Liikennöintisopimuksen ehdot, liikenteenharjoittaja toteuttaa lippu- ja maksujärjestelmän

UUDENMAAN ELY-KESKUS

LIITE 2 Liikennöintisopimuksen ehdot

Liikennöintisopimuksen ehdot, liikenteenharjoittaja toteuttaa lippu- ja maksujärjestelmän

Sisällysluettelo

1. Käyttöoikeus

2. Julkisen palvelun velvoite

3. Lipputulot ja muut tulot

4. Liikenteen hoidosta maksettava liikennöintikorvaus ja sen tarkistaminen

5. Matkalippujen hintarakenne sekä liikenteenharjoittajalle maksettava lipputulokorvaus

6. Liikennöinnissä käytettävä autokalusto ja varikot

7. Liikenteen laatu

8. Liikenteen muutokset

9. Korvauksen vähentäminen ja sanktiot

10. Markkinointi ja tiedottaminen

11. Matkustustiedot ja tutkimukset

12. Valvonta ja asiakaspalautteet

13. Vakuudet

14. Tarjousyhteenliittymä

15. Alihankinta

16. Liikenteenharjoittajan ja tilaajan vastuut sekä vastuun rajoittaminen

17. Sopimuksen purkaminen ja irtisanominen

UUDENMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS

Vaihde 0295 021 000 xxx.xxx-xxxxxx.xx/xxxxxxx

Opastinsilta 12 B 5.krs 00520 Helsinki

PL 36

00521 Helsinki

Näitä yleisiä ehtoja noudatetaan tehtäessä reittipohjaisia käyttöoikeussopimuksia Uudenmaan ELY- keskuksen (jäljempänä tilaaja) ja liikenteenharjoittajan välillä. Käyttöoikeussopimuksiin sovelletaan palvelusopimusasetusta ja joukkoliikennelakia. Näitä yleisiä ehtoja noudatetaan käyttöoikeussopimuksissa, jossa liikenteenharjoittaja tai tämän valtuuttama taho toteuttaa lippu- ja maksujärjestelmän.

1. Käyttöoikeus

Käyttöoikeudella tarkoitetaan oikeutta ja velvollisuutta julkisen liikenteen hoitamiseen kohdeluettelossa erikseen määritellyllä osalla julkisen liikenteen verkkoa. Liikenteenharjoittaja saa tästä korvauksena matkustuksesta kertyvät lipputulot ja muut mahdolliset myyntitulot sekä lisäksi käyttöoikeussopimuksen mukaisen korvauksen (käyttöoikeuskorvaus). Liikenteenharjoittaja vastaa liikenteen järjestämisestä sekä markkinoinnista. Liikenteenharjoittaja tai tämän valtuuttama taho vastaa lippu- ja maksujärjestelmästä.

2. Yksinoikeus ja julkisen palvelun velvoite

Tämän sopimuksen mukaiselle liikenteelle myönnetään palvelusopimusasetuksen mukainen yksinoikeus vastineena julkisen palvelun velvoitteiden hoitamisesta. Yksinoikeus säilyy myös liikennepalvelulain (320/2017) tullessa voimaan sopimuksen voimassaoloajan. Julkisen palvelun velvoitteena liikenteenharjoittaja sitoutuu liikennöimään liikennettä siten kuin käyttöoikeussopimuksessa ja sen liiteasiakirjoissa on todettu.

3. Lipputulot ja muut tulot

Liikenteenharjoittaja saa kaikki lipputulot liitteen ”Lippu- ja maksujärjestelmiä koskevat vaatimukset” mukaisesti.

Liikenteenharjoittaja saa kuljettaa rahtia ja pitää rahdin kuljettamisesta saatavat tulot. Liikenteenharjoittaja saa pitää myös kaikki itse hankkimansa mainos- ja muut myyntitulot.

Käyttöoikeussopimuksen mukaisessa liikenteessä käytettävä lippu- ja maksujärjestelmä, lipputuotteet, matkalippujen hinnat ja myyntiehdot kuvataan kohdassa 5 ja liitteessä ”Lippu- ja maksujärjestelmiä koskevat vaatimukset”.

4. Liikenteen hoidosta maksettava käyttöoikeuskorvaus ja sen tarkistaminen

Tilaaja sekä kunnat ja muut toimivaltaisetviranomaiset, joiden kanssa korvausten maksamisesta on sovittu, maksavat liikennöintivelvoitteen hoitamisesta liikenteenharjoittajalle sopimuksen mukaista korvausta (käyttöoikeuskorvaus). Korvaus maksetaan täysimääräisesti vain sopimuksen mukaan hoidetusta liikennöinnistä. Korvaus sisältää henkilöliikenteelle säädetyn arvonlisäveron. Arvonlisäveron muutos otetaan huomioon korvauksessa muutoksen voimaantulosta lukien.

