Contract
Taloushallintoalaa koskeva työehtosopimus 24.2.2020–30.11.2021
Luet parhaillaan ERTOn neuvottelemaa taloushallintoalan työehtosopimusta. Työehtosopimuksen avulla varmistamme taloushallintoalan toimihenkilöille reilut työehdot.
Työehtosopimuksessa sovimme työntekijän puolesta mm.
• palkan vähimmäistason
• palkankorotukset
• lomarahan
• palkalliset arkipyhävapaat
• perhevapaiden palkat
Laki ei siis takaa näitä automaattisesti, vaan ne sovitaan aina työehtosopimuksessa. Lisäksi olemme neuvotelleet sopimukseen muun muassa seuraavat lakia paremmat ehdot:
• sairausajan palkka pidemmälle ajalle
• matka-ajan korvaaminen
• lisätyö 50 % korotettu
Vain jäseniemme tuella voimme säilyttää ja entisestään parantaa nykyisiä työehtoja. Mitä enemmän ERTOon kuuluvia jäseniä työpaikoilla on, sen parempia ehtoja saamme alalle neuvoteltua.
Lue lisää: xxxx.xx
Sisällysluettelo
ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA Taloushallintoalan työehtosopimus
24.2.2020 –30.11.2021 ............................................................................................................... 3
I SOVELTAMISALA JA YLEISET SOPIMUKSET 9
1 § Työehtosopimuksen soveltamisala 9
II TYÖSUHTEEN SYNTYMINEN JA PÄÄTTYMINEN 10
5 § Työsuhteen päättyminen ja irtisanomisajat 10
7 § Säännöllinen keskimääräinen työaika 14
8 § Työaika arkipyhän sisältävinä viikkoina 16
12 § Koulutus ja kehittämistilaisuudet 17
13 § Tehtävän vaativuuteen perustuvat vähimmäispalkat 18
14 § Henkilökohtainen pätevyys ja kokemus 19
16 § Kuukausipalkan osittaminen 20
V MUUT YKSITTÄISTÄ TOIMIHENKILÖÄ KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET 23
20 § Matkakustannusten korvaus 23
22 § Jäsenmaksujen periminen 24
23 § Työsuhteen voimassa olevat ehdot 24
25 § Luottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu 25
27 § Henkilöstön keskinäinen tiedotustoiminta 27
28 § Erimielisyyksien ratkaiseminen 27
Vaativuustason määrittäminen (liite 1) 28
Toimenkuvauslomake (liite 2) 29
Luottamusmiessopimus (liite 4) 31
Sopimus paikallisesta sopimisesta (liite 6) 39
Yhteistoiminta työpaikalla (liite 7) 41
Palvelualojen työnantajat PALTA ry Ammattiliitto Pro ry Toimihenkilöliitto ERTO ry
ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA Taloushallintoalan työehtosopimus 24.2.2020 –30.11.2021
Aika 24.2.2020
Sopimusosapuolten välillä on 21.2.2020 saavutettu uutta työehtosopimusta kos- keva neuvottelutulos, joka on 24.2.2020 hyväksytty liittojen hallinnoissa niitä sito- vaksi työehtosopimukseksi.
1. Sopimuskausi ja sopimuksen voimassaolo
Uusi sopimuskausi alkaa 24.2.2020 ja päättyy 30.11.2021. Uuden työehtosopi- muksen voimaantuloon asti noudatetaan aiemman sopimuksen määräyksiä. So- pimus jatkuu 30.11.2021 jälkeen vuoden kerrallaan, mikäli työehtosopimusta ei ir- tisanota viimeistään yhtä kuukautta ennen sen päättymistä.
2. Palkankorotukset
2.1. Palkkaratkaisu vuosina 2020 ja vuosina 2021
Vuosi 2020
Palkkoja korotetaan 1.3.2020 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta 1,3 %:n suuruisella yleiskorotuksella.
Vuosi 2021
Palkkoja korotetaan 1.2.2021 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta 2,0 % suuruisella korotuksella. Ellei muusta toteutustavasta sovita, korotuk- sesta 1,2 % kohdennetaan yleiskorotuksena ja 0,8 % yritys- tai työpaikkakohtaisena eränä.
Yritys- tai työpaikkakohtaisen erän suuruus lasketaan työehtosopimuksen piirissä olevien toimihenkilöiden marraskuun 2020 kuukausipalkoista luontoisetuineen.
Palkankorotuksen toteutustapa vuonna 2021 (0,8 %)
Yritys- ja työpaikkakohtainen erä tulee ensisijaisesti käyttää kattamaan taulukko- palkkakorotusten aiheuttamia pakottavia kustannuksia. Mikäli yrityskohtainen erä ei riitä taulukkopalkkakorotusten aiheuttamien pakottavien kustannusten kattami- seen, työnantaja voi paikallisesti käyttää enintään koko 2,0%:n korotukset pakotta- vien taulukkokorotusten kattamiseen. Työnantaja voi toteuttaa tämän omalla pää- töksellään, mutta jakamisesta pitää antaa selvitys henkilöstölle ennen erän jaka- mista jäljempänä selostetulla tavalla. Jos selvitystä ei ole annettu, annetaan koko 2,0 % yleiskorotuksena.
Muutoin noudatetaan seuraavia periaatteita:
Yritys- tai työpaikkakohtaisen kohtaisen erän tarkoituksena on tukea palkkauksen kannustavuutta ja oikeudenmukaisuutta, tuottavuuden kehittymistä työpaikalla, oi- kaista mahdollisia vinoumia ja tukea työnantajan palkkapolitiikan toteuttamista.
Toimihenkilöiden osaamisen ja työssä suoriutumisen tulee olla ohjaavana tekijänä henkilökohtaisten korotusten jakamisessa. Kohdentaessaan paikallista erää työn- antaja pyrkii ottamaan huomioon muun muassa seuraavia tekijöitä:
• työtaito (työtulos, monitaitoisuus, alan kokonaistuntemus, kehityskyky, erityisosaaminen)
• vastuullisuus (työn taloudellisuus, viestintä ja vuorovaikutus)
• yhteistyötaito (ihmissuhdetaidot, joustavuus ja aloitteellisuus)
• aktiivisuus (omatoimisuus, aloitteellisuus)
• asiakassuuntautuneisuus (sisäinen ja ulkoinen asiakkuus)
Erän jako tulee selvittää luottamusmiehelle tai jos luottamusmiestä ei ole valittu, kaikille toimihenkilöille yhteisesti. Selvityksessä työnantaja ilmoittaa jaettavan erän kokonaiseuromäärän, korotuksen saaneiden toimihenkilöiden lukumäärän ja yksittäisten korotusten euromäärät. Jos yrityksessä tai työpaikalla on alle 8 työeh- tosopimuksen piirissä olevaa toimihenkilöä, euromääräisiä lukuja ei kuitenkaan anneta, vaan kerrotaan keskimääräisen korotuksen suuruus.
Selvitys annetaan kirjallisesti ennen erän jakamista. Mikäli selvitystä ei ole annettu, jaetaan erä yleiskorotuksena 1.2.2021 lukien.
2.2. Palkkaratkaisu paikallisesti sopimalla vuonna 2021
Palkkaratkaisusta voidaan neuvotella ja sopia myös paikallisesti kohdasta
2.1. poiketen vuonna 2021.
Paikallinen sopimus tehdään luottamusmiehen tai, jos sellaista ei ole valittu, koko henkilöstön kanssa kirjallisesti tammikuun 2021 loppuun mennessä. Ellei paikalli- seen sopimukseen päästä, eikä muusta ajankohdasta sovita, palkankorotukset maksetaan kohdan 2.1. mukaisesti 1.2.2021 tai lähinnä sen jälkeen alkavan pal- kanmaksukauden alusta.
Paikallisessa palkkaratkaisussa sovittavia asioita ovat palkantarkistusten toteut- tamistapa, ajankohta ja suuruus.
Paikallisesti sovittaessa jokaiselle työntekijälle on tultava palkankorotus.
Palkkaratkaisusta neuvotellaan paikallisesti ottaen huomioon yrityksen tai työpai- kan talous-, tilauskanta- ja työllisyystilanne sekä kustannuskilpailukyky markkinoil- la. Paikallisten neuvottelujen tarkoituksena on löytää kunkin yrityksen tai työpaikan tilannetta ja tarpeita vastaava palkkaratkaisu. Tavoitteena on tukea palkkapoliitti- sia tavoitteita, palkkauksen kannustavuutta ja oikeudenmukaisuutta sekä tuotta- vuuden kehittymistä työpaikalla.
Työnantaja antaa hyvissä ajoin ennen neuvotteluja luottamusmiehelle tai, jos sel- laista ei ole valittu, koko henkilöstölle tarvittavat tiedot yrityksen taloustilanteesta (esimerkiksi maksuvalmius ja vakavaraisuus) ja tuottavuuden kehityksestä sekä näiden ennakoitavissa olevasta kehittymisestä. Tietojen kirjallisena antamisen tarkoituksena on, että osapuolet voivat itse ja edustajiensa tukemana arvioida so- pimuksen tarkoituksenmukaisuutta juuri tässä yrityksessä. Muuhun tarkoitukseen tietoja ei saa käyttää.
Jaon jälkeen työnantaja selvittää kohtuullisessa ajassa luottamusmiehelle, tai jos luottamusmiestä ei ole valittu koko henkilöstölle, miten erä on käytetty sekä pal- kankorotusten kohdistumisen perusteet. Kirjallisesta selvityksestä tulee käydä ilmi palkankorotuksen saaneiden toimihenkilöiden lukumäärä, keskimääräisen koro- tuksen suuruus sekä palkankorotusten kokonaismäärä.
2.3. Vähimmäispalkat
Vaativuustasojen vähimmäispalkat €/kk ovat 1.3.2020 lukien seuraavat:
Vaativuustaso | Pääkaupunkiseutu | Muu Suomi |
4 | 1 814 | 1 767 |
3 | 2 002 | 1 882 |
2 | 2 253 | 2 062 |
1 | 2 631 | 2 390 |
Vaativuustasojen vähimmäispalkat €/kk ovat 1.2.2021 lukien seuraavat:
Vaativuustaso | Pääkaupunkiseutu | Muu Suomi |
4 | 1 921 | 1 852 |
3 | 2 112 | 1 970 |
2 | 2 368 | 2 153 |
1 | 2 754 | 2 488 |
2.4. Henkilöstön edustajien palkkiot
Toimihenkilöiden luottamusmiehelle maksetaan alla olevista ajankohdista lukien kuukausittaista korvausta edustettavien toimihenkilöiden lukumäärän mukaan seuraavasti:
Toimihenkilöitä | 1.3.2020 |
5-19 | 32 |
20-99 | 61 |
100- | 80 |
Toimihenkilöiden työsuojeluvaltuutetulle maksetaan alla olevista ajankohdista lu- kien kuukausittaista korvausta edustettavien toimihenkilöiden lukumäärän mu- kaan seuraavasti:
Toimihenkilöitä | 1.3.2020 |
10-19 | 32 |
20- | 61 |
3. Alakohtaiset tekstimuutokset
3.1. Työehtosopimukseen
Kilpailukykysopimuksen työajan pidennykset ja siihen liittyvät järjestelyt poistuvat 1.3.2020 lukien.
Poistetaan työehtosopimuksesta kilpailukykysopimuksen mukaiset työajanpiden- nykset ja tehdään muutokset työehtosopimuksen 6-8 §:iin 1.3.2020 lukien.
6.5 § Muutetaan kuulumaan kokonaisuudessaan 1.1.2021 lukien seuraavasti:
Työajan enimmäismäärä
Työntekijän työaika ylityö mukaan lukien ei saa ylittää keskimäärin 48 tuntia viikossa enintään 12 kuukauden ajanjaksolla.
6.6 § (Liukuva työaika)
Lisätään otsikot: Sopimus liukuvasta työajasta, Liukumasaldon seuranta ja ta- saaminen sekä Sairastuminen.
Lisätään 4. kappaleen loppuun:
Mikäli osapuolet eivät saa sovittua liukumasaldon pitämisestä, työnantajalla on oikeus määrätä 40 tuntia ylittävä liukumasaldo pidettäväksi kuluvan tai seuraavan seurantajakson aikana vapaapäivinä. Työnantajan määrätessä vapaan ajankohdan hänen on ilmoitettava siitä työntekijälle viimeistään kuu- kautta ennen vapaan alkamista. Jos tämä ei ole mahdollista, vapaan ajan- kohdasta voidaan ilmoittaa myöhemmin. Siitä on kuitenkin ilmoitettava vii- meistään kahta viikkoa ennen vapaan alkamista. Jos työnantaja on määrän- nyt vapaan ajankohdan, ajankohtaa voidaan muuttaa vain sopimalla asiasta toimihenkilön kanssa.
