Paltan toimihenkilöitä koskeva työehtosopimus

Palkkaratkaisusta neuvotellaan paikallisesti luottamusmiehen kanssa ottaen huomioon yrityksen tai työpaikan talous-, tilauskanta- ja työllisyystilanne sekä kustannuskilpailu- kyky markkinoilla. Työnantaja toimittaa luottamusmiehelle tarvittavat tiedot yrityksen tai työpaikan talous-, tilauskanta- ja työllisyystilanteesta sekä näiden ennakoitavasta kehit- tymisestä hyvissä ajoin ennen neuvotteluiden aloittamista. Paikallisten neuvottelujen tar- koituksena on löytää kunkin yrityksen tai työpaikan tilannetta ja tarpeita vastaava palk- karatkaisu. Tavoitteena on myös tukea palkanmuodostuksen kannustavuutta, oikeuden- mukaista palkkarakennetta, sukupuolten palkkatasa-arvoa ja palkkaporrastusta sekä tuottavuuden kehittymistä työpaikalla. Neuvotteluissa annetut tiedot ovat luottamukselli- sia ja niitä ei voida käyttää muussa tarkoituksessa.

Paikallisessa palkkaratkaisussa sovittavia asioita ovat palkantarkistusten toteutustapa, ajankohta ja suuruus. Sopimus tehdään luottamusmiehen kanssa 15.4.2023 mennessä, ellei käsittelyajan jatkamisesta sovita.

Luottamusmiehelle annettavat tiedot paikallisen palkkaratkaisun kohdentamisesta

Luottamusmiehellä on oikeus saada selvitys palkankorotusten kohdentumista kohtuulli- sessa ajassa palkankorotusten jälkeen, kuitenkin viimeistään kuukauden kuluessa

palkkaratkaisun toteuttamisesta. Selvityksestä tulee käydä ilmi toimihenkilöiden luku- määrä, kuinka moni on saanut korotuksen, keskimääräisen korotuksen suuruus sekä toimihenkilöiden palkankorotusten kokonaismäärä.

3.2. Palkantarkistuksen toteutustapa, mikäli paikallista palkkaratkaisua ei saavuteta

Kertakorvaus

Mikäli paikallista palkkaratkaisua ei saavuteta, maksetaan toimihenkilölle kertaluontoi- nen korvaus, joka on 438 euroa. Kertakorvaus maksetaan toukokuun 2023 palkanmak- sun yhteydessä. Kertakorvaus ei korota toimihenkilöille maksettavaa palkkaa eikä sillä ole vaikutusta vaativuusluokkapalkkoihin, vuoro-, ilta- tai yötyölisiin, muihin korvauksiin eikä luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun korvauksiin.

Kertakorvauksen maksamisen edellytyksenä on, että toimihenkilön yhdenjaksoinen työ- suhde on alkanut viimeistään 1.4.2023 ja on voimassa kertakorvauksen maksupäivänä.

Osa-aikaiselle toimihenkilölle maksettava summa lasketaan sovitun työajan ja täyden työajan suhteessa.

Yleiskorotus

Kuukausipalkkoja luontoisetuineen korotetaan 1.6.2023 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien 3,5 prosentin suuruisella yleiskorotuksella.

Mikäli toimihenkilön luontoisetujen arvo vaihtelee vuoden aikana (esimerkiksi autoedun johdosta), lasketaan luontoisedun arvo toimihenkilön säännönmukaisen palkan mukaan.

Soveltamisohje: Tämän säännöksen tarkoituksena on saada toimihenkilön muuttuvien luontoisetujen arvo vastaamaan toimihenkilön mahdollisimman tavanomaista ja säännönmukaista palkkaa. Tämä säännös koskee tilanteita, joissa arvoltaan vaihteleva luontoisetu maksetaan sovitun rahapalkan päälle, jolloin kuukausittainen bruttopalkka vaihtelee luontoisedun kulloisenkin ar- von mukaan.

3.3. Vaativuusluokkapalkkojen ja euromääräisten lisien korotus

Vaativuusluokkapalkat

Vaativuusluokkapalkkoja korotetaan 1.6.2023 lukien 3,5 prosenttia. Euromääräiset lisät

Euromääräisiä lisiä korotetaan 1.6.2023 lukien 3,5 prosenttia.

3.4. Luottamusmieskorvaukset

Luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen korvauksia korotetaan 1.6.2023 lukien 3,5 prosenttia.

4. Palkantarkistukset vuonna 2024

4.1 Paikallinen palkkaratkaisu

Paikallisessa palkkaratkaisussa sovittavia asioita ovat palkantarkistusten toteutustapa, ajankohta ja suuruus. Sopimus tehdään luottamusmiehen kanssa 15.3.2024 mennessä, ellei käsittelyajan jatkamisesta sovita.

Luottamusmiehelle annettavat tiedot paikallisen palkkaratkaisun kohdentamisesta

Luottamusmiehellä on oikeus saada selvitys palkankorotusten kohdentumista kohtuulli- sessa ajassa palkankorotusten jälkeen, kuitenkin viimeistään kuukauden kuluessa palk- karatkaisun toteuttamisesta. Selvityksestä tulee käydä ilmi toimihenkilöiden lukumäärä, kuinka moni on saanut korotuksen, keskimääräisen korotuksen suuruus sekä toimihen- kilöiden palkankorotusten kokonaismäärä.

4.2. Palkantarkistuksen toteutustapa, mikäli paikallista palkkaratkaisua ei saavuteta

Yleiskorotus

Kuukausipalkkoja luontoisetuineen korotetaan 1.4.2024 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien 2,0 prosentin suuruisella yleiskorotuksella.

Mikäli toimihenkilön luontoisetujen arvo vaihtelee vuoden aikana (esimerkiksi autoedun johdosta), lasketaan luontoisedun arvo toimihenkilön säännönmukaisen palkan mukaan.

jolloin kuukausittainen bruttopalkka vaihtelee luontoisedun kulloisenkin ar- von mukaan.

Yritys- tai toimipaikkakohtainen erä

Kuukausipalkkoja luontoisetuineen korotetaan 1.4.2024 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien 0,5 prosentin suuruisella yritys- tai toimipaikkakohtai- sella erällä. Erä lasketaan työehtosopimuksen soveltamisalaan kuuluvien toimihenkilöi- den helmikuun 2024 palkoista luontoisetuineen. Erän suuruus todetaan paikallisesti yh- teisesti.

Erä tulee ohjata toimihenkilön pätevyyteen ja työsuoritukseen perustuvan henkilökohtai- sen palkanosan kehittämiseen. Erityisesti tulee kiinnittää huomiota niiden toimihenkilöi- den palkkauksellisen aseman kehittämiseen, joiden palkka ei ole sopusoinnussa heidän pätevyyteensä ja työsuorituksiinsa nähden. Toimihenkilöiden osaaminen ja työssä suo- riutuminen tulee olla ohjaavana tekijänä.

Yritys- tai toimipaikkakohtaisen erän käyttö tulee selvittää ennen kohdentamista luotta- musmiehelle. Mikäli luottamusmiestä ei ole valittu, työnantajan on tehtävä selvitys koko henkilöstöryhmälle. Selvityksessä työnantaja ilmoittaa jaettavan erän kokonaiseuromää- rän, korotuksen saavien toimihenkilöiden lukumäärän ja keskimääräisen korotuksen suuruuden.

4.3. Vaativuusluokkapalkkojen ja euromääräisten lisien korotus

Vaativuusluokkapalkat

Vaativuusluokkapalkkoja korotetaan 1.4.2024 lukien 2,0 prosenttia. Euromääräiset lisät

Euromääräisiä lisiä korotetaan 1.4.2024 lukien 2,5 prosenttia.

4.4. Luottamusmieskorvaukset

Luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen korvauksia korotetaan 1.4.2024 lukien 2,5 prosenttia.

5. Tekstimuutokset

Työehtosopimuksen 33 § Sairausajan palkka ja perhevapaat kohta 5

Toimihenkilölle annetaan raskaus-, erityisraskaus-, ja vanhempainvapaaksi se aika, jo- hon hänelle sairausvakuutuslain mukaan tulevan raskaus-, erityisraskaus- ja vanhem- painrahan katsotaan kohdistuvan.

Vähintään 6 kuukautta ennen lapsen syntymää työsuhteessa olleelle toimihenkilölle, jolla on oikeus raskausrahaan sairausvakuutuslain (28/2022) 9 luvun 1 §:n mukaan, työnan- taja maksaa täyden palkan raskausvapaan alusta lukien 40 arkipäivältä. Lisäksi työnan- taja maksaa synnyttävälle toimihenkilölle, jolla on oikeus sairausvakuutuslain 9 luvun 5

§:n 1 momentin mukaiseen vanhempainrahaan täyden palkan 36:lta ensimmäiseltä ar- kipäivältä.

Vähintään 6 kuukautta ennen lapsen syntymää työsuhteessa olleelle ei-synnyttävälle toimihenkilölle, jolla on oikeus sairausvakuutuslain 9 luvun 5 §:n 1-3 momentin mukai- sesti vanhempainrahaan, maksetaan täysi palkka 20 ensimmäiseltä arkipäivältä.

Pöytäkirjamerkintä: Lapsella voi olla yksi tai kaksi juridista vanhempaa. Oi- keutta palkalliseen vanhempainvapaaseen ei työntekijällä ole sairausvakuu- tuslain 9 luvun 7 §:n tilanteissa.

Pöytäkirjamerkintä: Palkallisen vanhempainvapaan määräystä ei sovelleta osittaiseen vanhempainvapaaseen.

Pöytäkirjamerkintä: Tämän pykälän määräyksiä noudatetaan sopimuk- sen voimaantullessa niihin toimihenkilöihin, joihin noudatetaan 1.8.2022 voi- maan tulleita sairausvakuutuslain muutoksia ja joiden oikeus raskaus- tai vanhempainvapaaseen alkaa 20.3.2023 tai sen jälkeen.

Xxxxxx toimihenkilöön noudatetaan 31.7.2022 voimassa olleita perhevapaita koskevia sairausvakuutuslain säännöksiä tai oikeus raskaus- tai vanhem- painvapaaseen on alkanut ennen 20.3.2023, noudatetaan työsuhteessa 19.3.2023 voimassa olleita työehtosopimuksen äitiys- ja isyysvapaan mää- räyksiä.

Osapuolet suosittelevat kokonaissuunnitelman tekemistä vanhempainvapaan ja hoito- vapaan käyttämisestä.

Perhevapaalta palaavalla toimihenkilöllä on oikeus palata ensisijaisesti aikaisempaan työhönsä. Jos tämä ei ole mahdollista, on toimihenkilölle tarjottava aikaisempaa työtä vastaavaa työsopimuksen mukaista työtä ja jos tämäkään ei ole mahdollista, muuta työ- sopimuksen mukaista työtä. Vapaalta palaavalla toimihenkilöllä on oikeus työnsaantiin ennen perhevapaan ajaksi työsuhteeseen otettua sijaista.

Työehtosopimuksen palkkausjärjestelmän kohdan 8. Nuorten ja harjoittelijoiden palkkaukseen ”Tutustu työelämään ja tienaa” -kesäharjoitteluohjelman neljäs kap- pale:

”Tutustu työelämään ja tienaa”-kesäharjoitteluohjelman suorittamisesta maksetaan ker- takaikkisena palkkana 370 euroa vuonna 2023 ja 2024, joka sisältää tutustumisjaksolta kertyneen lomakorvauksen. Palkasta maksetaan lakisääteiset sosiaaliturvamaksut hen- kilön iästä riippuen.

6. Työryhmä sopimuskauden 2023–2025 aikana

Perhevapaatyöryhmä

Työehtosopimusosapuolet perustavat työryhmän, jonka tehtävänä on selvittää sopimus- kauden aikana nyt muutetun perhevapaakirjauksen toimivuutta ottamalla huomioon 1.8.2022 voimaan tulleen perhevapaauudistuksen tavoitteet. Mahdolliset muutokset työ- ehtosopimukseen tehdään kustannusneutraalisti.

7. Palkantarkistusten toteuttaminen

Työehtosopimuksen 12 §:n mukaisesti korotetaan toimihenkilön henkilökohtaista palk- kaa (= tehtäväkohtainen palkanosa + henkilökohtainen palkanosa) luontoisetuineen, mutta ilman palvelusaikalisää. Mikäli toimihenkilön luontoisetujen arvo vaihtelee vuoden aikana (esimerkiksi autoedun johdosta), lasketaan luontoisedun arvo toimihenkilön säännönmukaisen palkan mukaan.

Palkkausjärjestelmä on vähimmäispalkkausjärjestelmä. Vähimmäispalkka saadaan li- säämällä asianomaisen toimen vaativuusluokkapalkkaan henkilökohtaisen palkanosan

2 prosentin suuruinen vähimmäisosuus.

Palkankorotuksen jälkeen on tarkistettava, että toimihenkilön uusi henkilökohtainen palkka luontoisetuineen, mutta ilman palvelusaikalisää, on vähintään kyseisen tehtävän vaativuusluokan mukaisen palkan ja henkilökohtaiselle palkanosalle sovitun 2 prosentin henkilökohtaisen minimin suuruinen. Jos yleiskorotuksella korotettu palkka on alhai- sempi kuin palkkausjärjestelmän edellyttämä minimitaso, on henkilökohtaista palkkaa li- säksi korotettava vähintään edellä määriteltyyn minimitasoon.

8. Tilastoyhteistyö

Todettiin, että osapuolet ovat sopineet erillisellä sopimuksella toimihenkilöitä koskevien tilastotietojen toimittamisesta tähän sopimukseen sidotuille järjestöille. Samalla on täs- mennetty luottamusmiehen tietojensaantioikeutta.

9. Työsuhdeturvamääräykset

Todettiin, että eräät työsuhdeturvaa koskevat määräykset on siirretty irtisanomissuoja- sopimuksista työehtosopimukseen 27.1.2000 - 31.1.2001. Määräykset korvaavat irtisa- nomissuojasopimukset.

Sovittiin, ettei työsuhdeturvamääräysten menettelytapamääräysten (5-8 §) noudatta- matta jättämisestä aiheudu työehtosopimuslain tarkoittamia hyvityssakkoseuraamuksia. Määräysten noudattamatta jättäminen otetaan huomioon työsopimuksen perusteetto- masta irtisanomisesta tuomittavan korvauksen suuruutta määrättäessä.

Sovittiin, että työvoiman vähentämisen kohdistumista koskevissa riidoissa noudatetaan kahden vuoden kanneaikaa siitä, kun työsopimuksen irtisanominen on työsopimuslain edellyttämällä tavalla toimitettu tai katsottava toimitetuksi.

10. Työehtosopimuksen soveltamisala

Todettiin, että sopimuksen soveltamisalaa koskevaa sopimustekstiä on lyhennetty ja ajanmukaistettu työehtosopimukseen 27.1.2000 - 31.1.2001. Tämä muotoilu ei merkitse muutosta työehtosopimuksen soveltamisalan tulkintaan.

11. Alle 4 tunnin työvuorot

Liitot ovat yhtä mieltä siitä, että alle neljän tunnin työvuoroja ei tule työpaikalla käyttää, elleivät työntekijän tarpeet tai muu perusteltu syy tätä edellytä.

12. Helatorstaiviikon vaikutus työaikaan

Todettiin, että helatorstaiviikon työaikaa on lyhennetty vuonna 2002 keskimääräisen työ- vuoron pituutta vastaavalla määrällä niissä työaikamuodoissa siten kuin keskusjärjestö- jen välillä on tulopoliittista sopimusta 2001–2002 koskevan neuvottelutuloksen kohdassa

2.9 sovittu. Järjestely ei koske keskeytymätöntä 3-vuorotyötä eikä niitä jatkuvia (keskey- tymättömiä) työaikamuotoja, joissa vuosityöaika on yli 8 tuntia päivätyön vuosityöaikaa lyhyempi.

13. Vuokratyövoiman käyttö

Vuokratyövoiman käyttöön liittyviä kysymyksiä selvitetään kolmikantaisesti hallituksen sekä työnantaja- että palkansaajakeskusjärjestöjen välillä. Selvitystyön päätyttyä osa- puolet neuvottelevat vuokratyövoiman käyttöön liittyvistä kysymyksistä ja sopivat selvi- tystyön mahdollisesti aiheuttamista muutoksista työehtosopimukseen.

14. Puhelinohjeet

Osapuolet kiinnittävät huomiota siihen, että milloin toimihenkilölle soitetaan työasiassa hänen vapaa-aikanaan, tulee hänelle työtehtävien hoitamisesta maksaa korvaus työeh- tosopimuksen 30 §:n puhelinohjeita koskevan määräyksen mukaisesti.

15. Yhteistoimintasopimus Palta – Pro

Sovittiin, että yhteistoimintasopimusta Palta - Pro sovelletaan osana Paltan toimihenki- löiden työehtosopimusta 1.5.2012 alkaen.

Yhteistoimintasopimuksen Palta - Pro kohtaan 3. muutetaan luottamusmieskorvaukset seuraaviksi:

Luottamusmieskorvaus

Ellei toimiala- tai yrityskohtaisissa työehtosopimuksissa ole sovittu toisin, maksaa työn- antaja luottamusmiehelle erillisen kuukausipalkkaan kuulumattoman korvauksen, jonka suuruus on ajalla 1.6.2023 - 31.3.2024:

Toimihenkilöiden lukumäärä	€/kk
5 - 9	84
10 - 24	111
25 - 50	141
51 - 100	196
101 - 200	234
201 - 400	279
401 - 600	308
601 -	364

Luottamusmieskorvauksen suuruus ajalla 1.4.2024 – 28.2.2025 on:

Toimihenkilöiden lukumäärä	€/kk
5 - 9	86
10 - 24	114
25 - 50	145
51 - 100	201
101 - 200	240
201 - 400	286
401 - 600	316
601 -	373

16. Työkyvyn ylläpitäminen

Liitot toteavat, että ikääntyneiden työntekijöiden työkykyyn ja kuormitukseen tulee kiin- nittää erityistä huomiota. Sairastavuuden ja siitä johtuvien sairauspoissaolojen vähentä- miseksi ja työkykyisyyden säilyttämiseksi työpaikkojen on syytä hyödyntää laadittuja työ- terveyshuollon työpaikkaselvityksiä, riskien arviointeja ja henkilöstösuunnitelmia. Niiden pohjalta toteutetaan tarvittaessa yksilöllisiä toimenpiteitä työkyvyn ylläpitämiseksi. Tässä työssä työpaikat voivat hyödyntää liittojen aineistoa.

17. Työhyvinvointikortti

Osana työhyvinvoinnin edistämistä liitot suosittelevat työhyvinvointikortin suorittamista kaikissa työyhteisöissä.

18. Paikallinen sopiminen

Osapuolet pitävät paikallisen sopimisen kehittämistä tärkeänä. Osapuolet toteavat, että työehtosopimus mahdollistaa riittävällä tavalla paikallisen sopimisen. Paikallisen sopimi- sen lisäämiseksi osapuolet järjestävät sopimuskauden aikana tarpeen mukaan yhteistä koulutusta paikallisesta sopimisesta.

Osapuolet toteavat, että työehtosopimuksen tarkoittama paikallinen sopiminen ei edellytä liittotason hyväksyntää.

Osapuolet toteavat, että työehtosopimuksessa on kirjaus mahdollisuudesta ottaa käyttöön työaikapankkia vastaava järjestelmä.

19. Työelämän tasa-arvo

Liitot korostavat tasa-arvolain tarkoittaman tasa-arvosuunnitelman laatimisen tärkeyttä pyrittäessä miesten ja naisten väliseen tasa-arvoon työpaikoilla. Vähintään 30 työnteki- jän yrityksissä työnantaja laatii yhdessä henkilöstön edustajien kanssa tasa-arvosuunni- telman ja toteuttaa siihen liittyvän palkkakartoituksen. Suunnitelmaa ja palkkakartoitusta tehtäessä työnantajan tulee antaa henkilöstön edustajille kaikki tarvittavat tiedot. Suun- nitelma päivitetään, ellei paikallisesti toisin sovita, vuosittain.

Palkkakartoitus laaditaan siten, että yksittäisten työntekijöiden palkkatiedot eivät tule julki- siksi. Tasa-arvosuunnitelman selvityksen ja sen sisältämän palkkakartoituksen perusteella suunnitelmaan kirjataan käynnistettäväksi tai toteutettaviksi suunnitellut tarpeelliset toimen- piteet tasa-arvon edistämiseksi ja palkkauksellisen tasa-arvon saavuttamiseksi.

Edistääkseen tasa-arvoa liitot sitoutuvat työehtosopimusmääräysten sukupuolivaikutus- ten jatkuvaan arviointiin. Sukupuolivaikutusten arvioinnissa tulee kiinnittää huomiota nai- sia ja miehiä välillisesti syrjiviin määräyksiin sekä eriarvoisuuteen johtaviin tilanteisiin ja rakenteisiin. Tarvittaessa järjestetään yhteistä koulutusta ja tiedotusta.

20. Työn vaarojen selvittäminen ja arviointi

Työnantajan on työn ja toiminnan luonne huomioon ottaen riittävän järjestelmällisesti selvitettävä ja tunnistettava työstä, työajoista, työtilasta, muusta työympäristöstä ja työ- olosuhteista aiheutuvat haitta- ja vaaratekijät sekä, jos niitä ei voida poistaa, arvioitava niiden merkitys toimihenkilöiden turvallisuudelle ja terveydelle.

Työn vaaraoja selvitettäessä on toimihenkilötehtävissä esiintyvään henkiseen ylikuormi- tukseen kiinnitettävä erityistä huomiota. Arvioinnin tulokset ja toimenpiteet käsitellään yhteistoimintamenettelyssä asianomaisen toimihenkilön ja/tai toimihenkilöiden edusta- jien kanssa.

Työnantajan on toimihenkilön terveyttä vaarantavasta kuormituksesta tiedon saatuaan ryhdyttävä tarvittaviin toimenpiteisiin ilman viivytystä. Työnantajan on myös viivytyksettä ryhdyttävä toimenpiteisiin saatuaan tiedon epäasiallisesta kohtelusta tai häirinnästä työ- paikalla.

Haittojen ja vaarojen poistamisessa hyödynnetään tarvittaessa työterveyshuollon asian- tuntemusta.

21. Jatkuva neuvottelumenettely

Osapuolet noudattavat jatkuvan neuvottelumenettelyn periaatetta. Sen mukaan osapuo- let voivat tehdä aloitteita sopimuskauden aikana selvitettävistä tai neuvottelua edellyttä- vistä asioista ja hankkeista. Osapuolet ovat valmiita yhdessä käsittelemään tehtyjä esi- tyksiä sekä arvioimaan sitä, minkälaisiin toimiin tehdyt esitykset mahdollisesti antavat aihetta.

22. Viittausmääräykset

Yksinomaan työaikalain pykäliin viittaavat määräykset eivät ole työehtosopimuksen osia.

23. Rinnakkaissopimukset

Sopijapuolet sitoutuvat vaikuttamaan siihen, ettei toimihenkilöiden työehtosopimuksen soveltamispiirissä tehdä rinnakkaissopimuksia.

24. Sopimuksen voimassaolo

Työehtosopimus on voimassa 24.3.2023 - 28.2.2025. Voimassaolo jatkuu tämän jäl- keen vuoden kerrallaan, ellei sitä viimeistään kahta kuukautta ennen sopimuskauden päättymistä ole allekirjoittaneiden liittojen puolelta kirjallisesti irtisanottu.

Palvelualojen työnantajat Palta ry

Xxxxxx Xxxxx Minna Ääri

Ammattiliitto Pro ry

Xxxxx Xxxxxxx Xxxxx Xxxxxxxx

TYÖEHTOSOPIMUS YLEISTÄ ‌‌‌

1 § Soveltamisala ‌

Tämän sopimuksen piiriin kuuluvat Palvelualojen Toimialaliiton jäsenten palve- luksessa olevat toimihenkilötehtävissä työskentelevät henkilöt. Epäselvissä ti- lanteissa työehtosopimuksen osapuolet neuvottelevat työehtosopimuksen so- veltamisesta uusissa Palvelualojen työnantajat PALTA ry:hyn liittyneissä jäsen- yrityksissä.

Sopimuksen soveltamisala on tehtäväkohtainen, minkä vuoksi ei työsuhteen luonteella, henkilön koulutustasolla, annetulla tilastonimikkeellä, palkanmaksu- tavalla tai palkkausmuodolla ole ratkaisevaa merkitystä sopimuksen soveltami- sen kannalta.