Käyttöoikeuskorvaus maksetaan erikseen kultakin kuukaudelta jälkikäteen. Xxxxxxx suoritetaan liikennöintiä seuraavan kuukauden 24. päivänä edellyttäen, että liikenteenharjoittaja on toimittanut liitteen ”Lippu- ja

maksujärjestelmiä koskevat vaatimukset” mukaiset matkustajalaskenta- ja tulotiedot ja lipputuoteraportin sekä kohdassa 9 mainitun mahdollisen yhteenvedon edellisen kuukauden ajamattomista lähdöistä tilaajalle kuun 10. päivään mennessä. Liikenteenharjoittaja laskuttaa kunnilta ja muita toimivaltaisiltaviranomaisilta niiden osuuden käyttöoikeuskorvauksesta maksusitoumusten mukaisesti. Laskutus tehdään 14 päivän maksuajalla siten, että laskun eräpäivä on aikaisintaan liikennöintiä seuraavan kuukauden 24. päivä. Käyttöoikeuskorvauksen maksajat ovat tarvittaessa yhteydessä liikenteenharjoittajaan, mikäli maksuista on kysyttävää. Peruskoululaisten lipuilla tehtyihin matkoihin liittyvästä selvittelystä vastaavat kuitenkin ensisijassa kunnat.

Viivästyskorko on korkolain mukainen. Mikäli korvauksen maksu viivästyy kuntia tai tilaajaa koskevan lakon, työsulun tai niihin verrattavan työtaistelutoimenpiteen johdosta, ei viivästyskorkoa makseta eikä mahdollisesti aiheutuvia vahinkoja korvata.

Käyttöoikeuskorvaus on tässä käyttöoikeussopimuksessa sidottu Tilastokeskuksen laatimaan linja- autoliikenteen kustannusindeksin vakiovuoroliikenteen osaindeksiin seuraavasti:

Käyttöoikeussopimuksen mukaista arvonlisäverotonta korvausta muutetaan vakiovuoroliikenteen kustannusindeksin muutosta vastaavasti kerran vuodessa. Korvauksen suuruus saadaan, kun perusindeksiä verrataan tarkistusindeksiin. Mikäli tarkistusindeksi on korkeampi tai alempi kuin perusindeksi, korvausta korotetaan tai alennetaan vastaavasti.

Perusindeksinä on vuoden 2017 vuosi-indeksi. Tarkistusindeksi on tammikuussa julkaistava, aina edellistä vuotta kuvaava vuosi-indeksi. Tarkistettu arvonlisäveroton käyttöoikeuskorvaus saadaan, kun tarkistusindeksi jaetaan perusindeksillä ja tällä osamäärällä kerrotaan sopimukseen kirjattu korvaus.

Käyttöoikeuskorvauksen indeksitarkistus tehdään vuosi-indeksin julkaisua koskevan kuukauden maksuerään, joka maksetaan liikenteenharjoittajalle tarkistuksen jälkeisessä kuussa. Yleensä vuosi-indeksi julkaistaan tammikuun puolivälissä, jolloin indeksitarkistus tehdään tammikuun maksuerään ja maksetaan helmikuussa.

5. Matkalippujen hintarakenne sekä liikenteenharjoittajalle maksettava lipputulokorvaus

Sopimuksen mukaisessa liikenteessä noudatetaan enintään liitteen "Lippu- ja maksujärjestelmän kuvaus" mukaisia matkalippujen asiakashintoja sekä raportointivaatimuksia. Näiden lisäksi liikenteenharjoittaja voi tarjota asiakkaille muita lipputuotteita tai järjestää määräaikaisia alennus- tai tarjouskampanjoita, mikäli tilaaja hyväksyy menettelyn. Liikenteenharjoittajalle kuuluvat kaikki lipputulot niin tilaajan edellyttämistä kuin sen mahdollisesti hyväksymistä liikenteenharjoittajan omista lipputuotteista.

Liikenteenharjoittaja saa pitää tuetuilla kausi- ja sarjalipuilla (kuntakohtaiset matkaliput) tehdyistä nousuista lipputulokorvauksena asiakastulojen osuuden. Liikenteenharjoittaja palauttaa ennakkoon maksetuista korvauksista lippusubvention osuuden tilaajalle jälkikäteen. Lippusubvention palautus tapahtuu käytännössä vähentämällä lippusubvention osuus liikenteenharjoittajalle maksettavasta käyttöoikeuskorvauksesta. Mikäli lippusubvention osuus on suurempi kuin käyttöoikeuskorvaus, maksaa liikenteenharjoittaja muodostuneen erotuksen tilaajalle liikennöintiä seuraavan kuukauden 24. päivään mennessä.

Liikenteenharjoittaja tai tämän valtuuttama taho laskuttaa peruskoululaisten matkoista suoraan kuntaa enintään liitteen ”Lippu- ja maksujärjestelmiä koskevat vaatimukset” mukaisin asiakashinnoin siten, että laskun eräpäivä on aikaisintaan liikennöintiä seuraavan kuukauden 24. päivä.

Toisen asteen koulumatkatukeen oikeutettujen opiskelijoiden lipuilla tehdyistä nousuista liikenteenharjoittaja tai tämän valtuuttama taho voi noudattaa mahdollista voimassaolevaa sopimustaan KELAn kanssa.

6. Liikennöinnissä käytettävä autokalusto ja varikot

Käyttöoikeussopimuksen mukaisessa liikenteessä käytettävien linja-autojen on oltava hyväkuntoisia ja siistejä sekä ominaisuuksiltaan vähintään tarjouspyynnön liitteessä ”Kalustovaatimukset” määritellyn mukaisia.

