen henkilökohtaiseen palkkaan. Kokemuslisä maksetaan sen kuukauden alusta, jolloin lisään oikeuttava aika täyttyy.
4. Lisän suuruus on kokemusvuosien välinen prosenttiero laskettuna korotushetkellä voimassa olleesta taulukkopalkasta. Palkan erotusarvo työehtosopimuspalkkaan verrattuna ei vaikuta maksettavan korotuksen suuruuteen.
5. Taulukkopalkan noustessa lasketaan lisä muuttuneesta taulukkopalkasta.
75. § Pätevyys- ja kokemusajan kertyminen
1. Jos työsuhde on uusi tai työntekijän siirtyy uuteen tämän sopimusalan työhön, määritellään hänen pätevyys-/kokemusaikansa niin pian kuin se on käytännössä mahdollista.
2. Määrittelyssä otetaan huomioon aikaisempi pätevyys/kokemus ammatissa, mikä tarkoittaa osapuilleen työnkuvauksen mukaista työtä. Koko palvelusaika samaan työnantajaan otetaan kuitenkin huomioon.
3. Pätevyys/kokemus ammatissa otetaan huomioon täysimääräisenä. Pätevyys-
/kokemusaikaa voi yhteen laskien olla enimmillään viisitoista vuotta.
4. Jos aiempi työkokonaisuus sisältää sellaisia työn osioita, joiden vaikutus työn hallintaan on merkittävä, otetaan tämäkin huomioon. Aikaisempi pätevyys/kokemus on osoitettava työtehtävittäin yksilöidyllä työtodistuksella.
5. Pätevyys/kokemusaika ei muutu työn uudelleen arvioinnin perusteella vaativuudeltaan muuttuneessa työssä.
6. Varusmies tai siviilipalvelusaikaa, opintoja vuorotteluvapaaseen tai muuhun palkattomaan vapaaseen käytettyä aikaa sekä hoitovapaaseen käytettyä aikaa ei oteta huomioon pätevyys-/kokemusaikaa laskettaessa.
7. Varusmiesaikana saatu alan erikoiskoulutus tai siviilipalvelusaikana saatu alan pätevyys/kokemus kuitenkin otetaan huomioon tapauskohtaisesti.
8. Uudessa työsuhteessa pätevyys/kokemusajan vahvistaa sopimusalasta vastaava työnantajan edustaja.
9. Jos siirtyminen uuden työnantajan palvelukseen on tapahtunut 19. §:n tarkoittamalla tavalla, hyvitetään pätevyys-/kokemusaikana tämän sopimuksen soveltamisalalla kertynyt palvelusaika kokonaisuudessaan.
10. LUKU | HENKILÖKOHTAINEN PALKANOSA
76. § Henkilökohtainen palkanosa
1. Henkilökohtainen palkanosa on kannustava ja palkitseva. Se perustuu työntekijän ammatinhallinnan ja työskentelytavan järjestelmälliseen arviointiin.
2. Osapuolet pyrkivät koulutuksen ja opastuksen kautta siihen, että yrityksissä käytettäisiin ensisijaisesti henkilökohtaisen palkanosan arviointijärjestelmää.
3. Henkilöarvioinneissa noudatetaan työantajan ja pääluottamusmiehen laatimaa ohjeistusta.
77. § Määrittelyperusteet ja -ajankohta
1. Henkilökohtainen palkanosa määritellään ammatinhallinnan ja työskentelytavan perusteella vuosittain siten, että palkanmaksu voidaan toteuttaa arvioinnin perusteella viimeistään 1.12. alkavan palkanmaksukauden alusta.
2. Uusi työntekijä arvioidaan viimeistään seuraavana vuonna työsuhteen alkamisesta.
3. Työntekijän siirtyessä sopimusalalla uuteen työhön, hänet arvioidaan viimeistään neljän kuukauden kuluessa siitä, kun uusi työ alkanut.
78. § Ammatinhallinta
1. Ammatinhallinnan arvioinnin pohjana käytetään työnimikkeellä tarkoitettavaa tehtäväkokonaisuutta. Työn nimike sinällään ei ole arvioinnin kannalta määräävä.
2. Työnkuvaus on laadittu työssä tunnistettavista tehtävistä, jotka on kirjattu työn peruskuvauksessa. Työ on tarkoituksenmukaista kuvata niin, että vähintään 2/3 työntekijöistä tekee siinä mainittuja tehtäviä jokapäiväisesti.
3. Työntekijän ammatinhallinta arvioidaan seuraavan arviointiasteikon mukaisesti: B – työntekijä selviytyy tehtävistään yleisiä vaatimuksia vastaavasti
C – työntekijän saavutus on yleisiä vaatimuksia parempi
D – työntekijän saavutus on kiitettävä
E – työntekijän saavutus on erinomainen.
4. Kaikki työntekijät voidaan tämän mukaisesti arvioida arviointiasteikon tasoille B tai C. Tasoille D ja E sijoittaminen edellyttää laajempaa ammatinhallintaa.
5. Jos yhteisesti sovitaan tai toinen sopijaosapuoli vaatii, laaditaan arviointitasoille D ja E paikallisten sopijaosapuolten yhteistyönä työkohtaiset menettelytavat, niin sanotut pelisäännöt.
6. Paikallisia sopijaosapuolia ovat ensisijaisesti työosaston päällikkö ja työosaston luottamusmies.
79. § Työskentelytapa
1. Työskentelytavan arvioinnissa käytetään arviointipohjana sitä työhön sisältyvää tehtäväkokonaisuutta, joka henkilölle on osoitettu suoritettavaksi. Työskentelytapaa arvioidaan ainoastaan työntekijän oma-aloitteisuuden, täsmällisyyden ja huolellisuuden perusteella. Aikaisemmin tähän osioon kuuluneet työn laatu ja joutuisuus tarkastellaan osana ammatinhallintaa.
2. Jokainen tekijä arvioidaan erikseen käyttämällä seuraavaa arviointiasteikkoa: B – työntekijä selviytyy tehtävistään yleisiä vaatimuksia vastaavasti
C – työntekijän saavutus on yleisiä vaatimuksia parempi D – työntekijän saavutus on kiitettävä
E – työntekijän saavutus on erinomainen.
3. Kehityskeskustelu on käytävä aina, jos työntekijä ei selviydy tehtävistään yleisiä vaatimuksia vastaavasti (kohta B).
80. § Arviointijärjestelmä
1. Henkilökohtainen palkanosa, HEKO = ammatinhallintaa ja työskentelytapaa tarkastellaan aina yhtenä kokonaisuutena.
2. Ammatinhallinta | |||
B | C | D | E |
2 % | 4 % | 7 % | 10 % |
3. Työskentelytapa | |||
B | C | D | E |
1 % | 2 % | 3 % | 4 % |
81. § Henkilökohtaisen palkanosan vaikutus palkkaan
Ammatin hallinta | Työskentely tapa | HEKO | % |
A* | A* | A* | 0* |
B | B | B | 3 |
B | C | C | 4 |
B | D | D | 5 |
C | B | E | 5 |
B | E | F | 6 |
C | C | G | 6 |
C | D | H | 7 |
C | E | I | 8 |
D | B | J | 8 |
D | C | K | 9 |
D | D | L | 10 |
D | E | M | 11 |
E | B | N | 11 |
E | C | O | 12 |
E | D | P | 13 |
E | E | Q | 14 |
* Työntekijää ei ole arvioitu
82. § Tietojen antaminen ja arviointikeskustelut
1. Työntekijä saa arvioinnin muuttuessa esimieheltään selvityksen ammatinhallinnan ja työskentelytavan arviostaan tätä varten järjestetyssä arviointi-keskustelussa. Arviointi annetaan pyydettäessä kirjallisena.
2. Tämän työehtosopimuksen sopijaosapuolet suosittavat työskentelytapaa, jossa sekä arvioitsija että arvioitava täyttävät ennakkoon oman näkemyksensä lomakkeelle ja käyvät sen jälkeen arviointikeskustelun yhteisen näkemyksen löytämiseksi.
83. § Arviointierimielisyyksien ratkaiseminen
1. Arviointikeskustelu on käytävä aina, jos jompikumpi osapuoli vaatii sitä. Jos yhteistä näkemystä ei saavuteta, esimiehen arvio jää voimaan. Tällöin työntekijän pyynnöstä annetaan luottamusmiehelle tarpeelliset tiedot erimielisyyden syiden selvittämistä ja ratkaisemista varten.
2. Tämän sopimuksen 127 §:n tarkoittama erimielisyyksien ratkaiseminen koskee ainoastaan arvioinnissa tapahtuneita menettelytapavirheitä ja erityisesti silloin, kun toimitaan järjestelmän käytöstä annettujen ohjeiden vastaisesti tai kyseessä on sovittujen pelisääntöjen vastainen arviointi.