Sopimuksen soveltamisalaan kuuluvat mm. tuotantoon, tutkimus- ja tuotekehi- tykseen, suunnitteluun, logistiikkaan, taloushallintoon, henkilöstöhallintoon, myyntiin, markkinointiin, tietotekniikkaan, tietojenkäsittelyyn, varastotoimintoi- hin, kuljetuksiin, vientiin ja tuontiin liittyvät toimihenkilötehtävät.

Sopimuksen soveltamisalalla ei ole koulutuksellista ylärajaa. Tämä merkitsee sitä, että esim. korkeakoulu-, ammattikorkeakoulu- tai muun erityiskoulutuksen saanut toimihenkilö kuuluu tämän sopimuksen soveltamispiiriin edellyttäen, että toimi sisältönsä perusteella kuuluu sopimuksen soveltamisalaan. Ammattitaito voidaan hankkia myös käytännön kokemuksen kautta. Esimiesasema ei sellai- senaan sulje tehtävää pois sopimuksen piiristä.

Sopimus ei koske henkilöitä, jotka kuuluvat yrityksen johtoon tai jotka edustavat työnantajaa toimihenkilöiden palkka- ja työehtoja määriteltäessä eikä henkilöitä, joilla on itsenäinen asema ja hallinnollinen, taloudellinen tai toiminnallinen vas- tuu yrityksessä tai sen huomattavassa osassa eikä asemaltaan näihin verratta- vissa olevia henkilöitä. Tällaisia voivat olla henkilöt, joilla ei ole esimiesvastuuta, mutta jotka erityisasiantuntemuksensa ja itsenäisen asemansa puolesta ovat rinnastettavissa edellä mainittuihin sopimuksen ulkopuolelle jääviin henkilöihin.

Pääasiallisesti provisiotyötä tekeviin ei sovelleta sopimuksen palkka- ja työai- kamääräyksiä eikä matkakorvaussäännöstä, vaan niistä tulee sopia erikseen.

Tämän työehtosopimuksen soveltamispiiriin kuuluvan toimihenkilötehtävän muuttuessa siten, että siitä seuraa henkilöstöryhmämuutos, on muutoksesta il- moitettava luottamusmiehelle.

Pöytäkirjamerkintä:

Liitot korostavat sopimuksen soveltamisalamääräyksen oikeaa ja johdonmukaista tulkintaa työsuhteessa olevien ja uusien toimihen- kilöiden osalta. Mikäli sopimuksen soveltamisalasta syntyy työpai- kalla erimielisyyttä, asia käsitellään liittojen välillä nopeutettua neu- vottelumenettelyä noudattaen.

Tarvittaessa osapuolet voivat yhdessä kuulla asiassa ylempien toi- mihenkilöiden edustajia. Neuvottelussa voidaan, toisen osapuolen pyynnöstä, käyttää myös ulkopuolista asiantuntijatahoa ratkaisuun pääsemiseksi.

Pöytäkirjamerkintä:

Sopimuksen ylä- ja alaraja määräytyy muutoin Palvelualojen Toi- mialaliitto ry:n ja Teknisten Liitto TL ry:n välillä 19.12.1997 sekä Palvelualojen Toimialaliitto ry:n ja Suomen Teollisuustoimihenkilöi- den Liitto STL ry:n välillä 19.12.1997 allekirjoitettujen työehtosopi- musten 1 §:n mukaisesti.

2 § Työsuhde ja yleiset velvollisuudet ‌

1. Työnjohto-oikeus

Työnantajalla on oikeus johtaa ja jakaa työtä sekä ottaa toimeen ja erottaa toi- mihenkilö.

2. Järjestäytymisvapaus

Osapuolet toteavat järjestäytymis- ja yhdistysvapauden olevan puolin ja toisin loukkaamaton.

3. Ammattiyhdistysjäsenmaksujen pidättäminen

Työnantaja pidättää toimihenkilön valtuutuksen mukaisesti tähän työehtosopi- mukseen osallisen toimihenkilöjärjestön jäsenmaksut ja tilittää ne palkanmak- sukausittain järjestön nimeämälle pankkitilille. Toimihenkilölle annetaan kalen- terivuoden tai työsuhteen päätyttyä verotusta varten todistus pidätetystä sum- masta.

4. Vastuuvakuutus ja ryhmähenkivakuutus

Työnantaja ottaa esimiesasemassa oleville toimihenkilöille tarkoitetun ns. työn- antajan vastuuvakuutuksen. Korvausten enimmäismäärät ovat henkilövahin- gosta 121 140,94 euroa kuitenkin siten, että korvauksen enimmäismäärä on 50 456,38 euroa yhtä henkilöä kohti ja omaisuusvahingosta 25 228,19 euroa. Työnantaja toteuttaa kustannuksellaan toimihenkilöitä koskevan ryhmähenki- vakuutuksen siten kuin siitä on keskusjärjestöjen välillä sovittu.

5. Yleiset velvollisuudet

Työnantajan tulee tiedottaa toimihenkilölle hänen asemassaan tapahtuvista muutoksista mahdollisimman aikaisin. Toimihenkilön alaisia koskevista ratkai- suista työnantajan tulee tiedottaa viimeistään silloin, kun näistä tiedotetaan alai- sille.

Toimihenkilö tulee perehdyttää työhön ja siinä tapahtuviin muutoksiin. Uusi toi- mihenkilö tulee perehdyttää myös yritykseen ja sen toimintaperiaatteisiin sekä henkilöstöpolitiikkaan ja mahdollisiin järjestyssääntöihin.

Uudelle toimihenkilölle selvitetään sovellettava työehtosopimus ja sen neuvot- telujärjestelmä sekä toimihenkilöiden edustajat.

Kun toimihenkilö palaa perhevapaalta tai muulta pitkäaikaiselta poissaololta ta- kaisin työhön, tulee työnantajan kiinnittää huomiota työssä tapahtuneisiin muu- toksiin ja tarvittaessa perehdyttää toimihenkilö uudelleen työhön. Tarvittaessa kartoitetaan koulutustarve ja laaditaan tarvittava koulutussuunnitelma.

6. Työnopastuslisä

Työnopastus on suunnitelmallista koulutustoimintaa, jossa toimihenkilö koulu- tetaan ennalta laaditun ja hyväksytyn suunnitelman mukaisesti tuntemaan työ- paikka ja hänelle kuuluvat työtehtävät, sekä työssä että työympäristössä esiin- tyvät vaarat ja niiden torjunta.

Työnantajan erikseen nimeämälle toimihenkilölle, joka oman toimensa ohella perehdyttää ja opastaa toimihenkilöä työympäristöön ja työtehtäviin, maksetaan hänen perehdytykseen ja työnopastukseen käyttämältään ajalta erillisenä li- sänä 10 % hänen henkilökohtaisesta palkastaan, ellei perehdyttämistä ja työn- opastamista ole otettu huomioon muutoin hänen palkkauksessaan. Työnantaja päättää etukäteen työnopastuksen keston.

Pöytäkirjamerkintä:

Työntekijöiden perehdyttäminen ja työnopastaminen kuuluvat toi- mihenkilöiden normaaleihin työtehtäviin eikä mainittujen henkilöi- den perehdyttämisestä ja opastamisesta makseta erillistä lisää.

3 § Työsuhteen ehtojen muuttaminen ‌

Työsuhteen ehtoja voidaan muuttaa, jos molemmat osapuolet siitä sopivat. Jos asiasta ei voida sopia, voidaan muutos toteuttaa, mikäli sille on irtisanomiseen oikeuttava peruste ja noudatetaan irtisanomisaikaa. Menettely on siis sama kuin työsopimusta irtisanottaessa.

Toimihenkilö saatetaan siirtää toiseen tehtävään siten, että hänen toimihenkilö- asemansa säilyy. Jos se merkitsee huononnusta hänen etuihinsa, tulee tässä- kin tapauksessa olla edellä mainittu peruste ja noudattaa 4 §:n mukaista irtisa- nomisaikaa.

TYÖSUHDE ‌

4 § Irtisanomisajat ‌

Ellei muusta irtisanomisajasta ole irtisanomisen yhteydessä sovittu, työnantajan on irtisanoessaan työsopimuksen noudatettava

• 14 päivän irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut enintään vuoden,

• 1 kuukauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut yli vuoden mutta enintään 4 vuotta,

• 2 kuukauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut yli 4 mutta enin- tään 8 vuotta,

• 4 kuukauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut yli 8 mutta enin- tään 12 vuotta,

• 6 kuukauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut yli 12 vuotta

Ellei muusta irtisanomisajasta ole sovittu, toimihenkilön on irtisanoessaan työ- sopimuksen noudatettava

• 14 vuorokauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut enintään 5 vuotta,

• 1 kuukauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut yli 5 vuotta

Työnantaja tai toimihenkilö voi halutessaan sisällyttää lomakauden (2.5.–30.9.) aikana irtisanomisaikaan edellisen lomanmääräytymisvuoden aikana ansaitun, vielä pitämättömän vuosiloman.

Pöytäkirjamerkintä:

Toimihenkilön saadessa tämän sopimuksen mukaista sairausajan palkkaa, katsotaan irtisanominen toimitetuksi viimeistä palkallista sairauslomapäivää seuraavana päivänä. Tämä sääntö ei kuiten- kaan ole voimassa silloin, jos yrityksen kaikki toimihenkilöt irtisano- taan yrityksen toiminnan lopettamisen takia tai jos toimihenkilö siir- tyy vanhuus- tai työkyvyttömyyseläkkeelle.

5 § Irtisanomisesta ilmoittaminen ‌

Työsopimuksen irtisanomisilmoitus on toimitettava työnantajalle tai tämän edustajalle tai toimihenkilölle henkilökohtaisesti. Jollei tämä ole mahdollista, il- moitus voidaan toimittaa kirjeitse tai sähköisesti. Tällaisen ilmoituksen katso- taan tulleen vastaanottajan tietoon viimeistään seitsemäntenä päivänä sen jäl- keen, kun ilmoitus on lähetetty.

Toimihenkilön ollessa lain tai sopimuksen mukaisella vuosilomalla tai työajan tasaamiseksi annetulla vähintään kahden viikon pituisella vapaalla katsotaan kirjeitse tai sähköisesti lähetettyyn ilmoitukseen perustuva työsopimuksen irti- sanominen toimitetuksi kuitenkin aikaisintaan loman tai vapaan päättymistä seuraavana päivänä.

6 § Irtisanomisen perusteen ilmoittaminen ‌

Työnantajan on toimihenkilön pyynnöstä viivytyksettä ilmoitettava tälle kirjalli- sesti työsopimuksen päättymispäivämäärä sekä ne hänen tiedossaan olevat ir- tisanomisen syyt, joiden perusteella työsopimus on päätetty.

7 § Irtisanomisen toimittaminen ‌

Työnantajan on toimitettava työsopimuksen irtisanominen kohtuullisen ajan ku- luessa siitä, kun työnantaja sai tiedon toimihenkilön henkilöön liittyvästä irtisa- nomisen perusteesta.

8 § Toimihenkilön kuuleminen ‌

Ennen kuin työnantaja irtisanoo työsopimuksen, hänen on varattava toimihen- kilölle tilaisuus tulla kuulluksi työsopimuksen päättämisen syistä. Xxxxxxxxxx- löllä on oikeus häntä kuultaessa käyttää avustajaa.

9 § Lomautusilmoitusajat ‌

Ellei toisin ole lomauttamisen yhteydessä sovittu, työnantajan on lomauttaes- saan toimihenkilön noudatettava:

• Vähintään 14 päivän lomautusilmoitusaikaa, mikäli lomautus kestää enin- tään 90 päivää

• 1 kuukauden lomautusilmoitusaikaa, mikäli lomautus kestää yli 90 päivää ja työntekijän työsuhde on kestänyt yli yhden vuoden. Enintään yhden vuo- den työsuhteissa noudatetaan 14 päivän lomautusilmoitusaikaa lomautuk-

sen kestosta riippumatta.

Vajaatyöllisyystilanteessa käytetään ensisijaisesti työajan tasaamisvapaata ja tarvittaessa vasta sen jälkeen turvaudutaan lomauttamiseen.

Poikkeukselliset lomautustilanteet Lomautuksen peruuttaminen

Mikäli työnantajalle lomautusilmoitusaikana ilmaantuu uutta työtä, voidaan lo- mautuksen peruuttaminen ilmoittaa ennen lomautuksen alkamista.

Lomautuksen siirtäminen

Jos lomautusilmoitusaikana ilmaantuu (tilapäistä) työtä, lomautuksen alkamista voidaan siirtää myöhempään ajankohtaan uutta lomautusilmoitusta antamatta. Siirto voidaan suorittaa vain kerran ja enintään sillä määrällä, jonka lomautusil- moitusaikana ilmaantunut työ kestää.

Lomautuksen keskeyttäminen

Työnantaja ja toimihenkilö voivat myös sopia lomautuksen keskeyttämisestä ti- lapäisen työn suorittamisen ajaksi, jolloin lomautus jatkuu uutta ilmoitusta anta- matta välittömästi työn tekemisen jälkeen. Tällainen sopimus on syytä tehdä ennen työn alkamista ja samalla selvittää tilapäisen työn arvioitu kestoaika.

10 § Työvoiman vähentämisen kohdistuminen ‌

Arvioitaessa muusta kuin toimihenkilöstä johtuvasta syystä tapahtuneen irtisa- nomisen tai lomauttamisen kohdistumista, tulee ensisijaisesti kiinnittää huo- miota toimihenkilöiden ammattitaitoon ja monitaitoisuuteen sekä jäljelle jääviin tehtäviin. Lisäksi tulee kiinnittää huomiota siihen, että ketään ei syrjitä työsuh- teen keston, sukupuolen tai sosiaalisten tekijöiden perusteella.

11 § Työllistymisvapaa ‌

Jolleivät työnantaja ja toimihenkilö työnantajan irtisanottua työsopimuksen työ- sopimuslain 7 luvun 3 ja 4 tai 7 §:ssä tarkoitetuilla perusteilla ole sopineet muuta, toimihenkilöllä on oikeus vapaaseen täydellä palkalla osallistuakseen irtisanomisaikanaan julkisesta työvoimapalvelusta annetussa laissa (1295/2002) tarkoitetun työllistymisohjelman laatimiseen, sen mukaiseen työ- voimapoliittiseen aikuiskoulutukseen, harjoitteluun ja työssä oppimiseen tai oma-aloitteeseen tai viranomaisaloitteeseen työpaikan hakuun ja työhaastatte- luun tai uudelleensijoitusvalmennukseen.

Työllistymisvapaan pituus määräytyy irtisanomisajan pituuden mukaan seuraa- vasti:

1) enintään yhteensä 5 päivää, jos irtisanomisaika on enintään yksi kuukausi;

2) enintään yhteensä 10 päivää, jos irtisanomisaika on yhtä kuukautta pi- dempi mutta enintään neljä kuukautta;

3) enintään yhteensä 20 päivää, jos irtisanomisaika on yli neljä kuukautta.

Toimihenkilön on ennen työllistymisvapaan tai sen osan käyttämistä ilmoitet- tava siitä ja vapaan perusteesta työnantajalle niin hyvissä ajoin kuin mahdollista sekä pyydettäessä esitettävä luotettava selvitys kunkin vapaan perusteesta. Työllistymisvapaan käyttämisestä ei saa aiheutua työnantajalle merkittävää haittaa.

Edellä sovitun lisäksi toimihenkilöllä on oikeus saada työllistämisvapaata enin- tään viisi työpäivää työllistämisohjelman mukaiseen työvoimapoliittiseen aikuis- koulutukseen, harjoitteluun ja työssä oppimiseen. Edellä mainitun lisätyöllisty- misvapaan saaminen edellyttää sitä, että työnantajalle esitetään työvoimaviran- omaisten kanssa laadittu työllistymisohjelma, johon sisältyy lisätyöllistymisva- paan käyttämiseen tarvittava työvoimapoliittinen aikuiskoulutus, harjoittelu tai työssä oppiminen.

PALKKA ‌

12 § Palkka ‌

Toimihenkilön palkka on kuukausipalkka. Se on maksettava ennakolta ilmoitet- tuna, kiinteänä palkanmaksupäivänä.

Tehtävässä, jossa toimihenkilön työaikaa ei ole etukäteen määritelty, voidaan palkka sopia maksettavaksi tuntipalkkana. Tuntipalkka muodostetaan jakamalla asianomaisen tehtäväkokonaisuuden vaativuuden mukainen vaativuuspalkka

lisättynä henkilökohtaisella palkanosalla työehtosopimuksen 21 §:n mukaisella, asianomaisessa työssä tavanomaisesti noudatettavan työajan mukaan mää- räytyvällä tuntijakajalla.

Toimihenkilön palkka muodostuu toimen vaativuuteen perustuvasta tehtävä- kohtaisesta palkanosasta ja henkilökohtaiseen pätevyyteen ja työsuoritukseen perustuvasta henkilökohtaisesta palkanosasta. Palkan lisäksi toimihenkilölle maksetaan palkkausjärjestelmän ulkopuolista voimassa olevan työsuhteen yh- täjaksoiseen kestoon perustuvaa erillistä palvelusaikalisää.

Henkilökohtaisen palkanosan suuruus tulee puolen vuoden työsuhteen jälkeen olla vähintään 2 prosenttia asianomaisen toimen vaativuusluokkapalkasta.

Yleiskorotusta laskettaessa kuukausipalkkaan luetaan tehtäväkohtainen ja hen- kilökohtainen palkanosa sekä luontoisedut mutta ei palvelusaikalisää, vuorotyö- lisiä eikä sunnuntaityökorotuksia.

13 § Vaativuusluokkapalkat palkkausjärjestelmän käyttöönotosta ‌

Vaativuusluokat (TVL) ja niiden mukaiset vaativuusluokkapalkat (VLP) ovat pis- terajojen mukaan uuden palkkausjärjestelmän käyttöönotosta seuraavat:

Vaativuusluokkapalkat työehtosopimuksen voimaantullessa

TVL	PISTEET	1.4.2022	1.6.2023	1.4.2024
1	- 284	1 794	1 857	1 894
2	285–309	1 922	1 989	2 029
3	310–334	2 068	2 140	2 183
4	335–364	2 221	2 299	2 345
5	365–394	2 399	2 483	2 533
6	395–424	2 599	2 690	2 744
7	425–454	2 828	2 927	2 986
8	455–484	3 235	3 348	3 415
9	485 -	3 712	3 842	3 919

14 § Palvelusaikalisä palkkausjärjestelmän käyttöönotosta ‌

Palkan lisäksi toimihenkilölle maksetaan palkkausjärjestelmän ulkopuolista voi- massa olevan työsuhteen yhtäjaksoiseen kestoon perustuvaa erillistä palvelus- aikalisää.

Palvelusaikalisää maksetaan palkkausjärjestelmän käyttöönotosta kuukausit- tain työehtosopimuksen voimaantullessa.

Työsuhteen kesto	1.4.2022	1.6.2023	1.4.2024
5–9 vuotta	35 €/kk	36 €/kk	37 €/kk
10–14 vuotta	41 €/kk	42 €/kk	43 €/kk
15–19 vuotta	51 €/kk	53 €/kk	54 €/kk
20–24 vuotta	63 €/kk	65 €/kk	67 €/kk
25 tai enemmän	73 €/kk	76 €/kk	78 €/kk

Palvelusaikalisä maksetaan vuosiportaan täyttymistä seuraavan kalenterikuu- kauden alusta.

Palvelusajalla tarkoitetaan nykyisen työsuhteen yhtäjaksoista kestoaikaa. Ny- kyiseen työsuhteeseen välittömästi liittyvä työskentelyaika saman yrityksen määräysvallassa olevissa eri yrityksissä lasketaan palvelusvuosia kartuttavaksi ajaksi. Yrityksen omistajavaihdoksen yhteydessä ns. vanhoina työntekijöinä uu- den omistajan palvelukseen siirtyvien palvelusaikaan lasketaan myös työsuh- teen yhtäjaksoinen kesto entisen omistajan palveluksessa.

Palvelusaikalisää käsitellään palkkahallinnon eri tilanteissa, mm. vuosiloma- palkkaa, osa-ajan palkkaa, vuorotyölisiä, yli- ja sunnuntaityökorotuksia lasket- taessa kuten varsinaista kuukausipalkkaa.

15 § Vuorotyö-, iltatyö- ja yötyölisät ‌

Vuorotyössä tulee työvuorojen säännöllisesti vaihtua ja enintään neljän viikon pituisin ajanjaksoin muuttua. Toimihenkilö voi kuitenkin, milloin niin sovitaan, työskennellä jatkuvasti samassa vuorossa. Vuorotyöksi katsotaan myös työ, jossa vuorot vaihtuvat siten, että perättäiset vuorot menevät enintään tunnin päällekkäin tai niillä on enintään tunnin väli ja jossa vuorot muuttuvat etukäteen määrätyllä tavalla.

Vuorotyössä maksetaan vuorotyölisää iltavuorossa ja yövuorossa työehtosopi- muksen voimaantullessa

Vuorotyölisät	1.4.2022	1.6.2023	1.4.2024
Iltavuoro	230 snt/h	238 snt/h	244 snt/h
Yövuoro	422 snt/h	437 snt/h	448 snt/h

Vuorotyössä olevalle toimihenkilölle maksetaan ylityön ajalta sen vuoron mu- kainen vuorotyölisä, jonka aikana ylityö tehdään. Xxxxxxx toimihenkilö kaksivuo- rotyössä jää iltavuoron jälkeen ylityöhön, maksetaan hänelle ylityöstä vuorotyö- lisä yövuoron mukaan.

Milloin työ ei ole vuorotyötä, ylityötä tai hätätyötä ja toimihenkilö joutuu teke- mään sitä kello 18–22, katsotaan tällainen työ iltatyöksi sekä kello 22–06 tehty työ yötyöksi. Tällaisesta työstä maksetaan samansuuruinen lisä, kuin mikä olisi ollut iltavuoro- tai yövuorolisä tuosta työstä, jos se olisi ollut vuorotyötä.

Milloin ilta- tai yötyössä oleva toimihenkilö jää työvuoronsa jälkeen ylityöhön, maksetaan säännöllisen työajan mukaan määräytyvä ilta- tai yötyölisä myös yli- työn ajalta, enintään kello 06 saakka.

Vuorotyökorvaus voidaan maksaa myös erillisenä kiinteänä kuukausikorvauk- sena. Tällöin tulee kuukausikorvauksen suuruus määrätä vähintään sopimuk- sessa mainittuja senttimääriä perusteena käyttäen.

Yli- ja sunnuntaityöstä mahdollisesti maksettava vuorotyölisä on suoritettava samalla tavalla korotettuna kuin muukin siltä ajalta maksettava palkka.

16 § Osa-ajan palkka ‌

Laskettaessa osa-ajalta maksettavan palkan suuruutta, saadaan tunnilta mak- settava palkka jakamalla kuukausipalkka asianomaiseen kuukauteen sisälty- vien työvuoroluettelon mukaisten säännöllisten työtuntien lukumäärällä. Kuu- kausipalkan käsite on sama kuin ylityöstä maksettavaa palkkaa laskettaessa. Poissaolo voidaan myös korvata vastaavalla määrällä työtunteja.

Poissaolopäivän tai -tunnin palkka vaihtelee joka kuukausi ao. kuukauteen si- sältyvien työpäivien tai työtuntien mukaan:

Kuukausityöaika 2023	Työpäiviä	37,5 t	40,0 t
Tammikuu	21	157,5	168
Helmikuu	20	150	160
Maaliskuu	23	172,5	184
Huhtikuu	18	135	144
Toukokuu	21	157,5	168
Kesäkuu	21	157,5	168
Heinäkuu	21	157,5	168
Elokuu	23	172,5	184
Syyskuu	21	157,5	168

Lokakuu

165,0

176

Marraskuu

165,0

176

Joulukuu (sisältää itsenäi-

syyspäivän)

142,5

152

Kuukausityöaika 2024	Työpäiviä	37,5 t	40,0 t
Tammikuu	22	165,0	176
Helmikuu	21	157,5	168
Maaliskuu	20	150	160
Huhtikuu	21	157,5	168
Toukokuu	21	157,5	168
Kesäkuu	19	142,5	152
Heinäkuu	23	172,5	184
Elokuu	22	165,0	176
Syyskuu	21	157,5	168
Lokakuu	23	172,5	184
Marraskuu	21	157,5	168
Joulukuu (sisältää itsenäi- syyspäivän)	19	142,5	152

Kuukausityöaika 2025	Työpäiviä	37,5 t	40,0 t
Tammikuu	21	157,5	168
Helmikuu	20	150	160
Maaliskuu	21	157,5	168
Huhtikuu	20	150	160
Toukokuu	21	157,5	168
Kesäkuu	20	150	160
Heinäkuu	23	172,5	184
Elokuu	21	157,5	168
Syyskuu	22	165	176
Lokakuu	23	172,5	184
Marraskuu	20	150	160
Joulukuu (sisältää itsenäi- syyspäivän)	20	150	160

Tämän taulukon käyttämisen edellytyksenä on, että kysymyksessä on osa-ajan palkan laskeminen, että asianomainen toimihenkilö ei ole keskeytymättömässä 3-vuorotyössä ja että toinen vapaapäivä on lauantai.