Muutetaan työaikalain viittauspykäläksi 12 § 13 §.
Poistetaan 7. kappaleesta sana ”sovitun”.
15 § Poistetaan maininta parisuhteen rekisteröinnistä.
Lisätään työehtosopimukseen kaikkia työaikamuotoja koskeva uusi pykälä (10 §) Viikkolepo, joka kuuluu seuraavasti, ja muutetaan pykälänumerointia vastaavasti, sekä tehdään tarvittavat täsmennykset TES 6.7 §:ään (viittaus TES 10 §).
Viikkolepo järjestetään työaikalain 27 §:n mukaisesti.
Viikkolevon järjestämistavasta riippumatta viikkolepo voidaan antaa viikkojen vaihteessa siten, että se sijoittuu osaksi edelliseen ja osaksi jälkimmäiseen viikkoon niin, että enin osa viikkolevosta sijoittuu sille viikolle, jonka viikkole- vosta on kysymys.
Lisätään työehtosopimukseen uusi pykälä (11 §) Joustotyöaika, joka kuuluu seu- raavasti, ja muutetaan pykälänumerointia vastaavasti:
Joustotyön tasoittumisjakso on enintään 26 viikkoa.
Lisätään työehtosopimukseen uusi pykälä (12 §) ”Koulutus ja kehittämistilaisuu- det”, joka kuuluu seuraavasti, ja muutetaan pykälänumerointia vastaavasti:
Työnantaja voi osoittaa toimihenkilölle säännöllisen vuosittaisen työajan li- säksi työn suorittamisen kannalta tarpeellista jatko-, täydennys- ja uudelleen- koulutusta, työhyvinvointi - tai turvallisuuskoulutusta tai tuottavuuden, tehok- kuuden ja laadun parantamiseksi työpaikalla tai työnantajan osoittamassa paikassa järjestettäviä koulutus- ja kehittämistilaisuuksia enintään 16 tuntia kalenterivuodessa.
Tämä aika on säännöllistä työaikaa, joka voidaan teettää työehtosopimuk- sessa sovitun säännöllisen vuosittaisen työajan lisäksi. Koulutuksen tai ke- hittämistilaisuuden ajalta maksetaan säännöllisen työajan palkkaa vastaava (ns. yksi yhteen) palkka. Koulutus- tai kehittämistilaisuudet voidaan toteuttaa siten, että työvuoro pitenee koulutuksen tai kehittämistilaisuuden keston ver- ran. Koulutus tai kehittämistilaisuus voidaan toteuttaa myös lauantaina, mut- ta ei pyhäpäivänä.
Toimihenkilöllä on mahdollisuus kieltäytyä koulutus- ja kehittämistilaisuudes- ta tapauskohtaisesti, asiallisista henkilökohtaisista syistä johtuen (esim. ter- veydelliset syyt, lasten tai omaisten hoito).
3.2. Sopimus paikallisesta sopimisesta (liite 6) 6 § Poistetaan kappaleet 3-4.
3.3. Allekirjoituspöytäkirjan merkinnät
Jos vähimmäispalkkojen vaativuustason korotus 1.2.2021 johtaa henkilön kohdal- la 2 % suurempaan palkankorotukseen, voi työnantaja vähentää mahdollista henki- lökohtaista palkanosaa, ei kuitenkaan kokemuslisää eikä määräajaksi sovittuja palkanosia.
Liitot muistuttavat, että työntekijän perehdyttämiseen tulee käyttää riittävästi ai- kaa. Mikäli toinen työntekijä huolehtii työntekijän perehdyttämisestä, tulee tämä huomioida perehdyttäjän ansioissa.
Liitot muistuttavat, että ammatillinen koulutus on tärkeää taloushallintoalalla ja et- tä ammatilliseen koulutukseen osallistumisesta on sovittu työehtosopimuksen liit- teen 5 Koulutussopimus kohdassa 2 § Ammatillinen jatko-, täydennys- ja uudel- leenkoulutus.
Työryhmät
Perustetaan liukuvaa työaikaa koskeva työryhmä päivittämään liittojen yhteinen ohjeistus lokakuun 2020 loppuun mennessä.
Liitot laativat yhteisen malliohjeen häirinnän ja epäasiallisen kohtelun estämiseksi lokakuun 2020 loppuun mennessä.
Perustetaan alan vetovoimatyöryhmä, jonka tehtävänä on mm.:
• työehtosopimuksen soveltamisalan tarkastelu ja mahdollinen täsmentä- minen
• selvittää pääkaupunkiseutu -taulukon soveltuvuutta muihin suurimpiin kaupunkeihin sekä tehdä mahdollisia asiaan liittyviä muutosesityksiä
• selvittää vaativuustasojen kuvausten ajantasaisuutta
• paikallisen sopimisen edistäminen Työryhmän määräaika päättyy 31.5.2021.
Helsingissä, 24.2.2020
PALVELUALOJEN TYÖNANTAJAT PALTA RY AMMATTILIITTO PRO RY TOIMIHENKILÖLIITTO ERTO RY
TALOUSHALLINTOALAN TYÖEHTOSOPIMUS
I SOVELTAMISALA JA YLEISET SOPIMUKSET
1 § Työehtosopimuksen soveltamisala
1. Tällä työehtosopimuksella on sovittu tili- ja kirjanpitotoimistoissa työskentele- vien toimihenkilöiden työehdoista.
Tämän työehtosopimuksen määräyksiä ei kuitenkaan sovelleta yrityksen johtoon eikä toimihenkilöihin, jotka päättävät työnantajan edustajana itsenäisesti tämän työehtosopimuksen soveltamispiirissä olevien toimihenkilöiden työehdoista.
2. Taloushallintoalalla tarkoitetaan tässä työehtosopimuksessa yrityksiä, joiden pääasiallisena toimintana on:
a) tuottaa kirjanpito- ja tilinpäätöspalveluita sekä niihin liittyvää raportointia ja asiakasyritysten palkkojen laskentapalveluita,
b) tuottaa asiakkaalle tilinpäätöksen valmisteluun liittyviä palveluita ja
c) antaa vero- ja talousneuvontaa sekä muita taloushallinnon palveluita.
2 § Yleiset sopimukset
1. Keskusjärjestöjen väliset sopimukset
Tämän työehtosopimuksen osana noudatetaan seuraavia Elinkeinoelämän Kes- kusliitto ry:n ja Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry:n välillä solmittuja, kulloinkin voimassa olevaa sopimusta:
- Päihdeongelmaisten hoitoonohjausjärjestelmää koskeva suositus 12.1.2006
Jos edellä mainittuun sopimukseen tehdään tämän työehtosopimuksen voimassa ollessa keskusjärjestöjen toimesta muutoksia, niitä noudatetaan tämän työehto- sopimuksen allekirjoittajaliittojen erikseen sopimasta ajankohdasta lukien.
2. Liittojen väliset sopimukset
Tämän työehtosopimuksen osana noudatetaan seuraavia Palvelualojen työnanta- jat PALTA ry:n ja Toimihenkilöliitto ERTO ry:n sekä Ammattiliitto Pro ry:n välillä solmittuja, kulloinkin voimassa olevia sopimuksia:
• Luottamusmiessopimus
• Koulutussopimus
• Yhteistoiminta työpaikalla
II TYÖSUHTEEN SYNTYMINEN JA PÄÄTTYMINEN
3 § Työsuhteen syntyminen
Ellei tässä työehtosopimuksessa muuta ole sovittu, noudatetaan työsuhteen syn- tymiseen liittyen kulloinkin voimassa olevan työsopimuslain säännöksiä.
1. Työsopimussuhde
Työsopimussuhde syntyy, kun työnantaja ja toimihenkilö sopivat työnteon aloittami- sesta.
Työsopimussuhteen olemassaolo vahvistetaan työsopimuksella, jossa sovitaan työn alkamisajankohdasta, työtehtävien keskeisestä sisällöstä, työsuhteen kesto- ajasta ja sen ehdoista. Työsopimus voidaan tehdä suullisesti, kirjallisesti tai säh- köisesti.
Liitot suosittavat, että työsopimus tehdään kirjallisena. Tämän työehtosopimuksen liitteenä on malli työsopimuksesta.
2. Koeaika
Koeaika määräytyy kulloinkin voimassa olevan työsopimuslain mukaan. Koeajan tarkoituksena on selvittää, vastaako toimihenkilö työnantajan edellyttä-
miä vaatimuksia ja vastaako työsuhde toimihenkilön näkökulmasta sen solmimi- sen yhteydessä esitettyä. Koeajan kuluessa työsopimus voidaan molemmin puolin purkaa noudattaen työsopimuslain säännöksiä.
4 § Työsuhde
Ellei tässä työehtosopimuksessa muuta ole sovittu, noudatetaan työsuhteen aika- na työsuhteisiin liittyvää, kulloinkin voimassa olevaa lainsäädäntöä.
5 § Työsuhteen päättyminen ja irtisanomisajat
Ellei tässä työehtosopimuksessa muuta ole sovittu, noudatetaan työsuhteen päät- tymiseen kulloinkin voimassa olevan työsopimuslain säännöksiä.
Ellei muusta irtisanomisajasta ole sovittu, työnantaja noudattaa seuraavia irtisa- nomisaikoja irtisanoessaan työsopimuksen:
Työsuhteen kesto | |
14 päivää | enintään vuosi |
kuukausi | yli vuosi ja enintään 4 vuotta |
2 kuukautta | yli 4 vuotta ja enintään 8 vuotta |
4 kuukautta | yli 8 vuotta ja enintään 12 vuotta |
6 kuukautta | yli 12 vuotta |
Ellei muusta irtisanomisajasta ole sovittu, toimihenkilö noudattaa seuraavia irtisa- nomisaikoja irtisanoessaan työsopimuksen:
Irtisanomisaika | Työsuhteen kesto |
14 päivää | enintään 5 vuotta |
kuukausi | yli 5 vuotta |
Työsuhteen päättyessä loppupalkka voidaan maksaa työsuhteen päättymispäivää seuraavan yrityksen tavanomaisen palkanmaksun yhteydessä.
5a § Muutosturva
Jolleivat työnantaja ja toimihenkilö työnantajan irtisanottua työsopimuksen työso- pimuslain 7 luvun 3 ja 4 tai 7 §:ssä tarkoitetuilla perusteilla ole sopineet muuta, toimihenkilöllä on oikeus vapaaseen täydellä palkalla osallistuakseen irtisanomis- aikanaan julkisesta työvoimapalvelusta annetussa laissa tarkoitetun työllistymis- ohjelman laatimiseen, sen mukaiseen työvoimapoliittiseen aikuiskoulutukseen, harjoitteluun ja työssäoppimiseen tai oma-aloitteeseen tai viranomaisaloitteeseen työpaikan hakuun ja työhaastatteluun tai uudelleensijoitusvalmennukseen.
Työllistymisvapaan pituus määräytyy irtisanomisajan pituuden mukaan seuraavas- ti:
1) enintään yhteensä viisi työpäivää, jos irtisanomisaika on enintään yksi kuukausi;
2) enintään yhteensä 10 työpäivää, jos irtisanomisaika on yhtä kuukautta pi- dempi, mutta enintään neljä kuukautta;
3) enintään yhteensä 20 työpäivää, jos irtisanomisaika on yli neljä kuukautta.
Toimihenkilön on ennen työllistymisvapaan tai sen osan käyttämistä ilmoitettava siitä ja vapaan perusteesta työnantajalle niin hyvissä ajoin kuin mahdollista sekä pyydettäessä esitettävä luotettava selvitys kunkin vapaan perusteesta.
Työllistymisvapaan käyttämisestä ei saa aiheutua työnantajalle merkittävää hait- taa.
III TYÖAIKA
Työsuhteessa voidaan noudattaa joko 6 §:n tarkoittamaa säännöllistä työaikaa tai 7 §:n tarkoittamaa keskimääräistä säännöllistä työaikaa koskevia määräyksiä.
Paikallisesti, noudattaen tämän työehtosopimuksen 26 §:n säännöstä, voidaan työaikaa koskevista määräyksistä sopia tämän työehtosopimuksen määräyksistä poiketen, ellei jäljempänä olevasta muuta johdu.