3. Henkilöarvioinnin koordinoinnista vastaavan työnantajan edustajan on huolehdittava arviointien keskinäisestä linjasta siten, että arvioinnit tehdään eri osastoilla samoin periaattein ja arvostuksin. Tarkoituksena on, että arvioidaan vain niitä tekijöitä, joista on sovittu sopimuksin ja pelisäännöin.
4. Jos koordinoinnista vastaava työnantajan edustaja havaitsee korjattavaa arviointilinjassa, voi hän ohjeistaa virheen tekijää ja vaatia uudelleen arviointeja.
5. Näin syntyvät muutokset vaativat uutta arviointikeskustelua.
6. Koordinointiin liittyvät tekijät sekä koordinoinnin vaikutus ja laajuus esitetään luottamusmiehelle tiedoksi.
7. Pääluottamusmiehelle annetaan selvitys henkilökohtaisten palkanosien määristä vuosineljänneksittäin jaoteltuna palkka- ja kokemuslisä/pätevyyslisäryhmittäin sekä puolivuosittain työosastokohtaisesti palkkaryhmittäin jaoteltuna.
84. § Henkilöarviointien vaikutus palkkaan
Kahden arviointitekijän ensimmäinen arviointi tehdään niin sanottuna TES- palkkavertailuna. Arvioimaton ja ensimmäisen arvioinnin välinen muutos ei korota henkilökohtaista palkkaa kuin siltä osin, kuin tunnusten mukainen TES- palkka jää täyttymättä.
85. § Aikaisempi arvio muuttuu
1. Kun työntekijä tekee työnsä paremmin kuin aikaisemmassa arvioinnissa on todettu, korotetaan palkkaa tasojen välisellä prosenttierolla työn taulukkopalkasta laskettuna.
2. Jos ammatinhallinnan ja työskentelytavan arviointitaso alenee, muodostuu henkilölle palkkaan erotusarvo, jota ”syödään” tulevien korotusten myötä.
3. Arviointi- ja kehityskeskustelut on käytävä, jos arvioinnissa ei voida todeta työskentelytavan B-tasoa.
4. Arvioinnissa on erityisesti huomioitava työntekijän ikääntymisen vaikutus työhön niin, ettei arviota sen vuoksi alenneta.
5. Perustyön muutoksesta aiheutunut alempi arvio ei aiheuta palkan alenemista, vaan työntekijälle määritellään alenemaa vastaava erotusarvo.
86. § Kehityskeskustelut
1. Työpaikoilla tulee kehittää sellaisia menettelytapoja, jotka mahdollistavat työntekijän ja esimiehen väliset kehityskeskustelut. Niiden tavoitteena on pyrkiä luomaan työntekijälle mahdollisuuksia kehittyä työssään ja saada molemminpuolista palautetta yhteistyön kehittämiseksi.
2. Kehityskeskustelu voidaan myös käydä arviointikeskustelun yhteydessä, jos niin sovitaan työntekijän ja esimiehen kesken.
3. Kehityskeskustelu tulee kuitenkin käydä esimiehen aloitteesta aina, kun henkilöarvion yhdenkin tekijän arviointi alenee.
11. LUKU | MONIOSAAMINEN
87. § Moniosaaminen
Moniosaaminen muodostuu monitaitoisuudesta ja erityisosaamisesta.
88. § Monitaitoisuus
1. Tässä kohdassa todetaan työntekijän käytettävyys muissa kuin oman työnimikkeensä mukaisissa töissä.
2. Paikallisina sopijaosapuolina käytettävissä olevien töiden toteamisessa ovat ensisijaisesti työosaston päällikkö ja luottamusmies.
3. Työntekijän monitaitoisuus todetaan seuraavan asteikon mukaisesti: B – monitaitoisuutta ei tunnisteta
C – yhden muun työn hallintaa
D – enintään kolmen muun työn hallintaa
E – edellistä useamman muun työn hallintaa
Pöytäkirjamerkintä:
Jos palkkaryhmäluettelossa mainittuja töitä yhdistetään yhdeksi arvioiduksi työksi, voidaan työntekijän monitaitoisuuden todeta alentuneen enintään yhden tason. Palkkaa ei tällöin alenneta. Jos monitaitoisuuden taso myöhemmin nousee, tehdään TES- palkkavertailu.
Pöytäkirjamerkinnän tarkoittamalla rajoituksella on sama voimassaoloaika kuin työehtosopimuksella.
89. § Erityisosaaminen
1. Erityisosaamisena todetaan työntekijän omaan perustyöhön liittyviä tietoja, taitoja tai syvempää asiantuntemusta, joka on käytettävissä, mutta ei välttämättä jokapäiväisessä käytössä.
2. Paikallisina sopijaosapuolina käytettävissä olevan erityisosaamisen toteamisessa ovat ensisijaisesti työosaston päällikkö ja luottamusmies.
3. Työntekijän erityisosaaminen todetaan seuraavan arviointiasteikon mukaisesti: B – erityisosaamista ei tunnisteta
C – yksi erityisosaamistaso
D – kaksi erityisosaamistasoa
E – kolme tai useampi erityisosaamistaso
90. § Moniosaaminen vaikutus palkkaan
1. Teknisiä palveluja tuottavissa yrityksissä moniosaaminen korottaa henkilökohtaista palkkaa perustaulukkopalkasta laskettuna seuraavasti:
Moni- taitoisuus | Erityisosaaminen B C D | E |
B | 0 % (B) 1 % (C) 2 % (D) | 3 % (E) |
C | 3 % (F) 4 % (G) 5 % (H) | 6 % (I) |
D | 6 % (J) 7 % (K) 8 % (L) | 9 % (M) |
E | 9 % (N) 10 % (O)* 11 % (P)* | 12 % (Q)* |
* Uuden taulukon voimaantullessa tarkastellaan O-, P- ja Q-ryhmissä olevien työntekijöiden monitaitoisuus- ja erityisosaaminen. Uuden prosentin voimaantulo edellyttää, että voimassaolevat monitaitoisuus- ja erityisosaamiskriteerien mukaiset osaamiset täyttyvät O-, P- tai Q- ryhmän mukaisesti. Ainoastaan voimassaolevat ja työnantajan käytössä olevat monitaitoisuus- ja erityisosaamiskriteerit otetaan huomioon.
Pääluottamusmiehille ja työsuojeluvaltuutetuille maksettava korvaus moniosaamisesta on enintään 9 %, ellei korkeampaa moniosaamista ole erikseen todettu.
2. Maapalveluja tuottavissa yrityksissä moniosaaminen korottaa henkilökohtaista palkkaa perustaulukkopalkasta laskettuna seuraavasti:
Moni- taitoisuus | Erityisosaaminen B C | D | E |
B | 0 % (B) 1 % (C) | 2 % (D) | 3 % (E) |
C | 3 % (F) 4 % (G) | 5 % (H) | 6 % (I) |
D | 6 % (J) 7 % (K) | 8 % (L) | 9 % (M) |
E | 9 % (N) 9 % (O) | 9 % (P) | 9 % (Q) |
3. Moniosaamisen toteaminen huomioidaan palkanmaksussa sen palkanmaksukauden alusta, jolloin se on työantajan käytettävissä.
4. Palkkaan vaikuttavien muutosten käytännön toteuttamisesta sovitaan paikallisesti.
5. Kun työntekijällä todetaan olevan käytettävissä aiempaa laajempaa moniosaamista, korotetaan palkkaa taulukon osoittamalla tavalla.
6. Palkka alenee, jos työntekijän arviointilomakkeeseen merkityt työt lakkaavat olemasta työnantajan käytettävissä tai syyn ollessa toistuva tai perusteeton
kieltäytyminen ko. töiden tekemisestä tai jos ammattitaidolliset perusteet lakkaavat, johtaa se aina palkan alenemiseen. Työnantajan edustaja toteaa alenemisen työntekijän kanssa käymässään keskustelussa. Palkkaa voidaan alentaa toteamista seuraavan palkanmaksukauden alusta lukien.
12. LUKU | VUOSILOMA
91. § Vuosiloma
1. Lomanmääräytymisvuoden aikana ansaittava vuosiloma annetaan vuosilomalain mukaan.
2. Kun työntekijän työsuhde on 31.3. mennessä keskeytymättä jatkunut vähintään 14 vuotta ja hänellä on lomanmääräytymisvuodelta vuosilomalain mukaisesti täydet 12 lomaan oikeuttavaa kuukautta, ansaitsee hän vuosilomaa kolme arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta.
3. Työnantaja saa antaa 24 arkipäivää ylittävän osan erikseen lomakauden ulkopuolella.
4. Vuosiloman pituutta määrättäessä pidetään työssäolopäivien veroisina myös niitä päiviä, joina työntekijä ei ole voinut tehdä työtä työnantajan määräyksestä tapahtuneen matkustamisen takia. Työssäolon veroiseksi luetaan myös aika, joksi työntekijälle on annettu vapautusta työstä Ilmailualan Unioni IAU ry:n edustajiston tai hallituksen kokouksiin osallistumista varten. Työssäolon veroisena pidetään lisäksi aikaa, joksi vapautusta on annettu Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry:n edustajakokoukseen tai sen valtuuston kokoukseen osallistumista varten. Vapautusta pyytäessään työntekijä esittää asianmukaisen selvityksen ajasta, jonka hän tarvitsee kokouksen osallistumiseen.