TYÖAIKA ‌

17 § Säännöllinen työaika ‌

1. Säännöllinen työaika

Säännöllinen työaika on enintään 7,5 tuntia päivässä ja 37,5 tuntia viikossa.

Xxxxxx toimihenkilö työskentelee tuotannollisella osastolla tai työpaikassa, jossa on jatkuvasti noudatettu 8 tunnin vuorokautista ja 40 tunnin viikoittaista työai- kaa, säännöllinen työaika on enintään 8 tuntia päivässä ja 40 tuntia viikossa.

2. Siirtyminen 37,5 tunnin työviikosta 40 tunnin työviikkoon

Paikallisesti voidaan työehtosopimuksen neuvottelujärjestyksen mukaisesti so- pia siirtymisestä 37,5 tunnin työviikosta 40 tunnin työviikkoon. Sopimus on teh- tävä edellisen vuoden loppuun mennessä. Sopimus on vuosittain irtisanotta- vissa kahden kuukauden irtisanomisajalla siten, että sopimus loppuu kalenteri- vuoden päättyessä.

Siirryttäessä 40-tuntiseen työviikkoon toimihenkilön kuukausipalkkaa korote- taan 2,7 prosenttia. Toimihenkilön siirtyessä takaisin 37,5-tuntiseen työviik- koon, alennetaan hänen kuukausipalkkaansa 2,6 prosenttia.40-tuntiseen työai- kamuotoon siirtymisen jälkeen noudatetaan 40-tuntista työviikkoa koskevaa työajan lyhentämissopimusta.

3. Työajan lyhennys

Yksi- ja kaksivuorotyön, keskeytyvän ja keskeytymättömän kolmivuorotyön työ- ajan lyhentämismääräykset ovat liitteissä 1–4.

4. Työviikko ja työvuorokausi

Työviikko vaihtuu maanantain ensimmäisen työvuoron alkaessa ja työvuoro- kausi työviikon alkamisajankohtaa vastaavana kellonaikana, ellei paikallisesti toisin sovita.

5. Liukuva työaika

Työehtosopimuksen säännöllisen työajan pituutta ja sijoittamista koskevista määräyksistä poiketen voidaan sopia liukuvasta työajasta niin, että toimihenkilö voi sovituissa rajoissa määrätä työnsä päivittäisen työaikansa sijoittamisesta. Sovittaessa liukuvasta työajasta on sovittava ainakin:

1) yhdenjaksoisesta kiinteästä työajasta;

2) työajan vuorokautisesta liukumarajasta ja xxxxxxx-ajan sijoittamisesta;

3) lepoaikojen sijoittamisesta;

4) säännöllisen työajan ylitysten ja alitusten enimmäiskertymästä.

Liukuvassa työajassa säännöllistä vuorokautista työaikaa lyhentää tai pidentää xxxxxxx-xxxx, joka saa olla enintään viisi tuntia, ellei paikallisesti toisin sovita. Viikoittainen säännöllinen työaika saa olla keskimäärin enintään 40 tuntia kah- dentoista kuukauden seurantajakson aikana, joka voidaan ylittää tai alittaa

liukumarajojen puitteissa. Seurantajakson päättyessä ylitysten kertymä saa olla enintään 60 tuntia ja alitusten määrä enintään 20 tuntia.

Paikallisesti voidaan luottamusmiehen tai luottamusmiehen puuttuessa toimi- henkilöiden kanssa yhdessä sopia, että seurantajakson päätteeksi ylitysten ker- tymä voi olla enintään 80 tuntia. Paikallisessa sopimuksessa osapuolten tulee kirjallisesti sopia siitä, miten saldot saadaan tasattua seurantajakson päätteeksi 80 tuntiin ja miten mahdollinen 80 tuntia ylittävä saldo korvataan.

Pöytäkirjamerkintä:

Palta ja Pro pitävät hyvänä, että liukuvan työajan raamit sovitaan luottamusmiehen tai muutoin yhdessä henkilöstön kanssa.

Työnantaja ja toimihenkilö voivat sopia, että työajan ylitysten kertymää vähen- netään toimihenkilölle annettavalla vapaa-ajalla myös kokonaisina päivinä.

6. Porrastettu työaika

Porrastettuun työaikaan voidaan siirtyä, mikäli siitä sovitaan paikallisesti.

7. Koulutukset ja kehittämistilaisuudet

Työnantaja voi osoittaa toimihenkilölle säännöllisen vuosittaisen työajan lisäksi työn suorittamisen kannalta tarpeellista lisä-, täydennys-, laitteisto- tai turvalli- suuskoulutusta tai tuottavuuden, tehokkuuden ja laadun parantamiseksi työpai- kalla tai työnantajan osoittamassa paikassa järjestettäviä kehittämistilaisuuksia enintään 16 tuntia kalenterivuodessa.

Tämä aika on säännöllistä työaikaa, joka voidaan teettää työehtosopimuksessa sovitun säännöllisen vuosittaisen työajan lisäksi. Koulutuksen tai kehittämisti- laisuuden ajalta maksetaan peruspalkkaa.

Koulutus tai kehittämistilaisuudet voidaan toteuttaa siten, että työvuoro pitenee koulutuksen tai kehittämistilaisuuden keston verran. Koulutus tai kehittämistilai- suus voidaan toteuttaa myös kokonaisena päivänä. Koulutusta tai kehittämisti- laisuutta ei voida sijoittaa arkipyhäpäiville eikä sunnuntaille.

Koulutus tai kehittämistilaisuudet pyritään kirjaamaan koulutussuunnitelmaan. Koulutus ja kehittämistilaisuudet pyritään ilmoittamaan työvuorosuunnittelun ai- kataulun puitteissa ja joka tapauksessa hyvissä ajoin siten, että toimihenkilö pystyy varautumaan ao. tilaisuuksiin.

8. Joustotyöaika

Työaikalain 13 §:n mukaisen joustotyön tasoittumisjakso on enintään 26 viik- koa. Joustotyön ajalta ei makseta työaikaan liittyviä lisiä tai korvauksia siltä osin, kun toimihenkilö saa päättää työajan sijoittelusta ja työskentelypaikasta.

18 § Keskimääräinen säännöllinen työaika ‌

1. Työnjohto-oikeuteen perustuen

Keskimääräisen säännöllisen viikkotyöajan käyttöönottaminen edellyttää työ- ajan tasoittumisjärjestelmän laatimista vähintään ajaksi, jonka kuluessa viikoit- tainen säännöllinen työaika tasoittuu asianomaisella alalla kyseisessä työaika- muodossa sovittuun keskimäärään, enintään 40 tuntiin viikossa:

• päivätyössä 6 viikon pituisena ajanjaksona yrityksen toimintojen välttämät- tömästi sitä vaatiessa

• keskeytyvässä kaksivuorotyössä enintään 9 viikon pituisena ajanjaksona

• keskeytyvässä ja keskeytymättömässä kolmivuorotyössä sekä jatkuvassa vuorotyössä enintään vuoden pituisena ajanjaksona

Säännöllinen vuorokautinen työaika ei saa ylittää 8 tuntia.

Sekä vuoro- että päivätyössä tasoittumisjaksoon tulee sisältyä keskimäärin kaksi vapaapäivää viikkoa kohti.

2. Työnjohto-oikeuteen perustuen sesonkien ajaksi

Toistuvien, kausiluonteisten ruuhkahuippujen tai muiden ennalta tiedossa ole- vien työhuippujen ajaksi työaika voidaan järjestää keskimääräiseksi neljästi vuodessa myös siten, että se tasoittuu enintään 6 viikon aikana sovittuun kes- kimäärään, enintään 40 tuntiin viikossa. Tällöin säännöllinen vuorokautinen työ- aika voi olla enintään 10 tuntia vuorokaudessa ja säännöllinen viikoittainen työ- aika enintään 50 tuntia. Keskimääräisen säännöllisen viikkotyöajan käyttöönot- taminen edellyttää työajan tasoittumissuunnitelman laatimista vähintään ajaksi, jonka kuluessa viikoittainen säännöllinen työaika tasoittuu.

3. Paikallisesti sopien

Paikallisesti sopimalla voidaan työaika järjestää myös siten, että se on keski- määrin työehtosopimuksessa määrätyn vuorokautisen ja viikoittaisen työajan pituinen. Tasoittumisjakso on enintään yksi vuosi. Työajan tasoittaminen näihin määriin voi tapahtua myös antamalla viikkolevon lisäksi kokonaisia vapaapäi- viä.

Paikallisesti sopimalla voi vuorokautinen säännöllinen työaika olla enintään 12 tuntia. Viikoittaisen säännöllisen työajan enimmäismäärä on tällöin 50 tuntia. Jos työtä tehdään useampana kuin viitenä päivänä viikossa, säännöllinen vii- koittainen työaika on enintään 48 tuntia. Mikäli on sovittu yli 10 tuntia pidem- mästä vuorokautisesta enimmäistyöajasta, on yksittäisellä toimihenkilöllä pe- rustellusta henkilökohtaisesta syystä oikeus noudattaa aikaisempaa työai- kaansa ja siirtyä takaisin perustyöaikaan. Tällöin hänen tulee ilmoittaa siitä työnantajalle vähintään kolme päivää ennen, ellei paikallisesti toisin sovita.

Jos työsuhde tässä työaikamuodossa päättyy tai palkanmaksu keskeytyy kes- ken tasoittumisjakson, maksetaan tai vähennetään palkasta normaalin sään- nöllisen työajan ylittävät tai alittavat tunnit peruspalkan mukaan.

Työvuoroluettelo on laadittava vähintään kolmeksi viikoksi kerrallaan. Siinä on mainittava työn alkamis- ja päättymisaika.

19 § Työvuoroluettelo ja työajan tasoittumisjärjestelmä ‌

Työpaikalla on laadittava työvuoroluettelo, jos se on työn laatuun nähden mah- dollista. Työvuoroluettelosta tulee ilmetä päivittäisen säännöllisen työajan alka- mis- ja päättymisajankohta, ruokailutauon pituus ja ajankohta sekä viikoittaiset vapaapäivät.

Työvuoroluetteloon tai työajan tasoittumisjärjestelmään tulevista pysyvistä muutoksista on ilmoitettava asianomaisille toimihenkilöille ja luottamusmiehelle mahdollisimman ajoissa ja viimeistään kaksi viikkoa ennen muutoksen voi- maantuloa. Jos muutos koskee useampia toimihenkilöitä tai muuten merkittä- vää osaa henkilökunnasta, muutoksesta tulee neuvotella luottamusmiehen kanssa etukäteen.

Työvuoroluetteloon tai työajan tasoittumisjärjestelmään tulevista tilapäisistä poikkeuksista ilmoitetaan asianomaisille toimihenkilöille mahdollisimman ajoissa ja viimeistään kolme päivää ennen muutoksen voimaantuloa, ellei kysy- myksessä ole hätätyö. Jos muutos koskee osastoa tai vastaavaa toiminnallista kokonaisuutta, asiasta ilmoitetaan myös luottamusmiehelle.

Paikallisesti sopimalla voidaan poiketa edellä mainituista ilmoitusajoista.

20 § Lisätyö ‌

Lisätyöllä tarkoitetaan työtä, jota työnantajan aloitteesta ja toimihenkilön suos- tumuksella tehdään yli sovitun työajan sen kuitenkaan ylittämättä lain mukaisia säännöllisen työajan enimmäismääriä.

Lisätyöstä maksetaan tuntiluvun mukaan korottamaton palkka, ellei lisätyön korvaamisesta vastaavalla vapaalla ole sovittu. Lisätyöstä maksettava perus- tuntipalkka lasketaan samalla tavalla kuin ylityökorvausta laskettaessa.

Toimihenkilölle, jonka säännöllinen työaika on 7,5 tuntia päivässä ja 37,5 tuntia viikossa, maksetaan kuitenkin työvuoroluettelon mukaisen vuorokautisen tai vii- koittaisen työajan ylittävästä lisätyöstä korvaus kuten vuorokautisesta tai viikoit- taisesta ylityöstä on sovittu. Lisätyö ei ole ylityötä.

21 § Ylityö ‌

1. Ylityön käsite ja ylityön enimmäismäärän tarkastelujakso

Ylityöksi luetaan työ, jota työnantajan aloitteesta ja toimihenkilön suostumuk- sella tehdään laissa säädettyjen säännöllisen työajan enimmäismäärien lisäksi.

Keskimääräistä työaikaa käytettäessä ylityötä on työ, jota tehdään työajan ta- soittumisjärjestelmän mukaisten säännöllisten työtuntien lisäksi, ei kuitenkaan siltä osin kuin työaika on keskimäärin lyhyempi kuin 8 tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa.

Jos toimihenkilö tietyistä syistä ei ole voinut tehdä säännöllistä viikkotyöaikaa vastaavaa tuntimäärää ja hän joutuu tulemaan työhön työvuoroluettelon mukai- sena vapaapäivänään, korvataan vapaapäivänä tehty työ siten kuin viikoittai- sesta ylityöstä on sovittu.

Mainitut syyt ovat

• sairaus,

• tapaturma,

• työnantajan määräyksestä suoritettu matka,

• taloudellisesta tai tuotannollisesta syystä tapahtunut lomautus,

• 40–tuntisen viikkotyöajan vuotuiseksi lyhentämiseksi annetun vapaan pitä- minen, tai

• työnantajan järjestämään tai sopijapuolten väliseen yhteistoimintasopimuk- sen tarkoittamaan ammatilliseen tai yhteistoimintakoulutukseen osallistumi- nen.

Jos toimihenkilö siirtyy kesken työviikon työaikamuodosta toiseen tai työvuo- rosta toiseen, katsotaan viikoittaiseksi ylityöksi työ, joka ylittämättä säännöllistä vuorokautista työaikaa ylittää 40 tuntia viikossa.

Jos toimihenkilön suorittama työ jatkuu vuorokauden tai työvuorokauden vaih- teen yli, katsotaan työ lisä- ja ylityökorvausta laskettaessa edellisen vuorokau- den työksi siihen asti, kunnes toimihenkilön säännöllinen työvuoro normaalisti alkaa. Näitä tunteja ei tällöin oteta huomioon jälkimmäisen vuorokauden sään- nöllistä työaikaa laskettaessa.

Työajan enimmäismäärän tasoittumisjakso on enintään 12 kuukautta.

2. Ylityökorvaukset

Vuorokautisesta ylityöstä maksetaan kahdelta ensimmäiseltä tunnilta 50 pro- sentilla sekä seuraavilta tunneilta 100 prosentilla korotettu palkka. Viikoittai- sesta ylityöstä maksetaan kahdeksalta ensimmäiseltä tunnilta 50 prosentilla sekä seuraavilta tunneilta 100 prosentilla korotettu palkka.

Lauantaipäivänä sekä pyhä- ja juhlapäivän aattona tehdystä vuorokautisesta ylityöstä maksetaan kaikilta tunneilta 100 prosentilla korotettu palkka.

Pääsiäislauantaina, juhannusaattona ja jouluaattona tehdystä viikoittaisesta yli- työstä maksetaan kaikilta tunneilta 100 prosentilla korotettu palkka.

Ylityökorotus tai koko palkka ylityön ajalta voidaan maksaa kiinteänä kuukausi- korvauksena tai vaihtaa vastaavaan vapaaseen, jos siitä on sovittu asianomai- sen toimihenkilön kanssa. Vapaa-aika on annettava ja otettava kuuden kuukau- den kuluessa ylityön tekemisestä.

3. Ylityöjakajat ja peruspalkka

Laskettaessa ylityöstä maksettavaa korotettua palkkaa on peruspalkka lasket- tava siten, että kuukausipalkka luontoisetuineen jaetaan luvulla 160 silloin, kun säännöllinen työaika on 40 tuntia viikossa, ja luvulla 158 silloin, kun säännölli- nen työaika on 37,5 viikossa. Jos säännöllinen työaika on jokin muu, käytetään jakajana vastaavasti laskettua säännölliseen työhön tosiasiallisesti keskimäärin kuukaudessa käytettyä työtuntien lukumäärää.

Keskeytyvässä kolmivuorotyössä käytetään kuukausipalkan jakajana lukua 155 ja keskeytymättömän kolmivuorotyön osalta lukua 149.

Peruspalkkaa laskettaessa tulee kuukausipalkan lisäksi ottaa huomioon palve- lusaikalisä mahdollisten luontoisetujen raha-arvo, provisiopalkka, tuotantopalk- kiot sekä sijaisuuskorvaus, mutta ei sen sijaan vuorotyölisää, säännöllisestä sunnuntaityöstä maksettavaa korvausta eikä tilapäisluontoisia poikkeuksellisia korvauksia, kuten yli-, sunnuntai- ja lisätyökorvauksia.

4. Ruokailumahdollisuus

Toimihenkilön jäädessä säännöllisen työajan päätyttyä ylityöhön, jonka arvioi- daan kestävän vähintään kaksi tuntia, on pidettävä kohtuullisena, että hänelle varataan mahdollisuus pitää ruokailun kannalta välttämätön tauko tai tilaisuus ruokailla työn lomassa.

5. Aloittamis- ja lopettamistyöt

Xxxxxxx aloittamis- ja lopettamistöistä aiheutuu vuorokautista ylityötä, on siitä maksettava korvaus. Tämän vuoksi on tarpeellista, että paikallisesti selvitetään ne tehtävät, joissa aloittamis- ja lopettamistyötä esiintyy. Samalla tulee selvittää myös se, miten ko. työt kussakin tapauksessa korvataan.

Esimerkki ylityön laskennasta

Ma	Ti	Ke	To	Pe	La	Su
8	8	8	10	8	1,5	10

lasketaan viikon kaikki

suoritetut työtunnit yhteen 53,5 tuntia edellisestä vähennetään vuorokautisten

ylityötuntien kokonaismäärä (to ja su) 4,0 tuntia 49,5 tuntia

jäännöksestä vähennetään ao.

työvuoroluettelon säännöllinen työaika 40,0 tuntia viikkoylityötä 9,5 tuntia

Vuorokautisesta ylityöstä maksetaan 50 prosentilla korotettu palkka (torstai). Kuitenkin jos viikoittaista ylityötä on jo kertynyt 8 tuntia, maksetaan tehdystä vuorokautisesta ylityöstä 100 prosentilla korotettu palkka. Tässä siis sunnuntain kahdelta viimeiseltä tunnilta maksetaan palkka 100 prosentilla korotettuna.

Viikkoylityöstä maksetaan kahdeksalta ensimmäiseltä tunnilta 50 prosentilla ko- rotettu palkka ja sen jälkeen 100 prosentilla korotettu. Tässä siis lauantain tunnit ja sunnuntain 6,5 ensimmäistä tuntia 50 prosentilla ja sunnuntain 1,5 seuraavaa tuntia 100 prosentilla korotettuna.

Sunnuntaina tehdystä työstä maksetaan muun palkan lisäksi sunnuntaityökoro- tuksena yksinkertainen peruspalkka kaikilta 10 tunnilta.

Lisäksi on myöhemmin annettava viikoittainen vapaa-aika tai maksettava kor- vaus viikoittaisesta vapaa-ajasta niiden määräysten mukaan, jotka on selostettu jäljempänä 29 §:ssä.

Lisätyön korvaamisesta ks. sopimuksen 20 §. Arkipyhäviikkojen työajan osalta katso 24 §. Aattopäivinä tehdyn ylityön osalta katso sopimuksen 21 §.

22 § Vapaapäivät ‌

Viikkoa kohti annettava toinen vapaapäivä voi olla kiinteä viikonpäivä (lauantai tai, ellei se ole mahdollista, maanantai) tai vaihtuva viikonpäivä, jos työtä teh- dään vähintään kuutena päivänä viikossa.

Jos työssä noudatetaan keskimääräistä viikkotyöaikaa, vapaapäivät ajoitetaan siten, että jaksoon tulee niin monta vapaapäivää, että työaika jakson kuluessa tasoittuu säännölliseen viikkotyöaikaan.

Ellei vapaapäiviä voida ennakoida, tasoittumisvapaan antamisesta on ilmoitet- tava vähintään viikkoa etukäteen.

23 § Arkipyhäviikot ‌

Arkipyhäviikolla on lauantain ja arkipäiväksi sattuvan juhlapäivän aaton sään- nöllinen työaika sama kuin muina arkipäivinä.

Vapaapäiviä ovat kuitenkin päivä- ja kaksivuorotyössä uudenvuodenpäivän vii- kon lauantai, loppiaisviikon lauantai, pääsiäislauantai, pääsiäisen jälkeinen lau- antai, vapunpäivän viikon lauantai, helatorstaiviikon lauantai, juhannusaatto, it- senäisyyspäiväviikon lauantai, jouluaatto ja joulun jälkeinen lauantai.

Näinä päivinä työskentely korvataan säännöllisenä työaikana annettavilla va- paapäivillä tai mikäli se ei ole mahdollista, korvaamalla rahana kuten ylityö. Kor- vaamistapaa koskevat kysymykset tulee selvittää etukäteen.

24 § Arkipyhäviikkojen työaika ‌

Vuonna 2023
1. viikko	loppiaisviikko	4 pv
14. viikko	pääsiäistä edeltävä viikko	4 pv
15. xxxxxx	pääsiäistä seuraava viikko	4 pv

18. viikko	vappuviikko	4 pv
20. viikko	helatorstaiviikko	4 pv
25. viikko	juhannusviikko	4 pv
49. viikko	itsenäisyyspäiväviikko	4 pv
52. viikko	joulun jälkeinen viikko	3 pv

Vuonna 2024
1. viikko	uudenvuodenpäiväviikko	4 pv
13. viikko	pääsiäistä edeltävä viikko	4 pv
14. xxxxxx	pääsiäistä seuraava viikko	4 pv
18. viikko	vappuviikko	4 pv
19. viikko	helatorstaiviikko	4 pv
25. viikko	juhannusviikko	4 pv
49. viikko	itsenäisyyspäiväviikko	4 pv
52. viikko	jouluviikko	2 pv

Vuonna 2025
1. viikko	uudenvuodenpäiväviikko	4 pv
2. viikko	loppiaisviikko	4 pv
16. viikko	pääsiäistä edeltävä viikko	4 pv
17. xxxxxx	pääsiäistä seuraava viikko	4 pv
18. viikko	vappuviikko	4 pv
22. viikko	helatorstaiviikko	4 pv
25. viikko	juhannusviikko	4 pv
52. viikko	jouluviikko	2 pv

Toimihenkilölle, joka on tehnyt arkipyhäviikolla työtä enemmän kuin ko. arkipy- häviikon työaika edellyttää, korvataan ylittävät tunnit, kuten viikkoylityöstä on sovittu, mikäli sitä ei ole korvattava vuorokautisena ylityönä. Tämä ei kuitenkaan koske keskeytymätöntä vuorotyötä, jossa on toisenlainen työajan tasaamisjär- jestelmä.

25 § Sunnuntaityö ‌

Sunnuntaityöllä tarkoitetaan sunnuntaina, muuna kirkollisena juhlapäivänä, va- punpäivänä ja itsenäisyyspäivänä tehtyä työtä. Siitä maksetaan muun siltä ajalta tulevan palkan lisäksi sunnuntaityökorotuksena yksinkertainen perus- palkka.

Jos sunnuntaina tehty työ on lisä- tai ylityötä, maksetaan siitä lisäksi korvaus asianomaisten lisä- ja ylityötä koskevien säännösten mukaan.

Sunnuntaityökorotus tai koko palkka sunnuntaityön ajalta voidaan maksaa kiin- teänä kuukausikorvauksena tai vaihtaa vastaavaan vapaaseen, jos siitä

sovitaan asianomaisen toimihenkilön kanssa. Vapaa-aika on annettava ja otet- tava kuuden kuukauden kuluessa työn tekemisestä.

26 § Joustovapaa ‌

Paikallisesti voidaan sopia lisä-, yli- ja sunnuntaityöstä maksettavan korotuksen tai ko. ajalta maksettavan koko palkan, työajan lyhentämisvapaiden sekä loma- rahan vaihtamisesta joustovapaaseen. Joustovapaan osalta menetellään muu- toin vuosilomalain säästövapaamääräysten mukaisesti. Joustovapaan ajankoh- dasta on sovittava. Joustovapaan osalta ei makseta lomarahaa.

