SOPIMUSSOTILAIDEN KOULUTUSTAIDON KEHITTÄMINEN PERUSYKSI- KÖISSÄ

SOPIMUSSOTILAIDEN KOULUTUSTAIDON KEHITTÄMINEN PERUSYKSI- KÖISSÄ

Kandidaatintutkielma Kadettikersantti

Xxxx Xxxxxxxx

Kadettikurssi 98 Maasotalinja

Maaliskuu 2014

Kurssi 98.Kadettikurssi	Xxxxx Xxxxxxx-panssarintorjunta/JVL / Maav.
Tekijä Kadettikersantti Xxxx Xxxxxxxx
Tutkielman nimi SOPIMUSSOTILAIDEN KOULUTUSTAIDON KEHITTÄMINEN PERUSYKSI- KÖISSÄ
Oppiaine johon työ liittyy Sotilaspedagogiikka	Säilytyspaikka Kurssikirjasto ( MPKK:n kirjasto )
Aika Maaliskuu 2014	Tekstisivuja 29 Liitesivuja 5
TIIVISTELMÄ Vuosien 1999–2006 välillä puolustusvoimissa palveli noin 2500 sopimussotilasta. Valtio- neuvoston tekemän puolustuspoliittisen selonteon (1997) mukaan sopimussotilasjärjestel- män tulisi lisätä ammattitaitoa reserviläisissä, jonka tarve lisääntyy ase- ja johtamisjärjes- telmien kehittyessä. Näkemys ei vastaa järjestelmän nykysuuntausta, koska sopimussotilai- ta käytetään pääasiassa kouluttajan tehtävissä. Sopimussotilaat ovat muista poikkeava hen- kilöstöryhmä. Puolustusvoimissa on eri henkilöstöryhmille tarkoitettuja johtaja- ja koulut- taja koulutusjärjestelmiä. Puolustusvoimat eivät tarjoa sopimussotilaille erilaisia koulutus- taidon jatkokursseja, kuten varusmiesjohtajille tai muille henkilöstöryhmille. Tutkielma perehtyy työssä oppimisen näkökulmaan, koska työssä oppiminen ei ole sidok- sissa mihinkään koulutukseen, koulutustasoon, henkilöstöryhmään tai pätevyyteen. Työssä oppiminen on jokaisen henkilöstöryhmän osaamisen kehittämistä. Tutkielman viitekehys on sopimussotilaiden koulutustaidon kehittyminen työssä oppimisen näkökulmasta. Tutki- musaineistoa analysoimalla vastataan tutkielman päätutkimuskysymykseen: Miten sopi- mussotilaiden koulutustaito kehittyy perusyksikössä? Samaa menetelmää käyttämällä vas- tataan tutkielman alakysymyksiin: Miten perusyksikön peruskoulutettua sotilashenkilöstöä hyödynnetään sopimussotilaiden koulutustaidon kehittämisessä? Minkälaista palautetta so- pimussotilas saa koulutussuorituksistaan? Tutkimusaineisto koostuu kohderyhmälle lähete- tyistä haastattelulomakkeista. Tekemällä oppiminen on monen sopimussotilaan tapa kehittää omaa koulutustaitoaan. Ko- kemukset ja havainnot omasta toiminnasta antavat hyvän perustan oman koulutustaitonsa kehittämiselle. Perusyksikön peruskoulutetun sotilashenkilöstön työkokemuksien ja arvok- kaiden neuvojen avulla sopimussotilaat pystyvät kehittämään omaa koulutustaitoaan. So- pimussotilaat oppivat seuraamalla ja ottamalla mallia esimiehiensä koulutuksista. He seu- raavat kokeneempien kouluttajien koulutusmetodeja ja pyrkivät löytämään sieltä heille so- pivat koulutustyylit. Kokemattomat sopimussotilaat hakevat ohjeita, oppeja ja vinkkejä koulutussuorituksiinsa kokeneemmilta kouluttajilta. He haluavat tietää, millä tavalla koulu- tus on toteutettu aikaisemmin. Sopimussotilaalla on mahdollisuus saada valmiiksi testattuja koulutusmetodeja, jos he uskaltavat kysyä vinkkejä tai valmista harjoitussuunnitelmaa. Vaikuttaa siltä, että paras aika arvioinnille ja palautteen antamiselle on välittömästi koulu- tuksen jälkeen. Kohderyhmän vastauksien perusteella sopimussotilaiden koulutussuorituk- sia arvioidaan liian harvoin.
AVAINSANAT Sopimussotilas, kouluttaja, koulutustaito, oppiminen, työssä oppiminen, perehtyminen

KÖISSÄ

SISÄLLYSLUETTELO

1 JOHDANTO 1

2 TUTKIMUSKYSYMYS JA -MENETELMÄ 3

3 OPPIMINEN JA KOULUTUSTAITO SOTILASORGANISAATIOSSA 5

3.1 Työssä oppiminen sotilasorganisaatiossa 5

3.2 Oppiminen sotilasorganisaatiossa 6

3.3 Koulutustaito sotilasorganisaatiossa 10

4 TUTKIMUSAINEISTO 12

4.1 Haastattelun lähtökohta 12

4.2 Kategoriointi 12

4.3 Sisällönanalyysin mukaiset kategoriat 13

4.4 Vastaukset 14

4.4.1 Arviointi 14

4.4.2 Ohjaaminen 17

4.4.3 Oppiminen 19

4.4.4 Muut havainnot 21

5 POHDINTA 23

5.1 Johtopäätökset 23

5.2 Reflektointi osana koulutustaidon kehittymistä 26

5.3 Ihannetilanne sopimussotilaiden koulutustaidon kehittymiselle 27

5.4 Jatkotutkimuksen mahdollisuudet 28

6 LÄHTEET 30

6.1 Julkaistut lähteet 30

6.2 Julkaisemattomat lähteet 30

6.3 Internet lähteet 30

7 LIITTEET 32

SOPIMUSSOTILAIDEN KOULUTUSTAIDON KEHITTÄMINEN PERUSYKSI- KÖISSÄ

1 JOHDANTO

Mielenkiintoni tutkittavaan aiheeseen heräsi, kun työskentelin sopimussotilaana ja en saanut johdonmukaista ohjeistusta koulutustaitoni kehittämiseen. Olen palvellut sopimussotilaana kolmessa eri perusyksikössä Kaartin Jääkärirykmentissä. En huomannut säännönmukaisuuk- sia sopimussotilaiden koulutustaidon kehittämisessä perusyksiköiden välillä. Tutkielman teen siksi, että haluan kehittyä sotilaskouluttajana. Tavoitteeni on olla tulevaisuudessa xxxxxxxx- xxxxxx hyvä kouluttaja sekä alaisteni että esimiesteni mielestä. Luon perusymmärryksen koulutustaidon kehittämisestä tutkimalla sitä, mikä auttaa minua kehittymään kouluttajana. Tulevana esimiehenä, haluan tarjota varusmiesjohtajille ja sopimussotilaille mahdollisuuden kehittyä kouluttajana.

Sopimussotilaiden koulutustaidon kehittymistä ei ole tutkittu aikaisemmin. Vastaavasti sopi- mussotilasjärjestelmää on tutkittu. Vuonna 2003 kadetti Xxxx Xxxxxxxx tutki aihetta: ”Sopi- mussotilasjärjestelmä puolustusvoimissa” kandidaatintutkielmassaan. Vuonna 2006 sama henkilö jatkoi tutkimustyötään aiheella: ”Sopimussotilaat puolustusvoimissa” pro gradu- tutkielmassaan. Uusien työntekijöiden perehdyttämistä ja ohjattua työssä oppimista on tutkittu useammassa tutkielmassa. Sopimussotilasjärjestelmää tutkivassa pro gradu -tutkielmassa to- detaan, että vuosien 1999–2006 välillä puolustusvoimissa palveli noin 2500 sopimussotilasta. Valtioneuvoston tekemän puolustuspoliittisen selonteon (1997) mukaan sopimussotilasjärjes- telmän tulisi lisätä ammattitaitoa reserviläisissä, jonka tarve lisääntyy ase- ja johtamisjärjes- telmien kehittyessä.1 Rötkönen teki havainnon tutkiessaan sopimussotilasjärjestelmää: ”Nä- kemys ei vastaa järjestelmän nykysuuntausta, koska sopimussotilaita käytetään pääasiassa kouluttajan tehtävissä.”2

Sopimussotilaat ovat muista poikkeava henkilöstöryhmä. Puolustusvoimissa on eri henkilös- töryhmille tarkoitettuja johtaja- ja kouluttaja koulutusjärjestelmiä. Jokaiselle varusmiehelle jaettavassa Xxxxxxxx käsikirjassa kerrotaan, että johtaja- ja kouluttajakoulutuksen päämääränä olevan: ”johtajien on kyettävä aloittamaan omatoimisesti oman joukkonsa kouluttaminen ja johtaminen kertausharjoituksissa sekä poikkeusoloissa.” Samassa kirjassa todetaan koulutta-

1 Valtioneuvoston puolustuspoliittinen selonteko, 1997, s 84–85

2 Rötkönen, 2006, s 5

jakoulutuksen tavoitteena olevan se, että johtaja osaa kehittää joukkonsa toiminta- ja suoritus- kyvyn joukon tehtävän edellyttämälle tasolle.3 Ammattisotilaita koulutetaan eri puolella Suo- mea. Ammatti aliupseereita koulutetaan puolustushaarakoulujen sotilasammatillisissa opinto- jaksoissa (SAMOJ). Upseereita koulutetaan Maanpuolustuskorkeakoulussa Santahaminassa sekä aselajikouluilla. Puolustusvoimat ei tarjoa sopimussotilaille erilaisia koulutustaidon jat- kokursseja, kuten varusmiesjohtajille tai muille henkilöstöryhmille.

Puolustusvoimat on suuri työnantaja, joka palkkaa vuosittain paljon uusia työntekijöitä. Ka- dettiupseereita valmistuu vuosittain noin 150 kappaletta. Myös siviilityöntekijöitä ja aliup- seereita nimitetään virkaan vuosittain tarpeen mukaan. Tässä kandidaatintutkielmassa tutki- taan puolustusvoimien uusia työntekijöitä. Uusista työntekijöistä keskitytään vain sopimusso- tilaisiin. Jokaisen henkilöstöryhmän tutkiminen vaatisi liikaa aikaa.

Tutkielma perehtyy työssä oppimisen näkökulmaan, koska pääesikunnan henkilöstöosaston mukaan: ”työssä oppiminen ei ole sidoksissa mihinkään koulutukseen, koulutustasoon, henki- löstöryhmään tai pätevyyteen.” Samassa käskyssä mainitaan, että työssä oppiminen on jokai- sen henkilöstöryhmän osaamisen kehittämistä. 4 Tutkielmassa en tutki, kuinka sopimussotilai- ta on perehdytetty työympäristöönsä. En tutki, kuinka sopimussotilaat ovat tutustuneet oman organisaation sekä työyhteisön tapoihin ja ihmisiin tai kuinka he ovat hankkineet työn tekemi- sen aloittamiseen tarvittavat tiedot ja taidot.

Kandidaatintutkielman kohdehenkilöitä ovat 98.- ja 99. kadettikurssilla opiskelevat kadetit, jotka ovat palvelleet sopimussotilaana puolustusvoimissa. Tutkielmaan kohdehenkilöiksi kuu- luvat kadetit, jotka ovat työskennelleet määräaikaisessa virkasuhteessa perusyksikön koulutta- xxxx xxxxxxxxxxxxx aikana.

3 Sotilaan käsikirja, 2010, s.29

4 PEHENKOS koulutussektori, Määräys, HG233, PVHSM KOULUTUSALA 042 - PEHENKOS OHJATTU TYÖSSÄ OPPIMINEN

2 TUTKIMUSKYSYMYS JA -MENETELMÄ

Tutkielman viitekehys on sopimussotilaiden koulutustaidon kehittyminen työssä oppimisen näkökulmasta. Tutkimusaineistoa analysoimalla pyrin vastaamaan tutkielman pääkysymyk- seen: Miten sopimussotilaiden koulutustaito kehittyy perusyksikössä? Samaa menetelmää käyttämällä vastaan tutkielman alakysymyksiin: Miten perusyksikön peruskoulutettua soti- lashenkilöstöä hyödynnetään sopimussotilaiden koulutustaidon kehittämisessä? Minkälaista palautetta sopimussotilas saa koulutussuorituksistaan? Tutkimuksen tavoitteena on kuvailla kokemuksia koulutustaidon kehittymisestä.

Xxxxxxxxx mukaan kvantitatiivinen tutkimusmenetelmän kysymysten asettelussa ilmenee tiet- tyjä sanoja: mikä? missä? paljonko? ja kuinka usein? Tälle tutkimusmenetelmälle on tyypillis- tä, että tutkimuskysymyksiin vastataan numeerisen tiedon avulla. Kvalitatiivisessa tutkimus- menetelmässä tutkimuskysymys asetellaan tiettyjen sanojen avulla - miksi? miten? ja millai- nen?5 Tutkimuskysymyksien sanamuodot määrittävät, mitä tutkimusmenetelmää kannattaa käyttää. Kvalitatiiviselle tutkimusmenetelmälle tyypilliset kysymysten sanamuodot löytyvät tämän tutkielman jokaisesta tutkimuskysymyksestä.

