OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JA LAB-AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE 2021-2024

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JA LAB-AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE 2021-2024

1. Kohti vuoden 2030 tavoitetilaa

Opetus- ja kulttuuriministeriö ja ammattikorkeakoulu ovat ammattikorkeakoululain (932/2014) 42 §:n 1 momentin nojalla sopineet ammattikorkeakoulun toiminnalle asetettavista tavoitteista. Sopimuksessa asetetut tavoitteet on johdettu hallitusohjelmasta, hallituksen toimintasuunnitelmasta, korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visiosta 2030 sekä korkeakoulun strategiasta.

Korkeakoulut luovat edellytyksiä sivistyksen, kestävän kasvun ja hyvinvoinnin sekä Suomen kilpailukyvyn vahvistamiselle. Ne tuottavat yhteiskuntaa kehittävää uutta tietoa ja osaamista.

Globalisaatio ja rajat ylittävä kilpailu osaamisesta ja osaajista sekä tieteen ja teknologian kehitys yhdistettynä työn murrokseen aiheuttavat korkeakouluissa tarpeen arvioida ja suunnata toimintaa uudelleen. Toiminnan lähtökohtia ovat uusin käytettävissä oleva tieto, kestävä kehitys, kansainvälisyys ja globaali vastuu. Yhteiskunnan eheys ja vahva demokratia edellyttävät korkeakouluilta vastuullista vaikuttamista.

Korkeakoulut ovat aktiivisia globaaleissa edelläkävijäverkostoissa, jotka auttavat ratkaisemaan ihmiskunnan haasteita. Monialainen yhteistyö ja avoimet toimintatavat ovat tutkimuksen, koulutuksen ja innovaatiotoiminnan keskeisiä voimavaroja. Korkeakoulut osallistuvat aktiivisesti kansainvälisesti kilpailukykyisten osaamiskeskittymien ja innovaatioekosysteemien kehittämiseen.

Nostamalla osaamis- ja koulutustasoa vastataan työn muutokseen ja mahdollistetaan erikoistuminen korkeaa osaamista vaativiin tehtäviin. Korkeakoulut toimivat oppijakeskeisesti ja tukevat jatkuvaa oppimista elämän eri tilanteissa.

Korkeakoulut tekevät valtakunnallisesti yhteistyötä avointen, saavutettavien ja joustavien opiskelumahdollisuuksien rakentamiseksi. Toimintatapojen uudistaminen parantaa korkeakoulutuksen saavutettavuutta, yhdenvertaisuutta ja tasa- arvoa. Koulutussisällöt, oppimisympäristöt, opiskelijoiden ohjaus ja korkeakoulujen vahva vuorovaikutus työelämän kanssa tukevat työelämään sijoittumista.

Hyvinvoivat korkeakouluyhteisöt ovat Suomen voimavara ja kilpailutekijä. Korkeakouluja johdetaan hyvin, työhyvinvointiin panostetaan ja osaamisen kehittämisestä huolehditaan systemaattisesti. Korkeakoulut ovat Suomen parhaita työ- ja opiskelupaikkoja.

LAB vastaa strategiallaan ja siihen pohjautuvilla toimenpiteillään korkeakoululaitoksen yhteisen vision linjauksiin. LAB on tunnistanut kestävän kehityksen globaalit haasteet ja painottaa omassa strategiassaan ja toiminnassaan YK:n kestävän kehityksen tavoitteita ja erityisesti hiilinegatiivisuuteen tähtääviä toimenpiteitä.

Yritysten ja korkeakoulujen kanssa tehtävä yhteistyö on tärkeä voimavara LABin toiminnan kilpailukyvyn kehittämisessä. Yhteistyötä ja vaikuttamista tehdään alueellisella, kansallisella ja kansainvälisellä tasolla. LAB osallistuu verkostoihin omien vahvuuksiensa mukaisesti, vahvistaa yhteistyötä valittujen ulkomaisten strategisten kumppanikorkeakoulujen kanssa sekä kontaktoi vahvuusalueiden keskeisimmät yritys- ja elinkeinoelämäkumppanit vaikuttavan yhteistyön käynnistämiseksi/edistämiseksi. Opiskelija- ja yhteistyöpalaute ohjaa toimintaa.

LUT-korkeakoulut (LUT-yliopisto ja LAB-ammattikorkeakoulu) ovat yhdessä sitoutuneet avoimuuden periaatteisiin omassa tutkimus-, kehitys- ja julkaisutoiminnassaan. Avoimen tieteen ja tutkimuksen sekä TKI- toiminnan vastuut ja toiminnot on suunniteltu ja resursoitu asianmukaisesti. LUT-korkeakoulut tekevät yhteistyötä avoimen tieteen ja tutkimuksen sekä TKI-toiminnan edistämisessä. Tutkimusaineistojen avaaminen ja avoimet tutkimusmenetelmät ovat yksi avoimen TKI-toiminnan näkyvimpiä muotoja avoimen julkaisemisen lisäksi.

Työn muutokseen LAB pyrkii vastaamaan profiloitumalla työelämän innovaatiokorkeakouluksi. LABin oppimisen toimintamallin ja TKI-toiminnan ammattimaistamisen avulla uudistetaan toimintatapoja,

parannetaan koulutuksen joustavuutta ja saavutettavuutta sekä lisätään työelämäyhteistyötä. Tavoitteena on kehittämiskumppanuus työelämän kanssa. Koulutus- ja osaamistason nostamiseksi LAB on aktiivisesti hakenut ja saanut lisäaloituspaikkoja. Koulutuslaajennukset ovat kohdistuneet osaajapulan aloille.

Hyvinvoivan korkeakouluyhteisön rakentaminen ja edistäminen sisältyy olennaisesti LABin toimenpideohjelmaan. Strateginen uudistuminen edellyttää muutoksen tuloksellista johtamista, yhteisen strategisen ymmärryksen luomista ja henkilöstön ja opiskelijoiden osallistamista muutokseen.

LAB seuraa ja arvioi toimintaansa ja sen vaikuttavuutta säännölllisesti. XXXxx hallitus on asettanut vaikuttavuuden kasvutavoitteet kahden vuoden sykleihin, joissa kehitystä arvioidaan ja toimenpiteitä kohdennetaan.

2. Korkeakoulun strategiset valinnat, profiili ja vahvuusalat

2.1 Strategiset tavoitteet, valinnat ja profiili

LAB-ammattikorkeakoulu on työelämän innovaatiokorkeakoulu. Ammattikorkeakoulu toimii avoimilla kampuksillaan Lahdessa, Lappeenrannassa ja virtuaalisesti. LABissä kokeillaan rohkeasti uusia asioita ja tekemisen tapoja yhdessä työelämän kanssa. LAB on osa yritysten kasvua, kansainvälistymistä ja kestävää kehitystä.

Ammattikorkeakoulu kehittää ratkaisuja materiaalien kestävämpään käyttöön, sujuvoittaa ihmisten arkea sekä muotoilee innovaatioita. Tavoitteena on tuottaa taloudellista hyötyä ja elinvoimaa yrityksille ja yhteiskunnalle. Toiminnan vaikuttavuus näkyy työpaikkojen ja korkeasti koulutettujen määrän kasvuna työelämässä.