6 § Säännöllinen työaika
1. Vuorokautinen ja viikoittainen työaika
Säännöllistä työaikaa noudatettaessa toimihenkilön vuorokautinen työaika on enintään 7 tuntia 30 minuuttia ja viikkotyöaika enintään 37,5 tuntia.
Vuorokautinen säännöllinen työaika on yhdenjaksoinen, ellei siitä poikkeamiseen ole perusteltua syytä.
2. Lisätyö
Säännöllisen työajan lisäksi tehtävä työ vuorokaudessa 8 tuntiin ja viikossa 40 tun- tiin saakka on lisätyötä, josta maksetaan 50 % korotettua palkkaa.
3. Vuorokautinen ylityö
Vuorokautista ylityötä on 8 tunnin lisäksi vuorokaudessa tehtävä työ.
Vuorokautisesta ylityöstä maksetaan 2 ensimmäiseltä tunnilta 50 % ja seuraavilta tunneilta 100 % korotettua palkkaa.
4. Viikkoylityö
Viikkoylityötä on 40 tunnin lisäksi viikon aikana tehtävä työ, ellei se ole vuoro- kautista ylityötä.
Viikkoylityöstä maksetaan 8 ensimmäiseltä tunnilta 50 % ja seuraavilta tunneilta 100 % korotettua palkkaa.
5. Ylityön määrä
Ylityötä saadaan sovittaessa tehdä enintään 330 tuntia kalenterivuodessa.
1.1.2021 lukien kuuluu kokonaisuudessaan seuraavasti:
5. Työajan enimmäismäärä
Työntekijän työaika ylityö mukaan lukien ei saa ylittää keskimäärin 48 tuntia viikossa enintään 12 kuukauden ajanjaksolla.
6. Liukuva työaika
Sopimus liukuvasta työajasta
Työnantaja ja toimihenkilö voivat sopia työaikalain 12 §:n mukaisesta liukuvasta työajasta. Liukuman maksimimäärä on 150 tuntia. Xxxxxxxx työaikaa käytettäessä saa vuorokautinen säännöllinen työaika olla enintään 13 tuntia.
Liukuva työaika tarkoittaa, että toimihenkilö voi työaikalain 12 §:n mukaisesti sovi- tuissa rajoissa määrätä työnsä päivittäisen aloittamis- ja päättämisajankohdan.
Sovittaessa liukuvasta työajasta on sovittava ainakin kiinteästä työajasta, työajan vuorokautisesta liukumarajasta, lepoaikojen sijoittamisesta sekä säännöllisen työajan ylitysten ja alitusten enimmäiskertymästä.
Liukumasaldon seuranta ja tasaaminen
Työnantajan tulee seurata liukumasaldon kertymää ja liukumasaldon ylittyessä 50 tuntia, neuvotella toimihenkilön kanssa työajan tasoittamisesta. Mikäli osapuolet eivät saa sovittua liukumasaldon pitämisestä, työnantajalla on oikeus määrätä 40 tuntia ylittävä liukumasaldo pidettäväksi kuluvan tai seuraavan seurantajakson ai- kana vapaapäivinä. Työnantajan määrätessä vapaan ajankohdan hänen on ilmoi- tettava siitä työntekijälle viimeistään kuukautta ennen vapaan alkamista. Jos tämä ei ole mahdollista, vapaan ajankohdasta voidaan ilmoittaa myöhemmin. Siitä on kuitenkin ilmoitettava viimeistään kahta viikkoa ennen vapaan alkamista. Jos työnantaja on määrännyt vapaan ajankohdan, ajankohtaa voidaan muuttaa vain sopimalla asiasta toimihenkilön kanssa.
Liukumasaldon tulee tasoittua 50 tuntiin vuoden loppuun mennessä, ellei paikalli- sesti muuta sovita. Jos työnantaja ja toimihenkilö eivät pääse sopimukseen toimi- henkilön esittämän vapaan pitämisen ajankohdasta kalenterivuoden tai työnanta- jan muun etukäteen ennen jakson alkamista vahvistaman 12 kuukauden ajanjak- son loppuun mennessä, koko positiivinen saldo maksetaan toimihenkilölle 2 kuu- kauden kuluessa liukumajakson päättymisestä, ellei paikallisesti muuta sovita.
Työsuhteen päättyessä liukumasaldo maksetaan tai vähennetään tunti tunnista.
Työnantajan ja toimihenkilön tulisi sopia liukumasaldon kertymän pitämisestä en- sisijaisesti kokonaisina vapaapäivinä ja samalla on tarkoituksenmukaista keskus- tella töiden järjestelystä vapaan aikana.
Sairastuminen
Jos toimihenkilö on saldovapaan alkaessa työkyvytön, on vapaa toimihenkilön pyynnöstä siirrettävä myöhempään ajankohtaan.
Jos työkyvyttömyys alkaa saldovapaan aikana ja jatkuu yhtäjaksoisesti yli kolme työpäivää, tämän ajan ylittävää osaa samalle vapaajaksolle ajoittuvasta työkyvyt- tömyysajasta ei pidetä saldovapaana, jos toimihenkilö pyytää sitä ilman aiheeton- ta viivytystä.
Toimihenkilön on esitettävä luotettava selvitys työkyvyttömyydestään.
7. Tauot ja vapaapäivät
Ruokailutauko on 0,5 – 1 tuntia työnantajan ja toimihenkilön sopimalla tavalla. Jos toimihenkilö voi esteettömästi poistua työpaikalta, ruokailutaukoa ei lueta työai- kaan.
Kalenteriviikon aikana toimihenkilöllä on oikeus vähintään kahteen kalenterivuoro- kauden mittaiseen vapaaseen. Vapaapäivät ovat pääsääntöisesti lauantai ja sun- nuntai.
Toimihenkilön vapaapäiviä ovat lisäksi:
• pitkäperjantai,
• toinen pääsiäispäivä,
• helatorstai,
• juhannusaatto ja
• muuksi kuin lauantaiksi tai sunnuntaiksi sattuva uudenvuoden päivä, lop- piainen, vapunpäivä, itsenäisyyspäivä, jouluaatto, joulupäivä ja tapaninpäi- vä.
Jos vapaapäivistä sovitaan paikallisesti noudattaen tämän työehtosopimuksen 26
§:n säännöstä, on toimihenkilöllä oikeus kutakin kalenteriviikkoa kohti vähintään 35 tunnin mittaiseen yhtäjaksoiseen viikkolepoon TES 10 §:n mukaisesti. Tästä määräyksestä ei paikallisesti muuta voi sopia.
7 § Säännöllinen keskimääräinen työaika
1. Keskimääräinen työaika ja tauot
Säännöllistä keskimääräistä työaikaa noudatettaessa toimihenkilön säännöllisen työajan on tasoituttava keskimääräiseen 37,5 tunnin viikoittaiseen työaikaan vii- meistään 52 viikon kuluessa. Tästä määräyksestä ei voi paikallisesti muuta sopia.
Työaika tasoitetaan keskimäärin 37,5 tuntiin tasoittumisjakson aikana pääsään- töisesti kokonaisina vapaapäivinä. Toimihenkilön vuorokautinen työaika voi olla keskimääräistä työaikaa noudattaen enintään 13 tuntia ja viikkotyöaika enintään 55 tuntia.
Jos vuorokautinen työaika ylittää 10 tuntia, työ on järjestettävä niin, että toimihen- kilöllä on ruokailutauon lisäksi oikeus halutessaan pitää enintään 0,5 tuntia kestä- vä lepoaika 8 tunnin työskentelyn jälkeen. Tästä määräyksestä ei voi paikallisesti muuta sopia.
Ruokailutauko on 0,5 – 1 tuntia työnantajan ja toimihenkilön sopimalla tavalla. Jos toimihenkilö voi esteettömästi poistua työpaikalta, ruokailutaukoa ei lueta työai- kaan.
2. Vapaapäivät tasoittumisjakson aikana
Toimihenkilöllä on oikeus tasoittumisjakson aikana keskimäärin kahteen kalente- rivuorokauden mittaiseen vapaapäivään kalenteriviikkoa kohti. Kutakin kalenteri- viikkoa kohti on toimihenkilöllä oikeus vähintään 35 tunnin mittaiseen yhtäjaksoi- seen viikkolepoon TES 10 §:n mukaisesti. Tästä määräyksestä ei paikallisesti muuta voi sopia.
Toimihenkilön vapaapäiviä ovat lisäksi:
• pitkäperjantai,
• toinen pääsiäispäivä,
• helatorstai,
• juhannusaatto ja
• muuksi kuin lauantaiksi tai sunnuntaiksi sattuva uudenvuoden päivä, lop- piainen, vapunpäivä, itsenäisyyspäivä, jouluaatto, joulupäivä ja tapaninpäi- vä.
Työnantaja ilmoittaa toimihenkilölle kirjallisesti viikkoa ennen tasoittumisjakson alkamista työnantajaa sitovat vapaapäivien ajankohdat koko tasoittumisjaksolle tai kuitenkin vähintään 8 viikon pituiselle ajanjaksolle kerrallaan. Näin ilmoitetuista vapaapäivistä voidaan poiketa vain töiden järjestelyihin liittyvästä painavasta syys- tä.
3. Työtuntijärjestelmä
Työnantajan on laadittava tasoittumisjakson aikana kutakin kahta kalenteriviikkoa kohti työtuntijärjestelmä.
Työtuntijärjestelmässä ilmoitetaan työnantajaa sitovasti työajan alkamis- ja päät- tymisajankohta sekä ruokailu- ja muut tauot. Siihen on kirjattava myös 7 §:n 2. kohdassa tarkoitetut vapaapäivät.
Työtuntijärjestelmä annetaan kirjallisesti toimihenkilölle tiedoksi 7 kalenteripäivää ennen kunkin kaksiviikkojakson alkamista. Työtuntijärjestelmää voidaan muuttaa työaikalain tarkoittamalla tavalla.
4. Vuorokautinen ylityö
Vuorokautista ylityötä on työtuntijärjestelmässä ilmoitetun vuorokautisen työajan lisäksi tehtävä työ.
Vuorokautisesta ylityöstä maksetaan 2 ensimmäiseltä tunnilta 50 % ja seuraavilta tunneilta 100 % korotettua palkkaa.
5. Viikkoylityö
Viikkoylityötä on työtuntijärjestelmässä ilmoitetun viikkotyöajan lisäksi tehtävä työ.
Viikkoylityöstä maksetaan 8 ensimmäiseltä tunnilta 50 % ja seuraavilta tunneilta 100 % korotettua palkkaa.
8 § Työaika arkipyhän sisältävinä viikkoina
Tässä työehtosopimuksessa arkipyhillä tarkoitetaan:
• pitkäperjantaita,
• toista pääsiäispäivää,
• helatorstaita,
• juhannusaattoa ja
• muuksi kuin lauantaiksi tai sunnuntaiksi sattuvaa uudenvuoden päivää, loppiaista, vapunpäivää, itsenäisyyspäivää, jouluaattoa, joulupäivää ja ta- paninpäivää.
Noudatettaessa 6 §:ssä tarkoitettua säännöllistä työaikaa, toimihenkilön viikko- työaikaa lyhennetään arkipyhäviikolla säännöllistä vuorokautista työaikaa vastaa- vasti kutakin kyseiselle viikolle sattuvaa arkipyhäpäivää kohti.
Noudatettaessa 7 §:ssä tarkoitettua keskimääräistä säännöllistä työaikaa, toimi- henkilön viikkotyöaikaa lyhennetään arkipyhäviikolla 7 tuntia 30 minuuttia kutakin kyseiselle viikolle sattuvaa arkipyhäpäivää kohti.
9 § Pyhätyö
Sunnuntaina, kirkollisena juhlapäivänä, vapunpäivänä ja itsenäisyyspäivänä tehtä- västä työstä maksetaan 100 % korotettua palkkaa.
10 § Viikkolepo
Viikkolepo järjestetään työaikalain 27 §:n mukaisesti.
Viikkolevon järjestämistavasta riippumatta viikkolepo voidaan antaa viikkojen vaihteessa siten, että se sijoittuu osaksi edelliseen ja osaksi jälkimmäiseen viik- koon niin, että enin osa viikkolevosta sijoittuu sille viikolle, jonka viikkolevosta on kysymys.
11 § Joustotyöaika
Joustotyön tasoittumisjakso on enintään 26 viikkoa.