Tutkielmassa käytän kvalitatiivista eli laadullista tutkimusmenetelmää. Laadullisen tutkimuk- sen käsikirjan mukaan tutkimusmenetelmä soveltuu, kun halutaan tutkia ihmisiä luonnollisis- sa tilanteissa, joita ei voida järjestää kokeiksi tai kaikkia siihen vaikuttavia tekijöitä ei voida kontrolloida.6 Tutkimuksen aineistonhankintamenetelmänä käytän haastatteluita. Tämän tut- kimuksen tavoitteena on tuottaa sellaista tietoa, joka koskee esimerkiksi mielipiteitä, käsityk- siä, havaintoja tai kokemuksia. Jyväskylän yliopiston avoimien kurssimateriaalien mukaan tämänkaltainen tutkimusaineisto on järkevää koota haastattelemalla7. Minulla ei ollut mah- dollisuutta käyttää valmiita dokumentteja tai aikaisempia tutkimuksia, koska niitä ei ollut olemassa. Toteutin haastattelun, jotta sain tarvittavan aineiston tutkielmaani varten. Haastatte- lun lopputuloksena tulee olemaan tekstimassaa eli laadullisia vastauksia.

Erilaisia haastattelutyyppejä voidaan luokitella esimerkiksi haastattelijan ja haastateltavan vuorovaikutus asteen mukaan. Jyväskylän yliopiston avoimien opetusmateriaalien mukaan haastattelut voidaan jakaa strukturoimattomaan eli avoimeen haastatteluun, puolistrukturoi-

5 Xxxxxxxx, 2005, s 17

6 Metsämuuronen, 2006, s.88

7xxxxx://xxxxx.xxx.xx/xxxxxxx/xxx/xxxxxxxxxxxxxxxx/xxxxxxxxxxxxxx/xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx/xxxxxxxxxxxx

(Viitattu: 8.9.2013)

tuun haastatteluun tai strukturoituun eli lomakehaastattelu.8 Tässä tutkimuksessa käytän puo- listrukturoitua haastattelua, koska siinä käsiteltävät aiheet, asiat, haastateltavat ihmiset ja ky- syttävät kysymykset ovat ennalta määrättyjä. 9 Valitsin www-kyselyn sen vaivattomuuden ta- kia. Www-kyselyn selkeänä etuna on, että kohdehenkilöillä on vapaus vastata haastattelulo- makkeeseen milloin ja missä tahansa. Lähetin jokaiselle haastateltavalle sähköpostin, jossa oli liitteenä haastattelulomake (Liite 2). Haastattelun toteutusta käsittelen tarkemmin kappaleessa

4.1. Sähköinen kysely mahdollisti tiedonkeruun laajalta kohderyhmältä samanaikaisesti. Yh- dellä sähköpostiviestillä tavoitin kaikki kohdehenkilöt. Käskin haastattelulomakkeen viimei- sen palautuspäivän, joten aikataulu on helppo laskea etukäteen.

En voinut olla varma siitä, kuinka moni vastaa haastattelulomakkeeseeni, kuinka vakavissaan jokainen vastaaja on pohtinut kysymyksiä tai että ymmärtävätkö kaikki kysymykseni samalla tavalla, joten väärinymmärrykset ovat mahdollisia. Arvioin edellä mainitut riskit pienemmiksi kuin niistä saavutettavan hyödyn. Kyselylomakkeen testaaminen minimoi epäonnistumisen mahdollisuuden. Testihaastattelulomake lähetetään vain muutamille kyselyyn osallistuville. Heidän vastauksistaan saadaan selville ovatko kysymykset tavoitteidenmukaisia vai tuleeko niitä muokata.

Valitsin laadullisen sisällönanalyysin, koska se mahdollistaa kielellisten tutkimustulosten tul- kitsemisen. Tässä tutkimuksessa käytän muun muassa kirjallisuuden, asiakirjojen, käskyjen ja dokumenttien sisällönanalyysiä. Laadullisessa sisällönanalyysissä kiinnitetään huomiota teks- tin muotoon, rakenteeseen sekä niiden vaikutukseen kohteen sisällön kokonaisuudessa.10

8xxxxx://xxxxx.xxx.xx/xxxxxxx/xxx/xxxxxxxxxxxxxxxx/xxxxxxxxxxxxxx/xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx/xxxxxxxxxxxx

(Viitattu: 8.9.2013)

9 xxxx://xxx.xxx.xxx.xx/xxxxxxxxxxxxxxx (Viitattu 19.1.2014)

10xxxxx://xxxxx.xxx.xx/xxxxxxx/xxx/xxxxxxxxxxxxxxxx/xxxxxxxxxxxxxx/xxxxxxxxx-

analyysimenetelmat/tieteenalakohtaiset-sisallot-ja-muodon-analyysit (Viitattu: 8.9.2013)

3 OPPIMINEN JA KOULUTUSTAITO SOTILASORGANISAATIOSSA

3.1 Työssä oppiminen sotilasorganisaatiossa

Yksi sotilaspedagogiikan peruskäsitteistä on sotilaskouluttaja. Sotilaspedagogiikan perusteet - opas määrittelee sotilaskouluttajan olevan henkilö, joka kouluttaa Suomen kansalaisia maan- puolustuksen tehtäviin. Sotilaskouluttajan tehtävänä on tuottaa sotilaita sodanajan joukkoihin. Sotilaskouluttaja pyrkii siihen, että varusmiehet hallitsevat ne tehtävät, jotka kuuluvat heidän sodan ajan sijoituksen mukaiseen taistelutoimintaan. Sotilaskouluttaja kehittää taistelukykyi- siä yksilöitä ja sotakelpoisia joukkoja yhteistyössä muiden kouluttajien kanssa.11

Sotilaspedagogiikan perusteet -oppaan mukaan kouluttajia ovat ne henkilöt, jotka osallistuvat joukko-osastoissa sodan ajan joukkojen koulutuksen suunnitteluun, toteutukseen ja arvioin- tiin. Kouluttajia ovat sopimussotilaat, joukkueidenjohtajat, perusyksiköiden päälliköt ja vara- päälliköt sekä joukkoyksiköiden komentajat. Kouluttajan tehtävä on hyvin laaja käsite, koska koulutuksen päämääränä on sodan ajan tehtävissä selviytyminen. Laaja-alaisuutensa vuoksi koulutus on joukko-osaston kokonaisvaltaista toimintaa. 12

Kouluttajan pitää ohjata ja tukea yksilön oppimista. Kouluttajien on ymmärrettävä mitä kaik- kea oppiminen pitää sisällään. Kouluttajan oppaan mukaan: ”Kouluttajan tehtävä onkin näh- tävä enemmän oppimisen ohjaajana kuin muodollisena auktoriteettina ja valmiin tiedon jaka- jana.” Kouluttajan on omassa toiminnassaan korostettava oppimisen edistämistä, oppimisen ohjaamista, motivointia sekä jatkuvaa arviointia ja palautetta. Hänen tehtävänsä on ohjata ja tukea koulutettavia itseohjautuvaan päätöksentekoon. Lopputuloksena on, että koulutettavat osaavat ongelma ja ratkaisukeskeisen ajattelun.13 Oppimiseen ja kouluttamiseen liittyy vah- vasti ohjaaminen ja arviointi. Arvioinnilla tarkoitetaan yksittäisen koulutustapahtuman aikana tai sen jälkeen tapahtuvaa oppimistason arviointia, joka on osa palautteen antamista.14

Tämä työ tutkii sopimussotilaita koulutustehtävissään. Sopimussotilaat ovat yksi henkilöstö- ryhmä, joka vastaa sodanajan joukkojen kouluttamisesta. Yleinen palvelusohjesääntö määrit- tää, että sopimussotilaita ovat varusmiespalveluksen jälkeen määräaikaiseen virkasuhteeseen nimetyt henkilöt. Sopimussotilaat kuuluvat sotilaskoulutuksensa mukaan päällystöön, alipääl- lystöön tai miehistöön. Sopimussotilaat käyttävät reservin sotilasarvoaan.15

11 Sotilaspedagogiikan perusteet, 1998, s11

12 Sotilaspedagogiikan perusteet, 1998, s 11

13 Kouluttajan opas, 2007, s35

14 Kouluttajan opas, 2007, s71

15 Yleinen palvelusohjesääntö, 2009, s15

Työssä oppiminen ja perehdyttäminen menevät helposti sekaisin ja siksi teen niiden välille selkeän eron. Työssä oppiminen pitää sisällään oppimista, mitä tarvitaan koulutustaidon kehit- tymisessä. Pääesikunnan henkilöstöosasto määrittelee, että: ”Työssä oppimisella tarkoitetaan työntekijän kaikissa turvallisuustilanteissa tarvitseman ammattitaidon ja osaamisen kehittämi- seen tähtäävää työn yhteydessä tapahtuvaa oppimista. Työssä oppiminen ei ole sidoksissa tiet- tyyn koulutukseen, koulutustasoon, henkilöstöryhmään tai pätevyyteen. Työssä oppimista voidaan käyttää kaikkien henkilöstöryhmien osaamisen kehittämisessä.”16

Pääesikunnan henkilöstöosasto määrittelee, että: ”Xxxxxxxxxxxx ja perehdyttäminen yhdessä sisältävät kaikki sellaiset toimenpiteet ja menettelyt, joiden avulla työntekijä tutustuu organi- saation ja oman hallintoyksikön ja työyhteisön tapoihin ja ihmisiin sekä hankkii työn tekemi- sen aloittamiseen tarvittavat tiedot ja taidot.”17

Puolustusvoimien henkilöstön osaamisen kehittäminen perustuu työssä oppimiseen. Työnan- tajan (puolustusvoimat) on esimiesten avulla mahdollistettava työssä oppiminen. Esimiesten on kehitettävä oppimisen keinoja ja menetelmiä. Perusyksikön päällikkö vastaa oppimisen huomioimisesta ja sen edistämisestä. Organisaatio luo mahdollisuudet työssä oppimiselle, mutta vastuu oppimisesta on yksilöllä itsellään. Sen tavoite on varmistaa, että yksilö ammatti- taito säilyy ja kehittyy työuransa aikana. Työssä oppiminen vaatii ohjausta, opettamista ja ar- viointia. Oppijan lisäksi näihin kokonaisuuksiin osallistuvat työyhteisöt ja oppijan koulut.18

3.2 Oppiminen sotilasorganisaatiossa

Puolustusvoimien organisaatiokulttuuri on ollut lähes muuttumaton, joten sen koulutuskult- tuurin yksi ominaisuuspiirteistä on pysyvyys. Toiskallion mukaan puolustusvoimien koulu- tuskulttuurin voidaan määritellä tietyiksi toimintavoiksi, jotka vaikuttavat koulutustapahtu- maan. Koulutuskulttuuriin kuuluu kaikki sotilasorganisaation säännöt, normit, arvot, tavat ja perinteet, jotka vaikuttavat sen joka päiväseen toimintaan.19 Toiskallio arvioi, että nykyinen koulutuskulttuuri sekä perinteet ovat tulleet tiensä päähän ja on aika valikoida uusi suunta koulutuskulttuurille. Hän kertoo, että puolustusvoimat on kehittyvä organisaatio, jonka on vastattava ajanmukaisiin uhkakuviin. Puolustusvoimien muutokseen ja kehittymiseen vaikut-

16 PEHENKOS koulutussektori, Määräys, HG233, PVHSM KOULUTUSALA 042 - PEHENKOS OHJATTU TYÖSSÄ OPPIMINEN

17 PEHENKOS koulutussektori, Määräys, HG233, PVHSM KOULUTUSALA 042 - PEHENKOS OHJATTU TYÖSSÄ OPPIMINEN

18 PEHENKOS koulutussektori, Määräys, HG233, PVHSM KOULUTUSALA 042 - PEHENKOS OHJATTU TYÖSSÄ OPPIMINEN

19 Toiskallio, 2002, s29

tavat sekä globaalit että yhteiskunnalliset muutokset. Puolustusvoimilla on omat toimintata- pansa, joihin heijastuu vahvasti yhteiskunnan poliittiset - sekä sosiaaliset rakenteet ja arvot. 20 Tämän takia on tärkeä ymmärtää, miten sotilasorganisaatiota ympäröivä yhteiskunta oppii ja ajattelee.

Oppiminen on laajempi käsite kuin kouluttaminen tai koulutustaito. Ihminen pystyy oppimaan ilman, että kukaan kouluttaa häntä. Heikkurisen mukaan kouluttamistilanteisiin liittyy tavalli- sesti ihmisten välistä vuorovaikutusta, jonka seurauksena koulutettavat ja kouluttajat oppivat. Koulutukset järjestetään pääasiassa koulutettavan oppimista varten, eikä kouluttajien oppimi- sen takia.21

Oppimisen, kouluttamisen ja opettamisen perustana on käsitys oppimisesta eli oppimiskäsitys. Toiskallio luokittelee sen tietyn ajan kuvaksi asioista, jotka ovat oppimisen kannalta tärkeitä kyseisessä kulttuurissa.22 Koulutuksen tarkoitus on, että koulutettavat oppisivat uutta. Sotilas- pedagogiikan perusteet -oppaan mukaan oppimisella tarkoitetaan sitä, että koulutettavan tie- doissa ja taidoissa tapahtuu mahdollisimman pysyviä muutoksia haluttua suuntaa kohti23. Toiskallio kirjoittaa, että oppimisen yleensä katsotaan olevan tietojen lisääntymistä ja niiden muistissa säilymistä. Sotilasorganisaatiossa oppiminen on pääasiassa erilaisten taitojen oppi- mista. Oppiminen lisää yksilön mukautumiskykyä vaihtelevissa tilanteissa sekä mahdollistaa ympäristön muutosten ennakoinnin ja oikean reagoinnin muutoksiin 24.