LUT-korkeakoulut muodostavat yhteisen omistusrakenteen, jossa Lappeenrannan-Lahden teknillinen yliopisto omistaa 100 % LAB-ammattikorkeakoulusta. Konsernitasoiseen yhteiseen strategiaan on nostettu ne tavoitteet ja toimenpiteet, joissa yhteistyö tuottaa selkeitä hyötyjä molemmille osapuolille: koulutusvienti, koulutuspolut, elinkeinoimpakti, joustava opetus kahdella kampuksella digitaalisuutta hyödyntäen sekä yhteiset tukipalvelut. Yhdessä toimimalla ja keskinäisellä työnjaolla LUT-korkeakoulut hakevat vahvempaa vaikuttavuutta, toiminnan tehokkuutta sekä helpommin lähestyttäviä palveluita. Molempien korkeakoulujen strategioissa korostuu tahto vastata ilmastonmuutoksen haasteisiin ja edetä korkeakouluina kohti hiilinegatiivisuutta. Kasvua haetaan kansainvälisiltä koulutusmarkkinoilta. Xxxxxxxxx kanssa tehtävän yhteistyön tavoitteena on luoda uutta liiketoimintaa.

Vuoden 2020 alussa toimintansa aloittaneen LAB-ammattikorkeakoulun strategisena valintana on kasvattaa työpaikkojen ja korkeakoulutettujen määrää työelämässä. Korkeakoulutettujen määrän kasvu työelämässä kertoo kyvystä vastata yhteiskunnan osaamishaasteisiin. TKI-toiminta lisää työelämän kykyä kasvaa, investoida ja kansainvälistyä, mikä näkyy uusina työpaikkoina.

Innovaatiokorkeakouluksi kehittyminen tarkoittaa muutosta, jonka edistämiseksi LABin strategian toimenpideohjelma on laadittu. Toimenpideohjelman keskeisiksi teemoiksi on nostettu LABin profiilin vahvistaminen, TKI-toiminnan ammattimaistaminen, oppimisen toimintamallin kehittäminen, yhtenäisen LAB-kulttuurin rakentaminen sekä yhteistyö yritys- ja elinkeinoelämän, korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja muiden oppilaitosten kanssa niin alueellisesti, kansallisesti kuin kansainvälisestikin laadun ja vaikuttavuuden parantamiseksi.

Konsernistrategian elementit ovat edelleen samat ja niiden osalta on edetty. LUT-korkeakoulujen kasvustrategia keskittyy kansainväliseen opiskelijarekrytointiin ja koulutusvientiin, uudenlaisiin jatkuvan oppimisen ratkaisuihin sekä vaikuttavuuteen elinkeinoelämässä. Korkeakoulut jakavat yhteiset, ydintoimintaa tukevat korkeakoulupalvelut ja kielikeskuksen, käyttävät yhteisiä järjestelmiä ja kampusten tiloja sekä jakavat osaamista ja asiantuntijoita Lahdessa ja Lappeenrannassa.

Molempien korkeakoulujen strategioissa korostuu tahto vastata ilmastonmuutokseen, mikä näkyy jo vahvasti LUT-yliopiston tuloksissa. Yhteistyö LUTin kanssa on selvästi vauhdittanut LABissa tehtävää kestävyystyötä vuoden 2021 aikana. Sekä yhdessä toimiminen että keskinäinen työnjako vahvistaa LABin vaikuttavuutta ja profiloitumista sekä tehostaa ja joustavoittaa LABin toimintaa.

2.2 Vahvuusalat ja uudet, nousevat alat

Ammattikorkeakoulun LAB'30-strategia pitää sisällään neljä koko organisaation toimintaa profiloivaa ja yritysten ja työelämän kehitystä, kasvua ja kansainvälistymistä tukevaa vahvuusaluetta. Ammattikorkeakoulu kehittää vahvuusalueita kansainvälisen osaamisen ja liiketoiminnan vaateisiin. Kyky palvella työelämää ohjaa kaikkea toimintaa. Neljän vahvuusalueen painopisteitä suunnataan työelämätarpeiden mukaisesti.

Kestävät materiaalikierrot - Maapallo tarvitsee materiaalien kestävää käyttöä ja resurssitehokkuutta

Kestävämpää yhdyskuntaa rakennetaan luomalla uusia teknologisia ratkaisuja, edistämällä kiertotalouden liiketoimintaa sekä kehittämällä alueiden vähähiilistä elinkeinorakennetta.

Teemat:

Tekniset ja bioperäiset materiaalikierrot Resurssitehokkuus

Kestävä yhdyskunta

Kiertotalouden uudistuvat systeemit

Ratkaisut kasvuhakuiselle yritystoiminnalle - Innovaatiot muutetaan rahaksi Innovaatioiden kaupallistamisella tuetaan kansainväliseen kasvuun panostavia yrityksiä. Teemat:

Innovaatioiden kokeiluympäristöt Liiketoiminnan muotoilu ja runsas arvo Uudistuva yrittäjyys

Radikaalit uudet avaukset

Kestävien ratkaisujen muotoilu - Ihmiset käyttävät ja ovat valmiita maksamaan tuotteista ja palveluista Muotoilun ja taiteen erityisosaamisella kehitetään kestäviä ratkaisuja työelämän tarpeisiin.

Teemat:

Kestävien tuotteiden, palveluiden ja ympäristöjen muotoilu Käyttäytymisen muutoksen muotoilu

Älykäs ihmislähtöinen muotoilu ja viestintä Taide ajattelun uudistajana

Hyvinvoinnin palveluinnovaatiot ja ratkaisut - Ihmisten arki on sujuvaa

Ammattikorkeakoulu kehittää asiakaslähtöisiä palveluita, joilla edistetään innovaatioiden soveltamista ja hyödyntämistä eri käyttöympäristöissä.

Teemat:

Hyvinvointia liikkumisesta ja elinympäristöstä Osallisuuden edistäminen ja turvallinen arki Terveyden edistäminen ja älykäs omahoito Toimivat palveluketjut

LABin vahvuusalat ja niiden sisällöt ovat täsmentyneet korkeakoulun kahden ensimmäisen toimintavuoden aikana. Strategista profiloitumista on vahvistettu vahvuusalueita toteuttavilla kasvualustoilla (entiset teemat) ja niiden edellytysten parantamisella. Kasvualustat ovat toimenpideohjelman työkalu, jolla TKI-toiminnan ammattimaistamista ja oppimisen toimintamallia viedään eteenpäin. Ne rakentuvat vaativan TKI-toiminnan, työelämäyhteistyön ja koulutuksen asiantuntijoiden varaan.