27 § Päivittäinen lepoaika ‌

Kun työaika on päivätyössä kuutta tuntia pitempi, on toimihenkilölle annettava työn aikana ainakin yksi säännöllinen vähintään tunnin kestävä lepoaika. Se voidaan kuitenkin lyhentää puoleen tuntiin asti, jos siitä on paikallisesti sovittu. Toimihenkilöllä on oikeus poistua lepoaikana esteettömästi työpaikalta.

Jos työaika vuorotyössä tai jaksotyössä on kuutta tuntia pidempi, on toimihen- kilölle annettava vähintään puoli tuntia kestävä lepoaika tai tilaisuus aterioida työn aikana.

Työaikaan luetaan koko se aika, jonka toimihenkilö on sidottu työhönsä tai vel- vollinen olemaan työpaikalla, mutta ei sitä vastoin sellaista taukoa, jonka aikana hänellä on sekä oikeus että myös käytännössä mahdollisuus vapaasti poistua työpaikalta.

Osapuolet suosittelevat, että toimihenkilöille varattaisiin mahdollisuus kerran päivässä työn suorittamisen kannalta sopivimpana ajankohtana työnsä lo- massa nauttia kahvia tai virvokkeita siten, että tämä mahdollisimman vähän ai- heuttaa haittaa työn kululle.

28 § Vuorokausilepo ‌

Toimihenkilölle on annettava jokaisen työvuoron alkamista seuraavan 24 tunnin aikana vähintään 11 tunnin keskeytymätön lepoaika. Jos työn tarkoituksenmu- kainen järjestely edellyttää ja toimihenkilö siihen suostuu, työnantaja ja luotta- musmies voivat sopia tilapäisestä vuorokausilevon lyhentämisestä. Vuorokau- silevon tulee kuitenkin olla vähintään seitsemän tuntia.

Tässä pykälässä säädetystä voidaan poiketa, jos säännöllinen työaika on vuo- rokaudessa enintään kolme tuntia.

Työn järjestelyjen tai toiminnan luonteen niin edellyttäessä voidaan yllä maini- tusta poiketa tilapäisesti, enintään kuitenkin kolmen peräkkäisen vuorokausi- levon aikana kerrallaan.

Poikkeustapaukset ovat seuraavat:

• kun toimihenkilön työvuoro muuttuu,

• jos työtä tehdään useita jaksoja vuorokaudessa,

• jos työntekijän työpaikka ja asuinpaikka tai hänen eri työpaikkansa ovat kaukana toisistaan,

• kausiluontoisessa työssä ennalta arvaamattoman ruuhkahuipun tasaa- miseksi,

• tapaturman ja tapaturmavaaran yhteydessä,

• turvallisuus- ja vartiointityössä, joka edellyttää jatkuvaa läsnäoloa omaisuu- den tai henkilöiden suojelemiseksi,

• työssä, joka on välttämätöntä toiminnan jatkuvuuden turvaamiseksi, sekä

• kun toimihenkilöä tarvitaan hätätyössä, voidaan 1. xxxxxx säännöksestä poiketa.

Jos vuorokausilepoa on lyhennetty edellä mainitun perusteella, lepoajan on kui- tenkin oltava vähintään viisi tuntia. Toimihenkilölle on annettava lyhennetyn vuorokausilevon korvaavat lepoajat seuraavan vuorokausilevon yhteydessä tai jos se ei ole työn järjestelyistä johtuvista painavista syistä mahdollista, niin pian kuin se on mahdollista, kuitenkin 14 vuorokauden kuluessa.

29 § Viikoittainen vapaa-aika ‌

Toimihenkilölle on, mikäli mahdollista sunnuntain ajaksi annettava vähintään 35 tuntia kestävä yhdenjaksoinen viikoittainen vapaa-aika. Kuitenkin mainitun pi- tuinen viikoittainen vapaa-aika voidaan antaa muunakin aikana viikosta, jos työtä sen laadun vuoksi tehdään kaikkina viikon päivinä tahi jos toimihenkilöä tarvitaan tilapäisesti työhön sunnuntaina, yrityksessä suoritettavan työn sään- nöllisen kulun turvaamiseksi.

Viikkolepo voidaan myös järjestää keskimäärin 35 tunniksi 14 vuorokauden ajanjakson aikana. Lepoajan tulee olla vähintään 24 yhdenjaksoista tuntia kun- kin 7 päivän jakson aikana. Viikkolevon katsotaan toteutuvan myös silloin, kun viikkolepo jakautuu kahdelle seitsemän päivän jaksolle, kunhan enin osa viik- kolevosta sijoittuu sen seitsemän päivän puolelle, jonka viikkolevosta on kyse.

Keskeytymättömässä vuorotyössä saadaan kuitenkin viikoittainen vapaa-aika järjestää niin, että sitä 12 viikon aikana tulee keskimäärin vähintään 35 tuntia viikkoa kohden ja vähintään 24 tuntia kerrallaan.

Tämän pykälän viikoittaista vapaa-aikaa koskevista säännöksistä voidaan poi- keta, kun

• toimihenkilön säännöllinen työaika on vuorokaudessa enintään kolme tun- tia,

• toimihenkilöä tarvitaan hätätyössä,

• työn tekninen laatu ei salli joidenkin toimihenkilöiden täydellistä työstä va- pauttamista tai

• toimihenkilöä tarvitaan tilapäisesti työhön hänen viikoittaisena vapaa-ai- kana, yrityksessä suoritettavan työn säännöllisen kulun ylläpitämiseksi.

Viikoittaisen vapaa-ajan korvaus

Toimihenkilölle suoritetaan hänen tilapäisesti viikoittaisena vapaa-aikana teke- mästä tästä työstä korvaus lyhentämällä vastaavasti hänen säännöllistä työai- kaansa mahdollisimman pian, kuitenkin kolmen kuukauden kuluessa työn teke- misestä.

Toimihenkilön suostumuksella tällainen työ voidaan korvata myös kokonaisuu- dessaan rahana siten, että toimihenkilölle maksetaan kuukausipalkan lisäksi työhön käytetyltä ajalta peruspalkka 100 prosentilla korotettuna sekä tämän so- pimuksen edellyttämät yli- ja sunnuntaityökorotukset, jos kyseessä samalla on yli- tai sunnuntaityö.

Viikkolepopäiväksi katsotaan, ellei muuta ole sovittu, sunnuntai päivätyössä sekä keskeytyvässä vuorotyössä ja työajan tasoittumisjärjestelmän mukainen viikon viimeinen vapaapäivä muussa työssä.

Viikoittaisena vapaa-aikana tehty tilapäinen työ on korvattava myös siinä ta- pauksessa, että toimihenkilö on ollut saman viikon aikana poissa työstä sairau- den tai tapaturman vuoksi. Sillä viikolla, jona vastaava vapaa annetaan, on säännöllinen työaika työajan tasoittumisjärjestelmän mukainen viikkotyöaika vähennettynä annetun vapaan tuntimäärällä.

30 § Varallaolo ja puhelinohjeet ‌

Jos toimihenkilö sopimuksen mukaan on velvollinen oleskelemaan asunnos- saan tai muualla päivystysvalmiudessa, josta hänet tarvittaessa voidaan sovi- tulla tavalla kutsua työhön, maksetaan hänelle siltä ajalta, jonka hän joutuu ole- maan sidottuna työtä suorittamatta, puolet säännöllisestä peruspalkasta. Varal- laolokorvaus maksetaan kuitenkin vähintään neljältä varallaolotunnilta. Paikal- lisesti voidaan sopia varallaolokorvauksesta toisinkin.

Varallaoloaikaa ei lueta työaikaan kuuluvaksi, eikä varallaolo muodostu kos- kaan ylityöksi. Pyhä- tai viikkolepopäivänä tapahtuvasta varallaolosta ei mak- seta korotuksia eikä kello 18 jälkeen tapahtuvasta varallaolosta ilta- ja yötyöli- siä.

Jos varalla oleva toimihenkilö kutsutaan työhön, maksetaan työhön käytetyltä ajalta palkkaa sopimuksen muiden määräysten mukaan. Työtunneilta ei mak- seta varallaolokorvausta eikä hälytysluonteisesta työstä maksettavia korvauk- sia.

Soveltamisohje:

Varallaolosta on sovittava ao. toimihenkilön kanssa niin selvästi, ettei jälkeenpäin voi syntyä erimielisyyttä tarkoitetun sidonnaisuu- den luonteesta ja kestoajasta.

Jos kyse on määrättyyn paikkaan sidotusta varallaolosta, ei varal- laoloaika kalenterikuukautta kohden saa pysyvästi ylittää 150 tun- tia, ellei paikallisesti toisin sovita.

Puhelinohjeet

Xxxxxxx toimihenkilön toimeen kuuluu luonteenomaisena osana velvollisuus an- taa vapaa–aikana, yrityksen toiminnan niin vaatiessa, puhelimitse erityisiä toi- mintaohjeita, tulee tämä ottaa huomioon toimihenkilön kokonaispalkkauksessa tai erillisenä lisänä siten kuin paikallisesti sovitaan.

31 § Hälytysluontoinen työ ‌

Hälytysluontoista työtä on työ, jota tehdään hälytyskutsun perusteella ja toimi- henkilö joutuu jo poistuttuaan työpaikalta tulemaan työhön säännöllisen työai- kansa ulkopuolella ennen seuraavan säännöllisen työvuoron alkamista kuiten- kin viimeistään 24 tunnin kuluessa kutsun saatuaan.

Hälytysrahan suuruus määräytyy kutsun antamisajankohdan perusteella seu- raavasti:

• kahden tunnin peruspalkka, jos kutsu annetaan säännöllisenä työaikana klo 16.00 mennessä tai työajan jälkeen ennen kello 21.00 ja

• kolmen tunnin peruspalkka, jos kutsu annetaan kello 21.00 ja 06.00 väli- senä aikana.

Jos toimihenkilö kutsutaan työhön siten, ettei hänellä ole mahdollista käyttää yleistä kulkuneuvoa, hänelle maksetaan matkakulujen korvaus selvitystä vas- taan.

Hälytysrahan lisäksi saa toimihenkilö työstään normaalin palkan ja ylityökor- vauksen, jos työ on ylityötä. Lyhyemmästä kuin yhden tunnin pituisesta hälytys- luontoisesta työstä maksetaan yhden tunnin palkka. Kello 21.00 ja 06.00 väli- senä aikana annetun kutsun perusteella suoritetusta hälytysluontoisesta työstä maksetaan kuitenkin 100 prosentilla korotettu peruspalkka, mihin sisältyvät mahdolliset ylityökorotukset.

Hälytysluontoista työtä ei voida korvata lyhentämällä vastaavasti toimihenkilön säännöllistä työaikaa.

Sopimuksen 30 §:n mukaisissa varallaolotapauksissa ei sovelleta hälytysluon- toista työtä koskevia määräyksiä.

MATKUSTAMINEN ‌

32 § Matkakorvaukset ‌

1. Matkustamisvelvollisuus ja korvaukset

Toimihenkilö on velvollinen suorittamaan työtehtävien edellyttämät matkat. Matka on suoritettava tarkoituksenmukaisella tavalla siten, ettei matkaan kulu aikaa eikä siitä aiheudu kustannuksia enemmän kuin tehtävien hoitaminen vält- tämättömästi vaatii.

Työnantaja korvaa kaikki tarpeelliset matkakustannukset, joihin luetaan matka- lippujen hinnat, matkatavarakustannukset sekä, jos matka tapahtuu yön aikana, makuulippujen hinnat. Matkasta aiheutuvien kustannusten korvaaminen sekä muut matkaan liittyvät yksityiskohdat tulee tarvittaessa yhteisesti selvittää en- nen matkalle lähtöä.

2. Matkan alkaminen ja päättyminen

Matka katsotaan alkaneeksi, kun toimihenkilö lähtee matkalle työpaikalta tai jos erikseen sovitaan, kotoaan ennen säännöllisen työajan alkamista. Matka

katsotaan päättyneeksi silloin, kun toimihenkilö palaa työpaikalleen tai säännöl- lisen työajan päätyttyä suoraan kotiin. Päivärahaan oikeuttavat vuorokaudet lasketaan matkan alkamisesta matkan päättymiseen. Määräykset matka-ajan palkasta eivät vaikuta matkustamisvuorokausien laskemiseen.

3. Kotimaan matkakustannukset ja päivärahat

Kotimaan matkoilta maksetaan päivärahaa, ajokilometrikorvausta ja majoittu- miskustannuksia kulloinkin voimassa olevan verohallituksen päätöksen mukai- sesti.

Nimike	Edellytys	2023
Kokopäiväraha	yli 10 tunnin matka	48 €
Kokopäiväraha	viimeinen täysi matkavuorokausi ylit- tyy vähintään 6 h	48 €
Osapäiväraha	yli 6 tunnin matka	22 €
Osapäiväraha	viimeinen täysi matkavuorokausi ylit- tyy vähintään 2 h	22 €
Kokopäivärahan puolikas	kaksi ilmaista ateriaa	24 €
Osapäivärahan puolikas	yksi ilmainen ateria	11 €

Ruokaraha

Milloin toimihenkilöllä ei ole tavallisuudesta poikkeavasti mahdollisuutta työn vuoksi aterioida työnantajan ruokalassa tahi asunnossaan ruokatauon aikana eikä kysymys ole työskentelystä yrityksen samalla paikkakunnalla tai muuten lähellä toisiaan sijaitsevassa yrityksen toimipaikassa, jossa ruokailumahdolli- suus on normaalia ruokailumahdollisuutta vastaava, maksetaan toimihenkilölle 12 euron suuruinen ruokaraha. Näissä tapauksissa ei makseta päivärahaa.

Ajokilometrikorvaus

Jos oman auton käytöstä on sovittu, maksetaan tästä korvausta:

	2023
Kilometrikorvaus oman auton käytöstä	53 snt/km
Korotus lisähenkilöstä tai vastaavasta tavaramäärästä	4 snt/km
Korotus perävaunusta	9 snt/km

Majoittumiskorvaukset

Päivärahan lisäksi suoritetaan majoittumiskorvaus majoitusliikkeen antaman to- sitteen mukaisesti.

	2023
Ei majoituslaskua; yömatkaraha	15 €/yö

Yömatkarahaa ei makseta tapauksissa, joissa vapaa majoitus on järjestetty työnantajan toimesta.

Soveltamisohje:

Eräissä tapauksissa saattaa syntyä vaikeuksia sovelletaanko puo- lipäivärahasääntöä vai ruokarahasääntöä:

Eräitä esimerkkejä:

1) Toimihenkilö käy Jyväskylän toisella laidalla sijaitsevasta työpaikastaan linja–autolla kaupungin keskustassa työasioissa. Paluumatkalla hän toimittaa vielä erään asian kaupungin virastossa. Lähtö tapahtui klo 09 ja toimihenkilö on takaisin työssä klo 13 – korvaus 12 € (yksi ruokailu).

2) Toimihenkilö lähtee Espooseen Helsingistä klo 11 ja palaa takaisin työhön klo 16 – korvaus 12 € (yksi ruokailu).

3) Toimihenkilö lähtee Espooseen Helsingistä klo 11 ja palaa työhön/kotiin klo

18.30 – korvaus 24 € (kaksi ruokailua).

4) Toimihenkilö lähtee lentoteitse Tampereelta Turkuun klo 08 ja palaa klo 15 – korvaus 22 € (matka).

5) Varkaus–Kuopio–Varkaus klo 07–19 – korvaus 48 € (matka).

4. Ulkomaan matkakustannukset ja päivärahat

Työtehtävien edellyttämän ulkomaanmatkan osalta maksetaan ulkomaan päi- värahaa kulloinkin voimassa olevan verohallituksen päätöksen mukaisesti. Mil- loin matkan aikana joudutaan majoittumaan, korvataan majoittumiskustannuk- set tositteen mukaisesti päivärahojen lisäksi verohallituksen päätöksessä mai- nittuihin enimmäismääriin saakka.

Milloin ulkomaille suuntautuvaan matkaan käytetty aika ylittää viimeisen täyden matkavuorokauden yli 10 tunnilla, toimihenkilölle maksetaan tällaiselta vajaa- vuorokaudelta koko ulkomaan päiväraha ja milloin yli 2 tunnilla mutta enintään 10 tunnilla puolet ulkomaan päivärahasta. Vajaavuorokaudelta maksettava päi- väraha määräytyy sen ulkomaanpäivärahan mukaan, joka maksetaan viimei- seltä täydeltä matkavuorokaudelta.

Mikäli ulkomaille suuntautuvaan työmatkaan käytetty kokonaisaika jää alle 24 tunnin, mutta kestää kuitenkin vähintään 10 tuntia, maksetaan toimihenkilölle kysymyksessä olevan maan mukaan määräytyvä kokopäiväraha.

Mikäli valuuttakursseissa tapahtuu olennaisia muutoksia devalvaation, reval- vaation tai muun valuuttajärjestelyn vuoksi, sovitaan liittojen kesken tästä mah- dollisesti aiheutuvista muutoksista päivärahoihin ja hotellikorvauksiin.

5. Työkomennukset

Mikäli työn suorittaminen edellyttää vähintään 2 viikon yhtäjaksoista oleskelua samalla paikkakunnalla, kysymyksessä on lyhyt työkomennus. Mikäli työn suo- rittaminen kestää vähintään 2 kuukautta, kysymyksessä on pitkä työkomennus.

Näissä tapauksissa voidaan paikallisesti sopia päivärahojen suuruudesta ot- taen huomioon paikalliset olosuhteet ja ne toimenpiteet, joihin työnantaja mah- dollisesti on ryhtynyt oleskelua silmällä pitäen.

6. Työvuoroluettelon edellyttämä tuntimäärä ja päiväpalkkatakuu

Työvuoroluettelon edellyttämän tuntimäärän rajoissa luetaan matkustamisvuo- rokauden aikana tehty työ säännölliseen työaikaan. Mahdollisesta lisä- ja yli- työstä maksetaan tämän sopimuksen edellyttämät lisä- ja ylityökorvaukset. Mi- käli työvuoroluettelon edellyttämää työtuntimäärää ei ole voitu tehdä saman vuorokauden kuluessa, ei toimihenkilön kuukausipalkkaa kuitenkaan tämän vuoksi vähennetä.

7. Matka-ajan korvaus

Milloin toimihenkilö matkustaa työnantajan määräyksestä työvuoroluettelon mu- kaisena vapaa-aikanaan, maksetaan matkustamiseen käytetyltä ajalta korvauk- sena peruspalkka kuitenkin enintään 8 tunnilta työpäivänä ja 16 tunnilta vapaa- päivänä. Matka-aikaan luetaan täydet puolet tunnit. Matka-aikaa ei lueta työ- ajaksi.

Tämä etuus voidaan toteuttaa myös siten, että paikallisesti sovitaan erillisestä kiinteästä kuukausikorvauksesta.

Milloin työnantaja kustantaa toimihenkilölle makuupaikan, ei kello 21–07 väli- seltä ajalta makseta korvausta matkustamiseen käytetyltä ajalta.

Laskettaessa säännöllisen viikkotyöajan täyttymistä viikkoylityön laskemisen perusteeksi otetaan huomioon myös matkustamiseen käytetyt tunnit työvuoro- luettelon mukaisen vuorokautisen säännöllisen työajan enimmäismäärään saakka sellaisina matkustamispäivinä, jolloin säännöllinen vuorokautinen työ- aika ei muuten täyty. Näitä tunteja ei kuitenkaan lueta varsinaisiksi työtunneiksi.

Xxxxxxx toimihenkilön normaalit työtehtävät edellyttävät toistuvaa matkustamista tai milloin toimihenkilö tehtäviensä luonteen vuoksi itse päättää matkojensa suorittamisesta ja työaikansa käytöstä, ei korvausta matkustamiseen käytetyltä ajalta makseta.

Edellä mainittujen päivärahojen ja ruokarahan maksamisen asemesta voidaan tässä momentissa tarkoitetun toimihenkilön kanssa sopia kiinteästä kuukausi- palkan yhteydessä maksettavasta erillisestä korvauksesta.

8. Matkustussääntö

Työpaikkaa varten voidaan paikallisesti sopimalla vahvistaa matkustussääntö. Matkustussäännöllä voidaan poiketa tämän pykälän määräyksistä edellyttäen, että matkustamisen korvaaminen kokonaisuutena ottaen vastaa tämän pykälän mukaista tasoa.

SOSIAALISET MÄÄRÄYKSET ‌

33 § Sairausajan palkka ja perhevapaat ‌

1. Palkanmaksuvelvollisuus

Jos toimihenkilö on sairauden tai tapaturman vuoksi työkyvytön eikä hän ole aiheuttanut työkyvyttömyyttään tahallisesti, rikollisella toiminnallaan, kevytmieli- sellä elämällä tai muulla törkeällä tuottamuksella, on hänellä oikeus työkyvyttö- myyden vallitessa saada palkkansa luontoisetuineen sen suuruisena, kuin hän työssä ollessaan olisi säännöllisenä työaikana ansainnut seuraavasti:

Työsuhde on jatkunut yhtäjaksoisesti	Palkka
1 kuukauden mutta vähemmän kuin 1 vuoden	4 viikolta
1 vuoden mutta vähemmän kuin 5 vuotta	5 viikolta
5 vuotta tai kauemmin	3 kuukaudelta

Mikäli työsuhde on jatkunut yhdenjaksoisesti enintään yhden kuukauden, mak- setaan sairausajan palkkana 50 % palkasta työsopimuslain 2 luvun 11 §:n mu- kaisesti.

Tässä yhteydessä tarkoitetaan kuukaudella 30 päivän pituista ajanjaksoa (juri- dinen kuukausi), vastaavasti neljällä viikolla 28 päivän, viidellä viikolla 35 päivän ja kolmella kuukaudella 90 päivän pituista ajanjaksoa.

Jos toimihenkilö on hänen kanssaan työsopimusta tehtäessä tieten salannut työnantajalta sairautensa, ei työnantaja ole velvollinen suorittamaan palkkaa sairauden ajalta.

2. Saman sairauden uusiutuminen

Jos toimihenkilön työkyvyttömyys saman sairauden johdosta alkaa uudelleen 30 päivän kuluessa siitä päivästä, jolta hänelle viimeksi suoritettiin työnantajan maksamaa sairausajan palkkaa, ei toimihenkilö ole oikeutettu uuteen 1. kohdan mukaiseen sairausajanpalkan ajanjaksoon, vaan sairausajan palkka makse- taan yhteensä enintään 1. kohdassa mainitulta ajanjaksolta.

Jos työnantajan palkanmaksuvelvollisuus on jo täyttynyt edellisen työkyvyttö- myysjakson aikana, suorittaa työnantaja kuitenkin palkan sairasvakuutuslain 8 luvun 7§:n 2. momentin mukaiselta yhden päivän odotusajalta. Määrittely sen suhteen, onko kyseessä sama vai eri sairaus, tapahtuu sairausvakuutustoimis- ton tekemän ratkaisun perusteella.

3. Ilmoitusvelvollisuus ja lääkärintodistus

Toimihenkilöllä on velvollisuus ilmoittaa työnantajalle viipymättä sairauden ai- heuttamasta työkyvyttömyydestä ja sen arvioidusta päättymisestä.

Työnantajan sitä vaatiessa on toimihenkilön esitettävä yrityksen työterveyslää- kärin antama tai työnantajan hyväksymä muu lääkärintodistus sairaudestaan. Xxxxxxx työnantaja ei ole hyväksynyt toimihenkilön esittämää lääkärintodistusta ja osoittaa toimihenkilön toisen nimetyn lääkärin tarkastettavaksi, on työnanta- jan korvattava tästä aiheutuva lääkärintodistuspalkkio.

4. Sairauspoissaoloihin liittyvä omailmoitusmenettely

Lääkärin tai terveydenhoitajan todistuksen vaatimisen ohella työnantaja voi ot- taa käyttöön menettelyn, jossa esimies voi toimihenkilön oman ilmoituksen pe- rusteella olla vaatimatta lääkärin taikka terveyden- tai sairaanhoitajan todistusta toimihenkilön omissa lyhytaikaisissa sairauspoissaoloissa.

Tällaisen menettelyn käyttöön ottamisesta voidaan myös sopia paikallisesti.

Menettelyyn liittyvät toimintaohjeet tulee vahvistaa kirjallisesti ennen järjestel- män käyttöönottoa. Menettely koskee vain toimihenkilön omaa sairautta, ellei paikallisesti ole toisin sovittu.

