Asiakaspalvelu- ja telemarkkinointialaa koskeva työehtosopimus

Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n ja Palvelualojen ammattiliitto PAM ry:n välinen asiakaspalvelu- ja telemarkkinointialaa koskeva työehtosopimus uudis- tetaan seuraavin muutoksin.

2. Sopimuskausi

Sopimuskausi alkaa 2.5.2023 ja päättyy 28.2.2025. Sopimus jatkuu 28.2.2025 jälkeen vuoden kerrallaan, ellei työehtosopimusta viimeistään kahta kuukautta ennen sopimuskauden päättymistä ole kummaltakaan puolelta irtisanottu

3. Palkankorotukset

Palkantarkistukset 2023

Yleiskorotus

Palkkoja korotetaan 1.6.2023 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukau- den alusta 3,9 % suuruisella yleiskorotuksella. Korotus tehdään kiinteään tunti- tai kuukausipalkkaan, kuitenkin vähintään palkkataulukon mukaiseen palkkaan.

Taulukot

Taulukkopalkat korottuvat 1.6.2023 lukien 3,9 %:n suuruisella korotuksella.

Luottamusmieskorvaus

Luottamusmieskorvausta korotetaan 1.6.2023 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta 3,9 %:lla.

Yölisä ja kielilisä

Yölisä ja kielilisä korottuvat 1.6.2023 lukien 3,9 %:n suuruisella korotuksella.

Palkantarkistukset 2024

Yleiskorotus

Palkkoja korotetaan 1.3.2024 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukau- den alusta 2,1 % suuruisella yleiskorotuksella. Korotus tehdään kiinteään tunti- tai kuukausipalkkaan, kuitenkin vähintään palkkataulukon mukaiseen palkkaan.

Taulukot

Taulukkopalkat korottuvat 1.3.2024 lukien 2,1 %:n suuruisella korotuksella.

Luottamusmieskorvaus

Luottamusmieskorvausta korotetaan 1.3.2024 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta 2,1 %:lla.

Yölisä ja kielilisä

Yölisä ja kielilisä korottuvat 1.3.2024 lukien 2,1 %:n suuruisella korotuksella.

Palkkojen korotusajankohdasta johtuva yhden prosentin kustannusvaiku- tus

Sopimus ei sisällä kertaerää, mutta kertaerää vastaava yhden prosentin palk- koja korottava kustannusvaikutus on huomioitu palkankorotusten ajankohtien aikaistamisilla.

4. Työryhmät

Häirinnän ja seksuaalisen häirinnän vastaisen ohjeistuksen laatiminen

Osapuolet jatkavat työryhmätyötä, jonka tehtävänä on laatia ohjeistus, joka tu- kee yrityksiä laatimaan yhteistoiminnassa omat työpaikkakohtaiset menettely- tapaohjeet häirinnän ja seksuaalisen häirinnän varalta. Ohjeistus laaditaan so- pimuskauden loppuun (28.2.2025) mennessä.

Palkkausjärjestelmätyöryhmä

Osapuolet jatkavat sopimuskauden aikana työryhmätyötä, jonka tarkoituksena on selvittää työehtosopimuksen palkkausjärjestelmän uudistamismahdollisuuk- sia vastaamaan työn muuttuneeseen luonteeseen ja etätyön tuomiin muutok- siin. Samassa yhteydessä tarkastellaan paikkakuntakalleusluokituksia, koulu- laispalkkamääräyksiä sekä erilaisia lisiä kokonaisuutena. Jos työryhmä pääsee yksimielisyyteen mahdollisista muutoksista työryhmätyön pohjalta, sopijaosa- puolet voivat sopia uuden palkkausjärjestelmän käyttöönotosta.

Selkeyttämistyöryhmä

Osapuolet perustavat työryhmän, jonka tehtävänä on selkeyttää työehtosopi- muksen määräysten rakennetta ja järjestystä.

Perhevapaatyöryhmä

Työehtosopimusosapuolet perustavat työryhmän, jonka tehtävänä on selvittää 29.2.2024 mennessä työehtosopimuksen perhevapaita koskevan määräyksen toimivuutta ottamalla huomioon 1.8.2022 voimaan tulleen perhevapaauudistuk- sen tavoitteet. Mahdolliset muutokset työehtosopimukseen tehdään kustannus- neutraalisti.

Helsingissä 2.5.2023

Palvelualojen työnantajat PALTA ry

Xxxxxx Xxxxx Minna Ääri

Palvelualojen ammattiliitto PAM ry

Xxxx Xxxxxxxx Xxxxxx Xxxxxxxxx

PALTA RY PAM RY

ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA

Asiakaspalvelu- ja telemarkkinointialaa koskeva työehtosopimus

Paikka Allekirjoitetaan sähköpostitse

Aika 19.3.2024 (neuvottelutulos on hyväksytty osapuolten hallinnoissa)

Läsnä Palvelualojen työnantajat PALTA ry Palvelualojen ammattiliitto PAM ry Xxxxxx Xxxxx Xxxx Xxxxxxxx

Minna Ääri Xxxxxx Xxxxxxxxx

Xxxxx Xxxxxxxx Xxxxxxxxx Xxxxx

1. Sopimuksen muuttaminen

Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n ja Palvelualojen ammattiliitto PAM ry:n välistä asiakaspalvelu- ja telemarkkinointialaa koskevaa työehtosopimusta, joka on voimassa ajalla 2.5.2023 – 28.2.2025, muutetaan seuraavasti.

2. Työehtosopimuksen tekstimuutokset

2.1 Xxxxxx syntymä

Muutetaan työehtosopimuksen 16 § Xxxxxx syntymä kuulumaan seuraavasti:

Perhevapaat

1. Erityisraskaus-, raskaus- ja vanhempainvapaa sekä hoitovapaa määräy- tyvät työsopimus- ja sairausvakuutuslain mukaan.

Työntekijälle, jolla on oikeus sairausvakuutuslain (28/2022) 9 luvun 1 §:n mukaiseen raskausrahaan, maksetaan palkan ja raskausrahan erotus raskausvapaan alusta lukien yhdenjaksoisen 40 raskausrahapäivän ajalta.

Työntekijälle, jolla on oikeus sairausvakuutuslain 9 luvun 5 §:n 1-3 mo- mentin mukaiseen vanhempainrahaan, maksetaan palkan ja vanhem- painrahan erotus 36 ensimmäisen vanhempainrahapäivän ajalta.

Raskaus- ja vanhempainrahan erotuksen maksamisen edellytyksinä on, että

− työsuhde on kestänyt vähintään 12 kuukautta ennen vapaan alkua.

Ko. kuukaudet kertyvät kuten harjoitteluaika ja palvelusaika, 11§

− työntekijä palaa perhevapaalta työhön.

Erotuksen maksaminen edellyttää työntekijän selvitystä raskaus- tai van- hempainrahan suuruudesta.

Jos työntekijä ei ole toimittanut Kelan pyytämiä selvityksiä, eikä raskaus- tai vanhempainrahaa tästä syystä makseta tai se maksetaan normaalia pie- nempänä, vähenee työnantajan palkanmaksuvelvollisuus maksamatta jää- neellä määrällä.

Siirtymäsäännös

Uusia perhevapaita koskevia työehtosopimuksen määräyksiä noudate- taan 19.3.2024 alkaen niihin työntekijöihin, joihin noudatetaan 1.8.2022 voimaan tulleita sairausvakuutuslain muutoksia ja joiden oikeus raskaus- tai vanhempainvapaaseen alkaa 19.3.2024 tai sen jälkeen.

Mikäli työntekijään noudatetaan 31.7.2022 voimassa olleita perhevapaita koskevia sairausvakuutuslain säännöksiä, noudatetaan työsuhteessa 18.3.2024 voimassa olleita työehtosopimuksen äitiys- ja isyysvapaan määräyksiä.

Uusia perhevapaita koskevia säännöksiä ei sovelleta taannehtivasti en- nen 19.3.2024 pidettyihin perhevapaisiin, vaikka työntekijä olisi 1.8.2022 voimaan tulleiden sairausvakuutuslain muutosten piirissä.

Jos työntekijään noudatetaan 1.8.2022 jälkeisiä sairausvakuutuslain säännöksiä, vähennetään mahdolliset 18.3.2024 voimassa olleen työeh- tosopimuksen mukaiset jo pidetyt palkalliset äitiys-, isyys- ja adoptiova- paat 19.3.2024 voimaan tulleen työehtosopimuksen perhevapaamääräys- ten mukaisista palkallisista vapaista.

Ilmoitusajat

2. Työntekijän on ilmoitettava työnantajalle raskaus-, vanhempain- ja hoitova- paasta viimeistään 2 kuukautta ennen vapaan alkamista.

Työntekijän tulisi antaa työnantajalle hyvissä ajoin kokonaissuunnitelma vapai- den

käytöstä kummankin vanhemman osalta.

2.2 Loman antaminen

Muutetaan työehtosopimuksen 17 §:n 3 kohta Loman antaminen kuulumaan seuraavasti:

Työnantaja määrää loman alkamisajankohdan vuosilomalain mukaisesti.

Työnantajan on annettava ennen xxxxx määräämistä työntekijälle tai tämän edustajalle mahdollisuus esittää mielipiteensä loman ajankohdasta.

Kesä- ja talviloman ei tulisi välittömästi seurata toisiaan.

Edellä todetun rajoittamatta työnantajan irtisanoessa työntekijän muilla kuin työsopimuslain 7 luvun 3–4 §:n mukaisilla irtisanomisperusteilla työnantaja voi määrätä työntekijän pitämään ansaitut lomat irtisanomisaikana lomakaudesta riippumatta.

Helsingissä 19.3.2024 Palvelualojen työnantajat PALTA ry

Xxxxxx Xxxxx Minna Ääri

Palvelualojen ammattiliitto PAM ry

Xxxx Xxxxxxxx Xxxxxx Xxxxxxxxx

ASIAKASPALVELU- JA TELEMARKKINOINTIALAA KOSKEVA TYÖEHTOSOPIMUS

SOVELTAMISALA

1 § Sopimuksen ulottuvuus

Sopimuksen piiriin kuuluvat Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n jäsenyhdistyksen, Markkinointipalvelujen Työnantajayhdistyksen, jäsenyritysten palveluksessa olevat toi- mihenkilöt ja työntekijät (myöh. työntekijä). Lisäksi sopimuksen piiriin voivat erikseen sovittaessa kuulua myös Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n muiden jäsenyritysten palveluksessa olevat vastaavaa työtä tekevät työntekijät.

Sopimus koskee työaikalain alaisia työntekijöitä.

Sopimusta ei sovelleta yrityksessä tai osatoiminnossa, jonka omistavat yritykset ovat jäsenyyden perusteella sidottuja toiseen työehtosopimukseen ja joka puhelinpalvelu- tai yhteyskeskustoimialalla myy tai välittää vain sellaisia tuotteita tai palveluja, jotka kuuluvat edellä mainittujen omistajayritysten varsinaiseen ja vakiintuneeseen liiketoi- mintaan.

Sopimus ei koske yrityksen johtoon kuuluvia henkilöitä.

Sopimuksen osana noudatetaan PAMin ja Paltan välillä 30.1.2018 allekirjoitetun pöy- täkirjan mukaisesti keskusjärjestösopimuksia.