Kiertotalouden (kestävä materiaalien kierto) kasvualustat:

- Bioperäiset materiaalikierrot

- Tekniset materiaalikierrot

- Hiilineutraali yhdyskunta

- Kestävät yhteisöt

Innovaatioiden (innovaatioiden kaupallistaminen) kasvualustat:

- Innovaatioiden kokeiluympäristöt

- Liiketoiminnan muotoilu ja runsas arvo

- Uudistuva yrittäjyys

- Radikaalit uudet avaukset

Designin (kestävien ratkaisujen muotoilu) kasvualustat:

- Muotoilu kestävän liiketoiminnan välineenä

- Customer experience (asiakaskokemus ja ihmislähtöinen muotoilu)

- Taide ajattelun uudistajana

Hyvinvoinnin (kestävät hyvinvoinnin palveluinnovaatiot ja ratkaisut) kasvualustat:

- Hyvinvointia elinympäristöstä, liikkumisesta ja matkailusta

- Osallisuus, työelämä ja turvallinen arki

- Ihmislähtöinen teknologia hyvinvoinnin tukena

- Toimivat palveluketjut ja prosessit

Hakemusten ja ulkopuolisten arviointien perusteella hallitus päätti rahoittaa neljää osaamisen vahvistamisen, vaikuttavuuden kasvun ja kilpaillun rahoituksen hakemisen näkökulmasta potentiaalisinta kasvualustaa yhteensä miljoonalla eurolla. Lisärahoitusta saaneet kasvualustat ovat:

- Kiertotalous: Bioperäiset materiaalikierrot

- Innovaatiot: Uudistuva yrittäjyys

- Design: Customer experience

- Hyvinvointi: Hyvinvointia liikkumisesta, elinympäristöstä ja matkailusta

Kasvualustojen vaikuttavuus perustuu monialaiseen osaamiseen, jonka avulla tutkintoon johtavaa koulutusta, jatkuvaa oppimista ja TKI-toimintaa (ml. palvelumyynti) toteutetaan työelämän näkökulmasta uskottavasti. Työelämälle tarjotaan osaamista kehittymisen, investointien ja kansainvälistymisen tueksi.

3. Korkeakoulun strategiaa tukevat toimenpiteet ja tutkintotavoitteet

Korkeakoulut ja opetus- ja kulttuuriministeriö sitoutuvat korkeakoulutuksen ja tutkimuksen vision 2030 toimeenpanoon. Korkeakoulujen digivisio toteutetaan korkeakoulujen yhteisen tiekartan mukaisesti.

LAB on sitoutunut korkeakoulutuksen ja tutkimuksen vision 2030 toimeenpanoon ja osallistunut korkeakoulutuksen digivision toimenpiteiden valmisteluun.

XXXxx hallitus arvioi LABin strategista etenemistä säännöllisesti jokaisessa kokouksessaan ja laajemman arvioinnin pohjalta vähintään kahden vuoden välein. Ensimmäisen arviointisyklin jälkeen vuoden 2021

lopussa LAB on tehnyt toimenpiteitä strategisen kehittymisen edistämiseksi. Onnistumisia:

1) Kahden ammattikorkeakoulun fuusiosta LAB-identiteetin omaavaksi korkeakouluksi: LAB tunnetaan Suomessa, haluamme olla labilaisia.

2) ) Strateginen uudistuminen on käynnissä. LABin vahvuusalueet ovat kehittyneet ja terävöityneet kahden vuoden aikana. Tavoitteen mukaisesti etenemme kohti TKI-toimintaan perustuvaa opetusta antavaa innovaatiokorkeakoulua.

3) Xxxxxxx yhteistyö ja työnjako LUTin kanssa --> pystymme paremmin vastaamaan hallituksen kestävyystiekartan ja korkeakoulujen kestävän kasvun ohjelman tavoitteisiin.

Lisäponnistelua vaativia:

1) KV-opiskelijoiden integroituminen ja työllistyminen Suomeen vaatii jatkotyötä yhdessä kaupunkien, maakuntien ja erityisesti yritysten kanssa. Lisäpanostusta tarvitaan myös kv-opiskelijoiden rekrytointiin.

2) Tavoitellun strategisen muutoksen aikaansaaminen on hidasta. Uudistumisen rinnalla on samanaikaisesti pystyttävä tekemään tulosta. Strategisten tavoitteiden saavuttaminen ja profiilin näkyminen arjessa yksiköiden toiminnassa vaatii vielä lisäponnistelua. Jatkuva oppiminen on kasvussa, mutta asemaa ja tarjontaa on edelleen vahvistettava.

3) Henkilöstön ja opiskelijoiden työ- ja opiskeluhyvinvoinnin tukeminen.

3.1 Korkeakoulun strategiaa tukevat toimenpiteet

LABista kehitetään työelämän innovaatiokorkeakoulua, mikä vaatii henkilöstöltä uutta ajattelutapaa ja toimintakulttuuria sekä yhtenäistä LABia. LABin strategista kehittämistä leimaa Lahden ja Saimaan ammattikorkeakoulujen fuusion jälkeisen uuden toimintakulttuurin ja toimintatapojen luominen. Samaan aikaan LABin tuloksellisuus on saatava kasvu- uralle sekä talouden kestokyky varmistettua.

XXXxx hallitus on asettanut vaikuttavuuden kasvutavoitteet kahden vuoden sykleihin, joissa kehitystä arvioidaan ja toimenpiteitä kohdennetaan. Strategian toimenpideohjelma pohjautuu kolmen, toisiinsa nivoutuvan tavoitteen ympärille:

1) lisätään työpaikkoja ja 2) lisätään korkeakoulutettujen määrää työelämässä ja 3) toimitaan rohkeasti ja reilusti.

Fuusiosta työelämän innovaatiokorkeakouluksi Toimenpiteet:

1. LABille rakennetaan johtamis- ja ohjausjärjestelmä ja perusinfrastuktuuri.

Johtamis- ja ohjausjärjestelmät, prosessit ja toimintatavat yhtenäistetään. LABin strategiseen ohjaukseen tarvitaan tietoperusta ja toiminnanohjaus- ja laatujärjestelmä, joka auttaa arvioimaan toimintaa ja reagoimaan nopeasti.

2. Kehitetään strategista ajattelua ja fokusointia

LABin strategian toteuttaminen edellyttää jokaiselta yhteisön jäseneltä uudelleen ajattelua. Toteutetaan johtamista, viestintää, suunnittelua, koulutusta ja tulosten arviointia, johon kaikki osallistuvat.

3. Rakennetaan yhtenäinen, työ- ja elinkeinoelämän tarpeista lähtevän LABin toimintakulttuuri

Yritysyhteistyön parhaita käytäntöjä Suomesta ja maailmalta benchmarkataan. Yritysyhteistyötä systematisoidaan.

4. Liitetään kampukset yhteen

LABin kampukset liitetään yhteen. Toimivia käytäntöjä haetaan yritys- ja korkeakoulumaailmasta. Ammattikorkeakoulu ottaa käyttöön toimivat tavat ja välineet sujuvaan ja aitoon vuorovaikutukseen kampusten kesken.

5. Rakennetaan LABin tunnettuus ja brändi

LAB-ammattikorkeakoulun tunnettuus vaatii suuria panostuksia ulkoiseen ja sisäiseen viestintään. Viestintäpanostukset kohdennetaan aluksi pääasiassa opiskelijoille, alueen yrityksille ja alueen muille toimijoille.

Seurantaindikaattori:

Ulkoinen T&K-rahoitus (josta kv-rahoitus) (milj. €), 2024: 22,0 (0,5) ((2019: 8,2 (0,14), 2022: 12,0 (0,3))

Huippuosaajia ja -osaamista tulevaisuuden työelämään

LABin tavoitteena saada kasvatettua korkeakoulutettujen määrää työelämässä. LAB uudistaa toimintansa vastaamaan nopeasti muuttuviin työelämän osaamistarpeisiin ja globalisoituneesen koulutusmarkkinaan.

Toimenpiteet:

1. Tutkintoon johtavan koulutuksen ympärille rakennettua organisoitumis- ja toimintamallia muutetaan. Uudistetaan työn suunnittelu.

