MAAHANMUUTTOVIRASTON TULOSSOPIMUS VUODELLE 2020 SEKÄ- TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA KAUDELLE 2021 - 2024
Viraston toiminta- ja taloussuunnitelma
MIG-1921090
02.01.01
20.12.2019 MIGDno-2019-1383
MAAHANMUUTTOVIRASTON TULOSSOPIMUS VUODELLE 2020 SEKÄ- TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA KAUDELLE 2021 - 2024
1. Maahanmuuttoviraston tehtävät ja toimintaympäristön tilanne
Maahanmuuttovirasto käsittelee ja ratkaisee maahantuloon, maassa oleskeluun, pakolaisuuteen sekä Suomen kansalaisuuteen liittyviä asioita hyödyntäen ja ke- hittäen ulkomaalaisasioiden sähköistä asiankäsittelyjärjestelmää (UMA) viran- omaisten ajantasaisena asianhallinta- ja tietopalvelurekisterinä. Virasto tuottaa ajankohtaista tietoa maahanmuutto- ja kansalaisuusasioista. Virasto vastaa tur- vapaikanhakijoiden ja tilapäistä suojelua saavien vastaanoton, ulkomaalaisten säilöönottoyksiköiden ja ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmän käytännön toi- minnasta, ohjauksesta, suunnittelusta ja valvonnasta.
Maahanmuuttoviraston tavoitteena on digitalisaation avulla tehostaa hakemus- käsittelyä, jotta se pystyy vastaamaan vähenevillä resursseilla lisääntyvään maa- hanmuuttoon. Maahanmuuttovirastossa on käynnistetty vuoden 2020 jatkuva Migri2021 -muutosprojekti, jonka tavoitteena on oleskelulupa- ja kansalaisuus- asioiden käsittelyaikojen ja hakemusjonojen lyhentäminen. Projektissa otetaan strategian mukaisesti automaatio käyttöön lainsäädännön sallimissa rajoissa ja turvataan sen edellytykset prosessien, organisaatiorakenteen, johtamisen sekä vireillepanon ja asiakaspalvelun näkökulmasta.
Hallitusohjelman tavoitteena on kohentaa Suomen työllisyysastetta ja lisätä työ- peräistä maahanmuuttoa. Maahanmuuttoviraston päätöksentekokyky erityisasi- antuntijoiden työlupien kohdalla on keskeisessä asemassa houkuteltaessa kan- sainvälisiä asiantuntijoita Suomeen. Hallitusohjelman tavoitteena on työlupaha- kemusten käsittely kuukaudessa. Tavoitteeseen pääseminen vaatii Maahan- muuttovirastolta prosessien uudistamista ja laajaa digitalisaation käyttöön otta- mista asiankäsittelyssä sekä myös henkilöstöresurssien kohdentamista. Digitali- saatiosta huolimatta päätösharkintaan tarvitaan myös tulevaisuudessa ihmistyö- voimaa. Lisäksi tavoitteen saavuttaminen edellyttää lainsäädännön uudistamista prosessien sujuvoittamiseksi.
Maahanmuuttovirastoon jätettyjen oleskelulupahakemusten määrä on kasvanut vuodentakaisesta noin 4 prosenttia, kun samaan aikaan päätöksiä on tehty noin 7 prosenttia aiempaa enemmän. Hakemusmäärien odotetaan kasvavan suunnit- telukaudella entisestään kansainvälisen liikkuvuuden lisääntyessä. Kasvuun vai- kuttaa erityisesti parhaiden huippuosaajien osalta oleskelulupaprosessin suju- vuus. Maahanmuuttovirasto on puuttunut vuoden 2019 aikana työlupaproses- sissa havaittuihin pullonkaulakohtiin ja jatkaa vuoden 2020 aikana ja suunnittelu- kaudella prosessin sujuvoittamista.
Maahanmuuttovirasto varautuu noin 4 000 vuosittaiseen uuteen turvapaikkaha- kemukseen. Tämän lisäksi uusintahakemuksia jätetään vuosittain noin 2 200 ja Maahanmuuttoviraston käsiteltäväksi palautuu valitusasteesta vuosittain noin
1 200 asiaa. Turvapaikkahakemusten käsittely vaatii ihmistyövoimaa eikä turva-
PL 10 00086 Maahanmuuttovirasto | PB 10 00086 Migrationsverket | PO Box 10 FI-00086 Maahanmuuttovirasto |
puh. 0295 430 431 | tfn 0000 000 000 | tel. x000 000 000 000 |
faksi 0000 000 000 | fax 0000 000 000 | fax x000 000 000 000 |
paikkaharkintaa voi automatisoida. Niin ikään oikeusturvan toteutumisesta turva- paikka-asioissa ei voida tinkiä, mikä tarkoittaa, että mahdollisuudet kompensoida henkilöstöresurssien leikkauksia ovat muita yksiköitä heikommat.
Kansalaisuushakemusten määrä on pysynyt vakaana. Maahanmuuttovirastolla on tekniset valmiudet ottaa automaattinen päätöksenteko käyttöön ensimmäi- senä päätöstyyppinä kansalaisuusasioissa alkuvuodesta 2020. Laki ei kuiten- kaan tällä hetkellä salli automaattista päätöksentekoa, minkä vuoksi automati- saatiota voidaan hyödyntää ainoastaan asiankäsittelyssä automaattisen päätök- senteon sijaan. Automatisaation odotetaan kuitenkin tehostavan huomattavasti päätöksentekoa kansalaisuus asioissa suunnittelukauden aikana.
Turvapaikanhakijoiden määrä vastaanottokeskuksissa on supistunut hitaasti. Vuoden 2020 alussa vastaanoton piirissä arvioidaan olevan noin 8 500 asia- kasta. Vuoden 2019 aikana asiakkaiden määrä on vähentynyt noin 2 200 asiak- kaalla. Vastaanoton piirissä olevien määrän arvioidaan suunnittelukaudella ale- nevan hitaasti riippuen turvapaikkapäätöksenteon resursseista, valitusprosessin nopeudesta sekä Suomeen saapuvien uusien turvapaikanhakijoiden määrästä.
Kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden paluuta tukevaa Vapaaehtoisen pa- luun järjestelmän suosio on hiipunut vuodesta 2016 lähtien. Vuonna 2016 järjes- telmän kautta palasi yli 2 100 henkeä, vuonna 2018 enää noin 650 ja vuonna 2019 luku jäänee noin 400 palaajaan. Vapaaehtoisen paluun käyttöä pyritään tu- kemaan hankkeilla koko suunnittelukauden ajan.
Joutsenon vastaanottokeskuksen hallinnoiman ihmiskaupan uhrien auttamisjär- jestelmän asiakasmäärä on noussut jatkuvasti vuodesta 2015 lähtien ja autta- misjärjestelmän auttamisen piirissä on tällä hetkellä 674 henkilöä kun heitä vuonna 2015 oli 89 henkilöä. Auttamisjärjestelmän asiakasmäärän kasvun enna- koidaan hieman tasaantuvan vuosien 2020-2021 aikana, mutta asiakasmäärän ennakoidaan kuitenkin saavuttavan 700 asiakkaan määrän vuoden 2020 kesä- kuuhun mennessä.
Ulkomaalaisten säilöönottoyksiköiden - Helsinki (40) ja Joutseno (69) - kokonais- kapasiteetti on ollut 109 petipaikkaa, mikä on yksiköiden käyttöasteet huomioi- den ollut riittävä kapasitteetti.
2. Toiminta-ajatus vuodelle 2020
Maahanmuuttovirasto on maahanmuutto-, turvapaikka-, pakolaisuus- ja kansalai- suusasioissa päätöksenteko-organisaatio ja ylläpitää vastaanottojärjestelmää, säilöönottoyksiköitä ja ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmää. Virasto toteut- taa Suomen maahanmuuttopolitiikkaa ja edistää hallittua maahanmuuttoa, hyvää hallintoa sekä ihmis- ja perusoikeuksia.