− Jäsenmaksuperintäsopimus 1989

− Luottamusmiessopimus 1995

− Yhteistoimintasopimus 1990

− Yleissopimus 1990

− Koulutussopimus

TYÖSUHDE

2 § Työnjohto

1. Työnantaja johtaa ja jakaa työtä.

2. Työnantaja ottaa ja erottaa työntekijät.

3. Määrätynlaiseen työhön otettu työntekijä on velvollinen tarpeen vaatiessa teke- mään muutakin ammattiinsa kuuluvaa tai siihen rinnastettavaa työtä.

4. Järjestäytymisoikeus on molemmin puolin loukkaamaton.

5. Työnantaja ja luottamusmies sopivat neuvottelu- ja luottamusmiesjärjestelmän selvittämisestä uusille työntekijöille sekä luottamusmiesasioiden tiedottamista- voista yrityksessä.

3 § Työsopimus ja koeaika

1. Työsopimus tehdään kirjallisena.

2. Työsopimusta tehtäessä sovitaan keskimääräisestä vähimmäisviikkotyöajasta, mikäli kyseessä ei ole erikseen tarvittaessa töihin kutsuttava työntekijä.

3. Viikkotyöajan ollessa ilman perusteltua syytä sovittua keskimääräistä vähimmäis- viikkotyöaikaa pidempi se sovitaan todellista työaikaa vastaavaksi.

4. Koeajasta on sovittava työsopimuksessa.

5. Koeaika määräytyy kulloinkin voimassaolevan työsopimuslain mukaan. Muutos työehtosopimuksessa tulee voimaan 1.2.2018.

6. Koeaikana sopimus voidaan molemmin puolin purkaa irtisanomisaikaa noudatta- matta.

7. Työntekijän palatessa kohtuullisessa ajassa aikaisemman työnantajansa palve- lukseen ja entisen kaltaiseen työhön koeaikaa ei sovelleta, ellei siihen ole erityistä syytä.

4 § Määräaikainen työsopimus

1. Määräaikaisen työsopimuksen tekeminen määräytyy kulloinkin voimassa olevan työsopimuslain mukaan. Muutos työehtosopimuksessa tulee voimaan 1.2.2018.

2. Sopimuksen päättymisajankohdan on oltava työntekijän tiedossa hyvissä ajoin, kuitenkin vähintään viikkoa ennen, jos mahdollista.

3. Päättäessään työsuhteen ennen määräaikaa ilman purkuperustetta työntekijä korvaa työnantajalle aiheuttamansa vahingon. Korvaus on kahden viikon palkka tai laiminlyödyn työkauden ollessa lyhyempi sitä vastaava määrä.

Korvauksen kuittaaminen määräytyy työsopimuslain 2 luvun 17 §:n mukaan.

4. Päättäessään työsuhteen ennen määräaikaa työnantaja korvaa työntekijälle ai- heuttamansa vahingon työsopimuslain 12 luvun mukaan.

5 § Työsuhteen päättyminen ja lomautus

Irtisanomisaika

1. Työnantajan noudattama irtisanomisaika on:

työsuhteen jatkuttua	irtisanomisaika
enintään vuoden	14 päivää
yli vuoden – enintään 4 vuotta	2 kuukautta
yli 4 - enintään 8 vuotta	3 kuukautta
yli 8 - enintään 12 vuotta	4 kuukautta
yli 12 vuotta	6 kuukautta

2. Työntekijän noudattama irtisanomisaika on:

työsuhteen jatkuttua	irtisanomisaika
enintään 5 vuotta	14 vrk
yli 5 vuotta	1 kuukausi

3. Työsopimus irtisanotaan todistettavasti.

4. Irtisanomisaika alkaa kulua irtisanomista seuraavana päivänä.

5. Irtisanomisen syy ja työsuhteen päättymisaika on vaadittaessa ilmoitettava työn- tekijälle viivytyksettä kirjallisesti.

Korvaukset

6. Työntekijän, joka ei noudata irtisanomisaikaa, on korvattava työnantajalle nou- dattamatta jätetyn irtisanomisajan palkka.

Korvauksen kuittaaminen määräytyy työsopimuslain 2 luvun 17 §:n mukaan.

7. Työnantajan, joka ei noudata irtisanomisaikaa, on maksettava työntekijälle nou- dattamatta jätetyltä irtisanomisajalta täysi palkka.

Esimerkki 1

Työnantaja irtisanoi 1.8. työntekijän neljän kuukauden irtisanomisajalla. Työnantaja päätti työntekijän työsuhteen 31.8. yrityksen lopettaessa sil- loin toimintansa. Irtisanomisajan palkan ja tältä ajalta kertyvän lomakor- vauksen työnantaja joutuu maksamaan 1.12. saakka.

Työsuhteen purkaminen

8. Työsuhteen purkaminen määräytyy työsopimuslain mukaan.

Lomautus

9. Toistaiseksi voimassa olevaan työsuhteeseen otettu työntekijä voidaan lomaut- taa vähintään 14 päivän ilmoitusajalla.

Määräaikaiseen työsuhteeseen otettu työntekijä voidaan lomauttaa työsopimus- lain 5 luvun 2§:n 3 momentin mukaisesti. Irtisanottaessa lomautettu työntekijä voidaan lomautusilmoitusajan palkka 14 päivältä vähentää irtisanomisajan pal- kasta.

10. Xxxxxxxxxxx ennakkoselvitys ja lomautusilmoitus määräytyvät työsopimuslain 5 luvun 3 ja 4 §:ien mukaan.

11. Lomautettu työntekijä voi irtisanoutua työsopimuslain 5 luvun 7 §:n mukaan.

TYÖAIKA

6 § Työaika

Säännöllinen työaika

1. Säännöllinen työaika on enintään 8 tuntia vuorokaudessa ja enintään 37.5 tuntia viikossa.

2. Työviikko alkaa maanantaina, ellei paikallisesti toisin sovita.

Työajan järjestäminen

3. Säännöllinen työaika voidaan järjestää työaikalain 10 §:n mukaan seuraavasti:

− Yhden viikon jaksossa

Työaika on enintään 9 tuntia vuorokaudessa ja enintään 37.5 tuntia vii- kossa.

Esimerkki 2

Sovittu 3 §:n 2 kohdan mukainen viikkotyöaika on 30 tuntia.

Työvuoro-

luettelo

Yht. t

30.0 t

− Keskimääräisenä viikkotyöaikana

Työnantaja laatii etukäteen työajan tasoittumissuunnitelman, jonka aikana viikkotyöaika tasoittuu 3 §:n 2 kohdassa sovittuun viikkotyöaikaan. Tasoit- tumissuunnitelmaa voidaan muuttaa työaikalain mahdollistamalla tavalla. Perusteena voi siten olla esim. alalle tyypillisten töiden kampanjaluontei- suus.

Tasoittumisjakso voi olla enintään 26 viikkoa.

Säännöllinen työaika ei saa ylittää 9 tuntia vuorokaudessa eikä 48 tuntia viikossa.

Esimerkki 3

4 viikon tasoittumissuunnitelma

− sovittu 3 §:n 2 kohdan mukainen viikkotyöaika on 37.5 tuntia

− työaika enintään 9 t/vrk ja 48 t/vko

	Ma	Ti	Ke	To	Pe	La	Su	Yht. t
vko 1	9	8	8	8	8	7	-	48
vko 2	7	8	-	-	7,5	7,5	-	30
vko 3	7	7	7,5	7,5	7,5	-	-	36,5
vko 4	-	7,5	7	7	7	7	-	35,5
Yht. 150 t 150 t : 4 =37,5 t

− Työpaikkakohtaisesti sopien

Työpaikkakohtaisesti 20 §:n mukaisesti sopien voidaan säännöllinen viikko- työaika järjestää myös seuraavasti:

Työnantaja laatii etukäteen työajan tasoittumissuunnitelman, jonka aikana viikkotyöaika tasoittuu enintään 3 §:n 2 kohdassa sovittuun viikkotyöaikaan. Tasoittumissuunnitelmaa voidaan muuttaa työaikalain mahdollistamalla ta- valla. Perusteena voi siten olla alalle tyypillisten töiden kampanjaluontei- suus.

Tasoittumisjakso voi olla enintään 26 viikkoa.

Säännöllinen työaika ei saa ylittää 10 tuntia vuorokaudessa eikä 48 tuntia viikossa.

Jos työpaikalla on luottamusmies, asiasta sovitaan hänen kanssaan.

Esimerkki 4

4 viikon tasoittumissuunnitelma

− sovittu 3 §:n 2 kohdan mukainen työaika on keskim. 37.5 t/vko

− enintään 10 t/vrk ja 48 t/vko

	Ma	Ti	Ke	To	Pe	La	Su	Yht. t
vko 1	9	6	9	7	10	7	-	48
vko 2	9,5	8	-	-	9	5	-	31,5
vko 3	10	6	6	6	8,5	-	-	36,5
vko 4	-	7	6	6	9	6	-	34
Yht. 150 t 150 t : 4 = 37,5 t

Työajan tasoittumissuunnitelma ja työvuoroluettelo

4. Työvuoroluettelo annetaan tiedoksi viimeistään kaksi viikkoa ennen jakson alka- mista.

Soveltamisohje:

Työvuoroluettelon muuttamisedellytyksiä koskee työaikalain 30 §.

Liitot suosittelevat, että työajan tasoittumissuunnitelma ja työvuoroluettelo anne- taan tiedoksi kaksi viikkoa ennen kyseisten jaksojen alkamista.

Työvuoroluetteloa laadittaessa vältetään epätarkoituksenmukaisen lyhyitä työ- vuoroja.

Alle neljän (4) tunnin työvuoroa ei tule käyttää, elleivät työntekijän tarpeet tai muu perusteltu syy tätä edellytä.

Tässä tarkoitetun työvuoron tulee pääsääntöisesti olla yhdenjaksoinen.

Lisätyön tarjoaminen

Jos työnantaja tarvitsee lisää työntekijöitä hänen osa-aikatyötä tekeville työntekijöille sopiviin tehtäviin, työnantajan on tarjottava näitä töitä osa-aikatyöntekijöille. Tämä työ- sopimuslain 2 luvun 5 §:ssä tarkoitettu lisätyön tarjoamisvelvollisuus koskee yrityksen toimipaikkoja samalla työssäkäyntialueella.

Lisätyön tarjoamisesta voidaan paikallisesti (20 §) sopia. Työsopimuslain 2 luvun 5§:n perusteella työnantajalla on velvollisuus tarjota lisätyötä osa-aikaisille työntekijöilleen. Tämän velvoitteen huomioimiseksi ja samalla erimielisyyksien välttämiseksi työpaik- kakohtaisesti sopien voidaan ottaa käyttöön seuraavia toimintamalleja.

Työnantaja ja luottamusmies käsittelevät säännöllisesti (kerran vuodessa)

− yrityksen kokoaikaisen ja osa-aikaisen henkilöstön rakennetta ja määrää sekä ar- viota niiden kehittymisestä

− työajan suunnittelussa käytettäviä periaatteita ja niiden tarkistamistarvetta

− työsopimusten työaikamääräysten ja käytännön välistä suhdetta ja perusteetto- mien erojen poistamista.