Kouluttaessaan kouluttaja pyrkii edistämään koulutettavien oppimista tavoitteita kohti, mitkä on esitetty kouluttamisen perusteina olevissa asiakirjoissa sekä käskyissä. Tavoitteet valitaan sen perusteella, että suunnitelman laatija (esimerkiksi komppanian päällikkö) haluaa koulutet- tavien oppivan ja kehittyvän tavoitteiden suuntaan. Kouluttajan tehtävänä on edistää tavoittei- den mukaista oppimista. 25

Kouluttaja ei voi suoraan siirtää uusia taitoja ja ajatuksia koulutettavien aivoihin. Koulutetta- vien ja kouluttajan välillä tarvitaan puhetta, kirjoitusta, kuvia, videoita, liikesuorituksia ja fyy- sisiä objekteja, jotta oppiminen on mahdollista. Kouluttamisprosessissa on keskeistä tarkastel- la näiden välineiden vuorovaikutusta. Oppiminen nopeutuu ja laadullisesti paranee, jos koulu-

20 Toiskallio, 2002, s28

21 Heikkurinen, 1994, s 11

22 Toiskallio, 2002, s31

23 Sotilaspedagogiikan perusteet, 1998, s15

24 Toiskallio, 2002, s30

25 Heikkurinen, 1994, s 12

tettava saa prosessin aikana palautetta työskentelystään. Koulutettavan tulisi saada ohjeita, kuinka hänen tulisi toimia oppimisensa ohjaamisessa.26

Koulutettava on oppija. Hän on yksilö, jota kouluttajan tulee opettaa ja ohjata oppimaan. Soti- laspedagogiikan perusteet -oppaan mukaan sotilaskoulutus ei saa olla muodollista kurinpitoa tai varsinkaan rankaisukeino. Suunnitelmallisuus on osa oppimisen ohjausta. Kouluttajan ei ole tarkoitus vain kouluttaa perustaistelumenetelmiä, vaan hänen on myös opetettava niitä niin hyvin, että varusmiehet osaavat ne vaihtelevissa toimintaympäristöissä. Oppimista tulisi ta- pahtua tiedoissa, taidoissa, asenteissa ja arvostuksissa. Oppiminen voi olla syvällistä tai pin- nallista. Parhaimmillaan se on kehittymistä oman oppimisen arvioinnissa.27

Sodan taistelukentät ja uhkakuvat muuttuvat teknologian kehityksen mukana, sotilaan on opit- tava kehittääkseen omaa toimintakykyään. Sotilaskoulutuksille on tyypillistä, että tiettyjä pe- rustaitoja opetetaan runsaasti, määrätietoisesti ja monipuolisesti. Tavoitteena on, että koulutet- tavat osaavat suorittaa ne automaattisesti. Tämänkaltaisessa harjoittelussa ei riitä vain perus- suoritusten tekeminen vaan suoritusten laatu on parannuttava toistojen myötä. Oppijan tulee saavuttaa syväoppimisen taso, jotta hän pystyy toistamaan koulutuksessa opetetut taidot ja toistamaan ne uusissa ja yllättävissä tilanteissa.28

Opettaminen ja harjoittaminen ovat osa oppimisen ohjaamista. Kouluttajan tehtävänä on ohja- ta oppimista luomalla tilanteita, fyysisiä, henkisiä ja sosiaalisia puitteita. Hän asettaa tavoittei- ta ja antaa palautetta. Edellä mainitut asiat ovat osa oppimisympäristön luomista. Sotilaspeda- gogiikan perusteet -oppaan mukaan: ”Oppimisympäristön luominen on ympäristötekijöiden valintaa ja säätelyä. Tällaisia ympäristötekijöitä ovat muun muassa toimintatapa, maasto, va- rustus, maalitoiminta, valoisuus. Ympäristötekijät antavat myös palautetta oppimisesta.”29 Esimerkiksi perustaistelumenetelmät eivät milloinkaan saa olla pelkkää toistamista, vaan pie- nimmätkin osatekijät on harkittava kulloinkin erilaisten tilannetekijöiden avulla. Tällaisia ovat esimerkiksi erilaiset käskytys- ja yhteydenpitotavat sekä haavoittumisten ja kaatumisten vai- kutukset. Harjoitus on kokonaisuudessaan rakennettava oppimisympäristöksi, joka johdon- mukaisesti kehittää koulutettavien päämäärätietoisuutta ja auttaa ymmärtämään suoritusten perusteita sekä antaa palautetta.

26 Heikkurinen, 1994, s 12 -13

27 Sotilaspedagogiikan perusteet, 1998, s16

28 Sotilaspedagogiikan perusteet, 1998, s16

29 Sotilaspedagogiikan perusteet, 1998, s17-18

Oppiminen on haastavaa sotilasorganisaatiossa, koska koulutettavilla ei ole aikaisempia tieto- ja käsiteltävästä aiheesta. Muutamia poikkeuksia löytyy, kuten esimerkiksi fyysiset ja liikun- nalliset harjoitukset. Tämä aiheuttaa myös sen, että opettaminen muodostuu haasteelliseksi kouluttajille30. Oppiminen voidaan jakaa karkeasti kahteen eri koulukuntaan -behavioristiseen sekä kognitiiviseen. Molempien suuntauksien tarkistelu on tärkeää, koska sotilasorganisaation koulutuskulttuuri on perinteisesti lähestynyt oppimista behavioristisesti. Tätä ajattelumallia tukevat ohjesäännöt, ohjeistukset, käskyt ja normit.31

Behavioristisen mallin keskeinen oppimiskäsitys on, että kun toivottavaa käyttäytymistä eli reaktiota vahvistetaan palkitsemalla, se toistuu. Oppiminen on yksinkertaisesti oikean reakti- on toistamista. Ei-toivottavaa käyttäytymistä puolestaan voidaan karsia rankaisemalla. Beha- vioristisen näkemyksen vaikutus opetukseen korostaa opettajan toimintaa. Opettajan on osat- tava valikoida oikeat ärsykkeet (fyysinen tai aistillinen havainto) saadakseen aikaan oikeat re- aktiot.32 Behaviorismissa on omat ongelmansa. Puolustusvoimat opettavat paljon motorisia ja älyllisiä taitoja. Näitä älyllisiä taitoja voidaan soveltaa jatkokoulutuksissa ja tavoitteena on, et- tä oppija pystyy toimimaan ilman ulkoista ohjausta. Behaviorismi sen sijaan poistaa kaiken vastuun yksilöltä.33

Sotilasorganisaatiossa behavioristinen malli on perusteltua peruskoulutuskaudella. Peruskou- lutuskaudella on välttämätöntä edetä tietyssä järjestyksessä osataito kerrallaan. Xxxxxxxxxxx mukaan tietty hierarkkisuus ja selkeä malli taitojen opettamisessa luo turvallisuutta ja selkeyt- tää kaikkea toimintaa niin oppijan sekä opettajan näkökulmasta.34

Vaikka puolustusvoimien koulutusjärjestelmä nojautuu vahvasti behavioristisiin ajatusmallei- hin, kouluttajan tulee valita koulutusmenetelmät siten, että ne tukevat kognitiivisia periaattei- ta. Tämä suuntaus korostaa oppijan roolia oman toimintansa ohjaajana. Oppijan tulisi asettaa itselleen tavoitteita ja käsitellä opetettua tietoa itse. Monet kyseisen suuntauksen periaatteet ovat käytössä tällä hetkellä. Kognitiivinen suuntaus on perustana nykyisin vaikuttavalle op- pimiskäsitykselle - konstruktivismille.35

Konstruktivistinen oppimismalli korostaa opiskelijan aikaisempia tietoja, kokemuksia, on- gelmanratkaisutapoja ja skeemoja oppimisen perustana. Näitä uudelleen muokkaamalla yksilö

30 Toiskallio, 2002, s38

31 Toiskallio, 2002, s31

32 Xxxxxx-xxx Xxxxxx, 2003, s 149

33 Toiskallio, 2002, s32

34 Toiskallio, 2002, s33

35 Toiskallio, 2002, s34

luo mahdollisuudet oppimiselle. Hyvä kouluttaja luo oppimisympäristöjä, jotka herättävät op- pijassa kysymyksiä ja auttavat häntä kokoamaan vastauksia. Koulutettavan on ymmärrettävä, mihin ollaan pyrkimässä. Oleellista on, että kouluttaja osaa luoda oikeanlaisia kysymyksiä, jotta koulutettavan ajattelu- ja ymmärtämisvalmiudet kehittyvät. Koulutettaville on annettava palautetta toiminnastaan.36

3.3 Koulutustaito sotilasorganisaatiossa

Sotilaspedagogiikan perusteet -oppaan mukaan: ”Koulutustaito on taitoa ohjata oppimista, eli taitoa opettaa ja harjaannuttaa.” Oppimisen ohjaus perustuu koulutettavan toimintakykyä edis- tävien oppimisympäristöjen luomiseen. Nykyaikaisen sodan asettamat vaatimukset kasvavat kaikilla toiminnan tasoilla, mikä luo haasteita kouluttamiselle. Sotilaspedagogiikan perusteet - opas kertoo kouluttamisen haasteista: ”Tehtävien ja tekniikan hallinnan oppiminen, paineen- sietokyvyn ja itsenäisen toimintakyvyn kehittyminen, joukon taito taistella sekä kootusti että hajautetusti ja johtamisen oppiminen, asettavat koulutustaidolle suuria vaatimuksia.”37

Koulutustaitoa voi pitää yleispätevänä käsitteenä. Tällä tarkoitan, että hyvä sotilaspoliisikou- luttaja ei ole hyvä sissikouluttaja. Hänellä ei ole vaadittavaa ammattitaitoa opettaa sissitoimin- taa ilman erityistä valmennusta aihealueeseen. Koulutustaidon osakokonaisuuksiksi voidaan luokitella suunnittelu-, ihmissuhde-, vuorovaikutus- ja havainnollistamistaidot38.

Sotilaspedagogiikan perusteet -oppaan mukaan: ”Taito vaatii perustakseen tietoisuutta, jolla toimintaratkaisuja ohjataan”. Koulutuksessa toimintaratkaisut koskevat ennen muuta oppi- misympäristöjen luomista ja säätelyä. Tietoisuudella tarkoitan sellaista tietoa, joka sitoutuu kyseiseen toimintaan sekä tilanteeseen (eli tässä tutkielmassa kouluttamiseen). Tietoisuus on henkilökohtainen ominaisuus.39 Tietoisuus voi olla esimerkiksi kouluttajan henkilökohtaisia kokemuksia siitä, mitä hän on kokenut sinkoampujien kouluttamisen yhteydessä. Tieto ei siis ole irrallista ja sattumanvaraista vaan pohjautuu kouluttajan omaan kokemukseen ja harkinta- kykyyn.

Sotilaspedagogiikan perusteet: ”Tilanne- ja päämäärätietoisuus ovat koulutustaidon perusteki- jöitä.” Oppimisen ohjaus perustuu koulutettavien lähtötason, koulutusmateriaalin, tavoitteiden ja niiden saavuttamisen edellytysten tunnistamiseen. Menetelmätietoisuus tarkoittaa kykyä

36 Xxxxxx-xxx Xxxxxx, 1997, s.19

37 Sotilaspedagogiikan perusteet, 1998, s.18

38 Sotilaspedagogiikan perusteet, 1998, s.18

39 Sotilaspedagogiikan perusteet, 1998, s.18

harkita oppimisen ohjaamista erilaisten menetelmien avulla tavoitteiden saavuttamiseksi. Ti- lanne-, päämäärä- ja menetelmätietoisuudet muodostavat kouluttajan itsetietoisuuden. Jos kouluttaja haluaa kehittää koulutustaitoaan, hänen on arvioitava, mitkä henkilökohtaiset omi- naisuudet kaipaavat kehittämistä.40

40 Sotilaspedagogiikan perusteet, 1998, s18

4 TUTKIMUSAINEISTO

4.1 Haastattelun lähtökohta

Haastattelin kurssini (98.kadk ja 81. mek.) sekä nuoremman kurssin kadetteja (99. kadk ja 82 mek.). Valitsin kohderyhmäksi henkilöitä, jotka ovat palvelleet sopimussotilaana ennen opin- tojen aloittamista kadettikoulussa. Tutkielmaan kohdehenkilöiksi kuuluvat myös kadetit, ket- kä ovat toimineet määräaikaisessa virkasuhteessa perusyksikön kouluttajana kadettikoulun ai- kana. Vastaajia oli yhteensä 85 kappaletta ja jokaiselle haastateltavalle lähetin sähköposti- viesti, joka sisälsi haastattelulomakkeen ja saatekirjeen. Haastattelulomakkeen lähetin kohde- henkilöille 10.9.2013 ja vastaamiseen annettiin aikaa yhteensä kaksikymmentä (20) vuoro- kautta. Haastattelulomake piti palauttaa minulle 30.9.2013 mennessä. Haastattelulomake löy- tyy liitteistä (Liite 2). Lähetin kohderyhmälle sähköpostin ja liitteenä haastattelulomakkeen sekä saatekirjeen (Liite 1). Sähköpostiin liitin Huom!- lauseen (Liite 3).