5. Jos työntekijä ei ole voinut sairauden tai muun hänestä riippumattoman esteen vuoksi tehnyt työtä, mutta on esteen lakattua palannut työhönsä, poissaoloaika luetaan vuosilomaa määrättäessä työssäoloajaksi. Työssäoloajaksi ei kuitenkaan lasketa enempää kuin se aika, jolta hän esteen vallitessa on saanut täyttä palkkaa. Työssäoloajaksi luetaan silti vähintään laissa säädetty aika.
6. Vuosilomapalkka maksetaan tilijaksoittain, ellei työntekijä pyydä sen maksamista ennen loman tai sen osan alkamista, tällöin vuosilomapalkka pyritään maksamaan vähintään kolme päivää ennen loman alkua. Edellä mainittu pyyntö on esitettävä työnantajalle viimeistään kun loma tai sen osa hyväksytään.
7. Jaksotyössä vuosilomapalkkaa laskettaessa otetaan huomioon myös pyhätyökorvaukset.
8. Jos jaksotyössä vähintään kuuden arkipäivän mittainen vuosilomajakso päättyy lauantaina, seuraava sunnuntai järjestetään vapaapäiväksi.
9. Jos työntekijä osallistuu keskusjärjestöjen välisen yleissopimuksen tarkoittamaan ay-koulutustilaisuuteen, se ei yhden kuukauden rajaan asti vähennä vuosilomaja eläke-etuuksia tai muita niihin verrattavia etuuksia.
92. § Lomaraha
1. Lomaraha on 50 prosenttia vuosilomapalkasta. Se maksetaan kokonaisuudessaan kesälomalta 29.4. ja talvilomalta 15.12. Paikallisesti voidaan maksamisajankohdasta sopia toisin.
2. Työntekijällä ei ole lomarahaoikeutta, jos hän irtisanoutuu tai työsuhde päätetään hänestä johtuvasta syystä, eikä hän palaa vuosilomaltaan enää työhön.
3. Kun työntekijä palaa asevelvollisuuden suoritettuaan työhön palvelukseen kutsutun asevelvollisen työ- tai virkasuhteen jatkumisesta annetun lain (570/61) edellyttämällä tavalla, hänellä on oikeus lomarahaan myös hänelle palvelukseen astumisen yhteydessä suoritetusta lomakorvauksesta. Tämä osuus lomarahasta maksetaan, kun hän palaa asevelvollisuuden suorittamisen jälkeen työhön.
4. Työnantaja ja työntekijä voivat sopia lomarahan vaihtamisesta joko kokonaan tai osittain palkalliseksi vapaaksi siten, että vapaapäivien määrä on puolet vapaaksi vaihdettavista lomarahaa vastaavista vuosilomapäivistä.
Tulkintaohje:
Xxx xxxxxxxx vaihdetaan vapaaksi, niin esim. 24 lomapäivää vastaavasta lomarahasta tulee 12 palkallista työpäivää vapaapäiväksi.
13. LUKU | SAIRAUSAIKA JA ÄITIYSVAPAA
93. § Sairausajan palkka
1. Jos työntekijä ei voi tehdä työtä sairauden tai tapaturman vuoksi eikä hän ole aiheuttanut tautia tai tapaturmaa tahallisesti tai aiheuttanut sitä rikollisella toiminnallaan tai kevytmielisellä elämällään taikka muulla törkeällä tuottamuksella, maksaa työnantaja hänelle sairausajalta palkkaa. Vaadittaessa se varmennetaan työnantajan määräämän ja kustantaman lääkärin todistuksella.
2. Sairausajan palkkaa maksetaan sairauden tai tapaturman uusiutumisesta ja perusteen muuttumisesta riippumatta kalenterivuoden aikana kuukausipalkkaiselle työntekijälle, joka on ollut työnantajan palveluksessa yhdenjaksoisesti
- alle 1 vuoden, yhteensä enintään viideltä viikolta,
- 1-5 vuotta, yhteensä enintään kuudelta viikolta,
- yli 5 vuotta, yhteensä enintään kuudelta kuukaudelta.
Yli vuodenvaihteen keskeytyksettä jatkuneelta sairausajalta ei kuitenkaan makseta sairausajan palkkaa pitemmältä ajalta kuin, yhdenjaksoisen työsuhteen kestosta riippuen, on edellä esitetty. Jos työntekijä palaa työhön keskeytyksettä yli vuodenvaihteen jatkuneen sairausajan jälkeen, hänen kalenterivuosikohtaisesta oikeudesta jäljellä oleva osa sairausajan palkkaan kuitenkin säilyy.
3. Alle yhden kuukauden palveluksessa olleelle työntekijälle maksetaan täysi palkka toisen sellaisen sairauspäivän alusta, joka työssä oltaessa olisi ollut työntekijän työpäivä. Palkkaa maksetaan enintään niin pitkään, kunnes työkyvyttömyys on jatkunut sen pituisen ajan, jonka kuluttua lain säätämässä sairausvakuutuksessa alkaa oikeus sairauspäivärahaan. Jos sairauden aiheuttama työkyvyttömyys jatkuu koko edellä mainitun enimmäisajan, työnantaja maksaa palkan myös odotuspäivältä.
4. Työntekijällä ei ole oikeutta sairausajan palkkaan yhteensä pidemmältä ajalta kuin edellä on määrätty, vaikka sairaus tai tapaturma uusiutuisi saman kalenterivuoden aikana tai jatkuisi keskeytyksettä yli vuodenvaihteen. Työntekijän palattua työhön sen jälkeen, kun työkyvyttömyysaika on jatkunut keskeytyksettä yli vuodenvaihteen, on hänellä työkyvyttömyysajalta jälleen uusi palvelusaikansa pituuden mukaan määräytyvä oikeus sairausajan palkkaan eli laskenta alkaa alusta.
5. Palkka maksetaan kuitenkin aina sairausvakuutuslain tarkoittamalta odotusajalta.
6. Sairausajan palkka lasketaan keskituntiansion (KTA) perusteella koko työkyvyttömyysajalta, kun samasta sairaudesta johtuva työkyvyttömyys kestää yli
3 vuorokautta. Jos työkyvyttömyysaika on 3 vuorokautta tai vähemmän, palkka maksetaan ilman keskituntiansiolisää (KTA-lisää).
7. Sairausajan palkasta vähennetään kuitenkin se, mitä työntekijä saa samalta ajalta päivärahaa tai siihen verrattavaa korvausta työnantajan kustantaman vakuutuksen nojalla.
8. Sairauspoissaolojen vähentämiseksi voidaan paikallisesti sopia ns. oma ilmoitus - menettelyn käyttöönotosta työpaikalla. Määräaikainen sopimus tehdään kirjallisesti pääluottamusmiehen ja työnantajan välillä. Paikallinen sopimus voi koskea enintään yhdeksän vuorokautta kestäviä poissaoloja. Oma ilmoitus - menettelyä sovelletaan vain työntekijän omiin sairauspoissaoloihin.
Paikallisen sopimuksen perusteella maksetaan palkka työkyvyttömyyden ajalta kohdan 6. sijasta seuraavasti:
- yhden päivän omailmoitus, kolme vuorokautta ilman keskituntiansiolisää (KTA-lisää)
- kahden päivän omailmoitus, kuusi vuorokautta ilman keskituntiansiolisää (KTA-lisää)
- kolmen päivän omailmoitus, yhdeksän vuorokautta ilman keskituntiansiolisää (KTA-lisää)
Edellä sovittujen aikojen jälkeen sairausajan palkka lasketaan keskituntiansion (KTA) perusteella.
94. § Äitiysvapaan palkka
Työntekijän ollessa raskaudentilan ja synnytyksen vuoksi estynyt tekemästä työtä työnantaja maksaa hänelle palkan kolmen kuukauden pituiselta ajalta, jos työsuhde on jatkunut yhdenjaksoisesti vähintään vuoden.
95. § Sairauskassa
1. Xxxxxxxxxxx ja äitiysvapaan palkka voidaan maksaa sairauskassan kautta, jos työnantaja maksaa kassalle kannatusmaksua, joka vastaa edellä tarkoitetulta sairaus- ja synnytysajalta aiheutuvia palkkakustannuksia.
2. Järjestelmä ei saa vähentää eläkesäätiön sääntöjen mukaista, palkkaan perustuvaa eläkettä.
14. LUKU | TILAPÄINEN HOITOVAPAA
96. § Tilapäinen hoitovapaa
1. Työntekijän lapsen tai muun hänen taloudessaan vakituisesti asuvan lapsen, joka ei ole täyttänyt kymmentä vuotta, sairastuessa äkillisesti työntekijällä oikeus saada lapsen hoidon järjestämiseksi tai tämän hoitamiseksi tilapäistä hoitovapaata enintään neljä työpäivää kerrallaan. Sama oikeus on myös lapsen vanhemmalla, joka ei asu tämän kanssa samassa taloudessa. Tilapäiseen hoitovapaaseen oikeutetut saavat olla tilapäisellä hoitovapaalla saman kalenterijakson aikana, mutta eivät yhtäaikaisesti.