2. Oppiminen ja työelämä limitetään: merkittävä osa oppimisesta tapahtuu työssä ja työelämäprojekteissa.

Tehdään ja viedään käytäntöön työn opinnollistamisen ja yritysten kanssa toteutettavan projektimuotoisen oppimisen toimintamallit.

3. Opettajien substanssi- ja pedagogista osaamista vahvistetaan koulutuksella ja rekrytoinneilla erityisesti strategiassa määritellyillä vahvuusalueilla. Tarjotaan opettajille työkaluja yritysyhteistyöhön.

4. Jokaiselle suomalaiselle korkeakouluopiskelijalle luodaan mahdollisuus suorittaa merkittävä osa opinnoista LABissa. Lisätään verkko-opetusta ja rakennetaan kesäkaudelle intensiivitoteutuksia. Toimintaa laajennetaan jatkuvan oppimisen mahdollistamiseksi ja yritysten henkilöstön osaamisen varmistamiseksi erityisesti LABin vahvuusalueilla.

5. Xxxxxxxx opiskelijoille tarjotaan mahdollisuudet kansainvälistymiseen. Kehitetään systemaattisesti kaksoistutkintoja ja systematisoidaan yhteistyö KV-partnerikorkeakoulujen kanssa.

6. Opiskelijoita ja kumppaneita ohjataan kotimaisen ja kansainvälisen huippuosaamisen äärelle, viestitään ajankohtaisesta huipputarjonnasta ja opastetaan aktiivisesti. Data-analytiikan mahdollisuudet hyödynnetään uudella tavalla asiakaslähtöisen osaamistarjonnan kehittämisessä. Etsitään globaalista tarjonnasta huippulaatuista koulutusta ja soveltavaa tutkimusta tarjoavia kumppaneita ja tarjotaan heidän palvelujaan ja osaamistaan aktiivisesti opiskelijoille ja kotimaisille kumppaneille, erityisesti alueen PK-yrityksille.

Seurantaindikaattorit:

AVOP-palautteen rahoitusmallikysymysten pisteiden keskiarvo amk-tutkintojen osalta 2024: 5,8, (2019: 5,1, 2022: 5,5)

Opintopisteet KV-koulutusyhteistyössä 2024: 35 000, (2019: 27 866, 2022: 32 000)

Opintopisteet yritysyhteistyössä (TKI-opintopisteet) 2024: 75 000, (2019: 38 374, 2022: 50 000) Innovaatiotoiminnasta työpaikkoja ja elinvoimaa

Ammattikorkeakoulun tavoitteena on tutkimus- ja kehitystoiminnan volyymiltaan nykyiseen nähden kolminkertainen, huippulaadukas, kansainvälinen ja elinkeinoelämälähtöinen TKI-toiminta, joka luo työpaikkoja ja elinvoimaa alueille. Yhteistyötä tehdään erityisesti kansainvälistyvien kasvualojen ja -yritysten kanssa. Ammattikorkeakoulu osallistuu aktiivisesti kansainvälisesti kilpailukykyisten osaamiskeskittymien ja innovaatioekosysteemien kehittämiseen.

LABin toimintaympäristön elinkeinoelämän globaali kasvu perustuu kiertotalouden, muotoilun ja data-analytiikan rajapinnoille. TKI-toimintaa johdetaan tiekarttatyöllä.

Toimenpiteet:

1. Vaativaan tutkimustyöhön rekrytoidaan pystyvää, myös KV-henkilöstöä, vahvuusalueille osaajapohjan kasvattamiseksi. TKI-toimintaa ohjataan strategiassa määritellyille vahvuusaloille osaamisen kerryttämiseksi.

2. Syvennetään systemaattisesti yhteistyötä kansainväliseen tutkimukseen. Ammattikorkeakoulu suuntaa henkilöstövaihtoa siten, että se luo edellytyksiä TKI-toiminnalle.

3. Substanssi- ja menetelmäosaamista kasvatetaan yhteistyössä yritysten ja julkisen sektorin toimijoiden kanssa ja muodostetaan toimintakonsepti alueelliselle Smart Circularity Platform -työlle, jossa avataan kaupunkien konserniyhtiöiden data- ja materiaalivirtoja yhteiseen käyttöön ja luodaan edellytykset 2020-luvun kaupunkitasoisen kiertotalousekosysteemin kehitykselle. Lahdessa toiminta on osa Euroopan ympäristöpääkaupunki 2021 -kokonaisuutta.

Ammattikorkeakoulussa hyödynnetään teknologioiden avulla dataa uuden tiedon synnyttämisessä ja saattamisessa käytettävään muotoon yhteiselle alustalle. Alustaa kehitetään siten, että se tarjoaa uudenlaisia palvelu-, liiketoiminta- ja TKI-mahdollisuuksia erityisesti yksityiselle sektorille. Ammattikorkeakoulu osallistuu ympäristöpääkaupungit-verkoston toimintaan kiertotalouden TKI-verkoston laajentamiseksi ja Smart Circularity Platform -toiminnan tulosten levittämiseksi.

Korkeakoulu toteuttaa TKI-toiminnan vaikuttavuuden arvioinnin yritysten näkökulmasta vuosittain vuodesta 2021 alkaen. Seurantaindikaattorit:

Tutkijakoulutetun henkilöstön määrä 2024: 80, (2019: 63, 2022: 75)

Vertaisarvioidut tieteelliset julkaisut (A1)2024: 100, (2019: 12, 2022: 50) Kestävyydestä arjen hyvinvointia

Kestävyys näkyy LABin koko toiminnassa. LABin oman toiminnan on vastattava YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden (SDG) tavoitteita ja valmistuneiden opiskelijoiden on pystyttävä edistämään kestävää kehitystä.

Toimenpiteet:

1. Ammattikorkeakoulu suunnittelee ja toteuttaa koko toimintansa kattavan ympäristö- ja vastuullisuusohjelman SDG- periaatteiden mukaisesti.

2. Osallistutaan Green Campus -toimintaan ja LUTn osaamista hyödynnetään kohti hiilinegatiivista LABia 2030. Ammattikorkeakoulu on hiilineutraali vuoteen 2025 mennessä.

3. Yhteisöltä edellytetään vastuullisuutta ja toimintaa ammattikorkeakoulujen rohkeus ja reiluus -arvojen mukaisesti. Korkeakouluyhteisön hyvinvointia arvioidaan systemaattisesti. Johtamista ja esimiestyötä kehitetään palautteen perusteella.

Ympäristö- ja vastuullisuusohjelman indikaattorit määritellään v. 2020 -2021, vastuullisuusraportointi ensimmäisen kerran v. 2022.

Seurantaindikaattori:

Henkilöstön Fiilismittarin tulokset (asteikko 1-5) 2024: vähintään 3,3, (2019: 3,0, 2022: 3,2) Ketterät ja kansainväliset LUT-korkeakoulut

Toimenpiteet:

Konserni integroi opintohallinnon tietojärjestelmät, yhtenäistää talouden ja henkilöstöhallinnon tietojärjestelmät konsernitasolla, rakentaa konsernin yhteisen tietovaraston reaaliaikaiseen tietoon pohjautuvaa johtamista varten..

LUT-korkeakoulujen kokonaisarkkitehtuuri päivitetään ja yhtenäistetään. Konserni uudistaa palvelukokonaisuuksia ja laajentaa robotisointia korkean volyymin rutiinitoiminnoissa.