Auton ikä lasketaan käyttöönottokuukaudesta lukien. Mikäli peruskorjatulle alustalle rakennetaan uusi kori ja asennetaan jälkiasennettava pakokaasujen puhdistusjärjestelmä, lasketaan ikä korjauskuukaudesta lukien lisäämällä ikään 24 kuukautta. Koriltaan siten peruskorjatun, että korin lattiapinnat, seinä- ja kattoverhoilu sekä istuinpäällysteet on uusittu ja kori on ulkopuolelta uudelleen maalattu, auton ikä lasketaan korin peruskorjauskuukaudesta lukien lisäämällä siihen 60 kuukautta. Jos autoon asennetaan peruskorjauksen lisäksi jälkiasennettava pakokaasujen puhdistusjärjestelmä, auton ikä lasketaan muutoskuukaudesta lukien lisäämällä siihen 48 kuukautta. Auton tulee olla katsastusviranomaisen liitteen ”LINJA-AUTON TARKASTUSPÖYTÄKIRJA” mukaisesti tarkastama ja jokaiselta sen tarkastuskohdalta hyväksymä. Jälkiasennettavan pakokaasujen puhdistusjärjestelmän asentamisen tulee ilmetä auton rekisteriotteesta muutoskatsastusmerkintänä. Tarkastuspöytäkirjan sekä rekisteriotteen muutoskatsastusmerkinnän jäljennös on toimitettava tilaajalle kalustoluettelon mukana ennen liikenteen aloittamista. Alkuperäinen tarkastuspöytäkirja tai sen jäljennös on pidettävä aina linja-auton mukana. Uudelleen korittaminen tai korin peruskorjaus voi lyhentää auton laskennallista ikään vain yhden kerran.

Liikenteenharjoittaja on velvollinen asettamaan liikenteeseen tilapäisesti ylimääräistä lisäkalustoa, jos matkustajamäärä sitä edellyttää ja jos vara-autot on järjestettävissä kohtuullisin kustannuksin ja siitä yhteisesti sovitaan tilaajan kanssa. Tilaaja on tarjouspyynnössä ilmoittanut mahdollisen autossa olleen maksimikuorman, joka liikenteenharjoittajan on tarjottavaa autoa valittaessaan huomioitava. Kuitenkin esimerkiksi juhlapyhien ja tapahtumien yhteydessä saatetaan lisäkalustoa tarvita. Tilaaja maksaa ylikuormituksen välttämiseksi käyttöönotettujen vara-autojen käytöstä liikennöintisopimuksessa mainitun korvauksen. Jos tarvetta lisäkaluston käyttöön ei enää voida pitää tilapäisenä, on asiasta neuvoteltava tilaajan kanssa. Jos riittävän kaluston hankkimisesta ei päästä sopimukseen, voi tilaaja purkaa sopimuksen.

Erityisestä syystä liikenteessä voidaan käyttää häiriöttömän liikennöinnin turvaamiseksi tilapäisesti myös sopimuksesta poikkeavaa autokalustoa. Tilaajalle tulee kuitenkin ilmoittaa viivytyksettä, jos tällaisia autoja käytetään pitempään kuin kahtena perättäisenä päivänä. Sopimuksesta poikkeavan kaluston käyttö voi kestää yhtäjaksoisesti enintään viisi arkipäivää.

Autot on huollettava niin, että niiden kaikki laitteet toimivat moitteettomasti. Autojen on oltava siistejä ja puhtaita. Autot on siivottava kerran vuorokaudessa. Vuoron päätepisteessä on otettava talteen löytötavarat ja samalla huolehdittava auton siisteydestä. Kuljettajan on huolehdittava, että auton lämpötila ja ilmanvaihto ovat matkustajan kannalta asianmukaiset ja miellyttävät.

Liikenteenharjoittaja vastaa käyttöoikeussopimusliikenteen varikkojärjestelyistä.

7. Liikenteen laatu

Joukkoliikenneluvalla liikennöivän liikenteenharjoittajan on valvottava joukkoliikennelain mukaisen laatulupauksensa toteutumista sekä noudatettava toiminnassaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (181/2011) matkustajien oikeuksista linja-autoliikenteessä.

Liikennöinnissä tulee ottaa huomioon työsuojeluun ja noudatettaviin työehtoihin liittyvät velvoitteet. Liikenteenharjoittaja on työnantajana velvollinen huolehtimaan myös rikostaustan selvittämismenettelystä (Xxxx lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä 504/2002) sekä pyydettäessä toimittamaan tilaajalle asiasta selvitys.

Asiakaspalvelun tulee olla ystävällistä ja asiallista. Kuljettajan tulee osata palvella matkustajia suomen kielellä. Matkustajia tulee tarvittaessa neuvoa matkustamiseen liittyvissä asioissa kuten vaihtoyhteyksissä ja matkustajien saatavilla tulee olla paperisia aikatauluja hintatietoineen. Kuljettajan on välitettävä matkustajien antama palaute liikenteenharjoittajalle, joka välittää sen tilaajalle. Kuljettajan käytössä tulee olla puhelin.

Kuljettajan on ilmoitettava häiriötilanteesta (rikkoutunut auto, 15 minuutin ylittävä myöhästyminen, yllät- tävä lisäkaluston tarve) viivytyksettä liikenteenharjoittajalle, jonka on ryhdyttävä välittömiin toimenpiteisiin tilanteen korjaamiseksi. Kuljettajan on tiedotettava matkustajille häiriöstä ja aiheutuneen viivästyksen kestosta. Häiriötilanteessa kuljettajan on tarvittaessa opastettava matkustajia jatkoyhteyden valinnassa.