2. Työntekijän on ilmoitettava työnantajalle tilapäisestä hoitovapaasta ja sen arvioidusta kestosta niin pian kuin mahdollista. Työnantajan pyynnöstä työntekijän on esitettävä luotettava selvitys tilapäisen hoitovapaan perusteesta. Tilapäisen hoitovapaan ajalta maksetaan työntekijälle sairausajan palkka.
15. LUKU | TERVEYSTARKASTUKSET
97. § Terveystarkastukset
Terveystarkastus tehdään uusille työntekijöille viimeistään koeaikana.
98. § Lakisääteiset terveystarkastukset
1. Työntekijän ansiota ei vähennetä ajalta, jonka työntekijä menettää työhön liittyvissä lakisääteisissä tai työnantajan määräämissä terveystarkastuksissa tai niihin liittyvissä matkoissa.
2. Työnantaja maksaa välttämättömät matkakustannukset kyseisiin tarkastuksiin tai jälkitarkastuksiin määrätylle työntekijälle, ja se maksaa myös päivärahan, jos tarkastukset tehdään muulla paikkakunnalla. Korvaus matkustamiskustannuksista ja päiväraha maksetaan yrityksessä kulloinkin voimassa olevien matkakustannusten korvausten mukaan.
99. § Muut terveystarkastukset
1. Työntekijän ansiota ei vähennetä, jos kysymyksessä on sairastumis- tai tapaturmatapaus, jossa on välttämätöntä päästä nopeasti lääkärintarkastukseen. Muissa sairaustapauksissa ansiota ei vähennetä, jos aikaa lääkärintarkastukseen ei ole saatavissa kohtuullisen ajan kuluessa työajan ulkopuolella.
2. Muihin lääkärintarkastuksiin rinnastetaan lääkärin määräämät laboratorio- ja röntgentutkimukset. Niihin rinnastetaan myös lääkärintarkastus, joka on tehty aikaisemmin todetun kroonisen sairauden hoidon määrittämiseksi.
16. LUKU | TYÖMATKAT
100. § Työmatkajärjestelyjä koskevat määräykset
1. Työnantaja myötävaikuttaa siihen, että julkinen liikenne toimii mahdollisimman joustavasti lentoasemille ja takaisin työvuorojen alkamista ja päättymistä ajatellen.
2. Jos julkinen liikenne puuttuu ja työnantaja järjestää kuljetuksen, työnantaja voi periä järjestämästään kuljetuksesta työntekijältä liikenneministeriön kulloisenkin linja-autotaksan kertalipun mukaisen korvauksen.
3. Jos työntekijä käyttää työnantajan nimenomaisesta toivomuksesta työmatkalla omaa autoa, hänelle maksetaan kilometrikorvausta.
Tulkintaohje:
Kahta kilometriä lyhyemmältä matkalta ei korvauksia kuitenkaan makseta.
Korvaus maksetaan enintään 20 km:n säteellä tehdyistä matkoista.
101. § Työmatkat yöaikana
Työnantaja järjestää ja kustantaa työmatkat yöaikana, jos työvuoro
– alkaa tai päättyy kello 23.00:n jälkeen
– arkipäivänä alkaa tai päättyy kello 06.00 tai aikaisemmin
– pyhäpäivänä alkaa tai päättyy kello 07.00 tai aikaisemmin.
102. § Korvaus oman auton käytöstä
Oman auton käyttö, joka tapahtuu sitä koskevien säännösten mukaisesti, korvataan siten kuin matkakustannuksista on sovittu keskusjärjestöjen välillä.
17. LUKU | MUITA MÄÄRÄYKSIÄ
103. § Merkkipäivävapaat
Huomioidakseen pitkään saman työnantajan palveluksessa olleita työntekijöitä, työnantaja myöntää seuraavat palkalliset vapaat riippumatta siitä, sijoittuuko alla oleva merkkipäivä työvuorolistan mukaiselle vapaapäivälle tai ei:
– 20 vuotta saman työnantajan palveluksessa olleelle 50 vuotta täyttävälle työntekijälle annetaan ylimääräinen kahden päivän vapaa.
– 10 vuotta saman työnantajan palveluksessa olleelle 50 vuotta täyttävälle työntekijälle annetaan ylimääräinen yhden päivän vapaa.
– 20 vuotta saman työnantajan palveluksessa olleelle 60 vuotta täyttävälle työntekijälle annetaan ylimääräinen kahden päivän vapaa.
– 10 vuotta saman työnantajan palveluksessa olleelle 60 vuotta täyttävälle työntekijälle annetaan ylimääräinen yhden päivän vapaa.
Tulkintaohje:
Tämä korvaa sopimuksen allekirjoitushetkellä sovellettavat mahdolliset yrityskohtaiset käytännöt merkkipäivävapaiden suhteen. Merkkipäivä vapaa siirretään annettavaksi myöhempänä ajankohtana, mikäli se sattuisi muutoin sairausajalle.
104. § Ohjesääntöiset etuudet
1. Oikeudet määräytyvät voimassa olevien ohjesääntöjen perusteella.
2. Jos tämän sopimuksen tarkoittamia työntekijäryhmiä koskeviin ohjesääntöihin tehdään muutoksia tai laaditaan uusia ohjesääntöjä, varataan kyseisen työnantajan alueella toimivalle Ilmailualan Unioni IAU ry:n ammattiosastolle aikaa yksi kuukausi antaa lausunto.
105. § Pysyväismääräykset ja ohjesäännöt
Jos työnantajan pysyväismääräyksissä tai voimassa olevissa ohjesäännöissä on määräyksiä, jotka ovat ristiriidassa työehtosopimuksen kanssa, noudatetaan työehtosopimusta.
106. § Työvaatetus ja virkapuku
1. Työnantaja kustantaa erityisen työvaatetuksen ja pesuaineet paikallisesti sovittavalla tavalla.
2. Työnantaja kustantaa määräämänsä virkapuvun.
18. LUKU | LUOTTAMUSMIEHET
107. § Pääluottamusmies
1. Työntekijöillä on oikeus valita pääluottamusmies. Pääluottamusmiehen ja työosastojen luottamusmiesten valinnoissa noudatetaan keskusjärjestöjen välillä solmitun yleissopimuksen 3. luvun mukaista valinta- ja ilmoitustapaa.
2. Pääluottamusmiehen tehtävänsä hoitoon tarvitsema työstä vapautus huomioidaan seuraavan taulukon mukaisesti:
sopimuksen soveltamisalaan vapautuksen osuus kuuluvien työntekijöiden vähintään tuntia/viikko määrä
alle 50 4 tuntia
50–99 8 tuntia
100–199 16 tuntia
200–399 24 tuntia
vähintään 400 kokonaan
3. Kun lasketaan vapautusta työstä useilla eri lentoasemilla työskenteleviä työntekijöitä edustavalle pääluottamusmiehelle, vapautuksen osuutta lisätään seuraavalla tavalla:
Muilla kuin pääluottamusmiehen asemapaikan lentoasemilla työskentelevien työntekijöiden lukumäärä kerrotaan kertoimella 2. Saatu lukuarvo lasketaan yhteen pääluottamusmiehen asemapaikan työntekijöiden lukumäärän kanssa. Näin muodostettu työntekijöiden määrä = edustettavien työntekijöiden määrä.
4. Osittain työstään vapautetun pääluottamusmiehen työstä vapautus jaksotetaan siten, että vapautustunnit ovat työvuorolistoissa yhtenäisinä vuoroina. Menettelystä sovitaan työnantajan ja pääluottamusmiehen välillä paikallisesti.
5. Välttämättömien asioiden hoitamista varten tulee työnantajan kuitenkin antaa vapautusta työstä muunakin työn kannalta sopivana aikana. Tämä aika luetaan työaikaan.
6. Pääluottamusmiehellä on oikeus työstä vapautuksensa puitteissa poistua työpaikaltaan, mikäli hänen tehtäviinsä liittyvien asioiden hoito sitä edellyttää.
108. § Varapääluottamusmies
1. Pääluottamusmiehen sijaisena toimii yli viiden päivän poissaolojen aikana varapääluottamusmies, jonka työosastojen luottamusmiehet ovat valinneet. Varapääluottamusmies voidaan valita myös erikseen.
2. Tätä sopimusta noudatetaan varapääluottamusmieheen hänen toimiessaan pääluottamusmiehen sijaisena.
109. § Työalueiden luottamusmiehet
1. Työnantajan alueella toimivien Ilmailualan Unioni IAU ry:n ammattiosastojen esityksen perusteella neuvotellaan luottamusmieskausittain paikallisesti siitä, mille työalueille valitaan luottamusmies.