Liukuva työaika

5. Käytettäessä liukuvaa työaikaa säännöllinen vuorokautinen työaika voi olla enin- tään 12 tuntia.

Viikoittainen säännöllinen työaika saa olla keskimäärin enintään 37,5 tuntia 6 kuukauden seurantajakson aikana, joka voidaan ylittää tai alittaa liukumarajojen puitteissa. Seurantajakson päättyessä ylitysten kertymä saa olla enintään 60 tun- tia ja alitusten määrä enintään 20 tuntia.

Vuorotyö

6. Vuorotyössä noudatetaan työaikalain säännöksiä.

Vuorokausilepo

7. Työnantaja ja työntekijä voivat tilapäisesti sopia toisin työaikalain 25 §:n mukai- sesta vuorokausilevon lyhentämisestä 11 tunnista 7 tuntiin, jos työn tarkoituksen- mukainen järjestely sitä edellyttää.

7 § Vapaat

1. Työviikko on keskimäärin viisipäiväinen.

Työntekijällä on työaikalain 27 §:n mukaisen viikkolevon lisäksi yksi vapaapäivä, joka on lauantai.

Jos työtä tehdään vähintään kuutena päivänä viikossa viikkolevon lisäksi annet- tava vapaapäivä voi olla vaihtuva.

Vähintään kerran neljässä viikossa lauantai ja sunnuntai ovat peräkkäisiä vapaa- päiviä.

2. Työpaikkakohtaisesti 20 §:n mukaisesti sopien voidaan vapaapäivä antaa myös muulla tavalla joko saman viikon tai tasoittumisjakson aikana yhdistämällä va- paapäiviä yhdenjaksoiseksi vapaaksi seuraavasti:

− vapaapäiviä ei saa olla 5 enempää peräkkäin ilman työntekijän suostumusta

− vapaista ilmoitetaan vähintään 2 viikkoa etukäteen.

− jos työpaikalla on luottamusmies, asiasta sovitaan hänen kanssaan.

3. Arkipyhäviikkojen työajan lyhennys Työaikaa lyhentävät

− pitkäperjantai, pääsiäismaanantai, helatorstai ja juhannuspäivä. sekä maanantaista perjantaihin sijoittuvat:

− uudenvuodenpäivä, vapunpäivä, itsenäisyyspäivä, jouluaatto ja tapanin- päivä.

Mikäli työntekijällä lauantai on säännöllisesti vapaa, on se vapaa myös juhlapy- häviikolla

Lyhennys annetaan arkipyhäviikolla, kahtena edellisenä tai kahtena seuraavana viikkona tai käytettävän tasoittumisjakson aikana.

Arkipyhäviikosta tuleva työajan lyhennys annetaan palkallisena vapaana työajan suhteessa tai suorittamalla lyhennykseen oikeuttavilta päiviltä yksinkertainen tun- tipalkka tehtyjen työtuntien lisäksi. Rahakorvaus maksetaan lyhennysjakson ti- lissä. Lyhennys lasketaan jakamalla 3 §:n 2 kohdan mukaisesti sovittu viikkotyö- aika 5:llä ja kertomalla se työntekijän tuntipalkalla.

Arkipyhäkorvaus edellyttää työntekoa ko. viikolla.

4. Poissaolot eivät muuta ennalta laadittua vapaapäiväjärjestelmää.

8 § Ruoka ja virkistäytymistauko Ruokatauko

1. Säännöllisen työajan ollessa yhdenjaksoisesti yli 7 tuntia työntekijällä on vähin- tään tunnin ruokatauko.

2. Työpaikkakohtaisesti 20 §:n mukaisesti sopien voidaan ruokatauko:

− lyhentää enintään 30 minuutilla tai

− poistaa kokonaan, jolloin työntekijä voi ruokailla työaikana.

3. Ruokatauko ei ole työaikaa työntekijän saadessa poistua esteettömästi työpai- kalta.

4. Xxxxxxxxxxx ei saa sijoittaa välittömästi työpäivän alkuun tai loppuun.

Virkistäytymistauko

5. Työajan ollessa 3 - 6 tuntia työntekijällä on yksi kahvitauko ja työajan ollessa vähintään 6 tuntia kaksi kahvitaukoa. Tauot luetaan työajaksi.

9 § Lisä- ja ylityöstä maksettavat korvaukset Lisätyö

1. Lisätyö on sovitun työajan lisäksi tehty työ enintään 40 tuntiin saakka viikossa.

Ylityö

2. Ylityötä on 40 tuntia viikossa ylittävä työ.

3. Keskimääräistä työaikaa käytettäessä ylityötä on keskimäärin 40 tuntia viikossa ylittävä työ.

Lisä- ja ylityösuostumus

4. Työntekijän lisä- ja ylityösuostumus määräytyy työaikalain 17 §:n mukaan.

Korotettu palkka

5. Vuorokaudessa 10 tuntia tai viikossa 37.5 tuntia ylittävästä työstä maksetaan 50

%:lla korotettu palkka. Tämä ei koske 6 §:n 5 kohdassa mainittua liukuvaa työai- kaa. Xxxxxxxx työaikaa käytettäessä lisä– ja ylityökorvaukset määräytyvät työai- kalain mukaan.

6. Yötyölisää ei oteta huomioon peruspalkassa laskettaessa lisä- ja ylityökorvauk- sia.

Korotetun palkan laskenta keskimääräistä työaikaa käytettäessä

7. Tasoittumisjakson aikana tehdystä tuntimäärästä

a) vähennetään yli 10 tuntia vuorokaudessa tehty työ

− josta maksetaan erikseen 50 % korotettu palkka

b) vähennetään tasoittumisjakson viikkojen enimmäistyöajat

− viikkojen lukumäärä x 37.5 tuntia

c) maksetaan erotuksesta 50 %:lla korotettu palkka.

Esimerkki 5

Työntekijän sovittu viikkotyöaika on 37.5 tuntia. Työpaikalla on käytössä 12 viikon tasoittumisjakso, jolloin jakson viikkojen enimmäistyöaika on (12 x 37.5) 450 tuntia.

Työntekijä on tehnyt jakson aikana 500 tuntia, joista yli 10 tuntia vuoro- kaudessa ylittäviä tunteja on 15. Tehdyistä tunneista vähennetään erik- seen 50 %:lla korvattavat yli 10 tuntia ylittävät tunnit (500 - 15), jolloin tunteja jää 485. Tästä tuntimäärästä vähennetään kyseisen jakson viik- kojen enimmäistyöaika (12 x 37.5 = 450), jolloin 50 %:lla korvattavia tun-

teja jää (485 - 450) 35.

Esimerkki 6

Työntekijän sovittu viikkotyöaika on 30 tuntia. Työpaikalla on käytössä 12 viikon tasoittumisjakso. Jakson tuntimäärä on (12 x 30) 360 tuntia.

Työntekijä on tehnyt jakson aikana 500 tuntia, joista yli 10 tuntia vuoro- kaudessa ylittäviä tunteja on 15.

Tehdyistä tunneista vähennetään erikseen 50 %:lla korvattavat 10 tuntia ylittävät tunnit (500 - 15), jolloin tunteja jää 485. Tästä tuntimäärästä vä- hennetään jakson viikkojen enimmäistyöaika (12 x 37.5) 450 tuntia, jol- loin 50 %:lla korvattavia tunteja jää 35. Tasoittumisjakson viikkojen

enimmäistyöajan ja sovitun työajan erotuksesta (450 - 360) 90 tunnista maksetaan yksinkertainen tuntipalkka.

8. Tasoittumisjakson säännölliseen työaikaan lasketaan mukaan myös sellaiset ta- soittumissuunnitelmassa ilmoitetut tunnit, joiden aikana työntekijä on ollut poissa työstä hyväksyttävästä syystä.

Korotetun palkan maksaminen keskimääräistä työaikaa käytettäessä

9. Kaikista tasoittumisjakson tunneista maksetaan korottamaton tuntipalkka tavan- omaisena palkanmaksupäivänä.

10. Korotusosat maksetaan tasoittumisjakson päättymistä seuraavana palkanmak- supäivänä.

Lisä- ja ylityökorvaus vapaa-aikana

11. Lisä- ja ylityökorvaus voidaan vaihtaa vapaa-aikaan työaikalain 21 §:n mukaan.

Työsopimuksen päättyminen kesken tasoittumisjakson

12. Työsopimuksen päättyessä kesken tasoittumisjakson ja työajan jäädessä tasoit- tumatta keskimääräiseen sovittuun viikkotyöaikaan maksetaan tämän tuntimää- rän ylittäviltä tunneilta

a) korottamaton säännöllisen työajan palkka jos:

− työnantajalla on oikeus päättää työsopimus työntekijästä johtuvista syistä

− työntekijä irtisanoo työsopimuksen

b) 50 %:lla korotettu palkka jos:

− työntekijällä on oikeus purkaa työsopimus

− työnantaja irtisanoo sopimuksen taloudellisista tai tuotannollisista syistä.

Vuorokaudessa yli 10 tuntia tehdystä työstä maksetaan kuitenkin a. ja b. kohdissa 50 %:lla korotettu palkka.

Esimerkki 7

Työpaikalla on käytössä 12 viikon tasoittumisjakso, jonka enimmäistyö- aika on (12 x 37.5) 450 tuntia. Työnantaja on irtisanonut työsopimuksen taloudellisista syistä ja se päättyy viikon 8 lopussa.

Työntekijä on tehnyt viikoilla 1 - 8 yhteensä 336 tuntia, joista 10 tuntia ylittäviä tunteja on 12. Tehdyistä tunneista vähennetään erikseen 50

%:lla korvattavat yli 10 tuntia ylittävät tunnit (336 - 12), jolloin tunteja jää

324. Tästä tuntimäärästä vähennetään kyseisten 8 viikon

enimmäistyöaika (8 x 37.5) 300 tuntia, jolloin 50 %:lla korvattavia tunteja

jää (324 - 300) 24.

13. Kiinteäpalkkaisen työntekijän työsopimuksen päättyessä kesken tasoittumisjak- son ja työntekijän keskimääräisen viikkotyöajan jäädessä alle sovitun viikko- työajan vähennetään tekemättä jäänyt tuntimäärä työntekijän palkasta.

Työajan enimmäismäärä

14. Työntekijän työaika ylityö mukaan lukien ei saa ylittää keskimäärin 48:aa tuntia viikossa 12 kuukauden ajanjakson aikana.

Lisä- ja ylityökorvausten vanhentuminen

15. Lisä- ja ylityökorvaukset vanhentuvat työaikalain 40 §:n mukaan.

10 § Sunnuntaityö

1. Sunnuntaityö määräytyy työaikalain 17 §:n ja 20 §:n mukaan.

2. Sunnuntaina tai kirkollisena juhla-, itsenäisyys-, ja vapunpäivänä tehdystä sään- nöllisestä työstä maksetaan kaksinkertainen palkka.

Sunnuntaityökorvausta laskettaessa yölisää ei oteta huomioon peruspalkassa. Sunnuntaityökorvaus vanhenee työaikalain 40 §:n mukaan.

Korotettu palkka voidaan kokoaikaisen työntekijän kanssa paikallisesti sopien vaihtaa myös vastaavaan vapaaseen.