Konsernin keskitetyn toimintamallin sisäänajoon, prosessien sujuvoittamiseen ja palveluiden laadun ja

asiakastyytyväisyyden seurantaan panostetaan. Korkeakoulupalvelut ovat asiakkaille helposti saavutettavia, kustannustehokkaita ja toimintavarmoja.

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvoperiaatteet päivitetään lukuvuonna 2020-2021 korkeakouluyhteisön jäsenten kanssa.

Konserni harmonisoi palvelukonsepteja Lappeenrannan ja Lahden kampuksilla. LAB-ammattikorkeakoulu kehittää Lahden Business Mill Lahden StartHub -yritystilatoimintaa yhdessä Lahden kaupungin ja yritysten kanssa. Tutkimuksesta liiketoimintaa -prosesseja sujuvoitetaan. Konserni panostaa yritysrajapinnassa toimivien tekniseen tukeen.

Konserni laajentaa LUTin Xxxxx Xxxxxxx Center -protopajan toimintaa useampiin tekniikkaa ja liiketaloutta opiskelevien yhteiskursseihin sekä kasvattaa protopajan Hackaton-toimintaa eri alojen opiskelijoiden törmäyttämiseksi ja uusien liikeideoiden synnyttämiseksi.

Konserni kehittää uusia toimintatapoja kansainvälisten opiskelijoiden integroitumiseen alueelle yhdessä toiminta-alueiden sidosryhmien kanssa (kv-opiskelijoiden urapalvelut). Hyödynnetään työssä Team Finland Knowledgen tarjoamaa tukea, ja osallistutaan rakentuvaan TalentBoost-ohjelmaan yhdessä muiden korkeakoulujen kanssa.

Konserni selkeyttää kansainvälisten opiskelijoiden LAB-LUT-koulutuspolkuja ja viestii niistä aktiivisesti sekä kv. rekrytoinnissa että LABissa opintonsa aloittaneille. Konserni panostaa opiskelijoiden verkottumiseen yrityksiin jo opintojen aikana työllistymisen edistämiseksi. LUT-korkeakoulujen kansainvälisen ohjelmaportfolion vetovoimaa parannetaan (LAB Bachelors, LUT Masters) sekä kehitetään portfoliota kokonaisuutena. Yhteistyöopintotarjontaa lisätään korkeakoulujen välillä. LAB lisää kielikeskuksen verkko-opintotarjontaa molempien korkeakoulujen opiskelijoille.

Konserni rakentaa yhteisen jatkuvan oppimisen toiminnan johtamisen ja koordinaatiomallin sekä syventää konsernin sisällä tki-yhteistyötä LABin toimintaa vahvistaen.

Seurantaindikaattorit:

Kv-opiskelijoiden suorittamat tutkinnot LABissa/LUT-korkeakouluissa yhteensä vuosittain 2024: 250/540, (2019: 212/404, 2022: 220/460)

Koulutusviennin liikevaihtotavoite milj. € / LAB/konserni yhteensä 2024: 5,0 milj. €, (2019: 1,3 milj. euroa 2022: 2,9 milj. euroa)

Fuusiosta työelämän innovaatiokorkeakouluksi

Johtamisen perusrakenteet, järjestelmät ja tietopohja on kunnossa. Johtamisjärjestelmää on matkan varrella tarkennettu, vastuita selkiytetty ja esihenkilöitä tuettu muutoksessa. Strategisen ajattelun kehittämisen tukena on toimenpideohjelma, jossa strategian tavoitteita on avattu ja konkretisoitu. Keskustelujen ja yhteisten tapaamisten avulla on rakennettu yhteistä strategista ymmärrystä. Fuusion jälkeisen yhteisen toimintakulttuurin luominen on haastavaa ja vie aikaa, ja tämä työ on vielä käynnissä. Koronarajoitukset ovat vaikuttaneet LABin toimintaan lähes koko LABin olemassaoloajan. Kasvokkain kohtaamisia ja vuorovaikutteista keskustelua tarvitaan kampusten sisällä ja välillä.

Pitkittynyt koronapandemia on hidastanut myös kumppanuuksien kehittymistä. LABin tavoitteena on rakentaa systemaattisesti ja strategisesti johdettuja kumppanuusverkostoja.

LAB on panostanut tunnettuuden lisäämiseen, brändin rakentamiseen ja hakijamarkkinointiin. Hakijoiden mielenkiinto on onnistuttu herättämään. Kahden ensimmäisen vuoden aikana vetovoima kasvoi 20-30 % vuodessa. Kevään 2022 yhteishaun tulos oli edellisten kasvun vuosien jälkeen maltillisempi, mikä noudatti valtakunnallista trendiä. Myös muilta osin tunnettuus on vahvistumassa. T-Median tekemän Luottamus & Maine -tutkimuksen mukaan LABin kokonaismaine oli 6. sijalla kaikista 21 tutkitusta ammattikorkeakoulusta. Parhaimmat mainearvosanat LAB sai innovatiivisuudesta ja vastuullisuudesta. Myös taloustutkimuksen tekemän tutkimuksen mukaan LABin tunnettuus kasvoi vuonna 2021.

Huippuosaajia ja -osaamista tulevaisuuden työelämään

LABin oppimisen toimintamallin lähtökohtana on TKI-toimintaan perustuva oppiminen, jossa keskiössä on erilaiset työelämää palvelevat oppimistilanteet. Opetussuunnitelmauudistuksella varmistetaan, että opetussuunnitelmien rakenne ja opetuksen toteutus mahdollistaa LABin strategian toteutumisen.

Joustavuutta on tehostettu kokonaan verkossa tapahtuvilla tutkinnoilla (17) ja verkkopainotteisilla

tutkinnoilla. Työelämän tarpeisiin vastataan myös erilaisilla muuntokoulutuksilla ja jatkuvan oppimisen tarjonnalla. LABin vahvuusalueet näkyvät sekä tutkintokoulutuksessa että jatkuvan oppimisen tarjonnassa. Strategiakauden aikana englanninkielisten AMK-ohjelmien määrä on kasvanut neljästä kymmeneen osaltaan mahdollistaen entistä suuremman määrän kansainvälisiä osaajia suomalaisen yhteiskunnan hyödynnettäväksi.

LAB on panostanut opettajien digipedagogiseen koulutukseen ja tukeen, ja uusilla rekrytoinneilla edistetään LABin strategista uudistumista. Asiantuntijuuden kasvattamiseksi LAB D-ohjelmassa tarjotaan henkilöstölle pitkäkestoista tukea tohtoriopintoihin. Ohjelmassa on 29 opiskelijaa ja se toteutetaan yhteistyössä LUTin kanssa.

Vahvuusalueiden keskeisimmät yritys- ja elinkeinoelämäkumppanuudet on tunnistettu ja luokiteltu, ja yhteyshenkilöt kontaktoivat kumppanit syksyyn 2022 mennessä tavoitteellisen ja vaikuttavan yhteistyön käynnistämiseksi tai sen jatkamiseksi. Myös kv-partneruudet on tarkasteltu. LAB on solminut strategisen kumppanuussopimuksen hollantilaisen Avans-korkeakoulun kanssa huhtikuussa 2022. Lisäksi neuvottelut ovat pitkällä saksalaisen HTW Saarin ja espanjalaisen UPV Alcoyn kanssa.