Viraston toiminta-ajatus vuodelle 2020 kiteytyy digitalisaation mahdollistamien uusien työtapojen käyttöönottoon. Maahanmuuttovirasto pyrkii vastaamaan vä- henevien resurssien ja lisääntyvien asiamäärien aiheuttaman yhtälön haasteisiin automaation keinoin. Automaattinen päätöksenteko on joissakin asiaryhmissä jo pilottivaiheessa ja (osa)automaattinen päätöksenteko olisi käyttöönotettavissa, kun lainsäädäntö sen mahdollistaa. Maahanmuuttovirasto on asettanut vuodeksi 2020 muutostyöryhmän, jonka tehtävänä on uudistaa asiankäsittelyn rakenteita, jotta automatisaatiota voidaan hyödyntää suurimmalla mahdollisella tavalla.
Hakemusten käsittely on ruuhkautunut useissa asiatyypeissä. Erityisen haasteen ruuhkanpurulle ja käsittelyaikojen lyhentämiselle asettaa yli 10 %:n henkilöstövä- hennys. Henkilöstövähennystä ei voida täysimääräisesti paikata automatisaa- tiolla kahdesta syystä: UMA-kehitykseen ei ole myönnetty vuodelle 2020 riittävää rahoitusta eikä täysin automaattinen päätöksenteko ole vielä lainsäädännöllisesti mahdollista.
Maahanmuuttoviraston keskeinen toiminta-ajatus on jatkaa aktiivista UMA-järjes- telmän kehitystä vuoden 2020 aikana. Automatisaatiokehityksellä luodaan auto- matisaatiovalmius, jotta automaattinen päätöksenteko on käyttöönotettavissa, kun se on lainsäädännön puolesta mahdollista. Jo ennen täysautomaattista pää- töksentekoa automatisaatiokehitys tehostaa päätöksentekoa osa-automaatiotar- kistusten myötä. Automaatiotarkistuksia laajennetaan uusiin prosesseihin muun muassa luomalla UMA-järjestelmään uusia tiedonvaihtoliittymiä eri järjestelmien välille. Lisäksi lainsäädäntömuutokset, kuten useiden EU-asetusten toimeen- pano, asettavat UMA-järjestelmälle uusia vaatimuksia.
Turvapaikkapäätöksenteossa vuoden 2020 toiminta-ajatuksen muodostaa yh- täältä korkea laatu ja palautuskiellon ehdoton toteutuminen sekä toisaalta 6 kuu- kauden käsittelyaikavaatimuksessa pysyminen ja muiden hakemusten käsittely- aikojen lyhentäminen (esim. valitusinstanssista palautuneet hakemukset). Turva- paikkapäätöksenteko vaatii ihmistyövoimaa eikä sitä voida merkittävästi tehostaa automatisaatiolla.
Oleskelulupahakemusten käsittelyssä keskeinen toiminta-ajatus vuodelle 2020 on käsittelyaikojen lyhentäminen kohti hallitusohjelmassa asetettua kuukauden käsittelyaikatavoitetta työlupien osalta. Käsittelyaikoja pyritään lyhentämään te- hostamalla käsittelyä osa-automaattisella asiankäsittelyllä osassa asiaryhmiä.
Kansalaisuusyksikön tuottavuutta tullaan nostamaan vuoden 2020 aikana kansa- laisuuden myöntämisen edellytysten osa-automaattisilla tarkastuksilla, jotka ovat tällä hetkellä pilottivaiheessa ja otetaan käyttöön tammikuussa 2020.
Vastaanoton kapasiteettia sopeutetaan vastaanoton piirissä olevien lukumäärän mukaan ja käyttöaste ylläpidetään 90 %:n tasolla. Ensimmäisen vaiheen vas- taanottokeskuksissa (Transit-VOK) pidetään valmiussyistä normaalitilanteessa pienempää käyttöastetta. Vastaanoton kustannuksia pyritään karsimaan lakkaut- tamalla kalleimpia yksiköitä kuitenkin alueellinen tarkoituksenmukaisuus huomi- oiden. Vastaanottojärjestelmän kapasiteettia varaudutaan nostamaan tarpeen mukaan lisäämällä paikkoja toiminnassa olevissa keskuksissa ja/tai perustamalla uusia keskuksia. Valmiussyistä ylläpidetään myös suunnitelmia järjestelykeskuk- sista, väliaikaismajoitusyksiköistä ja hätämajoituspaikoista.
Ulkomaalaisten säilöönottokapasiteetti pidetään nykyisellä 109 petipaikan tasolla ja pääkaupunkiseudun korvaavan säilöönottoyksikön suunnittelua viedään eteenpäin.
Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmä on ruuhkautunut asiakasmäärän kasva- essa. Auttamisjärjestelmä hyödyntää mahdollisimman paljon toiminnassaan vastaanottojärjestelmän tuottamia palveluita sekä muita yhteistyökumppanei- taan, jotta uhrien saamat palvelut voidaan tuottaa tehokkaasti ja laadukkaasti vastaanottolain tarkoittamalla tavalla.
Kielteisen päätöksen saaneiden vapaaehtoisesta paluusta pyritään tekemään entistä houkuttelevampi vaihtoehto ja sitä kehitetään muun muassa tiedonjakoa, etsivää työtä ja viranomaisyhteistyötä kehittävien hankkeiden kautta.
Viraston tukipalveluiden palvelukyky ylläpidetään tulosyksiköiden edellyttämällä tasolla. Virastossa vakiinnutetaan HANDI-järjestelmän käyttö, mikä yhtenäistää hankinta- ja tilausmenettelyjä ja automatisoi hankintojen laskutusta. Tavoitteena on, että viraston laskuista käsitellään 35 % automaattisesti vuoden 2020 lo- pussa.
Maahanmuuttovirasto viestii SM:n konsernitason viestintästrategian mukaisesti.
3. Tehtävien onnistumisen edellytykset
Maahanmuuttoviraston tärkein voimavara sekä toiminnan tuloksellisuuden edel- lytys on hyvinvoiva ja riittävä henkilöstö. Maahanmuuttovirasto huolehtii sisämi- nisteriön konsernistrategian mukaisesti henkilöstönsä hyvinvoinnista ja jaksami- sesta. Maahanmuuttovirasto on kouluttanut viisi viraston omaa virkamiestä työn- ohjaajiksi, jotka alkavat vuonna 2020 antamaan työnohjausta virkatyönsä ohella. Virasto on ottamassa käyttöön myös uudistetun palkkausjärjestelmän suoritusar- vioinnin osalta sekä suunnittelee vuoden 2020 aikana palkitsemisjärjestelmää, joka lisäisi työn kannustavuutta.
Tilanne on kuitenkin haastava, kun resursseja on leikattu tehtävämäärien kasva- essa. Automaattisen päätöksenteon mahdollistavan lainsäädännön viivästymi- nen rajoittaa automatisaation tuottamaa hyötypotentiaalia. Ilman lisäresurssointia tulostavoitteiden saavuttaminen tulee olemaan haastavaa.
Toinen edellytys tavoitteisiin pääsemiselle liittyy UMA-kehitykseen ja kehityksen rahoitukseen. Automatisaatio on keskeinen konkreettinen keino, joilla tulokselli- suutta voidaan kasvattaa. Mikäli UMA-kehitykseen ei kohdenneta rahoitusta, au- tomatisaatiokehitystä ei voida viedä eteenpäin lainsäädännön sallimissa rajoissa eikä varmistaa automaattisen päätöksenteon valmiutta, kun lainsäädäntö sen mahdollistaa.
Laajentuvaan turvapaikanhakijoiden maahantuloon varautumisen kehittäminen edellyttää laki-, asetus- ja ohjemuutoksia, joissa selkiytetään erityisesti vastuut laajamittaiseen maahantuloon varautumisessa ja hallinnassa sekä niihin liittyvien kapasiteettien kasvattamisessa.
3.1. Muutosprojekti Migri 2021
Virastolle on asetettu 28.10.2019 projektiryhmä, jonka tehtävänä on suunnitella ja toimeenpanna viraston muutosprojekti. Muutokset edistävät Migrin strategi- sia tavoitteita toiminnan tehostamisesta ja asiakaslähtöisyydestä sekä hyvään ja haluttuun työpaikkaan liittyen.