5. Perhevapaat

Toimihenkilölle annetaan raskaus-, erityisraskaus-, ja vanhempainvapaaksi se aika, johon hänelle sairausvakuutuslain mukaan tulevan raskaus-, erityisras- kaus- ja vanhempainrahan katsotaan kohdistuvan.

Vähintään 6 kuukautta ennen lapsen syntymää työsuhteessa olleelle toimihen- kilölle, jolla on oikeus raskausrahaan sairausvakuutuslain (28/2022) 9 luvun 1

§:n mukaan, työnantaja maksaa täyden palkan raskausvapaan alusta lukien 40 arkipäivältä. Lisäksi työnantaja maksaa synnyttävälle toimihenkilölle, jolla on oi- keus sairausvakuutuslain 9 luvun 5

§:n 1 momentin mukaiseen vanhempainrahaan täyden palkan 36:lta ensimmäi- seltä arkipäivältä.

Vähintään 6 kuukautta ennen lapsen syntymää työsuhteessa olleelle ei-synnyt- tävälle toimihenkilölle, jolla on oikeus sairausvakuutuslain 9 luvun 5 §:n 1–3 momentin mukaisesti vanhempainrahaan, maksetaan täysi palkka 20 ensim- mäiseltä arkipäivältä.

Pöytäkirjamerkintä: Lapsella voi olla yksi tai kaksi juridista van- hempaa. Oikeutta palkalliseen vanhempainvapaaseen ei työnteki- jällä ole sairausvakuutuslain 9 luvun 7 §:n tilanteissa.

Pöytäkirjamerkintä: Palkallisen vanhempainvapaan määräystä ei sovelleta osittaiseen vanhempainvapaaseen.

Pöytäkirjamerkintä: Tämän pykälän määräyksiä noudatetaan so- pimuksen voimaantullessa niihin toimihenkilöihin, joihin noudate- taan 1.8.2022 voimaan tulleita sairausvakuutuslain muutoksia ja joiden oikeus raskaus- tai vanhempainvapaaseen alkaa 20.3.2023 tai sen jälkeen.

Mikäli toimihenkilöön noudatetaan 31.7.2022 voimassa olleita per- hevapaita koskevia sairausvakuutuslain säännöksiä tai oikeus ras- kaus- tai vanhempainvapaaseen on alkanut ennen 20.3.2023, nou- datetaan työsuhteessa 19.3.2023 voimassa olleita työehtosopi- muksen äitiys- ja isyysvapaan määräyksiä.

Osapuolet suosittelevat kokonaissuunnitelman tekemistä vanhempainvapaan ja hoito- vapaan käyttämisestä.

Perhevapaalta palaavalla toimihenkilöllä on oikeus palata ensisijaisesti aikai- sempaan työhönsä. Jos tämä ei ole mahdollista, on toimihenkilölle tarjottava aikaisempaa työtä vastaavaa työsopimuksen mukaista työtä ja jos tämäkään ei ole mahdollista, muuta työ- sopimuksen mukaista työtä. Vapaalta palaavalla toi- mihenkilöllä on oikeus työnsaantiin ennen perhevapaan ajaksi työsuhteeseen otettua sijaista.

6. Korvaava työ

Korvaavalla työllä tarkoitetaan työtä, jota voidaan tehdä, kun henkilö on koko- naan tai osittain työkyvytön tapaturman tai sairauden johdosta tekemään va- kiintunutta tai työsopimuksensa mukaista työtä. Xxxxxxx työskentelee väliaikai- sesti kevennetyssä tai muokatussa taikka erikseen sovitussa muussa tehtä- vässä tai saa koulutusta. Myös työsopimuksen mukainen kevennetty tai muo- kattu työ voi olla korvaavaa työtä. Korvaavaa työtä voidaan tehdä lääkärin mää- rittelemän sairauspoissaolon vaihtoehtona. Periaate korvaavassa työssä on se, että työ on mielekästä eikä siitä ole haittaa toipumiselle. Korvaavan työn teke- minen edellyttää toimihenkilön omaa halua työskennellä työkyvyttömyyden ai- kana.

Toimihenkilö ja työterveyslääkäri voivat keskenään sopia korvaavan työn teke- misestä, mikäli toimihenkilön terveydentila sen mahdollistaa. Tämän jälkeen toi- mihenkilö ja hänen esimiehensä selvittävät onko toimihenkilölle mahdollista osoittaa korvaavaa työtä.

Korvaavan työn pitää olla tarkoituksenmukaista ja mahdollisuuksien mukaan toimihenkilön normaaleja työtehtäviä vastaava. Tilanteesta riippuen korvaavan työn tekemisen sijaan toimihenkilölle voidaan järjestää koulutusta.

Työnantaja vastaa kaikista korvaavan työn tai koulutuksen järjestämiseen liitty- vistä ylimääräisistä kustannuksista (esimerkiksi erikoisjärjestelyt työmatkan suhteen) eikä toimihenkilön ansiotason tulisi alentua.

Korvaavan työn toteuttamistavat ja niihin liittyvät periaatteet tulee käsitellä yh- teistoimintamenettelyssä työnantajan ja henkilöstön välillä.

7. Vähennysoikeus

Siltä ajalta, jolta työnantaja on maksanut toimihenkilölle edellä tässä pykälässä määrätyn palkan, työnantaja on oikeutettu nostamaan itselleen palautuksena toimihenkilölle lain tai sopimuksen perusteella tulevan päivärahan tai siihen ver- rattavan korvauksen taikka saamaan sen määrän takaisin toimihenkilöltä, ei kuitenkaan enempää kuin maksamansa määrän. Vähennysoikeus ei kuiten- kaan koske toimihenkilön itsensä kokonaan tai osaksi kustantaman vapaaeh- toisen vakuutuksen perusteella saamaa päivärahaa tai korvausta.

Jos päivärahaa tai siihen verrattavaa korvausta ei toimihenkilöstä itsestään joh- tuvista syistä makseta tai jos se maksetaan vähäisempänä kuin mihin hänellä lain mukaan olisi ollut oikeus, on työnantajalla oikeus vähentää palkasta se päi- värahan tai korvauksen osa, joka toimihenkilön laiminlyönnin johdosta on jäänyt suorittamatta.

34 § Lääkärintarkastukset ‌

1. Lakisääteiset terveystarkastukset

Toimihenkilön kuukausipalkkaa ei vähennetä siltä ajalta, jonka hän menettää työhön liittyvissä lakisääteisissä tai työnantajan määräämissä terveystarkastuk- sissa tai niihin liittyvissä matkoissa.

2. Muut lääkärintarkastukset

Kuukausipalkkaa ei vähennetä

• sairastumis- tai tapaturmatapauksessa, jossa on välttämätöntä päästä no- peasti lääkärintarkastukseen

• muissa sairastumis- tai tapaturmatapauksissa tai synnytystä edeltävien lääketieteellisten tutkimusten ajalta, jos aikaa lääkärintarkastukseen ei ole

saatavissa kohtuullisen ajan (esim. normaalitapauksessa viikon) kuluessa työajan ulkopuolella.

Muihin lääkärintarkastuksiin rinnastetaan lääkärin määräämät laboratorio- ja röntgentutkimukset. Niihin rinnastetaan myös aikaisemmin todetun kroonisen sairauden hoidon määrittämiseksi suoritettu lääkärintarkastus.

Toimihenkilön on ilmoitettava lääkäriin menostaan etukäteen työnantajalle. Jos tämä ei ole mahdollista, on ilmoitus tehtävä välittömästi, kun se on mahdollista. Toimihenkilön on esitettävä selvitys lääkärintarkastuksesta, odotus- ja matka- ajoista sekä tarvittaessa myös siitä, ettei hän voinut saada vastaanottoa työajan ulkopuolelta.

Jos toimihenkilö saa lääkärintarkastuksen ajalta sairausajan palkkaa, ei kor- vausta ansionmenetyksestä lääkärintarkastusta koskevien sopimusmääräysten nojalla suoriteta.

3. Laskenta

Tarvittaessa noudatetaan työehtosopimuksen sairausajan palkan laskenta- ja yhteensovitussääntöjä kuukausipalkan laskennassa. Lakisääteisten terveystar- kastusten osalta maksetaan matkakorvaukset työehtosopimuksen matkakor- vauksia koskevien periaatteiden mukaisesti.

35 § Vuosiloma ‌

1. Vuosiloman antaminen

Vuosiloma annetaan vuosilomalain mukaisesti.

2. Vuosilomapalkka ja -korvaus

Vuosilomapalkka on maksettava ennen loman alkamista, ellei paikallisesti ole sovittu sen maksamisesta säännönmukaisina palkanmaksupäivinä. Enintään kuuden päivän pituiselta lomajaksolta lomapalkka saadaan maksaa työsuh- teessa tavanmukaisesti noudatettavana palkanmaksupäivänä.

Vuosilomapalkkana tai lomakorvauksena maksettava päiväpalkka lasketaan si- ten, että kuukausipalkka jaetaan luvulla 25 ja kerrotaan lomapäivien lukumää- rällä.

Toimihenkilölle, joka on suorittanut jatkuvasti tai säännöllisesti toistuvaa vuoro- työtä, suoritetaan vuosiloman ajalta kuukausipalkan lisäksi vuorotyölisän perus- teella laskettu keskimääräinen päiväpalkka joko vuosilomalain 11 §:ssä sääde- tyllä taikka muulla paikallisesti sovitulla tavalla. Edellä tarkoitettua keskimää- räistä päiväpalkkaa laskettaessa otetaan samalla huomioon myös muut jatku- vat tai säännöllisesti toistuvat sopimusperusteiset lisät sekä säännöllisesti tois- tuvat sunnuntaityökorotukset.

Xxxxxxx toimihenkilölle maksetaan ylityöstä, vuorotyöstä, aloittamis- tai lopetta- mistyöstä kiinteitä kuukausikorvauksia, on nämä palkan luonteiset erät makset- tava myös vuosiloman aikana. Luontoisetujen käsittelyssä noudatetaan vuosi- lomalain 9 §:n 2 momentin säännöksiä.

Muun kuin viikko- tai kuukausipalkalla työskentelevän toimihenkilön vuosiloma- palkka ja lomakorvaus lasketaan vuosilomalain 11–12 pykälien perusteella.

3. Lomaraha

Toimihenkilölle maksetaan lomarahana 50 prosenttia hänen tässä sopimuk- sessa tarkoitetusta vuosilomapalkastaan (= rahapalkka). Laskettaessa lomara- haa jaetaan kuukausipalkka luvulla 25 ja kerrotaan vuosilomalain mukaisten lo- mapäivien lukumäärällä.

Puolet lomarahasta maksetaan vuosilomapalkan maksamisen yhteydessä. Puolet maksetaan sen palkanmaksun yhteydessä, jolloin toimihenkilön palkka ensimmäiseltä vuosiloman jälkeiseltä työpäivältä maksetaan, tai olisi maksettu, ellei toimihenkilö olisi estynyt palaamasta työhön.

Lomaraha maksetaan myös jo päättyneeltä lomanmääräytymisvuodelta mak- settavan lomakorvauksen osalta, mikäli toistaiseksi voimassa oleva työsuhde päättyy lomakautena muusta kuin toimihenkilöstä itsestään johtuvasta syystä tai mikäli määräaikainen työsuhde päättyy lomakautena. Eläkkeelle siirtyvälle toimihenkilölle maksetaan lomaraha vuosilomakorvauksesta. Toimihenkilölle, joka suoritettuaan asevelvollisuuden palaa palvelusajan päätyttyä työhön, mak- setaan lomaraha siitä vuosilomakorvauksesta, joka hänelle maksettiin hänen astuessaan asepalvelukseen.

Lomaraha voidaan paikallisesti sopia maksettavaksi joko yhtenä tai useampana eränä kuitenkin niin, että se on kokonaan maksettu viimeistään lomaa seuraa- van lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä.

Vaihtoehtoisesti voidaan sopia lomarahan korvaamisesta vastaavalla vapaalla, joka on pidettävä edellä tarkoitetun lomanmääräytymisvuoden loppuun men- nessä. Mikäli toimihenkilön työsuhde päättyy ennen lomarahan paikallisesti so- vittua maksuajankohtaa, maksetaan lomaraha työsuhteen päättyessä, jos toi- mihenkilö muutoin on lomarahaan oikeutettu.

Työnantajalla on tuotannollisista syistä oikeus antaa vuosiloman kesäloma- osuudesta 18 lomapäivää ylittävä loman osa yhdenjaksoisena lomakauden ul- kopuolella. Tämän loman osalta maksetaan kaksinkertainen lomaraha.

36 § Lyhyt tilapäinen poissaolo ‌

Toimihenkilön perheen piirissä sattuvan äkillisen sairastapauksen tai läheisen omaisen kuoleman takia annettavaa lyhyttä tilapäistä poissaoloa ei vähennetä toimihenkilön palkasta eikä vuosilomasta. Läheisellä omaisella tarkoitetaan puolisoa, omia ja puolison xxxxxxxxx, perheen lapsia sekä veljiä, sisaria ja iso- vanhempia.

Toimihenkilölle annetaan vapaana hänen 50- ja 60-vuotissyntymäpäivänsä, mi- käli päivä sattuu hänen työpäiväkseen. Yrityksessä voidaan ottaa käyttöön pai- kallisesti myös muunlainen muistamisjärjestelmä em. merkkipäiviä koskien.

Lyhyttä tilapäistä poissaloa annetaan myös yhteiskunnallisten luottamustehtä- vien hoitamista varten.

Kunnallisena luottamusmiehenä toimivan toimihenkilön kuukausipalkkaa vä- hennetään kunnallisten luottamuselinten kokouksista aiheutuvan säännöllisen työajan menetystä vastaavasti. Kuukausipalkan vähentäminen toimeenpan- naan siten, että toimihenkilö yhdessä kunnan maksaman ansionmenetyksen korvauksen kanssa saa kuukausipalkkansa. Mahdollinen työnantajan osuus maksetaan sen jälkeen, kun toimihenkilö on toimittanut työnantajalle selvityk- sen kunnan maksamasta ansionmenetyksestä.

Vastaava ansioiden yhteensovitus suoritetaan myös muiden yhteiskunnallisten luottamustehtävien osalta.

Lyhyen tilapäisen poissaolon pituus on määrättävä suhteessa edellä mainittui- hin tilanteisiin ja tarvittavaan matka-aikaan.

Osapuolet suosittelevat, että yritykset maksaisivat toimihenkilöille kertaushar- joitusten ajalta osan palkasta siten, että reserviläinen saa valtion maksaman reserviläispalkan kanssa täydet palkkaedut.

STTK:n ja niiden jäsenliittojen valtuustoihin ja hallituksiin kuuluville toimihenki- löille varataan mahdollisuus osallistua työaikana sellaisiin sanottujen elinten ko- kouksiin, joissa käsitellään työehtosopimusneuvotteluja koskevia asioita.

ERITYSMÄÄRÄYKSET ‌

37 § Puhdistus- ja siivousala ‌

Tiimin vetäjän tai ryhmän vanhimman tehtävästä muodostuu toimihenkilöteh- tävä, mikäli hän tekee yli puolet työajastaan toimihenkilötehtäviä.

Työpäivä voi olla kaksiosainen, jos töiden järjestely tai työtehtävät edellyttävät sitä ja jos siitä sovitaan tapauskohtaisesti. Päivittäinen työaika ei tällöinkään saa ylittää 10 tuntia.

NEUVOTTELUJÄRJESTYS ‌

38 § Paikallinen sopiminen ‌

Useissa tämän sopimuksen määräyksissä mainittu paikallinen sopiminen on mahdollista työehtosopimuksen neuvottelujärjestyksen mukaisesti joko työnan- tajan ja toimihenkilön kesken tai luottamusmiehen ja työnantajan kesken.

Luottamusmiehen kanssa tehty sopimus sitoo niitä toimihenkilöitä, joita luotta- musmiehen on katsottava edustavan.

Sopimus voidaan solmia määräajaksi tai olemaan voimassa toistaiseksi. Tois- taiseksi voimassa oleva sopimus voidaan irtisanoa kolmen kuukauden irtisano- misaikaa noudattaen, ellei irtisanomisajasta ole muuta sovittu.

Sopimus on solmittava kirjallisena, jos jompikumpi sopijapuoli sitä pyytää. Jos sopimus on voimassa yli kaksi viikkoa, se on kuitenkin aina tehtävä kirjallisesti.

Tässä tarkoitettu paikallinen sopimus on työehtosopimuksen osa. Sitä sovelle- taan senkin jälkeen, kun työehtosopimuksen voimassaolo muutoin on lakannut.

Tänä aikana ja kuukauden kuluessa uuden työehtosopimuksen voimaantulon jälkeen voidaan määräajaksi solmittu sopimus irtisanoa kolmen kuukauden irti- sanomisaikaa noudattaen.

39 § Neuvottelujärjestys erimielisyyksien ratkaisemiseksi ‌

Sopijapuolet pyrkivät luottamuksellisesti neuvottelemaan kaikista niiden toi- mialalla ilmaantuvista kysymyksistä niiden ratkaisemiseksi yhteisymmärryk- sessä. Sopijapuolet myötävaikuttavat hyvien ja luottamuksellisten neuvottelu- suhteiden kehittämiseen työpaikalla.

Työsuhteisiin liittyvät kysymykset pyritään ratkaisemaan sovinnollisesti jo työ- paikalla.

Xxxx toimihenkilöä koskeva asia ratkaistaan ensi sijassa hänen ja hänen esi- miehensä välillä. Ellei asiaa saada näin selvitetyksi, voi hän saattaa asian hoi- dettavaksi luottamusmiehen ja työnantajan edustajan välisissä neuvotteluissa.

Luottamusmies ja työnantajan edustaja neuvottelevat asiasta aina esimiehen tai toimihenkilön pyynnöstä ja kun asia koskee useampaa toimihenkilöä tai on periaatteellinen ja laajakantoinen.

Jos jompikumpi osapuoli esittää neuvotteluja edellä tarkoitetuissa kysymyk- sissä, ne on aloitettava ensi tilassa ja viimeistään kahden viikon kuluessa esi- tyksen tekemisestä.

Luottamusmiehelle annetaan kaikki ne tiedot, joita tapauksen selvittäminen edellyttää. Yksityistä henkilöä koskevat terveyteen tai muutoin henkilöön liitty- vät tiedot ovat luottamuksellisia. Salassapitovelvollisuus koskee myös yrityksen liiketoimintaan ja asiakassuhteisiin liittyviä sellaisia tietoja, jotka yleisen elämän- kokemuksen mukaan ovat luottamuksellisia.

Neuvotteluista on jommankumman pyynnöstä laadittava pöytäkirja tai erimieli- syysmuistio, joka kummankin osapuolen on allekirjoitettava. Asiakirjassa on mainittava erimielisyyden kohteena oleva asia mahdollisimman selkeästi sekä osapuolten kannat yksityiskohtaisine perusteluineen. Muistiosta on annettava kappale molemmille paikallisille osapuolille. Erimielisyysasia siirretään jomman- kumman osapuolen pyynnöstä heitä edustavien osallisliittojen ratkaistavaksi.

Jos osallisliittojen neuvottelut eivät johda tulokseen ja asiassa on kysymys tä- män sopimuksen tulkinnasta tai soveltamisesta, voi jompikumpi liitto muussa kuin vaativuusryhmittelyä koskevassa erimielisyydessä jättää asian työtuomio- istuimen ratkaistavaksi.

SOPIMUKSEN SITOVUUS JA VOIMASSAOLO ‌

40 § Sopimuksen sitovuus ‌

Tämä sopimus sitoo allekirjoittaneita liittoja, niitä työnantajia, toimihenkilöitä ja näiden yhdistyksiä, jotka kuuluvat tai sopimuksen voimassa ollessa ovat kuulu- neet edellä tarkoitettuihin liittoihin.

Työrauhavelvoite

Sen jälkeen, kun sopimus on tullut liittoja sitovaksi, ovat kaikki työtaistelutoi- menpiteet, jotka kohdistuvat mainittuihin sopimuksiin kokonaisuudessaan tai jo- honkin yksityiseen määräykseen, kielletyt. Liitot ja niiden alayhdistykset ovat sitä paitsi velvolliset huolehtimaan siitä, etteivät myöskään niiden jäseninä ole- vat yhdistykset, työnantajat ja toimihenkilöt, joita sopimus koskee, ryhdy sellai- siin taistelutoimenpiteisiin eivätkä muuten riko sopimusten määräyksiä.

41 § Sopimuksen voimassaolo ‌

Sähköisesti 24.3.2023 Palvelualojen työnantajat PALTA ry

Xxxxxx Xxxxx Minna Ääri

Ammattiliitto Pro ry

Xxxxx Xxxxxxx Xxxxx Xxxxxxxx

PALKKAUSJÄRJESTELMÄ

1 PALKKARAKENNE

Henkilökohtainen palkka

Toimihenkilön palkka muodostuu tässä palkkausjärjestelmässä toimen vaati- vuuteen perustuvasta tehtäväkohtaisesta palkanosasta ja henkilökohtaiseen pätevyyteen ja työsuoritukseen perustuvasta henkilökohtaisesta palkanosasta. Palkan lisäksi toimihenkilölle maksetaan palkkausjärjestelmän ulkopuolista voi- massa olevan työsuhteen yhtäjaksoiseen kestoon perustuvaa erillistä palvelus- aikalisää.

Palkkarakenteen keskeisin osa on toimen vaativuuteen perustuva pal- kanosa, joka arvioidaan palkkaus- järjestelmässä olevalla vaativuuden arviointijärjestelmällä. Arvioinnista saatujen tulosten perusteella toimi sijoittuu johonkin palkkausjärjestel- män yhdeksästä vaativuusluo- kasta, joista jokaisella on kulloinkin voimassa olevassa työehtosopi- muksessa sovittu vaativuusluokka- palkka.

Palkkarakenteen toinen osa, henki- lökohtainen palkanosa, määräytyy tointa hoitavan toimihenkilön päte- vyyden ja työsuorituksen perus- teella. Pätevyys- ja suoritustekijöi- den arvioinnin tulee perustua esi- miehen järjestelmälliseen ja oikeu- denmukaiseen arvioon toimihenki- lön em. ominaisuuksista. Kun työ- suhde on kestänyt puoli vuotta, tu- lee henkilökohtaisen palkanosan suuruuden olla vähintään 2 pro- senttia asianomaisen toimen vaati- vuusluokkapalkasta.

Palvelusaikalisä on palkkaraken- teeseen kuulumaton erillinen lisä. Sen suuruus määräytyy asianomai- sen toimihenkilön työsuhteen yhtä- jaksoisen pituuden perusteella.

Palvelus- aikalisä euroa/kk

Henkilökohtainen palkanosa

min. 2 %

Tehtäväkohtainen palkanosa

1-9

2 TOIMEN VAATIVUUS

Toimen vaativuus määritetään toimenkuvauksen perusteella. Vaativuuden arvi- oinnissa käytetään tähän järjestelmään liittyvää matriisia.

Toimen vaativuutta määritettäessä arvioidaan ainoastaan ao. tointa ja siihen kuuluvien tehtävien sisältöä, joten tointa hoitavan toimihenkilön ominaisuudet eivät vaikuta toimen vaativuuden arviointiin.

Vaativuusluokituksen tarkoitus on saada aikaan oikeudenmukaiseksi koettu toi- mihenkilötehtävien vaativuusskaala (so. asettaa tehtävät vaativuutensa mukai- seen järjestykseen) ja liittää siten toisiinsa toimen vaativuus ja siitä maksettava palkka.

Toimen vaativuutta kuvaavia tekijöitä on neljä:

1) toimen luonne = tehtävän hoitamisen edellyttämä harkinta ja sen vaativuus

1) päätöksenteon ja ratkaisujen vaikutukset

2) vuorovaikutuksen vaativuus

3) johtaminen ja asema

Vaativuuden arvioinnin lähtökohta on toimi ja sen sisältämät tehtävät. Tehtävien sisällön perusteella arvioidaan kunkin vaativuustekijän toimelle antama vaati- vuustaso.

Toimen vaativuus ja samalla sen vaativuusluokka (TVL) muodostuvat jokaisen vaativuustekijän antamien pisteiden yhteissummasta. Vaativuusluokat ja niiden mukaiset vaativuusluokkapalkat (VLP) pisterajoineen ilmenevät työehtosopi- muksesta.

2.1 Vaativuustekijöiden arviointi

2.1.1 Toimen luonne

Toimen luonteella arvioidaan tehtävän hoitamisessa edellytettävän itsenäisen harkinnan vaativuutta. Harkintatilanteissa tarvittavien tietojen laajuutta ja sy- vyyttä lisäävät paitsi koulutus, myös harkintatilanteissa tarvittava kokemus.