LAB käy läpi nykyiset DD-sopimukset, tehostaa mahdollisuuksien mukaan toimintaa nykyisten kumppanien kanssa ja kontaktoi uusia DD-kumppaneita. Lisäksi hakijamarkkinointia kohdennetaan uusiin kohdemaihin ja englanninkielisiä ohjelmia lisätään. Tätä prosessia on osaltaan vauhdittanut yhteistyön keskeytyminen venäläisten korkeakoulujen kanssa. Vuoden 2022 aikana laaditaan suunnitelma kv-opiskelijoiden integroimiseksi osaksi korkeakoulua ja suomalaista työelämää. Kv-toiminnassa tehdään tiivistä yhteistyötä LUTin kanssa.

LAB jatkaa tiivistä yhteistyötä Lahden kaupungin kanssa ympäristöteeman osalta. Smart Circularity Platform-toimintaa vahvistetaan LABin uudella kiertotalouslaboratoriolla, joka mahdollistaa yrityksille mm. erilaisten materiaalikiertoprosessien kehittämisen ja uuden liiketoiminnan luomisen.

Innovaatiotoiminnasta työpaikkoja ja elinvoimaa

TKI-toiminnan kasvun edellytyksiä on parannettu ammattimaistamalla TKI-toimintaa mm. profiilin vahvistamisen, strategisten rekrytointien ja LAB D-ohjelman avulla. Johtavia asiantuntijoita on rekrytoitu vahvuusalueille kasvualustojen vetäjiksi.

Työelämän tarpeiden näkökulmasta LAB on hahmottanut neljä erilaista TKI-toiminnan muotoa: 1) nopeat kokeilut, 2) toiminnan, osaamisen ja ratkaisujen kehittäminen, 3) innovaatioiden testaus ja pilotointi sekä 4) vaativa innovaatiotoiminta. TKI-toiminnan prosesseja ja toimintamalleja on uudistettu TKI-toiminnan ammattimaistamisen edistämiseksi. Parhaillaan on käynnissä TKI-tiekarttojen arviointi ja päivittäminen. TKI- toiminnan vaikuttavuuden arviointi käynnistetään vuonna 2022.

KV-yhteistyö on vilkastumassa ja strategiset kumppanuusopimukset laaditaan vuoden 2022 aikana. Henkilöstövaihtoja suunnitellaan tavoitteellisesti TKI-toiminnan edistämiseksi.

Business Mill -toimintaa on kehitetty Lappeenrannan kampuksella yritysrajapintaan näkyväksi brändiksi. Lahden kampuksella on puolestaan kehitetty StartBHub -hautomo/kiihdyttämötoimintaa, jossa opitaan ja luodaan yhdessä mahdollisuuksia menestyvään liiketoimintaan. LAB on käynnistänyt yrityksille suunnattujen palveluiden (mm. laboratorio-, tutkimus- ja oppimisympäristöt) konseptoinnin ja tuotteistamisen. Tavoitteena on koota palvelut yhden yhteisen "LAB Business Development Services" -kattobrändin alle myytäviksi kokonaisuuksiksi.

LAB panostaa vahvasti laboratorioiden kehittämiseen. Laboratoriot palvelevat alueen yrityksiä sekä LABin ja LUTin opetusta ja tutkimusta. Lahden kampukselle vuodenvaihteessa valmistunut huipputason kiertotalouslaboratorio tarjoaa monipuoliset tutkimus- ja testaustilat, laitteistot sekä asiantuntijapalvelut.

Uuden sähkö- ja automaatiotekniikan koulutusvastuun saaminen on vauhdittanut sähkö- ja automaatioinfran rakentamista. Keväällä 2022 käynnistyy alueen yritysten tukemana viljaklusterin tuotekehityslaboratorion ensimmäinen vaihe.

Kestävyydestä arjen hyvinvointia

Kestävyys- ja vastuullisuustyö on vauhdittunut vuoden 2021 aikana, ja LABin yksiköt ovat olleet aktiivisesti mukana kehittämässä toimintaa. Tiivistä yhteistyötä tehdään muiden ammattikorkeakoulujen ja LUTin kanssa. Vuoden 2020 hiilijalanjälki on laskettu Arenen hiilijalanjälkilaskurin mukaisesti ja laskenta suoritetaan jatkossa vuosittain. Climate Action Planin valmistelu on aloitettu ja osa suunnitelluista

toimenpiteistä on LUT-korkeakoulujen yhteisiä. LABin kestävyys- ja vastuullisuusraportti 2021 valmistuu keväällä 2022.

LABin rakentumisen ja strategisen uudistumisen lisäksi toimintaympäristön digitalisoituminen, pitkittynyt koronapandemia ja lisääntynyt etätyö ja irtonaisuus yhteisöstä sekä viimeisimpänä maailmanpoliittinen epävakaa tilanne haastavat henkilöstön jaksamista. Tämä näkyy mm. kuukausittain kerättävän fiilismittarin tuloksissa. LABin työhyvinvointisuunnitelma kärkiteemoineen tehdään kahdeksi vuodeksi kerrallaan.

Yksiköt ovat konkretisoineet työhyvinvoinnin kärkiteemat (arvopohjaisten pelisääntöjen luominen, yhteisöllisyyden vahvistaminen sekä johtamis- ja työyhteisötaitojen kehittäminen) toimenpiteiksi. Toimenpiteitä on käynnistetty myös tehtyjen kyselyjen ja arviointien pohjalta. Esihenkilöille on tarjolla koulutusta ja tukea muutoksen läpiviemiseen.

Opiskelijoiden tukemista ja ohjausta on lisätty (opiskelijoiden monipuoliset tuki- ja hyvinvointipalvelut). LUTin ja LABin yhteisellä hankkeella kehitetään ohjausta, putoamisvaarassa olevien opiskelijoiden opintojen edistämistä ja yhteisöllisyyden lisäämistä.

Ketterät ja kansainväliset LUT-korkeakoulut

LUT-konsernissa on asetettujen tavoitteiden mukaisesti yhdistetty talouden ja HR:n tietojärjestelmät ja käynnissä on konsernin tietovaraston rakentaminen. Yhteisen tietovaraston ensimmäinen vaihe valmistuu syksyllä 2022. LUT-korkeakoulut ovat yhteistyössä tehneet tiedonhallintamallien kuvaukset molemmille organisaatioille ja kuvauksia päivitetään tarvittaessa. Järjestelmien kehittämisessä edetään kokonaisarkkitehtuurityön pohjalta.

Konsernin yhteisten korkeakoulupalveluiden prosesseja on kehitetty ja yhtenäistetty tarpeen mukaan. Asiakastyytyväisyyttä on seurattu palautekyselyillä ja -keskusteluilla. Robotisointia on tässä vaiheessa toteutettu lähinnä taloushallinnossa.

LUTin Xxxxx Xxxxxxx Center on LABin opiskelijoiden ja henkilöstön käytössä, ja Hackaton-toimintaa on edistetty koronan asettamissa rajoissa.

Konsernin yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelma on päivitetty korkeakouluyhteisön jäsenten kanssa. Käynnissä oleva saavutettavuussuunnitelmatyö vahvistaa yhdenvertaisuuden toteutumista. Myös konsernin eettiset toimintaperiaatteet on valmisteltu yhteistyössä ja otettu käyttöön 1.4.2022.