Virasto vie vuoden 2020 aikana eteenpäin merkittäviä uudistuksia, joiden ta- voite on tuoda automatisaatio isommassa mittakaavassa käytäntöön ja kehittää asiakaspalvelua. Käsittelyprosessien uudistamisen tavoitteena on lyhentää oleskelulupien ja kansalaisuushakemusten käsittelyaikoja ja purkaa käsittelyjo- noja sekä lisätä tuottavuutta samalla varmistaen päätösten oikeusvarmuus ja korkea laatu. Eri oleskelulupien käsittelyprosessien uudistamisella tuetaan au- tomatisaation mittavaa lisäämistä projektin aikana. Ohjausryhmä asettaa konk- reettiset tavoitteet automaattisen päätöksenteon tasolle automatisoidun pää- töksenteon mahdollistavan lainsäädännön voimaantuloaikataulun selvittyä.
Tavoitetta tukeva organisaatiouudistus, jossa maahanmuutto- ja kansalaisuus- yksikkö yhdistetään, tulee voimaan 1.3.2020. Uudistuksen tavoitteena on yh- distää mahdollisimman kattavasti hakemusmaksuilla rahoitettava päätöksen- teko virastossa uudeksi joustavasti toimivaksi kokonaisuudeksi.
Toisena tavoitteena on asiakaspalvelun kehittäminen, millä vähennetään asi- ointitarvetta, sujuvoitetaan vireillepanoa ja lisätään aktiivisesti itsepalvelua.
Näillä toimilla tuetaan automatisaation käyttöönottoa. Asiakaspalvelun raken- netta, kanavavalikoimaa ja prosesseja tarkastellaan suhteessa näihin tavoittei- siin.
Lisäksi viraston esikunnan rakennetta ja tehtäväkuvia tullaan tarkastelemaan vuoden 2020 aikana. Esikunnan nimi muuttuu Mahdollistajapalveluiksi vuoden 2020 alusta.
Suunnitelmat nojaavat Migrin strategian 2021 toteuttamiseen: asiakaslähtöi- syys, valmius, toiminnan tehostaminen ja se, että Xxxxx on hyvä työpaikka, ovat toiminnan kulmakiviä.
Projektiryhmän tuottaa mittarit toiminnan tehostumisen seuraamiselle viikoittai- silla tunnusluvuilla automatisoidusta päätöksenteosta sekä kuukausittaisilla tunnusluvuilla hakemusjonojen käsittelyaikaennusteista ja prosessien koko- naisautomatisaatioasteesta.
Projektiryhmä kuulee henkilöstöä, asiakkaita sekä prosesseihin liittyviä sidos- ryhmiä eri näkökulmien huomioimiseksi kehittämistyössä. Työhön voidaan si- sällyttää tarvittava määrä kansainvälistä vertailua vastaavien viranomaisten käytännöistä sekä kotimaisista soveltuvin osin vastaavaa työtä tekevien viran- omaisten käytännöistä.
Projektiryhmän työltä edellytetään mittaamiseen ja seurantaan perustuvaa tie- topohjaista kehittämistä. Tätä varten kehitetään tiedolla johtamista sekä tiedon- hallintaa päätöksentekoprosesseista. Tehtävänä on tunnistaa pullonkauloja prosesseissa, kehittää vaihtoehtoisia toimintatapoja ja valmistella lainsäädän- nön ja hyvän hallinnon periaatteiden mukaisia muutosehdotuksia huomioiden käynnissä oleva automatisaatio.
4. Sisäinen valvonta ja sisäinen tarkastussuunnitelma
Maahanmuuttoviraston johto vastaa viraston sisäisen valvonnan järjestämi- sestä sekä riskienhallinnasta. Johto ja tulosyksiköiden esimiehet vastaavat or- ganisaation toimintaan ja prosesseihin sisältyvistä sisäisen valvonnan ja ris- kienhallinnan toimenpiteistä määritellyn prosessin mukaisesti päivittäin. Jokai- nen Maahanmuuttoviraston työntekijä vastaa oman työtehtävänsä osalta siitä, että työ tehdään annettuja määräyksiä ja ohjeita noudattaen.
Esikuntaorganisaatio ohjaa, koordinoi ja valvoo viraston sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan toimintaprosessien luomista, ylläpitoa ja kehitystä. Tavoitteena on, että sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan menettelyt on upotettu osaksi viraston tavanomaisia suunnittelu-, johtamis- ja toimintaprosesseja.
Maahanmuuttoviraston sisäinen valvonta ja riskienhallinta perustuvat sisämi- nisteriön sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan määräykseen (5.6.2013) sekä sisäministeriön hallinnonalan riskienhallintapolitiikkaan (1.1.2019). Sisäistä val- vontaa ohjeistetaan lisäksi viraston sisäisen valvonnan ohjesäännössä (24.3.2009), taloussäännössä (15.8.2018) sekä työjärjestyksessä (5.7.2018), ja sisäistä tarkastusta sisäisen tarkastuksen ohjesäännössä (8.5.2018).
Strategisia riskejä käsitellään viraston johtoryhmässä, taloudellisia riskejä ta- lousverkostossa ja vahinkoriskejä hallintoyksikön johtoryhmässä. Yksiköissä käydään läpi lain soveltamisohjeita, tietosuojakäytäntöjä sekä toiminta- ja me- nettelytapoja koskien hätäpoistumisteitä ja uhkaavia tilanteita. Kokousmenette- lyissä käydään läpi myös työjärjestykseen, toimenkuviin, esittely- ja päätösme- nettelyihin sekä salassa pidettävän aineiston käsittelyyn liittyviä toimintatapoja.
Riskienhallinnan tuloksista raportoidaan riskienhallintajärjestelmän (Granite) avulla vuosittain. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tilaa kartoitetaan it- searviona Maahanmuuttoviraston yksiköissä vuoden välein yksikön johtajan johdolla. Viraston johtoryhmä arvioi sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tilaa kerran vuodessa. Arvion pohjalta laaditaan vuosittain sisäisen valvonnan arvi- ointi- ja vahvistuslausuma. Vuosittain laaditaan lisäksi laillisuusvalvontakerto- mus.
Maahanmuuttovirastossa on laadittu sisäisen tarkastuksen suunnitelma, jolla vahvistetaan sisäisen valvonnan menettelyiden asianmukaisuus ja riittävyys. Virastoon rekrytoidaan vuoden 2020 alussa uusi sisäinen tarkastaja, joka jat- kaa tarkastuksia laaditun suunnitelman mukaisesti.
Vuonna 2018 virastossa päivitettiin taloussääntö, kehitettiin laskentatoimen jär- jestämistä sekä tehtiin työturvallisuus- ja terveysriskeihin liittyen useita työpaik- kaselvityksiä, kartoituksia, tutkimuksia sekä korjaavia toimenpiteitä. Vuoden 2019 kehittämiskohteena on ollut henkilöstön osaamisen varmistaminen, mihin on pyritty henkilöstökoulutukseen panostamalla.
Maahanmuuttoviraston sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tila on tarkastettu viraston sisäisen tarkastajan toimesta huhtikuussa 2019. Tarkastuksen keskei- simpinä suosituksina oli sisäisen valvonnan ohjesäännön päivittäminen, aiem- paa selkeämpi sisäisen valvonnan ohjeistus yksiköissä sekä riskienhallintajär- jestelmän parempi hyödyntäminen.
Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan ohjeiden ja toimintatapojen kehittämistä virastossa jatketaan. Sisäisen valvonnan ohjesääntö, joka määrittelee sisäisen valvonnan vastuut, roolit ja toteuttamistavat, päivitetään, ja hallinnonalalla käy- tössä oleva riskienhallintajärjestelmä otetaan systemaattisemmin käyttöön.