Lippu- ja maksujärjestelmän virhetilanteet eivät saa estää varsinaisen joukkoliikennepalvelun tuottamista. Matkustajat on otettava kyytiin veloituksetta lippu- ja maksujärjestelmän virhetilanteissa.

Liikennöitäessä on noudatettava aikatauluja täsmällisesti. Aikatauluissa ilmoitetaan arvioidut pysäkkiajat. Tilaaja voi seurata täsmällisyyttä pistokokein.

8. Liikenteen muutokset

Kohteen sopimuksen mukaiseen aikatauluun voidaan neuvotella tilaajan tai liikenteenharjoittajan aloitteesta muutoksia, jos näillä ei ole vaikutusta ajokilometrien määrään. Myös sopimuksen mukaiseen vuotuiseen ajokilometrien määrään voidaan neuvotella vähäisiä muutoksia, mikäli olosuhteet tai liikenteen järjestämisen edellytykset ovat muuttuneet niin, että liikennettä ei ole tarkoituksenmukaista tai mahdollista hoitaa sovitulla tavalla. Olosuhteen muutos voi olla esimerkiksi runkoliikenteen muutos, jonka myötä liityntäliikennettä on järjesteltävä uudelleen. Muutoksen kokonaisvaikutus saa olla enintään 10 % vuotuisesta liikennöintikorvauksesta. Liikennöinnissä tapahtuneen muutoksen vaikutus korvaukseen lasketaan käyttäen perusteena reittipohjaisessa käyttöoikeussopimuksessa sovittuja ajokilometrien hintoja. Muutos voi merkitä maksettavan korvauksen lisäämistä tai vähentämistä. Vuotuiseen ajokilometrien määrään voidaan neuvotella liikennöitsijän esityksestä myös 10 %:a suurempiakin lisäyksiä, mutta tällöin liikenteenharjoittaja vastaa 10 %:a ylittävistä lisäkustannuksista.

Muutoksia voi ehdottaa vähintään kolme (3) kuukautta ennen niiden toteuttamista huomioiden huomioiden liitteessä "Lippu- ja maksujärjestelmiä koskevat vaatimukset" mainitut tilaajan ja liikenteenharjoittajan määräajat muutosten tallentamisesta Liikenneviraston koontikantaan. Muutosesityksiä saa tehdä enintään kolme kertaa vuodessa: muutosten ajoittuessa vuoden vaihteeseen tai kesä- ja talviaikataulukausien alkuun. Perustellusta syystä voi muutosesityksiä tehdä muulloinkin.

Muutoksia tehtäessä on otettava huomioon työehtosopimusten ja työsopimusten työaikaa koskevat määräykset.

Lisäksi tilaajalla on edellä mainitun lisäksi oikeus vähentää ostettavan liikenteen vuotuista ajokilometrimäärää enintään 50 % vuodessa, jos valtion talousarviossa tarkoitukseen varatut määrärahat vähenevät merkittävästi tai liikenteen rahoitukseen osallistuva muu osapuoli vähentää rahoitustaan sopimuksen kokonaisrahoituksen kannalta merkittävästi.

Tarjouksessa sitoudutaan liikenteen hoitamiseen tarjoushinnalla kohteen aikataulumerkintöjen ja liitteen "Lippu- ja maksujärjestelmän kuvaus" mukaisten asiakashintojen mukaisesti koko sopimusajan eikä korvausta muuteta, jos ajopäivien lukumäärä vaihtelee eri vuosina. Korvausta ei muuteta myöskään silloin, jos kohteen kohdeluettelon mukainen kilometriarvio eroaa reitillä mitatusta tai todellisten ajopäivien mukaisesta ajokilometrimäärästä, ellei kyse ole selkeästä virheestä.

9. Korvauksen vähentäminen ja sanktiot

Toteutumattomat lähdöt

Ajamatta jääneestä liikenteestä ei makseta korvausta. Korvaus maksetaan täysimääräisesti vain sopimuksen mukaan hoidetusta liikennöinnistä. Jos sopimuksen mukainen liikennöinti ei ole toteutunut, eikä tämä ole johtunut tilaajan vastuulla olevista syistä, alennetaan korvausta toteutumattomien lähtöjen määrän perusteella. Jos laiminlyönti on toistuvaa eikä syynä ole ylivoimainen este, alennetaan korvausta toteutumattomien lähtöjen määrän osalta kaksinkertaisesti. Tämän lisäksi liikenteenharjoittaja vastaa ajamattomasta liikenteestä johtuvista vahingonkorvauksista ja korvaavien palveluiden järjestämisestä.

Lähtö katsotaan toteutumattomaksi, jos sitä ei ajeta ollenkaan, jos se myöhästyy vähintään viisitoista (15) minuuttia tai jos auto lähtee reitin lähtöpaikasta etuajassa tai myöhemmin kuin seuraava aikataulun mukai- nen lähtö. Tilaajalla ei ole oikeutta korvauksen vähentämiseen, jos vuoron ajaminen keskeytyy tai lähtö myöhästyy liikenteenharjoittajasta riippumattomasta syystä kuten esimerkiksi jatkoyhteyksiä turvattaessa, taikka jos sen keskeytyksestä tai lähdön myöhästymisestä huolimatta voidaan katsoa olennaisilta osin täyttäneen alkuperäisen tarkoituksensa matkustajille annettuna palveluna.