PALKKAUS

11 § Työpalkat

1. Vähimmäispalkat ovat sopimuksen liitteenä.

Koeaikana työntekijälle maksetaan vähintään palkkataulukon mukainen tunti- palkka säännöllisen palkanmaksun yhteydessä.

Takuupalkka

2. Palkan perusteena voi olla myös tuntipalkan ja työsuoritteen ja -tuloksen yhdis- telmä. Tällä perusteella sovitun palkan tulee keskimäärin vastata edellä 1. koh- dassa tarkoitettu tuntipalkkaa. Palkan määräytymisen perusteet ja muutokset käydä läpi työpaikan luottamusmiehen kanssa tai luottamusmiehen puuttuessa niistä on tiedotettava henkilöstölle etukäteen.

Takuupalkka lasketaan kertomalla edellä 1- kohdassa tarkoitettu tuntipalkka kol- men kuukauden aikana tehtyjen säännöllisten työtuntien määrällä. Mikäli näin laskettu ansio on suurempi, kuin työntekijän saama ansio säännölliseltä työajalta, mahdollinen erotus maksetaan seuraavan palkanmaksun yhteydessä.

Työsuhteen päättyessä lasketaan takuuansio, kuten edellä on määrätty. Mikäli työsuhde on työsuhteen päättymiseen mennessä kestänyt kuutta kuukautta lyhy- emmän ajan, lasketaan takuuansio tältä ajalta.

Palkan suuruus

3. Palkan suuruuteen vaikuttavat:

− työtehtävät

− palvelusvuodet

− kuntien kalleusluokitus

Palkkataulukot ja kuntien kalleusluokitus ovat palkkaliitteessä.

Palvelusaika

4. Palvelusaika määräytyy työsuhteen keston mukaan. Palvelusaikaa kerryttävät kalenterikuukaudet, joissa tehtyjä työtunteja on vähintään 35.

5. Palvelusaikaan lasketaan:

− tämän työehtosopimuksen tarkoittamassa ammatissa työskennelty aika ko- konaisuudessaan

− vuosilomalain mukainen työhön rinnastettava aika, esimerkiksi äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaa.

Kokemus muussa ammatissa otetaan huomioon kohtuullisessa määrin, jos se osittain vastaa työssä vaadittavaa ammattikokemusta.

Aikaisempi palvelusaika ja kokemus todetaan työsopimuksessa ja otetaan huo- mioon tämän työehtosopimuksen voimaantulon jälkeen alkavassa työsuhteessa.

Tilapäinen siirto

6. Siirrettäessä työntekijä korkeammin palkattuun työhön yhdenjaksoisesti yli kah- deksi viikoksi maksetaan yli menevältä ajalta kyseisen työn mukaista palkkaa.

Siirron aiheutuessa vuosilomajärjestelyistä ja sen kestäessä yli 4 viikkoa kalen- terivuoden aikana maksetaan yli menevältä ajalta kyseisen työn mukaista palk- kaa. Ennen siirtoa työnantaja toteaa sen vaikutuksen palkkaukseen.

Siirto vaativuusryhmässä

7. Tehtävän muuttuessa ja työntekijän siirtyessä ylempään vaativuusryhmään mää- räytyy uusi taulukkopalkka sen vuosiryhmän mukaan, joka on entistä taulukko- palkkaa lähinnä korkeampi.

Osakuukauden palkka

8. Palkka saadaan kertomalla tuntipalkka palkkaan oikeuttavilla tunneilla.

Koululaispalkka

9. Peruskoulun, lukion tai ammatillisen oppilaitoksen oppilaalle voidaan maksaa koululaispalkkaa 1.6. - 15.8 välisenä aikana (palkkaliite).

Koululaisen työskenneltyä tämän työehtosopimuksen tarkoittamassa ammatissa

2.5 kuukautta määräytyy palkka harjoittelijan mukaan.

Harjoitteluaika

10. Harjoitteluaika on 1.2.2018 lukien enintään kuusi kuukautta. Muutoksella ei ole takautuvaa vaikutusta. Harjoitteluaika edellytetään vain kerran työsuhteeseen tul- taessa. Harjoitteluaikaa kerryttävät kalenterikuukaudet, joissa tehtyjä työtunteja on vähintään 35.

Harjoittelijan palkka on 85 % 1. vuoden asiakaspalvelutyöntekijän palkasta.

Lopputili

11. Ellei toisin sovita, palkka on maksettava viimeistään työsuhteen päättymistä seu- raavana päivänä. Ellei tämä palkkahallinnollisista syistä ole mahdollista, on palkka maksettava viimeistään 10. kalenteripäivänä työsuhteen päättymisestä.

12 § Lisät

Yölisä

1. Kello 23.00 – 06.00 välisenä aikana tehdystä työstä maksetaan palkkaliitteen mu- kainen yölisä.

Lisää ei makseta:

− käytettäessä liukuvaa työaikaa tai

− työntekijän päättäessä itse säännöllisen työaikansa ajankohdasta.

Sunnuntaina kirkollisina juhlapyhinä sekä vappu- ja itsenäisyyspäivänä työaikali- sät maksetaan 100 %:lla korotettuna.

Työkohtaisuuslisä

2. Työntekijän tehdessä huomattavassa määrin korkeamman vaativuusryhmän työtä maksetaan hänelle työkohtaisuuslisää.

Lisä maksetaan myös työntekijälle, joka on nimetty työryhmän vanhimmaksi.

Lisä maksetaan myös työntekijälle, jolta työnantaja edellyttää vähintään kahden kielen sujuvaa kielitaitoa.

Kielilisä

3. Työnantajan edellyttäessä muun kuin kotimaisten kielten sujuvaa hallintaa, mak- setaan palkkaliitteen mukaista kielilisää 55 senttiä tunnilta 1.6.2023 alkaen ja 56 senttiä tunnilta 1.3.2024 alkaen. Lisän maksaminen voidaan rajoittaa koskemaan tiettyä työtehtävää tai projektia.

POISSAOLOT

13 § Sairastuminen Palkanmaksun edellytykset

1. Palkka maksetaan jos:

− työntekijä on sairastumisen tai tapaturman johdosta estynyt tekemästä työ- sopimuksensa mukaista työtä ja

− työntekijä ei ole aiheuttanut työkyvyttömyyttä tahallisesti tai törkeällä huoli- mattomuudella.

Ilmoitusvelvollisuus ja lääkärintodistus

2. Työntekijän on viipymättä ilmoitettava poissaolosta ja jos mahdollista sen kes- tosta. Työntekijän on vaadittaessa esitettävä työterveyslääkärin antama todistus työkyvyttömyydestä, jos siitä ei aiheudu kohtuutonta haittaa.

Osana sairauspoissaolojen seurantaa ja hallintaa yrityksessä voi olla käytössä oma ilmoitus -menettely. (Oma ilmoitus -menettely tarkoittaa työntekijän mahdol- lisuutta ilmoittaa omasta työkyvyttömyydestä työnantajalle ilman työkyvyttömyy- den todentavaa lääkärin- tai terveydenhoitajan todistusta).

Menettely koskee enintään kolme vuorokautta kestäviä työntekijän sairauspois- saoloja.

Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan antama todistus katsotaan hyväksyttä- väksi todistukseksi enintään kolme kalenteripäivää kestävän sairastapauksen osalta, jos

− työnantaja ei ole järjestänyt lakisääteistä laajempaa ja lääkäripalvelut katta- vaa työterveyshuoltoa

− työntekijä ei ole pyynnöstä huolimatta saanut vastaanottoaikaa julkisen ter- veydenhuollon piiriin kuuluvalta lääkäriltä ja työntekijä on toimittanut tästä selvityksen työnantajalle.

Jos työnantajalla on perusteltu syy epäillä työntekijän työkyvyttömyyttä, työnan- taja voi pyytää työntekijää hankkimaan palkanmaksuvelvollisuuden edellytyk- senä uuden lääkärinlausunnon nimeämältään lääkäriltä.

Työnantajan nimetessä lääkärin työnantaja maksaa lääkärintodistuksen hankki- miskustannukset.

Palkanmaksu

3. Palkka maksetaan kunkin työkyvyttömyystapauksen yhteydessä seuraavasti:

Työsuhteen kesto sairastumishetkellä	Palkallisen jakson pituus
1 kuukausi	Sairastumispäivä ja sitä seuraavat yh- deksän arkipäivää
8 kuukautta - 3 vuotta	3 viikkoa
3 vuotta - 5 vuotta	4 viikkoa
yli 5 vuotta	5 viikkoa

Työsuhteen keston estämättä, työntekijä on oikeutettu vähintään 4 viikon palkal- liseen jaksoon poissaolon johtuessa sellaisesta työtapaturmasta, jonka vakuu- tusyhtiö on katsonut olevan korvattavuuden piirissä.

Palkka maksetaan työvuoroluetteloon merkityiltä tunneilta. Työvuoroluettelon puuttuessa palkka maksetaan sovitun keskimääräisen viikkotyöajan mukaan.

Mikäli työntekijä jättää ennen työvuoronsa alkua ilmoittamatta poissaolostaan il- man perusteltua syytä, palkanmaksu alkaa ilmoittamishetkestä.

4. Jos keskimääräistä viikkotyöaikaa ei ole sovittu lasketaan keskimääräinen viik- kotyöaika 12 sairautta edeltäneen viikon (joiden aikana työntekijä on ollut työssä) keskimääräisen viikkotyöajan perusteella. Jos työsuhde ennen sairastumista on kestänyt lyhyemmän ajan, lasketaan keskimääräinen viikkotyöaika tämän ajan perusteella.

5. Yölisä maksetaan sairausajan palkassa, jos sitä olisi kertynyt työntekijälle sai- rausjakson aikana.

6. Työnantaja maksaa sairausajan palkan suoraan työntekijälle ja hakee itselleen sairausvakuutuskorvauksen.

7. Sairausajan palkka lasketaan sairautta edeltäneen vähintään kolmen täyden kuu- kauden keskiansion perusteella, jakamalla laskentajakson säännöllisen työajan ansio vastaavana aikana tehtyjen säännöllisten työtuntien kokonaismäärällä. Jos työsuhde on ennen sairastumista kestänyt lyhyemmän ajan, tämän ajan perus- teella.

Mikäli palkka osaksi tai kokonaan perustuu työsuorituksen perusteella laskettuun provisioon tai vastaavaan ja työsuhde on kestänyt alle 12 kuukautta sairastumis- hetkellä, sairasajan palkka perustuu työehtosopimuksen mukaiseen taulukko- palkkaan kuitenkin vähintään tätä korkeampaan työsopimuksella sovittuun kiin- teään henkilökohtaiseen tunti- tai kuukausipalkkaan.

8. Paikallisesti voidaan sopia sairausajan palkan maksamisesta seuraavaa:

− Sairausvakuutuslain karenssiaikaan sisältyviltä työpäiviltä maksetaan täysi palkka.

− Karenssin jälkeisiltä työpäiviltä maksetaan päiväpalkan ja sairausvakuutus- korvauksen erotus. Maksaminen edellyttää selvitystä päivärahan suuruu- desta.