12 § Koulutus ja kehittämistilaisuudet
Työnantaja voi osoittaa toimihenkilölle säännöllisen vuosittaisen työajan lisäksi työn suorittamisen kannalta tarpeellista jatko-, täydennys- ja uudelleenkoulutusta, työhyvinvointi- tai turvallisuuskoulutusta tai tuottavuuden, tehokkuuden ja laadun parantamiseksi työpaikalla tai työnantajan osoittamassa paikassa järjestettävien koulutus- ja kehittämistilaisuuksia enintään 16 tuntia kalenterivuodessa.
Tämä aika on säännöllistä työaikaa, joka voidaan teettää työehtosopimuksessa sovitun säännöllisen vuosittaisen työajan lisäksi. Koulutuksen tai kehittämistilai- suuden ajalta maksetaan säännöllisen työajan palkkaa vastaava (ns. yksi yhteen) palkka. Koulutus- tai kehittämistilaisuudet voidaan toteuttaa siten, että työvuoro pitenee koulutuksen tai kehittämistilaisuuden keston verran. Koulutus tai kehit- tämistilaisuus voidaan toteuttaa myös lauantaina, mutta ei pyhäpäivänä.
Toimihenkilöllä on mahdollisuus kieltäytyä koulutus- ja kehittämistilaisuudesta ta- pauskohtaisesti, asiallisista henkilökohtaisista syistä johtuen (esim. terveydelliset syyt, lasten tai omaisten hoito).
IV PALKKAUS
Toimihenkilöiden palkkaus muodostuu seuraavista palkanosista:
• Vaativuustason vähimmäispalkka 13 §
• Henkilökohtaiseen pätevyyteen ja kokemukseen perustuva palkanosa 14 §
Toimihenkilön palkkaan voi sisältyä muitakin palkanosia, kuten esimerkiksi:
• työnantajakohtaisesti määritettävä suoriutumiseen tai tuloksellisuuteen perustuva palkanosa
Työnantajalla voi olla käytössään muunkinlainen paikallisesti määritetty tai sovittu palkkausjärjestelmä, jonka tulee kuitenkin olla tasoltaan vähintään TES 13-14 §:ien tasoinen.
13 § Tehtävän vaativuuteen perustuvat vähimmäispalkat
1. Kalleusryhmittely
Tehtävän vaativuuteen perustuvat vähimmäispalkat on jaettu kahteen kalleusryh- mään seuraavasti:
a) pääkaupunkiseutu: Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen.
b) muu Suomi
2. Vaativuustasot ja vähimmäispalkat
Luokittelussa voidaan käyttää apuna liittojen laatimaa yhteistä toimenkuvauslo- maketta (liite 2).
Vaativuustaso 4: Avustavat tehtävät
Tehtävät eivät edellytä alan aikaisempaa kokemusta. Tehtävät ovat avustavia teh- täviä. Tämän vaativuustason tehtävissä työ tehdään esimiehen ohjauksessa.
Tyypillisiä työtehtäviä ovat annettujen ohjeiden ja selvästi määriteltyjen menettely- tapojen mukainen tiliöinti, tiliöintien tekninen tarkastaminen, tositteiden järjestely ja maksu- sekä tositeliikenteen käsittely ja palkkatapahtumien tallentaminen ja tekninen tarkastaminen.
Vaativuustaso 3: Ammattitehtävät
Tehtävät edellyttävät aikaisempaa alan kokemusta tai ammatillista koulutusta se- kä kykyä itsenäiseen harkintaan annettujen ohjeiden perusteella.
Tyypillisiä töitä voivat olla itsenäinen, suoriteperusteisen ja säännöllisesti täsmäy- tyvän kirjanpidon ja tilinpäätösehdotuksen laatiminen pienyrityksille sekä laajojen tilinpäätöksien määriteltyjen osien valmisteleminen. Palkanlaskennassa tyypillisiä töitä voivat olla annettujen ohjeiden mukainen palkanlaskenta, joka edellyttää työ- ehtosopimuksiin liittyvien perusasioiden tuntemusta.
Vaativuustaso 2: Erikoisammattitehtävät
Tehtävät edellyttävät alan ammatti-, jatko- ja täydennyskoulutuksella tai itseopis- kelulla ja työkokemuksella hankittuja erityistietoja ja taitoja sekä työhön liittyvien laajojen asiayhteyksien ja työvälineiden hallintaa. Työ tehdään itsenäisesti lain- säädännön ja yleisten menettelyohjeiden mukaan.
Tyypillisiä töitä voivat olla eri yhtiömuotoisten yritysten tilinpäätösten itsenäinen kokonaisvaltainen laadinta, asiakkaan neuvonta verotuksen ja yritystalouden asi- oissa tai lisäksi muiden tekemien tilinpäätösten oikeellisuuden tarkastaminen tai työehtosopimusten tulkinta ja työsuhdeasioiden neuvonta. Palkanlaskenta, joka edellyttää työehtosopimusten tulkintaa ja työsuhdeasioiden neuvontaa.
Vaativuustaso 1: Vaativat erikoisammattitehtävät
Tehtävät edellyttävät alan ammatti- jatko-, täydennyskoulutuksella tai itseopiske- lulla ja työkokemuksella hankittua laaja-alaista asiantuntijuutta sekä työhön liitty- vien laajojen asiayhteyksien hallintaa, kykyä toimia muiden työntekijöiden koulutta- jana sekä laaja-alaista työvälineiden hallintaa. Työ tehdään itsenäisesti lainsää- dännön ja yleisten menettelyohjeiden mukaan. Työtehtäviin voi liittyä esimiesteh- täviä.
Tyypillisiä töitä voivat olla itsenäinen vastuu konsernitilinpäätöksistä, suurten tai muuten erityisluonteisen vaativien tilinpäätösten itsenäinen laadinta, asiakkaan neuvonta verotukseen, yritystalouteen tai yrittäjyyteen liittyvissä asioissa, työehto- sopimusten tulkinta ja työsuhdeasioiden vaativa neuvonta. Vastuu muiden teke- mien tilinpäätösten tai tulkintojen oikeellisuudesta. Vastuu muiden työntekijöiden osaamisesta ja sen kehittämisestä, vastuu useiden henkilöiden tuottamasta asia- kastyytyväisyydestä, esimiestehtävät.
Vaativuustasojen vähimmäispalkat €/kk ovat 1.3.2020 lukien seuraavat:
Vaativuustaso | Pääkaupunkiseutu | Muu Suomi |
4 | 1 814 | 1 767 |
3 | 2 002 | 1 882 |
2 | 2 253 | 2 062 |
1 | 2 631 | 2 390 |
Vaativuustasojen vähimmäispalkat €/kk ovat 1.2.2021 lukien seuraavat:
Vaativuustaso | Pääkaupunkiseutu | Muu Suomi |
4 | 1 921 | 1 852 |
3 | 2 112 | 1 970 |
2 | 2 368 | 2 153 |
1 | 2 754 | 2 488 |
14 § Henkilökohtainen pätevyys ja kokemus
Alalle soveltuvasta jatkotutkinnosta (esimerkiksi KLT- tai PHT -tutkinto) tai sään- nöllistä erityisosaamista edellyttävistä tehtävistä (esimerkiksi konsernitilinpäätök- sen laatiminen) maksetaan erillinen euromääräinen lisä tai otetaan muutoin huo- mioon palkkauksessa.
Samalla tavalla palkan määräytymisessä tulee ottaa huomioon toimihenkilön työ- kokemus vastaavissa tehtävissä. Jos toimihenkilö on työskennellyt samalla alalla tai muualla vastaavissa vaativuudeltaan samantasoisissa tehtävissä viisi vuotta, on toimihenkilön vähimmäispalkka 5 prosenttia yli asianomaisen vaativuustason palkan.
15 § Harjoittelijat
Toimihenkilön tullessa ensimmäistä kertaa tässä työehtosopimuksessa tarkoite- tun toimialan työtehtäviin, voidaan työsuhteen alkaessa sopia enintään 6 kuukau- den pituisesta harjoitteluajasta. Harjoitteluajan pituutta määriteltäessä työskentely vastaavissa tehtävissä muilla toimialoilla otetaan huomioon harjoitteluaikaa lyhen- tävänä tekijänä.
Harjoitteluaikana toimihenkilölle on maksettava vähintään 85 % kyseisen tehtävä- ryhmän mukaisesta vähimmäispalkasta.
Harjoitteluajasta on sovittava kirjallisesti työsopimusta tehtäessä.
16 § Kuukausipalkan osittaminen
Muutettaessa kuukausipalkkaa päiväpalkaksi käytetään jakajana joko lukua 21 tai kyseisen kuukauden säännöllisten työpäivien lukumäärää. Päiväpalkan jakajasta on sovittava paikallisesti noudattaen tämän työehtosopimuksen 26 §:n määräystä.
Muutettaessa kuukausipalkkaa tuntipalkaksi käytetään jakajana lukua 159.
17 § Sairausajan palkka
1. Työkyvyttömyys
Toimihenkilön on viipymättä ilmoitettava työnantajalle sairastumisesta tai tapa- turmasta.
Toimihenkilön on esitettävä työkyvyttömyydestään lääkärintodistus tai muu työn- antajan hyväksymä selvitys. Jos työnantaja edellyttää lääkärintodistusta, työnanta- ja maksaa tästä aiheutuvat kustannukset.
Toimihenkilön tullessa työkyvyttömäksi sairauden tai tapaturman vuoksi, työnanta- ja maksaa palkkaa työkyvyttömyysajalta seuraavasti:
Työsuhteen kesto | Palkkajakso |
alle 1 kk | sairastumispäivän ja 9 seuraavan arkipäivän palkasta 50 % |
1 kk ja alle 4 kk | sairastumispäivän ja 9 seuraavan arkipäivän palkka |
4 kk ja alle 3 v | 4 viikon palkka |
3 v ja alle 5 v | 5 viikon palkka |
5 v ja alle 10 v | 6 viikon palkka |
10 v | 8 viikon palkka |
Mikäli sairausvakuutuslain tarkoittamaa päivärahaa ei toimihenkilöstä itsestään johtuvasta syystä makseta tai jos se maksetaan pienempänä kuin mihin hänellä lain mukaan olisi oikeus, on työnantajalla oikeus vähentää sairausajan palkasta se osa, joka näin on jäänyt suorittamatta.
Työnantajalla on oikeus hakea itselleen toimihenkilölle kuuluvaa sairauspäivära- haa tai muun lain mukaan maksettavaa päivärahaa tai korvausta siltä ajalta, jolta se on maksanut toimihenkilölle sairausajan palkkaa tämän työkyvyttömyyden joh- dosta.
2. Saman sairauden uusiutuminen
Toimihenkilön sairastuessa samaan sairauteen 30 päivän kuluessa työhön paluus- taan maksetaan sairausajan palkkaa seuraavasti: Poissaolojaksot lasketaan yh- teen ja niiltä maksetaan palkka kuin kyseessä olisi yksi sairastumisjakso. Palkka maksetaan kuitenkin sairausvakuutuslain karenssiajalta eli sairastumispäivältä sen ollessa työpäivä.
3. Lääkärintarkastukset
Toimihenkilöllä on oikeus palkkaan sairauden toteamiseksi ja hoitamiseksi vält- tämättömän lääkärintarkastuksen ja tutkimuksen ajalta.
Xxxxxx palkkaan edellyttää kuitenkin, että tarkastuksesta tai tutkimuksesta on mahdollisuuksien mukaan ilmoitettu työnantajalle etukäteen, tarkastusta tai tutki- musta ei ole voitu toteuttaa työajan ulkopuolella ja tarkastus tai tutkimus on toteu- tettu työajan tarpeetonta menetystä välttäen.
4. Raskaus
Raskaana olevalla toimihenkilöllä on oikeus palkkaa työsopimuslain 4 luvun 8.2
§:ssä tarkoitettujen synnytystä edeltävien lääketieteellisten tutkimusten ajalta.
18 § Tilapäinen poissaolo
Sairaus
1. Toimihenkilölle pyritään järjestämään mahdollisuus lyhyeen tilapäiseen palkat- tomaan poissaoloon perheessä sattuneen äkillisen sairaustapauksen johdosta. Tällöin ei toimihenkilön vuosilomaetuja vähennetä.
2. Alle 10-vuotiaan lapsen sairastuessa äkillisesti maksetaan lapsen huoltajalle palkkaa sairausajan palkkaa koskevien määräysten mukaisesti sellaisen enin- tään 3 päivän poissaolon ajalta, joka on välttämätön lapsen hoidon järjestä- miseksi tai lapsen hoitamiseksi.