5 Voimavarat
5.1. Henkilöstö
Maahanmuuttovirasto on käynnistämässä laajamittaisen automatisaation koskien kansalaisuus- ja oleskelulupa-asioiden käsittelyä. Lainsäädännöllisesti täysauto- maattinen päätöksenteko ei kuitenkaan ole mahdollista vielä vuoden 2020 aikana, mikä supistaa automatisaation tuottamaa tehokkuutta. Osa-automatisaationkin odotetaan kuitenkin tuovan huomattavaa tehokkuutta ja kustannussäästöjä pää- töksentekoon. Automatisaatiokehitystä viedään Maahanmuuttovirastossa eteen- päin vuoden 2020 aikana sekä automaatiopilotein että muutosjohtamisen ja työta- pojen uudistamisen keinoin. Tavoitteena on, että automatisaation tulokset päätök- senteon tehostumisena alkaisivat näkyä vuoden 2022 tuloksellisuudessa tai vii- meistään, kun lainsäädäntöuudistukset mahdollistavat automatisaation laajamit- taisen hyödyntämisen. Lainsäädännöllisten edellytysten lisäksi automatisaatio edellyttää UMA-kehitystä. Mikäli Maahanmuuttovirastolle ei myönnetä resursseja UMA-kehitykseen, automatisaation hyötypotentiaalia ei voida ottaa käyttöön ko- konaisuudessaan. Muutosvaiheessa eli vuosina 2020-2021 päätöksenteon pitä- minen määrällisesti nykyisellä tasolla edellyttää lisähenkilöstöresursseja.
Maahanmuuttoviraston henkilöstömäärä laskee vuonna 2020 noin 880 henkilötyö- vuoden tasolle. Maahanmuuttoviraston tavoite on, että henkilöstömäärä pysyisi tällä tasolla myös vuonna 2021 ja vakiintuisi suunnittelukauden loppua kohden noin 870 htv:n tasolle. Tämä kuitenkin edellyttää virastolle lisärahoitusta vuodesta 2022 eteenpäin huomioiden, että maahanmuuton määrän ennakoidaan jatkavan kasvuaan. Ilman lisärahoitusta viraston henkilötyövuosimäärä on supistettava noin 660 htv:een vuodesta 2022 eteenpäin. Tulostavoitteiden saavuttaminen nykyisen kehyksen tason mukaisella määrärahalla ja henkilöstömäärällä on erittäin haasta- vaa, koska asiamäärät kasvavat jatkuvasti eikä automatisaatiosta ole lainsäädän- nön viivästyessä saatavissa riittävää tehostumista.
Henkilöstöleikkaukset vaikuttavat myös viraston valmiuteen reagoida hakijamää- rien vaihteluun. Hakijamäärien mahdollisesti kasvaessa joudutaan jälleen sito- maan kokenut henkilöstö uuden lisähenkilöstön koulutukseen ja uusien työnteki- jöiden oppiminen päätöksiä tehokkaasti ja laadukkaasti tuottaviksi vie parhaimmil- laankin aikaa useita kuukausia. Vastauksena haasteeseen Maahanmuuttovirasto kehittää suunnittelukaudella moniosaajuusmalliaan, mikä mahdollistaa ketterän liikkumisen yksiköiden välillä ja parantaa siten viraston valmiutta.
Määrärahojen aleneminen merkitsee vuoden 2020 alussa viraston tukipalveluissa työskentelevien henkilömäärän leikkaamista, mikä osaltaan tulee vaikuttamaan tu- kiyksiköiden palvelutasoon ja kykyyn tukea päätöksentekoyksiköitä.
Turvapaikanhakijat
Turvapaikkapäätöksenteossa tarvitaan edelleen lisäresursseja, jotta vireille tulleet ja tulevat uudet turvapaikkahakemukset pystytään käsittelemään lakisääteisessä kuuden kuukauden enimmäiskäsittelyajassa. Lisäksi Maahanmuuttovirastoa työl- listävät uusintahakemukset ja hallintotuomioistuimien Maahanmuuttoviraston kä- sittelyyn palauttamat hakemukset. Ei ole odotettavissa, että näiden suhteellinen määrä merkittävästi alenisi. Turvapaikkahakemusten käsittely vaatii ihmistyötä, jota ei voida automaatiolla korvata. Käsittelyssä olevat asiat ovat haastavia ja ai- kaa vieviä. Hallitusohjelmassa edellytetään sujuvaa ja perusoikeuksien toteutumi- sen varmistavaa turvapaikkaprosessia, jossa turvapaikkahakemukset käsitellään
ilman aiheettomia viivästyksiä yksilöllisessä ja oikeusturvan takaavassa menette- lyssä. Hakemusten laadukas käsittely edellyttää, että esitetyt turvapaikkaperus- teet voidaan perusteellisesti arvioida. Turvapaikkahakemusten keskimääräinen käsittelyaika v. 2018 oli 234 vrk. Heinäkuun 2018 jälkeen vireillä tulleilla hakemuk- silla on enimmäiskäsittelyaika 180 vrk, joten tämän lakisääteisen tavoitteen saa- vuttaminen edellyttää, ottaen huomioon päätösten haasteellisuus, riittävää pää- töksentekoresurssia suunnittelukauden aikana, jotta enimmäiskäsittelyaikaa kos- kevat ylitysten määrä ei kasva.
Vuonna 2019 turvapaikkayksikön htv-määräksi kertynee noin 270 htv:ta ja yksikkö pystynee ratkaisemaan noin 7 000 hakemusta. Samaan aikaan turvapaikkayk- sikkö on kyennyt lyhentämään ratkaisua odottavien asioiden jonoa: vuoden 2019 alussa ratkaisua odottavia asioita oli noin 5 560 ja joulukuun alussa 2019 noin 4 270 asiaa. Päätösmäärät ovat turvapaikkayksikössä suorassa yhteydessä henki- löresursseihin. Vuonna 2020 turvapaikkayksikön henkilöstömäärän tavoitetaso on 251 henkeä. Henkilöstöresurssin leikkaus tullee näkymään hieman myös päätös- määrissä. Lisäksi viraston tukipalveluissa henkilöstömäärän väheneminen heijas- tuu välillisesti substanssiyksiköiden päätöksentekokykyyn.
Jos turvapaikka-asioissa ei pysytä käsittelyajoissa, näkyvät viiveet suoraan vas- taanottomenojen kasvuna. Lisäksi viivästynyt turvapaikkahakemusten käsittely ai- heuttaa turvapaikanhakijoissa epävarmuutta tulevaisuudestaan, mikä puolestaan lisää vastaanottokeskuksissa ongelma- ja häiriökäyttäytymistä. Niin ikään pitkit- tyvä epävarmuus ei tue hallitusohjelman tavoitetta turvapaikanhakijoiden entistä aikaisemmin käynnistettävästä kotoutumisesta.
Turvapaikanhakijoiden vastaanottopalveluiden piirissä oli joulukuun 2019 alussa noin 8 500 turvapaikanhakijaa. Mikäli päätöksentekokapasiteetti pystytään säilyt- tämään nykyisellä tasolla ja siten lyhentämään päätöksentekoa odottavien hake- musten jonoa, vastaanotonpiirissä olevien määrä laskisi suunnittelukauden lopulla keskimäärin 7 000 henkilöön. Hakijamääristä -ja profiileista riippuen vastaanoton piirissä olevien määrää on vaikea ennustaa ja määrä saattaa myös kääntyä kas- vuun suunnittelukauden aikana.
Vastaanottoyksikkö vastaa vastaanottopalveluiden organisoinnista, ohjauksesta, kapasiteetin optimoinnista ja varautumisesta. Sen osana toimivat myös Joutsenon ja Oulun vastaanottokeskukset sekä Joutsenon ja Helsingin säilöönottoyksiköt. Li- säksi Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmä toimii Joutsenon vastaanottokes- kuksessa. Vastaanoton asiakkaiden vähentymisen ja viraston alenevan määrära- hakehyksen johdosta vastaanottoyksikön henkilöresurssia vähennetään noin 14 prosenttia vuosille 2020 ja 2021. Suunnittelukaudella vastaanottoyksikön toimin- taa joudutaan tarkastelemaan ja kehittämään. Kehyskauden aikana edelleen su- pistuvat resurssit asettavat suuren haasteen.