Vaativuus on sitä suurempi mitä

• useammin harkintatilanteita esiintyy

• erilaisempia ne ovat

• lyhyempi on harkinta-aika

• laajemmat ja syvällisemmät tiedot ratkaisujen tekemiseen tarvitaan

• itsenäisempiä ratkaisuja tehdään ja mitä väljemmät ovat ohjeet

• ylimalkaisempaa ja hitaampaa on palaute

• laajempi on työssä hallittava normisto

2.1.2 Päätöksenteon/ratkaisujen vaikutukset

Päätöksenteon vaikutuksilla arvioidaan päätösten merkittävyyttä ja laajuutta. Päätöksentekoon rinnastetaan asiantuntijatehtäville ominainen neuvonta, suo- situs tai vastaava asiantuntijuuteen perustuva vaikuttaminen.

Vaativuus on sitä suurempi mitä

• suuremmat ovat taloudelliset vaikutukset,

• laajemmat ovat vaikutukset tuotantoon ja laatuun,

• suurempaa on henkilöstöhallintoon tai asiakaspalveluun liittyvä itsenäinen vaikuttaminen ja

• merkittävämmät ovat ympäristöön, työsuojeluun ja yleiseen turvallisuuteen liittyvät vaikutukset.

2.1.3 Vuorovaikutuksen vaativuus

Vaikuttamisella arvioidaan oman yrityksen tai toimipaikan henkilöstöön ja ulko- puolisiin henkilöihin vaikuttamisen vaativuutta. Vaikuttaminen on tyypillistä kommunikointia johtamisen, suunnittelun, markkinoinnin, henkilöstöhallinnon ja kaupan alueella sekä muihin yrityskuvaan liittyvissä yhteydenpidoissa.

Vaikuttamisen vaativuus on sitä suurempi mitä

• suurempi on neuvonnan, opastamisen tai kouluttamisen velvoite,

• monitahoisempi ja laajempi on kommunikointi- ja yhteysverkko (asiakkaat, muut organisaatiot, viranomaiset, alihankkijat, julkinen sana ja vastaavat sidosryhmät)

• suurempaa asiantuntemusta ja kokemusta yhteydenpito vaatii ja/tai mitä lukuisempia vaikuttamisyhteydet ovat

• merkittävämpiä ja laajempia ihmissuhde- ja/tai motivointitaitoja vaikuttami- nen edellyttää

Johtamistehtävissä vaikuttamisen vaativuus riippuu esimiestehtävien luon- teesta.

2.1.4 Johtaminen ja asema

Esimiestehtävään on rinnastettavissa erilaisten projektiluontoisten töiden vetä- minen, jossa toimen vaatiman asiantuntijuuden perusteella ohjataan erilaisia työryhmiä.

Itsenäinen tehtäväaluevastuu saattaa esimiestehtävään rinnastettavasti koros- taa vuorovaikutuksen vaativuutta.

Johtamistehtävässä vuorovaikutuksen vaativuus riippuu esimiestehtävien luon- teesta.

3 SIJAISUUDET JA TEHTÄVÄN VAATIVUUS

Jos toimeen sisältyy vuorotustyyppisiä sijaisuuksia esim. töiden järjestelyjen tai sairaus-, vuosiloma ym. tilanteissa, ne otetaan huomioon sekä toimen vaati- vuutta, että pätevyyttä arvioitaessa. Tällaiset sijaisuudet on syytä huomioida toimenkuvauksessa.

Muut sijaisuudet korvataan siten kuin paikallisesti sovitaan.

4 HENKILÖKOHTAINEN PÄTEVYYS

Toimihenkilön henkilökohtainen palkanosa määräytyy toimihenkilön pätevyy- den ja työsuorituksen perusteella. Henkilökohtaisen palkan säätely on osa yri- tyksen palkkapolitiikkaa. Pätevyyden arvioinnin tulee toimia henkilökohtaisten palkkojen ja palkkakehityksen oikeudenmukaisena ohjaajana.

Arvioinnin tasapuolisuuden ja johdonmukaisuuden turvaamiseksi yrityksen tu- lee käyttää järjestelmällistä pätevyydenluokitusta. Työnantaja laatii pätevyyden- arviointijärjestelmän, jossa yrityksen toiminta ja tavoitteet määrittävät käytettä- vien oikeudenmukaisiksi ja kannustaviksi koettujen pätevyystekijöiden valinnan ja niiden painotuksen. Ennen järjestelmän käyttöönottoa käsitellään järjestel- män sisältö toimihenkilöiden ja heidän edustajiensa kanssa, jolloin toimihenki- löille ja heidän edustajilleen selvitetään pätevyyden ja suorituksen arvioinnissa käytettävät perusteet ja heille varataan tilaisuus esittää mielipiteensä ja ehdo- tuksensa järjestelmän kehittämisestä.

Pätevyyden arvioinnin suorittaa esimies, joka pyrkii pätevyyden arvioinnissa eh- dottomaan objektiivisuuteen. Henkilökohtaisten tekijöiden arviointi suoritetaan vähintään kerran vuodessa, ellei paikallisesti toisin sovita. Tehtävien vaativuu- den arvioinnin perustana olevat toimenkuvat suositellaan tarkistettavaksi sa- massa yhteydessä, kun kunkin henkilökohtaista pätevyyttä arvioidaan.

Toimihenkilön henkilökohtaisten tekijöiden arviointi suoritetaan puolen vuoden kuluessa työsuhteen alkamisesta. Siihen saakka palkka on vähintään tehtävä- kohtaisen palkan suuruinen. Kun työsuhde on kestänyt puoli vuotta, tulee hen- kilökohtaisen palkanosan olla vähintään 2 %:a tehtävän vaativuuden mukai- sesta palkasta. Toimihenkilön pätevyyttä ja työsuoritusta arvioidaan aina suh- teessa hänen sen hetkisiin tehtäviinsä. Mikäli tehtävät muuttuvat, on henkilön pätevyys suhteessa uusiin tehtäviin arvioitava uudelleen. Pätevyyttä vastaava osuus henkilökohtaisesta kokonaispalkasta voi siis tällaisessa tilanteessa muuttua.

Toimihenkilöllä on oikeus saada tietoonsa itseään koskevan arvioinnin perus- teet, tulokset ja vaikutukset.

Toimihenkilöiden luottamushenkilölle tiedotetaan vuosittain ryhmätietoina eli vähintään 6 toimihenkilöä käsittävän ryhmän arviointitulosten keskiarvo ja nii- den palkkauksellinen keskiarvovaikutus.

Pätevyydellä käsitetään kaikkia niitä toimihenkilön henkilökohtaisia ominaisuuk- sia, joilla on välittömästi tai välillisesti merkitystä tehtävän hoitamiselle. Päte- vyyttä verrataan suhteessa toimen vaativuuteen. Hyvää pätevyyttä ja hyviä

suorituksia esiintyy kaikilla vaativuustasoilla. Pätevyystekijöiden tulee täyttää oikeudenmukaisuuden ja kannustavuuden vaatimukset. Tästä seuraa, että pä- tevyystekijöille on asetettava ainakin seuraavat kriteerit:

• liittyy työhön, esiintyy kaikissa tarkasteltavissa työsuorituksissa

• on nähtävissä, mitattavissa ja on itsenäinen muuttuja (ei vakio)

• henkilön pitää voida vaikuttaa tekijään

Arviointijärjestelmän on syytä olla selkeä ja yksinkertainen niin, että sitä on riit- tävän helppo käyttää ja että pätevyystekijöitä tai painotuksia voidaan muuttaa tilanteen mukaan.

Liitot ovat yhtä mieltä siitä, että palkkausjärjestelmän ylläpito edellyttää, että pä- tevyyden ja työsuoritusten arvioinnista muodostuu luonnollinen osa esimiesten ja alaisten välistä vuorovaikutusta. Kehitys- ja arviointikeskusteluissa voidaan edistää toimihenkilön ammatillisen osaamisen ylläpitämistä ja kehittämistä esi- merkiksi yksilöllisten koulutusohjelmien avulla.

5 PALVELUSAIKALISÄ

Toimihenkilölle maksetaan voimassa olevan yhdenjaksoisen työsuhteen keston mukaan porrastettua palvelusaikalisää. Palvelusaikalisän määrä ilmenee työ- ehtosopimuksesta.

6 SIIRTYMINEN UUTEEN PALKKARAKENTEESEEN

Siirryttäessä uuteen palkkausjärjestelmään ja sen myötä uuteen palkkaraken- teeseen, muodostetaan jokaiselle toimihenkilölle aikaisemmin kuvatulla tavalla tehtävän vaativuuden ja toimihenkilön pätevyyden perusteella sekä työehtoso- pimuksessa sovitun erillisen palvelusikalisän perusteella määräytyvä palkka.

Mikäli uuden palkkarakenteen mukainen palkka on korkeampi kuin henkilön vanha palkka, tulee sitä korottaa uutta palkkaa vastaavaksi (esimerkki 1). Tilan- teessa, jossa uuden palkkarakenteen mukainen henkilökohtainen palkka jää pienemmäksi kuin aikaisempi henkilökohtainen palkka (esimerkki 2), ei toimi- henkilön palkka kuitenkaan uuteen järjestelmään siirryttäessä saa laskea. Hen- kilökohtaiseen palkanosaan saattaa tällaisessa tilanteessa jäädä erä, joka myö- hemmin leikkautuu.

Leikkautuminen voi tapahtua myös pätevyystekijöiden muuttuessa tai tilan- teissa, joissa tehtävän vaativuusluokkapalkkoja on työehtosopimusratkaisun yhteydessä korotettu yleiskorotusta enemmän.

Myös palvelusaikalisää käsitellään siirtymävaiheessa yhtenä osana toimihenki- lön henkilökohtaista palkkaa.

Esimerkki 1

Esimerkki 2

7 LUONTOISEDUT

Luontoisedun raha-arvona pidetään palkkausjärjestelmää sovellettaessa luon- toisedun käypää arvoa. Silloin, kun käypää arvoa ei pystytä selvittämään, käy- tetään sen sijasta verotusarvoa. Verohallitus vahvistaa vuosittain ne perusteet, joiden mukaan luontoisetujen raha-arvo määräytyy verotuksessa.

Esimerkki luontoisedun laskemisesta (asuntoetu)

Palkka		1 600 euroa
Käyvän hintatason mukainen tai
verohallituksen päätöksen mukainen
vuokra-arvo	280 euroa
Peritty vuokra	80 euroa
Palkkatilastoon ilmoitetun
asuntoedun raha-arvo Palkkamääräysten soveltamisessa	200 euroa	200 euroa
käytetty palkka
		1 800 euroa

8 NUORTEN JA HARJOITTELIJOIDEN PALKKAUS

1. Harjoittelijat ja kesätyöntekijät

Harjoittelijoilla tarkoitetaan henkilöitä, jotka opiskelevat ammatillisissa oppilai- toksissa, ammattikorkeakoulussa, korkeakoulussa ja ovat työssä näiden luku- kausien väliaikoina tai hankkivat koulutuksen aikana tutkinnon edellyttämää työkokemusta.

Kesätyöntekijöillä (ovat työsuhteessa 2.5. – 30.9. välisenä aikana) tarkoitetaan puolestaan koululaisia tai muissa kuin alan oppilaitoksissa opiskelevia alle 25- vuotiaita henkilöitä.

Harjoittelijoiden ja kesätyöntekijöiden palkka saa alittaa kyseessä olevan vaati- vuusluokkapalkan 25 prosentilla.

2. Vähentämisjärjestys ja takaisinottovelvollisuus

Työehtosopimuksen työvoiman vähentämisjärjestystä ja työsopimuslain takai- sinottovelvollisuutta koskevat määräykset eivät koske tapauksia, joissa kyse on tutkintoon liittyvästä pakollisesta työharjoittelusta. Edellytyksenä on, että työn- antaja ja luottamusmies yhdessä toteavat, että työharjoittelu ei vaikuta muiden työntekijöiden työsuhteisiin eikä työehtoihin.

3. ”Tutustu työelämään ja tienaa” -kesäharjoitteluohjelma

Tämän kohdan määräykset sovelletaan peruskoululaisiin, kymppiluokkalaisiin, lukiolaisiin ja VALMA -koulutukseen osallistuviin nuoriin, joiden työsuhde perus- tuu ”Tutustu työelämään ja tienaa” -kesäharjoitteluohjelmaan.

Liitot haluavat omalta osaltaan tukea peruskoululaisten, kymppiluokkalaisten, lukiolaisten ja VALMA -koulutukseen osallistuvien nuorien mahdollisuuksia

tutustua työelämään osana ”Tutustu työelämään ja tienaa” -kesäharjoitteluoh- jelmaa. Tutustumisen tarkoituksena on, että koululaiset saavat omakohtaista kokemusta toimialan työpaikan toiminnasta, niissä esiintyvistä eri työtehtävistä, henkilöstörakenteesta, yhteistyömuodoista ja alan tarjoamista mahdollisuuk- sista sekä antaa koululaisille mahdollisuuden tehdä heille sopivaa käytännön työtä.

Kaksi viikkoa tai kymmenen työpäivää kestävän kesäharjoitteluohjelman mu- kainen työsuhde voidaan sijoittaa 1.6.–31.8. väliseen aikaan. Nuorella voi olla vain yksi tämän suosituksen mukainen tutustumisjakso samalla työnantajalla kunakin vuonna.

”Xxxxxxx työelämään ja tienaa”-kesäharjoitteluohjelman suorittamisesta makse- taan kertakaikkisena palkkana 370 euroa vuonna 2023 ja 2024, joka sisältää tutustumisjaksolta kertyneen lomakorvauksen. Palkasta maksetaan lakisäätei- set sosiaaliturvamaksut henkilön iästä riippuen.

Voimassa olevan työehtosopimuksen palkkoja, palkanmääräytymisperusteita ja muita rahanarvoisia etuja koskevia määräyksiä ei sovelleta niihin peruskou- lulaisiin, kymppiluokkalaisiin, lukiolaisiin ja VALMA -koulutukseen osallistuviin nuoriin, joiden työsuhde perustuu tässä kohdassa tarkoitettuun kesäharjoitte- luohjelmaan. Lukuun ottamatta säännöllisen työajan pituutta heihin ei myös- kään sovelleta työehtosopimuksen työaikaa koskevia määräyksiä, mikäli ne vai- keuttaisivat kesäharjoitteluohjelman käytännön toteutusta.

9 YRITYSKOHTAISET JÄRJESTELMÄT

Paikallisesti voidaan sopia myös muun palkkausjärjestelmän käytöstä varsinkin silloin, kun tarkoituksena on soveltaa yrityksen eri henkilöstöryhmiin jotain muuta yhteistä palkkausjärjestelmää.

Paikallinen sopimus on saatettava liitoille tiedoksi.

10 ERIMIELISYYKSIEN RATKAISEMINEN

Tämän palkkausjärjestelmän soveltamisesta johtuvat paikalliset erimielisyydet ratkaistaan työehtosopimuksen neuvottelujärjestystä noudattaen. Liitot sopivat erillisen ratkaisulautakunnan perustamisesta, joka viimeisenä asteena ratkai- see toimen vaativuuden arviointiin liittyvät erimielisyydet.

Ratkaisulautakunnassa on yhtä monta toimihenkilö- ja työnantajajärjestöjen ni- meämää edustajaa, jotka tarvittaessa valitsevat lautakunnalle puolueettoman puheenjohtajan.

XXXXXX XXXXXX

TOIMEN LUONNE PÄÄTÖKSENTEON/RATKAISUJEN VAIKUTUKSET

Toimen luonteella mitataan itsenäisen harkinnan vaati- vuutta.

Vaativuus on sitä suurempi

∗ mitä useammin harkintatilanteita esiintyy

∗ mitä erilaisempia ne ovat

∗ mitä lyhyempi on harkinta-aika

∗ mitä laajemmat ja syvällisemmät tiedot ratkaisujen te- kemiseen tarvitaan

∗ mitä itsenäisempiä ratkaisuja tehdään ja mitä väljem- piä ovat ohjeet

∗ mitä ylimalkaisempaa ja hitaampaa on palaute

∗ mitä laajempi on työssä hallittava normisto Harkintatilanteissa tarvittavien tietojen laajuutta ja sy-

vyyttä lisäävät paitsi koulutus myös harkintatilanteissa tarvittava kokemus

Päätöksenteon vaikutuksilla mitataan päätösten merkittävyyttä ja laajuutta Päätöksenteon vaativuus on sitä suurempi

∗ mitä suuremmat ovat taloudelliset vaikutukset

∗ mitä laajemmin ne vaikuttavat tuotantoon ja laatuun

∗ mitä suurempaa on henkilöstöhallintoon tai asiakaspalveluun liittyvä itsenäinen vaikuttaminen

∗ mitä merkittävämmät ovat ympäristöön, työsuojeluun ja yleiseen turvallisuuteen liittyvät vaikutukset

Päätöksentekoon rinnastetaan asiantuntijatehtäville ominainen neuvonta, suositus tai vastaava asiantuntijuuteen perustuva vaikuttaminen

PÄÄTÖKSET JA RATKAISUT

vaikutetaan

TOIMEN LUONNE

OMA TYÖ TAI

SUPPEA TYÖRYHMÄ

TYÖRYHMÄ

TAI TYÖRYHMÄN LÄHIYMPÄRISTÖ

OSASTO/

YKSIKKÖ P.3

OSAS-

TOJA/ SUURI

P.1

P.2

YK-

SIKKÖ

P.4

T. 1

TYÖOHJE- JA/TAI TIETO-TAITOTEHTÄVÄT

∗ ratkaisuja samankaltaisissa tilanteissa

∗ työkenttä rajattu ohjeilla tai tutuilla menettelytavoilla

∗ ohjeiden ja normien noudattamista ja/tai soveltamista

165

180

195

T. 2

VAATIVAT TIETO-TAITOTEHTÄVÄT

∗ harkintaa ja ratkaisuja uusissa tilanteissa, joissa perusteet omista tu- tuista lähteistä

∗ laajojen, monialaisten, syvällisten tai muuttuvien ohjeiden ja normien tarkkuutta, huolellisuutta tai luottamusta edellyttävää soveltamista

185

200

215

235

T. 3 HARKINTATEHTÄVÄT

∗ suunnittelua, harkintaa ja ratkaisuja, joissa perusteina useiden tehtä- väalueiden asiantuntemus ja kokemus

∗ ohjeiden ja normien kehittävää tai luovaa soveltamista

225

245

265

T. 4

VAATIVAT HARKINTATEHTÄVÄT

∗ suunnittelua, analysointia ja vaativia ratkaisuja, jotka perustuvat use- alta taholta saatuun palautteeseen, josta tehdään itsenäisiä johtopää- töksiä ja yhteenvetoja

∗ laajat tiedot ja ennakkotapaukset perusteena ratkaisuille

∗ ohjeiden ja normien kehittämistä, itsenäisiä ja uusia ratkaisuja

255

275

295

T. 5

KEHITYSTAVOITTEITA, LAAJOJEN TIEDOSTOJEN HYÖDYNTÄMINEN

∗ oman yksikön toimintaperiaatteet ohjaavat väljästi yhdessä usean asi- antuntijatahon palautteen kanssa

310

335

VAIKUTTAMINEN

VUOROVAIKUTUS / JOHTAMINEN JA ASEMA

Vaikuttamisella arvioidaan oman yrityksen tai toimipaikan henkilöstöön ja/tai ulkopuolisiin henkilöihin vaikuttamisen vaativuutta. Vaikuttaminen on tyypillistä kommunikointia johtamisen, suunnittelun, markkinoinnin, henkilöstöhallinnon ja kaupan alueella sekä muihin yrityskuvaan liittyvissä yhteydenpidoissa.

Vaikuttamisen vaativuus on sitä suurempi

∗ mitä suurempi on neuvonnan, opastamisen tai kouluttamisen velvoite

∗ mitä monitahoisempi ja laajempi on kommunikointi- ja yhteysverkko (asiakkaat, muut organisaatiot, viranomaiset, ali- hankkijat, julkinen sana ja muut sidosryhmät)

∗ mitä suurempaa asiantuntemusta ja kokemusta yhteydenpito vaatii ja/tai mitä lukuisampia vaikuttamisyhteydet ovat

∗ mitä merkittävämpiä ja laajempia ihmissuhde- ja/tai motivointitaitoja vaikuttaminen edellyttää Johtamistehtävissä vaikuttamisen vaativuus riippuu esimiestehtävän luonteesta.

Esimiestehtävään on rinnastettavissa erilaisten projektiluonteisten töiden vetäminen tai erikoisasiantuntemus, joissa asiantuntijuuden perusteella ohjataan erilaisia työryhmiä.

Itsenäinen tehtäväaluevastuu saattaa esimiestehtävään rinnastettavasti korostaa vuorovaikutuksen vaativuutta.

JOHTAMINEN JA ASEMA VUOROVAIKUTUS

Oma teh- tävä

Opastava tai ohjaava tehtävä

tai

itsenäinen tehtäväalue

Esimiestehtävä tai

tehtävä, jossa orga- nisointi - ja resurs- sivastuu

(esim. projekteissa)

tai

laaja itsenäinen tehtävä

Esimiestehtävä, jossa alaisia useammalla orga- nisaatiotasolla

tai

laaja esimiestehtävä, jossa organisointi - ja re- surssivastuu (esim. laa- joissa projekteissa)

tai vaativa itsenäinen asi- antuntijatehtävä.

V. 1

TYÖYHTEYDET TAVANOMAISIA

∗ kommunikointia työn lähipii- rissä

∗ muut yhteydet yleensä tietojen vastaanottamista ja välittä-

mistä tai jakelua

100

110

V. 2

OMAAN TYÖHÖN LIITTYVIÄ ASIAN- TUNTIJATASON YHTEYKSIÄ

∗ omalla tehtäväalueella

∗ yhteydet työpaikan sisäisiä tai

yrityksen muihin työpaikkoihin,

asiakkaisiin, viranomaisiin taikka muihin sidosryhmiin

120

130

140

V. 3

TAVOITTEELLISIA YHTEYKSIÄ ASIAN- TUNTIJATASOLLA

∗ vaikuttamis - ja neuvottelutai- toa tai erityisiä ihmissuhdetai-

toja

∗ myös oman tehtäväalueen ul- kopuolella

∗ yhteyksiä myös ulkopuolisiin sidosryhmiin

135

145

155

165

V. 4

MERKITTÄVÄSTI OMA-ALOITTEISTA YHTEYDENPITOA

∗ ammatillista erityisosaamista

∗ vaativia ihmissuhde - ja yhteis- työtaitoja

∗ yhteyksiä ja vaikuttamista asi- akkaisiin, asiantuntijoihin tai

vastaaviin sidosryhmiin

165

175

185

TOIMENKUVAUS PÄIVÄYS

TOIMEN NIMI	TOIMIALA, YKS IKKÖ TAI OSASTO
TOIMEN HOITAJ AN NIMI	VÄLITTÖMÄN ES IMIEHEN TOIMI (ja nim i)
TOIMEN HOITAJ AN S IJ AIS ENA TOIMII	SIJ AISUUSTEHTÄVÄT / SIJ AISUUDEN LUONNE
TOIMEN TARKOITUS
KESKEISET TEHTÄVÄT
TOIMEN HOITAMISEN PERUSVAATIMUKSET
KOULUTUS J A KOKEMUS	ERITYISVAATIMUKSET
VAATIVUUSTEKIJ ÖIDEN ILMENTYMINEN
TIETO-TAITO SEKÄ LÄHTEET J A HALLINTA HARKINNAN LUONNE J A TILANTEET	PÄÄTÖKSENTEON VAIKUTUKSET J A LAAJ UUS VAIKUTUSTEN MERKITYS
TYÖYHTEYDET J A NIIDEN LUONNE VUOROVAIKUTUKSET	TOIMEN ASEMA TOIMEN VASTUUT
TOIMIHENKILÖ	ES IMIES

YHTEISTOIMINTASOPIMUS Palta - Pro

1 YLEISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ

Sopijapuolet pyrkivät kumpikin itse sekä työpaikoilla edistämään neuvottelusuh- teita ja sopimustoimintaa. Sopijapuolet pyrkivät kehittämään näitä tavoitteita yh- teistoiminnan eri muotoja hyväksi käyttäen sekä valvomaan osaltaan tehtyjä sopimuksia.

Kansalaisten perusoikeuksiin kuuluva yhdistymisvapaus on loukkaamaton. Tämä koskee niin työnantajia kuin toimihenkilöitä. Toimihenkilöillä on oikeus perustaa ja toimia ammattiyhdistysorganisaatioissa eikä heitä saa tämän joh- dosta irtisanoa tai syrjiä työssään. Yksittäisen toimihenkilön turvallisuus ja ter- veys, syrjimättömyys ja tasa-arvoinen kohtelu ovat lähtökohtana sopimusmää- räyksille.