Sopimuksesta poikkeava kalusto

Mikäli sopimuksesta poikkeavan kaluston käyttö on toistuvaa tai jos se kestää pitempään kuin viisi päivää, tilaajalla on oikeus pienentää kuukausittaista korvausta siinä suhteessa kuin liikennöintipalvelujen katsotaan huonontuneen, enintään kuitenkin 20 % maksamastaan kuukausittaisesta korvauksesta. Mikäli sopimuksesta poikkeavan kaluston käyttö on usein toistuvaa tai se voidaan katsoa jatkuvaksi, ELY-keskuksella on lisäksi oikeus purkaa sopimus.

Lippu- maksujärjestelmän virhetilanteet

Lippu- ja maksujärjestelmän mahdollisten virhetilanteiden aikana liikennöinnin tulee jatkua keskeytyksettä. Lippu- ja maksujärjestelmän virhetilanteita ovat esimerkiksi maksutapahtuman estyminen, virheellisen maksun periminen matkustajalta tai se, että tiedot eivät siirry taustajärjestelmän ja ajoneuvon rahastuslaitteen välillä sovitun mukaisesti.

Jos maksujärjestelmä ei toimi tai se toimii virheellisesti, on liikenteenharjoittajan ilmoitettava asiasta heti tilaajalle, jos virheellä on vaikutusta liikenteen järjestämiseen. Liikenteenharjoittajan on korjattava virhe viipymättä. Liikenteenharjoittajan tulee myös selvittää tilaajalle virhetilanteen aiheuttamat virheet raportoinnissa sekä korjattava ne jälkikäteen, jos se on mahdollista.

Lippu- ja maksujärjestelmän virhetilanne on myös se, että lippu- ja maksujärjestelmän täyteen toimintakuntoon saattaminen myöhästyy liikenteen aloittamisesta tai järjestelmä ei ole toimintavalmiudessa testausta varten 30 päivää ennen liikenteen aloittamista tai tilaajan tarjouspyynnössä ilmoittamaa myöhempää määräaikaa tai järjestelmä ei täytä kaikkia tilaajan asettamia vaatimuksia.

Virhetilanteen pitkittyessä yli 7 vuorokautta, on ELY-keskuksella oikeus alentaa korvausta 50 % lähtöä kohden lasketusta korvauksesta. Lippu- ja maksujärjestelmän virhetilanteen pitkittyessä edelleen, käsitellään virhetilanteen mukaisia lähtöjä 4 viikon määräajan jälkeen kuten ajamattomia lähtöjä eli niistä ei makseta korvausta.

Mikäli lippu- ja maksujärjestelmän virhetilanteesta aiheutunut kohdan 17 mukainen menettely ei johda tilanteen korjaantumiseen, ei liikenteenharjoittajalla ole oikeutta korvaukseen tilaajan irtisanoessa sopimuksen.

Liikenteenharjoittaja korvaa asiakkaalle aiheutuvat vahingot, jos vahinko on aiheutunut lippu- ja maksujärjestelmän virhetilanteesta. Mikäli liikenteenharjoittaja ja asiakas eivät pääse asiasta yksimielisyyteen, voi myös tilaaja korvata asiakkaalle aiheutuneet vahingot ja vähentää ne liikenteenharjoittajan korvauksesta. Tällöin tilaajan on kuultava liikenteenharjoittajaa ennen korvauksen vähentämistä.

Liikenteenharjoittaja ei ole vastuussa eikä korvausvelvollinen tilaajalle lippu- ja maksujärjestelmän virhetilanteesta, joka ei ole liikenteenharjoittajan vastuulla. Tällainen on esimerkiksi tiedonsiirtoyhteyden pitkäaikainen katkos.

Korvauksen vähentämiseen liittyvät menettelyt

Edellä olevien alaotsikoiden mukaisten syiden lisäksi liikenteenharjoittaja on velvollinen korvaamaan tilaajalle myös vahingon, joka aiheutuu siitä, että liikenteenharjoittaja on muutoin laiminlyönyt liikenteen järjestämiseksi asetetut velvoitteensa tai muutoin rikkonut sopimusta.

Liikenteenharjoittaja valvoo linjojensa liikennöintiä ja toimittaa tilaajalle yhteenvedon ajamattomista, korvaavalla kalustolla ja muilla kuin sopimusasiakirjoissa määritellyillä linja-autoilla liikennöidyistä lähdöistä liikennöintiä seuraavan kuukauden 10. päivään mennessä. Kirjallinen yhteenveto toimitetaan ainoastaan silloin kun liikennöinti on tapahtunut sopimuksesta poikkeavalla tavalla. Korvauksen vähentäminen voi perustua myös muuta kautta kuin liikenteenharjoittajalta toimitettuun tietoon. Tällöin tilaajan tulee kuitenkin kuulla liikenteenharjoittajaa ennen korvauksen vähentämistä.

Tilaajalla on oikeus käyttää erääntynyttä korvausta sellaisten saataviensa kuittaamiseen liikenteenharjoittajalta, jotka ovat syntyneet reittipohjaisen liikennepalvelun järjestämiseen liittyvästä sopimussuhteesta. Tilaajan on viivytyksettä toimitettava liikenteenharjoittajalle erillinen selvitys täysimääräisestä korvauksesta tehdyistä vähennyksistä, pidätyksistä ja kuittauksista.

Jos korvauksen vähentämisen perusteet olisivat muutoin olemassa, mutta liikenteenharjoittajalle ei korvausta kuitenkaan tarjouksen ja sopimuksen mukaan makseta, määritellään sanktio erikseen.