Palkanmaksun edellytys muulle kuin yksinhuoltajalle on se, että toisella huoltajista ei ole ansiotyönsä, työaikansa tai muun tosiasiallisen esteen vuoksi mahdollisuut- ta järjestää hoitoa tai itse hoitaa lasta.
Poissaolosta on annettava työehtosopimuksen sairausajan palkan maksamista koskevien määräysten mukainen selvitys. Samoin on esitettävä selvitys toisen huoltajan esteestä hoitaa lasta.
Edellä olevan poissaolon takia ei toimihenkilön vuosilomaetuja vähennetä.
Kuolema ja hautajaiset
3. Toimihenkilölle pyritään järjestämään mahdollisuus lyhyeen tilapäiseen poissa- oloon, joka johtuu lähiomaisen kuolemasta ja hautajaisista. Tällaisen poissa- olon takia ei toimihenkilön vuosilomaetuja eikä ansioita vähennetä.
Lähiomaisella tarkoitetaan toimihenkilön puolisoa (avio- ja avopuoliso ja rekis- teröity parisuhde), vanhempia, isovanhempia, lapsia, lapsenlapsia, sisaria ja puolison samassa taloudessa asuvia lapsia.
Vihkiäiset ja merkkipäivät
4. Toimihenkilö saa palkallisen vapaapäivän omia vihkiäisiään varten.
5. Toimihenkilö, jonka työsuhde on jatkunut vähintään vuoden, saa palkallisen va- paapäivän 50- ja 60 -vuotispäivänään, jos merkkipäivä sattuu hänen työpäiväk- seen.
Yhteiskunnallinen toiminta
6. Toimihenkilölle maksetaan palkan ja ansionmenetyksen korvauksen erotus hä- nen osallistuessaan työaikana kunnanvaltuuston tai -hallituksen tai lakisääteis- ten vaalien vaalilautakunnan tai -toimikunnan taikka lakisääteisen tarkastuslau- takunnan työskentelyyn. Toimihenkilön vuosilomaetuja ei vähennetä sen vuoksi, että kokoukset pidetään työaikana.
Järjestötoiminta
7. Toimihenkilön palkka- ja vuosilomaetuja ei vähennetä, jos hän osallistuu valittu- na edustajana Toimihenkilöjärjestö STTK:n, Toimihenkilöliitto ERTO ry:n, Am- mattiliitto Pro ry:n tai sen valtakunnallisen jäsenjärjestön liitto-, edustajisto-, vuosi-, ja hallituksen kokouksiin.
Kertausharjoitukset
8. Jos toimihenkilö osallistuu reservin kertausharjoituksiin, maksetaan hänelle palkan ja reserviläispalkan erotus osallistumispäiviltä. Sopimusehto ei koske vapaaehtoisia kertausharjoituksia.
V MUUT YKSITTÄISTÄ TOIMIHENKILÖÄ KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET
19 § Perhevapaat
Toimihenkilön äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaa sekä hoitovapaa määräytyvät työsopimuslain ja sairausvakuutuslain mukaan.
Vähintään 6 kuukautta työsuhteessa olleelle toimihenkilölle maksetaan työnanta- jan toimesta sairausvakuutuslain mukaisen äitiysrahan ja toimihenkilön palkan vä- linen erotus 3 kuukaudelta äitiysvapaan alkamisajankohdasta lukien. Tätä erotusta ei makseta, jos toimihenkilö saa muun järjestelyn kautta vastaavaa tai parempaa etuutta.
Edellisessä kappaleessa mainituilla edellytyksillä maksetaan toimihenkilölle palk- kaa isyysvapaan ajalta 6 arkipäivän pituisen ajan.
20 § Matkakustannusten korvaus
Matkakustannusten korvausten ja päivärahojen määräytymisperusteiden sekä ta- son osalta noudatetaan verohallituksen kulloinkin voimassa olevaa päätöstä.
20a § Matka-ajan korvaus
Xxxxxxx toimihenkilö matkustaa työnantajan määräyksestä yrityksen toimipisteen normaalin toimialueen ulkopuolelle työtuntijärjestelmän mukaisena vapaa- aikanaan, maksetaan matkustamiseen käytetyltä ajalta, siltä osin kuin se ylittää toimihenkilön normaaliin työmatkaan kuluvan ajan, korvauksena yksinkertainen tuntipalkka. Matka-aikaa ei lueta työajaksi. Sovittaessa korvaus matka-ajasta voi- daan vaihtaa myös vastaavaan vapaaseen.
Mikäli työtuntijärjestelmän edellyttämää tuntimäärää ei ole voitu tehdä saman vuorokauden kuluessa, ei toimihenkilön kuukausipalkkaa kuitenkaan tämän vuoksi vähennetä.
Soveltamisohje:
Xxxxxxx toimihenkilön normaalit työtehtävät edellyttävät toistuvaa matkus- tamista tai milloin toimihenkilö tehtäviensä luonteen vuoksi itse päättää matkojensa suorittamisesta ja työaikansa käytöstä, ei korvausta matkus- tamiseen käytetyltä ajalta makseta. Näissä tapauksissa tehtävän edellyt- tämä matkustaminen huomioidaan toimihenkilön palkan määrittelyssä, ellei sitä ole jo huomioitu.
21 § Ryhmähenkivakuutus
Työnantaja toteuttaa palveluksessaan olevan henkilöstön osalta ryhmähenkiva- kuutuksen keskusjärjestöjen välillä sovitulla tavalla.
22 § Jäsenmaksujen periminen
Työnantaja perii toimihenkilön valtuutuksella Toimihenkilöliitto ERTO ry:n ja Am- mattiliitto Pro ry:n ilmoittaman jäsenmaksun toimihenkilön palkasta, tilittää pidäte- tyn summan liitolle annettujen ohjeiden mukaisesti ja antaa toimihenkilölle kunkin vuoden verotusta varten todistuksen pidätetystä jäsenmaksusta.
23 § Työsuhteen voimassa olevat ehdot
Toimihenkilön ennen tämän työehtosopimuksen voimaantuloa voimassa olleet työsopimuksen mukaiset työsuhteen ehdot ovat voimassa tämän työehtosopi- muksen voimaantulon jälkeenkin.
24 § Vuosiloma ja lomaraha
1. Vuosiloma
Toimihenkilön vuosiloma määräytyy vuosilomalain mukaan.
Paikallisesti, noudattaen 26 §:n mukaista menettelyä, voidaan kuitenkin sopia vuosiloman jakamisesta vuosilomalaista poikkeavasti.
2. Lomaraha
Toimihenkilölle, joka aloittaa ja päättää vuosilomansa sovitun mukaisesti, makse- taan lomarahana 50 % lomapalkasta viimeistään lomaltapaluuta seuraavan pal- kanmaksun yhteydessä. Paikallisesti, noudattaen 26 §:n mukaista menettelyä, voidaan sopia lomarahan maksuajankohdasta edellä sanotusta poiketen.
Toimihenkilöllä on oikeus lomarahaan, jos loman alkaminen tai päättyminen poik- keaa sovitusta vuosilomalain 7 §:n 2 momentissa tarkoitetusta syystä.
Xxxxxx xxxxxxxxxx on myös toimihenkilöllä, joka siirtyy eläkkeelle tai asevelvolli- suuden suorittamisen jälkeen palaa työhön.
Mikäli työnantaja päättää toimihenkilön työsuhteen muista kuin toimihenkilöstä johtuvista syistä, maksetaan lomaraha myös päättyneen lomanmääräytymisvuo- den lomakorvauksesta.
VI MUUT MÄÄRÄYKSET
25 § Luottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu
Järjestäytyneillä toimihenkilöillä on oikeus valita luottamusmies ja tämän vara- henkilö toimimaan liittojen välisen luottamusmiessopimuksen tarkoittamissa teh- tävissä.
Luottamusmiehen valinnasta on ilmoitettava kirjallisesti työnantajan edustajalle.
Kaikki työehtosopimuksen soveltamisalan piirissä olevat voivat osallistua luotta- musmiehen valintaan. Luottamusmieheksi voidaan kuitenkin valita vain allekirjoit- tajajärjestön jäsen.
Luottamusmiehelle on varattava riittävästi aikaa luottamusmiestehtävien hoita- mista varten. Työnantajan kanssa sovitut, työajan ulkopuolella suoritetut luotta- musmiestehtävät korvataan erikseen.
Luottamusmiehen toimintaoikeudet ja tehtävään liittyvät velvoitteet on määritelty liittojen välisessä luottamusmiessopimuksessa.
Toimihenkilöiden luottamusmiehelle maksetaan alla olevista ajankohdista lukien kuukausittaista korvausta edustettavien toimihenkilöiden lukumäärän mukaan seuraavasti:
Toimihenkilöitä | 1.3.2020 |
5-19 | 32 |
20-99 | 61 |
100- | 80 |
Luottamusmies katsotaan estyneeksi hoitamaan tehtäviään vuosiloman, perheva- paiden, opintovapaan, vuorotteluvapaan tai muun palkattoman poissaolon ajan.
Luottamusmies katsotaan estyneeksi hoitamaan tehtäviään myös yli kaksi viikkoa kestävän sairauspoissaolon ajan. Mikäli luottamusmies on estynyt hoitamasta tehtävänsä, hoitaa hänen tehtäviään tuon ajan varaluottamusmies.
Työnantajalle on ilman aiheetonta viivytystä tehtävä kirjallinen ilmoitus luotta- musmiehen estyneenä olemisesta. Ilmoituksen voi tehdä luottamusmies, varaluot- tamusmies tai muu ammattiliiton edustaja.
Jos luottamusmiehen estyneenä oleminen kestää yli puolet kalenterikuukauden työpäivistä, ei hänelle makseta luottamusmieskorvausta koko kyseiseltä kalenteri- kuukaudelta. Tällöin korvaus maksetaan varaluottamusmiehelle, mikäli hän on hoi- tanut luottamusmiehen tehtäviä.
Työpaikan työntekijät valitsevat työsuojeluvaltuutetun ja hänelle kaksi varavaltuu- tettua sellaiselle työpaikalle, jossa henkilöstön määrä on säännöllisesti vähintään
10. Myös pienemmille työpaikoille ko. valtuutetut voidaan valita. Valinnasta ilmoi- tetaan kirjallisesti työnantajalle.
Työsuojeluvaltuutetun tehtävät määräytyvät työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta säädetyn lain 31 §:n mukaan.
Työsuojeluvaltuutetun ollessa estyneenä hänen sijaisenaan toimii varavaltuutettu sen jälkeen, kun sijaisuudesta on ilmoitettu työnantajalle. Varavaltuutetun hoitaes- sa työsuojeluvaltuutetun tehtäviä hänellä on samat oikeudet ja velvollisuudet kuin työsuojeluvaltuutetulla.
Työsuojeluvaltuutettua ei saa valtuutetun tehtäviensä hoitamisen takia erottaa työstä. Työsuojeluvaltuutettua ei saa valtuutetun tehtävän aikana tai sen johdosta siirtää alempipalkkaiseen tai vähempiarvoiseen työhön kuin missä hän oli valituksi tullessa. Työsuojeluvaltuutetun mahdollisuuksia kehittyä ja edetä ammatissaan ei saa heikentää valtuutetun tehtävien takia.
Työsuojeluvaltuutettu voidaan irtisanoa vain työsopimuslain 7 luvun 10 §:n mukai- sin perustein ja lomauttaa vain työsopimuslain 5 luvun 2 § 4. momentin mukaisin perustein. Työsuojeluvaltuutetun työsopimusta ei saa purkaa vastoin työsopimus- lain 8 luvun säännöksiä.
Työsuojeluvaltuutettu saa vapautusta työstä sekä käyttöönsä tilat ja laitteet kuten luottamusmies (luottamusmiessopimus 8 § ja 10 §). Jos työsuojeluvaltuutettu saa vapautusta työstä joko kokonaan tai osittain, ei hänen ansionsa saa tämän jär- jestelyn johdosta alentua.
Toimihenkilöiden työsuojeluvaltuutetulle maksetaan alla olevista ajankohdista lu- kien kuukausittaista korvausta edustettavien toimihenkilöiden lukumäärän mu- kaan seuraavasti:
Toimihenkilöitä | 1.3.2020 |
10-19 | 32 |
20- | 61 |
Henkilöstön edustajan matkustaessa tehtäviensä edellyttämien ja työnantajan kanssa sovittujen yhteistoimintatehtävien johdosta maksetaan matkakorvaukset kuten normaalien työtehtävien yhteydessä.