4.2 Kategoriointi

Laadullinen sisällönanalyysin ensimmäinen vaihe on havaintojen pelkistäminen ja toinen vai- he on kysymyksiin vastaaminen. Ensimmäinen vaihe voidaan jakaa kahteen eri osaan. Aineis- toa tarkastellessani kiinnitin huomiota vain siihen, mikä on tutkimuksen viitekehys. Samaa tutkimusta voidaan tutkia monesta näkökulmasta, joten on tärkeää pysyä tutkimuksen viiteke- hyksessä. Haastattelulomakkeiden aineistoa on helpompi käsitellä, kun niistä tekee raakaha- vaintoja.41 Raakahavaintojen yhteiset piirteet yhdistin yhdeksi havainnoksi sekä pienemmiksi havaintojen joukoksi.42 Toinen vaihe laadullisessa sisällönanalyysissä on kysymyksiin vas- taaminen. Tein tulkintani kerättyjen havaintojen pohjalta.43

Raakahavainnot saadaan aikaiseksi, kun tietty vastaus ilmenee useasti kohdehenkilöiden ker- tomissa haastattelulomakkeissa. Eli usea kohdehenkilö vastaa kysymykseen samalla tavalla ja heidän havaintonsa aiheesta ovat samoja. Raakahavainnot ovat siis useasti toistuvia vastauk- sia, mitkä yhdistetään niitä kuvaavaksi sanaksi tai lauseeksi. Tekstimassaa on helpompi halli- ta, kun raakahavainnoista tekee yleistyksiä. Teen yleistyksistä havaintoja, jotka käyn läpi tut- kielman viidennessä luvussa. Kategorioidessani vastauksia sijoitan kaikki tekstimassassa ole- vat samantyyppiset vastaukset yhden yleistyksen alle.

41 Alasuutari, 2011, s.40

42 Alasuutari, 2011, s.40

43 Alasuutari, 2011, s.44-47

Tutkielmaan tekemäni rajauksen perusteella koulutustaidon kehittämistä lähestytään työssä oppimisen näkökulmasta. Vaikka tutkielma onkin rajattu työssä oppimisen näkökulmaan, on muistettava millä tavalla olen määritellyt käsitteet: oppiminen ja koulutustaito. Oppiminen ja koulutustaito ovat sotilaspedagogiikan kaksi peruskäsitettä ja olen käsitellyt niitä luvussa 3.

4.3 Sisällönanalyysin mukaiset kategoriat

Tutkielman kategorioiden pääsanoja ovat arviointi, ohjaaminen, oppiminen. Pääesikunnan henkilöstöosaston mukaan: ”Työssä oppiminen on osa henkilöstön osaamisen kehittämistä”44. Sopimussotilaiden yksi tärkeimmistä osaamisen alueista on kouluttaminen, koska sopimusso- tilaita käytetään pääasiassa kouluttajan tehtävissä45. Mikäli haluat kehittyä kouluttajana, sinun on opittava uutta tai sinun on pohdittava sitä, mitkä henkilökohtaiset tekijät kaipaavat kehit- tämistä46. Koulutustaidon kehittymistä voidaan myös arvioida. Se ei ole pelkkää kokemuksien ja virheiden perusteella oppimista. Sinun tai muiden on arvioitava suorituksiasi ja niistä on saatava rakentavaa palautetta. Kehittymisen arvioinnin pohjana voidaan käyttää muun muassa kouluttajan tekemiä suunnitelmia ja koulutussuorituksen valmisteluja sekä itse koulutussuori- tusta. Myös kouluttajan itsestään tekemä arviointi on tärkeä.47

Oppiminen on hyvin hankalaa, jos sinua ei ohjata millään tavalla ja joudut oppimaan kaiken erehdyksien ja virheiden kautta. Heikkurinen toteaa: ”Ensin on ohjattava kouluttajien oppi- mista jotta he voisivat sen perusteella ohjata omien koulutettaviensa oppimista myöhemmin.” Kouluttajien kouluttamisessa pyritään ohjaamaan tulevien kouluttajien oppimista. He voivat soveltaa oppimaansa myöhemmin sisäisen kehittymisen ohjaamisessa sekä ohjatessaan koulu- tettaviaan.48

Jokainen yksikkö on vastuussa uuden työntekijän ohjatusta työssä oppimisesta. Ohjattu työssä oppiminen -käskyssä lukee, että työyhteisön tehtävänä on luoda edellytykset työpaikalla ta- pahtuvalle oppimiselle, ohjaukselle ja arvioinnille. Tämänkaltaisten asiakirjojen ja kirjallisuu- den perusteella oletan, että vastauksissa tulee esiintymään aikaisemmin kappaleessa mainittu- ja osakokonaisuuksia. Perustelen kategorioiden kokonaisuuksiksi ohjaamisen, arvioinnin ja oppimisen, koska kirjallisuudessa olevien teorioiden mukaan koulutustaito kehittyy näiden

44 PEHENKOS koulutussektori, Määräys, HG233, PVHSM KOULUTUSALA 042 - PEHENKOS OHJATTU TYÖSSÄ OPPIMINEN

45 Rötkönen, 2006, s 5

46 Sotilaspedagogiikan perusteet, 1998, s18

47 Heikkurinen, 1994, s70-71

48 Heikkurinen, 1994, s68

avulla. Myös pääesikunnan henkilöstöosasto edellyttää, että perusyksiköiden on luotava mah- dollisuus työssä oppimiseen näiden kokonaisuuksien avulla.

4.4 Vastaukset

Kyselyyni vastasi yhteensä 41 kohdehenkilöä. Vastaamatta jätti yhteensä 44 kadettia. Vasta- usprosentiksi muodostui 48,23 %. En pystynyt käyttämään hyväkseni kolmea kappaletta vas- tauslomaketta. Nämä kohdehenkilöt ilmaisivat, että työtehtävistään johtuen heillä ei ollut mi- tään sanottavaa sopimussotilasurastaan kouluttajana. Olin tietoinen siitä, että sopimussotilai- den taustat poikkeavat toisistaan. Toiset kohdehenkilöt ovat työskennelleet sopimussotilaana heti varusmiespalveluksen jälkeen ja toiset ovat kadettikoulun aikana. Heidän vastauksissaan ei ollut merkittäviä eroja. Haastattelulomakkeiden vastaukset ja huomiot olivat pääasiassa sa- moja riippumatta siitä, että oliko sopimussotilas opiskellut kadettikoulussa vai ei. En haasta- tellut virkasuhteessa työskenteleviä sopimussotilaita.

4.4.1 Arviointi

Luvussa 4.3 totesin, että koulutustaidon kehittyminen vaatii suoritusten arviointia ja palautetta työskentelystä. Oppiminen nopeutuu ja laadullisesti paranee, jos koulutettava saa prosessin aikana palautetta työskentelystään. Työntekijöitä on arvioitava eli heille on annettava palau- tetta heidän suorituksistaan. Pienessä mittakaavassa arviointi voi koskea yksittäistä koulutus- tapahtumaa. Palautteen ja arvioinnin merkitys oppimistapahtumassa on erittäin suuri, jotta oppiminen olisi tavoitteiden suuntainen.

Luvussa 4.3 totesin, että koulutustaidon kehittymistä voidaan myös arvioida. Koulutustaidon kehittyminen ei saisi perustua pelkästään kokemuksien ja virheiden perusteella oppimiseen. Suorituksiasi on arvioitava ja niistä on saatava rakentavaa palautetta, mikäli haluaa kehittyä kouluttajana. Kehittymisen arvioinnin pohjana voidaan käyttää muun muassa kouluttajan te- kemiä suunnitelmia ja koulutussuorituksen valmisteluja sekä itse koulutussuoritusta. 49 Koulu- tussuorituksen arviointi on osa palautetta. Kouluttajien ammattitaito kehittyy rakentavan ja kriittisen palautteen avulla. Kouluttajan havainnot omasta koulutuskäyttäytymisestä jäävät suppeiksi, mikäli vain hän arvioi suorituksensa.

Haastattelulomakkeen kuudennella kysymyksellä pyrin löytämään vastauksia kohtaan arvioin- ti. Yleistyksistä teen johtopäätökseni ja vastaan tutkielman toiseen alakysymykseen: Minkä-

49 Heikkurinen, 1994, s70-71

laista palautetta sopimussotilas saa koulutussuorituksistaan? Varmistin tutkielman tavoit- teenmukaiset vastaukset käskemällä, mitä vastaajan pitää pohtia. Käskyllä pyrin ohjaamaan kohdehenkilöiden vastauksia. Käskin: ”pohdi millä tavalla sinua arvioitiin”.

Oppiminen nopeutuu ja laadullisesti paranee, jos koulutettava saa prosessin aikana palautetta työskentelystään. Koulutettavan tulisi saada ohjeita, kuinka hänen tulisi toimia oppimisensa ohjaamisessa.50 Haastattelulomakkeen vastauksista kävi ilmi, että sopimussotilaille annetaan satunnaisesti palautetta. Sopimussotilaat halusivat painottaa sitä, että he saavat kysymällä pa- lautetta työskentelystään. Heidän suorituksiaan ei valvota ilman erillistä pyyntöä. Yleistystä tukevat seuraavat lainaukset kohdehenkilöiden vastauksista:

- ”Välillä joku vanhemmista kouluttajista saattoi kysyttäessä antaa pientä ohjaavaa pa- lautetta jotain tiettyä koulutusta koskien.”

- ”Satunnaisesti valvottiin”

- ”Satunnaisesti muutamat vanhemmat kouluttajat seurasivat toimintaani. He antoivat tarvittaessa palautetta ja kehittivät näin minun ammattitaitoani.”

Sopimussotilaan vastuulle jää palautteen pyytäminen koulutussuorituksistaan sekä oman am- mattitaidon kehittäminen palautteen kautta. Sopimussotilaan on oltava aktiivinen ja vaadittava palautetta koulutuksistaan. Pääesikunnan henkilöstöosaston käski, että organisaation on luota- va mahdollisuudet koulutustaidon kehittymiselle ja työssä oppimiselle. Työssä oppimisen yksi osakokonaisuus on arviointi. Vastuu oppimisesta on yksilöllä itsellään, joten työssä oppimi- nen -käsky velvoittaa työntekijät hankkimaan palautetta omasta työskentelystään.51 Kukaan kohdehenkilöistä ei kertonut, kuinka usein he pyysivät esimiehensä arvioimaan koulutussuori- tustaan. Johtuuko palautteen vähyys siitä, että sopimussotilaat eivät vaadi palautetta suorituk- sistaan? Sopimussotilaiden on pohdittava sitä, kuinka usein he pyysivät esimiehensä arvioi- maan koulutussuoritustaan. Tästä saa mielenkiintoisen näkökulman jatkotutkimuksia varten.

Tilanne-, päämäärä- ja menetelmätietoisuudet muodostavat kouluttajan itsetietoisuuden. Jos kouluttaja haluaa kehittää koulutustaitoaan, hänen on arvioitava, mitkä henkilökohtaiset omi- naisuudet kaipaavat kehittämistä.52 Sopimussotilaat eivät kertoneet, kuinka usein he arvioivat omaa suoritustaan. Haastattelulomakkeiden vastauksista ei löytynyt vastauksia sille, kuinka usein tai miten sopimussotilaat arvioivat omaa koulutustaitonsa kehittymistä. Aiheesta saisi

50 Heikkurinen, 1994, s 12 -13

51 PEHENKOS koulutussektori, Määräys, HG233, PVHSM KOULUTUSALA 042 - PEHENKOS OHJATTU TYÖSSÄ OPPIMINEN

52 Sotilaspedagogiikan perusteet, 1998, s18

mielenkiintoisen jatkotutkimusmahdollisuuden, koska sotilaspedagogiikan perusteet -opas kertoo koulutustaidon kehittyvän myös henkilökohtaisen arvioinnin perusteella.

Muutama kohdehenkilö pohti sitä, miksi sopimussotilaat saavat niin vähän palautetta. Arvi- oinnin puute ja palautteen vähyys saattaa selittyä sillä, että kouluttajilla on kiire omissa töis- sään. Työajat ja työtehtävien määrät eivät anna mahdollisuutta sopimussotilaiden koulutuksi- en seuraamiselle. Yleensä peruskoulutetulla henkilöstöllä on oma joukkue koulutettavana. He eivät ehdi kahteen paikkaan yhtä aikaa. Muutama sopimussotilas oli arvioinut sitä, miksi so- pimussotilaiden koulutussuoritusten seuraaminen on niin haasteellista:

- ”Resursseista johtuen itse suoritusten valvominen oli usein haastavaa.”