2. Luottamusmiehelle annetaan vapautusta työstä pääluottamusmiehen johdolla käytäviä kokouksia varten. Vuosittaisesta kokousten tuntikiintiöstä sovitaan ammattiosastojen ja työnantajan välillä. Tämä sekä muu luottamusmiehen ja työnantajan sopima työstä vapautusaika luetaan työaikaan.
110. § Luottamusmiesten työaikamuoto
1. Työnantaja pyrkii muuta kuin päivätyötä tekevän luottamusmiehen kanssa neuvottelemaan sellaisesta työaikaratkaisusta, joka on järkevin tehtävän hoitamisen kannalta. Vaikuttavina tekijöinä otetaan huomioon työntekijöiden määrät eri työaikamuodoissa ja työalueen laajuus.
2. Tässä yhteydessä on selvitettävä, onko mahdollista siirtyä päivätyöhön tai päivätyönomaiseen työaikamuotoon.
111. § Ansiotason määrittely
1. Säännöllisesti toistuvaksi ajaksi tai kokonaan työstä vapautettu pääluottamusmies on oikeutettu saamaan edustamiensa työntekijöiden korkeimman palkkaryhmän korkeinta palkkaa.
2. Kun tarkastellaan ansiotekijöiden vaikutusta kuukausiansioon, käytetään tarkasteluajankohtana puolen vuoden jaksoa, joka edeltää toimikautta.
3. Luottamusmiehen ansiokehityksen tulee seurata vähintään hänen varsinaisen ammattinsa ansiokehitystä. Toimikautta edeltävän puolen vuoden ansiotekijöistä koostuvan palkan lisää korotetaan yleiskorotusten mukaisesti.
Tulkintaohje:
Jos luottamusmiehen työrytmi poikkeaa hänen varsinaisen työtehtävänsä työrytmistä, huomioidaan vähintään seuraavat työehtosopimuksen määräykset:
– 40 § Vuorolisä
– 41 § Lauantai- ja aattotyö
– 42 § Sunnuntai- ja juhlapäivinä tehty työ
– 57 § Sijaisuuskorvaus
kuukausittain maksettavana lisänä. Lisän suuruus määräytyy ao. pykälien palkkaa korottavien erien keskiarvona luottamusmiestehtäviä edeltäneeltä kuuden kuukauden jaksolta. Tämän jälkeen lisää korotetaan yleiskorotusten mukaisesti.
112. § Erillinen korvaus
1. Pääluottamusmiehille maksetaan erillistä korvausta seuraavasti: Kalenterivuosittain tarkistettava korvaus määräytyy kertomalla yrityksen työntekijöiden perustuntipalkkojen neljännen neljänneksen (4/4) keskiarvo kertoimella, joka saadaan alla olevasta taulukosta = euroa/kk.
sopimuksen soveltamisalaan kuuluvien työntekijöiden määrä | korvauksen kerroin |
alle 50 | 10 |
50–99 | 20 |
100–199 | 30 |
200–399 | 40 |
vähintään 400 | 60 |
2. Työnantaja ja työnantajan alueella toimivat Ilmailualan Unioni IAU ry:n ammattiosastot sopivat työosaston luottamusmiesten erilliskorvauksista.
113. § Työsuhdeturva
TT:n ja SAK:n välisessä yleissopimuksessa on määritelty luottamusmiesten työsuhdeturva. Sen lisäksi noudatetaan seuraavaa menettelyä:
Jos työnantaja harkitsee pääluottamusmiehen tai työalueen luottamusmiehen työsuhteen päättämistä, työnantajan on ilman tarpeetonta viivytystä ilmoitettava asiasta työnantajaliitolle, joka saattaa asian työntekijäliiton tietoon. Liitot selvittävät viivytyksettä paikallisten osapuolten myötävaikutuksella mitkä syyt, olosuhteet ja tosiseikat ovat aiheuttaneet ongelman.
Selvitystyön päätyttyä liitot neuvottelevat ilman aiheetonta viivästystä erimielisyydestä keskenään. Neuvottelujen tavoitteena on yhteinen kannanotto niistä edellytyksistä, joilla pääluottamusmiehen tai työalueen luottamusmiehen ja työnantajan keskinäinen, työsuhteen perustana oleva luottamus voitaisiin palauttaa.
19. LUKU | TYÖSUOJELUVALTUUTETUT
114. § Työsuojeluvaltuutettu
1. Työntekijöillä on oikeus valita keskuudestaan työsuojeluvaltuutettu ja kaksi (2) varavaltuutettua.
2. Työpaikalla määritellään aika, jonka työsuojeluvaltuutettu tarvitsee tehtävänsä hoitoon. Aika on säännöllisesti toistuvaa, tai se käytetään kokonaan vapautukseen työstä. Sitä määriteltäessä käytetään toimialakertoimena lukua 0,23.
3. Osittain työstään vapautetun työsuojeluvaltuutetun työstä vapautus jaksotetaan siten, että vapautustunnit ovat työvuorolistoissa yhtenäisinä vuoroina. Menettelystä sovitaan työnantajan ja työsuojeluvaltuutetun välillä paikallisesti.
4. Välttämättömien asioiden hoitamista varten tulee työnantajan kuitenkin antaa vapautusta työstä muunakin työn kannalta sopivana aikana. Tämä aika luetaan työaikaan.
115. § Varavaltuutettu
1. Työsuojeluvaltuutetun ollessa tilapäisesti estyneenä toimii hänen sijaisenaan varavaltuutettu, ellei sijaisjärjestelystä ole paikallisesti muusta sovittu.
2. Sijaisuuksista ilmoitetaan työnantajalle kirjallisesti.
3. Tätä sopimusta noudatetaan varavaltuutettuun hänen toimiessaan työsuojeluvaltuutetun sijaisena.
116. § Työsuojeluasiamiehet
1. Työsuojeluvaltuutetun valitsemisen lisäksi sovitaan ammattiosastojen esityksestä paikallisesti siitä, mille osastolle tai osastoa vastaavaan yksikköön valitaan työsuojeluasiamies.
2. Työsuojeluasiamiehille annetaan vapautusta työstä työsuojeluvaltuutetun johdolla käytäviä kokouksia varten.
3. Vuosittaisesta kokousten tuntikiintiöstä sovitaan ammattiosastojen ja työnantajan välillä. Tämä ja muu työsuojeluasiamiehen työnantajan kanssa sopima vapautusaika työstä luetaan työaikaan.
117. § Työsuojeluvaltuutetun ja -asiamiesten työaikamuoto
1. Työnantaja pyrkii muuta kuin päivätyötä tekevän työsuojeluhenkilön kanssa neuvottelemaan sellaisesta työaikaratkaisusta, joka on järkevin tehtävän hoitamisen kannalta. Vaikuttavina tekijöinä otetaan huomioon työntekijöiden määrät eri työaikamuodoissa ja työalueen laajuus.
2. Tässä yhteydessä on selvitettävä, onko mahdollista siirtyä päivätyöhön tai päivätyönomaiseen työaikamuotoon.
118. § Ansiotason määrittely
1. Säännöllisesti toistuvaksi ajaksi tai kokonaan työstä vapautettu työsuojeluvaltuutettu on oikeutettu saamaan oman palkkaryhmänsä korkeinta palkkaa.
2. Kun tarkastellaan ansiotekijöiden vaikutusta kuukausiansioon, käytetään tarkasteluajankohtana puolen vuoden jaksoa, joka edeltää toimikautta.
3. Työsuojeluvaltuutetun ja työsuojeluasiamiehen ansiokehityksen tulee seurata vähintään hänen varsinaisen ammattinsa ansiokehitystä. Toimikautta edeltävän puolen vuoden ansiotekijöistä koostuvan palkan lisää korotetaan yleiskorotusten mukaisesti.
Tulkintaohje:
Jos työsuojeluvaltuutetun ja työsuojeluasiamiehen työrytmi poikkeaa hänen varsinaisen työtehtävänsä työrytmistä, huomioidaan vähintään seuraavat työehtosopimuksen määräykset:
– 40 § Vuorolisä
– 41 § Lauantai- ja aattotyö
– 42 § Sunnuntai- ja juhlapäivinä tehty työ
– 57 § Sijaisuuskorvaus
kuukausittain maksettavana lisänä. Lisän suuruus määräytyy ao. pykälien palkkaa korottavien erien keskiarvona työsuojeluvaltuutetun ja työsuojeluasiamiehen tehtäviä edeltäneeltä kuuden kuukauden jaksolta. Tämän jälkeen lisää korotetaan yleiskorotusten mukaisesti.
119. § Erillinen korvaus
1. Työsuojeluvaltuutetuille maksetaan erillistä korvausta seuraavasti: Kalenterivuosittain tarkistettava korvaus määräytyy kertomalla yrityksen työntekijöiden perustuntipalkkojen neljännen neljänneksen (4/4) keskiarvo kertoimella, joka saadaan alla olevasta taulukosta = euroa/kk.
sopimuksen soveltamisalaan kuuluvien työntekijöiden määrä | korvauksen kerroin |
alle 50 | 10 |
50–99 | 20 |
100–199 | 30 |
200–399 | 40 |
vähintään 400 | 60 |
2. Työnantaja ja työnantajan alueella toimivat Ilmailualan Unioni IAU ry:n ammattiosastot sopivat työsuojeluasiamiesten erilliskorvauksista.