10. Markkinointi ja tiedottaminen

Liikenteenharjoittaja huolehtii toimialueensa julkisen liikenteen yleisestä, koko toimialuetta koskevasta tiedottamisesta. Liikenteenharjoittaja vastaa myös lippu- ja maksujärjestelmän yleisestä tiedottamisesta (ml. mm. hinnat, hinnoitteluperiaatteet, myyntipisteet ja -tavat, lippujen mahdolliset vaihto-oikeudet ja yhteiskäyttöisyys). Kuljettajat vastaavat liikennöintitilanteissa asiakkaiden lippu- ja maksujärjestelmän käyttöön tai mahdolliseen käyttöönottoon liittyvästä opastuksesta.

Liikenteenharjoittaja huolehtii sopimuksensa mukaisen liikenteen muusta markkinoinnista mukaan lukien aikataulujen painatus/tulostus ja jakelu sekä mainonta. Liikenteenharjoittajan tulee ilmoittaa yleisölle ajettavasta liikenteestä tehokkaasti, etenkin sen aloittamisesta ja muuttamisesta. Liikenteenharjoittaja huolehtii, että aikataulut ovat näkyvissä liikennöintisopimuksen reitillä olevilla linja-autoasemilla, terminaaleissa ja kuntien keskuspysäkeillä.

11. Matkustustiedot ja tutkimukset

Tilaajalla on oikeus tehdä kustannuksellaan linja-autoissa esimerkiksi liikenteen palvelutasoa, laatua, linjastoa ja asiakastyytyväisyyttä koskevia sekä liikenteen suunnitteluun tarvittavia tutkimuksia ja tarkastuksia. Liikenteenharjoittajan henkilökunta avustaa tarvittaessa tutkimusten ja tarkastusten teossa. Tästä ei makseta erillistä korvausta. Tutkimuksia ja tarkastuksia tekevät tilaajaa edustavat henkilöt matkustavat veloituksetta tilaajan tai liikenteenharjoittajan antamalla todistuksella.

Tilaaja saa lippu- ja maksujärjestelmästä tarvitsemansa matkustustiedot liitteen "Lippu- ja maksujärjestelmiä koskevat vaatimukset" mukaisesti.

Tilaajalla on rajoittamaton ja pysyvä matkustustietojen hyödyntämis-, käyttö- ja luovutusoikeus.

12. Valvonta ja asiakaspalautteet

Tilaajalla on oikeus valvoa reittien ja aikataulujen toteutumista sekä kalustoa, lippu- ja maksujärjestelmää ja laatua koskevien määräysten noudattamista.

Tilaajalla on oikeus tarkastaa sopimusliikenteestä saatavia tuloja koskevia ja autojen käyttöön liittyviä asiakir- joja ja saada nähdäkseen niistä tietokannoissa olevia tietoja sekä ottaa niistä jäljennöksiä ja otteita. Tilaajalla on myös oikeus tutustua liikenteenharjoittajan autoihin, tiloihin, ajoneuvojen rahastuslaitteisiin sekä varikkojärjestelmiin. Tilaajalla on oikeus auditoida ja tarkastaa liikenteenharjoittajan ajoneuvojen rahastuslaitteet ja varikko-järjestelmät liitteen "Lippu- ja maksujärjestelmiä koskevat vaatimukset" mukaisesti.

Liikenteenharjoittaja vastaa asiakaspalautteiden vastaanottamisesta ja niihin vastaamisesta. Tilaajalla on kuitenkin oikeus tehdä kohdan 11 mukaisesti asiakastyytyväisyyttä koskevia tutkimuksia. Liikenteenharjoittajan tulee vastata asiakaspalautteisiin viipymättä.

Liikenteenharjoittaja on velvollinen toimittamaan tilaajalle tilaajavastuulain (1233/2006) 5 §:n mukaiset selvitykset 12 kuukauden välein tilaajan niin vaatiessa. Selvitykset eivät saa olla kolmea kuukautta vanhempia.

Lisäksi liikenteenharjoittaja on velvollinen toimittamaan muut tiedot, joita lainsäädännön perusteella pyydetään.

13. Vakuudet

Liikenteenharjoittajan tulee asettaa sopimusvelvoitteidensa täyttämisen vakuudeksi tilaajan hyväksymä erillinen sopimuskohtainen vakuus, joka on 5 % tilaajan koko sopimuskaudelta maksamasta arvonlisäverollisesta korvauksesta. Vakuus asetetaan vain, jos vakuuden arvo edellä lasketusti on 5 000 euroa tai enemmän. Mikäli edellä mainitulla tavalla ei tule ollenkaan asettaa vakuutta, tilaaja pidättää kuitenkin itsellään oikeuden vaatia vakuuden asettamista ennen sopimuksen allekirjoittamista.

Tilaajalla on oikeus vaatia vakuutta myös silloin, jos liikenteenharjoittajan ja tilaajan välisten, samalla kilpailuttamiskierroksella laadittujen sopimusten yhteenlaskettu korvaus koko sopimuskaudelta ylittää 100 000 euroa. Vakuus asetetaan tällöin koskemaan kaikkia yhden kilpailuttamiskierroksen sopimuksia.