Hakemusmaksullinen toiminta
Maahanmuuttoviraston rahoituksesta noin 30 % katetaan hakemusten käsittely- maksuilla. Kaikissa hakemustyypeissä ei käsittelymaksuissa kuitenkaan ole mah- dollista päästä omakustannehinnan tasolle, minkä vuoksi myös lupa-asioiden lisä- resurssointi valtion talousarviosta on tarpeen koko suunnittelukaudella. Vuonna 2019 viraston maahanmuuttoyksikön htv-määräksi kertynee noin 320 htv:ta. Vuo- den 2020 henkilöstömäärän tavoitetaso on 277 henkeä. Maahanmuuttoyksikön
edellytetään käsittelevän vireille tulleet hakemukset lakien edellyttämissä enim- mäisajoissa. Lisäksi hallitusohjelmassa on asetettu tavoitteeksi, että työperusteis- ten oleskelulupahakemusten käsittelyaikoja lyhennetään yhteen kuukauteen por- taittain vuoteen 2023 mennessä. Maahanmuuttoyksikkö joutuu vastaamaan suun- nittelukaudella haasteeseen, jossa hakemusmäärät kasvavat ja henkilöresurssia supistetaan samaan aikaan. Haasteeseen pyritään vastaamaan (osa)automati- saatiota ja prosesseja kehittämällä, mutta tilanne on haastava.
Vuoden 2019 lokakuun tilanteessa kaikkien työperusteisten työlupahakemusten kesimääräinen käsittelyaika oli 122 vrk:ta ja mediaani 71 vrk:ta. Tällä hetkellä työ- perusteisten oleskelulupahakemusten kohdalla kokonaiskäsittelyaika on yli 4 kk 33 %:ssa tapauksia. Ruuhkautuminen näkyy myös opiskelijoiden oleskelulupaha- kemuksissa. Ensimmäisten hakemusten kohdalla kolmen kuukauden enimmäis- käsittelyaika ylittyi v. 2018 n. 24 %:ssa tapauksia ja v. 2019 lokakuun loppuun mennessä 56 %:ssa tapauksia. Koulutusviennin kautta opiskelijahakemuksia tu- lee aikaisempaan verrattuna tasaisemmin vuoden aikana. Hakijaprofiili erityisesti koulutusvientihankkeissa on lisännyt tarkemmin tutkittavista maista vireille pantu- jen hakemusten määrää huomattavasti. Niin ikään perhesiteen perusteella jätet- tyjen hakemusten määrä on kasvanut tasaisesti: ensimmäistä lupaa koskevien ha- kemusten määrä on kasvanut vuodesta 2015 noin 9 500 hakemuksesta 11 500 hakemukseen. Perheenyhdistämishakemusten käsittely on aikaa vievää haastat- teluineen, kun perheyhteys on selvitettävä luvan myöntämisen perusteena. Tämä vaatii ihmistyövoimaa, automatisaatio ei auta. Hakemusten käsittely on ruuhkau- tunut ja tästä on seurannut lukuisia kanteluita ja eduskunnan oikeusasiamiehen huomautuksia käsittelyn pitkästä kestosta. Ruuhkaa on saatu vuoden 2019 aikana hieman purettua ja hakemuskäsittelyn sujuvoittaminen jatkuu suunnittelukaudella huomioiden Migri2021-muutosprojektin tavoitteet.
Hallitusohjelman toimenpiteissä työllisyyden tukemiseksi mainitaan työperäiseen maahanmuuttoon panostaminen, mikä edistää muiden prosessiin osallistuvien vi- ranomaisten kykyä hoitaa hakemusasioita. Kuitenkin lupien käsittelemiseen ja rat- kaisemiseen tarvittavia Maahanmuuttoviraston resursseja ei ole riittävästi hakija- määrän kasvuun vastaamiseksi. Tämä tullee entisestään kärjistämään kritiikkiä hakemusten käsittelyä kohtaan, jos hakemusmäärät saadaan aktiivisin toimin nou- semaan mutta mahdollisuudet nykyisenkin määrän käsittelyyn ovat rajalliset.
Viraston kansalaisuusyksikkö ratkaisee vuosittain n. 11 000 kansalaisuusasiaa. Määrärahojen väheneminen merkitsee yksikön henkilöstömäärän vähenemistä noin 60 htv:sta 55 henkilöstömäärän tavoitetasoon. Osa-automatisaatiovalmius on kansalaisuusyksikössä pisimmällä ja automatisaation odotetaan tuovan taloudel- lista tehokkuutta päätöksen tekoon jo vuoden 2020 aikana. Automaattista päätök- sentekoa koskevan lainsäädännön viivästyessä hyödyt ovat kuitenkin aiemmin odotettua suppeampia.
Henkilöstö (htv) | 2018 (toteuma) | 2019 (ar- vio) | 2020 (ta- voite) | 2021 (ta- voite) | 2022 (tavoite) | 2023 (ta- voite) | 2024 (ta- voite |
Yhteensä | 941 | 1043 | 880 | 880 | 870(660*) | 870(660*) | 870(660*) |
*7.10.2019 JTS:n mukainen taso | |||||||
5.2. Talous
Maahanmuuttovirastolla on vuoden 2020 talousarviossa käytettävissä toiminta- menomomentilla 26.40.01 Maahanmuuttoviraston ja valtion vastaanottokeskus- ten toimintamenoihin (srm2v) 55 213 000 euroa, josta 54 913 000 euroa on Maa- hanmuuttoviraston käytettävissä. Lisäksi Maahanmuuttovirastolle tulee vuoden 2020 aikana tuloja arviolta n. 23 miljoonaa euroa. Tällä rahoituksella Maahan- muuttoviraston kattaa vuoden 2020 aikana syntyvät 77 913 000 euron kulut.
Maahanmuuttovirasto on esittänyt kehyksiin 2021-2024 osana julkisen ta- louden suunnitelmaa, että momentin taso tarkennetaan viraston ydintoimin- tojen turvaamiseksi. Vuosille 2021-2022 esitetään 17-18 milj. euron lisäystä ja vuosille 2023-2024 noin 21-22 milj. euron lisäystä, jolla turvattaisiin viras- ton päätöksentekokyky, varmistettaisiin UMA-kehityksen jatkuvuus, perus- tettaisiin Helsingin säilöönottoyksikön korvaava yksikkö sekä huomioitaisiin kohoavat kiinteistökustannukset.
1000 € | TA 2020 | 2021 | 2022 | 2023 | 2024 |
Peruslaskelma, Valtiovarainvalio- kunnan mietintö 17.12.2019 | 55 213 | 52 544 | 39 375 | 39 207 | 39 207 |
I Henkilöstöresurssit | 7 300 | 11 600 | 11 600 | 11 600 | |
II UMA:n ylläpito ja kehitys a) ylläpito b) koko kehyskauden jatkuva kehitys c) vain osalle kehyskautta kohdistuvat hankkeet | a) 2 000 b) 3 300 c) 3 500 | a) 2 000 b) 3 300 c) 200 | a) 2 000 b) 3 300 c) 200 | a) 2 000 b) 3 300 c) 200 | |
III Muut kehittämistarpeet: | |||||
1. Helsingin säilöönottoyksikön korvaava yksikkö | 100 | 300 | 3 110 | 3 110 | |
2. Kiinteistökulut: a) terveelliset toimitilat Ouluun b) muut toimitilahankkeet c) vuokratason nousu | a) 310 b) 372 c) 200 | b) 140 c) 400 | c) 700 | c) 1 500 | |
Kehysesitys | 69 626 | 57 315 | 60 117 | 60 917 |
Momentilla 26.40.21 Pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vastaanotto (srm 2v), on käytettävissä vuoden 2020 talousarviossa 117 433 000 euroa. Ke- hyspäätöksen mukainen momentin laskeva taso on suunnittelukaudella ny- kytilanteessa arviolta riittävä.