120. § Työsuhdeturva
TT:n ja SAK:n välisessä yleissopimuksessa on määritelty työsuojeluvaltuutetun työsuhdeturva. Työsuojeluasiamiehen osalta noudatetaan vastaavia määräyksiä kuin yleissopimuksessa on sovittu luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun yksilösuojasta. Sen lisäksi noudatetaan seuraavaa menettelyä:
Jos työnantaja harkitsee työsuojeluvaltuutetun tai työsuojeluasiamiehen työsuhteen päättämistä, työnantajan on ilman tarpeetonta viivytystä ilmoitettava asiasta työnantajaliitolle, joka saattaa asian työntekijäliiton tietoon. Liitot selvittävät viivytyksettä paikallisten osapuolten myötävaikutuksella mitkä syyt, olosuhteet ja tosiseikat ovat aiheuttaneet ongelman.
Selvitystyön päätyttyä liitot neuvottelevat ilman aiheetonta viivästystä erimielisyydestä keskenään. neuvottelujen tavoitteena on yhteinen kannanotto niistä edellytyksistä, joilla työsuojeluvaltuutetun tai työsuojeluasiamiehen keskinäinen, työsuhteen perusteena oleva luottamus voidaan palauttaa.
20. LUKU | ERINÄISET MÄÄRÄYKSET
121. § Työpaikkoihin tutustuminen
Ilmailualan Unioni IAU ry:n toimihenkilöillä on oikeus käydä tutustumassa olosuhteisiin työpaikalla, jos asiasta on sovittu etukäteen. Toimihenkilöt käyvät työpaikalla yhdessä työnantajan edustajan ja työntekijöitä edustavan luottamusmiehen kanssa.
122. § Oikeus pitää kokouksia
Ilmailualan Unioni IAU ry:n ammattiosastolla tai sen työpaikkaosastolla on mahdollisuus työajan ulkopuolella (ennen työajan alkamista, ruokatauolla tai välittömästi työajan päätyttyä sekä erikseen sovittaessa myös viikkolepoon kuuluvana aikana) järjestää kokouksia työpaikan työsuhteita koskevista kysymyksistä, jos seuraavat ehdot täyttyvät:
a. Kokouksenpidosta työpaikalla tai muussa tämän sopimuksen tarkoittamassa paikassa sovitaan työnantajan kanssa, jos on mahdollista, kolme päivää ennen kokousta.
b. Työnantaja osoittaa kokouspaikan, joka on joko työpaikalla tai työpaikan läheisyydessä ja joka on työnantajan hallinnassa ja soveltuu tarkoitukseen. Ellei tällaista paikkaa ole, paikasta neuvotellaan ratkaisun löytämiseksi. Kokouspaikkaa valittaessa huomiota kiinnitetään mm. siihen, että työturvallisuudesta, työhygieniasta ja paloturvallisuudesta annettuja määräyksiä voidaan noudattaa ja että kokous ei häiritse liike- tai tuotantotoimintaa.
c. Pidettävän kokouksen kulusta ja järjestyksestä sekä kokoustilojen siisteydestä vastaavat kokoustilojen varauksen tehnyt järjestö ja järjestäjät. Järjestön luottamushenkilöiden tulee olla saapuvilla kokouksessa.
d. Kokouksen järjestäjillä on oikeus kutsua kokoukseen edustajia ammattiosastosta, Ilmailualan Unioni IAU ry:stä tai Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry:stä.
123. § Lakonaikainen työ
1. Jos työnantajan ja jonkin muun työntekijäryhmän välillä syntyy työriita, tämän sopimuksen tarkoittaman työntekijän tulee tavalliseen tapaan suorittaa ne tehtävät, jotka kuuluvat hänelle säännöllisesti työnsä perusteella, sekä suorittaa tehtäviä,
joihin hän on velvollinen lain tai asetuksen perusteella, samoin kuin osallistua suojelutoimiin.
2. Jos syntyy erimielisyyttä siitä, onko jokin tehtävä edellä olevan mukaan suoritettava, asiasta neuvotellaan asianomaisen luottamusmiehen kanssa.
124. § Aikaisemmin myönnetyt edut
Jos työntekijälle on aikaisemmin myönnetty parempia etuja ja oikeuksia tässä sopimuksessa mainituissa asioissa, noudatetaan niitä.
125. § Paikalliset ja muut neuvottelut ja sopimukset
1. Osapuolet sitoutuvat myötävaikuttamaan siihen, että sopimuksia saadaan aikaan silloin kun työehtosopimuksen tai sen liitteiden nojalla edellytetään sovittavaksi joistakin asioista paikallisesti tai muuten.
2. Yhtiökohtaisesti laaditaan erillinen kooste paikallisista sopimuksista. Paikallinen työntekijöitä edustava sopijaosapuoli toimittaa esityksen koosteeseen tulevista paikallisista sopimuksista työnantajalle.
126. § Paikallinen sopiminen poikkeustilanteissa
(selviytymislauseke)
1. Työnantajan ja alueella toimivien Ilmailualan Unioni IAU ry:n ammattiosastojen välillä voidaan solmia työpaikkojen ja yrityksen toiminnan turvaamiseksi määräaikainen sopimus, kun yritys joutuu poikkeuksellisiin taloudellisiin vaikeuksiin.
2. Määräaikaiseen paikalliseen sopimukseen kirjataan Lentoliikenteen palveluja koskevan työehtosopimuksen määräyksistä poikkeavat tai ne korvaavat yrityskohtaiset määräykset. Määräaikaisista poikkeavista työaikajärjestelyistä sovitaan joko pääluottamusmiehen tai Ilmailualan Unioni IAU ry:n ammattiosastojen ja työnantajan välillä.
3. Sopimus edellyttää Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n ja Ilmailualan Unioni IAU ry:n hyväksyntää ja se on Lentoliikenteen palveluja koskevan työehtosopimuksen osa.
21. LUKU | NEUVOTTELUJÄRJESTYS JA VÄLIMIESMENETTELY
127. § Erimielisyyksien ratkaiseminen
1. Tämän sopimuksen tulkintaa tai rikkomista koskevista erimielisyyksistä neuvotellaan ensin työnantajan ja asianomaisen työntekijän tai luottamusmiehen kesken. Ellei sovintoa synny, erimielisyyksistä neuvotellaan pääluottamusmiehen ja työnantajan välillä.
2. Jos jompikumpi osapuoli esittää paikallisia neuvotteluja edellä tarkoitetuissa tapauksissa, ne aloitetaan mahdollisimman pian, mutta viimeistään kahden viikon kuluessa esityksen tekemisestä. Neuvottelut käydään niin, että tarpeetonta viivytystä vältetään. Seuraavan neuvottelutilaisuuden ajankohdasta sovitaan neuvotteluissa.
3. Paikallisissa neuvotteluissa laaditaan kirjalliset muistiot, elleivät osapuolet yhdessä toisin sovi. Muistiot allekirjoittaa kumpikin osapuoli. Muistioissa mainitaan erimielisyyden aihe sekä osapuolten perustellut kannat. Muistiot laaditaan viimeistään kahden viikon kuluessa neuvottelujen päättymisestä.
4. Ellei neuvotteluissa päästä yksimielisyyteen, siirtyy asia liittojen käsiteltäväksi. Kumpikin liitto voi saattaa asian työtuomioistuimen ratkaistavaksi. Jos liitot niin sopivat, voidaan asia saattaa ratkaistavaksi myös välimiesmenettelyssä.
5. Jos toinen osapuoli haluaa saattaa asian ratkaistavaksi välimiesmenettelyssä, tulee siitä ilmoittaa viivytyksettä vastapuolelle, jonka tulee puolestaan ilmoittaa joko hyväksyvä tai hylkäävä vastauksensa välimiesmenettelyn käyttämiselle mahdollisimman pian, mutta viimeistään kahden päivän kuluttua tiedon saamisesta.
128. § Välimiesmenettely
1. Välimiehiä valitsevat Palvelualojen työnantajat PALTA ry ja Xxxxxxxxxxx Unioni IAU ry aina kalenterivuodeksi kerrallaan. Kumpikin valitsee kaksi välimiestä ja näille tarpeellisen määrän varamiehiä. Välimiehenä voi myös toimia henkilö, joka välimiesmenettelystä annetun lain 10. §:n mukaan voitaisiin julistaa esteelliseksi.
2. Välimiehet valitsevat vuodeksi kerrallaan puheenjohtajan, jonka tulee olla lainoppinut, puolueeton henkilö. Jolleivät välimiehet sovi puheenjohtajasta, hänet määrää työriitojen valtakunnansovittelija jommankumman sopijapuolen pyynnöstä.