9. Työtapaturmasta johtuva sairausajan palkka maksetaan aina suoraan työnteki- jälle.

10. Jos sairausvakuutuslain päivärahaa ei työntekijästä johtuvasta syystä makseta tai se maksetaan normaalia pienempänä, työnantajan palkanmaksuvelvollisuus vähenee maksamatta jääneellä määrällä.

11. Sairausajan palkasta vähennetään samasta työkyvyttömyydestä ja samalta ajan- jaksolta saatu päiväraha tai siihen rinnastettava korvaus, joka maksetaan:

− lain perusteella

− työnantajan kokonaan tai osaksi kustantaman muun vakuutuksen perus- teella

− tai työnantajan kannatusmaksua saavasta sairausavustuskassasta.

Palkan tultua jo maksetuksi työnantaja voi nostaa korvaukset itselleen tai periä ne työntekijältä, kuitenkin enintään maksamansa määrän.

Sairauden uusiutuminen

12. Työntekijän sairastuessa samaan sairauteen 30 päivän kuluessa työhön paluusta maksetaan sairausajan palkka seuraavasti:

− poissaolojaksot lasketaan yhteen ja niiltä maksetaan palkka kuin kyseessä olisi yksi sairastumisjakso

− palkka maksetaan kuitenkin sairausvakuutuslain karenssiajalta eli sairastu- mispäivältä sen ollessa työpäivä.

14 § Tilapäinen poissaolo Äkillinen sairaus perheessä

1. Työntekijälle pyritään antamaan mahdollisuus lyhyeen palkattomaan poissa- oloon perheessä sattuneen äkillisen sairauden johdosta.

2. Alle 10-vuotiaan lapsen sairastuessa äkillisesti lapsen huoltajalle maksetaan palkka 1 - 3 kalenteripäivään sisältyviltä työpäiviltä samoin edellytyksin kuin edellä 13 §:ssä jos:

− lyhyt poissaolo on välttämätöntä lapsen hoidon järjestämiseksi tai lapsen hoitamiseksi

− työntekijä on viipymättä ilmoittanut poissaolosta ja jos mahdollista sen kes- tosta

− lapsen sairaudesta on toimitettu lääkärintodistus tai muu työnantajan hyväk- symä selvitys.

Muulle kuin yksinhuoltajalle palkka maksetaan jos:

− toisella huoltajalla ei ole ansiotyön eikä työajan takia mahdollisuutta järjes- tää hoitoa tai hoitaa lasta itse tai

− avio- tai avopuoliso on asevelvollisuutta suorittamassa tai kertausharjoituk- sissa

− ja toisen huoltajan esteestä hoitaa lasta on annettu selvitys.

Tarvittaessa työntekijälle pyritään antamaan 3 kalenteripäivää pidempi palkaton poissaolo.

Esimerkki 8

Työvuoro-

luettelo

Ma-to välisen ajan lapsi on sairaana ja työntekijä pois töistä. Tällöin palkka maksetaan vain kolmeen kalenteripäivään (Ma - ke) sisältyviltä työpäiviltä (Ma - ti).

Esimerkki 9

Työvuoro-

luettelo

Pe-su välisen ajan lapsi on sairaana ja työntekijä pois töistä. Tällöin palkka maksetaan vain kolmeen kalenteripäivään (Pe - su) sisältyvältä työpäivältä (Pe).

Merkkipäivä

3. Työntekijän 50- ja 60-vuotispäivä on palkallinen vapaapäivä sen ollessa työpäivä.

Palkaton poissaolo

Pöytäkirjamerkintä

Osapuolet suosittavat paikallisen sopimuksen tekemistä niistä edellytyk- sistä ja menettelytavoista, joilla työntekijällä on mahdollisuus palkatto- maan poissaoloon kolmena päivänä kalenterivuodessa.

Kuolema ja hautajaiset

4. Työntekijälle pyritään järjestämään mahdollisuus lyhyeen poissaoloon lähiomai- sen kuoleman ja hautajaisten johdosta.

Lyhyellä poissaololla tarkoitetaan kuolemasta ja hautajaisista johtuviin järjestelyi- hin tarvittavaa aikaa.

Poissaolon kestäessä yli päivän työntekijän on annettava työnantajan pyynnöstä etukäteen selvitys ajan tarpeesta.

Lähiomaisia ovat muun muassa puoliso, vanhemmat, iso- ja appivanhemmat, lapsi, sisar ja veli.

Poissaolo ei vähennä ansioita.

Kutsunta ja kertausharjoitukset

5. Työntekijä voi osallistua ansion alentumatta asevelvollisten kutsuntaan ja siihen liittyvään lääkärintarkastukseen. Lääkärintarkastukseen noudatetaan 15 §:n määräyksiä. Työntekijälle maksetaan kertausharjoituspäiviltä palkan ja reservi- läispalkan erotus.

Vuosilomaedut

6. Tämän pykälän mukaiset poissaolot eivät vähennä vuosilomaetuja.

15 § Lääkärintarkastukset Palkanmaksun edellytykset

Säännöllisen työajan palkkaa ei vähennetä seuraavissa tapauksissa (1 - 4.) edellyt- täen, että tarkastukset ja tutkimukset on järjestetty tarpeetonta työajan menetystä vält- täen:

1. Sairauden toteaminen

Sairauden toteamiseksi välttämätön lääkärintarkastus ja siihen liittyvä lääkärin määräämä laboratorio- tai röntgentutkimus, jos aikaa ei ole saatu työajan ulko- puolella.

2. Äkillinen hammassairaus

Äkillisen hammassairauden hoitotoimen ajalta jos:

− hammassairaus ennen hoitoa aiheuttaa työkyvyttömyyden ja

− hammassairaus vaatii hoitoa samana päivänä tai saman työvuoron aikana ja

− hammaslääkärin antama todistus osoittaa työkyvyttömyyden ja hoidon kii- reellisyyden.

3. Raskaus

Työntekijän käydessä äitiysrahan maksamiseen liittyvässä tarkastuksessa tai synnytystä edeltävissä lääketieteellisissä tutkimuksissa, jos aikaa ei ole saatu työajan ulkopuolella.

4. Lakisääteiset tarkastukset ja tutkimukset Työntekijän käydessä:

− lakisääteistä työterveyshuoltoa koskevan valtioneuvoston päätöksen tar- koittamissa ja työterveyshuollon toimintasuunnitelmaan hyväksytyissä tar- kastuksissa

− nuorista työntekijöistä annettuun lakiin liittyvissä tutkimuksissa

− tartuntatautilakiin liittyvissä ja työnantajan edellyttämissä tutkimuksissa

− tartuntatautilain edellyttämissä tutkimuksissa, jotka johtuvat työntekijän siir- tymisestä yrityksessä toisiin tehtäviin.

Työnantaja maksaa työntekijälle välttämättömät matkakustannukset kyseisiin tut- kimuksiin tai jälkitarkastuksiin sekä päivärahan, jos ne tehdään muulla paikka- kunnalla.

5. Poissaolo muista syistä

Kunnan järjestämät seulontatutkimukset (Valtioneuvoston asetus seulonnoista 1339/2006, mammografia ja papa-koe) mikäli käynnit eivät ole mahdollisia työ- ajan ulkopuolella.

16 § Lapsen syntymä Perhevapaat

1. Erityisäitiys-, äitiys-, isyys-, adoptio- ja vanhempainvapaa sekä hoitovapaa mää- räytyvät työsopimus- ja sairausvakuutuslain mukaan.

Työntekijälle, jolla on oikeus sairausvakuutuslain (28/2022) 9 luvun 1 §:n mukai- seen raskausrahaan, maksetaan palkan ja raskausrahan erotus raskausvapaan alusta lukien yhdenjaksoisen 40 raskausrahapäivän ajalta.

Työntekijälle, jolla on oikeus sairausvakuutuslain 9 luvun 5 §:n 1-3 momentin mu- kaiseen vanhempainrahaan, maksetaan palkan ja vanhempainrahan erotus 36 ensimmäisen vanhempainrahapäivän ajalta.

Raskaus- ja vanhempainrahan erotuksen maksamisen edellytyksinä on, että

• työsuhde on kestänyt vähintään 12 kuukautta ennen vapaan alkua. Ko. kuukaudet kertyvät kuten harjoitteluaika ja palvelusaika, 11§

• työntekijä palaa perhevapaalta työhön.

Erotuksen maksaminen edellyttää työntekijän selvitystä raskaus- tai vanhem- painrahan suuruudesta.

Jos työntekijä ei ole toimittanut Kelan pyytämiä selvityksiä, eikä raskaus- tai van- hempainrahaa tästä syystä makseta tai se maksetaan normaalia pienempänä, vähenee työnantajan palkanmaksuvelvollisuus maksamatta jääneellä määrällä.

Siirtymäsäännös

Ilmoitusajat

2. Työntekijän on ilmoitettava työnantajalle raskaus-, vanhempain- ja hoitovapaasta viimeistään 2 kuukautta ennen vapaan alkamista.

Työntekijän tulisi antaa työnantajalle hyvissä ajoin kokonaissuunnitelma vapai- den käytöstä kummankin vanhemman osalta.

VUOSILOMA

17 § Vuosiloma

1. Vuosilomaetuudet määräytyvät vuosilomalain ja työehtosopimuksen mukaan.

Loman pituus

2. Lomaa ansaitaan täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta työsuhteen kestettyä lomanmääräytymisvuoden (1.4. - 31.3.) loppuun mennessä:

−	alle vuoden	2 arkipäivää
−	vähintään vuoden	2.5 arkipäivää.

Täysi lomanmääräytymiskuukausi on kalenterikuukausi:

− jonka aikana työntekijä on työskennellyt vähintään 14 päivää

− jonka aikana työntekijä on työskennellyt vähintään 35 tuntia. Lomaa ansaitaan joko 14 päivän tai 35 tunnin säännön perusteella.

Lomaa ansaitaan 35 tunnin säännön perusteella työntekijän työskennellessä työ- sopimuksen mukaan alle 14 päivää kuukaudessa.

Lomapäiviksi ei lasketa pyhäpäiviä, pääsiäislauantaita, vapunpäivää, juhannus- aattoa, itsenäisyyspäivää ja jouluaattoa.

Loman antaminen

3. Työnantaja määrää loman alkamisajankohdan vuosilomalain mukaisesti.

Työnantajan on annettava ennen xxxxx määräämistä työntekijälle tai tämän edustajalle mahdollisuus esittää mielipiteensä loman ajankohdasta.

Kesä- ja talviloman ei tulisi välittömästi seurata toisiaan.

Edellä todetun rajoittamatta työnantajan irtisanoessa työntekijän muilla kuin työ- sopimuslain 7 luvun 3–4 §:n mukaisilla irtisanomisperusteilla työnantaja voi määrätä työntekijän pitämään ansaitut lomat irtisanomisaikana lomakaudesta riippumatta.

Loma ja vapaapäivä

4. Loman alkamiseen vapaapäivänä tarvitaan työntekijän suostumus.

Vähintään 6 päivän loma voi alkaa ilman työntekijän suostumusta hänen maa- nantaivapaapäivänä.

Vähintään 6 päivän loman päättyessä muuna arkipäivänä kuin lauantaina työn- tekijällä on tällä viikolla lomapäivien lisäksi vapaapäivä.

Enintään 3 päivän lomaan ei voi sisältyä vapaapäivää ilman työntekijän suostu- musta.