Konserni kehittää uusia toimintatapoja kansainvälisten opiskelijoiden integroitumiseen alueelle yhdessä toiminta-alueidensa sidosryhmien kanssa (kansainvälisten opiskelijoiden urapalvelut). Työssä hyödynnetään Team Finland Knowledgen tarjoamaa tukea, ja osallistutaan rakentuvaan TalentBoost-ohjelmaan yhdessä muiden korkeakoulujen kanssa.

Konserni selkiyttää kv-opiskelijoiden LAB-LUT-koulutuspolkuja ja viestii niistä aktiivisesti sekä kv. rekrytoinnissa että LABissa opintonsa aloittaneille. Konserni panostaa opiskelijoiden verkottumiseen yrityksiin jo opintojen aikana työllistymisen edistämiseksi. LUT-korkeakoulujen kansainvälisen ohjelmaportfolion vetovoimaa parannetaan (LAB Bachelors, LUT Masters) sekä kehitetään portfoliota kokonaisuutena. Yhteistyöopintotarjontaa lisätään korkeakoulujen välillä. LAB lisää kielikeskuksen verkko- opintotarjontaa molempien korkeakoulujen opiskelijoille.

Yhteistyö näkyy myös täydennyskoulutuksessa, ja konsernin jatkuvan oppimisen koordinointi on keskitetty tukipalveluihin.

3.2 Tutkintotavoitteet

Tavoitteena on, että korkeakoulutettujen määrä nousee vähintään 50 prosenttiin nuorista aikuisista vuoteen 2030 mennessä. Uuden työvoiman tarpeen näkökulmasta kasvu painottuu korkeakoulutettuihin. Vuonna 2030 suoritettaisiin ammattikorkeakoulututkintoja ja yliopistojen ylempiä korkeakoulututkintoja yhteensä noin 49 000. Koulutustason nostoon, hakijasuman purkamiseen sekä alojen ja alueiden osaajapulaan vastataan läpäisyä parantamalla ja lisäämällä korkeakoulutuksen aloituspaikkoja sekä suomen ja ruotsinkielisessä että vieraskielisessä koulutuksessa. Korkeakoulut ennakoivat työvoima- ja koulutustarpeita yhteistyössä eri sidosryhmiensä kanssa.

Korkeakoulut kasvattavat merkittävästi aidosti ensimmäistä opiskelupaikkaa hakevien osuutta opiskelemaan valittavista sopimuskauden loppuun mennessä. Korkeakoulut tehostavat siirto-opiskelijoiden valintaa vastaamaan kysyntään.

Korkeakoulut tiivistävät työ- ja elinkeinoelämäyhteistyötä ja parantavat opiskelijoiden työelämävalmiuksia kaikilla tutkintotasoilla. Korkeakoulut edistävät tohtoritutkinnon suorittaneiden liikkuvuutta ja sijoittumista myös muihin kuin korkeakoulujen tehtäviin. Korkeakoulut edistävät yhdessä eri toimijoiden kanssa ulkomaalaisten tutkijoiden, opiskelijoiden ja tutkinnon suorittaneiden integroitumista Suomeen ja suomalaisille työmarkkinoille.

Tavoitteet	Vuosina 2021 - 2024 keskimäärin
Ammattikorkeakoulututkinnot	1 750
Kasvatusalat, taiteet ja kulttuurialat sekä yhteiskuntatieteet	240
Humanistiset alat, lääketieteet sekä terveys- ja hyvinvointialat	610
Liiketalous, hallinto- ja oikeustieteet sekä palvelualat	470
Luonnontieteet, tietojenkäsittely ja tietoliikenne, tekniikan alat sekä maatalous- ja metsätieteelliset alat	430
Ammattikorkeakoulukohtaiset tavoitteet
Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot	250

Ammattikorkeakoulu ottaa koulutuksessa huomioon puurakentamisen kehittämistarpeet.

LABin strategian keskeisenä tavoitteena on kasvattaa korkeakoulutettujen määrää ja nostaa koulutustasoa työelämässä. Strateginen uudistuminen vie aikaa ja sitoo resursseja, mikä saattaa näkyä väliaikaisena tuloksen notkahduksena. LAB ei onnistunut saavuttamaan vuoden 2021 AMK-tutkintotavoitettaan, kun joulukuussa valmistuneiden määrä jäi selvästi ennakoitua vähäisemmäksi. Erityisesti tekniikan ja liiketalouden valmistuneiden määrä jäi alle tavoitteen. Haasteita on ollut opiskelijoiden hyvinvoinnissa ja jaksamisessa mm. koronan vuoksi, ja osalla opiskelijoista valmistuminen siirtyi seuraavaan vuoteen esim. opinnäytetyön loppuvaiheen venymisen ja työharjoittelun viivästymisen takia. Xxxxxxxxxxx suorittaneet opiskelijat valmistuivat kuitenkin aiempaa useammin tavoiteajassa, ja LAB sijoittui valtakunnallisessa rankingissa toiseksi. YAMK-tutkinnoissa LAB ylitti tutkintotavoitteensa.

Ulkomaalaisten opiskelijoiden ja tutkinnon suorittaneiden integroitumisen edistämiseksi tehdään yhteistyötä alueen toimijoiden kanssa. Suunnitelma kv-opiskelijoiden integroimiseksi osaksi korkeakoulua ja suomalaista työelämää laaditaan vuoden 2022 aikana.

Tiivis työ- ja elinkeinoelämäyhteistyö on LABin toiminnan perusta. Xxxxxxxxx kanssa toteutettu TKI-toiminta näkyy jatkossa entistä vahvemmin opetuksessa ja sen sisällöissä ja opiskelijoiden mahdollisuus suorittaa opintoja käytännönläheisessä kehittämistoiminnassa kasvaa. Tämä palvelee yritysten tarpeita ja LABista valmistuvia opiskelijoita. Pitkän aikavälin pyrkimyksenä on kehittää LABia yhä vahvemmaksi työelämän kehittämiskumppaniksi.

4. Rahoitus

Opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää ammattikorkeakoululle perusrahoitusta ammattikorkeakoululaissa säädettyjen tehtävien toteuttamiseksi ammattikorkeakoululain (932/2014) 43§:n, ammattikorkeakouluista annetun valtioneuvoston asetuksen (1129/2014)12, 13 ja 14 §:n ja ammattikorkeakoulujen perusrahoituksen laskentakriteereistä annetun opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksen (117/2019) perusteella yhteensä

56 036 000 euroa momentilta 29.40.55 seuraavasti:

a) Laskennallisin perustein määräytyvään perusrahoitukseen 48 169 000 euroa.

Strategiaperusteistarahoitusta kohdennetaan ammattikorkeakoululle yhteensä 2 718 000 euroa vuonna 2021,

2 544 000 euroa vuonna 2022, 2 544 000 euroa vuonna 2023 ja 2 544 000 euroa vuonna 2024.

- Rahoituksesta kohdennetaan ammattikorkeakoulun strategian mukaiseen toimintaan 2 000 000 euroa vuonna 2021, 1 800 000 euroa vuonna 2022, 1 800 000 euroa vuonna 2023 ja 1 800 000 euroa vuonna 2024 ottaen huomioon ammattikorkeakoulun strategia ja sopimuksessa kohdassa 3.1 nimetyt strategisen kehittämisen toimenpiteet.