3. Molemmat osapuolet voivat täydentää välimiesoikeuden jäseniä. Käsiteltävien asioiden ratkaisemisessa pyritään ottamaan huomioon se, että käytettävissä on yrityskohtainen erityisasiantuntemus.
4. Välimiesten kustannukset jaetaan tasan Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n ja Ilmailualan Unioni IAU ry:n kesken, elleivät välimiehet toisin määrää.
5. Xxxxxxx noudatetaan välimiesmenettelystä annetun lain säännöksiä.
22. LUKU | VOIMASSAOLO
129. § Sopimuksen voimassaoloaika
1. Tämä sopimus on voimassa marraskuun 16. päivästä 2017 alkaen tammikuun 15. päivään 2021 saakka, ellei sitä allekirjoituspöytäkirjan kohdassa 2.3 mainituin perustein irtisanota. Sen jälkeen sopimus jatkuu vuoden kerrallaan, ellei sitä ole kummaltakaan puolelta kirjallisesti irtisanottu viimeistään kaksi kuukautta ennen sen päättymistä.
2. Jos sopimus irtisanotaan, sopijapuolet ovat velvollisia irtisanomisen tapahduttua ryhtymään viivyttelemättä neuvotteluihin uuden sopimuksen aikaansaamiseksi. Neuvottelujen aikana tämän työehtosopimuksen määräykset ovat voimassa siksi, kunnes uusi työehtosopimus on tehty tai sopimusneuvottelut ovat muuten päättyneet.
3. Tätä sopimusta on laadittu kaksi samansanaista kappaletta, yksi kummallekin sopijapuolelle.
Helsingissä 9. päivänä tammikuuta 2018 PALVELUALOJEN TOIMIALALIITTO ry ILMAILUALAN UNIONI IAU ry
LIITE 1 | PALKKARYHMITTELY
1. § Palkkaryhmittely, arvioidut työt
nro | työ | työnantaja | osasto tai alue |
lkkaryhmä 2 9 autonkuljettaja | Finnair Oyj | osto | |
110 | käsikirjanhoitaja | Finnair Oyj | lentokonehuolto |
Pa
Palkkaryhmä 3
29 | maakalustopuhdistaja | ABB Oy, maakalustokorjaamo | kuljetuskalusto |
19, 84, 113 | osastokirjuri | Finnair Oyj | lentokonehuolto, laitekorjaamo |
ja lentokonekorjaamo | |||
Palkkaryhmä 4 104 | autonkuljettaja | Finnair Oyj | huolinta |
71 | catering-kuormaaja | Finnair Catering Oy | |
50, 57, 74 | catering-varastomies | Finnair Catering Oy | keittiö, tax free ja jakelu |
107 | huolintatyöntekijä | Finnair Oyj | huolinta |
77 | huoltovälineasentaja | Finnair Oyj | lentokonehuolto |
22 | kalustonkäsittelijä | Finnair Catering Oy | ruokailuvälinepuhdistus |
32, 33 | keittiöapulainen | Finnair Catering Oy | kylmä- ja lämmin keittiö |
111 | kosmetiikkamyyjä | Finnair Catering Oy | |
72 | kuljettaja-kuormaaja | Finnair Catering Oy | kuormaus |
16 | kuormaaja | Northport Oy | kotimaan asemat, kuvattu OUL |
122 | laadunvarmistaja | Finnair Catering Oy | |
116 | löytötavaravirkailija | Northport Oy | asemapalvelu |
42, 43, 105 | pakkaaja | Finnair Catering Oy | myynti-, tarjotin- ja inflight- pakkaamo |
21 | pakkaamojärjestelijä | Finnair Catering Oy | |
118 | pakkausprosessin tukihenkilö | Finnair Catering Oy | myyntipakkaamo |
53 | rahtiauton kuljettaja | Finnair Cargo Oy | |
108 | ramp-ajoneuvon kuljettaja | Northport Oy | asemapalvelu |
88 | ruokalan hoitaja | Finnair Catering Oy | henkilöstöruokala |
59 | taxfree-myyjä | Finnair Catering Oy | tax free shop / HEL |
112 | työvälineasentaja | Finnair Oyj | lentokonekorjaamo |
98 | varasto- ja kuljetustyöntekijä | Finnair Oyj | tekniikan varastot |
109 | varastonhoitaja | Northport Oy | maakalustokeskus |
79 | yhtiöpostinhoitaja | Northport Oy |
Palkkaryhmä 5
92 | aulakuormaaja | Swissport Finland Oy | matkatavaran käsittely |
24 | asematason valvoja | Northport Oy | |
115 | catering-varastoesimies | Finnair Catering Oy | keittiö |
80 | dieettikeittäjä | Finnair Catering Oy | |
67 | erikoiskuormaaja | Finnair Catering Oy | kuormaus |
114 | finndeco-virkailija | Northport Oy | fido-tukiryhmä |
52 | gateway-virkailija | Northport Oy | porttipalvelut |
44 | kokki | Finnair Catering Oy | keittiö |
103 | kylmäkkö | Finnair Catering Oy | keittiö |
129 | LB | SAS Ground Services Finland Oy | |
73 | lähettäjä | Finnair Catering Oy | lähettämö |
3 | lentokoneverhoilija | Finnair Oyj | matkustamohuolto |
78 rev. | maakuljetusvalvoja | Northport Oy | maakuljetukset |
106 | matkatavaraliikenteen valvoja | Northport Oy | matkatavaran käsittely |
89 rev. | matkustajapalveluvirkailija | Northport Oy | lounget |
35 | matkustajaselvitysvirkailija | Northport Oy | |
1 | rahtikirjuri | Finnair Cargo Oy |
87 | rahtivirkailija | Finnair Cargo Oy | xxxxxx suunnittelu |
17 rev. | ramp-mies | Northport Oy | kuormaus |
83 | ramp-vesihuoltomies | Northport Oy | |
126 | sorting/loading | SAS Ground Services Finland Oy | matkatavarankäsittely |
100 | varastotyöntekijä | Finnair Oyj | keskeytymätön 3-vuoro |
Palkkaryhmä 6
128 | aircraft servicing | SAS Ground Services Finland Oy | |
119 | asentaja | Finnair Oyj | lentokonehuolto |
124 | gate service agent | Finnair Ground Customer Services | asiakaspalvelu |
2 rev. | erikoisajoneuvon kuljettaja | Finnair Oyj | siirto ja hinaus |
4 | järjestelymies | Suomen Transval Oy | rahti |
130 | jäänpoistaja | AntiDe Icing ADI Oy | vertailtu nroon 119 |
117 | koneselvitysvirkailija | Northport Oy | ramp-valvonta |
15 | kuormausesimies | Northport Oy | kuvattu OUL |
20 | laitosmies | Finnair Catering Oy | kunnossapito |
36 | lentokoneasentaja | Finnair Oyj | matkustamohuolto |
94, 95, 102 | liikennevirkailija | Northport Oy | kuvattu OUL ja KUO |
25 | lähtöporttivirkailija | Northport Oy | porttipalvelut |
28 | maakalustoasentaja | ABB Oy | maakalustokorj.hinattava kalusto |
11 | pintakäsittelijä | Finnair Oyj | |
8 | rahdinetsintävirkailija | Finnair Cargo Oy | |
56 | rahtiesimies | Finnair Cargo Oy | |
70 | rahtimies | Suomen Transval Oy | |
86 | rahtivirkailija | Finnair Cargo Oy | asp. ja backoffice FTCO |
13 | rahtivirkailija | Finnair Cargo Oy | kuvattu OUL |
46 | ramp-huoltomies | Northport Oy | |
66 | tulopalveluvirkailija | Northport Oy | |
B1 | vastaanottotarkastaja | Blue1 |
Palkkaryhmä 7
91 rev. | aulaesimies | Northport Oy | matkatavaran käsittely |
48, 90 | avioniikka-asentaja | Finnair Oyj | lentokonehuolto ja lentokonekorjaamo |
6 | elektroniikka-asentaja | Finnair Facilities Management Oy | sähkölaitos |
96 | elektroniikka-asentaja | Finnair Oyj | avioniikkakorjaamo |
97 | hitsaaja | Finnair Oyj | moottoriosien korjaus |
60 | komposiittiasentaja | Finnair Oyj | rakennekorjaamo |
85 | koneistaja | Finnair Oyj | koneistamo |
45, 49 | laiteasentaja | Finnair Oyj | hydrauliikka ja laskuteline |
63, 69 | lentokoneasentaja | Finnair Oyj | lentokonetyö ja osatyyppikelpuutus |
76 lentokone-elektroniikka-asentaja Finnair Oyj lentokonehuolto | |||
34 | lentokonelaiteasentaja | Finnair Oyj | rakennekorjaamo |
37, 38, 68 | lentokonelevyseppä | Finnair Oyj | erilaisissa halliympäristöissä |
127 | loadmaster | SAS Ground Services Finland Oy | kuormaus/ matkatavaran käsittely |
7 | lvi-asentaja | Finnair Facilities Management Oy | kiinteistöhuolto |