Ennen poliittiseen tai myötätuntotyötaisteluun ryhtymistä siitä ilmoitetaan valta- kunnansovittelijalle sekä asianomaiselle työnantaja- tai toimihenkilöliitolle, mi- käli mahdollista vähintään neljä päivää aikaisemmin. Jos työtaistelusta pääte- tään myöhemmin, on siitä ilmoitettava heti kun se on käytännössä mahdollista. Ilmoituksessa on mainittava aiotun työtaistelun syyt, alkamishetki ja laajuus.

Tätä sopimusta sovelletaan Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n jäsenyrityk- sissä, jos toimiala- tai yrityskohtaisissa työehtosopimuksissa on sovittu yhteis- toimintasopimuksen soveltamisesta osana työehtosopimusta. Työpaikalla tar- koitetaan tässä sopimuksessa Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n jäsenyri- tyksen tuotantoyksikköä tai sitä vastaavaa toimintayksikköä.

Työpaikan toiminnan olennaisesti supistuessa, laajentuessa taikka liikkeen luo- vutuksen, sulautumisen, yhtiöittämisen tai niihin verrattavan olennaisen organi- saatiomuutoksen johdosta saatetaan yhteistoimintaorganisaatio vastaamaan työpaikan muuttunutta kokoa ja rakennetta.

Valituista luottamusmiehistä, varamiehen toimimisesta luottamusmiehen sijai- sena, työsuojeluvaltuutetun tai työsuojeluasiamiehen toimimisesta luottamus- miestehtävissä sekä luottamusmiesten toimimisesta työsuojelutehtävissä on työpaikalla toimivan toimihenkilöyhdistyksen ilmoitettava kirjallisesti työnanta- jalle. Varamiehen toimimisesta työsuojeluvaltuutetun sijaisena työsuojeluval- tuutettu ilmoittaa työnantajalle kirjallisesti. Työnantaja ilmoittaa kirjallisesti luot- tamusmiehelle, ketkä käyvät yrityksen puolesta neuvotteluja luottamusmiehen kanssa.

Sopijapuolet ovat yhtä mieltä siitä, että työnantajalla on työlainsäädännön ja sopimusten mukaisesti oikeus ottaa toimeen ja erottaa toimihenkilö ja määrätä työn johtamisesta.

Siltä osin kuin tässä sopimuksessa ei ole toisin sovittu, noudatetaan yhteistoi- minnasta yrityksissä sekä työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyh- teistoiminnasta annettua lakia, jotka eivät ole tämän sopimuksen osia.

2 YHTEISTOIMINTATEHTÄVÄT JA YHTEISTOIMINTAORGANISAATIOT

2.1 Luottamusmiehiä koskevat määräykset

Luottamusmiesjärjestelmän tehtävänä on työnantajan ja toimihenkilöiden välis- ten neuvottelu- ja yhteistoimintasuhteiden ylläpitäminen ja kehittäminen. Luot- tamusmies toimii yhdistyksensä ja toimihenkilöiden edustajana työehtosopi- muksen soveltamista, työrauhan turvaamista ja työlainsäädännön soveltamista koskevissa asioissa.

Asianomaisen työpaikan tähän sopimukseen sidottuihin järjestöihin kuuluvilla toimihenkilöillä on oikeus valita keskuudestaan luottamusmies ja varaluotta- musmies. Vaali voidaan järjestää työpaikalla. Tällöin on kaikilla edellä maini- tuilla toimihenkilöillä oltava mahdollisuus osallistua siihen. Työpaikalla voidaan sopia siitä, että luottamusmiehen tehtäviä hoitaa työsuojeluvaltuutettu tai päin- vastoin.

Luottamusmiehen tai -miesten valitsemisen lisäksi toimihenkilöt voivat valita osaston luottamusmiehen sen jälkeen, kun työnantajan kanssa on sovittu siitä, mihin toiminnalliseen kokonaisuuteen valitaan osaston luottamusmies. Tällöin tulee kiinnittää huomiota siihen, että sovittu toimialue on kooltaan tarkoituksen- mukainen ja kattavuudeltaan sellainen, että se edistää neuvottelujärjestelmän mukaista asioiden käsittelyä. Arvioinnissa on otettava huomioon myös mm. ky- seessä olevan osaston toimihenkilöiden lukumäärä. Mikäli asiassa ei päästä yksimielisyyteen, alistetaan se liittojen ratkaistavaksi. Työpaikalla voidaan sopia siitä, että osaston luottamusmies hoitaa työsuojeluasiamiehen tehtäviä tai päin- vastoin.

2.2 Työsuojeluyhteistoimintaa koskevat määräykset

Työsuojeluyhteistoimintaa koskevia määräyksiä sovelletaan työpaikassa, jossa säännöllisesti työskentelee yhteensä vähintään 20 työntekijää ja toimihenkilöä. Työsuojeluvaltuutettu on kuitenkin valittava, kun työntekijöiden ja toimihenkilöi- den lukumäärä on yhteensä vähintään kymmenen.

Työsuojeluyhteistoiminnasta vastaavan työsuojelupäällikön ja tähän tarkoituk- seen valittujen valtuutettujen ja varavaltuutettujen lisäksi tässä sopimuksessa tarkoitetuilla henkilöstöryhmillä paikallisesti niin sovittaessa on oikeus valita yksi tai useampia työsuojeluasiamiehiä mikäli yrityksen koko ja muut olosuhteet sitä edellyttävät.

Työsuojeluasiamiehen tehtävänä on muun muassa pitää yhteyttä toimialu- eensa työsuojeluasioista työsuojeluvaltuutettuun ja työsuojelupäällikköön sekä osallistua tarvittaessa työsuojelua koskevaan tarkastukseen. Työsuojelu- asiamiesten toimikausi on sama kuin työsuojeluvaltuutettujen. Jos työsuojelu- asiamies joudutaan tilapäisesti siirtämään työhön varsinaisen toimialueensa ul- kopuolelle, on pyrittävä siihen, ettei siirtäminen kohtuuttomasta haittaa työsuo- jeluasiamiehen tehtävien hoitamista. Sen mukaan kuin työsuojeluasiamiehen

tehtävät edellyttävät on hänellä oikeus sopia työnantajan kanssa vapautuksesta työstä näiden tehtävien hoitamista varten.

Osapuolet osallistuvat yhdessä työterveyshenkilöstön, linjajohdon ja henkilös- töhallinnon kanssa työkykyä ylläpitävän toiminnan suunnitteluun, toteuttami- seen ja seurantaan. Tässä yhteydessä seurataan yrityksen palveluksessa ole- vien työssä selviytymistä ja laaditaan tarvittaessa ohjeet työkykyä ylläpitävää toimintaa tarvitsevien ohjaamiseksi asiantuntijoiden hoitoon.

Työsuojelupäällikkö ja -valtuutettu osallistuvat työkykyä ylläpitävän toiminnan suunnitteluun työterveyshuollon toimintasuunnitelmaa laadittaessa. He osallis- tuvat myös suunnitelmien toteuttamiseen ja seurantaan.

3 LUOTTAMUSMIESTEN JA TYÖSUOJELUVALTUUTETUN SEKÄ TYÖSUOJELU- ASIAMIEHEN ASEMAA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET

3.1 Vapautus työstä ja ansionmenetyksen korvaaminen

Tehtäviensä hoitamista varten luottamusmiehelle ja työsuojeluvaltuutetulle jär- jestetään tilapäisesti, säännöllisesti toistuen tai kokonaan vapautus työstään. Tällöin on kiinnitettävä huomiota muun muassa ao. henkilöstöryhmään kuulu- vien toimihenkilöiden lukumäärään, tuotannon ja toiminnan luonteeseen ja tä- män sopimuksen mukaisten tehtävien määrään.

Ellei työpaikan kaikkia henkilöstöryhmiä edustavan työsuojeluvaltuutetun va- pauttamiseksi työstä ole paikallisesti sovittu, lasketaan työsuojeluvaltuutetun ajankäyttö 1.4.1986 lukien voimassa olleiden toimialakohtaisten kerrointen mu- kaan. Yksinomaan toimihenkilöitä edustava työsuojeluvaltuutettu on oikeutettu saamaan riittävästi vapautusta työstään tehtäviensä asianmukaista hoitamista varten työn kannalta sopivana aikana. Vapautuksen määrä ja järjestelyt selvi- tetään ja sovitaan paikallisesti.

Tässä sopimuksessa tarkoitetun henkilöstön edustajan kuukausipalkkaa ei vä- hennetä, jos hän työaikana neuvottelee työnantajan edustajien kanssa tai toimii muuten työnantajan kanssa sovituissa tehtävissä.

Luottamusmieskorvaus

Toimihenkilöiden lukumäärä	€/kk
5–9	84
10–24	111

25–50	141
51–100	196
101–200	234
201–400	279
401–600	308
601 -	364

Luottamusmieskorvauksen suuruus ajalla 1.4.2024 – 28.2.2025 on:

Toimihenkilöiden lukumäärä	€/kk
5–9	86
10–24	114
25–50	145
51–100	201
101–200	240
201–400	286
401–600	316
601 -	373

Xxxxxxx varaluottamusmies työnantajalle asianmukaisesti tehdyn ilmoituksen no- jalla hoitaa luottamusmiehen estyneenä ollessa tämän tehtäviä vähintään kah- den viikon jakson, maksetaan korvaus luottamusmiehen sijasta ko. kuukauden ajalta jakamattomana varaluottamusmiehelle.

Milloin työpaikan toimihenkilöiden lukumäärä on alle 5 ja luottamusmies suorit- taa työnantajan kanssa sovittuja tehtäviä säännöllisen työaikansa ulkopuolella, maksetaan näin menetetystä ajasta ylityökorvaus tai sovitaan hänen kanssaan muunlaisesta lisäkorvauksesta.

Työsuojeluvaltuutetun korvaus

Työsuojeluvaltuutetulle maksetaan erillinen kuukausipalkkaan kuulumaton kor- vaus, jonka suuruus on kaksi kolmasosaa (2/3) luottamusmiehelle maksettavan korvauksen suuruudesta työsuojeluvaltuutetun edustamien henkilöiden luku- määrän mukaisesti.

Milloin varatyösuojeluvaltuutettu työnantajalle asianmukaisesti tehdyn ilmoituk- sen nojalla hoitaa työsuojeluvaltuutetun estyneenä ollessa tämän tehtäviä vä- hintään kahden viikon jakson, maksetaan korvaus työsuojeluvaltuutetun sijasta ko. kuukauden ajalta jakamattomana varatyösuojeluvaltuutetulle.

Korvauksen suuruus määräytyy sen tilanteen mukaan, joka vallitsee tammikuun

1. päivänä. Jos toimihenkilömäärässä tapahtuu muutoksia, tulevat vastaavat muutokset korvauksesta voimaan seuraavan kalenterivuoden alusta lukien. Mil- loin henkilö hoitaa sekä luottamusmiehen että työsuojeluvaltuutetun tehtäviä, nostetaan korvausta yhdellä portaalla ylöspäin.

3.2 Luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutetun asema

Tarvittaessa työnantaja järjestää luottamusmiehelle ja työsuojeluvaltuutetulle tarkoituksenmukaisen paikan tehtävien edellyttämien tarvikkeiden säilyttämi- seen. Työnantaja osoittaa mahdollisuuksien mukaan tarkoituksenmukaisen ti- lan, jossa voidaan käydä tehtävien hoitamista varten välttämättömät keskuste- lut. Työpaikan koon sitä edellyttäessä paikallisesti sovitaan, että luottamusmies voi tarvittaessa käyttää yrityksen tavanomaisia käytössä olevia toimisto-, yms. välineitä.

Liitot toteavat yhteisenä tulkintanaan, että tavanomaisten toimistovälineiden kä- sitteen piiriin kuuluu myös yrityksessä ja yhteisössä yleisesti käytössä olevat atk-laitteet ja niihin liittyvät ohjelmat sekä internet-yhteys (sähköposti). Arvioin- nissa voidaan ottaa huomioon mm. yrityksen ja yhteisön koko, luottamusmie- hen tai työsuojeluvaltuutetun tehtävien laajuus ja edellyttämä tarve sekä ajan- käytön määrä. Käytännön järjestelyistä sovitaan paikallisesti.

Luottamusmiestä, osaston luottamusmiestä tai työsuojeluvaltuutettuna toimi- vaa toimihenkilöä ei tätä tehtävää hoitaessaan tai sen tähden saa siirtää alem- pipalkkaiseen työhön kuin missä hän oli ao. tehtävään valituksi tullessaan. Jos työpaikan kaikkia henkilöstöryhmiä edustavaksi työsuojeluvaltuutetuksi valitun henkilön varsinainen työ vaikeuttaa luottamustehtävien hoitamista on hänelle, ottaen huomioon työpaikan olosuhteet ja hänen ammattitaitonsa, järjestettävä muuta työtä. Tällainen järjestely ei saa aiheuttaa hänen ansionsa alentumista.

Luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun ansiokehityksen tulee vastata yrityk- sessä tapahtuvaa ansiokehitystä. Tätä koskeva tarkastelu ja siitä mahdollisesti aiheutuvat palkankorotukset toteutetaan vuosittain.

Työnantajan järjestäessä ammatillista koulutusta, varataan luottamusmiehelle ja työsuojeluvaltuutetulle mahdollisuus osallistua ammatilliseen koulutukseen toimikauden aikana samalla tavoin kuin muu henkilöstö.

Kun kokonaan tai pääosin työstä vapautetun luottamusmiehen tai kokonaan tai pääosin työstä vapautetun työsuojeluvaltuutetun tehtävä päättyy, on työnanta- jan ja hänen yhteisesti selvitettävä, edellyttääkö hänen ammattitaitonsa ylläpi- täminen entiseen tai sitä vastaavaan työhön ammatillista koulutusta. Työnan- taja järjestää selvityksen edellyttämää koulutusta.

Luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun asema jatkuu liikkeen luovutuksesta huolimatta sellaisenaan, jos luovutettu liike tai sen osa säilyttää itsenäisyy- tensä. Jos luovutettava liike tai sen osa menettää itsenäisyytensä, luottamus- miehellä ja työsuojeluvaltuutetulla on oikeus tämän sopimuksen kohdassa 3.3 sovittuun jälkisuojaan liikkeen luovutuksesta johtuneesta toimikauden päättymi- sestä lukien.

3.3 Työsuhdeturva

Jos yrityksen työvoimaa lomautetaan tai irtisanotaan taloudellisista tai tuotan- nollisista syistä, ei luottamusmiestä tai työsuojeluvaltuutettua saa irtisanoa tai lomauttaa ellei tuotantoyksikön toimintaa ao. henkilöstöryhmän osalta kes- keytetä kokonaan. Mikäli luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun kanssa yh- teisesti todetaan, ettei hänelle voida tarjota hänen ammattiaan vastaavaa tai hänelle muutoin sopivaa työtä, voidaan tästä säännöstä kuitenkin poiketa.

Osaston luottamusmiehen työsopimus voidaan työsopimuslain 7:10 §:n 2 mo- mentin mukaisesti irtisanoa vain, kun työ kokonaan päättyy eikä työnantaja voi järjestää hänelle hänen ammattitaitoaan vastaavaa tai hänelle muuten sopivaa työtä tai kouluttaa häntä muuhun työhön työsopimuslain 7:4 §:ssä tarkoitetulla tavalla.

Luottamusmiehestä, osaston luottamusmiehestä tai työsuojeluvaltuutetusta johtuvasta syystä ei häntä saa irtisanoa ilman työsopimuslain 7:10 §:n 1 mo- mentin edellyttämää niiden toimihenkilöiden enemmistön suostumusta, joita hän edustaa.

Luottamusmiehen, osaston luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun työsopi- musta ei saa purkaa vastoin työsopimuslain 8:1 – 3 §:n säännöksiä.

Edellä olevia työsuhdeturvaa koskevia määräyksiä on sovellettava myös työ- paikalla asetettuun luottamusmiesehdokkaaseen, jonka asettamisesta on kirjal- lisesti työnantajalle ilmoitettu sekä työsuojeluvaltuutettuehdokkaaseen, jonka asettamisesta on kirjallisesti ilmoitettu työsuojelutoimikunnalle tai muulle sitä vastaavalle yhteistoimintaelimelle. Ehdokassuoja alkaa kuitenkin aikaisintaan kolme kuukautta ennen valittavana olevan luottamusmiehen tai työsuojeluval- tuutetun toimikauden alkua ja päättyy muun kuin vaalissa valituksi tulleen osalta vaalituloksen tultua todetuksi.

Työsuhdeturvaa koskevia määräyksiä on sovellettava myös luottamusmiehenä tai työsuojeluvaltuutettuna toimineeseen toimihenkilöön kuusi kuukautta hänen ko. tehtävänsä päättymisen jälkeen.

Jos luottamusmiehen, osaston luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun työ- sopimus on lakkautettu tämän sopimuksen vastaisesti, työnantajan on suoritet- tava korvauksena hänelle vähintään 10 ja enintään 30 kuukauden palkka. Kor- vaus on määrättävä työsopimuslain 12:2 §:n 2 momentin mukaan. Korvausta lisäävänä tekijänä on otettava huomioon se, että tämän sopimuksen mukaisia oikeuksia on loukattu. Milloin tuotantolaitoksessa tai vastaavassa toimintayksi- kössä säännöllisesti työskentelee yhteensä alle 20 työntekijää ja toimihenkilöä,

on edellä mainittu korvaus kuitenkin työsuojeluvaltuutetun osalta vähintään 4 kuukauden palkka ja enintään työsopimuslain 12:2 §:n 1 momentin mukaan määräytyvä korvaus.

Xxxxxxx tämän sopimuksen mukaan perusteettomasta lomautuksesta määräy- tyy työsopimuslain 12:1 §:n 1 momentin mukaisesti.

Luottamushenkilön asemaan liittyvä liittokäsittely

Luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun työsuhteen päättämiseen liittyvistä riidoista työnantajan on ilman tarpeetonta viivytystä ilmoitettava työnantajalii- tolle, jonka on saatettava asia työntekijäliiton tietoon.

Liittojen on ilman aiheetonta viivytystä selvitettävä paikallisten osapuolten myö- tävaikutuksella työsuhteen päättämiseen liittyvät taustat.

Liittojen on selvitystyön valmistuttua ilman aiheetonta viivytystä, kuitenkin vii- meistään kahden viikon kuluttua käsiteltävä luottamusmiehen ja työsuojeluval- tuutetun työsuhteen päättämiseen liittyvät erimielisyydet liittojen välisessä neu- vottelussa ja esitettävä omat kantansa asiassa. Liittojen kannat saatetaan tie- doksi työnantajalle.

Varaluottamusmies

Jos työnantaja irtisanoo toimihenkilöiden varaluottamusmiehen työsopimuksen tai lomauttaa hänet silloin, kun hän ei toimi luottamusmiehen sijaisena taikka hänellä ei ole muutoinkaan luottamusmiehen asemaa, katsotaan varamiehen toimikauden aikana irtisanomisen tai lomauttamisen johtuneen toimihenkilön luottamusmiestehtävästä, ellei työnantaja voi osoittaa toimenpiteen johtuneen muusta syystä.

3.4 Varamiehet

Tämän luvun määräyksiä sovelletaan varaluottamusmieheen ja työsuojeluval- tuutetun varamieheen sinä aikana, kun he tämän sopimuksen edellyttämän il- moituksen mukaisesti toimivat sijaisina.

4 YHTEISTOIMINTA

Paikallisesti voidaan sopia sellaisen yhteistoimintaelimen perustamisesta, joka käsittelee muun muassa kehittämistoimintaan sisältyviä asioita. Yhteiselin voi korvata erilliset yhteistoiminta- ja työsuojelutoimikunnat sekä muut vastaavat toimikunnat. Sama yhteistoimintaelin voi vastata myös yhteistoimintalain, työ- suojeluvalvontalain, työterveyshuollon ja tasa-arvolain mukaisista toimista ja suunnitelmista paikallisesti sovittavassa laajuudessa.

5 KOULUTUS

5.1 Ammatillinen koulutus

Työnantajan antaessa toimihenkilölle ammatillista koulutusta tai lähettäessä toi- mihenkilön hänen ammattiinsa liittyviin koulutustilaisuuksiin, korvataan koulu- tuksen aiheuttamat suoranaiset kustannukset eikä toimihenkilön palkkaa vä- hennetä, ellei toisin ole sovittu. Jos koulutus tapahtuu kokonaan työajan ulko- puolella, korvataan siitä johtuvat suoranaiset kustannukset.

Jos koulutustilaisuus järjestetään sellaiseen aikaan, että toimihenkilö joutuu tu- lemaan ao. tilaisuuteen työvuoronsa päättymisen jälkeen saman vuorokauden ajalle sijoittuvalla vapaa-ajallaan, on hänelle tältä ajalta maksettava peruspal- kan mukainen korvaus taikka annettava muulloin vastaava vapaa-aika. Jos koulutukseen osallistuminen tapahtuu toimihenkilön vapaapäivänä sopijapuolet toteavat, että koulutukseen osallistumisen korvausperusteista sovitaan tarvitta- essa paikallisesti.

Työajan ulkopuolella koulutuksen edellyttämiin matkoihin käytetystä ajasta ei korvausta suoriteta. Xxxxxxx korvataan matkakustannukset työehtosopimuksen matkakorvaussäännöstön mukaisesti. Työajan ulkopuolella koulutukseen osal- listumisesta saattaa aiheutua lisäkustannuksia toimihenkilölle. Myös näin ai- heutuvien kustannusten korvaamisesta voidaan tarvittaessa sopia paikallisesti.

Koulutustilaisuuksia järjestettäessä on huolehdittava siitä, että ao. toimihenki- löille tulee riittävän pitkä päivittäinen lepoaika.

5.2 Yhteinen koulutus

Työpaikan yhteistoimintaa edistävän koulutuksen järjestävät työmarkkinaosa- puolet tai työnantaja- ja toimihenkilöpuoli yhteisesti työpaikalla tai muussa pai- kassa.

Työsuojelun yhteistoiminnan peruskurssit ja työsuojeluyhteistyön kannalta tar- peelliset erikoiskurssit ovat tässä tarkoitettua yhteistä koulutusta.

Yhteistä koulutusta koskevia määräyksiä sovelletaan myös osallistumisjärjes- telmiä ja paikallista sopimista koskevaan koulutukseen. Koulutukseen osallistu- misesta voidaan sopia myös työnantajan ja asianomaisen henkilön kesken.

Koulutukseen osallistuvalle suoritetaan korvaus, kuten kohdassa 5.1 on mää- rätty. Koulutukseen osallistumisesta sovitaan paikallisesti koulutuksen luon- teesta riippuen kysymykseen tulevassa yhteistyöelimessä tai työnantajan ja luottamusmiehen kesken.

5.3 Ay-koulutus

5.3.1 Työsuhteen säilyminen ja ilmoitusajat

Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n ja sen jäsenliittojen järjestämille kuukauden tai sitä lyhyemmän ajan kestäville kursseille annetaan toimihenkilöille tilaisuus osallistua, ellei se aiheuta tuntuvaa haittaa yrityksen toiminnalle. Edellä mainit- tua haittaa arvioitaessa kiinnitetään huomiota työpaikan kokoon. Ilmoitus aiko- muksesta lähteä kurssille on tehtävä mahdollisimman varhain. Kielteisessä ta- pauksessa ilmoitetaan yhdyshenkilölle viimeistään 10 päivää ennen kurssin al- kua syy, jonka takia vapaan myöntäminen tuottaisi tuntuvaa haittaa. Tällöin olisi suotavaa yhteisesti pyrkiä selvittämään muu mahdollinen ajankohta, jolloin kurssille osallistumiselle ei olisi estettä.

Etukäteen on todettava, onko kyseessä sellainen koulutustilaisuus, josta työn- antaja suorittaa työntekijälle korvauksia tämän sopimuksen mukaisesti.

Kohdassa 5.3.2 mainituille henkilöstön edustajille varataan em. sopimuskohdan mukaisesti tilaisuus osallistua sellaiseen tämän sopimuksen tarkoittamaan kou- lutukseen, mikä on omiaan lisäämään näiden henkilöiden pätevyyttä tämän so- pimuksen tarkoittamien tehtävien hoitamisessa.