Työntekijän työskennellessä työsopimuksensa mukaan kaikkina viikonpäivinä jo- kaisessa vähintään 6 päivän lomassa on oltava sunnuntaivapaapäivä. Tällainen vapaapäivä ei ole lomaa edeltävä sunnuntai.

Vuosilomapalkka ja -korvaus

5. Vuosilomapalkka ja -korvaus määräytyvät vuosilomalain mukaan kuitenkin siten, että keskimääräiseen päiväpalkkaan perustuva menettely korvataan prosentti- määräisellä laskentatavalla ja että kuukausipalkkaisella käytetään jakajana lukua 25.

Vuosilomaprosentti on 9 alle vuoden työsuhteessa ja 12 yli vuoden työsuhteessa.

Esimerkki 10

Työntekijälle, joka sopimuksen mukaisesti on lomanmääräytymisvuoden aikana työssä niin harvoina päivinä tai niin lyhyen ajan, että hänelle tästä syystä ei kerry ainoatakaan vuosilomalain mukaista täyttä lomanmääräy- tymiskuukautta tai vain osa kalenterikuukausista on täysiä lomanmääräy- tymiskuukausia, maksetaan vuosilomapalkka vuosilomalain mukaan työ- suhteen jatkuessa.

Työsuhteen päättyessä lomakorvaus maksetaan vuosilomalain mukaan.

Lomakorvaus voidaan maksaa kuukausittain lomakorvauksena henki- lölle, joka työsopimuksensa mukaan tekee työtä säännöllisesti kuukau- sittain alle 35 tuntia.

Lomakorvaus voidaan maksaa palkanmaksun yhteydessä kuukausittain sellaiselle erikseen töihin kutsuttavalle henkilölle, jolla työsopimuksensa mukaan on oikeus kieltäytyä työvuorosta.

Pöytäkirjamerkintä:

Edellä mainitulla tarkoitetaan työntekijää, jolla on oikeus kieltäytyä tarjo- tusta, sovitusta tai varatusta työvuorosta. Uusien työsuhteiden osalta maksamisajankohta sovitaan työsopimuksella.

Vuosilomapalkan ja -korvauksen maksaminen

6. Lomapalkka maksetaan ennen loman alkamista tai paikallisesti sopien (20 §) yri- tyksen tavanomaisena palkanmaksupäivänä.

Enintään 6 päivän lomapalkka voidaan maksaa yrityksen normaalina palkanmak- supäivänä.

18 § Lomaraha

Maksamisedellytykset

1. Lomaraha maksetaan työntekijän palatessa työhön loman päätyttyä. Lomaraha maksetaan myös työntekijän:

− oltua poissa työstä työnantajan suostumuksella välittömästi ennen loman alkamista tai sen päätyttyä.

− ollessa estynyt palaamasta työhön vuosilomalain 7 §:n 2 momentissa mai- nitusta syystä.

Suuruus

2. Lomaraha on 50 % lomapalkasta.

Maksuajankohta

3. Lomaraha maksetaan vuosilomalain mukaan ansaittua lomaa vastaavasta loma- palkasta.

Enintään 6 lomapäivän lomaraha voidaan maksaa yrityksen normaalina palkan- maksupäivänä.

Paikallisesti voidaan sopia lomarahan maksuajankohdasta toisin. Sopimus on tehtävä kirjallisesti luottamusmiehen kanssa tai luottamusmiehen puuttuessa, henkilöstön kanssa.

Hoitovapaa

4. Hoitovapaalla olevalle maksetaan lomaraha 3. kohdan mukaisesti hänen pala- tessa työhön ennakkoilmoituksen tai siihen tehdyn muutoksen mukaisesti hoito- vapaan päätyttyä.

Varusmiespalvelus

5. Xxxxxxxx maksetaan asevelvollisuutta suorittavalle hänen palattua asianmukai- sesti työhön.

Xxxxxxxx on 50 % ennen palvelukseen astumista maksetusta lomapalkasta tai lomakorvauksesta.

Työsuhteen päättyminen loman aikana

6. Lomaraha maksetaan työsuhteen päättyessä loman aikana taloudellisista tai tuo- tannollisista syistä.

Esimerkki 11

Työntekijän työsuhde irtisanottiin 30.5. taloudellisilla ja tuotannollisilla pe- rusteilla päättymään 30.7. Työntekijän kesäloman ajankohdaksi oli sovittu 14.7. - 10.8.

Työntekijä saa lomarahana 50 % sovitun kesälomansa (14.7. - 10.8.) lo- mapalkasta. Lopputilin yhteydessä maksettavasta lomakorvauksesta lo- marahaa ei makseta.

Eläkkeelle siirtyminen

7. Lomaraha maksetaan vuosilomapalkasta ja -korvauksesta työntekijän siirtyessä vanhuus-, työkyvyttömyys-, yksilölliselle-, varhais- tai varhennetulle vanhuuseläk- keelle.

MATKAT

19 § Matkakustannukset

1. Matkakustannukset korvataan vaihtoehtoisesti:

− valtion matkustussäännön mukaan

− verohallituksen päätöksen mukaan

− yrityksen matkustussäännön mukaan.

Yrityksen matkustussääntö

2. Yrityksen matkustussäännössä korvaukset määräytyvät valtion matkustussään- nön mukaan ja maksuperusteet (aikarajat) verohallituksen päätöksen mukaan.

Päiväraha

3. Noudatettaessa verohallituksen päätöstä tai yrityksen matkustussääntöä päivä- rahaa ei makseta:

− työntekijän tehdessä työmatkan alueellisesti rajatussa ja usean kunnan alu- eella toimivassa yrityksessä

− työntekijän osallistuessa yrityksen sisäiseen koulutukseen työnantajan maksaessa kustannukset.

Ateriakorvaus

4. Ateriakorvaus maksetaan:

− työmatkan kestäessä vähintään 6 tuntia

− ja työntekijällä ei ole mahdollisuutta tavanomaiseen tai sitä vastaavaan työ- paikkaruokailuun tai kotiruokailuun.

Ateriakorvausta ei makseta:

− työntekijän saadessa koko- tai osapäivärahan

− tai työntekijän työskennellessä yrityksen saman paikkakunnan toisessa toi- mipaikassa.

Ateriakorvauksen suuruus määräytyy valtion matkustussäännön mukaan.

TYÖPAIKKAKOHTAINEN SOPIMINEN

20 § Työpaikkakohtainen sopiminen

1. Työpaikkakohtaisessa sopimisessa:

− sopijapuolia ovat työnantaja ja työntekijä, työntekijät tai luottamusmies, ellei työehtosopimusmääräyksessä ole toisin sovittu

− sopimus on tehtävä kirjallisesti

− sopimus voidaan tehdä toistaiseksi tai määräajaksi

− toistaiseksi voimassa olevan sopimuksen irtisanomisaika on 3 kuukautta

− yli 9 kuukautta kestänyt määräaikainen sopimus voidaan irtisanoa 3 kuu- kauden irtisanomisajalla

− sopimuksen päätyttyä noudatetaan työehtosopimuksen määräyksiä.

2. Sovitun järjestelyn ollessa sidottu tiettyyn ajanjaksoon se jatkuu irtisanomisesta huolimatta jakson loppuun.

21 § Erinäiset määräykset Jäsenmaksuperintä

1. Työntekijän pyynnöstä työnantaja pidättää Palvelualojen ammattiliitto PAM ry:n jäsenmaksut ja tilittää ne liiton pankkitilille.

Kokoontuminen työpaikalla

2. Palvelualojen ammattiliiton yhdistykset, ammattiosastot, työhuonekunnat tai vas- taavat voivat pitää työajan ulkopuolella kokouksia työsuhdekysymyksistä jos:

− kokouksen pitämisestä sovitaan työnantajan kanssa 3 päivää etukäteen, jos mahdollista

− työnantaja osoittaa tarkoituksenmukaisen kokouspaikan

− järjestäjä vastaa järjestyksestä ja kokoustilojen siisteydestä. Järjestäjällä on oikeus kutsua kokoukseen liiton edustajia.

Ohjesäännöt

3. Työntekijän on noudatettava yrityksen voimassa olevia ohjesääntöjä. Ohjesään- nöt eivät saa olla ristiriidassa tämän sopimuksen kanssa.

Ryhmähenkivakuutus

4. Työnantaja kustantaa työntekijän ryhmähenkivakuutuksen.

Sosiaaliset edut

5. Tämä sopimus ei koske yrityksen sosiaalisia etuja.

Lisien vanhentuminen

6. Tässä sopimuksessa ja sen pöytäkirjoissa mainittu yölisä vanhenee työaikalain 40 §:n mukaan.

Perehdyttäminen

7. Henkilön, jonka tehtävänä on perehdyttää uusia työntekijöitä, työssäoppijoita tai harjoittelijoita tai valvoa näyttötutkintoja, on oltava ennalta määrätty ja ammatti- taitoinen. Tällaiselle henkilölle on varattava riittävästi aikaa tehtävän suoritta- miseksi.

Keskituntiansio

8. Keskituntiansio saadaan jakamalla vähintään kolmen täyden kuukauden sään- nöllisen työajan ansio vastaavana aikana tehtyjen säännöllisten työtuntien koko- naismäärällä. Jos työsuhde on kestänyt kolmea kuukautta lyhyemmän ajan, las- ketaan keskituntiansio jakamalla tämän ajan säännöllisen työajan ansio tämän ajan säännöllisten työtuntien kokonaismäärällä.

Keskituntiansion mukaan määräytyy lisä-, yli-, sunnuntaityökorvauksen perus- palkka sekä arkipyhäviikon työajan lyhennyksestä maksettava tuntipalkka.

Tulkintaohje:

Keskituntiansio (KTA) lasketaan siten, että säännöllisen työajan ajalta (väh. kolme kk) maksettu palkka, lukuun ottamatta lisä-, yli- ja sunnuntai- työn korotusosia sekä päivystys- / varallaolokorvausta, jaetaan saman ajanjakson aikana tehtyjen työtuntien määrällä. KTA:lla laskettuja tunteja ei huomioida.

LUOTTAMUSMIES, NEUVOTTELUJÄRJESTYS JA TYÖRAUHA

22 § Henkilöstön edustajat

Luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun koulutustarpeet selvitetään kahden kuu- kauden kuluessa henkilön valinnasta.

Luottamusmiehen valinta

1. Luottamusmies edustaa kaikkia työehtosopimuksen piirissä olevia työntekijöitä.

2. Luottamusmiesjärjestelmästä sovitaan yrityskohtaisesti. Tällöin otetaan huomi- oon muun muassa yrityksen koko ja organisaatio- sekä päätöksentekorakenne, henkilöstömäärä ja henkilöstön jakautuminen eri toimipisteisiin.

3. Yritykseen, jolla on valtakunnallisesti laaja alueorganisaatio, voidaan asioiden te- hokkaamman ja toimivamman käsittelyn parantamiseksi valita alueluottamusmie- hiä.

4. Yrityksen toimintayksikköön, jossa työnantajan edustajalla on itsenäinen neuvot- teluoikeus ja vastuu yksikön tuloksesta ja henkilöstöstä, voidaan valita toimipaik- kainen luottamusmies.