1000 € | TA2020 | 2021 | 2022 | 2023 | 2024 |
Peruslaskelma, kehyspäätös 7.10.2019 | 117 433 | 108 107 | 101 446 | 93 452 | 93 452 |
Lisätarve | - | - | - | - | |
Kehysesitys | 108 107 | 101 446 | 93 452 | 93 452 |
Momentilla 26.40.22 Vapaaehtoinen paluu (srm 2v) on käytettävissä vuoden 2020 talousarviossa 4 030 000 euroa. Kehyspäätöksen mukainen momentin laskeva taso on suunnittelukaudella nykytilanteessa arviolta riittävä.
1000 € | TA2020 | 2021 | 2022 | 2023 | 2024 |
Peruslaskelma kehys 7.10.2019 | 4 030 | 3 570 | 3 318 | 3 318 | 3 318 |
Määrärahan vä- hennys/lisäys | - | - | - | - | |
Kehysesitys | 3 570 | 3 318 | 3 318 | 3 318 |
Momentilla 26.40.63 Vastaanottotoiminnan asiakkaille maksettavat tuet (arv) on käytettävissä vuoden 2020 talousarviossa 30 715 000 euroa. Ke- hyspäätöksen mukainen momentin laskeva taso on suunnittelukaudella ny- kytilanteessa arviolta riittävä.
1000 € | 2020 TAE | 2021 | 2022 | 2023 | 2024 |
Peruslaskelma, kehyspää- tös 7.10.2019 | 30 715 | 28 543 | 26 992 | 25 130 | 25 130 |
Määrärahan lisäys / vä- hennys | - | - | - | - | |
Kehysesitys | 28 543 | 26 992 | 25 130 | 25 130 |
Maahanmuuttoviraston sisäinen budjetti 2020
Sisäinen budjetti 2020 | Tuotot | Henkilöstömenot | Muut kulut | Kulut yhteensä |
Johto | 206 943 | 19 500 | 226 443 | |
Johdon tuki | 245 403 | 3 350 | 248 753 | |
Esikunta | 211 399 | 5 800 | 217 199 | |
Kanslia | - 150 000 | 1 719 537 | 1 331 793 | 3 051 330 |
Hallinto | - 130 000 | 2 102 107 | 2 601 119 | 4 703 226 |
Viestintä ja asiakaspalvelu | - 68 000 | 1 217 857 | 247 850 | 1 465 707 |
Oikeus- ja maatieto-yksikkö | - 240 000 | 2 246 401 | 719 100 | 2 965 501 |
Sähköiset palvelut | - 230 000 | 2 069 688 | 8 847 270 | 10 916 958 |
Maahanmuuttoyksikkö | - 16 004 200 | 14 297 483 | 631 500 | 14 928 983 |
Turvapaikkayksikkö | - 2 367 400 | 13 585 096 | 661 680 | 14 246 776 |
Kansalaisuusyksikkö | - 3 550 000 | 2 945 103 | 14 650 | 2 959 753 |
Vastaanottoyksikkö | - 243 200 | 1 758 263 | 215 300 | 1 973 563 |
Oulun vastaanottoyksikkö | 2 249 694 | 1 537 814 | 3 787 508 | |
Joutsenon vastaanottoyksikkö | - 17 200 | 3 614 562 | 2 750 600 | 6 365 162 |
Helsingin säilöönottoyksikkö | 2 059 012 | 712 675 | 2 771 687 | |
Toimitilat | 7 084 450 | 7 084 450 | ||
Yhteensä | - 23 000 000 | 50 528 549 | 27 384 451 | 77 913 000 |
6. Sisäministeriön hallinnonalan konsernistrategia
Sisäministeriön vision mukaan arjen turvallisuus kuuluu kaikille. Poliisit, raja- vartijat, hätäkeskuspäivystäjät, pelastustoimen henkilöstö ja maahanmuutto- hallinnon viranhaltijat varmistavat ympäri vuorokauden vuoden jokaisena päi- vänä, että yhteiskunnan turvallisuus hoidetaan.
Sisäministeriön ja hallinnonalan yhteinen strategia sisältää neljä tavoitetta, jotka tukevat myös uuden hallitusohjelman toteuttamista.
Konsernistrategian tavoitteet ovat:
1. Turvallisuuden tunne on korkea
2. Ihmiset, ympäristö ja omaisuus ovat turvassa
3. Kansallisen turvallisuuden uhat torjutaan
4. Maahanmuutto on hallittua ja yhteiskunnallisesti kes- tävää
Strategiaa toteutetaan hallituskauden 2019-2022 aikana.
Turvallisuuden tunne on korkea |
1. Huolehdimme laadukkaiden sisäisen turvallisuuden palveluiden tuot- tamisesta – viranomaiset ovat näkyvissä ja tavoitettavissa. |
2. Pidämme luottamuksen viranomaisiin korkeana. |
3. Viestimme avoimesti ja oikea-aikaisesti toiminnastamme ja välitämme monipuolista tietoa turvallisuudesta – viestintä tukee turvallisuuden tun- netta. |
Ihmiset, ympäristö ja omaisuus ovat turvassa |
1. Tunnistamme uhkaavat ilmiöt ja kykenemme reagoimaan niihin. |
2. Ehkäisemme ennalta mahdollisimman monta rikosta ja onnettomuutta |
3. Edistämme yksilöiden ja yhteisöjen kykyä toimia onnettomuuksissa ja häiriötilanteissa. |
4. Kykenemme osoittamaan hätätilanteisiin apua. |
5. Torjumme yleistä järjestystä ja turvallisuutta sekä yhteiskuntarauhaa vaarantavaa toimintaa. |
Kansallisen turvallisuuden uhat torjutaan |
1. Tunnistamme kansallista turvallisuutta uhkaavat ilmiöt. |
2. Paljastamme ja estämme uhat oikea-aikaisesti. |
3. Yhteensovitamme siviilivalmiutta. |
4. Huolehdimme valtakunnan rajojen koskemattomuudesta. |
5. Olemme varautuneet häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin. |
Maahanmuutto on hallittua ja yhteiskunnallisesti kestävää |
1. Edistämme Suomen elinvoimaisuutta tukevaa maahanmuuttoa |
2. Varmistamme kansainvälisen suojelun hakemiseen liittyvien menette- lyjen oikeudenmukaisuuden, oikeusturvan toteutumisen ja sujuvuuden |
3. Ehkäisemme ja torjumme laitonta maahantuloa sekä maassaoloa |
4. Viestimme maahanmuutosta kattavasti ja tosiasioihin perustuen |
Maahanmuutto vaikuttaa yhteiskuntaamme monin eri tavoin. Varmistamme osaltamme, että Suomi on kansainvälisten osaajien näkökulmasta vetovoimai- nen maa tehdä työtä. On tärkeää varmistaa myös kansainvälisen suojelun ha- kemiseen liittyvien menettelyjen oikeudenmukaisuus ja sujuvuus.
Laittoman maahantulon torjunnan tavoitteena on se, että kykenemme ennalta estämään ja paljastamaan Suomeen suuntautuvaa laitonta maahantuloa ja sen järjestämistä.
Torjumme myös laitonta maassa oloa, ihmiskauppaa ja muuta rajat ylittävää rikollisuutta. Laittomasti maassa oleskelevilla ihmisillä on erityisen suuri riski syrjäytyä ja joutua rikollisryhmien hyväksikäyttämäksi tai ajautua tekemään ri- koksia.
Hyvinvoiva henkilöstö mahdollistaa strategian toimeenpanon |
1. Varmistamme strategian toimeenpanon edellyttämän riittävän hen- kilöstön |
2. Varmistamme henkilöstölle terveelliset työtilat ja uudenaikaiset työ- välineet |
3. Kehitämme osaamista strategia- ja tulevaisuuslähtöisesti |
4. Johdamme henkilöstöä osallistavasti ja vastuullisesti |
5. Olemme työnantajana ja työhyvinvoinnin ylläpitäjänä edelläkävijä |
6. Teemme yhteistyötä kansallisesti, Euroopan unionissa, lähialueilla sekä osana kansainvälistä yhteisöä |
Hyvinvoiva, ammattitaitoinen ja sitoutunut henkilöstö on strategian tärkein mah- dollistaja. Ilman riittävää henkilöstöä tavoitteiden toteutuminen on uhattuna. Meidän on huolehdittava myös siitä, että osaamisemme on ajan tasalla, ja että meillä on terveelliset ja turvalliset toimitilat sekä ajanmukaiset työvälineet.