30 | maakalustoasentaja | ABB Oy | maakalustokorjaamo raskaskalusto |
65 | maalari | Finnair Oyj | lentokonemaalaus |
5 | mittalaitemekaanikko | Finnair Oyj | mittausvälineiden kalibrointi |
26, 31 | mittariasentaja | Finnair Oyj | puhti ja sähkömekaaninen |
99, 101 | moottoriasentaja | Finnair Oyj | moottorityö ja materiaalitekniikka |
18 rev. | ramp-esimies | Northport Oy | |
93 | ramp-valvoja | Northport Oy | |
131 | service agent | Finnair Ground Customer Services | asiakaspalvelu |
61 | simuhuoltomekaanikko | Finnair Oyj | simulaattorihuolto |
62 | simuhydraulimekaanikko | Finnair Oyj | simulaattorihuolto |
40 | sähköasentaja | Finnair Oyj | avioniikka |
51 | sähköasentaja | Finnair Facilities Management Oy | sähkölaitos |
47 | työstökonemekaanikko | Finnair Oyj | koneistamo |
81 | vastaava virkailija | Northport Oy | kuvattu TKU |
Palkkaryhmä 8 12, 39, 64, | lentokonemekaanikko | Finnair Oyj | kuvattu OUL, regional, |
75, 82 | lentokonekorjaamo | ||
lentokonehuolto, TRE | |||
kuvattu OUL | |||
14 | päällikkövirkailija | Northport Oy | |
58 | rahdinvalvoja | Finnair Cargo Oy | |
Palkkaryhmä 9 125 | lentokonemekaanikko | Finnair Oyj | lentokonehuolto/toimii |
siirtyvänä mekaanikkona |
2 § Palkkaryhmittely, työnkuvaus parivertailtu samantyyppisiin töihin
nro työ työnantaja osasto tai alue Palkkaryhmä 3
S1 varastotyöntekijä Blue1 Oy
Palkkaryhmä 5
S3 | lounge-virkailija | SAS Ground Services Finland Oy |
S4 | lähtöselvitysvirkailija | SAS Ground Services Finland Oy |
S5 | service center -virkailija | SAS Ground Services Finland Oy |
Palkkaryhmä 6
S6 | huoltovalvoja | SAS Ground Services Finland Oy | |
S7 | liikennevirkailija | SAS Ground Services Finland Oy | kotimaan asemat |
S8 | lipunmyyntivirkailija | SAS Ground Services Finland Oy | |
S9 | lähtöporttivirkailija | SAS Ground Services Finland Oy | |
S18 | rahtimies | Swissport Finland Oy | |
S19 | rahtivirkailija | Swissport Finland Oy | |
S10 | tulopalveluvirkailija | SAS Ground Services Finland Oy | |
S11 | vastaava lähtöporttivirkailija | SAS Ground Services Finland Oy |
Palkkaryhmä 7
S12 | koneselvitysvirkailija | SAS Ground Services Finland Oy | |
S13 | päällikkövirkailija | SAS Ground Services Finland Oy | HS, KP, KS, LO/HEL |
S14 | vastaava virkailija | SAS Ground Services Finland Oy | kotimaan asemat |
S17 | ramp-järjestelymies | Northport Oy |
Palkkaryhmä 8
S15 lentoliikennevalvoja SAS Ground Services Finland Oy
Palkkaryhmä 9
S16 lentokonemekaanikko Blue1 Oy
3 § Palkkaryhmittely – perustyötä vaativampi kokonaisuus
(lisääntyneet vaativuustekijät todettu parivertailuna edeltävään työhön)
P1 | avioniikkamekaanikko | Finnair Oyj | (perustyö 48, 90) avioniikka-asentaja |
P4 | ramp-järjestelymies | Swissport Finland Oy | (18) |
nro työ työnantaja osasto tai alue Palkkaryhmä 8
Palkkaryhmä 9
P3 Lead Agent Finnair Oyj
4 § Palkkaryhmittely, työtä ei kuvattu / ei arvioitu (rinnastus saman tasoiseen työhön)
nro työ työnantaja ja rinnastus osasto tai alue Palkkaryhmä 3
E1 puhdistaja Finnair Oyj rakennekorjaamo (rinnastus 29)
Palkkaryhmä 4
E2 myymälänhoitaja Finnair Catering Oy tax free (rinnastus 59) E8 sulatus/suojausmies
Palkkaryhmä 5
E6 kenttäavustaja (rinnastus 89 rev.)
E7 crew-bussin kuljettaja
Palkkaryhmä 6
E3 | catering-esimies | Finnair Catering Oy | (rinnastus 115) |
E5 | vuoropäällikkö | Finnair Cargo Oy | rahti/ulkoasemat (rinnastus 56) |
Palkkaryhmä 7
E4 ramp-järjestelyesimies Northport Oy (rinnastus 18)
Palkkaryhmä 10
E9 Lead Engineer Finnair Technical Services Oy
KESKUSJÄRJESTÖJEN VÄLISET SOPIMUKSET
1. LUKU | YLEISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ
1.1 Lähtökohtia
Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliitto (TT) ja Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK pyrkivät kumpikin itse ja omien jäsenjärjestöjensä keskuudessa sekä työpaikoilla edistämään neuvottelusuhteita ja sopimustoimintaa sekä vaikuttamaan kolmikantavalmisteluun yhteiskunnallisessa päätöksenteossa.
Sopijapuolet pyrkivät kehittämään näitä tavoitteita yhteistoiminnan eri muotoja hyväksikäyttäen sekä valvomaan osaltaan tehtyjä sopimuksia.
1.2 Perusoikeudet
Kansalaisten perusoikeuksiin kuuluva yhdistymisvapaus on loukkaamaton. Tämä koskee niin työnantajia kuin työntekijöitä. Työntekijöillä on oikeus perustaa ja toimia ammattiyhdistysorganisaatioissa, eikä heitä saa tämän johdosta irtisanoa tai syrjiä työssään. Yritysten henkilöstöllä on oikeus valita edustajia edustamaan heitä yritysten sisällä käsiteltävissä asioissa. Edustajien valintaoikeus sekä heidän oikeutensa ja velvollisuutensa on määritelty laeissa ja tässä sekä muissa sopimuksissa. Yksittäisen työntekijän turvallisuus ja terveys, syrjimättömyys ja tasa-arvoinen kohtelu ovat lähtökohtana sopimusmääräyksille.
1.3 Työnjohto-oikeus
Työnantajalla on oikeus ottaa toimeen ja erottaa työntekijä ja määrätä työn johtamisesta.
1.4 Osapuolten neuvottelut ja lausuntojen pyytäminen
TT:n tai SAK:n esittäessä työmarkkinaneuvotteluja, tulee ne mahdollisuuksien mukaan aloittaa viivytyksettä. Järjestöt myötävaikuttavat alakohtaisten työehtosopimusten syntymiseen sääntöjensä mukaisessa järjestyksessä.
Jäsenjärjestöt voivat yhdessä pyytää TT:n ja SAK:n lausunnon sopimusten tulkinnasta.
Työehtosopimusosapuolten nimeämillä edustajilla on siitä työnantajan kanssa erikseen sovittaessa oikeus käydä tutustumassa olosuhteisiin edustamiensa jäsenten työpaikoilla.
1.5 Ennakkoilmoitus työtaisteluista
Ennen poliittiseen tai myötätuntotyötaisteluun ryhtymistä siitä ilmoitetaan valtakunnansovittelijalle sekä asianomaiselle työnantaja- tai työntekijäliitolle mahdollisuuksien mukaan vähintään neljä päivää aikaisemmin. Ilmoituksessa on mainittava aiotun työtaistelun syyt, alkamishetki ja laajuus.
1.6 Soveltamisala
Tätä sopimusta sovelletaan Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliiton jäsenliittojen jäsenyrityksissä jäljempänä mainituin rajoituksin. Työpaikalla tarkoitetaan tässä sopimuksessa Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliiton jäsenyrityksen tuotantoyksikköä tai sitä vastaavaa toimintayksikköä.
1.7 Organisaatio- yms. muutokset
Työpaikan toiminnan olennaisesti supistuessa, laajentuessa taikka liikkeen luovutuksen, sulautumisen, yhtiöittämisen tai niihin verrattavan olennaisen organisaatiomuutoksen johdosta saatetaan yhteistoimintaorganisaatio tämän sopimuksen periaatteiden mukaisesti vastaamaan työpaikan muuttunutta kokoa ja rakennetta.
1.8 Lakiviittaukset
Siltä osin kuin tässä sopimuksessa ei ole toisin sovittu, noudatetaan yhteistoiminnasta yrityksissä annettua lakia (725/78) sekä työsuojelun valvonnasta ja muutoksenhausta työsuojeluasiassa annettua lakia (131/73) ja työsuojelun valvonnasta annettua asetusta (954/73), jotka eivät ole tämän sopimuksen osia.