5. Alueelliset tai toimipaikkaiset luottamusmiehet voivat valita keskuudestaan yhden henkilön toimimaan yhteyshenkilönä käsiteltäessä yritystä yleisesti koskevia asi- oita.

6. Jos johonkin toimipaikkaan ei ole valittu luottamusmiestä, edustaa toimipaikan työntekijöitä em. yhteyshenkilö tai joku muu em. luottamusmiehistä, ellei yrityk- seen ole valittu valtakunnallista pääluottamusmiestä.

7. Vaalista on ilmoitettava kirjallisesti

Työskentelypuitteet

Luottamusmiehellä on oikeus asianmukaisiin tehtävänsä edellyttämiin säilytys- ja toi- mistotiloihin sekä tavanomaisiin toimistovälineisiin. Käytännön järjestelyistä ja muista luottamusmiestehtävien hoitamiseen liittyvistä edellytyksistä sovitaan paikallisesti luot- tamusmiehen valinnan jälkeen.

Ansionmenetyksen korvaus

1. Työnantaja korvaa ansion, jonka luottamusmies menettää hoitaessaan luotta- musmiestehtäviä säännöllisenä työaikana. Ansio korvataan keskituntiansion mu- kaan. (Katso keskituntiansion laskemisesta 21 §:n 7 kohta).

Hoitaessaan työnantajan kanssa sovittuja tehtäviä säännöllisen työajan ulkopuo- lella luottamusmiehelle maksetaan lisä- tai ylityökorvaus, ellei muusta korvauk- sesta sovita.

Luottamusmiehelle maksetaan luottamusmiestehtävien hoitamisesta luottamus- mieskorvausta hänen toimialueeseensa kuuluvien työtekijöiden lukumäärän (riip- pumatta järjestäytyneisyydestä) perusteella seuraavasti:

Työntekijöiden lukumäärä	Luottamusmieskorvaus 1.6.2023 alkaen	Luottamusmieskorvaus 1.3.2024 alkaen
alle 50 työntekijää	43,76 €/kk	44,68 €/kk
51 - 200 työntekijää	57,98 €/kk	59,20 €/kk
yli 200 työntekijää	71,11 €/kk	72,60 €/kk

Mikäli luottamusmies toimii myös em. yhteyshenkilönä tai valtakunnallisena pää- luottamusmiehenä, korotetaan palkkiota 30%:lla.

Korvausta ei makseta niiltä kalenterikuukausilta, jolloin luottamus- tai pääluotta- musmies vuosiloman, sairauden tai muun niihin verrattavan esteen vuoksi ei

hoida luottamusmiestehtäväänsä pääosaa ko. kuukautta. Korvaus maksetaan varamiehelle tämän hoidettua ko. tehtävää ko. poissaoloajan.

Työsuojeluvaltuutetun korvaus on 67,5 % luottamusmiehen korvauksesta.

Työstä vapautus

1. Luottamusmiehelle annetaan luottamusmiestehtävien hoitoa varten tarvittava työstä vapautus.

Luottamusmiehen työsuhde

Työnantajan harkitessa luottamusmiehen työsuhteen päättämistä on hänen ennen toi- menpiteisiin ryhtymistä oltava yhteydessä työnantajaliittoonsa. Liiton saatua yhteyden- oton, sen tulee ryhtyä välittömästi asian edellyttämiin toimiin.

23 § Erimielisyydet Paikalliset neuvottelut

1. Työehtosopimukseen liittyvistä erimielisyyksistä neuvotellaan ensin työnantajan ja työntekijän tai luottamusmiehen kanssa.

Asian jäädessä erimieliseksi laaditaan kahtena kappaleena erimielisyysmuistio.

Liittoneuvottelut

2. Paikalliset osapuolet voivat jättää asian liittojen ratkaistavaksi.

Neuvottelujen toteutus

3. Paikalliset- ja liittoneuvottelut aloitetaan ja käydään viivytyksettä.

Työtuomioistuin

4. Asian jäädessä liittoneuvotteluissa erimieliseksi se voidaan jättää työtuomioistui- men ratkaistavaksi.

24 § Työrauha ja sopimusrikkomukset

1. Kaikki sopimukseen kohdistuvat työtaistelutoimenpiteet on kielletty.

2. Tämän sopimuksen rikkomisen seuraamukset määräytyvät allekirjoituspäivänä voimassa olevan työehtosopimuslain ja keskusjärjestösopimuksen mukaan.

VOIMASSAOLO

25 § Sopimuksen voimassaolo

Sopimuskausi on 2.5.2023-28.2.2025 PALVELUALOJEN TYÖNANTAJAT PALTA ry PALVELUALOJEN AMMATTILIITTO PAM ry

Ohje työtehtävien sijoittumisesta vaativuusryhmiin

Vaativuusryhmää määriteltäessä selvitetään ensiksi tehtävän pääasiallinen sisältö. Palkkaliitteessä mainittujen yleismääritelmien perusteella arvioidaan se, kumman palk- karyhmän vaativuustasoa ko. tehtävä lähinnä vastaa.

Jos tehtävä on määritelty palkkaryhmään yksi ja työntekijä joutuu tekemään keskimää- rin yli 15 % työajastaan palkkaryhmään kaksi kuuluvia tehtäviä, maksetaan työtehtä- vien suorittamisesta työehtosopimuksen 12 §:n mukaista työkohtaisuuslisää. Jos palk- karyhmään kaksi kuuluvien tehtävien aikaosuus tehdystä työajasta ylittää 50 % mak- setaan palkkaryhmän kaksi mukainen palkka.

Ryhmittelyn soveltamiseksi on jäljempänä mainittu esimerkkejä tehtävistä ja tehtä- vänimikkeistä, jotka tyypillisesti kuuluvat eri vaativuusryhmiin. Vaativuusryhmän ratkai- see kuitenkin tehtävän vaativuustaso.

Ryhmä I

Asiakaspalvelun perustehtävät

− Vastaus- ja välityspalvelut

− Tilausten vastaanotto

− Määriteltyjen tuotteiden tarjonta kiinteään hintaan

− Tuoteneuvonta

− Asiakaskäyntivarausten hoito

− Puhelintutkimukset ja haastattelut valmiiden kysymysten avulla

− Ilmoitusten myynti ja käsittely

− Maksamismuistutusten välittäminen

Ryhmä II

Erityisten tietojen tai työmenetelmien hallintaa vaativat asiakaspalvelu ja ammattiteh- tävät

− Tuotteiden ja palvelujen markkinointi ja neuvonta

− Saatavien perintä

− Harkintaa vaativat puhelintutkimukset ja haastattelut

− Monitaitoisuus työtekijän joutuessa tekemään ja hallitsemaan oman osaamisalu- eensa lisäksi muita tehtäviä, joihin vaaditaan tietty ammattitaito.

Ryhmä III

Palkkaryhmien yläpuoliset

− Ryhmään kuuluvat kaikki ne työntekijät, joiden tehtävä ja sen mukainen palkka on vaativampi kuin ryhmässä II. Työntekijän palkka sovitaan henkilökohtaisesti työsopimuksella.

− Palkan määrittelyssä voidaan ohjeena käyttää vastaavien tehtävien palvelusek- torin palkkatilastoja.

VÄHIMMÄISTUNTIPALKAT 1.6.2023 ja 1.3.2024 tai lähinnä sen jälkeen alkavan pal- kanmaksukauden alusta:

aulukkopalkat 1.6.2023

Pääkaupunkiseutu
Vaativuusryhmä	0 - 2,5 vuotta	yli 2,5 vuotta - 4,5 vuotta	yli 4,5 vuotta
Ryhmä I	11,04	11,35	11,84
Ryhmä II	11,48	11,96	12,42

I PKL
Vaativuusryhmä	0 - 2,5 vuotta	yli 2,5 vuotta - 4,5 vuotta	yli 4,5 vuotta
Ryhmä I	10,59	10,95	11,35
Ryhmä II	11,04	11,48	11,96

II PKL
Vaativuusryhmä	0 - 2,5 vuotta	yli 2,5 vuotta - 4,5 vuotta	yli 4,5 vuotta
Ryhmä I	10,12	10,47	10,95
Ryhmä II	10,59	11,04	11,48

Yölisä	3,39 euroa
Kielilisä	55 senttiä

Taulukkopalkat 1.3.2024

Pääkaupunkiseutu
Vaativuusryhmä	0 - 2,5 vuotta	yli 2,5 vuotta - 4,5 vuotta	yli 4,5 vuotta
Ryhmä I	11,27	11,59	12,09
Ryhmä II	11,72	12,21	12,68

I PKL
Vaativuusryhmä	0 - 2,5 vuotta	yli 2,5 vuotta - 4,5 vuotta	yli 4,5 vuotta
Ryhmä I	10,81	11,18	11,59
Ryhmä II	11,27	11,72	12,21

II PKL
Vaativuusryhmä	0 - 2,5 vuotta	yli 2,5 vuotta - 4,5 vuotta	yli 4,5 vuotta
Ryhmä I	10,33	10,69	11,18
Ryhmä II	10,81	11,27	11,72

Yölisä	3,46 euroa
Kielilisä	56 senttiä

KUNTIEN KALLEUSLUOKITUS

Kunnan nimi	Xxxxxxxxxxxxx	Kunnan nimi	Xxxxxxxxxxxxx
Enontekiö	I	Oulu	I
Espoo	I	Pelkosenniemi	I
Helsinki	I	Pello	I
Houtskari	I	Posio	I
Hyrynsalmi	I	Ranua	I
Hyvinkää	I	Ristijärvi	I
Hämeenlinna	I	Rovaniemen mlk	I
Inari	I	Rovaniemi	I
Iniö	I	Salla	I
Joensuu	I	Savukoski	I
Jyväskylä	I	Simo	I
Järvenpää	I	Sodankylä	I
Kauniainen	I	Tampere	I
Kemi	I	Tervola	I
Kemijärvi	I	Tornio	I
Keminmaa	I	Utsjoki	I
Kerava	I	Vaasa	I
Kirkkonummi	I	Vantaa	I
Kittilä	I	Ylitornio	I
Kolari	I
Korppoo	I
Kuhmo	I
Kuivaniemi	I
Kuopio	I
Kuusamo	I
Muonio	I
Nauvo	I

Kaikki muut kunnat kuuluvat II kalleusluokkaan paitsi Ahvenanmaan kunnat I kalleusluok- kaan.

ERIMIELISYYSMUISTIO

Työnantaja

− osoite ja puhelinnumero

− asiaa hoitava henkilö

Neuvotteluosapuolet

− työnantajapuolelta

− työntekijäpuolelta

Erimielisyys siirretään liittojen ratkaistavaksi liitteissä olevien tietojen perusteella.

Esitetty vaatimus perusteluineen liite 1 Annettu vastaus perusteluineen liite 2 Yhteisesti todetut erimielisyyden kohteeseen liittyvät tosiseikat liite 3

Tätä muistiota on tehty kaksi samansisältöistä kappaletta, joista toisen työnantajapuoli toi- mittaa työnantajaliitolle ja toisen työntekijäpuoli toimittaa työntekijäliitolle.