5.3.2 Korvaukset

Kurssilta, joka järjestetään STTK:n tai sen jäsenliiton koulutuslaitoksissa tai eri- tyisestä syystä muualla ja jonka Palta-Pro välinen koulutustyöryhmä on hyväk- synyt, työnantaja maksaa luottamusmiehelle, osaston luottamusmiehelle, vara- luottamusmiehelle, työsuojeluvaltuutetulle, varavaltuutetulle, työsuojelutoimi- kunnan jäsenelle ja työsuojeluasiamiehelle heidän tehtäviensä edellyttämän koulutuksen osalta kuukausipalkan, luottamusmiehelle ja osaston luottamus- miehelle enintään kuukauden ajalta, sekä edellä mainituille työsuojeluluotta- mustehtävissä oleville enintään kahden viikon ajalta.

Luottamusmiehelle ja osaston luottamusmiehelle korvataan vastaavasti heidän osallistuessaan STTK:n opistoissa järjestettävälle enintään kolmen kuukauden kurssille ansion menetys yhden kuukauden osalta. Samoin menetellään jä- senyhdistyksen puheenjohtajan osalta edellyttäen, että hän työskentelee yrityk- sessä, jossa on vähintään 100 tämän sopimuksen piiriin kuuluvaa toimihenkilöä ja hänen johtamassaan jäsenyhdistyksessä on vähintään 50 jäsentä.

Lisäksi maksetaan 5.3.2 kohdassa tarkoitetuille toimihenkilöille kultakin sellai- selta kurssipäivältä, jolta kuukausipalkkaa ei vähennetä, kurssista sen järjestä- jälle aiheutuvien ruokailukustannusten korvaukseksi Palta-Pro koulutustyöryh- män välillä sovittu ateriakorvaus.

Edellä tässä kohdassa tarkoitettuja korvauksia työnantaja on velvollinen mak- samaan samalle henkilölle vain kerran samasta tai sisällöltään vastaavasta koulutustilaisuudesta.

Osallistuminen 5.3 kohdan mukaiseen koulutukseen ei yhden kuukauden ra- jaan asti aiheuta vuosiloma-, eläke- tai muiden niihin verrattavien etuuksien vä- henemistä.

6 TIEDOTUSTOIMINTA

Työnantajan tulee antaa luottamusmiehelle tiedot yrityksen taloudellisesta ti- lasta yhteistoimintalain 3 luvun 10 §:n mukaisesti.

Yrityksen tulee antaa viipymättä olennaiset muutokset kaikissa edellä maini- tuissa tiedoissa.

Niissä yrityksissä, joissa henkilöstömäärä on säännöllisesti vähintään 30, an- netaan yhteistoimintalain 3 luvun 10 §:n tarkoittamat yrityksen tilinpäätöstiedot henkilöstön edustajille pyydettäessä kirjallisena.

Työnantaja tiedottaa yrityksen toimihenkilötehtäviin osallistuvasta ulkopuoli- sesta työvoimasta etukäteen luottamusmiehelle sekä mikäli mahdollista myös työsuojeluvaltuutetulle. Jos tiedottaminen ei ole työn kiireellisyyden tai muun sen kaltaisen syyn takia mahdollista, voidaan tiedottaminen tehdä näissä poik- keustilanteissa myös jälkikäteen viivytyksettä.

Vuokratyövoiman käyttö on pyrittävä rajoittamaan vain työhuippujen tasaami- seen tai muutoin sellaisiin tehtäviin, joita työn kiireellisyyden, rajoitetun kesto- ajan, ammattitaitovaatimusten, erikoisosaamisen tai muiden vastaavien syiden vuoksi ei voida tai ei ole tarkoituksenmukaista teettää omilla toimihenkilöillä.

Tämän sopimuksen tarkoittamalla henkilöstöryhmällä on oikeus järjestää työ- paikalla tai muussa sovitussa tilassa kokouksia työmarkkina-asioissa tai työpai- kan työsuhteita koskevista tai yhteistoimintalain mukaisista kysymyksistä. Hen- kilöstöryhmillä on myös oikeus jakaa jäsenilleen kokousilmoituksia sekä työpai- kan työsuhteisiin tai työmarkkinakysymyksiin liittyviä tiedonantoja.

Henkilöstöryhmillä on oikeus tiedottaa työmarkkinakysymysten ohella myös yleisiin kysymyksiin liittyvistä asioista työpaikan ilmoitustaululla.

Luottamusmiehelle annettavat henkilö- ja tilastotiedot

1. Yleinen tiedonvälitys

Työnantajan tulee huolehtia siitä, että luottamusmiehelle ilmoitetaan mahdolli- simman aikaisessa vaiheessa asianomaisen työpaikan toimihenkilöitä välittö- mästi tai välillisesti koskevista asioista.

2. Erimielisyystapaukset

Milloin syntyy erimielisyyttä tai epäselvyyttä toimihenkilön työsuhteeseen liitty- vistä asioista, on luottamusmiehelle tai osastoluottamusmiehelle annettava kaikki erimielisyystapauksen selvittämiseksi tarpeelliset tiedot siten, että asian oikea tila ja siihen liittyvä arviointi on mahdollista. Tiedot annetaan riittävän ajoissa ennen asian käsittelemistä työnantajan kanssa.

3. Henkilötiedot

Luottamusmiehellä on oikeus saada kerran vuodessa tiedot toimialueensa toi- mihenkilöiden suku- ja etunimistä, työsuhteen alkamisajasta sekä osastosta tai sitä vastaavasta. Pyydettäessä työnantaja toimittaa luottamusmiehelle tiedon työnantajan palvelukseen palkatuista uusista toimihenkilöistä.

4. Työvoimatiedot

Yhteistoimintalain edellytysten täyttyessä luottamusmiehelle on pyydettäessä annettava neljännesvuosittain selvitys yrityksen määräaikaisissa ja osa-aikai- sissa työsuhteissa olevien työntekijöiden määristä.

Luottamusmiehelle on lisäksi pyydettäessä annettava ilmoitus koeajaksi ja määräaikaiseen työsuhteeseen otetusta toimihenkilöstä. Erikseen pyydettä- essä on luottamusmiehelle ilmoitettava myös määräaikaisen työsopimuksen solmimisen peruste.

5. Palkkatilastotiedot

Palkkatilastotietoina annetaan luottamusmiehelle kerran vuodessa kirjallisesti välittömästi sen jälkeen, kun tilastoyhteistyösopimuksen mukainen toimihenki- lötilasto on valmistunut, toimihenkilöiden henkilömäärät ja palkkojen tasot EK:n palkkatilaston käsittein sekä luokitustiedot palkkausjärjestelmän vaativuusluok- kien mukaisesti sukupuolen mukaisesti jaoteltuna. Lisäksi annetaan palkkati- lastoon sisältyvät koko alaa koskevat tiedot edellä mainituin luokituksin.

6. Palkkausjärjestelmä ym.

Luottamusmiehelle varataan mahdollisuus perehtyä toimialueellaan yrityksessä kulloinkin voimassa oleviin palkanmääräytymis- ja palkanlaskentajärjestelmiin. Lisäksi luottamusmiehellä on oikeus perehtyä toimialueensa toimihenkilöiden osalta hätä- ja ylityöstä sekä niistä maksetusta korotetusta palkasta työaikalain mukaisesti laadittuun luetteloon.

7. Tietojen luottamuksellisuus

Luottamusmies saa edellä tarkoitetut tiedot luottamuksellisina tehtäviensä hoi- tamista varten. Tietoja ei tule luovuttaa muiden yritysten luottamushenkilöille eikä niitä saa muutoinkaan levittää.

7 SOPIMUKSEN SITOVUUS

Tämä sopimus on voimassa 24.3.2023 alkaen työehtosopimuksen osana.

LIITE 1 TYÖAJAN LYHENTÄMINEN YKSI- JA KAKSIVUOROTYÖSSÄ

1. Soveltamisala

Työaikaa lyhennetään yksi- ja kaksivuorotyössä niissä työaikamuodoissa, joissa säännöllinen työaika on 40 tuntia viikossa 100 tuntia tai 12,5 päivää vuo- dessa.

Edellä tarkoitetussa työssä vuotuista työaikaa muuten lyhentävät enintään 30 arkipäivän vuosiloma, kirkolliset juhlapyhät sekä juhannusaatto, itsenäisyys- päivä, jouluaatto, uudenvuodenpäivä ja vapunpäivä.

2. Vapaan kertyminen

Vapaata ansaitaan kalenterivuoden aikana tehdyistä säännöllisistä työpäivistä seuraavasti:

vähintään	17 työvuoroa	1	vapaa
"	34 "	2	vapaata
"	51 "	3	"
"	68 "	4	"
"	85 "	5	"
"	102 "	6	"
"	119 "	7	"
"	136 "	8	"
"	153 "	9	"
"	170 "	10	"
"	187 "	11	"
"	210 "	12,5	"

Tehdyiksi säännöllisiksi työpäiviksi lasketaan lisäksi se aika, jolloin työnantaja maksaa sairausajan tai äitiys- tai isyysvapaa-ajan palkkaa sekä työnantajan osittainkin kustantama koulutusaika, jos työnantaja maksaa tältä osin palkan. Työpäiviksi rinnastetaan myös 36 §:n (lyhyt tilapäinen poissaolo) tarkoittama vapaa-aika, jolta työnantaja maksaa palkan. Mainittuina aikoina siis vapaat sekä kuluvat että karttuvat. Työpäiviksi rinnastetaan myös tämän sopimuksen tarkoittamat vapaapäivät.

Työajan lyhennyksen määrästä vähennetään muut kuin 1 kohdassa mainitut vuotuista työaikaa lyhentävät sopimukseen tai käytäntöön perustuvat vuosilo- majärjestelyt tai vuosittain säännöllisesti toistuvat vapaapäivät.

3. Vapaan antaminen

Kalenterivuoden aikana kertynyt vapaa annetaan toimihenkilölle viimeistään seuraavan vuoden huhtikuun loppuun mennessä tai toimihenkilön kanssa so- vittaessa maksamalla rahakorvaus tai antamalla vapaa muuna sovittavana ajankohtana. Vapaa annetaan työnantajan määräämänä ajankohtana. Työnan- tajan on ilmoitettava vapaasta toimihenkilölle viimeistään kahta viikkoa ennen vapaata, ellei toisin sovita.

Vapaata annetaan vähintään työvuoro kerrallaan, ellei toisin sovita.

Jos toimihenkilön työsuhde päättyy eikä kertynyttä vapaata ole siihen men- nessä annettu, korvataan toimihenkilölle pitämättä jääneet vapaat 16 §:ssä so- vitun osa-ajan palkan laskentaa koskevan ohjeen perusteella. Korvaus makse- taan ainoastaan täysiltä työpäiviltä.

Jos toimihenkilölle työsuhteen päättyessä on annettu liikaa vapaata, on työnan- taja oikeutettu pidättämään tätä vastaavan palkan lopputilin yhteydessä siten kuin 16 §:ssä on tarkoitettu. Pidätys suoritetaan ainoastaan täysiltä työpäiviltä.

4. Ansiotaso

Työajan lyhennys toteutetaan ansiotasoa alentamatta.

5. Vuosiloma

Vuosiloman pituutta määrättäessä pidetään työssäolopäivien veroisina päivinä myös niitä päiviä, joina toimihenkilö on estynyt tekemästä työtä tämän sopimuk- sen mukaisen vapaan pitämisen vuoksi.

LIITE 2 TYÖAJAN LYHENNYS YKSI- JA KAKSIVUOROTYÖSSÄ KESKIMÄÄ- RÄISTÄ VIIKKOTYÖAIKAA NOUDATTAEN

Vaihtoehtoinen työajan lyhentämisjärjestelmä

Työaika voidaan järjestää myös siten, että se on vuonna 2023 keskimäärin 36,2 tuntia viikossa ja vuonna 2024 keskimäärin 36,3 tuntia viikossa ja vuonna 2025 keskimäärin 36,2 tuntia viikossa (pitkän aikavälin keskiarvo keskimäärin 36,4 tuntia/ viikossa).

Mainittu keskimääräinen viikkotyöaika on saatu siten, että työajan lyhennys on otettu huomioon sitä laskettaessa. Tällöin myös arkipyhät sekä juhannus- ja jouluaatto tasaavat viikkotyöajan näihin määriin kalenterivuoden aikana.

Työajan lyhentäminen toteutuu antamalla vapaata niin, että työaika enintään kalenterivuoden pituisena ajanjaksona tasoittuu keskimäärin 1 kappaleen mu- kaiseen määrään viikossa. Vuosilomapäiviä ei voida käyttää työajan tasaami- seen.

Vapaata pidetään työnantajan osoituksen mukaan vähintään työvuoro kerral- laan, ellei toimihenkilön kanssa toisin sovita vapaan pitämisestä tai sen korvaa- misesta. Työajan tasoittumisjärjestelmään merkitsemätön, pitämätön vapaa an- netaan viimeistään seuraavan vuoden kesäkuun loppuun mennessä. Mikäli va- paata tällöin on antamatta, korvataan se kuten viikkoylityö.

Mikäli jokaisen yksittäisen vapaan antamisajankohdasta ei päätetä erikseen, vaan usean tai kaikkien vapaiden antamisajankohdat vahvistetaan yhdellä ker- taa, kutsutaan tätä suunnitelmaa työajan tasoittumisjärjestelmäksi. Työajan ta- soittumisjärjestelmää laatiessaan tulee työnantajan pyrkiä ottamaan huomioon toimihenkilöiden yksilölliset toivomukset vapaiden ajankohdista tuotannon tar- peiden sekä käynti- ja palveluaikojen sallimissa rajoissa.

Työajan tasoittumisjärjestelmä on luonteeltaan kollektiivinen ja koskee sitä ai- kaa, jolloin käytettävänä työaikamuotona asianomaisessa työkohteessa, osas- tolla tai työpaikalla yleensä on yksi- tai kaksivuorotyö. Siirryttäessä muuhun työ- aikamuotoon, esimerkiksi kolmivuorotyöhön, määräytyy työaika siirron jälkeen kyseistä työaikamuotoa koskevien määräysten mukaan.

Ellei edellä mainittua työajan tasoittumisjärjestelmästä ole etukäteen vahvis- tettu, vapaan antamisen ajankohta ilmoitetaan viimeistään viikkoa ennen, ellei paikallisesti ennen vapaan pitämistä muuta sovita. Samoin menetellään, jos työtuntijärjestelmää muutetaan.

Työajan lyhennys toteutetaan ansiotasoa alentamatta.

Tämän sopimuksen perusteella annetut vapaapäivät, jotka muutoin olisivat ol- leet työpäiviä, luetaan työssäolopäivien veroisiksi päiviksi vuosilomaa ansaitta- essa.

Mikäli työajan tasoittumisjärjestelmästä ei muuta johdu, työstä poissaolevan toi- mihenkilön katsotaan saaneen vapaata, vaikkei poissaoleville ole siitä erikseen

ilmoitettu, kun koko yritys, sen työosasto tai työryhmä, johon toimihenkilö kuu- luu, on tässä sopimuksessa tarkoitettua vapaata pitänyt.

Työnantajan on ennen tämän sopimuksen tarkoittaman työaikajärjestelyn toi- meenpanoa neuvoteltava toimihenkilöiden edustajien kanssa. Neuvotteluissa on otettava huomioon työpaikan toimihenkilötyön luonne, käynti- ja palveluaiko- jen turvaaminen, muiden henkilöstöryhmien työaikajärjestelyt sekä muut vas- taavat seikat.

ERÄÄT ERIKOISTILANTEET

1. Työsuhteen alkaminen kesken vuotta

vapaata vapaata

työsuhteen alku

Toimihenkilö pitää työsuhteensa alkamisen jälkeiselle ajalle sattuvat vapaat, mitkä esim. muille saman työryhmän toimihenkilöille ja työntekijöille on ilmoi- tettu. On mahdollista kuitenkin laatia hänelle myös henkilökohtainen keskimää- räinen viikkotyöaika jäljellä olevaa vuotta varten.

2. Työsuhteen päättyminen kesken vuotta

Vapaata vapaata

työsuhde päättyy

Mikäli työsuhde päättyy kesken vuoden, maksetaan toimihenkilön työsuh- desaatavat normaaliin tapaan. Niitä pitämättömiä vapaita, jotka on merkitty työ- ajan tasoittumisjärjestelmään, ei tällöin huomioida. Työajan tasoittumisjärjestel- mään merkitsemättömät pitämättömät vapaat korvataan säännöllisen työajan palkkaa vastaavalla korvauksella.

3. Työaikamuodon tai osaston vaihtuminen

Toimihenkilö voi esimerkiksi joutua siirtymään ennen päivätyötä koskevien työ- ajan lyhennysvapaiden pitämistä keskeytyvään kolmivuorotyöhön niin, että aio- tut vapaapäivät muuttuvatkin työpäiviksi.

kolmivuorotyö

päivätyö työaikamuodon vaihtumisajankohta

Vapaat eivät seuraa mukana työaikamuodon vaihtuessa. Vapaita saatetaan kuitenkin antaa esimerkiksi suunniteltua aikaisemmin tai mikäli 3-vuorotyö kes- tää vain lyhyehkön ajan, vapaita voidaan antaa sen jälkeen, kun toimihenkilö on siirtynyt takaisin päivätyöhön. Jos toimihenkilön työaikamuoto vaihtuu usein, huolehditaan siitä, että toimihenkilön suhteellinen työaika ei pitene.

LIITE 3 KESKEYTYVÄN KOLMIVUOROTYÖN TYÖAJAN LYHENTÄMINEN

Työajan lyhentäminen tapahtuu antamalla vapaata niin, että työaika enintään vuoden pituisena ajanjaksona tasoittuu 1 kappaleen mukaiseen määrään vii- kossa.

Työtä varten tulee ennakolta laatia työajan tasoittumisjärjestelmä enintään vuo- den pituiseksi ajanjaksoksi, jonka kuluessa viikoittainen säännöllinen työaika tasoittuu sanottuun keskimäärään.

Pöytäkirjamerkintä:

Toimihenkilö tulee tämän sopimuksen piiriin, kun hän on ollut kes- keytyvässä kolmivuorotyössä ilta- tai yövuorossa. Kuitenkin ilta- tai yövuoroon liittyvät samassa vuorotyöjaksossa tehdyt aamuvuorot katsotaan kuuluvan tämän sopimuksen tarkoittaman työajan lyhen- nyksen piiriin.

Työajan lyhentäminen toteutetaan ansiotasoa alentamatta. Paikallisesti selvite- tään mahdollinen ansiotason aleneminen sekä päätetään sen korvaustavasta.

Toimihenkilö saa vuosiloman vuosilomalain ja työehtosopimuksen mukaan.

Työajan tasoittumisjärjestelmän mukaisia vapaapäiviä pidetään työssäolopäi- vien veroisina vuosilomaa määrättäessä kuitenkin vähennettynä asianomai- seen kalenterikuukauteen sisältyvien päivätyöntekijöiden tavanomaisten va- paapäivien lukumäärällä.

Keskeytyvässä kolmivuorotyössä korvataan työ, joka ylittää asianomaisen työ- ajan tasoittumisjärjestelmän mukaisen viikkotyöajan, siten kuin työehtosopi- muksessa viikoittaisesta ylityöstä on sovittu.

Ylityökorvausta laskettaessa käytetään kuukausipalkan jakajana lukua 155.

Siirryttäessä keskeytyvästä kolmivuorotyöstä muuhun työaikamuotoon sekä toi- mihenkilön työsuhteen päättyessä sovitaan ansaittujen, mutta pitämättä jäänei- den vapaiden korvaamisesta joko antamalla vastaavasti vapaata tai toimihen- kilön suostumuksella maksamalla rahakorvaus.

Tämän sopimuksen mukaisessa työaikamuodossa tilapäisesti kolmivuorotyötä tekevä toimihenkilö ansaitsee kahtakymmentä (20) ko. työaikamuodossa tehtyä työvuorokautta kohti yhden vapaapäivän.

LIITE 4 KESKEYTYMÄTTÖMÄN KOLMIVUOROTYÖN TYÖAJAN LYHENTÄMINEN

Säännöllistä työaikaa keskeytymättömässä 3-vuorotyössä lyhennetään siten, että se on keskimäärin 35 tuntia viikossa.

Edellä 1 kappaleessa tarkoitetussa työssä työajan tulee vuosilomaa lukuun ot- tamatta enintään vuoden pituisena ajanjaksona tasoittua keskimäärin 35 tuntiin viikossa. Siten niiden toimihenkilöiden vuotuinen työaika, joilla on oikeus 30 päi- vän vuosilomaan ja jotka tämän lomansa pitävät kalenterivuoden aikana, on 1651 tuntia vuodessa. Vastaavasti 24 arkipäivän pituiseen vuosilomaan oikeu- tettujen toimihenkilöiden vuotuinen työaika on 1686 tuntia.

Työtä varten tulee ennakolta laatia työajan tasoittumisjärjestelmä vähintään ajaksi, jonka kuluessa viikoittainen työaika tasoittuu sanottuun keskimäärään. Työajan tasoittumisjärjestelmän mukaisia vapaapäiviä pidetään työssäolopäi- vien veroisina vuosilomaa määrättäessä, kuitenkin vähennettynä asianomai- seen kalenterikuukauteen sisältyvien päivätyöntekijöiden tavanomaisten va- paapäivien lukumäärällä.

Tämän sopimuksen tarkoittamissa työaikamuodoissa korvataan työ, joka ylittää asianomaisen työviikon työajan tasoittumisjärjestelmän mukaisen viikko- työajan, siten kuin työehtosopimuksessa viikoittaisesta ylityöstä on sovittu.

Siirryttäessä tässä sopimuksessa tarkoitetusta työaikamuodosta muuhun työai- kamuotoon sekä toimihenkilön työsuhteen päättyessä korvataan ansaitut ja pi- tämättä jääneet vapaapäivät antamalla vastaavasti vapaata tai toimihenkilön suostumuksella maksamalla rahakorvaus siten kuin tässä sopimuksessa on määritelty.

Mikäli toimihenkilölle tasausvapaiden määräytymiskauden aikana ei ole voitu antaa tasausvapaita, korvataan pitämättä olevat tasausvapaat antamalla ne va- paana seuraavan vuoden puolella huhtikuun loppuun mennessä tai toimihenki- lön kanssa sovittaessa maksamalla niiltä rahakorvaus tämän sopimuksen mu- kaisesti niiden määräytymiskauden päättymistä seuraavana palkanmaksupäi- vänä, kuitenkin niin, että laskenta-aikaa jää yksi kuukausi.

Mikäli jossain muussa työaikamuodossa säännöllisesti työskentelevä toimihen- kilö työskentelee tilapäisesti keskeytymättömässä 3-vuorotyössä, määräytyy hänen työaikansa ja siitä maksettava erillinen lisä kyseisenä aikana tämän so- pimuksen mukaisesti.

Tasausvapaat annetaan ensisijaisesti toimihenkilön työvuorojärjestelmän mu- kaisesti. Tasausvapaat kuluvat ja karttuvat sinä aikana, jolta työnantaja maksaa sairausajan palkkaa. Toimihenkilösopimuksen 21 §:n mukaisena jakajana käy- tetään lukua 149.

3-vuorotyössä tehdyiksi säännöllisiksi työvuoroiksi lasketaan myös työnantajan osittainkin kustantama koulutusaika siltä osin kuin työnantaja koulutussopimuk- sen mukaan korvaa ansion menetyksen. Säännöllisiin työvuoroihin rinnaste- taan edelleen työehtosopimuksen 36 §:n mukainen lyhyt tilapäinen poissaolo, jolta työnantaja maksaa palkkaa. Osa-ajan palkan suuruus lasketaan, kuten

toimihenkilösopimuksen 16 §:ssä on sovittu osa-ajan palkan laskemisesta käyt- täen laskentaperusteena työehtosopimuksen soveltamisohjeen taulukossa ole- vien työpäivien lukumäärää.

Ansionmenetyksen kompensaationa maksetaan keskeytymättömässä kolmi- vuorotyössä toimihenkilölle kuukausittain 5,5 %:n suuruinen erillinen lisä. Mikäli yrityksessä on käytössä järjestelmä, joka jo ottaa huomioon kompensaation, ei tällaista järjestelmää tarvitse muuttaa.

Palvelualojen työnantajat PALTA ry

Eteläranta 10 6. krs

PL 62, 00131 Helsinki

Vaihde 020 595 5000 xxx.xxxxx.xx

Ammattiliitto Pro

Xxxxxxxxxxxx 00 X, 00000 Xxxxxxxx

PL 183, 00581 Helsinki

Puh. 09 172 731

xxx.xxxxxxxxx.xx

JÄLKIPAINOS KIELLETÄÄN.

Document Metadata

Table of Contents

Paltan toimihenkilöitä koskeva työehtosopimus

Document Metadata