- ”Joukkueen kouluttajilla oli kiire oman joukkueensa kanssa…”

- ”Kouluttamissuorituksia ei juurikaan valvottu, ehkä henkilöstöpulan takia. Kaikki oli- vat kiinni omissa hommissaan.”

Sopimussotilaat toimivat kokeneemman kouluttajan valvonnassa. Tämä peruskoulutettu hen- kilö oli yleensä joukkueen pääkouluttaja. Kohderyhmän vastauksista kävi ilmi, että joukkueen pääkouluttaja oli hyvin kiinnostunut siitä, mitä sopimussotilaat tekevät. Sopimussotilaiden koulutussuoritukset ja niistä tehdyt havainnot sekä mahdollinen arviointi käydään läpi jouk- kueen pääkouluttajan kanssa. On hyvin loogista, että joukkueen pääkouluttajaa kiinnostaa, mi- tä hänen alaisensa kouluttavat kyseiselle joukkueelle.

- ”Hänen (joukkueen kouluttaja) kanssaan hoidettiin kaikki kouluttamissuoritukset ja niiden tarkastelut.”

- ”Koulutuksien jälkeen sain välittömän ja henkilökohtaisen palautteen esimieheltäni.”

- ”Palveluksen lopuksi koottiin yhteenveto, joka käsiteltiin esimiehen kanssa”

Sopimussotilaat saavat palautetta koulutussuorituksistaan pääasiassa suullisesti ja heti koulu- tuksen jälkeen, kun sille löytyy aikaa. Heti koulutussuorituksen jälkeen pidetty palautetilai- suus vaikuttaa olevan paras ajankohta palautteen antamista varten, koska omat suoritukset ovat vielä lähimuistissa. Harvat sopimussotilaat vastasivat, että he saivat palautetta jälkikäteen kirjallisessa muodossa. Kouluttajan oppaan mukaan: ”Palaute on tehokkainta silloin, kun se annetaan mahdollisimman pian koulutustapahtuman jälkeen.”53

- ”Palaute oli pääasiassa suullista ja se annettiin yleensä välittömästi koulutuksen jäl- keen…”

- ”Palaute tuli kaikissa koulutuksen jälkeen suullisesti.”

53 Kouluttajan opas, 2007, s 77

- ”Ainut rehellinen palaute oli välitön suullinen palaute silloin kuin palautetta sai.”

Haastattelulomakkeiden perusteella sopimussotilaat saavat harvoin palautetta. Heidän koulu- tussuorituksiaan ei juurikaan valvota. Syy tähän voi olla henkilöstöresurssien vähyydessä tai sopimussotilaiden laiskuudessa pyytää palautetta. Tähän tutkimusaineisto ei vastaa, joten siitä kehittyy mielenkiintoinen jatkotutkimuskohde. Palaute annetaan pääasiassa heti koulutussuo- rituksen jälkeen suullisena. Sopimussotilaan esimies arvioi alaisensa koulutussuoritukset. Kohdehenkilöt eivät vastanneet, minkälainen palautteen sisältö oli. Vastauksista selvisi pa- lautteen antopaikka ja sen ajankohta. Sopimussotilaat saavat palautteensa suullisesti ja välit- tömästi koulutuksen jälkeen.

4.4.2 Ohjaaminen

Toinen kategoria on ohjaaminen. Sijoitan tähän kategoriaan vastauksia, mistä ilmenee, kuinka sopimussotilaita on ohjattu, neuvottu tai ohjeistettu kouluttamisessa. Tutkielman haastattelu- lomakkeen viidennellä kysymyksellä etsin vastauksia kategoriaan ohjaaminen. Kategorian si- sältävillä vastauksilla vastaan tutkielman toiseen alakysymykseen: Miten perusyksikön perus- koulutettua sotilashenkilöstöä hyödynnetään sopimussotilaiden koulutustaidon kehittämises- sä? Varmistuakseni oikeanlaisista vastauksista käskin kohderyhmälle: ”pohdi millä tavalla he ohjasivat sinua.”

Suunnitelmallisuus on osa oppimisen ohjausta. Opettaminen ja harjoittaminen ovat osa oppi- misen ohjaamista. Kouluttajan tehtävänä on ohjata oppimista. Hän asettaa tavoitteita ja antaa palautetta.54 Esimiehet opettavat sopimussotilaita koulutustaidon suunnittelussa käskemällä heitä valmistautumaan tulevaan koulutukseen. Valmistautumistehtävällä esimies varmistuu siitä, että sopimussotilas on perehtynyt koulutettavaan aiheeseen. Tällä tavalla kokeneemmat kouluttajat harjaannuttavat sopimussotilaita koulutustaidon kehittämisessä. Tarvittaessa he opettavat, kuinka koulutus kannattaa suunnitella ja toteuttaa. Oppijan tulee saavuttaa syväop- pimisen taso, jotta hän pystyy toistamaan opetetut taidot ja toistamaan ne uusissa koulutusti- lanteissa55.

Luvussa 4.4.1 totesin, että joukkueen pääkouluttaja tai muu esimies on kiinnostunut siitä, mitä sopimussotilas on suunnittelemassa. Kohderyhmän vastauksista kävi ilmi, että joukkueen pääkouluttajat sekä muut kokeneemmat kouluttajat ohjeistivat sopimussotilaitaan koulutuksi- en suunnittelussa. Sopimussotilaat ovat yksilöitä, joita kouluttajan tulee opettaa ja ohjata op-

54 Sotilaspedagogiikan perusteet, 1998, s17

55 Sotilaspedagogiikan perusteet, 1998, s16

pimaan56. Sopimuksen alkuvaiheessa sopimussotilaiden koulutustaito on vasta kehityksen al- kuvaiheissa, joten he tarvitsevat paljon apua ja ohjeistusta. Heidän koulutustaitonsa on periy- tynyt varusmiespalveluksen aikana opituista taidoista. Sopimussotilaiden on helppo kysyä apua esimieheltään, koska heidän tavoitteensa on sama - joukkueen kouluttaminen. On ym- märrettävää, että sopimussotilaat haluavat toteuttaa koulutukset esimiehensä haluamalla taval- la.

- ”Hän (joukkueen kouluttaja) myös tarkasti tekemäni suunnitelmat ja kommentoi ja oh- jasi minua.”

- ”Itselläni oli koko 8kk ajan oma ”tukihenkilö”, vanha oppari luutnantti, joka oli tu- kenani ja auttoi minua sisään taloon. Lisäksi kaikki muut työntekijät olivat tukenani koulutuksia suunnitellessa ja aina pystyi menemään kysymään, mikäli oli jotain kysyt- tävää.”

- ”Tarkastutin suunnitelmani vanhemmilla kouluttajilla.”

Kokemattomat kysyvät kokeneemmilta neuvoa, mikä on varsin luonnollista, missä tahansa olosuhteissa. Ruutia ei tarvitse keksiä uudestaan. Lause kuvastaa hyvin Puolustusvoimien so- tilashenkilöstä. Kokemattomat sopimussotilaat hakevat ohjeita, oppeja ja vinkkejä koulutus- suorituksiinsa kokeneemmilta kouluttajilta. He haluavat tietää, millä tavalla koulutukset on to- teutettu aikaisemmin. Jopa kadettikoulussa nuorempi kurssi kysyy vanhemmilta kursseilta, kuinka kannattaa valmistautua kokeeseen tai vaikka ammuntojen toimihenkilöiden tehtäviin. Kokemattomat kohdehenkilöt saavat vinkkejä vain, jos he uskaltavat tuoda asian itse esille. Xxxxx esimiehellesi, että koulutettava aihe ei ole tuttu, jotta hän voi ohjata sinua koulutuksen kanssa. Rutiininomaisilla ja vähintään kertaalleen testatuilla suorituksilla kaikki kokematto- mat kouluttajat saavat koulutuksistaan hiukan tehokkaampia. Tämä on mahdollista vain jos sopimussotilas itse kysyy apua ja neuvoa.

- ”Vinkkejä aikaisemmista koulutuksista saatiin vanhemmilta sotilashenkilöiltä.”

- ”Toisaalta mikäli koulutettava asia ei ollut täysin hallussani, uskalsin tuoda tämän asian muun henkilökunnan tietoon ja sainkin yleensä hyvät ohjeet siitä, miten kyseinen koulutus on aikaisemmin toteutettu.”

- ”Varsinaisesti koulutuksen suunnitteluun ei työnnetty apua, mutta aina kysyessään sitä oli saatavilla.”

Aina ei tarvitse turvautua neuvoihin, jos koulutettava aihe on ennestään tuttu ja kouluttaja on löytänyt oman tyylinsä kouluttaa asiakokonaisuuden tehokkaasti. Sopimussotilaat saavat to-

56 Sotilaspedagogiikan perusteet, 1998, s16

teuttaa koulutuksensa haluamallaan tavalla, kunhan koulutuksen vaatima tavoite toteutuu. Pääesikunnan henkilöstö osasto käskee, että: ”Puolustusvoimien työnantajana tulee sallia eri- laisia tapoja tehdä työtä… Se mahdollistaa myös oman toiminnan kehittämisen. ”57

- ”Useissa tilanteissa kerrottiin miten koulutus oli ennen toteutettu, mutta lähinnä näis- tä käytin hyväksi asioita joita olin todennut hyväksi”

Sopimussotilas voi kysyä neuvoa ja kouluttaa toisen kouluttajan tyylillä tai käyttää itselleen sopivia koulutusmetodeja. Molemmissa on hyvät ja huonot puolensa. Sopimussotilaiden on löydettävä itselleen eritilainteisiin sopiva koulutusmetodi. Tutkimusaineiston avulla en pysty- nyt vastaamaan siihen, että missä tilanteissa sopimussotilas käyttää omia koulutusmetodejaan ja koska hän turvautuu kokeneempien kouluttajien koulutustyyleihin. Todennäköisesti sopi- mussotilaat vastaisivat, että molempia tyylejä on hyvä käyttää. Sopimussotilaille tutussa kou- lutussuorituksessa voisi käyttää omia koulutusmetodeja ja vähän vaikeammassa koulutuksessa on hyvä käyttää kokeneemman kouluttajan oppeja. Molempia voi käyttää samaan aikaan, jos valikoi koulutustyyleistä parhaat puolet ja yhdistää ne yhdeksi omaksi kokonaisuudeksi.

Kouluttajat ohjaavat sopimussotilaiden koulutustaidon kehittymistä käskemällä heille valmis- tautumistehtäviä. He auttavat sopimussotilaita suunnittelussa, jos sopimussotilas pyytää apua. Sopimussotilaat saavat kokeneemmilta kouluttajilta vinkkejä ja ohjeita, siitä kuinka koulutus kannattaa toteuttaa. Vinkkien ja ohjeiden saaminen vaatii sopimussotilaalta aloitetta, eli hänen tulee kysyä apua. Se riippuu sopimussotilaasta, kuinka hän hyödyntää peruskoulutettua soti- lashenkilöstöä oman koulutustaitonsa kehittämisessä. Kysymällä ja pyytämällä sopimussotilas saa neuvoja peruskoulutetulta sotilashenkilöstöltä.

4.4.3 Oppiminen

Kolmas kategoria on oppiminen. Tähän kategoria sisältää vastauksia siitä, kuinka sopimusso- tilaat ovat oppineet ja kehittäneet koulutustaitoaan. Kategoriaan kerään vastauksia tutkielman pääkysymykseen: Miten sopimussotilaiden koulutustaito kehittyy perusyksikössä? Varmistin oikeanlaiset vastaukset käskemällä: Pohdi millä tavalla opit kouluttamaan.

Mikäli haluat kehittyä kouluttajana, sinun on opittava uutta58. Tekemällä oppiminen eli toi- minnasta oppiminen (learning by doing, learning by action tai action learning) on ensimmäi- siä ihmisten oppimismenetelmiä. Toiminnan kautta oppiminen korostui kohderyhmän vasta-

57 57 PEHENKOS koulutussektori, Määräys, HG233, PVHSM KOULUTUSALA 042 - PEHENKOS OHJATTU TYÖSSÄ OPPIMINEN

58 Sotilaspedagogiikan perusteet, 1998, s18

uksissa. Vuorinen kertoo, että tässä koulutusmenetelmässä otetaan mallia tai kokeillaan yri- tysten ja erehdysten kautta.59 Suurin osa haastattelulomakkeeseen vastanneista ilmaisi, että he oppivat kouluttamaan seuraamalla kokeneempia kouluttajia. Toisin sanoen he ottivat mallia ja tekivät perässä. Perusyksikkö luo mahdollisuudet sille, että sopimussotilaalla on mahdollisuus seurata kokeneempia kouluttajia.

- ”Kouluttamistaitoa ei suoraan ohjattu vaan koulutustaito kehittyi lähinnä seuraamalla kokeneempien kouluttajien vetämiä koulutuksia”

- ”yksikön vanhempien kouluttajien ja heidän pitämiensä koulutusten seuraaminen”

- ” …seuraamalla muiden kouluttajien koulutuksia.”