Vakuuden tarkoituksena on korvata tilaajalle mahdollisesti aiheutuva vahinko, jos liikennettä ei aloiteta tai hoideta sopimuksen ja tarjouspyyntöasiakirjojen mukaisesti. Vakuus on annettava viimeistään 30 päivää ennen liikenteen aloittamista. Vakuudeksi hyväksytään tilaajan nimiin rahalaitokseen tehty rahatalletus, raha- tai vakuutuslaitoksen antama omavelkainen takaus, panttaussitoumus tai muu tilaajan hyväksymä vakuus. Liikennöintikorvausta ei makseta ennen kuin vaadittu vakuus on annettu. Vakuus palautetaan liikenteenharjoittajalle kolmen kuukauden kuluessa sopimuksen päättymisajankohdasta.

14. Tarjousyhteenliittymä

Liikenteenharjoittajat voivat voimassa olevan kilpailulainsäädännön puitteissa muodostaa tarjousyhteenliittymiä, jotka jättävät yhteisiä tarjouksia kilpailtavana olevasta liikenteestä.

Tarjousyhteenliittymä voidaan muodostaa esimerkiksi silloin, kun yksittäisen liikenteenharjoittajan resurssit, kuten linja-autojen määrä, eivät riitä käyttöoikeuden kohteena olevan liikenteen hoitamiseen (Kilpailulaki 948/2011).

Tarjousyhteenliittymään kuuluvat liikennöitsijät vastaavat yhteisvastuullisesti sopimuksen mukaisista velvoitteista. Tarjousyhteenliittymää kohdellaan itsenäisenä oikeushenkilönä.

Tarjousyhteenliittymä nimeää liikenteestä vastaavan henkilön.

15. Alihankinta

Vastuu liikenteen hoidosta kuuluu aina liikennöintisopimuksen tehneelle liikenteenharjoittajalle. Alihankkijat ja muutokset alihankkijoissa tulee tilaajan hyväksyä ennen muutosta tai alihankinnan aloitusta.

Alihankkijan kelpoisuus ratkaistaan samoilla perusteilla kuin varsinaisen liikenteenharjoittajan kelpoisuus.

Alihankinnan osuus sopimuksen mukaisen liikenteen hoitamisesta on oltava alle puolet vuotuisista julkisen liikenteen palveluista linjakilometreillä mitattuna.

Kaikki sopimuksen velvoitteet, mukaan lukien näiden yleisten ehtojen mukaiset määräykset koskevat soveltuvin osin myös alihankkijan liikennöintiä, vaikka alihankkijan ja tilaajan välillä ei olekaan sopimussuhdetta. Tilanteessa, jossa alihankkija menettää kelpoisuutensa henkilöliikenteen harjoittamiseen, liikenteenharjoittaja on velvollinen välittömästi vaihtamaan alihankkijan tai huolehtimaan liikenteestä itse.

16. Liikenteenharjoittajan ja tilaajan vastuut sekä vastuun rajoittaminen

Liikenteenharjoittaja vastaa tilaajalle sopimuksessa ja siihen liittyvissä asiakirjoissa asetettujen velvollisuuksiensa täyttämisestä ja annettavien tietojen oikeellisuudesta. Liikenteenharjoittaja vastaa työnantajana liikennettä palvelevan henkilökuntansa töistä ja toimenpiteistä niin tilaajalle kuin myös ulkopuolisille. Liikenteenharjoittaja vastaa myös ulkopuolisille aiheuttamistaan vahingoista.

Tarjousyhteenliittymän osakkaat ovat yhteisvastuussa tilaajalle sopimuksessa ja siihen liittyvissä asiakirjoissa asetettujen velvollisuuksien täyttämisestä. Yhteenliittymän osakkaat vastaavat yhteisesti myös tilaajalle aiheutuneista vahingoista.

Liikenteenharjoittaja ei kuitenkaan vastaa niistä vahingoista, jotka aiheutuvat tilaajalle siitä, ettei liikennettä voida hoitaa sodan, liikekannallepanon, poikkeuksellisten luonnonvoimien tai vaikutuksiltaan niihin verrattavan liikenteenharjoittajasta riippumattoman ylivoimaisen esteen johdosta taikka, jos liikennöinti estyy liikenteenharjoittajaa koskevan lakon, työsulun tai muun niihin verrattavan työtaistelutoimenpiteen johdosta.

Tilaaja ja muut maksavat osapuolet vastaavat sopimuksenmukaisten velvollisuuksiensa täyttämisestä. ELY- keskus ja muut maksavat osapuolet ovat velvollisia korvaamaan liikenteenharjoittajalle vahingot, jotka aiheutuvat siitä, että ne ovat rikkoneet sopimusta. Muut maksavat osapuolet ovat velvollisia maksamaan liikenteenharjoittajalle kultakin sopimuksen ja siihen liittyvien asiakirjojen mukaisesti liikennöidyltä kuukaudelta sopimuksen mukaisen korvauksen.

Liitteessä ”Lippu- ja maksujärjestelmiä koskevat vaatimukset” on kuvattu tarkemmin lippu- ja maksujärjestelmään liittyvät vastuut.

17. Sopimuksen purkaminen ja irtisanominen

Jos liikenteenharjoittaja oleellisesti rikkoo keskeisiä sopimuksen ehtoja, kuten laiminlyö toistuvasti liikennöintivelvoitteen, käyttää sopimuksen vastaista ajokalustoa tai laiminlyö lippu- ja maksujärjestelmää koskevat velvoitteensa, on tilaajalla oikeus purkaa sopimus, ellei liikenteenharjoittaja ole oikaissut menettelyään sopimuksen mukaiseksi asetetun kohtuullisen, vähintään kahden (2) viikon määräajan kuluessa, saatuaan tilaajalta tätä tarkoittavan kirjallisen huomautuksen, joka sisältää esitetyn rikkomuksen yksilöinnin.