26 § Paikallinen sopiminen
Paikallisen sopimisen rajoista, sopimisen menettelytavoista, sopimuksen voimas- saolosta ja oikeusvaikutuksista on sovittu työehtosopimuksen liitteessä.
27 § Henkilöstön keskinäinen tiedotustoiminta
Työnantajan on sallittava työntekijöiden ja heidän järjestöjensä käyttää maksutta työnantajan hallinnassa olevia sopivia tiloja taukojen aikana ja työajan ulkopuolella käsitelläkseen työsuhdeasioita sekä ammatillisen yhdistyksen toimialaan kuuluvia asioita. Kokoontumisoikeuden käyttö ei saa aiheuttaa haittaa työnantajan toimin- nalle. Lisäksi työntekijät ja työntekijöitä edustavat yhdistykset saavat jakaa jäsenil- leen kokouskutsuja ja tiedotteita.
28 § Erimielisyyksien ratkaiseminen
Tämän työehtosopimuksen tulkintaa, soveltamista tai rikkomista koskevista eri- mielisyyksistä on neuvoteltava työnantajan ja toimihenkilöiden luottamusmiehen välillä.
Paikalliset osapuolet voivat saattaa asian tämän työehtosopimuksen sopijapuol- ten ratkaistavaksi. Neuvottelut sopijapuolten välillä on käynnistettävä viikon kulu- essa jommankumman osapuolen vaatimuksesta.
29 § Työrauhavelvoite
Kaikki tähän työehtosopimukseen kokonaisuudessaan tai johonkin sen yksittäi- seen määräykseen kohdistuvat työtaistelutoimenpiteet ovat tämän työehtosopi- muksen sovitun voimassaoloajan aikana kiellettyjä.
Tämän työehtosopimuksen osapuolet sitoutuvat lisäksi pidättäytymään työtaiste- lutoimenpiteistä, jotka perustuvat muiden työmarkkinaosapuolten välisiin työriitoi- hin.
30 § Voimassaoloaika
Työehtosopimus on voimassa 24.2.2020 – 30.11.2021, ellei sitä irtisanota viimeis- tään 30.10.2021 päättymään 30.11.2021. Mikäli työehtosopimusta ei irtisanota viimeistään yhtä kuukautta ennen sen päättymistä, sen voimassaolo jatkuu vuo- den kerrallaan.
Helsingissä 24 päivänä helmikuuta 2020 PALVELUALOJEN TYÖNANTAJAT PALTA ry TOIMIHENKILÖLIITTO ERTO ry AMMATTILIITTO PRO ry
Vaativuustason määrittäminen (liite 1)
Vaativuustaso määritellään työnantajan ja toimihenkilön välillä työsopimusta sol- mittaessa tai työsuhteen kestäessä työtehtävien muuttuessa. Vaativuustason vas- taavuus suhteessa työtehtäviin tarkastetaan työnantajan ja toimihenkilön välillä aina työtehtävien muuttuessa, kuitenkin vähintään kerran kalenterivuodessa. Vaa- tivuustasoa määriteltäessä voidaan käyttää apuna toimenkuvauslomaketta, joka on ryhmittelyn liitteenä.
1. Määriteltäessä vaativuustasoa on tehtävän sisältö nimikkeestä riippumatta en- sin selvitettävä. Tämän jälkeen arvioidaan vaativuustason yleismääritelmän pe- rusteella, minkä tason yleistä vaativuustasoa tehtävä vastaa.
2. Toimihenkilön vaativuustaso määräytyy sen mukaisesti mihin vaativuustasoon työtehtävät pääosiltaan kuuluvat.
3. Jos toimihenkilön työn sisällön tilapäisestä muuttamisesta sovitaan etukäteen (sijaisuus) niin, että työtehtävät pääosin kuuluvat ylempään vaativuustasoon, maksetaan tältä sijaisuusajalta palkanlisää vähintään vaativuusluokkien mini- mipalkan erotuksen verran, ei kuitenkaan enempää kuin tehtävän varsinaisen toimihenkilön palkka on, ellei muusta ole sovittu.
Toimenkuvauslomake (liite 2)
Tehtävänimike | Työntekopaikka |
Toimihenkilö | Esimies |
Toimihenkilön sijaisena toimii | |
Tehtävän tarkoitus ja kuvaus | |
Keskeiset työtehtävät | |
Tehtävän hoitamisen perusvaatimukset |
Koulutus ja kokemus Erityisvaatimukset |
Vaativuustason määrittely: Vaativuustaso: 1, 2, 3, 4 |
Päivämäärä ja allekirjoitukset Toimihenkilö Työnantaja |
Tehtävänkuvaus tarkistetaan seuraavan kerran viimeistään . . 202 (Tehtävänkuvaus tarkistetaan työtehtävien muuttuessa, kuitenkin vähintään kerran kalenterivuodessa.) |
Työsopimuslomake (liite 3)
1. TYÖSOPIMUKSEN OSAPUOLET | Työnantaja | Y-tunnus |
Toimihenkilö | Henkilötunnus | |
Yllä mainittu toimihenkilö sitoutuu korvausta vastaan tekemään yllämainitun työnantajan hänelle osoittamaa työtä tämän johdon ja valvonnan alaisena sekä seuraavin ehdoin: | ||
2. TYÖSOPIMUKSEN VOIMASSAOLO | Työsuhteen alkamispäivä | |
Työsopimus on voimassa Toistaiseksi Määräajan saakka. Määräaikaisen työsuhteen peruste: | ||
3. KOEAIKA | Työsuhteessa noudatetaan koeaikaa työsuhteen alkamispäivästä lukien. Koeajan kuluessa tämä työsopi- mus voidaan molemmin puolin purkaa noudattaen työsopimuslain säännöksiä Koeaika määräytyy kulloinkin voimassa olevan työsopimuslain mukaan. Koeajan pituus: Koeajan viimeinen päivä on: | |
4. TYÖAIKA | kokoaikainen; säännöllinen työaika on tuntia/ vuorokausi ja tuntia / viikko osa-aikainen; viikkotyöaika on tuntia/ viikko muu työaika (esim. keskimääräinen työaika): | |
5. TYÖTEHTÄVÄT JA TYÖNTEKOPAIKKA | Toimenkuva tai työtehtävien pääasiallinen laatu työsuhteen alkaessa Työntekopaikka työsuhteen alkaessa Toimenkuvauslomake on tehty työsopimuksen liitteeksi Työsuhteen alussa vaativuusryhmä on: Taso 1 Taso 2 Taso 3 Taso 4 | |
6. PALKKA | Työsuhteen alussa palkka on Palkkaan sisältyy henkilökohtaisen pätevyyden ja kokemuksen perusteella maksettava(t) lisä(t): KLT euroa PHT euroa Muu euroa Henkilökohtainen pätevyys ja kokemus on muuten huomioitu palkkauksessa Palkanmaksupäivä on Työsuhteen päättyessä loppupalkka voidaan maksaa työsuhteen päättymispäivää seuraavan yrityksen tavanomaisen palkanmaksun yhteydessä | |
7. IRTISANOMISAIKA | Työehtosopimuksen mukaan muu: | |
8. TYÖEHTOSOPIMUS | Työsuhteessa noudatetaan taloushallintoalan työehtosopimusta. | |
9. MUUT EHDOT | (Tarvittaessa eri liitteellä esim. puhelinetu, lounasetu, koulutus, liukuva työaika, kilpailukielto) | |
10. PÄIVÄYS JA ALLEKIRJOITUS | Tätä sopimusta on tehty kaksi yhtäpitävää kappaletta, yksi kummallekin osapuolelle. | |
Paikka | Aika | |
Työnantajan allekirjoitus | Toimihenkilön allekirjoitus | |
Luottamusmiessopimus (liite 4)
1 § Sopimuksen soveltamisala
Tämä sopimus koskee Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n Tilitoimistojen Työn- antajayhdistykseen kuuluvia jäseniä sekä niiden palveluksessa olevia toimihenki- löitä, jotka kuuluvat jäsenenä tämän sopimuksen allekirjoittaneeseen toimihenkilö- liittoon.
2 § Luottamusmies
1. Luottamusmiehellä tarkoitetaan tässä sopimuksessa työehtosopimukseen si- dottujen toimihenkilöiden valitsemaa luottamusmiestä ja varaluottamusmiestä.
2. Milloin se paikallisen neuvottelutoiminnan ja luottamusmiesjärjestelmän kan- nalta on tarkoituksenmukaista, voidaan sopia suureen tai alueellisesti hajautet- tuun yritykseen valittavaksi tämän sopimuksen tarkoittamia useampia luotta- musmiehiä yrityksen itsenäisiin alueellisiin tai toiminnallisiin yksiköihin.
3. Luottamusmiehelle valitaan varaluottamusmies, joka luottamusmiehen esty- neenä ollessa toimii hänen sijaisenaan ja jolla on tänä aikana luottamusmiehen oikeudet ja velvollisuudet.
4. Luottamusmiehen tulee olla asianomaisen yrityksen palveluksessa oleva toimi- henkilö, joka kuuluu työehtosopimuksen soveltamispiiriin ja on työehtosopi- mukseen sidotun työntekijäliiton jäsen sekä perehtynyt työpaikan olosuhteisiin.
5. Yrityksen tai sen toimintayksikön toiminnan olennaisesti supistuessa, laajentu- essa tai liikkeen luovutuksen, sulautumisen, yhtiöittämisen tai niihin verrattavan olennaisen muutoksen johdosta saatetaan luottamusmiesorganisaatio tämän sopimuksen periaatteiden mukaisesti vastaamaan muuttunutta tilannetta. Luot- tamusmies säilyttää asemansa liikkeen luovutuksessa, jos liike tai sen osa säi- lyttää itsenäisyytensä.
3 § Luottamusmiehen valitseminen
1. Luottamusmiehen vaali voidaan suorittaa työpaikalla ja tällöin kaikille työehto- sopimuksen soveltamisalan piirissä oleville toimihenkilöille on varattava tilai- suus osallistua vaaliin. Vaalin järjestäminen ja toimittaminen eivät kuitenkaan saa häiritä työntekoa. Työpaikalla järjestettävien vaalien vaaliajoista ja vaalipai- koista on sovittava työnantajan kanssa viimeistään 14 vuorokautta ennen vaalin toimittamista. Vaalin toimittamisesta huolehtivat lähinnä työpaikkaosasto ja/tai luottamusmies tai hänen estyneenä ollessaan mahdollinen varaluottamusmies. Vaalien toimittamiseen näiltä kulunut välttämätön aika luetaan luottamusmies- tehtäviin käytetyksi ajaksi. Vaali voidaan suorittaa myös sähköisesti.
2. Valitusta luottamusmiehestä ja hänen varamiehestään sekä näiden eroamises- ta tai erottamisesta tehtävästään tulee ilmoittaa kirjallisesti työnantajalle. Il- moittamisesta huolehtii työpaikkaosasto tai työntekijäliitto.
4 § Xxxxxxxxx toimimaan luottamusmiehenä
Luottamusmiehen tehtävään siirtyy hänen varahenkilönsä tai valittava uusi luot- tamushenkilö, jos hän lakkaa olemasta ERTO ry:n tai PRO ry:n alaisen yhdistyksen jäsen, eroaa työnantajan palveluksesta tai pyytää eron itse tehtävästään.
Luottamusmies voidaan erottaa luottamushenkilötehtävästään, jos hän tahallisesti jättää noudattamatta liiton edustajiston tai hallituksen antamia ohjeita taikka pää- töksiä tai jos ¾ hänen työehtosopimuksen mukaan edustamistaan työntekijöistä sitä kirjallisesti vaatii. Jos erottamisesta ei olla yksimielisiä, asiasta voidaan pyy- tää liittohallituksen lausunto.
5 § Luottamusmiehen työsuhde
1. Ellei tästä sopimuksesta muuta johdu, luottamusmies on työsuhteessaan työnantajaansa samassa asemassa kuin muutkin toimihenkilöt. Luottamus- mies on velvollinen henkilökohtaisesti noudattamaan yleisiä työehtoja, työ- aikoja, työnjohdon määräyksiä sekä työpaikan järjestysmääräyksiä.
2. Luottamusmiehen mahdollisuuksia kehittyä ja edetä ammatissaan ei saa heikentää luottamusmiestehtävän takia.
Jälkisuojan aikana luottamusmiehelle järjestetään työn ohella sellaista jatko- tai täydennyskoulutusta, jolla mahdollistetaan luottamusmiehen palaaminen entisiin tai vaativuudeltaan vastaaviin tehtäviin.