Tekemällä oppimisen toinen tunnuspiirre oli se, että henkilö oppii tekemisen, onnistumisten ja epäonnistumisten kautta. Sopimussotilaat korostivat tekemällä oppimisen tärkeyttä koulutus- taidon kehittymisessään. Oppiminen tapahtuu tekemällä ja osallistumalla. Perusyksikkö var- mistaa sopimussotilaiden työssä oppimisen käskemällä heille koulutussuorituksia.

- ”Opin kouluttamaan lähinnä tekemisen kautta”

- ”Opin kouluttamaan kouluttamalla”

- ”Kouluttajan taidon kehittämiseen ei varsinaisesti käytetty aikaa muun henkilökunnan toimesta, vaan koulutustaito kehittyi runsaan ja monipuolisen kouluttamisen myötä...”

Eräät henkilöt kohderyhmästä halusivat painottaa sitä, että perusyksiköissä heidän koulutus- taitoaan ei ”kouluttamalla koulutettu”. Perusyksiköiden järjestämä koulutustaidon kehittämi- nen ei ole ohjattua tai järjestelmällistä. Jokaisen kouluttajan koulutustaito kehittyy oman työn ohessa. Vaikuttaa siltä, että oppiminen ja koulutustaidon kehittäminen on jokaisen työntekijän omalla vastuulla. Apua siihen saa kysymällä kuten jo luvussa 4.4.1 ja 4.4.2 todettiin.

- "Varsinaisesti minun taitojani kouluttaa ei suoraan koulutettu.”

- ”Kouluttajan taidon kehittämiseen ei varsinaisesti käytetty aikaa muun henkilökunnan toimesta”

- ”Yksikössä, jossa työskentelin, ei mielestäni kiinnitetty paljon huomiota sopimussoti- laiden koulutustaidon kehittämiseen.”

Työssä oppiminen jää sopimussotilaan vastuulle. Perusyksikkö luo mahdollisuudet työssä op- pimiselle ja koulutustaidon kehittymiselle käskemällä sopimussotilaalle koulutussuorituksia. Kohdehenkilöiden vastauksista selvisi, että sopimussotilaat oppivat kouluttamaan seuraamalla muita kouluttajia ja toimimalla heidän apukouluttajinaan. Tekemällä oppiminen korostui lähes

59 Vuorinen, 2001, s197

poikkeuksetta jokaisen kohdehenkilön vastauksissa. Sopimussotilaiden koulutustaito kehittyy kouluttamalla ja seuraamalla muita kouluttajia. Vastuu työssä oppimisesta jää yksilölle.

4.4.4 Muut havainnot

Xxxx kirjoittanut tähän kappaleeseen muita havaintoja, mitkä nousivat esille kohderyhmän vastauslomakkeissa. Haastattelulomakkeen viimeinen kohta oli ”vapaasana” -osio, mihin kohderyhmä sai kirjoittaa oman mielensä mukaan aihealueeseen liittyviä havaintoja. Alla kä- siteltävät asiat eivät ole suoria lainauksia, koska olen kirjoittanut ne omin sanoin tutkielman kannalta sopivaan muotoon. Asioiden sisältämää sanomaa ei ole muokattu, vain tekstin kirjoi- tusmuotoa.

Kohderyhmä halusi painottaa, että koulutussuoritusten tulisi olla haastavuudeltaan nousujoh- teisia. Koulutussuoritusten tulisi olla haastavampia koulutustaidon ja varusmiesten ammatti- taidon kehittyessä. Koulutussuoritusten nousujohteisuuden on mahdollista, kun sopimussoti- laan työsopimus aloitetaan heti peruskoulutuskauden alussa ja se päättyy noin kuuden kuu- kauden päästä joukkokoulutuskauden lopulla. Peruskoulutuskaudella koulutustehtävät ovat verrattain yksinkertaisia, joka mahdollistaa yksinkertaisen alun koulutusuralle. Varusmiesten kehittyessä koulutussuoritukset monimutkaistuvat samalla, kun sopimussotilaan koulutustaito kehittyy.

Tein kiinnostavan havainnon ja kohderyhmän vastauksista: sopimussotilaan kouluttamistai- don kehittäminen vaatii aina peruskoulutetun sotilashenkilön työaikaa. Peruskoulutetun soti- lashenkilön pitää kohdentaa työaikaansa sopimussotilaan kouluttamistaidon kehittämiseen ja se taas on pois muusta työstä. Se voi olla haasteellista, koska sopimussotilaan palkkaaminen tarkoittaa yleensä sitä, että yksikössä on pulaa kouluttajista. Jos henkilöresurssia ei ole irrot- taa, kohdehenkilöt ehdottivat kouluttamistaidon kehittämisessä vertaistukea. Peruskoulutus- kaudella tämä voisi olla yhteistyötä muiden joukkueenjohtajien ja kouluttajien välillä etenkin suunnittelussa ja toteutuksessa. Palautteen saaminen voi olla haaste, mutta sekin on mahdol- lista. Ollakseen toimivaa yksikön ilmapiirin pitää olla avoin ja kehityshakuinen.

Jokaisessa perusyksikössä on käsketty työpaikkaohjaaja, joka vastaa uuden työntekijän pereh- dyttämisestä60. Kohderyhmä kertoi, että yleensä työpaikkaohjaaja on vääpeli tai komppanian päällikkö, joka perehdyttää sopimussotilaan perusyksikön tapoihin näyttämällä pesutilat, pu- ku- ja kahvihuoneen. Kohderyhmän näkemyksien mukaan työpaikkaohjaajaksi kannattaisi

60 PVHSM KOULUTUSALA 042 - PEHENKOS OHJATTU TYÖSSÄ OPPIMINEN, HG233

määrätä se joukkueenkouluttaja, jonka alaisuudessa sopimussotilas toimii. Tällöin perehdyttä- jä voisi toimia sopimussotilaiden tukena koulutuksien suunnittelussa. Työpaikkaohjaaja kävisi säännöllisin väliajoin seuraamassa sopimussotilaan pitämiä koulutuksia, joista voisi antaa pa- lautetta. Ilman tällaista henkilöä kohdehenkilöt uskovat, että monet sopimussotilaat saavat huomattavasti vähemmän palautettaan koulutussuorituksista kuin esimerkiksi upseerikokelaat. Sopimussotilaat ovat kuitenkin suuri voimavara monelle perusyksikölle.

5 POHDINTA

5.1 Johtopäätökset

Työssä oppiminen vaatii ohjausta, opettamista ja arviointia. Puolustusvoimien henkilöstön osaamisen kehittäminen perustuu työssä oppimiseen. Työnantajan (puolustusvoimat) on esi- miesten avulla mahdollistettava työssä oppiminen. Perusyksikön päällikkö vastaa oppimisen huomioimisesta ja sen edistämisestä. Organisaatio luo mahdollisuudet työssä oppimiselle, mutta vastuu oppimisesta on yksilöllä itsellään. Työssä oppimisen tavoite on varmistaa, että yksilö ammattitaito säilyy ja kehittyy työuransa aikana.61

Luvun 4.4.3 perusteella päättelin, millä tavalla sopimussotilaiden koulutustaito kehittyy pe- rusyksikössä. Kohdehenkilöiden vastauksien perusteella parhaiten kouluttamaan oppii koulut- tamalla. Tekemällä oppiminen on monen sopimussotilaan tapa kehittää omaa koulutustaito- aan. Kokemukset ja havainnot omasta toiminnasta antavat hyvän perustan oman koulutustai- tonsa kehittämiselle. Kouluttaminen on käytännön läheistä työskentelyä, jota ei voi oppia kir- joja lukemalla. Perusteet pystyt hahmottamaan kirjoista, mutta oppimista tapahtuu, kun pääset itse kouluttamaan. Perusyksikkö ei järjestä koulutustaidon jatkokursseja tai suoranaisesti kou- luta työntekijöidensä koulutustaitoa. Perusyksiköt kehittävät työntekijöidensä koulutustaitoa antamalla heille työtehtäviensä mukaisia koulutustehtäviä. Se luo mahdollisuudet koulutustai- don kehittymiselle. Vastuu työssä oppimisesta ja koulutustaitonsa kehittämisestä jää yksilölle. Heidän koulutustaitonsa kehittyy oman työnsä ohella ja osallistumalla koulutuksiin.

Sopimussotilaat ovat yksilöitä, joita kouluttajan tulee opettaa ja ohjata oppimaan.62 Kuinka kokeneet kouluttajat ohjaavat nuorempia sopimussotilaita koulutustaidon kehittämisessä? Heidän työpanosta ei saa unohtaa, kun puhutaan kokemattomien kouluttajien koulutustaidon kehittämisestä. Perusyksikön peruskoulutetun sotilashenkilöstön työkokemuksien ja arvok- kaiden neuvojen avulla sopimussotilaat pystyvät kehittämään omaa koulutustaitoaan. Luvuis- sa 4.4.2 - 4.4.3 totesin, että sopimussotilaat oppivat seuraamalla ja ottamalla mallia esimiehi- ensä koulutuksista. Kohdehenkilöiden vastauksien perusteella sopimussotilaat opettelevat kouluttamaan matkimalla. He seuraavat kokeneempien kouluttajien koulutusmetodeja ja pyr- kivät löytämään sieltä heille sopivat koulutustyylit. Haastattelulomakkeet antavat ymmärtää,

61 PEHENKOS koulutussektori, Määräys, HG233, PVHSM KOULUTUSALA 042 - PEHENKOS OHJATTU TYÖSSÄ OPPIMINEN

62 Sotilaspedagogiikan perusteet, 1998, s16

että sopimussotilaiden koulutustaito voi kehittyä pelkästään sillä, kun he pääsevät esimiesten- sä apukouluttajaksi.

Esimiehet opettavat sopimussotilaita koulutustaidon suunnittelussa. He käskevät sopimussoti- laita valmistautumaan tulevaan koulutukseen. Valmistautumistehtävällä esimies varmistuu sii- tä, että sopimussotilas on perehtynyt koulutettavaan aiheeseen. Tällä tavalla kokeneemmat kouluttajat harjaannuttavat sopimussotilaita koulutustaidon kehittämisessä. Tarvittaessa he opettavat, kuinka koulutus kannattaa suunnitella ja toteuttaa. Kognitiivisia periaatteiden mu- kaan kouluttajien tulisi korostaa oppijan roolia oman toimintansa ohjaajana63. Valmistautu- mistehtävillä on pyrittävä siihen, että oppija ajattelee itse, mitä hän on tekemässä.

Kokemattomat sopimussotilaat hakevat ohjeita, oppeja ja vinkkejä koulutussuorituksiinsa ko- keneemmilta kouluttajilta. He haluavat tietää, millä tavalla koulutukset on toteutettu aikai- semmin. Sopimussotilaalla on mahdollisuus saada valmiiksi testattuja koulutusmetodeja, jos he uskaltavat kysyä vinkkejä tai valmista harjoitussuunnitelmaa. Tässä piilee omat riskinsä. Sopimussotilas saattaa liikaa tukeutua kokeneempien kouluttajien harjoitussuunnitelmiin ja jättää oman miettimistyönsä vähemmälle. Sopimussotilas saattaa tyytyä siihen, miten koulu- tukset ovat ennen toteutettu, eikä pyri kehittämään omaa itsetietoisuuttaan. Sopimussotilas saattaa laiskistua ja mennä sieltä missä aita on matalin.

Tilanne-, päämäärä- ja menetelmätietoisuudet muodostavat kouluttajan itsetietoisuuden. Jos kouluttaja haluaa kehittää koulutustaitoaan, hänen on arvioitava, mitkä henkilökohtaiset omi- naisuudet kaipaavat kehittämistä64. Valmiiden suunnitelmien käyttäminen voi hidastaa oman menetelmätietoisuuden kehittymistä, jos kouluttaja ei tiedä, miksi sitä kannattaa käyttää ky- seisessä tilanteessa. Valmiit harjoitussuunnitelmat luovat myös mahdollisuuksia. Kouluttaja voi löytää nopeammin oman koulutustyylinsä, mikäli esimiehen vinkit ja ohjeet tuntuvat mie- leiseltä tavalta kouluttaa.

Kohderyhmän vastauksien perusteella sopimussotilaiden koulutussuorituksia arvioidaan liian harvoin. Miksi sopimussotilaat saavat vain harvoin palautetta? Vaikuttaa siltä, että syy ei ole pelkästään henkilöstöresursseissa ja esimiehissä. Perusyksikkö luo mahdollisuudet työssä op- pimiselle, mutta vastuu jää yksilölle. Sopimussotilaiden on mietittävä, koska he viimeksi pyy- sivät palautetta esimiehiltään. Johtuuko arvioinnin puute niin yksinkertaisesta asiasta kuin laiskuudesta tai uskalluksesta pyytää esimiestä arvioimaan koulutussuoritusta? Siihen tämän

63 Toiskallio, 2002, s34

64 Sotilaspedagogiikan perusteet, 1998, s18

tutkielman aineisto ei vastaa, mutta kysymyksestä saa mielenkiintoisen jatkotutkimusmahdol- lisuuden. Muutama sopimussotilas myönsi sen, että he eivät uskaltaneet kysyä neuvoa tai pa- lautetta. On mahdollista, että jos asiaa olisi kysytty suoraan, niin useampi sopimussotilas olisi maininnut asiasta.