- Rahoituksesta kohdennetaan strategiaperusteisen rahoituksen ohjelmaosuuden (liite) mukaisesti:

a) Koulutus- ja osaamistason nostamiseen 316 000 euroa vuonna 2021, 342 000 euroa vuonna 2022,

342 000 euroa vuonna 2023 ja 342 000 euroa vuonna 2024. Lisäksi ammattikorkeakoululle osoitetaan helmikuussa 2021 erillisellä päätöksellä vuosien 2021-2022 lisäaloituspaikkojen osarahoituksena vuoden 2020 määrärahoista 785 500 euroa.

b) Korkeakoulujen kansainvälisyyden ja koulutusperäisen maahanmuuton ja integroitumisen edistämiseen 402 000 euroa vuonna 2021, 402 000 euroa vuonna 2022, 402 000 euroa vuonna 2023 ja

402 000 euroa vuonna 2024.

c) Korkeakoulujen digitaalisen palveluympäristön kehittämisen rahoitus (800 000 euroa/v vuosina 2021-2024) on ammattikorkeakoulujen osalta osoitettu koordinaatiosta vastaavalle Metropolia Ammattikorkeakoululle.

b) Ammattikorkeakoulun valtionrahoitukseen sisältyy laskennallisin perustein määräytyvään perusrahoituksen ulkopuolella vuonna 2021 lisäksi

- 5 149 000 euroa arvonlisäverolain (1501/1993) 39 §:ssä ja 40 §:ssä tarkoitettuihin koulutuspalveluihin sekä ammattikorkeakoulujen muuhun kuin liiketaloudelliseen toimintaan liittyviin hankintoihin ja toimitilavuokriin sisältyvien arvonlisäverojen osuus ammattikorkeakouluille aiheutuneista kustannuksista.

Myönnettyä rahoitusta ei käytetä elinkeinotoiminnan tukemiseen.

Kansallisten KV-polkuopintojen hankkeessa LAB-ammattikorkeakoulun vastuulla on ollut International Business-koulutuksen polku. Hanke on edennyt vuonna 2021 suunnitelmien mukaan. Ohjausryhmä kokoontui vuoden 2021 aikana kolme kertaa ja toimintaryhmät (IB ja ICT) neljä kertaa. Hankkeen projektipäälliköt (yksi LAB-ammattikorkeakoulusta ja yksi Kajaanin ammattikorkeakoulusta) ovat yhteydessä viikoittain ja hanketta vedetään yhdessä.

IB-toimintaryhmässä on edustajia 17 ammattikorkeakoulusta. Vuonna 2021 tehtiin linjauksia polkuopintojen hyväksiluettavuudesta sekä tutkinto-opiskelijaksi hakeutumisen kriteereistä. Ensimmäisessä pilotissa polkuopintojen laajuudeksi päätettiin 60 op, joista 40 op on suoritettava vähimmäiskeskiarvolla 3, jotta saa oikeuden hakea tutkinto-opiskelijaksi erillishaussa. Polulla suoritettavat opinnot ovat suoraan hyväksiluettavissa tutkintoon. Polkuopinnot toteutetaan täydennyskoulutusohjelmana ja opintomaksu on 6000 euroa (sis. ALV). Päätettiin myös, että polkuopintoihin hakeutuessa testataan hakijoiden kielitaito ja motivaatio. Kielitaito testataan videohaastatteluilla ja videohaastatteluissa pilotoidaan Recright-järjestelmää.

Ensimmäisen, syksyllä 2022 alkavan pilotin opintojaksot on suunniteltu ja opintojaksojen toteuttajat valittu. Opintojaksot kootaan omaan Moodle-oppimisalustaan ja vuonna 2021 aloitettiin keskustelut Mediamaisteri oy:n kanssa Moodlen hankintaan ja ylläpitoon liittyen.

2021 markkinoinnin pääkohdealueiksi valittiin Venäjä ja Intia. Markkinointia valmisteltiin olemalla yhteydessä TFK-asiantuntijoihin sekä Study in Finland ja Business Finland toimijoihin. Nettisivut (xxxx://xxxxxxx.xx) avautuivat vuoden lopulla. Lisäksi päätettiin, että ammattikorkeakoulut markkinoivat polkuopintoja omilla some-kanavillaan hankkeen tuottamaa materiaalia hyväksikäyttäen. Ukrainan sota muutti suunnitelmia, ja Venäjä jäi pois pääkohdealueista ja markkinoinnista.

Hanke oli mukana 10.11.2021 OKM:n Talent Boost klinikalla, ja sieltä saatiin yhteys yliopistojen vastaavan hankkeen vetäjään Aalto-yliopistossa. Yhteistyö aloitettiin heti klinikan jälkeen ja hankkeet ovat käyneet hyvää vuoropuhelua siitä lähtien.

Tällä hetkellä hankkeessa on polkuopiskelijoiden hakuaika meneillään ja hakijoita on tähän mennessä reilut

100. Hakuaika päättyy 27.5.22, ja elokuussa avataan tarvittaessa vielä jälkihaku polkuohjelmaan. Polkuopiskelijoiden oma Moodle on avattu xxxxx://xxxxxxx.xxx.xx/xxxxx/xxxxx.xxx ja ensimmäisen pilotin opettajat ovat saaneet kaksi koulutusta alustan käyttöön ja oppimisen muotoiluun. Ensimmäisessä IB:n pilotissa opettajat ovat kahdeksasta eri ammattikorkeakoulusta ja polun suorittaneille on luvattu erillishaussa yhteensä 100 tutkinto-opiskelijapaikkaa 14:stä ammattikorkeakoulusta.

5. Seuranta

Ministeriö seuraa korkeakoulujen toimintaa, maksuvalmiutta ja vakavaraisuutta tilinpäätösten, tilastoseurannan ja ohjaukseen liittyvien korkeakouluvierailujen kautta.

Korkeakoulu raportoi toiminnastaan tilinpäätöksessä ja siihen kuuluvassa toimintakertomuksessa sekä vuosittain sovittavalla tavalla sopimuksen tavoitteiden ja korkeakoulun strategian toteuttamisen keskeisten toimenpiteiden toteutumisesta. Korkeakoulu myös perustelee mahdolliset poikkeamat sovittujen tavoitteiden toteutumisessa tai toimenpiteiden ajoituksessa. Rahoituksen käytöstä raportoidaan korkeakoulujen taloushallinnon koodiston mukaisesti. Korkeakoulu informoi ennakoivasti ministeriötä rakenteellisista uudistuksista, joilla on merkittäviä henkilöstövaikutuksia.

Ministeriö varmistaa sopimuskauden aikana, että korkeakoulu on käynnistänyt tai edennyt sopimuksen mukaisissa toimenpiteissä. Mahdollisissa ongelmatilanteissa ministeriö käy tarkentavan keskustelun korkeakoulun kanssa aiemmin päätetyn strategiarahoituksen tason tarkistamiseksi.

Allekirjoitukset

Tätä sopimusta on tehty kaksi saman sisältöistä kappaletta, yksi kummallekin osapuolelle.

Xxxx Xxxxxxxxxxxx Xxxx-Xxxxx Xxxxx

Ylijohtaja Hallituksen puheenjohtaja

Xxxxx Xxxxx Xxxx Xxxxxxxxxxx

Opetusneuvos Rehtori

Liitteet

Liite 1 Valtioneuvoston korkeakoulu- ja tiedepoliittisia tavoitteita tukeva strategiaperusteinen rahoitusosuus 2021-2024 Liite 2 Korkeakoulujen kansainvälisyysohjelma 2021-2024, LAB-ammattikorkeakoulu