3. Luottamusmiehenä toimivaa toimihenkilöä ei tätä tehtävää hoitaessaan tai sen tähden saa siirtää huonompipalkkaiseen työhön, kuin missä hän oli luot- tamusmieheksi valituksi tullessaan. Häntä ei saa myöskään siirtää vähem- piarvoiseen työhön, jos työnantaja voi tarjota hänelle muuta hänen ammatti- taitoaan vastaavaa työtä. Luottamusmiestehtävän takia häntä ei saa erottaa työstä.
4. Jos yrityksen työvoimaa vähennetään tai lomautetaan taloudellisista tai tuo- tannollisista syistä, on noudatettava sellaista järjestystä, että luottamusmies joutuu viimeksi tällaisen toimenpiteen kohteeksi. Jos luottamusmiehelle ei voida tarjota hänen ammattiaan tai pätevyyttään vastaavaa työtä, tästä mää- räyksestä voidaan poiketa. Jos luottamusmies katsoo, että hänet on irtisa- nottu tai lomautettu vastoin edellä olevia määräyksiä, hänellä on oikeus vaa- tia asian selvittämistä järjestöjen välillä.
5. Muutoin ei luottamusmiehen työsopimusta irtisanota noudattamatta työso- pimuslain 7 luvun 10§:n 1 momentin edellyttämää toimihenkilöiden enem-
mistön suostumusta, joka selvitetään työehtosopimuksen osapuolena olevan toimihenkilöjärjestön toimesta.
6. Luottamusmiehen työsuhdetta ei saa purkaa työsopimuslain 8 luvun 1 §:n 1 momentin nojalla sillä perusteella, että hän on rikkonut työsopimuslain 3 lu- vun 1 §: ään sisältyviä järjestysmääräyksiä.
7. Luottamusmiehen työsopimuksen purkuperusteita arvioitaessa luottamus- miestä ei saa asettaa huonompaan asemaan muihin toimihenkilöihin näh- den.
8. Tämän sopimuskohdan määräyksiä työsuhdeturvasta sovelletaan myös yri- tyksen luottamusmiehenä toimineeseen toimihenkilöön kuusi kuukautta hä- nen luottamusmiestehtävänsä päättymisen jälkeen.
9. Työsuhteen päättymisestä ilmoitetaan luottamusmiehelle vähintään kuukaut- ta ennen työehtosopimuksen mukaisen irtisanomisajan alkamista. Luotta- musmiehelle annettuun ilmoitukseen työsuhteen päättymisestä merkitään ir- tisanomisen syy. Luottamusmiehelle annetusta ilmoituksesta työnantaja an- taa tiedon myös asianomaiselle ammattiosastolle, työhuonekunnalle tai vas- taavalle taikka työntekijäliitolle.
10. Jos luottamusmiehen työsopimus on päätetty tämän sopimuksen vastaises- ti, työnantajan on suoritettava korvauksena luottamusmiehelle vähintään kuuden ja enintään 30 kuukauden palkka. Xxxxxxx on määrättävä samojen perusteiden mukaan kuin TSL 12 luvun 2 §:ssä on säädetty. Korvausta lisää- vänä tekijänä on otettava huomioon se, että tämän sopimuksen oikeuksia on loukattu. Jos tuomioistuin harkitsee, että edellytykset työsuhteen jatkamisel- le tai jo päättyneen työsuhteen palauttamiselle ovat olemassa, eikä työsuh- detta siitä huolimatta jatketa, on tämä otettava erityisen painavana syynä huomioon korvauksen suuruutta määrättäessä.
11. Luottamusmiestä ei tämän tehtävän vuoksi saa painostaa eikä erottaa työs- tä. Mikäli luottamusmiehen työsopimus puretaan ja tämä riitauttaa purkami- sen, työnantaja maksaa luottamusmiehelle yhden kuukauden palkkaa vas- taavan määrän, jos kanne asiassa nostetaan neljän viikon kuluessa työsopi- muksen purkamisesta.
6 § Luottamusmiehen tehtävät
1. Luottamusmiehen pääasiallisena tehtävänä on toimia asianomaiseen työeh- tosopimukseen sidottujen järjestäytyneiden toimihenkilöiden edustajana työ- ehtosopimuksen soveltamista koskevissa asioissa.
2. Luottamusmies edustaa edellä mainittuja toimihenkilöitä työlainsäädännön soveltamista koskevissa asioissa ja yleensä työnantajan ja toimihenkilön vä- lisiin suhteisiin ja yrityksen kehittymiseen liittyvissä kysymyksissä. Luotta- musmiehen tehtävänä on myös osaltaan toimia yrityksen ja henkilöstön väli- sen neuvottelu- ja yhteistoiminnan ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi.
7 § Luottamusmiehen oikeus saada tietoja
1. Jos syntyy epäselvyyttä tai erimielisyyttä toimihenkilöiden palkasta tai muis- ta työsuhteeseen liittyvistä asioista, on luottamusmiehelle annettava kaikki erimielisyyden kohteena olevan tapauksen selvittämiseen vaikuttavat tiedot.
2. Luottamusmiehellä on oikeus saada kirjallisesti tai muulla sovittavalla tavalla seuraavat yrityksen toimihenkilöitä koskeva tiedot:
1) Toimihenkilön suku- ja etunimet.
2) Palvelukseen tuloaika uusista toimihenkilöistä sekä irtisanotuista ja lo- mautetuista toimihenkilöistä.
3) Vaativuusluokka, johon toimihenkilö tai hänen suorittamansa työ kuu- luu. Luottamusmiehellä on oikeus saada tietoonsa ryhmän vaativuusta- son keskipalkka. Luottamushenkilöiden tulee saada ryhmän vaativuus- tason palkkatiedot jaoteltuina myös sukupuolen perusteella. Tiedot an- netaan ryhmistä vain, jos ryhmässä on vähintään 5 toimihenkilöä.
4) Yrityksen koko- ja osa-aikatoimihenkilöiden lukumäärä kaksi kertaa vuodessa. Määräaikaisten toimihenkilöiden lukumäärä ja työsuhteiden sovittu kestoaika.
3. Luottamusmiehellä on sama oikeus kuin lainsäädännön tarkoittamalla luot- tamusmiehellä perehtyä hätä- ja sunnuntaityöstä, ylityöstä ja niistä makse- tuista korotetusta palkasta laadittuun luetteloon.
4. Luottamusmiehen on pidettävä edellä olevan perusteella tehtäviensä hoita- mista varten saamansa tiedot luottamuksellisina.
8 § Luottamusmiehelle myönnettävä vapautus työstä
1. Luottamusmiehellä on oikeus käyttää riittävästi työaikaa ja saada vapaata työstä luottamustehtävien hoitamiseksi.
2. Työstä vapautus annetaan säännöllisesti toistuvana. Tällöin tulee ottaa huomioon yrityksen toiminnalliset edellytykset sekä se, että luottamusmies- tehtävät voidaan asianmukaisesti hoitaa. Tarvittaessa hoidetaan työjärjeste- lyt tätä silmällä pitäen (esim. määräämällä sijainen).
9 § Luottamusmieskorvaus
Työnantaja korvaa sen ansion, jonka luottamusmies menettää työaikana joko pai- kallisissa neuvotteluissa työnantajan edustajan kanssa tai toimiessaan muissa työnantajan kanssa sovituissa tehtävissä.
Pöytäkirjamerkintä:
Allekirjoittajajärjestöt suosittelevat, että yritystasolla määritettäisiin, miten mahdolliset työehtosopimuksessa määrittelemättömät palkanosat, esi- merkiksi tulospalkkio, huomioidaan luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuu- tetun osalta.
Jos luottamusmies suorittaa työnantajan kanssa sovittuja tehtäviä säännöllisen työajan ulkopuolella, maksetaan näin menetetystä ajasta ylityökorvausta tai sovi- taan paikallisesti muunlaisesta lisäkorvauksesta.
Jos luottamusmies joutuu työantajan määräyksestä matkustamaan, suoritetaan hänelle matkakustannusten korvaus työehtosopimuksen mukaan.
10 § Luottamusmiehen säilytys- ja toimistotilat ja laitteiden käyttöoikeus
Luottamusmiehellä on oikeus saada lukollista säilytystilaa tehtävässään tarvitta- ville asiakirjoille ja toimistovälineille. Yksikkökohtaisella ja pääluottamusmiehellä on oikeus tarvittaessa käyttää korvauksetta luottamusmiestehtävien hoitamiseen luottamusmiehen käyttöön luovutettavissa olevaa tarkoituksenmukaista toimisto- tilaa, mikäli sellaista on työnantajan hallinnassa. Luottamusmiehellä on oikeus käyttää työnantajan käytössä olevia tavanomaisia toimistovälineitä (mm. sähkö- postia) luottamusmiestehtävien hoitamiseen.
11 § Luottamusmiesten koulutus
Luottamusmiehellä ja varaluottamusmiehellä on oikeus osallistua koulutukseen si- ten kuin siitä liittojen välillä erikseen sovitaan voimassa olevassa koulutussopi- muksessa.
12 § Neuvottelujärjestys
1. Työn suorittamista ja sen teknillistä järjestelyä koskevissa kysymyksissä tu- lee työntekijän kääntyä välittömästi työnjohdon puoleen.
2. Palkkausta ja muita työsuhteen ehtoja koskevat erimielisyydet on selvitettävä paikallisesti työnantajan tai tämän edustajan ja luottamusmiehen tai toimi- henkilön itsensä välillä.
3. Paikalliset neuvottelut on syytä aloittaa ja käydä ilman aiheetonta viivytystä.
4. Paikallisissa neuvotteluissa on laadittava muistio. Muistio tehdään ja allekir- joitetaan kahtena kappaleena, joista annetaan yksi kummallekin osapuolelle.
5. Ellei syntynyttä erimielisyyttä saada ratkaistuksi yrityksessä paikallisissa neuvotteluissa, paikalliset osapuolet voivat saattaa asian tämän työehtoso- pimuksen sopijapuolten ratkaistavaksi. Neuvottelut sopijapuolten välillä on käynnistettävä viikon kuluessa jommankumman osapuolen vaatimuksesta.
6. Liitot pitävät suotavana, että luottamusmiehelle ilmoitetaan, ellei työnantaja itse hoida neuvotteluja luottamusmiehen kanssa, työnantajan edustaja sekä hänen toimialueensa ja toimivaltansa, jos se on alueellisesti tai henkilöstö- asioiden osalta rajattu tiettyihin asiaryhmiin.
7. Jos erimielisyys koskee tämän sopimuksen tarkoittaman luottamusmiehen työsuhteen päättämistä, on paikalliset ja liittojen väliset neuvottelut lisäksi käynnistettävä ja käytävä viipymättä sen jälkeen, kun lakkauttamisen peruste on riitautettu.
13 § Sopimuksen voimassaolo
1. Tämä sopimus on voimassa 21.2.2020 – 30.11.2021 osana allekirjoittajajär- jestöjen välistä taloushallintoalan työehtosopimusta.
2. Liiton, joka haluaa muuttaa tätä sopimusta, on jätettävä toisille osapuolille kirjallinen muutosehdotus, jonka jälkeen asia otetaan käsiteltäväksi liittojen välisissä neuvotteluissa.
Helsingissä joulukuun 5. päivänä 2017
PALVELUALOJEN TYÖNANTAJAT PALTA ry ERITYISALOJEN TOIMIHENKILÖLIITTO ERTO ry AMMATTILIITTO PRO ry
Koulutussopimus (liite 5)
1 § Koulutustyöryhmä
Sopimuksen tarkoittaman ammattiyhdistyskoulutuksen toimeenpanoa varten on koulutustyöryhmä, johon kumpikin osapuoli nimeävät kaksi edustajaa. Koulutus- työryhmä hyväksyy kurssit kalenterivuodeksi kerrallaan. Kursseja voidaan tarpeen vaatiessa hyväksyä myös kesken kalenterivuoden. Koulutustyöryhmälle annetaan ennen kurssin hyväksymispäätöstä selvitys kurssin opetusohjelmasta, ajankoh- dasta, järjestämispaikasta, kohderyhmästä, osallistujista ja muista koulutustyö- ryhmän mahdollisesti pyytämistä tiedoista. Kurssin hyväksymisen edellytyksenä on yhteisesti todettu koulutustarve. Hyväksymällään kurssilla koulutustyöryhmällä on mahdollisuus seurata opetusta. Liitot tiedottavat koulutustyöryhmän seuraaval- le vuodelle hyväksymät kurssit viimeistään kaksi kuukautta ennen ensimmäisen kurssin alkua.