- ”Alussa olin myös niin epävarma itsestäni ja omasta kouluttamistaidostani, että tuntui jotenkin ”nololta” mennä myöntämään tietämättömyytensä peruskoulutuskauden kou- lutus aiheista vanhemmille sotilashenkilöille.”

Tein mielenkiintoisen havainnon kappaleen 4.4.1 yleistyksistä. Sopimussotilaat saavat vain harvoin palautetta omista koulutussuorituksistaan, mutta he pääasiassa toimivat kokeneem- man kouluttajan alaisuudessa. Kouluttajan oppaan mukaan: ”Sotilaskoulutuksessa palautteen ja arvioinnin perustana käytetään yleensä jatkuvaa havainnointia” 65. Mitä esimies tekee sil- loin, kun sopimussotilas kouluttaa? Todennäköisesti hän suunnittelee tulevia koulutuksia, viikko-ohjelmia tai ammuntoja. On myös mahdollista, että esimies näkee sopimussotilaan omien työtehtäviensä suorittajana ja ylimääräisenä henkilöresurssina. Tällöin esimiehellä olisi mahdollisuus käydä liikkumassa työajallaan tai vaikka lukea päivän sanomalehteä kahvihuo- neessa. Näistä kysymyksistä herää mielenkiintoinen aihe jatkotutkimuksia varten. Mitä esi- mies tekee silloin kun sopimussotilas kouluttaa? Haastattelulomakkeiden vastauksista en löy- tänyt tarpeeksi johdonmukaisia vastauksia sille, että löytyykö eroavaisuuksia palautteen mää- rässä, mikäli sopimussotilas työskentelee joukkueen pääkouluttajan alaisuudessa verrattuna siihen, että sopimussotilas on joukkueensa pääkouluttaja.

Vaikuttaa siltä, että paras aika arvioinnille ja palautteen antamiselle on välittömästi koulutuk- sen jälkeen. Kouluttajan opas tukee tätä väitettä: ”Palaute on tehokkainta silloin, kun se anne- taan mahdollisimman pian koulutustapahtuman jälkeen.”66 Kohdehenkilöiden vastauslomak- keissa ei mainittu, että he olisivat saaneet palautteensa vasta useiden päivien päästä koulutuk- sesta. Kohderyhmän vastauksien perusteella sopimussotilaat saavat palautteensa suullisena heti koulutuksen jälkeen. Esimiesten tulisi kirjoittaa muistiinpanoja koulutuksesta ja esittele- vät mielipiteensä koulutussuorituksesta sopimussotilaille heti koulutuksen päätyttyä. Koulu- tussuorituksen yksityiskohdat ovat selkeästi muistissa sekä esimiehellä että sopimussotilaalla, kun palaute annetaan välittömästi, henkilökohtaisesti ja suullisesti koulutuksen jälkeen. Palau- te pystyy keskittymään tarkemmin yksityiskohtiin, kun tärkeitä havaintoja ei ole unohtunut ajan kulumisen myötä. Pahimmassa tapauksessa esimies ei muista, mitä hän tarkoitti muis- tiinpanoihinsa kirjoittamilla huomautuksillaan.

65 Kouluttajan opas, 2007, s 76

66 Kouluttajan opas, 2007, s 77

5.2 Reflektointi osana koulutustaidon kehittymistä

Tein kiinnostavan johtopäätöksen lukujen 4.4.1 - 4.4.4 havainnoista: sopimussotilaat voivat käyttää reflektoinnin neljää vaihetta apunaan kehittäessään koulutustaitoaan. Sopimussotilai- den koulutustaidon kehittämisessä ei ole varsinaista ongelmaa, mutta esittelen näkemykseni siitä, kuinka heidän oppimista saataisiin tehostettua entisestään. Reflektio on yleiskäsite niil- le kognitiivisille toiminnoille, joilla yksilö (tässä tapauksessa sopimussotilas) pyrkii selvittä- mään kokemuksiaan tavoitteenaan uuden tiedon kokoaminen tai uusien näkökulmien löytä- minen67. Tämänkaltainen reflektointi on välttämätön sekä yksilön että organisaati- on oppimiselle.

Oppimisen reflektointi voidaan jakaa neljään vaiheeseen68. Havaintojeni perusteella näillä neljällä vaiheella voidaan kuvailla sopimussotilaiden oppimista ja koulutustaidon kehittymis- tä. Ensimmäisessä vaiheessa sopimussotilaan on koulutettava ja havaittava omat kykynsä sekä toimintamallinsa (vaihe 1: tekeminen ja kokeminen). Koulutuksen päätyttyä sopimussotilaan on saatava palautetta suorituksistaan tai hänen on itse arvioitava omaa koulutustaan - mitä opin, mitä tunsin (vaihe 2: kokemusten reflektointi). Parhaimmillaan oppiminen on kehitty- mistä oman oppimisen arvioinnissa69. Tämän jälkeen sopimussotilaan on aloitettava uusien ideoiden suunnittelu tai hänen toimintaansa on ohjattava oikeaan suuntaan, kun hän on saanut palautetta suorituksistaan (vaihe 3: uusien oivallusten käsitteleminen ja oman teorian paran- taminen). Kognitiivisia periaatteiden mukaan kouluttajien tulisi korostaa oppijan roolia oman toimintansa ohjaajana70. Lopuksi uusia oivalluksia on testattava koulutuksissa ja palautetta on etsittävä joko esimieheltä tai arvioitava itse omaa suoritustaan (vaihe 4). Kaikki alkaa jälleen alusta, kun sopimussotilas on käynyt läpi nämä neljä vaihetta. Tällöin yksilö kehittyy ja oppii.

Tätä neljästä vaiheesta koostuvaa prosessia voi soveltaa työelämässä koulutustaidon kehittä- misen apuna. Tämä toimintamalli vaikuttaa johdonmukaiselta ja sopivalta sotilasorganisaation toimintamalleihin. Sopimussotilaiden vastauksien perusteella päättelin, että reflektoinnin toi- nen sekä kolmas vaihe ovat aliarvostettuja. Tämä voi johtua siitä, että kouluttajat eivät muista tai viitsi kysyä palautetta tai kirjata omia havaintoja ylös. Havaintojen määrä jää vähäiseksi tai näkökulmaltaan suppeaksi, jos kouluttaja ei saa palautetta. Uusien toimintamalleja on vaikea- ta luoda, jos kouluttajalla ei ole havaintoja omasta työskentelystään. Palautteen ja arvioinnin merkitystä ei saa aliarvioida osana koulutustaidon kehittämistä. Varsinkin sopimussotilaiden

67 Mezirow, 1996, s. 21

68 von Xxxxxx, 1992, s. 59-68.

69 Sotilaspedagogiikan perusteet, 1998, s16

70 Toiskallio, 2002, s34

kohdalla tämä korostuu, kun jokainen koulutussuoritus on oppimistilanne. Jos he eivät saa pa- lautetta, heidän on hyvin vaikea etsiä itselleen sopivia koulutusmetodeita.

5.3 Ihannetilanne sopimussotilaiden koulutustaidon kehittymiselle

Sopimussotilaiden koulutustaidon kehittäminen tulisi olla esimiesten osalta kontrolloivaa ja järjestelmällistä. Ennen koulutussuoritusta (vaihe 1, tekeminen ja kokeminen) sopimussotilail- le pitäisi antaa riittävät perusteet koulutukseen, vaatimukset ja koulutuksen lopussa saavutet- tava tavoitetila. Heille pitää käskeä valmistautumistehtävä, mikä tarkistetaan ennen koulutusta esimiehen kanssa, esim. harjoitussuunnitelma. Harjoitussuunnitelmalla varmistutaan siitä, että kouluttaja suunnittelee harjoituksen yksityiskohtaisesti71. Sopimussotilaan esimiehen tulisi tarkistaa valmistautumistehtävä, jotta koulutusmetodit ovat tavoitteiden mukaiset. Tällä välte- tään kokemattomille kouluttajille tavanomaiset virheet. Kouluttajan oppaassa käsketään: ”Esimiesasemassa olevien on lisäksi varmistauduttava siitä, että koulutusta suunnittelevilla alaisilla on aina käytössään riittävät perusteet tarpeeksi ajoissa ja riittävä aika koulutuksen suunnitteluun.”72 Sopimussotilaille on annettava mahdollisuus seurata kokeneempien koulut- tajien koulutussuorituksia. Ihannetilanteessa he saisivat osallistua näihin koulutuksiin apukou- luttajina.

Koulutussuorituksen jälkeen sopimussotilaat tarvitsevat palautetta kehittyäkseen paremmiksi kouluttajiksi. Suorituksen reflektointi (vaihe 2, kokemuksen reflektointi) tulisi toteuttaa heti kun mahdollista, jotta tarvittavat huomiot koulutussuorituksesta on tuoreessa muistissa. Ha- vaintojeni mukaan koulutuksen jälkeen kannattaa tehdä muistiinpanoja suorituksesta, jotta ne eivät pääse unohtumaan. Jokaisesta koulutuksesta tai vähintään säännöllisin väliajoin tulisi antaa palautetta, jonka perusteella sopimussotilaat pystyisivät muokkaamaan koulutuskäyttäy- tymistään. Välittömästi koulutuksen jälkeen annettu suullinen palaute mahdollistaa sen, että sopimussotilaalla ja esimiehellä on tuoreessa muistissa koulutuksen yksityiskohdat. Palaut- teella pystytään käsittelemään paljon yksityiskohtaisempia seikkoja, kun se annetaan välittö- mästi koulutuksen jälkeen. Ajan myötä yksityiskohdat pääsevät helposti unohtumaan. Palaut- teen perusteella tulisi miettiä, miten aion kehittää koulutusta ja mitä tehdä ensikerralla toisella tavalla. Kouluttajan oppaan mukaan: ”… palaute on sitä tehokkaampaa, mitä nopeammin se annetaan ja mitä enemmän se tukee koulutettavan itseluottamusta sekä auttaa häntä itse rat- kaisemaan ongelmia.”73 Parhaimmillaan oppiminen on kehittymistä oman oppimisen arvioin- nissa74.

71 Kouluttajan opas, 2007, s 63

72 Kouluttajan opas, 2007, s 63

73 Kouluttajan opas, 2007, s 79

Ennen seuraavaa vaihetta koulutussuorituksesta on annettu ennakkotehtäviä esimerkiksi har- joitussuunnitelman muodossa ja sen on tarkistettu. Tämän jälkeen sopimussotilas kouluttaa ja saa siitä palautetta kokeneemmalta esimieheltään. Sitten seuraisi reflektoinnin kolmas vaihe eli uusien kokemuksien ideointi ja omien toimintamallien kehittäminen. Kohdehenkilöiden vastauksien perusteella tämä vaihe jää hyvin vähäiseksi sopimussotilaiden työuralla. Ihanneti- lanteessa esimies kontrolloisi uusien ideoiden miettimistä ja käskisi sopimussotilaan mietti- mään uusia toimintatapoja ja ratkaisuja havaintojensa perusteella. Sopimussotilas esittelee uuden ideansa koulutusmetodeista esimiehelleen, joka tarkistaa niiden toteutuskelpoisuuden. Tätä vaihetta voisi verrata ennen ensimmäisen vaiheen harjoitussuunnitelmien laatimiseen. Tässä vaiheessa sopimussotilaalla on lisänä omat kokemukset, mitä korjata sekä kehittää. Hy- vä kouluttaja luo oppimisympäristöjä, jotka herättävät oppijassa kysymyksiä ja auttavat häntä kokoamaan vastauksia. Konstruktivistinen oppimismalli korostaa opiskelijan aikaisempia tie- toja, kokemuksia, ongelmanratkaisutapoja ja skeemoja oppimisen perustana. Näitä uudelleen muokkaamalla yksilö luo mahdollisuudet oppimiselle75.

Suunnittelun jälkeen uudet ideat on testattava käytännössä (Vaihe 4, uusien ideoiden testaa- minen ja palaute suorituksesta). Ihannetilanteessa esimies valvoisi ja antaisi palautetta uudel- leen mietitystä suorituksesta. Kouluttajan oppaan mukaan: ”Sotilaskoulutuksessa palautteen ja arvioinnin perustana käytetään yleensä jatkuvaa havainnointia” 76. Esimies pystyy antamaan pidemmältä aikaväliltä palautetta, kun hän on jatkuvasti paikalla. Tällöin palautteessa pysty- tään käsittelemään asioita, jotka ovat kehittyneet viime kerrasta. Kaikkien neljän vaiheen jäl- keen oppimisen reflektointi alkaisi alusta. Sopimussotilas alkaa pohtia kehityskohteita työs- kentelystään esimieheltä saadun palautteen avulla.