Tilaajalla on oikeus purkaa sopimus, jos liikenteenharjoittaja joutuu sellaiseen taloudelliseen tilaan, ettei se pysty asianmukaisesti täyttämään sopimuksen mukaisia velvoitteita, ellei liikenteenharjoittaja tai sen oikeudenomistaja tilaajan esittämän vaatimuksen jälkeen kohtuullisessa ajassa saata toimintaansa sopimuksen mukaiseksi ja aseta sopimukseen perustuvien velvoitteittensa täyttämisestä tilaajan hyväksymää lisävakuutta.

Tilaajalla on oikeus välittömästi purkaa sopimus, jos:

1) liikenteenharjoittaja ei ole 30 päivän kuluessa tilaajan allekirjoituksesta antanut edellä kohdassa 13 tarkoitettua tilaajan hyväksymää vakuutta,

2) liikenteestä vastaava henkilö on menettänyt kokonaan tai joltain osin hänelle asiaa koskevissa säädöksissä asetetut edellytykset, eikä hänen tilalleen ole asetettu ao. edellytykset täyttävää henkilöä,

3) liikenteenharjoittaja on tuomittu lainvoimaisella päätöksellä liikenteen harjoittamiseen liittyvästä lainvastaisesta teosta, jota ei ole pidettävä vähäisenä,

4) liikenteenharjoittaja on syyllistynyt ammattitoiminnassaan vakavaan virheeseen, jonka tilaaja voi näyttää toteen,

5) liikenteenharjoittajalle myönnetty joukkoliikennelupa tai taksilupa päättyy kesken sopimuskauden ja lupaa ei uusita taikka lupaan ei myönnetä liikennöitsijän liikenteen hoidon edellyttämää automäärän lisäystä tai

6) liikenteenharjoittaja on laiminlyönyt verojen ja lakisääteisten sosiaali- ja vakuutusmaksujen suorittamisen siten, ettei laiminlyöntiä ole pidettävä merkitykseltään vähäisenä.

Sopimuksen purkautuessa on sopimusta rikkonut sopijapuoli velvollinen korvaamaan vastapuolelleen näin aiheuttamansa välittömän vahingon. Jos sopimus on purkautunut liikenteenharjoittajasta johtuvasta syystä, voidaan liikennöinnistä maksettavaa korvausta käyttää vahingonkorvaussaatavan kuittaamiseen.

Liikenteenharjoittajalla on oikeus välittömästi purkaa sopimus, jos kunnat laiminlyövät maksuvelvollisuutensa tai muutoin olennaisesti rikkovat sopimusta eikä laiminlyöntiä korjata viivytyksettä saatuaan siitä liikenteenharjoittajalta kirjallisen huomautuksen.

Jos liikenteenharjoittaja ei hyväksy edellä kohdassa 8 tarkoitettua määrärahojen supistumiseen perustuvaa liikenteen muutosta, liikenteenharjoittajalla on oikeus välittömästi purkaa sopimus. Mikäli sopimus purkautuu tällä perusteella, ei kummallakaan sopijapuolella ole oikeutta vahingonkorvaukseen.

Ellei kohdassa 8 tarkoitetuissa neuvotteluissa päästä yksimielisyyteen sopimussuhteen jatkamisen edellytyksistä kahdessa viikossa, kummallakin sopijapuolella on oikeus kirjallisesti ilmoittaa neuvotteluiden päättämisestä ja purkaa sopimus. Sopijapuolen tulee ryhtyä toimenpiteisiin sopimuksen purkamiseksi viimeistään kolmen (3) kuukauden kuluessa neuvottelujen päättämisestä. Muussa tapauksessa purkamiseen oikeutetun sopijapuolen katsotaan menettäneen oikeutensa sopimuksen purkamiseen tällä perusteella. Sopimus purkautuu kuukauden kuluttua siitä, kun tätä koskeva kirjallinen purkuilmoitus on annettu tiedoksi toiselle sopijapuolelle. Lisäksi sopijapuolilla on oikeus purkaa sopimus kohdan 9 perusteella.

Xxxxxxx purkuperuste rajoittuu vain tiettyyn sopimuksen tarkoittamaan kohteeseen, sopimus voidaan purkaa vain tämän kohteen osalta.

Jos sopimus purkautuu sellaisen olosuhdemuutoksen johdosta, jonka ei voida katsoa johtuvan sopijapuolista, kummallakaan sopijapuolella ei ole oikeutta vahingonkorvaukseen.

Sopijapuolilla ei kuitenkaan ole oikeutta sopimuksen purkamiseen, jos sopimuksen noudattamatta jättäminen johtuu sodasta, liikekannallepanosta, poikkeuksellisista luonnonvoimista tai muusta vaikutuksiltaan niihin verrattavasta sopijapuolesta riippumattomasta ylivoimaisesta esteestä.

Sopimuksen pätevyyttä, tulkintaa ja soveltamista koskevat erimielisyydet pyritään ensisijaisesti ratkaisemaan sopijapuolten välisin neuvotteluin. Mikäli tämä ei johda sopijapuolia tyydyttävään lopputulokseen, ratkaistaan erimielisyydet tilaajan toimipaikan käräjäoikeudessa.