2 § Ammatillinen jatko-, täydennys- ja uudelleenkoulutus
Työnantaja varaa tarvittaessa työntekijälle mahdollisuuden vuosittain osallistua koulutukseen, joka mahdollistaa hänen ammattitaitonsa ylläpitämisen ja kehittä- misen. Työntekijän koulutustarve voidaan todeta esimerkiksi työnantajan ja työn- tekijän välisessä kehityskeskustelussa. Työnantajan antaessa toimihenkilölle ammatillista koulutusta tai lähettäessä toimihenkilön hänen ammattiinsa liittyviin koulutustilaisuuksiin, korvataan koulutuksen aiheuttamat kustannukset ja säännöl- lisen työajan ansionmenetys. Jos koulutus tapahtuu työajan ulkopuolella, käytettyä aikaa ei lueta työajaksi, mutta toimihenkilölle korvataan siitä johtuvat suoranaiset kustannukset.
3 § Yhteinen koulutus
Yhteistoimintasopimusten edellyttämä yhteinen koulutus annetaan yleensä työ- paikkakohtaisesti. Koulutukseen osallistumisesta sovitaan työpaikkakohtaisesti yhteistyöelimessä tai ellei sellaista ole työnantajan ja luottamusmiehen kesken. Koulutukseen osallistuminen korvataan kuten 2 §:n mukainen koulutus.
4 § Ammattiyhdistyskoulutus
1. Työsuhteen säilyminen ja ilmoitusajat
Toimihenkilölle annetaan työsuhteen katkeamatta tilaisuus osallistua koulutustyö- ryhmässä hyväksytylle kurssille, mikäli koulutuksen tarve on yhteisesti työnantajan ja kurssille hakeutuvan toimihenkilön välillä todettu ja kurssille osallistuminen voi tapahtua tuottamatta yritykselle tuntuvaa haittaa.
Kielteisessä tapauksessa luottamusmiehelle ilmoitetaan viimeistään 10 päivää ennen kurssin alkua syy, minkä vuoksi vapaan antaminen tuottaisi tuntuvaa hait- taa. Ilmoitus aikomuksesta osallistua kurssille on tehtävä mahdollisimman var- hain. Milloin kurssi kestää enintään yhden viikon, ilmoitus on annettava vähintään kolme viikkoa ennen kurssin alkua sekä milloin on kysymys pitemmästä kurssista, vähintään kuusi viikkoa ennen kurssin alkua.
Työsuojelukoulutus pyritään suuntaamaan erityisesti työsuojeluvaltuutettuihin.
2. Korvaukset
Luottamusmies, työsuojeluvaltuutettu ja työsuojelutoimikunnan jäsen saavat osal- listua edellisessä kappaleessa mainituille, koulutustyöryhmän hyväksymille kurs- seille ilman, että heidän palkkaansa vähennetään. Luottamusmiehen osalta ansi- onmenetystä ei kuitenkaan korvata kuukautta pitemmältä ajalta eikä muiden osal- ta kahta viikkoa pitemmältä ajalta. Edellytyksenä ansionmenetyksen korvaamiselle on lisäksi se, että asianomainen kurssi liittyy osanottajan yhteistyötehtäviin yrityk- sessä.
Paikallisesti voidaan sopia koulutukseen käytetyn ajan korvaamisesta säännön- mukaisella palkalla, mikäli luottamusmies osallistuu luottamusmieskoulutukseen säännöllisen työajan ulkopuolella. Koulutuksen määrästä ja sisällöstä sovitaan erikseen liittojen välillä. Koulutuksen tulee olla vaihtoehto säännöllisenä työaikana pidettävälle koulutukselle.
5 § Sosiaaliset edut
Osallistuminen 4 §:ssä mainittuun ay-koulutustilaisuuteen ei aiheuta vuosiloma-, eläke- tai muiden niihin verrattavien etuuksien vähenemistä.
6 § Voimassaoloaika
Tämä sopimus tulee voimaan 1.11.2013 ja on voimassa toistaiseksi ja on irtisa- nottavissa kolmen kuukauden irtisanomisajalla.
Helsingissä 30. päivänä lokakuuta 2013
PALVELUALOJEN TYÖNANTAJAT PALTA ry ERITYISALOJEN TOIMIHENKILÖLIITTO ERTO ry AMMATTILIITTO PRO ry
Sopimus paikallisesta sopimisesta (liite 6)
1 § Paikallisen sopimisen laajuus
1. Paikallisesti voidaan sopia voimassa olevan työehtosopimuksen määräyksistä poikkeavasti tämän sopimuksen mukaisesti.
2. Paikallinen sopimus voidaan tehdä lainsäädännön ja työehtosopimuksen sää- tämissä rajoissa. Paikallisesti ei saa sopia yleisesti koko työehtosopimuksen tai sen oleellisen osan, kuten palkkaus- tai työaikajärjestelmän syrjäyttämises- tä.
2 § Neuvottelun osapuolet
1. Neuvottelu- ja sopijaosapuolina voivat olla PALTAn jäsenenä työehtosopimuk- seen sidottu työnantaja, työnantajan nimeämä edustaja tai edustajat sekä työ- ehtosopimuksen perusteella valittu allekirjoittajaliiton jäsenenä oleva luotta- musmies, jonka edustettavia asia koskee. Toimihenkilöt voivat valita keskuu- destaan useampia edustajia neuvotteluja varten. Tarvittaessa osapuolet voivat käyttää hyväksi asiantuntijoita.
2. Jos työpaikalla ei ole valittuna luottamusmiestä, paikalliseen työnantajan tai toimihenkilöiden aloitteesta tapahtuvaan neuvotteluun on kutsuttava kaikki toimihenkilöt.
3. Lisäksi työehtosopimusosapuolet voivat sopia paikallisista poikkeuksista työ- ehtosopimukseen.
3 § Esitys paikalliseksi sopimukseksi
1. Kirjallisen esityksen paikalliseksi sopimukseksi voi tehdä 2 §:ssä mainittu osa- puoli.
2. Kirjallisessa esityksessä on yksilöitävä asia, josta halutaan sopia paikallisesti ja kuvattava yksilöidysti työehtosopimusmääräyksestä poikkeamisen sisältö sekä esitettävä perustelu, jonka vuoksi poikkeamisen katsotaan olevan tar- peen.
4 § Paikallisen sopimuksen muoto
1. Jotta sopimus olisi pätevä, sen on oltava kirjallinen, siinä on oltava päiväys, sii- tä on käytävä ilmi, keitä sopimus koskee ja sopijapuolten on allekirjoitettava se. Sopimuksessa on myös mainittava, mistä työehtosopimuksen kohdasta on sovittu ja mikä on tämän sopimuksen sisältö.
2. Sopimus voi olla joko voimassa toistaiseksi tai se voi olla määräaikainen.
3. Toistaiseksi voimassa oleva sopimus on irtisanottavissa kolmen kuukauden ir- tisanomisaikaa noudattaen. Vähintään vuodeksi tehty määräaikainen sopimus on irtisanottavissa kuten toistaiseksi voimassa oleva sopimus. Irtisanominen on tehtävä kirjallisesti ja annettava tiedoksi toiselle osapuolelle.
5 § Paikallisen sopimuksen rajoitukset
Paikallisesti voidaan sopia ainoastaan niistä työehtosopimuksen määräyksistä, joissa on erikseen kirjaus, että niistä voidaan paikallisesti sopia toisin. Muista kohdista ei ole mahdollista paikallisesti sopia toisin.
6 § Paikallisen sopimuksen voimaantulo
1. Paikallinen sopimus tulee voimaan sopimuksessa määriteltynä ajankohtana, kuitenkin aikaisintaan ajankohdasta, jolloin se on tullut kirjallisesti työehtoso- pimusosapuolten tietoon.
2. Paikallinen sopimus on sopimusosapuolen irtisanottavissa kahden kuukauden ajan sopimuksen voimaantulosta. Paikallisen sopimuksen voimassaolo päättyy kuukauden kuluttua irtisanomisesta. Irtisanominen on tehtävä kirjallisesti.
7 § Paikallisen sopimuksen oikeusvaikutus
Paikallisella sopimuksella on sama oikeusvaikutus kuin työehtosopimusosapuol- ten välisellä työehtosopimuksella.
8 § Erimielisyyksien ratkaiseminen
Tämän sopimuksen tulkintaa ja tähän sopimukseen perustuvien paikallisten sopi- musten tulkintaa koskevat erimielisyydet ratkaistaan kuten työehtosopimuksen erimielisyydet.
9 § Sopimuksen voimassaolo
Tämä sopimus on voimassa osana allekirjoittajajärjestöjen välistä työehtosopi- musta, ja päättyy ilman eri irtisanomista työehtosopimuksen päättyessä. Voimas- sa oleva paikallinen sopimus jatkuu kuitenkin sovitun mukaisesti.
Yhteistoiminta työpaikalla (liite 7)
Työpaikoilla tulee huolehtia työnantajien ja työntekijöiden välisestä yhteistyöstä sekä edistää tarvittavin toimenpitein yhteistoiminta-, työsuojelu-, työterveyshuolto- ja tasa-arvolainsäädännön toteutumista.
Avoimeen vuorovaikutukseen perustuvalla yhteistoiminnalla kehitetään päätök- sentekoa yrityksissä, lisätään tuottavuutta ja työn mielekkyyttä sekä edistetään työsuhteiden pysyvyyttä ja työntekijöiden hyvinvointia.
Yhteistoiminnassa tulee noudattaa lakia yhteistoiminnasta yrityksissä sekä lakia työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta kulloinkin voi- massa olevan lainsäädännön soveltamisalan mukaisesti. Lakiviittaukset eivät ole työehtosopimuksen osa. Yrityksissä voidaan lainsäädännön puitteissa myös pai- kallisesti sopia erilaisista yhteistoimintaelimistä ja täsmällisemmistä henkilöstön edustuksen muodoista. Henkilöstö voi paikallisesti sopimalla valita yhteistoimin- tamenettelyä varten lisäedustajan.
Yrityksen henkilöstömäärän ollessa alle 20 työnantajan on mahdollisuuksien mu- kaan tiedotettava suunnitteluvaiheessa henkilöstön asemaan vaikuttavista olen- naisista muutoksista työtehtävissä, työpaikassa, työolosuhteissa, laitehankinnois- sa ja ulkopuolisen työvoiman käytössä. Työnantajan on tiedotettava olennaisista muutoksista päätöksenteon jälkeen.
Työnantajalla on työterveyshuoltolaissa säädetty velvollisuus järjestää työntekijöi- den työterveyshuolto ja käsitellä työterveyshuoltoa koskevat asiat henkilöstön kanssa työterveyshuoltolaissa tarkoitetulla tavalla. Lakiviittaus ei ole työehtoso- pimuksen osa.
Yrityksen työntekijöiden ja heidän edustajiensa tulee voida mahdollisuuksien mu- kaan osallistua työorganisaatioiden, palveluteknologian, työolosuhteiden, työme- netelmien ja -tehtävien kehittämiseen ja muutosten toteuttamiseen. Jos kehittä- mistoimenpiteistä aiheutuu olennaisia muutoksia työntekijöiden asemaan, työteh- täviin, määrään tms., tulee ennen asioiden ratkaisemista menetellä yhteistoimin- nasta yrityksissä annetun lain mukaisesti. Lakiviittaus ei ole työehtosopimuksen osa. Myös niissä yrityksissä, joissa yt-lakia ei tarvitse noudattaa, kehittämistoi- menpiteitä on tärkeää suunnitella ja seurata niiden toteutumista yhdessä henkilös- tön kanssa.
Kehittämistoimenpiteistä aiheutuvasta käyttöönottoon liittyvästä tarpeellisesta li- säkoulutuksesta tai työhön opastamisesta huolehtii työnantaja.
Tämä sopimus on voimassa osana allekirjoittajajärjestöjen välistä työehtosopi- musta, ja päättyy ilman eri irtisanomista työehtosopimuksen päättyessä. Voimas- sa oleva paikallinen sopimus jatkuu kuitenkin sovitun mukaisesti.
Jälkipainos kielletään
Toimihenkilöliitto ERTO, Xxxxxxxxxxxxxxx 0, 00000 Xxxxxxxx