7. Maahanmuuttoviraston tulostavoitteet ja niitä tukevat yksiköiden tulostavoitteet
7.1. Virasto on maahanmuuton asiantuntija julkisessa keskustelussa. Maahanmuuttovirasto muodostaa kansallisia ja kansainvälisiä verkostoja ja vaikuttaa niiden kautta aktiivisesti viraston tehtäviä ja tavoitteita tukevalla tavalla.
Yhteys konsernistrategiaan:
Turvallisuuden tunne on korkea: Viestimme avoimesti ja oikea-aikaisesti toiminnastamme ja välitämme monipuolista tietoa turvallisuudesta ̶ viestintä tukee turvallisuuden tunnetta
Indikaattorit:
a) Tulossopimus:
1. SM:n Vaikuttamisviestinnän yhteistyösuunnitelman vieminen viestintä- suunnitelmaan.
2. Sidosryhmätilaisuudet: määrä, laatu ja vaikuttavuus.
3. Mediaseuranta ja viestinnällinen reagoiminen kansalaisten turvallisuu- den tunnetta ylläpitäen.
4. Verkostotyöskentely: vaikuttaminen kansallisissa ja kansainvälisissä verkostoissa. (LAMA, PTR, EMN, EASO)
5. Maahanmuutto- ja turvallisuusviranomaisten yhteistyötä kehittävän MI- SEC-hankkeen toteuttaminen.
b) Sisäiset indikaattorit:
1. Palaute viranomaisyhteistyöstä.
Toimenpiteet:
1. Migri tuo aktiivisesti viraston ja hallinnonalan näkökulmia sidosryhmien tie- toon ja osallistuu julkiseen keskusteluun niistä. Maahanmuuttoviraston ta- voitteena on rakentaa kansallisia ja kansainvälisiä verkostoja ja vaikuttaa niissä aktiivisesti.
2. Migri laatii tilastoinnin Migrin isännöimistä tilaisuuksista sekä tilaisuuksista, joissa Migrillä on puheenvuoro ja raportoi niistä. Migri laatii listauksen työ- ryhmäjäsenyyksistä.
Asiakkuus ja viestintä | - Viraston viestintäsuunnitelman päivittäminen vas- taamaan SM:n yhteisöviestinnän suunnitelmaa. - Mediaseuranta |
Hallintoyksikkö | - Koulutuspalvelut: Studia Generalia (Migri 25 v.) |
OIMA | - Vaikuttaminen kansallisissa ja kansainvälisissä verkostoissa - EMN:n kansallinen ja kansainvälinen verkostotoi- minta -MISEC-hankkeen toteuttaminen ja sen avulla ver- kostoituminen |
Kanslia | Ulkoiset tilastopyynnöt; viraston toimintaan ja talou- teen liittyviin kyselyihin vastaaminen |
Vastaanottoyksikkö | Xxxxxxxxxxxxxxxxxxx vastaanoton, säilötoiminnan ja ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmän kentällä. Vastaanottokeskusten Ekstranetin (vokit verkossa) uudistaminen. |
Tupa | Verkostotyöskentely: EASO, PTR |
Mamu | Verkostotyöskentely: LAMA |
Kaikki yksiköt: | Sidosryhmätilaisuudet, yhteistyö, webinaarit, Poh- joismainen yhteistyö |
7.2. Ajantasainen tilannekuva vastaa ennakoivasti turvallisuusympäristön vaati- muksiin.
Yhteys konsernistrategiaan:
Kansallisen turvallisuuden uhat torjutaan: Xxxxxx varautuneet häiriötilanteisiin ja poikkeus- oloihin.
Indikaattorit:
a) Tulossopimus: Migrin tilannekeskuksen raportit.
b) Sisäiset indikaattorit:
1. Arviot ja ennusteet maahantulosta.
2. Valmiussuunnitelmat tehty / päivitetty.
3. Migrin turvallisuuden tilanneraportointi.
4. Riskienhallintajärjestelmän turvallisuushavain- not.
5. Tietoturvallisuuden raportointi
Toimenpiteet:
Vastaanottoyksikkö: Maahanmuuttoviraston tilannekeskuksen raportit. Ra- porttien pohjalta vastaanottoyksikkö laatii katsauksen maahanmuuton tilanne- kuvasta osana SM:n tilannekatsausta.
Maahanmuuttovirasto ylläpitää tai laatii omat osuutensa seuraavista valmius- suunnitelmista:
• Maahanmuuttoviraston valmiussuunnitelma
• Turvapaikanhakijoiden vastaanoton valtakunnallinen valmiussuunni- telma
• Alueellisten (AVI/ELY-kesk/maakunta) valmiussuunnitelmien maahantu- lon hallintaa koskevat osuudet
• Paikallisten (kaupungit / VOK:t) valmiussuunnitelmien yhteensovittami- nen ylemmän tason suunnitelmiin ja keskusten perustamisohjeet.
Valmiusharjoituksen järjestäminen tai osallistuminen muiden harjoituksiin
Hallintoyksikkö; virastopalvelut: Maahanmuuttovirasto laatii vuosittain tur- vallisuuden määräaikaisraportin turvallisuuspäällikön johdolla. Raportti muo- dostaa johdolle yhteenvedon edellisen vuoden turvallisuustoiminnasta ja -ta- pahtumista. Raportti esitellään viraston johtoryhmälle ja toimitetaan sisäminis- teriöön vuosittain helmikuun loppuun mennessä. Virastojen raporttien perus- teella sisäministeriössä kootaan hallinnonalan raportti, joka esitellään sisämi- nisteriön johdolle.
Xxxxxxx käyttää sisäministeriön ylläpitämää riskienhallinnan turvallisuushavain- tojärjestelmää tunnistettujen ja epäiltyjen turvallisuuspoikkeamien ilmoittami- seen ja käsittelyyn. Järjestelmän kautta tieto myös välittyy sisäministeriöön ja tapauskohtaisesti havaittuja turvallisuuspoikkeamia voidaan nostaa sisäminis- teriön turvaryhmän tai kyber- ja tietoturvaryhmän kokouksiin käsiteltäväksi.
Turpro –kehittämishanke parantaa tilannekuvaa viraston ulkomaille tapahtuvien virkamatkojen osalta yhteistyössä eri yksiköiden ja tilannekeskuksen kanssa.
Hanke hyödyntää työssä viraston käytössä olevia järjestelmiä, tilannekeskuk- sen osaamista ja hankkeen omaa asiantuntemusta. Matkustusturvallisuuden parannettu tilannekuva palvelee hätä- ja kriisitilanteiden lisäksi myös onnistu- neita matkoja ja ulkomaan virkamatkojen tehokkuuden ja mielekkyyden kehittä- mistä. Hankkeella on ohjausryhmä, jossa ovat edustettuina Migri, SM, Supo ja UM.
7.3. Oleskelulupa- ja kansalaisuusprosessit ovat laadukkaita ja sujuvia sekä niiden automatisaatiota lisätään.
Yhteys konsernistrategiaan:
Maahanmuutto on hallittua ja yhteiskunnallisesti kestävää: Edistämme Suomen elinvoimaisuutta tukevaa maahanmuuttoa.