5.4 Jatkotutkimuksen mahdollisuudet

Sain vastauksia melkein jokaisesta joukko-osastosta. Vastausten määrä ja sopimussotilaiden toisistaan poikkeavat taustat aiheuttivat pieniä ristiriitaisuuksia vastauksissa, mutta samalla loivat mahdollisuuden laajaan näkökulmaan. Tutkimuksella saa hyvän peruskäsityksen sopi- mussotilaiden ajattelumaailmasta ja heidän näkemyksistään koulutustaidon kehittämisestä. Kohdehenkilöiden vastaukset olivat hyvin johdonmukaisia. Kirjallisuudesta löytyvät oppimi- sen kaavat tukivat heidän vastauksia. Minua huolestutti tieto siitä, että kohdehenkilöt olivat

74 Sotilaspedagogiikan perusteet, 1998, s16

75 Xxxxxx-xxx Xxxxxx, 1997, s.19

76 Kouluttajan opas, 2007, s 76

työskennelleet kauan aikaa sitten sopimussotilaana. Huoleni osoittautui tarpeettomaksi, koska kohdehenkilöiden vastaukset olivat toisiinsa verrattuna hyvin säännöllisiä. Lähes poikkeuk- setta jokaisessa haastattelulomakkeessa oli samat asiat kuvailtu hiukan eritavalla. Tutkimus- kysymysten muotoilun perusteella, minun ei tarvinnut haastatella työsuhteessa olevia sopi- mussotilaita. Kysymykset olivat luonteeltaan hyvin yleispiirteisiä, joten niihin pystyi vastaa- maan virkasuhteen päätyttyä.

Jatkossa saatuja havaintoja voin käyttää hyödyksi pro gradu- tutkielmassa. Havaintojen ja vastausten avulla pystyn rakentamaan itselleni vankan perustan jatkotutkimukselle. Täytetyis- tä vastauslomakkeista saadut havainnot antavat mahdollisuuden jalostaa tutkimuskysymyksiä ja kohdistaa tutkimusta yhä tarkempaa näkökulmaa varten. Jatkotutkimuskysymyksiä olen kä- sitellyt tutkielman neljännessä ja viidennessä luvussa. Jatkotutkimukseni tulisi kohdistua yk- sittäiseen joukko-osastoon tai pataljoonaan. Tämä mahdollistaisi tarkemman näkökulman so- pimussotilaiden elämään. Jatkossa aion haastatella töissä olevia sopimussotilaita, koska jatko- tutkimuskysymykset vaativat ajanmukaista ja tarkkaa tietoa sopimussotilailta. Tuleviin kysy- myksiin ei pysty vastaamaan virkasuhteen loputtua. Vastauksiin tarvittavat faktatiedot ehtivät unohtua ajan kuluessa. Tutkielman ei ole pakko keskittyä yksinomaan sopimussotilaisiin. Tutkimus voisi laajentua muihin henkilöstöryhmiin. Tällöin tuloksia voisi verrata esimerkiksi sopimussotilaan ja juuri työnsä aloittaneen aliupseerin välillä.

6 LÄHTEET

6.1 Julkaistut lähteet

Alasuutari, 2011, Laadullinen tutkimus 2.0, 5.painos, Tampere: Vastapaino

Halonen, Xxxxxx, Xxxxxxxxxx ja Xxxxxxxxxxx, Kouluttajan opas, 2007, Xxxxx Xxxxx Oy, Hel- sinki 2006

Xxxxxxxx, 2005, Tilastollinen tutkimus, 5. painos, Edita Publishing Oy 2005

Heikkurinen, 1994, Kouluttamisen perusteet, Puolustusvoimien Koulutuksen Kehittämiskes- kus, Pieksämäki 1994, RT-paino 1994

Metsämuuronen, 2006, Laadullisen tutkimuksen käsikirja, 1. painos, International Methelp Ky 2006

Mezirow, 1996, Uudistava oppiminen, Suomennos: Xxxxx Xxxxx, 2.painos, Helsinki 1996, Painotalo

Puolustusvoimat, 2009, Yleinen palvelusohjesääntö (YLPALVO) Rötkönen, 2006, Sopimussotilaat puolustusvoimissa, Pro gradu -tutkielma

Toiskallio, Xxxxxxxxx, Halonen, Xxxxxxx, 2002, Sotilaspedagogiikkaa kouluttajille, Puolustus- voimien Koulutuksen Kehittämiskeskus, Vaasa 2002, Ykkös-Offset Oy

Valtioneuvosto, 1997, Suomen puolustuspoliittinen selonteko

xxx Xxxxxx, 1992, Learning and Instruction: Reflections on reflection, 2. painos

Xxxxxx-xxx Xxxxxx, Soini, 2003, Oppiminen ja koulutus, 9. uudistettu painos, Juva 2003, WSOY

Vuorinen, 2001, Xxxxx tapaa opettaa: Xxxxxxxxxxxxx opettajille, kouluttajille ja ryhmän oh- jaajille

Sotilaan käsikirja 2010, 2010, Maanpuolustuskorkeakoulun Täydennyskoulutus- ja kehittä- miskeskus / Tuotanto-osasto, Xxxxx Xxxxx Oy, Helsinki 2010

Sotilaspedagogiikan perusteet, 1998, 1.painos, Puolustusvoimien Koulutuksen Kehittämis- keskus, 1998 Karisto Oy 1998, Hämeenlinna

6.2 Julkaisemattomat lähteet

PEHENKOS koulutussektori, Määräys, HG233, PVHSM KOULUTUSALA 042 - PEHEN- KOS OHJATTU TYÖSSÄ OPPIMINEN

PVHSM KOULUTUSALA 042 - PEHENKOS OHJATTU TYÖSSÄ OPPIMINEN, HG233

6.3 Internet lähteet

KvantiMOTV - Menetelmäopetuksen tietovaranto [verkkojulkaisu]. Tampere: Yhteiskuntatie- teellinen tietoarkisto [ylläpitäjä ja tuottaja]. <xxxx://xxx.xxx.xxx.xx/xxxxxxxxxxxxxxx/>. (Vii- tattu: 19.1.2014)

xxxxx://xxxxx.xxx.xx/xxxxxxx/xxx/xxxxxxxxxxxxxxxx/xxxxxxxxxxxxxx (Viitattu: 8.9.2013)

7 LIITTEET

1. Kyselyn saatekirje S. 33 - 34

2. Haastattelulomake S. 35

3. Sähköpostin Huom!- lause S. 36

1. Kyselynsaatekirje

MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU SAATE

98. Kadettikurssi Kadettikersantti Xxxx Xxxxxxxx

Helsinki .9.2013

SAATEKIRJE KYSELYYN VASTAAJILLE

KYSELY OSANA TUTKIMUSTA

Tämä kysely on osa tutkimusta, jossa tutkitaan sopimussotilaiden koulutustaidon kehittämistä perusyksikössä. Kysely on osa kadettikersantti Xxxx Xxxxxxxxxx kandidaatin tutkielmaa.

Kandidaatintutkielma alustava otsikko on: Sopimussotilaiden koulutustaidon kehittäminen perusyksikössä. Sama kyselylomake lähetetään sekä 98./81.kadettikurssille että 99./82. kadettikurssille.

KYSELYN TARKOITUS

Tämän kyselyn tarkoituksena on saada vastauksia seuraaviin kysymyksiin:

1. Miten sopimussotilaiden koulutustaitoja kehitetään perusyksiköissä?

2. Miten perusyksikön peruskoulutettua sotilashenkilöstöä hyödynne- tään sopimussotilaiden koulutustaidon kehittämisessä?

3. Minkälaista palautetta sopimussotilas saa koulutussuorituksistaan?

KYSELYYN VASTAAMINEN

Kyselyn kysymykset ovat numeroita järjestyksessä 1,2,3,4… Kysymysten ala- puolella on esitetty kursivoituja apukysymyksiä joita voit käyttää hyväksesi vas- tatessasi pääkysymykseen.

Kaikki kysymykset ovat avoimia kysymyksiä, joihin vastaaja itse muotoilee vas- tauksensa. Vastauksissa esitetyt mielipiteet tulee vastaajan perustella selkeästi.

Kysely lähetetään vastaajille sähköisenä. Kyselyyn voi vastata vapaamuotoisella Word-asiakirjalla, jossa vastaukset on numeroitu kysymysten mukaan.

Käytä sähköpostin ”vastaa” -toimintoa, jolloin käyty keskustelu jää näkyviin. Älä siis luo uutta sähköpostia. Vastaukset lähetetään osoitteeseen ja- xx.xxxxxxxx@xxx.xx

Pyydän vastaamaan kyselyyn 30.9.2013 mennessä. VASTAUSTEN KÄSITTELY

Kyselyn vastaukset käsitellään tutkimuksessa ja tutkimusraportissa anonyymisti ja alkuperäiset vastaukset ovat ainoastaan tutkimuksen tekijän käytettävissä. Tutkimuksen jälkeen alkuperäiset vastaukset jäävät ainoastaan tutkijan käyttöön mahdollista myöhempää tutkimustyötä varten. Tutkija vastaa vastausten oikean- laisesta käsittelystä ja siitä, ettei yhteys vastaajan ja vastausten välillä tule ulko- puolisten toimijoiden tietoon.

MUUT HUOMIOT

Vastaamalla ja liittämällä kyselylomakkeen sähköpostiin suostut siihen, että vas- tauksiasi käytetään kadettikersantti Xxxx Xxxxxxxxxx kandidaatintutkielmassa.

Kadettikersantti Xxxx Xxxxxxxx

1/JLi

2. Haastattelulomake

Tehtävä: Vastaa kysymyksiin 1 - 7

- Käytä sähköpostin ”vastaa” -toimintoa, jolloin käyty keskustelu jää näkyviin. Älä siis luo uut- ta sähköpostia. Vastaukset lähetetään osoitteeseen xxxx.xxxxxxxx@xxx.xx

- Palauta kyselylomake 30.9.2013 mennessä

Taustatietoja:

1. Koska, kuinka kauan ja missä palvelit sopimussotilaana?

- 2/09, 6kk, KaartJR

2. Mikä oli tehtäväsi sopimussotilaana?

- PST joukkueenkouluttaja, 1.JK:ssa

3. Työskentelitkö sopimussotilaana ennen kadettikoulua vai kadettikoulun aikana?

HUOM!

- Vastaa seuraaviin kysymyksiin lyhyin essein tai kokonaisilla lauseilla.

o Vastaa kysymyksiin mm. kuvailemalla tilanteita tai antamalla esimerkkejä.

- Kysymysten alapuolella on esitetty kursivoituja apukysymyksiä joita voit käyttää hyväksesi vastatessasi pääkysymykseen.

Koulutustaito on taitoa ohjata oppimista, eli taitoa opettaa ja harjaannuttaa.77

Seuraavat kysymykset koskevat sopimussotilasuraasi:

4. Miten koulutustaitoasi kehitettiin perusyksikössä? Eli millä tavalla sinun ”taitoasi opet- taa ja kouluttaa” kehitettiin?

- Kuvaile lausein, selittämällä tilanteita, antamalla esimerkkejä tai koulutusmenetelmiä.

- Pohdi millä tavalla opit kouluttamaan

5. Kuvaile millä tavalla peruskoulutetut sotilashenkilöt (ammattialiupseerit, opistoupseerit tai kadettiupseerit) auttoivat sinua kehittämään koulutustaitoasi?

- Pohdi millä tavalla he ohjasivat sinua

o Antoivatko apua koulutuksen suunnittelussa

o Kertoivat kuinka asiat on ennen koulutettu

o Seurasivat koulutussuorituksiasi ja korjasivat virheitäsi

o Seurasit heidän suorituksiaan ja otit esimerkkiä

6. Minkälaista palautetta sait koulutussuorituksistasi?

- Pohdi millä tavalla sinua arvioitiin

o Valvottiinko koulutussuorituksiasi. Saitko niistä palautetta, jonka perusteella pystyit kehittämään koulutustaitoasi

o Kuvaile missä muodossa sait palautetta

▪ Välitönpalaute, suorituksen jälkeinen palaute paperisena, kehityskeskustelut, oliko tietty henkilö vastuussa palautteen antamisesta sopimussotilaille

o Kuinka usein sait palautetta, minkä perusteella pystyit muokkaamaan koulutustaitoasi

o Koska sait palautetta koulutussuorituksistasi

▪ Koulutuksen suunnittelu vaiheessa. Koulutuksen aikana. Välittömästi koulu- tuksen jälkeen. Muulloin.

7. Muuta, mitä haluaisit mainita sopimussotilaiden koulutustaidon kehittämisestä? (Va- paasana)

77 Sotilaspedagogiikan perusteet, 1998, s.18

3. Sähköpostin Huom!- lause

Vastaamalla ja liittämällä kyselylomakkeen tähän sähköpostiin suostut siihen, että vas- tauksiasi käytetään kadettialikersantti Xxxx Xxxxxxxxxx kandidaatintutkielmassa. Vastauk- sesi esiintyvät anonyyminä kandidaatintutkielmassa.

Kysely lähetetään vastaajille sähköisenä. Kyselyyn voi vastata vapaamuotoisella Word- asiakirjalla, jossa vastaukset on numeroitu kysymysten mukaan.

Käytä sähköpostin ”vastaa” -toimintoa, jolloin käyty keskustelu jää näkyviin. Älä siis luo uutta sähköpostia. Vastaukset lähetetään osoitteeseen xxxx.xxxxxxxx@xxx.xx

Pyydän vastaamaan kyselyyn 30.9.2013 mennessä.

- Xxxxxxxxxxxxxxxxxxx Xxxxxxxx xxxx.xxxxxxxx@xxx.xx

98KadK. / Maavoimat / Jääkäri- pst -opintosuunta