....................................	..... / ..... / ............
Työnantajan tai hänen edustajansa allekirjoitus		Työntekijän tai luottamusmiehen allekirjoitus

TYÖLLISTYMISEN JA MUUTOSTURVAN TOIMINTAMALLI

Työnantajan, työntekijöiden ja työvoimaviranomaisen välisen uuden toimintamallin ta- voitteena on yhteistyön tehostaminen ja työntekijän mahdollisimman nopea työllistymi- nen.

Yhteistoiminta- ja irtisanomismenettely

Työnantaja esittää vähintään 10 työntekijää koskevien yhteistoimintaneuvottelujen alussa toimintasuunnitelman. Sen sisällöstä neuvotellaan henkilöstön edustajien kanssa. Suunnitelmassa selostetaan neuvottelujen menettelytavat ja muodot, suunni- teltu aikataulu sekä suunnitellut toimintaperiaatteet irtisanomisaikana työnhaun, kou- lutuksen ja työhallinnon palvelujen käytön osalta. Suunnitelmassa otetaan huomioon olemassa olevat normit siitä, miten työvoiman vähentämismenettelyssä toimitaan. Jos yhteistoimintaneuvottelut koskevat alle 10 työntekijää, yhteistoimintamenettelyssä esi- tetään suunnitellut toimintaperiaatteet irtisanomisaikana työnhaun, koulutuksen ja työ- hallinnon palvelujen käytön osalta.

Toimintasuunnitelman sisällöstä neuvottelemista ei estä rajoitus, jonka mukaan irtisa- nomisen vaihtoehtojen käsittely voi yhteistoimintaneuvotteluissa alkaa suurissa irtisa- nomisissa aikaisintaan seitsemän päivän kuluttua perusteiden ja vaikutusten käsitte- lystä.

Suunniteltua vähentämistä koskevan yhteistoimintamenettelyn yhteydessä käsitellään myös henkilöstösuunnitelmaan tarvittavat muutokset.

Työnantaja ja työvoimaviranomainen kartoittavat yhteistyössä tarvittavat julkiset työ- voimapalvelut viivyttelemättä yhteistoimintamenettelyn tai pienten yritysten irtisano- mismenettelyn alettua. Työvoimaviranomaisen kanssa pyritään sopimaan tarjottavien palvelujen laadusta ja niiden toimeenpanon aikataulusta sekä yhteistyöstä niiden to- teutuksessa. Henkilöstön edustajat osallistuvat yhteistyöhön.

Työllistymisohjelma ja sen toteuttaminen irtisanomisaikana

Työnantajalla on tiedottamisvelvollisuus oikeudesta työllistymisohjelmaan ja korotet- tuun koulutustukeen.

Työnantaja ilmoittaa työvoimaviranomaiselle taloudellisin tai tuotannollisin perustein suoritetusta irtisanomisesta, jos irtisanotulla työntekijällä on työhistoriaa vähintään kolme vuotta. Ilmoitusvelvollisuus koskee myös sellaisen määräaikaisen työsuhteen päättymistä, joka on muodostunut yhdestä tai useammasta keskeytymättömänä tai vain lyhytaikaisin keskeytyksin yhteensä vähintään kolme vuotta samaan työnantajaan jatkuneesta määräaikaisesta työsopimuksesta. Työnantaja on velvollinen antamaan työvoimaviranomaiselle työntekijän suostumuksella hänen koulutustaan, työkokemus- taan ja työtehtäviään koskevat tiedot heti irtisanomisten tapahduttua. Työnantaja osal- listuu erikseen niin sovittaessa muutoinkin työllistymisohjelman laatimiseen.

Työntekijällä on mahdollisuus osallistua työllistymisohjelman laatimiseen. Työllistymis- ohjelmaa voidaan tarvittaessa täydentää myöhemmin.

Jos asiasta ei ole irtisanomisen tapahduttua muuta sovittu, työntekijällä on oikeus va- paaseen ilman ansionmenetystä osallistuakseen irtisanomisaikanaan työllistymisoh- jelman tekemiseen, oma-aloitteiseen tai viranomaisaloitteiseen työpaikan hakuun ja työhaastatteluun, uudelleensijoitusvalmennukseen, työssä oppimiseen ja harjoitteluun taikka työllistymisohjelmansa mukaiseen työvoimapoliittiseen koulutukseen. Vapaan pituus on työsuhteen kestosta riippuen seuraava:

1) enintään 5 päivää, jos työntekijän irtisanomisaika on enintään yksi kuukausi;

2) enintään 10 päivää, jos työntekijän irtisanomisaika on yli yksi kuukausi mutta enintään neljä kuukautta;

3) enintään 20 päivää, jos työntekijän irtisanomisaika on yli neljä kuukautta.

Edellytyksenä on lisäksi, ettei vapaasta aiheudu työnantajalle merkittävää haittaa.

Työntekijän on ilmoitettava vapaasta työnantajalle viivyttelemättä ja pyydettäessä esi- tettävä luotettava selvitys vapaan perusteesta.

MUUTOSTURVAN PÖYTÄKIRJA

1. Sovittiin, että liitteenä olevat sopimusmääräykset työllistymisen ja muutosturvan toimintamallista ovat tulleet voimaan allekirjoittaneiden liittojen välillä 16.2.2005.

2. Todettiin, että työvoimaviranomaiset pyrkivät osaltaan toimimaan työllistymisen ja muutosturvan toimintamallin mukaisesti heti 16.2.2005 alkaen. Työllistymisoh- jelmaa ja koulutustukea koskeva lainsäädäntö on valmisteilla ja on tarkoitettu tu- lemaan voimaan mahdollisimman pikaisesti.

Todettiin, että työllistymisohjelmaa ja korotettua koulutustukea koskevia sopi- musmääräyksiä voidaan soveltaa täysimääräisesti vasta niitä koskevan lainsää- dännön voimaantulon jälkeen.

3. Todettiin, että yhteistoimintamenettelyä koskevilla määräyksillä ei muuteta yh- teistoimintalain 2 §:n mukaista soveltamisalaa.

Helsingissä helmikuun 24 päivänä 2005 ERITYISPALVELUJEN TYÖNANTAJALIITTO ry PALVELUALOJEN AMMATTILIITTO PAM ry

KOULUTUSSOPIMUS

1 § Koulutustyöryhmä

Tämän sopimuksen mukaista koulutusta varten on liittojen yhteinen koulutustyöryhmä.

2 § Ammattiyhdistyskoulutus Kurssien hyväksyminen

1. Koulutustyöryhmä hyväksyy työnantajan tuen piiriin kuuluvat kurssit seuraavasti:

− hyväksymisen edellytyksenä on yhteisesti todettu koulutustarve

− kurssit hyväksytään kalenterivuodeksi kerrallaan

− tarvittaessa kursseja voidaan hyväksyä kalenterivuoden aikana

− ennen hyväksymistä työryhmälle annetaan selvitys kurssin tavoitteista, ope- tusohjelmasta, ajankohdasta, järjestämispaikasta ja kohderyhmästä

− hyväksyttyjen kurssien joukossa tulee olla myös viikkoa lyhyempiä ja pai- kallisia kursseja.

Liitot tiedottavat kursseista viimeistään kaksi kuukautta ennen ensimmäisen kurs- sin alkua.

Koulutustyöryhmä voi seurata kurssien opetusta.

Osallistumisoikeus

2. Henkilöstön edustaja voi osallistua työsuhteen katkeamatta koulutustyöryhmän hyväksymälle enintään 2 viikon kurssille, jos se ei aiheuta yritykselle tuntuvaa haittaa.

Henkilöstön edustaja voi osallistua:

− vuoden aikana yhdelle kurssille

− vuoden aikana useampijaksoisen kurssin kaikille jaksoille kurssin kokonais- pituuden ollessa enintään 2 viikkoa

− kolmen vuoden aikana yhdelle samansisältöiselle kurssille (aika lasketaan edellisen samansisältöisen kurssin päättymisestä).

Ilmoitusvelvollisuus

3. Työntekijän on ilmoitettava osallistumisestaan kurssille mahdollisimman aikaisin.

Enintään viikon pituisesta kurssista on ilmoitettava vähintään 3 viikkoa ennen sen alkua ja yli viikon pituisesta kurssista vähintään 6 viikkoa ennen sen alkua.

Työnantajan on ilmoitettava henkilöstön edustajalle mahdollisimman aikaisin, kui- tenkin viimeistään 10 päivää ennen kurssin alkua syy, miksi kurssille osallistumi- nen aiheuttaisi yritykselle tuntuvaa haittaa.

Korvaukset

4. Luottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu voivat osallistua koulutustyöryhmän hy- väksymille kursseille ilman ansiomenetystä.

Luottamusmiehen ansiomenetys korvataan enintään 2 viikolta ja työsuojeluval- tuutetun enintään 1 viikolta edellyttäen että, kurssi liittyy osanottajan yhteistyö- tehtävään yrityksessä.

Ansiomenetys korvataan työntekijän peruspalkan mukaan.

Ilta- ja yölisiä sekä muita mahdollisia tuntikohtaisia lisiä ei korvata. Kuukausikohtaiset lisät korvataan.

Muut edut

5. Osallistuminen tämän pykälän mukaiseen koulutukseen ei vähennä vuosiloma-, eläke- tai näihin verrattavia etuuksia.

3 § Yhteinen koulutus

1. Yhteistä koulutusta annetaan pääsääntöisesti työpaikkakohtaisesti.

2. Koulutukseen osallistumisesta sovitaan työnantajan ja työntekijän tai luottamus- miehen kanssa tai muulla paikallisesti sovittavalla tavalla.

3. Yhteistä koulutusta ovat esimerkiksi:

− yhteistoimintasopimukseen,

− osallistumisjärjestelmiin ja

− työsuojeluyhteistyöhön liittyvä koulutus.

4. Korvaukset määräytyvät 4 §:n mukaan.

4 § Ammatillinen jatko-, täydennys- ja uudelleenkoulutus

1. Työnantajan antaessa työntekijälle ammatillista koulutusta tai työnantajan lähet- täessä hänet ammatilliseen koulutukseen työnantaja korvaa koulutuskustannuk- set ja ansiomenetyksen.

2. Säännöllisen työajan ansiomenetys korvataan työntekijän peruspalkan mukaan. Ilta- ja yölisiä sekä muita tuntikohtaisia lisiä ei korvata.

Kuukausikohtaiset lisät korvataan.

Matkakustannukset korvataan halvimman kulkuneuvon mukaan.

3. Koulutuksen tapahtuessa työajan ulkopuolella työntekijälle korvataan siitä johtu- vat suoranaiset kustannukset.

4. Ennen koulutukseen ilmoittautumista todetaan, onko kysymyksessä tämän pykä- län mukainen koulutus.

5 § Voimassaolo

Sopimus on voimassa toistaiseksi 3 kuukauden irtisanomisajalla.

Palvelualojen työnantajat PALTA ry

Eteläranta 10, 6. krs

PL 62, 00131 Helsinki

Vaihde 020 595 5000 xxx.xxxxx.xx

Palvelualojen ammattiliitto PAM ry

Xxxxxxxxxxxxxxx 00 X

PL 54, 00531 Helsinki

Puh. 000 000 000

xxx.xxx.xx

JÄLKIPAINOS KIELLETÄÄN.

Document Metadata

Table of Contents

Asiakaspalvelu- ja telemarkkinointialaa koskeva työehtosopimus

Document Metadata