Indikaattorit:
Enimmäiskäsittelyaikatavoitteiden toteutuminen; maahanmuuttoyksikkö ja kan- salaisuusyksikkö
Työ: kokonaiskäsittelyaika kaikki työperusteiset (myös jatkoluvat) sekä kausityötodistukset | 4 kk |
Työlupa (TTOL), Migrin käsittelyaika | 2 kk |
Työ, jatko, Migrin käsittelyaika | 2 kk |
Työ, erityisasiantuntija | 1 kk |
Perhe | 9 kk |
Opiskelu | 3 kk |
Jatkoluvat: erityisasiantuntija, perhe, opiskelu | 50 vrk |
Kansalaisuushakemus | 1 v |
Sähköisten hakemusten osuus: EnterFinlandissa vireille tulleiden asioiden osuus kaikista asioista, jotka on mahdollista sähköisesti vireille laittaa. | 70 % |
Asiankäsittelyn automaatioaste ja osittaisen päätösautomaation osuus kansalaisuus- ja maahanmuuttoasioissa | 40 % |
Toimenpiteet:
1. Osa-automatisoinnin käyttöönotto: yksiköiden osallistuminen pilotteihin ja algoritmien määrittely sekä toimintatapojen muuttaminen osana osa-auto- matisaatiota
2. Automatisaatioasteen seuranta ja tilastointi
3. Sähköisen asioinnin osuuden kasvattaminen asiakasvaikuttamisen kautta.
4. Pullonkaula 2 -hankkeen mukaisten tehtävien edistäminen.
7.4. Perusoikeuksia toteuttava turvapaikkaprosessi on sujuva ja laadukas ja se turvaa palautuskiellon toteutumisen.
Yhteys konsernistrategiaan:
Maahanmuutto on hallittua ja yhteiskunnallisesti kestävää: Varmistamme kansainvälisen suojelun, maahanmuuton ja kansalaisuuden hakemusmenettelyjen oikeudenmukaisuuden, oikeusturvan toteutumisen ja sujuvuuden sekä kustannustehokkuuden
Indikaattorit:
1. Turvapaikkapäätösten pysyvyys muutoksenhaussa, valitustuomioistuimista palautettujen päätösten osuus alle 3 % laintulkinta- tai menettelytapavirheiden johdosta.
2. Turvapaikkahakemusten enimmäiskäsittelyaika ei ylitä lainsäädännössä määritettyä 6 kk:n tavoitetta.
Toimenpiteet:
1.Maahanmuuttovirasto varmistaa palautuskiellon toteutumisen laadukkaan kä- sittelyn kautta viraston eri käsittelyvaiheissa.
2. Maahanmuuttovirasto kehittää turvapaikkaprosessia keskusteluyhteydessä yhteiskunnan toimijoiden kuten yhdenvertaisuusvaltuutetun kanssa.
3. Maahanmuuttovirasto seuraa kuukausittain valitustuomioistuinten ratkaisuja koskien menettely- ja laintulkintavirheitä ja tiedottaa niistä turvapaikkatutkintaa tekevää henkilöstöä sekä ohjeistaa henkilöstöä tarvittaessa päätösten mukai- seen toimintaan
4. Maahanmuuttovirasto seuraa aktiivisesti käsittelyaikavelvoitteen toteutu- mista ja kohdistaa joka tilanteessa riittävästi henkilöstöresursseja päätösten ratkaisemiseen velvoitteen mukaisessa ajassa
5. Maahanmuuttovirasto parantaa tulkkauksen laatua mm. TULPPAANI-hank- keen avulla.
7.5. Henkilöstön osaaminen vastaa muuttuvan toimintaympäristön (mm. digitaali- suus) ja konsernistrategian toimeenpanon edellyttämiä vaatimuksia
Yhteys konsernistrategiaan:
Hyvinvoiva henkilöstö mahdollistaa strategian toimeenpanon.
Indikaattorit:
Maahanmuuttoviraston moniosaajuusmallin mukaisen moniosaajuuden laajen- taminen henkilöstön keskuudessa.
Toimenpiteet:
1. Maahanmuuttovirasto panostaa henkilöstönsä hyvinvointiin.
Hallintoyksikkö; koulutuspalvelut:
- Työhyvinvointikorttikoulutus kaikille
- 360 -arvioinnin toteutus tiiminvetäjille sekä 1. sijaisille (vapaaehtoinen)
- Valmentavan johtamisen ohjelma esimiehille ja tiiminvetäjille. Ohjelma si- sältää muutosjohtamisen osion
- Viraston työhyvinvointisuunnitelman laatiminen
- Häirinnän nollatoleranssivalmennuksen loppuun saattaminen
Hallintoyksikkö; henkilöstöpalvelut:
- Kehitetään työkykyjohtamista virastossa ja kartoitetaan mahdollisuutta hankkia digitaalinen järjestelmä tukemaan työkykyjohtamista
2. Maahanmuuttovirasto laajentaa edelleen moniosaajuusmallin käyttöä.
Hallintoyksikkö; henkilöstöpalvelut:
- Osallistutaan moniosaajamallin kehittämiseen henkilöstöhallintoon liitty- vissä asioissa yhteistyössä koko viraston kanssa
Kaikki yksiköt
- Kannustetaan henkilöstöä yksikkörajat ylittävään liikkuvuuteen sekä mo- niasaajuuden kehittämiseen.
3. Osaamisen kehittäminen.
Hallintoyksikkö; koulutuspalvelut:
- Jatketaan eOppivan käytön lisäämistä
- Laaditaan osaamisen kehittämisen suunnitelma
Kaikki yksiköt:
- Tarvittaessa päivitetään tehtäväkuvaukset ja osaaminen sekä sopeute- taan palvelut vastaamaan käytössä olevia resursseja.
4. Valtion työnantajakuvan uudistaminen.
Hallintoyksikkö; henkilöstöpalvelut:
- Henkilökohtaisen palkanosan kriteeristön uudistuksen loppuun vieminen, käyttöönotto ja koko henkilöstön ja esimiesten kouluttaminen
- Palkitsemisen uudistamistyön jatkaminen
- Kehitetään sisäistä ja ulkoista työnantajamielikuvaa yhteistyössä viestin- nän kanssa
5. Muuttuva toimintaympäristö
Hallintoyksikkö; henkilöstöpalvelut
- Jatketaan Xxxxxxxxx roolin vakiinnuttamista palvelussuhdeasioiden hoita- misessa
- Jatketaan hehan asiakirjojen laatimisen ja allekirjoittamisen viemistä Ac- taan
Hallintoyksikkö; virastopalvelut
- Turvallisuus
• Jatketaan viraston turvallisuuskulttuurin kehittämistä.
• Kehitetään henkilöturvallisuusprosessia vastaamaan lakia ja asetuk- sia ministeriön ohjeistuksen mukaisesti
-Toimitila
• Valmistellaan Malmin, Oulun, Kuhmon ja Lappeenrannan uusia toi- mitiloja
• Osallistutaan pääkaupunkiseudun korvaavan säilöönottoyksikön suunnitteluun.
• Osallistutaan Maahanmuuttoviraston toimitilastrategian laadintaan.
Kaikki yksiköt:
- Päivitetään tehtäväkuvaukset ja sopeutetaan palvelut vastaamaan käy- tössä olevia resursseja ja toimintaympäristön tarpeita.
1 7.6. Kestävän kehityksen sitoumus
Maahanmuuttovirasto pyrkii pienentämään hiilijalanjälkeään vähentämällä vir- kamatkoja ja suosimalla etäyhteyksien käyttöä. Virkamatkat tapahtuvat julkista liikennettä käyttäen tarkoituksenmukaisuus huomioiden ja junaliikennettä suo- sien. Niin ikään Maahanmuuttovirasto suosii lähi- ja kasvisruokaa tarjoiluis- saan. Virasto huomioi ilmastonäkökulmat hankinnoissaan. Kiinteistöjen ener- giatehokasta käyttöä parannetaan senaatin kiinteistöstrategian mukaisesti.
Ylijohtaja Xxxxx Xxxxxx
Suunnittelupäällikkö Xxxx Xxxxxxx
Asiakirja on sähköisesti allekirjoitettu asianhallintajärjestelmässä. Maahanmuut- tovirasto 20.12.2019 klo 15:01. Allekirjoituksen oikeellisuuden voi todentaa kir- jaamosta.
Xxxxxx | Xxxxx Xxxxxx Xxxxx Xxxxx Xxxx Xxxxx Xxxxx Xxxxxxxx Xxxxx Xxxxxxxxxxx Xxxxx Xxxxxx Xxxxx Xxxxxxxx Xxxx Xxxxxxxx |
Tiedoksi | Migrin jory |